4.2.2026 | | Nro 5 VERKOSSA Lauttasaari.fi LAUTTASAARELAISTEN LÄMMIN LÄHIPANKKI Vattuniemenkadulle avattava Simucenter tarjoaa simuloitua golfia, metsästystä ja ammuntaa sekä itselukevaa dartsia. Ympäri vuorokauden avoinna olevassa keskuksessa on myös neljän pelipaikan huone keino todellisuuden elämyksiin. Yrittäjä on 36vuotias Kim Hannelius, joka haluaa tehdä Simucenteristä koko perheen ja kaveriryhmien viihde keskuksen. Hiihtolomaviikonloppuna palveluja voi käydä testaamassa veloituksetta. s. 3 Simulaatiokeskus avaa Vattuniemessä RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Y-tunnus 1647693-5 Välitän Lauttasaaresta Välitän Lauttasaaresta SOITA MINULLE/HOIDAN HOMMAN Lauttasaaren Lauri Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47 lauri.pakkala@remax.fi 14 219 * tu lo st en vi rh em ar gi na al i +/ – 5, 8 % -y ks ik kö ä. Yrittäjä, ota yhteys Lauttasaari-lehden ilmoitusmyyntiin! Suunnittelemme juuri sinulle parhaan tavan tavoittaa lauttasaarelaiset. Nina Wohlman, nina.wohlman@lauttasaari.fi, 050 591 6466 Lauttasaari-lehden lukijamäärä. Lauttasaari-lehti tavoittaa 72 % saaren 15–79-vuotiaasta väestöstä. (Taloustutkimus Oy, 2024*). J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y 28.1.26 Nro 4 VERKOSSA Lauttasaari.fi S A A R E N O M A L E H T I . J O K A K E S K I V I I K K O . Lehden tarjoaa LEHTI MYÖS BLUE PETERISTÄ Lauttasaari-lehden uusi noutopiste SADEMÄÄRÄ KASVAA Lauttasaaren talvi muuttuu IKUINEN KESÄ Miksi havainnekuvissa paistaa aina aurinko? LAUTTASAAREN konttori täyttää vuoden! Vi fyller år! Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme ja nauttimaan kahvista ja Marttojen mokkapaloista tiistaina 24.2.2026 klo 14-16 Löydät meidät Lauttiksesta Lauttasaarentie 28
PÄÄKIRJOITUS 2 4.2. 2 2 6 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 4.2.2026 Nro 5 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Ajassa Dekkarikuningatar 80 vuotta. Lauttasaari-lehti onnittelee saaren kirjailijakasvo Outi Pakkasta, joka täytti 80 vuotta 27. tammikuuta. Pakkasen tuoreimman teoksen, Kylmä talo (Otava 2024), juoni punoutuu putkiremontoidun lauttasaarelaistalon asukkaiden ympärille. PS LUKU LAUTTASAARESTA Lähde: Helsingin kaupunginkanslian Kaupunkitietopalvelut -yksikkö (2025). 30 187 Väkilukuennuste vuodelle 2036. Tällä hetkellä Lauttasaaressa asuu 25 424 ihmistä (q3/2025). M A RJ O TY N K KY N EN /O TA VA Lintuinfluenssaa vesilinnuilla Helsingissä Vattuniemen ilotulitetapaus: ”Opettajat keskustelivat oppilaiden kanssa” Pyöräilyn kulkutapaosuus romahti Helsingin Kalliosta löytyi tammikuun aikana useita lintuinfluenssaan sairastuneita lintuja. Tautia on todettu varmennetusti yhdessä kyhmyjoutsenessa ja kolmessa kanadanhanhessa. Tokoinrannalla ollut oireileva joutsen vietiin lopetettavaksi Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Muut linnut löytyivät kuolleina Eläintarhanlahdelta. Virus on varmistunut H5N1-tyypin lintuinfluenssaksi, joka aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle. H5N1-tyypin lintuinfluenssan tartunnan riski ihmiselle on pieni. Lintuinfluenssaan viittaavista oireista ja luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista Helsingissä on ilmoitettava kaupungin valvontaeläinlääkärille. Lintujen joukkokuolemaksi katsotaan, jos samalla alueella on vähintään viisi kuollutta vesilintua tai kymmenen muuta lintua. Kuolleiden lintujen koskettamista ilman suojakäsineitä pitää välttää. Nyt leviävän H5N1-tyypin lintuinfluenssaviruksen ei ole todettu aiheuttaneen ihmistartuntoja Suomessa. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Lintuinfluenssan tarttuminen lemmikkieläimiinkin on hyvin harvinaista. Koirien ulkoiluttamista kannattaa kuitenkin välttää alueella, joka on näkyvästi saastunut lintujen eritteillä. PS Valvontaeläinlääkäri on tavoitettavissa arkisin kello 8.15–16 (kymp.elainsuojelu@hel.fi, puh. 09 310 32076 ja 09 310 20943). Viime viikon tiistaina hieman puolen päivän jälkeen Vattuniemen alaasteen koululla joku ampui ilotulitteita välituntia viettäneitä oppilaita kohti. Tulitteet ammuttiin koulun viereisestä parkkihallista. Koulun pihalla välituntia vietti tapahtumahetkellä 250 lasta. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa eikä koulurakennus kärsinyt vaurioita. Koulun rehtori Päivi Hakalan mukaan poliisi selvittää tapausta. Epäillyn henkilöllisyys on poliisin tiedossa, mutta vielä ei ole selvää, onko kyseessä koulun oppilas. Kun pauke alkoi, oppilaat evakuoitiin sisään koulurakennukseen. ”Opettajat keskustelivat luokissa kaikkien oppilaiden kanssa. Opiskeluhuollon henkilöstön kanssa kävi keskustelemassa muutama oppilas”, Hakala kertoo. Lauttasaaressa on parin viikon sisällä sattunut kaksi tapausta, jonka jälkeen alakoulun oppilaat ovat saaneet kriisiapua. Toissa viikon tiistaina mies kuoli metron alle Lauttasaaren asemalla. Tilanteen näki joukko Lauttasaaren ala-asteen neljännen luokan oppilaita. PS Helsingin tuoreen Liikennebarometrin mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus on romahtanut neljänneksellä kolmessa vuodessa, vaikka Helsingin kaupunki investoi voimakkaasti baanaverkkoon. Vuonna 2022 helsinkiläisistä 15 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäiset matkansa pääasiassa polkupyörällä. Viime vuonna osuus oli enää 11 prosenttia. Se on jopa vähemmän kuin vuonna 2016, jolloin polkupyörä oli pääasiallinen kulkutapa 13 prosentille asukkaista Kesäisen päivittäisen pyöräilyn osuus on laskenut jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2013 kolmannes (33 %) asukkaista kertoi pyöräilevänsä kesällä päivittäin tai lähes päivittäin. Viime vuonna enää reilu viidennes (21 %). Kulkutapaosuuttaan vuodesta 2022 ovat kasvattaneet joukkoliikenne (52 %) ja kävely (14 %), jonka suosio ohitti ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen pyöräilyn. Liikennebarometrin toteutti Taloustutkimus Oy. Barometria varten haastateltiin 2319 helsinkiläistä. PS C H AT G PT (O PE N A I) Psykotrilleri kuvattiin osin Lauttasaaressa TEKSTI Pete Suhonen Kuusiosainen TV-sarja L/over kertoo rakkauden muuttumisesta vihaksi ja väkivallaksi. Sarjassa Roosa (Krista Kosonen) tapaa karismaattisen kirjailijan, Juhan (Jani Volanen), ja uskoo löytäneensä kaipaamansa. Mutta Juhalla on salaisuuksia. Koska Roosa on optimisti, kestää tovin, kunnes Roosa tajuaa Juhan käyttävän häntä henkisesti hyväkseen. Psykotrillerissä on vahva lauttasaarelainen perusta. Se pohjautuu Lauttasaaressa asuvan kirjailijakäsikirjoittaja Nina Honkasen romaaniin Pohjakosketus (Into 2019). Eikä siinä kaikki. Tarkkasilmäiset löytävät jo TV-sarjan ensimmäisestä osasta lauttasaarelaisia maisemia Takaniemestä. Samalla suunnalla sijaitsee myös omakotitalo, jonne sarjan Roosa ja Juha muuttavat, vaikka TV-sarjassa vilautellaankin asuntoilmoitusta ”Jollaksesta”. TV-sarja on huomioitu ulkomaillakin. L/over ylsi kahdeksan parhaan eurooppalaisen sarjan joukkoon Canneseries-festivaaleilla viime keväänä. PS L/over – ikuisesti minun. MTV3 klo 21 sunnuntaisin sekä MTV Katsomo+. Krista Kosonen ja Jani Volanen (MTV). Kanadanhanhissa on todettu lintu influenssaa Kallion alueella. Kuvituskuva. Meri jäässä, järki päässä Viiden sentin jää kantaa ihmisen, kaksi senttiä pilkkijän. Juuri nyt ei pidä tukeutua vanhaan vitsiin. Suomenlahden itäosa on jäässä Viroon asti. Ankara talvi on jäädyttänyt meren tukevasti Lauttasaaren ympärillä. Silti pääsäännöt saaren merijäillä tulee tietää: itäpuolelle ei mennä ja avomeren puolella tulee olla aina tarkkana. Lauttasaaren pohjoispuolellakin, Seurasaarenselällä, jää saattaa pettää siltojen alla ja hulevesiviemäreiden edustalla. Väistää kannattaa Laukkaniemen, Kaskija Mustasaaren välistä jääaluetta. Kapeissa salmissa vesi virtaa aina ja syö jäätä. Muutama talvi sitten Kaskisaaren sillan alle painui koira, jonka omistaja onnistui kuitenkin pelastamaan. Itäpuolen vesittää Lauttasaaren sillan eteläpuolella kulkeva laivaväylä Ruoholahteen. Pakkasen ja lumisateen jälkeen sen havaitseminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Saaren eteläpuolella Vattuniemessä erityinen vaaranpaikka on Sisäja Ulko-Hatun väli, jonne hukkui kokenut kalastaja kelkallaan. Huomioida pitää myös Pihlajasaaren ja Melkin välistä kulkevan laivaliikenteen aiheuttamat aallot. Ne kulkeutuvat jään alla ja saattavat murtaa vahvan jään kilometrienkin päässä. Länsipuolella heikkoa jäätä esiintyy Suomen Saunaseuran edustalla sekä Vaskilahden sillan alla. Vaikka pakkasjakso jatkuisi pitkäänkin, aurinko alkaa kevään myötä lämmittää. Lumettomat tummat merijääalueet ottavat osumaa auringosta. Maaliskuussa yksi vaaranpaikka on luistelijoidenkin joskus suosima Lapinlahden sillan alapuoli, jonne suojasäällä ohjautuu myös hulevesi moottoritien kannelta. Mutta ei olla tylsiä. Kun tietää jäällä liikkumisen perusasiat, paikalliset olosuhteet ja varustautuu oikein, nyt merijäistä voi ja kannattaa nauttia. Kävellen, hiihtäen tai jopa luistellen. Reissulle mukaan kaveri, naskalit ja köyttä, vedenpitävään pussiin kännykkä sekä kuivaa vaatetta. Ja sitten vetten päälle. Pete Suhonen, päätoimittaja Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (kok.) ja rakennusten ja yleisten alueiden jaoston puheenjohtaja
