Lauttasaari 30.1.2020 - Lehtiluukku.fi

Nro 4 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juho Elevaara LKV 041-537 6065 Ulla Niinivaara, LKV, LVV 041-537 6061 Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantajaasiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra heinäkuussa 2021. Uudelleenvuokraukset veloituksetta 30.1. 2020 Matkalla Nackapuistossa Pyrkän lähellä sijaitsee pieni metsäinen puistokaistale, Nackapuisto. Se on Lauttasaaren metsäpuistoista merkittävin ja monipuolisin. Se on virallisestikin todettu linnustoltaan arvokkaaksi, siellä on lepakoita ja monipuolisesti erilaista kasvillisuutta. Nackapuistoa kuitenkin uhkaa kaavoitus ja oman käden oikeudella tehdyt luonnonmuokkaukset. S. 6–7 Saarielämää (vuodet 1890-1939) Huvilasaaresta kaupunginosaksi (vuodet 1940-1969) Lauttasaari kuvina Myynnissä Lauttiksen P1-kerroksen Info Express -myymälässä. Upeat kuvateokset Lauttasaaren historiasta. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yhteishintaan 60 € SUURIA JOPA 300 x 400 cm MATTOJA MAAHANTUOJAN SUURI AITOJEN MATTOJEN MYYNTINÄYTTELY. Flying Rugs P. 044 7062222 Myyntinäyttelyssä teitä palvelevat asiantuntijat yli 30.000 n myydyn aidon maton kokemuksella. Käpylän Karjalatalossa, Käpylänkuja 1 TÄNÄÄN KE 29.01. klo 12 18 ja HUOMENNA TO klo 10 18 Suomen laajin valikoima hienoja silkkimattoja Erikoistarjouksia: Kelim, Belouch, Pakistan Jaldar, Ziegler Lievästi viottuneita jopa -70 % normaalihinnoista. Satoja itämaisia mattoja -20% jopa -60% Kilon VPK-talo, Kilontie 23 pe 31.01. klo 11 18, la 01.02. klo 11 16 ja su 02.02. klo 11 16 MAAHANTUOJAN AITOJEN MATTOJEN MYYNTINÄYTTELY SUURI ST-Kattomaalaus Oy on Lauttasaaressa toimiva kattomaalauksen ja kattohuoltojen asiantuntija. Voit tutustua palveluihimme sivustolla www.st-kattomaalaus.com VIELÄ EHDIT PYYTÄÄ ARVIOKÄYNNIN JA TARJOUKSEN KESÄLLE 2020! SASU TERVO PUH. 0500 901 766
PÄÄKIRJOITUS 30.1.2020 Nro 4 2 30.1. 2 2 ?? Posti kierrättää. Jos joku jäi viime viikolla kaipaamaan Hesariaan, syy voi löytyä Särkinimentieltä napatusta kuvasta. Postihan se siinä harjoittaa paperin suorakiertoa. Välivaihe, jossa lehti käy siitä maksaneen lukijan näpeissä, on kierrätystalouden näkökulmasta turha. PS LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 132 Ajassa Asuntokauppojen määrä Lauttasaaressa vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. 00200-alueella tehtiin 83 kauppaa, 00210-alueella 49 kauppaa. Lähde: asuntojenhinnat.fi Sähköiset sote-palvelut otettava haltuun Keskustelu hoivahenkilöiden palkoista, työoloista ja riittävyydestä käy kiivaana. Lääkäreitä ei saada palkattua terveyskeskuksiin. Lauttasaaressa on krooninen usean lääkärin vaje. Lauttasaaren kiireetön hoitoonpääsyaika on noussut yli 40 päivään. Helsingin kaupunki yrittää korjata lääkärivajetta nostamalla terveyskeskuslääkäreiden palkkoja. Meitä asukkaita pyydetään apuun. Palveluiden saatavuutta tehostetaan tuomalla käyttöömme digitaalisia palveluita: Omaolo, Omakanta, terveysaseman chatbot, hammashoidon chat, Terveyskylä, Mieppi, sosiaalineuvonnan chat, seniori-infon chat, neuvolan chat, Nero-neuvolarobotti, tarvitaan apua -nappi, huoli-ilmoitus seniorista… ja syksyllä Maisa-palvelu Apotin käyttöönoton myötä. Omaolo-oirearvion vaihtoehtokysymyksiin vastaamalla saat joko omahoito-ohjeen tai ohjauksen ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Näin siis saamallasi omahoito-ohjeistuksella vähennät turhia varauksia lääkärille ja lyhennät hoitojonoja. Mitä nämä ja monet muut sähköiset palvelut todella sisältävät ja miten niitä käytetään? Lauttasaari-Seuran sotetyöryhmä suunnittelee parhaillaan infotilaisuuksia, joissa kerromme sähköisistä sote-palveluista ja opastamme niiden käyttöön. Kerromme miten sähköisten palvelujen käyttö hyödyttää meitä itseämme ja tukee ammattilaisten arkea. Sote-tilaisuuksia odotellessa kannattaa oma tietotekniikan perusosaaminen varmistaa. Käytännön opastusta ikääntyneille tarjoaa Lauttasaaren kirjastossa vapaaehtoisten Enter ry. Kirjaston tuulikaapin ilmoitustaululla on tarjolla myös muita maksullisia ja maksuttomia opastuksia, kuten Digitalkkari ja Helsingin Digineuvonta. Huolehditaan omasta terveydestä, nautitaan syksyisen keväisistä talviulkoilusäistä, syödään ja nukutaan hyvin. Se on paras tapa lyhentää hoitojonoja. Timo Pellinen Lauttasaari-Seuran sote-työryhmän puheenjohtaja Lauttasaarelainen kaupunginvaltuutettu Elina Moisio (vihr.) luopuu kaupunginvaltuutetun toimestaan. Moisio on nimitetty viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtajaksi. Luopumisen syyksi Moisio kertoo, ettei hän koe pystyvänsä käyttämään luottamustoimeen enää niin paljon aikaa, jota sen hyvin hoitaminen vaatisi. Moisio on toiminut aiemmin Miltton Networksin johtavana asiantuntijana. Elina Moisio sai vuoden 2017 kuntavaaleissa 1032 ääntä, joista 611 Lauttasaaresta. Seuraavat kuntavaalit käydään keväällä 2021. PS Elina Moisio luopuu valtuutetun tehtävästään Elina Moisio siirtyy toimitusjohtajaksi. Lauttasaaren linjat HSL:n hallitukseen helmikuussa Tarkkaavaiset saarelaiset ovat ihmetelleet, miksi viime viikolla julkaistusta HSL:n vuosien 2020-2021 -liikennöintisuunnitelmasta ei löydy luvattua suoraa linjaa (21) Lauttasaaresta Kamppiin, saati sisäistä linjaa Katajaharjun ja Vattuniemen välillä (22). Huoli pois. Joukkoliikennesuunnittelija Tero Mertanen HSL:stä kertoo, että Lauttasaaren linjastosuunnitelmaa käsitellään HSL:n hallituksessa vasta 11. helmikuuta. Mitään erityisiä esteitä suunnitelman hyväksymiseksi ei ole tiedossa. Näillä näkymin uudet linjat ovat käytössä 10. elokuuta alkaen. PS Heijastin heilumaan heijastinpuusta Lions Club Helsinki Lauttasaari on virittänyt Lauttasaaren kirjaston edustalle heijastinpuun. Siitä on lähtenyt kulkijoiden matkaan jo lähes 40 heijastinta. Nyt puussa on enää kymmenisen ”hengenpelastajaa” ja lisää kaivataan. Leijonat kannustavat erityisesti saarelaisia yrittäjiä ripustamaan omia heijastimiaan puuhun tuomaan näkyvyyttä saaren kulkijoille. KP Heijastinpuusta voi napata itselleen hengenpelastajan. Asuintalo Piratin talon tilalle Osoitteeseen Gyldénintie 2 haetaan asemakaavan muutosta. Sen myötä nykyinen liiketilaja toimistorakennus, tuttavallisemmin Piratin talo, voidaan purkaa ja tilalle rakentaa kuusikerroksinen asuinkerrostalo. Uudisrakennuksen katutason pohjakerrosta suunnitellaan liiketiloiksi. Suunnittelualueen pinta-ala on 2 377 neliömetriä. Asukkaita uuteen rakennukseen mahtuisi noin sata. Piha-alueelle on suunniteltu 1-kerroksista kioskia, kooltaan noin 30 kerrosneliömetriä. Se voisi esimerkiksi kesäaikaan toimia kivijalkaan sijoittuvan kahvilan tai ravintolan laajennuksena. Nykyinen nelikerroksinen rakennus on vuodelta 1971. Sen omistaa Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj. Vanhentuneiden toimitilojen