• Lauttasaari Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Teemana asuminen ja sisustus! Lykki täytti 70 vuotta s. 3 30.4.2015 Rohkeutta sisustukseen s. 10-11 -& 664*- --& ,"* "4*", Sano hyvästit silmälaseille ja tule kokeilemaan jatkuvakäyttöisiä tai joustavan vaihtovälin silikonihydrogeeli-piilolaseja. Varaa aika silmien piilolasitutkimukseen ja tule kokeilemaan yksilöllisiä silikonipiilolaseja. Nro 17 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT ? Piilolasien jatkuva käyttö aina 30 päivään asti. ? Lähes kaikkien taittovirheiden ja aikuisnäön korjaukset. 1 lasit i piilo Hank ti verkko äs : v e e t m ä k astam kaup .fi tiikka ttaop u la . www 5­:%& / 1"-7& -6/ 760,3 1"-7& " -645" 04* 6 7 ,4* & 4 * *-." 4*4­ 760 -5­­ 5", ,3"/ "6, 4&/ 5VMPTTB NZZOUJJO -BVUUBTBBSFOUJF # ) , ,1) 1BSW N û
• QVULJSFNPOUUJPTVVT "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO JOTAIN HAMPAANKOLOSSA? Tilaa maksuton kodinhoidon suunnittelukäynti 020 768 9788 www.stella.fi Kotiapu-Koralli on nyt osa Stellaa Kotiapu-Korallin tuttu henkilökunta palvelee teitä jatkossakin. Kodinhoitopalveluidemme lisäksi palvelemme teitä nyt entistä monipuolisemmin, laajemman palveluvalikoimamme myötä. Kotilääkäri | Kodinhoito | Turvapuhelin | Hoiva | Fysioterapia | Lastenhoito HuHtikuu On Hammaskuu! katso kampanjatarjoukset nettisivuiltamme. TUTUSTU PALVELUIHIMME jA VARAA AIKA VASTAANOTOLLE OSOITTEESSA ELAINTOHTORI.fI Lauttasaaren Eläinlääkäriasema Otavantie 7 00200 Helsinki p. 010 219 1310
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 30.4.2015 Nro 17 ? 30.4.2015 Yhteisöllisyyttä ja auringonpaistetta Teksti Ville Hietala Kuva Mari Meres-Wuori Jättikoululle nopeasti lisätilaa Lauttasaaren ala-aste on yli 740 oppilaallaan Helsingin suurin. Kyseessä ei ole mikään kunniamaininta, sillä yleisesti tunnettua on, että isot koulut keräävät yleensä myös eniten ongelmia. Tulevana syksynä koulun oppilasmäärä kasvaa yhä. Muutamat oppilaiden vanhemmat ilmaisivat huolensa koulun koosta ja tilanpuutteen tuomista ongelmista viime viikon Helsingin Sanomissa. Vanhempien mukaan Myllykallion koulussa oppilaiden työrauha kärsii kovan ahtauden takia, ruokailun järjestäminen on vaikeaa ja muun muassa liikuntatilat loppuvat kesken. Vanhemmat kertovat, että epäjärjestys ja kiusaaminen ovat osa koulun arkea. Helsingin kaupungin suunnitelmissa Myllykallion koulu saisi uudisrakennuksen vuonna 2022. Lisäksi Vattuniemeen tulisi jossain vaiheessa toinen uusi koulutalo. Nyt opetusvirasto yrittää aikaistaa aikataulua kahdella vuodella.Virasto on yrittänyt paikata tilaongelmaa pystyttämällä viipalekouluja. Tulevana kesänä välituntien liikkumistilaa syöviä parakkeja aiotaan rakentaa lisää. Nämä ovat kuitenkin vain hätäensiapua tilanteeseen, jonka kaupunki on itse aiheuttanut. Kevätaurinko tietää tehtävän­ sä, kun on päiväkoti Lokin Kevätkarkeloiden aika. Silloin ei piilotella pilvien takana. Huhtikuun viimeisen lauantain sää oli kirkas ja tuuleton, kun päiväkodin portista alkoi virrata väkeä perinteiseen tapahtumaan. Talkooporukka oli laittanut kaiken valmiiksi. Buffet-pöydän ja grillin luona riitti asiakkaita läpi kaksituntisen juhlan. Jos makkaran, mokkapalan ja pillimehun jälkeen ei enää riittänyt rahaa ongintaan tai arpojen ostamiseen, piti käydä kysymässä äidiltä lisää kolikoita. Päiväkodin piha oli täynnä tuttuja kasvoja ja kavereita niin lapsille kuin aikuisille. Päivän pääesiintyjä oli Orffit. Maskotit Foxy ja Friidu, joita lapset pääsivät myös halaamaan, ve­ tivät ennen konsertin alkua pienen puistojumpan. Sen jälkeen lavalle astelivat Orffit, jotka viih- Päiväkoti Lokin Kevätkarkeloissa pidettiin hauskaa koko perheen voimin. dyttivät yleisöä laulujen lisäksi välispiikeillään, jotka upposivat myös varttuneempiin katsojiin. Kei­kan lopussa eturivin uskolliset kuulijat saivat palkintonsa, kun he pääsivät esiintyjätrion kanssa soittamaan kitaroita, jotka kieltä- Saaren asukasluku on ollut viime vuosina hurjassa kasvussa. Lauttasaari-Seuran ponnekkaista esityksistä huolimatta liikekiinteistöjä on vaihdettu asuintaloiksi yksi kerrallaan - ilman huolta huomisesta. Seuraus näkyi ensin päivähoitopaikkojen loppumisena ja nyt koulutilojen uupumisena. Olli Rehn vieraili Lykissä On päivän selvää, että Lauttasaari tarvitsee uuden koulutalon paljon aiemmin kuin vuonna 2022. Nähtäväksi jää pystyvätkö päättäjät ja tuore opetustoimen johtaja Liisa Pohjalainen näin rohkeisiin tekoihin? Pitkäaikainen Euroopan unio­ nin komissaari, keskustalainen europarlamentaarikko ja nykyinen kansanedustaja Olli Rehn kävi kertomassa lykkiläisille EU:sta 27. huhtikuuta. ?EU on tuonut meille rauhaa, vapautta ja vaurautta?, sanoi Rehn Lykin nuorille. Puheessaan hän rohkaisi heitä lähtemään opiskelijavaihtoon, esimerkiksi Erasmus-ohjelman kautta. ?Se tukee tulevaisuuttanne?, hän kannusti. Rehn kertoi opiskelijoille työstään Euroopan komissiossa. EU:n hallinto toimii hänen mukaansa niin sanotusti kahdella raiteella. Euroopan neuvosto on jäsenvaltioiden raide, Euroopan parlamentti taas on kansanvallan raide. ?Euroopan komissio joutuu elämään näiden välissä.? Rehnin erikoisalaa on tunne­ tusti politiikan ja talouden risteys- Matti Tanner Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Tässä lehdessä Lykki täytti vuosia.............................................s. 3 Teemana asuminen ja sisustus....................s. 6-15 Mitä tekee isännöitsijä?...................................s. 6 Onnistunut putkiremontti................................s. 8 Sisustuksessa kannattaa vähän revitellä....s. 10-11 mättä muistuttivat hiukan sulkapallomailoja. Lokin vanhempaintoimikunta esittää lämpimät kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille yrityksille. Teksti Anna Saurama Kuva Mikko Hakala Olli Rehn kannustaa nuoria lähtemään vaihto-oppilaiksi. kohta. Talouspolitiikassa hae­ taan parasta mahdollista ratkaisua. Rehn kuvasi, miten EU:n talouspolitiikassa erilaisia intressejä on niin paljon, että ratkaisuksi käytännössä tulee usein ?the second best? eli toiseksi paras ratkaisu. Lauttasaaren yhteiskoulun opis­ kelijat olivat innokkaita ja osaavia osallistujia luennolla. He kyselivät Rehniltä muun muassa euron kriisistä, Kreikan tilanteesta ja Euroopan laajentumisesta. Luentonsa jälkeen Rehn tutustui Lykin lukion kansainvälisen liiketoiminnan linjaan. ?Kilpailukykymme näkökulmasta kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen on erittäin tärkeässä roolissa?, Rehn totesi. Tutustu kirkon urkuihin ja kellotorniin Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seuran jäsenillä on 16. toukokuuta harvinainen mahdollisuus tutustua Lauttasaaren kirkon niihinkin osiin, jotka ovat normaalisti yleisöltä suljettuja. Opastetulla kiertokäynnillä tutustumme kirkkomme historiaan ja tiloihin. Käymme tutustumassa myös urkuparveen ja urkuihin ja kiipeämme kellotorniin. Kokoontuminen on kello 11 kirkon pääaulassa. Oppaana toimii FM Ville Elomaa ja kirkon urut esittelee kanttori Marjukka Andersson. Vierailu kestää noin puolitoista tuntia. Kiertokäynnille otetaan noin 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla Lauttasaari-Seuran toi- mistoon osoitteella seura@lauttasaari.fi viimeistään perjantaina 8. toukokuuta. Pane viestiin nimesi, kännykkänumerosi ja vierailun kohde. Lisätietoja antaa Ville Elomaa meilitse ville.elomaa@kolumbus. fi. Tutustumiskäynnin järjestävät Lauttasaari-Seura ja Lauttasaaren seurakunta. Tavaratoria ja meripelastusta Sindbadilla Pursiseura Sindbadin järjestää tavaratorin lauantaina 9. toukokuuta kello 9-15. Käytettyjen venevarusteiden kirpputorilla voi sekä myydä että ostaa tavaraa, kunhan ottaa oman myyntipöydän tai telineen mukaan. Myyntipaikat ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Muun ohjelman ohessa yleisöllä on mahdollisuus tutustua Helsingin Meripelastusyhdistys ry:n PV Rautauoma -alukseen ja kuulla aluksesta, sen käytöstä ja myös meripelastustoiminnasta. PV Rau­ tauoma on paikalla, jos pelastus- tehtäviä ei tuolloin ole. Lisätietoja antaa Jaakko Jämsä meilitse sywhitepepper@gmail. com ja puh. 0400 768 567.
• Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 3 Anniina Laitinen ja Milla Railo herkistivät yleisön Titaniumtanssiesityksellään. Valtteri Vineen ja Pyry Tarkan Led-popping häikäisi. Onnea Lykki 70 vuotta! Lauttasaaren yhteiskoulu perustettiin vuonna 1945. Nuorekas seitsenkymppinen koulu vietti 70-vuotisjuhlaansa perjantaina 24. huhtikuuta. Teksti Anna Saurama Kuvat Katja Pesonen K oko viime viikko oli Lykissä juhlaviikko. Varsinainen juhlapäivä, perjantai 24. huhtikuuta, valkeni aurinkoisena. Aamu tarjosi Lykin oppilaille ja opiskelijoille juhlaaamiaisen jälkeen liikunnallisia elämyksiä Lauttasaaren Liikuntakeskuksessa, Lauttasaaren Ladyssa, Vetosalilla sekä tietysti ulkona päivänpaisteessa. Koululla rehtori Maarit Palda­ nius, vararehtori Tarja Holthoer, apulaisrehtori Risto Ikonen sekä koulun hallituksen puheenjohtaja Tiina Vesanen ja varapuheenjohtaja Jani Heikkala vastaanottivat onnittelutervehdyksiä kello 11 alkaen. Tervehdyksensä Lykille toivat muun muassa Lauttasaaren Yrittäjät, Yksityiskoulujen Liitto, Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren Säätiö, Lions Club Maininki sekä Lauttasaaren seurakunta. Kutsuvierasjuhla alkoi kello 13 lippukulkueella, jota seurasi Lykin rehtorin, Maarit Paldaniuksen puhe. Räjähtävää energiaa tilaisuuteen toi lykkiläisistä ja entisistä lykkiläisistä muodostuva rap-yhtye CB vierailevine tähtineen kappaleellaan Lykkirap. Tilaisuuden juhlapuheen piti Glykos Oy:n hallituksen puheenjohtaja, lauttasaarelainen Erkki Tenhunen, kahden lykkiläisen isä. Hän korosti puheessaan si- tä, että suomalaisen koulun ja opetuksen tulee muuttua, mikäli tahdotaan tarjota nuorille tule­ vaisuuden työelämän taitoja. Hän kiinnitti huomion siihen, että Lauttasaaren yhteiskoulu on jo ottanut rohkean askeleen globaaliin maailmaan lukionsa kansainvälisen liiketoiminnan linjan, tiede- ja tekniikkalinjan sekä luo­valinjan muodossa. Erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan lin­ja onkin herättänyt laajalti kiinnostusta. Linjan opintoja toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten kanssa. Juhlassa Lykin entiset rehtorit Esko Ranta, Pirkko Turunen ja Jorma Kreivi muisteloivat opin­ ahjon eri vaiheita koulun hallituksen kunniapuheenjohtajan Tom Hynnisen johdolla. Ranta muisteli kuinka nykyisen koulurakennuksen valmistuttua täyteen mittaansa koulu myi toisen rakennuksensa Helsingin kaupungille. Rehtori kulki sitten pankkiin taskussaan nimissään oleva 14 miljoonan markan shekki. Omassa osuudessaan koulun nykyistä edellinen rehtori Kreivi murjaisi, että hänen aikanaan nuo miljoonan shekit muuttuivatkin sitten miljoonien velkakirjoiksi. Yleisö nautti silminnähden rehtoreiden vaiherikkaista kertomuksista. Juhlan päätti ennen lippukulkueen poistumista kuultu, Ly­kin 70-vuotisjuhlakuoron esittämä Fin­landia-hymni. Juhlakuorossa oli mukana koulun oppilaita, opettajia ja larumneja eli entisiä Lykin opiskelijoita. Kello 18 alkanutta illallisjuhlaa tähdittivät Lykin menestyneet entiset opiskelijat Syksy Räsänen, Heidi Hautala, Niina Nurminen, Taikuri Jari ja Ira Kaspi. Useat luokat eri vuosikymmeniltä, entiset ja nykyiset opettajat sekä koulun yhteistyötahot kohtasivat toisensa. Vieraat saivat nauttia Amican ruokapalveluiden loihti- Useat luokat eri vuosikymmeniltä, entiset ja nykyiset opettajat sekä koulun yhteistyötahot kohtasivat toisensa. CB esitti mukaansatempaavan Lykkirapin. masta menusta ja maineikkaiden entisten lykkiläisten ohella toki myös nykyisten oppilaiden esityksistä. Aiemmin juhlaviikolla keskiviikkona Lykissä juhlittiin 70. toimintavuotta koulun oman väen kesken musikaalin ja juhlalounaan merkeissä. Luokkakuva-musikaali oli kerrassaan huikea, yli sadan lykkiläisen voimin toteutet­ tu taide-elämys. Katkelmia Luok­ kakuvasta nähtiin myös varsinaisen perjantain kutsuvierastilaisuudessa ja iltajuhlassa. Juhlalounaan yhteydessä jaettiin Yksityiskoulujen Liiton kultaiset ansiomerkit tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä kasvatuksen ja koulutuksen hyväksi yli 20 vuotta talossa työskennelleille. Jorma Kreivi, Maarit Paldanius, Esko Ranta ja Pirkko Turunen ovat kaikki Lykin rehtoreita. Tosin sillä erotuksella, että Paldanius on nykyinen rehtori, muut entisiä rehtoreita.
• Lauttasaari 4 Nro 17 ? 30.4.2015 Lukijan ääni Helsingin suurin ala-aste tukehtuu tilan puutteeseen Liikuntatelineet kuuluvat kaikille Työskentelyrauha hukkuu Myl­ lykallion ala-asteella Lauttasaaressa alati kasvavaan oppilasmäärään, joka on ensi syksynä arviolta 650 koululaista. Muutaman viime vuoden aikana noin 60 oppilaan vuosivauhtia kohonnut tulokkaiden määrä lisääntynee tulevana syksynä arviolta 70 oppilaalla. Koulun johtokunta on esittänyt jo syksyllä 2013 kysymyksen opetuslautakunnalle tilaongelmien ratkaisusta. Lautakunta ei ole ottanut selvityspyyntöä käsittelyyn. Koulun virkamiehet seuraavat voi­ mattomina alati pahenevaa ongelmaa. Koulun pihalle on tulossa uusia parakkirakennuksia kaventaen vä­litunnille tarkoitetut virkistysalueet lähes olemattomiin. Lauttasaari-lehdessä nro 14 (10.4.2015) oli kirjoitus siitä, että Kasinonrannan kuntoilulaitteet on tarkoitettu aikuisille. Itse olen kirjoittajan kanssa eri mieltä. Laitteissahan on ohje ?aikuisen pitää valvoa lapsien laitteiden käyttöä?. Ymmärrän, että aktiivikuntoilijaa voi harmittaa, jos laitteet ovat varattuja. Mutta kuntoilulaitteet soveltuvat myös lapsille, kunhan ensin aikuiset opastavat niiden käytössä. Ja mikäs sen mukavampaa kuin tehdä yhdessä lapsen kanssa pieni kuntopiiri laitteissa. Eikös leh- Teknisen työn, tekstiilityön ja liikunnan opetuksen tilojen kasvava tarve hankaloittavat oppilaiden päivärytmiä. Kielten ja musiikin opetuksen järjestäminen on haasteellista riittämättömien tilojen johdosta. Ruokailun järjestäminen on Myllykallion koulutalossa 650 op­pilaalle vaikeaa kahdessa tunnissa vaikka koululaiset söisivät luokissaan, sillä koulun keittiön kapasiteetti on äärirajoillaan. Häiritsevä epäjärjestys ja kiusaaminen ovat Myllykallion koulussakin valitettava, arkinen tosiasia. Juurettomuuden kokemus ja tilojen ahtaus aiheuttavat kitkaa tulokkaiden ja vanhojen oppilaiden välillä. Saarella on satoja, ellei tuhansia tyhjiä neliömetrejä toimistoti- laa. Voisiko niitä valjastaa tilapäiseen opetuskäyttöön, sen sijaan, että ahdetaan viimeisetkin Myllykallion koulun välitunteja varten olevat virkistysalueet kalliilla parakeilla? Vattuniemen alueelle on alustavasti suunniteltu uutta koulurakennusta valmistuvaksi vuodelle 2023. Rakentamista on syytä ai­ kaistaa, mutta sitä ennen on ratkaistava kiireesti lisätilojen paikka, sekä niiden järkevä ja oppilaslähtöinen sijoittelu. Myllykallion oppilaiden, henkilökunnan ja oppilaiden vanhempien puolesta, Päivi Järvinen (MuM), Kristiina Lignell (suunnitteluassistentti/piirtäjä) Katja Tenhovirta (TtM) det ole täynnä juttuja siitä, että lapset liikkuvat liian vähän? Hyvä, jos lapset ovat lähteneet ulos raittiiseen