• 30.5.2014 ? Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ? www.lauttasaari.fi ? Perustettu 1968 ? Nro 22 KERROSTALOKODIT KERROSTALOKODIT Vattuniemenkatu 10 3h, k, s, 2p, 98,5 m2 Nopeasti vapautuva, vaaleansävyinen huoneisto vuonna 2002 rakennetussa talossa. vh. 580 000 ?. Katajaharjuntie 13 3h, k, p, 79 m2 Kaunis koti Katajaharjussa! Avara ja valoisa läpitalon asunto, ylellisen iso ja moderni keittiö. 424 000 ?. Katajaharjuntie 2-4 3h, k, p, 68 m2 Toimivapohjainen läpitalon asunto talon neljännessä kerroksessa. vh. 279 000 ?. Gyldenintie 12 1h, kk, p, 27 m2 Tunnelmallinen, viihtyisä yksiö viehättävässä, suositussa ja rauhallisessa 2-kerroksisessa pienkerrostalossa. vh. 169 000 ?. Vuokrataan Ostetaan Puistokaari 11, 1h, alkovi, kk, p, 31 m2, 790 ?/kk. Rauhallisen Puistokaaren varrella hyväkuntoinen, heti vapaa koti. 5-6h, k Lauttasaaresta. Myös remontoitavat huomioidaan. Myyjälle ei kuluja. Tiedustelut: Susan Hyvönen p. 044 202 5777. www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Lauttasaari 60,5 m2 Vattuniemenkatu 22 A Näönhuollon palvelupaketit ? Näön ja Silmien Terveystutkimus (silmien seulontaterveystutkimus) ? Ikääntyvän Henkilön Tutkimuspaketti (laajempi silmien terveystutkimus) ? Piilolasien Vuositutkimus ? Koululaisen Tutkimuspaketti ? Karsastus Tutkimuspaketti ? Urheilijan Tutkimuspaketti ? Kuvantamistutkimukset ? International Primary Eye Care Services in English ? Silmälääkäri ja Silmäkirurgipalvelut Raymond Andersson ? Optikkomestari ja Piilolasioptikko ? Heikkonäköisten Apuvälinesertifikaatti Bea Andersson ? Optikko ? Optoergonomiasertifikaatti Robert Andersson ? Optometrist M.Sc. ? Opt. Pro-auctore lääkkeenmääräysoikeus Sari Pitkänen ? Piilolasioptikko ? Optoergonomiasertifikaatti 2 h, avok + rt, s + kph + wc, lasitettu parveke Uutta vastaava, avara ja moderni 6. kerroksen kulmahuoneisto vuonna 2012 valmistuneessa ja omalla tontilla sijaitsevassa yhtiössä. Hyvä ja avara layout, huoneiston levyiseltä parvekkeelta upeat näkymät. Mh. 203.305 ? Vmh. 440.000 ? Tuomas Tapola, toimitusjohtaja, LKV 040 565 5755, tuomas.tapola@crape.fi Lautta Optiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi LAUTTAOPTIIKKA näönhuollon-palvelupaketit-v1.indd 1 Crape Oy LKV (09) 668 710 www.crape.fi Melkonkatu 14, 00210 Helsinki Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki 16.1.2014 22.35 RAJOITETTU ERÄ ERIKOISHINTAAN. CLUB VEPSÄLÄINEN LIMITED EDITION Hästens Limited Club Vepsäläinen edition -parivuode, norm. 6.100,Erikoiserä nyt 4.800,Vuoteet on viimeistelty numeroidulla nimilaatalla. Lue lisää: clubvepsalainen.? Hästens Store Helsinki, Lönnrotinkatu 11. Ma?pe 10?18, la 10?15, p. 020 7801 370. Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt + 6,91 snt/min tai matkapuhelimesta 8,35 snt + 16,69 snt/min Nro 22 ? 30.5.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 1
• 30.5.2014 Sillan yli naapuriin Tällä viikolla teemasivujemme aiheena on naapurimme Ruoholahti. Moni lauttasaarelainen kulkee sillan yli Ruoholahden suuntaan päivittäin tai lähes päivittäin. Silti ei välttämättä tule ajateltua, mitä kaikkea noinkin läheltä kotisaartamme löytyy. Ostarin purkutöiden alettua osan saarelaisista kauppamatka saattaa luonnollisesti suuntautua sillan toiselle puolelle ? esimerkiksi kotimatkan varrella. Toki osa Ruoholahden palveluista on sellaisia, joille ei välttämättä Lauttasaaresta löytyisi tilojakaan. Esimerkiksi Citymarket, sisäleikkipuisto SnadiStadi ja Jätkäsaaren Verkkokauppa.com palvelevat laajaa joukkoa lauttasaarelaisia. Kaapelitehtaalta löytyy puolestaan kävelyetäisyyden päästä muun muassa koko perheelle soveltuvia museoita. Esimerkiksi Hotelli- ja ravintolamuseossa, Teatterimuseossa ja Suomen valokuvataiteen museossa saa helposti vierähtämään tovin jos toisenkin. Lisäksi Kaapelilla on mahdollista harrastaa niin liikuntaa kuin taiteitakin. Ja toki liikenne kulkee sillan yli toiseenkin suuntaan. Ruoholahtelaiset tulevat Lauttasaareen terveyspalvelujen käyttäjinä, ja varmasti upeat ulkoilumahdollisuutemmekin houkuttavat tutustumaan saareemme. Etenkin Kasinonranta kerää kesäisin rantaelämästä nauttivia laajemmaltikin kuin vain oman saaren asukkaista. Naapurisopua siis puolin ja toisin! Tänä viikonloppuna on myös jälleen aika kohottaa malja ylioppilaille ja valmistuneille sekä päästää koululaiset kirmaamaan kesälaitumille. Ihania juhlia kaikille lukijoille! Nina Talmén Lauttasaari-lehden päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi irmeli karhiaho Pääkirjoitus Kartano tulee myyntiin Lauttasaaren kartanon uudemmalle päärakennukselle etsitään ostajaa, sillä kaupunki valmistelee parhaillaan useiden omistamiensa rakennusten myyntiä. Kartano valmistui 1837 ja viereinen Punainen Huvila jo 1793. Punaisessa Huvilassa ovat vuokralla Lauttasaari-Seura ja sen omistama Lauttasaari-lehti. Uudempi päärakennus sen sijaan on ollut vuosia tyhjillään Marian sairaskodin muutettua uusiin tiloihin Haahkakujalle. Myyntikohteitten joukossa on muun muassa asumiskäyttöön ja kokoontumistiloiksi sopivia sekä rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita. Osa rakennuksista myydään avoimella tarjouskilpailulla ja niiden myynnistä päättää kiinteistölautakunta. Lauttasaaren kartanon arvellaan soveltuvan toimistotai kokoontumiskäyttöön ja osa tiloista voisi kenties toimia myös ravintolana. Aikoinaan kartanon alakerrassa oli kahvila. Kaupungin tiedote kertoo, että ?kartanon vanhempi rakennus on 1700-luvulta ja nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella?. Kun kartanorakennukset esitellään samassa yhteydessä, on helppo päätellä, että molemmat niistä ovat myös kaupungin myyntilistalla. Kenties ne myydään könttänä. Kohteiden myynnistä vastaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus. Parhaillaan myytävinä on kaksi pientaloa Meilahdessa ja Pasilassa. Tilakeskus valmistelee Lauttasaaren kartanon lisäksi muun muassa Skatan tilan myyntiä Vuosaaressa, Villa Furuvikiä Laajasalossa, taloa Kruununhaassa Mariankatu 3:ssa sekä asuinrakennuskiinteistöä Hämeentie 178:ssa. Tilojen myynnin taustalla on kaupungin tavoite vähentää ylläpidettävien kiinteistöjensä suurta määrää. Toisaalta tarpeettomien kiinteistöjen myynnistä kilahtaa sievoinen summa kaupungin pohjattomaan kirstuun. Myyntiin tulevat kiinteistöt ovat sellaisia, joita kaupunki ei tarvitse omaan käyttöönsä. Kaupunki omistaa yli 2,6 miljoonan neliömetrin verran rakennuksia ? jos neliömäärä nyt jollekulle jotain kertoo. Irmeli Karhiaho Vesibussikiertoajelu Lauttasaaren ympäri Helsinki-päivänä 12.6. järjestetään opastettu vesibussikiertoajelu Lauttasaaren ympäri. Lähtö klo 17.00 Tammasaaren laiturista Kaapelitehtaan edestä. Kiertoajelun kesto on kaksi tuntia. Oppaina toimivat FM Ville Elomaa ja arkkitehti Anu Mansikka. Ilmaisia lippuja jaossa rajoitettu määrä Lauttasaari-Seuran toimistolla Punaisella Huvilalla ja Kaupungintalon Virka Infossa tiistaista 3.6. klo 9.00 alkaen. Järjestäjät Lauttasaari-Seura ry. ja Helsingin kaupunki Olavi Similä Viikon kuva Viikon kuva Lauttasaari-lehti julkaisee lukijoitten lähettämiä valokuvia Viikon kuva -palstallaan. Aihe on vapaa: luontokuvia, hauskoja sattumuksia, yllättäviä tilanteita, iloisia yllätyksiä, asumisen ongelmia ja niin edelleen. Haussa ovat kuvat, joista arvelet olevan iloa tai hyötyä muille. Kuvaehdotuksia voi lähettää sähköisessä muodossa lehden toimitukseen osoitteella lehti@lauttasaari.fi. Kuvaajan nimi mainitaan ja toivottavaa olisi lyhyt kuvaan liittyvä teksti tai ainakin tieto, mistä päin saarta kuva on otettu ja milloin. Julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota. Vaskilahden rantamaisemissa odotetaan iloista perheenlisäystä. 2 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 22 ? 30.5.2014
• Jorin Tori aloitti Heikkaanaukiolla Lauttasaaren ostoskeskuksen purkamisen alta joutui moni yritys muuttamaan muualle. Jokunen jopa lopetti yritystoiminnan, kuten Kultasepänliike Fi­garo ja Kampaamo Aaltonen. - Tämä on strategisesti hieno paikka S-marketin, Lidlin, K-supermarketin ja Alkon naapurina. Myyn alkuun kukkien lisäksi mansikoita ja kirsikoita ja kotimaisia vihanneksia sitä mukaa kun Meiltä ja muualta Koonnut: Irmeli Karhiaho sato kypsyy. Eli niiden suhteen menee lähemmäs juhannusta, mutta sitä ennen on jo ruotsalaista uutta perunaa myynnissä. Irmeli Karhiaho Ostarilla vuosia kukkia, marjoja ja sieniä myynyt Jorin Tori toi betonikolossiin väriä ja Jorin Torin omistaja Jori Liemola halusi jatkaa saarella toimintaansa. Mutta missä? Kesän säveliä kirkossa Lauttasaaren kirkossa kuullaan Kesän säveliä konsertissa sunnuntaina 1.6. kello 18.30. Konsertissa esiintyvät Lauttasaaren Orkesteri ja StadtStreicher Waren Saksasta. Orkestereita johtavat Ahti Valtonen ja Frank Phillip. Konsertin laulusolisteina kuullaan Petteri Salomaata ja Anja Lamsteria sekä viulusolistina Tatjana Reuteria. Konsertin pääteos on Heikki Suolahden Sinfonia piccola. Liput konserttiin maksavat 15 euroa. Liemolan katse tähysi Heikkaanaukion suuntaan ? se olisi mitä mainioin paikka kukka- ja vihannestorille. Lopulta Liemolaa onnisti: hän on kirjoittanut kaupungin kanssa vuokrasopimuksen ja aloitti alkuviikosta torinpidon. Hänen ansiostaan jopa toria rumentava hiekkasiilo siirrettiin muualle. Helsinki-päivän aattona keskiviikkona 11.6. kello 18.00 pidetään Jätkäsaaren Huutokonttorissa asukasilta ja näyttelyn avajaiset. Illan aiheena ovat Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston pohjoisosan suunnitelmat. Irmeli Karhiaho Yli kilometrin pituinen Hyväntoivonpuisto ulottuu Ruoholahdesta Jätkäsaaren eteläkärkeen suunniteltuun uimarantaan. Puistoon suunnitellaan monipuolisia mahdollisuuksia oleskeluun ja leikkiin maisemataiteen keinoin. Päiväkotien tilanne ratkaistavissa Kiitos kaikille, jotka kommentoitte lehden 15.5. ilmestyneessä numerossa ollutta Lauttasaari-Seuran lausuntoa koskien Isokaari 30 asemakaavamuutosta päiväkodiksi. Palaute oli Seuran lausuntoa ja Lahnalahden puiston eteläosaan ehdotettua uutta päiväkotia tukeva. Lauttasaari-Seura tulee jatkamaan neuvotteluja kahden noin satapaikkaisen päiväkodin saamiseksi pikaisesti; ehdotettuun osoitteeseen Isokaari 30 ja Lahnalahden puistoon. Isokaaren ratkaisu saadaan paremmin ympäristöön sopivaksi siirtämällä rakennusta enemmän puiston puolelle kaakkoon. Ajoyhteys päiväkodille voisi olla taksiaseman kohdalla samalla tavalla kuten se on nytkin. Tällä tavoin säästyy kalliometsikkö eikä rakennus ajoteineen tule liian lähelle naapureita. Se osa viherkäytävää, joka jää päiväkodin tonttiin on tasaista ryteikköä, jolla ei ole suurta virkistyskäyttöä. Silti tähän jää jäljelle riittävästi viherkäytävää. Päiväkodeille ei näytä saaressa löytyvän paikkoja muualta kuin puistoista. Jotta päiväkodit saadaan, on puistoista na- kerrettava. Esitetyt kaksi paikkaa ovat vertailussa havaittu parhaiksi. Ne sijaitsevat alueellisesti ja liikenteellisesti edullisesti, eikä arvokkaita luontoarvoja menetetä. Toisaalta näiden uusien päiväkotien rakentamisen myötä voidaan poistaa parakkipäiväkodit Pajalahden puistosta ja Hevosenkenkäpuistosta, jolloin vapautuu puistoa yleiseen käyttöön. Asukasillan aluksi esitellään puistosuunnitelma ja rakennusprojekti. Illan lopuksi annetaan tilannekatsaus Jätkäsaaren rakentamisesta. Silloin on myös mahdollista esittää kysymyksiä alueen rakentamisesta ja puistosuunnitelmasta. Huutokonttori sijaitsee Tyynenmerenkatu 1:ssä. Irmeli Karhiaho Jori Liemola iloitsee ?työvoitostaan?. Hänen mukaansa välillä tuntui kuin kaupunki olisi unohtanut koko torialueen olemassaolon. Sitten kaupungilta löytyi sopiva arkkitehti, joka tuumasi Liemolan torihankkeelle, että ?il­ man muuta?. Asukasilta Huutokonttorissa Ostarin purku alkoi Lauttasaareen postimerkkikaavoitettu uusi asuntorakentaminen on ollut kaupungille erittäin edullista. Hyviä veronmaksajia on tullut paljon lisää eikä kaupungin ole tarvinnut tehdä mitään investointeja infrastruktuuriin; kadut ja viemäriverkko ovat olleet valmiit. Ei ole mikään salaisuus, että lauttasaarelaisten veroäyrit menevä suureksi osaksi muualle kuin saarelaisten hyödyksi. Meillä on ainakin oikeus vaatia tarvittavat kaksi sopivan kokoista päiväkotia nopealla toimitusajalla. Yksi tarjottu iso mammuttipäiväkoti ei kelpaa. Ilpo Aarniala Lauttasaari-Seuran kaavatyöryhmän puheenjohtaja Lauttasaaren ostoskeskuksen purkaminen on käynnistynyt. Asialla on sama lauttasaarelainen urakoitsija kuin Teoston talon kohdalla eli Purkupiha Oy. YIT rakentaa ostoskeskuksen tontille liikehuoneistoja ja asuinkerrostaloja. Ostarilta pääsee myös Lauttasaaren metroasemalle, jahka se aikanaan valmistuu. Otavantielle Punaisen Huvilan taakse on kohonnut korkea aita, jonka suojiin rakennetaan työmaakopit ostoskeskuksen rakentajille. Loppuuko maa kaupungista kesken? Kolumni Sirpa Asko-Seljavaara professori kaupunginvaltuutettu (kok.) Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli 21.5. useita tunteja Kotikaupunkina Helsinki -raportista, joka käsitteli kaupunkimme asuntorakentamisen toteutumista. Helsingin väkiluku kasvoi viime vuonna 8600 asukkaalla, joista suurin osa oli muuttovoittoa (muun muassa ulkomailta 2 800 ihmistä). Seuraavina vuosina on arvioitu, että Helsingin asukasluku voisi kasvaa jopa 10 000 asukkaalla vuodessa. Onko se liikaa? Asuntotuotantotavoite on valtuuston päätöksellä 5500 asuntoa vuodessa. Jäimme siitä jälkeen, kun valmistui 4 687 asuntoa. Hintojen ja vuokrien kasvu jatkui ja samoin asuntopula. Valtuuston mielestä meidän pitäisi rakentaa Nro 22 ? 30.5.2014 etenkin vuokra-asuntoja, mutta se ei näytä onnistuvan Helsingissä. Lisäksi rakennetaan liian suuria asuntoja johtuen rakennettavan talon keskipinta-alavaatimuksesta, jolloin grynderi rakentaa talon yläkertaan monta suurta asuntoa, joihin ei ole tarvetta - eikä ostajia. Vaikka kaupungin mailta on varattu tontteja 12 500 asuntoa varten, riittää varauskanta vain 3,5 vuodeksi. Näyttää siltä, että Helsingissä maa loppuu kesken, vaikka kaupunkirakennetta tiivistetään. Täyttääkseen tavoitteen kaupunkisuunnittelijat käyttävät täydennysrakentamista (45,9 prosenttia 2013 valmistuneista asunnoista), ullakkorakentamista ja esittävät virkistysalueiden rakentamista, kuten Kivinokkaa, jonka minä jättäisin kaupunkilaisten ulkoilualueeksi. Jättäisin Kivinokkaan kesämajat, kuten meillä Lauttasaaressa ja avaisin yleisiä uimarantoja ja venelaitureita kaikelle kansalle. Asuntorakentamiselle esitetään uhrattavaksi myös Malmin lentokenttä, vaikka se on listattu World Monuments Fundin uhanalaisten kulttuuriaarteiden joukkoon. Malmi on Lauttasaari Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja tärkeä koulutuskenttä. Malmin lentäjät kertovat, että lentokalustossa on tapahtumassa vallankumous lähivuosina, kun käyttöön tulevat 4-6 -paikkaiset mikrojetit (Very Light Jet), jotka ovat lähes äänettömiä, edullisia, tarvitsevat vain yhden lentäjän, nousevat ilmaan alle yhden kilometrin kentältä. Niillä lentäminen Venäjälle ja Keski-Eurooppaan tapahtuu nopeasti ja halvalla. Malmin lentokenttää ei pidä uhrata asuntorakentamiseen, vaikka Kehä Kolmen ulkopuolelta olevat ministerit sitä halusivat. Olen suhtautunut metropolihallintoon negatiivisesti, mutta jos AM-ohjelma (Asuminen ja Maankäyttö) ei muuten onnistu pääkaupunkiseudulla, tehdään vaaleilla valittu metropolivaltuusto, joka päättää, mihin asuntoja rakennetaan Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Metropolialueella on maata riittämiin eikä tarvitse uhrata helsinkiläisille tärkeitä kohteita asuntokäyttöön. PS Kallion terveysaseman tilalle suunnitellusta perhekeskuksesta ei ole tehty mitään päätöstä, eikä sosiaali- ja terveyslautakunnassa ole jäseniä, jotka kannattavat sitä. www.lauttasaari.fi 3
• Stubbin tähti valaisi taas Lauttasaaren EU-parlamentin vaalit eivät kiinnostaneet hyvästä vaalikampanjasta ja eduskuntavaalien läheisyydestä huolimatta, vaikka juuri Brysselissä hahmotellaan suuntaviivat Suomenkin lainsäädännölle ja taloudelle. Onneksi sentään Suomen äänestysprosentti nousi niukasti 40 prosentin yläpuolelle. Slovakiassa se putosi 13 prosentin tasolle. Pääkaupunkiseudulla kiinnostus unionin asioi­ hin on aina muuta Suomea suurempaa, ja niinpä äänestysprosentti nousikin Helsingissä sentään 52.4 prosenttiin. Lauttasaaressa äänestysaktiivisuus on väestön sosioekonomisen aseman perusteella aina suurempaa kuin Helsingissä keskimäärin. Nyt se on koko saaren osalla 64.8 prosenttia. Mutta kuuden äänestysalueen kohdalla on vaihteluita. Pienin se on äänestysalue D:ssä (62.0) ja korkeimmillaan B:ssä, 66.0. Silti se ei ole lähellä Helsingin huippua. Kun yleensäkin on hyvä verrata Lauttasaarta Munkkiniemeen, voi todeta, että äänestysprosentti vaihteli siellä jopa enemmän: kolmen äänestysalueen vaihtelu oli 61.0 - 69.9. Aktiivisuus on saarellamme hieman kasvanut, kuten siis koko maassakin. Mainittakoon, että nuo äärialueet ovat samat kuin viimeksi eli pienalueet poikkeavat pysyvästi, on siis erilaisia ?äänestämisen pienilmastoja?. Demarit putoavat ja vihreät menettävät Vielä enemmän Lauttasaari eroaa Helsingin keskitasosta puolueiden kannatuksen nojalla. Seuraavassa on koko Helsingin ja Lauttasaaren puoluekannatuksen vertailu muutaman puolueen osalta: Helsinki Lauttasaari Kok. 28.1 39.4 Vihr. 19.3 18.5 sdp 11.7 6.4 rkp 6.9 14.0 Näiden vaalien yksi merkittävimmistä muutoksista oli sdp:n kannatuksen tuntuva aleneminen. Koko maan tasolla se oli edellisistä EU-vaaleista peräti 5.1, Helsingissä 4.1 ja Lauttasaaressa 1.6 prosenttiyksikköä, vaikka edellinen tulos oli muistini mukaan jo huonoin, minkä demarit ovat saarella saaneet. Myös vihreät menettivät asemiaan. Vastaavat pudotukset ovat 3.1, 6.7 ja 4.1 prosenttiyksikköä, vaikka puolueen ehdokasvalikoima oli tavanomaistakin laadukkaampi. Mutta ettei koko kuva, totuudesta ei vaaleissa voi puhua, unohdu on todettava, että myös suurimpana puolueena säilynyt kokoomus menetti suhteellista kannatustaan. Vastaavat pudotusluvut ovat kokoomuksella: Suomi 0.6, Helsinki 1.7 ja Lauttasaari 1.8. Neljättä paikkaa ei siksi tullut, mutta vastaavasti eduskuntavaalien jytky vaihtui posaukseen ja perussuomalaiset saivat kaksi, mutta eivät kolmea paikkaa. Vain ruotsalainen kansanpuolue on säilyttänyt asemansa sekä Helsingin tasolla että Lauttasaaressa. Saaren muutoksista on merkittävin se, että demarit ovat pudonneet tällä aiemmin pitämästään vahvasta neljännestä sijasta - muis- 4 www.lauttasaari.fi sa vaaleissa yli 10 prosenttia - pikkupuolueiden joukkoon. Ennen nämä olivat vain puolet sdp:n luvuista! Mitäpä sanotte seuraavasta ryppäästä: sdp, 6.4, keskusta 6.3, perussuomalaiset 6.0 ja vielä vasemmistoliittokin 5.5 prosenttia. Näiden jälkeen jää vain kristillisdemokraatit 2.4 prosenttia. on ex-saarelainen ja parlamenttiin palannut kantavihreä Heidi Hautala ja kuudes on koko maan toisena 80 500 äänellään ollut perussuomalaisten Jussi Halla-aho 343 ääntä. Sitten seuraavat rkp:n Christina Gestrin 349, Marcus Rantala 335 ja kymmenes on paikkansa uusinut Nils Torvalds 318 ääntä. Kolme eri Lauttasaarta Yhdeksäntenä on vasemmistoliiton nuori tähti Li Andersson 319 äänellään, eli tässä voi nähdä myös nuorten löytäneen oman ehdokkaansa. Muut ?saaren mepit? olisivat olleet uusi nimi, kokoomuksen Aura Salla 317 (Helsingissä 4758), pudonnut Eija-Riitta Korhola 300 ja valituksi tullut keskustan komissaarin tehtävät jättävä Olli Rehn 282. Toinen yllätysnimi Sallan lisäksi vihreiden Antero Vartia sai täältä 270 ääntä (Helsinki 5070). Äänestysalueitten väliset vaihtelut näkyvät luonnollisesti myös puolueiden kannatuksessa vieläpä suurempana kuin äänestysaktiivisuuden vaihtelut. Lauttasaaressa on, kuten aiemmin olen todennut, kolme aluetta: vanha Etu-Lauttasaari, kirkonmäen ympäristö - rkp:n vahva alue ja Vattuniemi. Kokoomuksen kannatuksessa on kuudella äänestysalueellamme melkoinen vaihteluväli: 34.2 - 49.9 eli kokonaista 15.7. prosenttiyksikköä. Osan tästä selittää rkp:n toiseen suuntaan menevä vaihtelu. Mutta Etu-Lauttasaaressa näiden yhteinen kannatus jää niukasti alle puolen ja nousisi sen yli vain KD:n avulla. Demareiden kärkinimetkään eivät saaneet täällä paljon ääniä. Paras oli uudelleen valituksi tullut Liisa Jaakonsaari 153 äänel- lään. Heidän toiseksi mepikseen nousut Miapetra Kumpula-Natri sai 141 ja varalle jäänyt Timo Harakka 133 ääntä. Lauttasaarelaisista mainittakoon, että Sanna Lehtinen jäi nyt keskustatähtien varjoon ja ääniä kertyi koko Suomessa 1913, niistä Helsingistä 318 ja saarelta vain 47. Mutta ei politiikka tähän lopu. Jo lähitulevaisuus näyttää, mihin tämä Stubbin suosio riittää tai vie. Se nähdään kokoomuksen puoluekokouksessa. Seppo Väisänen PS Muistatteko muuten, että vuoden 2004 äänikuningatar oli myös vajaalla 150 000 äänellä Brysseliin poistunut ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki Stubbin saadessa silloin ?vain? 115 000 ääntä. Myös vihreiden vaihtelu on melkoista: 12.1 - 23.1 prosenttia, ja sitä voi osin kuvata vastakkaiseksi kokoomuksen kannatukselle, kuten luonnollisesti vasemmistoliiton vaihteluita 3.5 - 7.0 prosenttia. Pienenkin alueen sisällä voi siis olla suuria vaihteluilta, kuten olen aina ns. ranskalaisen koulukunnan oppien mukaan pyrkinyt esittämään. Stubbin suosion selitys Ei olisi ollut vaikea ennustaa, että ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb olisi äänikuningas nimenomaan Lauttasaaressa, jossa hän debytoi komeetan tavoin jo 2004 EU- vaaleissa. Ei ole ihme, että EU-henkinen Stubb menestyy EU-myönteisellä alueella. Seuraavassa hänen osuutensa kaikista äänistä: Suomessa keskimäärin 8.6, Helsingissä 11.0 ja Lauttasaaressa huikeat 16.7 eli tasan joka kuudes saarelainen tuki häntä. Joka tapauksessa Stubb sai täällä kokoomuksen äänistä kokonaista 42.0 prosenttia, mikä on enemmän kuin muut valitut kokoomusmepit Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen sekä entiset mepit Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa yhteensä. Stubbin ylivoimaa ei vähennä se, että esimerkiksi Jyrki Katainen, Ben Zyskowicz ja Jan Vapaavuori eivät olleet mukana. Kun Jyrki Katainen hehkutti kokoomuksen vaalivalvojaisissa, että kokoomus sai nyt hieman enemmän kuin koko vasemmisto (sdp ja vasemmistoliitto) yhteensä. Niin Lauttasaaressa sen teki vieläpä selvemmin Stubb yksinään! Muilta osin on vähemmän yllättävää julkaista laskemani Larun kymmenen kärjessä lista. Tiedot ovat saatavissa äänestysalueittain ja ne pitää summata ja puolueiden osuudet vastaavasti laskea koko saaren osalle eli ne eivät ole virallisia. Ensinnä on ylhäisessä yksinäisyydessään Stubb 1891 ääntä, sitten tulevat kokoomuslaiset Henna Virkkunen 519, Sirpa Pietikäinen 518 ja Petri Sarvamaa 492. Viidentenä Lauttasaarilehdet voi lukea myös osoitteessa www. lehtiluukku.fi Lauttasaari Nro 22 ? 30.5.2014
• 120 v Näyttely Lauttasaaren kirjastossa 5.5. - 31.5.2014 Ola Fogelberg, ?Fogeli? (1894-1952) oli monipuolinen ku­vit­taja, mainosgraafikko, kirjailija ja sarjakuvataiteilija. Fogelbergin sarjakuvista tunnetuin on Pekka Puupää. Näyttely esittelee Fogelbergin tuotantoa vuodesta 1914 vuoteen 1952. Esillä on paljon alkuperäismateriaalia ja harvinaisia julkaisuja. L A U T TA S A A R I Näyttely on avoinna Lauttasaaren kirjastossa (Pajalahdentie 10A) kirjaston aukioloaikoina. Vapaa pääsy. 101 m2 Gyldenintie 9. Valoisa päätyhuoneisto keskeisellä paikalla Lauttasaaressa. Huoneistossa on 4 huonetta, suuri seurustelukeittiö, kaksi kylpyhuonetta ja länsiparveke. 2/4 krs, hissitalo. Taloyhtiössä alkava putkiremontti tehdään tässä huoneistossa 2-4/2015, minkä jälkeen koko projekti on valmis. Huoneisto on tällä hetkellä vuokrattu. Hp. 388.000 ?. 78 m2 Pohjoiskaari 41. Erittäin tehokkaasti suunnitellut neliöt! Päätyhuoneisto 4H, K, KPH + 2 PARVEKETTA (itään ja länteen). Tilava kylpyhuone on uusittu tasokkaasti 2007 ja samalla laajennettu. Huoneisto sijaitsee ylimmässä 3/3 kerroksessa (ei hissiä) ja talon pohjoispäädyssä. OTETAAN VAIHDOSSA 2H, tai 3H Lauttasaaressa! Hp. 349.000 ?. 61 m2 Klaarantie 4 A. Viihtyisä koti erinomaisella paikalla, lähellä kaikkia palveluita! Päätyhuoneisto 3H, K, KPH + PARVEKE. Huoneisto on täysin uusittu vuosina 2007 ja 2010. Kylpyhuone on on todella tilava! Huoneisto sijaitsee 1/4 asuinkerroksessa (ei matala). Tähän kotiin on helppo ihastua! Hp. 314.000 ?. 59,5 m2 Haahkatie 16 B. Huippupohja! Erinomainen tilankäyttö! Rauhallisella paikalla, kävelymatkan päässä uimarannasta, päätyhuoneisto 3H, K, KPH, ETELÄPARV. Hyväkuntoinen, vaaleansävyinen koti jossa mm. uusittu keittiö. Huoneisto sij. 1/4 kerroksessa (ei matala). Todella hyvä ja selkeä pohjaratkaisu! Heti vapaa! Hp. 265.000 ?. 53 m2 Vattuniemenkatu 10 B. Hyvä, tehokas ja erittäin valoisa kaksio uudehkossa talossa. Tässä huoneistossa on 2H, K, SAUNA JA LASITETTU PARV. 4/8 krs, hissitalossa. Huoneiston ostajalla on mahdollisuus ostaa samassa yhteydessä taloyhtiön autohallista lämmin autopaikka, hintaan 15.000 eur. Vhp. 304.000 ?. 50 m2 Vattuniemenkatu 14 B. Erinomaisen pohjaratkaisun tilava kaksio rauhalliselle ja kauniille sisäpihalle. Huoneistossa 2H, K, KPH, LÄNSIPARV. Hyvä, keskeinen sijainti Vattuniemessä, kävelyetäisyydellä rannalle ja kattaviin kauppapalveluihin. Huoneiston sijainti 1. kerroksessa ei ole matalalla, alla on sisääntulokerros. Hp. 229.000 ?. Nro 22 ? 30.5.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 5
