• Nro 13 5.4.2018 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Saako kotiseutuaan puolustaa? Ihmiset ovat taistelleet asuinaluettaan koskevista asioista kautta aikain. On vastustettu ydinvoimaloita naapuriin, kännykkämastoja kerrostalojen katoille, tehtaita koulujen lähelle. Jos asukas puolustaa kotiseutuaan ja kritisoi sinne kaavailtuja muutoksia, miksi hän on automaattisesti nimby? Anni Heilala haluaa saarelle muun muassa paremman liityntäliikenteen. s. 6-7 Juho Elevaara LKV 041-537 6065 Ulla Niinivaara, LKV, LVV 041-537 6061 Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantajaasiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra heinäkuussa 2019 Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Tervetuloa nauttimaan, rupattelemaan ja rentoutumaan uuteen ravintolaamme Lauttiksessa! Napolilaista pizzaa, upeita viinejä, lasten menu... Meillä viihtyy koko perhe! Luca Platania Lauttasaarentie 10, 00200 Helsinki Tervetuloa kokemaan uudistunut Kaunis Kampela! Mainitsemalla sanan "kalajuttuja" saat -20% hanatuotteista. Voimassa 15.4.2018 asti. Tule viihtymään kanssamme! #kauniskampela #kalaravintolat #kalajuttuja #laru Etsitkö aktiivista ja tuloksellista välittäjää? Ota yhteyttä! Helsingin Kotijoukkue Oy, Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi VILLE PULKKINEN myyntineuvottelija, KiAT 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi • Myytyjä asuntoja yhteensä 52 kpl. • 69 % asunnoista myyty ensiesittelyssä tai ennen sitä • 42 % täyteen rahaan tai sen yli VIIMEISEN VUODEN SISÄÄN TEHDYT ASUNTOKAUPAT
• Lauttasaarelainen yrittäjä ja ultra­ vuorijuoksija Tommi Sulander juoksee 12.­17. toukokuuta kuu­ dessa päivässä Ison­Britannian van­ himman ja kuuluisimman vaellus­ reitin the Pennine Wayn. Matkaa kertyy 429 kilometriä, vertikaali­ nousua 13 135 metriä. Sulander on osallistunut vuosien saatossa usei­ siin vuorijuoksukilpailuihin muun muassa Espanjassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Hyväntekeväisyysjuoksulla Su­ lander kerää varoja sosiaalialan järjestölle HelsinkiMissiolle, joka auttaa yksinäisiä ja syrjäytyneitä nuoria, aikuisia sekä vanhuksia sel­ viytymään elämässä. ”Yksinäisyydestä on tullut yksi ai­ kakautemme suurista epidemioista. Suomessa on jo yli 400 000 ihmistä, jotka kokevat olevansa yksinäisiä”, Sulander kertoo. Monet hyväntekeväisyysjuok­ sut ovat massatapahtumia, mutta Sulanderin mielestä oli symbolista juosta yksin yksinäisyyttä vastaan. Hän hoitaa kaiken itse, huollon ruoka­ ja juomatankkauksineen, ja yöpyy pienten kylien majataloissa. Tommin kanssa voi lähteä taiste­ luun yksinäisyyttä vastaan lahjoit­ tamalla. Digilipas löytyy osoitteesta oma.helsinkimissio.fi/yksinaiset/ 16­674. PÄÄKIRJOITUS 5.4.2018 Nro 13 2 Ajassa 5.4. 2 1 8 ?? Det är Bamse-päivä! Perinteinen Bamse-päivä koittaa sunnuntaina 8. huhtikuuta. Bamses språkbadetin tiloissa (Katajaharjuntie 22). Tarjolla on monimuotoisia leikkejä naperoille ja niiden vanhemmille sekä buffet. LUKU LAUTTASAARESTA 81% lauttasaarelaisista 16–18-vuotiaista käy lukiota. Koko Helsingissä lukiota käy 61 prosenttia ikäryhmästä. Lähde: Helsinkiläiset lukioja ammatillisen koulutuksen opiskelijat asuinalueen mukaan (2015). Seura palasi Punaiselle huvilalle Lauttasaari­Seuran toimistolla on kaaoksesta huolimatta on­ nellinen tunnelma, sillä Seura pääsi palaamaan väistötiloista takaisin Punaiselle huvilalle pari päivää sitten. Vaikka toimis­ ton käytössä on lähes puolta vähemmän tilaa kuin aiemmin, palaaminen Lauttasaaren vanhimpaan rakennukseen ja saaren historian ytimeen on Seuralle tärkeää. Vuonna 1793 rakennettu Punainen huvila on Lauttasaaren kartanon vanha päärakennus. Se ja uusi kartano muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Raken­ nukset suojeltiin asemakaavalla 1980­luvulla niiden siirryttyä Helsingin omistukseen. Tuolloin käytöstä käytiin kiivastakin keskustelua. Kunnostuksen jälkeen kaupunki vuokrasi Punai­ sen huvilan vuonna 1983 Lauttasaari­Seuralle. Vuokrasopi­ muksen mukaan tilan tuli olla iltaisin saarelaisten yhteisöjen kokous­, virkistys­ ja harrastustilana. Kartanon päärakennus oli pitkään tyhjillään. Kun sille ei löy­ tynyt sopivaa käyttöä, kaupunki päätti myydä sen ja Punaisen huvilan. Ostotarjouksen voitti Koneen säätiö ja syksystä 2015 Lauttasaari­Seura jatkoi toimintaansa Punaisella huvilalla Koneen säätiön vuokralaisena. Koneen Säätiön on tehnyt suuren kulttuuriteon saneeraamal­ la Lauttasaaren kartanon ja Punaisen huvilan äärimmäisen huolellisesti. Tilojen suunnittelussa Säätiö otti huomioon seu­ ran toiveita mahdollisuuksiensa mukaan. Säätiöllä ja seuralla on selkeitä yhteisiä tavoitteita muun muassa kulttuurielämän kehittämiseksi. Seura saa yläkerrasta toimistotilat käyttöönsä käyttöoikeussopimuksella. Yläkertaan tulee myös asunto, jota säätiö vuokraa tutkijoidensa käyttöön. Alakertaan tulee tiede­ ja taidekahvila. Koneen säätiön toimisto pääsee ilmoituksensa mukaan muut­ tamaan kartanon päärakennukseen vielä ennen kesää. Säätiö kertoo aikanaan li­ sää toiminnastaan, mutta jo nyt on sel­ vää, että kartanon ja Punaisen huvilan alueesta syntyy saarelle eräänlainen kult­ tuurikeskittymä. Katri Penttinen Lauttasaari­Seuran puheenjohtaja "Kartanon ja Punaisen huvilan alueesta syntyy saarelle eräänlainen kulttuurikeskittymä." Café Mutterin 90­vuotisjuhlassa viime marraskuussa ikuistettiin oheinen kaikkien aikojen asu­ kas­ vai pitäisikö sanoa asiakas­ kuva. Panoraamaan on mahtunut kolmisensataa ihmistä, joista lähes jokainen on tunnistettavissa suu­ rennuslasilla ainakin. Jos haluaa tapauksesta kotin­ sa seinälle oman valokuvataulun (60 cm x 90 cm), kannattaa olla yhteydessä Lauttasaarentiellä si­ jaitsevaan Kaken Kehykseen (p. 09­612 9970). Laseineen, kehyk­ sineen kaikkineen valokuvataulun hinta asettuu 180 euron paikkeille. Taulut muuten numeroidaan. Yk­ könen on esillä Café Mutterissa, numero kakkonen matkaa Laut­ tasaari­Seuran tiloihin Punaiselle huvilalle. Mutterin luokkakuva kotiin Hyväntekeväisyysjuoksu yksinäisyyttä vastaan Varovaisuutta Kaakkurinkujalla JUHA LAAKSONEN JUHANI HAKALA Kaakkurikujan puolelta on pois­ tettu suojatietä osoittava merkki. Toisella puolen katua merkki on jäljellä. Aikaisemmin merkit ovat olleet molemmilla puolilla. Kohta on siitä poikkeuksellinen, että siinä oleva suojatie on risteyksen kohdal­ la. Suojatiemerkin poisto ei ole kuu­ lunut kaupungin suunnitelmiin ja se selvittää asiaa. Siihen asti kannattaa tuossa kohdassa pitää silmät auki ja olla tarkkaavainen.