ilmaan ja kuntoilevat ja kii­peilevät siinä samalla. Ja mikä estää aikuisia menemästä ?lapsille tarkoitettuun? kiipeilylaivaan? Pääasia, että kaikki saavat liikkua. Eiköhän jatkossa sekä aikuiset että lapset mahdu yhdessä käyttämään Kasinonrannan kuntoilulaitteita. Liikunnallista kevättä! Elina Ylönen Vaalien jälkipuintia Kuten edellisessä lehdessä oli puhetta, porvarit ovat saarella suosittuja. Käsitelläänpä vielä yksittäisten ehdokkaiden suosio Lauttasaaressa. T Teksti Seppo Väisänen Turre-koira räsymatolla. Apajan nuorten töitä kirjastossa Lauttasaaren kirjastossa on esillä nuorisotalo Apajan iltapäiväryhmän tekemää keramiikkaa. Mielikuvitusta kiehtovat, värik- Rintakuvia käät keramiikkatyöt ovat 9-12 vuotiaiden koululaisten tekemiä. Töihin voi tutustua kirjastossa 2.8. toukokuuta. ämänkertaisissa vaaleissa oli puolueiden sisällä mahdollisuus suuriinkin muutoksiin, koska monet kärkinimet olivat nyt poissa. He olivat olleet ääniharavia myös Lauttasaaressa, ja heitä oli melkein joka ryhmästä. Valikoima oli todella painava: Jan Vapaavuori, Osmo Soininvaara, Anni Sinnemäki, Astrid Thors, Jussi Halla-aho ja Mari Kivi­ niemi unohtamatta omaa Sirpa Asko-Seljavaaraa. Kenttä oli siis harvinaisen vapaa. Yleensä kymmenen kärki on voittopuolisesti ollut kokoomuksella ja huiput erottuneet muista selvästi. Tämä johtuu siitä, että kokoomus on saaren ehdoton valtapuolue, tarkistetun laskennan mukainen luku on 39,3 prosenttia. Viime vaaleissa oli kärkikaksikkona Ben Zyskowicz ja Jan Vapaavuori. Nyt oli kärjessä kokoomuskolmikko ja henkilöko­htaiset äänimäärätkin olivat suurempia. Ben Zyskowicz sai 1008, Jaana Pelkonen 976 ja Juhana Varti­ ainen 821 ääntä - samaa tasoa kuin perussuomalaisilla 919 ja keskustalla 937 yhteensä. Demaritkin saivat 1238. Sitten seurasivat vihreiden Pekka Haavisto 577, kokoomuksen Sari Sarko­ maa 502 ja rkp:n Marcus Ranta­ la 466.Rantala yllätti myös viime kerralla ja oli ainoa Lauttasaaren top 10:ssä, joka ei päässyt kansanedustajaksi. Kärkikymmenikön täydentävät rkp:n Eva Biaudet 396 ääntä, vihreiden Outi Alanko-Kahiluo­ to 313, perussuomalaisten Sam­ po Terho 313 ja vihreiden uusi nimi Antero Vartia 312 ääntä. Kaikki yllämainitut olisivat tul­ leet valituiksi ?Lauttasaaren eduskuntaan? henkilökohtaisilla äänillä. Kokoomuslaisia on tasan puolet eli 11, vihreitä 3, rkp:stä 3, sdp:stä 2, keskustasta 2 ja perussuomalaisista 1. Näistä saarella menestyneistä eivät päässeet eduskuntaan Rantala, Dahlbom, Räty, Koulumies, Korhola, Hetemaj, Harkimo ja Lehtomäki. Vastaavasti kahdeksan valituksi tullutta ei yltänyt täällä 22 joukkoon, joka määrä siis Helsingissä on kansanedustajia. Nämä olivat Emma Kari vihr., Paavo Arhinmäki, vas, Tuula Haatainen sdp. Sylvia Modig vas, Tom Packkalén ps, Ozan Yanar vihr, Nasima Razmyar sdp ja Mika Raatikainen ps. Kaikkien muiden äänimäärä saarelta oli yli sata, mutta viimeksi mainitun vain 40. Ja sitten ikävä korjaus viimekertaiseen analyysiin puoluetasolla. Tämä ei onneksi johdu siitä, että olisin laskenut väärin tai tehnyt kirjoitusvirheitä, vaan siitä, että oikeusministeriön ennakkotiedot eivät pitäneet paikkansa äänestysalue 31 A:ssa. Eli voitte unohtaa kaiken sen, minkä nostin esiin tuon alueen poikkeuksellisuudesta. Virheet ovat suhteellisen suuria ja niitä kaikkia on vaikea pitää kuulo- tai kirjoitusvirheinä. Tämä on ensi kerta, kun tällaista sattuu 30-vuotisen raportointikauteni aikana. Sadan äänen heitot yksityisen ehdokkaan ja puolueen kohdalla A:ssa ovat niin suuria, että vaikuttavat koko saarenkin kohdalla lähes prosenttiyksikön (0,7) heiton. Siksi tässä uudelleen tarkistettu puoluekannatus koko saaren osalta: kokoomus 39,3, vihreät 18,2, rkp 14,2, sdp 8,3, ps 6,2, keskusta 6,3, vasemmistoliitto 4,2 ja KD 1,5. Lisäystä on siis sdp:llä ja kokoomuksella ja vähennystä vastaavasti vasemmistolla ja keskustalla. Saaren omien ehdokkaiden kannatus oli nyt tavallisista pienempää. Rkp:n Patrik Gayer keräsi saarelta 181, Sebastian We­ ckman 60 ja Lotta Keskinen 18 ääntä sekä vihreiden Maria Vuo­ relma 77 ja Kirsikka Moring 27 ääntä. Demareiden Nina Castén 10 ja perussuomalaisten Seppo Kanerva 70 ääntä. Kanerva oli ilmeisesti jo jäähdyttelemässä, sillä koko Helsingin äänimäärä 1335 ei riittänyt lähellekään edustajapaikkaa. Castén sai sentään Helsingistä lupaavasti 645 ääntä. Lauttasaari ei taaskaan saanut omaa edustajaa, vaikka niitä on usein ollut kaksikin, kerran peräti kolme. Olen joskus valitellut sitä, että vihreiden tulisi saada Heidi Hautalan jälkeen täältä uusi valovoimainen nimi ja samaan olen toivonut rkp:ltä. Nyt tämä toive näyttää saavan tuulta siipiensä alle, sillä Gayer sai ensikertalaiseksi koko Helsingistä upeat 1202 ääntä, eikä moittimista ole Weckmannin 564 äänessäkään. Lupauksia herättää myös Vuorelman 813 ääntä. Onnittelen! Mutta missä on kokoomus, saa­ ren valtapuolue, jonka äänet jo riittäisivät yhteen edustajaan? Tämä oli kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Vai eikö politiikka enää kokoomuslaisia nuoria kiinnosta? Ajatelkaa vastuutanne tätä yhteisöä kohtaan.
• Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 SISUSTUSVIIKONLOPPU Koko valikoima -20% Tarjolla ihania lamppuja, mattoja, astioita, peilejä... Tarjolla innostunutta ja idearikasta sisustussuunnittelua. Ideointikäynti 1,5-2h 250?. Pannaanko koti kuntoon ja mökki ojennukseen? 5 ??????????? LASTENVAATETYHJENNYS JATKUU... Alehintaisia (-50%) kesäisiä lastenvaatteita: OTA 3 MAKSA 2 koot:50-170cm Avoinna: Ma-ke 10-16, La 10-14 Melkonkatu 16 A-rappu 2.krs. 09 673 040, 09 673 050 www.stylelab.fi ? www.bobo.fi ?????????????????????????? Ville Elomaa: Saarielämää -kuvia Lauttasaaresta 1890-1939 35 euroa, jäsenhinta 30 euroa Lauttasaari-Seura ry Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18 ????????????????????????????????? ?????????????????? ?????????? ???????????????? ??????????????????????????????? ??????????????? ???????????? ?????????????????????????? ?????????????????? ???????????????????????????????? Avoinna: maanantaisin klo 9.30-16.30 Uusi kiinteistönvälitystoimisto naapurissasi! SARI ALBÄCK Broker/Owner LKV, KTM 0400 478 396 sari.alback@remax.fi Lauttasaari-lehti osoitteessa www.lehtiluukku.fi ? ? ? ? SARI SAURUS Broker/Owner LKV, LVV, KED 0400 486 936 sari.saurus@remax.fi JUHA KYRÖNLAHTI Insinööri 050 463 9695 juha.kyronlahti@remax.fi MARJO POUTIAINEN 045 134 3114 marjo.poutiainen@remax.fi Olethan yhteydessä, niin räätälöidään sinulle onnistunut kodinvaihto! RE/MAX Idea m2 Vattuniemenkatu 14 LH 3, 00210 Helsinki | ideam2@remax.fi Lauttasaari 67m2. Peruskorjattu talo! Erinomainen 3H, K, KPH, PARV lounaaseen. Siistikuntoinen huoneisto, täydellinen sisäremontti tehty 2000. Huoneisto sijaitsee 1/2 asuinkerroksessa. Viehättävä, täysin peruskorjattu pienkerrostalo erinomaisella paikalla. Loistotilaisuus laadukasta kokonaisuutta arvostavalle. Hp. 360.000 ? + n. 14.000 ? (piharemontista). SOITA JA SOVI ESITTELY.
