• Lauttasaari Lauttasaari Nro 3 ? 23.1.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Linjastosuunnitelma meni läpi s. 3 Oliko Atlantis Pohjolassa? s. 6-7 1 Nro 3 23.1.2015 Musakoulu rokkaa s. 8 LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT Merkkisilmälasit pakettina + = 1-tehot* 150e Monitehot 300e ? Kehykset noin 150 merkkikehyksen valikoimasta, kotelo ja puhdistusliina. ? Linsseissä kova- ja heijastuksenpoistopinta. Linssit 1.5 taitekertoimella, *varastovoimakkuuksin Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi Hoivaa ja huolenpitoa Kun yksin ei pärjää. Tarjoamme hoivakodeissamme muistisairaille ja muille ikääntyville turvallista ja viihtyisää asumista, hoivaa ja huolenpitoa vakituiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen. Vire Koti Hermanni Vire Koti Käpylä Vire Koti Lehtisaari Vire Koti Sofia&Severi, Sofianlehto Ota avuksesi Kotiapu-Koralli Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi kuntoon ammattitaidolla - ja kotitalousvähennyksin (www.vero.fi). Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta! Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi ? Siivoukset: viikko-, kausi- ja muuttosiivoukset. ? Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto, kukkien hoito, kaupassa käynnit. Kotiapu-Koralli Puh. 09 -2289 0502 Fax 09 -2289 0503 koralli@kolumbus.fi www.kotiapukoralli.fi Gyldenintie 3 00200 Helsinki Tervetuloa tutustumaan! Löydät kotien yhteystiedot osoitteesta www.mainiovire.fi/helsinki. Meille käyvät myös palvelusetelit. OTA YHTEYTTÄ: puh. 044 278 6882 tai myynti@mainiovire.fi Meiltä palvelut myös kotiin arjen tueksi! Hyvän elämän asialla.
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 23.1.2015 Valoa pimeyteen Kaikki me saarelaiset ulkoilemme mielellämme Lauttasaaren kauniilla rannoilla ja puistoissa. Pimeänä vuodenaikana saatamme joutua muuttamaan tavanomaisia reittejämme. Valitettavasti näinkin vanhassa kaupunginosassa on pahoja puutteita valaistuksessa. Eikä puutteita ole vain ulkoilualueilla. On vaarallista, jos suojateitä on sijoitettu kohtiin, joista puuttuu kunnollinen valaistus. Pimeästä yhtäkkiä eteen puikahtava jalankulkija ei ole mukava yllätys autoilijalle. On vaikea havaita kirkkaalla tiellä ajaessaan hämäristä eteen astuva kadunylittäjä. Meillä on Lauttasaaressa hienot rantatiet melkein koko saaren ympäri. Tällä rantaraitilla on edelleenkin pitkiä osuuksia ilman valaistusta. Tällainen paikka on esimerkiksi Kajavarannantien ja Kyyluodontien välillä. Nro 3 ? 23.1.2015 Lauttasaareen yleiskaavatilaisuus Helsingin valmistelemaa yleiskaavaehdotusta voi kommentoida helmikuun 27. päivään saakka. Lauttasaarelaisilla on hyvä tilaisuus saada kohdennettua tietoa kaavan vaikutuksista Lauttasaari-Seuran jär­jestämässä asukasil­ lassa. Tilaisuudessa kaavaa ja sen vaikutuksia selostaa yleiskaava­ suunnittelija Heikki Salmenkivi kaupunkisuunnitteluvirastosta. Uusi yleiskaava poikkeaa aiemmista kaavoista ilmaisutavaltaan, eikä alueiden käyttötarkoitus ole niin tarkkarajaista. Kaavalla on kuitenkin suuri merkitys, sillä kaupunki päättää sillä muun muassa tulevan rakentamisen ja liikenneverkoston tärkeimmät alueet ja rakentamisen