• Lukijan ääni Lähidemokratian irvikuva RKP:n paikallisosastoa lukuunottamatta Lauttasaaren poliitikot ovat olleet merkillisen näkymättömiä HSL:n bussilinjakiistassa. Yksikään muun puolueen Lauttasaaren osaston hallitus ei ole tästä asiasta antanut kunnollista lausuntoa esimerkiksi Lauttasaari-lehdessä. Pelkäävätkö paikallisosastojen hallitukset puo­ lueensa isokenkäisiä ja hyväksyvätkö harvojen poliitikkojen ja virkamiesten piirileikkiä, jossa asioista päätetään etukäteen. Voivatko he siinä tapauksessa katsoa Lauttasaaressa heille äänensä antaneita silmiin, kun metro tulee? Ja onko mitään mieltä äänestää paikallispolitiikkoja, jotka tällaisessa tärkeässä asiassa eivät edes vaivaudu lausumaan mielipidettään? Ehdottamalla länsimetron tulon jälkeen yhtä ainoata suoraa bussilinjaa Lauttasaaresta keskustaan täydennettynä syöttöbusseilla metroon nykyisten neljän suorien bussilinjojen sijasta, HSL huonontaa joukkoliikennettä suurelle osalle saaren 22 000:sta asukkaasta. Heistä melkoinen osa on liikuntarajoittei- sia ja lapsiperheitä. Yleissuunnitelman mukaan Lauttasaari kuuluu kantakaupunkiin ja sitä tulee verrata kantakaupungin muihin kaupunginosiin, joissa normina on 300-400 metrin kävelymatka pysäkkien välillä. HSL:n kävelymatkanormi Lauttasaaressa on 800 metriä linnuntietä kodista metroasemalle. Yleinen pyrkimyshän on parantaa ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä eikä sen huonontaminen, kuten HSL nyt ehdottaa. Suuri joukko saarelaisia on määräajassa esittänyt HSL:lle asukastilaisuuksissa, netissä ja lehdistössä asiallisia ja hyvin perusteltuja vastaehdotuksia HSL:n suunnitelmiin. Kaikki on kuitenkin kaikunut kuuroille korville, sillä HSL:n uudessa suunnitelmassa asukkaiden ehdotuksista ei näy jälkeäkään. HSL on siis tehnyt ainoastaan sitä, mitä laki edellyttää eli ?kuullut? asukkaita, mutta heidän mielipiteitään ei ole otettu huomioon. Koko prosessi oli vain muodollisuus. Nykyiset bussilinjat antavat jo nyt niille lauttasaarelaisille, jotka haluavat ajaa metrolla itään oivan mahdollisuuden vaihtoon Ruoholahdessa. Kun metro tulee, Lauttasaaren tilanne ei muutu millään muulla tavalla kuin, että metroa voi vaihtaa jo Lauttasaaren keskustassa menipä sitten itään tai länteen. Erityisiä syöttöbusseja ei tarvita lainkaan. Saaren rakennusboomi jatkuu ja sekin lisää saaren liikenteen kuormittamista ? etenkin kun nykyiset Espoon bussilinjat (joita saarelaiset ovat käyttäneet ahkerasti) tyystin lakkaavat. Sen vuoksi Lauttasaarelle paras vaihtoehto olisi, että nykyiset linjat 20 ja 21V säilytetään. Kömpelöt, pitkät linjat 65A ja 66A sen sijaan voitaisiin Lauttasaaren osalta korvata yhdellä ainoalla suoralla linjalla, joka päättyisi esimerkiksi Rautatientorille. HRT:n suunnitelman pääasiallinen tarkoitus tuntuu olevan raha. Koska länsimetro mak­ saa kaupungille maltaita, bussilinjojen lakkauttaminen kompensoisi kustannuk­ sia ja lisäisi metron tuloja. Kuitenkin on vai­kea ymmärtää, että suorien bussilinjojen lakkauttaminen vähentäisi kustannuksia mainittavasti. Aiheutta- vathan syöttöbussitkin kustannuksia ja asukkaille maksu on täysin sama busseissa ja metrossa. Joukkoliikenteen käyttäjien tarpeet on asetettava ensimmäiselle sijalle eikä minimaalisia kustannussäästöjä. Ja tuleeko se Helsingille halvemmaksi, jos yksityisautoilu lisääntyy saaren ja keskustan välillä? Syyskuussa Helsingin liikennelautakunta ja kaupunginhallitus antavat asiasta lausuntonsa HSL:n hallitukselle. Se tekee lopullisen päätöksen, jota ei voida enää käytännössä muuttaa. Koska HSL:n suunnittelijat eivät ole piitanneet tippaakaan lauttasaarelaisten ehdotuksista, voimme vain luottaa siihen, että valitsemamme (virkamiehiähän emme ole valinneet) kaupunginvaltuuston edustajat liikennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa huolehtivat siitä, että lähidemokratia toteutuu Lauttasaaressa. Sture-Christian Eklund Lauttasaari Oppia ikä kaikki ? opaskoiran mietteitä Kylläpä edeltäjäni Opas Ninni on päässyt helpolla täällä Lauttasaaressa emäntäämme opastellessaan! Ninnin aikana tuttu ja turvallinen Lauttasaari pysyi samana, eivätkä kerran opitut reitit muuttuneet. Toisin on minun laitani: viime aikoina olemme emäntäni kanssa joutuneet opettelemaan monta reittiä uudestaan ja rakennustyömaat sotkevat jokapäiväistä elämäämme. Jo Ninnin aikana Lauttasaaressa räjäyteltiin uuden länsimetron louhintojen vuoksi. Kun minä nuorena poikana tassuttelin Ninnin paikalle valjaisiin, räjäyttelyt jatkuivat, mutta enhän minä niistä ollut moksiskaan. Uudenvuodenrakettejakaan en pelkää: haluaisin vain päästä ihmisten bileisiin mukaan ja katselen haikeasti ikkunasta. Alussa kouluttajani opetti emännälleni ja minulle reitin kauppaan, pankkiautomaatille ja Alkoon. Reitit kauppaan ja Alkoon olen viime aikoina voinut sujuvasti unohtaa, koska Lauttasaaren vanhaa ostoskeskusta on alettu purkaa ja sen mukana ovat hävinneet tuttu ja turvallinen kauppa ja Alko. Liikkumistaidonohjaajamme oli tultava hätiin ja opetettava meille ihan kokonaan uudet reitit ihan kokonaan uusiin kauppoihin Lauttasaaren toiselle puolelle, kauemmaksi kotoamme. Liikkumistaidonohjaajan ja emäntäni oli myös kartoitettava, miten emäntäni saa uusissa kaupoissa apua. Tämä ei käynyt kädenkäänteessä. Emäntäni oli anottava liikkumistaidontunteja jostain sosiaalivirastosta, mikä sitten lieneekään. Sosiaalityöntekijä oli kuulema narissut puhelimessa, että päätöksen tekoon voi mennä kolmekin kuukautta, ellei mitään akuuttia ole. ?Eiköhän ruokakauppa ole sentään aika akuutti juttu?, ärähti emäntäni sille naiselle vähän samalla tavalla, kuin hän ärähtää minulle, jos merkkaan ohimennen jonkin puun tai nuuskin opastaessani. Viimein emäntäni sai liikkumistaidontunnit ja pääsimme lopulta harjoittelemaan uusia reittejä liikkumistaidonohjaajan kanssa. Kaikki on sujunut hyvin. Minä poika opin nopeasti uusia reittejä ja käskyt ?uusi kauppa? ja ?Lidl? ovat minulle jo tuttuja. Löydänpä uuden kaupan vierestä pankkiautomaatinkin ja Lidlin läheltä löytyvät apteekki ja Alko. Mutta siinä ei suinkaan ole kaikki. Kun vanhaa ostoskeskusta alettiin purkaa, ostoskeskuksen puoleinen kadunpätkä tukittiin suoja-aidoilla ja muilla esteillä niin, ettei siitä pääse kukaan jalankulkija liikkumaan. Niinpä meidän on ylitettävä kahdesti, ihan turhaan vilkasliikenteinen Lauttasaarentie pääs­ täksemme purkutyömaan ohi ja voidaksemme jatkaa matkaa kiinalaiseen ravintolaan tai metrolle. Varsinkin metroreittiä tarvitsemme todella usein. Lauttasaari-Seura julkaisi aiheesta asiallisen ja erinomaisesti perustellun lausunnon 15.5., mukana vaihtoehtoinen kaavaehdotus Lahnalahden puistoon. Kiitos siitä Seuralle. hempi haluaa viedä pienen lapsensa hehtaarin kokoiseen monikerroksiseen tehdaslaitokseen hoidettavaksi, jos valittavana on esimerkiksi Seuran esittämä malli? Saaren valtuutettujen tulee nyt ottaa tämä kannanotto tarkasti huomioon; se edustaa uskoakseni useimpien asukkaiden (äänestäjien) kantaa. Koska Lauttasaari-Seuran lausunnossa on jo tuotu esiin kaikki asiaperusteet suunnitelmaa vastaan, tarvittaisiin nyt vain laaja kannatus Seuran esittämän kannan taakse. Suunnitelmahan jättää muun muassa Vattuniemen tarpeet kokonaan huomiotta. 6 www.lauttasaari.fi Olen monta kertaa miettinyt tällä pian neljän vuoden opastuskokemuksellani, miksi näkövammaisten ja meidän opaskoirien elämää halutaan hankaloittaa muuttamalla reittejä, purkamalla ja rakentamalla uudelleen. Selkeät, tutut reitit ovat näkövammaisille elinehto, varsinkin sellaisille näkövammaisille , jotka joutuvat kulkemaan ilman meitä opaskoiria. Uusien reittien opettelu voi olla joillekin näkövammaisille todella vaikeaa ja vaikka se ei emännälleni ja minulle vaikeaa olekaan, se tuo kuitenkin lisästressiä emäntäni elämään ja hankaloittaa arkipäiväämme. Lauttasaari-lehdessä on hehkutettu, miten hieno ja mahtava uudesta ostoskeskukses- ta tulee. Ehkä niin, mutta onko ajateltu tätä kolmea vuotta, jonka emäntäni ja minä joudumme käyttämään poikkeusreittejä? Onko ajateltu, saako emäntäni jälleen liikkumistaidontunteja harjoitellakseen käyttämään Lauttasaaren uutta ostoskeskusta ja uutta metroasemaa? Onko meillä Suomessa silloin kolmen vuoden päästä päteviä liikkumistaidonohjaajia? Entä ovatko uusi metroasema ja ostoskeskus saavutettavia ja helppokulkuisia näkövammaisille? Tämä ei todellakaan tarkoita portaiden puutetta! Päinvastoin: käytämme metroasemilla tavallisia portaita aina kun se vain on mahdollista. Hissit ovat likaisia ja niiden painonapit ties missä, eikä meitä suomalaisia opaskoiria saa viedä liukuportaisiin. Siksi tavalliset portaat ovat ihan parhaita. Ostoskeskuksessa pitäisi olla myös selkeät sisäänkäynnit ja ovet joka paikkaan. Näitä kysymyksiä ei selkeästi ole ajateltu ja se valitettavasti näkyy meidän jokapäiväisessä elämässämme. Opaskoirana minua huolestuttaa, mutta ei auta! Ei kuin vetomars ja matkaan! Opaskoiran puolesta Marianne Tenhami Säpinää nuorten kesään Suunnitellusta Isokaaren päiväkodista Kuten Lauttasaari-Seuran lausunnossa todetaan, ?suunniteltu päiväkoti ei ole enää päiväkoti vaan laitos?. Lisäisin tähän vielä, että se on kuin pieni teollisuuslaitos. Kuka van- Opin nopeasti uuden reitin, mutta opaskoirana, täysin sokeaa ihmistä opastaessani minua huolestuttaa ja minusta on todella vaarallista ylittää kahdesti vilkasliikenteistä katua. Sen kun voisi välttää, jos ostoskeskuksen puoleiselle kadunpätkälle rakennettaisiin jalankulkijoille oma kävelysilta, eivätkä työmiehet tukkisi tavaroillaan koko jalkakäytävää. Tosin olen näiden pian neljän työvuoteni aikana oppinut kiertämään työmiesten romuja ja heidän kaivamiaan monttuja. Niitä kun on ilmestynyt myös lenkkiemme varrelle joko länsimetron tai muiden remonttien aiheuttajien vuoksi. Sitä paitsi ne tuoksuvat hyviltä ja välillä minun onkin näin poikakoirana ihan pakko merkata jokin työväline tai suoja-aita. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus järjestää koko kesän ajan tapahtumia ja toimintaa joka makuun. Kesäpäiviä voi viettää esimerkiksi pelailun, tanssin, kartingautoilun tai kädentaitojen merkeissä eri puolilla Helsinkiä. Esimerkiksi Ruoholahden nuorisotalo Koral­ lissa järjestetään Summer Jam. Liikunnan iloa koetaan 2.-6.6., Tanssin taikaa 9.-13.6., Stadin seikkailut ovat vuorossa Ruohiksessa ja sen ympäristössä 16.-19.6. ja Summer Jamin loppusäpinät 23.-27.6. Tapahtumat sijoittuvat ajankohtaan kello 11.00-17.00. Kartingautoilua pääsee harrastamaan Tattarisuolle joka maanantai ja onpa tarjolla pari kesäleiriä- ja kurssiakin. Kesätekemistä löytyy osoitteesta harrastushaku.fi T. Kesseli Lauttasaari Nro 22 ? 30.5.2014