• 6 Asuminen ja sisustus Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 Kiinteistötahkolan toimitusjohtaja Tuomo Tahkola ja isännöitsijä Timo Marttila kertovat isännöitsijöiden työtehtävien vain lisääntyvän ajan myötä. Isännöitsijät takaavat arjen sujumisen Isännöitsijä on kaikille kerrostaloasukkaille tuttu, mutta harva kuitenkaan osaa tarkalleen määritellä, mitä tämä todella tekee. Teksti ja kuva Laura Sarpola ?L iekkö tämän monipuolisempaa työtä löytyäkään. Aamulla ei koskaan tiedä mitä päivän aikana tulee tapahtumaan?, kuvailee Kiinteistötahkolan toimitusjohtaja Tuomo Tahkola. Isännöitsijän työtehtäviin suun­ taa antaa valtakunnallinen isännöinnin tehtäväkuvaus, jota muokataan kunkin toimijan kohdalla yksilöllisesti sopivaksi. Talokohtaisesta palvelusta sovitaan taloyhtiön ja isännöintiyrityksen välisessä isännöintisopimuksessa. Isännöitsijän tehtävänä on huo- lehtia siitä, että taloyhtiön arki sujuu, esimerkiksi vastaamalla ta­ loyhtiön talousasioista ja valvomalla, että sovitut päätökset toteutetaan. Kiinteistötahkolalla yhden isän­ nöitsijän toimialueena on yleensä noin 13 taloa. Isännöitsijän päivät muodostuvat esimerkiksi toimistotöistä, kokouksista, asiakaspalvelusta ja viestinnästä sidosryhmien kanssa. Tahkola ja isännöitsijä Timo Marttila kuvailevat työtä yhdeksänkymmentäprosenttisesti toimistotyöksi. Isännöitsijät myös valvovat alihankkijoiden, kuten huoltoyhtiön toimintaa. Lisäksi on erilaisia kausittaisia tehtäviä, jollaisia ovat myös juuri nyt laadittavat taloyhtiöiden tilinpäätökset, jotka antavat ajantasaista tietoa taloyhtiön taloustilanteesta. Toisin kuin monella muulla alalla, isännöitsijän työtehtävät eivät vähene. Tahkola toteaa, että pikemminkin tehtävät vain laajenevat entisestään. ?Alalle tulijoitakin kyllä on, ja varsinkin alanvaihtajia on todella paljon?, hän kertoo. ? Ei isännöitsijä ole se, jonka tehtävänä on vaihtaa lamppuja ja luoda lumia. Myös Marttila toteaa, ettei isän­ nöintialalla harrasteta minkäänlaista ikärasismia, vaan yli viisikymmentävuotiaatkin ovat ha­ luttua työvoimaa. Ainoaksi ra­ joittavaksi tekijäksi voi muodostua työntekijän ATK-taidottomuus. Työ sisältää vuosi vuodelta enemmän teknologiaa, sähköposteihin vastaamista ja puhelimen päässä päivystämistä. Myös luottotietojen on oltava kunnossa. ?Isännöitsijäksi haluavan on hyvä olla luonteeltaan jämerä ja luotettava, eli hän tekee aina sen mitä on sovittu. On myös olennaista kyetä priorisoimaan asioita?, Marttila kuvailee. Työn iloiksi miehet listaavat työpäivien yllätyksellisyyden ja tehtävien monipuolisuuden, sekä mahdollisuuden säädellä itse omaa työtään. Työ on myös säännöllistä, virka-ajan sisällä tapahtuvaa työtä, vaikka puhelin kulkeekin aina mukana. Kiinteistötahkolalla on sitouduttu siihen, että yhteydenottoihin vastataan aina vuorokauden kuluessa. Yhteydenpito tapahtuu entistä useammin sähköisesti. Tahkola ja Marttila vertaavat isännöitsijän työtä toimitusjohtajan rooliin. Taloyhtiön hallitus puolestaan toimii isännöitsijän ylimpänä johtajana. Isännöitsijä istuu mukana taloyhtiön hallituksen kokouksissa, mutta osakkailla on yhtiökokouksessa ylin päätäntävalta. Isännöitsijällä itsellään ei ole äänioikeutta päätöksenteossa, mutta hän antaa tieto-taitonsa yhtiökokouksen käytettäväksi sekä huolehtii, että osakkaat tekevät tarvittavat päätökset. Vuodesta 2010 lähtien alaa on muovannut suuri murroskausi erilaisten lakimuutosten myötä. Tämä näkyy työn määrän lisään- tymisenä isännöitsijän arjessa. ?Näitä muutoksia on tullut yllättävän lyhyellä aikavälillä?, Tahkola pohtii. Lisäksi ammattikunnassa on käynnissä sukupolven vaihdos. Merkittävä osa alalla toimineista on jäämässä eläkkeelle tulevien vuosien aikana. Monet myyvät yrityksensä osaksi suuria isännöitsijäyrityksiä. Tahkolan mukaan isojen toimistojen markkinaosuus koko isännöintialasta on kuitenkin suhteellisen pieni. Ajoittain tuntuu, että isännöitsijöistä puhutaan hyvin negatiiviseen sävyyn. Tahkolan ja Marttilan mukaan usein on kyseessä epäselvyys siitä, mikä todellisuudessa kuuluu isännöitsijän vastuualueeseen. ?Onhan niitä huonosti työnsä hoitavia isännöitsijöitäkin tietysti olemassa, mutta useimmiten kysymyksessä on sekaannus siinä, että ihmisillä menee joskus isännöitsijän ja kiinteistöhuollon tehtävät sekaisin. Ei isännöitsijä ole se, jonka tehtävänä on vaihtaa lamppuja ja luoda lumia?, Marttila hymähtää.
• Nro 17 ? 30.4.2015 Lauttasaari 7
• Lauttasaari 8 Nro 17 ? 30.4.2015 Asuminen ja sisustus Onnistuneen putkiremon­ tin resepti Onko putkiremontin aina oltava painajainen? Jaakko Laksolan mukaan ei. Asukkaita kuuntelemalla ja kunnon kilpailuttamisella piinasta voi tulla positiivinen asia. auttasaaressa kulkiessaan on jatkuvasti remontin alla olevien talojen ympäröimänä. Taloyh­tiöiden remontit ovatkin alueella ajankohtainen aihe, sillä saaren rakennuskanta koostuu 1950- ja 1960-luvuilla rakennetuista taloista, joissa alkavat olla putket kunnostuksen tarpeessa. Putkiremonteista puhutaan harvoin positiiviseen sävyyn. Mo­nen mielestä ne ovat suuria projekteja, jotka ajavat asukkaat evakkoon, venyvät ja kuihduttavat pankkitiliä. Osakkaiden väliset, remontteja koskevat näkemyserot voivat olla hyvinkin suuria. Osa kannattaa kaiken mahdollisen korjaamista kerralla, kun taas toiset haluaisivat ripotella korjausoperaatiot pidemmälle aikavälille. Usein taloyhtiön teetättämä hankesuunnitelma antaa ymmärtää, että kaikki tuleekin laittaa kuntoon kerralla. ?Eivät kaikki talossa olevat rakenteet ja tekniikka todellisuudessa hajoa yhtä aikaa. Ei se tietenkään huono asia ole uusia kaikkea sa­malla kertaa, mutta ei se ole myöskään mikään pakko?, toteaa Jaakko Laksola. Lauttasaarelaisella Laksolalla on oma insinööritoimisto Laksola Oy, jolla on pitkä kokemus taloyhtiöiden remonteista. Hän toteaa, että putkiremonttien laajentaminen muutakin talon tekniikkaa koskeviksi suuriksi remonteiksi on viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistynyt ilmiö. Aiemmin korjaustöiden jaksottaminen pidemmälle aikavälille oli yleisempää. ?Parhaimmillaan ? tai pahimmillaan, riippuu miten asiaa tarkastelee ? laitetaan putkien ohella kuntoon myös katot ja ikkunat. Usein tätä kaikkea perustellaan helppoudella, mutta ei ole varsinaisesti vaikeampaa uusia tekniikkaa vaiheittain. Päinvastoin asuminen on helpompaa, sillä asukkaiden ei ole pakko lähteä evakkoon taloyhtiöstä, kun korjailuja tehdään pitkällä aikavälillä.? Laksolan mukaan kalliiden han­ kesuunnitelmien takana vaikuttaa myös konsulttien etu. Sama konsultti useimmiten paitsi laatii hankesuunnitelman, myös valvoo työprosessia. Täten mitä suurempi suunnitelma ja remontti on, sen suurempi