• 3 5.4.2018 Nro 13 Lauttasaaressa on lähes puolituhatta PPJ-junioria. Jos Pyrkän kenttä saisi Ruukinlahteen kuplan kaveriksi, saaren pohjoisreunalle syntyisi kompakti jalkapallokeskus. TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaaressa on jännitetty jalka­ palloseura PPJ:n kuplahallia. Koska seuran on pakko siirtää kuplansa Hernesaaresta rakentamisen tieltä, on uudeksi sijoituspaikaksi kaavailtu Ruukinlahtea. Seuran jäsenistä rei­ lusti yli kolmannes asuu Lauttasaa­ ressa ja metroyhteys on parantanut alueen saavutettavuutta seuran muil­ ta, eteläisen Helsingin toiminta­alu­ eilta. Lisäksi kuplahalli helpottaisi oleellisesti Lauttasaaren koululais­ ten sisäliikuntapaikkapulaa. PPJ:n varapuheenjohtaja Mikael Anthoni, onko rakennuslupahakemus Ruukinlahden kuplasta jätetty kaupungille? "Kyllä. Hakemus on jätetty ja uskomme, että rakennuslupa saa­ daan. Rakentamisesta tekee kimu­ rantin hankkeen hinta. Kuplahallin siirtokustannus olisi saamiemme tietojen mukaan merkittävästi kor­ keampi kuin aikoinaan koko Her­ nesaaren kuplan rakentaminen. Yhtälö on erikoinen." Paljonko hallin kustannukset ovat? "Hernesaaren kokoisen hallin ra­ kentaminen maksaa noin 600 000 euroa. Vuosittaiset käyttökustan­ nukset, lämpö, sähkö ja vuokra ovat noin 100 000 euroa." Vuodenvaihteen tietojen mukaan rakennustöiden olisi pitänyt alkaa jo tänä kesänä. Milloin kupla nousee, jos hankkeen rahoitus järjestyy? "Se, että kupla nousisi tänä vuonna Ruukinlahteen, ei ole enää realismia. Kaupungin kanssa käy­ miemme neuvottelujen perusteella henki on, että saamme jatkaa Her­ nesaaren kuplassa ensi vuoteen." Vuodeksi 2022 PPJ tavoittelee täysimittaista kuplaa Jätkäsaareen. Voiko tässä vielä käydä niin, että Lauttasaari ei saakaan kuplaa? "Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Uskon, että kupla nousee Ruukin­ lahteen ensi vuonna. PPJ ei voi olla ainuttakaan talvea ilman kuplahal­ lia." Ruukinlahden kupla ei nouse tänä vuonna Maanmittauslaitoksen kaikil­ le avoin Karttapaikka­palvelu on uudistunut. Käyttäjä voi liuku­ säätimillä ajaa päällekkäin kiin­ teistökarttoja, ilmakuvia ja mikä mielenkiintoisinta: nyt myös laser­ keilattuja alueita lähes kaikkialta Suomesta. Laserkeilaamalla maaston muo­ dot saadaan kolmiulotteisena esiin kasvillisuuden alta. Menetelmällä on muuten löydetty muinainen kaupunki Meksikosta ja kymmeniä tuhansia maya­kansan rakennus­ ten raunioita Guatemalasta. Ehkä jotain piirun verran pienimuotoi­ sempaa on jäänyt löytämättä Laut­ tasaarestakin. Karttapaikka­palvelu on maksuton. Maanmittauslaitos.fi Kevät ja alkukesä on otollisinta ai­ kaa hyljehavainnoille Lauttasaares­ sa. Sosiaalisessa mediassa julkais­ tiin pääsiäisen aikana ainakin kaksi havaintoa harmaahylkeistä saaren rannoilla. Henna Ilmonen ikuisti arviolta noin kuukauden ikäisen kuutin 29. maaliskuuta Lauttasaa­ ri elää ­ryhmään. Eikä aikaakaan, kun MTV3 oli paikalla kertomassa päivän paistattelijasta. Vain kolme päivää myöhemmin Juhani Virkkunen kuvasi niinikään harmaa­ hylkeen poikasen Lauttasaaren sillan tuntumasta. Vastustamattoman söpöiksi ihailtuja petoja ei kannata lähestyä liian tuttavallisesti, myös koirat on syytä pitää myös loitolla, sillä hylje puree ahdistettuna. Koko Itämeren hyljekannaksi arvioidaan reilut 40 000 yksilöä. Kalastajien mukaan kanta on liian runsas ja uhka hiipuvalle elinkei­ nolle. Vuonna 2016 Suomenlah­ delle myönnettiin satakunta hallin pyyntilupaa. Missä hän asui? Lauttasaari­lehti vastaanottaa tietoja edesmenneiden kuuluisuuksien kotiosoitteista saarella katunumeron tarkkuudella. Taiteilijoita? Urheilijoita? Poliitikkoja? Bisneshenkilöitä? Koostamme saamistamme tiedoista artikkelin myöhemmin tänä vuonna. Kunnioittavat ilmiannot osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Meillä on Pyrkkä. Enää puuttuu kupla. Laserkeilattu Lauttasaari Esimerkiksi Krimin sodan aikaiset linnoitusvarustukset näkyvät selvästi Lauttasaaren viistokuvassa. Lähes 500 PPJ-junioria Postinumeronsa ilmoittaneista PPJ­junioreista 467 asuu Lauttasaaressa. Kaikista seuran junioreista lauttasaarelai­ sia oli lähes 40 prosenttia. 00200­alueella alle 18­vuotias­ ta peräti 14 prosenttia kuului PPJ­seuraan. 00210­alueen juniori­ikäisistä seuraan kuului 12 prosenttia. Kevään kuutti-invaasio HENNA ILMONEN
• 4 5.4.2018 Nro 13 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Kirjasto "Sinne voi tilata minkä tahansa kirjan, jonka tapaan saada muutamassa päivässä." 2. Lauttasaaren kirkon konsertit "Klassisen musiikin hienoja konsertteja en jätä koskaan väliin." 3. Kerrostalomme iso piha "Voin livahtaa aamukahville. Voimme myös grillata ja syödä ulkona." TEKSTI ja KUVA Hilkka Kotkamaa Kirjailija ja kriitikko Michel Ekmanin helsinkiläisyydellä on syvät juu­ ret. Kaikki alkoi 1880­luvulla, kun isänpuoleisen suvun perhe muutti asumaan Suomenlinnassa sijaitse­ vaan varuskuntaan. Sukutausta on lievästi sanottuna kirjava. Isän suku oli juutalainen, kotoisin Etelä­Ve­ näjältä. Liettualaista sukujuurta ole­ va isoäiti tuli Suomeen pakolaisena Moskovasta 1918. Tästä ja paljon muusta kertoo Michel Ekmanin tuore kirja omaelämäkerrallinen sa­ nakirja, Självbiografisk lexikon "Jouduin hankkimaan lähdeai­ neistoa monesta paikasta, koska vanhempani halusivat panna viivan menneisyydelle ja rakentaa elämän modernina perheenä ilman histo­ rian painolastia. 50­luvun Suomessa elettiin aikoja jolloin juutalaisuus, ortodoksisuus tai venäläisyys eivät olleet erityisessä suosiossa. Äiti ker­ toi hävenneensä isäänsä, jos hän pu­ hui venäjää kovaan ääneen." Kulttuurin ja kirjallisuuden ää­ relle Ekman meni pikemminkin kavereiden kuin vanhempiensa vai­ kutuksesta. Hän on yhä iloinen, että sattui jo varhain saamaan ystäviä kirjallisuutta ja taidetta harrastavien nuorten parista. Ystäväpiiri oli Hel­ singin ruotsinkielisiä ja suomen kie­ li jäi heikoksi. Kielen vuoksi Ekman muutti Tukholmaan. "Hauska sattuma, että siellä ta­ pasin suomalaisen vaimon, joten suomen kieli oli pakko oppia. Olin töissä kahdessa mielisairaalassa, joissa oli paljon suomalaisia työn­ tekijöitä, joten vuoteni Ruotsissa opettivat minua tuntemaan myös ruotsinsuomalaisuutta ja maahan­ muuttajia laajemminkin." Vuodet Ruotsissa olivat avarta­ va kokemus ”ankkalammikossa” eläneelle miehelle. Paluu Suomeen oli myös helppo, koska nyt suomen kieli oli hallussa. Aluksi asuinpaikka oli Turku. Työpaikaksi ja opiskelu­ paikaksi tuli Åbo Akademi. Vuo­ sien myötä elämänuraksi tuli kirjal­ lisuus, kriitikkona ja tutkijana. Ekman toimii edelleen kirjalli­ suuskriitikkona mm. Svenska Da­ gbladetissa ja Hufvudstadsblade­ tissa. Hän väitteli tohtoriksi J. L. Runebergin tuotannosta ja kuului Runebergin koottujen teosten toi­ mituskuntaan. Hänet on palkittu monesti ja hän on kirjoittanut kir­ joja ja esseitä mm. Gunnar Björlingistä ja Peter Sandströmistä. "Yhdentoista vuoden poissaolon jälkeen tuntui hyvältä palata ko­ tiin Helsinkiin. Olen aina kokenut Helsingin omaksi kaupungikse­ ni. Aluksi asuimme eri osoitteissa kaupungin keskustassa, mutta lo­ pullinen koti löytyi Lauttasaaresta. Minulle meri ja puhdas ilma olivat ratkaisevia asuinpaikan valinnassa, koska sairastan astmaa. Raittiissa ulkoilmassa on niin helppo hen­ gittää." "Lauttasaari on sopivan mat­ kan päässä keskustasta, sillä tapaan mennä kaupungille kävellen. Käyn usein Orionin klassisissa päiväelo­ kuvissa, sinne on 25 minuutin kä­ velymatka. Muuten käyn päivittäin saaren rannoilla haukkaamassa hap­ pea ja katselemassa lintuja." Koti on Ekmanille myös työpaik­ ka. Työpöydällä ovat arviot Thomas Mannin elämäkerrasta ja Joel Haahtelan tuotannosta. Mann on hänelle vanha rakkaus, Haahtela uusi löytö. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Meri kutsui kulttuurimiestä Kirjailija ja kriitikko Michel Ekman kotonaan Pajalahdentiellä. "Lauttasaari on sopivan matkan päässä keskustasta, sillä tapaan mennä kaupungille kävellen." Showroom muuttomyynti JATKUU UUSILLA ERILLÄ TO 5.4. KLO 11–19 PE 6.4. KLO 11–19 LA 7.4. KLO 10–16 TVja elokuvaproduktioissa mukana olleita Balmuirin muotiasusteita ja sisustustuotteita sekä mallikappaleita ja kauden loppueriä ainutlaatuisin muuttomyyntihinnoin. |