tehokkuuden alueittain. Tietyiltä osin kaava on oikeusvaikutteinen. Lauttasaareen esitetään runsaasti lisärakentamista. Lauttasaaren tilaisuus pidetään 10. helmikuuta kello 18-20 Lauttasaaren veneilijöiden kerhotalolla, Lahnalahdentie 3. Tilaisuuteen mahtuu viisikymmentä osallistujaa. Uusi hallitus esittäytyy katja pesonen Valaistus puuttuu myös Isokaaren pohjoispuolella kirkolle vievältä kävelytieltä ja mäestä kirkolta alas sankarihaudoille. Erityisen harmillista on, että koko sankarihauta-alueelta puuttuu valaistus täysin. Kirkon portaiden editse kulkee vilkas kävelyreitti ja hieno sankarihautapatsas sekä itse hautausmaa ovat pilkkopimeitä talvisin. Pitää muistaa, että pimeyteen ei liity vain vaara liukastua tai kompastua. Pimeän turvin on helppo tehdä ilkivaltaa tai vaikkapa ryöstää viaton ohikulkija. Lauttasaari-Seura pyysi joulun alla lehden välityksellä lauttasaarelaisilta tietoa valaistuksen puutteista. Saadun palautteen pohjalta seura tulee lähiaikoina tekemään Helsingin kaupungille aloitteen valaistuksen parantamisesta. Kiitoksia kaikille palautetta antaneille. Ville Elomaa Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Tässä lehdessä Uusi linjastosuunnitelma meni läpi........s. 3 Larulla on paikka historiassa................s. 6-7 Musisoimaan voi oppia missä iässä tahansa.......................................s. 8 Kylmästä Suomesta Chilen lämpöön......s. 8 Ensi viikolla ilmestyvässä lehdessä on teemana terveys ja hyvinvointi. Varaa ilmoitustilasi viimeistään maanantaina 26.1. Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 040 528 6301 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seuran uusi hallitus piti tiistaina 20. tammikuuta ensimmäisen kokouksensa ja on valmis työskentelemään saarelaisten hyväksi. Neljä takarivissä olevaa ovat seuran puheenjohtaja Katri Penttinen, varapuheenjohtaja Ville Elomaa, Shama Österman, Katariina Aaltonen ja Ari Kajander. Keskirivissä ovat seuran toiminnanhoitaja Leena Valtola, Marjukka Andersson ja Aki Heilala. Alhaalla vasemmalta oikealle ovat Kari Jäntti, Matti Tanner, Riitta Elf ja Ilpo Aarniala.
• Lauttasaari Nro 3 ? 23.1.2015 3 HSLn hallitus hyväksyi linjastosuunnitelman HSLn hallitus hyväksyi Länsimetron liityntälinjaston 20. tammikuuta. Lauttasaaren palvelutaso paranee alkuperäisestä suunnitelmasta. Vattuniemessä vuoroväli on ruuhka-aikana 6 minuuttia. Teksti Katri Penttinen HSLn esityksen mukaan Lauttasaaren molempiin linjoihin tulee reittimuutoksia. Katajaharjun linja 20 jatkaa Ruoholahteen. Vattuniemestä liikennöi kaksi linjaa 21 ja 21B. Linja 21B loppuu Lauttasaaren metroasemalle ja linja 21 menee Bulevardia pitkin Erottajalle. Katajaharjusta ja Vattuniemestä tulee yhteys Ruoholahteen ja Lauttasaarentien itäosista säilyy vaihdoton yhteys Lauttasaaren yh­ teiskoululle. Myös saaren Lauttasaarentien alkupäässä yhteydet parantuvat. Linjan 20 kääntöpaikka Ruoholahdessa on Ruoholahdenrannan varressa. Linjat 20 ja 21 kulkevat Ruoholahdessa samaan reittiä. Linjan 20 päätepysäkiltä on yhteys raitiolinja 9:lle. Vattuniemessä linjat 21 ja 21B kulkevat nykyisen Melkonkadun sijasta Vattuniemenkatua, mutta edelleen Heikkaanaukion läpi. Linjat 20, 21 ja 21B menevät Gyldenintien kautta, missä on met­ ron sisäänmeno. Seutulinja 555 päättyy uudessakin suunnitelmassa Lauttasaaren ostoskeskukseen eikä Vattuniemestä ole enää suoraa seudullista yhteyttä. Vattuniemestä ei myöskään ole suoraa yhteyttä keskustaan. Nykyinen linja 21V loppuu kokonaan ja 65A ja 66B muuttuvat siten, että Rautatientorilta linja HSLn hallitus on käsitellyt uutta linjastoehdotusta. Lauttasaaren palvelutasolle suunnitelma tekisi hyvää. 