Lauttasaari 7.2.2019 - Lehtiluukku.fi

Nro 6 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 7.2. 2019 Hyödynnä LauttasaariSeuran jäsenkortti M A I N I O T J Ä S E N E D U T O S O I T T E E S S A L A U T T A S A A R I . F I Lounas sesongin parhaista mauista arkisin kello 11–14 Punaisen huvilan Kahvila Puhuri Kauppaneuvoksentie 18 Löydä uusi lempipaikkasi Lauttasaaressa! avoinna ma–pe 10–15 www.facebook.com/KahvilaPuhuri Etsitkö aktiivista ja tuloksellista välittäjää? Soita ja jutellaan lisää. Ville Pulkkinen myyntineuvottelija, KiAT 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi Helsingin Kotijoukkue Oy, Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi LAUTTASAARI, 55,5 M² KT. 2H+AVOK+KPH. Heti vapaa kaunis kulmahuoneisto v.1954 valmistuneesta hyvin hoidetusta yhtiöstä. Huoneistossa hyvä pohjaratkaisu, ja vanhan talon piirteet mm. lankkulattia ja korkeat huoneet. Yhtiön tuotot n.100.000e/vuosi. Metroasema vieressäsi. EL=E 2007 . Mh. 328.000 €. Gyldenintie 1. Ensitiedustelut, soita: Ville Pulkkinen 040 486 1987. Onhan näitä Lauttasaaria Suomessa on ainakin 11 Lauttasaarta, joista yksi on enemmän kuin pelkkä kaima omallemme. Mäntyharjussa sijaitseva Lauttasaari on myös muodoltaan hämmästyttävän lähellä kotisaartamme. Katsokaa vaikka. Ja lukekaa myös Lauttasaaren omistajan haastattelu. s. 6–7 Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 HAKOLAHDENTIE 10. PKRS TALO 5 H, K, 2 KPH, 2 P JA AUTOTALLI, 118m² Kolme makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta ja kaksi parveketta. Mahdollisuus vuokrata autotalli. Vuokra 2700 € / kk. Ei energiatodistusta. Juho Elevaara LKV 041-537 6065 Upea uudenveroinen perheasunto Kasinonrannan tuntumassa.
PÄÄKIRJOITUS 7.2.2019 Nro 6 2 7.2. 2 1 9 ?? Matin piti tulla. Ajasta iäisyyteen hypänneen Matti Nykäsen piti tulla keikalle Bar'52:een helmikuun 23. päivänä. Kenties Pelle Miljoona omistaa Bar'52:ssa (30.3.) Moottoritie on kuuma -numeronsa mäkikotkalle, joka versioi kappaletta antaumuksella levyille asti. Asuntojen määrä vuoden 2017 alussa. Koko Helsingissä asuntoja oli 356 975. Lähde: Helsinki alueittain 2017. Helsingin kaupunginkanslia. Ajassa LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 13 920 Drumsö lågstadieskolanille palkinto Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on palkinnut Drumsö lågstadieskolanin kirjallisuusaiheisesta digitaalisesta portfoliotyöskentelystä oivaltavan oppimisen palkinnolla. Oppimiskokonaisuuden opettajat ovat Malin Nordström, Alexandra Frisk ja Julia Ljungman. Palkitussa oppimiskokonaisuudessa tokaluokkalaiset yhdistävät äidinkieltä ja kirjallisuutta, kuvataidetta ja ympäristöoppia. He valitsivat luettavakseen itseään kiinnostavan kirjan mysteeriteemalla. Oppilaat tarkastelivat digiportfolioissaan kirjan juonta, päähenkilöitä ja tapahtumapaikkoja. He askartelivat kirjojen inspiroimana omat mysteerihuoneet kenkälaatikoihin ja dokumentoivat työskentelyn portfolioihinsa. Tuotokset esiteltiin koko ryhmälle. Palkintoperusteissa todetaan muun muassa, että oppimiskokonaisuudessa yhdistyvät luovasti kirjojen lukeminen, askartelu ja digitaalinen teknologia. Toimiala palkitsee säännöllisesti oivaltavia, uudenlaisia ja digiteknologiaa hyödyntäviä oppimisen ratkaisuja. Helsingin kaupunki ja Uudenmaan Ely-keskus aloittavat tiesuunnitelman laatimisen Länsiväylän tiejärjestelyistä Koivusaaren kohdalla. Länsiväylälle suunnitellaan uusi eritasoliittymä, joka korvaa Katajaharjun eritasoliittymän. Tiesuunnittelu perustuu Koivusaaren osayleiskaavaan, joka on ollut voimassa vuodesta 2017 lähtien. Koivusaareen on suunnitteilla noin 5 000 asukkaan ja 4 000 työpaikan uusi asuinalue, jota varten merta täytetään Länsiväylän molemmin puolin. Eritasoliittymän lisäksi Länsiväylän ylle suunnitellaan kansi ja uusi Koivusaaren puistokatu, jotka yhdistävät eteläistä ja pohjoista Koivusaarta. Lauttasaaren ja Koivusaaren välille rakennetaan uusi Vaskilahdenkatu. Alustavan arvion mukaan tiesuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa 2020– 2021. Eritasoliittymä Koivusaaren kohdalle Kaipaavatko rannat valoa? Helsinki haluaa nyt mielipiteitä rantojen ja saarten valaistuksesta. Kaupunki laatii suunnitelmaa ranta-alueiden ja rantareittien valaistusperiaatteista. Tavoitteena on etsiä valaistustapoja eri tyyppisille ranta-alueille niin, että asukkaiden toiveet ja tarpeet saadaan toteutettua eläinten ja kasvien tarpeita unohtamatta. Työssä tullaan määrittelemään, mitä ja miten kohteita valaistaan ja mitä jätetään valaisematta. Mielipiteensä voi kertoa 10. maaliskuuta saakka karttakyselyssä netissä osoitteessa mpt. link/rantavalaistus merkitsemällä sinne omasta mielestään valoa kaipaavat paikat ja myös sellaiset, joita ei pitäisi valaista. Kevään edetessä luvassa on myös asukasja asiantuntijatyöpajoja. Kaikki helsinkiläiset asuvat alle 10 kilometrin päässä merestä. Helsingin ranta-alueet ja reitit muodostavat noin 130 kilometriä rantaviivaa. Rantojen valaisun suunnittelutyö on osa Helsingin merellisen strategian kehitystyötä. M AT TI N YK Ä N EN O FF IC IA L -F AC EB O O KSI VU Vaalipeliä päiväkodilla Eduskuntavaalit lähestyvät. Sote-uudistusta valinnanvapauksineen puristetaan maaliin viime metreillä. Kampanjointi ja poliittinen nokittelu on alkanut. Tästä ristitulesta sai osansa myös Lauttasaari, kun paljastui että syksyllä auennut Ankkalammen Vattu2 päiväkoti toimi varastorakennuksessa ilman asiaankuuluvaa rakennuslupaa. Yksikkö suljettiin nopeasti julkisuuspaineen alla. Perheiden onneksi yrittäjä löysi väistötilat Ruoholahdesta. Hoito tuttujen hoitajien ja ystävien kanssa sai jatkua. Yleisessä keskustelussa syyttävä sormi osoittaa yrittäjään. Mutta missä on kaupungin vastuu? Jos yrittäjä saa kaupungilta luvan toimia, niin perheiden pitää voida luottaa, että tilat ovat tarkastettu ja turvalliset. Kaupungin on varmistettava, että asiat ovat kunnossa ennen kuin kuukausimaksut rullaavat. Kaupungilla oli kova kiire sulkea toiminta, koska varastona olleesta tilasta voisi löytyä asbestia, puutteita ilmanvaihdosta, tai paloturvallisuudesta. Hyvä että reagoidaan nopeasti. Samanlaista reippautta toivottaisi, kun kaupungin tiloissa havaitaan puutteita. Vattu2:n toimintaan olivat perheet tyytyväisiä. Heillä ei ollut huolia. Yksikkö sai kuitenkin välittömän sulkutuomion. Vastaavasti sisäilmaongelmista on taisteltu kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa. Työntekijöitä ja lapsia on sairastunut pysyvästi. Miksi tällöin ei ole kiire toimia? Yrittäjien ajojahdissa unohtuivat ne kaikkein tärkeimmät – lapset ja perheet. Epätietoisuus päiväkotipaikasta ja arjen sujuvuudesta on stressinaihe perheille. Kaupunki on pessyt kätensä lähipäiväkotipaikkojen puutteesta. Noin 70–100 lauttasaarelaista on hoidossa saaren ulkopuolella. Suurin osa on toivonut paikkaa lähipäiväkodista. Yksityisiä pk-paikkoja on saarella yli 200. Moni ottaisi paikan kunnalliselta puolelta, jos niitä vain olisi. Lauttasaaren paikkapula jatkuu vielä noin vuoden, kunnes kaupungin uudet suuret päiväkodit avautuvat Vattuniemenkujalle ja Isokaarelle. Ankkalampi-ketju on aktiivisesti etsinyt paikkoja saarella, jotta voisi vastata huutavaan paikkapulaan, ja pystynyt täydentämään vajausta. Yksityisillä on tärkeä osa kaupungin palveluiden täydentäjänä. Ne tarjoavat pienryhmiä, kielipainotusta ja erityispedagogiikkaa. Niiden toimintaa tulee arvostaa ja tukea byrokratian haasteissa. Toivottavasti tästä opittiin, ja mahdolliset muut esiin tulevat puutteet ratkotaan yhdessä yrittäjien kanssa, ettei yhdenkään perheen tarvitse stressata kadonnutta hoitopaikkaa. Leena Juntunen, päiväkotija koulutyöryhmän puheenjohtaja Lauttasaarelainen näyttelijä Ismo Kallio menehtyi pitkällisen sairauden uuvuttamana 2. helmikuuta 2019. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Kallio näytteli Kansallisteatterissa ensi kertaa vuonna 1955 ja oli kiinnitettynä näyttelijänä vuodesta 1979?2002. Hänen viimeinen roolinsa Kansallisteatterissa nähtiin Anton Tšehovin Kirsikkapuistossa vuonna 2013. Kallio valmistui näyttelijäksi Suomen Teatterikoulusta. Teatteriuransa hän aloitti Turun kaupunginteatterissa. Kallion ensimmäinen elokuvaroolin oli vuonna -54 ilmestynyt Olemme kaikki syyllisiä. Siitä lähtien hän on ollut monipuolisesti erilaisissa rooleissa Risto Räppääjästä Rytsölän rooliin poliisisarjassa Roba. Hänelle myönnettiin Ida Aalberg -mitali vuonna 1983 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 1999. Kallio asui Lauttasaaressa lähes kuusikymmentä vuotta. Ismo Kallio on kuollut KATJA PESONEN KATJA PESONEN HELSINGIN KAUPUNKI
