• Lauttasaari Lauttasaari Nro 11 ? 24.3.2016 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Jokapäiväistä turvallisuutta s. 3 TIMO HELLSTEDT ? Harmaakaihileikkaukset ? Silmätautien erikoislääkäri ? Taittovoimaleikkaukset ? Silmäkirurgi ? Näöntutkimukset ? Lääketieteen tohtori ? Silmien terveystutkimukset Kauniisti kuorossa s. 4 1 Nro 11 24.3.2016 Iltapäiväkerho tukee perhettä s. 6-7 4ÊSLJOJFNFOUJF $ N¤ I L LQI WI Q û *UÊMBIEFOLBUV B # N¤ I L LQI T Q û )BLPMBIEFOUJF " N¤ I L LQI WI Q û 3VVLJOMBIEFOUJF " N¤ I BWPL LQI û LL
• û IMÚ LL )BBILBUJF N¤ I L LQI WI Q û LL
• û IMÚ LL 7BUUVOJFNFOLBUV " N¤ I L LQI T WI Q û LL
• û IMÚ LL *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN ? Silmäsairauksien hoidot ? Silmälaboratorio / kuvantamistutkimukset Lauttasaaren Silmälääkärikeskus Lauttasaarentie 5 Ark 10-18, La 10-15 Ajanvaraus 09 675 122 www.lauttaoptiikka.fi "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Kevätaurinko paljastaa! Tilaa ikkunanpesu saman tien. Soita 0400 701 666/Kaisa ja kerron lisää. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. A L O I TA L I I K U N TA N Y T ! Nyt maaliskuussa uusille asiakkaille 1 kk + 1 personaltrainertunti ja CMS -vierailijapassi 0?! Edun arvo 249?! CMS Travelpass käyttöoikeus Suomessa ja maailmalla arvo 90?. Travelpass käy Suomessa 45 liikuntakeskuksessa ja maailmalla 17 maassa. Tarjous voimassa 31.3.2016 asti ja koskee uusia 12 kk määräaikaisia asiakkuuksia. CMS INTERNATIONAL TRAVELPASS 2016 KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM 0? LAUTTASAAREN LADY: Vattuniemenkuja 5 F, 3 krs. Puh 020 7181350 LIIKUNTAKESKUS: Heikkiläntie 4 ? Puh 09 6829120 www.liiku.net
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 11 ? 24.3.2016 24.3.2016 Metro kiihdyttää Metroliikenne käynnistyy elokuussa ja jakaa voimakkaasti tunteita saarella. Monille metro on luotettava, nopea ja saasteeton kulkuväline. Toiset kavahtavat liityntäbussien käyttöä, pitkiä rullaportaita ja maan alla matkustamista. Itse miellyin metroon asuessani aikanaan Tukholmassa. Siellä pääsee tunnelbanalla joka suuntaan nopeasti ja vaivattomasti. Liikenneruuhkat eivät häiritse, ja junaa voi odotella suojaisissa tiloissa. Valitettavasti metro ei ole vahvimmillaan lyhyillä matkoilla. Esimerkiksi Koillis-Lauttasaaresta rautatieasemalle on vajaa kolme kilometriä linnuntietä. Tuollaisen matkan tekeminen kahdella kulkuneuvolla on vaivalloista varsinkin alueen senioreille. Lisäksi Lauttasaaren metroasema on heille kaukana ja väärässä ilmansuunnassa. Myös monet vattuniemeläiset kokevat tilanteensa heikkenevän, kun jatkossa matkaa tehdään liityntäbussilla ja metrolla. Vaikka kokonaismatka-aika ei pitenisi, koetaan vaihdot hankaliksi muutaman kilometrin matkalla. Katajaharjulaisten ongelmana taas on Koivusaaren asemalle johtavien teiden jyrkkyys. Liityntäliikennettä Koivusaaren asemalle ei ole, joten huonosti liikkuva ei sinne käytännössä pääse. Metron käyttöön siis liittyy monia oikeita huolenaiheita, ei pelkkiä ennakkoluuloja. Lauttasaari-Seura onnistui viime vuonna saamaan liityntälinjastoon useita muutoksia, jotka paransivat tilannetta selvästi alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Kaikkia ehdotuksiamme emme kuitenkaan saaneet läpi. Syksyn mittaan selviää, miten uusi liikennejärjestelmä saarella lähtee toimimaan. Liikennejärjestelyjä on voitava myös muuttaa, jos ongelmat osoittautuvat kovin hankaliksi. Helsingin kaavoittajien suunnitelmissa Lauttasaari on vetovoimainen osa laajenevaa kantakaupunkia. Kaupungin on kuitenkin turha puhua Lauttasaaresta osana kantakaupunkia, jos liikennepalvelut ovat lähiötasoa. Riitta Elf Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Turvallisuusillassa saatiin monipuolista turvatietoutta....................................s. 3 Kauniisti kuorossa....................................................s. 4 Iltapäiväkerho on pienelle koululaiselle arjen tuki.........................................s. 6-7 Perustettu 1968 Painos 11 500 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Lintututkimuksen hyöty on laaja ryhmä kiersi Lauttasaaren ranto­ jen kävelyreittejä, jolloin reitin pituudeksi tuli mutkineen noin 12 kilometriä. Joskus 1980-luvulla läntisin rantaosuus vaihdettiin kierrokseen Myllykallion ympäri, jotta saataisiin havainnointiin lisää metsämaisemia. Talvilaskenta on hoidettu 27.12. 