3 4.2.2026 Nro 5 KOONNUT PRISKA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Joni ”Tykkään sunnuntaista. Se yleensä kuluu hyvin leppoisasti. Viime sunnuntaina kävin näkemässä kavereita ja syömässä. Lauantaikin on kiva, mutta silloin on yleensä paljon sovittuja menoja.” Sirpa ”Kun olin vielä työelämässä, suosikkini oli ehkä perjantai, mutta nyt kun olen eläkkeellä maanantait vievät voiton. Vietän viikkoni lapsenlapseni kanssa. Harrastamme liikuntaa ja kirjoittamista.” Mari ”Lauantai on paras. Erityisesti aamut ovat ihania, koska silloin on vielä viikonloppua reilusti jäljellä. Sunnuntaisin alkaa jo stressaamaan. Harrastan paljon erilaista liikuntaa viikonloppuisin.” Panu ”Tiistai on mielestäni kiva, koska silloin on vielä viikkoa reilusti jäljellä. Yleensä keskiviikon kohdalla iskee jo stressi siitä, mitä pitäisi vielä hoitaa ennen kuin viikko loppuu. Tykkään myös viikonlopuista.” Viikon paras päivä? TEKSTI ja KUVA Pete Suhonen Kim Hannelius on taas innoissaan. Kaksi vuotta sitten hän avasi simulaattorigolfiin keskittyneen Sim Golf Clubin Lauttasaarentien ja Klaarankadun kulmaan. Vuotta myöhemmin Hannelius pakkasi kimpsunsa ja vuokrasi Vattuniemenkadulta 400 neliön tilan, jossa on toiminut muun muassa Parkour Akatemia. Kalliin remontin jälkeen Hannelius on pian valmis avaamaan Simucenterin (nyt vielä Sim Golf Club). Tällä kertaa kyse ei ole ainoastaan kolopallosta. Keskuksen kuudessa suuressa huoneessa on kaksi ammuntasimulaattoria, vänkä tila virtuaalisen todellisuuden peleihin, ja voipa siellä harrastaa itselukevaa dartsiakin. Mutta ensin siitä golfista. Keskuksessa on puttialue ja kaksi golfhuonetta lyöntiseinineen. Niihin heijastetaan Trackman-simulaattorilla golfkiertue PGA:n ratoja. Simulaattori lukee lyönnin tuhansien valokuvien perusteella, ja tietokone vie pallon radankohtaan, jonne sen on laskettu lentäneen. Jos omia välineitä ei ole, Simucenteristä saa veloituksetta täyden mailasarjan. Keskuksen nimiin kirjaillut golfhanskat voi ostaa paikan päältä. ”Golfhuoneita voi käyttää kisoihin, harjoitteluun, golfhöntsäilyyn tai vaikka bisnespalavereihin”, Hannelius luettelee. Puhumattakaan lajiin tutustumisesta. Virtuaalista hauskaa 36-vuotias Hannelius asui nuoruudessaan Pajalahdentiellä. Nykyään hän asuu perheineen Kalasatamassa. Kolmas lapsi syntyi marraskuussa, ja varpajaisia vietettiin kaveriporukassa Vattuniemenkadulla paitsi golfaten, myös ammuskellen seiniltä riistaa ja villin lännen ketkuja. Välillä lyötiin miekalla vesimeloneja nuuskaksi virtuaalihuoneessa, joka on jaettu neljään pelitilaan mustin verhoin. Yksi kiintoisa virtuaalikokemus on pilvenpiirtäjän huipulle vievä hissi. Kun ovi avautuu, edessä on vain kapoinen lankku pauhaavan suurkaupungin ylle. Vaikka tietää astelevansa tosiasiassa kokolattiamatolla, lankulla jalat alkavat täristä. Suosiota voi veikata myös pakohuonepelille. Ammuntahuoneissa on käsiaseita ja kivääreitä, lapsillekin omansa. Ennen varsinaista hupia tähtäin kohdistetaan parilla koelaukauksella. Seinän takana on darts-kulmaus, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lauttasaaren salmen yli Jätkäsaareen. ”Juuri nyt darts on kovassa nosteessa”, Hannelius sanoo. Party boy Simucenterin on tarkoitus olla viihdekeskus koko perheelle ja kaveriryhmille. On musiikkia, säädettäviä värivaloja ja tilaa pitää hauskaa. Keskuksen valtava eteishalli antaa toden totta lupauksen siitä, ettei ainakaan ilma lopu kesken. ”Olen party boy. Tänne saa tuoda omat eväät”, Hannelius sanoo, ja esittelee loungea, josta löytyy kahdeksan hengen pöytä ja vitriinistä täydellinen lasisarja erilaisille juomille. Keskuksessa on myös jääkaappeja, snackseja ja noccoja saa automaatista. Ympärivuorokautisen keskuksen ovi aukeaa tunnuksella, jonka saa maksun jälkeen. Esimerkiksi tunti golfia tai virtuaalihauskaa maksaa noin 20 euroa riippuen kellon ajasta. Hannelius käy paikalla päivittäin tutustumassa asiakkaisiin, siivoamassakin. Vaikka keskuksessa ei jatkuvasti henkilökuntaa olekaan paikalla, isäntää ei huoleta. ”Olemme Lauttasaaressa. Luotan asiakkaisiin, muuten tämä ei toimi. Kun olimme Lauttasaarentiellä, asiakkaat käyttäytyivät aina mallikkaasti ja korjasivat jälkensä. Yksi kahvimitta taisi kadota, mutta sekään ei ole ihan satavarmaa”, Hannelius hörähtää. Ja koska Lauttasaaressa todellakin ollaan, Hannelius toivottaa saarelaiset testaamaan keskuksen palveluja hiihtolomaviikolla – ihan ilmaiseksi. ”Järjestän myös kilpailuja palkintoineen. Jotain purtavaakin tarjoan. Ehkä innostun grillaamaan makkaroita ulkosalla ämpäri päässä.” Simucenterin avoimet ovet: maksuton kokeiluviikonloppu la ja su 21–22.2. kello 11–17. Vattuniemenkatu 7. Simulaatiokeskus Vattuniemeen Tarjolla on simuloitua golfia, ammuntaa, itselukevaa dartsia ja keinotodellisuutta. Isäntä Kim Hannelius toisessa ammuntahuoneista. O lympiastadion on suomalaisille enemmän kuin rakennus. Se on paikka, johon liittyy muistoja, tunteita ja yhteisiä kokemuksia. Silti stadionin ympäristö on pitkään ollut enemmän läpikulkutila kuin aidosti kaupunkilaisten oma paikka. Stadion-säätiön ja Olympiastadionin strategiassa vuoteen 2030 on nostettu esiin ajatus Olympiapuistosta Olympiastadionin ympäristöön. Tavoitteena on avata ja kehittää ikonisen stadionin ympäristöä nykyistä vahvemmin helsinkiläisten ja kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Ajatus Olympiapuistosta ei ole uusi. Se oli esillä jo Olympiastadionin uudistamisen tarveselvityksessä vuonna 2012. Tuolloin hanketta ei kuitenkaan ollut mahdollista edistää mm. alueeseen liittyneen Pisararata-varauksen vuoksi. Nyt tilanne on toinen ja on luontevaa tarkastella alueen kehittämismahdollisuuksia uudelleen. Erityisesti stadionin eteläinen alue, Olympiastadionin aukio ja Mäntymäen kenttä tarjoaisi erinomaiset puitteet liikuntaan ja aktiiviseen kaupunkielämään. Alue voisi toimia ympäri vuoden kaupunkilaisia aktivoivana ympäristönä: talvella esimerkiksi luistelun ja muiden talviaktiviteettien paikkana, kesällä monipuolisten liikunta-, tapahtumaja vapaa-ajantoimintojen näyttämönä. Myös Garden-hankkeen edetessä Olympiastadionin ympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen on ajankohtaista. Alueen tulevaisuutta tarkastellaan nyt laajempana kokonaisuutena, jossa eri hankkeet ja toiminnot tukevat toisiaan. Olympiapuistosta käydään parhaillaan keskusteluja eri tahojen ja toimijoiden kanssa ja sen toteuttamismahdollisuuksia selvitetään. On kuitenkin tärkeää todeta, että olemme vasta ideointivaiheessa. Hankkeeseen palataan tarkemmin sen edetessä ja suunnitelmien täsmentyessä. Tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupungin sekä alueen eri toimijoiden kanssa, jotta Olympiastadionin ympäristöstä kehittyisi helsinkiläisten ja suomalaisten yhteinen, ympäri vuoden elämää sykkivä Olympiapuisto – paikka, jossa voi liikkua, kokea tapahtumia, virkistäytyä ja nauttia elämästä hyvässä seurassa. Jukka Laaksonen kokoomus, Stadion-säätiön hallituksen jäsen Olympiapuisto helsinkiläisille PUHEENVUORO Tällä palstalla kirjoittavat lauttasaarelaiset kaupunkipäättäjät. ”Ajatus Olympiapuistosta ei ole uusi.” ”Vaikka tietää, että jalkojen alla on kokolattiamatto, lankulla jalat alkavat täristä.”