TEKSTI Katja Pesonen Yksityisen päiväkotiketjun Ankkalammen toimet ovat parhaillaan tarkkailun alla. Lauttasaaressa on neljä Ankkalammen päiväkotia: Bamse Ankas Språkbad Katajaharjussa, Tallbergin vanhassa huvilassa Biebossa Kotkavuorella ja kaksi Vattuniemessä. Viides Vattu2 osoitteessa Vattuniemenkatu 17 jouduttiin sulkemaan 31. tammikuuta, koska sillä ei ollut asianmukaisia lupia. Ankkalammella on Helsingissä viisitoista päiväkotia, joissa on syksyn tietojen mukaan kokonaisuudessaan 408 lasta. Nyt päiväkodeista kymmenen on paljastunut luvattomiksi. Kaksi niistä sijaitsee Lauttasaaressa osoitteissa Melkonkatu 11 ja 15. Melkonkatu 11:sta on hoidossa kahdeksan lasta, Melkonkatu 15:ssa lapsia on kaksitoista. Vattu2:ssa lapsia oli hoidossa kuusitoista. Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelä kertoo, että kummastakin Melkonkadun päiväkodista puuttuu rakennuslupa käyttötarkoituksen muuttamiseksi. ”Luvan ehtona olevia suunnitelmia ei ole tehty tai viimeistelty, eikä rakennusvalvonnassa tiedetä, mitä muutoksia tiloissa on toteutettu ja mitä olisi tarve vielä tehdä. Tiloista puuttuu myös lopullinen loppukatselmus, joka tulee olla tehtynä ennen kuin tilan voi ottaa käyttöön”, hän sanoo. 3 7.2.2019 Nro 6 KYSYIMME KOKOSI ANNA KONTTINEN Luistaako suksi saarella? Jouko Järvinen ”Kolmatta kertaa tänä talvena täällä Pajalahdenpuistossa hiihtämässä. Ikää on sen verran, että aika vähän tulee hiihdettyä. Täällä on hieman huonot hiihtomaastot, mutta enää en lähde kauemmas. Tämä latu on vajaan kilometrin pituinen. Kierrän sen viitisen kertaa, että tulisi vähän hiki. Vaikka sukunimeni on Järvinen hiihdän Karhuilla.” Hely Tuorila ”Olen käynyt joka toinen päivä hiihtämässä. Käyn myös Bodom-järvellä, Paloheinässä ja kerran Itä-Helsingissä. Tämä on ihana latu. Hienoa, että täällä on viikonloppuisin paljon vanhempia opettamassa pienimpiään. Tärkeää, että pääsee lähelle hiihtämään. Lauantaina oli upea hiihtää pimenevässä illan nousevassa myrskyssä, kun suksi luisti. Lähiliikuntaa parhaimmillaan.” Pavel Krasnov ”Muutin tänne Venäjältä 12 vuotta sitten, en ole hiihtänyt viime vuosina. Olisi kiva kokeilla taas, mutta töiltä ja perheeltä jää vähän vapaa-aikaa. Vielä enemmän pidän surffaamisesta ja luistelemisesta. Lasketellessa käytän lumilautaa. Jos joku lainaisi sukset, kokeilisin heti. Toivottavasti hiihtäjät löytäisivät kahvilamme vielä paremmin.” Arja Isoaho ”Hiihdän puistossa kolmesti viikossa, parina päivänä on kuntosali. Hiihtäminen on ollut lapsuudesta asti tärkeää, kivaa liikuntaa. Kun latu oli avattu, reitti oli hyvässä kunnossa. Nyt täällä on oksia, jotka jarruttavat ja hankalia möykkyjä. Koirat ovat kulkeneet ladulla. Asun tässä puiston lähellä. Merenjää kutsuu, kun jäät kestävät.” Lauttasaarelaiset muljauttelevat nilkkojaan ja liukastelevat lumisilla jalkakäytävillä. Lauttasaaressa ei kuulemma ole tarpeeksi lumenkaatopaikkoja auroille. Kaupunkiympäristön toi mialan ylläpitopäällikkö Hannu Seppälä, ennen isolumisina talvina Lauttasaaren lumia kasattiin muun muassa Pajalahden puistoon vuoreksi. Lunta on myös kipattu Pajalahteen. Miksi ei enää? Lumenkasauspaikkojen selvittäminen on parhaillaan työn alla. Pajalahden puisto on pienentynyt uuden päiväkotirakennuksen vuoksi. Olemme kiinnittäneet huomiota lasten turvallisuuteen ja siksi emme suosittele, että lumenkaatopaikka ja päiväkoti ovat vierekkäin. Meripaikkoja ole enää kuin yksi Hernesaaressa. Mereen kippaaminen aiheuttaa jonkin verran veden roskaantumista, muun muassa muovijätettä päätyy vesistöön. Tällä hetkellä ei ole hyviä meriveden puhdistuskeinoja, joten vain yksi mereen kippaus paikka on sallittu. Kaupunki velottaa jalkakäytävien talvikunnossapidon taloyhtiöiltä. Kuka on päättänyt, että pyörätietä aurataan talvelle pyöräilijöille, mutta jalkakäytäviä ei aurata jalankulkijoille? Kaupunki on päättänyt tukea talvipyöräilyä osana päästötaistelua sekä ihmisten liikkumista lisäävänä osana kaupungin strategiaa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tehostetut pyöräreitit sijaitsevat pääasiassa kaupungin kunnossapitovastuualueilla. Kantakaupungin jalankulkuväylät ovat kiinteistöjen vastuulla. Osassa kokonaisvastuualuetta jalankulunväylät ovat liian kapeita ja tämä hankaloittaa talvikunnossapitoa. Usein näitä kapeita väyliä joudutaan hoitamaan erilaisin poikkeusjärjestelyin, joko ajoneuvoja siirtämällä tai käsityönä. Kysyimme: Miksi jalkakäytäviä ei aurata? Myrsky Ankkalammessa Ankkalampi-päiväkotiketjun yksi piste Lauttasaaressa jouduttiin sulkemaan ja kaksi muuta on tutkinnassa. Melkonkatu 11:sta tiloille ei ole haettu rakennuslupaa lainkaan, joten rakennusvalvonta ei voi tietää, mitä muutoksia tiloissa on tehty tai onko tila terveellinen ja turvallinen lapsille. Melkonkatu 15:sta taas on jätetty 20. tammikuuta 2019 hakemus Lupapiste-palveluun, mutta suunnitelmat ja asiakirjat ovat vielä puutteellisia. Ovatko Melkonkadun päiväkodit lakkauttamisuhan alla? Kivelä kertoo, että Ankkalammelle alettiin syyskuussa lähettää selvityspyyntöjä sen eri kohteiden tilanteesta. ”Jos lupahakemuksia ei saada tai niitä ei viimeistellä niin, että luvan voi myöntää, on uhka olemassa.” Joihinkin Ankkalammen päiväkoteihin on annettu määräyksiä tietyistä muutoksista, mutta yrittäjä ei ole näitä tehnyt. Kivelän mukaan tämä ei kuitenkaan koske Melkonkadun päiväkoteja. ”Rakennusvalvonnassa kohteiden tilanteesta on ensin pyydetty selvitystä ja sen jälkeen on lähetetty tarkastuslausunto, jossa muun muassa kehotetaan lopettamaan tilojen luvaton käyttö. Lupaa on haettu tämä jälkeen niihin tiloihin, jotka ovat osoitteessa Melkonkatu 15”, Kivelä selventää. Vielä ei voi sanoa, voiko Ankkalammen yrittäjä joutua lopettamaan koko ammatinharjoittamisen. Kivelän mukaan kaupunki selvittää tapauksen kokonaiskuvaa. Kaupunki on itsekin hämmästynyt siitä, että Ankkalampi on voinut toimia ilman lupia. Kyse kun ei ole ollut mistään salaisista päiväkodeista vaan ne ovat saaneet kaupungilta kuitenkin jonkinlaisen siunauksen toiminnalleen. Kaupunki selvittää parhaillaan omia prosessejaan saadakseen selville, miten näin on päässyt käymään. Selvityksessä käydään läpi sekä kaupungin sisäisen tiedonkulun ja vastuunjaon tilanne että puutteelliset prosessit. Kaupunki on jo tarkentanut lupaprosessiaan niin, että päiväkotitoimintaa ei voida käynnistää ennen kuin kaikki asiaan kuuluvat luvat ovat kunnossa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry "Kyse kun ei ole ollut mistään salaisista päiväkodeista vaan ne ovat saaneet kaupungilta kuitenkin jonkinlaisen siunauksen toiminnalleen."