• 5 5.4.2018 Nro 13 Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Villa Alba Paljon laadukkaita, kotimaisia vaatteita luonnonkuiduista. Tervetuloa! Lauttasaarentie 2 045 133 2327 www.lauttasaari.fi Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Tervetuloa! Gyldenintie 6, 050 414 3791 pearlyparrot.fi 4 ONKO ALASELKÄKIPUA? 4 VAIVAAKO LONKKAKIPU? 4 PUUTUUKO SORMET / VARPAAT? 4 OIKUTTELEEKÖ HIIRIKÄSI? 4 ONKO NISKA JUMISSA? KALEVALAINEN JÄSENKORJAAJA ILPO KANKKUNEN 050 350 8432 www.varaaheti.fi/kalevalainen Lauttasaarentie 37 A (LT3), 00200 Helsinki VÄINÖNPOIKA KEVÄTMARKKINAT TULEVAT TAAS! Perinteiset kevätmarkkinat Pajalahden kentän alueella la 21.4. klo 10-18 ja su 22.4. klo 10-16. Markkinapaikkatiedustelut ja kirpputoripaikat Jorma Teräskallio puh. 050 566 7075 Mukana Tivoli Seiterä 18.-22.4. Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 28m² Puistokaari 12 A. Rauhallisen Puistokaaren varrella nopeasti vapautuva 1H, KK, KPH, VH. Huoneisto on kauttaaltaan remontoitu vuonna 2012. Talossa tehty putkiremontti vuonna 2012 ja parvekeremontti 2017. Huoneisto sijaitsee 1. asuin kerroksessa, ei matalalla. Tähän kotiin kannattaa tutustua! Hp. 205.000€ Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. Nyt on paras myynti aika, jos olet suunnittelemassa myyntiä, ota yhteyttä! 77,5m² Särkiniementie 15. 47m² Lauttasaarentie 6. MYYTY MYYTY Kauppakeskus Lauttis/ Katutaso. Lauttasaarentie 28 Avoinna: Ark. 8-19. La 8 -15 Ajanvaraukset: Netistä 24/7 tai p. 010 4399 312 Salon Pepe Åhman Parturi-Kampaamo Salon Pepe Åhman parasta hiuksillesi Kauniina juhliin! på Lauttasaaren juhlavinkit: * Juhlameikki 75 € * Pikakampaus 35 45 € * Juhlakampaus 65 125 € * YumiLashes ripsienkestotaivutus 86 € * Ripsienpidennykset alk. 140 € www.salonpepeahman.fi/ajanvaraus sis. runsas salaattipöytä ja kahvi ELÄVÄÄ MUSIIKKIA: 7.4. Frederik 21.4. Vesa Snygg 28.4. Blues Night Pippurileike 9 ,90 Viikon leiketarjous VÄLIMERELLINEN BRUNSSI PERSILJA Runsas salaattipöytä Pääruoka laajalta juhlalistalta Jälkiruokana äitienpäiväkakku ja kahvi, lapsille jäätelöpuikko Kattaukset klo 12-14, 14-16, 16-18, 18-20. Hinta alk. 20 € Pöytävaraukset puh. 09-6216727 www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-21 VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA Äitienpäivän juhla-ateria www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-20 LA JA SU KLO 12-17 16,50 MYÖS ÀLA CARTE -LISTA VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA
• 6 5.4.2018 Nro 13 OPAS TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Käsite nimby eli ”not in my back­ yard” eli ”ei minun takapihalleni” syntyi Yhdysvalloissa 1970­luvul­ la, kun ihmiset vastustivat asui­ nalueelleen kaavailtuja vaarallisia hankkeita, kuten että naapuriin nousisi saastuttava tehdas tai ydin­ voimala tai kun teollisuus oli saas­ tuttanut alueen maaperän. ”Nimby­nimitystä alettiin käyt­ tää julkisessa keskustelussa. Sillä ihmiset leimattiin itsekkäiksi oman edun tavoittelijoiksi, jotka eivät välitä yhteisestä hyvästä”, toteaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Tapio Litmanen. Hän on toimittanut Timo Kopomaan ja Lasse Peltosen kanssa kirjan Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta (Gaudeamus 2008). Litmanen on tutkijana perehtynyt uransa aikana monen­ laisiin ympäristökiistoihin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Usein ne ovat liittyneet erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin, kuten kännykkämastoihin, ydinvoima­ politiikkaan ja ydinjätteen sijoitus­ paikkoihin. Hän on sitä mieltä, että nim­ by­sanaa heitellään ilmoille liian kevein perustein. ”Nimby­sana on vallankäytön väline. Sillä estetään ihmisten vaa­ timukset ja niiden esiintulo, jot­ ta ne eivät saisi sitä painoarvoa ja huomiota, minkä ne muuten sai­ sivat ja mikä niille kuuluu. Se on kuin estotermi, jolla halvennetaan toimijoita. Aivan kuin näiden oi­ keutettuja intressejä ei tarvitsisi ot­ taa huomioon, sillä ’sehän on vain nimbyilyä’”, Litmanen sanoo. Seuratessaan kansainvälistä keskustelua Litmanen on törmän­ nyt siihen, että joidenkin mielestä nimby­sanaa ei pitäisi missään ta­ pauksessa käyttää, sillä se on kie­ lellisesti niin voimakas haukkuma­ sana. Toiset taas ajattelevat, että se on tullut jäädäkseen ja pätevä siksi, että se tarkoittaa samaa yli kulttuu­ ri­ ja kansallisuusrajojen ja kertoo asiasta, joka on yleisinhimillisesti ymmärrettävää. ”Itse olen luopunut siitä aja­ tuksesta, ettei sitä saisi käyttää. Se on sana joka nyt vain on olemas­ sa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että huonona vallankäytön välineenä se vähättelee toimijoiden oikeita ar­ gumentteja.” Litmasen tutkimat ympäristö­ kiistat eivät hänen mukaansa ole pelkkää nimbyilyä, vaan parhaim­ millaan tiukkaa paneutumista asioihin, taustojen selvittämistä, lukuisia suunnitelmia ja tieteellis­ tä tutkimusta, jonka tuloksia jopa hallinto itse voisi työssään käyttää. ”Toisella puolella voi olla kau­ punki tai vakavarainen suuri yritys, toisella puolella yhdistys tai asuk­ kaat, jotka taistelevat oikeudes­ taan vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin. Ihmiset tekevät tätä työtä vapaa­ajallaan. He käyttävät omaa aikaansa näiden asioiden tutkimi­ seen sydänverellä. Joskus he työs­ kentelevät jopa oman terveytensä kustannuksella sen eteen, että saa­ vat asiansa esille”, hän sanoo. Litmanen ei halua tehdä eroa sen välille, ajaako ihminen selkeästi vain omaa etuaan vai kokeeko hän olevansa yhteisen hyvän puolella. ”Olen enemmänkin relativis­ ti ja haluan tutkia tapauksia. On mietittävä vaikuttamisen prosessia sen sijaan, että luokittelisi ihmiset staattisesti itsekkäiksi nimbyiksi. Nimittäin ajatus voi ihmisillä olla itsekäs, mutta kun lähdetään miet­ timään vaikuttamiskeinoja, silloin joudutaan tekemään esimerkiksi hallinnollista ja lainsäädännöllistä tutkimustyötä. Tämä tiedon työs­ täminen voi johtaa kehityskulkuun, jossa alkureaktiona itsekkäät ihmi­ set joutuvatkin miettimään asioita laajemmin. Parhaimmillaan muu­ tamista keskeisistä toimijoista on tullut jopa poliittisia päättäjiä”, hän huomauttaa. Litmanen osallistuu tutkimus­ ryhmänsä kanssa Strategisen tut­ kimusneuvoston rahoittamaan Core­hankkeeseen. Siinä he ke­ hittävät yhteisen ongelmanratkai­ sun menetelmiä, joihin eri toimi­ jat kutsutaan mukaan etsimään ratkaisuja ja kantamaan vastuuta myös niiden käytännön toteu­ tuksesta. Viranhaltijat tarvitsevat uudenlaisia vuorovaikutuksen, yh­ teistyön ja konfliktien hallinnan taitoja. ”Ihmisellä on oikeus puolustaa omaa asuinaluettaan. En ole yltiö­ liberalisti enkä usko, että meillä on kansalaisoikeus puuttua kaikkeen, mutta lähden silti siitä, että eläm­ me demokratiassa ja täällä ihmisiä enemmänkin kannustetaan kuin tukahdutetaan kansalaisvaikutta­ miseen. Osallistumista pidetään jopa kansalaisten moraalisena vel­ vollisuutena. Tämä taas saattaa olla suunnittelujärjestelmälle vaikeaa, sillä kansalaiset voivat olla hyvin­ kin aktiivisia.” Elämme maassa, jossa arvostetaan aktiivista osallistumista, keskustelua, mielipiteidenvaihtoa ja vaikuttamista. Mutta kun kansalainen ottaa kantaa kotiseutunsa puolesta, häntä kutsutaan nimbyksi. Miksi? Anni Heilala uskoo ihmisten oikeuteen ajaa oman kotiseutunsa etuja. Hän esimerkiksi on Lauttasaari-Seuran kaavatyöryhmän kanssa ehdottanut kaupungille, että sillan kupeessa oleva vanha valvomorakennus muutettaisiin kahvilaksi. Hän myös toivoisi, että sillan puomit säästettäisiin, vaikka siltaa ei enää avattaisikaan, sillä puomit ovat muisto saaren historiasta. Hyvät nimbyt "Eri asia on vastustaa jotain ihan vain siksi, ettei itse pidä siitä.”