1956-27.12.2016, jolloin tämän kirjoittajalle on kertynyt 60 vuoden katkeamaton laskentaputki. Kevätlaskenta alkoi virallisesti 1967, mutta ryhmä teki useina vuosina vertailulaskentoja aina 50-luvulta lähtien. Varsinaisena mokana voidaan pitää syyslaskennan myöhästymistä, joka ryhmällä alkoi vasta 1986. Virallinen laskenta kun oli 1975. Arviointeja 60 vuoden talvi­ linnuston muutoksista ei ole helppoa tehdä. Joitakin perushavaintoja voidaan kuitenkin todeta. Talvet ovat leudontuneet, avovettä on pidempään kuin taannoin ja talvehtivia vesilintuja on aina vain enemmän. 50- ja 60-luvulla talvisia vesilintuja löytyi vain sulissa, nykyisin isokoskeloita, telkkiä, alleja ynnä muuta tavataan yleisesti talvisin. Mukaan on mahtunut merikotka ja merimetso, toinen koristeeksi, toinen vihatuksi. Fasaani on kadonnut, pikkuvarpusia tavataan yhä useammin, mutta metsien pikkulintuja näkyy vain harvakseltaan. Reitti on ollut mukava, lintuja on nähty ja on luotettu siihen, että tämä perustutkimuksen anti hyödyttää kaikkea muutakin yleistä luonnontutkimusta ja antaa intoa uusille laskijoille. Kielikylpypäiväkoti Bamsen vuosittainen Bamse-päivä koittaa tänä vuonna 3. huhtikuuta kello 10-14. Bamse-päivän tarkoituksena on Bamse-perheiden yhteishengen luominen sekä toisiin vanhempiin ja lapsiin tutustuminen lapsille tärkeässä ympäristössä. Päivä on myös oiva tilaisuus tutustuttaa pienemmät sisarukset ja ystävät Bamseen. Tapahtuman tuotoilla tuetaan hankintoja päiväkotiin kaikkien lasten hyväksi. Rahoilla on hankittu esimerkiksi monipelipöytä, ulkorekkoja, otsalamput ja jalkapallomaalit, ja mahdollistetaan elämyksellistä lisäohjelmaa vaikkapa urheilun parissa. Bamse-päivänä on poniajelua kello 11-13, kasvomaalausta, onnenpyörä, Vaahteramäen Eemeli viihdyttämässä lapsia kello 12-13, arpajaiset, herkkubuffet ja grilliruokaa. Tapahtuman järjestää Bamses språkbad vanhempainyhdistys ja se pidetään Bamsessa osoitteessa Katajaharjuntie 22. HSYn keräysautot parkkeeraavat taas lavansa Lauttasaareen. Ke­ räysautoihin voi tuoda kodin vaarallista jätettä, sähkölaitteita ja metalliromua. Vaarallista jä­ tettä ovat muun muassa energiansäästölamput, maalit, liuottimet, siivouskemikaalit, akut ja lääkkeet. Elektroniikkaromusta, ku­ten jääkapeista, mikroaaltouu- neista, televisiosta, pesukoneista, kahvinkeittimistä ja tietokoneista otetaan vastaan enintään kolme kappaletta samantyyppistä laitetta kerralla. Metalliromuksi lukeutuvat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset kiukaat, lämminvesivaraajat sekä metalliastiat ja -purkit. Jätteet otetaan vastaan maksutta. Keräysauto on Lauttasaaressa 5. huhtikuuta. Kello 17-17.30 se on Lykin pihalla osoitteessa Isokaari 19. Kello 17.40-18.20 auto on Lahnalahdentien ja Lauttasaarentien pysäköintialueella. Kello 18.30-19 auto on Heikkilänaukiolla. Lions Club Helsinki/Lauttasaari järjestää juhlakonsertin perjan­ taina 8. huhtikuuta kello 19 Lauttasaaren kirkossa. Konsertin täh­tenä nähdään Suomen musiikkimaailman vankka tekijätähti Tommi Läntinen. Miehen mittava kokoelmalevy Liekki palaa julkaistiin alkusyksystä 2015 hänen juhliessaan 35-vuotista musiikkiuraan- sa. Tuplalevy sisältää klassikoiden lisäksi uusia kappaleita sekä singlen Ihmeitä sattuu, joka on pyörinyt useilla radiokanavilla. Konsertin kesto on 70 minuuttia ja ohjelman hinta kymmenen euroa. Sen voi ostaa etukäteen Ompelimo Sormustin Eila Heinäsestä osoitteesta Lauttasaarentie 16 ja leijonien Lauttasaaren ta- pahtumapisteestä K-Supermarket Lauttasaaren aulasta osoitteesta Kiviaidankatu 2 perjantaina 1. huhtikuuta kello 16-20 ja lauantaina 2. huhtikuuta kello 12-18. Tapahtumalla kerätyt varat käytetään