• 7.1.2026 | | Nro 1 VERKOSSA Lauttasaari.fi LAUTTASAARELAISTEN LÄMMIN LÄHIPANKKI Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Koivusaaren merentäyttöjen vesilupa ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Koivusaaren vesija ympäristölupia koskevien muiden valitusten käsittely kuitenkin jatkuu Vaasan hallintooikeudessa. Miten Lauttasaari-Seura suhtautuu KHO:n päätökseen? Monessa valtuusto puolueessa on haluttu muuttaa vanhentuneiksi koettuja Koivusaaren suunnitelmia. Koivusaaren kaavaa testattaneen poliittisesti vielä kevään aikana. s. 7 Vääntö Koivusaaren suunnitelmista jatkuu RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Y-tunnus 1647693-5 Välitän Lauttasaaresta Välitän Lauttasaaresta SOITA MINULLE/HOIDAN HOMMAN Lauttasaaren Lauri Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47 lauri.pakkala@remax.fi helao.fi • Runeberginkatu 22–24 • toimisto@helao.fi 1 000+ kurssia Ota aikaa itsellesi Uutuuksia Brändiviestintä Muotipiirustus Nokkahuilun alkeet Ranskaa makoisasti Virtaava keho HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS BLUE PETER Seaside Restaurant: Vattuniemen puistotie 1, Lauttasaari. Avoinna: ma–pe klo 11–15*). Lounas: klo 11–14. *) Yksityistilaisuuksissa sopimuksen mukaan. Tiedustelut: ravintola@bluepeter.fi tai 010 424 9801 LOUNAALLE! Tervetuloa herkulliselle lounaalle meren rantaan Blue Peteriin, Vattuniemen puistotien päähän. www.bluepeter.fi Lounasannoksiimme kuuluu pääruoan lisäksi salaattipöytä, tuoretta itseleivottua leipää ja kahvi/tee. Myös vegaanivaihtoehto. Ruoat valmistetaan tuoreista raaka-aineista ravintolassamme. Tutustu lounaisiimme: Wolt Tilaa Lauttasaari-lehti keskiviikon aamiaispöytään! Lauttasaari-lehti ilmestyy 45 kertaa vuodessa keskiviikkoisin. Lehteä kustantaa Lauttasaari-Seura. NÄIN TILAAT LEHDEN ITSELLESI TAI LAHJAKSI Lauttasaari-lehden vuositilaus maksaa 99 euroa (Lauttasaari-Seuran jäsenille 89 euroa). Lehden voi tilata kotiinsa tai yritykseensä verkossa: lauttasaari.fi/tilaalehti/ Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse: 050 591 6466, tai sähköpostitse: nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. Kotiin tai yritykseen tilattu Lauttasaari-lehti toimitetaan jo keskiviikon aamu jakelussa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueille. Tilaamalla Lauttasaari-lehden vahvistat myös Lauttasaaren äänen kannattajan toiminta edellytyksiä. Tilaus on kotiseututeko! Koivusaaren ruoppausalue punaisella. Keltainen osoittaa merentäyttöjen reunan.
  • PÄÄKIRJOITUS 2 7.1. 2 2 6 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 7.1.2026 Nro 1 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Ajassa Rixin terassikalut Senioritaloon. Isokaaren rakastettu RixiBaari sulki ovensa vuoden lopussa. Baarin terassikalusteet jatkavat kuitenkin elämäänsä Pohjoiskaarella. Rixin yrittäjä lahjoitti ne Seniori talolle, jonka piti muutenkin päivittää ulkokalusteitaan. Fiksua kiertotaloutta. PS LUKU LAUTTASAARESTA Lähde: Tilastokeskus, 2023 35 Tuloerojen suuruutta kuvaava gini-kerroin (0–100). Suomessa gini-kerroin on 28, koko Helsingin alueella 34. C H AT G PT (O PE N A I) Monitoimitalon uudisrakentaminen vasta 2032 budjetissa Helsingin kaupunki on keskusteluissa ja verkkosivuillaan antanut ymmärtää, että Pajalahdentie 10A eli kirjaston ja Apajan talo lähtisi purkuun ja uudisrakentamiseen 2028, ja että jo keväällä 2026 käsittelyssä olisivat hankesuunnitelmat kaavoituksen pohjaksi. Nyt aikataulut ovat menneet uusiksi. Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmä teki kesällä aloitteen väistötiloihin varautumisesta. Juuri joulun alla tuli tieto, että suunnitelma uudesta monitoimitalosta on muuttunut. Kaupungin Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelma 2026– 2035 varautuu rakentamiseen vasta 2032 alkaen. Tilat-palvelun vastauksessa todetaan myös, että kohteen hankesuunnittelu käynnistyisi vasta huhtikuussa 2028. Näköjään nykyiseen kirjastoon ja nuorisotiloihin suunnataan entiseen tapaan vielä vuosia. Lisäaika antaa mahdollisuuden tarkkailla Lauttasaaren asukasmäärän kehittymistä. Ennusteet lupaavat tuhansien asukkaiden kasvua 2030-luvun alkuun, mutta luvuissa lasten määrä pysyisi lähes ennallaan. Toivottavasti kristallipallo kirkastuu väestön ikäjakauman osalta ennen päätöstä uudesta monitoimitalosta. PLP Vitaalit klinikka lopetti Lauttasaarentiellä Helsingin kaupunki käy oikeutta päättäjiä vastaan Kolmen sairaanhoitajan perustama Vitaalit klinikka lopettaa toimintansa Lauttasaaressa. Klinikka tarjosi sairaanhoitajien palveluja ja kotikäyntejä. Klinikka avasi toimipisteen Gyldenintielle vuoden 2024 keväällä, mutta muutti Lauttasaarentie 44:ään. Toimipisteessä työskenteli muutaman kerran kuukaudessa myös lääkäri. Klinikan ainut toimipiste on jatkossa Vihdin kirkonkylässä. PS TEKSTI Pete Suhonen Käynnissä on erikoinen näytelmä, kun Helsingin kaupunki käy oikeutta oman päätöselimensä, ympäristöja lupajaoston päätöstä vastaan. Kaupunki vei hallinto-oikeuteen poliitikkojen päätöksen, jossa kumottiin Herttoniemen Siilitielle suunnitellun väliaikaisen päiväkodin rakennuslupa, koska hanke olisi ollut ristiriidassa luonnonsuojelutavoitteiden kansa. Oikaisupyynnön rakennusvalvontapalveluiden päätöksestä jaostolle teki herttoniemeläinen asunto-osakeyhtiö. Kaupungin mielestä jaostolla ei ollut toimivaltaa kumota rakennusvalvontapalveluiden myöntämää lupaa. Hallintosäännön mukaan jaosto toimii kuitenkin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena ja kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossaja puhtaanapidosta annetun lain mukaisena valvontaviranomaisena. Kaupungin mukaan ”väliaikaisen rakennuksen rakentamisluvan on katsottava olevan oma itsenäinen lupatyyppinsä, jonka lupaharkinta perustuu lähtökohtaisesti joustavuuteen ja sisältää huomattavassa määrin tarkoituksenmukaisuusharkintaa.” Helsingissä moni väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu on kuitenkin käytännössä osoittautunut pysyväksi. Hallinto-oikeuden päätös tullee määrittämään jaoston toimivaltaa ennakkotapauksena. PÄ IV I LIT M A N EN -P EIT SA LA Kestävä arki kuuluu lauttasaarelaisille Kestävä arki ei ole pelkkä ympäristötekojen lista tai ekologinen ihannekuva. Lauttasaaressa se on jo nyt monelle osa elämäntapaa. Ei olekaan sattuma, että kestävä arki on Lauttasaari-Seuran vuoden 2026 teema. Lauttasaarelaisilla on mahdollisuus näyttää, millaista on parhaimmillaan kaupunkimainen, merellinen ja moderni kestävyys. Lauttasaaren vahvuus on sen mittakaava. Saari on kyllin suuri tarjotakseen kaikki arjen palvelut, mutta samalla niin pieni, että liikkuminen on helppoa kävellen, pyörällä tai julkisilla. Liikkumisen kestävät valinnat eivät tunnu uhrauksilta – ne ovat vain sujuvaa arkea. Kestävä arki on myös yhteisöllisyyttä, paikallisia palveluja ja harkittuja valintoja. Saaren kivijalkaliikkeet, kahvilat, ravintolat ja palvelujen tuottajat ansaitsevat tulla valituiksi. Kun euro jää saarelle, se tukee paikallista yrittäjyyttä, lyhyitä toimitusketjuja ja ekologisesti järkevää kulutusta. Tämä on kestävyyttä, joka vaikuttaa joka päivä, ja johtaa parempiin lähipalveluihin. Lauttasaaren herkät metsät, ulkoilupolut, rantaraitti ja merelliset puistot ovat osa saaren identiteettiä. Jokainen lenkki ilman roskaamista, jokainen rantaan kulkeutunut poispoimittu roska, ja jokainen päättäjille tehty huomio luonnon kulumisesta, auttaa pitämään Lauttasaaren vehreänä myös tuleville asukkaille. Kestävää arkea toteutetaan myös kodeissa. Energiansäästö, kierrätys ja vähäpäästöiset lämmitysratkaisut pienentävät kustannuksia ja päästöjä. Saaren taloyhtiöillä on edellytykset edelläkävijyyteen esimerkiksi aurinko paneelija hulevesiratkaisujen sekä sähköautojen latausverkostojen toteuttamisessa. Kestävä arki tarkoittaa mahdollisuutta liikkua, asua ja kuluttaa tavalla, joka huomioi yhteisen tulevaisuuden. Kestävyys ei ole pakko, vaan yhteinen valinta, joka tekee Lauttasaaresta viihtyisämmän paikan elää. Lauttasaari-Seura kutsuu jokaisen miettimään, miten arjen valinnoilla tehdään pysyviä muutoksia ja luodaan parempaa yhteistä asuinympäristöä. Nina Lukkari Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Hannes kävi Nackapuistossa Joulukuun 27. päivänä tuuli yltyi Selkämerellä lähes hirmumyrskylukemiin, kun keskituulen nopeus nousi 29,7 metriin sekunnissa Rauman Kylmäpihlajassa. Puuskissa Hannes-myrskyn tuulen nopeus ylitti havaintoasemalla hirmumyrskyn rajan (33 m/s). Kovimmillaan puhalsi 36,9 metriä sekunnissa. Suomenlahdella Hannes ei enää myrskyksi (yli 21 m/s) yltänyt, vaikka saikin aikaan pieniä tuhoja. Puuskissa Harmajan majakalla mitattiin 25,6 metriä sekunnissa. Lauttasaaren Nackapuistossa Hannes kellisti pari puuta ja kaatoi sähköpylvään, jonka seurauksena ulkovalaistus sammui. Valon paluu kesti kotvan, jos toisenkin. Kaatunutta valopylvästä pystytettiin takaisin toimintaansa 30. joulukuuta iltapäivän hämärässä. Hannes kaatoi puita myös Myllykalliolla. PS Valoa kansalle, joka rantapolulla vaeltaa. Nykyinen monitoimitalo kirjastoineen, nuorisoja päiväkotitiloineen saattaa seistä paikallaan odotettua kauemmin.