4 4.2.2026 Nro 5 bonava.fi/isla Helsingin Isla, Melkonkatu 20 Ennakkomarkkinointi alkanut Rakennustiedon ympäristöluokitus Varaa nyt kotisi Vattuniemestä Sijainti: Helsinki, Lauttasaari | Talotyyppi: Kerrostalo Kerroksia: 8 | Huoneita: 2–4 | Pinta-ala: 45–93,5 m 2 Mh: 123 100–394 500 | Vh: 246 400–789 600 Valmistuminen: Arviolta loppuvuodesta 2027 Tontti: Valinnainen vuokratontti – Voit päättää, haluatko asuntosi olevan omistustontilla tai vaihtoehtoisesti pitää sen vuokratontilla. Odotetun Islan ennakkomarkkinointi on alkanut. Uudiskohde tarjoilee runsaasti valoisia kulmahuoneistoja asuntojen koon vaihdellessa kahden ja neljän huoneen välillä. Jokaiseen kotiin tulee lasitettu parveke, minkä lisäksi ensimmäisen kerroksen asunnoille kuuluu oma pieni piha tai terassi. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Islan uusien kotien suunnitelmiin ja korkealaatuisiin materiaaleihin. Aika: Su 8.2. klo 14.30–15.30 Paikka: Bonavan esittelytila, Itälahdenkatu 21, Helsinki
5 4.2.2026 Nro 5 40 CASA MARE 40 KASVOT Merja kokosi kirjan Karjalan herkuista Merja Naumasen kirjassa on lähes sata ohjetta Karjalan herkkuihin. Koekeittiössä mukana oli hänen 94-vuotias äitinsä. TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaaressa 25 vuotta asunut Merja Naumanen kirjoitti reseptikirjan Karjalan alueen herkuista. Naumanen on syntynyt PohjoisKarjalassa. ”Kotonamme ruoka valmistettiin itse, ja raaka-aineet hankittiin pitkälti itse kalastamalla, metsästämällä, sienestämällä ja marjastamalla”, hän kertoo. Naumasen vanhemmat ovat kotoisin Liperistä ja toinen isoäideistä on tullut Venäjän Itä-Karjalasta. ”Ruokaa on kunnioitettu aina, ja kaikki suvun naiset olivat taitavia ruoanlaittajia ja -leipojia.” Kirjaan on ammennettu PohjoisKarjalassa ja Etelä-Karjalassa aina syötyjä ruokia sekä Karjalasta evakkojen mukanaan tuomia ruokamuistoja. Karjala idän ja lännen välissä on saanut vaikutteita keittiöön molemmista. ”Tuskin on toista maakuntaa, josta olisi tullut niin paljon koko Suomen ruokasuosikkeja, esimerkiksi karjalanpiirakat, uuniruoat ja karjalanpaisti.” Lähes sata reseptiä vie lukijan makumatkalle jylhien vaarojen, kalavesien, sienija marjametsien tunnelmaan. Mukana on seitsemän sortin kahvipöydän herkkuja. Munavoi syntyy vartissa – muuta pikaPA R A S TA S a a r e l l a 1. Kirjasto ”Rakastan kirjoja. Kirjaston henkilökunta on avuliasta ja on monesti etsinyt kanssani jotain teemaa tai kirjaa.” 2. Humauksen talviuintiseura ”Olen aina asunut veden lähellä. Minulla on kävelymatka Humaukseen, jossa käyn virkistäytymässä meressä talvisin ja kesäisin.” 3. K-Supermarket Vattuniemi ”Olen ollut asiakkaana avaamisesta alkaen. Tunnen kauppiaan ja henkilökunnan. Erinomainen palvelu ja hyvä valikoima.” SA RIA N N E SO LIO Madekeitto, kas näin Pyydä kalakauppiasta nylkemään made. Pyydä mukaan rommi matikasta mäti ja maksa. Kun myös ruodot ovat keitossa mukana, ei tarvitse erikseen kalalientä. 6 annosta, valmistusaika 1 tunti 1 made (n.1 kg) | Kilo kiinteitä perunoita Vettä niin paljon, että perunat peittyvät 2 sipulia | 10 maustepippuria | 2 dl kermaa 2 tl suolaa + 1 tl karkeaa meri suolaa mätipussin keittoon 1. Jos sinulla on rommimatikka, keitä mätipussi erikseen suolavedessä. Jos sinulla on mateen pää, laita se kiehumaan mätipussin kanssa. 2. Kuori perunat ja pilko paloiksi. 3. Laita perunat, sipulit ja maustepippurit kiehumaan. Siivilöi mukaan liemi, jos olet keittänyt mateen pään mätipussin kanssa. Anna kiehua 10 minuuttia. 4. Leikkaa kalasta saksilla pois ”viikset” ja evät. Paloittele made noin kolmen sentin paloiksi ja ripottele niiden päälle 1 tl suolaa. Lisää kalapalat keittoon, kun perunat ovat kiehuneet 10 minuuttia. 5. Kun perunat ja kala ovat lähes kypsiä, lisää maksa. Anna kiehahtaa. 6. Lisää lopuksi kerma, mätipussit ja suola. 7. Kuumenna keitto ja maista, onko suolaa tarpeeksi. ruokaa kirjasta on turha haeskella. ”Kirja on kunnianosoitukseni ahkerille karjalaisille naisille. Lisäksi halusin nostaa esiin Suomen alueellisia maakuntaruokia tässä tapauksessa Karjalaa. Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa alueellisia ylpeyksiä on aina osattu esitellä ja vaalia.” Yksi kirjan resepteistä on madekeitto, joka on tyypillinen keskitalven herkku. Ohje on Pohjoiskaaren Senioritaloon muuttaneen Naumasen 94-vuotiaan äidin, Liisa Naumasen. ”Äitini oli mukana kirjan vaiheissa ruokamuistoillaan, valmistamassa ruokia kanssani kuvauksiin ja maistelemalla, koska hänen makuaistinsa on äärettömän tarkka ja hyvä”, Merja Neumanen kertoo. Merja Naumanen, Sarianne Solio: Klassikoita Karjalasta (Readme.fi). ”Kirja on kunnianosoitus ahkerille naisille”, Merja Naumanen sanoo. Madekeitto on talven herkku. SA RIA N N E SO LIO
6 4.2.2026 Nro 5 LAUTTASAAREN JA LÄHIALUEEN HYVÄT KAHVILAT JA RAVINTOLAT PAIKKA OSOITE MIKÄ AUKI TARJOLLA Bar52 Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki Facebook: Bar52 Lauttasaari ke–to 12–00(01) pe–la 12–02 su–ti 12–22 Heikkiläntiellä sijaitseva takuuvarma menomesta ja tunnelmallinen olohuone. Biljardi, darts ja isot screenit ympäri ravintolaa. Bingo sunnuntaisin klo 14. Livemusiikkia. Karaoke joka perjantai klo 21 alkaen, tervetuloa laulamaan! Jamit joka kuun viimeinen lauantai klo 18 toukokuun loppuun asti. Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Muina aikoina tilauksesta yksityistilaisuuksiin. Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14. Koirat ovat tervetulleita terassille ja sisälle. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Seaside Restaurant Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–pe 11–15 Yksityistilaisuuksissa sopimuksen mukaan. Herkullinen lounas rauhallisessa merellisessä miljöössä klo 11–14. Lounaaseemme kuuluu pääruoan lisäksi salaattipöytä, tuoretta itseleivottua leipää ja kahvi/tee. Myös vegaani vaihtoehto. Ruoat valmistetaan tuoreista raaka-aineista ravintolassamme. Parkki paikkoja. Koirat tervetulleita terassille ja loungeen. Tilaisuudet 10–200 hlö. T W Casa Mare Gyldenintie 6, 00200 Helsinki ma–pe 11–22 la 12–22 su suljettu Suosittuja klassikkoannoksia ja vaihtuvia teemaviikkoja sekä lapsille oma lasten lista. Pizzoja, pihvejä, kalaa, kanaa, salaatteja, keittoja, jälkiruokia. Aina listalla mm. paistettuja muikkuja ja naudan maksaa. Nyt käynnissä Bliniviikot. T W Kirkkokahvila Myllykallionrinne 1, kirkon B-rappu arkisin 10–14, lounas 11–13 Tarjolla on lounas noutopöydästä, johon sisältyy vaihteleva lämmin ateria ja kahvi/tee. Lounaan hinta on 10 €. Alle 3-vuotiaat syövät ilmaiseksi lounastavan aikuisen seurassa. Kirkkokahvilassa tarjolla iloisen palvelun lisäksi myös suolaista ja makeaa kahvileipää sekä virvokkeita. Loru Itälahden katu 27, ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22 su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Solmu Brewery Vattuniemenkatu 11 00210 Helsinki solmubrewery.com ma–ti suljettu ke–to 11–00 pe–la 11–02 su 11–19 Lauttasaaren oma panimo, joka tarjoaa herkullista ruokaa ja laajan juomavalikoiman. Lounas 11–14, Viikonloppuisin tarjolla brunssi 11–14 ja Sunnuntaisin Sunday Roast 14–18.30, Keskiviikkoisin Pubi-visat, Torstaisin Live-musiikkia. Koirat tervetulleita. Kesto suosikki: kaupungin paras Tuna Melt. Sumppi& Soppa Heikkiläntie 10 kulttuurikeskus Sähinä 040 768 0053 arkisin 10–16 Lounas 11–15 Pasta-annos 13,70 €, keittolounas, salaattipöytä ja päivittäin leivotut pullat viihtyisässä miljöössä kulttuuri keskuksen aulassa. Tarjolla myös sesongin makeita herkkuja sekä erikoiskahveja. Meiltä myös pitopalvelu ja yksityistilaisuudet. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: korvapuusti. T Cafe Tarina – Bakery Shop Veneentekijäntie 4 cafetarina.fi ma–ke 12–18 to–pe 11–18 la 10–16, su & pyhät suljettu Leipomon myymälä ja kahvila, jossa tarjolla itseleivottuja suussa sulavia kakkuja ja muita makeita leivonnaisia sekä piiraita ja muuta herkkusuolaista, joiden lisäksi vaihtuvia kausiherkkuja. Iso osa tuotteista gluteenittomia. Cafe Tarinan oma aromikas kahvipaahto. Kesto suosikki: voisilmäpulla, korvapuusti ja muut pullat sekä mustikka-kauramurupiiras. T Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 15–24 pe–la 15–01 (02) su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baari kujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Pe–la uusien asiakkaiden vastaanotto päättyy tuntia ennen sulkemista. RAVINTOLAOPAS MAINOS T = Takeaway W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Myös yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola Kannustamme kaikkia lauttasaarelaisia käyttämään saaren omia palveluja! RAVINTOLOITSIJA , TULE MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN! Hinta vain 37 € + alv/lehti Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai nina.wohlman@lauttasaari.fi 96 % * tu lo st en vi rh em ar gi na al i +/ – 5, 8 % -y ks ik kö ä. Yrittäjä, ota yhteys Lauttasaari-lehden ilmoitusmyyntiin! Suunnittelemme juuri sinulle parhaan tavan tavoittaa lautta saarelaiset. Nina Wohlman, nina.wohlman@lauttasaari.fi, 050 591 6466 Lauttasaari-lehden lukijoista suosii lauttasaarelaisia palveluja vähintään melko usein. (Taloustutkimus Oy, 2024*). Tilaa Lauttasaari-lehti keskiviikon aamiaispöytään! Lauttasaari-lehti ilmestyy 45 kertaa vuodessa keskiviikkoisin. Lehteä kustantaa Lauttasaari-Seura. NÄIN TILAAT LEHDEN ITSELLESI TAI LAHJAKSI Lauttasaari-lehden vuositilaus maksaa 99 euroa (Lauttasaari-Seuran jäsenille 89 euroa). Lehden voi tilata kotiinsa tai yritykseensä verkossa: lauttasaari.fi/tilaalehti/ Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse: 050 591 6466, tai sähköpostitse: nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. Kotiin tai yritykseen tilattu Lauttasaari-lehti toimitetaan jo keskiviikon aamu jakelussa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueille. Tilaamalla Lauttasaari-lehden vahvistat myös Lauttasaaren äänen kannattajan toiminta edellytyksiä. Tilaus on kotiseututeko! Tervetuloa Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO LOMAILEE toimisto on suljettu viikon 8 (16.–20.2.2026) LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14.
7 4.2.2026 Nro 5 Ei hyvää, ei ihan huonoa TALVIKUNNOSSAPITO Alkutalven puheenaihe on ollut jalkakäytävien talvikunnossapito. Kysyimme liikenteen pelipaikoilla lauttasaarelaisilta, miten kaupunki on hoitanut lumityöt. KOKOSI Pete Suhonen, Katja Pesonen KUVAT Katja Pesonen Lauttasaaren jalkakäytävien talvikunnossapito nousi lumien myötä puheenaiheeksi. Esimerkiksi Lauttasaarentiellä esiintyi tammikuussa useiden senttien paksuudelta lumimuhjua, jossa eteneminen jalkaisin oli hankalaa, lastenrattaiden tai rollaattorin kanssa mahdotonta. Lauttasaarentie kuuluu korkeimpaan kunnossapitoluokkaan A. Tiimipäällikkö Toni Rantasen mukaan kyse oli alueen urakoitsija Staran laadun alituksesta. Kun lumikerroksen paksuus ylittää kolme senttiä, toimenpideaika Aja B-kunnossapitoluokan jalkakäytävillä ja pyöräteillä on neljä tuntia. Jos lähtökynnys ylittyy yöllä, työ on tehtävä aamuseitsemään mennessä. Aja B-luokkiin kuuluvat kaikki saaren pääväylät. Lumimuhju jalkakäytävälle syntyy kalsiumkloridiliuoksesta. Liuosta käytetään liukkaudentorjuntaan pyöräteiden tehostetun talvihoidon reiteillä, kun jalkakäytävä on pyörätien yhteydessä. Ainut tehostetun talvihoidon reitti Lauttasaaressa on Lauttasaarentie. Muilla reiteillä kaupunki kertoo välttävänsä suolan käyttöä. Kalsiumkloridiliuoksen on kerrottu aiheuttavan myös kipua eläinten tassuille. Kaupungin selvityksen mukaan kalsiumkloridiliuos, kuten myös natriumtai magnesiumkloridiliuokset, voivat ärsyttää tassuja. Koska liuos on kylmää ja märkää, se voi lisätä paleltumisen ja kivun riskiä. Kaupunki on arvioinut vaihtoehtoja. ”Kemikaalin vaihto toiseen jäätymispistettä alentavaan aineeseen ei välttämättä poista ongelmaa, koska riskin taustalla on myös kylmä neste”, Rantanen sanoo. Parhaillaan kokeilussa on kasviglyserolipohjainen liukkaudentorjuntaseos, joka on 100-prosenttisesti biohajoava ja arvioiden mukaan hellävaraisempi iholle ja tassuille sekä vähäkorroosioisempi. ”Käyttöönottoa laajemmin on kuitenkin liian aikaista arvioida”, Rantanen jarruttelee. Arvosanaksi 3,4 Kysyimme 28. tammikuuta viideltätoista lauttasaarelaiselta, miten lumityöt heidän mielestään on hoidettu. Kyselyn ajankohtana lunta ei ollut satanut merkittävissä määrin muutamaan päivään. Arvosana-asteikko oli yhdestä viiteen. Viisi tarkoitti erinomaista, yksi heikkoa. Lauttasaarentiellä tehty kiertokysely antoi keskiarvoksi 3,4. Sitä voisi luonnehtia tyydyttäväksi. Perheenäiti Meri Wallenius antoi talvikunnossapidosta täyden vitosen. ”Meillä on onnistunut liikkuminen vaunujen kanssa hyvin, vaikka liikumme ympäri saarta, pääasiassa rannoilla, joten mielestäni kävelytiet ovat olleet hyvässä kunnossa. Lapset tykkäävät mennä varsinkin pulkalla pitkin kävelyteitä ja kun autoa tarvitaan, olemme sen saaneet aina hyvin pois paikaltaan.” Lauttiksen sisätiloissa haastateltu Jukka Lahtinen oli eri linjoilla: arvosanaksi heikko 1,5. ”Jalkakäytävät ovat olleet todella huonosti aurattuja, ja kun katselen äitien työntävän lastenvaunuja niin eihän se onnistu ajoittain ollenkaan. Vähän aikaa sitten kävelimme Vattuniemenkadulla, mutta jouduimme kulkemaan talojen tallipihojen kautta, koska emme pystyneet kävelemään jalkakäytävällä. Varsinkin lumisateen jälkeen on huono tilanne.” Iida Salminen oli liikkeellä Amon-koiransa kanssa. Hän piti talvihoitoa tyydyttävänä, arvosana 3. ”Useimmiten tiet on hiekoitettu ja käveleminen on ok, mutta täällä on mäkiä, joista tulee todella liukkaita, kun sää menee plussan puolelle. Silloin hiekka painuu alas ja pinta jäätyy. Liikuttuamme suuremmilla teillä pesen Amon tassut lenkin jälkeen niin suolan kuin muunkin lian vuoksi. Suolasta ei vielä ole tullut Amonille reaktioita.” Johan Beijar pysäytettiin kesken vauhdikkaan juoksulenkin. Hän löysi talvikunnossapidosta alueellisia eroja ja antoi välttävän arvosanan 2. ”Juoksen säännöllisesti Lauttasaarentietä Salmisaaresta Länsiväylää kohti ja reitillä on paljon lunta, se on huonosti aurattu ja juokseminen on raskasta. Energiaa on käytettävä aivan eri tavoin. Kun taas juoksee keskustaan päin tai länsirannan puolta, tiet ovat siellä pikkuisen paremmin aurattu. Lauttasaaren puoli on hoidettu siihen nähden oudosti.” Kaija Broberg arvioi Staran työtä tyydyttävällä arvosanalla 3,5. Kritiikkiä satoi silti. ”Tiet ovat aika mössöä ja paikka paikoin on vaikea kävellä, kun teitä ei ole aurattu tarpeeksi nopeasti. Olen katsellut ihmisiä kulkevan lastenvaunuilla, pyörätuolilla tai rollaattorilla ja se näyttää hyvin hankalalta. Meri Wallenius. Lapset Aurora ja Otava. Johan Beijar. Kaija Broberg. Ida Salminen ja Amon-koira. Kaupunki vastaa, Stara hoitaa Autoteiden ja jalkakäytävien talvihoidosta Lauttasaaressa vastaa Helsingin kaupunki. Talvihoidon toteuttaa kaupungin rakentamisliikelaitos Stara. Kiinteistöjen vastuulla on tonttien sisäänajokohtien avaaminen aurauksen jälkeen. Pääteiden kunnossapidosta vastaa valtio. Pääteitä ovat esimerkiksi Länsiväylä ja kehätiet. Jatkuvan lumisateen aikana Stara suuntaa ensin Aja B-luokkien väylille. Lumisateen päätyttyä Stara siirtyy auraamaan myös C-luokan väyliä. Aurauksen jälkeen väylät hiekoitetaan hiekoitussepelillä. Suolausta käytetään tehostetun talvihoidon reiteillä, kun jalkakäytävä on pyörätien yhteydessä. Muilla reiteillä Stara välttää suolan käyttöä, koska sitä kulkeutuu rappukäytäviin ja se on lisäksi sepeliä kalliimpaa. Hiekoitussepeli on kalliosta murskattua kiveä. Särmikkään pintansa ansiosta se estää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumisia tehokkaammin kuin hiekka. ”Jouduimme kulkemaan talojen tallipihojen kautta, koska emme pystyneet kävelemään jalkakäytävällä.” Lauttasaaren kevyen liikenteen väylien kunnossapitoluokat. A-luokka = punainen. B-luokka = oranssi. C-luokka = keltainen.