lauttasaarelaisten lasten, nuorten ja vanhusten tukemiseen. Teksti Kimmo Aula Kuva Pekka Rusanen 27. joulukuuta 1956 tehtiin Lauttasaaressa ensimmäinen virallinen talvilintulaskenta. Laskentareittejä oli tuolloin pääkaupunkiseudulla useampia ja muuallakin maassa. Laskennan perusteita on selvitelty Lauttasaari-lehdessä monet kerrat, esimerkiksi 3. helmikuuta 1986, 23. maaliskuuta 1996 ja 11. tammikuuta 2007. Laskennat on 1960-luvulta lähtien jaettu syys-, talvi- ja kevätlaskentoihin, ja jokainen laskentakerta on yritetty hoitaa alkuperäisten mallien mukaisesti. On pyritty toimimaan samalla ryhmällä, samaan aikaan, samanlaisissa olosuhteissa, jotta vertailu olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Lauttasaariryhmä ei ottanut esimerkiksi kaukoputkia havainnointiin mukaan, vaikka käytäntö alkoi vahvana 1970-luvun alusta. Reitti oli selkeä. Lauttasaari- Bamse-päivässä pidetään hauskaa Tässä lehdessä Lauttasaari Lauttasaaren talvilinnuston 60. juhlalaskenta 27. joulukuuta 2015. Kuvassa Kassarilla vasemmalta Mikael Dyhr, Timo Tallgren, Harri Favorin, Pertti Aula ja Kimmo Aula. Ryhmän keski-ikä 71 vuotta. lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Keräysautot liikenteessä Tommi Läntinen Lauttasaareen
• Lauttasaari Nro 11 ? 24.3.2016 3 Vieraskynä Roosevelt Island New Yorkissa ihan Manhattanin kupeessa on sympaattinen saari nimeltään Roosevelt Island. Sympaattinen, kuten Lauttasaari Helsingin kupeessa. Roosevelt Island on kooltaan 0,60 neliökilometriä ja ihmisiä siellä asuu noin 10 000. Erikoista on, että saarelle ei ole Manhattanilta siltaa, vaan sinne kuljetaan ilmasiltaa pitkin hytissä, kuten isoissa laskettelukeskuksissa. Lauttasaari on pinta-alaltaan noin kuusi kertaa ja väkiluvultaan runsaat kaksi kertaa isompi kuin Roosevelt Island. Neliökilometriä kohden Roosevelt Islandilla asuu siis lähes kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Lauttasaaressa. Ennen illan luentoja oli mahdollisuus harjoitella alkusammutusta Lauttasaaren VPK:n avustuksella. Missu Saloheimo testasi palosammuttimen käyttöä Henrik Linnan avustuksella. Lasse Wallius ja Pekka Koskikari seurasivat taustalla. Jokapäiväistä turvallisuutta Lauttasaari-Seuran ja Helpe ry:n turvallisuusillassa muistuteltiin riskeihin varautumisen tärkeydestä, ja ohjeistettiin ongelmatilanteissa toimiseen. L Teksti ja kuva Laura Sarpola auttasaaren yh­ teiskoululla järjestetty turvalli­ suusilta 16. maa­liskuuta ke­räsi pai­kalle ta­loyhtiöiden edustajia ja omasta turvallisuudestaan kiinnostuneita asukkaita. Lauttasaari-Seuran ja Helsingin pelastuslaitos Helpe ry:n yhteistyönä järjestämän illan tarkoituksena oli tarjota osallistujille monipuolista tietoa turvallisuudesta niin kotona, liikenteessä kuin kaupungilla. ?Lauttasaari on lintukoto, mutta on silti tärkeää, että osaamme tunnistaa riskejä ja uhkia. Yhdessä saamme tästä alueesta hyvän, viihtyisän ja turvallisen?, sanoi Lauttasaari-Seuran puheenjohta­ ja Katri Penttinen avajaispuheessaan. Palotarkastaja Sebastian de Ca­ro Helsingin pelastuslaitokselta kertoi yleisölle erilaisista turvallisuusriskeistä. Taloyhtiöiden tu­ lisi varautua moniin vaaroihin: tulipaloihin, vesivahinkoihin, luon­ nononnettomuuksiin sekä poikkeusoloihin. Taloyhtiön vastuulla on myös pelastussuunnitelman jalkauttaminen. Hyvä pelastussuunnitelma on tarpeeksi lyhyt, noin 1-6 liuskan pituinen, ja se tulisi jakaa säännöllisesti jokaiseen huoneistoon esimerkiksi kolmen vuoden välein. Lisäksi asukkaita tulisi muistutella palohälyttimien asentamisesta ja huollosta säännöllisesti. Tilastot kertovat karua tarinaa. Kerrostalojen asukkaista jopa 65 prosenttia on täysin tietämättömiä talonsa pe­ las­ tus­­suun­nitelman sisällöstä. On­ nettomuuk­sista yli puolet tapahtuu kuitenkin juuri kotona. ?Turvallisuus on kuin ketju, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki?, de Caro muistutti. Tekemättä jättäminen ja tietämättömyys saattavat tuntua arjessa merkityksettömiltä, mutta onnettomuuden sattuessa niillä voi olla ratkaisevia