• Laulutaivaan tulevat tähdet Helsingissä elokuussa VII Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu on ohjelmistoltaan vaativa, mutta laulajalla on laaja vapaus valita. Kilpailuohjelmaan ei vaadita tiettyjä pakollisia lauluja tai säveltäjien teoksia. Välikilpailussa on kuitenkin esitettävä suomalaisen säveltäjän laulu. Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu järjestetään Helsingissä 4.?13. elokuuta. Kilpailu on yksi Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoden päätapahtumista. Voittajan pitää olla osaaja kaikissa klassisen laulun lajityypeissä ja hallita niin oratorio, lied kuin ooppera. Naisten sarjan yläikäraja on 30 vuotta ja miesten sarjan 32 vuotta. - Tässä kilpailussa ei haeta lahjakkuuksia, vaan palkittujen pitää olla jo sellaisia ammattilaisia, jotka voivat lunastaa paikkansa kansainvälisillä estradeilla, kuvailee Marja-Leena Pétas. Teksti: Raija Kaljunen Kuva: Marika Aspila Kansainväliseen Mirjam Helin -laulukilpailuun haki eri puolilta maailmaa 326 laulajaa, joista esikarsintaraati valitsi kilpailuun 63. He edustavat 23 eri kansallisuutta. - Hakijoiden määrä ja laulajien taso olivat erittäin korkeat, toteaa kilpailun pääsihteeri Marja-Leena Pétas. Laulajat tuntevat Mirjam Helin -laulukilpailun myös lämpimästä yhteishengestä, jonka luomisessa isäntäperheillä on tärkeä merkitys. Marja-Leena Pétas kertoo, että pääkaupunkiseudulta etsitään nyt uusia isäntäperheitä kilpailijoille. Mirjam Helin -laulukilpailu on järjestetty vuodesta 1984 lähtien. Moni voittajista on myöhemmin noussut laulumaailman huipulle, muun muassa Olaf Bär, El?na Garan?a, René Pape, Andrea Rost ja Julia Lezhneva. Mirjam Helin -kilpailu tunnetaan yhtenä maailman merkittävimmistä laulukilpailuista, jossa on hyvät palkinnot ja arvovaltainen raati. Tänä vuonna palkintojen yhteissumma on 133 000 euroa. - Jos haluaa avata kotinsa ovet kansainvälisille nuorille laulajille ja kokea kilpailupäivät ainutlaatuisella tavalla, tervetuloa joukkoomme! Isäntäperheenä toimiminen ei vaadi paljon, mutta antaa sitäkin enemmän. Pääsihteeri Marja-Leena Pétas on asunut Lauttasaaressa koko ikänsä. Hän toivoo, että myös lauttasaarelaisia lähtisi mukaan majoittamaan Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailuun osallistuvia nuoria laulajia. Lisätietoa verkkosivuilta www.mirjamhelin. fi sekä mp@mirjamhelin.fi tai puh. 050 501 4026. Mirjam Helin asui Lauttasaaressa irmeli karhiaho Laulukilpailun perustaja, professori Mirjam Helin (1911?2006) asui Lauttasaaressa Pohjoiskaarella suurimman osan elämästään aina kuolemaansa asti. Hänen isänsä, kauppaneuvos Oskar Rokkanen rakennutti Pohjoiskaaren tontille pienkerrostalon, jota asutti suku useammassa sukupolvessa. Mirjam myös opetti laulunopiskelijoita kodin yhteydessä olevassa ?studiossaan?. opetusstudiosta, Pétas kertoo. Hänellä on ollut mahdollisuus kokea kilpailun kasvu sen suunnitteluvaiheista aina tähän päivään asti, sillä Mirjam Helin oli Pétaksen isoäidin sisar. - Uskon, että Mirjam olisi onnellinen kuullessaan, että Euroopassa hänen nimeään kantavaa kilpailua on kutsuttu jopa laulumaailman olympialaisiksi. Mirjam Helin vaikutti Lauttasaaren musiikkielämään toimi­mal­la aktiivisesti muun muassa Lauttasaaren musiikkiopiston johtokunnassa. Myös saarella asuvat sibeliusakatemialaiset eli pit­käaikainen rehtori Ellen Urho, laulupedagogit Liisa Linko-Malmio, Kerttu Metsälä-Ignatius ja Mirjam Helin tapasivat säännöllisesti. Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu järjestetään 4.?13.8.2014. Lippuja myy Lippupiste. Kilpailun pääsihteeri Marja-Leena Pétas on asunut Lauttasaaressa koko ikänsä. - Muistan lapsuudesta hyvin, kuinka takapihalla leikkiessämme kuulimme lauluharjoituksia ja aarioita Mirjamin www.mirjamhelin.fi www.facebook.com/mirjamhelincompetition www.twitter.com/mirjamhelin www.youtube.com/user/mirjamhelin Kolumni Säde Mäkipää Journalistiikan opiskelija, Tampereen yliopisto - Ei, ei, ei. Jos kuva on otettu kaukaa, se tarkoittaa jotain. Etusormi pyyhkii älypuhelimen näyttöä nopeammin kuin ehdin rekisteröidä. - Mulla olis nyt tässä kaksi vaihtoehtoa. Joko lähden kotiin, tai sit tilaan taksin. Taksin määränpäästä ei tunnu olevan varmaa tietoa. Suosittelen kotimatkaa. - Niin, mutta kun tekis mieli seksiä. Tinder is how people meet. It?s like real life, but better. Nettideittailun mobiilisovellusta Tinderiä markkinoidaan parempana kuin oikea elämä. Syyskuussa 2012 perustettu palvelu on tehnyt nettideittailun helpoksi myös kännyköillä. Tinderin suosio on tällä hetkellä valtava, ja sovellus on nousemassa yhdeksi sosiaalisen median jättiläiseksi. Se on rantautunut myös omaan lähipiiriini. Nro 22 ? 30.5.2014 Kilpailutunnelmaan voi virittäytyä etukäteen osoitteissa: Seksiviesti Ystäväni etsivät seksiä älypuhelimillaan. Tinder-sovellus kerää tiedot Facebook-profiileista. Käyttäjäksi rekisteröitymisen jälkeen asetuksista voi määritellä muun muassa sen, miltä alueelta palvelu tarjoaa muita rekisteröityneitä. Sen jälkeen näytölle ilmestyy liuta kriteerien mukaisia Facebook-kuvia. Kun tarpeeksi hyvännäköinen kuva liukuu ruutuun, voi painaa sydän-kuvaketta. Jos myös kiinnostuksen kohde klikkaa sydäntä omasta puhelimestaan, syntyy pari eli match. Tämän jälkeen matchin saaneet voivat aloittaa keskustelun Tinderissä. Palvelu on osoittautunut erityisen käteväksi juuri ennen valomerkkiä. Jos kotimatka yksin ei innosta, Tinderin voi rajata näyttämään kaikki potentiaaliset saattajat kyseisestä kapakasta. Länsimaiset yhteiskunnat ovat jo aikaa sitten vapautuneet seksuaalisista rajoituksista. Hippiliikkeen myötä trendiksi muodostunut vapaa rakkaus on saanut kukkia 60-luvun lo- Lauttasaari pulta. Sitä tukevat e-pillerit ja aivan kohta tasa-arvoiset avioliitot. Tinderillä sen sijaan ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Eläinmaailmassa muhinointia ohjaavat vaistot ja luonnonvalinta. Se riikinkukkouros, jolla on pörheimmät sulat, saa osakseen eniten naaraiden suosiota. Suvun jatkaminen on tärkeintä. Tinder tarjoaa mahdollisuuden pyytää potentiaalista paria kahville, elokuviin tai ravintolaan. Yllättävän monet tuntuvat jättävän tämän mahdollisuuden kuitenkin käyttämättä. Tinderissä, kuten eläinmaailmassa, mennään suoraan asiaan. Kun ihmiset tapaavat muokattujen kuvien väli­ tyksellä, Tinderin mainoslause käy järkeen. Kuvat eivät välttämättä ole oikeasta elämästä, ne ovat parempia. Va­ litettavasti todellisuus iskee vastaan viimeistään eteisessä. www.lauttasaari.fi 7
• - Tyttö sanoi, että hän tulee hankkimaan itselleen sen opetuksen, mitä hän tarvitsee pärjätäkseen elämässä. Koulutuksen hank­ kiminen oli hänen kostonsa kiusaajilleen. Tällainen rohkea tyttö kelpaa meille kaikille esikuvaksi ? ja patsaan aiheeksi. Sain työn vielä kaupaksi ihmiselle, joka ymmärsi tarinan arvon. Angela Oker-Blom on pitänyt useita näyt­ telyitä Suomessa ja ulkomailla. Osa on yksityisiä osa yhteisnäyttelyjä. Hän on myös kirjoittanut ja kuvittanut huomiota herättäneitä lastenkirjoja pienen tytön hurjista seikkailuista pyörätuolilla. - Kirjoissa ei puhuttu vaivoista eikä sairauksista, vaan siitä miten mahtava laite voi pyörätuoli olla, kun sen kanssa ystävystyy. Kirjasta tullut palaute on ollut hienoa. Sitä on käytetty jopa oppikirjana lapsille kuntoutuslaitoksissa. Kaapelitehtaan työhuone on Angela OkerBlomin mukaan maailman paras paikka luomistyölle ja huoneen saaminen vuokrakäyttöön lottovoitto parikymmentä vuotta sitten. - Kaapelilla on kaikki mitä ihminen tarvitsee, on musiikkia, teatteria, taidetta. Olen aloittanut jopa liikunnan, klassisen baletin har­rastuksen, kuutisen vuotta sitten. - Toiminta kaapelilaisten kesken ei ole järjestäytynyttä, vaan se on enemmänkin ihmisten kohtaamista ja osallistuminen yhteiseen menoon on täysin vapaaehtoista. Tapahtumia kulttuurin eri aloilta on runsaasti ja ilmapiiri inspiroivaa. Osallistun tapahtumiin joskus, mutta myös työrauhan säilyttäminen on helppoa. Angela Oker-Blomin työhuone oli todellinen lottovoitto saatuaan sen vuokralle parikymmentä vuotta sitten. Työhuone Kaapelilla on taiteilijan unelma Edessämme aukeaa huikea näköala Suomenlahdelle. Vain Jätkänsaaren talorykelmä on nousemassa merinäkymän väliin. Olemme Kaapelitehtaan katolla, jossa Angela OkerBlom virittelee puutarhaviljelmää rakennuksen jykevälle kattopinnalle. Angelan kaunis ateljee on heti tasanteen alapuolella, ylimmässä kerroksessa, avarien ruutuikkunoiden takana. Ikänsä kuvataiteilijana työskennelleen Angela Oker-Blomin sydäntä lähinnä on kuvanveisto. Mutta maalaaminen, piirtäminen ja anatomiantutkiminen sekä satukirjojenteko ovat myös osa työtä. Kun siihen lisää vielä lehtikirjoittelun, syntyy kuva monipuolisesta ihmisestä, joka tekee kaikkea sitä mihin tuntee paloa. - Taiteessani minulle on hyötyä kaikesta, mitä olen elämän varrella tehnyt. Onneksi olen kiinnostunut hyvin erilaisista asioista. Ammattilaiselle monipuolisuus on valttia. Taiteilijan pitääkin olla kekseliäs ja sinnikäs, jotta pysyy leivässä kiinni. Olen ollut koko työelämäni ajan ilman kuukausipalkkaa, niinpä tunnen vapaan taiteilijan työn läpikotaisin. Avaran ateljeen hyllyt ovat maalausten lisäksi täynnä veistoksia, joissa on erilaisia ihmisja eläinhahmoja. Tarkemmin katsoessa huomaa, että hahmoissa on sanomaa: ajatusta, iloa ja huumoria. - Huumori on asia, joka pelastaa, kun elämä tulee liian tiukaksi. Keramiikka sopii mielestäni hyvin myös tarinoiden kertomiseen. Tein kerran veistoksen afganistanilaistytöstä, sillä hänen tarinansa kosketti minua. Tyttö oli saanut happoa kasvoilleen kostoksi siitä, että kävi koulua. Tyttö oli sairaalassa. Hän oli menettänyt osan kasvoistaan ja toisen silmän, mutta henki oli säilynyt. Angela Oker-Blom on osallistunut useisiin Kaapelitehtaan yhteisnäyttelyihin ja syksyllä pidetään jälleen taidekierros, Konstrundan. Taidekierrokseen on ilmoittautunut 27 Kaapelin toimijaa, joilla on avoimet ovet kaikille vierailijoille. Angela on suunnitellut pitävänsä taidekierroksen yhteydessä pienen oman näyttelyn Kaapelin katolla. - Katolla on tilaa paitsi taidenäyttelylle myös puutarhalle. Liityin pari vuotta sitten järjestöön nimeltä Slow Food Helsinki. Siellä keksimme viljelyhankkeeseen sopivan paikan, Kaapelitehtaan tasaiset katot. Kokeilu on jo tuottanut hyvää tulosta ja olen itsekin saanut sieltä todellista lähiruokaa. Kaapelitehdas on mitä sopivin luovan toiminnan tyyssijaksi. Aikoinaan hyvin raken­ nettu talo kestää kovakouraisemmankin kä­sittelyn. Moni sinne muuttaja tuo muuttokuormansa autolla perille ylimpiin kerroksiin asti. Hissit kyllä kestävät isonkin auton painon. Ehkä rakennusta ei aikoinaan purettu juuri siksi, että sen purkaminen olisi liian vaikeaa ? olisiko onnistunut edes dynamiitin voimalla. - Toivon, että naapuriin tuleva iso Jätkänsaaren asuinalue saa myös vihreyttä, sillä kasvit puhdistavat ilmaa sitoessaan hiukkasia ja tyyppipäästöjä. Kattopuutarhan lisäksi Angelan ?maailmanparannusohjelmaan? kuuluu ydinvoiman vastustaminen. - Minulle elämän perusajatus on luonnon ja ihmisen saaminen tasapainoon. Intiaanien ajattelun lähtökohta on seitsemän sukupolvea. Se tarkoittaa, että kaikissa tehdyissä päätöksissä on huomioitava, miten se vaikuttaa seitsemän sukupolven päähän. Nykyään tuntuu, että päätöksien vaikutusta mietitään hyvä jos seitsemän viikkoa eteenpäin! - Minusta tuli ydinvoima-aktivisti, kun kuulin, että uraanivaltauksia on tehty jopa 70 kilometrin etäisyydellä Helsingistä itään ja länteen. Hankin lisää tietoa ja se vaikutti minuun kuin nyrkki vasten kasvoja. Nyt puhun, luen ja kirjoitan lehtiin ydinvoimasta. Sanomani on, että ydinvoima on vaarallinen ja vanhentunut tapa tuottaa energiaa. Angela Oker-Blom sanoo olevansa taiteilijana, aktivistina ja kenties myös ihmisen tyyppiä ?yksinäinen susi?. - Haluan toimia niin, että saan pitää ohjakset omissa käsissäni. Tähän Kaapelitehtaan miljöö tarjoaa minulle ihanteelliset olot. Keraamiset hahmot kertovat tarinoita, joissa on mukana myös ripaus huumoria. 8 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Hilkka Kotkamaa Nro 22 ? 30.5.2014
• Motivus Ruoholahti Kaikkien aikojen kuntokeskus Naisille! Parhaat palvelut i kk -pa lvelu ENITEN VAIHTOEHTOJA: ? Kahvakuula, BodyCombat, Sykemuokkaus, BodyAttack ? Motivus Jooga, Motivus Pilates, Harmony, Venyttely ? Motivus Fiesta, Motivus Afro, Motivus Latin ? PACE, Kiinteytys, Muokkaus, Groove, Vatsatreeni Sinä& Ski d i pa r HYVÄÄ OLOA: ? Höyrysauna, tavallinen sauna ja kaksi infrapunasaunaa ? Monipuolinen kuntosali ja lapsiparkki ? Jumppasali, joogasali ja PACE -sali ? Uutuuttaan kiiltelevät tilat sekä tilaa ja valoa Itämerenkatu 21. Kauppakeskus Ruoholahti 4. krs. Puh. 4153 3530. www.motivus.fi Kaupunkilainen KESÄ Kauppakeskus Kauppakeskus Ruoholahti on kaupunkilaisen ostospaikka. Löydät kaikki perheen vapaa?aikaan ja hyvinvointiin saman katon alta. Alko, Apteekki, Bieder, CarWash, Ciao! Caffe, Fenno Optiikka, Habanero, Helsingin OP Pankki, Hiusfashion, Hupipuisto SnadiStadi, Intersport, K-citymarket, K-rauta, Kodin1, Luontaistuntija, Martina, Mayor?s Gym, Motivus, NycBurger, Subway, Tiger, Tiger Mama. ilMainEn 1h pysäköinti k-plussa-kortilla Sal m Kauppakeskus Ruoholahteen on helppo tulla. Katettu parkkihalli, jossa on 1500 autopaikkaa viidessä tasossa. Pysäköinti K-Plussakortilla on ilmaista ensimmäisen tunnin ajan! Metroasema, ratikka- ja bussipysäkit ovat vieressä. väy lä Länsisatamankatu Helppo tulla Länsi are isa Lauttasaari ILMARINEN Holiday Inn Porkkalankatu BUSSIT Diacor Itämerenkatu Itämerenkatu 21, Ruoholahti. ? Yleiset tilat avoinna ma-pe 7-21, la 8-18, su 12-18. ? Nro 22 ? 30.5.2014 TUNNELI PARKKIIN u n ka t METRO JA RATIKKA 8 www.kauppakeskusruoholahti.fi www.lauttasaari.fi 9
