Lauttasaari 29.4.2021 - Lehtiluukku.fi

29.4.21 Nro 16 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Tekosaari tyrmistyttää Lauttasaaressa Koivusaaren tarkistettu asemakaava on nostanut ennennäkemättömän vilkkaan keskustelun Lauttasaaren sosiaalisessa mediassa. Puheenvuoroja on käytetty satoja. Niiden perusteella Koivusaaren suunnitelmia vastustetaan selvästi enemmän kuin kannatetaan. Taloustutkimuksen mukaan peräti 88 prosenttia lauttasaarelaisista ei hyväksy meren täyttämistä asuinrakentamista varten. Lauttasaari-lehti julkaisee luontohaittoja käsitteleviä otteita asemakaavaselostuksesta. Koivusaaren tarkistettua asemakaavaa käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa seuraavan kerran 4. toukokuuta. s. 3 HELSINKI Veneentekijäntie 5 I 0207 756 534 myynti@boatworld.fi I w w w. b oat wor ld .fi Kalaja työkaveriksi valinta on Faster – aktiiviseen vapaa-aikaan täydellinen kumppani! Kovaan keliin suunnitellut veneet kuljettavat niin perheen, ystävät, suuret kalasaaliit tai vaikkapa betonimyllyn! NYT ON AIKA TULLA VENEKAUPOILLE! Boat World kuuluu Otto Brandt -konserniin. TERVETULOA FASTER-KAUPPIAALLESI LAUTTASAAREEN – BOAT WORLD PALVELUKSESSASI! Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.fi/shama-österman Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Asiakkaani ostaa Lauttasaaresta 3h+k, n. 60 75 m² 4h+k, n. 70 100 m² 5h+++, n. 120 250 m² sekä vanhemmista että uudehkoista taloista. Ostotoimeksianto, ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja! Jos olet harkinnut myyntiä, ota rohkeasti yhteyttä! Kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti! Kahdeksas päivä Oy I Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki l y-tunnus 2044327-1 400 M Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Loistavapohjainen yksiö isolla asunnonlevyisellä lasitetulla parvekkeella. Huoneistossa on iso vaatehuone, reilun kokoinen kylpyhuone ja alkovi. Rauhallinen sijainti. Ryssänkärjen uimaranta, lenkkimaastot ja bussipyäkki 50 metrin päässä. Heti vapaa. Hp. 225 000 €, E=F2013 Itälahdenkatu 5, 1h, kk, kph, vh, p 26 m² Tai tilaa näppärästi netistä Toimitukset alkaen 0,00 € Palveleva apteekkisi jokaisena päivänä Kauppakeskus Lauttis, katutaso, Lauttasaarentie 28, Helsinki • Puh. 09 671415 Voit tilata lääkkeet ja muut apteekkituotteet suoraan kotiin toimitettuna. Soita tilauksesi numeroon 09 671415. Ark. klo 8-21, la klo 9 -19 ja su klo 11-19. Arkisin 8-21, la 9 -19, su 11-19 ® Betolvex Strong 90 kaps. Tarjous 22,90 € (Norm. 31,00 €) Vahva ja monipuolinen B12-vitamiini. B12-vitamiini tukee hermoston normaalia toimintaa. B1-vitamiini tukee normaaleja psykologisia toimintoja. Foolihappo ja B6-vitamiini auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. Ravintolisä.
PÄÄKIRJOITUS 2 29.4. 2 2 1 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 29.4.2021 Nro 16 LUKU LAUTTASAARESTA 15 145 m2 Ikean suunnitteluvarauksen pinta-ala Koivusaaressa. Pinta-ala vastaa 150 metriä kertaa 100 metriä kokoista aluetta. Lähde: Helsingin kaupunki ?? Syö silakkaa. Silakan litkauksen huippusesonki, toukokuun puoliväli, lähestyy. Lauttasaaren sillalla oli viime lauantaina jo viitisenkymmentä kalastajaa. Lauttasaaren silta on Paraisten läppäsillan ja Vaasan Raippaluodon sillan ohella Suomen tunnetuin litkauspaikka. PS Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi ? ? L A U T T A S A A R I Uusien koronatartuntojen määrä kääntyi laskuun TEKSTI Pete Suhonen Uusien koronavirustartuntojen määrä on kääntynyt laskuun Lauttasaaressa. 6.–20.4. välisellä ajanjaksolla Lauttasaaressa todettiin 24 uutta koronavirustartuntaa. Se on 11 vähemmän kuin edellisellä kahden viikon jaksolla. Tartunnoista 15 löytyi 00200-alueelta, yhdeksän 00210-alueelta. Ilmaantuvuus, eli uusien tartuntojen määrä 100 000 asukasta kohden, oli Lauttasaaressa 97, koko Helsingin alueella 130. Lauttasaaressa koronatartuntoja on todettu kaikkiaan 468. Käytännössä tartunta on todettu joka 53. lauttasaarelaiselta. Covid-19-tautiin on menehtynyt tähän mennessä 307 helsinkiläistä. Tiedot käyvät ilmi Helsingin viime viikkoisesta koronavirustilannekatsauksesta. Lauttasaaressa koronaviruksen ilmaantuvuus oli hieman koko Helsingin aluetta alhaisempi. Koivusaaren asemakaava jäi pöydälle Koivusaari nyt. Suunnittelualue punaisella. Keskustelu Koivusaaren asemakaavasta on ollut ennätysmäisen vilkasta Lauttasaaren sosiaalisessa mediassa. Puheenvuoroja on käytetty satoja. Niiden perusteella Koivusaaren kaavaa vastustetaan selvästi enemmän kuin sitä kannatetaan. Ihmetystä on aiheuttanut muun muassa se, että asemakaavaselostuksessa ei mainita lainkaan Koivusaaren rakentamisen lähtökohtaa: reilun kymmenen hehtaarin Koivusaari kasvatetaan ruoppauksin ja sen jälkeisin meritäytöin yli 30 hehtaariin. Tarkistettu asemakaava oli ensimmäisen kerran kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla viime tiistaina. Kaava jäi kuitenkin pöydälle, seuraavan kerran sitä käsitellään lautakunnassa 4. toukokuuta. Lautakunnan jälkeen kaava kiertää kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lauttasaari-Seura on vaatinut muistutuksessaan ja kirjelmässään kaavan palauttamista valmisteluun. Seuran mukaan kaava on ylimitoitettu ja maankäyttöja rakennuslain vastainen. PS HELSINGIN KAUPUNKI Tekosaari vastoin tahtoa ja tarvetta Uudesta Koivusaaresta on tulossa Lauttasaaren pitkäaikainen päänsärky. 12 hehtaarin piskuinen saari on mullistumassa yli 30 hehtaarin ja 5 000 asukkaan tekosaareksi, joka perustuu kahdelta kolmasosaltaan merentäyttöihin. Ruoppausalue on yli 20 hehtaaria, meritäyttöalue 19 hehtaaria. Se tietää tuhoa meriluonnossa. Tarkistetun asemakaavan selostuksen mukaan vesialue rehevöitynee, kalakannat kärsivät pysyvästi, esimerkiksi kuhan kutualue jäänee täyttömassojen alle. Pohjaeläimistö tuhoutuu täyttöalueelta täysin, Vaskiniemen arvokas lepakkokanta on uhattuna, linnusto kärsii. Myös ihmisiä koetellaan. Läntisen ja luoteisen Lauttasaaren asukkaat ovat pakotettuja seuraamaan vähintään 15 vuoden pituista näytöstä, josta ei puutu rallia, pölyä, melua ja molsketta. Sitten joskus Lauttasaarella on uusi korva, huipputiiviisti rakennettu jätkäsaarimainen asuinalue, jossa rakentamisen tehokkuus on kaksinkertainen emäsaareen verrattuna. Koivusaaren muutoksen mittakaava on niin suhteeton, että sen kertomatta jättämisen asemakaavan selostuksesta melkein ymmärtää. Sieltä on turha etsiä ylläkerrottuja: Koivusaaren nykyistä pinta-alaa tai tietoa siitä, kuinka laajalti mereen kajotaan. Voi vain toivoa, että päättäjät tietävät, mistä päättävät. Taloustutkimuksen mukaan 88 prosenttia lauttasaarelaisista vastustaa meren täyttämistä asuinrakentamista varten. Tuskin kukaan uskoo tai edes haluaa, että Koivusaari säilyisi sellaisenaan, mutta tarkistetun asemakaavan hylkääminen ja kokonaan uuden osayleiskaavan laatiminen olisi osoitus siitä, että kaupunkisuunnittelu ei ole rikki. Nykymaailmaan suunnitelma on susi. Helsinki kasvaa kituliaasti, etätyö ei vaadi toimitiloja, epidemian myötä luontoa ja avaraa ulkotilaa arvostetaan enemmän kuin koskaan. Koivusaarta voisi kehittää maltillisemman asuinrakentamisen myötä kaupungin merija veneilykeskuksena, Helsingin uuden merellisen strategian helmenä. Tarkistettu asemakaava jäi kaupunkiympäristölautakunnan pöydälle kahdeksi viikoksi viime viikolla. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että suunnitelma menee sukkana läpi lautakunnan seuraavassa kokouksessa 4. toukokuuta. Sen jälkeen kaava etenee kaupunginhallituksen ja lopulta valtuuston päätettäväksi. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten sähköpostiosoitteet löytyvät Helsingin kaupungin verkkosivuilta hel.fi. Lautakunnan jäsenille voi kertoa huolensa Koivusaaresta. Päättäjät ovat aina asukkaita varten, ja uudet valitaan kesäkuun 13. päivä. Pete Suhonen Päätoimittaja Lauttasaari-Seura – Drumsö-Sällskapet ry:n ylimääräinen J Ä S E N K O K O U S maanantaina 17.5.21 klo 19 Teams-etäkokouksena Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköpostitse su 16.5. klo 17.00 mennessä osoitteeseen info@lauttasaari.fi. Ilmoittautuneille lähetetään etäkokouksen linkki. Kokouksessa käsitellään hallituksen esitys kannatusjäsenten jäsenmaksun suuruudesta. Jäsenet tervetuloa! Hallitus Saaren siivoustalkoot Lumi on sulanut ja luonto herää eloon. Se tarkoittaa myös sitä, että roskat ovat päässeet näkyviin. Lauantaina 8. toukokuuta Lauttasaari-Seura, Lions Club Lauttasaari, Lauttasaaren seurakunta, Lauttasaaren Kokoomus, Erkkeri, Lauttasaaren Rotaryt, Kiviaidankadun K-Supermarket, Bistro Telakka ja Rixi Baari järjestävät koko saaren yhteisen kevätsiivouspäivän. Kello 11-14 pidettäviin talkoisiin on kutsuttu kaikki saarelaiset siivoamaan Lauttasaari kevätkuntoon ja keräämään roskia saaren luonnosta. Tarkemmat ohjeet ja kokoontumispisteet löytyvät ensi viikon Lauttasaari-lehdestä. KP Lauttasaaren yhteiskoulun opiskelijat Rasmus Suonio ja Lassi Niemelä ovat voittaneet ensimmäisen palkinnon Suomen suurimmassa lapsille ja nuorille suunnatussa tiedeja tekniikkakilpailussa Tutki-Kokeile-Kehitä. Menestystä tuli muutenkin: kisan kymmenestä finalistista peräti kolme oli Lykin tiedeluokalta ja jokainen palkittiin. Suonion ja Niemelän voittoisa työ sai sekä ensimmäisen palkinnon että Keksintösäätiön erikoispalkinnon. Kaksikon aiheena olivat ternääriset tietokoneet. Työssään he todistivat matemaattisesti, kuinka ternäärinen tietokone olisi parempi säilömään lukuja kuin normaali eli binäärinen tietokone. Vilma Kopu sai tunnustuspalkinnon ja Heurekan erikoispalkinnon työstään, jossa hän tutki puhdistusmenetelmän vaikutusta sormesta otetun bakteerinäytteen bakteerimäärään. Sini Helin sai tunnustuspalkinnon työstään, jossa hän tutki koulukoiran vaikutusta luokan melutasoon. KP Lyk voittoisa tiedekilpailussa Lassi Niemelä ja Rasmus Suonio pokkasivat ensimmäisen palkinnon. 8.5.