vaikutuksia. Avoimet palo-ovet ja parkkeeraaminen pelastustielle voivat tuhota elämän hetkessä. Poliisin näkökulmaa iltaan toivat vanhempi konstaapeli Kirsi Autio ja ylikonstaapeli Pertti Haapiainen. Ennalta estävästä toiminnosta puhumaan saapuneet poliisit esit­telivät saaren rikostilastoja muutaman vuoden ajalta, sekä ohjeistivat erilaisissa ongelmatilanteissa toimimiseen. Esimerkiksi skimmauslaitteiksi kutsutut, pankkikortteja kopioivat laitteet ovat yleistyneet. ?Näiden ei yleensä anneta olla pankkiautomaatissa kauaa, esimerkiksi vain muutamia tunteja. Tämän vuoksi nopea epäilyistä ilmoittaminen poliisille on tärkeää, jotta tekijät voidaan napata kiinni?, Autio selitti. Ohjenuorana voi noudattaa neu­voa, jonka mukaan kortit eivät nykyisissä laitteissa enää juuri kos- Roosevelt Islandilla asutaan kerrostaloissa, kuten Lauttasaaressakin. Larun asunnoista 96 prosenttia on kerrostaloissa. Roosevelt Islandilla asutaan siis merkittävästi tiiviimmin kuin Lauttasaaressa. Voisiko Lauttasaaressakin asua nykyistä tiiviimmin? Mielestäni voisi. Lauttasaaren väkimäärä on viime vuosina kasvanut merkittävästi täydennysrakentamisen kautta. Tämä näkyy etenkin Vattuniemessä, jonne muutin parikymmentä vuotta sitten. Entistä tiiviimpi Vattuniemi on muuttunut entistä viihtyisämmäksi. Täydennysrakentaminen on siis onnistunut hyvin. Lauttasaaren tavaramerkkejä ovat vapaat merenrannat sekä saaren kärjet ja vapaina ne on syytä säilyttääkin. Muilta osin täydennysrakentamisen kautta saaren tiiviyttä on mahdollista vieläkin lisätä. Olin myös sitä mieltä, että vesitornin säilyttämiselle ei ollut perusteita. Sinne mahtuisi hyvin näyttävä ja yhtä korkea asuinrakennus kuin oli vesitornikin. Pikku-Huopalahden terassitalo on tästä oiva esimerkki. Hallittu väkimäärän kasvu saarella mahdollistaa myös paremmat kaupalliset palvelut, mutta julkisille palveluille, kuten kouluille ja päiväkodeille se toki muodostaa haasteen. Tämä on otettava huomioon rakentamisen tahdissa. ? Turvallisuus on kuin ketju, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. kaan mene kokonaan automaatin sisälle. Epäilystä herättävästä automaatista ei kuitenkaan kannata itse mennä repimään osia irti, vaan tehdä ilmoitus yleiseen hätänumeroon. ?Maalaisjärkeä kun käyttää, niin säästyy monelta harmilta?, Haapaniemi ohjeisti. Länsimetron tulo herätti yleisössä kysymyksiä. Tuoko se tullessaan rikollisuutta ja levottomuutta? ?Kyllä se tuo. Satunnaista ja tilapäistä häiriötä aiheuttavat var­ sinkin nuoret, jotka liikkuvat asemien välillä, mutta heidän aiheuttamansa ongelmat ovat alueellisia, aseman läheisyyteen keskittyviä?, Haapiainen ennusti. Lauttasaari voisi olla Helsingin oma Roosevelt Island. Ilmasiltaa emme toki tarvitse, kun elokuussa avautuu maanalainen reitti. Sen jälkeen elämä sujuu kuin Drumsössä. Velipekka Nummikoski RAYn toimitusjohtaja ja tyytyväinen vattuniemeläinen ?Myös yöaikaan tapahtuvat ryös­töt ja pahoinpitelyt voivat lisääntyä. On oletettavaa, että sellaisia tulee metron myötä idästä ja Espoosta tännekin?, Autio jatkoi. Helsingin kaupungin Turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen korosti omassa puheenvuorossaan, että marraskuun 2015 ja tammikuun 2016 välillä tehdyn turvallisuustutkimuksen mukaan helsinkiläiset ko­kevat joukkoliikennevälineet kuitenkin jo aiempaa turvallisemmiksi. Metrossakin turvallisuudentunne on parantunut. ?Siellä on tehty todella paljon hyvää työtä. Metro on turvallinen, ja se myös koetaan turvalliseksi?, Koskinen kertoi. Saaren alueen rikostilastoissa ei ole tapahtunut mer- kittävää kasvua. Vahingonteot, var­kaudet, liikennerikkomukset ja lievät petokset ovat hieman lisääntyneet alueella. Tulevaisuuden haasteita ovat vireä rakentaminen ja yritystoiminta, rannan ja meren tuomat haasteet sekä Espooseen suuntautuva runsas liikenne. Poliisilla vallitsee kuitenkin positiivinen kokemus Lauttasaaresta asuinalueena. ?Lauttasaari on turvallinen ja viihtyisä ympäristö, ja tulee olemaan sitä jatkossakin?, Autio ja Haapiainen totesivat.