TEKSTI Suvi Jokelainen Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) pääjohtaja, lauttasaarelainen Lea Kauppi opiskeli aikoinaan Helsingin yliopistossa limnologiaa. Valmistumisen jälkeen hän aloitti tutkijana vesihallituksen vesientutkimuslaitoksella ja teki siellä väitöskirjansa. Nykyisessä työssään hän on ollut vuodesta 1995. Syke on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee lähes kuusisataa ympäristöalan asiantuntijaa. Pääjohtaja vastaa yhdessä johtoryhmän muiden jäsenten kanssa laitoksen strategisesta johtamisesta ja taloudesta. Yhteistyösuhteiden ylläpito ministeriöiden, kaupunkien ja yritysten kanssa on tärkeä osa johtamista. Suurin osa Syken tutkimusja kehittämishankkeista toteutetaan yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, ja myös pääjohtajalla on vastuunsa yhteistyön sujumisesta. Joulukuussa Lea palkittiin työstään Suomen Leijonan komentajamerkillä. ”Tämän päivän ympäristökysymykset ovat kytköksissä toisiinsa: ilmastonmuutoksen perussyyt ovat liiallisessa kulutuksessa, joka on perustunut luonnonvarojen kasvavaan hyödyntämiseen ja ympäristöä kuormittaviin tuotantotapoihin”, Lea sanoo. Tärkeintä Lean mukaan on saada muutettua koko tuotantoja kulutusjärjestelmät kestäviksi. Tämä tarkoittaa perustavanlaatuisia muutoksia energian tuotantoon ja kulutukseen, liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä ruuantuotantoon ja sen kulutukseen. Ilahduttavaa on se, että ihmiset ovat heränneet ilmastonmuutokseen ja ovat siitä huolissaan. Pelkkä huoli ei kuitenkaan riitä. ”Tarvitaan konkreettisia tekoja ja toimintaa”, Lea painottaa. On toki jo näkyvissä merkkejä myönteisistä trendeistä. Esimerkiksi kasvisten syönti on Suomessa lisääntynyt ja monet yritykset kehittäneet toimintaansa ja elintarviketeollisuus panostanut vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Liikenteen puolella tapahtuu: joukkoliikennettä kehitetään, jotta yksityisautoilun kasvu saataisiin taittumaan ja sähköautot yleistyvät, vaikkakin vielä aika hitaasti. ”On hienoa, että myös Helsingin kaupunki panostaa sujuvaan joukkoliikenteeseen sekä kevyen liikenteen ja kävelyn edellytysten parantamiseen”, Lea toteaa. Lean perhe luopui omasta autosta jo kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien työja kauppamatkat ovat hoituneet pyörällä. Syken muutettua marraskuussa Mechelininkadulta Viikin kampukselle metro kuljettaa sujuvasti niin pyöräilijän kuin pyörän Lauttasaaresta Siilitielle, josta on vain muutaman kilometrin matka Viikkiin. Vapaa-ajallaan Lea nauttii lastenlasten kanssa touhuamisesta ja yrittää ehtiä myös jumppaan. Kesäloma kuluu maalla mummon vanhan mökin kasvimaalla puuhaillessa. Mikään ei maistu sen paremmalta kuin omasta maan perunat, porkkanat, mansikat ja muut herkut. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 4 7.2.2019 Nro 6 KASVOT PA R A S TA S a a r e l l a 1. Kaikki on lähellä Täällä pystyy pyörällä liikkuen hoitamaan kaikki tarvittavat asiat.” 2. Ryssänkärki on ihan kodin vieressä ”Onhan se nyt aika mukavaa, että kettuun ja jänikseen törmää omalla kotipihalla.” 3. Hyvä paikka lapsille ”Täällä lapsille on hyviä kallioita seikkailla ja laskea mäkeä.” Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. Ei pysäköintiä bussien tielle Terveysasema säilyy kaupungin hoidossa Väistämissäännöt hakusessa Sunnuntaina 20. tammikuuta oli todella kaunis ulkoilupäivä. Vattuniemen rantapolkujen kävelyä häiritsi ”savolaisten paratiisiin” muuttanut nuoripari, joka vierekkäin lapsenrattaineen valtasi koko polun ja pakotti väkisin vastaantulevan yhden larulaisen hyppäämään lumihankeen. Taitaa kotikasvatus puuttua kokonaan, koska väistäneen kommenttiin ei tullut anteeksi-sanaa, vaan aivan muuta, ilmeisesti savoksi? Vallattu Lauttasaari-Seura on valinnut sote-työryhmänsä puheenjohtajaksi lääkäri Kari Varkilan, joka haluaa yksityistää saaren perusterveydenhoidon (LS 24.1.2019, pääkirjoitus). Hän lupailee, että sote-lainsäädännön tullessa voimaan saarelle tulee lukuisia pieniä lääkärin vastaanottoja. Ei takuulla tule, vaan saamme Terveystalon, Mehiläisen ja Pihlajalinnan. Yksikään pieni ei pysty täyttämään valinnanvapauslaissa asetettuja vaatimuksia sote-keskukselle. Vaatimukset täyttää vain suuri kansainvälinen toimija. Uskon, että suurin osa saaren asukkaista on kanssani samaa mieltä, että haluamme pitää nykyisen terveysasemamme ja sen mainion henkilöstön kaupungin sote-toimialan hoidossa. Olen ollut 15 vuotta Helsingin terveysja sitten terveysja sosiaalilautakunnan jäsen ja puolustanut koko ajan sitä, että pienet ja keskisuuret terveysasemat Stadissa säilytetään, vaikka tulee muutama suuri terveysja hyvinvointikeskus. 2016 sain lautakunnassa hyväksyttyä vastaehdotuksen, joka on samanmuotoinen kuin Vesikansan ja Muurisen ponsi eli jokaisesta terveysasemasta päätetään erikseen lautakunnassa, eikä kirjata pöytäkirjaan toistaiseksi minkään aseman lopettamista. Se on asukkaiden ja terveysasemilla työskentelevien tahto. En usko, että Sipilän hallituksen valinnanvapaustai maakuntamallin lainsäädäntö toteutuu, sillä se tulee liian kalliiksi. Se ei edistä integraatiota, eikä EU:n komissio tule hyväksymään sellaista sekasikiötä, jossa on yksityistä ja julkista terveyspalvelua sotkettu esitetyllä tavalla. Helsingin valtuusto vastusti esitystä äänestäen sen nurin valtuustossa 82/3. Sirpa Asko-Seljavaara Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok) Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Juuri vastapäätä metroaseman sisäänkäyntiä Gyldénintien toisella puolen aivan bussipysäkin kohdalla on sallittu auton pysäköinti yhdeksi tunniksi. Kun tuolla kohtaa on auto tai useampi parkissa, Vattuniemestä tuleva bussi joutuu siirtymään kadun toiselle puolelle ja ohittamaan auton/ autot ennen kääntymistään bussipysäkille. Jos vastaan tulee auto, niin bussin pitää jarruttaa ja odottaa pysäköityjen autojen takana ennen niiden ohittamista. Aina kun bussi väistää pysäköityjä autoja, sen sisällä seisovat matkustajat heilahtavat jarrutuksen tai käännöksen yllättäminä. Matkustusmukavuuden ja -turvallisuuden varmistamiseksi toivoisin, että yhden tunnin pysäköinti Gyldénintien metroasemaa vastapäätä kielletään. Vastakkain tässä tilanteessa on bussin matkustajien turvallisuus ja yksittäisen pysäköijän mukavuus. Markku Waltari Paremman maailman asialla Suomen Ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi on asunut Lauttasaaressa vuodesta -75 lähtien. Hän kulkee pyörällä joka paikkaan. Roskisruno Pajalahdesta Kirjomekko korein jo päälläin on kevättä jo odotan, kosijaani kaipaan kas hänel on takki kiiltävä, oi kärpäsherra saavu jo! Koirien ystävä Jätehuoltoa ja -huolettomuutta Pajalahdentien ja Koillisväylän risteyksessä tammikuun lopussa.