KOKOSI Pete Suhonen Maanpinta ”Koivusaaren muuttuminen asuntoalueeksi lisää maanpintaan ja kas villisuuteen kohdistuvaa rasi tusta. Maan tiivistyessä tallaamisen vuoksi kasvien vedenja ravin tei den saanti vaikeutuu. Pintakas villisuuden kuluessa paljastuvat juu ret ovat alttiina vaurioille. Kulu tuksenkestävyys on huono erityisesti rantakasvillisuudella ja kallioalueilla, tuoreet kangasmetsät kestävät paremmin.” Pohjaeläimistö ja kalat ”Ruoppauksilla ja täytöillä on sekä rakentamisen aikaisia että pysyviä vaikutuksia pohjaeläimistöön ja kaloihin. Pohjaeläimistö tuhoutuu koko noin 19 hehtaarin täyttöalueelta, minkä lisäksi pohjaeläimistö todennäköisesti kärsii muutamien satojen metrien etäisyydellä rakentamisalueesta.” ”Koivusaaren pohjoispuolisella täyttöalueella ja/tai sen välittömässä läheisyydessä on kuhan kutualue. Jos alue jää täyttöjen alle, se tuhoutuu, muussa tapauksessa kutu todennäköisesti häiriintyy rakentamisen aikana. Koivusaaren pohjoispuolella täyttöalueen alle jää myös kalastollisesti merkittävä ruovikko.” ”Useita vuosia kestävät vesityöt aiheuttavat veden alaista melua ja samentumista, mikä voi rakentamisen aikana karkottaa kaloja ja tukahduttaa mätiä.” ”Rakentamisesta johtuva veden samentuminen, muutokset veden vaihtuvuuteen ja ravinteiden lisääntyminen voivat aiheuttaa paikallista rehevöitymistä.” ”Vaskilahden paikallisesti arvokkaaseen lepakkokohteeseen saattaa aiheutua vaikutuksia, koska nykyinen pienvenesatama poistuu ja alueen tuulisuusolosuhteet muuttuvat.” ”Rakentamisen aikaiset meluhaitat voivat häiritä linnustoa erityisesti pesintäaikana.” Merivesi ”Ruoppausten aikaisia vaikutuksia arvioitiin simuloimalla kiintoaineen kulkeutumista vakiotuulilla Koivusaaren eteläja pohjoispuolisista ruoppauspaikoista. Länsiväylän pohjoispuolella kiintoaine ei pääse sekoittumaan laajemmalle merialueelle ja alue on melko matalaa. Tämän takia silmin havaittavaa samentumista voidaan havaita koko Lehtisaarenselän alueella sopivissa tuulioloissa. Koivusaaren eteläosassa samenemisen vaikutusalue ei ulotu niin pitkälle kuin pohjoisosassa” Maisema ”Koivusaaren rakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa lähiympäristössään merkittävästi. Matalahkokin rakentaminen Koivusaaressa näyttäytyy ympäristössään suhteellisen kauaksi, koska se sijoittuu maisemalliseen solmukohtaan avoimeen merimaisemaan Laajalahdenselän ja saaristovyöhykkeen rajapintaan.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 3 29.4.2021 Nro 16 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Bongaamiasi villieläimiä? Tero Oleander ”Olen nähnyt lumikon rantakivikossa ja kettu tulee silloin tällöin vastaan. Koira pääsi kerran vahingossa vapaaksi Kasinonrannassa ja ajoi juoksemalla lauman keskelle kaikki valkoposkihanhet ilmaan. Se oli koiran mielestä luultavasti paras kokemus ikinä.” Liisa Ketola ”Kettuja ja siilejä olen nähnyt, mutta ne nyt ovat ihan tavallisia kaupunkiluonnossa. Peuroja tai kauriita on tullut Vattuniemessä vastaan koiran kanssa. Ei sen ihmeellisempää.” Bitta Leskinen ”Täällähän on vaikka mitä. Tänään näin fasaanin, pupuja ja ainahan täällä näkee upeita vesilintuja. Saarella on hirveästi eläimiä. Poliisien majalla näkemäni kauriit, joita kutsun bambeiksi, ovat ihania. Niin kesyjä, että päästävät ihan lähelle ja niitä on kiva jäädä katselemaan. Luin Lauttasaaren Facebook -ryhmästä, että Länsiulapanniemessä asuu äiti ja kaksi poikasta.” Aleksi Räikkönen ”Ketun olen nähnyt käppäilemässä muutaman kerran Pyrkällä. En tunnista kaikkia lintuja, mutta koiraani kiinnostaa kaikki linnut ja eläimet.” 400 M Näin tekosaari tuhoaa meriluontoa ”Täyttömaalle rakentamisella on ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat vesistöön, ilmanlaatuun, kasvillisuuteen, kalastoon ja pohjaeläimistöön”, todetaan Koivusaaren asemakaavan selostuksessa. Lauttasaari-lehti julkaisee selostuksesta luontohaittoja käsitteleviä otteita. Ensin ruopataan, sitten täytetään. Koivusaaren esirakentamiseen tarvitaan materiaa 1,4 miljoonaa kuutiota. Kuvituskuva. ”Useita vuosia kesta?va?t vesityo?t aiheuttavat veden alaista melua ja samentumista.” 14 eduskuntatalollista 23 hehtaarin ruoppausala ilmakuvassa punaisella. Maa-aineksen kierrätyskenttä on merkitty mustalla. Keväällä 2019 Lauttasaari-lehden haastattelussa Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen kertoi, että Koivusaaren edustalta nostetaan 350 000 kuutiota merenpohjaa 23 hehtaarin alalta. Myöhemmin osaksi Koivusaarta täytetään 19 hehtaaria. Kaikkiaan alueen esirakentamiseen tarvitaan 1,4 miljoonaa kuutiota materiaa, noin 14 eduskuntatalollista. Louhekasat ovat viiden metrin korkuisia. Kun uusi Koivusaari on valmis, se on kasvanut 2,5 kertaiseksi nykyisestä 12 hehtaarin koostaan. Koivusaaren asemakaavaselostuksessa massaltaan ja alaltaan valtaisat meritäytöt ilmaistaan näin: ”Täyttöalueet ovat kooltaan suhteellisen maltilliset”. PS "Koivusaaren pohjoispuolella ta?ytto?alueen alle ja?a? myo?s kalastollisesti merkitta?va? ruovikko."