• 7 5.4.2018 Nro 13 Eniten potuttaa liikenne Sosiologi Veikko Erantin väitöskirjaa Individuals Doing Politics on siteerattu useissa medioissa vuonna 2016 jo ennen väitöstilai­ suutta. Eranti halusi tutkia sitä miten ihmisten arkipäi­ väinen poliittinen osallistu­ minen ja toimijuus oikein toteutuu. Nimby­käsite tuli siinäkin vastaan. Erantin aineistona oli Helsingin kaupunkisuun­ nittelulautakunnassa vuo­ den 2012 aikana käsittelys­ sä olleita mielipiteitä. Hän sanoo lauttasaarelaisten näyttäytyneen aineiston joukossa keskimääräistä ak­ tiivisempina. Niistä löytyy asiaa metrosta ja uudesta ostoskeskuksesta. Kaikki kiistat eivät ole virkamies­ ten suuntaan. Eranti näki papereista lauttasaarelais­ ten jakautuneet kahtia sekä metron että uuden ostarin puolesta ja vastaan. Yleensä helsinkiläiset valittavat kolmesta asiasta: liikennemäärien kasvu ja sen tuomat ruuhkat (38%), huoli luonnon häviämisestä (38%), ruma arkkitehtuuri (32%). ”Nimby­ilmiö tarjo­ si mielenkiintoisen tavan katsoa tavallisen ihmisen poliittista toimeliaisuutta. Huomasin, että oman edun tavoittelu on yksi pieni pa­ likka siellä joukossa. Se on moniulotteinen poliittinen ilmiö. Nimby­termin eteen on tehty paljo lobbausta niin, että siihen on saatu negatiivinen lataus ja sitä käytetään usein mediassa leimaamaan ihmisiä”, hän sanoo. Hänen vanhin löytä­ mänsä artikkeli aiheesta oli 1800­luvun puolivälis­ tä. Siinä Etelä­Englannin rannikkokaupungin asuk­ kaat vastustivat mielisairaa­ laparantolan rakentamista. 1990 ­luvulla ilmestyneessä Slaying the nimby dragon ­kirja taas on tehty täysin kaavoittajan kannalta. ”Kirjassa rakentaminen on aina oikein ja sitten ovat nämä urpot kansalai­ set, jotka eivät vain tajua. Mutta eihän se niinkään aina ole.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Elämme maassa, jossa arvostetaan aktiivista osallistumista, keskustelua, mielipiteidenvaihtoa ja vaikuttamista. Mutta kun kansalainen ottaa kantaa kotiseutunsa puolesta, häntä kutsutaan nimbyksi. Miksi? Kotiseutu­sanalla on maalaismaise­ man kaiku, mutta ehdottomasti voi puhua kotiseudusta, vaikka puhu­ taan kaupungista ja kaupunginosas­ ta, toteaa lauttasaarelainen Anni Heilala, 22. Ja kotiseuturakkauden mukana tulee halu tehdä siitä en­ tistä parempi sekä säilyttää se, mikä tekee siitä rakkaan. Hän vierastaa tapaa leimata nim­ byiksi kaikki ne, jotka vastustavat omaa asuinaluettaan koskevia muu­ toksia. Nimitystä viljellään hänen mielestään liian kevyesti. Kaikki vastustaminen laitetaan samaan pakkaan, jossa vastaväitteen esittäjät ovat automaattisesti kaiken kehi­ tyksen jarruna. ”Välillä tuntuu, että kaikki saa­ relaiset koetaan nimbyiksi, vaikka ihmiset oikeasti haluavat vain vai­ kuttaa omaan asuinympäristöönsä. Mielestäni voi aivan hyvin olla po­ sitiivisesti nimby. Se tarkoittaa, että vaikka vastustaisi jotain muutosta, esittää mielipiteelleen painavat syyt ja perustelut sekä vastaehdotuksen, miten asian voisi toteuttaa parem­ min. Silloin kyse ei ole edes enää nimbyilystä vaan aidosta vaikutta­ misesta. Eri asia on vastustaa jotain ihan vain siksi, ettei itse pidä siitä”, hän toteaa. Heilala tuli Lauttasaari-Seuran kaava­ ja liikennetyöryhmään vii­ me vuoden syksyllä. Metro ja siihen liittyvät liityntälinjasto­ongelmat sytyttivät hänessä kipinän olla itse helpommin vaikuttamassa siihen, että saarelle saataisiin paremmat lii­ kenneyhteydet. ”Ajattelin, että kaavatyöryhmä voisi olla sekä hauskaa että mie­ lenkiintoista vapaa­ajan puuhaa. Siihen kuuluminen on kehittänyt ajatteluani paljon. Se myös tuo opintoihini inhimillisen näkökul­ man, ihmisten arkitodellisuuden, sillä opiskellessa tutustutaan usein vain teorioihin kirjoista”, hän sanoo. Heilala opiskelee Helsingin yli­ opistossa kolmatta vuotta aluetie­ dettä erikoistumislinjanaan suun­ nittelumaantiede. Hänestä voisi tulla siis kaupunkisuunnittelija. Erityisen kiinnostunut hän on lii­ kenteestä, ja opintojen ohella hän työskentelee HSL:llä osa­aikaisena tutkimusavustajana. Hänelle sydän­ tä lähellä ovat liikenteen paranta­ minen, jalankulkuverkostot, metron vaikutukset ja liityntälinjat. ”Liityntälinjat kaipaavat vielä töitä, ne eivät ole valmiit. Toinen korjaamisen paikka on Lauttasaa­ ren huonot jalankulkijoiden poi­ kittaisyhteydet. Kun saarta katsoo kartalta, linnuntietä pääsee nopeasti moneen paikkaan, mutta todelli­ suudessa täällä joutuu kiertämään turhan pitkiä reittejä.” Kaupunkibulevardeja hän ei näe mielekkäänä, eikä myöskään Laut­ tasaaren rantojen rakentamista ja merentäyttöjä. Tiivistämistä hän ei taas pidä kokonaan pahana. ”Ymmärrän molemmat puolet. Lauttasaarta on tiivistettävä, koska tämä on niin lähellä keskustaa, mut­ ta toisaalta täällä on alueita, jotka alkavat jo olla liian tiiviitä.” Hän uskoo niin kaupunginosayh­ distysten kuin ihmisten panokseen vaikuttamistyössä. ”Jos esimerkiksi kaavatyöryhmä ei tekisi tätä työtä, Helsingin kau­ pungille ei tulisi asukkailta min­ käänlaista vastusta. Päätöksiä ja suunnitelmia on tarkasteltava kriit­ tisesti ja myös toiselta kannalta kuin suunnittelijat tekevät. Kaavatyöryh­ mä tuo ainakin juuri sitä kriittisyyt­ tä keskusteluun, vaikka lopputulok­ seen sillä ei loppupeleissä olisikaan vaikutusta.” Kotiseuturakkautta Juhani Railo tuli Lauttasaa­ ri­Seuran hallitukseen, silloiseen johtokuntaan, 1978. Noihin aikoi­ hin Lauttasaaressa oli yleinen tyy­ tymättömyyden ilmapiiri, ja välillä puhuttiin jopa Lauttasaari itsenäi­ seksi ­liikkeestä. ”Se oli enemmänkin heitto kuin että olisimme olleet aivan tosissamme, mutta se liittyi joka tapauksessa siihen, että koimme ettei meitä kuunnella eikä edes ha­ luta kuunnella. Tuntui, että raha valui aina jonnekin muualle. Ja jos asiat eivät muuttuisi, julistaisimme sitten itsemme itsenäisiksi”, Railo muistelee. ”Puhuimme, että voisi alkaa kerätä siltaveroa. Kun laskimme näitä teoreettisia tulovirtoja, luvut näyttivät hirveän hyviltä. Ongelma oli siinä, ettei kukaan koskaan las­ kenut uuden yhdyskunnan meno­ virtoja”, hän nauraa. Railo toimi seuran varapuheen­ johtajana 1982­1992 ja puheen­ johtajana 1993–2002. Hän kertoo olleensa 80­luvun alussa käyn­ nistämässä keskustelua kaupun­ kisuunnitteluviraston johtavien virkamiesten kanssa siitä, kuinka kaupunginosayhdistykset voisivat osallistua esimerkiksi kaavoituk­ seen jo suunnitteluvaiheessa. ”Eräs otti kopin tästä ajatuksesta, ja usean vuoden ajan järjestettiin ainakin kerran vuodessa kaupun­ kisuunnitteluviraston ja Helsin­ gin kaupunginosayhdistykset ry:n kanssa teemaseminaareja, joissa käytiin läpi kaupunkikohtaisia vi­ reillä olevia kaavoitushankkeita. Nämä keskustelut tuottivat erittäin hyvää tulosta, ja vuosikausia vältyt­ tiinkin yhteentörmäyksiltä.” Railo haluaisi nykyäänkin enemmän ihmisten osallistamista. ”Tässä maassa maankäyttöpoli­ tiikka ja kaavoitus on tyypillises­ ti mennyt virkamiesten mukaan. Valmistellaan hiljaa asioita, kunnes kansalaisille lyödään arviota varten vain yksi vaihtoehto. Juuri tämä voi johtaa niin sanotusti nimbyi­ lyyn”, Railo sanoo. ”Nimby­sana on tarkoituk­ sellista vähättelyä, jolla pyritään saamaan ihmiset hiljaisiksi. Tätä tapahtuu paljon julkisessa keskus­ telussa ja se on helkkarin väärin ja härskiä. Ihmiset ovat aina oman asuinalueensa ehdottomia asian­ tuntijoita, ulkopuolinen sitä ei voi olla. Ihmisillä on myös oikeus vaikuttaa omaa asuinaluettaan koskeviin asioihin ja päätöksen­ tekoon.” Ja vaikuttaminen vaatii tutki­ mista ja tiedonkeruuta, asiakirjojen läpikäymistä ja niiden tekemistä itse sekä pitkiä päiviä ennen kuin voidaan tehdä virallinen kannan­ otto, jopa vaihtoehtoisia suunni­ telmia virkamiehille lähetettäväksi. ”Se voi tuntua työltä ja jopa epäreiluilta, koska yksityishenki­ löt ovat joutuneet keräämään itse kaiken sen tiedon, joka virkamie­ hillä on jo valmiina. Mutta siitä huolimatta se kannattaa.” Lauttasaari itsenäiseksi! Juhani Railo oli aikoinaan yli 70 yhdistyksen kanssa taistelemassa Punaisen huvilan säilyttämisen puolesta. Näistä on taisteltu ?? Sumeliuksen huvila ?? Punainen huvila ?? Vesitorni ?? Koivusaari ?? Lohiapajanlahti EMILIA JOKINEN
• 5.4.2018 Nro 13 8 ENNEN Lauttasaari­lehti sai alkunsa kun lauttasaarelainen toimittajakonka­ ri Kauko Mustonen huomasi, että kaupunginosassa olisi tarve omalle lehdelle. Mustonen pohti vaimonsa Eevan kanssa lehden perustamista vuoden päivät ja syksyllä 1968 aika näytti sopivalta ryhtyä toimeen. Kau­ ko Mustonen perusti Lauttasaaren kustannus Oy:n lehden kustantajaksi. Lauttasaari­lehden toimitus sijait­ si Mustosten kotona Telkkäkujalla. Näytenumero jaettiin lauttasaarelai­ sille 16. joulukuuta 1968. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan Kauko Mustonen totesi: ”Ennen rat­ kaisevaa askelta lehtemme suoritta­ man mielipidetiedustelun perusteella saatettiin varmuudella todeta, että niin lauttasaarelainen elinkeinoelä­ mä, sen lukuisat järjestöt kuin myös varsinainen yleisö on kaivannut saa­ rellemme yhteistä tiedotusvälinettä, säännöllisesti ilmestyvää lehteä, jonka jokainen täällä asuva ja täällä työsken­ televä voi tuntea omakseen.” Lauttasaari­lehden perustaminen oli taloudellinen uhkayritys. ”Pari vuotta meni niin, ettei itselle saatu juuri mitään”, kertoo Eeva Mustonen. ”Kaikki rahat laitettiin periaat­ teella ’kävi miten kävi’ ”, hän sanoo ja toteaa kuitenkin tyytyväisenä, että ”Koskaan ei kaduttu lehden perusta­ mista ja sen vaatimaa työmäärää”. Lauttasaari­lehti oli alusta alkaen varsin monipuolinen. Kauko Musto­ selle oli tärkeää yhteistyö lauttasaare­ laisten järjestöjen kanssa. Lehdessä oli järjestöpalsta heti alussa ja myös yh­ teistyö Lauttasaari­Seuran kanssa oli tiivis. Lehti kirjoitti aktiivisesti Laut­ tasaaren kehityksestä ja yleisönosas­ tosta muodostui laajasti kantaaottava. Lehdellä oli paljon avustajia ja erityi­ sen luetuiksi muodostuivat joidenkin alansa asiantuntijoiden vakipalstat, arvostettuja pakinoitsijoita unohta­ matta. 1980­luvun alussa Lauttasaa­ ri­lehti sai kaksikin kilpailijaa, mutta molemmat kaatuivat nopeasti. Vuonna 1985 päätoimittaja Kauko Mustonen halusi jäädä eläkkeelle ja aloitti keskustelut lehden myymisestä Lauttasaari­Seuralle. Vuoden 1985 lopulla sopimukseen päästiin, Laut­ tasaari­Seura otti pankkilainan ja osti lehden. Lauttasaari-lehti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Ville Elomaa kätkeytyi hetkeksi arkistoon ja kertoo nyt lehden vaiheista kaksiosaisessa kirjoitussarjassaan. Erään lehden alkupamaus 1968 Lauttasaari­lehden näytenumero ilmestyy 16.12.1968. Kalle­papu­ kaijan pakinapalsta aloittaa, van­ hoja kuvia julkaistaan otsikolla ”Lauttasaari ennen meitä” ja Kauko Mustosen kirjoittamalla ”Tornista katsoen” ­palstalla kerrotaan ajan­ kohtaisia asioita Lauttasaaresta. Toimitus sijaitsee Mustosten kotona osoitteessa Telkkäkuja 4 A 4. Päätoimittajana toimii Kauko Mustonen, ilmoituspäällikkönä Niilo Taurivuo ja ilmoitusmyyjä­ nä hänen puolisonsa. Kauko Mus­ tosen puoliso Eeva Mustonen on toimistonhoitaja. Lehteä painetaan Forssan kirja­ painossa 10 000 kappaletta. Jake­ lusta huolehtii Posti. 1969 Lauttasaari­lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Ensimmäisessä nu­ merossa julkaistaan useita uusia palstoja. Kotieläinpalstaa ”Koi­ ranelämää” kirjoittaa Lauttasaaren koirakerhon varapuheenjohtaja Anna-Leena Konttinen, Moot­ toriliikennepalstan kirjoittajana toimii autokoulun omistaja Simo Kapanen ja ”Naisten palstaa” toi­ mittaa nimimerkki Erika. Laut­ tasaaren säätiön hallituksen pu­ heenjohtaja, Martti Janhunen kirjoittaa kaikkien aikojen ensim­ mäisen yleisönosastokirjoituksen korjaten sankarihauta­alueen kun­ nostukseen liittyviä väärinkäsityk­ siä. Lehden ensimmäinen pitem­ piaikainen logo otetaan käyttöön helmikuussa. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Salme Katajavuori aloittaa palstansa ”Val­ tuuston vaiheilta” ja nimimerkki Leena­täti (todennäköisesti Anna-Leena Konttinen) kirjoittaa satuja lapsille palstalla ”Iltasatu”. Huhtikuussa lehden painatus siir­ tyy kustannussyistä Vattuniemeen, kommunistien omistamaan Kirja­ paino Kursiiviin. 1970 Maaliskuussa nimimerkki A­L.K. aloittaa kulttuuripalstan ”Kirjalli­ suus ja taide”. Lehden jakelualue laajenee Lehtisaareen ja Kuusisaa­ reen. Maaliskuussa Lauttasaaren kustannus Oy aloittaa Töölön Sa­ nomat ­lehden julkaisemisen. Syksyllä Lauttasaari­lehden ja­ kelualue laajenee Kaskisaareen ja painatus siirtyy Suomalaisen Kir­ jallisuuden Kirjapaino Oy:n Sa­ nomalehtipainoon. Numerosta 12 alkaen lehti ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa. Nimimerkki Aslakki aloittaa palstan ”Päivästä toiseen” ja Lauttasaaren yhteiskoulun rehtori Esko Ranta pitkäaikaisen palstan­ sa ”Yhteiskoulun kuulumisia”. 1971 Mustoset muuttavat ja toimitus siirtyy osoitteeseen Gyldenintie 11. Jakelualue laajenee käsittä­ mään myös Soukan ollen nyt laa­ jimmillaan Lauttasaari, Kaskisaari, Lehtisaari, Kuusisaari, Haukilahti ja Soukka. Painos on 12 000 kap­ paletta. 1972 Nimimerkki Asiamies 006 aloit­ taa palstan ”006”. Lehti tarjoaa lukijoille edullisia rivi­ilmoituksia, joiden sisältö on 13 sanaa ja puhe­ linnumero, hinta on 5 markkaa. 