vuokraaminen on viime vuosina ollut sille vaikeaa ja rakennuksesta suuri osa on ollut tyhjillään. Asemakaavaehdotus on nähtävillä 19. helmikuuta asti osoitteessa hel.fi/ suunnitelmat. Siitä on mahdollista tehdä muistutus kirjallisena ennen nähtävilläoloajan päättymistä kello 16 mennessä kaupunkiympäristölautakunnalle osoitteeseen Helsingin kaupungin kirjaamo, kaupunkiympäristölautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostitse helsinki.kirjaamo@hel.fi. KP Uudisrakennus on suunniteltu ympäristön rakennuksiin sopivaksi. SARC ARKKITEHTITOIMISTO Lykki säteili Pisatuloksissa Lauttasaaren yhteiskoulu otti osaa Pisa-tutkimukseen keväällä 2018. Juuri valmistuneiden tulosten mukaan Lykki kuuluu suomalaisista kouluista kaikissa arviointialueissa kansallisen jakauman parhaaseen neljännekseen. Arviointialueita olivat äidinkieli, matematiikka ja luonnontieteet. Lukutaidosta Lykin pistemäärien keskiarvo oli 557, koko Suomen koulujen keskiarvo oli 520 ja OECD-maiden 487. Matematiikassa Lykin keskiarvo oli 571, koko Suomen koulujen 507 ja OECD-maiden 489. Luonnontieteissä Lykin keskiarvo oli 559, koko Suomen koulujen 522 ja OECD-maiden 489. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat valittiin satunnaisotannalla kaikista 9.-luokkalaisista. Lykistä osallistui 30 oppilasta. Pisa 2018 -pääkokeeseen osallistui Suomessa 5 649 oppilasta 214 koulusta. KP
3 30.1.2020 Nro 4 SAARI PUHUU TEKSTI ja KUVAT Päivi Litmanen-Peitsala Lauttasaaressa voi nyt bongailla vaikkapa Norjan angervojen oksankärjissä lehtiä, puutarhoissa sipulikukkien alkuja, pajunkissoja, köynnöskuusamien ja sireenien turvonneita silmuja. Jos oman puutarhan varhaisherännäiset haluaa suojata, mars roskakatokselle. Jos siellä on vielä joulukuusen raatoja, sekatöörit käteen ja havut talteen kasvien suojausta varten. Kyllä pakkaset vielä kuitenkin paukkuvat. Etukevään vihreät merkit Loistoesikko Luoteisväylän kukkapenkissä. Jos lämmin jatkuu, ehtii vielä kukkaan tammikuun puolella sen sijaan, että kukkisi toukokuussa. Lumikellot valmistautuvat kukkimaan ihan viikon sisään jos säilyy plussalla. Länsiulapanniemen mökki alueella eivät muurahaiset vielä liiku, joten tuskin pölyttyvät tai tekevät siementä. Jouluruusu. Kaksi vuotta penkissä Lounaisväylällä. Nyt kukassa jouluna ja tammikuussa. Tavallisesti lumen sulettua. Koiranruusu on puskenut lehteä oksankärjissä Katajaharjun rampin vaiheilla. Kun kärjen kasvupiste kärsii pakkasissa, haarottunee alempaa keväällä. Terttuselja Katajaharjun rampin vierellä ei tyydy vain lehtiin. Myös nuput nätisti tuloillaan. Joskohan kukkii toukokuussa? Todistusaineisto valokuvattu 19. tammikuuta. Kaupungin tehtävä melumallinnus Koivusaaressa Karttakuva osoittaa nykyisen Koivusaaren, ruoppausalan meressä (punaisella) ja kierrätyskentän (mustalla). TEKSTI Katri Petnttinen Lupapäätökset Koivusaaren vesialueen ruoppauksesta, meritäytöistä ja kierrätyskentästä annetaan vasta loppukeväällä. Antamisaika on viivästynyt alkuperäisestä suunnitelmasta muun muassa sen takia, että Helsinki on pyytänyt lisäaikaa vastineensa antamiselle helmikuun loppuun saakka. Lupapäätöksen antaa valtion lupaviranomaisena Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Helsinki joutui täydentämään lupahakemustaan ja tekemään melumallinnuksen sekä uusia sedimenttitutkimuksia. Asianosaisten huomautuksiin annetuista vastineista ilmenee, että kaupunki on pienentänyt kierrätyskenttää koskevia suunnitelmiaan. Lupaviranomainen kertoi Lauttasaari-Seuran kaavaryhmälle, että alueelle on tehty kierrätyskenttää koskeva tarkastuskäynti joulukuussa. Käynnille ei kuitenkaan kutsuttu asianosaisia. Helsinki on myös ilmoittanut, että kenttää ei ehkä tarvitse ottaa lainkaan käyttöön. Myös Koivusaaren asemakaavan käsittelyn aikataulu on täsmentynyt. Tiimipäällikkö Mikko Reinikaisen mukaan tavoitteena tuoda asemakaavaehdotus kaupunkiympäristölautakuntaan 28. huhtikuuta. 400 M TEKSTI ja KUVA Kari Kemppinen Lauttasaaren liikuntapuiston tekojää on yhä niin sanotusti vaiheessa. Maahan kaivettu sähkökaapeli on odottanut lähes kolme kuukautta uutta muuntamoa ja siihen virransyöttöä kaupungin verkosta. Kaapelin toinen pää puolestaan on odottanut kytkemistä toimistoja pukusuojarakennuksen kulman muuntamoon. Maanantaina paikalla nähtiin vihdoin työmiehiä Helen Sähköverkko Oy:n toimeksiannosta. Liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurteen mukaan ”liikuntapalvelut voi ryhtyä toimenpiteisiin vasta sen jälkeen, kun rakennuttaja ja rakentaja ovat luovuttaneet ne käyttökuntoisina meille.” Koska Lauttasaaren tekojään rakentamisesta vastaa kaupunkiympäristöntoimiala, jonka projektipäällikkö Rauno Pekonen on parhaillaan lomalla, pahasti myöhästyneen tekojään valmistumisen aikataulu on yhä hämärän peitossa. Asiaa tuntevien tahojen veikkaus on, että jää valmistuisi kuitenkin ennen kevään lämpimiä. Nyt alueelle on asennettu uuden tekojääkentän verkkoaidat ja kaukalorakenteet kooltaan 34 m x 58 m. Kauden uutuus, 16 m x 32 m kokoinen luonnonjääkaukalo, on kentänhoitajien Aimo Mellerin ja Juho Mikkolan ideoima ja asentama. Suuri tekonurmikenttä sekä molemmat kaukalokentät vesijäädytetään, jos saarelle saadaan useamman päivän pakkasjakso. Pyrkällä on peräti kaksi kaukaloa. Enää puuttuu jää. Tekojää yhä vaiheessa HELMIKUUN SMALL TALK 1. Pyrkän tekojää myöhästyy ”Se taitaakin sitten olla sellainen tekojää, joka pitää vaan kuvitella siihen”, sano pappa lapsenlapselleen, kun kaupungin selityksiä kuunteli. 2. Saaren Tähti 2020 Jaa-a. Tiedä sitä löytyykö kykykilpailusta uutta Madonnaa, mutta kyllä meille uusi Riki Sorsakin kelpaa. 3. Teltta sillalla Kun muistaa keskustelun Lauttasaaren sillan liikennejärjestelyistä, ei sitä ainakaan soputeltaksi voi kutsua. Ennemminkin koputeltta. 4. Länsiulapanniemeen ulkoilureitti Pieni ja hento ote, lauloi Dave Lindholm aikoinaan. Kunpa kaupungilta löytyisi nyt sellainen Länsiulapanniemessä. 5. Vuodenajat Tähän on tultu: tänä vuonna takatalveakin aletaan odotella jo helmikuussa. 6. Vesivahinko myös Vattuniemen koulussa Aiemmin kaupungin rakennushankkeiden standardi oli myöhästyminen. Nykyään tuotelupaukseen sisältyy myös vesivahinko juuri ennen käyttöönottoa. 7. Puut Nackapuistossa on kaadettu puita omin luvin. Ei kannattaisi, koska puiden kosto voi olla hirmuinen. Katsokaa vaikka Taru Sormusten herrasta. 8. Vaskiniemen vesi Merivesi on ruskeaa ja haisee. Syy ei ole pilaantuneen merenpohjan ruoppaus sadan metrin päässä, vaan sateista johtuva ylivuoto. Aivan kuin selityskin hieman haiskahtaisi. 9. Pohjoiskaari 34-38 Koska tontin rakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, kaupunki antaisi purkaa niistä vain puolet. 10. Särkiniemen mökit siirtoon No niin, nyt vasta selvisi, miksi niitä kutsutaan siirtolapuutarhamökeiksi. Kuva Rikin viimeisimmästä albumista.
