• Lauttasaari Lauttasaari Nro 29 ? 28.8.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Lapset taiteilijoina s. 3 Lavatanssit tulevat! s. 4 Välityspalkkiotarjous: syyskuun loppuun mennessä tehdyistä toimeksiantosopimuksista Lauttasaaressa välityspalkkio 2,7 % (sis.alv.) Eila Haikala Merja Halsti MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV Eero Heino Päivi Holmberg 050 4640 207 KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV, KED 050 5151 801 1 Nro 29 28.8.2015 Liikuntateemanumero s. 6-13 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q û LL
• û IMÚ LL û *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q û û LL
• û IMÚ LL )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q û û LL
• û IMÚ LL 040 7336 730 Tarjoa asuntosi myytäväksi tai vuokrattavaksi! MYYNTINEUVOTTELIJA, KED 050 406 9459 *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û Ilkka Huttunen Susan Hyvönen 050 464 0205 044 2025 777 KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV Kirsi Oras MYYNTINEUVOTTELIJA, 0400 388 534 KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN Jussi Mansikka YRITTÄJÄ, KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV 050 2993 "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? P. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Sinulle, joka arvostat korkealaatuista kodinhoito- ja siivouspalvelua. Klaara on kodin kutsutuin vieras. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi yksilöllisten tarpeidesi mukaan lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. Palvelemme Lauttasaaresta käsin yksityisiä ja yrityksiä koko pk-seudun alueella. Kuinka voimme palvella sinua? Tilaa Soita! ilmainen kartoituskäynti, soita! / Kaisa KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | INFO@KLAARA.COM SARI PITKÄNEN, Optikko RAYMOND ANDERSSON, Optikkomestari ? Heikkonäköisten apuvälineiden erikoiskoulutus ? Näöntutkimukset ? Piilolasien erikoiskoulutus ? Piilolasitutkimukset, sovitukset ja määräykset ? Työnäkemisen erikoiskoulutus ? Heikkonäköisten apuvälinesovitukset LAUTTAOPTIIKKA Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 28.8.2015 Iloa liikunnasta! Viileän kesän vaikutukset havaitsi selkeästi lauttasaarelaisilla liikuntasaleilla: väkeä riitti. Samasta ilmiöstä kertoivat julkisuudessa myös suurten kuntosaliketjujen edustajat. Tänä kesänä kävijämäärät eivät pudonneet edellisvuosien tapaan edes suosituimpaan loma-aikaan heinäkuussa. Vaikka kesäisten säiden puuttuminen harmittikin, lenkkeily oli toki mukavampaa viileämmällä ilmalla kuin helteellä. Ja lenkkeilijöitähän Lauttasaaressa riittää. Kävelijöitä, juoksijoita ja pyöräilijöitä tulee nykyään saaren rantoja kierrettäessä vastaan solkenaan. Loistavat ulkoilumaastot ovat yksi kotisaaremme valteista ja toivoa sopii, että niitä ei tulevaisuudessakaan kavenneta rakentamisen kustannuksella. Myös muuta liikuntatarjontaa alkaa olla kotinurkillamme jo oikein mukavasti. Lauttasaaresta löytyy uimahallin, pienten joogasalien ja esimerkiksi nyrkkeily- sekä kamppailulajien harrastuspaikkojen lisäksi monipuolisia kuntosaleja sekä muun muassa erilaisten yhdistysten tarjoamia liikuntamahdollisuuksia - kaikille lapsista senioreihin. Liikunnan ilon tavoittaminen ei siis ole iästä tai kukkaron paksuudesta kiinni. Tämän lehden teemana on liikunta, ja kerromme muun muassa vapaaehtoistyöskentelystä urheiluseuroissa sekä saarelaisia jo kohta 70 vuotta liikuttaneista Lauttasaaren Kisa-Siskoista. Toivottavasti saat innostusta liikkumiseen - oli tapasi sitten mikä tahansa. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että niin monet mahdollisuudet löytyvät aivan lyhyen matkan päästä. Nina Talmén päätoimittaja, Lauttasaari-lehti paatoimittaja@lauttasaari.fi Nro 29 ? 28.8.2015 Keskustelutilaisuus koulutilanteesta Lauttasaari-Seura järjestää kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Lauttasaaren peruskoulun tilanteesta ja suunnitelmista. Tilaisuuteen on lupautunut opetusviraston perusopetuslinjan v.s. aluepäällikkö Kirsi Myllymäki. Tilakysymyksiä selvittävät opetusvirastosta Mauno Kemppi ja tilakeskuksesta Jarmo Raveala. Paikalla on myös rehtori Johanna Honkanen-Rihu. Tilaisuus pidetään maanantaina 14. syyskuuta kello 18 Auditorio Business Center Papulassa osoitteessa Heikkiläntie 7. Tervetuloa! Arvatkaapas kuka se on tässä, lähtökuopissa elämässä. Jalat tiukasti tanassa, aivot hyvässä jamassa. Silmät kohti uusia ulottuvuuksia luotu, kun näkijän lahjat syntymässä on suotu. Ei riitä tälle vanhat kaavat ja mallit, keksijä kun on, jos niin sanoa sallit. Kolmeen vuoteen et puhunut mitään, keräsit rauhassa rakennusaineita aivojen sisään. Sitten kun avasit sanaisen arkun, aattelit, oottakaas vähän, kun tästä vielä vartun. Ja niinhän siinä sitten kävi, koko kuopio kysyi, mihin poika vielä ennättävi. Ja ehtihän se poika moneen paikkaan ja mitä kaikkea saikaan aikaan. Mutta se on sitten toinen luku, miten ylpeillä sai koko suku. Keskiviikkona 2. syyskuuta kello 18. avataan Lauttasaaren Kirkko­ kahvilan aulassa tunnetun laut­ tasaarelaisen julistetaidetta esit­ te­ levä näyttely. Näyttelyssä voi nähdä myös tämän henkilön erikoislaatuisen näköispatsaan. Arvaatteko jo kenestä on kyse? Jos vielä ei kirkastunut, seuraavassa lehdessä on lisää tietoa. Näyttelyn järjestävät Lauttasaari-Seura ja Lauttasaaren seurakunta. Tässä lehdessä Lasten taiteiden yö veti yleisöä........................s. 3 Lähdetäänkö lavatansseihin?...........................s. 4 Liikuntateema.............................................s. 6-13 Vapaaehtoisten voimin..............................s. 10-11 Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi MLL:n Perhepelipäivä on täällä taas Sunnuntaina 30. elokuuta järjestetään kello 10.30-12.30 Kasinonrannalla jälleen Lauttasaaren Man­nerheimin Lastensuojeluliiton ja Lauttasaaren liikuntakeskuksen yhteinen, kaikille avoin perhepelipäivä. Tapahtumassa pelataan ja leikitään perinteisiä ulkoleikkejä. Tempauksella halutaan kannustaa ihmisiä liikkumaan ja ulkoilemaan yhdessä ikään katsomatta. Ohjattu ohjelma sopii noin 4-vuotiaista ylöspäin, mutta tapahtumassa on tarjolla jokaiselle jotakin. Siellä esittäytyy myös Lauttasaaren Vapaapalokunta, Hel­sinki Seagulls korispisteineen sekä Helsinki Surf Shop, joka tuo paikalle SUP-lautoja testattavaksi. Ensimmäiselle 200 osallistujalle on tarjolla pientä naposteltavaa. Mukaan säänmukaiset ulkoiluvarusteet sekä leikkimieli.