8 4.2.2026 Nro 5 ENNEN Vattuniemen katunimistöön on tulossa Algot Niskan kaari. Juutalaisia auttaneella pirtukuninkaalla oli Lauttasaareen joitakin yhteyksiä – myös kieltolain ja sodan jälkeen. Pirtukuningas pistäytyi Lauttasaaressa TEKSTI Kari Kemppinen Lokakuun puolivälissä tapasin Bistro Telakassa Olle Nybergin, joka oli lukenut Lauttasaari-lehdestä juttuni pirtukuningas Algoth Niskan pikaveneestä. Vene oli saanut poliisin luoteja ahteriinsa ja oli ollut korjattavana Nahkahousut-saaren telakalla. Jutussa kerrottiin, ettei Niska koskaan asunut Lauttasaaressa, eikä edes käynyt täällä. Nyberg halusi täsmentää juttua. ”Algoth Niska ei asunut saarella, mutta kävi tapaamassa isääni pari kertaa”, hän kertoi. Isänsä perintönä Nybergille oli jäänyt kaksi Niskan kirjoittamaa ja signeeraamaa ruotsinkielistä kirjaa: Mina äventyr, joka kertoi kieltolain ajasta (1919–1932) ja Över gröna gränser, joka oli Niskan versio juutalaisten avustamisesta pois Saksasta (–1938). Kirjoista jälkimmäisen etulehdellä on tervehdys Nybergin isälle ja Algot Niskan allekirjoitus (etunimi ilman h-kirjainta). Sairastellut Algoth Niska oli sodan jälkeen palannut Suomeen ja kirjoittanut Över gröna gränser -kirjan kokemuksistaan Keski-Euroopassa ja Hitlerin kolmannessa valtakunnassa. Niska kirjoitti kirjansa Matti Jämsältä lainassa olleella kirjoituskoneella, jonka oli vielä rahapulassaan myynyt. Jämsä ei ollut pahoillaan, vaan ymmärsi ahdinkoon joutunutta seikkailijaa. Niska oleskeli tuolloin tuttavansa kesähuvilalla, joka ei ollut talviasuttava. Algoth Niska oli käynyt Nybergin vanhempien kotona, Otavantie 3:ssa, luovuttamassa signeeratun ja numeroidun kirjansa ilmestymisvuoden lokakuussa. Pian Niskalla todettiin aivokasvain, johon hän menehtyi seuraavana keväänä, 65-vuotiaana, toukokuussa 1954. Niskan tytär Kickan kertoi Kari Kallosen kirjassa Salakuljettajien kuningas, että Niskan kirjojen numeroitujen kappaleiden myynnillä saatiin maksettua sairaalamaksut. Kieltolain aikana Algoth Niskasta oli tullut lähes myyttinen hahmo salakuljettajien ja heidän asiakkaiden keskuudessa: hän oli rohkea ja taitava merenkävijä. Niskan tarunhohtoisuutta lisäsi hänen pyrkimyksensä toimia eräänlaisena herrasmiesvarkaana. Hän oli komea ja atleettinen, pyrki käyttäytymään korrektisti ja sivistyneesti, pukeutui viimeistellysti ja häntä pidettiin verattomana seuramiehenä. Niskaa luonnehdittiin myös viisaaksi, yritteliääksi ja ovelaksi mieheksi. Huijari vai pyhimys? ”Huijari vai pyhimys? Algoth Niskan osallisuus juutalaisten salakuljettamiseen Keski-Euroopassa 1938 aikana”, on Jussi Laitisen Suomen historian pro gradu -tutkielma. Se käsittelee Algoth Niskan sekaantumista juutalaisten salakuljettamiseen Saksan, Tšekkoslovakian ja Hollannin alueilla vuoden 1938 aikana. Laitinen halusi selvittää, mikä osuus Algoth Niskalla oli toiminnassa ja kuinka laajaa se oli. Kieltolain loppuminen vuonna 1932 oli heikentänyt huomattavasti Algoth Niskan taloudellista tilannetta. Kun Niska vapautui vankilasta vuonna 24.4.1933, hän elätti itsensä tekemällä erilaisia kauppaja kuljetusmatkoja Itämereltä Välimerelle. Kauppatavarana liikkui niin aseita kuin elintarvikkeitakin. Keväällä 1937 Niska paini rahahuolien parissa. Hänen haaveensa nuoresta alkaen oli ollut purjehdusmatka maailman ympäri. Niska osti lähes rahattomana Lauttasaaren rannassa asuneelta Sven Pehrmannilta huonokuntoisen, tulipalosta kärsineen Merihaukka-nimisen 16 metriä pitkän purjelaivan. Niska pystyi maksamaan laivasta vain tuhat markkaa käsirahana. Laiva jäi Pehrmannnin laituriin, kunnes koko summa olisi maksettu. Niska palkkasi Erik Estlanderin suunnittelemaan laivan täydellistä peruskunnostusta, vaikka hänellä ei ollut siihenkään rahaa. Hän ryhtyi myös rekrytoimaan halukkaita matkalle – mukaan pääsisi maksamalla ennakon. Niska onnistui ratkaisemaan miehistöongelman, kattamaan Merihaukan peruskunnostuksen kuluja ja lyhentämään velkaansa Pehrmannille. Laiva jäi kuitenkin Lauttasaaren rantaan, jonka hän kastoi uudelleen. Merihaukasta tuli Fennia. Juutalaisten avuksi Niska jatkoi maailmanympärimatkan valmisteluja alkuvuoden 1938 aikana, jolloin hän näytti pääsevän yli taloudellisista vaikeuksistaan. Kevättalvella 1938 hän tapasi kaksi Itävallan juutalaista kauppamatkustajaa Helsingissä, ja heidän puheidensa perusteella Niskalle virisi ajatus suomalaisten ulkomaanpassien väärentämisestä Keski-Euroopan juutalaisille korvausta vastaan. Niskaa motivoi raha ja oivallinen tilaisuus. Hän ryhtyi tuumasta toimeen, samalla ajatus purjehduksesta maailmanympäri alkoi painua taka-alalle, vaikka Niska värväsi uutta miehistöäkin. Marraskuun puolivälissä 1939 valtiollinen poliisi sai vihjeen: passienväärentäjä Niska piilotteli Helsingissä. Hän löytyi lopulta yksityisasunnosta marraskuun 25. päivänä. Niska pidätettiin ja vietiin valtiolliseen poliisiin kuultavaksi passiväärennöksistä. Ratakadun selliin suljetun Niskan kuulustelut keskeytyivät alkuunsa 30. marraskuuta, sillä samana päivä alkoi talvisota ja Helsingin pommitukset. Niska vapautettiin, mitä avitti Niskan ilmoitus liittyä vapaaehtoisena merivoimiin. Kuulustelutauosta tuli lähes vuoden mittainen. Seuraavan kerran Niska saapui Valpoon kuulusteltavaksi 16.10.1940. Niska joutui oikeuden eteen ja tuomittiin korvaamaan 150 Suomen markkaa valtiolle. Se oli anastettujen passilomakkeiden arvo. Niska oli väärentänyt 50 suomalaista ulkomaanpassia 48 juutalaiselle. Passikaupoilla hän ansaitsi noin 2,5 miljoonaa Suomen markkaa. Niskalta passin ostaneista juutalaisista kolme pelastui. Kiinni jäi 20, ja kolme heistä sai surmansa keskitysleireillä. Loppujen 25 henkilön kohtaloa ei varmuudella tiedetä. Joulukuun 12. päivänä 1945 kunnostettu purjelaiva Fennia lähti vihdoin Helsingistä. Algoth Niskan tarkoitus oli purjehtia miehistön kanssa Buenos Airesiin ja jatkaa sieltä yksin Kap Hornin ympäri. Toisin kävi. Fennia ajoi karille pian Kööpenhaminasta lähdettyään. Kiitos Olle Nyberg ja Kari Kallonen Juttu Algoth Niskan pikaveneen korjauksesta Nahkahousutsaarella ilmestyi Lauttasaarilehdessä 1.10.2025 Algoth Niska (1888–1954). Niskan omistuskirjoitus lauttasaarelaiselle ystävälle. Algot Niskan kaari löytyy Lohiapajanlahden kaavasta täyttömaalta nykyisen Sinbadin pursiseuran rakennuksen kohdilta. HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO ”Niska oli väärentänyt 50 suomalaista passia 48 juutalaiselle.” Kirjallisuutta Algoth Niskasta Algot Niska: Mina äventyr (1938, suom. Seikkailujani) Algot Niska: Över gröna gränser (1953, suom. Yli vihreän rajan). Kari Kallonen: Algoth Niska – Sala kuljettajien kuningas (2000) Kirjan nimi viittasi Saksan rajaan, jonka turvaa hakeneiden juutalaisten tuli ylittää.