• Lauttasaari 4 Nro 11 ? 24.3.2016 ? Kaikista konserteista on jäänyt hyvä mieli, koska yleisöä on ollut aina paljon ja täydelle salille laulaminen on mukavaa. Victoria Meerson on rakastettu kuoronjohtaja, joka on muun muassa johtanut Lauttasaaren Laulajia kymmenen vuotta. Kuorolaulu on kaikille avoin M Lauttasaaren Laulajat on taitavan johtajan, Victoria Meersonin, käsissä. Hänen tiensä Suomeen kulki Murmanskin ja Petroskoin kautta. erikaaren palvelutalossa Lauttasaaressa kaikuu joka tiistai innokas laulu, kun Lauttasaaren Laulajat harjoittelevat kuoronjohtaja Victoria Meersonin johdolla. Juuri nyt on meneillään vaativa harjoitusjakso, koska kuo­ro esittää pitkänäperjantaina Karl Jenkinsin Requiem-messun latinankielisin tekstein. Osalle kuorolaisista musiikki on tuttua, sillä Requiemia on esitetty ennenkin. Monille uusille kuorolaisille oppimista on paljon jo yksistään latinankielisten sanojen takia. Mutta musiikki on kaunista ja Victorian innostava ja pedagoginen johtaminen sellaista, että jokainen saa kiinni omasta stemmastaan. Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Victoria Meerson aloitti Lauttasaaren Laulajien johtajana. Lauttasaaren Laulajia Meerson pitää rohkeana, välillä uhkarohkeana, ahkerana, sinnikkäänä, avoimena ja määrätietoisena kuorona. ?Kuoro on minulle suuri ja rehellinen ystävä. Tällaisen ystävän kanssa uskaltaa ottaa vaikka kuinka korkeita tavoitteita ? kaikki toimii?, hän sanoo. Kuoron kanssa on tehty useita ulkomaanmatkoja, muun muassa Viroon ja Venäjälle. Kotikirkko on kuitenkin Lauttasaaren kirkko, joka Meersonin mielestä on kodikas esiintymispaikka. ?Olen johtanut kuoroa Lauttasaaren kirkossa useita kertoja ja tunnen kirkon akustiikan hyvin. Kaikista konserteista on jäänyt hyvä mieli, koska yleisöä on ollut aina paljon ja täydelle salille laulaminen on mukavaa. Lauttasaarelaiset ovat aktiivista yleisöä.? Meerson on kotoisin Murmanskista Pohjois-Venäjältä. Hän aloitti musiikin opiskelun musiikkikoulun Teksti ja kuva Sirpa Pääkkönen pianoluokassa 6-vuotiaana. Kuoronjohtajan linjalle hän siirtyi musiikkiopistossa 14-vuotiaana. Murmanskista Meerson muistaa kylmät talvet ja valoisat kesät. ?Talvella pakkasta oli toisinaan 30 astetta. Silloin radiossa kuulutettiin, että koulut peruutetaan. Kaikki murmanskilaiset lapset seurasivat mittarin lukemia ja odottivat tätä hetkeä. Muistan paksun sumun ikkunan takana ja laivojen pitkät vihellykset. Kesällä yöttöminä öinä menetimme ajan tajun ja olimme ulkona myöhään yöhön saakka. Vanhemmat suuttuivat meille siitä.? Vuonna 1990 hän lähti opiskelemaan kuoronjohtoa Petroskoihin Venäjän Karjalaan. ?Petroskoi tuntui ystävälliseltä, kodikkaalta, siistiltä ja vihreältä kaupungilta. Oli harvinaista nähdä katujen kylttejä venäjäksi ja suomeksi. Kaupungissa on viehättävä rantakatu ja sieltä pääsi kantosiipialuksella Kizhin museosaarelle, jossa on ihmeellinen vanha puukirkko. Opiskeluvuoteni Petroskoissa olivat ihanaa ja romanttista aikaa.? Uusi kotimaa oli vuorossa vuonna 1994. Meerson muutti Helsinkiin Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kuoronjohtoa. Opiskelussa Venäjällä ja Suomessa on Meersonin mielestä eroja, mutta opinnot täydentävät toisiaan ja hän kokee rikkautena sen, että on saanut koulutusta kahdessa maassa. ?Venäjällä kiinnitetään paljon huomiota käsien tekniikkaan. Opiskelija saa lukemattomia yksityistunteja opettajalta. Lisäksi opiskelijalla on käytössään kaksi säestäjää, mikä on saavuttamaton ylellisyys länsimaissa. Venäjällä opettajasi on jumalasi, tsaarisi, äitisi ja isäsi. Opetukseen liittyy aina syvällinen persoonallisuuden kasvatus. Se on mahdollista vain, jos opettajan ja oppilaan välillä on luottamusta ja jopa kiintymystä.? Sibelius-Akatemiassa opetus on toisenlaista. ?Kontaktit opettajaan ovat vähäiset, samoin kahdenkeskiset oppitunnit. Mutta sain mitä tahdoin: harjoitusta, harjoitusta ja vielä kerran harjoitusta. Kuoronjohtajan on pakko saada seisoa elävän kuoron edessä, tehdä virheitä, kuulla ja olla kuulematta, korjata omia virheitä. Koin erittäin arvokkaiksi kaikki Sibelius-Akatemiassa järjestetyt mestariluokat.? Oppiakseen johtamaan kuoroa hyvin johtajan on myös itse laulettava kuoroissa. Victoria Meersonilla on kokemusta useista kuoroista. ?Ei voi olla kuoronjohtaja ilman, että tietää, millaista on itse laulaa kuorossa. Lauloin akateemisissa kuoroissa, opiskelijakuoroissa ja kirkkokuoroissa. Olen jopa toiminut kanttorina.? Suomessa Victorian Meerson johtaa Lauttasaaren Laulajien lisäksi sekakuoro Canto d?Oroa, lähinnä venäjäksi esiintyvää Gallerie-kuoroa sekä nurmijärveläisiä Aleksis-kuoroa ja Mystica-naiskuoroa. Hän on johtanut myös Uspenskin katedraalin kuoroa. Hänen mielestään kuka tahansa voi oppia laulamaan kuorossa, mutta työn määrä vaihtelee. ?Kaikilla ihmisillä on erilaiset lahjat urheilussa, kuvaamataidossa tai musiikissa, mutta jokainen terve ihminen suoriutuu sadan metrin juoksusta tai pystyy piirtämään yksinkertaisen piirustuksen. Sama musiikissa: jos ihmisellä ei ole fyysisiä rajoituksia, mielestäni jokainen oppii laulamaan tai soittamaan jotakin soitinta. Ero on siinä, että toisille oppiminen on helppoa ja toisille se on kovaa työtä nykytekniikan ja yksityistuntien avulla. Jos ei ole koskaan laulanut kuorossa, täytyy tietää, että joutuu olemaan kärsivällinen ennen kuin tottuu kuoron sointuun ja oppii oman stemman.? Lauttasaaren Laulajat esittää Requimenin Lauttasaaren kirkossa 25. maaliskuuta kello 16.