• R uoholahdessa sijaitseva SnadiStadi tarjoaa vaihtelua myös lauttasaarelaisten lapsiperheiden arkeen. Teksti: Nina Talmén Kuvat: Nina Talmén ja SnadiStadi Poing, poing, poing. Trampoliini joustaa kevyesti, kun alle metrin mittainen tyttö vilistää hihitellen ympäri neliön muotoista pomppupaikkaa. Vuoden ja kymmenen kuukauden ikäinen Amelia Verhaeghe on jo tottunut SnadiStadin-kävijä. - Amelia oli vuosi ja neljä kuukautta vanha, kun kävimme täällä ensimmäisen kerran, tytön äiti Katariina Uusitalo kertoo. Tällä kertaa hupipuistossa vierailee koko lauttasaarelainen perhe, sillä myös isä Amaury Verhaeghella on vapaapäivä. Useim­miten Katariina ja Amelia käyvät SnadiStadissa arkiaamu- tai -iltapäivisin. - Muutaman kerran olemme käyneet sunnuntaisin, ja silloin paikalla oli huomattavasti enemmän porukkaa. Havainnon vahvistaa SnadiStadin toimitusjohtaja Tarmo Kirjonen. - Esimerkiksi lauantaisin kello 13?16 on synttärisesonkiaika, jolloin voi olla käynnissä kuudet synttärit samaan aikaan. Se tekee helposti jo sata lasta, Kirjonen laskeskelee. Eniten käy alle kouluikäisiä Maaliskuun 15. päivänä 1-vuotisjuhliaan viet­ tänyt SnadiStadi on tuttu paikka monelle lauttasaarelaiselle lapsiperheelle. Ruoholahden kaup­pakeskuksen pohjakerroksessa sijaitseva 3 000 neliön sisäleikkipuisto tarjoaa lapsille puuhaa muun muassa pomppulinnojen ja skeittialueen parissa. - Amelia tykkää tosi paljon ajaa polkuautoilla, pomppia trampoliinilla ja laskea liukumäkeä pallomereen, Katariina Uusitalo kuvailee. Puistossa on erikseen alue alle neljävuotiaille, ja loppupuisto on suunnattu sitä vanhemmille lapsille. Tarmo Kirjosen mukaan SnadiStadissa käy eniten alle kouluikäisiä lapsia. - 4?6-vuotiaita vierailee eniten, mutta tekemistä on yhdeksään ja jopa 12 ikävuoteen Puiston täydeltä hupia Lauttasaarelaiset Katariina Uusitalo ja Amaury Verhaeghe viihtyivät sisäleikkipuisto SnadiStadissa tyttärensä Amelian kanssa. asti. Synttäreitä puistossa järjestävät vähän vanhemmat lapset, Kirjonen kuvaa. Amelia Verhaeghe perheineen kuuluu siinä mielessä tyypilliseen kävijäryhmään, että he ovat ostaneet puistoon 10-kerran kortin. Juuri lähialueilta tulee nimittäin Tarmo Kirjosen mukaan eniten ?hevijuusereita? eli 10-korttilaisia. - Ostimme kortin, kun tuli talvi oli tulossa. Sateisilla ilmoilla on tullut käytyä täällä paljon, Katariina Uusitalo kuvailee. - Sijainti on myös tärkeä, sillä puistoon pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä tai omalla autolla. Kesällä perhe aikoo ulkoilla paljon, joten hupipuiston aika on jälleen syksyllä. SnadiSta- di on kuitenkin auki joka päivä myös kesällä, juhannusviikonloppua lukuun ottamatta. - Kesä ei toki ole sisäpuistolle ykkössesonki. Emme pysty kilpailemaan hiekkarantojen kanssa, ja muutenkin toivomme, että lapset liikkuvat myös ulkona: hiihtävät ja pyöräilevät. Toisaalta kesäisenä sadepäivänä väkeä saattaa olla paljonkin, mutta tänne mahtuu! SnadiStadissa sisäänpääsyn hintaan kuuluvat myös konsertit, yllätysesiintymiset, kilpailut ja kampanjat, joissa kävijöille voidaan esimerkiksi jakaa ilmaiseksi lastenruokia. 10 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 22 ? 30.5.2014
• R uoholahden kanavan rannalla sijaitseva ravintola Faro vaihtoi omistajaa vuodenvaihteessa. Nyt Faro on remontoitu uuteen uskoon ja aloittelee kesäsesonkiaan valoisin mielin. Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho FARO Channelside Bar&Restaurant siirtyi joulun tienoilla Jussi ja Ville Forsmanin ST-Ravintolat Oy:n omistukseen. Lauttasaarelaisveljekset tunnetaan ravintola Blue Peterin pyörittäjinä. Kaksikolla on hoteissaan kaksi muutakin paikkaa: Green Peter Tapiola Golfin uuden kentän yhteydessä ja Kodin1 Lounaskahvila Vantaan Varistossa. Ravintola Faro aloitti toimintansa kolmetoista vuotta sitten ja se on ollut useiden yrittäjien omistuksessa. Faro tulee portugalin kielestä ja tarkoittaa majakkaa. Löytyypä Portugalin etelärannikolta samanniminen kaupunkikin. Blue Peterin Forsmanit hankkivat omistukseensa 2001 eli samana vuonna kuin Faro valmistui. Jussi Forsmanin mukaan Blue Peterin osto oli silkkaa sattumaa. - Yleensä purjehduksen jälkeen kävimme syömässä Blue Peterissä. Kerran kun menimme sinne, oli ravintola suljettu ja yksi kaveri kertoi, että ravintola oli mennyt konkurssiin. Seuraava ajatus oli hankkia Blue Peter itselle. Sen paremmin Jussi kuin Ville Forsmanillakaan ei ollut ravintolakokemusta muutoin kuin asiakkaan vinkkelistä. Lähipiiriin kuului ystävä, joka omasi ravintola-alan osaamista ja niinpä rohkea askel uskallettiin ottaa. Sen sijaan Forsmaneilla on kaupallista tietämystä. Kumpikin on koulutukseltaan tradenomi ? Jussi markkinoinnin ja Ville taloushallinnon puolelta. Ennen yrittäjyyttä Forsmanin veljesten elämää ryyditti kilpapurjehdus ja eräskin pursiseuran ravintola maailman merillä tuli vuo- FARO loistaa kuin majakka Crusellin silta taustanaan Faro on tyylikäs näky katsottaessa kanavamaisemaa Ruoholahden torin suunnasta kohti Lauttasaarta. sien saatossa tutuksi. Leimallista ravintoloille oli tietynlainen tyylikkyys ja rento meininki. Samaa halusivat Forsmanit Blue Peteriin ja sittemmin Ruoholahden kanavan rannalle Faroon. Täytyy sanoa, että molemmat ravintolat ovat onnistuneet tavoitteissaan sataprosenttisesti. Suunnittelusta kummassakin paikassa on vastannut dSign Vertti Kivi&Co. Blue Peterin remontti valmistui 2007, Faron muutama viikko sitten. Faro sijaitsee luultavasti Ruoholahden kauneimmalla paikalla. Sen terassi on suoraan veden päällä ja lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat tuovat merellisen maiseman sisään kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Kalustus on harmaasävyinen ja puuta on käytetty kekseliäästi. Korkkituolit baaritis- killä ovat sekä veikeitä että trendikkäitä. Farossa harmonia ja henkeäsalpaavat kanavanäkymät ikkunoista kruunaavat interiöörin. Farossa viihtyy. Entäpä ruoka? Sen takiahan Faroon usea meistä poikkeaa, vaikka toki terassilla voi kesästä nauttia kahvikupposen tai oluen merkeissä. Kenties lasillinen viiniä maistuisi? Sitä löytyy sekä pienen budjetin omaaville että vaativimmillekin viinin ystäville. Viikko sitten päivän lounasmenu oli hou­­­kut­ televa: lihamureke kera kermaisen tim­ja­­­mi­ kastikkeen ja valkosipuliperunoit­ten. Toi­­sena vaihtoehtona oli nuudelisalaatti höysteenään sitruunaruoho ja marinoidut katkara­vut tofupähinäkastikeen antaessa lop­pu­silauksen. Kos- ka oli helteinen päivä, kurkkuminttukeitto tarjosi mukavan vaihtoehdon. Runsas salaattipöytä ja kahvi kuuluivat kattaukseen. Lounaiden lisäksi Farossa kannattaa kokeilla liikelounasta. Liikelounaaseen kuuluvat alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Lounaan jälkeen Farossa on bistrolista ja perjantaisin aamiainen kello 7.30-10.00. Kenties aamiaispalaveri olisi huipennus työviikolle ja brunssi lauantaina tai sunnuntaina vapauttaisi aamiaisen/lounaan värkkäämisestä edes joskus. Silloin olisi mukava tavata brunssin merkeissä ystäviä. Faro on saanut asiakkailtaan runsaasti kiitosta ruuistaan, joista vastaa keittiömestari Ville Rainio. Hän on kiertänyt maailmaa ja työskennellyt huippupaikoissa. Rainio on kuin kala vedessä Faron keittiössä, jonne asiakkailla on näköyhteys. Merenrantareitti yhdistää Blue Peterin ja Faron. Pyörällä ei kauaa polkaise Lauttasaaresta Ruoholahteen ja mikäpä estää saapumasta Faroon meloen tai omalla veneellä. Jalkapatikassakin matka taittuu nopsaan. Faron viereiseltä laiturilta pääsee näppärästi Pihlajasaareen, jonne JT-Line liikennöi tunnin välein. Enää ei siis tarvitse matkata Merisatamaan saakka, jos haluaa vierailla kesäkeitaalla Pihlajasaaressa. Faron hauskat korkkituolit houkuttavat istumaan baaritiskille. Tiettävästi tuolit ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa. Jussi Forsman on tyytyväinen Faron keittiöön, josta löytyy herkkuja niin lounasaikaan kuin iltatunteinakin. Miten upeaa olisikaan, jos laiva joskus tulevaisuudessa poikkeaisi Lauttasaaren kautta matkallaan Pihlajasaareen! Ei kait siihen aluksen lisäksi muuta vaadita kuin sopivan jämäkkä laituri. Terveiset Ruoholahdesta irmeli karhiaho Jätkäsaaren-Ruoholahden alueella toimii Jätkäsaari-seura, jonka tavoitteena on sääntöjensä mukaa toimia ja vaikuttaa Jätkäsaarta ja Ruoholahtea koskevaan suunnitteluun, kehittämiseen ja rakentamiseen asukkaiden ja yritysten parhaaksi. Tulevana Helsinki-päivänä 12.6. olemme jär­ jestämässä laivaretken Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Lauttasaaren edustalle. Retki on Jätkäsaari-seuran jäsenille ilmainen ja muilta peritään 5 euron osallistumismaksu. Veneretkelle lähdetän Ruoholahden torin lähellä olevalta Pihlajasaaren laivan laiturilta kello 17.30 ja mukaan pääsee saapumisjärjestyksessä niin paljon väkeä kuin laivaan mahtuu. Laivan kapasiteetti 198 matkustajaa. Jätkäsaari-seuran toiminta alkoi 2004. Tähän asti seuran toiminta on ollut melko vaatimatonta. Tulevaisuudessa toivomme kuitenkin aktivoitumista, koska alueen asukasmäärä kasvaa nopeaan tahtiin. Seuran toiminta on keskittynyt lähinnä keväällä ja syksyllä pidettyihin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksiin. Tilaisuudet on järjestetty pääasiassa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Lisäksi olemme järjestäneet Helsinki-päivänä kiertoajeluita Jät­ käsaaren alueel- Nro 22 ? 30.5.2014 la. Kiertoajelut olivatkin suosittuja silloin, kun Länsisatama oli suljettu alue. Jätkäsaari-seuran jäsenmäärä on ollut kasvussa ja tällä hetkellä seurassa on 140 jäsentä. Pauli Hilli puheenjohtaja Lauttasaari www.lauttasaari.fi 11
• Ruoholahdessa taide kukoistaa R uoholahdessa on noin kaksikymmentä veistosta tai ympäristötaideteosta. Sen sijaan Lauttasaaresta ei löydy kuin Katkennut elämä sankarihaudoilta ja Kasinonrannasta Näköalatuoli. riallinen tunnelma ja ne tuovat mieleen Pääsiäissaarten mystiset moai-patsaat. Ruoholahden torilla kulkijaa ilahduttaa Dennis Oppenheimin Kihlaus Konservatorion edustalla. Ruoholahden ala-asteen pihalla on vekkuli Abc, kissa? Se on Pekka Nevalaisen käsialaa vuodelta 2000. Entisen Lepakkoluolan tienoilla on lasivitriinissä Jouni Kuusimäen Lepakko (2003). Ennen Lepakkoa talossa oli maalitehdas, sitten rappioalkoholistien Liekkihotelli ja lopulta Radio Cityn päämaja. Menneestä muistuttaa enää kadunvarren Lepakko. Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho Helsingissä on lähes 500 ulkoveistosta, ym­päristötaideteosta ja historiallista muistomerkkiä. Puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevat kuuluvat Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmiin. Liikelaitosten ja yritysten tonteilla sijaitsevat ovat niiden omistamia. Myös hautausmailla on noin sata muistomerkkiä ja patsasta. Ruoholahdessa liikkuva kokee kaikenaikaa taide-elämyksiä, sillä suht nuoreen kaupunginosaan on taidetta sijoitettu kiitettävästi. Sen sijaan ?vanhempi sisko? Lauttasaari sillan toisella puolella ei juuri loista julkisten taideteosten määrällä, vaikka saarella asuu ja on asunut - lukuisia taiteilijoita. Onneksi sentään saaren suuri poika Aimo Tukiainen näkyy maisemassa, sillä sankarihaudoilla on hänen tekemänsä Katkennut elämä. Seuraava Tukiaisen patsas onkin sitten Kiasman edessä ratsastava Mannerheim ja sitä seuraava Torielämää ?teos Hakaniemen metrohallissa. Tukiaisen lisäksi saarella on toinenkin julki­ nen taidetaos: Kasinonrannalla Bjarne Lönn­ roosin Näköalatuoli, joka sijoitettiin meren äärelle syyskuussa 2013. Karhu Isokaari 11:n pihalla kuuluu myös patsassarjaan, tosin kukaan ei tunnu tietävän sen tekijää eikä muutakaan syntyhistoriaa. Heti kun Lauttasaaren sillan ylittää, on taidenäyttelyssä. Edessä on Martti Aihan Rumba vuodelta 1992. Sillan oikealle puolelle jäävät Moai? Ei vaan Mari Dunckerin Liian painava vieras. Kihlauksen kahteen suureen timanttiin syttyvät valot pimeässä. Raimo Utriaisen Vooki (1974) ja Tammasaaren laiturin aallonmurtajalla on Kide. Sen yhdeksän lasikuutiota symboloivat vuoden 2000 yhdeksää kulttuuripääkaupunkia. Yksi Kiteen taiteilijoista on lauttasaarelainen Kari Leppänen. la ja taltalla kovertamalla, niiden pinnasta löytyy hempeitä kuvioita, sydämiä, ruusuja ja tähtiä. Kullakin patsaalla on omanlaisensa ilmeet. Kivilohkareista välittyy esihisto- Ruoholahden metroasemaa koristaa Juhana Blomstedtin tilateos vuodelta 1993. Sinivalkoinen kaakelityö johdattaa alas metrolaitureille. Myös ruoholahtelaistalojen seinistä löytyy taideteoksia, kuten Petri Kukkosen Päätepiste. Sen sijaan Mare on yllättäen Messitytönkujan pysäköintitalon katolla. Sitä saavat ihailla ympäröivien talojen asukkaat ikkunoistaan. Taideteoksia tapaa yllättävistäkin paikoista. Ja mikä parasta ? ne on luotu iloksemme. Kannattaa siis kulkea silmät ja mieli avoinna, äimistellä näkemäänsä ja heittäytyä riemulla taideteosten johdateltavaksi. Sillan vasemmalla puolella Alkon entistä päärakennusta koristaa seinäreliefi Elämän nektaria. Se on Gunnar Finnen käsialaa vuodelta 1938. Teos on Alkon tilaama, kuten myös Rumba. Patsaiden kavalkadi jatkuu Lauttasaarta vastapäätä, josta löytyy kuusi Mari Dunckerin kivityötä Liian painavat vieraat vuodelta 2010. Räjäytyskivestä käsin työstetyt patsaat kurottavat jopa viiden metrin korkeuteen. Patsaiden pintaa on käsitelty maalaamal- Nimetön Ruoholahdessa Mikä on Porkkalankadun varrella, Sitran toimitalon edessä oleva kummallinen kivipaasi, josta törröttää pystyssä muutama metallitanko. Onko se taidetta? Onko se kuljetuksesta unohtunutta rakennusjätettä? Vooki on ensimmäinen julkiselle paikalle pystytetty konstruktiivinen patsas Helsingissä. Korkeutta alumiinisäleteoksella on 12 metriä. Rakennusvirasto, joka yleensä on osallisena patsaiden ja taideteosten paikalleen saattamisessa, ei tunnistanut murikkaa omakseen. Kaupungin taidemuseo, jonka tehtävänä on luetteloida ja huolehtia kaupungin omistuksessa olevasta taiteesta ei sekään ensin tuntenut tapausta. Lopulta Sitralta löytyi henkilö, joka muisti, että teos todella on taidetta, että se on sijoitettu paikoilleen kiinteistön rakentamisen aikana ja, että jokin siinä meni vikaan. Teoksen ei alkuperäisen suunnitelman mukaan pitänyt olla noin kummallisen näköinen. Lopulta vastaus löytyi Taidemuseon listauksista nimen ?nimetön Ruoholahdessa? takaa. Alueen asemakaavassa oli ollut vaatimus, että Länsiväylän näkymän päätteeksi pitäisi tehdä puistikko tai taideteos, joka samalla toimisi Morsiamenkadun kävelykaduksi sulkevana elementtinä. Morsiamenkatu on Porkkalankadun Itämerenkatuun yhdistävä kuja Sitran talon ja Finnlinesin talon välissä. Tämän pohjalta arkkitehti Pekka Helin suunnitteli teoksen kiinteistön yhteyteen. Idea teokseen on saatu paikalla joskus sijainneesta Tammasaaren luodosta, joka jäi satama-alueen alle 1920-luvulla. Kannessa on pyöreitä reikiä, joihin on työnnetty haponkestäviä terästankoja muistumiksi luodon kaisloista. Onton rungon sisällä on valaisinlaite, jonka tulisi valaista tangoissa olevat valokuidut. Rakennusyhtiö toteutti kuitenkin teoksen toi- 12 www.lauttasaari.fi sin, kuin arkkitehti sen suunnitteli ja sen seurauksena valoefekti ei toimi. Teos on Itämerentorin kiinteistön omistuksessa. Kiveltä näyttävä paasi on itse asiassa erikoisterästä. Teos on valmistettu Virossa. Ongelma on siis selvitetty. Kyseessä on torsoksi jäänyt taideteos. Nyt, kun sen lisäksi, että suunniteltu valoelementti jäi teoksesta puuttumaan, myös runsaslumiset talvet ja sääolot yleensä ovat kohdelleet ?kaisloja? kaltoin, ei teos ole kovinkaan henkeä kohottavan näköinen. Peter Stormbom Kirjoittaja on Ruoholahden Sanomien päätoimittaja on avattu! Lounas ja liikelounas ma-pe Aamiainen pe, brunssi la-su Avoinna: ma-to 10-23 (21.30), pe 7.30-24 (22.30) la 11-24 (22.30), su 11-22 (20.30) facebook.com/faroravintola puh. 010 424 9830 Kellosaarenranta 2, 00180 Helsinki Lauttasaari Nro 22 ? 30.5.2014
• Nro 22 ? 30.5.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 13
• Omaishoitajat vahvistivat hermojaan Haapsalussa Asahissa toistetaan helppoja, pehmeitä liikkeitä rauhalliseen tahtiin hengitykseen yhdistäen. Liikkeiden suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti suomalaisten suurimmat terveysongelmat, kuten selän ja hartiaseudun vaivat, kaatumisesta johtuvat murtumat sekä stressin aiheuttamat psykosomaattiset ongelmat. Asahi-terveysliikunta on tarkoitettu sekä ennalta ehkäiseväksi että jo syntyneitä ongelmia hoitavaksi. (www.asahi.fi) Flash Mob on tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta. Asahin pehmeät liikkeet ja rauhallinen hengitys rentoutti omaishoitajia. Joukko Lauttasaaren omaishoitajia pääsi toukokuussa lisäämään voimavarojaan Viron Haapsaluun erääseen Paralepan metsän kylpylään. Näin huolehtimiseen ja vastuunkantoon tuli neljän päivän tauko. Harjoiteltiin Asahia (suomalainen terveysliikuntamuoto) ja kuunneltiin luentoa parasympaattisen hermoston toiminnasta. Asahi Flash Mob järjestyi muidenkin kylpylävieraiden iloksi orimattilalaisten kanssa. Yhteiskunnan tavoitteisiin kuuluu omaisten hoito kotona. Siihen tarvitaan paitsi omaishoitajien hyvää fyysistä toimintakykyä niin myös parasympaattisen hermoston vahvuutta. Matka ei ollut turha eivätkä sen vaikutukset jääneet pian unohtuviksi. Tätä mieltä olivat kaikki matkalaiset. Muun muassa Elli, Marja, Aulis, Vuokko ja lauttasaarelaisen Fysioterapia Kuntokasinon Tasapaino ? ja Voima ja Liikkuvuusryhmäläiset kiittävät lämpimästi Marian Sairaskotisäätiötä, joka järjesti retken. Elämä maistuu jälleen eikä tulevaisuus pelota. Mistä on kyse? Tahdosta riippumaton hermostomme osa eli parasympaattinen hermosto mahdollistaa hyvän unen, pitää verenpaineen sopivissa rajoissa ja antaa kyvyn kärsivällisyyteen, huumorintajuun ja luovuuteen. Näitä ominaisuuksia omaishoitaja tarvitsee sekä arjen hoitotehtävissä että aikaa vievässä asioinnissa hoitojärjestelmän viidakossa. Parasympaattisen hermoston huono kunto näkyy stressinsietokyvyn laskuna, tuntuu sekä mielessä että kehossa ja pahimmillaan nousee pitkällä aikavälillä omaishoidon esteeksi. Ennustettavissa on vain lisää potilaita. Matka Haapsaluun oli onnistunut. Joukko hierotutti itseään monilla eri tavoilla, ui altaissa, istui höyry- tai suolasaunassa ja pulahti lämmitettyyn merivesialtaaseen. Syötiin ja nukuttiin hyvin. Kolumni Tapaamme seuraavan kerran 28.8. kello 14.00 Lauttasaaren Kirkkokahvilassa. Tuula Peltonen, projektipäällikkö Virkeyttä ikääntymiseen - projekti Marian Sairaskoti Säätiö ? Stiftelsen Maria Sjukhem Sini Havas, diakoni, Lauttasaaren evl. srk. Merja Harju, fysioterapeutti / Tmi Fysio-Merjaleeni Soili Hyvärinen, Polli, pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset Länsimetroon liittyy mitä ihmeellisimpiä kiemuroita Jälleen saimme lukea lehdestä, että Länsimetroon liittyen HKL ja Siemens riitelevät automaattimetroon liittyen kymmenestä miljoonasta eurosta. Tällä kertaa on kysymys siitä, että kuka maksaa laituriovien aiheuttamat lisäkulut. Länsimetrosta on vuosien varrella kehkeytynyt sellainen näytelmä, ettei tiedä itkeäkö vai nauraa. Eipäs juupas-riitelyn osapuolia eivät ole ainoastaan tilaaja ja järjestelmän toimittaja, vaan tähän vyyhtiin on kietoutunut kunnallispolitiikkaa, väärää kunnianhimoa ja nokittelua, mikä ihmetyttää tavallista kansalaista. Helsinkiläinen ja espoolainen veronmaksaja on kuitenkin maksumiehenä tämän kummallisen ? ja yhä kalliimmaksi tulevan ? näytelmän loppupeleissä. Muutama perustavaa laatua oleva kysymys kaipaa vastausta. Maallikko ihmettelee, että miksi metron rakentaminen on tehty vaikeaksi. Miksei tavallinen metro kelvannut päättäjille? Miksi pitää tehdä vanhan ja toimivan järjestelmän päälle ja Länsimetron osalta jatkoksi aivan liian hieno ja kunnianhimoinen metrosysteemi? Sekä vanhoille että uusille 14 www.lauttasaari.fi Haapsalu ennen... ja Haapsalu tänään. metroasemille rakennetaan laituriovet ja myöhemmin toteutettava automaattiohjaus. Miksi ei kelvannut tavallinen metrosysteemi vanhoine ja uusine vaunuineen ja kuljettajineen? ?Vanhan? metrosysteemin toimimisesta meilläkin on hyviä kokemuksia reilun 30 vuoden ajalta. Hiljattain on saatu lukea lehdistä, että automaattiohjaus on ainoa mahdollisuus ohjata junat tarkasti laituriovien kohdalle. Mahtaako asia olla näin? Jos näin on, tuleeko metrojen kuljettajista sitten hetimiten Länsimetron aloittaessa liikennöinnin päästä eroon? Kuinka on mahdollista, että vasta kesken metrotunneleiden ja asemien louhinnan pomppaa esiin kysymys, että Espoolle kelpaavat vain sellaiset metroasemat, joihin mahtuu kaksi metrojunayksikköä, kun Helsingin puolella kaikille asemille mahtuu kolmen yksikön metrojuna. Eikö tällaisessa miljardihankkeessa tätä varsin perustavaa laatua oleva kysymystä olisi kyetty ratkaisemaan hyvissä ajoin? Meidän lauttasaarelaisten näkökulmasta todella pahoihin metrohölmöilyihin voidaan ilman muuta laskea kaupungin kaavailemat, ehkä jo kabineteissa sovitut, saaremme liikenteen vaikeuttamishankkeet, joista Ilpo Aarniala työryhmineen on tehnyt ansiokkaat selvitykset. Miten vanhan ja uuden metron toiminnan synkronointi toteutetaan? Onko siitä tehty ratkaisua? Riittääkö tiheämpi vuoroväli ja kaksi junayksikköä per juna? Vai tehdäänkö Ruoholahteen jonkinlainen runkolinja, jossa matkustajat suunasta riippuen siirtyvät kolmen vaunuyksikön junasta kaksivaunulliseen tai päinvastoin. Vai kulkeeko metrojuna siten, että joka toinen metrojuna on kaksi ? ja joka toinen kolme ? vaunuyksikköä käsittävä? Lauttasaari Onko syksy 2016 vihoviimeinen takaraja Länsimetron liikenteen alkamiselle? Entä riittääkö miljardi euroa koko Länsimetron rahoittamiseen? Vastauksia Länsimetrolta pyytäen Risto Simonen Nro 22 ? 30.5.2014
• pascal francois Ihmiset ja nuket sekaisin Drumsö ett eldorado för spritsmugglare Drumsö var ett centrum för spritsmuggling under förbudstiden 1919-1932. Detta enligt Tuomo Väliahos artikel i Helsingin Sanomat (HS) 5.4.2002. Under en guidad rund­ tur på Drumsö för något år sedan berättade guiden att Drumsö också har kallats för Lilla Tallinn hänvisande till samma näring. HS berättar också att det farligaste jobbet gjordes av ?drängar? till ett femtiotal spritsmugglare som fanns på Drumsö. Smugglarna hade snabbare båtar än tullarna. Ute till havs väntade fartyg med upp till 100 000-300 000 liter sprit. I augusti 1929 fanns 18 farkoster på Finska viken lastade med 3-4 miljoner liter ?dryckjom?. Simpanssilapsen selässä ratsastava nainen teki huikean vaikutelman. Espoon kaupunginteatteri näytti Cirko-festivaalin 8.