MAINOS MISSÄ ESITYS PUVUSTAA RAVINTOLAA Lue lisää: kaapelitehdas.fi ————— KAAPELIAUKIO 3, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI SUKELLA KUOHUVILLE 1960JA 1970-LUVUILLE! Suomessa 1960ja 1970-luvut olivat murroksen ja kehityksen aikaa. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota rakennettiin, talous kasvoi ja suomalaisten elintaso nousi. Suomi kaupungistui ja nuorisokulttuuri vahvistui. Myös ravintolakenttä koki mullistuksia. Hotellija ravintolamuseossa Kaapelitehtaalla esillä ole va Kuohuvat kymmenet -valokuvanäyttely kutsuu tarkastelemaan ravintoloita kuohuvan aikakauden yhteiskunnallisena näyttämönä. Miten muutokset ja murrosaika näkyivät ravintoloissa ja niiden asiakkaissa? Millaista pohjaa kuohuvat vuosikymmenet loivat nykyiselle monimuotoiselle ravintolakulttuurille Suomessa? Kun maaja metsätalous koneellistui, työpaikat maaseudulla vähenivät. Moni suomalainen muutti työpaikkojen pe rässä Etelä-Suomen kaupunkeihin tai Ruotsiin. Myös perheelliset naiset alkoivat käydä töissä kodin ulkopuolella. Maatalousvaltainen Suomi otti askeleita kohti teollisuusja palveluyhteiskuntaa. Kehityksen seurauksena ruokapalveluiden kysyntä ja tarjonta kasvoivat kaupungeissa. Ravintoloissa alkoivat käydä myös työväestö ja keskiluokka, lapsiperheet sekä naisporukat, joten erilaisia ravintoloita tarvittiin lisää. Alkoholirajoituksia lievennettiin, keskiolutta alettiin myydä ruokakaupoissa ja kahviloissa, maaseudullekin perustettiin anniskeluravintoloita. Niin sanotut suuret ikäluokat elivät nuoruuttaan ja aikuisuuttaan, ja Suomeen kasvoi ensimmäinen kokonainen ravintolassa käyvä sukupolvi. Valokuvaamo V. Anttila. Hotellija ravintolamuseon kokoelma. Kurikan Kantakrouvin avajaiset vuonna 1965 Kuohuvat kymmenet -näyttelyn valokuvat tarjoavat aikakauteen makoisan kurkistuksen, joka voi yllättää myös nostalgian nälkäisen. Moni asia tapahtui ensimmäistä kertaa – illanvietto olutravintolassa, yö motellissa, lasten listalta valittu ruoka-annos tai vauhdikkaat bileet diskossa. Näyttelyyn järjestetään yleisöopastuksia, jotka sisältyvät museon pääsymaksun hintaan. Ryhmille on tilattavissa opastuksia, joihin voi liittää myös aikakauden juomatrendeistä kertovia maistiaisia. Maistiaisten avulla näyttelykokemuksesta tulee entistä elämyksellisempi. Kuohuvat kymmenet – ravintolavalokuvia 1960ja 1970luvuilta on esillä Hotellija ravintolamuseossa 30.8.2026 asti. Hotellija ravintolamuseo Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3 Avoinna: ti-pe 11–19, la-su 11–18, poikkeukset museon nettisivuilla. Liput: 16 € / 6 € / € tai Museokortti. Vapaa pääsy joka kuun viimeisenä keskiviikkona klo 16–19. Lisätietoa: hotellijaravintolamuseo.fi KAAPELITEHTAAN KULISSEISSA JA ASIAKASKOHTAAMISISSA Kaapelitehtaalla toimii yritys, joka mahdollistaa monia esi tyksiä ja elämyksiä, joita olet ehkä ollut todistamassa Kaapelitehtaalla tai muualla Helsingissä. Yritys ei kuitenkaan itse ole usein näkyvillä, vaan olet saattanut olla heidän kanssaan tekemisissä huomaamattasi. Kyseessä on erityislaatuinen henkilöstöalan yritys, joka toimii tapahtuma-, kulttuurija taidealalla. Jos olet käynyt Kaapelitehtaalla nauttimassa cappuccinon, nähnyt Tero Saarinen Companyn tai Zodiakin nykytanssiesityksen, tai vieraillut talven aikana Talvisirkuksessa Tanssin talolla, olet todennäköisesti tietoisesti tai tietämättäsi törmännyt tähän yritykseen. Yrityksen nimi on TAITO Palvelut. TAITO Palveluiden toimisto muutti Kaapelitehtaalle toukokuussa 2025. Muutto oli luonteva, koska Kaapelitehtaalla toimi jo valmiiksi useita TAIDON asiakkaita. Risto Vauras TAITO Palveluiden Laura Kajosmaa pukee Kansallisbaletin tanssijaa. TAITO Palvelut on toiminut vuosia Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2025 aikana toiminta laajeni myös Tampereelle. Taitolaisiin voi törmätä Kaapelitehtaan lisäksi esimerkiksi Kansallisoopperassa, Kansallisteatterissa, Ryhmäteatterissa ja Tanssiteatteri MD:ssä. TAITO Palveluilla työskentelee laaja joukko huippuammattilaisia, kuten valo-, äänija näyttämöteknikoita, pukuhuoltajia, pukijoita, ompelijoita, teatterimaskeeraajia ja kampaajia, tarpeistonhoitajia, teatterijärjestäjiä, kulttuurituottajia, ravintolatyöntekijöitä sekä asiakasja aulapalvelijoita, lipunmyyjiä ja järjestyksenvalvojia. Jos asiakas tarvitsee osaamista, johon ei heti löydy tekijää, TAITO Palvelut etsii sopivan ammattilaisen nopeasti. Asiakkaat ovat tottuneet siihen, että apua saa haastavissakin tilanteissa pyytämällä, oli kyse sitten partituurilukutaitoisesta musiikin järjestäjästä tai italiaa puhuvasta näyttämömestarista. TAITO Palvelut siis vuokraa asiakkailleen henkilöstöä. Lisäksi he tuottavat turvallisuuteen liittyviä koulutuspalveluja. TAITO Palvelut tekee asiakkaidensa kanssa jatkuvaa palvelumuotoilua ja konsultointia, jotta muuttuvassa maailmassa olisi jatkossakin mahdollisimman mutkatonta järjestää mielenkiintoisia tapahtumia ja tehdä laadukasta taidetta. Lisätietoja TAITO Palveluista löytyy osoitteesta www.taitopalvelut.fi ja sosiaalisen median kanavissa tunnisteella @taitopalvelut. TAPAHTUMAT MERIKAAPELIHALLI > The Kustom Kulture Show 7.–8.2. > Disobey 13.–14.2. > Nopat ja taktiikka ry: Talvisota 2026 20.–22.2. > Joogafestival Helsinki 28.2.–1.3. PURISTAMO > Espoo Art 50-vuotisjuhlanäyttely 4.–22.3. KAAPELITEHTAAN KAHVIBAARI > Sivuaskel-festivaali: Paneelikeskustelu sekä loppubileet 7.2. > Groove & Afrobeat Jam session 13.2. > 2Birght Stand-Up: Stand Up Comedy Evening 19.2. > Mikrogalleria: Johanna W – Kesken ja Valmis 28.2. asti TANSSIN TALO > Sivuaskel-festivaali 7.2. asti > Humanistispeksi 2026: Mare Liberum 18.–21.2. > Tero Saarinen & Kaija Saariaho: Study for Life 28.2.–7.3. > Janina Rajakangas Projekti: Lattia on laavaa 6.–7.3. KAMARIORKESTERI AVANTI! > Avanti! klubi: Anni Elif 14.2. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Non-stop pimiöpaja 21.2. > Näkymätön rotu 8.3. asti > Vinayak: Babirusa vol. II Terminal Diasporic 22.3. asti > Etsin HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Talvilomaseikkailu: Kadonnut ruoka! 17.–22.2. > Satakielikuukauden ilmaiset yleisöopastukset 25.2.–11.3. > Ruokalähetin päiväkirja 17.5.2026 asti > Kuohuvat kymmenet – ravintolavalokuvia 1960–1970-luvuilta 30.8.2026 asti > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin TEATTERIMUSEO > Näytelmäkirjailija & näytelmäkirja -keskustelu 8.2. > Taiteilijatapaaminen: Sirkus Finlandia 26.2. > Huimaa! Sirkuksen taikaa ja tarinoita 10.1.2027 asti > Kolmas soitto TANSSITEATTERI HURJARUUTH > Teetä kello kuusi 18.2.–14.3. ZODIAK – UUDEN TANSSIN KESKUS > Zodiak Laboratory: Ninu Lindfors & Cia Rinne 5.–6.3. BAANA > Historiakäytävä – muraalit kertovat Kaapelitehtaan tarinan JÖRN DONNER -JULISTEGALLERIA DRAWING GALLERY D5 > Piiruin, perin ja pohjin – piirustusnäyttely 25.2. asti GALLERIA IDEA > Riitta Lindström: Ajassa leikkien 15.2. asti GALLERIA VAAGA > Ranja Kankaanranta: Mieleni omakuvat 15.2. asti KAMERASEURA GALLERIA WEST > Kameraseuran parhaat 2025 27.2. asti 9 4.2.2026 Nro 5