64 menee Itä-Pakilaan, linja 65 Veräjälaaksoon ja linja 66 Paloheinään. Jotta linjat 20 ja 21 tahdistetaan Lauttasaarentiellä, tihennetään linjojen 21 ja 21B vuoroväliä ja harvennetaan linjan 20 vuoroväli ruuhka-aikoina 12 minuuttiin. Vattuniemeen tulee siis ruuhkaaikana vain 6 minuutin vuoroväli. Uusi ehdotus siis harventaa yhteyksiä Katajaharjusta, mutta sieltä pääsee keskustaan joko Koivusaaren itäisen metroaseman kautta tai vaihtamalla 20:stä muualla metroon tai 21:llä Bulevardille. Liityntälinjastosuunnitelma on tarkoitettu noudatettavaksi ohjeellisena Länsimetron liikenteen alusta lähtien ja siihen voidaan teh- Kaikkien linjojen vuorovälit ovat seuraavat: dä tarvittavia muutoksia metron vuorovälien muuttuessa. HSL alkaa valmistautua suunnitelman toimeenpanoon, kun HSL:n hallitus on hyväksynyt sen. Ensimmäisenä vaiheena on kilpailutuksen Vaikea sana sote Teksti Risto Kolanen Saarella vieraili joulun alla Helsingin yliopiston sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi, joka nuorempana työskenteli edus­kunnan sosiaalivaliokunnan sihteerinä valiokuntaneuvoksena. Avoimen tilaisuuden järjesti Lauttasaaren Sosialidemokraatit. Arajärvi puhui ravintola Persiljassa otsikolla Välttämätön sote? Kysy­ mysmerkki sopii monta vuotta valmisteltuun asiaan, joka on varmasti kansalaisille vaikea. Sosiaali- ja terveydenhuollon pal­velu-uudistuksella pyritään Ara­järven mukaan takaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikille kuntalaisille maan eri alueilla. Palvelujen on myös vastattava palvelun käyttäjän, sosiaalihuoltoa tarvitsevan tai potilaan tarpeita. ?Pyrkimys on lähipalveluihin. Uudistus ei välttämättä siirrä mitään nykyistä palvelua toisaalle, mutta sekin saatetaan tehdä. Asiasta päätetään palvelujen järjestämissuunnitelman yhteydessä. Matka palveluun saattaa pidentyä tai lyhentyä. Palveluja pyritään myös tuomaan lähelle ihmistä. Käyttäjä ei liiku tai liikkuu vain osan matkaa, mutta palvelu liikkuu?, kertoo Arajärvi. Tarkoitus on koota sosiaali- ja terveyspalveluja samaan palvelu­ kokonaisuuteen kuin myös perusja erikoispalveluja. Näin potilas saa samassa yhteydessä ja välittömämmin tarvitsemansa so­siaalipalvelut ja vastaavasti sosiaalipalvelujen käyttäjä tarvitsemansa terveyspalvelut. Perus- ja erikoispalvelujen välille saadaan katkottomampi ja joutuisammin toimiva palveluketju. Palvelujen on tarkoitus olla myös kattavia siten, ettei ehkäisevää, hoitavaa, hoivaavaa ja kuntouttavaa palvelua eroteta toisistaan. Näin voidaan päästä varhaisemmassa vaiheessa palvelun käyttäjän tarpeiden mukaisiin palveluihin. Tilaisuuden keskustelu oli vilkasta. Ihmisillä on kova tiedontarve uudistuksesta ja mielissä avoimia kysymyksiä. Mikä on palvelun