SYÖ SAARELLA! 14.-27.3. 10 € 5 7.2.2019 Nro 6 Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. 55m² Isokaari 27 Viihtyisä vehreä Isokaari! Läpitalonhuoneisto 2H, K, KPH + PARVEKE. Hp. 295.000€ + tuleva vo. putkiremontista. 80m² Melkonkuja 4 Muuttovalmis 3H, K, SAUNA + LASIT. PARVEKE. Talo valmistunut vuonna 2011. Hp. 550.000€ 46,5m² Lounaisväylä 3 Remontoitu 2H, K, KPH + PARVEKE. Huippurauhallinen sijainti! Putket tehty. Vhp. 320.000€ Vattuniemenkatu 10 lämmin autohallipaikka. Hp. 19.000 € 156m² Luoteisväylä 8 Uniikki paritalohuoneisto jossa kokonaispinta-ala noin 220m². Hp. 950.000€ 28m² Vattuniemenkatu 14 Huipputehokkaat neliöt! 2H, KK, KPH. Hp. 178.000€ 84m² Pohjoiskaari 7 Muuttovalmis 4H, K, KPH + PARVEKE. Erinomainen sijainti! Vhp. 529.000€ 45m² Isokaari 46 Huippupohja! Metroasema aivan vieressä. Talossa alkamassa putkiremontti. Hp. 200.000€ Ravintoloitsija Lähde mukaan historian ensimmäisille Syö Saarella! -ravintolaviikoille. Syö Saarella! -viikot on oiva tilaisuus lauttasaarelaisille tutustua saaren monipuoliseen ravintolatarjontaan. Varaa paikkasi Syö Saarella -kampanjaan viimeistään maanantaina 11.2. Tiedustelut ja varaukset: Lauttasaari-lehden mediamyynti Leena Valtola seura@lauttasaari.fi, p. 050 591 6466
6 7.2.2019 Nro 6 OPAS 3 1 7 4 6 9 10 2 5 Sijainti: Inarinjärvi Koko: 4 hehtaaria Inarinjärvessä on yli 3 300 saarta. Siellä on myös Lauttasaaren serkku, suurempi saarikokonaisuus Lauttasaaret heti Lauttasaaren vieressä. Sitä lähin iso saari on Maatsaari ja vähän matkan päässä Tuurakivensaari ja Tavesaari. Lauttasaaren toisessa kärjessä on jonkin verran havumetsää. Mantereella Lauttasaareen voi lähteä seilaamaan Kiimasvaarasta tai Onnelasta. Sijanti: Nammijärvi Koko: 9 hehtaaria Lauttasaari on yksi huomattavimmista saarista Inarin Nammijärvessä. Lauttasaaren toisella reunalla on metsää, toisella kivikkoa ja louhikkoa. Lauttasaari on Lauttavuopajan (Puárreevuáppáš) alueen lähellä. Lauttavuopajan kärjestä Lauttasaareen on vain 11 metrin matka. Ei siis pitkä matka uidenkaan. Sijainti: Asikkala Koko: 0,8 hehtaaria Noin 550 metrin päässä Lauttasaaresta on 8 900 neliön kokoinen Koivusaari. Lauttasaareen lähdetään veneellä Keijukalliosta, jonka rannalla on pääasiassa kesämökkejä. Lähellä on monia isompia saaria, kuten Pukkisaari, Haapasaari ja Aukinaissaari. Vastakkainen lähin manner on Keltaniemi. Lauttasaaret kartalle Tiesitkö, että Suomessa on yksitoista Lauttasaarta? Nyt tiedät. Laitoimme Lauttasaaret kartalle ja matkalla tapasimme myös Lauttasaaren omistajan. TEKSTI Katja Pesonen Sijainti: Kangasniemi Koko: 0,1 hehtaaria Lauttasaari sijaitsee Haapajärvessä Kurjensalmen kohdalla. Se on metsäinen pikku saari, jonne matka mantereelta on vain noin 30 metriä. Sijainti: Pyhäjärvi Koko: 9 hehtaaria Pyhäjärven Lauttasaari on kohouma Lohvanperän kaupunginosassa. Pyhäjärven kaupungin rakennusmestari Antti Taskinen arvio, että Lauttasaari on voinut olla muinoin saari, sillä sen lähellä on suomaista aluetta. Saari-nimi maastossa ei hänen mukaansa ole kuitenkaan mitenkään harvinaista, vaikka taustalla ei olisikaan saarihistoria. Sijainti: Kitee Koko: 0,3 hehtaaria Sijaitsee Orivesi-nimisessä järvessä. Noin 300 metrin päässä Lauttasaaresta on yli kaksi kertaa Lauttasaaren kokoinen Pihlajasaari. Lauttasaaressa ei ole mökkejä, mutta sen lähellä olevassa lähes samankokoisessa Särkisaaressa on. Lauttasaari on saarten suojassa. Lähimmälle mantereelle kuten Haapasalmeen tai Puhossaloon pääsee vain veneellä kiertelemällä. Sijainti: Jämsä Koko: 5 hehtaaria Sijaitsee Pitkäjärvessä. Saarella on muutama vapaa-ajan asunto ja sauna. Neljänkymmenen metrin päässä on hieman pienempi saari Karhusaari. Mantereelta Karhuniemestä Lauttasaareen on vain 50 metriä vettä pitkin. Eläinteema jatkuu mitä ylemmäs mennään. Karhusaaren jälkeen tulee Kissasaari ja sitä ylempänä on Vähä-Kissa. Sijainti: Somero Koko: 0,4 hehtaaria Ei ole saari vaan niemi. Sijaitsee Hirsjärvessä, vieressä pieni Koirasaari, toisella puolella Isosaari. Lauttasaareen mennään Porsasmäen kautta. Vastarannalla on Nikulan asuinalue. Sijainti: Leppävirta Koko: 0,1 hehtaaria Sijaitsee Unnukka-järvessä. Maasto on metsäinen. Noin parinsadan metrin päässä on saari nimeltä Pieni Vuosaari. Lauttasaari sijaitsee saarien keskellä ja lähimmälle mantereelle Pohjoiskylään on matkaa. Lähimmät saaret on hyvin isoja, kuten vaikkapa Timonsalo ja Tervassalo. Sijainti: Mäntyharju Koko: 11 hehtaaria Muistuttaa muodoltaan hämmästyttävän paljon Helsingin Lauttasaarta. Sijaitsee Pyhävedessä. Metsäinen iso saari, joka on kahden yksityishenkilön omistuksessa. Siellä on muutamia mökkejä ja ympärillä useita pieniä saaria, esimerkiksi Mustikkasaari ja Nulikka. Mantereelta Peltolasta matkaa on vajaat 60 metriä. 3 1 2 4 5 6 7 8 8 9 10
7.2.2019 Nro 6 7 kutsuu Sinut eduskuntaan to 21.2 klo 18.15. Ilmoittautuminen sari.sarkomaa@ eduskunta.fi Sari Sarkomaa 23.2. 9.3. VESA HAAJA & WHISTLE BAIT 30.3. PELLE MILJOONA 6.4. FREDERIK 13.4. 19V -SYNTTÄRIT, VESA SNYGG ORK. Viikon leike 9,90 Katriina Enqvist omistaa Lauttasaaren. Siis Asikkalassa. Se sijaitsee järvessä nimeltä Ruotsalainen ja mantereelta on sinne matkaa veneellä viitisensataa metriä. Sen Enqvist hurauttaa muutamassa minuutissa moottoriveneellä. Enqvist asuu Lahdessa ja osti Lauttasaaren 1991 kesämökkipaikaksi. Saarta myi perikunta lehti-ilmoituksella. ”Meillä on siellä saunarakennus, joka on vuodelta -56, mutta edelleen hyvässä kunnossa. Sitten on päämökki noin -70-luvulta. Saaren toisessa päässä on korkeita kallioita, joilta on upeat näkymät järvelle ja toinen pää on vehmaampi”, Enqvist kertoo. Erään kallion ovat lokit vallanneet. Saaren kärjessä on kiviä merkkinä laituripaikasta. Enqvist pohtii, että se voi hyvinkin olla vanha lautan paikka sillä ei olisi lainkaan tavatonta, jos saaren nimi olisi tullut lauttayhteydestä. Nimen alkuperästä tai saaren historiasta hänellä ei kuitenkaan ole tietoa. Aikoinaan järvessä on kulkenut kauppavene. Myöhemmin mantereella kävi kauppa-auto, jossa ihmiset tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kuulumisia. Rannat ja saaret kun ovat kesämökkialuetta. ”Harmillista, kun kauppa-auto lopetti. Nyt tuomme tavarat Lahdesta mukanamme. Autolla matka kestää sellaiset viisi tuntia.” Helsingin Lauttasaaresta matka-aika sen sijaan on lyhyempi, noin kaksi tuntia. Enqvist jäi eläkkeelle 2015. Kesäisin hän pyörittää kesäkahvilaa satamassa ja on intohimoinen keilaaja. Aikoinaan hänen ystävänsä perivät asunnon Helsingin Lauttasaaresta ja hän kävi sitä katsomassa. Sen kummemmin hän ei tunne aluetta. Hän ei esimerkiksi ole heitellyt vitsinä, että on ostanut kokonaisen Helsingin kaupunginosan. ”Enemmänkin silloin Lauttasaarta ostaessani laulettiin, että ’Jos saaren minä saisin, vaikka pienenkin…’” hän hymyilee hyräillen Eero ja Jussi & The Boysin kipaletta Tahdon saaren. Jos Helsingin kaupunki haluaisi ostaa häneltä Lauttasaaren, jotta sinne voisi rakentaa pilvenpiirtäjiä, Enqvist ei möisi. ”Tämä on kaunis kalliosaari ja minulle tärkeä. Toivon, ettei minun koskaan tarvitse tästä luopua ja tämä jäisi lapsilleni.” Lauttasaaren kuningatar Katriina Enqvist omistaa Lauttasaaren. Asikkalan Lauttasaari on kaunis kalliosaari, josta on upeat näkymät järvelle. KATRIINA ENQVIST Lautalla Lauttasaaresta Härkätielle Someron Lauttasaari on niemi Paimionjoessa ja siellä on pari kesämökkiä. Somerolla luontoretkiä vetävä Matti Torkkomäki kertoo Lauttasaaren kuitenkin aikoinaan olleen saari, mutta miltei välittömässä yhteydessä rantaan. Sen ja mantereen välistä kannasta korotettiin soralla ja toiselle puolelle järjestettiin lauttayhteys. Sillä pääsi vastarannalle nopeasti, matka oli vain 30 metriä. Lautta säästi valtavasti aikaa, sillä maata pitkin vastarannalle oli lähes kuusi kilometriä. ”Lauttayhteys on ikivanha, kartoissa se on esiintynyt ainakin jo 1700-luvulla. 