• Nro 29 ? 28.8.2015 Lauttasaari Taiteilua taiteiden yössä 3 Lauttasaarelaisäitien ideoimaa Larun lasten taiteiden yötä vietettiin torstaina 20. elokuuta. Tapahtuma toi riemua ja eloa saarelle, kun Lahnalahden puisto keräsi satapäin lapsia ja aikuisia yhteiseen ajanviettoon. Aurinkoinen ja lämmin elokuinen alkuilta houkutteli runsaan yleisön tanssimaan, maalaamaan, leikkimään ja iloitsemaan yhdessä. Teksti ja kuvat Emilia Jokinen JamKids-bändimuskarin pisteessä musisoitiin ja laulettiin yhdessä. Vanhemmat katselivat sivummalta, kun perheen pienimmät tarttuivat innolla erilaisiin soittimiin. Metron meluaita saa kuvassa parhaillaan uutta väripintaa. Piirrä oma kotitalosi -työpajassa pienet taiteilijanalut pääsivät koristelemaan leikkipuiston mökkiä. Kovasta kuhinasta huolimatta jokainen keskittyi omaan suoritukseensa suurella antaumuksella. Jungle Kids Fitness liikutti pikkuväkeä omalla pisteellään. Ohjaajan puhaltamat saippuakuplat jaksoivat ihastuttaa, samoin kuin englanninkieliset laulut ja leikki värillisen purjeen kanssa.
• Lauttasaari 4 Nro 29 ? 28.8.2015 Rannassa tanssitaan lavatansseja ?Mä vien sut la-va-tansseihin...tänä iltana kyliltä kaikuu...? Jos kaipaa perinteistä tanssitunnelmaa, nyt pääsee viimein heittämään kannat kattoon Lauttasaari-päivien lavatansseissa. Teksti Marianne Krause Kuva Susanne Rosenqvist L arun Lavatanssit, toiset lajissaan, kutsuvat lauttasaarelaisia ja muitakin laittamaan jalalla koreasti ihaniin, merellisiin mai­semiin Lauttasaari-päivän iltana. Iltakuudelta alkavat tanssit ovat ilmaiset, tahdin antaa orkesteri Tahdittomat ja siitä, että tanssiaskeletkin tulevat tutuiksi, huolehtii tanssinopettaja Marianne Krause. Kahvila on auki, pulla tuoksuu ja meri tarjoaa mitä parhaimman taustan ihanalle kesäjuhlalle HSL:n kesämajojen pienellä tanssilavalla. Tapahtuma järjestetään Laru-liikkeen, Lauttasaari-Seuran ja muiden vapaaehtoisten yhteistyönä. Vaikka lavatanssia ei mielletä kaupunkien kulttuuriksi, se nostaa enemmänkin mieleen kuvia maaseudulta, juhannustansseista ja harmonikan kauas kantautuvasta soitosta suviyössä. Silti lavatanssit ovat jo vuosia villinneet varsin aktiivista kaupunkinuorten tanssiporukkaa. Helsingissä on monenlaisia paritanssijoita, niin eksoottisia kuin suomalaisia lajeja. Joitakin tanssitaan parin kanssa, joitakin yksin. Tunneilla käyvät niin nuoret, aikuiset kuin iäkkäämmät. Lavatanssikulttuuri on hitaasti muuttunut. Kilpaillakseen ison kaupungin tarjoamien muiden Helsinkiä lähimmät tanssiravintolat ovat Vantaalla, Hyvinkäällä ja Riihimäellä - mutta ei enää. Lauttasaari-päivänä lavatanssit tulevat Laruun. ? Hän hakee, joka haluaa tai ehtii. harrastusten kanssa lavakulttuurin on ehkä ollut pakkokin muuttua. Muutoksen tuovat tullessaan kuitenkin tanssijat itse. Nykyiset lavatulokkaat ovat kasvaneet diskokulttuuriin, jossa hakuvuoroa osoittavia valo-opasteita ei ole. Hän hakee, joka haluaa tai ehtii. Tanssia voi kenen kanssa vain. Nuoret pyrkivät jossain määrin eroon tarkoista sukupuolittuneista rooleista, vaikka toki ymmärtävät, että kerrallaan parista vain yksi on viejä. Sekahaku on nuorille luonte­ vampi tapa tehdä aloite kuin pe­ rinteinen miestenhaku. Lavatansseihin meno ei myöskään enää tarkoita samanlaista parinhakumatkaa kuin aiempina aikoina. Tanssimaan kesäiseen lauantai-iltaan lähdetään kokeilemaan kursseilla opittuja monia jännittäviä tanssilajeja. Sinne matkataan mukavassa kimppakyytiporukassa harrastusmielessä, tanssimisen ilosta, ja jotkut ehkä jopa vähän kohottamaan kuntoakin. Myös tanssimusiikki muuttuu. Aiemmin soitettiin vain valssia, foksia ja tangoa humpan ja jenkan ohella. Nyt tuttujen klassikoiden rinnalla soitetaan pop-, rock-, ja jopa party-hop-musiikkia. Lavatanssit ovat päätyneet jopa uusien teinibändien aiheeksi. Viime vuosina kaupunkimaiset tanssit, joissa soitetaan sekä perinteistä, popahtavampaa että kansainvälisempää musiikkia ja tanssitaan pareittain, ovat olleet Helsingissä suosittuja. Isoimmissa tapahtumissa on ollut joskus jopa lähes tuhat juhlijaa. Pienet harrastuspiirit, tanssikerhot ja suuret, kaupalliset toimijat järjestävät varsin paljon tansseja pääkaupunkiseudulla, vaikkei Suomen pääkaupungissa omaa jatkuvasti käytössä olevaa tanssilavaa olekaan. Tanssiravintoloitakaan ei enää Helsingissä ole. Lähimpiin on matkattava Vantaalle, Hyvinkäälle, Riihimäelle tai jopa 200 kilometrin päähän. Lauttasaari-päivänä Helsingin Larussa on kuitenkin aidot lähilavatanssit. Musiikki vaihtelee erittäin perinteisestä rock?n?rolliin ja salsaan. Tanssia saa yksin, kaksin tai porukassa. Missään kokoonpanossa ei kuitenkaan saa mököttää! Larun Lavatanssit Lauttasaaripäivänä 5. syyskuuta kello 18 HSL:n kesämajoilla. Kotiseututyö on hyvinvointityötä Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään vuosittain. Tänä vuonna ne pidettiin Espoossa. Lauttasaari-Seura on Suomen Kotiseutuliiton jäsen ja osallistui tapahtumaan. E Teksti Katri Penttinen spoossa Leppävaarassa 6.-9. elokuuta järjestettyjen valtakunnallisten kotiseutupäivien teema oli Rakkaudesta kotiseutuun. Aihetta pohdittiin seminaarissa ja keskustelutilaisuuksissa. Osallistujat pitivät selvänä, että kansalaisjärjestöjen rooli kulttuurissa korostuu ja kansalaistoiminta nostaa painoarvoaan. Päivien järjestäjinä olivat Suomen Kotiseutuliitto, Espoo ja Espoon kaupunginosayhdistysten liitto. Kulttuuri ja talous kotiseuturakkauden kasvualustana -teemaseminaaria isännöi Espoon kau­punginjohtaja Jukka Mäkelä. Hän ja Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola esittelivät kaupunkinsa kasvutarinaa ja kehittymismahdollisuuksia. Mäkelän mukaan Espoo haluaa olla hyvä kotiseutu maassa ja maahanmuuttajille. ?Olemme onnistuneet juurruttamaan ihmiset tänne, jos he eivät lähde pois lama-aikanakaan?, Mäkelä totesi. ?Espoon hyvyyttä ei mitata sillä, kuinka hieno kaupungintalo on, vaan sillä, miten hyviä sen koulut ja vanhustentalot ovat. ?Vaikka olemme eri mieltä Helsingin kanssa hallintorakenteista, olemme yhtä mieltä metropolialueen kehittämisestä.? Mäkelän mukaan metron tulolla Tapiolaan on myös valtakunnallista merkitystä. ?Paremmat liikenneyhteydet takaavat erityisosaamisen saamisen Aalto-yliopistoon ja Otaniemen kampusalueelle.? Espoo koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta, joista jokaisella on oma profiilinsa. Espoon kehittymiselle tärkeitä asioita työstettiin yhdessä kansalaisten kanssa. Tärkeitä asioita ovat lähiluonto, osaaminen, elämykset ja elinvoima. Uudenlaisena oppimisympäristönä esiteltiin Suur­ peltoon juuri valmistunut Opinmäen kampus, missä on tilat muun muassa päiväkodille, koululle, kirjastolle ja liikuntahallille. Päivien iltagaalan osallistujat olivat sen ensimmäiset vieraat. Päivien keskustelukammarien teemana oli muun muassa kuntien ja asukasyhdistyksen rooli kotiseututyössä. Haasteina nähtiin julkisten varojen väheneminen. Tämä johtaa päivien osallistujien mukaan siihen, että palvelut tuotetaan tulevaisuudessa erilaisten verkostojen kautta. Vaarana on, että kulttuuriin suunnatuista rahoista leikataan ensimmäiseksi. Kolmas sektori tulee olemaan merkittävä toimija ja kansalaintoiminta nostaa painoarvoaan. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että vapaaehtoistoiminnan toimijat eivät ylirasitu. Suomen Kotiseutuliiton mukaan tiukka taloustilanne vähentää myös kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksiä. Tässä ajassa kolmannen sektorin panokselle on suuri kysyntä yhteiskunnassa, mutta toimitilojen puute tai niiden suuret kustannukset vaikeuttavat aktiivista kansalaistoimintaa. Liitto vaatikin vuosikokouksessaan, että paikallisen kansalaistoiminnan, järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintatilat on turvattava. Vuoden 2016 kotiseutupäivä pidetään Kajaanissa. Lauttasaari-Seura on Suomen Kotiseutuliiton jäsen. FAKTA Tule tukemaan kotiseutua Kotiseutuliitto on käynnistänyt valtakunnallisen Kotiseudulle -keräyksen. Sillä hankitaan varoja Kotiseutusäätiölle, joka tukee innostavaa ja uutta luovaa kotiseututyötä ja -tutkimusta koko maassa.  Ensimmäiset apurahat jaetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Lisätietoja sivulta facebook.com/kotiseutupaivat
• Lauttasaari AU TTASAA JU RI L Nro 29 ? 28.8.2015 OKS Lauttasaarilehti osoitteessa www. lehtiluukku.fi Lauttasaari-juoksu La 5.9.2015 klo 11 U 5 Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät! Perinteinen Lauttasaari-juoksu juostaan 38. kerran lauantaina 5.9.2015 klo 11.00. Juoksu kiertää ympäri merellisen Lauttasaaren ja on pituudeltaan n . 10 km. Juoksun lähtö- ja maalialue on Kasinonrannassa. Juoksussa juostaan naisten ja miesten sarjat. Sarjojen kolme parasta palkitaan. O I T T A M UD U MU ILM KAAN! OITT Hinnat: Ennakkoilmoittautujat 15 ? Paikan päällä 20 ? IL AU DU MUKAA Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset osoitteessa www.topola.fi/linkkeja/juoksu N! Syyssiivous elokuun loppuun Kaikki -20% löytöjä -50% NYT KANNATTAA POIKETA! Avoinna: Ma-ti 10-17, Ke 10-18, La 10-14 Melkonkatu 16 A-rappu, 2.krs 09 673 050, www.stylelab.fi 43,5 m2 Vattuniemenkatu 4 E. Todella valoisa, ylimmän, 6/6 kerroksen koti! 2H, AVOK, KPH + LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Avarat näkymät kattojen yli länteen. Huipputehokas pohjaratkaisu. Huoneisto on vuokrattu ja irtisanottu. Hp. 234.000 ?. TEMPUR Flexible-parivuode 160x200 cm 1999? (2746 ?) Hinta sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, sijauspatjan sekä 12 cm jalkasarjan (vaalea tai tumma puu, sh 118 ?/parivuode). Pääty on hinnoiteltu erikseen. TEMPUR® North? ? uusi pohjoisen luonnosta inspiroitunut vuodekokonaisuus. 120 päivän tyytyväisyystakuu. Parivuoteen ostajalle TEMPUR -tyynyt ja -peitot kaupan päälle. Arvo jopa 1052?. Tempur North Box -vuoteet alk. 2529 ? Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät ? mielestämme markkinoiden paras vuode. Paras selälle, paras allergikoille, paras unelle ja paras laatu. TEMPUR VANTAA BRAND STORE & OUTLET Kauppakeskus Tikkuri 2. krs TEMPUR SLEEP CENTER HELSINKI Eerikink. 6 ? www.tempur.com
• Lauttasaari 6 Nro 29 ? 28.8.2015 Liikkumaan! Rör på dig! Grunden till en god kondition handlar om att röra på sig och ett positivt tänkande och att inte reta upp sig över småsaker. Det är också viktigt att äta en balanserad kost och sova tillräckligt. Text och bild Benita Ahlnäs J annica Påfs-Jakobsson är fysioterapeut och lever som hon lär. Hennes dagliga cykelturer är cirka 20 kilome- ter. ?På det sättet upprätthåller jag en god kondition samtidigt som jag kan koppla av tankarna från jobbet innan mitt andra arbetspass hemma tar vid som fru och mamma till två döttrar i åldrarna 6 och 9 år.? Jannica är enskild näringsidkare med ett eget företag. Hon gör gärna hembesök hos enskilda personer. Tre dagar i veckan arbetar hon på pensionärshemmet Hagaro i Helsingfors. Därtill arbetar hon för föreningen De sjukas väl i Huvudstadsregionen. Hon föreläser också för grupper. Hon arbetar mycket med seniorer men besöker också gärna andra ålderskategorier. Ett exempel är en yngre person som hade brutit lårbenet och som blev rehabiliterad i sitt hem. Jannica hade med den utrustning som behövdes. Medelåldern bland hennes klienter är 80-85 år. Konditionen hos dem är varierande. Det finns 95 åringar som mår bättre, både fysiskt och psykiskt, än 70-åringar. ?Det som är viktigt, är att komma ut från hemmets fyra väggar. Det finns ett stort utbud på aktiviteter och program för alla smakriktningar. Den sociala samvaron är betydelsefull i synnerhet efter att man har blivit pensione- rad. Det gäller att se till att man har en hobby och att man håller sig igång genom att få stimulans utifrån. Glöm inte att samhället har behov av frivilliga för många arbetsuppgifter.? Arbetsdagarna för Jannica blir långa. Arbetet är omväxlande samtidigt som det är krävande men också givande. Hon sköter sin egen kondition efter bästa förmåga. Goda matvanor är viktiga. Jannica försöker samla familjen till en daglig gemensam måltid antingen till en middag eller kvällsvard. Hon är angelägen om att tillreda maten enligt färska råvaror och gör gärna en större sats på samma gång. Det som gäller är vanlig husmanskost. Alla vet, att man borde äta mångsidigt. Mycket grönsaker, frukt, fisk. ?Inga överdrifter och ingen fanatism?, understryker Jannica. Vill man ta sig ett glas vin någon gång så gör det. Men, fortsätter hon, drick med måtta. Glöm inte att dricka vatten cirka 1-1,5 liter per dag kan rekommenderas. Häll upp vattnet i en tillbringare och ta för dig vid behov under dagen. Hennes liv är precis som många andras: hektiskt. Därför värdesätter hon den gemensamma stunden med familjen då man talar om det som har hänt under dagen. Jannica Påfs-Jakobssons telefon 040?588 4950 och e-post jannica. pafsjakobsson@gmail.com. Jannica med sitt varumärke. Hon cyklar cirka 20 kilometer per dag. Inledningsvis demonstrerar Jannica några lämpliga rörelser