1973 Lehden jakelu Haukilahteen ja Soukkaan lopetetaan. Pitkäai­ kainen painoyhteistyö Loimaan kirjapainon kanssa alkaa. Olavi (Olli) Mustonen julkaisee pals­ taa ”Moottori ja liikenne”, Laut­ tasaaren marttojen oma palsta ”Martan ääni” aloittaa nimimerkin Pr­Martta kirjoittamana ja ”Ko­ toiset askareet” ­palstalla jaetaan ruokaohjeita ja muita kotitalous­ neuvoja. Heikon kannattavuuden takia lehden väliin liitetään tilillepa­ nolappu vapaaehtoisen 10 mar­ kan kannatusmaksun maksamista varten. Marraskuussa Mustoset muuttavat taas ja toimitus siirtyy Särkiniementie 23:een. 1974 Lauttasaaren kustannus Oy ja Lauttasaari­lehti muuttavat en­ simmäiseen oikeaan toimitilaansa Pohjoiskaari 12:een toukokuun 5. päivänä 1974. Levyarvosteluja aletaan julkaista palstalla ”Kuumat kiekot”, jota kirjoittaa nimimerkki TM. 1975 Palstalla ”Tornista tähyiltyä” (aiem­ min ”Tornista katsoen”) kerrotaan saaren ajankohtaisista asioista, kir­ joittajana nimimerkki L. Saarelai­ nen. 1976 Ajankohtaispalstan nimi on jälleen ”Tornista katsoen”. 1977 Lehden logo uusiutuu. Sen vasem­ malle puolelle tulee Lauttasaaren lautan kuva ja oikealle puolelle veikeä kuva Lauttasaaresta, jossa kirkontorni ja vesitorni kohoavat muun yläpuolelle. Toukokuussa erikoistoimittaja Pirkko Tuominen aloittaa lehden palveluksessa. Jakelu Kaskisaareen, Lehtisaareen ja Kuusisaareen lopetetaan. Lauttasaari­lehdestä tulee ”Puo­ lueista riippumaton Lauttasaaren paikallis­ ja ilmoituslehti”. Numero 16 ilmestyy poikke­ uksellisesti tabloid­kokoisena ja Lauttasaaren lautan kuva pois­ tetaan logon vierestä mainoksen tieltä. Tästä lähtien lehti ilmestyy kerran viikossa. Palsta ”Aputoimittajan à la carte” sisältää poimintoja ajankohtaisis­ ta asioista, palstan kirjoittajana on nimimerkki Johan af Footswett. Nimimerkki Aputoimittaja alkaa kirjoittaa palstaa ”Tornista kat­ soen”. Palstan tunnuskuvana on ve­ sitornin katolta kiikaroiva henkilö. ”Nuorten Lauttasaari” palstaa kir­ joittaa nimimerkki Sirkku (LYK:n lukiolainen Sirkku Kallioranta). Lokakuussa aloittaa varsin pitkä­ aikaiseksi ja rakastetuksi muodos­ tuva palsta ”Myllykirje”, jota kir­ joittaa tunnettu pastori ja runoilija Simo Salo nimimerkeillä Myllyn Maija, Myllyn Mikko ja Myllykal­ lion pappi. 1978 Nuuskamuikkunen aloittaa pals­ tansa. Nimimerkin takana on eläkkeellä oleva biologian opettaja Kanervo Tynkkynen, joka muut­ taa nimimerkkinsä myöhemmin Sinilintuseksi. Lehden liikennepalsta saa nimen ”Auto ja Liikenne”, kirjoittajana toimii edelleen Olavi Mustonen (Mr Motor). Syksyllä Lauttasaa­ ren piiripuutarhuri Lauri Kekkonen aloittaa palstansa ”Puutarhu­ rin palsta” ja nimimerkki Ra­Ra kirjoittaa pakinoita. Lokakuussa julkaistaan vanhoja valokuvia ot­ sikolla ”Muistojen Lauttasaarta” ja Marjatta Nenonen alkaa kirjoittaa palstaa ”Me naiset”. Nimimerkki Taane alkaa kirjoit­ taa pakinoita, joista tulee yksi leh­ den kaikkien aikojen tunnetuim­ mista kirjoitussarjoista. Kirjoittajaa arvuuteltiin pitkään, vasta vuosia myöhemmin lukijoille paljastettiin, että Taane oli tunnettu Uusi Suomi ­lehden toimittaja Sakari Talvitie. Toukokuun lopussa 1978 eri­ koistoimittaja Pirkko Tuominen jättää lehden. 1979 Nimimerkki Sinilintunen aloittaa pitkäaikaisen pakinapalstansa kir­ joittamisen. Elokuussa lehden logo muuttuu radikaalisti. 1980 Lehden jakelu siirtyy Postilta yksi­ tyiselle Citypalvelu Oy:lle. Toimit­ tajana aloittaa Outi Suhonen. Toi­ mitussihteeriksi valitaan toimittaja Anu Pimiä ja Lauttasaari­lehden jakelusta alkavat vastata omat ja­ kajat. Helmikuussa Lauttasaari­Seura julkaisee puolen sivun vetoomuk­ sen Lauttasaari­lehden puolesta, sillä saarelle on tullut uusi uutisleh­ ti Lauttasaarelainen. Kesällä aloit­ taa palsta ”Drumsö i dag”, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista ruotsiksi. Kilpailevan Lauttasaarelainen ­lehden viimeinen numero ilmes­ tyy 6. elokuuta. Marraskuussa nimimerkki TH (toimitusjohtaja, koripallovaikutta­ ja Tom Hynninen) alkaa kirjoittaa palstaa Koripallokuulumisia. 1981 Marraskuussa lehti saa uuden lo­ gon, joka on käytössä aina 2000­lu­ vulle saakka. Lehteä painetaan neliväri­offsetpainossa ja lehdessä julkaistaan ensimmäistä kertaa vä­ rikuvia. Lääketieteen professori Klaus A.J. Järvinen aloittaa SPR:n Laut­ tasaaren osaston palstalla erään lehden pitkäaikaisemmista ja suo­ situimmista kirjoitussarjoista artik­ kelilla ”Äkillinen rintakipu – ensia­ pu kotona”´. Järvisen artikkelit ker­ tovat kansantajuisesti sairauksista, niiden hoitoon liittyvistä asioista ja hyvistä elintavoista. Lauttasaaren Uutiset aloittaa Lauttasaari­lehden kilpailijana 8.11. 1982 Lauttasaari­lehti saa kunnia­ maininnan Helsingin kaupungin järjestämässä paikallislehtikilpai­ lussa. Kilpailevan Lauttasaaren Uuti­ set ­lehden julkaiseminen loppuu 6.10. 1983 Tammikuussa aletaan julkaista nimimerkin Rami pilapiirroksia (seuraavana vuonna myös nimi­ merkillä Raimo, mahdollisesti sa­ ma henkilö). 1984 Kauko ja Eeva Mustosen tytär Maiju alkaa tehdä toimittajan töitä ja vuonna 1985 hänestä tulee toi­ mitussihteeri. 1985 Loppuvuonna päätoimittaja Kau­ ko Mustonen myy Lauttasaa­ ri­lehden Lauttasaari­Seuralle ja jää eläkkeelle vuoden 1986 alussa. Lehden päätoimittajaksi siirtyy siirtymäkauden ajaksi Eeva Mus­ tonen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Ensimmäinen etusivu. OSA 1. MUSTOSTEN AIKA 1968–1985
• 5.4.2018 Nro 13 9 RAVINTOLAT Ravintoloitsija Lauttasaaressa! Mitä ravintolassasi tapahtuu? Uusi kokki? Uusi ruoka lista? Uusi terassi? Uusi sisustus? Teemaviikot? Vai oletko avaamassa uuttaa ravintolaa, kahvilaa tai baaria saarelle? Vinkkaa Lauttasaari-lehdelle: lauttasaari. ravintolat@gmail.com Lauttiksen Apteekki avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi Maksuton silmänpaineen mittaus 9.4. -optikko paikalla klo 13-19 KAIKKI MINISUNIT -10% Auki Avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Kauppakeskus Lauttis –katutaso. Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi Lauttiksen Apteekki avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi Maksuton silmänpaineen mittaus 9.4. Silmäaseman optikko paikalla klo 13-19 9.