10 4.2.2026 Nro 5 Larutorin rivi-ilmoitukset 11 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi nina.wohlman@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti TAPAHTUU LIIKUNTA Lauttasaaren Pyrinnön jumpat. Ma klo 17 ja 17.45 Sähinällä, ti klo 10 Sähinällä ja klo 18.30 Myllykallion ala-asteella, ke klo 18 Lauttasaaren yhteiskoululla, to klo 19 Lyk ja pe klo 12 Kirkon jumppasalissa. Lauttasaaren Kisa-Siskot jumppauttavat. Ma klo 20–21 Myllykallion ala-aste. Ti klo 20–21 Vattuniemen ala-aste. To klo 19–20 Vattuniemen ala-aste. La klo 10–11 Vattuniemen ala-aste. Oma alusta ja juomapullo mukaan. Lauttasaaren uimahalli (Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19). Avoinna ti–pe klo 16.30–21. Lauantaisin 7.30–16. Lauttasaaren liikuntapuisto (Pyrkkä). Avoinna talvikaudella ma–su kello 8–21.30. Asahia Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin klo 17. Vetää Yrjö Mähönen. MUUT Senioritalolla lauantaina 7.2. klo 14–17 avoimien ovien päivä. Mahdollisuus tutustua taloon ja malliasuntoon. Myös tietoa uudisrakennushankkeesta ja talon rakentamisen historiasta. Tarjolla lämmintä keittoa. Lumija jääveistokilpailu jatkuu Lauttasaaressa 22. helmikuuta asti. Lähetä valokuva lumitai jääveistoksestasi osoitteeseen hiilineutraali@lauttasaari.fi Keräilykorttitapahtuma. Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa 7.2. klo 10–15. Esillä jääkiekkoja futiskortteja, muun muassa. Lisätiedot: risto.kemppainen@welho.com MLL:n perhekahvila Apajan nuorisotalolla keskiviikkoisin kello 9.30–11.30. Murhamysteeri torstaisin klo 18, Sidewalk, Lauttasaarentie 25. Ratkaise yksin tai porukalla. Minecraft-pelikerho 7–12-vuotiaille torstaisin klo 17–18.30. Itälahdenkatu 22 A. Ensimmäinen kerta maksutta. Baaripähkinä ravintola Kaunis Kampelassa (Lauttasaarentie 10) tiistaisin klo 18 alkaen. KIRJASTO Pajalahdentie 10 Shakkikerho maanantaisin kello 17–20. Pelien kuningasta maanantaisin. Naapuruuspiiri torstaisin kello 13–15. Lukupiiri torstaina 5.2. kello 18. Linn Ullmanin Rauhattomat. Runopiiri 19.2. kello 18–19.30. Dekkarilukupiiri 12.2. kello 18– 19.30. Jørn Lier Horstin Lähtölaskenta. Sticka på svenska maanantaisin 15–17. Svenska gruppens språkbad i biblioteket, torsdagar 5.2., 5.3., 9.4., 7.5. kl. 16–17. Språkgruppen är avsedd för icke-svenskspråkiga som vill öva sin svenska i trygg miljö. Birgit Pomoell leder samtalen. Ingen anmälan behövs. Kirkkokahvilan catering. Hintatiedustelut ja varaukset sähköpostitse: kirkkokahvila.lauttasaari@ evl.fi MESSUT Nuorten bändivetoinen iltakirkko 4.2. klo 18. Avoin kaikille. Kynttilänpäivän perhemessu su 8.2. klo 11 koko perheelle. Mukana pappi Annette. Taize-iltakirkko 11.2. ke klo 18. Meditatiivista Taize-musiikkia. TAPAHTUMIA Espoon työväenopiston akvarellikurssin näyttely 1.2.–28.2. B-rapun ja kirkkosalin aulassa. Avoin raamattupiiri to 5.2. klo 18–19 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2. krs. Keräilykorttitapahtuma la 7.2. klo 10–15 seurakuntasalissa. Jääkiekko-, Pokémonja futiskortteja ym. J.S. Bachin Matteus-passion Sing Along la 7.2. klo 18–19.30. Suomen Laulu -kuoro laulaa teoksen kuoro-osia yhdessä yleisön kanssa. Mukana Bach-tuntija Topi Linjama. Yleisölle rajallinen määrä lainanuotteja, suosittelemme hankkimaan oman partituurin. Käsityöpiiri ma 9.2. klo 13 B-aulassa. Töppösryhmä ti 10.2. klo 11–12.30 B-aulassa. Keskiviikkopiiri 11.2. klo 13–14.30 seurakuntasalissa. Vieraana lastenkirjojen kuvittaja Mervi Lindman. Maksutonta tietokoneopastusta senioreille torstaisin kello 10–12. Opastajina Enter ry:n perehdyttämät vapaaehtoiset vertaisopastajat, jotka itsekin ikäihmisiä. Ota opastukseen mukaan oma laitteesi ja laturi. Varaa aika opastukseen: 09 3108 5020. NUORISOTALO APAJA Avoinna maanantaina, keskiviikkona ja torstaina kello 14–17 ja 17.30–21. Perjantaisin 14–17 ja 17.30–22.45. Lauantaisin, sunnuntaisin ja tiistaisin nuorisotalo on suljettu. Tilassa toimii myös ruotsinkielinen nuorisotalo Ungdomsgården Drumsö. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b Avoinna ma–to klo 10–18, pe klo 10–16. Toimitusvaraukset ti klo 9–12, ke klo 12–15 ja to klo 9–12. p. 050 380 3531 tai lauttasaari. srk@evl.fi Päivystävä pappi puhelimitse ma–pe klo 10–18 p. 09 2340 4302 ja B-aulassa ma–to klo 16–18. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset 09 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ma–pe klo 10–14. Lounas klo 11–13. Kuoro kaikille -harjoitukset to 12.2. klo 17–17.50 seurakuntasalissa. Voit tulla ilmoittautumatta. Sinkkuilta kirkolla täysikäisille pe 13.2. klo 18–21 ystävänpäivän merkeissä. Tunnelmaa luomassa DJ Mikko Saari. Kirkkokahvila myy alkoholipitoisia ja alkoholittomia juomia ja pientä purtavaa. Ikoninäyttely 15.2.–28.2. Perhekerho kaikille ma, ti ja pe klo 9–11 D-rapun kerhotiloissa. Muskari tiistaisin klo 10. Alakoululaisten Krypta tiistaisin klo 16–18 Kryptassa. 7–12-vuotiaille. Asahia tiistaisin klo 16–17 liikuntasalissa. Maksuton liikehäiriösairauksista kärsiville. Tied. Riaz, p. 040 167 6021. Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2. krs. Aikuisten ja nuorten Alfa-kurssi tiistaisin klo 18–20 Kirkkokahvilassa. Kristinuskon peruskurssi. Illat alkavat yhteisellä aterialla. Ehdit vielä mukaan! Beta-kurssi Alfa-kurssin käyneille tiistaisin klo 18–20. Tapaaminen B-aulassa. Nuorten ja nuorten aikuisten näytelmäryhmä Kryptassa 13.1.–24.3. tiistaisin klo 18–20.30. +15-vuotiail le. Mukaan mahtuu esim. puvustusja lavastustehtäviin. Ilm. varpu.koivunen@evl.fi Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10.30–12 seurakuntasalissa. +65-vuotiaille suunnattu ryhmä. Tied. Piia Leppäkoski, p. 050 479 4858. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 kirkon liikuntasalissa. Tied. Veera Niemelä 050 557 6274. Lasten Aurinkokuoro keskiviikkoisin klo 14.30–15.15 seurakuntasalissa. 6–12-vuotiaille. Tied. aino. valojarvi@evl.fi Nuortenillat ke ja pe klo 18–21 Kryptassa. Yläkouluikäisistä nuoriin aikuisiin. Barcarola-kuoron harjoitukset torstaisin klo 18–20.30 seurakuntasalissa. Odotuksen sävyt -ryhmä lasta odottaville. Kokoontumiset 25.2., 4.3., 11.3., 18.3. ja 25.3. klo 17.00– 18.30. Ilmoittautuminen srk:n verkkosivuilla 9.2. mennessä. Muistojen iltapäivä Casa Maressa Mutterissa tapahtuu 40-vuotias Casa Mare viettää muistojen iltapäivää, jolloin muistel laan Casa Maren paikalla 70 vuotta sitten avannutta Café Hildeniä. Paikalla on nähtävillä aikakauden kuvia, ja tilaisuudessa kuullaan muun muassa kirjailija Outi Pakkasta, joka nuoruudessaan oli Café Hildenin kanta-asiakas, sekä Vuoden lauttasaarelaista Markus Ekiä kitaroineen. Samalla rat keaa sacherkakun reseptikilpailun voittaja. Leipomushan oli Café Hildenin suosikki. Casa Maren baarissa 10.2. kello 15 alkaen Rosa Liksomin kirjoittama monologi Särestöniemestä Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli lappilainen kuvataiteilija. Kittilän ruhtinaaksikin kutsutulla Särestöniemellä oli kolme taloa, ja hän rakennutti kaksi ateljeeta kotitalonsa viereen menestyksensä merkiksi. Taiteilijan värikylläiset teokset ovat arvossaan. Vuonna 2017 maalauksesta Omakuva ja Ilves maksettiin huutokaupassa yli 140 000 euroa. Lauttasaarelaisen Rosa Liksomin kirjoittama monologi Reitari kuullaan Topi Mikkolan esittämänä. Kyseessä on varainkeruutapahtuma, jonka järjestää Lions Club Helsinki Lauttasaari. Otavantie 5 (eteläpääty) 14.2. kello 16–19. Liput 50 euroa (sisältää väliaikakahvittelun). Ilmoittautuminen lchhkilaru@gmail.com ja maksu 5.2. mennessä tilille: FI 55 5722 0720 0417. Kahvila Mutterista on sukeutunut tapahtumakahvila. Lauantaina 7.2. kello 17 esiintyy Wolfskin Duo. Keikka on maksuton. Perjantaina 13.2. Mutterissa vietetään Wine & Paint -iltaa. Hinta 38 euroa sisältää ohjauksen ja kaikki maalaustarvikkeet. Lapset puoleen hintaan. Mutteri on kaunis aina. Tässä joulukuun asussaan. JOHANNES FÖRSAMLING Fritids: måndagar och tisdagar kl 13–16 i Pärlan, Drumsö kyrka, c-trappan. För barn i klasserna 3–6. Tvåspråkigt familjecafé med gröt och musiklek: fredagar kl 9–11 tillsammans med Lauttasaaren seurakunta i Drumsö kyrka, cd-trappan och gympasalen. Musiklek på svenska kl 10. Torsdagskväll på Drumsö: 5.2 kl 16:30–19 i Drumsö kyrka. Kom och umgås, ät middag och delta i program! Diskussion, pyssel och lek, musiklek för barn med mera. JÄSENILLE Lauttasaaren seniorit Lake. Tapaaminen seurakuntasalissa maanantaina 9.2. klo 13. Simo Brummer kertoo Pariisin oopperatalosta historioineen. Kahvi 5 e. TULOSSA Lauttasaari – 80 vuotta osana Helsinkiä. 24.2. seurakuntasalissa selviää, millaista on elämä ollut osana pääkaupunkia. Järjestää Lauttasaari-Seuran historiatyöryhmä. Spede oli yksi Casa Maren kantiksista. Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot.