järjestämisen ja tuottamisen ero selkokielellä sanottuna? Mitä tapahtuu työterveyshuollolle, jota saarelaisten joukossa arvatenkin käytetään paljon. Onko asiakastietojen täysi siirtyminen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä pelkästään hyvä asia asiakkaan kannalta? Arajärvi kannatti sitä, että pal­ velut säilyvät ihmistä lähellä muu­ toksista huolimatta. suunnittelu. HSL:n hallituksen aineiston mu­ kaan metron liityntälinjasto vähentää bussiliikenteen liikennöintikustannuksia noin 13 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna talvi- kauden 2014-2015 bussiliikenteen suoritteisiin. Lauttasaarta kos­kevien parannusten vuosikustannus on 360 000 euroa alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Koivusaaren kaava hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuus­to hyväksyi 14. tammikuuta Koivusaaren osayleiskaavan. Pää­töksen esitteli tuore apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Päätösperusteluista ilmenee hänen kantansa jatkovalmisteluun. Sinnemäen mukaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet Länsiväylän muuttamiseksi kaduksi ja siitä aiheutuvat kustannukset ja velvoitteet. Kaavan yhteydessä valtuusto hyväksyi kolme pontta. Niissä kiinnitetään huomiota Lauttasaarelle muodostuviin ongelmiin ja palveluvajeeseen. Maija Anttilan ponsi edellyttää ikääntyvien ihmisten tarpeiden huomioon ottamista ja monipuolisen palvelukeskuksen rakentamista joko Koivusaareen tai Lauttasaareen. Sirpa Asko-Seljavaaran ehdotuksesta edellytettiin venesataman laajentamismahdollisuuksien selvittämistä yhdessä Espoon kanssa. Ulla-Marja Urhon sai valtuutetut vaatimaan, että parannetaan Koivusaaren metroasemalle Lauttasaaresta tuovia jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä.
• Lauttasaari 4 Nro 3 ? 23.1.2015 Lukijan ääni Koivusaaren suunnitelmaa parannettava K aupunginvaltuusto käsitteli Koivusaaren osayleiskaavaa 14.1.2015. Alue on vaikea rakentaa ja intohimoja herättävä, se on kaunis ja merellinen alue. Koska Koivusaareen tulee met­ roasema, ymmärrän sen rakentamistarpeen. Siitä on mahdollista tehdä hyvä asuin- ja työpaikkaalue, mutta suunnittelun ja rakentamisen aikana pitää ratkoa muutamia suuria ongelmakohtia. Suunnitelmassa on nyt massiiviset liittymät Länsiväylältä. Ne vievät käytännössä niin suuren tilan, että sen takia joudutaan liian suuriin meren täyttöihin. Liitty- mät vievät kolmasosan Koivusaaren pinta-alasta. Itse haluan, että ensin tutkitaan Länsiväylän bulevardisointisuunnitelma ja päätetään sen aikataulusta. Sen jälkeen voisi luopua näistä liittymistä ja rakentaa tiet järkevämmin. Meren täytöt eivät koskaan ole luonnon ja meren kannalta hyvä. Siksi merentäyttöjen tarve tulisi pitää mahdollisimman pienenä. Palvelujen puute on merkittävä ongelma. Lauttasaaren päiväkodit ja koulut pullistelevat jo nyt. Palveluja varten on varattava riittävä määrä tilaa myös Koivusaaren puolelle: kouluja, päiväkoteja ja ikäihmisten palvelut. Lautta- saareen pitää saada sosiaali- ja terveystoimen ikäihmisten monipuolinen palvelukeskus. Tästä on nyt pidettävä huoli. Suunnitelmaan jäi myös muita liikenneongelmia. Pyörätie nimittäin tekee merkittävän mutkan. Lauttasaarentie on tärkein ja vilkkain pyöräilijöiden sisääntuloväylä Hel­sinkiin. Työmatkapyöräilyssä turhat mutkat ovat todellakin turhia. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä tutkittiin pyö­ rätien suoristamista, mutta kor­ keuserot muodostuivat liian suuriksi. Siksi pitää vielä tutkia muita mahdollisuuksia, myös osa­na bulevardisointia. Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin Ulla-Marja Urhon ponsi Koivusaaren metroaseman hyödyntämisestä. Lauttasaaressa Iso­ kaaren ja Katajaharjun suunnalta tullaan käyttämään metroasemaa, joten jalankulku- ja pyöräily-yhteydet pitää laittaa kuntoon jo nyt. Liikenteen vähentäminen ja sen haittojen minimointi pitäisi olla suunnitelman tavoitteena. Kyse on sekä rakentamisaikaisista haitoista, mutta myös uusien asukkaiden liikkumisen tarpeesta. Lauttasaarentien turvallisuus ja viihtyisyys on varmistettava. Olen samaa mieltä Lauttasaari-Seuran kanssa siitä, että metron mahdollisuuksia ei ole suunnittelussa täysin hyödynnetty. Esimerkiksi pysäköintipaikkoja on liian massiivinen määrä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Koivusaaren osayleiskaavan kokouksessaan 14.1.2015. Hakkua ei kuitenkaan isketä maahan huomenna vaan muun muassa yleiskaavan bulevardisuunnitelmien myötä on mahdollista ratkoa näitä ongelmia. ehtoinen seura. Kuoroa kuunnellessa tulee helposti mieleen vanha totuus: ammatin oppii vas­­ta ja vain työssä. Pieni kuoro synnyttää myös vastuullisuutta; kaveria ei jätetä, sillä se haittaa harjoitusta. Ei ole itsestään selvyys Helsingissäkään, että seurakunnalla on kirkkokuoro näin korkeatasoisesta kamarikuorosta puhumattakaan. Monissa seurakunnissa kuorotoiminta on ulkoistettu jollekin kuorolle, joka saa harjoitella seurakunnan tiloissa ja vastapainoiksi se esiintyy ainakin suurimpina juhlapäivinä. Meillä on kaikki omasta takaa. Kuoro on osa seurakuntaa, sen jäsenet ovat muulloin tavallisia seurakuntalaisia. Teologisesti sanottuna, tässä toteutuu luterilainen kansankirkkoajatuskin. Nykyaika ei tiedä, kuinka tärkeä musiikki nimenomaan seurakunnan osallistumisen muodossa oli Lutherille. Hän kirjoitti ajatuksensa musiikista hienoon virsikirjan esipuheeseen, nimellä Frau Musika. Meillä on onni ollut saada seurakun- taamme tämän ihanteen ruumiillistumana oma rouva Musiikki, oma Marjukkamme. Onnittelut jo etukäteen ensi sunnuntaina 25.1. kirkolla saamastasi musiikkineuvoksen tittelistä. Kuorolaululla sanotaan olevan tutkittuja vaikutuksia harrastajien terveyteen, nimenomaan mielialaan. Voitte olla vakuuttuneita, että virkistävä vaikutus sillä oli ja on myös kuulijoihin. Elina Moisio kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, varavaltuutettu (vihr) Kirkon kuoro soi L auttasaaren kirkon kamarikuoron 20-vuotiskonsertti oli todellinen kohokohta saaremme kulttuurielämässä. Kirk­ koon tullut suurilukuinen kuoron ystäväjoukko ei joutunut taaskaan pettymään. On ollut ilo seurata kuoron kehittymistä. Jos viiden vuoden jälkeen sanoin jollekin uteliaalle, että kuoro on kehittynyt, nyt saa jättää arvioinnit sikseen. Voin vedota tässä vain parin muun kirkkokuoron taholta tulleisiin kohteliaisiin ja kunnioittaviin