för att träna muskelstyrkan. Programmet kan genomföras hemma och bra är om man har möjlighet att göra det dagligen. Rörelserna kan anpassas efter ens kondition. Viktigt är också dagliga promenader. Promenera till jobbet eller till butiken i stället för att ta bilen. Då slipper du också problemet med parkeringsplatser. Gå i trappor i stället för att ta hissen. Stavgång kan också rekommenderas. Det rekommenderas att man rör på sig minst 30 minuter per dag. Detta kan även delas in i 2 x 15 minuter eller 3 x 10 minuter. Om du inte gör något annat så stig upp och sätt dig på en stol 10 gånger. Viktigt för lårmusklerna! Sätt dig och träna de främre lårmusklerna genom att sträcka och böja på knät med att föra ut benet till sidan och tillbaka. Tränar de främre lårmusklerna. Gör knäböj! Sitt på en stol. Lyft turvis upp knäna. Gör tåhävningar. För balansens skull är det skäl att ta stöd mot stavar eller ett bord. Ta stöd mot en stol och sparka turvis benen rakt bakåt. Bilderna är lånade från Äldreinstitutet ikainstituutti.fi
• Nro 29 ? 28.8.2015 Lauttasaari 7 Liikkumaan! Kiekko-Tiikereissä pelaa paljon lauttasaarelaisia ja treenit pidetään aivan lähellä Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Monet nuoret ovat siirtyneet joukkueen kautta kilpakiekkoon. Jäätävää menoa Lauttasaarelaisten pyörittämä jääkiekkojoukkue Kiekko-Tiikerit peluuttaa niin lapsia kuin aikuisia. Seuran sydämen asia on välittää liikunnan iloa. Teksti Katja Pesonen Kuva Vespan Oy K uka tietää, että Lauttasaarella on oma lätkäjoukkue? Yllättävän harva. Helsingin Kiekko-Tiikerit on vuonna 1997 perustettu jääkiekkoseura, jonka tarkoitus on tarjota sekä lapsille että aikuisille lätkää puhtaasta liikunnan ilosta. Kiekko-Tiikereillä on kymmenen joukkuetta, joista nuorimmat pelaajat ovat syntyneet vuonna 2008. Seuran toiminta-aluetta on koko eteläinen Helsinki. C2 01 joukkueenjohtaja Erkki Ripatti kertoo Kiekko-Tiikereiden olevan yleensä se ensimmäinen paikka, jossa lapset tutustuvat lätkään. ?Pelaajissa on tyttöjä ja poikia yhtä lailla. Kauden aikana järjes- tetään vuosina 2007-2010 syntyneille lapsille kiekkokoulu. Se on hyvä tapa aloittaa pelaaminen ja tutustuminen lätkän perusteisiin?, Ripatti kertoo. Kyseessä ei olekaan mikään turha koulu. Jääkiekkoliitto valitsi sen vuoden 2010-2011 parhaaksi kiekkokouluksi yhdessä Rovaniemen Kiekon kiekkokoulun kanssa. Lasten joukkueiden lisäksi Tiikereissä on aikuisten joukkueita, kaksi naisille, kuten MimmiTiikerit ja Pipolätkäjoukkue miehille. MimmiTiikerit perustettiin 2004, kun joukko lätkä-äitejä innostui lasten kuljetuksen ja katsomossa hurraamisen inspiroimana kokei­ lemaan pelaamista itsekin. Pipolätkäjoukkue taas on aikuisten miesten joukkue, jossa ei treenata kikkailuja, vaan keskitytään pelaamiseen. Peliä pelataan neljä vastaan neljä. Taklaaminen ja kohottaminen ovat kiellettyjä, mutta muutoin säännöt ovat normaalit pihapelin säännöt. Aikuisten joukkueet treenaavat Hernesaaressa, muut Kiekko-Tiikerit Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Siellä on kaksi täysmittaista hallia sekä säilytysja kuivauskaapit varusteille. Kiekot, juomapullot ja jopa luistinten teroitus kuuluvat harrastusmaksuun. ?Lätkään saa kulumaan kuukaudessa useita satoja euroja, meillä selviää alle kahdella sadalla. Aina välillä puhutaan lasten harrastusten kalleudesta, mutta huokeitakin vaihtoehtoja on ja ne ovat aivan yhtä päteviä. Sitä paitsi koko ajan ei tarvitse olla uusia varusteita, vaan toiselle pieneksi jäänyt toimii toisella hyvin. Meillä on lasten välillä paljon tällaista tavaroiden vaihtoa.? Kiekko-Tiikerit tekee yhteistyötä HIFK:n kanssa, minkä ansiosta Tiikereiden valmennukseen saadaan sieltä tietotaitoa ja tekijöitä. Yhteistyöstä on muutakin hyötyä. ?Kiekko-Tiikereiden tarkoitus on tarjota hyvä liikuntaharrastus ja tarjota pelaajille mahdollisuus siirtyä tulevaisuudessa pelaamaan kilpakiekkoa esimerkiksi HIFK:n tai muun yhteistyöseuran joukkueisiin. Yleensä niihin lähdetään 13-15 vuoden iässä. Vastikään ? Koko ajan ei tarvitse olla uusia varusteita, vaan toiselle pieneksi jäänyt toimii toisella hyvin. meiltä lähti yhteistyöseuroihin useampi vuosina -01 ja -02 syntynyt nuori ja nyt kaipaisimme erityisesti tämän ikäisiä Tiikereihin?, Ripatti kertoo. Kiekko-Tiikerit on Suomen Jääkiekkoliiton jäsenseura, jonka kautta lasten ja nuorten joukkueilla on liiton sarjapelejä lähes joka viikonloppu. Pelaamisen pitää olla hauskaa. Niinpä Jääkiekkoliitto jakaa jokaisella kaudella fair play ?palkinnon muita ansiokkaasti kannustaneelle tsempparille. Hauskuutta tuo myös vaihtelu. ?Ennen jääharjoituksia meillä on oheiset, joissa treenataan ref­ leksejä ja lihaskuntoa. Harjoittelun on hyvä olla monipuolista. Olemme esimerkiksi treenanneet taitoluistelijoiden kanssa. Myös se on vaativa ja fyysisesti raskas laji, ja lapset ovat sillä tavoin oppineet käyttämään luistimiaan uudella tavalla. Niistä treeneistä pidettiin paljon.? kiekko-tiikerit.fi
• Lauttasaari 8 Nro 29 ? 28.8.2015 Liikkumaan! Dickenissä käsipalloa pelaavat Karin Boström, Felicia Granfors, Lotta Hannelius ja Emmy Johansson tietävät, että menestykseen tarvitaan hyvää ryhmähenkeä. Uuden oppiminen on parasta Felicia, Emmy, Lotta ja Karin halusivat harrastuksen, jossa saa laittaa itsensä likoon, oppia jatkuvasti uutta ja puhaltaa yhteen hiileen. Niinpä he löysivät käsipallon. Teksti ja kuva Katja Pesonen D icken on vuonna 1933 perustettu käsipalloseura, joka panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Seura haluaa opettaa junnuille liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan, ja heitä kannustetaankin harrastamaan liikuntaa mahdollisimman monipuolisesti ? hauskuutta unohtamatta. Sillä eihän siitä mitään tulisi, jos harkkoihin pitäisi mennä otsa rypyssä. Samaa mieltä ovat 12-vuotiaat Felicia Granfors, Emmy Johansson, Lotta Hannelius ja Karin Boström. ?Parasta tässä on se, kun saa pelata yhdessä muiden kanssa joukkueena, treenata ja pelata turnauksissa. Myös uuden oppiminen on hienoa. Jos ei heti onnistu, niin sitten vaan yritetään niin kauan, kunnes onnistuu?, Felicia toteaa. Heidän joukkueessaan, Dicken tytöt 03, on tällä hetkellä 19 pelaajaa. Heille tiimi on tärkeä, ja ilman hyvää ryhmähenkeä ei ole toimivaa joukkuetta. ?Ryhmähengen pitää olla hyvä, muuten ei voi menestyä kisoissa, eikä myöskään treenata kunnolla. Kun muiden kanssa tulee toimeen, voi harjoituksissakin ko­keilla kaikenlaisia uusia juttua ilman, että