• Lauttasaari Nro 11 ? 24.3.2016 Tiira Globe Hope -kassi 5 Vuokrataan kalustettuja asuntoja vesivahingon ja remontin ajaksi osoitteessa Lauttasaarentie 3. Tiira- koivuviilutarjotin Rauhallisia unia toivottaa SEASIDEROOMS Martti Holopainen www.seasiderooms.fi Puh. 0400 404 797 Vuokralle tarjotaan Lauttasaaresta TYÖ-/TOIMISTO-/NÄYTTELYTILA 64 m2 (640 eur/kk) Myynnissä Punaisella Huvilalla, Kauppaneuvoksentie 18. Avoinna maanantaisin 9.30-16.30. Muina aikoina sopimuksen mukaan P. 050 591 6466 ? Lauttasaari.fi Tilassa on oma kph ja minikeittiö. oikotie.fi: kohdenumero 1234567 Puhelin: 040 544 9154 / Tapio LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 110 m2 Hakolahdentie 4 A. Koti halutulta Kasinonrannalta! Erinomaisella paikalla, aivan uimarannan vieressä, päätyhuoneisto 5H, K, KPH, WC, VH, TAKKA + PARVEKE. Olohuoneessa on tyylikäs erkkeriikkuna sekä takka. Parvekkeelta näkyy Kasinonranta. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2/4 kerroksessa. Yhtiön peruskorjaustilanne on erinomainen. Yhtiössä on juuri valmistunut laaja LVIS-saneeraus jonka yhteydessä tehtiin runsaasti muitakin korjauksia sekä rakennettiin talosauna. Talossa on jo aiemmin tehty parveke-julkisivuja ikkunakorjaukset. Talo sijaitsee yhdessä saaren viihtyisimmistä osoitteista josta on lyhyt matka niin lähikauppaan, liikenneyhteyksiin, kouluihin kuin myös uima-rannalle. Erkkerin kautta uuteen asuntoon! Tervetuloa tutustumaan! Tiedustelut Markku Enström 0400-416114. Hp. 561.000,00 ? + vo noin 100.000?. Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). Hyvää pääsiäistä! Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto
• Lauttasaari 6 Nro 11 ? 24.3.2016 Iltapäiväkerho t turvaa ja tekemi Sointu, Elli ja Sara tulevat arkisin puolen päivän jälkeen koulusta suoraan Lahnalahden leikkipuistoon. He syövät välipalan ja tekevät läksyt. Muu aika on omistettu leikeille ja seikkailuille, kunnes vanhemmat pääsevät töistä. Äiti ja isä ovat turvallisin mielin voidessaan luottaa siihen, että vastuulliset aikuiset pitävät heidän lapsistaan huolta myös koulun jälkeen siihen asti, kun he itse pääsevät töistä. Lauttasaaressa jokainen pieni koululainen saa paikan iltapäiväkerhotoiminnasta. P Teksti ja kuva Katja Pesonen ienten koululaisten iltapäiväkerhoihin on haku parhaillaan käynnissä. Viimeinen hakemuksen jättöpäivä on 29. huhtikuuta. Miten on teidän perheenne laita? 1-2-luokkalaiset pääsevät koulusta usein jo aamupäivällä kello 12. Jos vanhemmat pääsevät töistä kello 16 tai 17, on tuossa välissä pitkä aika pienen lapsen olla joko yksin kotona, tai heittää mikroon lihapiirakka ja suunnata kaverin luokse avaimet kaulassa. Helsingissä on useita vaihtoehtoja iltapäiväkerhoiksi 1-2-luokkalaisille lapsille. Helsingin kaupunki tarjoaa leikkipuistoissaan heille tilat olla ja leikkiä, minkä lisäksi koulujen perusopetuksen ryhmämuotoista toimintaa järjestävät koulut, seurakunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat 200 toimipaikassa. Leikkipuistoja kaupungissa on 65. Lauttasaaressa Helsingin varhaiskasvatusvirasto järjestää avoin­ta iltapäivätoimintaa Lahna­ lahden leikkipuistossa. Opetusviraston organisoimaa ryhmämuo­ toista iltapäivätoimintaa järjes­ tävät yksityinen yritys Nano Laut­ tasaaren ala-asteen koulussa sekä Lauttasaaren seurakunta kir­ kon tiloissa. Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston leik- kipuistotoiminnan johtava leikkipuisto-ohjaaja Anja Virolainen kertoo noin 3000 lapsen käyttävän leikkipuistoja päivittäin. Kun lukuun lisätään vielä muut kerhotoiminnan järjestäjät, käytännössä helsinkiläislapsilla on aina paikka, mihin koulun jälkeen mennä. Erityisen hyvä tilanne on Lauttasaaressa, jossa ainakin toistaiseksi on löytynyt paikka iltapäiväkerhosta jokaiselle lapselle. Perusopetuksen iltapäivätoimintaan eivät välttämättä mahdu kaikki halukkaat, sillä niiden toiminta on ryhmämuotoista ja paikkoja on rajallinen määrä. Myös niiden tilat ovat rajalliset. Leikkipuistoihin mahtuvat yleensä