4 30.1.2020 Nro 4 Ajassa Lauttasaaren omasta ompeli mosta laatua, istuvuutta ja persoonallisuutta jo vuodesta 1988. (!)mpeLimo @S-oimustin {§ita dlt,einiinen (!)mpeLimo @S-oimustin {§ita dlt,einiinen ILaiottasaaren ca111asta ompelimosta laadukkaasti arkeen ja juhlaan pienille ja suurille! ? Lauttasaarentie 16. ,. ! / ? Puh. 09 682 3328 .? ILaiottasaaren ca111asta ompelimosta laadukkaasti arkeen ja juhlaan pienille ja suurille! ? Lauttasaarentie 16. ,. ! / ? Puh. 09 682 3328 .? Lauttasaarentie 16 Puh. 09 682 3328 tai 0500 603 745 Avoinna ark. 9-17 tai sop. muk. Muista myös Sormustimen jäsenetu Lauttasaari-Seuran jäsenille. ? Kysy ystävänpäivätarjousta! LUKIJOILTA Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. Lauttasaari-lehden numerossa 3 (23.1.2020) oli juttu oli juttu joutsenen joutumisesta pedon suihin Pohjoiskaarella sunnuntaina 19. tammikuuta kello 5.20:n aikoihin. Tiirailin sinä aamuna ikkunasta säätilaa Pohjoiskaarella piha-alueelle, kun näin isokokoisen aikuisen hyvässä turkissa olevan ketun kävelevän hitaasti luoteen suuntaan. Erityisesti kiinnitti huomiota sen erikoisen vahva ja tuuhea häntä. Tein havaintoni vajaan kymmenen metrin etäisyydeltä yläviistosta. Merkitsin kellon ajan ylös kertoakseni täsmällisesti havaintoni muillekin – se oli 5.15. Koska joutsen koki kohtalonsa tiettävästi noin sadan metrin päässä viisi minuuttia myöhemmin, ei tekijästä liene enää epäselvyyttä. Lukija Uimalaituri kuuluu "auringonlaskun kalliolle" Kettu söi joutsenen Lauttasaarilehti arveli valvontakamerakuvan perusteella todennäköisesti ketun tappaneen joutsenen. Nyt asiaan saatiin lisävahvistus. Kuulin aamulenkilläni, että kaupungin laituri tulisikin lähelle Veijarivuorenniemen uimarantaa ns. Vanhan olympialaiturin paikalle. Äänestin itse OmaStadissa laituria Vattuniemeen ja oletin sen tulevan ”auringonlaskun kallion" laiturin paikalle. Tuolla kalliolla käyn itse ja monet muut. Lisäksi sinne tulee harvemmin levälauttoja, sekä sinne on jo valmis pelastustie olemassa. Toivottavasti se on laiturin sijoituspaikka. Pertti TEKSTI Pete Suhonen Pohjoiskaari 34-38:aan on käynnissä asemakaavamuutos. Kotkavuoren pohjoisrinteessä sijaitsevalla tontilla on kaksi rakennusta, jotka Helsingin kaupunginmuseo on arvioinut arkkitehtonisten ja historiallisten arvojen sekä rakennuskokonaisuuden ja säilyneisyyden perusteella kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Rakennuksista ensimmäinen valmistui vuonna 1952, sen suunnitteli arkkitehti Bertel Liljequist. Toinen rakennus valmistui vuonna 1956 suunnittelijanaan Liljequistin toimistoa jatkanut Sam Salvesén. Kiinteistössä toimi Teollisuuden työnjohto-opisto, sittemmin Johtamistaidon Opisto vuoteen 1982. Sen jälkeen kiinteistössä on toiminut Merivoimien esikunta, Etelä-Suomen sotilaslääni ja sen huoltorykmentin esikunnat sekä Kaartin jääkärirykmentin Uudenmaan aluetoimisto. Taaleri Tonttirahasto II ja Jatke Uusimaa Oy ostivat Pohjoiskaari 34-38:n kiinteistön Senaatti-kiinteistöiltä elokuussa 2018. Toinen rakennus pääosin purkuun? Asemakaavan muutoksessa tontti tulisi asuinkäyttöön. Sen seurauksena päärakennuksen länsipuolelle rakennettaisiin 3–4-kerroksinen uudisosa asuinkäyttöön. Tontilla sijaitseva toinen rakennus pääosin purettaisiin, ja sen tilalle rakennettaisiin 4-5-kerroksinen asuinrakennus. Kaikkiaan asuinkerrosalaa tontille on suunniteltu noin 5 000 kerrosneliömetriä. Nykyään kerrosalaa tontilla on 2 800 neliömetriä. Autopaikoitus on tarkoitus sijoittaa pihakannen alle. Pysäköintiin ja tontille ajo tapahtuisi Pohjoiskaarelta. Tontilla säilyy rasitteena ajo maanalaisiin Kotkavuoren kalliotiloihin. Pohjoiskaari liian kapea Lauttasaari-Seura katsoo viime vuotisessa kannanotossaan, että asemakaavamuutoksessa tulee säilyttää kiinteistön nykyiset kulttuurihistorialliset rakennukset on suojeltava ja säilytettävä sellaisenaan. Rakennusten lisäksi kohteessa erityistä on rakennusten välissä sijaitseva ainutlaatuisen herkkä ja kaunis sammaloitunut Kotkavuoren rinteeseen nouseva rinnepiha, joka tulee säilyttää. Mahdollinen lisärakentaminen on mukautettava ympäristön rakennusmassoihin siten, että ainutlaatuinen luonto tulee varjelluksi ja muut alueella olevat erityiskohteet säilyvät. Tontille suunniteltavien lisärakennusten korkeus ei voi ylittää nykyisten rakennusten räystäskorkeutta. Uutena huomiona Seura nostaa esiin huolen liikennejärjestelyistä. ”Lisärakentaminen kapealle Pohjoiskaarelle tuo ongelmia liikenteeseen”, Lauttasaari-Seuran kaavoitus-, ympäristöja liikennetyöryhmän puheenjohtaja Katri Penttinen arvioi. Lauttasaari-Seura: Pohjoiskaari 34-38 suojeltava Kotkavuoren pohjoisrinteessä sijaitsee kaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Toinen niistä on uhattuna. Suunnittelualue rajautuu Koillisväylään, Kotkavuoren puistoon ja Pohjoiskaareen. Vaikuta! Osallistumisja arviointisuunnitelma on esillä 4.2.–26.2. Lauttasaaren kirjastossa ja verkkosivulla hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet osallistumisja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta kirjallisesti Helsingin kaupungin kirjaamoon viimeistään 26. helmikuuta. Esimerkiksi sähköpostilla: helsinki. kirjaamo@hel.fi Koillisväyän varrella sijaitseva toinen rakennus on lähes kokonaan purku uhan alla. Oas 1464-00/20 1 (6) Hankenro 0830_9 HEL 2019-010330 20.1.2020 Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus OSALLISTUMISJA ARVIOINTISUUNNITELMASSA (OAS) esitetään miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumisja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin edetessä, jolloin OAS:n päivitetty versio löytyy Helsingin karttapalvelusta kartta.hel.fi/suunnitelmat. LAUTTASAARI, POHJOISKAARI 34–38, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMISJA ARVIOINTISUUNNITELMA Osoitteessa Pohjoiskaari 34–38 sijaitseva tontti 31024/ 5 suunnitellaan muutettavaksi asuinkäyttöön. Tontilla sijaitseva päärakennus suojellaan asemakaavalla ja muutetaan asuinkäyttöön. Päärakennukseen suunnitellaan rakennettavaksi uudisosa asuinkäyttöön. Tontilla sijaitseva toinen alkuaan majoituskäyttöön rakennettu rakennus säilytetään osittain ja suojellaan. Rakennuksen purettavan osan paikalle on suunniteltu 4–5-kerroksinen uudisosa asuinkäyttöön. Oleskelualueet sijoitetaan melulta suojaisalle tontin osalle, jossa olemassa olevaa kalliomastoa kasvillisuuksineen samalla säilytetään. Autopaikoitus sijoitetaan pihakannen alle. Tontilla säilyy rasitteena ajo maanalaisiin Kotkavuoren kalliotiloihin. Suunnittelun tavoitteet ja alue Saat uusimman Lauttasaari-lehden torstaisin sähköpostiisi, kun kirjaudut Lehtiluukku.fi -palveluun ja valitset: Ilmoita uusista numeroista. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Koruliike Pearly Parrot Lauttasaaren palveleva kelloja koruliike M E I LT Ä S A A T • paristonvaihdot ja kellohuollot • helmikorutyöt ja kultasepäntyöt • kellot, korut ja lahjat • liikkeen omat helmikorut Gyldenintie 6 050 414 3791 pearlyparrot.fi AVOINNA ma – pe 11 – 18 to 11 – 19 la sop. muk.
TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Suomen luontotietämys on tiivistynyt Itälahdenkadulle. Nimittäin osoitteessa Itälahdenkatu 22 B sijaitsee sekä Suomen luonnonsuojeluliiton, siihen kuuluvien Uudenmaan luonnonsuojelupiirin, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen että Luontoliiton toimipisteet. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall nauraa, että on yrittänyt suostutella myös Natur och Miljö -järjestöä Annankadulta heidän naapurikseen, mutta ei vielä toistaiseksi ole onnistunut. SLL on kattojärjestö Luontoliitolle ja 15 luonnonsuojelupiirille ja niihin kuuluville 160:lle luonnonsuojeluyhdistykselle, joita riittää Hangosta Lappiin. Yhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin, mutta Itälahdenkadulla pyörii 60 palkattua työntekijää. SLL julkaisee palkittua Suomen luonto -aikakauslehteä, yhdistyksen jäsenille tulevaa Luonnonsuojelija-lehteä ja pitää katutasolla Luontokauppaa, jonka kaikki voitto ohjataan suoraan luonnonsuojelutyöhön. Liiton toimintaa voi myös tukea kuukausilahjoittajana. SLL tekee laajaa vaikuttamistyötä sekä Suomen että kansainväliseen ympäristöpolitiikkaan. ”Tapaamme poliitikkoja sekä hallituksessa että eduskunnan puolueryhmissä. Toissa vuonna täytimme 80 vuotta ja on hienoa, että Suomen johtavana luonnonsuojelujärjestönä meitä yleensä pyydetään sekä valtionhallinnon että EU-hallinnon erilaisiin työryhmiin. Esimerkiksi viikko sitten alkoi luonnonsuojelulain uudistus ja olemme siinä mukana”, Päivi sanoo. Päivi on kotoisin Rovaniemeltä. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään elokuussa 2016 tehtyään pitkän uran Lapissa Ely-keskuksen luonnonsuojelupäällikkönä vastuualueenaan koko Lappi. Kun lapset tulivat isoiksi hän mietti, että voisi tehdä jotain muutakin. ”Koulutukseltani olen ekologi, filosofian tohtori ja hallintotieteiden maisteri ja erikoistunut johtamiseen. Tämä on iso organisaatio johdettavaksi. Sen lisäksi osallistun asiantuntijana erilaisiin työryhmiin.” Suomea nähneenä Päivi tuntee sekä Lapin että etelän ongelmat. ”Helsingin ongelmat ovat asumisen tiivistäminen, liikenne ja Itämeren tila. Ne ovat samalla myös Lauttasaaren ongelmat. Lauttasaaressa on niin vähän viheralueita, että niitä on vaalittava. Ekologina en myöskään kannata merentäyttöjä”, hän sanoo. ”Yhdistyksemme tekee paljon virkistysretkiä saaren luonnossa ja meillä on vakituinen juoksuporukka. Pystymme myös seuraamaan päivittäin Itämeren tilaa. Kun muutin Rovaniemeltä, asuin vuoden Lauttasaaressa. Silloin tuli jokainen kivi ja mutka saaren luonnossa tutuksi. Me kaikki olemme huolissamme siitä, säilyykö saaren luonto. Vaikka se on kapea vyöhyke, se tarjoaa kodin monille eläimille ja on erittäin arvokasta, että sitä pidetään luonnontilaisena luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.” Hänen lapsensa asuvat edelleen Rovaniemellä, samoin mies ja koira. Päivi asuu kissansa kanssa Soukanniemessä ja tekee silloin tällöin pidemmän kotikäynnin Rovaniemelle. ”Ja joskus miehen kanssa tehdään niin, että tavataan puolivälissä”, hän hymyilee. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 5 30.1.2020 Nro 4 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 61m² Itälahdenkatu 10 B. Harvoin myynnissä, ylimmän 7/7 kerroksen päätyhuoneisto! Muuttovalmis 2H, K, KPH + LASITETTU ETELÄPARVEKE. Todella valoisa ja viihtyisä koti ilman remontti huolia. Talossa on tehty laaja julkisivuremontti. Bussipysäkki on aivan talon vieressä. Energialuokka E2013. Hp. 348.000€ 40,5m² Melkonkatu 3 C. Tehokkaat neliöt! Muuttovalmis kulmahuoneisto, 2H, AVOK, KPH + LASITETTU PARVEKE. Todella tehokkaasti käytetyt neliöt. Huoneisto on remontoitu kauttaaltaan vuonna 2017. Huoneisto sijaitsee hissitalon 4/6 kerroksessa. Taloyhtiössä valmistaudutaan putkiremonttiin. Energialuokka E2007. Hp. 278.000€ Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. ”Lauttasaaren viheralueita on vaalittava” SLL toiminnanjohtaja Päivi Lundvall sanoo, että on valtavan tärkeää, että ihminen näkee ikkunastaan vihreää, vaikka vain yhdenkin puun. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Lahopuut ”Ne ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, kuten tarjoavat kodin hyönteisille ja erilaisille sammalille.” 2. Tervaleppälehdot ”Tervaleppien alla olevat tulvalätäköt keväisin ja syksyisin houkuttelevat muuttolintuja ruokailemaan.” 3. Uiminen ”Ei uimarannoilla vaan niiden välisillä paikoilla.”
TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Nackapuiston voisi katsoa alkavan Lemislahden pienvenesataman tienoilla olevasta lepikosta, josta se jatkuu ohi Lauttasaaren liikuntapuiston ja kaartuu padel-kentän ohi hiekkatietä pitkin Katajaharjun suuntaan. Se päättyy siinä kohtaa, jossa rantapolku alkaa kääntyä voimakkaasti ylös. Suomen luonnonsuojeluliitto on määritellyt Lauttasaaresta kuusi arvometsää. Nackapuisto on yksi niistä. Lauttasaarelaisen luontotoimittajan ja palkitun kirjailijan Juha Laaksosen mukaan Nackapuisto on Lauttasaaren metsäpuistoista merkittävin ja monipuolisin. Arvokkaaksi sen tekee se, että se on hyvin lähellä niin sanotusti alkuperäistä luontoa. Sitä ei siis ole nypitty, käsitelty ja puunattu. Puistoon myös yhdistyy meri, mikä muodostaa siihen erilaisen ekosysteemin kuin sisämaan metsäpuistoissa. Meren vaikutuksesta Nackapuistossa kasvaa järviruokia ja rantakasvillisuutta ja se taas tuo siihen omanlaisensa eliöstön. Lauttasaarelainen biologi Christina Lindén kertoo, että jopa Lauttasaaren sisällä rannoilla on omat ominaispiirteensä. ”Pohjoisessa kuten Nackapuistossa on sisäsaariston ekosysteemi, Vattuniemessä ulkosaariston. Ulkosaariston kasvillisuus on niukempaa ja karumpaa, kun taas sisäsaariston rehevämpää ja monipuolisempaa. Tietty kasvillisuus vetää puoleensa tiettyjä eläimiä ja eliöitä ja sen vuoksi esimerkiksi Nackapuiston eliöstö poikkeaa joltain osin Vattuniemen kärjestä”, hän sanoo. Nackapuiston pohja on kosteaa ja siellä kasvaakin rehevää aluskasvillisuutta ja rantaruokoa. Puistolle ominainen puu on tervaleppä, mutta myös koivua ja vaahteraa löytyy. Siellä on rehevää kasvillisuutta, pensaikkoja, heinikoita ja ruoikoita. Lintuja ja öttiäisiä Juuri tervaleppien ja ruovikkorannan vuoksi, mutta myös pienten suojaisten poukamien ja lahden ansiosta alueella on lepakkoja. Suurin osa alueen lepakoista on pohjanlepakoita. Muita alueella löytyneitä lepakoita ovat vesisiippa, korvayökkö ja erittäin harvinainen kimolepakko. Kaikki lepakkolajit ovat rauhoitettuja. Lepakot tarvitsevat piilopaikkoja, joita se löytää muun muassa isoista vanhoista puista. Helsingin kaupunki on suositellut, että alueelle myös luotaisiin piilopaik6 30.1.2020 Nro 4 Nackapuisto on Lauttasaaren metsäpuistoista merkittävin ja monipuolisin. Sen linnusto on runsasta, lepakot pitävät siitä ja kasvillisuuden vaihtelevuus tarjoaa kodin kaikenlaisille ötököille. Nackapuistoa kuitenkin uhkaa kaavoitus ja ihmisten tekemät luvattomat luonnonmuokkaukset. Mistä Nacka-nimi? Nackapuiston nimi juontaa juurensa vuoteen 1951. Sodan jälkeen alkoi kummikuntayhteistyö suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Nacka Kommunista tuli Lauttasaaren ystävyyspaikkakunta ja puisto nimettiin tämän kunniaksi. 50ja 60-luvuilla tehtiin paljon vierailuja puolin ja toisin, kunnes toiminta hiljeni 1970-luvulla. Nykyään Nacka on Tukholman taajamaa. Kaadettuja puita jätetään tarkoituksella luontoon lahoamaan. Sammalet ja jäkälät ovat merkki puhtaasta ilmasta. Maaginen, monipuolinen Nackapuisto Nackapuisto on kapea alue, mutta mitä luontoon tulee, koolla ei ole väliä. Jo pienikin luontoalue on kokonaisuuden kannalta merkittävä, sekä ihmisten hyvinvoinnille että eläinten elinympäristönä erityisesti kaupungissa.
7 30.1.2020 Nro 4 Puistoa kumoon oman käden oikeudella Ei pelkästään kaupungin kaavoitussuunnitelmat, vaan joidenkin asukkaiden oman käden oikeudella harjoittamat kaatohommat syövät Nackapuistoa. Viikko sitten Nackapuistosta oli kaadettu kolme tervettä tervaleppää ja hiekkatien varresta joidenkin talojen edustaa on jo hyvän aikaa sitten tasoitettu ja päällystetty mullalla. Tämä siis kaupungin mailla ilman kaupungin lupaa. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan puistovastaava Pekka Engblom sanoo vieneensä asian eteenpäin tarkastajille ja tällä hetkellä odotetaan näiden tutkimustuloksia. ”Tällainen toiminta on kiistatta luvatonta, ellei peräti rikokseksi luokiteltavaa. Kaupunki harkitsee tällaisissa tapauksissa tekeekö tutkintapyynnön poliisille vai pyritäänkö asia sopimaan suoraan kiinteistön kanssa”, hän sanoo. ”Kaiken olen jo kyllä 30-vuotisen urani aikana nähnyt. Yksityisten kiinteistöjen laajentuminen, kasvillisuuteen kajoaminen ja jätteiden dumppaaminen yleisille alueille on valitettavan tavanomaista. Ihmiset myös siistivät alueita, joiden ei kaupungin luonnonhoitosuunnitelman mukaan kuulu olla hoidettuna vaan nimenomaan luonnontilaisena.” Esimerkiksi jokin aika sitten Lehtisaaressa eräs taloyhtiö kaatoi omin lupinensa rannalta seitsemän koivua parantaakseen merinäköalaansa. Taloyhtiö joutui maksamaan tuhansien eurojen korvaukset. Engblom kertoo kaupungilla olevan alueiden käyttö ja valvonta -niminen yksikkö, jonka toimialaan kuuluu valvoa ja puuttua muun muassa tämän tyyppisiin tapauksiin. He eivät kuitenkaan tee säännöllisiä tarkastuskierroksia luontoalueille. ”Toki koko puistojen ja katujen parissa työskentelevä väki tarttuu tällaisiin tapauksiin huomatessaan ja ilmoittaa niistä alueidenkäytölle.” Engblomin mukaan kaupunki kyllä myöntää lupia erilaisiin projekteihin, kuten rakenteiden sijoitteluun, vuokrauksiin, tapahtumiin tai vastaavaa, joihin luonto välillisesti liittyy, mutta puunkaatoihin lupia ei myönnetä. ”Vastuuja turvallisuuskysymyksien selkeyden vuoksi kaupunki pyrkii tekemään kaikki puunkaadot, raivaukset ynnä muut ammattitaitoa vaativat konetyöt itse tai käyttämillään sopimusurakoitsijoilla.” koja lisää tuomalla sinne lepakonpönttöjä. ”Nackapuisto on merkitty 3-luokan lepakkoalueeksi, mikä tarkoittaa että se on paikallisesti arvokas lepakkoalue. Myös erilaisia lintulajeja on puistossa paljon”, Lindén kertoo. Nackapuistossa on erityisen runsas paikallinen pesimälinnusto, joka koostuu lehtija sekametsälinnuista. Erityisesti rastaita siellä on paljon, mutta myös satakieltä, kultarintaa, pikkutikkaa, luhtaja viitakerttusta, mustapääkerttua, rannoilla telkkää, ruokokerttusta ja silkkiuikkua. Esimerkiksi pikkutikka on uhanalainen laji ja ruokokerttunen ja silkkiuikku uhanalaisuuden varalta silmälläpidettäviä lajeja. Telkkä on suojeluarvoltaan Suomen kansainvälinen vastuulaji mikä tarkoittaa, että Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu lajin säilymisestä. Tämä pieni rantametsä yhdistyy hiekkatien toiselle puolelle omakotitaloalueelle siihen asti, kunnes niiden aidatut pihat alkavat. Tästä syntyykin hauska palapeli: rantametsä levittäytyy omakotitaloalueelle, jonka edustalla on myös puutarhakasveja ja marjapensaita. Kukkien hyönteisiä ja marjoja taas käyvät linnut syömässä. Nackapuistossa kasvaa alvejuuria, vadelmaa, leinikkejä, rentukkaa, hiirenporrasta ja puna-ailakkia. Nackapuistossa on myös lahopuuta. Helsingin kaupungin luonnonhoitosuunnitelmassa viheralueet erotellaan rakennettuihin ja luonnontilaisiin. Rakennettuja luontoalueita ovat puistot ja muut vastaavat virkistysalueet. Niitä pidetään siistinä leikkaamalla ruohoa ja trimmaamalla puskia. Luonnontilaisina taas pidetään esimerkiksi rantaniittyjä, lähimetsiä ja puistometsiä. Nämä alueet jätetään tarkoituksella puunaamatta. Niissä kaadetaan puita vain, jos se on sen verran huonokuntoinen tai pahassa paikassa, että se voi aiheuttaa vaaraa. Ja kun puu kaadetaan, se jätetään alueelle lahoamaan. Lahopuut eivät siis ole luonnossa siksi, että kaupungin puisto-osasto olisi laiska. Lahopuut ja hoitamattomuus monipuolistavat luontoa. ”Tarkoituksena on ylläpitää mahdollisimman elinvoimaista ja monipuolista luontoa. Hoitamattomalla luontoalueella on aivan erilainen eliöstö ja elinvoima kuin nypityllä golfkenttämäisellä pihamaalla”, toteaa Pekka Engblom, kaupunkiympäristön toimialan puistovastaava. Nackapuisto voi näyttää joidenkin silmiin jokseenkin räjähtäneeltä. Sen puusto ja kasvusto on kuitenkin juuri siksi monipuolinen ja se tekee siitä alueena arvokkaan. Siellä on kuoriaisia, hyönteisiä, matoja. Ja kun alueella on ötököitä, silloin tulevat linnut ruokailemaan ja pesimään. Ja kun alueella on lintuja, ne vetävät puoleensa taas niitä syöviä nisäkkäitä. Uhkana rakentaminen Viimeisin Nackapuistosta otettu