on konsultille tuleva tilipussi. ?Onhan siinä vedätyksen makua, ja asiaa tulisikin tarkastella kriittisesti?, Laksola pohtii. Oikaisu Edellisessä Lauttasaari-lehdessä (24.4.2015) oli vaaleista kertovaan juttuun lipsahtanut tilastollinen virhe. Jutussa todettiin, että Lauttasaaressa oli Helsingin korkein äänestysprosentti. Lauttasaaren äänestysprosentti 84 oli Helsingin korkeimpia, mutta ei korkein. Esimerkiksi Pakilassa prosentti oli yli 87. Monet taloyhtiöt yhdistävät putkiremonttiin pari muutakin remppaa. Lauttasaarelainen yrittäjä Jaakko Laksola sanoo sen olevan turhaa, sillä se vie vain paljon rahaa kerralla ja asukkaiden hermoja. Remontin onnistumiseksi projektille kannattaa asettaa puolueeton valvoja, projektipäällikkö, joka valvoo työn sujumista ja ratkoo ongelmatilanteita asukaslähtöisesti. Kun asukkaiden toiveet tulevat kuulluksi ja otetaan huomioon työprosessissa, lopputulos on kaikkien kannalta onnistunein. Projektipäällikön avulla voidaan välttää myös suunnitteluvaiheeseen liittyvät ongelmat. ?Projektipäällikköä koskien hy­ vä ohjenuora on, että se joka on niille asukkaille hyvä, on hyvä. Tehdään naapurissa mitä vain?, Laksola painottaa. Laksolan mukaan on yleistä, että riskienhallinta unohtuu ja suunnitelmat keskittyvät yksinomaan siihen, kuinka saataisiin taloyhtiö hyvään kuntoon. Huolella ja puolueettomasti laadittu, asukaslähtöinen suunnitelma ta­ kaa onnistuneimman lopputuloksen. Urakoitsijan valinnassa kan­ nattaisi Laksolan mukaan luottaa vanhaan kunnon puskara- dioon. Taloyhtiön johtaja voisi esimerkiksi tiedustella naapurustossa muiden taloyhtiöiden kokemuksia urakoitsijoista. Näistä kannattaa valita hyvämaineisia toimijoita, joiden välillä vielä järjestetään tarjouskilpailu. Laksola ajaa myös ryhmähanke-ajatusta, jossa pienet taloyhtiöt voivat liittoutua yhteen. Suurilla taloyhtiöillä nimittäin on usein etunaan suurempi volyymi, jolla voidaan saada remontin hintaakin alas. Yhteistyöhön ryhtymällä pienetkin taloyhtiöt voivat saada saman edun itselleen. Ehdottoman tärkeää on myös sujuva tiedottaminen remontin eri vaiheista. Laksola kiittelee, että viimeisen kymmenen vuoden kuluessa urakoitsijat ovat alkaneet kiinnittää paljon enemmän huomiota viestinnän tärkeyteen. Osakkaat voivat nyt saada tietoa projektin etenemisestä paitsi paperisten ilmoitusten, myös internetin ja sähköpostin välityksellä. Jos asukkaat tekevät taloyhtiön remontin ohessa myös omia uudistuksia, on heidän hyvä tar- kistaa valitsemansa tuotteet huolellisesti. Esimerkiksi kaupassa valittu kaakeli voi näyttää aivan erilaiselta omassa kylpyhuoneessa. Huolellinen suunnittelu ja ennakointi on tässäkin avain onnistumiseen. ?Asukkaat voisivat myös käydä sunnuntaikävelyillä kotona ja tarkastaa tilanteen. Jos jotain on esimerkiksi hajonnut, se on paljon helpompi korjata ajoissa kuin vasta jälkeenpäin huomattuna?, Laksola vinkkaa. Ongelmista huolimatta urakoitsijoiden tapa hoitaa remontteja on vuosien takaiseen verrattuna Laksolan näkemyksen mukaan pa­ rantunut huomattavasti. Palveluntarjoajien lisääntyminen ja niiden välinen kilpailu on tervehdyttänyt toimintaa. Laksola Oy lvilaksola@gmail.com Puh. 0400 443 130 Eläviä kuvia entisajan Helsingistä Helsingin kaupunginmuseo/Signe Brander L Teksti ja kuva Laura Sarpola Lauttasaari-lehti osoitteessa www.lehtiluukku.fi. Netissä luettavissa myös kaikki lehden viime vuoden numerot. S-Market Itälahdenkatu, to 30.4. klo 14.00-18.00 Maisema Yrjönkadun alkupäästä vuonna 1907. Helsingin kaupunginmuseo esit­tää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa osoitteessa Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Elokuvia on sekä suomeksi että ruotsiksi. Nähtävillä on 31. toukokuuta asti elokuvia muun muassa Helsingin puutalokortteleista, Helsingin keväästä vuosina 1907-1977, kaupungin merellisyydestä ja satamista sekä olympialaisista vuodelta 1952. Niiden esittelyt voi lukea museon kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina.
• Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 9 Petaa elämäsi parhaat unet tulemalla Eerikinkatu kuuteen TEMPUR 7 cm -sijauspatjat alkaen 7 x 80 x 200 cm 668 ? (norm. 835 ?) ?20% TEMPUR-tyynyt alkaen Original S 95,20 ? (norm. 119 ?) Millennium S 103,20 ? (norm. 129 ?) TESTAA TEMPUR ja saat LAHJAKSI sisustustyynysetin! LAHJAKSI (arvo 45?) Lahjatarjous on voimassa Tempur Sleep Centereissä, eikä edellytä ostamista. TEMPUR VANTAA BRAND STORE & OUTLET Kauppakeskus Tikkuri 2. krs TEMPUR SLEEP CENTER HELSINKI Eerikink. 6 ? www.tempur.com Täyden palvelun isännöitsijätoimisto TALOHALLINTA OY LAUTTASAARI $ Maahantuojan varastontyhjennys! $ KYSY TARJOUSTA! $ Ti 5.5. ja ke 6.5. klo 8-19 LUOTETTAVAA JA PAIKALLISTA ISÄNNÖINTIPALVELUA SAARELAISILLE JO 10 VUOTTA. Puh. 09 4242 8200 lauttasaari@talohallinta.fi www.talohallinta.fi Itälahdenkatu 18 A, 2 krs. p. 09-6216007 www.villatremondo.fi $ Villa Tremondo Kaikille toukokuussa tarjouspyynnön tehneille lahjoitamme Yhtiökokous -oppaan. ?Olemme olleet Talohallinnan asiakkaita jo 10 vuoden ajan. Suosittelen lämpimästi!? Pentti Nikkola, hallituksen jäsen TERVETULOA TUTUSTUMAAN PAIKAN PÄÄLLE Talohallinta Oy Lauttasaari, Gyldenintie 9 Leikkaa talteen $ Runsas valikoima naisten vaatteita, kenkiä, koruja ja asusteita jopa - 80% alennuksella.
• 10 Asuminen ja sisustus Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 Sisustus ei ole niin vakavaa Style Labin Hanna Donner ja Minna Sandström haluavat tuoda suomalaiseen sisustukseen rohkeutta ja hauskuutta. J Teksti ja kuvat Katja Pesonen os Style Labin omistaja Han­ na Donner ja sisustussuunnittelija Minna Sand­ ström saisivat taikasauvan, he huiskauttaisivat sillä pois kaikki suomalaisten tyylipelot, arkuudet ja ennakkoluulot. ?Jos jossain kirjassa sanotaan, ettei voi käyttää tiettyjä kuoseja tai värejä keskenään niin sen ajatuksen saa heittää roskiin. Koti on kokonaisuus, värit, valot, äänet ja tuoksut, ja kokonaisuus on se, joka ratkaisee?, Sandström sanoo. Heidän mielestään ihmiset pelkäävät käyttää värejä. Ei yksivärisyys pahasta heidän mukaansa ole, mutta toteuttaminen voi olla moniulotteista. Esimerkiksi Sandström jumaloi valkoista ja suurin piirtein jokainen huone hänen kodissaan lastenhuoneita myöten kylpee valkoisessa. Kiehtovuus piilee vaihtelussa: makuuhuoneen valkoisista seinistä yksi on päällystetty valkoiseksi maalatuilla rustiikkisilla lankuilla, lasten huoneessa on valkoista kohokuvioista tapettia, keittiössä valkoista tapettia glitterillä. Valkoisessa on useita eri sävyjä: kermaa, kookosta, riisiä, jasmiinia, talkkia, mulperia, liitua ja omenankukkaa. ?Jokaisessa asunnossa tulisi ol­la joku sellainen sisustusjuttu, joka