sanoihin konsertin jälkeen. Viittaan vain kanttori Marjukka Anderssonin sanoihin hänen alkupuheessaan, että psalmi taipuu moneksi, mutta niin taipuu ihmisäänikin. Ihanasti soi tämä ihmisäänten instrumentti taitavissa käsissä. Kuoro on asettanut taiteellisen tason todella korkealle. Siitä kiitokset kuuluvat tietenkin ensi sijassa sen johtajalle Marjukka Anderssonille, mutta myös itse kuorolle, joka ei ole ammattimuu­ sikkojen kuoro vaan harrastukseensa omistautuneiden vapaa- SHOKKI! TA R J O U S Tarjoukset voimassa pe-su 23.-25.1.2015 MANGO 700 g AVOCADO 1kg/pss LEHTIKAALI 250 g TALONLEIPÄ Cantonin Special 500g 2 1 AB-jogurtit 400g (1,999,95 kg) K-Extra Herkkulautasta löydät herkulliset Take awaytuotteet myös luomuina. Paistopisteessä paistetaan pitkin päivää tuoretta leipää, suolaista ja makeaa. NAAPURIN MAALAISKANAN SUIKALEET 300g 0 (8,30 kg) Valmistusohje ? Mausta fileesuikaleet haluamallasi tavalla esim. suolalla, tuoreilla yrteillä, pippurilla, curryilla, chilillä, valkosipulilla, hunajalla jne. ? Paista pannulla rypsiöljyn kera n. 4 min välillä suikaleita käännellen. Tarkista maku ja tarjoile. ? Suikaleet sopivat erityisen hyvin salaatteihin, curryihin, pastoihin, kastikkeisiin ? (1,73 kg) (5,90 kg) 2 49 rs 69 prk 95 kpl 99 pss/rs Seppo Väisänen K-Extra Oliivin uudesta salaattibaarista voit kasata mieleisesi salaatin. Kyytipojaksi kaupassa puristetut luomumehut, jotka sisältävät yli puoli kiloa hedelmiä ja kasviksia. vain mielikuvituksesi asettaa rajat. Tarjoukset voimassa 5.1.-1.2.2015 PINGVIINI maustetut 5 kermajäätelöt 1 l ei laktoosittomat 00 2 pkt K-Plussa-kortilla Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 3,19/pkt PINGVIINI maustetut 3 kermajäätelöt 1 l laktoositon 29 pkt K-Plussa-kortilla Ilman K-Plussa-korttia 4,09/pkt DOLMIO 1 pastakastikkeet 500 g ei luomu 99 prk K-Plussa-kortilla (3,98kg) Ilman K-Plussa-korttia 2,30/prk (4,60kg) NOVELLE PLUS 2 kivennäisvedet 1,5L 29 K-Plussa-kortilla pl (sis pnt 0,40) (1,26L) Ilman K-Plussa-korttia 2,79-2,99/pl (sis pnt 0,40) (1,59-1,73L) APETIT 1 peruna-keittokasvikset 750 g 59 pss (2,12kg) K-Plussa-kortilla Iman K-Plussa-korttia 2,05/pss (2,73kg)
• Lauttasaari Nro 3 ? 23.1.2015 Lukijan ääni Koivusaaren osayleiskaava palautettava uuteen valmisteluun K oivusaaren osayleiskaavaa on arvosteltu ennen muuta liian suurista työpaikka- ja asukasmäärätavoitteista, laajoista maantäytöistä sekä merellisen maiseman sulkemisesta. Muun muassa Lauttasaari-Seura, Stadin Rantaryhmä, Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ja pursiseurat ovat esittäneet hankkeen arvioimista kokonaan uudelleen. Koivusaari on poikkeuksellisen huono paikka rakentaa 5 000 asukkaan ja 4 000 työpaikan alue. Osayleiskaava perustuu valtavaan meren ja rantojen maantäyttöön: 1,3 miljoonaa kuutiota maata, 24 hehtaaria. Koivusaaren ja viereisen merenpohjan puhdistaminenkin maksaa, koska siinä on monenlaista myrkyllistä jätettä. Toisaalta kyse on Länsiväylän hienoimpiin kuuluvista merellisistä maisemista, rantojen vihervyöhykkeistä sekä pyöräily- ja kävelyreiteistä Espooseen. Länsimetron rakentaminen an­ taa tietenkin mahdollisuuksia rakentamiseen, mutta se voisikin keskittyä