toiset suuttuu?, Lotta sanoo. Heidän hyvästä yhteishengestään kertoo se, että vaikka suurin osa joukkueen tytöistä oli pelannut yhdessä kolme vuotta Lotan tullessa mukaan, kaikki ottivat hänet hyvin vastaan. Karin sanoo samaa. Hän liittyi seuraan elokuun alussa ja on päässyt hyvin osaksi tiimiä. Felician isä on aikoinaan harrastanut käsipalloa, ja Felicia ihastui lajiin heti katsellessaan erästä matsia televisiosta. Sattumoisin toinen noista joukkueista oli juuri Dicken. Lauttasaareen on myös näppärä tulla Felician kotipaikasta Ullanlinnasta. Myös Emmyn isällä on käsipallotausta, Lotta taas sai inspiraationsa siskon käsipalloharrastuksesta. Hän etsi ruotsinkielistä joukkuetta ja päätyi Dickeniin. Sama oli Emmyllä. ?Olen harrastanut muutakin, kuten jalkapalloa ja ollut tanssiryhmissä, mutta ne ovat olleet ? Jos ei heti onnistu, niin sitten vaan yritetään niin kauan, kunnes onnistuu. suomeksi enkä ymmärtänyt silloin kielestä mitään, mikä teki harrastamisesta tosi vaikeaa. Dickenin ruotsinkielisyys tuntuu tietysti omalta. Sitä paitsi käsipallo on tosi fyysinen laji, haluan harrastukselta juuri sellaista rehkimistä?, hän kertoo. Karin törmäsi Dickeniin, kun seura tuli esittelemään toimintaansa heidän koululleen. Koska uudet pelaajat menevät oman ikäluok- kansa joukkueisiin, vaikka heillä ei olisi aikaisempaa kokemusta käsipallosta, he saavat pelata noin kuukauden ilmaiseksi ja päättää sitten, haluavatko jatkaa harrastusta. Karin kokee lajin omakseen. Jokainen neljästä tytöstä tavoittelee ammattilaisuutta. ?Suomessa ei voi elättää itseään käsipallolla, mutta Norjassa, Saksassa ja Ruotsissa voi. Erityisesti Norjan naiset ovat menestyneet kansainvälisesti. Itse haluaisin Ruotsiin tai Norjaan pelaamaan?, Felicia suunnittelee, ja Emmy ja Lotta kertovat olevansa kallellaan juuri Norjan suuntaan. Dicken tytöt 03 voitti keväällä SM-kultaa sekä kilpa- että haastajasarjassa. ?Se motivoi jatkamaan?, tytöt sanovat iloisina. Suomen mestareina onkin hyvä tähdätä maailmalle. dicken.fi
• Nro 29 ? 28.8.2015 Lauttasaari 9
• Lauttasaari 10 Liikkumaan! Nro 29 ? 28.8.2015 Lauttasaaren Kisa-Siskot on ollut voimissaan jo 68 vuotta. Tunnetko kuvan Kisa-Siskoja? Kuvat on otettu seuran 10-vuotisjuhlanäytöksessa 1957. Jumppaa jo 68 vuotta Teksti Sirkka Uski Kuvat Kisa-Siskojen arkisto N aisvoimisteluseura Lauttasaaren Kisa-Siskot perustettiin vuonna 1947. Seuran alkuunpanijoina olivat ensimmäinen puheenjohtaja Jenni (Jenny) Larha apunaan Aura Pääkkönen, Anna-Liisa Pellinen, Annikki Kerttula ja Liisa Tyllinen. Seurasta tuli heti myös Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto ry:n jäsen. Toiminta laajeni, ja muutaman vuoden kuluttua perustettiin myös tyttöosasto, johon ilmoittautui 60 tyttöä. Myöhemmin perustettiin vielä oma ryhmä hieman vanhemmille tytöille. Seuran viettäessä 10-vuotisjuhlia jäseniä oli jo 179. Toiminta oli aktiivista ja voimistelun ohessa vuosien varrella järjestettiin myös voimistelunäytöksiä erilaisissa tilaisuuksissa. Lauttasaaren Kisa-Siskot ry toimii edelleen aktiivisesti, vaikka jäsenmäärä onkin pienentynyt. Viime vuoden lopussa seuraan kuului 76 jäsentä. Seuralla ei ole enää tyttöosastoa, mutta Myllykallion koululla osoitteessa Myllykalliontie 3 järjestetään kuntojumppaa yli 16-vuotiaille naisille tiistaisin ja torstaisin kello 2021. Tänä syksynä jumpat alkavat tiistaina 3. syyskuuta kello 20. Lisätietoja osoitteesta lauttasaarenkisasiskot.ry. Kisa-Siskojen 70-vuotispäivän lähestyessä keräämme tietoja historiikkia varten. Haluaisimme saada yhteyden Kisa-Siskojen tyttöosastoon kuuluneisiin tyttöihin. Mikäli olet ollut mukana seuran toiminnassa 50- ja 60-luvulla tai jos sinulla on valokuvia vuosien varrelta, ota yhteys seuran puheenjohtajaan Sirkka Uskiin, puh. 050 493 6218 tai sirkka.uski@elisanet.fi. Tero Immonen on yksi niistä vanhemmista, jotka toimivat vapaaehtoisina lastensa urheiluseurassa. Hänen poi ovat pelanneet yhdessä monta vuotta. Yhteiseksi hyv Suomessa on yli puoli miljoonaa aikuista, jotka toimivat urheiluseuroissa vapaaehtoistyöntekijöinä. Tero Immonen on yksi heistä. Ilman vapareita moni seura ei olisi edes pystyssä. L Teksti ja kuva Katja Pesonen auttasaaressa on useita liikuntaseuroja, joiden riveissä on mahdollista harrastaa monipuolisesti eri lajeja. Vaikka lajit ovat erit, yksi asia seuroja kuitenkin yhdistää: lähes kaikki niistä pyörivät vapaaehtoisvoimin. Joillakin seuroilla on pari palkattua työntekijää hallinnoimassa toimintaa, mutta ruohonjuuritasolla vapaaehtoiset ovat välttämätön apu seurojen pyörittämisessä. Tero Immonen on yksi näistä vapareista. Hän on PPJ Laru 06 ?joukkueen joukkueenjohtaja ja lähti mukaan neljä vuotta sitten, kun kaikki hänen kolme lastaan aloittelivat jalkapalloa PPJ:ssä. Roope, 5, Leevi, 9, ja Milla, 13, jatkavat edelleen, ja harrastus on saanut pauloihinsa myös perheen äidin Arjan. ?Leevin joukkuetta oltiin juuri perustamassa ja juttelimme siitä ruokapöydässä. Lapset sanoivat, että minun pitää mennä siihen sitten joukkueenjohtajaksi. Siitä koko homma lähti?, Immonen muistelee. Vapaaehtoisia tarvitaan Immo­ sen mukaan aivan kaikkeen ja toiminta on heidän varassaan. Esimerkkinä vaikkapa itse treenit. PPJ:llä on jokaisella joukkueella vastuuvalmentaja, joka on yleensä ammattilainen. Valmentajina on vapaaehtoisia isiä ja äitejä. Vastuuvalmentaja suunnittelee treenit, vapaaehtoiset vetävät ne. Jos yhteen treeniin tulee vaikkapa 36 pelaajaa, heidät jaetaan kolmeen ryhmään, ja jokaisella ryhmällä on oltava yksi aikuinen vetäjä. Vanhempia tarvitaan lisäksi rahastonhoitajiksi, varustevastaaviksi sekä järjestämään erilaisia tapahtumia, kuten turnauksia ja leirejä. Sitten tietysti on järjestettävä myyjäisiä, tehtävä niihin tarjottavaa ja hankittava myytävää. ?Meillä on osallistuvia vanhempia. Kun joukkueessa on hyvä henki, vanhemmat tekevät mielellään kohtuullisia hommia ja sitoutuvat niihin. Pyytäessämme jotain valtaosa vanhemmista lähtee ilolla mukaan. Monessa seurassahan on vaikea löytää vapaaehtoisia tai sitten he tekevät joitakin yksittäisiä kertajuttuja. Meillä on ilmeisesti käynyt säkä.? Toiminnan pyörittämistä helpottaa se, että vapaaehtoiset ovat vanhempia. ?He ymmärtävät lapsia. Joku perheetön ulkopuolinen valmentaja voi pelata mielettömän hyvin, mutta hän ei välttämättä osaa opettaa lainkaan. On tiedostettava, että aikuinen oppii eri tavalla kuin lapsi ja osattava opettaa niin, että lapsi ymmärtää ja omaksuu uutta?, Immonen tietää.