-15.4. Bevita Eyesilmätipat -20% TEKSTI ja KUVA Jari Karri Näinkin voi käydä. Ravintolaketju avaa Lauttikseen pizzerian. Se ei menesty, paikka suljetaan. Sama ketju avaa samalle paikalle toisen pizzerian. Sinne jonotetaan. Lauttiksen Pizzarium tarjosi roo­ malaista käsin syötävää palapizzaa. Vasta avattu Lauttiksen Luca tar­ joaa pyöreää pizzaa, napolilaisen ja roomalaisen pizzan välimaastosta. Pizzarium näytti pikaruokapaikal­ ta, Luca onnistuu kauppakeskuk­ sessakin luomaan illuusion oikeasta ravintolasta. Sen sijaan että jättäisi takkinsa päälle, alkaa etsiä naulak­ koa. Lucan listalta löytyy 12 pizzaa, kuusi vegeä, kuusi lihalla tai kalalla. Mukaan on ympätty puolihintainen lasten pizzakin. Luca asemoituu ennen kaikkea päivällisravintolaksi, lounaslistaa ei toistaiseksi ole. Kun samaa tavaraa paistetaan aamupäi­ västä iltaan, ratkaisu on perusteltu. Eri asia on, kuinka 14,90 € ­ 16,50 € hintaisilla pizzoilla pärjäisikään lounaskilpailussa saarella, jossa kel­ po lounaan keskihinta on kympin hujakoilla. Kun syö Diavolan (to­ maattikastiketta, tulista calabrialais­ ta salamia, mozzarellaa), juo Pepsiä lasillisen ja jälkkäriksi toisen lattea, lounaan hinnaksi tulee 22,50 €. Ei niin, että pizzassa olisi moitteen sijaa: pohja on sopivasti rapsakan ja pehmeän väliltä. Suutuntuma on vaivaton ja maut terävän tuntuisia. Talon valko­ ja punaviini tar­ joillaan puolen litran karahvista 24 euron hintaan. Punaviinilistan arvokkain on San Cassiano Ama­ rone della Valpolicella 2012 (96 €). Tarjolla on myös kaksi aperitiivia (Negroni, Aperol Spritz) vajaalla yhdeksällä eurolla – ehkä ennen seuraavaa päivällistä, koska nyt on aika pyytää pöytään pizzerian henkilöitymä, Luca Platania, joka näppäilee puhelinta jauhoisessa es­ sussaan. Platania muutti kymmenen vuotta sitten Roomasta Suomeen. Vuonna 2012 hän perusti Turkuun ensimmäisen Pizzariuminsa, jon­ ka Royal Ravintolat kolme vuotta myöhemmin. Nyt hän luotsaa tuo­ tevastaavana kuutta Pizzariumia se­ kä Tampereen ja Lauttiksen Lucaa. "Olen koulutukseltani radioteknik­ ko, mutta leiponut koko ikäni. Se on ollut aina intohimoni." Lucan avajaisviikon menestys Lauttasaaressa on ollut enemmän kuin rohkaiseva. "2 000 pizzaa seit­ semässä päivässä", Platania kertoo. Hän aikoo valvoa ainakin pari kuu­ kautta Lauttiksen ruokatuotetta: pizzataikinan struktruuria, suolan määrää tomaattikastikkeessa ja sen sellaisia. Kun on aika valokuvata, Platania kieltäytyy patsas­ telemasta yksin. Hän haluaa roomalaiset pizzakokkinsa kuvaan. "He tekevät työn ja ansaitse­ vat kiitokset." Mukava uutinen muuten: kesällä Pizzeria Luca levittäytyy ulos Laut­ tiksen torille, johon päivällisajan al­ kaessa paistaa aurinko. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Rooman joukkue: Simone Raponi, Luca Platania, Mattia Benetti. Taustalla uunien Ferrari, Scugnizzonapoletanosähköuuni. "2000 pizzaa viikossa" ?? ? Kauppakeskus Lauttis pizzerialuca.fi ?? ? AUKI ma suljettu ti-to 11–21 pe-la 11-22 su 12–18 ?? ? HUOM! Lasten leikkinurkka. Koirat tervetulleita. Myös take away. Ei pöytävarauksia. Ei gluteenittomia pizzoja. Pizzeria Luca Viinit esillä hauskasti ravintolan päätyseinällä. Lounasväylä Esittelemme lounaan arvoisia ravintoloita Lauttasaaressa. Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti tarjoaa kohtaamisten uuden keskipisteen. Open Lobby on rennon olohuonemainen tila, joka yhdistää saumattomasti eri palvelut. Voit tavata ystäviäsi, pistäytyä baarissa, syödä hyvin tai tehdä töitä vaikka kahvikupillisen kera. Ja tietysti majoittua mukavasti. Tervetuloa tutustumaan! finland.holidayinn.com Holiday Inn Helsinki West Ruoholahti, Sulhasenkuja 3, 00180 Helsinki *Tarjous voimassa 5.4.-5.5.2018, la-ma. Katso lisätiedot ja kaikki avajaisedut sivuiltamme. 2 aamiaista yhden hinnalla*
• MUSIIKKI Akateemisen puhallinorkesterin konsertti kirkossa la 7.4. klo 18. Joh­ taa Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e. LIIKUNTA KORIPALLO ToPoLa Munkkiniemen Kisapojat -05 pe 6.4. klo 16.30, Lauttasaa­ ren yhteiskoulu, 13­vuotiaat pojat 05 I divisioona ToPoLa Mamit Hokki Basket la 7.4. klo 10, Lykki, naisten IV divi­ sioona ToPoLa BT – ToPo la 7.4. klo 13.10, Lykki, 16­vuotiaat tytöt I divisioona Touhun Pojat Lauttasaari Akatemia WB KuKoT la 7.4. klo 14.35, miesten V divisioona ToPoLa T05-06 Korson Kunto T05 la 7.4. klo 16.30, Lykki, 13­vuo­ tiaat tytöt 05 I divisioona ToPoLa Helsingin NMKY Pakila la 7.4. klo 18.30, Lykki, mikrotytöt 08 I divisioona Topola T05 – Hypo su 8.4. klo 11.30, Lykki, 13­vuotiaat tytöt 05 II divisioona ToPoLa Liila Ylä-Masu 08 su 8.4. klo 15.30, Lykki, minipojat 07 II di­ visioona ToPoLa Koristajat Black Horse su 8.4. klo 17.15, Lykki, naisten III divisioona ToPoLa FC – LePy su 8.4. klo 19.20, Lykki, 19­vuotiaat tytöt I di­ visioona MUUT Unelmien sisustuksia -muotoilukurssi nuorille 3.5.­31.5. Apajassa, Pajalahdentie 10a B. Sisustuskurs­ si 4­6­ ja 7­9­luokkalaisille. Tu­ tustutaan tilojen ja huonekalujen suunnitteluun ja rakennetaan oma pienoismalli kaluisteineen. Ilmoit­ tautuminen 15.4. mennessä lautta­ saarimll@gmail.com. Espanjankielinen rupatteluhetki ti 10.4. klo 17­18.30 Lauttasaaren kir­ jastossa, Pajalahdentie 10a. Espanjan kielen treenausta rennossa seurassa. Espanjasi ei tarvitse olla sujuvaa. Satutunti ke 11.4. klo 10­10.30 kir­ jastossa. Satutunnit on tarkoitettu 3­6­vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Satutunneille mahtuu 40 lasta. Suomen kielen kielikahvila ke 11.4. klo 17­18.30 kirjastossa. Kes­ kustelua suomeksi kahvikupin ää­ rellä. Novellkafé 12.4. klo 18­19.30. Be­ rättelser av olika slag från fjärran och när. Du får gärna handarbeta medan du lyssnar. Biblioteket bjuder på kaffe och te med dopp. Keramiikkakurssi 4­6­ ja 7­9­luok­ kalaisille 3.5.­31.5. Apajassa, Paja­ lahdentie 10a B. Suunnitellaan ja rakennetaan savesta ja muista ma­ teriaaleista käyttöesineitä. Sopii aloittelijoille sekä aiemmin harras­ taneille. Hinta MLL:n jäsenille 60e ja muille 85e. Materiaalikustannus 25e. Sitova ilmoittautuminen 15.4. mennessä lauttasaarimll@gmail. com. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Myllykallionrinne 1 F Torstaipiiri 5.4. klo 12. Kylli Tik­ kanen kertoo viulisti Heimo Hai­ tosta. 12.4. Piirin vieraana Pekka Anttonen. Raamattupiiri to 5.4. klo 18.30–20. B­rappu, huone 10. Messu su 8.4. Markkunen ja Va­ lojärvi. Messun aikana pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 9.4. klo 17. E­rappu, takkahuo­ ne. Avoin rukouspiiri ti 10.4. klo 18. B­rappu, huone 10. Viikkomessu ke 11.4. klo 19. Työri­ noja ja Valojärvi. Töppösryhmä to 12.4. klo 10.30­12 Kirkkokahvilassa. Tervetuloa neulo­ maan töppösiä kastelapsille! JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Musiklek to 5.4. kl 10­11.30 i S:t Jacob. Hollmérus. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Alkupiiri ke 4.4. klo 19. Righard Garam. Sana ja rukous pe 6.4. klo 19. Rau­ no Jaatinen. Herätyskokous su 8.4. klo 14. Sam­ po Santasalo. JEHOVAN TODISTAJAT Lauttasaarentie 10 Raamatullinen esitelmä su 8.4. klo 14 aiheesta ”Miksi pitää Raamat­ tua oppaana?” Puheen jälkeen tut­ kitaan Raamattua aiheesta ”Jäljittele Nooan, Danielin ja Jobin uskoa ja tottelevaisuutta” Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. JÄSENILLE Lauttasaaren kansalliset seniorit Lake, kuukausitapaaminen ma 9.4. klo 12 Lauttasaaren kirkon seura­ kuntasalissa. Teatteri Avoimien Ovi­ en taiteellinen johtaja Heini Tola kertoo teatterin ohjelmistossa olleista tunnetuista naishahmoista. Kuulem­ me myös näyttelevää laulajaa Suvi Isotaloa. Tilaisuuden lopuksi on ar­ pajaiset. Jäsenet ystävineen ovat ter­ vetulleita. 