-18.5. komeimman esityksen neljänä iltana Tapiolan Louhisalissa. Forget Me Not ?teos (Älä unohda minua) on saanut maineen ranskalaisen visuaalisen teatterin mestarin Philippe Gentyn kauneimpana näyttämöteoksena, joka sai ensi-iltansa Pariisissa jo vuonna 1992 ja kiersi sen jälkeen vuosia maailmaa. Vuoden 2012 uusintaensi-illassa norjalaisten nuorten teatteriopiskelijoiden lopputyöksi ohjattu päivitys tulkitsee klassikon huippulahjakkaalla tavalla uudestaan. Näyttämölle vyöryy hitaasti kierien ihmisiä ja nukkeja sekaisin. Niitä on hyvin vaikea erottaa. Joku olento, jota luulee nukeksi, onkin ihminen (ja päinvastoin). pyörimisiä, lopussa he palaavat silhuetiksi, jossa jäätyneitä ruumiita kärryihinsä keräilevät ihmiset muistuttavat jotain Ingmar Bergmanin ?Seitsemän sinetin? kolkkoa kuolemalla merkittyä pohjoista elokuvamaisemaa. Louhisalin isolle lavalle luodussa näyttämöteoksessa liikutaan pohjoismaisissa lumen ja jään maisemissa. Ohjaaja Gentyn ja koreografi Mary Underwoodin tulkinnassa yhdistyvät tanssi, musiikki, nukketeatteri ja fyysinen teatteri. Lopputuloksena on maagisen lumoava ja häikäisevän kaunis spektaakkeli. On jokseenkin sivuasia, että teos esitetään sirkusfestivaalin osana. Jokaisella tanssijalla on nukkeparinsa, selviää ajan myötä. Pienen simpanssilapsen selässä ratsastava nainen on huikea suoritus illuusion voimasta. Tämä oli jo kolmas Compagnie Philippe Gentyn vierailu Espoon Kaupunginteatterissa: Zigmund Follies ?esitys nähtiin Espoossa vuonna 2008 ja Voyageurs Immobiles 2011. Kaikissa näistä teatteri, tanssi ja sirkus sekoittuvat todella taitavasti. Alussa näyttelijät näkyvät pieninä silhuetissa, välillä he esittävät nopeita käsiliikkeitä ja Risto Kolanen Kai R. Lehtonen Benita Ahlnäs Strömdahl, Keth Vilda Östern är ej som förut Schildts & Söderströms 2014 Omslaget till Vilda Östern är ej som förut. Till havs under förbudstiden. Många har rentav väntat på att få sina livshistorier berättade. Ett kapitel ägnas också åt smugglarkungen Algoth Niska som i somligas ögon var ?en klåpare och suput med dålig utrustning som blev berömd bara för att han åkte fast?. Det är, som Strömdahl skriver att spritsmugglingens historia är de fasttagna smugglarnas historia. Vilda Östern är ej som förut har fokus inställt på spritsmugglingen i östra Ny­land. Tyvärr finns inte Drumsö med. Få se vem som tar itu med det projektet? Bernhard Åström. SLS, Folkkulturarkivet Vessapaperirullat ja veroparatiisi Piirtäjäprofessori Kari Suomalainen vinoili eräässä piirroksessaan paperintekijöille siitä, että vessapaperirullat ovat niin vaivalloisia avata. Paperimiehet lähettivät sen vuoksi hänelle ohuen lastan, jolla rullan avaamisen piti käydä helposti. Se oli tyypillisesti suomalainen temppu, arveli Kari. Sen sijaan, että olisivat miettineet rullansa uusiksi, he sysäsivät homman lastantekijöiden niskoille. Samalla tavalla tyypillisesti suomalaista on sekin, että kun valtio menettää viinatulojaan Viroon, pulma haluttaisiin ratkaista kielloilla ja rajoituksilla, vaikka helpoin tapa olisi pudottaa hinnat Viron hintoja halvemmiksi. Siinä sitä sitten ihmetellään, mitä tehdä, kun korkeammista viinaveroista menee aina vain enemmän viinan haittojen hoiteluun. Onko tuo sitten sen parempi, kun rahat menevät Viroon mutta haitat jäävät Suomen maksettaviksi? Toinen esimerkki on haikailu siitä, että verotuloja soluu veroparatiiseihin. Ratkaisukeinoksi tarjotaan taas kieltoja ja valvontaa sen sijaan, että ruvettaisiin itse veroparatiisiksi. Eivät kait ne veroparatiisitkaan sellaisia ole vain sinisten silmiensä takia vaan siksi, että veroparatiisina olosta on niille iso hyöty. Ja sama juttu jälleen, kun joku iso rikas vie rahansa Ruotsiin turvaan perintöverolta. Tappiota yritetään paikata sillä, Nro 22 ? 30.5.2014 Med detta som vägkost och otaliga träffar på sökordet förbudslagen på Google började jag bläddra i Keth Strömdahls nyligen utkomna och uppmärksammade bok Vilda Östern är ej som förut som handlar om mycket av det välstånd och elände som förbudslagen förde med sig. Strömdahl har baserat sitt material på intervjuer med personer som var med när det begav sig. Keth Strömdahl har skrivit en intressant och spännande bok med ett belysande bildmaterial. En fyllig litteraturförteckning ingår i boken utöver hänvisningar till notiser och artiklar i tidningar och radioprogram ur YLE: s arkiv. että korotetaan köyhempienkin perintöveroa ajatellen, että eihän se heitä kirpaise. Erhetys suuri, sanoi Aleksis Kivi. Suomessahan alkaa perheellä kuin perheellä olla työllä, vaivalla ja vyön kiristyksellä kokoon säästetty omistusasunto, josta perintövero rapsahtaa niin, että leskeksi jäänyt saattaa joutua myymään koko asunnon. Sitä sanotaan oikeudenmukaisuudeksi: mitäpä yksin jäänyt niin suurella asunnolla tekisi, kerätköön kokoon kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttakoon pienempään. Ai ettäkö leski saattaa olla vanhakin, niin että myyminen, perintöveron maksu ja muutto vanhasta kodista saattaa stressata sairaaksi asti? Noo, mitäpä tuosta. Jos on jo ikää kertynyt, niin sitä nopeamminhan Luontoäiti sitten tekee työnsä, niin ettei veroa enää joudu kauan tuskittelemaan. Perintöveron kohdalla kysymys on kuitenkin ihan muusta kuin oikeudenmukaisuudesta. Kysymys on siitä, että kun Marx ja Engels 1848 veron ja perinnön yhdistivät ja demareiden Forssan kokous 1903 liiton pyhitti, niin niitä älköön ihminen erottako! Jossakin edistyksellisten pyhissä kirjoituksista muistaakseni sanotaan niinkin, että jokaiselle kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeidensa mukaan. Niin aina, eihän vanhalla enää paljoa kykyjä ole eikä enää juuri tarpeitakaan, niin että systeemin edistyksellinen oikeudenmukaisuus on mitä ilmeisin. Lauttasaari Vaikka nyt demareille ja vassareille pyhistä asioista kysymys onkin, niin siitä huolimatta Ruotsin taannoinen demarihallitus poisti perintöveron puolisoiden kohdalta, siellä kun se ei ollutkaan Forssan kokouksen pyhittämä. Oltiin siis vapaita ajattelemaan ihan järkevästi, että kun huoneistojen arvot olivat ajan mittaan nousseet, verosta oli tullut kohtuuttoman kova. Kylläpä sinne Pohjanlahden tuolle puolen superrikkaiden lisäksi moni muukin mielellään asiansa siirtäisi, mutta kas kun tavallisella tallaajalla ei olekaan siihen varaa. Varmaan tässäkin taas oikeudenmukaisuus toteutuu vaikka - tyhmä kun olen - en pystykään sitä tajuamaan. Perintöveron oikeutusta olen kuullut perusteltavan sillä, että perintö on tuloa, jonka eteen ei ole tarvinnut ponnistella, joten se on siis oikeastaan ihan halveksittavaa rikkautta. Kumma kyllä esimerkiksi lottovoittoa sen sijaan pidetään vallan hyväksyttävänä, vaikkei senkään eteen ole liiemmin ponnistelemaan joutunut. Jos muuten satutte tapaamaan poliitikon, joka sanoo olevansa valmis poistamaan perintöveron, niin pitäkää varanne. Hän ehkä aikookin korvata sen uudella ja entistä kipakammalla verolla! www.lauttasaari.fi 15
• C-tytöille sekä hopeaa että neljäs sija T oPoLan C-tytöt pelasivat kahta eri sarjaa (00 ja 01-syntyneeet) kevään aikana selvittäen tiensä molempien sarjojen eteläisen alueen aluefinaalipeleihin. Teksti: Anja Wasenius ja Pirkko Kapraali Kuva: Jari Merikari Ensimmäisenä aluefinaaliviikonloppuna pelattiin vuonna 2000 syntyneiden II-divisioo­nan mestaruudesta. Semifinaalipeli alkoi jännittävissä tunnelmissa, kun vastaan tuli aina yhtä haastava pelikumppani TikS (Tikkurila-Seura ry). Ensimmäinen erä oli tasavahvaa peliä molemmilta joukkueilta. Erän puolivälissä ToPoLan virheet olivat täynnä ja tämän jälkeen TikS sai jokaisesta ToPoLan tekemästä virheestä vapaaheitot. Tästä huolimatta ensimmäinen erä päättyi ToPoLan eduksi 7-4. Toisessa erässä TikS oli terävöittänyt peliään ja koreja syntyi tasaiseen tahtiin. Toinen erä päättyi TikSin voittoon. Puoliajalla valmentaja Toni Taipale antoi hyviä neuvoja tytöille ja se näkyi kolmannen erän aikana. Tytöt pelasivat itsevarmasti hienoa joukkuepeliä, jossa hyökättiin nopeasti ja puolustettiin vahvasti. Neljäs erä alkoi ToPoLan johtaessa 31-28. Pelin olisi kumpi tahansa voinut voittaa, niin tasavahvat joukkueet olivat. Tällä kertaa TikSin tytöt tekivät enemmän koreja ja pisteet ratkaisevat koripallossa, joten finaaleihin me­ni TikS pisteillä 45-41. Pronssiottelu pelattiin iltapäivällä ja vastassa oli PoTa (Porvoon Tarmo ry), jonka ToPoLa voitti kuukausi sitten yhdellä pisteellä sarjapelissä. Tiedossa oli siis erittäin jännittävä peli. Ensimmäisen pallon upotti koriin ToPoLa. Tahti kuitenkin muuttui ja PoTa vei erän tarkemmalla pelillä kolmen pisteen erolla. Toisessa erässä PoTa jatkoi itsevarmaa peliä kasvattamalla piste-eron kahdeksaan pisteeseen. Kolmanteen erään ToPoLa lähti aktiivisesti hyökäten, mutta tämä ei riittänyt, vaan PoTa vie erän yli kymmenen pisteen erolla. Neljännessä erässä ToPoLa taisteli ja koreja syntyi tasaiseen tahtiin, jopa kolmen pisteen heitto. ToPoLan aktiivisella puolustuksella PoTa ei päässyt upottamaan koreja. Kun peliaikaa oli jäljellä enää kolme minuuttia, pistetilanne oli 39-32. Koripallossa voi tapahtua kolmen minuutin aikana paljon, jopa ns. varmasta voittajasta voi tulla häviäjä. Tällä kertaa ToPoLan hienosta pelistrategiasta huolimatta peliaika ei riittänyt pronssimitaliin. PoTa vei pronssimitalin vain neljän pisteen erolla tuloksella 4036. Vapun jälkeisenä viikonloppuna pelattiin 2001 syntyneiden I-divisioonan aluemestaruudesta. Semifinaali pelattiin Vantaan Pussihukkia vas- ToPoLan tytöt tiukan finaalin jälkeen hopeamitalit kaulassaan. taan. Edellisen viikon pettymykset oli hyvin pyyhitty pois, kun peliin lähdettiin hyvällä sykkeellä ja iloisella mielellä. Puolustukseen oli valmennuksessa kiinnitetty huomiota, mutta tuomari ei ollut samaa mieltä jokaisesta lähitilanteesta. Alkoi jo näyttää huolestuttavalta, kun ensimmäisten kahden peliminuutin aikana ToPoLalla oli jo neljä joukkuevirhettä. Puolustus saatiin kuitenkin toimimaan ja pelissä jatkettiin eteenpäin. Ensimmäisessä erässä kahdeksan tyttöä pääsi tekemään koreja ja erä päättyi ToPoLan johtoon 22-14. Toisessa erässä ToPoLa otti lisää etumatkaa, kun pisteet erän lopussa olivat jo 37-23. Tässäkin erässä tytöt muistivat pitää hyökkäyksen liikkuvana ja syöttöpelikin kulki hienosti. Kolmannessa erässä ToPoLan tytöt pitivät varsinaista korijuhlaa ja yleisöä viihdytettiin varsin taidokkailla syötöillä ja hienoilla pussituksilla. Puolustuspäässä jaksettiin edelleen huhkia töitä eikä PuHun pelaajia juurikaan päästetty pisteidentekotilanteisiin. Kolmas erä päättyi tukevassa johtoasemassa 55-29. Neljännessä erässä voitiin pelailla jo hieman rentoutuneemmin eikä Puhu päässyt uhmaamaan ToPoLan johtoasemaa. Näin ollen ToPoLa jatkoi finaaliin hyvissä tunnelmissa. Sunnuntain finaaliin vastaan saatiin HyPo Hyvinkäältä, joka ei ollut hävinnyt kevätkau­ della tässä sarjassa yhtäkään ottelua. To­ Po­ Lakin oli hävinnyt vain yhden, juuri HyPolle. Finaali aloitettiin juhlallisesti kuuluttamalla pelaajat kentälle yksitellen suosionosoitusten saattelemana. ToPoLa aloitti pelin vahvasti pussittamalla ensimmäisen korin, kun vasta puoli minuuttia oli pelattu. Hypo taisi olla hieman yllättynyt siitä miten vahvasti ToPoLa lähti tähän peliin. Jälleen kerran nähtiin vahvaa ToPoLan puolustusta kentällä. Ensimmäinen erä päättyi ToPoLan johdossa 12-5. Koreja tuli vähän, mutta sehän kertoo vain tasaväkisestä vastustajasta. Toisessa erässä HyPo päätti näyttää taivaan merkit ja tykitti kahdeksan pistettä ennen kuin ToPoLa sai erän pistepelin auki. Vaikka HyPo kiri eroa kiinni, toinen erä päättyi ToPoLalle 20-17. Peli oli hyvin vauhdikasta molemmissa päissä ja molemmat joukkueet taistelivat kaikki tilanteet loppuun saakka. Kolmannessa erässä ToPoLa kasvatti piste-eroa kolmella pisteellä erän päättyessä 29-23. Molempien joukkueiden tytöt olivat selvästi väsyneitä, sillä virheitä sateli molemmille joukkueille tasaiseen tahtiin. Viimeistään tässä vaiheessa yleisöllekin selvisi, että kumpi tahansa tämän pelin voittaa, voitto ei tule helpolla. Pelaajien itseluottamus olisi avainasemassa pelin lopputuloksessa. Neljännen erän alussa Hypolta nähtiin varsin päättäväistä peliä, kun se jälleen upotti seitsemän pistettä kolmessa ja puolessa minuutissa. ToPoLa teki korin ja oli yhden pisteen johdossa, kun peliaikaa oli jäljellä enää kaksi minuuttia. Viimeisen minuutin aikana Hypo sai käsittämättömän hengen päälle tehden korin ja sen jälkeen ToPoLan virheistä annetuista vapaaheitoista vielä neljä pistettä lisää. Hypo voitti kultamitalin vain kolmen pisteen erolla. Finaalipeli oli varsin hieno ja tasaväkinen taistelu. Se piti yleisön naulittuna penkeilleen viimeiseen sekuntiin saakka. Hopeamitali oli ansaittu, ei hävitty. Onnea ToPoLan C-tytöille ja valmentajille! ToPoLan kesäkoris on käynnistynyt. Lisätietoja löydät www.topola.fi /kesakoris 2014 Sähkötyöt Kodin pienkoneiden valtuutettu keskushuolto Kaakelikaari 2 A, Vantaa p. 09 2705 8051 16 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 22 ? 30.5.2014
• Nro 22 ? 30.5.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 17