• Lauttasaari Nro 29 ? 28.8.2015 11 LYK:n hallihanke viivästyy Teksti Laura Sarpola ? Ei tätä työtä tehdä kunnian ja arvostuksen, vaan lasten vuoksi. A lkuperäisen suunnitelman mukaan Lauttasaaren yhteiskoulun uuden liikuntahallin rakennustyöt oli tarkoitus päästä aloittamaan kesän aikana, jolloin uudet liikuntatilat olisi saatu käyttöön syksyksi 2016. Tulevalla rakennusalueella on kuitenkin hiljaista. ?Yhtään puuta ei ole vielä kaadettu. Hallin perussuunnittelu on jo valmiina, kustannuslaskentaa tehty ja paikka valittu. Ongelmana on hankkeen rahoitus ja rahoituksen kasaan saaminen?, kertoo Karri Haaparinne, Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen. Hanke on tarkoitus rahoittaa lainoilla ja yksityisten lahjoitusten avulla, mutta yksityisen rahoituksen kasaan saaminen ei ole ollut helppoa. Haaparinne epäilee vaikean taloustilanteen merkittäväksi syyksi ongelmiin. Vuosia suunnitteilla olleelle hallille olisi huutava tarve, sillä saaren liikuntatilat ovat jo pitkään olleet riittämättömät. Liikuntatiloja käyttävät lauttasaarelaiset koulut, mutta myös liikuntaseurat ja asukkaat. ?Nyt meillä ei ole liikuntasalia kenellekään. Myllykalliolla liikuntasalia joudutaan tällä hetkellä käyttämään muuhun opetuskäyttöön, mikä on aivan järkyttävää!?, Haaparinne päivittelee. Hanketta ei ole kuitenkaan hau­dattu. Uusi toteutussuunnitelma laskee kustannusarviota 6 miljoonasta eurosta reiluun 5 miljoonaan, jolloin myös tarvittavan omapääehtoisen rahoituksen määrä vähenee. ?Olemme myös aloittaneet neuvottelut Aluehallintoviraston kanssa rahoituksen järjestämisestä, sekä käyneet neuvotteluita kaupungin kanssa lisärahoituksesta?, Haaparinne kertoo. Uutena tavoitteena on saada rahoitus kuntoon alkuvuoteen 2016 mennessä ja suorittaa rakentamisen kilpailutus kevään kuluessa. Tällöin rakennustyöt päästäisiin aloittamaan koulujen kesälomien alkaessa. Lukijan ääni Tukittu Salakkakuja Ihmettelen, että salakkakujalaiset ovat saaneet sulkea pääsyn Särkiniementieltä rantatielle, järjestämällä nurmikkoa ja pensasaitoja kujan loppupäähän. Saako olla näin? Onko tällainen lupa annettu? Jos on, se on minusta väärin! Kohta esimerkkiä seurataan ja sitten saa kulkea Särkiniementien päästä päähän ennen kuin mahdollisesti löytää sallitun pääsyn rantaan. ikansa Leevi Immonen, 9, ja tämän pelikaveri Kalle Rosenqvist, 9, väksi Toiminnassa mukana olevilla, edes valmentavilla vanhemmilla, ei tarvitse olla taustalla aktiivista jalkapalloharrastusta, mutta kiinnostus pallopeleihin on oltava ja urheilutausta helpottaa. Heillä kaikki valmentavat vanhemmat ovat käyneet omaehtoisesti Palloliiton valmentajakoulutuksissa. Jos perheessä on kolme pelaavaa lasta, isä on joukkueenjohtaja ja äiti mukana juoksevissa tehtävissä tarpeen mukaan, ehditäänkö perheessä tehdä muutakin kuin viettää illat töiden ja koulun jälkeen pallon ympärillä? ?Treenejä on vain muutama tunti viikossa ja pelejä viikonloppuisin. Kyllä tässä ehtii muutakin tekemään eivätkä keskustelut kotona liity kaikki futikseen?, Immonen nauraa. ?Sitä paitsi olen tehnyt tätä hommaa neljä vuotta ja siinä ajassa hyvin moneen asiaan on kehittynyt rutiini. Eli vaikka tässä on monta asiaa hoidettavana, tätä nykyä ne menevät näppärästi muun ohella nielemättä koko elämää?, hän kertoo. Hän löytää monia ratkaisuja käytännön seikkoihin omasta Futista murkuille kokemuksestaan isänä. Kun itsellä on lapsia, osaa ajatella asioita vanhempien kannalta. ?Ajattelen miten itse toimisin tai mitä itse vanhempana haluaisin tietää esimerkiksi ennen matsia varusteista, kyyditsemisestä ja muusta, jotta kaikki sujuisi lasten kanssa mahdollisimman vaivattomasti.? Vaivattomuutta tuo sekin, että vanhemmatkin ovat opiskelleet Nimenhuudon ja Whatsappin, joiden avulla lapset ja vanhemmat pysyvät keskenään kätevästi kontaktissa. Vuonna 2010 tehdyn kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa aikuista, jotka työskentelevät urheiluseuroissa vapaaehtoisina. Jotkut laittavat siihen kymmeniä tunteja kuukaudessa. Immonen toteaa kuitenkin, ettei tunteja lasketa silloin, kun on intohimo johonkin. ?Eikä tätä työtä tehdä kunnian ja arvostuksen, vaan lasten vuoksi.? Tero Immosen haaveisiin kuuluu tarjota nuorille mahdollisuuksia jalkapalloon aikaisempaan enemmän. 5-11-vuotiaille Lauttasaaressa on hyvät mahdollisuudet pelata, mutta murrosikäiset ovat jääneet tässä paitsioon. ?Siinä iässä monet harrastukset hiipuvat. Mitä ylemmälle luokalle nuoret menevät, sitä enemmän heitä tulisi kannustaa liikkumaan ja tarjota siihen myös mahdollisuuksia. Alakoulu menee omalla painollaan. Edelleen lapset pelaavat futista välitunneilla. Kun heille antaa pallon, he tekevät matsin. Murrosiässä tämä kaikki jää?, hän sanoo. Hän on miettinyt muun muassa sitä, että yläkoulu ja urheiluseurat aloittaisivat yhteistyön ja järjestäisivät liikuntaa nuorille koulupäivän lomassa, vaikka harrasteaineena. Ajatus on vielä muhimassa, mutta idea toteutukseen kirkastumassa pikku hiljaa. ?PPJ:ssä on yli tuhat pelaajaa ja Lauttasaaren lisäksi mukana ovat Ruoholahti, Jätkäsaari, Ullanlinna, Eira, Kamppi, Töölö ja Punavuori. Yksistään meidän pelaajista saataisiin riittävästi osallistujia harrasteaineeseen.? ppj.fi Birgitta Forsström Lauttasaaressa monta vuotta työskennellyt Uusi pyöräpolku syntynyt puistoon Kun Lauttasaarentielle nyt raken­netaan ympäristöystävällistä pyö­ räkaistaa, niin samalla pyöräilijät tekevät oman pyöräpolkunsa vähemmän ympäristöystävällisesti. Sen sijaan, että nyt pääsisivät ajamaan suoraan Lauttasaarentietä, he joutuvat koukkaamaan puiston kautta, jossa on todella hyvät hiekkatiet. Ilmeisesti suurella osalla näistä ympäristöystävällisistä liikkujista on mielessään se, että päämäärään on päästävä nopeasti. Vihreät arvot heitetään silloin romukoppaan ja oikaistaan nurmikon poikki. Tällaiselta näytti Gyldenintie 8:n alapuolella olevan puiston nurmikko viime viikonloppuna 22.23. elokuuta. Jalankulkija