  • 3 7.1.2026 Nro 1 KOONNUT PRISKA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Mia ”Lupaukseni yleensä liittyvät näin perinteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Niistä ei ole vaikea pitää kiinni, jos ei aseta liian suuria tavoitteita.” Emil ja Sonja ”Kumpikaan meistä ei ole ikinä tehnyt uudenvuodenlupauksia, emmekä tee tänäkään vuonna. Uudenvuoden vietolle oli muita perinteitä.” Iiris ja Pilvi ”Lupaan viettää mahdollisimman paljon aikaa perheeni kanssa ja arvostaa heitä. Pilvi taas lupaa, että hän tulee jokaiselle luennolle ensi vuonna.” Henry ”Tein aikoinaan sellaisen lupauksen, etten tee uudenvuodenlupauksia. Se on pitänyt hyvin, toisin kuin aiemmat lupaukset.” Teitkö lupauksia uudelle vuodelle? Superfoodia hepoille ja hauvoille TEKSTI Pete Suhonen Kun avaa oven, vastaan tulvahtaa fenkolin tuoksu. Eteisessä huomio kiinnittyy valtavaan hevosmaalaukseen, ja suuren varastohuoneen seiniä kiertävät yrttija siemensäkit. Paikka on Chia de Gracia Oy:n varasto Särkiniementien päässä. Yritys tuo maahan ja valmistaa luonnonrehuja ja lisäravinteita hevosille ja koirille. Aviopari Mirva Kettusen ja Tuomas Korhosen perustama Chia de Gracia on kasvanut kannattavasti vuosi vuodelta. Nyt yrityksessä työskentelee seitsemän henkilöä. Joulukuussa Helsingin Yrittäjät Lounais-Helsingin paikallisyhdistys palkitsi Chia de Gracian vuoden yrityksenä. Yritystarinan alkuluku menee näin: vuonna 2014 Mirva yritti löytää espanjantammalleen Gracialle vaihtoehtoja ravitsemukseen. Kilpaurheilijana hän tiesi, mikä merkitys ravitsemuksella on hevosen hyvinvointiin. Mirva testasi useita teollisia lisäravinteita, mutta halusi löytää luonnonmukaisia ratkaisuja. ”Mikset tekisi sellaisia itse”, Tuomas oli ehdottanut. Chiasta se alkoi Ensimmäinen tuote oli chian siemenet. Ihmisten terveellinen ravintolisä oli herättänyt kiinnostusta myös hevosten ruokinnassa. Chiat auttoivat esimerkiksi ehkäisemään hevosten vatsavaivoja. ”Kun chia osoittautui hyväksi tuotteeksi tammalleni, heräsi ajatus yrityksestä, joka tarjoaa luonnollisia vaihtoehtoja täydentämään hevosten ruokintaa”, Mirva sanoo ja nykäisee tuolin alleen varaston toimistohuoneessa. Sittemmin chian rinnalle on noussut muita luonnontuotteita kuten ruusunmarja, inkivääri, pirunkoura, nokkonen, munkinpippuri. Tuoterepertuaari on kasvanut 130:een. Niissä käytetään kaikkiaan noin kahtasataa eri raaka-ainetta. Chia de Gracian työntekijöistä kolme asuu Lauttasaaressa. Yrittäjäaviopari on asettunut Jätkäsaaren Saukonpaateen, mutta luomuravintoa kotieläimille on pakattu Lauttasaaressa jo yli kuuden vuoden ajan. ”Täällä on hyvä boogie. Kaikki toimii”, Mirva sanoo. Chia de Gracian liikevaihto oli toissa vuonna 1,2 miljoonaa euroa. ”Suurin osa on rahoitettu tulorahoituksella”, Tuomas kertoo. Yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia koostuu hevosten superfoodista, 20 prosenttia koirien. Hevosille suunnattujen tuotteiden kärjessä ovat E-vitamiinilisä ja chiat. Suosituimpia tuotteita koirille ovat ruusunmarjarouhe ja kookospitoiset kiitospalat. Vuodessa Chia de Gracia myy luonnonmukaista ravintoa useita kymmeniätuhansia kiloja, joista vientiin menee noin kolmannes. Asiakkaiden joukossa on muun muassa olympiaratsastajia maailman huipulta. Asiakastoiveet tuotteiksi Chia de Gracian uudet tuotteet syntyvät monesti asiakastoiveista ratkaisuna hevosten ja koirien tarpeisiin. Chia de Gracian tuotelupaus on, että luonnonrehut ja lisäravinteet eivät sisällä lisäaineita tai synteettisiä ainesosia. Raaka-aineiden vitamiini-ravintoainepitoisuudet pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin. Lehdet, marjat ja yrtit kuivataan 40 asteen lämpötilassa, juuret 50-asteessa. Chia de Gracia on ensimmäinen ja toistaiseksi ainut suomalainen rehualan yritys, jonka pakkauksille on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland -merkki. Ei ihme. Tuotepakkauksista tulee mieleen laatukahvi, ei rehu. Chia de Gracialle voisi povata vähintäänkin ruusunmarjaista tulevaisuutta. Suomessa on noin 80 000 tuhatta hevosta ja 800 000 koiraa. Ja kuten tiedetään, rakas eläin koetaan perheenjäseneksi – mitäpä sitä ei tärkeimpiensä hyvinvoinnin eteen tekisi. Chia de Gracian tuotteita voi ostaa verkkokaupasta chiadegracia.fi. Ostokset voi hakea varastolta: Särkiniementie 5 C 1. Yrittäjät Tuomas Korhonen ja Mirva Kettunen toivovat voivansa jatkaa toimintaa Särkiniementie 5:ssä vielä pitkään. Taloon on suunniteltu asuntoja. Lauttasaarelainen Chia de Gracia valmistaa luonnonmukaisia tuotteita hevosten ja koirien ravinnoksi. H elsingin pelastusjaosto päättää kaupunkimme pelastuslaitosta koskevista asioista. Soten myötä pelastuslautakunnasta tuli jaosto, mutta sille jäivät tärkeimmät pelastuslaitostoimintaa koskevat päätökset. Pari vuotta sitten jaosto vahvisti Helsingin kriisiajan valmiussuunnitelman. Se on tärkein kaupunkilaisten turvallisuutta koskeva asiakirja. Suunnitelma kattaa kaikki turvallisuusuhat kemikaalivuodoista sotatilanteeseen. Suunnitelman julkinen osa on kaikkien saatavilla. Vuonna 2019 pelastuslaitos sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vaatimuksen tehdä korjauksia pelastustoiminnan palvelutasoon tietyillä alueilla. Vaatimusta vahvistettiin uhkasakolla. Kaupungin rakenteesta ja liikenneolosuhteista johtuen pelastuslaitos ei pystynyt kiireellisissä hälytyksissä saavuttamaan kaikkia kohteita säädetyssä ajassa. Näitä kartalla kuvattavia ongelmaruutuja on sittemmin korjattu perustamalla uusia pelastusasemia ja kärkiyksiköitä, joilla on tavallista laajemmat auttamisvalmiudet. Tilanne on parantunut huomattavasti. Ensi vuonna pelastusjaoston aika kuluu paljolti vuoden 2027 palvelutasopäätöksen valmistelussa. Ongelmaruutujen poistaminen ja palvelutason parantaminen on tärkeällä sijalla pelastuslaitoksen strategiassa. Lauttasaaren sijainti on ongelmallinen pelastuslaitoksen yksiköille. Erottajan pelastusasemalta on hidasta tulla Lauttasaareen ruuhkaisen kaupungin halki. Jätkäsaaren pieni pelastusasema auttaa, mutta sieltä reitti Lauttasaareen on mutkainen ja hidas. Otaniemeen sijoitettu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alainen kärkiyksikkö auttaa hieman. Se palvelee vapaana ollessaan myös Lauttasaarta. Pelastuslaitoksen suunnitelmissa on sijoittaa Lauttasaareen oma kärkiyksikkö. Edellytys on, että Lauttasaaren VPK saa uudet tilat. VPK:n talo on käymässä vanhanaikaiseksi ja sen sijainti on hankala, koska hälytysajoon lähdetään pikkukatujen kautta. Lauttasaaren VPK suunnittelee uuden paloaseman rakentamista Lauttasaarentielle, Pyrkän alikulun kohdalle. Pelastuslaitoksen kärkiyksikkö tulisi sen yhtey teen. Ville Elomaa Kokoomus, Helsingin Sosiaali-, terveysja pelastuslautakunnan pelastusjaoston jäsen Ongelmaruutuja ja uusia suunnitelmia PUHEENVUORO Tällä palstalla kirjoittavat lauttasaarelaiset kaupunkipäättäjät. ”Jaosto vahvisti Helsingin kriisi­ ajan valmius­ suunnitelman.” PA R A S TA S a a r e l l a 1. Rannat ”Niistä Lauttasaari tunnetaan – myös Jätkäsaaressa.” 2. Pisara ”Hyvä lounassalaatti ja keitto.” 3. Bistro Telakka ”Maistuvaa ruokaa satamatunnelmassa.”