10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 5.4.2018 Nro 13 Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 7 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti OSTETAAN Larulainen perhe ostaa 4-5 HUONETTA, 110-140 m2. Kaupat mahd. tehdä nopeasti. P: 050 3366 238/Lasse OSTETAAN Kolmio tai tilava kaksio Lauttasaaren yhteiskoulun läheltä. p. 050 308 2701. MYYDÄÄN Hyväkuntoinen mökki Länsiulapanniemessä. Katso Tori.fi. Soita 050 584 7303. AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Lasten kevätlauantai kirjastolla Lauttasaaren kirjastossa vietetään keväistä lasten lauantaita 14.4. Klo 11 alkaa Mörkösatutunti, jossa kuullaan kolme satua: Henri ja hirviö, Suuri hirviöjahti ja Mörkyli. Satutunnin kesto on n. 45 minuuttia ja se sopii parhaiten 4–6­vuotiaille. Kello 12 taiteilija Sari Korhonen pitää näyt­ telyynsä liittyvää väritystyöpajaa. Tytöt, pojat ja uforobotit –näyttelyyn voi tutustua kirjaston monitoimitilassa huhtikuun ajan. Klo 13 alkaa askartelu. Lapset saavat tehdä yhteisöllisen kukkataideteoksen silkkipa­ perista aulan ikkunaan. Touhuilun lomassa voi nauttia mehutarjoilusta. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Pajalahdentie 10a Maaret Kallio luennoi nuoren kohtaamisesta ti 10.4. klo 18–20. Lauttasaaren kirkossa, Myllykal­ lionrinne 1. Vapaa pääsy. Maalauksia Edith Södergranin runoista Kirkkokahvilassa on 26.4. asti Risu Bredenbergin ja Elisabeth Söder­ bergin maalauksia, joiden innoittajana ovat olleet Edith Södergranin runot. Kaksikko on maalannut teokset pastelleilla yhdessä Lautta­ saaren studiollaan. He ovat ensin aloittaneet teoksen tekemisen itse­ näisesti. Sen jälkeen he ovat vaihtaneet töitään ja jatkaneet toistensa aikaansaannosta. Kaikissa teoksissa siis on molempien taiteilijoiden spontaani kädenjälki. Aiheet ovat heidän tulkintojaan Södergranin runoista, joten jokaisessa työssä näkyy myös molempien oma henkilö­ kohtainen runotulkinta. Näyttely on esillä 26.4. asti Kirkkokahvilassa, Myllykalliontie 1B. Jäät sulavat kovaa vauhtia ja on aika kääntää katseet veneilyyn ja muuhun vesillä liikkumiseen. 19.4. ilmestyvässä Lauttasaarilehdessä on Vesille-teema. ALAN TOIMIJOILLE ILMOITUSHINNOISTA KAMPANJATARJOUS! Tiedustelut ja tilavaraukset viimeistään to 12.4. osoitteesta seura@lauttasaari.fi.
• 11 H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa SIIVOUSTA PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA Pyöräilijän asialla vuodesta 1999! Myynti, huolto, korjaukset, vuokraus Meripuistotie 5 Ma-Pe 11-18, La 11-14 040 545 6859 041 546 3090 Lauttasaarentie 11 Nyt suksija lautahuolto! Specialized, Tunturi, Kona SALES & SERVICE PYORAHUOLTO.COM 19 99 VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA KUKKAKAUPPOJA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 500 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä noutopistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 108 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. 5.4.2018 Nro 13 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry www.lauttasaari.fi ?? Fysioterapia ?? Hieronta ?? Jumpparyhmät ?? Veteraanikuntoutus ?? Jalkahoidot ?? Kotikäynnit REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti VESIJOHTOLIIKKEITÄ Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 108 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti 25 vuotta lauttasaarelaista putkihuoltoa LVI TEKNIIKKA AULIN OY Kaikki vesijohtoalan asennusja korjaustyöt Lauttasaarentie 47 puh. 0400 417 357 Päivystys 24/7 lvitekniikkaaulin@elisanet. fi IKKUNANPESUA HEI OSAKKEENOMISTAJA, SUUNNITTELETKO REMONTTIA? Toteutamme toiveesi suunnittelijan kanssa yksilöllisesti -tuotteilla. Ave Teck Marin/ Ave Teck asennuspalvelu Puh. 0400 812 699 / Salo aveteckmarin@gmail.com Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. PESULAPALVELUJA PERINTEIKÄS PAJALAHDEN PESU Pajalahdentie 9 Siivouspalvelut 0400-854390/Sini Pesulapalvelut 0400-522390/Julia Facebook: @perinteikaspajalahdenpesu p.pajalahdenpesu@outlook.com Avoinna: Ti-To 10-18, Pe 7-12 Ps. Kevään ikkunanpesut varattavissa sekä välitämme jälleen mattoja pesuun! www.lauttasaari.fi
• 12 5.4.2018 Nro 13 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA ILMAINEN1h Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi Alko • Apteekki • Bieder Kukkakauppa • Burger King • CarWash • Ciao! Caffé • Dressmann Eerikin Pippuri • Ekorent • Fenno Optiikka • Hehku • Hiusfashion • HopLop Hua Du -Kiinalainen ravintola • Jysk • K-Citymarket • K-Rauta • Mayor's Gym • Motivus • Musti ja Mirri Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Ruohis tapahtumatila Needseeker • Subway • Tokmanni HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi Iisi juttu. Kaikki hoituu kerralla. Hain just mun uudet tyynyt! Treffataan täällä. Illaks juustoo, hedelmii ja herkkui!!!! Ens salille, sit lattelle ja jädelle? Keretäänkö? Tarjoukset voimassa TO-SU 5.-8.4.2018 Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Leipomosta tuoreet leivät ja pullat aamusta iltaan joka päivä AVOINNA JOKA PÄIVÄ 9-22 2 69 Kivikylän PYÖRYKÄT 300 350 g (7,69 8,97 kg) pkt 2 99 TOMAATTI Suomi kg 1 69 UUDEN SADON PERUNA Israel kg 1 99 Valio Hedelmätarha TÄYSMEHUT 1 l myös luomu (1,99 l) tlk 2 39 Valio HYVÄ SUOMALAINEN ARKIRAE 500 g (4,78 kg) rs 2 25 Valio A+ JOGURTTI 750 g1 kg, ei kreikkalainen (2,25 3,00 kg) tlk 3 79 Gold&Green NYHTÖKAURA kauravalmiste 240 g (15,79 kg) rs 10 90 Lihamestarin NAUDAN PAREMPI JAUHELIHA 10%, Suomi kg 4 95 Atria PORSAAN KASSLER n. 2,5 kg kokonainen, Suomi kg 69 KERÄKAALI Suomi kg 3 99 Hätälä KYLMÄSAVUTAI GRAAVIKIRJOLOHISIIVU 150 g (26,90 kg) Suomi pkt 8 99 ERÄ Hätälä TUORE MERILOHI n. 1 3 kg, Norja kg TOKMANNI OMO TAI BIO LUVIL PYYKINPESUNESTE 1,84 TAI 2 l 4,50 (2,25-2,45/l) Norm. 6,49 hyvinvoinnin kauppaketju. BURGER KING® KOTKOTUSTA KOKO RAHALLA! 10 NUGETTIA JA DIPPI vain 1,99 Voimassa klo 6-22. APTEEKKI KAURAPOHJAINEN Kotimainen ihonhoitosarja herkälle iholle. Atopik BIEDER VISIITTIKIMPPU -20% ALENNUKSELLA Nyt 13,50 alennukset normaalihinnoista! -20% UUTUUS 10 kpl -30% (norm. 16,90) -27 % PLUSSA-KORTILLA Herkkutilan Parhaat KERMAJUUSTO 1 kg, Suomi ilman Plussa-Korttia 5,49 pkt (5,49 kg) RAJ. 2 pkt/talous 3 99 pkt 5 95 Atria perinteinen KARJALANPAISTI 700 g (8,50 kg) Suomi rs 2 99 Kariniemen BROILERIN FILEEPIHVIT 260 340 g (8,79 11,50 kg) Suomi rs 3 99 Atria MINUUTTISUIKALE NAUDASTA 300 g (13,30 kg) Suomi rs