1800-1900-luvun vaihteessa oli Someron kotiseutuneuvos Voitto Ollonqvistin tietojen mukaan käytössä jonkinlainen lautan ja sillan välimuotokin, joka voitiin purkaa tukinuiton ajaksi”, Torkkomäki sanoo. Lautalla vastarannalle kuljetettiin jopa karjaa, sillä tiloilla oli maita järven toisella puolella. Lautalla pääsi myös kahdelle merkittävälle reitille. Ensinnäkin Somerolle johtavalle Helsingintielle, joka on ollut aikanaan tärkeä väylä rannikolta sisämaahan ja myös osa Valtatie 2:ta. Helsingintieltä taas on ollut yhteys Lauttasaaren lautalla Paimionjoen toiseksi suurimman järven, Hirsjärven, ylitse. Toisekseen lautalla pääsi kätevästi Härkätielle, josta matka jatkui joko Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Hämeen Härkätie on ollut käytössä jo viikinkiajalta. Lautta oli niin tärkeä, että vanhoissa kartoissa tämä yhteys on merkitty virallisen tien veroisesti. Viimeinen lautta oli käytössä 1920-luvulta 1940-luvun loppuun. Torkkomäki kertoo Lauttasaaren olleen myös nuorison kokoontumispaikka. Lauttarannassa on hiekkapohjainen uimaranta ja vesistössä hyvä kuhakanta. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lauttayhteys Lauttasaaresta mantereelle oli Somerolla niin tärkeä, että se on merkitty virallisen tien veroiseksi vanhoihin karttoihin, kuten tähän vuodelta 1842 peräisin olevaan pitäjäkarttaan. KANSALLISARKISTO Someron alkuperäisessä viirissä on etualalla Lauttasaari, johon johtaa maakannas. Tiesitkö, että Suomessa on yksitoista Lauttasaarta? Nyt tiedät. Laitoimme Lauttasaaret kartalle ja matkalla tapasimme myös Lauttasaaren omistajan. TEKSTI Katja Pesonen
7.2.2019 Nro 6 8 ENNEN PIIRIT TEKSTI ja KUVAT Kari Kemppinen Kymmenen vuotta sitten Vatakuja 3:ssa valmistui talon linjasaneerausremontti, samassa yhteydessä uusittiin ilmanvaihto, sähköistys, sauna, pesutupa, säilytystilat ja piha-alue. Asukkaat hyrisivät tyytyväisinä lopputuloksesta. Eräässä taloyhtiön hallituksen kokouksessa, edelleen talossa asuva, mainosalalla työskentelevä Jari Mayer mietti ääneen, että sisääntulokerroksen portaikon uuteen puhtoiseen maalipintaan sopisi jotain raflaavaa, ”rikkomaan sairaalamaisen” ilmeen. Muut hallituksen jäsenet höristelivät korviaan, olihan juuri todettu pitkän remontin jälkeen kaiken olevan kunnossa ja siistiä. Mayer muisteli jatkaneensa: ”Lauttasaaren vesitorni valmistui 1959. Nyt se on ollut poistettuna käytöstä vuodesta 1996, josta lähtien on käyty laajaa ja vilkasta keskustelua, lauttasaarelaisille tärkeästä, identiteettiä ja imagoa luoneen maamerkkimme tulevaisuudesta. Tätä menoa siitä ei jää kuin muistot. Olen kasvanut sen kanssa, se on osa omaa sielunmaisemaani”, oli Mayer hehkuttanut ja ehdottanut: ”voisimmeko maalata portaikkoon vaikka vesitornista kuvan, sen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi”. Idea sai varauksettoman kannatuksen ja Mayer toimeksiannon. Hän otti yhteyttä Lauttasaari-Seuraan, josta löytyi vesitornista 1950-luvun lopulla otettu postikorttikuva malliksi. Mayer totesi, että maalaustyönä toteutus tulee kalliiksi, mutta olihan hän mainosmiehenä tehnyt lukuisia teippaustöitä, joskaan ei koskaan niin suurta kuvakokoa, kuin porraskäytävään luontevasti sopisi. Onnistuisiko kuva-aiheen toteutus teippaamalla? Hän otti yhteyttä alan yrityksiin ja päätti onnistua. Mayer skannasi saamansa postikorttikuvan, vektoroi, suurensi, valitsi tekniikan ja sävytti sen. Kuvasta tehtiin metrin levyisiä tapettimaisia erikoisteippivuotia, jotka Mayerin yhteistyökumppani kiinnitti, puskusaumattuina suoraan portaikon ala-aulan levyiseen ja korkuiseen seinäpintaan. Upea lopputulos on ollut asukkaiden ilona vuodesta 2009, työ on edelleen moitteeton ja ehjä. Samaa ei voi sanoa esikuvasta. Vesitorni purettiin 2015. Tänä vuonna olisi täyttänyt 60 vuotta. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Näin vesitorni valtasi portaikon Vatakujalla sijaitsee portaikko, jonka seinällä Lauttasaaren vesitorni nousee ylväänä ja vasta valmistuneena. Lauttasaaren vesitorni täyttää kuvana koko portaikon sisääntulokerroksen seinäpinnan. Kuva sijoittuu portaikkoon siten, ettei se näy ulko-ovelta, joka on koodilla lukittu. Vihjaa maalauksesta tai reliefistä Onko sinun taloyhtiössäsi erikoinen kuva, maalaus tai reliefi? Uusi tai vanha. Ota yhteyttä: lehti@lauttasaari.fi. Saatamme kertoa siitä lukijoillemme. Humauksen hurahtaneet avantouimarit Sunnuntaina heti aamutuimaan 14 asteen pakkasessa oli uimassa puolen tusinaa reipasta avantouimaria jäälauttojen seassa. Veden lämpötila oli nelisen astetta. TEKSTI ja KUVAT Anna Konttinen Sirkka Tuominen ”Jos ilma on oikein erityisen kurja ja tuulinen ja silti menee uimaan, tuntuu, että on todella saavuttanut jotain. Meillä oli aikoinaan jäsenenä vanhempi Lauri-niminen herra, joka oli uimassa oikein rumalla ilmalla ja noustessaan vedestä totesi, että kyllä elämä on ihanaa. Se kertoo paljon siitä tunteesta, minkä avantouinnista saa.” Seija Herrala ”Aloitin avantouinnin ihan terveyssyistä. Minulla on selkärankareuma ja hoidan sitä avantouinnilla. Olen käynyt uimassa avannossa jo 19 vuotta. Yritän joka päivä päästä käymään töiden jälkeen. Koskaan en emmi avantoon menemistä vaan päinvastoin eli jos uinti jää väliin tulee sellainen olo, että jotain on unohtunut. Ulkomailla ovat nauraneet, että olen umpihullu, kun olen kertonut harrastuksestani.” Pauli Savela ”Mitä enemmän ui kylmässä, sitä enemmän kehoon tulee eskimorasvaa eli ruskeaa rasvaa ja sitä kauemmin pystyy avannossa olemaan. Itse uin, koska se estää jäykistymistä. Lähteminenhän se on se vaikein juttu, mutta kun tänne asti pääsee, avantoon meneminen on ihan helppoa rumallakin ilmalla. Sitä tunnetta mikä tästä syntyy on vaikeaa kuvailla, se pitää kokea ihan itse.” Ella Rissanen ”Minähän saatan käydä avannossa keskellä yötäkin tai milloin sattuu. Olen pienestä asti uinut kylmissä vesissä ja olen uinut ympäri maailmaa vaikka minkälaisissa merissä ja järvissä. Maalla järvessä uin parikin tuntia yhteen mittaan. Avannossa olen kolmesta viiteen minuuttiin. En kärsi koskaan kuumasta, enkä kylmästä. Jos uinnin jälkeen jää paikoilleen, saattaa tulla kylmä, mutta usein soudan uinnin jälkeen soutulaitteella tai lähden lenkille. Jäin päiväkoti Särjestä eläkkeelle, mutta käyn siellä tuuraamassa yhä, vaikka olen seitsemänkymppinen.”