  • 4 7.1.2026 Nro 1 Mitä toivot vuodelta 2026? KOKOSI Anna Konttinen Juho ja Mauno-koira, Kasinonranta ”Odotan parempia aikoja maailmaan ja omalle osalleni peruselämää. Haaveilemme Korean matkasta ja terveydestä. Tämä vuosi meni ihan hyvin, töissä oli rankkaa ja loukkasin nyt polven ja nilkan. Mauno on kokenut vasta yhden uuden vuoden, eikä ollut moksiskaan. Ne raketit, joita on räjäytetty etuajassa, eivät häntä häirinneet.” Taksiyrittäjä Jukka, Itälahdenkadun taksitolppa ”Toivon terveyttä ja enemmän asiak kaita. Minulla on kolme taksia ja venetaksi, joka lähtee Hoskilta. On ollut haastava vuosi. Terveyden kanssa on ollut ongelmia ja työntekijöiden saaminen on ollut vaikeaa. Olen ajanut vasta 46 vuotta, joten toivon, ettei ilta menisi kauhean kylmäksi ja tuuliseksi. Kuohari kuuluu uuteen vuoteen, mutta överijuhlimista ei enää näe kuten aiemmin.” Hertta ja Eemeli, Kasinonranta Herttaa ja Eemeliä jännittivät omat tähtisadetikut ja alati paukkuneet ilotulitteet niin, että molemmat lainasivat Risto Räppääjä -elokuvista tuttua siansaksaa ”Daladingeli dangeli om om om”, kertoi Eemeli. ”Pulu pikkala pakkala om om om”, komppasi Hertta. Elise, Kasinonranta ”Toivon, että ei enää räjäytetä raketteja”, kertoi nelivuotias Elise, jota vähän jännitti oma tähtisadetikku ja rakettien paukuttelu, vaikka korvilla oli kuulosuojaimet. Senja, Pajalahden kenttä ”Odotan rauhallisempaa vuotta kuin kulunut vuosi. On ollut kiirettä, toivon tasaisempaa arkea. Sinänsä ei ollut lainkaan huono vuosi, mutta on tullut haalittua liikaa kaikkea. Me ammumme joka vuosi raketit jo alkuillasta, koska en jaksa valvoa myöhään.” Raketinampujat, Lohiapajanlahti 12-14-vuotiaat Johannes, Iivari, Saarni ja Kaarlo ampuivat valtavan määrän näyttäviä raketteja aikuisen seurassa. Raketteja oli aikuisen mielestä ehkä jopa liikaa. Vuosi oli mennyt kaikilla hyvin, toive oli urheilullinen. ”Että pääsee pelaamaan korista ja fudista kavereiden kanssa”, kertoi Johannes. Cikka, Haahkatie Suolan ja pippurin värisellä keskikokoisella snautserilla oli vain yksi toive. Se, että raketteja ammuttaisiin vain sallittuina aikoina, jotta viimeistään aamuyöllä pääsisi taas rauhassa ulos asioilleen. Seija, Kasinonranta ”Odotan terveyttä ja rakkautta kaikille. Loppuvuosi on ollut surullista aikaa. Olen tulossa juuri Anssi Kelan keikalta Savoy -teatterista. Siellä oli mahtava meininki. Eli vuosi ainakin päättyi hyvin”, kertoi Seija. Kenneth, Solmu Brewery ”Jospa geopoliittiseen tilanteeseen tulisi vähän enemmän selkeyttä kaaoksen sijaan. Itselläni vuosi on mennyt hyvin vuosi. Olen pysynyt terveenä ja vaimo on vierelläni edelleen. Toivon saavani golftasoi tukseni alas. Toivon myös, että voitan Trivial Pursuitissa ennen vuoden vaihdetta.” Aikaa oli vielä 40 minuuttia. Sirpa, Solmu Brewery ”Toivon, että kahtiajakautuminen loppuisi. Että otettaisiin toinen ihminen ihmisenä, ja jos ollaan eri mieltä, ei riitaannuta. Vuosi on ollut rankka. Siskoltani kuoli tytär yhtäkkiä sydämen pysähtymiseen”, sanoi Sirpa. Akseli, Solmu Brewery ”Perheelle terveyttä. Ja että jaksaisimme. Itse toivon saavani joskus hyvät yöunet. Tulen myöhään kotiin, ja puoliso lähtee aamulla aikaisin. Minä katson lasten perään ja vien lapset päiväkotiin ja kouluun, joten unet jää vähäisiksi. Ravintolalle toivon menestystä”, kertoi Solmu Breweryn Akseli. P.S. Kiitos sille aikaiselle perheelle, joka oli Kasinonrannalla siivoamassa rakettijätettä. Kertoivat haluavansa pitää saaren siistinä. SAARIPARLAMENTTI Mitä lauttasaarelaiset ihan oikeasti toivovat uudelta vuodelta? Se selvisi vuoden aattona Kasinonrannalla ja Vattuniemessä. Ystäväperheet, Kasinonranta ”Ainakin päästään kutoselle ja siitä sitten yläasteelle ja tulee varmaan uusia reissuja. Että saisi Whats Appin kanavalle 800 tai 900 seuraajaa”, kertoi Kaapo. ”Reissuja ja uusia haasteita koulutus ja työrintamalle. Minulla on jubilee, joten jos pääsisi reissuun”, sanoi Anu. ”Ylipäätänsä rauhallisempia aikoja maailmaan”, tiivisti Hannes ja sai yhteisen hyväksynnän. Ilotulituksia rannalla seurasivat Hemminki, Jonna, Kaapo, Hannes sylissään Hilja ja Anu.
  • 5 7.1.2026 Nro 1 TERVETULOA HERTTONIEMI: Laivalahdenportti 2 010 277 7303 TÖÖLÖ: Runeberginkatu 49 010 277 7304 PUUSTELLISSA KEITTIÖVUODEN 2026 AVAJAISET KODINKONEITA JOPA – 60 % Keittiön ostajalle SUOSITUIMMAT PUUOVET JA KVARTSITASOJA HERTTONIEMI: Laivalahdenportti 2 LISÄKSI VIINIKYLMIÖ VELOITUKSETTA – 30 % LA 10-15 SU 12-15 • Uudet viihtyisämmät tilat, sekä entistä monipuolisempi HUR-älysali viimeisimmällä teknologialla. • Isompi tatami – enemmän tilaa budoja kamppailulajeille. • Oma fysioterapeutti käytössä. Fysioterapian ja voimaharjoittelun yhdistäminen on tuloksellinen tapa treenata. • Helppoa ja tuloksellista – laitteet ovat selkeitä ja turvallisia käyttää. Tulokset syntyvät kuin itsestään. • Uusin HUR-teknologia älykäs ja helppokäyttöinen harjoittelumuoto, joka sopii niin aloittelijoille kuin kokeneille treenaajille. • Rauhallinen ja somevapaa sali. • Käymme ohjaajan kanssa yhdessä läpi kaikki laitteet, jotta harjoittelu tuntuu varmalta ja sujuvalta alusta lähtien. • Hyppää kyytiin. Ranneke muistaa jokaisen treenisi, laitteen säädöt ja vastukset. Tervetuloa kuntoilun uudelle aikakaudelle! Budo Gym | Itälahdenkatu 22 A, b-rappu, 00210 Helsinki | info@budogym.fi | www.budogym.fi | Kuntosali avoinna 05–23.00 Tervetuloa tutustumaan! Lisää tietoa budogym.fi MIKSI HUR-SALI? UUTTA 2×30 MIN VIIKOSSA RIITTÄÄ .