isompi haukkaus on padel-kenttä, joka sai maaliskuussa 2019 noin 900 neliömetrin kokoisen alueen kolmelle kentälle ja yhdelle kontille. Yleensä vastaavissa tapauksissa luvasta päätetään kaupunkiympäristölautakunnassa tai sen jaostoissa, mutta tässä tapauksessa päätöksen teki virkamies, sillä se määriteltiin vähämerkitykselliseksi alueen käyttöön liittyväksi sopimukseksi. Lisää nakertamista on todennäköisesti luvassa. Lauttasaari-Seuran kaavatyöryhmän puheenjohtaja Katri Penttinen kertoo, että Länsija Luoteis-Lauttasaaren laajoilla alueilla on rakennuskielto. Sen aikana on tarkoitus kartoittaa rakennusten kannalta tärkeät säilytettävät alueet. Kyseiselle alueelle läntiseen Lauttasaareen ollaan laatimassa samanlaisia suunnitteluperiaatteita kuin Vattuniemeen on tehty, eli aluetta kehitetään kokonaisuutena. ”Näillä suunnitteluperiaatteilla ratkaistaan pitkälti se, mitä tuolle alueelle suunnitellaan. Siinä mietitään myös sitä, mitä yleiskaavassa alueesta sanotaan”, Penttinen toteaa. Uusi yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2016 ja se tuli voimaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2018. ”Yleiskaava tietää merkittävää lisärakentamista – myös Nackapuistoon. Siinä on merkitty Pyrkän kentän eteläpuolelle ja saaren pohjoisrannalle yhtä tiivistä rakentamista kuin Vattuniemen keskustan alueelle.” Lauttasaari-Seuran kaavatyöryhmä onnistui yleiskaavan luonnosvaiheessa 2015 toiminnallaan vaikuttamaan kaavaan niin, että Nackapuistoon ja Pyrkän alueelle jäi enemmän luontoa kuin suunnitelmissa oli. Penttisen mukaan nyt on pidettävä silmällä tulevia läntisen Lauttasaaren suunnitteluperiaatteita. Yleiskaavan tavoin vaarana on, että Nackapuiston tärkeää ja arvokasta luontoaluetta nakerretaan pala palalta asuinrakentamisen tieltä. ”On oltava valppaana, sillä Vattuniemen suunnitteluperiaatteiden kanssa kävi niin, että ne hyväksyttiin suoraan lautakunnassa eikä niistä voinut siksi valittaa. Silti ne ohjaavat vahvasti alueen rakentamista. Läntisen Lauttasaaren suunnitteluperiaatteiden olisi pitänyt valmistua jo viime kesänä, mutta niille on saatu jatkoaikaa. Asian seuraaminen on nyt tärkeää.” Penttinen haluaisi kuitenkin pysyä positiivisena ja uskoa siihen, että Helsingin kaupunki alkaa pikkuhiljaa ymmärtää luonnon merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. ”Kaupunki on budjetoinut lisärahaa luontoalueiden hoitamiseen ja koko ajan tulee lisätietoa ja tieteellistä näyttöä siitä kuinka tärkeä merkitys lähiluonnolla on ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Myös kaupungilla on meneillään hankkeita, joissa he miettivät puiden ja puistojen vaikutuksia terveydelle. Paineet luonnon säilyttämisen puolesta kasvavat koko ajan.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nackapuistosta on kaadettu luvattomasti puita. Asia on tutkinnassa. Maaginen, monipuolinen Nackapuisto Nackapuisto on kapea alue, mutta mitä luontoon tulee, koolla ei ole väliä. Jo pienikin luontoalue on kokonaisuuden kannalta merkittävä, sekä ihmisten hyvinvoinnille että eläinten elinympäristönä erityisesti kaupungissa.
TEKSTI Ville Elomaa Perjantaina syyskuun 19. päivänä 1924 noin kello kuuden aikoihin illalla rouva Edit Irene Nyman oli sienimetsällä Veijarivuorenniemessä omien lastensa ja rouva Anna Helénin tyttären kanssa. Uteliaisuuttaan rouva Nyman meni niemessä sijainneen aution talon ovelle ja avasi sen. Nyman näki eteisessä verisen ruumiin ja riensi heti Lauttasaaren kartanon konttoriin ilmoittamaan löydöstään. Helsingin Sanomat kertoi: ”Kun eräs rouva Nyman oli lastensa kanssa hakemassa sieniä metsästä lähellä sitä Lauttasaaren kärkeä, missä on venäläisten aikoinaan rakentama n.s. ensimmäinen patteri, kohtasi heitä eräässä niemellä olevassa autiossa huvilassa pöyristyttävä näky.” Uutisen ”ensimmäinen patteri” tarkoittaa kahta venäläisten rakentamaa tykkipatteria, jotka sijaitsevat Veijarivuorenniemessä lähellä Humauksen taloa. Rakennus, jossa rikos tapahtui, ei tosin ollut autio huvila, vaan venäläisten rakentama vartiotalo. Samantapainen on edelleen Särkiniemessä. Paikalle hälytetty poliisi löysi kaksi vainajaa, jotka osoittautuivat poliisille tutuiksi yleisiksi naisiksi, ilotytöiksi. Surmatut Anna Elisabeth Wanhala (s. 1902) ja Wilhelmiina Jaatinen (s. 1893) oli tapettu puukolla. Teko oli harvinaisen julma. Jaatisen ruumiissa oli yli 60 teräaseella iskettyä haavaa ja Wanhalan ruumissa noin 20, minkä lisäksi hänen vasen ranteensa oli lähes leikattu poikki. Vielä ikävämmäksi tapauksen teki se, että Helsingin pitäjän leikkuuhuoneella ruumiit tutkinut piirilääkäri, lääkintöneuvos Konrad ReijoWaara totesi Jaatisen olleen kolmannella kuulla raskaana. Kaksoismurha uutisoitiin lehdissä laajasti ympäri maata. Osaltaan laajan julkisuuden selittää se, että elokuussa oli Tampereen lähellä Messukylässä surmattu kaksi henkilöä ja tapaus oli vielä tuoreessa muistissa. Toisaalta elettiin kieltolakiaikaa ja Lauttasaari oli tunnettu varsin rauhattomana paikkana. Helsingin Sanomat kertoi 23.9.: ”Murhain johdosta mainittakoon, että ulkosalla liikkuminen Lauttasaarella wiime aikoina on ollut melkeinpä hengenwaarallista. Joka yö nähdään juopuneita yksilöitä räyhäten hoipertelevan pitkin teitä ja puukotukset owat kuuluneet päiwäjärjestykseen.” Lisämausteensa tilanteeseen toi se, että Lauttasaari oli ollut 15. syyskuuta lähtien ilman omaa poliisia. Virkaa siihen asti hoitanut konstaapeli erosi toimestaan apuvoimien puuttuessa. Väärä mies pidätetään Joissakin lehdissä kerrottiin, että mies, johon epäilykset kohdistuivat, oli aikaisemmin työskennellyt apulaisena eräällä puutarhurimestarilla. Tämä yksityiskohta johti myöhemmin oikean murhaajan löytämiseen, mutta tässä vaiheessa poliisi kuitenkin joutui väärille jäljille. 24. syyskuuta poliisi pidätti Ruskeasuolla tämän asunnosta maalari Anton Vuorisen. Vuorinen kiisti olleensa Lauttasaaressa murhan tapahtuma-aikana, mutta myönsi käyvänsä siellä ostamassa pirtua. Valitettavasti todistajat ovat usein epäluotettavia. Silminnäkijät tunnistivat Vuorisen mieheksi, joka oli nähty Wanhalan ja Jaatisen seurassa perjantai-aamuna. Lisäksi poliisi löysi Vuorisen kotoa tikarin, joka sopi murha-aseeksi. Vähitellen poliisi alkoi epäillä Vuorisen syyllisyyttä ja lopulta hänet päästi pälkähästä eräs ajuri, joka todisti juopotelleensa Vuorisen kanssa koko murhapäivän. Aluksi Lauttasaaren murhien tutkimuksista vastasi Huopalahden apulaisnimismies, mutta harhailut tutkimuksissa ja suuri julkisuus saivat aikaan sen, että Uudenmaanläänin maaherra antoi 27. syyskuuta määräyksen siirtää tutkinta Helsingin poliisilaitokselle, jossa tutkimuksia alkoi johtaa komisario Risto Silander. Oikea murhaaja pakenee Lopulta poliisi sai vihiä murhaajan henkilöllisyydestä. Se, että murhaajan tiedettiin työskennelleen aiemmin puutarhurimestari Emil Närhen puutarhassa, oli suureksi avuksi. Miehen nimi selvisi ja pian tiedettiin, että hän oli pestautunut 23. syyskuuta Helsingin merimieshuoneella laivamieheksi dragsfjärdiläiseen moottorialus Thyraan. Laiva oli lähtenyt Mäntyluotoon ottamaan puutavaralastia Kööpenhaminaan. Iltapäivällä 30. syyskuuta etsivät Eriksson ja Barman pidättivät Mäntyluodon satamassa 38-vuotiaan Juhani Yliniityn. Thyran kapteenin K.N.Olsenin mukaan Yliniitty oli tehnyt työnsä ahkerasti, mutta esiintyi laivalla hermostuneesti ja omituisesti. Koska tällä oli ollut useita haavoja käsissään, kapteeni ja miehistö alkoivat epäillä häntä Lauttasaaren murhaajaksi. Kapteeni oli jo päättänyt jättää miehen maihin Mäntyluodossa tämän käytöksen ja merimieheksi sopimattomuuden vuoksi. Yliniityllä oli useita rikostuomioita. Hänet tuomittiin vuosina 1905 ja 1910 kuritushuoneeseen 8 30.1.2020 Nro 4 ENNEN RIKOSTAPAUKSIA LAUTTASAARESSA, OSA 2 Veijarivuorenniemen kaksoismurha Lauttasaaressa tapahtui syyskuussa 1924 henkirikos, joka uutisoitiin laajasti koko maassa. Mistä on kyse ja kuka oli murhaaja? Murhatalon kivijalka on yhä jäljellä Veijarivuorenniemen metsässä. VILLE ELOMAA Murhatalo Veijarivuorenniemessä 1924. Kuva on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 4.10.24.