9 7.2.2019 Nro 6 Kaapelitehtaan tulevat tapahtumat Tallberginkatu 1, Helsinki Ilmoitus Merikaapelihalli Kustom Kulture Show 9.-10.2. Joogafestival Helsinki 2.-3.3. Taidemaalariliitos teosvälitys 9.-17.3. Puristamo TEOS 2019 22.2.-3.3. Ornamon Teosmyynti 9.-17.3. Itä-Helsingin taideseuran 40-vuotisjuhlanäyttely 21.-31.3. Valssaamo Korutaideyhdistyksen teosmyynti 9.-17.3. Turbiinisali Tanssiteatteri Hurjaruuth: Naisklovnifestivaali Punainen helmi 6.-9.2. Tango Frostbite 14.-17.2. Zodiak – Uuden tanssin keskus Sivuaskel 2019 -festivaali 9.2. asti Suomen valokuvataiteen museo Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio -yhteisnäyttely 24.2. asti Photofuss: Muutoksessa / In Transition 24.2. asti Hotellija ravintolamuseo Taikinan taju 31.5. asti Palveluksessanne! (jatkuva) Teatterimuseo Kivi kääntyy 31.8. asti MUU Kaapeli Balande-Hakala-Mild: *Some Assembly May Be Required 17.2. asti Käytävägalleria Mari-Jose Dings: Semi Related Side Stories 28.2. asti Kameraseura Galleria West 29 FIAP-arvonimen saaneen kuvaajan töitä 3.-26.2. Galleria Vaaga Marika Lahdenperä: Pintaa syvemmältä 10.2. asti Stoa Mariapassio Stoa Mariapassio 17 vuotta 28.6. asti Kultti ry Kulttuurilehtigalleria (jatkuva) Stellan elämä osat 1-3 -improvisoidut näytelmät Kaapelitehtaalla 7.-30.3.2019 lupaavat rakkautta, rikoksia ja komediaa! Valinta on sinun. Kaapelitehtaan Turbiinisalissa voit tutustua Stella Polariksen improvisaationäytelmiin monipuolisesti eri tyylilajien kautta. Stella rakastuu -esitykset ovat musiikkipitoisia romanttisia komedioita, Helsinki noir -dekkareissa ratkotaan rikosmysteerejä, ja Oi mikä farssi! sisältää yllättäviä juonenkäänteitä ja absurdeja hahmoja. Miten improvisaatiota harjoitellaan? Näyttelijä Niina Sillanpää vastaa Stella rakastuu -esitysten taiteellisesta sisällöstä yhdessä muusikko Hannu Riskun kanssa. Stella Polarikseen kuuluu 19 näyttelijää, 4 muusikkoa ja 5 valosuunnittelijaa. Vaikka esitykset ovat improvisoituja, on harjoittelu tärkeää. ”Tärkeintä on sisällön taiteellinen suunnittelu ja se, miten kyseistä formaattia harjoitellaan. Mitkä harjoitteet ja taustamate riaalit tukevat parhaiten esitystä? Tänä ke väänä haasteena on kolmen eri tyylilajin yhteensovittaminen näyttämölavastuksesta ja puvustuksesta alkaen. Huolella suunniteltu visuaalinen ilme on oleellista”, kertoo Sillanpää. Mitä Stella rakastuu -esityksissä tullaan näkemään? ”Musiikkipainotteisia rakkaustarinoita, joissa romantiikka on ehdottoman tärkeässä osassa!”, innostuu Sillanpää, ja jatkaa: ”Improvisaatiossa yleisöllä on tärkeä rooli, ja meille esiintyjinä on tärkeää saada yleisö sitoutumaan esitykseen heti alusta alkaen. Usein vuorovaikutus yleisön kanssa tapahtuu kysymysten avulla, joiden pohjalta improvisoijalle kertyy materiaalia, joka nähdään jossakin muodossa esityksen aikana”. ”Haluamme luoda esityksiin herkän ja avoimen tunnelman, ja toivomme että esiintyjien välittömyyden kautta myös yleisö pystyy avaamaan meille sydäntään. Esiintyjät laittavat aina itsensä täysillä likoon, ja se on usein myös se palkitsevin osuus kaikille. Naurun ohessa esitykset voivat koskettaa katsojia ja esiintyjiä syvältä”, Sillanpää kertoo. Impron kipinä Sillanpää on improvisoinut Stella Polariksessa vuodesta 2012 lähtien. Improon hän hurahti jo Teatterikorkeakoulussa lehtori Tiina Pirhosen opetuksessa, joka sattumoisin on yksi Stella Polariksen perustajajäsenistä. ”Impro on pitkään kulkenut matkassani. Olen jopa matkustanut apurahalla Galgaryyn asti opiskelemaan improa maailman parhaimpien oppiin”, Sillanpää muistelee. Intohimoa impron saralla löytyy: ”Nyt on palo tuoda näyttämölle jotain uutta! Vaikka improesitykset ovat joka ilta erilaisia, niin nyt keksitään jotain mitä kukaan ei ole koskaan nähnyt”, lupaa Sillanpää. Fédération Internationale de l’Art Photographique eli FIAP on kansainvälinen valokuvataiteen kattojärjestö, jonka jäsen Suomen kameraseurojen liitto on. Viime vuonna Suomeen saatiin 38 uutta FIAP-arvonimeä. Ilahduttavaa on kymmenen uuden arvonimen haltijan liittyminen joukkoon. Tulevaisuus ei tule sattumalta, vaan se tehdään. Arvonimien taustalla on pitkäaikainen työ oman kuvaamisen ja kuvaamiseen liittyvien oheistaitojen kehittämisessä. Työhön on osallistunut arvonimen saajan lisäksi lukuisa joukko läheisiä, seurakavereita, malleja ja taustavaikuttajia. Yhdessä tekeminen on tehokkaampaa ja ennen kaikkea yksin puurtamista huomattavasti mukavampaa. Näyttelytoiminnassa ei ole kyse kilpailemisesta vaan taiteellisen työn saamisesta muiden nähtäväksi kommentoi Petteri Mussalo kameraseurojen liitosta. Kameraseura ry on perustettu vuonna 1921 ja se on Suomen suurin kameraseura. Syksystä 2018 Kameraseura on hallinnoinut Kameraseura Galleria West valokuvagalleriaa Kaapelitehtaalla B-portaan 2. kerroksessa. Siellä on kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä. Galleriaan on vapaa pääsy päivittäin Kaapelitehtaan aukioloaikoina. Helmikuussa 3.-26.2.2019 Galleria Westissä 29 FIAP arvonimen saanutta kuvaajaa esittelee töitään. Näyttely antaa laajan kuvan kansainvälisissä näyttelyssä menestyneistä valokuvista. Valokuvaus on hieno harrastus. Näyttelyihin osallistuminen on keino peilata omaa osaamistaan, saada kannustavaa palautetta, oppia siitä ja kehittyä kuvaajana. Suomessa on lukuisia aktiivisia seuroja joiden toimintaan kannattaa lähteä mukaan ja kehittymään. Pääkaupunkiseudulla suurin seura on Kameraseura ry. Tervetuloa mukaan! www.kameraseura.fi Stellan elämä osat 1-3 Stella Polaris Suomeen 38 uutta FIAP-arvonimeä Merisavua Suomenlinnan ympärillä kovalla pakkasella. Jan Ekström