TEKSTI Katja Pesonen Vattuniemen ala-asteen koulun johtokunnan puheenjohtaja Pauliina Eriksson, 41, kertoo 10ja 13-vuotiaiden poikiensa joskus vitsailevan siitä kuinka äidin hautakiveen sitten joskus kirjoitetaan teksti: ”Luki, nukkui ja teki töitä.” Pauliina lukee kaksi tai kolme kirjaa viikossa, mitä kauheampi kirja sen parempi. ”Rakastan jännityskirjoja. Minulla on luettavana aina mitä hirveimpiä, karmeimpia ja kauheimpia dekkareita”, hän sanoo. Pauliina työskentelee erikoiskirjastonhoitoaja Vantaan kaupunginkirjastossa. Hänen päätehtävänään on perheen lukutaidon edistäminen ja tavoitteena saada koko Vantaan pikkulapsiperheet lukemaan. Kunnianhimoista työtä tehdään ruohonjuuritasolta asti aina neuvoloista ja päiväkodeista kouluihin. Lasten lukemisen vähäisyyttä usein voivotellaan, mutta Pauliina on positiivisempi. ”En näe asiaa yhtään niin synkkänä. Lapset ovat pääsääntöisesti todella innostuneita lukemisesta, vain ihan muutamilla on hankaluuksia. Jos taas lukeminen on oikeasti hankalaa, lapsi tarvitsee siihen apua ja tukea.” Kriittinen vaihe hänen mukaansa tulee 10-11-ikävuoden korvilla, kun elämään tulevat kaverisuhteet, harrastukset, pelaaminen, ihastukset. Elämässä alkaa olla niin paljon kaikkea muuta, että lukeminen jää helposti jalkoihin. Pauliina muistuttaa kuitenkin, ettei lukeminen ole mikään autuaaksi tekevä asia. Hän kannustaa unohtamaan tiukat periaatteellisuudet ja löytämään oman tavan nauttia tarinoista. ”Kirja menee yhtä hyvin kuunneltuna, ja meidän perheessä saa lukea Aku Ankkaa ruokapöydän ääressä. Mitä arkisempi asia lukemisesta tehdään, sen helpompaa siihen on tarttua. Tärkeintä on sisältö, ei muoto.” Pauliina on asunut miehensä kanssa Lauttasaaressa 16 vuotta. He asuivat Töölössä, kun alkoivat etsiä ensimmäistä omaa asuntoa. ”Hyviä vaihtoehtoja löytyi Munkkiniemestä ja Lauttasaaresta emmekä olleet koskaan käyneet täällä. Sitten kävimme eräänä päivänä ajelemassa Gyldénintiellä ja sieltä uusi koti sitten löytyi.” Lasten myötä hän on ollut myös Pajalahden päiväkodin vanhempainyhdistyksessä ja Lauttasaaren ala-asteen vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtajana. ”Omat vanhempani olivat erilaisissa luottamustehtävissä, joten olen kasvanut siihen. Tykkään siitä miten näin voi vaikuttaa asioihin. Sen lisäksi hienoa on yhteisöllisyyden tunne, kun työskennellään yhdessä jonkun asian eteen. Nykyään on vaikeaa saada luottamustehtäviin porukkaa, joten kannustan kaikkia lähtemään mukaan kaikenlaiseen vapaaehtoistoimintaan”, hän sanoo. Esimerkiksi viime kokouksessa he hyväksyivät Vattuniemen ala-asteen koulun uuden budjetin. Julkisessa keskustelussa on paheksuttu sitä kuinka Helsingin kaupungin budjetti on 500 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta silti se tekee leikkauksia koulutukseen. ”Kyllä koulut ovat olleet jo pitkään tiukilla ja rahaa leikataan juuri niiltä haavoittuvaisimmassa asemassa olevilta. Esimerkiksi Vattuniemen koulu on aivan uusi koulu, minkä vuoksi siellä ei ole vaikkapa vanhoja oppikirjoja siirrettäväksi seuraaville luokille. Uudessa koulussa on aivan erilaiset kulut kuin vanhoissa kouluissa, täällä ollaan lähdetty aivan tyhjästä. Toivon todella, että päätös leikkauksista vielä perutaan.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 4 29.4.2021 Nro 16 KASVOT Vattuniemen ala-asteen koulun johtokunnan puheenjohtaja Pauliina Eriksson uskoo vapaaehtoistyön voimaan ja sen kautta vaikuttamiseen. Siinä ohella ehtii myös ahmia karmeita kirjoja. Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA PA R A S TA S a a r e l l a 1. Yhteisöllisyys ”Se tuli ihanasti esiin, kun sairastuimme. Lasten koulukavereiden ja näiden vanhempien lisäksi apua tarjosivat naapurit.” 2. Hyvät koulut ”Täällä on laadukasta opetusta ja hyvät opettajat.” 3. Kantakaupungin läheisyys ”Ihanaa päästä metrolla ydinkeskustaan. En ikinä halua muuttaa maalle.” Kuntavaalit ovat nurkan takana. Vaikka vaaleja siirrettiin, ennakkoäänestyksen alkuun ei ole enää kuin muutama viikko. Me lauttasaarelaiset olemme aktiivisia äänestäjiä. Viime kuntavaaleissa usea lauttasaarelainen ehdokas pääsi lauttasaarelaisten äänillä valtuustoon. Nyt on jälleen aika valita oma ehdokas. Lauttasaari ja lauttasaarelaiset tarvitsevat vahvoja puolustajia eri puolueista Helsingin kaupunginvaltuustoon. Viime kuntavaaleissa saarelaisia ehdokkaita oli yli kolmekymmentä. Näyttää siltä, että näissäkin vaaleissa meillä on suuri määrä paikallisia ehdokkaita. Äänestäjien on tärkeää tietää, mitä puolueet ajavat, ja mitä ne ajattelevat Helsingin ja Lauttasaaren kehittämisestä. Lauttasaari-Seura järjestää verkossa ”Saarivaltuuston” 18. toukokuuta kello 18 alkaen. Merkitse aika jo nyt kalenteriisi! Seura pyytää jokaista helsinkiläistä valtuustopuoluetta nimeämään yhden lauttasaarelaisen kuntavaaliehdokkaan vastaamaan lauttasaarelaisten kysymyksiin. Mitä sinä haluaisit kysyä eri puolueiden edustajilta? Mikä sinun mielestäsi on tärkeintä näissä vaaleissa? Toimittaja Jussi Kärki juontaa tilaisuuden, johon kysymyksiä voi ennakkoon lähettää osoitteeseen info@lauttasaari.fi. Seuran edustajana mukana on puheenjohtaja Nina Lukkari. Lauttasaari-Seura on poliittisesti sitoutumaton. Sitä haluamme korostaa näissäkin vaaleissa. Vaikka yksittäiset Seuran aktiivit voivat olla myös mukana politiikassa ja ehdokkaana, Lauttasaari-Seura ei asetu minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan taakse. Se on äänestäjien tehtävä. Seuran tehtävä taas on kannustaa lauttasaarelaisia aktiiviseen äänestämiseen kotisaarensa asukkaiden, luonnon ja palvelujen puolesta. Ja kun kaupunginvaltuutetut on valittu, seuraamme tarkasti, että ehdokkaat ja puolueet pitävät lupauksensa. Kaikkien ehdokkaiden kannattaa tutustua tarkkaan vuonna 2019 tehtyyn Lauttasaari-barometriin. Tutkimuksesta selviää saarelaisten mielipiteet keskeisimpiin alueemme asioihin. Barometrin tulokset löytyvät osoitteesta Lauttasaari.fi. Onnea ja menestystä kaikille lauttasaarelaisille ehdokkaille! Juha Beurling-Pomoell Varapuheenjohtaja Lauttasaari-Seura ry Puolueiden kannat esiin ”Saarivaltuustossa” 18.5. SEURA SANOO 8 22.4.2021 Nro 15 ENNEN TEKSTI Leena von Hertzen Viime aikoina on puhuttu paljon lasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyvistä lisääntyneistä paineista, myös niistä, jotka eivät suoranaisesti liity korona-aikaan. On kuitenkin yksi potentiaalinen stressin aiheuttaja, jota ei nykynuorilla enää ole: oppikouluun pyrkiminen. Vasta peruskoulun tulo 1970-luvun lopulla lakkautti vanhan koulujärjestelmän ja oppikoulujen pääsykokeet. Mikä oppikoulu olikaan Oppikoulu oli valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnan tai yksityinen oppilaitos, johon yleensä kuului vuodesta 1914 alkaen 5-vuotinen keskikoulu ja 3-vuotinen lukio. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun 4. (joskus 5.) luokalta pääsykokeiden kautta. Pääsykoe sisälsi alkuun äidinkielen ja kaunokirjoituksen, matematiikan, kristinopin ja maantiedon tehtäviä, mutta vuodesta 1955 alkaen kaksi viimeksi mainittua jäivät pois. Kaksipäiväiset pääsykokeet sisälsivät nyt ainekirjoitusta, sanakokeita, päässälaskua ja sanallisia laskutehtäviä. Hyväksytyn pääsykokeen lisäksi oppikouluun pääsemisen edellytyksenä oli kansakoulun opettajan puoltava lausunto. Pääsykokeisiin suhtauduttiin vakavasti, olihan se ainoa tie korkeampaan koulutukseen. Kokeita pidettiin melko vaativina ja ne aiheuttivat paineita monelle, kokeita varten oli laadittu oppaitakin (mm. Oppikouluun pyrkivän opas, WSOY 1966 ja Aiotko oppikouluun? Opasja harjoituskirja oppikouluun pyrkivälle. Valistus 1958). Myöskään jatko ei ollut stressitöntä, luokalle jääminen oli melko yleistä. Kouluakin käytiin kuutena päivänä viikossa. Ensin Pajalahden kouluun Oppikoulun saamiseksi saarelle perustettiin keväällä 1943 kannatusyhdistys, joka ryhtyi asiaa toden teolla edistämään. Todettiin, että Lauttasaari on kasvava yhdyskunta, mutta saarena kantakaupungista eristetty, ja tarvitsee välttämättä vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi oman oppikoulunsa. Huopalahden kunta ja Lauttasaaren yhdyskunta tukivat hanketta taloudellisesti. Huopalahden kunta perustikin vuoden 1944 lopulla kunnallisen yhteiskoulun eli oppikoulun tytöille ja pojille. Koulu toimi aluksi Pajalahden kansakoulun tiloissa ja ensimmäiselle luokalle tuli heti enimmäismäärä, 40 oppilasta. Koulun rehtorina ja ainoana vakituisena opettajana toimi maisteri Lauri Viitala. Vuoden 1946 alusta, kun Lauttasaari liitettiin Helsingin kaupunkiin, kaupunki ei halunnut ottaa Lauttasaaren yhteiskoulua kunnalliseksi koulukseen. Näin koulun ylläpitäjäksi tuli aiemmin perustettu kannatusyhdistys, usean sattuman summana. Opetusta kellarihuoneessa Alku ei ollut loistokas. Talousja tilaongelmat vaivasivat toimintaa. Kun omaa koulutaloa ei vielä ollut, opetusta piti järjestää lukuisissa eri paikoissa. Ensimmäisenä lukuvuotena opetusta annettiin Pajalahden kansakoulun tiloissa, toisena lukuvuotena pääasiassa Isokaari 10:n kellarihuoneessa, kolmantena vuotena päästiin sentään Lauttasaaren säätiön Haahkakujalle rakennuttamaan uuteen puutaloon. Luokkia oli jo kolme, mutta väestön kasvu saarella oli nopeaa. Omaa koulutaloa alettiin suunnitella tarmokkaasti. Syksyllä 1950 kannatusyhdistys tekikin päätöksen uuden koulutalon rakentamisesta. Onneksi kannatusyhdistys oli erinäisten vaiheiden kautta ostanut tontin säätiön tontin vierestä Haahkakujalta Huopalahden kunnalta saamillaan varoilla. Koulun seitsemäs lukuvuosi aloitettiin uudessa, Else Aropaltion piirtämässä koulutalossa syksyllä 1951. Koulussa oli tuolloin 205 oppilasta, 6 vakinaista opettajaa ja 5 tuntiopettajaa. Asukkaita saarella oli 7 200, joista suomenkielisiä noin 70 prosenttia. Rakentamistahti saarella kutenkin yhä kiihtyi. Jo viiden vuoden kuluttua kouluun piti rakentaa lisärakennus voimakkaasti lisääntyneen oppilasmäärän vuoksi. Syyskauden 1962 alussa Lauttasaaren yhteiskoulussa oli 892 oppilasta, yhtään uutta oppilasta ei saanut enää ottaa luokille 2-5. Tilan tarve oli niin suurta, että lisärakentaminen ei ollut enää ratkaisu, vaan tarvittiin kokonaan uusi koulurakennus. Kaupunki oli nyt myötämielinen ja luovutti koulutalolle tontin Isokaarelta. Piirustukset tilattiin saarelaisilta arkkitehdeiltä Heikki ja Kaija Siréniltä. Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1966, uusi koulutalo valmistui joulukuussa 1967 ja se vihittiin käyttöön maaliskuussa 1968. Historiatiedoissa on maininta, että tuolle juhlapäivälle sattui voimakas lumimyräkkä, jonka vuoksi huomattava osa kutsuvieraista ei päässyt paikalle. Suomen suurimmaksi Koulu oli valmistuessaan pinta-alaltaan Suomen suurin ja oppilasmäärältään Suomen toiseksi suurin oppikoulu, oppilaita oli lähes 1 200. Anna-lehti teki Lauttasaaren yhteiskoulusta laajan 4-sivuisen jutun syksyllä 1967. Koulun sanottiin edustavan koulumaailman uusinta uutta erikoisluokkineen, kielistudioineen, uima-altaineen, tenniskenttineen. Uima-allas oli saatu mukaan vasta rakennusvaiheessa, kun pyörävarastoksi suunniteltu tila muuttui upeaksi uimahalliksi. Lehdessä kerrottiin myös kotitaloustunteihin liittyvästä erikoisuudesta, nuorenparin kalustetusta 30 neliön asunnosta. Rehtorin mukaan ’kodin hengen oppiminen on tärkeää, täällä tytöt oppivat kodinhoitoa, sisustamista ja tekemään ratkaisuja, joista heille voi myöhemmin olla hyötyä naimisiin mennessään’. Uusi hieno koulutalo houkutteli hakijoita. Kesäkuussa 1968 Lauttasaaren yhteiskouluun pyrki 240 oppilasta, pyrkijämäärä oli toiseksi suurin Helsingin, Espoon ja Kauniaisten oppikoulut huomioiden. Sisään mahtui tuolloin 160 oppilasta, syksyllä saatiin vielä 15 paikkaa lisää. Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa 1968 Lauttasaaren yhteiskouluun pyrkivistä oppilaista otsikolla ”Oppikouluun pyrkijät tulessa vielä tänään”. Pirkkoa, 10 vuotta, kokeet olivat jonkin verran jännittäneet etukäteen, mutta jännitys ei sentään ollut turmellut yöunta. Matilla, 11 vuotta, oli kokemusta jo edellisvuoden pääsykokeista ja hän kertoi sisäänpääsyn tuolloin kiikastaneen laskutehtävistä. Nyt olo oli toiveikas. Jäähyväiset oppikoululle Vuosi 1968 oli merkittävä monilla tavoin; eduskunta hyväksyi 24.5.1968 lain koulujärjestelmän perusteista. Lauttasaaressakin alettiin valmistautua peruskoulun tuloon. Koulu jäi edelleen yksityiseksi kunnan peruskoulua korvaavaksi kouluksi. Peruskoulu otettiin käyttöön ensiksi Lapin läänissä vuonna 1972 ja viimeisenä Espoossa, Kauniaisissa ja Helsingissä vuonna 1977. Samalla jäivät oppikoulun pääsykokeet historiaan. Niitä tuskin kellään on ikävä. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kun Lauttasaari oppikoulun sai Oppikoulun alku Lauttasaaressa oli vaatimaton. Oppikoulua käytiin ensin Pajalahden kansakoulun tiloissa, toisena lukuvuotena Isokaari 10:n kellarihuoneessa. ”Alku ei ollut loistokas” Anna-lehti teki laajan jutun uudesta koulutalosta Isokaarella syksyllä 1967. Ensimmäinen Wanhojen päivä keväällä 1954. Historian tuntia pitämässä rehtori Viitala. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/TUNTEMATO N Lukemisen ja vaikuttamisen asialla Pauliina Eriksson kertoo tutkimuksien paljastaneen nimenomaan isien lukutapojen heijastuvan lapsiin ja toimivan näille esimerkkinä. Leena von Hertzen oli kirjoittanut lehteen hienon artikkelin (22.4.2021) saaren keskeisimmästä kulttuurilaitoksesta eli Lykistä. Ajattelin kertoa sen lisäksi hieman taustaa koulun perustamisesta. von Hertzen esittää, että keväällä 1943 perustettiin hanketta ajamaan kannatusyhdistys ja vuoden 1944 lopulla Huopalahden kunta perustikin tänne yhteiskoulun ja kunta, sekä sen osa Lauttasaaren yhdyskunta tukivat hanketta taloudellisesti. Valtaosa lopetettavan kunnan varoista meni Lauttasaarija Munkkiniemi-säätiöille. Operaatiossa oli kyse itse kerättyjen varojen tallettamisesta, etteivät ne joutuisi Helsingin kaupungin haltuun. Toisekseen Huopalahden kunta oli tietynlainen kaksoisyhtymä, jossa vallitsi voimien tasapaino. Kun toinen puoli sai jotakin, piti toisen saada sama. Näin myös oppikoulun osalta. Mutta oli yhdyskunnassa toki omaakin halua turvata lasten opintie, minkä kannatusyhdistyksen perustaminen osoittaa. Lauttasaari liitettiin Helsinkiin niin sanotussa suuressa alueliitoksessa 1946 alussa. Oppikoulu oli juuri perustettu, mutta kaupunki ei katsonut voivansa ottaa sitä ohjelmaansa. Rahanreikiä oli paljon, ja liitosalueiden olot säilyivät pitkän aikaa entisessä alkeellisessa kunnossa. Koululle oli kuitenkin täällä tarvetta, ja kunnallisena perustettu koulu jatkoi yksityisenä, mikä lienee ollut ensimmäinen yksityistämistapaus Suomessa. Seppo Väisänen Lykin vanhempainneuvoston viimeinen puheenjohtaja Lykin perustaminen oli kulttuuriteko
5 29.4.2021 Nro 16 FACEBOOK.COM/KASINONRANTA @KAHVILAKASINONRANTA WWW.LAUTTASAARENPAVILJONKI.COM SIMAA, SKUMPPAA & VAPPUHUMPPAA! LA-SU KLO 10-19 AUKIOLOAJAT MA-PE KLO 12-19 LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Miikka Oksanen LKV alalla 2018 alkaen 0400 371 185 Terhi Koponen vuokraneuvottelija 050 539 6480 KIINTEISTÖTOIMISTO Veli-Pekka Närhi tj, osakas alalla 1994 alkaen 0400 810 540 Markku Enström LKV, osakas alalla 1988 alkaen 0400 416 114 ASUNNOT • LIIKETILAT • MYYNTI • VUOKRAUS Tiesithän, että Erkkerin kautta myös vuokraat asuntosi helposti ja huolettomasti? Erkkerissä on hoidettu asuntojen vuokrauksia vuodesta 1995 alkaen – vuosittain vuokraamme lähes 300 asuntoa! Erkkerin tiimistä Terhi ja Miikka hoitavat aktiivisesti asuntojen vuokrauksia. Heidän kauttaan vuokraukset hoituvat sujuvasti, nopeasti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää! Terhi Koponen 050 539 6480 terhi.koponen @erkkeri.fi Miikka Oksanen 040 037 1185 miikka.oksanen @erkkeri.fi
6 29.4.2021 Nro 16 ILMIÖ Lauttasaaren puistoista suurin osa on luokiteltu arvoympäristöiksi. Ne ovat eläviä esimerkkejä oman aikakautensa puistosuunnittelusta ja niissä pyritään edelleen vaalimaan rakentamisajan henkeä ja kasvillisuusvalikoimaa. TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Kotkavuoren niitty täydessä kukassa 2019. Lauttasaaren puistot kertovat oman aikakautensa puistosuunnittelusta. Niistä suurin osa on kaupungin laatimien kulttuuriympäristöselvitysten mukaan luokiteltu aikakaudelleen tyypillisiksi puistoiksi tai puistikoiksi ja arvoympäristöiksi. Esimerkiksi Pajalahden puisto perustuu 1910-luvun ensimmäisiin maankäyttösuunnitelmiin. Se on muotoutunut 1960-1990-lukujen aikana kolmessa vaiheessa, joista kaikissa suunnittelijat ovat tehneet puistosta oman tulkintansa ja luoneet kokonaisuuden yhdessä, kerroksittain. ”Toinen merkittävä puistokokonaisuus on Lahnalahdenpuiston, Hevosenkenkäpuiston ja Merikylpylänpuiston muodostama akseli, joka muodostaa Lauttasaaren eri osat kokoavan vihreän selkärangan. Jokaisen puiston sisältö on säilynyt alkuperäisen rakentamisajankohdan kaltaisena, vaikka ulkoasua on muokattu peruskorjauksissa. Puistoketjun muotoutumiseen eri vuosikymmeninä ovat vaikuttaneet useat suunnittelijat”, sanoo Paula Hurme. Hurme toimii Lauttasaaren alueella Helsingin kaupungin alueellisen suunnittelun maisema-arkkitehtina. Hän kertoo kaupungin pyrkivän vaalimaan puistossa niiden rakentamisajan henkeä ja kasvillisuusvalikoimaa. ”Tämän takia esimerkiksi Lauttasaaren puistoissa ei ole runsaita ja reheviä kausi-istutuksia, koska ne eivät ole alun perinkään puistoihin kuuluneet. Tiettyihin paikkoihin kaduilla tai puistoissa voidaan niin sanotusti aksentteina sijoittaa kesäkukka-astioita, ja näin on Lauttasaaressa tehty esimerkiksi Särkiniementien ja Isokaaren kulmauksessa. Seurakunta taas istuttaa sankarihaudoilleen kevät-, kesäja syyskukat.” Uusia puulajeja luvassa Lauttasaaren rakennetut alueet vihertävät erityisesti runkopuiden ansiosta. Niiden vallitsevia puulajeja ovat muun muassa tammi ja omenapuun eri lajikkeet. Isokaari on kuuluisa lukuisista eri omenapuulajikkeistaan ja niitä tullaan keväisin ihailemaan kauempaakin. ”Tallbergin puistotien tammikujanne sitä reunustavine koivuineen on sekin Helsingin mittakaavassa harvinaisen näyttävä puistokujanne. Se perustuu vuoden 1951 asemakaavaan ja on 1950-luvun kaavoitusideologian puhdasoppinen toteutus, jossa ajo tonteille tapahtuu puistokadun laidoille sijoitettujen asuntokatujen välityksellä”, Hurme kuvailee. Lauttasaaren ydinosissa on vähemmän lehmuksia kuin kantakaupungissa keskimäärin. Niitä