PIIRIT 30.1.2020 Nro 4 9 Veijarivuorenniemen kaksoismurha törkeästä varkaudesta ja vuonna 1913 kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen hänen yritettyään raiskata naisen ja pahoinpideltyään tämän. Joitakin vuosia myöhemmin Yliniityllä todettiin mielisairauden oireita ja hänet siirrettiin Nikkilän mielisairaalaan. Yliniitty oli mielisairaalassa noin viisi vuotta ja pääsi pois elokuussa 1924. Yliniitty todetaan mielisairaaksi Kun Yliniittyä alettiin kuulustella Helsingin poliisilaitoksella, hän myönsi olleensa murhattujen naisten kanssa murhatalossa ja kertoi yöpyneensä siellä usein. Murhan hän kiisti. Yliniityn mukaan hän oli käynyt ulkona hakemassa vettä ja palatessaan löytänyt naiset kuolleina. Hän sanoi sitten ajatelleensa erästä kiinalaisten maailmansodan aikana surmaamaa naista, mutta kun naiset olivat lattialla verissään, otaksui ”yliluonnollisten voimien” tappaneen nämä. ”Kiinalaiset juovat surmaamiensa veren ja näin ei tässä tapauksessa ollut laita”, Yliniitty sanoi. Murhiin käyttämänsä puukon katoamisenkin Yliniitty selitti yliluonnollisella tavalla. Sen oli vienyt häneltä ”sähköfoni”. Lapinlahden mielisairaalan oikeusmielitautiopin lääkäri Akseli Nikula tutki Yliniityn poliisin tiloissa. Nikula lausui: ”Yliniitty on mielestäni mielisairas henkilö. Tämä mielisairaus, jota nimitetään nuoruuden tylsistymiseksi, ilmenee lähinnä siinä, että hänen tunne-elämänsä on kokonaan tylsistynyt. Hän esiintyy yleensä välinpitämättömästi ja suhtautuu kaikkeen, mitä ympärillä tapahtuu, verrattain kylmästi. Älyllisesti esiintyy hän keskustelussa jokseenkin järjestäytyneesti, mutta on hänen mielikuvaelämänsä siitä huolimatta hyvinkin sairasta. Hän kuvittelee tuntevansa henkilöitä, jotka yliluonnollisten voimain kautta voivat huomattavasti vaikuttaa hänen, niinkuin muidenkin ihmisten elämään ja toimintaan.” Nikulan mielestä Yliniitty oli erittäin vaarallinen henkilö ja hänet olisi yhteiskunnan edun vuoksi suljettava pois yhteiskunnan parista. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo, että ”nuoruuden tylsistyminen” oli aikakauden synonyymi skitsofrenialle, johon Yliniityn oireet hänen mukaansa hyvin viittaavatkin. Lauerman mukaan Nikula oli hyvin pätevä ja myös psykopatiaan perehtynyt lääkäri. Mitä oikeastaan tapahtui Poliisin tutkimuksissa kävi ilmi, että murhatut naiset olivat tulleet torstai-iltana Lauttasaareen kahden mieshenkilön seurassa. Naiset olivat olleet heidän asunnossaan, mutta riitaannuttuaan naisten kanssa miehet olivat ajaneet heidät ulos. Todistajien mukaan naiset yöpyivät lautan lippupaviljongissa. Yliniitty myönsi tavanneensa heidät aamulla lauttarannassa. Seurue oli mennyt David Uurasen kaupalle nykyisen Meripuistotien varrelle ja Yliniitty oli käynyt ostamassa savukkeita ja ruokaa naisten odotellessa tiellä. Tämän todistivat kauppias Uuranen ja hänen 17-vuotias poikansa Eino, joka oli työskennellyt kaupassa sekä Maria Alexandra Björklund, joka oli nähnyt Yliniityn ja naiset kaupan ulkopuolella. Seurue poistui, kuten siihen aikaan sanottiin, ”Ryssänniemen” suuntaan, eli Vattuniemeen. Veijarivuorenniemeen päästyään Yliniitty ja naiset menivät tyhjillään olevaan taloon, jota Yliniitty oli käyttänyt majapaikkanaan. Sitten he olivat syöneet ja alkaneet juopotella, kunnes Yliniitty tappoi naiset. Kello kuuden aikoihin illalla sienimetsällä käynyt rouva Edit Irene Nyman löysi ruumiit. Hän oli nähnyt Yliniityn usein Lauttasaaressa, muttei tiennyt tämän majailevan kyseisessä talossa. Puutarhurimestari Emil Närhi kertoi tavanneensa Yliniityn Lauttasaaressa vähän ennen murhia, muttei tunnistanut tätä entiseksi työntekijäkseen ennen kuin Yliniitty oli maininnut tiettyjä asioita. Poliisi sai jossakin vaiheessa tutkimuksia Yliniityn nimen todennäköisesti juuri Närheltä ja sitten salaperäinen Lauttasaaren murhaaja lopulta saatiin kiinni. Loppuiäkseen mielisairaalaan Ensimmäinen oikeudenkäynti Juhani Yliniittyä vastaan pidettiin marraskuun 6. päivänä 1924 Malmin käräjillä. Yleinen syyttäjä pyysi lykkäystä oikeudenkäyntiin lisätodisteiden esittämiseksi. Joulukuun 5. päivänä oikeus katsoi, että Yliniityn syyntakeellisuudesta täytyi saada lausunto. Heinäkuussa 1925 Helsingin pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeus määräsi Juhani Yliniityn eliniäkseen mielisairaalaan Lapinlahden mielisairaalan lääkärin Akseli Nikulan selvityksen perusteella. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Otsikko Helsingin Sanomissa sunnuntaina 21. syyskuuta 1924. 1924 Lauantai oli toivoa täynnä Foggassa Galleria Foggassa avautui uusi myyntinäyttely Hope doesn’t up. Sinne siis! KOKOSI: Anna Konttinen Lauttasaaren Galleria Fogga (Lauttasaarentie 6) avautui syyskuussa. Lauantaiiltana galleriassa avautui myyntinäyttely ”Hope doesn’t give up”. Se on kokoelma kuudentoista eri taiteilijan näkemyksistä toivosta. Galleristi EevaLiisa Kujala toivotti 25 000 lauttasaarelaista tutustumaan näyttelyyn, kunhan emme nyt kaikki kerralla mene. Kuvataiteilija Riitta Eräpalon teosten lähtökohta on aina muoto ja todelliset havainnot. ”Kun aloitan maalaamisen, matkalla tapahtuu jotain ja oma olotilani siirtyy teokseen, oli olotila mikä tahansa.” Winter figure I, Riitta Eräpalo, öljy kankaalle 92 X 73 cm. Miksi Riitta juuri sinun töitäsi kannattaisi ostaa? ”Olen vasta aloitteleva taiteilija, nyt näitä saa vielä kohtuulliseen hintaan”, kertoi Eräpalo pilke silmäkulmassa. Sarianna Kranz ja mehiläisvahateos ”Daliitti äiti – valvova Maria”. Teoksessa on kuvattu kastiton intialainen perheenäiti, joka on täysin yhteiskuntajärjestelmien ulkopuolella, joten hän nukkuu öisin toinen silmä auki valvoessaan perhettään. Kranz käy kertomassa Intiassa taidetyöpajoisssa erilaisista taideteorioista. ”He ovat jo valmiita taiteilijoita, länsimaalaisena voin vain inspiroida näkemään erilaisia näkökulmia.” Gallerian ikkunassa on näytteillä Markku Heinosen pronssiteoksia. Ne ovat kuvia tarinoista. Heinonen haluaa jättää katsojille tilaa tulkita teoksia omista lähtökohdistaan. ”Haluan, että katsoja aina viimeistelee teoksen.” Heinosen pronssinen kuvataideteos ”Mies tornissa” on saanut inspiraationsa Joni Skiftesvikin novellista Aavistaja. Novellissa sodan rampauttama mies kaivaa kotinsa ympärille juoksuhautoja ja rakentaa vahtitornin. Aavistaako mies jotain, mitä muut eivät? Fogga hehkui Lauttasaarentien illassa. Näyttely on avoinna: ti ja pe 11-17, ke-to 12-18, la 12-15, su 13-16. Näyttely on auki 13. helmikuuta saakka
TAIDE Ihanasti pihalla – Maalauksia maisemasta. Kolmen ystävyksen, Anu Merenlahden, Elina Melginin ja Annu Ahosen maalauksia 31.1. asti kahvila Makersissa, Heikkiläntie 10. Hope doesn’t give up 13.2. asti, galleria Fogga, Lauttasaarentie 6. Kokoelma kuudentoista eri taiteilijan näkemyksistä toivosta. Veistoksia, maalauksia ja sekatekniikkaa. Marja Paasion vesiväritöitä 1.2.1.3. Kaken kehyksen ulkoikkunavitriinissä, Lauttasaarentie 17. Maalaukset ovat fantasiakuvia perhosista, linnuista, kaloista ja kukista. Exercising Consumption, Victoria Keddien valokuvanäyttely kesään asti kahvila Puhurissa, Kauppaneuvoksentie 10. Näyttely esittelee erilaisia hengitystä helpottavia tekniikoita, joita neuvottiin tuberkuloosipotilaille Paimion parantolassa 1900-luvun alussa. Kaksi kuvaa esittelee leikkauksen jälkeisiä lepoasentoja. LIIKUNTA KORIPALLO ToPoLa Liila-Keltainen LePy pe 31.1. klo 17.45, Lauttasaaren yhteiskoulu 1, 10-vuotiaat mikropojat III divisioona. ToPoLa LA Pakilan Päheet Pimut la 1.2. klo 9.30, Lauttasaaren yhteiskoulu 1, naisten IV divisioona. ToPoLa P09 WB-Pantterit la 1.2. klo 10.30, Lauttasaaren yhteiskoulu 3, 11-vuotiaat minipojat II divisioona. Touhun Pojat Lauttasaari T09 EBT Salamat la 1.2. klo 10.45, Lauttasaaren yhteiskoulu_vanha, 11-vuotiaat minitytöt II divisioona. ToPoLa Porvoon Tarmo la 1.2. klo 11.30, Lauttasaaren yhteiskoulu 1, 13-vuotiaat tytöt II divisioona. ToPoLa 2010 Keltainen PuHu White la 1.2. klo 12.15, Lauttasaaren yhteiskoulu 3, 10-vuotiaat mikropojat II divisioona ToPoLa HNMKY la 1.2. klo 13, Lauttasaaren yhteiskoulu_vanha, 12-vuotiaat