kaikki. ?Joissakin puistoissa tilat voivat olla todella täynnä, mutta asia on ratkaistu niin, että osa lapsista on välillä ulkona ja osa sisällä. Leik- ? Me ollaan paljon ulkona. Täällä syödään myös välipalaa, tänään oli hamppareita. kipuistotoiminta on luonteeltaan muutenkin sisä- ja ulkotoimintaa?, hän sanoo. Leikkipuiston ohjaajilla on valvonta ja huolenpitovastuu. Sisätiloissa on leluja, askartelutarvikkeita sekä pelejä. Ulkona lei­ keissä lasten mielikuvitus on rajana. Halutessaan lapset tekevät läksyt, syövät välipalan ja viettävät lopun aikaa eli noin puoli viiteen saakka leikkien vapaasti tai osallistuen ohjaajien järjestämiin tuokioihin. Lauttasaaressa Nano-kerho ja seurakunnan kerho ovat opetusviraston alaisuudessa ja niillä taas on hoitovastuu. Toiminta on siis pääosin ohjattua. Iltapäiväkerhot noudattavat opetusviraston tekemää toimintasuunnitelmaa, jossa on määritelty millä tavoin kerhon toiminta järjestetään. Toiminnan tarkoitus on tukea koulun- ja kodin kasvatustyötä. Sekä Lahnalahden leikkipuistosta että seurakunnasta ja Nano-kerhosta haetaan pari ensimmäistä viikkoa ekaluokkalaiset hoitoon ja opetellaan samalla kou­lumatkaa. Sähköinen hakemus iltapäivätoimintaan löytyy opetusviraston nettisivuilta.
• Lauttasaari Nro 11 ? 24.3.2016 tuo istä 7 Vesille! PÄÄSIÄINEN LAUTTASAAREN KIRKOLLA To 24.3. Kiirastorstain ehtoolliskirkot: klo 14 ja klo 19. Pe 25.3. Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus klo 11, mukana Kirkon Kamarikuoro. Pe 25.3. Kirkkokonsertti klo 16, Lauttasaaren Laulajat; johtaa Victoria Meerson, Jenkins: Requiem. Vapaa pääsy, Ohjelma 10? (Huom aika, klo 16) Lahnalahden leikkipuisto ?Kivointa on leikkiä poneilla!?, hihkuu Sointu. ?Se oli kanssa kivaa, kun tänne tuli poliiseja ja palokunta ja ne kertoi, mitä ne tekee ja miten sammuttaa tulipalo ja mitä pitää tehdä, jos syttyy tulipalo?, kertoo Sara. ?Ja äsken me pelattiin kirppupeliä ja se oli hauskaa. Ulkona voi tehdä vaikka mitä: lumiukkoja, kiipeillä, leikkiä hippaa. Me ollaan paljon ulkona. Täällä syödään myös välipalaa, tänään oli hamppareita?, Sara jatkaa. He tulevat Lahnalahden leikkipuistoon yleensä kello 12 tai 13 aikoihin. ?Joskus menen sitten kotiin. Joskus on kiva mennä kotiin, joskus on kiva tulla tänne. Täällä saa leikkiä muiden kanssa, ollaan saatu täältä uusia kavereitakin, mutta kotona saa katsoa niin paljon telkkaria kuin haluaa ennen kuin äiti ja isä tulevat?, virnistää Elli. Lahnalahden leikkipuisto on kävijämäärältään yksi Helsingin isoimpia. Sosiaaliohjaaja ja tiiminvetäjä Minna Haapa kertoo puistoissa olevan pää­paino ulkoilulla. Sisälläkin on kyllä runsaasti tilaa: on askarteluhuonetta, sali, iso leikkikori ja kokonainen kaappi lautapeleille. Lapset keksivät helposti uusia leikkejä olivat he sitten sisällä tai ulkona. ?Lapset kyllä tykkäävät olla ulkona, heitä ei tarvitse sinne patistaa. Yleensä sisällä ollaan vain silloin, kun ulkona on rankkasade, mutta esimerkiksi viime syksy oli niin hieno ja lämmin, että söimme välipalaa pitkään ulkona?, hän sanoo. Lahnalahdessa aloitti viime syksynä 140 koululaista. Heistä suurin osa on tokaluokkalaisia, ykkösiä vain kymmenkunta. Ohjaajia on viisi. Leikkipuistossa järjestetään loma-aikoina ohjattua toimintaa ja sinne ovat tervetulleita aivan kaikki lapset, nekin jotka ovat kirjoilla muissa iltapäiväkerhoissa, viettämään mukavaa aikaa puistossa tai osallistumaan niiden järjestämille retkille. Kesäkuusta elokuuhun kaikille alle 16-vuotiaille tarjotaan lounas ilmaiseksi. Lauttasaaren seurakunnan iltapäiväkerhoon mahtuu 90 lasta. Kerhoon otetaan ainoastaan ekaluokkalaisia. Tokaluokkalaisia kehotetaan siirtymään puistotoimintaan, sillä sen ikäiset eivät välttämättä kaipaa enää yhtä ohjattua toimintaa kuin pienet seitsenvuotiaat. 