ja vaahteroita löytyy enemmän Vattuniemen alueelta. Kaduilla kasvaa tammien lisäksi paljon koivuja, Lahnalahden puistossa sekä kirjaston itäpuolella taas poppeleita. ”Yksi leimallinen puulaji Lauttasaarelle on tervaleppä, jota löytyy luonnonmukaisena saaren rannoilta, mutta myös istutettuna esimerkiksi Koivusaaren metroaseman ympäristöstä. Omenapuiden lisäksi saarelta löytyy jonkin verran kirsikkapuita, joita on esimerkiksi Pajalahden puistossa. Pajalahden puistolle leimallisia ovat myös komeat kujasalavat.” Hurmeen mukaan Helsinki pyrkii nykyään monipuolistamaan katujen ja puistojen lajivalikoimaa. ”Puistojen perusparannusten yhteydessä lajikirjoa yleensä monipuolistetaankin. Lauttasaaressa esimerkiksi Aimo Tukiaisen puistoon istutettiin tyypillisten puistopuulajien lisäksi kirsikkaja omenapuita sekä erikoispuulajeja. Lisäksi istutettiin runsaasti pensaita, esimerkiksi hortensioita, jasmikkeita, herukoita ja syreeniä sekä näiden lisäksi perennoja ja sipulikasveja”, kertoo Hurme. ”Ruukinlahdenpuistoon tullaan istuttamaan sen perusparannuksen yhteydessä ainakin sulkaharmaaleppää, pyökkiä sekä omena-, päärynäja kirsikkapuita. Pensaista sinne istutetaan esimerkiksi erilaisia pajuja ja jasmikkeita”, hän avaa istutussuunnitelmia. Puiden mieletön merkitys Puutarhaneuvos Seppo Närhi on tehnyt uransa viheralan järjestöissä, viimeksi Viherympäristöliiton pääsihteerinä ja havainnoinut työnsä puolesta monia puistoja niin Suomessa kuin ulkomailla. Närhi kertoo kuinka puilla on puistossa suuri merkitys. Koska ne ovat isokokoisia, niiden lehtipinta-alalla on maapinta-alaan nähden enemmän vaikutusta ympäristöön kuin jos vastaavalla alalla olisi vain kukkia, perennoita ja pensaita. Puut puhdistavat ilmaa, tuottavat happea, ne viilentävät kuumana päivänä, säätelevät ilmankosteutta ja kuten Lauttasaaressa, suojaavat tuulelta. Ne ovat ravintolähde monelle hyönteiselle ja muille eliöille, jotka taas houkuttelevat paikalle lintuja ja pieneläimiä, jotka taas houkuttelevat paikalle suurempia nisäkkäitä. Ne ovat myös tärkeitä suojaja pesäpaikkoja. Puiden osa ekosysteemissä on kiistaton. ”Ja kokonaan oma lukunsa on se, mikä vaikutus puilla on ihmiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että yhdenkin puun näkeminen ikkunasta rauhoittaa ja parantaa mielialaa. Sairaalaympäristössä tehdyn tutkimuksen mukaan oli suuri merkitys sillä näkikö potilas ikkunasta betoniseinän vai vihreää. Vihreän näkeminen lievensi potilaiden kivun tunnetta ja sitä miten he kokevat sairauden. Jopa lääkityksen tarve ja kestoaika vähenivät.” Hyvästit massaistutuksille Närhi on tyytyväinen siihen, että Rakkaat, rakennetut puistot
7 29.4.2021 Nro 16 Lauttasaaren puistoista suurin osa on luokiteltu arvoympäristöiksi. Ne ovat eläviä esimerkkejä oman aikakautensa puistosuunnittelusta ja niissä pyritään edelleen vaalimaan rakentamisajan henkeä ja kasvillisuusvalikoimaa. TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Ainutlaatuinen omppukuja Isokaari on ainutlaatuinen katu Helsingissä, suurella todennäköisyydellä koko Suomessa. Sitä reunustaa yhteensä 130 koristeomenapuuta. Noin puolet niistä on valkokukkaisia, puolet punaisen eri sävyjä. Yleensä se on täydessä kukassaan kesäkuun alkupuolella. Joku vitsikäs on joskus heittänyt, että kesän alussa puiden kukkiessa Isokaari on Suomen kaunein katu, ja kukinnan jälkeen se muuttuu Suomen vaarallisimmaksi kaduksi, kun kävelijät liukastelevat pudonneisiin omenoihin. Isokaaren puut on eräiden arvioiden mukaan istutettu 1960-luvulla, ja sinne on vielä myöhemmin tuotu niitä lisää. Rivissä nököttää myös yksi päärynäpuu. Länsiväylän puoleisessa päässä suurin osa puista on isokokoisempia kuin Särkiniementien päässä ja tämä voi viitata niiden vanhempaan ikään. Helsingin runsaasta koristeomenoiden määrästä voi kiittää Bengt Schalinia, joka toimi Helsingin kaupunginpuutarhurina vuosina 1946-57. Koristeomenapuut olivat hänen suosikkipuitaan. Schalin suunnitteli myös Lauttasaaren kartanon ympärille muotopuutarhan 1921. Sitä on osittain pyritty jäljittelemään Koneen Säätiön alueelle tekemässä kunnostuksessa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Isokaaren omppukujan kaltaista ei ole toista. "Tutkimuksissa on havaittu, etta? yhdenkin puun na?keminen ikkunasta rauhoittaa ja parantaa mielialaa." Lauttasaaressa kasvaa useita haitallisia vieraslajeja, joista kurtturuusu on ehkä näkyvin. Sen lisäksi löytyy jättipalsami, jättija japanintatar ja lupiini. Lauttasaarelainen Christina Lindén on järjestänyt useita vuosia jättipalsamin kitkentätalkoita ja hän sanoo sen vähentyneen merkittävästi, mutta pieniä määriä löytyy edelleen siellä täällä. ”Tattaria sen sijaan on runsaasti Länsiulapanniemellä ja Veijarivuoren-Särkiniemen puistoissa. Lupiinia ei ole Lauttasaaressa häiritsevän paljon, mutta ainakin viime kesänä Ruukinlahden puiston länsiosan meluvallilla. Myös ruttojuuret, karhunköynnös ja kanadanpiisku ovat ikäviä haitallisia vieraslajikasveja saarella. Näistä kasveista monet on valitettavan hankalia poistaa maastosta ja ne vaativat työrukkasia järeämpiä aseita”, hän sanoo. Kurtturuusujen poistaminen on tarkoitus aloittaa tänä kesänä Lauttasaaressa, luultavasti kaupungin ja luonnonsuojeluyhdistysten yhteistyönä. Lumo on luonnon puolella Helsingin pinta-alasta yli kolmannes on viheralueita, joissa metsät, niityt ja puistot muodostavat yhdessä monipuolisen viherverkoston. Luonnon tärkeitä osia Helsingissä ovat tietysti myös meri ja saaristo. Helsingin luonto on rikas ja monipuolinen. Täällä on 1000 kasvilajia, 150 lintulajia ja lähes 50 nisäkäslajia. Helsingin kaupunki pyrkii turvaamaan ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta muun muassa vastikään päivitetyn Lumo-ohjelman periaatteet ohjenuoranaan. Lumossa eli Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa on listattu yli 90 toimenpidettä, jotka tähtäävät viheryhteyksien, lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyttämiseen ja parantamiseen. Maisema-arkkitehti Paula Hurmeen mukaan Lauttasaaressa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tapahtuu pitkälti huolehtimalla luonnonmukaisten alueiden säilymisestä ja esimerkiksi ehkäisemällä niiden kulumista. ”Uudessa suunnittelussa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden tavoitteet, ja myös alueiden ylläpitoon voidaan tehdä muutoksia monimuotoisuuden huomioimiseksi. Esimerkiksi nurmialueita voidaan kehittää niittymäisempään suuntaan, jolloin alueille kehittyy monipuolisempi lajisto ja ne tarjoavat elinympäristöjä useammille lajeille”, Hurme kertoo. ”Kaupunkitasolla on suunniteltu esimerkiksi metsäja puustoisen verkoston säilyttämistä ja kehittämistä, ja myös niittyverkoston suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Niittyverkostotyössä on huomioitu esimerkiksi Lauttasaaren rantojen arvokkaat niittyalueet, joiden säilyminen on erityisen tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta.” Ohjelmassa edistetään myös luonnon kestävää virkistyskäyttöä ja tuetaan asukkaiden toimintaa luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Luontoon tutustumista helpotetaan ympäristökasvatuksella, viestinnällä sekä järjestämällä ulkoiluja retkeilypalveluja. Rakkaat, rakennetut puistot Helsingin kaupunki tähtää jatkuvasti puistojen kasvillisuuden monipuolistamiseen. Hän sanoo kaupungin kyllä kiinnittäneen aikaisemminkin siihen suhteellisen hyvin huomiota, mutta kun maailmanmeno muuttuu ja ilmastonmuutos on käynnissä, muutoksia on tehtävä ponnekkaammin ja suunnitelmallisemmin. ”Aikaisemmin mentiin erilaisten suunnitteluperiaatteiden mukaan ja Helsingin puistojen kasvilajisto oli yksipuolisempaa. Tehtiin massaistutuksia ja suosittiin harvoja lajeja. Sillä haettiin esteettistä, yhteneväistä vaikutusta ja se on ihan ymmärrettävää, mutta muita asioita ei siinä juurikaan huomioitu”, hän sanoo. Närhi sanoo kaupunkipuistoissa ympäri Suomen olevan niukasti eri puulajeja. Vakiolajit ovat lehmus, vaahtera ja koivu. Näiden osuus Suomen puistoista on Närhin mukaan suhteettoman suuri. Niukkalajinen puistoalue on ongelmallinen. ”Kun joku tauti tai tuholainen iskee jollakin alueella vain yhtä puulajia sisältävään puuryhmään, kaikki alueen puut voidaan menettää. Kun käytetään useita eri lajeja ja tuholainen iskee niistä yhteen lajiin, aina osa puista säilyy.” Lehmus, vaahtera ja koivu ovat toki olleet varmoja puulajeja. ”Ne ovat kestäviä. Puu kokee kaupunkiympäristössä enemmän stressiä, sillä siellä on enemmän häiriötekijöitä kuin luonnossa, niitä esimerkiksi vioitetaan huoltoja kaivuutöissä. On siis valittu sellaiset lajit, jotka tätä stressiä kestävät.” Puistoista on haluttu myös helppohoitoisia. Jos yhdellä kadunpätkällä on useampi eri puulaji tai puistossa kirjava kanta useita kukkalajeja, joista kaikki vaativat erilaista hoitoa, ylläpito on tietysti työläämpää. ”On iso suunnitteluperiaate hyväksyä se, että jokaista puuta joudutaan hoitamaan erikseen. Se ei silti ole ongelma tai este, koska täällä on sen verran koulutettuja alan ammattilaisia, arboristeja.” Närhin mukaan Helsingissä on silti rikas kasviperinne. ”Bengt Schalin oli ensimmäisiä kaupunkipuutarhureita ja suunnitteli Helsinkiin paljon uutta kasvillisuutta. Se näkyy niin, että joltakin tietyltä alueella on löydetty vanhoja kasvikantoja, niitä on kartoitettu ja joitakin myös lähdetty viljelemään ja istuttamaan uudelleen.” Parantava vihreä Närhi muistuttaa, että pandemia-aikana ihmisten elinpiirin kaventuessa lähiluonnosta on tullut monelle henkireikä. Sitran Elämäntavat pandemian jälkeen -tutkimuksen mukaan kodin lähiympäristöön tutustuminen on kasvanut 42 prosenttia. Luonnossa liikkumisesta puhuttaessa tunnutaan aina puhuvan vain metsästä, mutta puistot, pihat ja vastaavat lähivirkistys-alueet ovat yhtä tärkeitä. ”Vihreän näkeminen lisää sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Kun nykyään 70 prosenttia suomalaisista asuu rakennetussa ympäristössä, ei voi olettaa, että kaikki lähtisivät metsään. Sitä paitsi osalla ei ole edes siihen mahdollisuutta. On liikuntarajoitteita, lapsia ja vanhuuden tuomia rajoitteita. On siis paljon ihmisryhmiä, jotka tarvitsevat lähivirkistysalueita ja niiden tulisi olla ihan muutaman minuutin kävelymatkan päässä. On tutkittu, että jos matkaa on yli 10 minuuttia, alueiden käyttö vähenee jo merkittävästi”, Närhi huomauttaa. ”On tärkeää, että tulevaisuuden kaupunkia suunniteltaessa monipuolisia lähivirkistysalueita on riittävästi ja riittävän lähellä omaa asuntoa.” Lauttasaaren vieraslajit