minitytöt I divisioona. ToPoLa Keltainen Beat Basket Yellow P11 la 1.2. klo 13.15, Lauttasaaren yhteiskoulu 1, 9-vuotiaat mikropojat II divisioona. ToPoLa 2010 Liila LePy la 1.2. klo 13.45, Lauttasaaren yhteiskoulu 3, 10-vuotiaat mikropojat I divisioona ToPoLa Porvoon Tarmo la 1.2. klo 15.30, Lauttasaaren yhteiskoulu 2, 12-vuotiaat minitytöt II divisioona. ToPoLa T2010 PuHu la 1.2. klo 15.30, Lauttasaaren yhteiskoulu 3, 10-vuotiaat mikrotytöt II divisioona Keravan Kori-80 ToPoLa Keltainen la 1.2. klo 15.55, Lauttasaaren yhteiskoulu 1, 9-vuotiaat mikropojat II divisioona. ToPoLa Keravan Kori 80 la 1.2. klo 16.20, Lauttasaaren yhteiskoulu_vanha, miesten II divisioona. Topola T06-07 Helsingin NMKY su 2.2. klo 10.30, Lauttasaaren yhteiskoulu_uusi, 14-vuotiaat tytöt, SM-sarja, valtakunnalliset. ToPoLa LoU Basket su 2.2. klo 16, Lauttasaaren yhteiskoulu_vanha, 19-vuotiaat tytöt I divisioona. Feeniks Basket White Topola T06-07 su 2.2. klo 16.30, Lauttasaaren yhteiskoulu_uusi, 14-vuotiaat tytöt, SM-sarja, valtakunnalliset. ToPoLa Kori-80 su 2.2. klo 17.45, Lauttasaaren yhteiskoulu_vanha, naisten II divisioona. Petankkia pelataan sään salliessa torstaisin klo 16 ja sunnuntaisin klo 11 Pajalahden puiston kentällä. Ilmoittautumista ei tarvita. MUUT Lauttasaaren kielikylpy-yhdistys järjestää ma 3.2. klo 18-19 tilaisuuden, jossa kerrotaan ruotsin kielen kielikylvystä ja varhaiskasvatusryhmiin hakeutumisesta kaikille kielikylvystä kiinnostuneille. Tilaisuus pidetään Lauttasaaren seurakunnan yhteisötilassa Lauttiksessa, Lauttasaarentie 28, 2 krs. Vapaa pääsy. Isä-lapsi-kerho kokoontuu maanantaisin kello 16.30-18.30 Lahnalahden leikkipuistossa, Lauttasaarentie 40a. Tapaamisissa voidaan musisoida, askarrella, retkeillä, kokata tai saada vaikka vieraita isät voivat itse suunnitella mieleistä ohjelmaa. Ilmoittautumista ei tarvita. Satutunti alkaen joka keskiviikko klo 10-10.30 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdentie 10a. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Mukaan mahtuu 40 lasta. Ryhmiltä ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen lauttasaaren_kirjasto@ hel.fi. Öppna daghemmet Tallen för 0-6 åringar med vårdare. Öppet tisdagar 9.30-12.30 med musiklek kl 10.30. Öppet fredagar kl 9.30-12 med babyrytmik kl 10.15 och musiklek kl 10.30. Kaffeservering gratis för medlemmar (övriga 3 e/familj). Bibliotekshuset på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D. Suomen kielen kielikahvila keskiviikkoisin klo 17.30-18.30 kirjaston monitoimitilassa. Kielikahvilassa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä suomen kielellä. MLL Lauttasaaren perhekahvila on avoinna joka keskiviikko klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajalla, Pajalahdentie 10, kirjaston talo. Naapuruuspiiri senioreille keskiviikkoisin klo 13–15 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan naapureitasi kahvikupposen äärelle. Lisätietoja 09 310 73865. Tietotekniikan vertaisopastusta torstaisin klo 10-12 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdenkatu 10a. Opastukseen on varattava aika etukäteen (1 tunti/asiakas) kirjastosta, p. 09-3108 5020. Opastus on senioreille tarkoitettua maksutonta apua tietotekniikan käytössä. Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat neuvovat tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Oma laite mukaan. Lisätietoa info@entersenior.fi tai p. 050 307 9366. Digitalkkari kirjastossa alkaen pe 17.1. joka perjantai klo 9.30-15, kirjastolla, Pajalahdentie 10a. Digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen kanssa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Varaa opastusaika sähköpostitse: digitalkkari.etelainen@gmail.com tai puhelimitse 09-3108 5020. Svenskspråkiga sagostunder 7.2., 28.2., 20.3., 3.4., 24.4. kl 10-10.30 på Drumsö bibliotek. Sagostunderna är för barn i åldern 3-6. Det ryms 40 barn till en sagostund. Grupperna bör anmäla sig i förväg via e-post till adressen lauttasaaren_kirjasto@ hel.fi SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Kirkko: Myllykallionrinne 1 Messu su 2.2. klo 11 Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Heusala, Valojärvi. Viikkomessu ke 5.2. klo 19. Markkunen, Valojärvi. Messu su 9.2. klo 11. Markkunen, Viljamaa. Maksutonta lastenhoitoa kirkolla yli 2-vuotiaille lapsille ke-iltaisin klo 17.30-19.30 kirkon leikkihuoneessa B-rapun yläkerrassa. Ilmoittautumiset ti klo 9-16 numerosta 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voit tilata kotiin ti-, ke-, tai to-aamuksi klo 9-11 väliseksi ajaksi varaamalla lastenhoitajan ma klo 9-16 numerosta 050 3803514. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9-11 Myllykallionrinne 1, D-rappu. Lauttiksessa ti, ke ja to 912. Perjantaisin maksuton lapsiparkki. Ei ilmoittautumista, ei ikärajaa. UUTTA: myös torstaisin klo 14-18 Lauttiksessa. Metsäkerho 2 vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille joka arkipäivä ma– pe klo 9–11, aloitus Lauttiksessa. Käsityöpiiri joka toinen ti klo 13 Lauttiksessa. Seuraavan kerran 11.2. Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10.30. Seurakuntasalissa. Torstai-piiri to 30.1. kirjastolla klo 13, Pajalahdentie 10 A. Saaren seniorit ja muu väki tervetuloa tapaamaan ja kahvittelemaan seurakunnan tilaan Lauttikseen perjantaisin. Pannu kuumana klo 13-15. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. LaruAreena joka to klo 18 Lauttiksessa: Puheenvuoroja 2020-luvun ihmisyydestä ja uskonnollisuudesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. To 30.1.: Mikko Kurenlahti, tutkija Helsingin yliopisto. ”Kulutususko ympäristökriisin aikakaudella”. ”Tule sellaisena kuin olet” -Raamattupiiri 11.2. ja joka toinen ti klo 18.30. kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Musiklek tors 6.2. kl 10 i S:t Jacob för 0–3-åringar. Thomas Nyberg. Diakoniträff tors 6.2. kl 14-15.30 i S:t Jacobs kyrka. “Lyrik i vintertid” med Kerstin & Erik Vikström & Benita Ahlnäs. Högmässa sön 9.2. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Kyrkkaffe. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vatttuniemenkatu9 Sana ja rukous pe 31.1. klo 19. Sampo ja Aila. Herätyskokous su 2.2. klo 14. Pertti Hottinen. Alkupiiri 5.2. klo 19. Richard Garam. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer rf. Lör 15.2. februari kl 15 åker vi till Fallåker Teater för att se Robin Hood. Start prick 15 från Drumsö Hjältegravarna med buss.Biljetten 20€ och bussavgift 5€ betalas med jämna pengar i bussen.Bindande anmälning till Birgitta snarast tfn 0503461002.Kom ihåg Årsmötet 10.2.2020 kl 14 på LORU Österviksgatan 22B. 10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 30.1.2020 Nro 4 Musavisa ke 12.2. klo 19-21, Kaunis Kampela, Lauttasaarentie 10. Muusikko Esa soittaa ja laulaa sekä esittää kiperiä kysymyksiä musiikin saloista. Visa on maksuton ja palkinnot on huikeita. Visa on kaksi kertaa kuussa. Seuraava musavisa järjestetään ke 19.2. Gubbgrupp i Röda Villan Är du senior och önskar träffa andra ”gubbar” över en kopp kaffe? Nu finns det ett tillfälle för det. Starten är tisdagen den 4.2 kl. 13.30 14.30 i cafeét Puhuri i Röda Villan, Kommerserådsvägen 18. Det blir diskussion och innehåll enligt gruppens önskemål, eventuellt med gästande föreläsare. Ingen anmälning behövs, vi bjuder på kaffet. Janne Holmberg leder gruppen. Den första träffen ordnas i samarbete mellan Drumsö-Sällskapets svenska grupp och HelsingforsMission. Musavisaa Kauniissa Kampelassa Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 8 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti OSTETAAN MYY HUONOKUNTOINEN ASUNTOSI Haussa asunto ei välityskuluja 0443533303 Laura Stolt NÄYTTELYITÄ Helmikuun taiteilijana Anna-Maija Jääskeläinen: "Mielenmaisemia". Maisemamaalauksia ja piirroksia. Hiusmuotoilu Na-xet, Tallbergin puisto tie 1. TYÖTÄ TARJOLLA Ammattitaitoiselle ompelijalle työtä. p. 0500 603 745. AA-KOKOUKSIA Onko alkoholi ongelmasi? Ma 17.30, ke 17.30 ja pe 17.30 Lauttasaaren terveysasema, Lauttasaarentien puolelta sisään.