• Lauttasaari 12 Liikkumaan! Nro 29 ? 28.8.2015 Pekka Pirinen, Osmo Saarilehto ja Raimo Mäkinen Pursiseura Sindbadista pitävät veneilyä loistavana liikuntamuotona, jossa voi fyysisen rehkimisen lisäksi vetäytyä arjen pyörityksestä. Veneilyssä vahvistuu va Veneily kehittää kuntoa, siinä saa olla raittiissa ilmassa ja kaiken lisäksi merellä unohtuu kiireet ja arjen häly. Pursiseura Sindbad on yksi Lauttasaaren monista pursiseuroista. Se täyttää tänä vuonna 50 vuotta. V Teksti ja kuva Katja Pesonen eneily on siitä ainutlaatuinen liikuntamuoto, ettei sitä välttämättä edes miellä varsi­ naiseksi liikunnak­ si. Se vaatii kuitenkin hyvää kuntoa ja lihasvoimaa. Molemmat kehittyvät erityisesti purjehduksen lomassa. Harva purjeveneen omistaja on rapakunnossa, vaan ikäihmisenäkin jäntevä ja vetreä. ?Jos ihminen otettaisiin purjevenematkalle pystymetsästä, kyllä siinä lihakset kipeytyisivät ja kunto loppuisi äkkiä. Ajan kanssa kehittyy. Meillä on 80-vuotiaita jäseniä, joilla on todella hyvä tasapaino, aivan kuin nuorilla. Veneily on loistava harrastus kenelle tahansa ja liikunnan lisäksi saa olla raittiissa ilmassa?, kertoo Pursiseura Sindbadin jäsen Osmo Saarilehto. ?Jos veneilee kovassa kelissä, venettä voi joutua ohjaamaan itse matkasta riippuen joskus monta tuntia putkeen. Itse jokin aika sitten veneilin kovassa tuulessa ja ohjasin venettä herkeämättä kahdeksan tuntia. Sen jälkeen kyllä kropassa tuntui, että jotain on tehty?, nauraa kommodori Pekka Pirinen. Hänen mukaansa veneilijät usein pitävät huolta kunnostaan muutenkin. Hän itse käy lenkillä tai pyöräilee satamissa. Monet pelaavat tennistä tai golfaavat. ?Kun osallistuin purjehduskilpailuihin ? ja olen todella kilpailuhenkinen ihminen ? hiki valui ja käsissä tuntui, kun purjeita oli koko ajan nostettava ja säädettävä. Ensimmäistä kertaa mukana olevat sanoivat voimien olevan aivan loppu. Pursiseuroja voisi aivan hyvin kutsua myös urheiluseuroiksi?, kertoo varakommodori Raimo Mäkinen. Pursiseura Sindbad täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sen taival tähän päivään saakka on kaikkea muuta kuin tyyni ja tylsä. Idea seurasta syntyi Veijarivuoren kallioilla veneitään pitävien harrastajien päässä, ja perustamiskokous pidettiin 26. syyskuuta 1965 tunnetun työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton poliitikon, Onni Kosken omistamassa miinanraivaajassa ni­meltä Lolita. Allekirjoittajia oli 13. Tuosta hetkestä alkoi taistelu oman satamapaikan saamiseksi. Koski kävi vuosikausia kamppailua Helsingin kaupunginhal­ lituksen sekä ulkoilu- ja urheilu­ viraston kanssa saadakseen seu­ ralle sataman. Hän halusi Humauksen laiturin. Humauksen onneksi vaatimus hylättiin. Tallbergin perikunta antoi luvan käyttää Humauksen alueella olevaa aallonmurtajaa, mutta kaupunki tyrmäsi senkin. Vuonna 1969 ulkoilu- ja urheiluvirasto tar­ josi heille muutamaa paikkaa Lemislahdesta siltojen pohjoispuolelta, mutta sitä taas Koski ei hyväksynyt. Lopulta Koski keksi Pajalahden, nykyisen Lohiapajanlahden, venesataman. Sinne he saivat men­ nä, vaikka kärkkysivätkin edelleen Veijarivuorta - turhaan. Kaiken tämän taistelun jälkeen Pajalahdesta tuli heidän kiintopisteensä. Kerhorakennus nousi paikalleen tasakattoisena vuonna 1981, ja nykyisellään se on ollut vuodesta -98. Nyt Sindbad on ollut Lohiapajanlahdella 31 vuotta. Jäseniä heillä on 420 ja venepaikkoja noin 180. ?Jäsenten keski-ikä lienee yli 50 vuotta, mutta viime aikoina on alkanut tulla nuorisoakin mukaan. Alkuperäisjäseniäkin on vielä jäljellä. Meillä on edustettuna kaikki venemallit. On moottoriveneitä, purjeveneitä ja veneen rakenta­ jia. Sindbad on hyvin vahvasti matka- ja retkiseura, ja sitä kautta mukaan on tullut paljon perheitä. Jotkut tekevät kunnon seikkailuja, jotkut pieniä matkoja lähialueilla. Sanomme aina, että meillä on katto korkealla ja seinät leveällä eli kaikki ovat tervetulleita mukaan?, kertoo Mäkinen. ?Lisäksi täällä ei pönötetä. Seurassa on rento meininki, toista autetaan ja neuvotaan?, Pirinen lisää. Saarilehto kertoo monien pitävän veneilyä rikkaiden harrastuksena aivan turhaan. ?Tuo käsitys ei pidä ollenkaan paikkansa. Monet ostavat veneen pohjan, esimerkiksi troolarin tai soutuveneen, ja alkavat pikkuhiljaa rakentaa siitä venettä pala palalta. Itse tein juuri niin. Lainaakin otetaan ensimmäisen veneen ostoon. Aloitetaan pienestä veneestä ja ajan kuluessa on varaa ostaa aina edellistä isompi?, Saarilehto selkeyttää. ?Veneilijöitä pidetään jotenkin muista irrallisena joukkona. Usein jäsenet kuitenkin tulevat veneilleen polkupyörillä ja busseilla, eivät kalliilla autoilla. Sitä paitsi harvalla veneenomistajalla on varaa esimerkiksi kesämökkiin - ja venehän on se kesämökki?, tähdentää Pirinen. Kesämökkiä ei voi kuljettaa esimerkiksi Turkkiin tai Huippuvuorille, joihin Mäkinen on veneellään reissannut. Tai lähteä kuukaudeksi Pohjanmerelle perheen kanssa, kuten Saarilehto on tehnyt. Seurassa on hyvin tunnettuja maailmaa kiertäneitä matkaveneilijöitä, kuten Pertti Duncker, Auli Irjala ja Hannu Aulin. ?Suomen saaristo on silti kaikista kaunein?, Saarilehto toteaa. ?Totta. Eikä sitä paitsi ole tärkeää, mihin mennään vaan tärkeintä ovat ne tavalliset viikon-
• Nro 29 ? 28.8.2015 Lauttasaari 13 Liikkumaan! ? Itse jokin aika sitten veneilin kovassa tuulessa ja ohjasin venettä herkeämättä kahdeksan tuntia. Sen jälkeen kyllä kropassa tuntui, että jotain on tehty. Helsingfors Segelklubbenin Filip Store ja Valtteri Uusitalo ovat Suomen kärkikaartin optimistijollalla purjehtijoita. Päävalmentaja Vili Kaijansinkko veti heille viikko takaperin viimeistelyharjoituksen, joka treenaa poikia tuleviin MM-kisoihin. ivihkaa loppumatkat ja iltaveneilyt, joiden aikana unohtuvat kiireet ja arjen huolet?, lisää Pirinen. ?Muistan, kun makoilin kerran veneen kannella ja kuuntelin radiosta kuinka Turun väylä oli ruuhkasta tukossa. Minä vain huokaisin, katselin taivasta ja hymyilin?, Mäkinen muistelee. Kaupunkisuunnitteluvirasto ha­ luaa rakentaa Lohiapajanlahdelle kuusi uutta 5-6-kerroksista rakennusta, kunhan maata on ensin sitä varten rannasta täytetty. Vähän kauemmas tulisi vielä aallonmurtaja, joka kaventaisi vesialuetta entisestään. Sindbadin rakennus jäisi kerrostalojen alle. Pirisen mukaan suunnitelma ei silti kuulosta