8 29.4.2021 Nro 16 ENNEN TEKSTI Kari Kemppinen KUVAT Lauttasaaren säätiö, yksityisarkistot Vuonna 1920 Lauttasaaresta tuli osa uutta Huopalahden kuntaa. Seuraavana vuonna vahvistettiin Lauttasaaren yhdyskunnan ohjesääntö, joka oikeutti yhdyskunnan verottamaan asukkaita. Vajaan 500 asukkaan verottaminen ei kuitenkaan tuottanut kyllin varoja saaren infrastruktuurin kehittämiseen, eivätkä siihen ryhtyneet saaren omistajatkaan. Kun kesähuviloiden rinnalle alkoi nousta omakotitaloja ja ensimmäisten kerrostalojen suunnittelua jo pohdittiin, lauttasaarelaiset ymmärsivät, että saari tarvitsee paitsi koulun myös siltayhteyden. Drumsö-lautalla oli rajoitteensa. Sillä ei voinut kuljettaa isoja ja raskaita tavaroita. Vuonna 1930, kun Lauttasaaressa asui jo yli 1 100 asukasta, valmistui kansakoulu. Siltayhteys avattiin vuoden 1935 joulukuussa, mutta vesijohtoverkosto uupui yhä. Sille löytyi kuitenkin oma alullepanijansa, rakennusmestari Oskari Tuominen. Tuominen ostaa tontin Tuominen oli ollut Suomen suurimman rakennustyömaan, eduskuntatalon, vastaavana rakennusmestarina sen valmistumiseen 1931 saakka, ja senkin jälkeen rakennusteknisenä asiantuntijana. Vuonna 1933 Tuomisen kuusihenkinen perhe oli muuttanut Vatakuja 3:ssa sijainneeseen huvilaan Caloniuksenkadulta. Perheellä oli elättinä muutama vuohi, joita pojat lypsivät aamuisin ennen kouluun menoaan. Näköetäisyydellä Tuomisen kotihuvilasta järjestettiin lokakuussa 1933 pakkohuutokauppa, johon hän osallistui kesken työpäivänsä Eirasta, Mikael Agricolan kirkon työmaalta. Pian Ajan Suunta -iltapäivälehdessä uutisoitiin, että Tuominen oli huutanut noin 500 metriä lauttarannasta sijaitsevan Hymylä-nimisen tilan (Pohjoiskaari 4) ja sillä olleet rakennukset 100 000 markalla. Porakaivot epäonnistuvat Tuomisen halusi rakennuttaa tontille viisikerroksisen asuintalon, jonka arkkitehtiylioppilas Helge Lundström oli suunnitellut. Tyylillisesti kerrostalo edusti töölöläisfunktionalismia. Koska saarella ei ollut vesija viemärijohtoja, Tuominen yritti tehdä porakaivoja löytääkseen saaresta pohjavettä. Lukuisista yrityksistä huolimatta se ei onnistunut. Koska rakennusbetonia ei voinut tehdä merivedellä, vielä vähemmän käyttää merivettä asuntojen talousvetenä, talon rakentaminen alkoi näyttää mahdottomalta. Tuohon aikaan vain harvan huvila-asukkaan kaivossa oli vettä ympäri vuoden, joka sekin oli yleensä huonoa pintavettä. Kalliopohjaisen saaren maastossa huviloiden likavedet kulkeutuivat avo-ojien ja kompostien kautta kaivoihin. Jo vuonna 1931 siltaja lokaviemäriasioita oli tutkittu, mutta asialle ei tehty mitään. Parin vuoden kuluttua hankittiin tarjous 570 metrin pituisesta viemäristä Klaarantietä (nyk. Meripuistotie) pitkin mereen, mutta se oli liian kallis ja asia raukesi. Seuraavina vuosina sekä vesiettä viemärikysymykset olivat usein saaren hallintoelinten esityslistoilla. Mietittiin talousveden johtamista Kasinon luona olevasta kaivosta, jossa vesi oli hyvää ja kaivo runsasvetinen, mutta jälleen parin vuoden empimisen jälkeen tästäkin luovuttiin. Kasinon kaivo oli liian lähellä merta ja sen vesi enemmän käytettäessä muuttuisi suolaiseksi. Vuonna 1934 terveydenhoidontarkastajan ehdotuksesta Lauttasaarentie 13:n ja Gunvorintien (nyk. Koillisväylä) väliseen kuoppaan rakennettiin 7 000 markalla hajotuskaivo ehkäisemään lokaviemärien aiheuttamia terveyshaittoja. Laitteen teho jäi kyseenalaiseksi. Vesijohto kaupungista, viemärit mereen Epäonnistuneet porakaivoyritykset eivät saaneet Tuomista luovuttamaan. Hän otti yhteyttä Julius Tallbergin perikunnan edustajaan, kauppaneuvos Bertil Tallbergiin, joka ryhtyikin kiireesti valmistelemaan vesijohtoasiaa. Saaren valtuuston hyväksymien neuvottelujen jälkeen syntyi sopimus Helsingin Vesijohtolaitoksen kanssa. Valtuusto otti Vakuutusyhtiö Louhelta lainan, jonka Drumsö Gård takasi. Salmisaaresta vedettiin merenalainen putki sillan suuntaisesti. Yleinen insinööritoimisto Oy (YIT) urakoi ja Oskari Tuominen teki putkija viemärikaivannot aluksi Pohjoiskaarelle Akreniuksen kohdalle ja eteläsuuntaan tien päähän, ja siitä Pajalahdentien suuntaisesti kohden Vattuniemeä ja Lauttasaaren kartanoa. Uusi vesijohtoverkosto muutti sen läheisyydessä olevat maa-alueet myyntikelpoisiksi moninkertaistaen niiden hinnan. Tuominen valittiin jäseneksi valtuustoon ja vastaamaan tulevista vesijohtoverkostosuunnitelmista yhdessä Drumsö Gårdin kanssa. Ensimmäinen asuinkerrostalo Tuomisen rakennuttama saaren ensimmäinen asuinkerrostalo Pohjoiskaari 4:ään valmistui 1937. Lainan hankkeeseen Tuominen sai Suomalaisesta Säästöpankista professori Onni Tarjanteelta, jonka kanssa oli tehnyt yhteistyötä eduskuntataloa rakennettaessa. Talon valmistumisen jälkeen kului lähes vuosi ennen kuin se sai ensimmäisen asukkaansa, kätilönä toimivan naisen. Ammattia pidettiin hyvänä enteenä, ja pian talo täyttyikin vuokralaisista. Ensimmäisen talon valmistuttua Tuominen käynnisti uusien asuintalojen rakentamisen hankkimilleen tonteille Pajalahdentie 6:een ja Pajalahdentie 4:ään. Niihin vuokralaiset ehtivät muuttaa ennen sotia. Tuominen itse muutti Vatakujan huvilastaan Pajalahdentie 6:een, jossa asui kuolemaansa asti. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Mies, joka toi vesijohdon saarelle Lauttasaari oli 1930-luvulle asti muutamien pintakaivojen varassa, eikä puhdasta vettä riittänyt kaikkien käyttöön ympäri vuoden. Kartanon renki kuljetti vettä huvila-asukkaille. Pohjoiskaari 4 -talon pihapuoli, jonka oikeassa alakulmassa näkyy tyypillinen ”töölöläistyylinen” porttikonki. Töölössä talojen julkisivuseinät rakennettin kadun etureunaan. Lauttasaaressa ”porttikonki-taloja” on vain muutama: Pohjoiskaari 4, Lauttasaarentie 47, Pajalahdentie 4-6. "Tuominen yritti tehda? porakaivoja lo?yta?a?kseen saaresta pohjavetta?. Lukuisista yrityksista? huolimatta se ei onnistunut." Tuomisen kohteita saarella Pajalahdentie 6 Talo, johon Tuominen muutti. Valmistui 1938. Pajalahdentie 4 Valmistui 1939. Pommissuoja Klaarantien ja Lauttasaarentien kulmaan, Kotkavuoren kallion alle, louhittiin vuosina 1941– 1943 pommisuoja, jota käytettiin jatkosodan aikana. Vatakuja 3 Entinen kotihuvila purettiin ja sen tilalle valmistui asuintalo 1961. Rakennusmestari Oskari Tuominen (1897–1977) Pohjoiskaari 4. Talon vieressä oli huvila (Pohjoiskaari 2 / Lanakuja 1), joka tuhoutui tulipalossa ja purettiin 1981
9 29.4.2021 Nro 16 www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi RAVINTOLAOPAS Saaren ruokaravintolat saavat pitää asiakaspaikkansa avoinna klo 19 asti. Anniskelu päättyy klo 17. Alla olevat myöhemmät aukioloajat kertovat mihin asti ravintolat ovat auki ulosmyyntiä varten. Tilaukset viimeistään noin puolta tuntia ennen sulkemisaikaa. ILMOITUS Päivällisravintola Lounasravintola Baari Kahvila T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa, myös vegeä ja vegaanista. Lounas noutopöydästä klo 11-14.30. Ala carten takeaway-hinnat -10%. Keittiö sulkee 19.30. Kestosuosikki: curry-annokset. T ma-pe 11-20 la 12-20 su suljettu Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Lounas arkisin klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Osaka Sushi Vattuniemenkatu 13 osakasushi.fi 050 592 9990 Vattuniemen runsas sushibuffet salaatteineen ja lukuisine lämpimine ruokineen. Keittiössä testattua japanilaista osaamista. Susheja myös kappalehintaan. Itse noudettuna hinnat -20%, tilata voi myös Facebookin kautta. Ruokalista Woltin ja Foodoran sivuilla. T F W ma-pe 10.30-19 la-su 12-19 Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 Nopeasti vankkaan suosioon noussut pizzeria on täynnä Italiaa musiikista viinivalikoimaan ja keittiöstä lautaselle asti. Pizzoissa napolitana-pohja. Myös salaatteja. Iltaisin pöydissä syttyvät kynttilät. Kivenheitto Heikkaanaukiolta. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK ma-pe 10-22 la-su 11-22 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W ma-pe 11-19 la-su 12-20 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30-22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte-listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T W Hanko Sushi Lauttasaarentie 28 050 5228208 hankosushi.fi Tyylikäs ketjuravintola, jossa annokset valmistetaan tilauksesta ja niissä käytetään vain vastuullisesti pyydettyjä mereneläviä. Lounas arkisin klo 15 asti. Koti-iltoihin tarjolla jaettavia lajitelmia. Kestosuosikki: 12 palan Medium-lajitelma. T F W ma-pe 11-21 la 12-20 su 12-19 Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ti-pe 16-21 la 14-21 su 14-20 Louis Kiviaidankatu 9 044 9857 663 ravintolalouis.fi Vattuniemen välimerellinen ruokaravintola, jonka herkut valmistetaan puuhiiligrillissä. Listalta löytyy pihvejä, burgereita, pizzaa ja döneriä eli varmasti jokaiselle jotakin. Annoksiin kuuluu monipuolinen salaattibuffet. Lounastarjoukset klo 10.30-14. Kestosuosikki: chevre-kanasalaatti T F W ma-to 10.30-21 pe 10.30-22 la 11-22, su 11-21 Rixi-Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma-pe 11-22 la-su 12-22 Isokaaren sporttinen legenda avoinna klo 19 asti. Ulosmyynnin tilaukset viimeistään klo 21.30. Listalla mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit. Isot tv-ruudut urheilutarjonnan seuraamiseen. Suojaisalla terassilla leikkipaikka lapsille. Ilmainen kuljetus yli 14 euron tilauksille. T KK F Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihtoehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T ma-pe 10.30-14 Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-pe 9.30-19 la-su 10-19 Lounas klo 11 14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-la 11-19 su suljettu Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas klo 11-14. Kestosuosikki: savulohi. T Koruliike Pearly Parrot LOPETAMME TOIMINTAMME LAUTTASAARESSA ALKUKESÄSTÄ Suuri loppuun-/muuttomyynti käynnissä – tule tekemään löytöjä! ALE 30 % – 50 % – JOPA 70 % Kelloja, korvakoruja, riipuksia, ketjuja, lahjatavaroita, laukkuja ja paljon muuta Esim. Aarni-kellot puoleen hintaan, Festinat – 70 %! Gyldénintie 6 Puh. 050 414 3791 pearlyparrot.fi Tilaa w w w.moiko.fi tai tule käymään Vattuniemenkatu 15 A, 2. krs (arkisin klo 8-16), p. 0504323020 U p e i l l e ä i d e i l l e 9.5. Rokotukset kätevästi myös ulkona! Punkkibussi on liikkeellä! R LUE KORONATIEDOTE: www.saaristolaakarit.fi Myös PNEUMOKOKKI rokote! 100% Kotimainen S-Market Itälahdenkatu To 29.4. klo 15-18 To 6.5. klo 15.30-18.30
TAIDE Satakieli ja muita tarinoita -näyttely vuoden loppuun asti, Puhuri by Tartine, Kauppaneuvoksentie 18. Juliana Hyrrin maalauksia ja lyijypiirustuksia. MUUT Lauttasaaren kirjasto on avoinna ma-to klo 9-20, pe klo 9-18 ja la klo 10-16 pikaista asiointia varten. Kirjastossa voi lainata ja palauttaa kirjoja itsepalveluautomaatilla sekä noutaa varauksia. Kirjastossa on esittelyhylly, johon henkilökunta on koonnut muutamia itse valitsemiaan kirjoja lainattaviksi, myös lastenkirjoja on esillä. Valikoima on kuitenkin rajattu eikä kirjastossa pääse vapaasti tutkimaan muita hyllyjä, joten varmin tapa saada haluamansa kirja on varata se etukäteen netin kautta tai soittamalla. Laina-asioiden hoitamisen lisäksi käytössä on kaksi tietokonetta vain aivan välttämättömien asioiden hoitoon ja koneella saa olla 15 minuuttia. Lauttasaaren kirjasto: Pajalahdentie 10 a, puh. 09 3108 5020. Tenniskentillä uusi varausjärjestelmä. Pyrkän tekojääkaukalo sai väistyä, kun tenniskentät avattiin torstaina pesun ja puhdistuksen jälkeen 15. huhtikuuta. Kentillä on nyt käytössä uusi varausjärjestelmä, palloränni. Punainen varausputki löytyy kenttäalueen sisäänkäynnin oviaukosta. Kaikki kentät ovat varausjärjestelmän piirissä, vuoronvaihto on tasatunnein, ja pelivuoro kestää tunnin. Peräkkäisiä tunteja ei voi varata. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Heikkiläntie 7A, 4. krs. Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19, enimmäisosallistujamäärä kuusi henkilöä, pois lukien messun toimittajat. Tarkista tiedot verkkosivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/ lauttasaarenseurakunta Torstai-illan kohtaamisia to 29.4. klo 19. Teemana myötätunto. Tule kohtaamaan mielenkiintoisia keskustelijoita Facebook-sivun kautta suorassa lähetyksessä. Käsityöilta ti 4.5. klo 17.30–19. Vapaamuotoisessa käsityöillassa keskustelemme ajankohtaisista aiheista ja vaihdamme käsityövinkkejä. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla. Yhteydet maailmalle: Lähetyslentäjä Roy Rissanen to 6.5. klo 13–14. Tapahtumaan pääset Facebook-kanavalla. Torstai-illan kohtaamisia to 6.5. klo 19. Tule kohtaamaan mielenkiintoisia keskustelijoita Facebook-sivun kautta suorassa lähetyksessä. Ulkoiluapu ke ja pe klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa asten kanssa ulkoilemaan. Soittoaika viimeistään edellisenä arkipäivänä klo 9–11 p. 050 380 3514. Avoin perhekerho ulkona Lauttasaaren kirkon takana to klo 9–11. Uupuneiden äitien ryhmä parittomien viikkojen ke klo 17.30–19. Ei ilmoittautumista etukäteen. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla. Aikuisten keskusteluryhmä parillisten viikkojen ke klo 17.30–19. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla. Seurakunnan kokoava toiminta on tauolla 30.4. asti. Heikkiläntie 7:n väistötilaan voi tulla hiljentymään arkisin klo 10–18 välisenä aikana, pidämme huolta turvajärjestelyistä. Käytäthän väistötilassa kasvomaskia, ellei sen käyttöön ole terveydellistä estettä. Diakoni ti ja to klo 10–11 puh. 09 2340 4318 Päivystävä pappi arkisin klo 9–21 puh. 09 2340 4302 JOHANNES FÖRSAMLING Heikasvägen 7 Musiklek fre 30.4. kl 10 via Google Meet för barn i åldern 2–4 år. Anmälan till heidi.aberg@evl.fi. Högmässa sön 2.5. kl 12 i Johanneskyrkan, strömmas via vår Youtubekanal. Högmässa sön 9.5. kl 12 i Johanneskyrkan, strömmas via vår Youtubekanal. För uppdaterad information, besök helsingforsforsamlingar.fi/johannes. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Koronatilanteen vuoksi ei yleisötilaisuuksia toistaiseksi. Nettihartauslähetys su 25.4. klo 14. Kari Koskinen. YKSITYINEN RAAMATTUPIIRI Raamattupiiri netissä joka keskiviikko klo 18. Ilmoittaudu darres@gmx.com. JÄSENILLE Lauttasaaren kansalliset seniorit ry – Lake. Toukokuun tapaaminen etätapaamisena ma 10.5. klo 12. Vieraana Mirja Reijonen Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkiryhmästä. Hän kertoo Lauttasaaren kasveista. Tarkemmat tiedot jäsenpostissa. 10 29.4.2021 Nro 16 Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. TAPAHTUU CAFE & GRILL PASEO: Aamukahvi 1 € maanantaisin klo 9.30-11 jäsenelle ja seuralaiselle. Itälahdenkatu 1a, kävelytien varrella. p. 050 351 5449, paseo.fi HALTI OUTLET LAUTTASAARI: 20 % alennus normaalihintaisista tuotteista ja 10 % alennus alennetuista tuotteista. Veneentekijäntie 8, p. 043 824 1385, halti.fi Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi ja hyödynnä kaikki 40 huippuetua saarelta. lauttasaari.fi/liity V I I K O N J Ä S E N E D U T Makramee-päivä Otavantiellä Taidetta kuudennesta aistista Galleria Foggan uusi näyttely Kuudes aisti on nähtävillä 30.4.-27.5. Näyttelyssä on maalauksia, piirroksia ja lasitaidetta. Taiteilijat ovat Ella Helander, Reetta Koski, Karolina Lehtinen, Kristiina Leino, Riina Lepistö, Elina Pehkonen, Ulla Rissanen, Tuula Ropponen, Susanna Seriola-Vesa, Aino Tiihonen, Susanna Tyrväinen, ja Marja-Riitta Vuorela. Galleria Fogga sijaitsee osoitteessa Lauttasaarentie 6 ja rakennuksessa on julkisivuremontti, mutta galleriassa näyttelyt jatkuvat normaalisti, vaikka ikkunoiden edessä onkin rakennustelineet. Ulla Rissanen, Odotus,2021, akryyli kankaalle, 100 x 80 cm Larutorin rivi-ilmoitukset 8 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti OSTETAAN Ostetaan tarpeeton ajoneuvo. Myös katsastamaton ym. Tarjoa. P. 040 871336 VUOKRAA JA ANSAITSE Haluatko ansaita lisätuloja vuokraamalla tavaroita muille? Vuokraa lähes mitä tahansa osoitteessa www.renda.rent. LIITY LOUNAIS-HELSINGIN YRITTÄJIEN JOUKKOON! LOUNAIS-HELSINGIN Yrittäjiin kuuluu 560 jäsentä Lautta saaresta, Jätkäsaaresta, Ruoholahdesta, Töölöstä sekä Lehti ja Kuusisaaresta. Yksin yrittäjiä meistä on yli puolet. TARJOAMME jäsenillemme useita palveluita, muun muassa mentorointia ja neuvontaa. Paikalliset tapahtumamme ovat hyvä mahdollisuus tutustua muihin yrittäjiin alueella. LIITTYMINEN käy helpoiten sivulla www.yrittajat.fi/liity. Valitse lomakkeessa paikallis yhdistykseksi Helsingin Yrittäjät – LounaisHelsinki ry. Hei, sinä paikallinen yrittäjä MAINOS Makramee-päivä Lauttasaaressa su 23.5. klo 10 alkaen, paikkana Mielenlento, Otavantie 5. Päivän aikana järjestetään 3 työpajaa. 1. Korvispaja klo 10-11.30, 25e, 2. lehti/ sulkapaja klo 12-13.30 30e, sopii myös lapsille ja 3. seinävaate klo 14-17.30 65e. Hintaan kuuluvat lähiopetus, kaikki materiaalit, kahvi tai tee ja pientä naposteltavaa sekä alennuskoodi lankakauppaan. Aiempaa kokemusta ei tarvita, pienen harjoittelun jälkeen oppii varmasti tekniikan. Ilmoittautuminen ja lisätiedot ellunlankaleikit@ gmail.com.
Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 11 HIERONTAA 29.4.2021 Nro 16 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 112 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA SISUSTUSTUOTTEITA IKKUNANPESUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Lauttasaarentie 12 Helsinki • puh. (09) 6212 535 • www.hairspot.f i Kauneuskeskus Kysy yksityisaikoja! JÄTTIVALIKOIMA LP&CD BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki KE 12-18 ja LA 11-16 UUSI OSOITE Itälahdenk. 20B Puh. 0400 303 300 PESULAPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Kosmetiikkaja kauneuspalvelut Sannamaija myös Falke-sukkatuotteet Lauttasaarentie 34 040 843 4818 sannamaija.com KAIHTIMIA 045 327 2202 kaihtimethelsinki.fi KAIHTIMET mittauksesta asennukseen Netissä tarjouslaskuri! S Ä L E Kotimaiset laatukaihtimet 30 vuoden kokemuksella! Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti M I K Ä L A U T TA S A A R I S E U R A ? Lauttasaari-Seura on Suomen suurin kaupunginosayhdistys. Sen toiminta perustuu aktiivisten saarelaisten vapaaehtoisuuteen ja haluun vaikuttaa asuinalueensa asioihin. MITÄ SE TEKEE? 45 Lauttasaari-lehteä vuodessa jokaiseen kotiin • Lauttasaari.fi-verkkosivut • Lauttasaari-päivän Katujuhlan • Lauttasaaribarometrin • Lausuntoja ja lobbausta liikenteestä, kaavoituksesta, kouluista, sotesta jne. • Keskustelutilaisuuksia saaren kehittämisestä • Historiailtoja, kartanokierroksia ja muita vierailuja • Itsenäisyyspäivän juhlan yhdessä seurakunnan ja Lauttasaaren säätiön kanssa • Siivoustalkoot yhdessä muiden toimijoiden kanssa • Elävän joulukalenterin • Nikkariklubin • Kotikaupunkipolut • Lauttasaari-aiheisia kirjoja ja tuotteita Tule mukaan tekemään vielä parempaa Lauttasaarta! Voit olla kannatusjäsen tai osallistua toimintaan. Jäsenmaksu 29 €/ kalenterivuosi. Seuran jäsenyydellä saat myös rahanarvoisia jäsenetuja paikallisilta toimijoilta. Liity osoitteessa lauttasaari.fi Tietokone-, digitointija tulostuspalvelut Pajalahdentie 9 050 590 9990 ITGURU.FI
12 29.4.2021 Nro 16 ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki RUOH IS – lähelle on helppo tulla RUOH IS – lähelle on helppo tulla + m o n ta m u u t a K-RAUTA -IDENTITY GUIDELINES VERSION 1.4 01.11.2016 Voimassa to-su 29.4.-2.5.2021 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. ... ja monta muu ta. % 0105 382 800 k-citymarket.fi Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI PALVELUAJOISSA SAATTAA OLLA POIKKEUKSIA! KATSO www.ruohis.fi Sinua palvelevat: Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash Ciao! Caffé • Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion Hua Du Asian Fusion Cuisine • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura Outlet • Posti pakettiautomaatti • Subway® TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla Atria ARTESAANI GRILLIMAKKARA LAJITELMA 430 g (10,67 kg) 4 59 pkt Helsingin Makkaratehtaan NAKIT 240 g (10,42 kg) 5 ,PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 2,85 pkt (11,88 kg) 2 pkt Atria KANAN HORNET SIIVET 800-900 g tai HORNET SNACKS DRUMSTICKS 800 g Suomi (3,66-4,11 kg) 3 29 rs K-RAUTA Autamme henkilökohtaisesti niin kodin kunnostamisen ensikertalaisia, kuin ammattilaisiakin onnistumaan. Nauti valmiista tai valmista helposti itse BIEDER -kukkakauppa Ihanat vappukukat meiltä kotiin ja kylään. K-CITYMARKET 24 h Isot muotofoliopallot 7, 99 kpl Valinnan mukaan Duni viinilasi ja sampanjalasi Plussa-kortilla 2 pkt 5,(ilman Plussa-korttia 2,99/pkt) L eip om o O ma n k e itti ön -16% PLUSSA-KORTILLA LOHI 49 95 kg 39 95 kg siivuna palana aidolla leppäpurulla kylmäsavustettu Meill ä t e h ty ASIOI MEILLÄ TURVALLISESTI! Nyt myös liukuportaiden ja -tasojen kaiteet pinnoitettu viruksia ja bakteereja tuhoavalla aineella. VAPPUPIKNIKILLE HELPOT HERKUT Meill ä t e h ty NOKKOS VÄINÖ Suomi 39,90 kg VILHO Suomi 44,50 kg JÄTKÄSAARI Suomi 44,50 kg JUHLAPÖYDÄN PARHAAT KALAT JA MUREAT LIHAT Atria HUNAJAMARINOITU KANAN SISÄFILEE VARRAS 400 g JYVÄBROILER BROILERIN FILEEVARRAS MERISUOLA, 430 g tai VILJAPORSAAN VARRAS BARIRANG 500 g (11,90-14,88 kg) 5 95 rs Snellman KUNNON PEKONI 150 g (15,00 kg) 4 50 PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 2,45 pkt (16,33 kg) 2 pkt HK AITO NAKIT 350-420 g (5,95-7,14 kg) Rajoitus 2 erää/talous. 5 ,-28% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 3,49 pkt (8,31-9,97 kg) 2 pkt Valio VIOLA TUOREJUUSTOT 200 g, laktoositon (8,75 kg) 3 50 PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussakorttia 1,90 rs (9,50 kg) 2 rs VIHREÄ PARSA 500 g, Unkari/Espanja/ Italia (5,98 kg) 2 99 nippu Pirkka SUIPPOPAPRIKA 200 g, Hollanti (7,45 kg) 1 49 kpl Pirkka VIHREÄja TUMMA RYPÄLE 500 g, Chile/lntia/ Etelä-Afrikka (3,00 kg) 3 ,yksittäin 2,292,59 rs Atria KANAN OHUET FILEELEIKKEET 720-1000 g tai FILEEPIHVI 900 g (7,99-11,10 kg) 7 99 rs ERÄ TUOREET KUHAFILEET Suomi, säävaraus. 1.5. asti. 29 95 kg Erä Atria TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE Pala, Suomi 13 95 kg PALVEL EMME VAPPUN A pe 10-19 la 10-18 PEURA OUTLET Pysyvästi alennetuin hinnoin. Uutuuksia viikoittain! Vai n K -Ci t yma rke t is t a 2 rs PIKKUMUNKIT 5 kpl/125 g (31,92 kg) 3,99 rs VAPPULEIVOS mansikka-vanilja 3,90 kpl VAPPUKAKKU mansikka-vanilja 5 hlö 18,90 kpl PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18 Leipomo konditoria Forssan MAJONEESISALAATIT 400 g, ei lounastai herkkusienisalaatti (3,75 kg) 3 ,PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 1,85 pkt (4,63 kg) 2 rs ERÄ! Filos HALLOUMIJUUSTO 150 g (14,67 kg) 2,20 kpl Galbani Mini MOZZARELLA 150 g (13,27 kg) 1,99 kpl H e rk u t el l a an j uu stoi l la HE-VISTÄ TUORETTA JA TERVEELLISTÄ Fontana FETAJUUSTO original, 150 g (13,33 kg) 4 ,PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussakorttia 2,65 kpl (17,67 kg) 2 kpl