tiiviimmin juuri metroaseman ja Länsiväylän viereen. Jos Länsiväylä muutettaisiin kau­ punkibulevardiksi, sekin vähentäisi maantäyttöjen tarvetta. Samalla liikennejärjestelyt voitaisiin toteuttaa helpommin ja myös Lauttasaaren kannalta paremmin. Ehdotan, että Koivusaaren osa­ yleiskaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että rakentamisen ja maantäyttöjen määrää vähennetään esitetystä. Yrjö Hakanen, SKP www.lauttasaari.fi Lauttasaari -Seura järjestää asukastilaisuuden valmisteilla olevasta yleiskaavasta tiistaina 10.2.2015 klo 18 - 20 Lauttasaaren veneilijöiden kerhotalolla, Lahnalahdentie 3. Ohjelma: Uuden yleiskaavan vaikutus Lauttasaareen, yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivi, kaupunkisuunnitteluvirasto Keskustelu ja kysymykset Tervetuloa saamaan tietoa ajankohtaisesta asiasta. Tarjoa myyntiin, edullinen välityspalkkio! Vuokrattavana Seniori-talosta (Pohjoiskaari 9) 62 m2. Soita ja kysy lisää! 5
• Lauttasaari 6 Nro 3 ? 23.1.2015 Lauttasaarelainen dosentti Mikko Huhtamies kirjoitti kirjan Itämeren historiasta, josta ei puutu rikollisuutta, hulluja tiedemiehiä ja haaksirikkoja. Itämeren historiassa vilisevät rantarosvot ja villit keksinnöt Mikko Huhtamies rakastaa merta ja kaikkea siihen liittyvää. Siksi on luonnollista, että hän kirjoitti Itämeren ja Suomenlahden historiasta kirjan, jollaista ei ole tehty aikaisemmin. Teksti ja kuva Katja Pesonen P ohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies on asunut koko ikänsä Lauttasaaressa. Pienenä poikana hän kat­seli kavereineen usein kaihoisasti Pihlajasaaren kaukaista rantaa ja mietti, mitä ihmettä siellä voisi olla. Se näyttäytyi heille mielikuvissa lähes mystisenä alueena, jossa oli vaikka mitä jännittävää tutkittavaa ja katseltavaa. ?Pihlis siinsi horisontissa kuin muinainen Pohjola, Ultima Thule, renessanssiajan eurooppalaisille kartografeille ja maantieteilijöille. 1400-luvulla tietoa pohjoisista alueista ei juuri ollut ja tiedon korvasi mielikuvitus. Ensimmäisiin Pohjolan karttoihin lisättiin merihirviöitä, vaarallisia pyörteitä ja muita erikoisuuksia. Mekin kuvittelimme kavereideni kanssa Pihliksen olevan salaisuuksien saari?, hän muistelee. Myöhemmin saaret ja väylät ovat tulleet tutuiksi Huhtamiehen monivuotisen purjehdusharrastuksen myötä. Kiinnostus mereen johti samalla merihistoriallisen kirjan syntyyn. Kirjassaan Pohjo­ lan Atlantis ? Uskomattomia ide­ oita Itämerellä (John Nurmisen Säätiö 2014) Huhtamies kertoo uusista näkökulmista Itämeren ja Suomenlahden kiehtovasta men­ neisyydestä. Yli 200-sivuinen opus on kaunista katseltavaa: siellä on vanhoja karttoja ja kuvia, muun muassa sellaisia, joita ei ole aikaisemmin julkaistu missään. ?Pääsin Ruotsissa, Englannissa, Hollannissa ja Ranskassa perehtymään kuvalliseen ja kirjoitettuun lähdeaineistoon, jota ei tätä ennen ole hyödynnetty. Olen erittäin kiitollinen siitä, että olen Jonas Hahnin Jussarön alueen kartta vuodelta 1751, Krigsarkivet, Tukholma.