heidän kannaltaan lainkaan huonolta. ?Periaatteessa se tarkoittaa meille vain sitä, että Sindbadin satama siirtyy idemmäksi aallonmurtajan suojaan. Olemme neuvotelleet asiasta kaupungin kanssa hyvässä yhteistyössä ja tuoneet esille omat kantamme ja mielipiteemme. Uusi suunnitelma avaa rantaviivan ja siihen tulee yleisölle vapaa kulku rantaa pitkin toisin kuin nyt on. Näin ollen rantareitti jopa pitenee?, hän sanoo. Kaupunki on suunnitellut Sindbadille oman paikan rannasta. Vene- ja laituripaikat siirtyisivät eteenpäin, mutta niiden määrä pysyisi samana. Periaatteessa Sindbadin toiminta siis jatkuisi samanlaisena, he vain rakentaisivat itselleen uuden kerhorakennuksen. Kaupunki otti kaavamuutoksen esiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa eikä Sindbad ole halunnut tehdä kaivattuja parannuksia kerhorakennukseen tai satamaan, koska alueen kohtalosta ei ole ollut tietoa. Veneilijät toteavat kyseisen ran­ nan olevan pala parasta Lauttasaarta. ?Toki meitä yleisesti ottaen huolestuttaa rantamaisemien menetys ja niille rakentaminen. Veneet ovat osa merellistä maisemaa ja niin tyypillistä Larua, että niitä ei voi menettää?, Saarilehto sanoo. ?Pahin kauhuskenaario olisi juuri se, että tuo kaikki menetettäisiin ja rantamaisema rakennettaisiin täyteen?, jatkaa Mäkinen. pursiseurasindbad.fi Jollamestarit treenaavat Lauttasaaressa HSK:n nuoret urheilijat ovat valmiina alle 16- vuotiaiden MMkilpailuihin Puolaan. Filip Store ja Valtteri Uusitalo ovat saaneet jopa koulusta vapaata treenatakseen kisoihin. H Teksti Vili Kaijansinkko Kuva Jarmo Ruhanen elsingfors Segelklubbenin kaksi nuorta mestaria, Filip Store ja Valtteri Uusitalo, vetivät viimeistelyharjoitukset optimistijollalla henkilökohtaisen valmentajan kanssa kello kahdeksan aikoihin keskiviikkoaamuna 19. elokuuta. Kyseessä oli tekniikkapainotteinen harjoitus, jossa viimeisteltiin askelmerkkejä Puolan vesille, jossa käydään MM-kisat 25. elokuuta ? 5. syyskuuta. Poikien harjoitukset toteutettiin hyvässä yhteistyössä koulun kanssa, kun nuoret lahjakkuudet pääsivät liikuntatunnin aikana harjoittelemaan omaa lajiaan. HSK:ssa kokeiltiin ensimmäistä kertaa viime keväänä järjestelyä, jossa heidän kahden parhaan tasoryhmänsä kuusitoista urheilijaa pääsi harjoittelemaan tehostettuja tekniikkaharjoituksia koulupäivän ja nimenomaan liikuntatuntien aikana. Tällä keinolla seura halusi saada yksilön paremmin harjoituksen keskiöön. Normaalisti he harjoittelevat 6-10 nuoren urheilijan ryhmissä. Uudella järjestelyllä he pystyvät tekemään tehostettuja tekniikkaharjoituksia yksilöittäin koulupäivän aikana, ja harjoittelemaan tehokkaasti ryhmissä iltapäivisin. Filip ja Valtteri ovat tällä hetkellä Suomen kärkipään optimistijollapurjehtijoita. Nuoresta iästä huolimatta pojat on marinoitu jo monissa liemissä. Muun muassa viime vuonna he edustivat Suomea optimistijollien alle 16-vuotiaiden MM-kilpailuissa Argentiinassa. Kansallisissa kilpailuissa pojat ovat niittäneet huimaa menestystä usean vuoden ajan. Pari viikkoa sitten päättyi optimistijollien SM-kilpailut, jossa hallitseva Suomen mestari Valtteri purjehti itsensä kilpailun ylivoimaiseen voittoon. Filip jäi tällä kertaa karvaasti mitaleilta, kun nuorukaisen oli tyytyminen neljänteen sijaan vaivaisen pisteen erolla pronssiin. Filipiltä löytyy alle 13-vuotiaiden SM-hopea vuodelta 2012. Samalla pojat olivat koko joukkueen kanssa voittamassa toista peräkkäistä seuramestaruutta HSK:lle. HSK:llta on muutenkin tällä hetkellä rannassa hyvä pöhinä päällä. Uusia junioreita tulee jatkuvasti. Alle 16-vuotiaista junnuista noin 50 on aktiivista kilpailijaa ja harjoittelijaa, ja siihen päälle jollakoulu, joka vetää 7-15-vuotiaita junioreita yli 80 kesässä. hoski.fi Junioreiden oma Facebook-sivu facebook.com/hskjuniors.
• Lauttasaari 14 Nro 29 ? 28.8.2015 Lauttasaaren paikallisyhdistys Lauttasaaren Pyrinnön syyskausi alkaa 31.8. Pyrintö järjestää jälleen monipuolista liikuntaa sekä aikuisille että lapsille. Lue tarkemmat tuntikuvaukset ja lisätiedot nettisivuiltamme: lauttasaarenpyrinto.sporttisaitti.com Lasten tunneille voi vapautuvia paikkoja tiedustella osoitteesta: lauttasaarenpyrinto@gmail.com Perinteiset Pyrinnön lasten olympialaiset järjestetään Pyrkän kentällä maanantaina 14.9. Ilmoittautuminen avautuu klo 17.30 ja itse tapahtuma klo 18.00. Kaikki osallistujat palkitaan. Tervetuloa! Lauttasaari-juoksu la 5.9. Vielä ehdit mukaan! Ilmoittaudu ensi sunnuntaihin 30.8. mennessä osoitteessa www.topola.fi/linkkejä/lauttasaari-juoksu Menitkö naimisiin kuntokeskuksesi kanssa? MEILLÄ EI PAKKOSITOUTETA! Kuntosali jäsenille alkaen Ohjatut tunnit jäsenille alkaen 39?/kk 49?/kk 1 kalenterikuukauden irtisanomisaika. www.motivus.fi. MOTIVUS RUOHOLAHTI - NAISTEN IKIOMA KUNTOKESKUS Itämerenkatu 21 (kauppakeskuksen 4. krs) Soita 09-41533530 tai tule käymään!
• Nro 29 ? 28.8.2015 LUISTELUKOULU Lauttasaari 15 TERVETULOA! Luistelukouluryhmä 3?12 -vuotiaille ja Muodostelmaluistelukoulu 6?12 -vuotiaille: Pe Salmisaari klo 18.15-19.00 alk. 4.9. Nuorten luistelukoulu 13?18 -vuotiaille: Pe Salmisaari klo 19.00?19.45 alk. 4.9. Jäätanssikoulu aikuisille (alkeet): Su Salmisaari klo 15.15-16.45 alk. 6.9. Luistelukoulutunteja lapsille ja aikuisille myös muissa Helsingin jäähalleissa. Tarkemmat tiedot nettisivuilta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.hl.fi Kisa-Siskojen jumpat alkavat Lauttasaaressa Lauttasaaren Kisa-Siskot ry järjestää naisten kuntovoimistelua 3.9.2015 alkaen tiistaisin ja torstaisin klo 20-21 Myllykallion koulun jumppasalissa (Myllykalliontie 3). Jumpat on suunniteltu aikuisille naisille. Mukaan voi tulla, vaikka aktiiviharrastuksesta olisi kulunut jo jonkin aikaa. Jumppiin ilmoittaudutaan paikan päällä. Ota mukaan reilu jumppaasu, sisälenkkarit, jumppa-alusta ja vesipullo. Harjoitusmaksu 50 ?/ lukukausi sisältää myös Kisa-Siskojen jäsenmaksun. Lisätietoja www.lauttasaarenkisasiskot.fi Tervetuloa mukaan Kisa-Siskojen reippaaseen toimintaan! ?MBT Suomi Finland Käy tykkäämässä? MBT SHOP Vattuniemenkatu 20 Avoinna: ma, ti, to, pe 11-16 ? ke 11-18 ? la 11-15