saa ihmiset sanomaan ?wau? saapuessaan sinne ensimmäistä kertaa. Se voi olla koriste-esine, matto, seinä, valaisin, mikä vaan?, Sandström neuvoo. Kun etsii ?sitä juttua?, kannattaa hillitä halujaan sisustusliikkeissä. Kaupassa katseen vangitseva esine ei välttämättä toimi kotona. Se voi olla väärän värinen tai kokoinen ja näyttää enemmänkin ympäristöön sopimattomilta kuin persoonalliselta yksityiskohdalta. Silmän kiinnittäjää kannattaa etsiä omista varastoista. Donner sanoo, että meissä jokaisessa asuu joku tarina. Siitä voi muistuttaa mummon keinutuoli, perintövaasi tai suvussa kulkenut ryijy. Kun tuon istuttaa sisustukseen, siihen tulee syvyyttä ja persoonallisuutta. Sisustuksen perisynti on Donnerin ja Sandströmin mukaan silti liika tavara. ?Ei sisustuksen kriteeri ole se, että joku tavara mahtuu jonnekin. Tavaroiden ympärille on jäätävä ilmaa?, Donner sanoo. Ilmaa tarvitaan myös huonekalujen ympärille. Kaksikon mukaan moni ostaa jatkuvasti liian suuria huonekaluja, jotka täyttävät koko huushollin pelkällä olemuksellaan. Kun sen lisäksi vielä kasataan hyllyt, työpöydät sekä kaapin- ja lipastonpäälliset täyteen koriste-esineitä ja muuta härpäkkää, näyttää isokin asunto yhtäkkiä tukkoiselta ja tunkkaiselta. Tämän hetken trendejä ovat Donnerin ja Sandströmin mukaan kohokuvioiset tapetit sekä matan ja kiiltävän yhdistelmä kaikin tavoin ja kaikissa materiaaleissa. Tämä voi näkyä esimerkiksi tapetissa matan ja kiiltävän kuvion sekoituksena tai vuorotteluna kyl­pyhuoneen kaakeleissa. Teollisuustyyli on ollut sisustuksen trendeissä mukana monta vuotta eikä edelleenkään ole häviämässä mihinkään, vaan rouhea metalli ja pelkistetyt muodot elävät vahvana. Voittokulkuaan jatkavat myös turkoosi, vaalean lila ja lime. Rosoista industrialia voi yhdistää maalaisromantiikkaan tai boheemiin tyyliin, jopa hyvin värikkääseen maailmaan, sillä nyt haetaan harmoniaa, ei samankaltaisuuden vaan erilaisuuden kautta. Donner ja Sandström nauttivat itse juuri erilaisten elementtien ja materiaalien yhdistelemisestä yllättävilläkin tavoilla. Se voi tarkoittaa värikästä neutraaliin, kylmää metallia puuhun tai kaakelia olohuoneen seinälle tapetin viereen. ?Kaikkien sisustusratkaisujen tulisi kuitenkin olla sellaisia, että niitä jaksaa katsella vuodesta toiseen?, Donner huomauttaa. He muistuttavat, ettei sisustaminen ei ole niin vakavaa. Siihen saa ja kannattaakin sekoittaa huumoria. Heille se tarkoittaa uskallusta yhdistellä rohkeasti värejä, kuoseja, pintoja ja elementtejä toisiinsa. Kuten kaikessa elämässä, sisustuksessakin on joskus tarpeellista mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Myös kierrätys ja käsityöfiilis ovat arvossaan. Sisustustrendien seuraaminen ei tarkoita osallistumista tähän kulutushysterian aikakauteen. He eivät halua kannustaa siihen, päinvastoin pois siitä. ?Monelle tavaralle löytyy jossain vaiheessa aivan uusi käyttötarkoitus. Sisustustikkaat ovat olleet pitkän aikaa suosittuja ja niitä voi laittaa esimerkiksi kylpyhuoneeseen pyyhetelineiksi, mutta myöhemmin vaikkapa kattoon roikkumaan ja ripustaa siihen valoja tai koristeita. Ne voi maalata ja laittaa seinälle tai parveketta koristamaan?, sanoo Sandström. ?Saamme mielihyvää keksiessämme tavaroille uutta käyttöä. Ei ammattitaitoa ole se, että laittaa sisustuksen kokonaan uusiksi, vaan ammattitaito on innovatiivisuuden ja kekseliäisyyden yhdistelmä. Hyvässä sisustuksessa on yhdistelty jo olemassaolevaa uuteen?, Donner sanoo. ? Jokaisessa asunnossa tulisi ol­la joku sellainen sisustusjuttu, joka saa ihmiset sanomaan ?wau? saapuessaan sinne ensimmäistä kertaa. Minna Sandström ja Hanna Donner kannustavat leikkimään sisustusta suun Teollisuustyyliin kuuluu metalli. Herkullinen yhdistelmä syntyy, kun sitä yhdistää maalaisromantiikkaan. Tässä kunnostettuun vanhaan pöytään on yhdistetty metalliset tuolit. Kevään tapeteissa jäljitellään eri ma Myös väriläiskiä löytyy vastapainok trendikäs matan ja kiiltävän yhdiste Räsymatonkin saa siirrettyä nykyaikaan lisäämällä punosten sekaan kiiltävää kudetta. Harmonian oppitunti 1 : Tässä toist peilin, tyynyjen ja sivuilla olevien k harmoniaa.
• Nro 17 ? 30.4.2015 Lauttasaari 11 Hyviä viboja Style Labin motto on ?good vibes only? eli ?vain hyviä viboja?. Heillä ei tehdä työtä ryppy otsassa. Hanna Donner on ollut lastenvaatteiden maahantuoja ja agentti 23 vuotta ja sisustaminen on ollut ikään kuin sivussa tuleva välttämättömyys, kun hän on suunnitellut myymälöitä ja niihin esteettisesti kauniita interiöörejä ja esillepanoja. Korjausrakentamisestakin Don­nerilla on vankka kokemus, kun hän perheineen osti Kirkkonummelta 100-vuotiaan 400 neliöisen hirsitalon, joka on pitänyt yhdessä museoviraston kanssa herättää uudelleen henkiin. Tämän myötä Donner löysi läheisestä Veikkolasta Sandströmin pyörittämän sisustusliikkeen ja jäi suustaan kiinni. Jonkin ajan päästä heillä olikin jo yhteinen sisustussuunnittelutoimisto. ?Puhumme samaa kieltä. Toisen ei edes tarvitse sanoilla sanoa, kun toinen jo tietää, mitä hän tarkoittaa?, Donner kertoo. Toisaalta taas he ovat hyvin erilaisia. Sandström on herkkä ja eteerinen valkoisessa pitsipaidassa, Donner keltaisessa nahkatakissaan prätkämimmin perikuva. Yhdistelmä toimii. Style Lab sisustaa niin yksityisille kuin yrityksille ja tarjoaa kaikenlaista sisustuspalvelua. Jotkut kaipaavat apua vain verhojen valinnassa, jotkut tarvitsevat ammattilaista hoitamaan uudisrakennuksen sisustuksen alusta pitäen. He stailaavat myös häitä ja myyvät Vattuniemessä olevassa showroomissa sisustusesineitä ja huonekaluja. Siellä voi myös käydä katsomassa näytteitä kaksikon kädenjäljestä. ?Sisustussuunnittelijan yllä on edelleen elitistisyyden stigma, ta ammattilaisen silmästä on hyötyä jokaiselle. Jokaisella mut­ asunnolla on sielu ja sanoma. Toisten on vain hankalampi saada sitä näkyville kuin toisten. Pitää osata kuunnella mitä tila kertoo. Saadakseen asunnosta kodin asiakasta auttaa monesti pelkkä parin tunnin suunnittelu- ja ideointikäynti, sillä viihtyisyyttä saa jo pienillä muutoksilla. Sitä varten ei tarvitse rempata koko kotia?, he hymyilevät. Style Lab Oy Melkonkatu 16 A Puh. 09 673050 www.stylelab.fi nniteltaessa. Välillä on hyvä vähän kurkkia oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. ateriaaleja, kuten puuta ja betonia. ksi. Tapeteissa näkyy myös elmä sekä kohokuviot. tuu neliömäinen muoto sohvan, kaappien mallissa. Toistuvuus tuo Harmonian oppitunti 2: Tässä toistuu pyöreä muoto valaisimissa, tapetissa, tyynyissä ja tarjottimissa. Värejä ei pidä pelätä, niistä kannattaa nauttia. Jokainen koti kaipaa wau-tekijää, kuten vaikka erikoista huonekalua.