11 HIERONTAA 30.1.2020 Nro 4 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PARTURI P. 09 676 985 Tallbergin puistotie 1 00200 Helsinki PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 27-31. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 112 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Fysioterapia Hieronta Jumpparyhmät Jalkahoidot Kotikäynnit Helsingin palvelusetelillä: Fysioterapia Veteraanikuntoutus www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Itälahdenkatu 18 A 09 671 165 REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA JA PARTUREITA KAITAFILMIEN JA VHSNAUHOJEN DIGITOINTI 050 590 9990 Pajalahdentie 9 Ma-Pe 11-18, La 11-14 Lauttasaarentie 11 & 14 P Y Ö R Ä H U O L T O & PA PA’ S B I K E Pelago, Frog, Nutcase, Specialized, Kona, Fox TALVI ALE 2019-MALLIT -10% 30% 040 592 4664 / 040 545 6859 / 041 546 3090 Huolla pyöräsi nyt! Luistimien teroitus ja suksihuolto! C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_talvi19.pdf 1 20/12/2019 11.08 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ JÄTTIVALIKOIMA LP&CD BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki KE 12-18 ja LA 11-16 UUSI OSOITE Melkonkatu 18 Puh. 0400 303 300 SISUSTUSTUOTTEITA FYSIKAALISTA HOITOA KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA Kauppakeskus Lauttis, kolme telinettä. Lidl, Heikkiläntie 4 K-Supermarket, Kiviaidankatu 2 S-Market, Itälahdenkatu 27, teline aulan molemmissa päissä. Ravintola Lorun aula, Itälahdenkatu 22B Kirjasto, Pajalahdentie 10 Kahvila Puhuri, Kauppaneuvoksentie 18 Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 R-Kioski Isokaari, Isokaari 1 K-Market Isokaari, Isokaari 9 K-Market Oliivi, Isokaari 42 Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 Ruoholahden kauppakeskuksen aula, Itämerenkatu 21 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nappaa uusin Lauttasaari-lehti torstaisin noutopisteestä: www.lauttasaari.fi FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi Liian nopeasti tyhjenevistä telineistä ja muista mahdollisista jakeluongelmista voit laittaa viestiä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Lauttasaari-Seura tarjoaa Lauttasaari-lehden luukkujakelun kaikille saarelaisille kotitalouksille ja yrityksille, joilla ei ole mainoskieltoa. Lauttasaari-lehti ilmestyy lehtiluukku.fi-palvelussa torstaisin aamuyöllä. Sieltä löytyy myös lehtiarkisto vuodesta 2014 alkaen. KORJAUSOMPELUA ?HOMES www.4homes.fi Lauttasaari (Lauttasaarentie 2) / 050 505 3833 Mall ofTripla (Pasila) / 050 350 0998 Fine Art -sisustustauluja 20% 8.2.2020 asti. H y v i n v o i n t i a k o k o k e h o l l e ! 5 3 4 9 3 T a l l b e r g i n p u i s t o t i e 7 w w w . h o i t o l a f e e l g o o d . c o m Kauneusja Hyvinvointikeskus Feel Good KAMPAAMOJA JA PARTUREITA www.lauttasaari.fi
12 30.1.2020 Nro 4 Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI RUOH IS – lähelle on helppo tulla RUOH IS – lähelle on helppo tulla + monta muuta 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash • Ciao! Caffe Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion • HopLop • Hua Du Asian Fusion Cuisine Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste • Mayor’s Gym 24 h • Motivus • Musti ja Mirri Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff 100% TUORE SUSHIBUFFET 22 95 kg • Meidän sushimestarimme valmistavat sushit myymälässä edessäsi päivittäin • Tuore, laadukas, maistuva • Parhaat, aidot raaka-aineet Japanista HE-VISTÄ KEVYTTÄ ENERGIAA JA VITAMIINEJA Voimassa to-su 30.1.-2.2.2020 niin kauan kuin tuotteita riittää. HELPPOA HERKUTTELUA LOPPUVIIKKOON ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki % 010 538 2800. k-citymarket.fi Sähköautojen latauspisteet pysäköintihalli krs -4 /Parkkisähkö Pystyykö kuvan viereen lisäämään vaikka palleron jossa: Bleiseri 50€ (Ovh.99€) 1 ,ps/pkt Erä KASVIKSIA porkkana, peruna, lanttu, ruusukaali, punajuuri, suippopaprika (0,50-5,00 kg) 3 95 pkt Start naturell GRANOLA 750 g (5,27 kg) 10 95 rs MANSIKKA 900 g (12,17 kg) Espanja 1 89 ps Gold&Green DELIKAURA 120 g (15,75 kg) 3 99 rs Salosen RUNEBERGINTORTTU Rommilla 200 g ja Arrakilla 180 g (19,95-22,17 kg) 1 99 kg Tarocco VERIAPPELSIINI Italia PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18 FENNO OPTIIKKA Piilolasit heti mukaan alk. 25,(norm. 5,kpl) Akkukonesarjan ostajalle Akkutrimmeri Makita UR100DZX CXT runko veloituksetta. Arvo 49,BIEDER Raj. ERÄ Kotimaiset Kevätesikot 9, 90 3 kpl Ihanat värit! -40 % SÄÄSTÄ Atria Perhetila KANAN OHUET FILEELEIKKEET 300-380 g (8,77-11,11 kg) 10 ,3 pkt Yksittäin, ilman Plussakorttia 4,75 pkt (12,50-15,83 kg) PLUSSA-KORTILLA -29% Dr.Oetker Rustica PIZZAT 540-640 g (5,21-6,12 kg) raj. 1 erä/talous ilman korttia kpl 10 ,3 pkt Yksittäin, ilman Plussa-korttia 4,65 kpl (7,57-8,53 kg) PLUSSA-KORTILLA -28% Yksittäin, ilman Plussa-korttia 6,49 rs (12,98-16,23 kg) PLUSSA-KORTILLA -11% Kariniemen Kananpojan SISÄFILEEPIHVIT 400-500 g (11,58-14,47 kg) 5 79 rs President Crème de SULATEJUUSTOT 105-125 g (8,00-9,52 kg) 1 ,pkt 29 95 kg LOHIMEDALJONGIT Naturel tai yrttimarinoitu, Norja 49 95 kg Talon tapaan GRAAVILOHIVIIPALE 39 95 kg R.Tillmanin Perinteisesti savustettu LOHIFILEE 49 95 kg Tuore KIRJOLOHEN MÄTI Suomi 2 99 pkt Herkkutilan Parhaat perhe KERMAJUUSTOVIIPALEET 500 g (5,98 kg) DRESSMANN WINTER FESTIVAL Tuotteita alennetuin hinnoin! Bleiseri 50,(Ovh. 99,) K-RAUTA Makita CLX224A 12V Akkukonesarja Pienikokoinen ja kevyt sarja salkussa, sis. DF333D-porakone ja iskevä TD110D-ruuvinväännin, kaksi 2,0 Ah:n akkua ja latauslaite. 502024045 159,(norm. 199,-) Viennetta JÄÄTELÖKAKUT 650 ml (1,54 l) raj. 3pkt/talous 1 ,Yksittäin, ilman Plussa-korttia 2,25 kpl (3,46 l) PLUSSA-KORTILLA -55% pkt