  • 6 7.1.2026 Nro 1 TALONMIES , osapäivätyö Etsimme vuonna 1951 rakennettuun, hyvin hoidettuun ja ylläpidettyyn, viiden kerrostalon muodostavaan asunto-osakeyhtiöön osa-aikaista talonmiestä. Työ edellyttää mielellään asumista yhtiön omista­ massa huoneistossa (2 h+keittiö+wc, n.50 m 2 , vuokra tällä hetkellä 756,42 €/kk) Yhtiössä on 10 porraskäytävää ja 111 asuinhuoneistoa. Työnkuvaan kuuluu normaalin kiinteistön ylläpito­ tehtävät mm. kiinteistön tekniikan tarkkailua, lämmityslaitteiden säätäminen, nurmen leikkuu ja lumityöt, ympäristön ja tilojen siisteyden ja turvalli­ suuden valvonta, sekä vesikalusteiden huolto. Edellytämme hakijalta – työkokemusta kiinteistönhoitoalalta – ajokorttia – traktorin ajotaitoa tai valmiutta opetella sen käyttö (lumityöt) – maalämpölaitteiston valvontaan riittävää tunte­ musta tai tahtotilaa oppia järjestelmän toimintaa – taitoa tehdä pieniä korjaustöitä – hyvää suomen kielen taitoa – hyvää yhteistyökykyä ja reipasta, positiivista asennetta Yhteystiedot Asunto Oy iso­Kaari 13–17 c/o Talo­ kompassi Oy, Isännöitsijä Jukka Juvonen, Heikkiläntie 2 B, 00210 Helsinki jukka.juvonen@talokompassi.fi Työpaikan osoite Isokaari 13–17, 00200 Lauttasaari Työn luonne Tavanomaiset talonmiehen osa­aikaiset työt Työkokemus yli 1 v Työ alkaa Sopimuksen mukaan Koeaika 6 kk Työaika Osapäiväinen, noin 25 tuntia /viikko (à 23,00 €/h) Työn kesto Vakituinen Haku päättyy 20.1.2026 Lauttasaaren Ankkalammen päiväkoti on laajentanut toimintaansa Lahnalahdessa. Laajennus tuo lisää varhaiskasvatuspaikkoja alueen lapsiperheille, joille varhaiskasvatuksen saatavuus on ollut viime vuosina tärkeä kysymys. Ankkalammen päiväkodit ovat toimineet Lauttasaaressa jo yli kymmenen vuoden ajan. Toiminta alkoi saarella vuonna 2010, ja vuosien aikana päiväkodeista on tullut osa monen lauttasaarelaisen perheen arkea. Nyt toteutunut laajennus vastaa alueen kasvaneeseen tarpeeseen ja mahdollistaa toiminnan jatkumisen entistä useammalle perheelle. Painopisteenä turvallisuus ja lapsilähtöisyys Päiväkodin arjessa korostuvat turvallinen ilmapiiri, sitoutuneet varhaiskasvattajat ja lapsilähtöinen toiminta. Lapset toimivat pienryhmissä, joissa heidät kohdataan yksilöllisesti. Kodinomainen ympäristö ja tuttu henkilökunta tukevat lapsen hyvinvointia ja luovat rauhallisen perustan oppimiselle. Kielten oppiminen on luonteva osa päiväkodin arkea. Lapset kuulevat suomea ja englantia päivittäisissä tilanteissa, leikeissä ja ohjatussa toiminnassa. Kaksikielisyys nähdään osana arkea, ei erillisenä tavoitteena. Kasvua maltillisesti ja laatua vaalien Ankkalammen päiväkodeissa työskentelee tällä hetkellä yli 120 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Toimintaa on Helsingissä, Espoossa ja Turussa, ja päiväkodit palvelevat yhteensä yli 500:aa perhettä. Toiminnan kasvua on tehty vaiheittain, ja sen taustalla on alusta asti olAnkkalammen päiväkoti laajenee Lahnalahdessa! lut laadukas varhaiskasvatus sekä henkilöstön osaaminen. Laajennus Lahnalahdessa nähdään luonnollisena jatkona tälle kehitykselle. Kaksikielistä varhaiskasvatusta Ankkalammen päiväkodit tarjoavat varhaiskasvatusta suomen ja englannin lisäksi myös ruotsin kielellä. Lauttasaaressa ruotsinkielinen yksikkö toimii Ankdammen-nimellä. Tavoitteena on palvella alueen perheitä monipuoli sesti ja vastata erilaisiin kielitarpeisiin. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Ankkalammen päiväkoteihin Lauttasaaressa! ILMOITUS ILMOITUS UUTISET Napakasti, oleelliseen pureutuen. SAAREN PALVELUT Lääkäristä siivousapuun, varastointia ja hierontaa unohtamatta. Lauttasaaren parhaat palvelut, liikkeet ja ravintolat esiin. LAUTTASAARI-LEHTI Lauttasaaren äänen­ kannattaja jo vuodesta 1968. Milloin se ilmestyy, miten lehdestä voi ostaa ilmoituksen ja mihin hintaan? SEURAA MYÖS SOMESSA DIGILEHTI Etusivulla aina linkki tuoreimman Lauttasaari­lehden digiversioon. SAARIOPAS Mitä jokaisen uuden ja kauemminkin asuneen lauttasaarelaisen kannattaa tietää. TAPAHTUMAT Ei Lauttasaari­ päivää ilman Lauttasaari­Seuraa. Täältä löydät tiedot Seuran järjestämistä tapahtumista. LAUTTASAARIBAROMETRI Tutkittua tietoa lauttasaarelaisten asenteista saaren kehittämiseen. Lauttasaari.fi kokoaa Lauttasaari-lehden uutiset ja Lauttasaari-Seuran ajankohtaiset kuulumiset. Seuraa sivustoa, niin tiedät, mitä Lauttasaaressa todella tapahtuu. SEURAA SAAREN OMAA VERKKOPALVELUA! Saaren edunvalvoja ja yhteisöllisyyden tyyssija numero 1. Liittymällä jäseneksi tuet tärkeää toimintaa ja pääset halutessasi osaksi sitä. Drumsö på svenska.
  • 7 7.1.2026 Nro 1 Taistelu Koivusaaresta jatkuu TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Korkein hallinto-oikeus antoi joulun alla päätöksensä Koivusaaren vesija ympäristöluvista. KHO kumosi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan vesilupa olisi vaatinut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Arviointia oli vaatinut valituksessaan muun muassa Lauttasaari-Seura. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei voitu ottaa kantaa eikä ratkaista hallinto-oikeuden ratkaisun lainmukaisuutta muilta osin. KHO:n mukaan asia on nyt palautettava hallinto-oikeudelle muiden vaatimusten ja valitusperusteiden ratkaisemiseksi ja käsittelemiseksi. Kaupunki ei voi aloittaa ruoppauksia tai täyttöjä Koivusaaressa ennen kuin kaikki valitukset on käsitelty oikeusasteissa. Miten Seura suhtautuu päätökseen vesiluvasta, hallituksen jäsen, juristi Hannu Rosokivi? ”Lauttasaari-Seura kunnioittaa KHO:n päätöstä, mutta ottaa sen vastaan ristiriitaisin tuntein. Päätös ei ollut sisällöltään sellainen kuin oli toivottu ja odotettu. KHO katsoi, että kyseessä on riittävän rajattu vesihanke, jota ei tässä vaiheessa tarvitse arvioida laajan YVA-menettelyn mukaisesti, toisin kuin hallinto-oikeus oli aiemmin asiaa tulkinnut. Seura pitää alueen vesihanketta kuitenkin niin mittavana, että herää kysymys; kuinka suuri hankkeen on oltava, jotta YVA-menettely katsottaisiin tarpeelliseksi.” Vaasan hallinto-oikeus ottaa seuraavaksi kantaa muihin sille esitettyihin valitusperusteisiin ja vaatimuksiin. Jos oikeus ei huomioi niitä, aikooko Seura valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen? ”Seuran hallitus analysoi huolellisesti hallinto-oikeuden päätöksen ja tekee tämän jälkeen ratkaisun mahdollisesta valituksesta, jos päätös ei vastaa odotuksiamme. Kun kuitenkin lähes 90 prosenttia Lauttasaaren asukkaista vastustaa merentäyttöjä asuinrakentamista varten, on lähes selvää, että asiasta tullaan valittamaan, jos päätös ei ole odotetun mukainen. Seuran tehtävänä on ajaa johdonmukaisesti jäsenistönsä ja koko Lauttasaaren etua. Tämän vuoksi kaikkia käytettävissä olevia demokraattisia keinoja on käytettävä, jotta asiassa saavutettaisiin järkevä ja kohtuullinen lopputulos.” Lauttasaari-lehti haastatteli kesällä 2024 eri valtuustopuolueiden puheenjohtajia Koivusaaren kaavasta. Valtuuston enemmistöä edustava osuus valtuustopuolueista haluaisi muuttaa kaavan, ja piti sitä jo vanhanaikaisena. Esiin on noussut visio Koivusaaresta Helsingin läntisenä porttina ja merikeskuksena pursiseuroineen, meriuimaloineen ja muine merellisine palveluineen ja ravintoloineen. Ehkäpä saarelle voisi perustaa hotellinkin. Mitä mieltä Seura on visiosta? ”Myös Lauttasaari-Seura pitää kaavaa vanhanaikaisena, oman aikakautensa tuotteena, joka ei riittävästi kunnioita ja huomioi luontoarvoja. Tämän vuoksi kaavan ottaminen uudelleen tarkasteluun on erittäin toivottavaa. Seura suhtautuu erittäin myönteisesti ajatukseen Koivusaaresta merikeskuksena palveluineen. Lauttasaari-Seura on elokuussa 2025 julkaistussa Pro Lauttasaari -julkilausumassaan todennut, että Koivusaarta ei tule kehittää massiiviseksi merentäyttöihin perustuvaksi asuinalueeksi. Sen sijaan alueesta tulisi kehittää toiminnallinen merikeskus, jossa ihminen ja meriluonto kohtaavat.” Ennen hallinto-oikeuden päätöksiä muista valituksista Koivusaaren kaavan ajanmukaisuutta testataan vielä poliittisesti. Varavaltuutettu Katri Penttisen (kok.) vuonna 2024 jättämä aloite Koivusaaren kaavan uudelleenarvioimiseksi sai 27 allekirjoitusta, ja etenee valtuuston käsittelyyn. Ennen sitä, kaupungin vastausta aloitteeseen käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (kok.) ja rakennusten ja yleisten alueiden jaoston puheenjohtaja. Hannu Rosokivi kuvattiin Koivusaaren itäreunalla. ”Koivusaaresta tulisi kehittää toiminnallinen merikeskus, jossa ihminen ja meriluonto kohtaavat”, LauttasaariSeuran Hannu Rosokivi sanoo. Näin