• Lauttasaari 12 Nro 17 ? 30.4.2015 Asuminen ja sisustus Sari Saurus ja Sari Albäck kertovat lauttasaarelaisten olevan uskollisia kotipaikalleen. Kun larulainen muuttaa, hän muuttaa saaren sisällä. Siistit pinnat myyvät kodin Suurin osa asunnoista laitetaan nykyään nettiin myyntiin. Sari Saurus ja Sari Albäck Remaxilta tietävät, että sillä on iso merkitys, miten koti siellä esitellään. K Teksti ja kuva Katja Pesonen un asunto laitetaan myyntiin, ei enää riitä omin käsin salamalla räpsäisty pokkarikamerakuva. Eikä riitä sekään, että asunto on kuvaushetkenä niin sanotusti luonnontilassa. Monet kiinteistöfirmat neuvovat asuntoa myyviä asiakkaitaan siistimään kodin myyntikuntoon ja käyttävät ammattikuvaajia ottamaan myyntikuvat. Kiinteistönvälittäjäyrittäjät Sa­ ri Albäck ja Sari Saurus Lauttasaaren kiinteistönvälitystoimisto Remaxilta sanovat, että ammattikuvaajan apu on asia, josta he eivät tingi. Netissä olevat kotikuvat ovat heidän työvälineitään, tärkeä markkinointikanava asunnoille. Myynti alkaa sieltä. Moni asunnonetsijä tallentaa sivustoille omat toivomuksensa ja hakukriteerinsä, joiden mukaan sivusto etsii heille asuntoja ja lähettää uusista kohteista ilmoituksia sähköpostiin. Meilin avattuaan hän näkee kuvat ehdotetusta asunnosta, jol­ loin ensivaikutelma on tehty. Kuvilla on suuri merkitys kiinnostuksen herättäjänä ? tai latistajana. Halpa hintakaan ei pahemmin inspiroi, jos koti näyttää räjähtäneeltä. ?Sillä on iso merkitys, miten asunto esitellään netissä. Kun teemme asiakkaan kanssa sopimusta asunnon myynnistä, annamme hänelle tekemämme listan keinoista, joiden avulla laittaa koti kuntoon kuvauksia ja näyttöä varten. Me jopa näytämme tavallisia tavallisella kameralla otettuja kotikuvia ja rinnalla ammattilaisen ottamia. Näin asiakas näkee niiden suuren eron ja ymmärtää myyntikuvien merkityksen?, kertoo Saurus. ?Tärkein ohjeemme on, että tasot ja pinnat ovat tyhjät ja kaikki ylimääräinen poissa näkyvistä. Karsimisen tarkoitus on helpottaa mahdollisia ostajia luomaan mielikuvia itsestään kyseisessä asunnossa ja sen kautta miettimään, voisiko esiteltävänä oleva asunto olla heidän tuleva kotinsa?, lisää Albäck. Laita siis keittiöstä tiskiharjat ja -aineet kaappiin, samaten koko suvun valokuvat olohuoneen seinältä, kymmenpäinen tuoksukynttiläkokoelma makuuhuoneesta ja eteisestä kenkäsavotta. Selkeys on ensisijaista. Ylimääräiset tavarat voi laittaa esimerkiksi pahvilaatikoissa varastoon. Albäck huomauttaa, ettei kannata unohtaa myöskään ulkotilaa. Kanna lasten lelut varastoon, puutarhakalusteet niiden omille paikoille, kerää roskat ja piilota tikkaat ja muut esineet, jotka tekevät pihasta epäsiistin ja sekaisen näköisen. Sisääntulon ja terassin on oltava kutsuvia. Varsinaista stailausta ei heidän mukaansa juurikaan enää tehdä niin, että tilan laittamisessa käytettäisiin sisustussuunnittelijaa. He kuitenkin muistuttavat, että kalustettua asuntoa on aina helpompi myydä kuin tyhjää, sillä näin ostajaehdokkaat pystyvät pohtimaan mittasuhteita. Esimerkiksi uudiskohteita kalustetaan malliksi. Saurus on joskus joutu- nut keksimään ratkaisuja tyhjän tilan aiheuttamiin ongelmiin. ?Kerran vein erääseen tyhjää asuntoon ilmalla täytettävän pa­ri­ sängyn ja heitin päiväpeiton päälle. Ratkaisu oli yksinkertainen, mutta sen tarkoitus oli ainoastaan näyt- tää ihmisille huoneen mittasuhteet. Asunto oli ollut myynnissä jonkin aikaa, sillä kävijät epäilivät, ettei tuohon makuuhuoneeseen mahtuisi parisänky. Kun vein sinne sängyn, se myytiin välittömästi?, hän kertoo. Asuntojen hinnat ta S ari Saurus ja Sari Albäck kertovat, että asuntomarkkinat ovat tällä hetkellä miellyttävän tasaiset sekä ostajille että myyjille. Lauttasaaressa asuntoa hankkivia kiinnostavat kauniit ulkoilumaastot sekä saaren keskeinen sijainti. Täältä on helppo lähteä töihin niin Espooseen kuin Helsingin keskustaan. Palvelut ovat paranemassa ostoskeskuksen valmistuttua. Lisäksi täällä asuu fiksua ja mukavaa porukkaa, joten alue on suhteellisen turvallinen. Putkiremontit alkavat myös suuressa osassa saaren vanhoista rakennuksista olla jo tehtynä. ?Viime kesästä joulukuuhun oli kuitenkin kiinteistömarkkinoilla hiljaiseloa. Ihmiset vain lakkasivat ostamasta asuntoja, mikä oli tietysti kiinteistövälittä- jille turhauttavaa, sillä sille ei ollut mitään varsinaista syytä. Nyt kauppa on alkanut taas käydä hyvin. Ihmisiä kannustaa sekin, että pankista saa nyt lainaa edullisin ehdoin?, kertoo Sari Saurus. Heidän mukaansa markkinat näyttäytyvät tasaisina ja turvallisina vielä pitkään. Lähiaikoina ei siis ole luvassa suuria hinnan nousuja. Esimerkiksi reilu vuosi sitten tuli uutta asuntokantaa runsaasti ja se laski vanhojen asuntojen hintoja. Nyt hintaerot ovat kuitenkin tasoittuneet niissäkin. Saurus ja Albäck siirsivät yrityksensä keskustasta Lauttasaareen maaliskuun alussa paristakin syystä. Ensinnäkin heillä on runsaasti lauttasaarelaisia asiakkaita, jotka pyysivät heitä tulemaan lähemmäksi. Toisekseen
• Nro 17 ? 30.4.2015 Sarien vinkeillä koti myyntikuntoon Keittiö - Tyhjennä pöydät ja tasot turhista esineistä. Puhdista pinnat. - Poista työtasolta keittiökoneet ja muut esineet. Isommat koneet voi jättää paikoilleen, mutta piilota näkyvät johdot. Olohuone - Piilota kaukosäätimet ja oikaise sohvatyynyt. - Laita mahdolliseen takkaan tai kamiinaan puita. Myyntikuviin saa lisää tunnelmaa aidolla tulella. Kylpyhuone - Poista hygieniatuotteet ja vastaavat kaikilta tasoilta ja hyllyiltä, myös suihkusta. - Siirrä pyyhkeet, aamutakit ja vastaavat pois näkyvistä, kuten myös wc-harja sekä roska- ja pyykkikori. Makuuhuone - Laita vaatteet ja muut irtoesineet pois näkyvistä. Siivoa ja puhdista yöpöydät. - Siivoa myös lastenhuoneet. Ulkotilat - Tyhjennä mahdollisen autotallin edusta, myös autoista. - Tyhjennä talon seinusta roskista, tikkaista ja muista esineistä. - Siivoa ulkotilat myös talvella ja luo lumet. Tärkeitä vinkkejä - Siivoa huoneet huolellisesti. - Mattoa ei aina tarvita, kaunis lattia riittää. - Laita valokuvat pois näkyvistä. - Siivoa lemmikkieläinten ruokakupit ja korit pois. soittuivat Saurus aloitti oman uransa kiinteistövälittäjänä parikymmentä vuotta sitten juuri saarella ja hän asuu täällä itsekin. ?Tuolloin aloittaessani Lauttasaaressa ei ollut juurikaan perheasuntoja, joten perheen kasvaessa muutettiin Lauttasaaresta pois esimerkiksi Espoon suuntaan. Nyt tapaamme paljon heitä, joilta lapset ovat lentäneet pesästä ja he haluavat palata takaisin saarelle?, Saurus hymyilee. ?Ihmiset ovat täällä hyvin saariuskollisia ja kun he muuttavat, he muuttavat usein saaren sisällä. Jotkut vaihtavat pienempään ja jotkut isompaan, mutta oman tai perheen tarpeiden muuttuessa uusi koti halutaan silti Lauttasaaresta?, Albäck lisää. Lauttasaari 13 Pakko purjehtia Vene kesäksi Eero Lehtisen käyttöön maailmanympäripurjehdukset Ravintola Blue Peter* Keilalahdesta! Torstaina 7.5. klo 18:00 Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy Järjestää Lauttasaaren kokoomus *Vattuniemen puistotie 1 Veneilykausi alkaa 1.5! Veneklubin jäsenenä saat veneillä koko kesän alk. 125 ?/kk* * Liittymällä ennen 1.5.2015 saat 200 ? alennuksen jäsenpaketeista. Hinta 1.5. alk. 142 ?/kk. Jäsenyyden kesto 12 kk. Tutustu ainutlaatuiseen palveluumme osoitteessa www.helpostivesille.fi Novamarin Oy, puhelin 020 734 6851 info@novamarin.fi | www.helpostivesille.fi
• Lauttasaari 14 Nro 17 ? 30.4.2015 Kodin sisustamiseen, parvekkeelle, terassille... Tee kodistasi viherkeidas! Jos arvostat helppohoitoisuutta kasvien hoidossa, tarjoamme vaihtoehdoksi kodin sisustamiseen elävän oloisia silkkikasveja. Verkkokaupastamme voit valita silkkikasveja, jotka voit koota näyttäväksi ryhmäksi luomaan ympärillesi unelmiesi oleskelupaikan. Tuotteet mahdollista ostaa myös osamaksulla. Tässä esimerkkejä verkkokaupan valikoimistamme: Silkki Puksipuukartio ja Quadro neliöruukku. Yht. 209,19 ?, osamaksulla 7 ?/kk. Koodi 107. Silkki Anopinkieli ja Cubico pilariruukku.Yht. 285,95 ?, osamaksulla 9 ?/kk. Koodi 208. Silkki Käpypalmu ja Deltini ruukku. Yht. 85,58 ?, osamaksulla 5 ?/kk. Koodi 209. Viherviisikko on yksi suurimpia vihersisustusalan palveluyrityksiä Helsingin seudulla. Vihersisustamiseen meiltä löytyy viher- ja silkkikasvit pienistä aina kuusimetrisiin kasveihin saakka. Ruukuissa löytyy kattava valikoima ulos ja terassille, valoilla tai ilman, muovista, kivestä, puusta ruukut ja laatikot. Silkki Kentiapalmu ja Cubico pilariruukku. Yht. 212,70 ?, osamaksulla 8 ?/kk. Koodi 213. Katso lisää tuott eita verkk okaupa stamm e 24/7. Verkkokauppa: www.viherviisikko.fi myynti@viherviisikko.fi
• Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 15 Hem ljuva hem Heidi Rönneberg är både på fädernet och från sin mans sida av gammal Drumsösläkt. Hon har bott mera än 80 år på Drumsö. I sin nuvarande bostad vid Ådvägen har hon bott 40 år. I Text och foto Benita Ahlnäs många hem finns väggbonader med texten ?Hem ljuva hem?. En sådan saknas hos Hei­ di Rönneberg men istället har hon, som sina käraste föremål, ett porträttgalleri på hennes och hennes framlidne mans, Henry ?Henka? Rönne­ bergs förfäder. Heidis farfar var Drumsöbördiga Axel Robert Sjöberg och farmor Emilia Sjö­ berg med rötterna i Kökar på Åland. Drumsö­legenden, fiskaren Gustaf Adolf Brunström var Henkas morfar. Ett kärt fotografi föreställer Drumsö ungdomsförening samlad på ungdomslokalens trappa vid Sjöallén. Huset har i likhet med många andra av de ursprungliga villorna skattat åt förgängelsen. Hemmet betyder allt för Heidi som har rotat sig vid Ådvägen där hon har bott sedan år 1975. Hon och hennes Henka fattade tycke för huset uppfört år 1956. Det blev kärlek vid första ögonkastet. Från fönstren kunde man se en skymt av havet vilket är viktigt för urgamla Drumsöbor. Många andra var också intresserade av den nyrenoverade bostaden men Heidi och Henka var först i kön hos mäklaren. Livet log! Men säg den lycka som varar beständigt? Henka drabbades av en obotlig sjukdom. När Heidi blev ensam flyttade hon till en mindre lägenhet i samma fastighet. Tyvärr kunde hon inte längre se havet men väl Drumsö folkskola där hon avverkade sex klasser i slutet av 1930-talet och början av 1940-talet. Köket är Heidis favoritplats. I samband med stambytet (som rörsaneringen numera heter) år 2010 fick köket en ny inredning som installerades av hennes på Drumsö bosatta son. Den andra sonen är bosatt i Kimito. Men bägge delade sin mors glädje över att ha fått ett tidsenligt och trivsamt kök. Fiskarränderna hos Heidi går aldrig ur, kan man konstatera, när hon bjuder på hemgravad lax och mörkt bröd. Frikostig som Heidi är delar hon med sig av receptet; Lax inhandlad i närbutiken på Drumsö, halv dcl grovt salt blandat med 3 tsk vitpepparkorn. In med hela härligheten i kylskåpet för två dygn. Innan serveringen sköljs laxen av. Det är ett beprövat recept. Och gudomligt gott! Medan vi njuter av den gravade laxen berättar Heidi entusiastiskt om sitt hem. Hon är glad över att bo i ett välskött bolag med en god grannsämja. Att bolaget är attraktivt är ett plus med tanke på eventuell försäljning. Men det är inte aktuellt. Heidi är glad över att alla stora reparationer är gjorda. Bolagsstämmorna uteblir hon sällan ifrån. Värst var det med stambytet som var av behovet påkallat. Resultatet blev gott även om det medförde en hel del extra utgifter. Betalningen kunde ske antingen i form av höjda bolagsvederlag eller genom att betala bort hela lånet under förutsättning att man hade disponibla medel att tillgå. Hemmet har Heidi inrett med litet gammalt och litet nytt. Det är hemtrevligt och man förstår Heidis kärlek till sin bostad där hon i år har bott 40 år. Heidi hoppas att detta blir hennes bestående hem. Tidigare har hon bott på olika adresser på Drumsö. Barndomshemmet fanns i Mäkeläs villa, ett trevånings stockhus i Hästhagen vid Drumsövägen. Barndomen fick ett abrupt slut då Heidis pappa, Nils Sjöberg, drunknade vid Gråskärsbådan utanför Drumsö år 1946. Som nygifta, år 1954, bodde Heidi och Henka i en villa vid Skinnbyxvägen och senare i en fastighet vid Nordvästpassagen i fjärde våningen utan hiss. Drumsö har Heidi förblivit trogen även om Henka hyste planer på att emigrera till Australien. Men därav blev intet. Heidi med Drumsöbördiga farfar Axel Robert Sjöberg och farmor Emilia Sjöberg (född Sundholm) med rötterna i Kökar på Åland. Släktporträtten väcker minnen. På stora bilden farfar Axel Robert Sjöberg och farmor Emilia Josefina Sjöberg född Sundholm. Legendariska Drumsöbon, fiskaren Gustaf Adolf Brunström var Heidis mans morfar. Drumsö ungdomsförenings hus vid Sjöallén har skattat åt förgängelsen. Ur hemarkivet.
• Lauttasaari 16 Nro 17 ? 30.4.2015 3. KERROS 5m yitkoti.fi 020 433 2990* S PARVEKE SÄLEIKKÖ Parvekkeiden sijainnit sekä ikkunoiden sijainnit ja koot vaihtelevat kerroksittain Mittakaava 1:100 ET PYIV-L KH (PPK / KU) MH1 ASUNTO OY HELSINGIN KOSKIKARA KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA LAUTTASAARENTIE 52 00200 HELSINKI Uusi, tyylikäs kotisatama. Hyvällä tuulella eteenpäin. MU APK KT OH L JK/ PK C70 2h+kt+s 50,0 m2 ET PY / SK 12 11 10 17 9 x 176 8 = 7 3 000 6 5 4 3 2 1 LAUTTASAARI | Helsingin Koskikara 16 15 14 13 Kerrostalo | Lauttasaarentie 52 Koskikara kohoaa Lauttasaarentien varrelle, Myllykallion luonnonmaisemiin, vastapäätä Lauttasaaren Liikuntapuistoa. Palvelut löytyvät kävelyetäisyydeltä Lauttasaaren keskustasta. Osassa koteja avaraa vaikutelmaa täydentää etelään avautuva, lasitettu parveke. Valittavana on myös koteja, joissa on merinäköala. Tai kiinnostaako viherhuone ja ikkunat jopa kolmeen suuntaan? Arvioitu valmistuminen 4/2017. C 2013 yitkoti.fi/koskikara Esim mh. alk. vh. alk. 2 h+kt 39,5 m² 89 910 299 700 2 h+kt+s 50,0 m² 96 960 323 200 3 h+kt+s 68,5 m² 124 830 416 100 4 h+kt+s 93,0 m² 159 360 531 200 5 h+kt+s 137,0 m² 218 280 727 600 4 h+kt+s+viherh 140,0 m² 259 980 866 600 12 11 10 17 9 x 176 8 = 7 3 000 6 5 4 3 2 1 1:8 1 9 x 176 9 x 171 = 1 584 3 4 5 = 1 539 6 7 2 8 C 16 15 14 13 12 11 10 17 9 x 176 8 = 7 3 000 6 5 4 3 2 1 78 9 x 176 = 1 584 456 123 8 x 176 = 1 408 1 2 3 4 5 6 7 B P Lauttasaaren vanhan ostoskeskuksen paikalle nousee Lauttis: kolme uutta kerrostaloa ja uusi kauppakeskus. Metroasema valmistuu samaan yhteyteen! yitkoti.fi/lauttasaari TULOSSA HELSINKI | LAUTTASA ARI Helsingin Nuoli | Kerrostalo | Arvioitu ennakkomarkkinoinnin aloitus kesällä 2015 | Alustavat asuntokoot: 29 m² ? 110 m² *Puhelun hinta 0,088 eur/min kotimaan puheluista. = 1 408 A 8 x 176 7 456 123 MITTAKAAVA 1:100 ALUSTAVA 20.10.2014 ARKKITEHTITOIMISTO PET MICHAEL OY Koskikara_Helsinki_huoneistopohja_C70_2H+KT+S_50.0 2 h+kt+s 50,0 m² YIT Asuntomyynti | Arkadiankatu 2 | 00100 Helsinki | p. 020 433 2990* | asuntomyynti.helsinki@yit.fi | palvelemme ma ? pe klo 9-17 | facebook.com/YitKoti | yitkoti.fi Tarjoukset voimassa 28.4.-3.5.2015 HK Aito nakki 670 g HK naudan jauheliha 10 % 400g K-Plussa-kortilla 2 2 Taffel Mega perunalastut 235-325g, myös Taffel Cheese Stars 160g Coca-Cola 1,5L 99 99 rs K-Plussa-kortilla (7,48kg) kpl (4,46kg) 1 K-Plussa-kortilla 49 pl 4 K-Plussa-kortilla (sis pnt 0,40) (0,73L) Ilman K-Plussa kortta 7,49/kpl, rajoitus 2 kpl/talous (11,18kg) Ilman K-Plussa-korttia 4,19/rs (10,48kg) jääsalaatti 100g pussi Suomi 0 0 99 kg 99 pss (9,90/kg) 0 rs (3,96/kg) pss 2 pss (3,13kg) (6,15-8,51kg) K-Plussa-kortilla 4,00/2pss, yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 2,55/pss (7,85-10,85kg) (rajoitus 3pss/talous) K-extra Oliivin aukioloajat vappuna: 30.4. to 07.00-18.00 ? 1.5. pe suljettu ? 2.5. la palvelemme normaalisti Tarjoukset voimassa 28.4.-3.5. kypsä maissintähkä miniluumutomaatti 2 kpl/400g Espanja 250g rasia Espanja 99 1 ? ? Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 2,79/pl (sis pnt 0,40), raj. 4pl /talous (1,59L) K-Extra Herkkulautan aukioloajat vappuna: 30.4 to 07.00-21.00 ? 1.5. pe 09.00-23.00 ? 2.5. la palvelemme normaalisti Kurkku Suomi Santa Maria Tex Mex Soft Tortilla 320g 0 99 pkt (2,48/kg) mansikka 250g rasia Espanja 1 69 rs (6,76/kg)
• Lauttasaari Nro 17 ? 30.4.2015 CASA MARESSA 25.5. SAAKKA PARSA ~ VIIKOT ~ PARSAA & HOLLANDAISEA 12,10 ? 1.5. VAPPUBUFFET KLO 12?18 / 24,70 ? TUO ÄITI CASA MAREEN 10.5. HERKUTTELEMAAN! GYLDENINTIE 6, LAUTTASAARI AVOINNA MA?TO 11?22, PE 11?24, LA 12?24, SU 12?22 PUH. 020 7424 260, www.ravintolacasamare.com 17