• Toimintapalsta Drumsö Pensionärer r.f. Sommarträffarna vid Casino strands café börjar 5 Juni kl 14.00. Välkommen alla. Lauttasaaren Sosialidemokraatit LASY:n yleiskokous pidetään maanantaina 9.6.2014 klo 19 Ravintola Persiljassa, Tallbergin puistotie 1. Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila alustaa palveluverkkosuunnitelmasta Helsingissä. Tilaisuus on avoin kaikille ja kysymyksiä voi hänelle esittää myös muista sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista ajankohtaisista ongelmista. Keskustelun jälkeen LASY:n yleiskokous päättää n. klo 20 ehdokkaita eduskuntavaalin 2015 jäsenäänestykseen ja ajankohtaisesta kannanotosta. Johtokunta on koolla jo klo 18.30 samassa paikassa. Lisätietoja: Pj Kimmo Sarje 040 757 6131. LASY on mukana Hakaniemen markkinoilla sunnuntaina 1.6. klo 10?14. Paikalla ovat mm valtuutetut Maija Anttila klo 10.30?12, Ville Jalovaara klo 11?13, Kaarin Taipale klo 12?14 ja Helsingin demareiden puheenjohtaja Risto Kolanen klo 11? 12. Tervetuloa! MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus MLL:n Perhepelipäivä 2 - Lauttasaaren Miniolympialaiset Kassarilla lauantaina 7.6.2014 klo 10-12. Lajit soveltuvat yli 4-vuotiaille, mutta touhua tiedossa myös pienemmille. Mukaan tarvitset leikkimielen ja säänmukaiset varusteet. Herkkuja tarjolla ensimmäiselle 200 osallistujalle! Tule mukaan auttamaan ekaluokkalaiset kadun yli! Ilmoittautumiset Suojatiepäivystykseen syksylle 2014 alkavat. MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistys organisoi alueellaan suojatiepäivystyksen elokuussa koulunalkamisviikolla 12.?15.8.2014 yhteistyössä MLL:n Uudenmaan piirin ja If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa. Vapaaehtoiset ovat aamuisin heijastinliivit yllään turvaamassa kadun ylitystä koulun läheisyydessä. Tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden huomio ja varmistaa turvallinen kadun ylitys tarvittaessa vaikka saattamalla. Lyhytkestoinen ponnistus vie aikaasi vain vähän ja vastineeksi saat hyvän mielen! Tempaus järjestetään Lauttasaaressa Pajalahden ja Myllykallion koulujen läheisyydessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 8.8.2014 mennessä: lauttasaarimll@gmail.com MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistyksen kerho- ja perhekahvilatoiminta jatkuu jälleen syyskuussa. Toivotamme kaikille ihanaa kesää. Myllykallionrinne 1 Virasto: auki ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 29.5. klo 11 Messu, Marjut Mulari, Reima Niemelä, Aino Valojärvi, Annukka Sorjonen, Tarja ja Juhani Paavolainen, Kylli Tikkanen, Kai Sorokin. La 31.5. klo 11-12.30 Avoin lentopallovuoro, C-porras. Su 1.6. klo 11 Messu, Annette Markkunen, Aino Valojärvi, Helena Rantanen, Kai Sorokin. Klo 18.30 Konsertti, Lauttasaaren Orkesterin ja Stadtstreicher Waren -orkesterin konsertti, kapellimestareina Frank Phillips ja Ahti Valtonen. Liput 15 e. Ti 3.6. klo 18 Avoin rukouspiiri, Kirkkokahvila. Ke 4.6. Klo 19 Seurat, sään salliessa Särkiniementien päässä rantakallioilla uimalaiturin kohdalla, sateella srk-salissa. Mukana khra Juha Rintamäki. Klo 19 Mid-week Bible Fellowship in English, refreshments in Church Café (Kirkkokahvila) from 6 p.m. (18 hr) onwards To 5.6. klo 18 Cembalo-konsertti, Ulla Wirtanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Muuta: Kirkkokahvila on auki arkisin ma-pe klo 10-18, lounas klo 11-13. Poikkeus: suljetaan to 5.6. klo 14 ja on kiinni pe 6.6. Arkinen valaistuminen, Markku Hietasen maalaus- ja valokuvanäyttely 30.5. asti Kirkkokahvilan aulassa. Kellotornissa voi mennä vihille la 14.6. klo 16 alkaen. Molempien kihlakumppaneiden tulee olla kirkon jäseniä, avioliiton esteiden tutkinta on pyydettävä viimeistään 5.6.2014. Torniin mahtuu mukaan kaksi todistajaa. Varaukset kirkkoherranvirastosta ma 2.6. mennessä. Varhaisnuorten retkiä ja leirejä: 2.-19.6. Kesäkerho, hinta 1 viikko 80 e, 2 viikkoa 120 e ja 3 viikkoa 160 e. To 5.6. Puuhamaa, retken hinta 30 euroa. Kolme lauttasaarelaista junioriurheilijaa päät­ti hankkia uuden harrastuksen. Naapurin täti ehdotti taidemuseoissa käyntiä. ?Sehän sopii?, totesivat lapset. hele krohn Urheilijat museossa ?Sunnuntai on paras päivä?, sanoi Erika. ?Ensin luistelua ja sitten museoon!? Tarjolla olisi kierros Helsingin keskustassa. Olivia ja Jonny suostuivat saman tien. Kaksi luistelijatarta ja purjehtija istahtivat autoon, ja kevätretkemme voi alkaa Lauttasaaresta. Kolmikon huomattua Kiasman ja Mannerheimin ratsastajapatsaan auton ikkunasta tiedettiin, että perillä ollaan. Kiasman ala-aulassa saimme sisäänpääsytarrat rintaan. Ala-aulassa syntyi ankara kilpailu pituuskasvun tuloksista. 15-vuotiaan Kiasman ystävien nuorisojäsen Jonny tiesi vanhasta muististaan, että yläkerrassa on lasten suosikki, museon vetonaula. Kahiseva taideteos on Kiasman kokoelmanäyttelyn 2. kerroksessa. Teoksen sisuksissa vierähti jännä puolituntinen, kun kaverit katosivat ja löytyivät, joku vieras lapsi ehti hätääntyä etsiessään ulospääsyä pikku viidakosta, mutta enimmäkseen kuului riemun kiljahduksia. ?Kivaa!? kommentoi trio yhteen ääneen. Kiersimme muitakin saleja ja tutustuimme nykytaiteeseen monessa kerroksessa vartijoiden hymyillessä lasten intoa. Matkalla Ateneumin taidemuseoon pysäköimme yliopiston mäelle. Kävellessämme Porthanin tiedekulman lähellä alkoi uusi ryntäys. ?Ahaa!? Espanjalaisen Eduardo Chilladan kupariveistos herätti suuria tunteita. Urheilijamme asettuivat uuteen muodostelmaan kuin aidot tähtiesiintyjät. San Sebastianista kotoisin olevan taiteilijan ainoa veistos Suomessa sai lapset tutkimaan massiivista laitosta sieltä ja täältä. Heitä kummastutti tieto, että Chillada koetti koko elämänsä kumota painovoiman teoksillaan. Filosofi Martien Heideggerinkin oli lupautunut pohtia oikeaa ratkaisua. Kun tulimme Ateneumiin jalkapatikassa, saimme eteemme valtavat portaat. Kiipesimme ne kiltisti samalla bongaten upeita fossiileja, jollaisia on joskus Helsingin vanhoissa rappukäytävissä. Seuraavat fossiilit kyllä etsitään kesän mittaan Sinebrychoffin taidemuseosta Bulevardilta! 18 www.lauttasaari.fi Ti 10.6. Vivamo, hinta 20 euroa. Ti 17.6. Loviisa, hinta 30 euroa. Ma-ke 23.-25.6. leiri Korpirauhassa Siuntiossa, hinta 40 e, sisaruksilta 30 e To-su 7.-10.8. Isien ja poikien leiri Korpirauhassa, leirin hinta isät 25e/vrk ja pojat 15 e/vrk. Kaikille varhaisnuorten retkille ja leirille ilmoittautumiset kotisivujemme kautta. Lisätietoja Teijo Junnola p. 09 2340 4305. Johannes församling To 29.5 kl. 12 Högmässa på Kristi himmelfärds­ dag i Johanneskyrkan. Lindström, Repo-Rostedt, En­lund. Åbo Svenska Ungdomskör. Fr 30.5: kl. 10.15 Skolgudstjänst i Johanneskyrkan. Kl. 12.15 Veckolunch i Högbergsgården, Hög­ bergsgatan 10 E. Frivillig avgift. Välkommen på en kort middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Lö 31.5 kl. 8.15 Skolgudstjänst med Drumsö lågstadium i S:t Jacobs kyrka. Sö 1.6 kl. 10 Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Sinisalo, Enlund. Kyrkkaffe. Kl. 12 Högmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Sinisalo, Enlund, Anne Hätönen. Kyrkkaffe. Ti 3.6 kl. 12 Lunchmusik i Gamla kyrkan. Santeri Siimes. Kl. 19 Bibelstudier i Hörnan: ?Bibelns värld och vår tid ? möts de?? Sinisalo. Ämnet: ?Hamnstaden Korint nästan som Helsingfors?. On 4.6 kl. 14 Sommarcafé i S:t Jacobs kyrka. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 1.6.2014 klo 17.00: ?Elämällä on tarkoitus?. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Huolehdimme iäkkäistä?. Kaik­ki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Lauttasaari-lehteä jaossa: Kolmikko Yliopiston edessä. Kiersimme ensimmäiseksi Tove Janssonin juhlanäyttelyn. Jokainen tunnisti tuttuja hahmoja. Vitriineissä oli Haisulin talo, kaikki muumit, Muumipapan ja meren majakka ja Muumimamman piirtämät ruusumaalaukset, loputtomiin hienoa katsottavaa. Pitkien museokierrosten jälkeen oli aika istahtaa miettimään, mitä oli tuli nähtyä. Ilman virvokkeita se ei sujuisi. Jonny vanhempana herrasmiehenä muisti velvollisuutensa. ?Kummassa oli hauskempaa??, kysyi naapurin täti. Olivia ja Erika kallistuivat Kiasman ja modernismin puolelle, Jonny piti Ateneumistakin. Molempi parempi? Kaikkien mielestä näinkin voi viettää sunnuntai-iltapäivän. Jokaiselle oli jotakin. Äidille he ainakin suosittelevat Marimekon uutta näyttelyä Kiasmassa. Erika jäi vielä kaipaamaan Ateneumin lasten työpajaa. Kävimme lopuksi katsomassa sitäkin portaiden yläpäässä. Siellä oli paljon toimintaa sunnuntai kunniaksi. ?Tullaan uudestaan?, totesivat lapset yksimielisesti. Taidemuseot saivat siis luottamuslauseen urheilijoiltamme. Ihailtavaa kulttuurikestävyyttä monen tunnin retkellä! Hele Krohn naapurin täti ? Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18 ? Kirjasto, Pajalahdentie 10 ? K-supermarket, Kiviaidankatu 2 ? S-market, Itälahdenkatu 28 ? Lidl, Heikkiläntie 4 ? K-extra, Lauttasaarentie 5 ? K-extra, Isokaari 42 ? Siwa, Isokaari 9 ? R-kioski, Isokaari 1 ? Ruoholahden Kauppakeskus ? www.lehtiluukku.fi Myydään Vuokralle tarjotaan toimistotila Lauttasaaresta Hyväkuntoinen yksiö 35 neliötä Isokaarella. Putkiremontti tehty. Hinta 190 000 euroa. Puh. 050 584 7303. Vuokralle tarjotaan 1.6.14 alkaen siisti toimistotila/työtila katutasossa. Tila käsittää kaksi huonetta, wc:n ja keittiönurkkauksen. Toimistotilaan on oma sisäänkäynti. Tiedustelut tilasta voi lähettää osoitteeseen: toimisto@kiinteistoagora.fi Sijainti: Wavulinintie 5, 00210 HKi. Pinta-ala 40 m2, 2 h+wc Vuokra 400,00 e/kk. Vuokravakuus 800 e. WC-istuin Gustavsberg. Valkoinen, erittäin siisti. Hinta 60 e. P. 050 410 3239. Ostetaan Kuolinpesät hoitaa KIRJOJEN TALO p. 045 650 7460 Lauttasaari Löytynyt Avainnippu Särkiniemen rannan läheisyydestä. p. 044 557 7750. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Nro 22 ? 30.5.2014
• Palveluja tarjotaan ATK-palvelua Hammaslääkäreitä Kampaamoja Kauneudenhoitoa Oikeusapua Siivousta KAUNEUSPALVELUT Kirpputoreja Autohuoltamoja Putkiliikkeitä Juhla- ja vesikampaukset myös lauantaisin. Hierontaa Kukkakauppoja Toimistopalveluja Autokorjaamoja Varaa ilmoitustilasi Pyörähuoltoa P. 010 387 7080 Hoivapalveluita Kotipalvelua ja hoivaa RANSKALAISTEN ERIKOISKORJAAMO Valokuvausta CITROEN PEUGEOT RENAULT FIAT www.lauttasaari.fi Myös muut merkit ammattitaidolla Katso kuukauden tarjous: Puhelinnumero: 0800 966 46 www.autochic.fi Lauttasaarentie 16 Ma - Pe 8:00 - 16:30 09 - 6820940 0400-640141 Lukkoliikkeitä Jäsenkorjausta Remontteja Eläinkauppoja www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Fysikaalisia hoitolaitoksia Jalkahoitoa Kotisiivousta Siivousta Varastointia Puhelinnumero: 0800 966 46 Lauttasaari Toimitus Päätoimittaja Nina Talmén puh. 040 528 6301 paatoimittaja@lauttasaari.fi Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho puh. 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Julkaisutyöryhmä Nina Talmén (pj.), Irmeli Karhiaho, Hilkka Kotkamaa, Inna-Pirjetta Lahti, Keijo Martiskainen, Matti Tanner Ilmoitukset/ Laskutus Leena Valtola, puh. 010 387 7080 seura@lauttasaari.fi Ilmoitusaineistot seura@lauttasaari.fi Nro 22 ? 30.5.2014 Yhteystiedot Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Hki ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj. Taitto Ars Today Ky, puh. (09) 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj. Puh. 020 071 000 Tilausmaksut Kotimaassa 35 ? + alv 10 % vsk. Ilmoitushinnat etusivu 1,20/pmm, takasivu 1,10/pmm, tekstisivut 1,00/pmm, yhdistysten ilmoitukset 0,50/pmm. Laskutuslisä 4 ?. Hintoihin lisätään alv. 24 %. Neliväri sisältyy hintoihin. Lehti ilmestyy torstaisin. Painosmäärä 12 500 kpl Lauttasaari Ilmoitusaineistot lehteen viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16 mennessä. www.lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seura myös facebookissa www.lauttasaari.fi 19
• Punkkibussi rokottaa S-Market Itälahdenkadulla: Palvelemme helatorstaina 29.5. klo 12?18. perjantaina 30.5. klo 12?18 Lisää etuja osoitteesta smarkethokelanto.fi 6 Hinta voimassa ke?su 28.5.?1.6. 90 6 /kg HK/Rainbow Porsaan sisäfilee marinoitu tai maustamaton n. 650 g/pkt alkuperämaa Suomi/Tanska 3/talous 2 Suomalainen 1 95 99 Atria Perhetilan Broilerin ohut fileeleike 480?600 g (14,56?11,65/kg) 0 1 99 95 Rainbow Graavi- tai kylmäsavulohifilee siivut 150 g (19,67/kg) meetvursti ja kinkku 99 Bonaqua kivennäisvedet 2 x 1,5 l 3 l (0,73/l) (sis. pantit 0,80) Pingviini Sydäntuutti 106 g (14,06/kg) 1 39 100?180 g (19,50?10,83/kg) 2 49 Oululainen Reissumies Tosi Tumma ja Kaura 280 g (3,54/kg) Snellman Ohuen ohuet leikkeleet Palvelutorilta ke?su 28.5.?1.6. Atria Lihamakaronilaatikko 400 g (3,47/kg) 0 89 Rainbow Mehut omena ja appelsiini 1l 5/talous Vain palvelutorillisista myymälöistä 18 90 /kg Kokkikartano Broilervarras sweet chili 2 75 Hollanti Mansikkarasia 500 g (5,50/kg) Hinta voimassa Itälahdenkadun ja Ruoholahden S-marketeissa 1.6. asti ellei toisin mainita. Palvelemme ma?ke 7?21, helatorstaina 29.5. 12?18, pe 7?21, la 7?18, su 12?18 S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market S-market Ruoholahti, Itämerenkatu 15, p. 010 76 61300 BONUS JOPA 5 % 20 www.lauttasaari.fi MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % Lauttasaari SMARKETHOKELANTO.FI Nro 22 ? 30.5.2014