valtuustoryhmät Koivusaaresta vuonna 2024 Lauttasaari-lehti kysyi elokuussa 2024 valtuustoryhmien puheenjohtajilta, tulisiko Koivusaaren asemakaava laatia uudestaan. Nostamme esiin puolueiden puolentoista vuoden takaiset vastaukset. Huomioida kannattaa, että uusi kaupunginvaltuusto valittiin viime keväänä, joten ryhmien kannoissa on voinut tapahtua jo muutoksia. Suluissa puolueen nykyinen paikkamäärä valtuustossa. Maarit Vierunen, kokoomus (21) ”Kaupungin pitää suhtautua vakavasti reunaehtoihin, joita esimerkiksi ympäristölainsäädäntö edellyttää. Tarvittavat vaikutustenarvioinnit tehdään ja tullaan huomioimaan vaadittavilta osin, jos oikeuden päätös pysyy voimassa.” Amanda Pasanen, vihreät (15) ”Kyllä, mikäli ympäristövaikutusten arviointi osoittaa, että Koivusaaren rakentaminen nykysuunnitelmien mukaan aiheuttaa merkittävää haittaa meriluonnolle.” Eveliina Heinäluoma, sdp (21) ”Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen päättäjille on syytä toimittaa analyysi ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta. Sen perusteella kannattaa tehdä mahdolliset johtopäätökset. Ar vioinnissa on syytä muistaa, että iso osa Koivusaaresta on jo valmiiksi rakennettu täyttömaalle ja alueelle on rakennettu jo metroyhteys.” Björn Månsson, rkp (4) ”Ilman muuta! Valtuuston kaavakäsittelyssä arvostelin meritäytön mittakaavaa ja aivan erityisesti sitä, että luontaiset rannat oli tarkoitus suurilta osiltaan hävittää ja korvata suorilla ”laitureiden” kaltaisilla rannoilla.” Nuutti Hyttinen, perus suomalaiset (4) ”Erityisesti meritäyttöjen tarpeellisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta olisi perusteltua arvioida uudestaan. Länsiväylän kattaminen ja sen päälle rakentaminen (Koivusaaren ja mahdollisesti myös kaava-alueen ulkopuolella Lauttasaaren kohdalla, ei meren päällä) sinänsä voisi olla hyvä asia, jos yhtälöstä saadaan taloudellisesti kannattava. Katettuna liikennemelu vähenisi ja kulkuyhteydet paranisivat.” Mika Ebeling, kristillis demokraatit (1) ”Ei. Koivusaaren metroaseman rakentaminen perustui suurelta osin siihen, että metroaseman ympäristön asukasmäärä tulisi merkittävästi kasvamaan.” Mia Haglund, vasemmistoliitto (15) ”Kyllä. Kaavaa voisi päivittää vähentäen autopaikkoja ja varmistamalla edellytykset rakentaa kohtuuhintaista asumista.” Eeva Kärkkäinen, keskustan valtuustoryhmän puolesta (2) ”Kyllä, Itämeri ei ole rakennusmaata.” Liike Nyt ei vastannut Lautta saarilehden kyselyyn. PS Kuusi vuotta meritöitä Koivusaaren asemakaava osoittaa alueelle asuntoja 5 000 henkilölle ja 4 000 työpaikkaa. Kaavan mukainen rakentaminen johtaa 27 hehtaarin ruoppauksiin 13 hehtaarin kokoisen saaren ympärillä. Ruoppausten jälkeen saari kasvaa kooltaan 2,5-kertaiseksi 18 hehtaarin merentäytöin. Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suomisen mukaan merentäyttöihin käytetään 1,4 miljoonaa kuutiometriä materiaa. Se vastaa tilavuudeltaan 14 eduskuntatalollista. Ruoppaukset, täytöt ja junttaukset kestävät merialueella kuusi vuotta. Ruoppausalueen reuna on alle sadan metrin päässä lähimmästä asutuksesta. Koivusaaren hankkeen kaupallinen veturi Ikea irtautui suunnitteluvarauksestaan vuoden 2024 lopussa. Ikean päätökseen vaikutti ennen kaikkea hankkeen viivästyminen. ”Ja liiketoimintaympäristön muuttuessa samaan aikaan voimakkaasti, ei suunnittelulle ole jatkoedellytyksiä”, Ikea Suomen liiketoiminnan kehitysjohtaja Ann-Christin Pilviö kertoi. Ikean arvoihin on kirjattu ihmisistä ja maapallosta huolehtiminen. PS
  • 8 7.1.2026 Nro 1 ENNEN Lauttasaari liitettiin Helsinkiin 80 vuotta sitten suuressa alueliitoksessa. Syyt olivat moninaiset. Kun Lauttasaaresta tuli osa Helsinkiä TEKSTI Ville Elomaa Helsingin kaupunki oli ennen viime sotia kooltaan paljon pienempi kuin nykyään. Töölön suunnassa kaupunki päättyi Tullinpuomissa, pohjoisessa Pasilassa, koillisessa Käpylässä ja Toukolassa. Pohjoispuolella kaupunkia ympäröi Helsingin maalaiskunta sekä Oulunkylän kunta, lännessä oli Huopalahden kunta ja Haagan kauppala, idässä Kulosaaren kunta. Helsingin kasvava työläisväestö oli jo 1900-luvun alussa alkanut muuttaa halvempien asuntojen perässä Helsingin maalaiskuntaan Malmille, Pukinmäkeen ja Pakilaan. Maalaiskunnan eteläosiin syntyi esikaupunkimaisen tiheää asutusta, josta tuli kunnalle rasite kasvavien menojen vuoksi. Helsingin maalaiskunta tekikin jo 1918 aloitteen ”esikaupunkien” liittämisestä Helsingin kaupunkiin. Helsinki poti 1910-luvulla pulaa erityisesti teollisuustonteista ja osti sen vuoksi vuonna 1917 laajoja maa-alueita Malmilta ja Pakilasta sekä Tuomarinkylän kartanon tilukset. Seuraavana vuonna kaupunki hankki maita Kaarelasta. Vuonna 1934 tehtiin maakauppoja Malmilla ja Tapanilassa. Kaupunki siis omisti ympäristössään paljon alueita, mutta hallinnollisesti ne olivat naapurikunnissa. Helsinkiä ympäröivien esikaupunkien kaltaisten alueiden asukkaat ja yritykset kuuluivat selvästi kaupungin talouspiiriin. Kunnalliset velvoitteet, kuten vesijohtoverkko, tiestön hoito ja kaavoitus oli alueilla hoidettu varsin vaihtelevalla tavalla. Myös kuntien veroasteissa oli eroja. Sekava kuntarakenne ei ollut Helsingin ympäristön ainoa ongelma. Alue jakaantui kahteen kihlakuntaan ja neljään nimismiespiiriin, mikä teki poliisihallinnon ja oikeuden toiminnan vaikeaksi. Lisäksi poliisin resurssit olivat Helsingin naapurialueilla heikot ja järjestyksenpidossa sekä rikostutkinnassa oli vakavia puutteita. Esikaupunkiliitos Kaupunginvaltuuston esikaupunkivaliokunta totesi jo 1912 väestönkasvun olevan niin voimakasta, että kaupungin alue olisi täyteen rakennettu noin 20 vuodessa. Ajatukset Helsingin laajenemisesta tulivat näkyvästi esille 1918, kun Pro-Helsingfors -ryhmä julkaisi Suur-Helsingin asemakaavaehdotuksen ja vuonna 1919 kaupungin rakennuskonttori teki aloitteen kaikkien Helsingin maalaiskunnassa sijaitsevien kaupungin omistamien maiden liittämiseksi kaupunkiin. Kesäkuussa 1920 esikaupunkivaltuuskunta esitti, että vuoden 1921 alussa yksitoista aluetta liitetään kaupunkiin. Yksi näistä oli liitosalue I. Sen muodosti Huopalahden kunta, johon Lauttasaarikin kuului. Valtuuskunnan työ ei kuitenkaan koskaan valmistunut ja esikaupunkiliitos jäi odottamaan. Hitauteen tuskastuneet naapurikunnat panivat vireille useita alueliitoskysymyksiä, kuten Huopalahden kunnan jakamisen kahtia, Malmin ja Tapanilan muodostamisen kauppalaksi ja Pakilan ja Pukinmäen liittämisen Helsinkiin. Vuonna 1925 voimaan tullut laki kunnallisen jaotuksen muuttamisesta paransi tilannetta. Sisäministeriö totesi Helsingin seudun ongelmien olevan niin pahoja, että se oli pakotettu uuden lain nojalla panemaan vireille selvityksen Helsingin alueen esikaupunkiliitoksesta. Lokakuussa 1928 ministeriö määräsi selvitysmieheksi Suomen Kaupunkiliiton alaisen Kunnallisen Keskustoimiston johtajan Yrjö Harvian. Harvia sai työnsä valmiiksi vuonna 1940, mutta sota esti esikaupunkiliitoksen toimeenpanon. Asiaan palattiin vuonna 1944 ja vihdoin 1. tammikuuta 1946 Helsingin suuri alueliitos toteutui – joskaan ei niin laajasti kuin mitä alun perin oli suunniteltu. Huopalahden kunta Esikaupunkiliitoksen taustan ongelmia on helpompi ymmärtää tarkastelemalla Huopalahden kuntaa, johon Lauttasaari kuului. Elokuussa 1917 Suomen senaatti suostui siihen, että Helsingin maalaiskuntaan perustettiin Huopalahden seurakunta, johon kuuluivat Haagan, Munkkiniemen ja Lauttasaaren asukkaat. Seurakunnan alueella asuvat esittivät kuntakokouksessa marraskuussa 1917 Huopalahden kunnan erottamista Helsingin maalaiskunnasta. Syyt erohaluihin olivat ymmärrettäviä, sillä alueet sijaitsivat kaukana maalaiskunnan kirkonkylästä ja hallinnollisesta keskuksesta. Tammikuussa 1919 pidettiin kunnallisvaalien yhteydessä kansanäänestys, jossa päätettiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä perustaa Huopalahden kunta. Päätös oli merkittävä Suomen historiassa. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun Suomessa on perustettu kunta kansanäänestyksellä. Uusi kunta ehti vasta aloittaa toimintansa, kun Haaga erosi siitä kauppalaksi vuoden 1923 alussa. Vaikuttimena oli kunnan muita osia suurempi asukasluku ja siten taloudelliset mahdollisuudet itsenäistyä. Huopalahden kunnasta tuli epäyhtenäinen alue. Pohjoisosassa oli Huopalahti, Munkkiniemi ja Kuusisaari, eteläosassa Lauttasaari. Väliin jäi Lehtisaari, joka kuului Helsingin maalaiskuntaan, jolloin Lauttasaaren ja kunnan muun alueen erotti vain rajapyykki Morsianluodolla. Lisäksi Huopalahden kuntaan kuului Pasila (nykyinen Ilmala ja Pohjois-Pasila), vesijättömaa Pikku-Huopalahden pohjukassa ja pieni saareke, osa Lill-Bölen (PikkuPasila) tilaa. Maanomistusolot Huopalahden kunnassa kuvasivat tilannetta monilla muilla silloisen Helsingin ulkopuolisilla alueilla. Valtaosan maista omistivat suuret yhtiöt, Lauttasaaressa Ab Julius Tallberg Oy (Julius Tallbergin perikunta) ja Munkkiniemessä Ab M.G. Stenius. Pasilan maista valtaosan omisti valtio, koska ne oli tarkoitettu ratapihaksi, ja loppu oli kaupungin omistuksessa. Huopalahden kuntaa yritettiin yhtenäistää jo vuonna 1922, jolloin päätettiin, että Lehtisaari ja Vähä-Meilahden tila tulee liittää Huopalahden kuntaan, samoin Talin ja Kånalan (Konala) kylät. Ehto oli, että liitokset eivät saaneet loukata Helsingin pitäjän papiston palkkaetuja. Sopuun päästiin vuonna 1935, mutta mitä ilmeisimmin alueliitokset eivät ehtineet toteutua. Helsingin kaupungilla oli alueita myös Lauttasaaressa. Vuonna 1927 kaupungin haltuun siirtyivät maanvaihdossa Suomen valtion kanssa entiset Venäjän valtion sotilasalueet (38,91 hehtaaria) ja vuonna 1933 kaupunki sai Julius Tallbergin perikunnalta 14 hehtaaria saaren itärannan alueita korvauksena Lauttasaaren sillan rakentamisesta. Osaksi Helsinkiä Lauttasaarelaiset eivät vastustaneet liittämistä Helsingin kaupunkiin, kun selvitysmies Harvia pyysi heiltä lausuntoa asiasta. 4.12.1936 Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan vastauksen antoi yhdyskunnanvaltuuston sihteeri, revisionineuvos Carl Fogelberg (taiteilija Ola Fogelbergin isä). ”Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan valtuusto kokouksessaan joulukuun 2. päivänä on päättänyt ilmoittaa, ettei Lauttasaaren yhdyskunnalla ole mitään huomauttamista sitä vastaan, että yhdyskunta liitetään Helsingin kaupunkiin”. Lauttasaarelaiset tyytyivät kohtaloonsa, alle 1 000 asukkaan saari ei olisi tullut taloudellisesti toimeen omana kuntanaan. Lauttasaari oli vuoden 1935 lopussa saanut ensimmäisen siltansa, mutta sen vaikutuksia ei osattu vielä arvioida. Kun esikaupunkiliitos tuli uudelleen esille vuonna 1944, saarelaiset pyörsivät kantansa ja vastustivat liitosta. Siltayhteys oli tuonut saarelle parikymmentä kerrostaloa, ja asukasluku sekä veronmaksajien määrä oli kasvanut roimasti: vuonna 1945 Lauttasaaressa oli 5 682 asukasta. Saarella nähtiin, että toiminta omana kuntanaan olisi sittenkin mahdollista. Vastustus ei enää auttanut: Lauttasaari liitettiin monien muiden alueiden mukana Helsinkiin 1.1.1946. Joku voisi kysyä, eikö entinen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu, Yrjö Harvia, ollut jäävi selvittämään alueliitosta. Ehkä, mutta 1930-luvun Helsingin ympäristön kunnalliset ja hallinnolliset ongelmat olivat todellisia ja päteviä syitä esikaupunkiliitokselle. Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä järjestää saaren taipaleesta osana Helsinkiä tilaisuuden seurakuntasalissa tiistaina 24.2. HELSINGIN KAUPUNGINARKISTO Helsingin kaupungin alue ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta (punainen) ja alue liitoksessa osaksi kaupunkia tullut alue (sininen ja keltainen). Keltaisella Huopalahden kunta.
  • 9 7.1.2026 Nro 1 LAUTTASAAREN JA LÄHIALUEEN HYVÄT KAHVILAT JA RAVINTOLAT PAIKKA OSOITE MIKÄ AUKI TARJOLLA Bar52 Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki Facebook: Bar52 Lauttasaari ke–to 12–00(01) pe–la 12–02 su–ti 12–22 Heikkiläntiellä sijaitseva takuuvarma menomesta ja tunnelmallinen olohuone. Biljardi, darts ja isot screenit ympäri ravintolaa. Bingo sunnuntaisin klo 14. Livemusiikkia. Karaoke joka perjantai klo 21 alkaen, tervetuloa laulamaan! Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Muina aikoina tilauksesta yksityistilaisuuksiin. Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14. Koirat ovat tervetulleita terassille ja sisälle. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Seaside Restaurant Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–pe 11–15 Yksityistilaisuuksissa sopimuksen mukaan. Herkullinen lounas rauhallisessa merellisessä miljöössä klo 11–14. Lounaaseemme kuuluu pääruoan lisäksi salaattipöytä, tuoretta itseleivottua leipää ja kahvi/tee. Myös vegaani vaihtoehto. Ruoat valmistetaan tuoreista raaka-aineista ravintolassamme. Parkki paikkoja. Koirat tervetulleita terassille ja loungeen. Tilaisuudet 10–200 hlö. T W Casa Mare Gyldenintie 6, 00200 Helsinki ma–pe 11–22 la 12–22 su suljettu Suosittuja klassikkoannoksia ja vaihtuvia teemaviikkoja sekä lapsille oma lasten lista. Pizzoja, pihvejä, kalaa, kanaa, salaatteja, keittoja, jälkiruokia. Aina listalla mm. paistettuja muikkuja ja naudan maksaa. Nyt käynnissä Bliniviikot. T W Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon B-rappu arkisin 10–14, lounas 11–13 Suljettu 22.12.–11.1. Tarjolla on lounas noutopöydästä, johon sisältyy vaihteleva lämmin ateria ja kahvi/tee. Lounaan hinta on 10 €. Alle 3-vuotiaat syövät ilmaiseksi lounastavan aikuisen seurassa. Kirkkokahvilassa tarjolla iloisen palvelun lisäksi myös suolaista ja makeaa kahvileipää sekä virvokkeita. Loru Itälahden katu 27, ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22 su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Solmu Brewery Vattuniemenkatu 11 00210 Helsinki solmubrewery.com ma–ti suljettu ke–to 11–00 pe–la 11–02 su 11–19 Lauttasaaren oma panimo, joka tarjoaa herkullista ruokaa ja laajan juomavalikoiman. Lounas 11–14, Viikonloppuisin tarjolla brunssi 11–14 ja Sunnuntaisin Sunday Roast 14–18.30, Keskiviikkoisin Pubi-visat, Torstaisin Live-musiikkia. Koirat tervetulleita. Kesto suosikki: kaupungin paras Tuna Melt. Sumppi& Soppa Heikkiläntie 10 kulttuurikeskus Sähinä 040 768 0053 arkisin 10–16 Lounas 11–15 Pasta-annos 13,70 €, keittolounas, salaattipöytä ja päivittäin leivotut pullat viihtyisässä miljöössä kulttuuri keskuksen aulassa. Tarjolla myös sesongin makeita herkkuja sekä erikoiskahveja. Meiltä myös pitopalvelu ja yksityistilaisuudet. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: korvapuusti. T Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 15–24 pe–la 15–01 (02) su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baari kujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Pe–la uusien asiakkaiden vastaanotto päättyy tuntia ennen sulkemista. RAVINTOLAOPAS MAINOS RAVINTOLOITSIJA , TULE MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN! Hinta vain 37 € + alv/lehti Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai nina.wohlman@lauttasaari.fi T = Takeaway W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Myös yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola Kannustamme kaikkia lauttasaarelaisia käyttämään saaren omia palveluja! LUE LAUTTASAARI-LEHTI DIGINÄ! Digilehti koostuu Lauttasaari-lehden näköislehdestä ja linkeistä Lautta saaren parhaimpiin palveluihin ja liikkeisiin lauttasaari.fi/digilehti/ Tule tutustumaan meihin! Helsingin katolisen koulun avoimet ovet La 17.1.2026 klo 11–12 Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Myllykallionrinne 1 (P. Apostoli Jaakobin puoli) @helsinginkatolinenkoulu Rixi Baari kiittää asiakkaitaan kuluneista vuosista! Toivotamme onnea ja menestystä vuodelle 2026! 96 % * tu lo st en vi rh em ar gi na al i +/ – 5, 8 % -y ks ik kö ä. Yrittäjä, ota yhteys Lauttasaari-lehden ilmoitusmyyntiin! Suunnittelemme juuri sinulle parhaan tavan tavoittaa lautta saarelaiset. nina.wohlman@ lauttasaari.fi, 050 591 6466 Lauttasaari-lehden lukijoista suosii lauttasaarelaisia palveluja vähintään melko usein. (Taloustutkimus Oy, 2024*). LAUTTASAARISEURAN TOIMISTO PALVELEE maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Tervetuloa Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18