10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 7.2.2019 Nro 6 Villa Alba Merinovillaisia mekkoja ja tunikoita. Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Tervetuloa! Gyldenintie 6, 050 414 3791 pearlyparrot.fi Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 7 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti VUOKRALLE TARJOTAAN Liikehuoneisto 21 m2 Pohjoiskaari 14, vapaa 1.2. P. 0400 853 133/Kari. VUOKRALLE TARJOTAAN Vapaa 25 m2 työtila 1/2 vuodeksi Vapaa 7 m2 varasto 1/2 vuodeksi Lauttasaaressa puh. 040 59 49 745 VUOKRALLE TARJOTAAN Täysin remontoitu 44 m2, Pohjoisniementie 4. P. 044 090 3370. AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Ilpo Aarnialan siunaus Arkkitehti Ilpo Aarniala (s. 13.1.– k. 20.1.2019) siunataan Lauttasaaren kirkossa perjantaina 15.2. klo 13.00. Muistotilaisuus pidetään Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa siunauksen jälkeen. Ilmoittautumiset: Saara Palokangas 040-703 9142 tai s_palokangas@ hotmail.com. Aarnialan muistoa voi kunnioittaa tukemalla Itämeren suojelutyötä, esimerkkinä John Nurmisen säätiö: FI54 1596 3000 0765 15. TAIDE Diversity or dystopia II – Collage exhibition. Tania Muhosen futuristinen kollaasinäyttely 7.2. asti kulttuurikeskus Sähinässä, Heikkiläntie 10. Käynti kahvila Makersin kautta. Taiteilijat maalaavat Vattuniemessä -näyttely 2.2.-28.2. kirjaston monitoimihuoneessa, Pajalahdentie 10 a. Esillä Kristina Anderssonin, Johanna Cedercreuz-Karstenin, Diana Godenhjelmin ja Britt Holmbergin öljy-, akryylija sekatekniikkatöitä luonnosta. Taiteilijatapaaminen: Ritva Siikala. Teatterimuseon kevätkauden taiteilijatapaamisten sarjan käynnistää la 23.2. klo 13-14.30 teatteriohjaaja, kirjailija Ritva Siikala. Häntä haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo. Pääsylipun hinnalla 10/5 e, Museokorttikin käy. Teatterimuseo osoitteessa Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1. MUSIIKKI Claude Debussyn lauluja Lauttasaaren kirkossa su 10.2. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1F. Johanna Engelbarth, sopraano, Jere Martikainen, tenori, Aku Rantama, baritoni, Johannes Karhapää, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Lapsikuoro maanantaisin klo 15, Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Lisätietoja 09 2340 4300. LIIKUNTA KÄSIPALLO Dicken BK-46 klo 14.15 la 9.2., Pirkkolan palloiluhalli, naisten SM-sarja. Dicken BK-46 ke 13.2., Pirkkolan palloiluhalli, miesten SM-liiga. KORIPALLO ToPoLa Mamit LePy Moms la 9.2. klo 9.30, Lauttasaaren yhteiskoulu, naisten V divisioona. ToPoLa LoU Basket la 9.2. klo 13.30, Lykki, 14-vuotiaat pojat 05 I divisioona. ToPoLa Keltainen HNMKY Pakila Black la 9.2. klo 18.45, Lykki, Minipojat 07 III divisioona. ToPoLa Torpan Pojat su 10.2. klo 11.30, Lykki, 14-vuotiaat tytöt 05 II divisioona. ToPoLa Liila Helsingin NMKY Stadi su 10.2. klo 13.30, Lykki, Minipojat 07 II divisioona. ToPoLa PuHu W su 10.2. klo 17.20, Lykki, naisten II divisioona. ToPoLa Koristajat – Korikissat su 10.2. klo 19.15, Lykki, naisten III divisioona. Lasten sählykerho perjantaisin klo 16-17 Myllykallion koululla, Myllykalliontie 3. Järjestäjänä seurakunta. Lisätietoja 09 2340 4300. Liikunnallinen iltaperhekerho Liikkis keskiviikkoisin klo 18–19 Kirkon kryptassa. Vietä liikunnallinen ilta lapsesi/lastesi ja muiden perheiden kanssa. Kaikille avoin, maksuton eikä ilmoittautumista tarvita. Lasten ikäsuositus 1-5 v. Lisätietoja 09 2340 4300 MUUT Satutunti klo 10-10.30 keskiviikkoisin 6.2. alkaen kirjastossa, Pajalahdentie 10 a. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Satutunneille mahtuu 40 lasta. Ryhmät ilmoittautuvat sähköpostitse osoitteeseen lauttasaaren_ kirjasto@hel.fi Dekkarilukupiiri kirjastossa 7.2. klo 18-19.30. Kirjana Heikki Valkaman Laserjuuri. Seuraava kokoontuminen 7.3. ja kirjana Seeck Maxin Hammurabin enkelit. 28.3. kirjana Grebe Camillan Kun jää pettää alta. 2.5. Persson Giolito Malinin Suurin kaikista. Kahvija teetarjoilu. Lasten elektroniikkakerho maanantaisin klo 18 Lauttasaaren kirkon kryptassa, Myllykallionrinne 1. Järjestäjänä seurakunta. Lisätietoja 09 2340 4300. Lasten kokkikurssi tiistaisin ja torstaisin klo 18 kirkon keittiössä. Järjestäjänä seurakunta. Lisätietoja 09 2340 4300. Suomen kielen kielikahvila keskiviikkoisin klo 17.-18.30 kirjastossa. Tervetuloa juomaan kuppi kahvia ja juttelemaan suomeksi! Naapuruuspiiri senioreille keskiviikkoisin klo 13-15 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10 a. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan naapureitasi kahvikupposen äärelle! Lisätietoa 09 310 44549. Tietotekniikan vertaisopastusta torstaisin 17.1.-16.5. klo 10-12 kirjastossa. Opastukseen varattava aika etukäteen (1 tunti/asiakas) kirjastosta, p. 09 3108 5020. Apua senioreille tietotekniikan käytössä. Järjestäjänä Enter ry, jonka vapaaehtoiset vertaisopastajat neuvovat tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Oma laite mukaan. Palvelu on maksuton. Digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen kanssa kirjastossa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Hän on paikalla perjantaisin klo 9-15. Varaa opastusaika sähköpostitse digitalkkari.etela@gmail.com tai puhelimitse 09 3108 5020. MLL Lauttasaaren Isä-lapsi-kerho maanantaisin klo 16.30-18.30 Lahnalahden leikkipuistossa, Lauttasaarentie 40-42. Tapaamisissa voidaan musisoida, askarrella, retkeillä, kokata tai saada vaikka vieraita isät voivat itse suunnitella mieleistä ohjelmaa. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Myllykallionrinne 1F Messu 10.2. klo 11, Markkunen. Andersson ja laulaja Riku Salminen. Pyhäkoulu. Viikkomessu 13.2. klo 19, Markkunen, Valojärvi. Avoin rukouspiiri ti klo 18, kerhohuone 15. Seniorilautta ke klo 10.30, seurakuntasali. Larun olohuone ke klo 17.30–20, Kirkkokahvila. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Töppösryhmä ke 13.2. klo 10.30.— 12. Kirkkokahvila. Tule mukaan neulomaan pieniä töppösiä lahjaksi kasteperheille. Ryhmä kokoontuu joka kuun toisena keskiviikkona. Torstaipiiri 21.2. ja 7.3 ja (joka toinen torstai) klo 13–14.30. seurakuntasali. Raamattupiiri 26.2. 12.3. ja (joka toinen tiistai) klo 18–19.30, kokoushuone 10, B-rappu. Käsityöpiiri 19.2. ja 5.3. klo 13– 14.30. Seurakunnan uudessa tilassa kauppakeskus Lauttiksessa. Lisätietoja Sini Havas 050-3803531. Avoin perhekerho ma – pe klo 9-11, D-porras. Metsäkerho joka arkipäivä ma-pe klo 9-11, kokoontuminen D-portaan edessä. Jumppahetki vanhuksille. Virtaa vanhuksille Oy esittäytyy ja pitää kevyen jumppahetken ma 11.2 klo 1315 Lauttiksen seurakunnan tilassa. Voit samalla mittauttaa käden puristusvoiman ja verenpaineesi. Mukana tapahtumassa diakonit Sini Havas ja Taina Viherkari. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Högmässa sö 10.2. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Lindström, Henricson. Kyrkkaffe. Musiklek för 0–3-åringar to 14.2. kl 10-11.30 i S:t Jacobs kyrka. Nyberg. Diakoniträffen to 14.2. kl 14-15.30 i S:t Jacob. Salenius. Välgörenhetskonsert i Johanneskyrkan för Johannes församlings internationella arbete. Konsert den 23.2. kl 17. Fritt inträde, programblad 10 e. Medverkande: Fiona Chow, Andreas Forsberg, Carolina Bjon, Jessica och Andreas Metz, Christa Katter, Simon Djupsjöbacka, Furahakören, Kingdom Singers m.fl. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Sana ja rukous pe 8.2. klo 19, Kari Koskinen. Herätyskokous su 10.2. klo 14, Sampo Santasalo. Alkupiiri ke 13.2. klo 19, Riku Garam. JEHOVAN TODISTAJAT Lauttasaarentie 10 Raamatullinen esitelmä 10.2. klo 11 aiheesta ”Maa pysyy ikuisesti.” Puheen jälkeen tutkitaan Raamattua aiheesta ”Nähdään paratiisissa!”. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer rf. Sö 10.2. kl 15.15 träffas vi vid Drumsö hjältegravarna för att åka till Fallåker teater. Må 11.2. kl 14 årsmöte och valmöte S:t Jacobs församlingssal. Tisdagen besöker vi Villa Hagasund Mannerheimvägen 13 B och utställningen ”Sorglös stad”. Kl 14-16 guidning och kaffeservering fritt inträde. Ordnas av seniornätverket. Lauttasaaren kansalliset seniorit – Lake. Kuukausitapaaminen ma 11.2. klo 12 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, jolloin professori emeritus Matti Uusitupa kertoo ravitsemuksesta ja aineenvaihduntataudeista. La 16.2. klo 14 Lauttasaaren kansalliset seniorit täyttää 40 vuotta. Tilaisuutta juhlistetaan ensin Lauttasaaren kirkkosalissa musiikilla ja juhlaesitelmällä. Tämän jälkeen siirrytään seurakuntasaliin nauttimaan juhlakahvit. Tarjoilun järjestelyjä varten ilmoittautumiset 11.2. jäsentapaamisessa. Ystävänpäivänä tapahtuu! Ystävänpäivänä torstaina 14.2. aukeaa kauppakeskus Lauttiksessa saarelaisten yhteinen avoin olotila. Avajaisia vietetään erilaisin tapahtumin pitkin päivää klo 10-19. Ohjelmassa musiikkiesityksiä, vauvamuskari, korttiaskartelua, Lauttasaaren historian esittelyä, kahvija mehutarjoilu. Lue tarkempi ohjelma ensi viikon Lauttasaari-lehdestä. Pipolätkäturnaus Pyrkällä Pyrkällä pelataan perinteinen pipolätkän kutsuturnaus to 21.2. klo 19-22 jos sää vain sallii. Neljän joukkueen kutsuturnauksessa paikallista väriä edustavat Sporting Drumsö sekä toinen vielä nimeämätön lauttasaarelaisista pelaajista koostuva joukkue. Lisäksi turnaukseen osallistuvat Jäähyttelijät sekä Käpylän Maanantai. Klo 19.15 järjestetään ratakisa, jossa nopeuttaan voi testata kentän kiertävällä jääradalla kaikille avoimessa luistelukisassa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
11 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa PARTURI P. 09 676 985 Tallbergin puistotie 1 00200 Helsinki PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 500 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä noutopistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 108 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. 7.2.2019 Nro 6 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ?? Fysioterapia ?? Hieronta ?? Jumpparyhmät ?? Veteraanikuntoutus ?? Jalkahoidot ?? Kotikäynnit REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA JÄSENKORJAUSTA KAITAFILMIEN JA VHSNAUHOJEN DIGITOINTI 050 590 9990 Pajalahdentie 9 ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ??????????? ??????????? ??????????? ??????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? ????????????? ????????????? ????????????? ????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ???????????? ???????????? ???????????? ???????????? varaaheti.fi/kalevalainen TALVI A L E Lauttasaarentie 14 Ma-Pe 11-18, La 11-14 040 592 4664 040 545 6859 PYÖRÄT JOPA -10% -40% PYÖRÄHUOLTO.COM & PAPA’S BIKES KYPÄRÄT, LUKOT alk. 10€ C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_syyskuu_v2.pdf 1 04/09/2018 15.51 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kahvila Puhurista, Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. NÄKÖISLEHDEN VOIT LUKEA LEHTILUUKKU.FI -PALVELUSSA. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ Kiinteistönvälityspalvelut Heikkiläntie 1 b p. 045 7877 1517 promise@remax.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti FYSIKAALISTA HOITOA ASIANAJAJIA Asianajaja, varatuomari JUHA SARASTO Perheja perintöoikeus, testamentit, avioerot, riitaja rikosasiat, pk-yritykset ja asunto-osakeyhtiöt. Puh. 0500 704417 juha.sarasto@kolumbus.fi www.sarasto.fi 200m 2 JA YLI 30.000 LEVYÄ ROCK H BLUES H HEAVY COUNTRY H PROGE H JAZZ H CLASSIC NYT AUKI MYÖS TORSTAISIN! Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper gärna dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Wavulinintie 6 – Auki joka KE–TO-LA
12 7.2.2019 Nro 6 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA RUOHOLAHDEN EUROPARKISSA ILMAINEN1h Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hehku • Hiusfashion • HopLop • Hua Du Asian Fusion Cuisine Jysk • K-Citymarket 24h • K-Rauta • Kierrätyspiste • Mayor’s Gym • Motivus • Musti ja Mirri Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Subway • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi Tarjoukset voimassa TO-SU 7.-10.2.2019 tai niin kauan kun tuotteita riittää AVOINNA JOKA PÄIVÄ MOTIVUS RUOHOLAHTI 29,/kk Treenit alk. Motivuksen kuntosalin %-ajat e-laskulla jäsenille. Vain 2 kalenterikk:n irtisanomisaika! APTEEKKI RUOHOLAHTI Avéne Hydrance Light tai Rich 40 ml 23, 90 (28,12) Tehokasta ja pitkäkestoista kosteutusta talvi-iholle. Voimassa helmikuun 2019 ajan. Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Tarjous erä! SUBWAY Osta 3 Subia maksa 2 (K uv at vi itt ee lli si ä) BIEDER KUKKAKAUPPA Phalaenopsis valkoinen Orkidea 14, 90 (29,-) 2-3 kukkavanaa. Atria Hiillos GRILLIMAKKARAT JA MAKKARAPIHVIT 320-400 g (4,38-5,47/kg) 3 50 -12 % PLUSSA-KORTILLA Atria naudan JAUHELIHA 17% 1 kg (5,99/kg) RAJ. 2 pkt/talous 5 99 pkt Palvelusta ERÄ savustettu ruodoton KIRJOLOHIFILEE Päreen päältä, Suomi tai Ruotsi, voimassa to-la 15 95 kg 19 95 kg 19 95 kg Filos Kreikkalainen FETAJUUSTO 125 g (15,12/kg) Filos HALLOUMIJUUSTO 150 g (15,-/kg) Pirkka KERMAJUUSTOT 900 g-1 kg (3,99-4,43/kg) 3 99 kpl 2 25 kpl 1 89 kpl Atria takuumurea NAUDAN ULKOFILEE TAI ENTRECÔTE PALANA Suomi Jyväbroiler BROILERIN FILEE & YRTTIÖLJY PESTO 370 g, Suomi (13,49/kg) 4 99 rs Palvelusta ERÄ tuoreet ruodottomat TURSKANSELKÄFILEET Norja. Säävaraus, Vastuullisesti pyydetty, voimassa to-la MANSIKKA 1 kg/ltk, Espanja 6 99 ltk IRTOMAKEISET RAJ. 2 kg/talous 4 99 kg ERÄ SITRUKSIA 1,-–5,-/kg 1,kg/pss Hortiherttuan FRISEE, Suomi 1,pss 2 pkt Ilman Plussa-Korttia (4,98-6,22/kg) 1,99/pkt UUTUUTENA PÄIVITTÄIN MA-LA meillä käsintehdyt täytetyt PATONGIT 4 50 kpl Iso paketti!