11 4.2.2026 Nro 5 Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, nina.wohlman@lauttasaari.fi Hinta alkaen 32 €/lehti + alv, ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti/ Ilmoittajat myös netissä: lauttasaari.fi/saaren-palvelut/ PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta 50 mm korkea ilmoitus 47 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466. APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset APTEEKISTA MYÖS KOTIOVELLESI 70 mm korkea ilmoitus 64 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. TULE MUKAAN LEGENDAARISEEN PALVELU HAKEMISTOON! SIIVOUSPALVELUJA ATK-PALVELUA JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén VALOKUVAUSTA LUKKOPALVELUJA Heikkiläntie 5, 00210 Helsinki Puh. 010 820 4310 www.paraslukko.com myynti@paraslukko.com päivystys 24/7 www.lauttasaari.fi Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty kesäviikoilla 26–30. Vuosikerta 45 lehteä. Lehti ilmestyy myös digilehtenä: lauttasaari.fi/digilehti Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Kaleva Media Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 nina.wohlman@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 LÄÄKÄRIPALVELUT • Päivystämme terveyttäsi • Lauttasaaren lääkäriasema & rokotusklinikka Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti LAUTTASAARI • Lääkärin ja hoitajan vastaanotot • • Rokotukset • Laboratorio • Kotikäynnit • • Pattipoliklinikka• Anemiapoliklinikka • PUNKKI ROKOTUKSET KAIKKI ROKOTUKSET kampanjahinnoilla & ilman ajanvarausta helmikuun ajan! ilman ajanvarausta MA & TO 14–17, LA 11–13 Lääkäriasema saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) Ma–to 9–17, pe 9–15, la 10–14 0200 200 33 30 mm korkea ilmoitus 32 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Ilmoituksen rakentaminen sisältyy tarvittaessa hintaan. 60 mm korkea ilmoitus 56 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Soita Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti nina.wohlman@ lauttasaari.fi LUKUELÄMYKSIÄ TILAA LAUTTASAARILEHTI KESKIVIIKON AAMIAISPÖYTÄÄN! Vuositilaus 99 euroa (LauttasaariSeuran jäsenille 89 euroa). lauttasaari.fi/tilaalehti 050 591 6466 tai nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. REMONTTIPALVELUT REMONTTIMYYNTI Lauttasaaren Asennuspalvelu Oy Lauttasaarentie 4, 00200 Helsinki Toimisto p. 044 747 4470 www.breilin.fi toimisto@lauttasaarenasennuspalvelu.fi Vuodesta 2011 takuutyötä! SÄHKÖTYÖT Sähköpalvelu Paikallinen sähköalan ammattilainen. Luotettavaa ja ammatti taitoista sähkötyötä p.040 4600 869 https://ace-energia.fi/ info@ace-energia.fi VENEPAIKKOJA Kysy vapaita venepaikkoja satamakapteeni Kari Lehtonen, puh. 0400 329?955 JALKAHOITO Kotikäyntinä Helsinki Hoitolassa Pasilassa P. 045 260 2511 www.sundem.fi Koulutettu jalkahoitaja ja jalkaterapeutti 3 4 5 7 8 10 18 19 21 11 12 13 14 9 6 16 1 20 24 2 Digilehden löydät osoitteesta Lauttasaari.fi ja lehtiarkiston osoitteesta www.lehtiluukku.fi/lehdet/lauttasaari MYLLYKALLIO 10. Kampaamo Nina C., Katajaharjuntie 6 11. K-Market Kasinonranta, Isokaari 9 12. K-Market Oliivi, Isokaari 42 13. Lauttasaaren kirkko, B-rapun aula, Myllykallionrinne 1 14. Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 KOTKAVUORI 1. Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 2. Erkkeri LKV, Lauttasaarentie 14 3. Kauppakeskus Lauttis, kolme noutopistettä: Market-taso, Lauttasaarentien sisäänkäynti ja Otavantien yläsisäänkäynti 4. Kirjasto, Pajalahdentie 10 5. Lauttasaaren senioritalo, Pohjoiskaari 1-3 6. Lauttasaaren Suutari, Lauttasaarentie 36 7. Puhuri by Patisserie Teemu Aura, Kauppaneuvoksentie 18, Punainen Huvila 8. Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 9. Sannamaija kosmetiikkaja kauneuspalvelut, Lauttasaarentie 34 VAT TUNIEMI 15. Blue Peter Seaside Restaurant, Vattuniemen puistotie 1 16. Emmaus, Heikkiläntie 2 17. Kuntokeskus EasyFit, Vattuniemenkatu 17 18. K-Supermarket Vattuniemi, Kiviaidankatu 2, kaksi noutopistettä: teline molempien sisäänkäyntien yhteydessä 19. Lidl, Heikkiläntie 4 20. Pelle P Shop, Veneentekijäntie 18 21. Aulatila Itälahdenkatu 22 A, Itälahdenkatu 22 A 22. Ravintola Loru, Itälahdenkatu 27 23. S-Market, Itälahdenkatu 27, kaksi noutopistettä: teline aulan molemmissa päissä 24. Solmu Brewery, Vattuniemenkatu 11 Lauttasaari-lehden saat täältä! 22 23 17 15 HUOM. UUSI!
12 4.2.2026 Nro 5 Hiilineutraali Lauttasaari -työryhmä järjestää lumija jääveistoskilpailun Lauttasaaressa. Kisaan voi osallistua yksin tai ryhmässä, esim. perheen, ystäväporukan tai päiväkotiryhmän kanssa. Kilpailuaika on 22.12.2025–22.2.2026. Osallistumisohjeet: Lähetä meille sähköposti viimeistään 22.2.2026 osoitteeseen: hiilineutraali@lauttasaari.fi Laita otsikoksi: “Lumija jääveistoskilpailu” Liitä mukaan sähköpostiin: 1. Valokuva teoksesta (kuvan koko vähintään 3 Mt) 2. Teoksen nimi/nimimerkki, esim. ”Jääkarhu” 3. Teoksen toteutusaika ja -paikka Lauttasaaressa 4. Yhteystiedot: tekijä/t (ikä, puhelinnumero, sähköpostiosoite) Huom. alle 18-vuotiaiden osalta tarvitsemme myös huoltajan suostumuksen ja huoltajan yhteystiedot. Kilpailun voittaja valitaan yleisöäänestyksellä ja eniten ääniä saanut teos palkitaan. Tarvittaessa teoksista tehdään alkukarsinta asiantuntijavoimin. Äänestysohjeet ilmoitetaan Lauttasaari-lehdessä helmi-maaliskuussa. Luovuus valloilleen ja tekemisen riemua talven kulkua seuraten! Lauttasaaren lumija jääveistoskilpailu 22.12.2025–22.2.2026 Tilaa Lauttasaari-lehti keskiviikon aamiaispöytään! Lauttasaari-lehti ilmestyy 45 kertaa vuodessa keskiviikkoisin. Lehteä kustantaa Lauttasaari-Seura. NÄIN TILAAT LEHDEN ITSELLESI TAI LAHJAKSI Lauttasaari-lehden vuositilaus maksaa 99 euroa (Lauttasaari-Seuran jäsenille 89 euroa). Lehden voi tilata kotiinsa tai yritykseensä verkossa: lauttasaari.fi/tilaalehti/ Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse: 050 591 6466, tai sähköpostitse: nina.wohlman@lauttasaari.fi Muista mainita lehden toimitusosoite ja laskutusosoite. Kotiin tai yritykseen tilattu Lauttasaari-lehti toimitetaan jo keskiviikon aamu jakelussa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueille. Tilaamalla Lauttasaari-lehden vahvistat myös Lauttasaaren äänen kannattajan toimintaedellytyksiä. Tilaus on kotiseututeko!