  • 10 7.1.2026 Nro 1 Larutorin rivi-ilmoitukset 11 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi nina.wohlman@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti TAPAHTUU LIIKUNTA Lauttasaaren Pyrinnön jumpat Ma klo 17 ja 17.45 Sähinällä, ti klo 10 Sähinällä ja klo 18.30 Myllykallion koulussa, ke klo 18 Lauttasaaren yhteiskoululla, to klo 19 Lyk ja pe klo 12 Kirkon jumppasalissa. Lauttasaaren uimahalli (Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19). Avoinna ti–pe klo 16.30–21. Lauan taisin 7.30–16. Jausaa. Uimahalli on taas avoinna. Lauttasaaren liikuntapuisto (Pyrkkä). Avoinna talvikaudella ma–su kello 8–21.30. Asahia Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin klo 17. Vetää Yrjö Mähönen. MUUT MLL:n perhekahvila Apajan nuorisotalolla keskiviikkoisin kello 9.30–11.30. Murhamysteeri torstaisin klo 18, Sidewalk, Lauttasaarentie 25. Ratkaise yksin tai porukalla. Minecraft-pelikerho 7–12-vuotiaille torstaisin klo 17–18.30. Itälahdenkatu 22A. Ensimmäinen kerta maksutta. Baaripähkinä ravintola Kaunis Kampelassa (Lauttasaarentie 10) tiistaisin klo 18 alkaen. KIRJASTO Pajalahdentie 10 a Svenska Gruppen 8.1. klo 16–17. Shakkikerho maanantaisin kello 17–20. Naapuruuspiiri torstaisin kello 13–15. Lukupiiri torstaina 8.1. kello 18. Aiheena Alba De Céspedes: Kielletty päiväkirja. Runopiiri torstaina 22.1. kello 18–19.30 Maksutonta tietokoneopastusta senioreille torstaisin kello 10–12. Opastajina Enter ry:n perehdyttämät vapaaehtoiset vertaisopastajat, jotka itsekin ikäihmisiä. Ota Rakkaus-huoneessa, kirkkosalin aulassa. Pyhäkouluun siirrytään kirkkosalista. Herättäjän Kirkkopyhä 18.11. klo 11–14. Messu klo 11, keittolounas klo 12 ja seurat klo 13. Toiveiden iltakirkko ja teehetki 28.1. klo 18. Esitä ennakkoon virsitoiveesi ja tule laulamaan Iltakirkkoon. Iltakirkon pitää kirkkoherra Kalle Kuusniemi. Tilaisuuden jälkeen teehetki. maija.saario@evl.fi TAPAHTUMIA Elina Dahlqvistin akvarellinäyttely KAJEHTIA 7.–29.1. B-rapun ja kirkkosalin aulassa. Osa teoksista myynnissä. Nuortenillat ke ja pe 7.1. alkaen klo 18–21 Kryptassa. Yläkouluikäisille ja nuorille aikuisille. Seniorilautta keskiviikkoisin 7.1. alkaen klo 10.30–12 seurakuntasalissa. Vanhustyön keskusliiton +65-vuotiaille suunnattu ryhmä. Raamattupiiri to 8.1. klo 18 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2 krs. Barcarola-kuoron harjoitukset opastukseen mukaan oma laitteesi ja laturi. Varaa aika opastukseen: 09 3108 5020. Ongelmia tietokoneen kanssa? Varaa aika opastukseen kirjastosta. Nuorisotalo Apaja on avoinna maanantaina, keskiviikkona ja torstaina kello 14–17 ja 17.30–21. Perjantaisin 14–17 ja 17.30–22.45. Lauantaisin, sunnuntaisin ja tiistaisin nuorisotalo on suljettu. Tilassa toimii myös ruotsinkielinen nuorisotalo Ungdomsgården Drumsö. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b Avoinna ma–to klo 10–18, pe klo 10–16. Toimitusvaraukset ti klo 9–12, ke klo 12–15 ja to klo 9–12. p. 050 380 3531 tai lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi puhelimitse ma–pe klo 10–18 p. 09 2340 4302 ja B-aulassa ma–to klo 16–18. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset 09 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ma–pe klo 10–14. Lounas klo 11–13. Suljettu 11.1. asti. Kirkkokahvilan catering. Hintatiedustelut ja varaukset sähköpostitse: kirkkokahvila. lauttasaari@evl.fi MESSUT Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18 (ei 31.12.) Kevyemmän musiikin messu ja riparistartti 11.1. klo 11. Markkunen, Saario, Wallenius, Viherkari, Koivunen. Isoset siunataan. Diakoni tarjoaa keskusteluapua klo 12–14 to 8.1. alk. klo 8–20.30 seurakuntasalissa. Perhekerho kaikille 12.1. alk. ma, ti ja pe klo 9–11 D-rapun kerhotiloissa. Käsityöpiiri ma 12.1. klo 13 B-aulassa. Töppösryhmä ti 13.1. klo 11 B-aulassa. Varhaisnuorten Krypta 13.1. alk. tiistaisin klo 16–18 Kryptassa. Alakouluikäisille. Rukouspiiri ti 13.1. klo 18–19 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2. krs. Asahia tiistaisin 13.1. alkaen klo 16–17 liikuntasalissa. Maksuton liikehäiriösairauksista kärsiville ja esim. Suomen Kipu ry:n ja Epilepsiayhdistyksen jäsenille. Tied. Riaz, p. 040 167 6021. Nuorten ja nuorten aikuisten näytelmäryhmä tiistaisin 13.1.– 24.3. klo 18–20 Kryptassa. Pääsiäisvaellusnäytelmän valmistelua. Osallistumiseen ei vaadita aiempaa esiintymiskokemusta. Maksuton. Ilm. varpu.koivunen@evl.fi. Avoin sururyhmä ke 14.1. klo 17.30–19 Muistojen ilta ja miten selviän arjessa? Seniorijumppa keskiviikkoisin 14.1. alkaen klo 12.05–12.50 kirkon liikuntasalissa. Tied. Veera Niemelä 050 557 6274. Keskiviikkopiiri 14.1. klo 13 seurakuntasalissa. Raamatun enkeleistä. Puhumassa Reima Niemelä. Kuoro kaikille to 15.1. klo 17 seurakuntasalissa. Aikuisten ja nuorten Alfa-kurssi tiistaisin 20.1. alkaen klo 18–20. Kokoontumiset viikoittain Kirkkokahvilassa. Illat alkavat yhteisellä aterialla. Tiedustelut: marko. heusala@evl.fi Beta-kurssi Alfa-kurssin käyneille tiistaisin 20.1. alkaen klo 18–20. Tapaaminen ensimmäisellä kerralla B-aulassa. Kirjaston lukupiirit kutsuvat Lauttasaaren kirjastosta lainataan vuodessa yli 250 000 kirjaa. Lukemisen kova kurssi saarella näkyy myös suosittuina lukupiireinä kirjastossa. Alkuvuonna tarjolla on laaturomaanien lukupiiri sekä runopiiri. Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa torstaisin kello 18 kirjaston monitoimitilassa. Mukaan voi mennä vapaasti, kirjasto tarjoaa kahvit. Luvassa on vilkasta keskustelua. 8.1. aiheena on Alba De Céspedesin teos Kielletty päiväkirja (suom. Anna Louhivuori). Myöhemmin ovat vuorossa Linn Ullmanin Rauhattomat (5.2.), Jamaica Kincaidin Lucy (5.3.), Claire Keeganin Kasvatti (9.4.) ja Abdulrazak Gurnahin Kivisydän (7.5.). Lukupiirin kirjan voit lainata Lauttasaaren kirjaston asiakaspalvelupisteestä noin kuukautta ennen kokoontumista. Niin ikään kerran kuukaudessa kokoontuvassa Runopiirissä voi jakaa kiintymyksensä runouteen. Piirissä vaihdetaan ajatuksia runoudesta, kuullaan piiriläisten kirjoittamia runoja ja annetaan niistä palautetta. Keskusteluun nostetaan myös runoteoksia. Runopiiri on tarkoitettu kaikille runoutta rakastaville lukijoille sekä aloitteleville ja kokeneille runoilijoille. Runopiiri kokoontuu Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa klo 18–19.30 tammikuun 22. päivä, sekä 19. helmikuuta, 19. maaliskuuta ja 23. huhtikuuta. Lisätietoa piiristä runopiirin vetäjältä Kirsti Kaasiselta (kirsti.kaasinen@gmail.com) tai kirjastosta. Varhaista feminismiä. Uudelleen löydettyä italialaista kulttikirjaa käsitellään kirjaston lukupiirissä. Kirkkoväärtikoulutus su 25.1. klo 13–14 kirkkosalissa. Koulutuksessa käydään läpi kirkkoväärtin eri tehtävät ja ehtoollisosio. Tämän jälkeen voit tulla avustajaksi Lauttasaaren seurakunnan messuihin. Koulutus sopii kaikenikäisille! Ilm. marko.heusala@evl.fi Suomalainen eroseminaari 26.1.– 20.4.2026 maanantaisin klo 17–20 (11 kokoontumiskertaa). 400 euroa. Seminaari laskutetaan ennen ensimmäistä kurssikertaa. Mahdollisuus anoa omasta srk:sta diakonista tukea. (Diakoni Taina Viherkari, taina.viherkari@evl.fi). Ilmoittautumiset sitä ennen: petra.autinen@ gmail.com, puh. 050 567 6997. Kaksi Paavoa ja Riitta – Paavo Ruotsalaisen kuolinpäivän konsertti ti 27.1. klo 19–20. Lippuja ovelta käteisellä sekä MobilePaylla tunnuksella 4451TH. JOHANNES FÖRSAMLING Fritids: måndagar och tisdagar kl 13–16 i Pärlan, Drumsö kyrka, c-trappan. För barn i klasserna 3–6. Tvåspråkigt familjecafé med gröt och musiklek: fredagar kl 9–11 tillsammans med Lauttasaaren seurakunta i Drumsö kyrka, c-, d-trappan och gympasalen. Musiklek på svenska kl 10. Enkel kvällsmässa: söndag 11.1 kl 17. Kyrkkaffe efter mässan. Möjlighet till samtal med präst. JÄSENILLE Lauttasaaren Musiikkijuhlat goes Amsterdam. Lauttasaaren musiikkijuhlien kannatusyhdistys tekee jäsenmatkan Amsterdamin jousikvartettibiennaleen 29.1.–1.2.2026. Ohjelmaan sisältyy seitsemän konserttia ja Seppo Kimasen konserttiesittelyt. Esiintyjät maailman huippua, mukana muun muassa Klaus Mäkelä ja Olli Mustonen. Majoitus suomalaishotellissa. Pakettihinta ilman lentolippuja alk. 620 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: larufest@gmail.com, puh. 045 7839 0870. TULOSSA Lauttasaari, 80 vuotta osa Helsinkiä. 24.2. seurakuntasalissa selviää, millaista se on ollut. Järjestää Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä. Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. CHATGPT (OPENAI) Lauttasaari-Seuran vuoden 2026 teema: Kestävä arki Drumsö-Sällskapets tema för år 2026: Hållbar vardag Seuran vuoden 2026 teemana on kestävä arki, jota nostamme esiin tapahtumissamme ja viestinnässämme. Kestävällä arjella tarkoitamme tekoja ja valintoja, joita meistä jokainen tekee päivittäin. Osana kestävän arjen teemavuotta Lauttasaari-Seura on luonut toimintaansa ohjaavat kestävän arjen periaatteet, jotka voit lukea netistä: https://www.lauttasaari.fi/kestavanarjen-periaatteet/ Tervetuloa mukaan seuran toimintaan ja tukemaan kotisetutyötämme liittymällä jäseneksi! Alla är välkomna till sällskapet! LUE LISÄÄ: www.lauttasaari.fi Skannaa QR-koodi ja liity jäseneksi! Toivotamme kaikille lauttasaarelaisille hyvää ja innostavaa uutta vuotta! Vi önskar alla ett gott nytt år!