90 lasta on jaettu kolmeen ryhmään ja jokaisessa on kaksi lastenohjaajaa. Lasten kanssa ulkoillaan, askarrellaan, musisoidaan, tehdään käsitöitä, urheillaan ja tarvittaessa autetaan myös läksyissä, joita monet lapset tekevät kerhossa. Kirkossa erikoisuuksia ovat iso liikuntasali, jota he käyttävät usein sekä pihalla grillipaikka ja pieni puutarha. Vaikka toiminta on opetusviraston koordinoimaa ja sillä on kasvatuksellinen tavoite, mistään kou­lun jatkeesta ei kuitenkaan ole kyse. Toiminta on suunnitelmallista, ei opetuksellista. Lapsi on tehnyt päivätyönsä jo koulussa ja sen jälkeen hekin saavat vaihtaa vapaalle. ?Oma ohjenuorani on, että on oltava hauskuutta, leikkiä ja lepoa?, hymyilee lapsi- ja perhetyön tiimivastaava Eija Härkänen. Kerho tarjoaa joka päivä välipalan sekä ylimääräisen tunnin päivään, sillä opetusviraston mukaan iltapäiväkerhotoiminta kestää kello 16 saakka, mutta Lauttasaaren kirkossa saa olla aina kello 17 asti. ?Olemme päättäneet sen niin, sillä monilla vanhemmilla on vaikeuksia ehtiä töistä tänne neljäksi ja joskus puoli viideksikin, joten haluamme tuoda siihen helpotusta. Iltapäiväkerhojen tarkoitushan on tuoda turvaa ja apua myös vanhemmille. He voivat olla rauhassa töissä tietäen, että heidän lapsensa ei joudu olemaan yksi kotona vaan heistä pidetään valvotusti huolta.? Su 27.3. Ilmainen kirkkokyyti linja-autolla pääsiäispäivän messuun. Lähtö klo 10:15 Lauttasaaren senioritalon edestä, Pohjoiskaari 1-3. Paluu samaan paikkaan messun jälkeen. Su 27.3. Pääsiäispäivänmessu klo 11. Su 27.3. Pääsiäislounas seurakuntasalissa klo 12.30 alkaen, aikuiset 10?, lapset 5?, tuotto yhteisvastuukeräykseen. Ma 28.3. Toisen pääsiäispäivänmessu klo 11. www.helsinginseurakunnat.? /lauttasaari facebook.com/lauttasaarenseurakunta Lauttasaaren seurakunta Nano ? Lasten ja nuorten kerhotoiminta Nano ? Lasten ja nuorten kerhotoiminta on kahden naisen, Katariina Hynynen-Tetenburgin ja Riia Luoman yritys, jonka he perustivat kymmenen vuotta sitten Sipooseen. Nykyään Nanolla on kerhotoimintaa viidellä koululla Vantaalla ja Helsingissä seitsemällä. Lauttasaaressa Nano toimii molempien alakou­ lujen tiloissa. Pajalahden koululla Nano-kerhossa on lapsia noin 40 ja Myllykallion koulussa noin 80. Pajalahdessa on vain ykkösluokkalaisia ja Myllykalliossakin heitä on enemmistö, mutta joitakin kakkosia on myös mukana. ?Lauttasaaressa on todella paljon lapsia, ja koska pienet ekaluokkalaiset tarvitsevat kaiken uuden äärellä niin paljon tukea ja turvaa, olemme yhteistuumin kirkon kerhoväen sekä Lahnalahden leikkipuiston työporukan kanssa muistutelleet vanhempia puistotoiminnan mahdollisuudesta. Tokaluokkalaiset ovat jo paljon itsenäisempiä ja pärjäävät hyvin puistotoiminnassa. Kaikki halukkaat lapset ovat kuitenkin tähän asti mahtuneet meille mukaan?, kertoo Luoma. Nano-kerhossa toimitaan selkeän päivä- ja viikkorytmin mukaan. Lapsille ohjataan erilaisia harrasteita, kuten askartelua, liikuntaa eri muodoissa ja ilmaisutaitoa, he muun muassa opettelevat palloilulajeja koulun liikuntasalissa sekä suunnittelevat ja toteuttavat nukketeatteriprojekteja. Luoma kiittää opetusvirastoa siitä, kuinka hyvin se pitää iltapäivätoiminnan tarjoajista huolta. Heille järjestetään koulutuspäiviä ja verkostoitumistapahtumia. Lauttasaaressa yhteisöllisyys toimii myös iltapäivätoiminnan tarjoajien ja koulun kesken. ?Lahnalahti, seurakunta ja me teemme paljon yhteistyötä. Syksyisin järjestämme lapsille yhteisen elokuvatapahtuman ja keväisin meillä on sählyturnaus. Myös Lauttasaaren ala-asteen rehtori Johanna Honkanen-Rihu kutsuu meitä säännöllisin väliajoin tapaamiseen, jossa keskustelemme siitä, miten on mennyt ja mitä teemme tulevaisuudessa.? www.pj.? | Museokatu 34 LVIS Huolto Korjaus Päivystys Lauttasaari-Seura vuokraa Punaisen Huvilan juhlatiloja. Tilat sopivat max.30 hlön tilaisuuksiin. Tiedustelut ja varaukset: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Hinnat: arkisin 45 euroa/tunti, lauantaisin ja sunnuntaisin 240 euroa/päivä. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista 20%:n alennus. Punkkibussi on liikkeellä! TBE-rokotukset kätevästi ja edullisesti S-Market, Itälahdenkadulla torstaisin klo 14-18:30 24.3 alkaen! koko aikataulu: saaristolaakarit.fi