  • 11 7.1.2026 Nro 1 Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, nina.wohlman@lauttasaari.fi Hinta alkaen 32 €/lehti + alv, ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti/ Ilmoittajat myös netissä: lauttasaari.fi/saaren-palvelut/ PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta 50 mm korkea ilmoitus 47 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466. APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset APTEEKISTA MYÖS KOTIOVELLESI 40 mm korkea ilmoitus 39 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. 70 mm korkea ilmoitus 64 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. TULE MUKAAN LEGENDAARISEEN PALVELU­ HAKEMISTOON! 30 mm korkea ilmoitus 32 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. SIIVOUSPALVELUJA ATK-PALVELUA JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén * Taloustutkimus Oy, 2024. Tulosten virhemarginaali +/–5,8 %-yksikköä. Ilmoituksen Lauttasaarilehteen varaat helposti soittamalla 050 591 6466. Mediakortin löydät osoitteesta: lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/ mediakortti/ OVIPUMPPU LAULAMAAN? Tiesitkö, että 72 % lauttasaarelaisista lukee Lauttasaarilehteä * . Se on aika joukko – ja ostovoimainen. J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y 19.11.25 Nro 41 VERKOSSA Lauttasaari.fi S A A R E N O M A L E H T I . J O K A K E S K I V I I K K O . Lehden tarjoaa NEUVOSTOFIRMAN PALVELUKSESSA Millaista se oli? SAAREN VÄKILUKU Paljonko meitä on nyt? JÄÄUIMARI MÄKINEN Mikä kylmässä kiehtoo? VALOKUVAUSTA LUKKOPALVELUJA Heikkiläntie 5, 00210 Helsinki Puh. 010 820 4310 www.paraslukko.com myynti@paraslukko.com päivystys 24/7 www.lauttasaari.fi Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty kesäviikoilla 26–30. Vuosikerta 45 lehteä. Lehti ilmestyy myös digilehtenä: lauttasaari.fi/digilehti Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Kaleva Media Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 nina.wohlman@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 Ilmoituksen rakentaminen sisältyy tarvittaessa hintaan. 60 mm korkea ilmoitus 56 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Soita Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti nina.wohlman@ lauttasaari.fi KAMPAAMOJA PARTURIPALVELUJA on palannut! kauneusjakomeus.fi 040 665 7640 3 4 5 7 8 9 11 18 19 21 12 13 14 15 10 6 16 1 20 24 2 Digilehden löydät osoitteesta Lauttasaari.fi ja lehtiarkiston osoitteesta www.lehtiluukku.fi/lehdet/lauttasaari MYLLYKALLIO 11. Kampaamo Nina C., Katajaharjuntie 6 12. K-Market Kasinonranta, Isokaari 9 13. K-Market Oliivi, Isokaari 42 14. Lauttasaaren kirkko, B-rapun aula, Myllykallionrinne 1 15. Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 KOTKAVUORI 1. Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 2. Erkkeri LKV, Lauttasaarentie 14 3. Kauppakeskus Lauttis, kolme noutopistettä: Market-taso, Lauttasaarentien sisäänkäynti ja Otavantien yläsisäänkäynti 4. Kirjasto, Pajalahdentie 10 5. Lauttasaaren senioritalo, Pohjoiskaari 1-3 6. Lauttasaaren Suutari, Lauttasaarentie 36 7. Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 (tauolla) 8. Puhuri by Patisserie Teemu Aura, Kauppaneuvoksentie 18, Punainen Huvila 9. Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 10. Sannamaija kosmetiikkaja kauneuspalvelut, Lauttasaarentie 34 VAT TUNIEMI 16. Emmaus, Heikkiläntie 2 17. Kuntokeskus EasyFit, Vattuniemenkatu 17 18. K-Supermarket Vattuniemi, Kiviaidankatu 2, kaksi noutopistettä: teline molempien sisäänkäyntien yhteydessä 19. Lidl, Heikkiläntie 4 20. Pelle P Shop, Veneentekijäntie 18 21. Aulatila Itälahdenkatu 22 A, Itälahdenkatu 22 A 22. Ravintola Loru, Itälahdenkatu 27 23. S-Market, Itälahdenkatu 27, kaksi noutopistettä: teline aulan molemmissa päissä 24. Solmu Brewery, Vattuniemenkatu 11 Lauttasaari-lehden saat täältä! 22 23 17 Tilaa Lauttasaari-lehti keskiviikon aamiaispöytään! Lauttasaari-lehti ilmestyy 45 kertaa vuodessa keskiviikkoisin. Lehteä kustantaa Lauttasaari-Seura. NÄIN TILAAT LEHDEN ITSELLESI TAI LAHJAKSI Lauttasaari-lehden vuositilaus maksaa 99 euroa (LauttasaariSeuran jäsenille 89 euroa). Lehden voi tilata kotiinsa tai yritykseensä verkossa: lauttasaari.fi/tilaalehti/ Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse: 050 591 6466, tai sähköpostitse: nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. Kotiin tai yritykseen tilattu Lauttasaari-lehti toimitetaan jo keskiviikon aamu jakelussa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueille. Tilaamalla Lauttasaarilehden vahvistat myös Lauttasaaren äänen kannattajan toiminta edellytyksiä. Tilaus on kotiseututeko!
  • 12 7.1.2026 Nro 1 Mitä muutoksia voidaan odottaa sääolosuhteissa Suomen etelärannikolla? FT Thomas Kühn, Ilmatieteen laitos Kestävä taloyhtiö, mitä taloyhtiön pitää huomioida, mm. hulevesien hallinta, salaojat, läpäisevät pinnat ja kasvillisuus Aleksi Heikkilä ja Tuomas Laakkonen, Kaupungin neuvontapalvelu taloyhtiöille Taloyhtiöt ja sääriskit Miten rankkasateisiin ja helteisiin tulisi varautua taloyhtiön huollossa ja korjaushankkeissa? Tietoja keskustelutilaisuus tiistaina 20.1.2026 klo 18-20 Lauttasaaren kirjasto, Pajalahdentie 10a, 00200 Helsinki Kirjastossa esillä aiheeseen sopivaa kirjallisuutta. Korjaushankkeissa, huoltokirjassa ja kuntoarvioissa huomioitavat asiat Auli Mäkilä HSY:n TALVI-hanke, Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa Ilmastonmuutos ja taloyhtiön vahinkoriski Lari-Pekka Kyllönen chief underwriter, LähiTapiola Tapahtuman järjestää Lauttasaari-Seura yhdessä Lauttasaaren kirjaston kanssa Tervetuloa, vapaa pääsy! Hiilineutraali Lauttasaari -työryhmä järjestää lumija jääveistoskilpailun Lauttasaaressa. Kisaan voi osallistua yksin tai ryhmässä, esim. perheen, ystäväporukan tai päiväkotiryhmän kanssa. Kilpailuaika on 22.12.2025–22.2.2026. Osallistumisohjeet: Lähetä meille sähköposti viimeistään 22.2.2026 osoitteeseen: hiilineutraali@lauttasaari.fi Laita otsikoksi: “Lumija jääveistoskilpailu” Liitä mukaan sähköpostiin: 1. Valokuva teoksesta (kuvan koko vähintään 3 Mt) 2. Teoksen nimi/nimimerkki, esim. ”Jääkarhu” 3. Teoksen toteutusaika ja -paikka Lauttasaaressa 4. Yhteystiedot: tekijä/t (ikä, puhelinnumero, sähköpostiosoite) Huom. alle 18-vuotiaiden osalta tarvitsemme myös huoltajan suostumuksen ja huoltajan yhteystiedot. Kilpailun voittaja valitaan yleisöäänestyksellä ja eniten ääniä saanut teos palkitaan. Tarvittaessa teoksista tehdään alkukarsinta asiantuntijavoimin. Äänestysohjeet ilmoitetaan Lauttasaari-lehdessä helmi-maaliskuussa. Luovuus valloilleen ja tekemisen riemua talven kulkua seuraten! Lauttasaaren lumija jääveistoskilpailu 22.12.2025–22.2.2026