• Nro 3 ? 23.1.2015 ? Yleensä rantarosvot odottivat rannassa otollisissa haaksirikkopaikoissa laivan kariutumista. saanut ottaa niitä mukaan tähän teokseen.? Pohjolan Atlantis ? Uskomatto­ mia ideoita Itämerellä kertoo laa­ jasti alueen merellisestä historiasta, kuten Pohjolan karttakuvan synnystä. Kun Pohjolan karttakuva 1500-luvulla tarkentui ja maankolkka tuli tunnetuksi, alkoi myös Pohjolan, Skandinavian ja Etelä-Euroopan kulttuurinen vuorovaikutus vahvistua muullakin kuin kirkollis-opillisella alalla. Laivastomahdit, kuten Espanja, huo­­masivat Pohjolan puuvarat ja laivanrakennusosaamisen. Jo 1500-luvulla suomalaisilla oli suu­ ri rooli eurooppalaisessa laivanrakennuksessa. Myös suomalainen terva ja puutavara kiinnosti. Suomen metsiä hyödynnettiin, kun Espanja rakensi voittamatonta Armadaansa 1500-luvun lopulla. Kirjassa ei ole unohdettu myöskään Lauttasaarta, joka histori­ansa aikana on ollut luotsien, ka­lastajien ja pienimuotoisen maan­ viljelyn saari. Kalastuksen merkityksestä kertovat muun muassa Lauttasaaren paikannimet, kuten Lohi­ apajanlahti. Lauttasaari oli vielä 1700-luvulla ulkosaaristoa. Täältä oli pitkä matka Helsingin silloiseen satamaan Pohjoisrantaan, jonne kulki sokkeloinen saaristoreitti. Tuuli tällä reitillä kaupungin eteläpuolella oli usein vastai­ nen. Tuon ajan laivat luovivat huo­ nosti ja kulkivat epäsuotuisissa oloissa vain 1-3 solmun tuntivauhtia. Matka Pohjoisrantaan saattoi kestää Lauttasaaresta jopa kymmenen tuntia. Jos tuuli oli vastainen, soudettiin. Lauttasaari ?Tämän takia aina 1700-luvun puoliväliin kaleerit olivat Ruotsin saaristolaivaston pääkalusto. Epäilemättä kaleerilaivasto käytti myös Lauttasaarta etappinaan, josta täydennettiin vesi- ja muonavarstoja. Kaleerissa saattoi olla jopa 500 miestä.? Porkkalan kärki oli aikoinaan vaarallinen paikka, jossa 1700-luvulla tapahtui haaksirikkoja tuon tuosta. Jussarö Tammisaaren edus­ talla oli kuitenkin kaikista piinallisin laivoille. Meren pohjan alla oli rautamalmia, joka häiritsi kompasseja. Myös rantarosvous haittasi tuon ajan merenkulkua. ?Yleensä rantarosvot odottivat rannassa otollisissa haaksirikkopaikoissa laivan kariutumista. Sen jälkeen he kävivät sekä ihmisten että saaliin kimppuun ? tai ainakin näin perimätieto kertoo. On tarinoita siitäkin, että laivoja oli huiputettu tulien avulla karille ryöstöjä varten. Todennäköisesti tämä ei kuitenkaan ollut kovin yleistä ja julmasti ei todellisuudessa useinkaan toimittu, mutta joka tapauksessa rantaan ajautunut haaksirikkotavara oli saaristolaisille suureksi hyödyksi?, Huhtamies kertoo. Lauttasaarella oli roolinsa myös Viaporin rakentamisessa. ?Viaporin rakentaminen alkoi 1747, vastauksena vuona 1703 perustetun Pietarin muodosta­ maan sotilaalliseen uhkaan. Rans­ ka osallistui Viaporin rakentamiseen, sillä se haluisi rajoittaa Venäjän valtaa Itämerellä. Rakennustyömaalle tarvittiin kalaa, heinää hevosille sekä puutavaraa ja viljaa, joita lauttasaarelaiset pystyivät kuljettamaan helposti paikanpäälle, valottaa Huhtamies. Viapori oli aikoinaan aluksi utopistinen suunnitelma paperilla, mutta siitä erikoinen utopia, että se toteutui. Mikään paratiisi se ei kuitenkaan muinaisen Atlantiksen tapaan ollut. Viaporin rakensivat pakkotyövangit lihasvoiman ja ruudin avulla kallioon. Mistä päästäänkin kirjan nimeen. Mikä oli Pohjolan Atlantis? Huhtamies on omistanut kirjassaan luvun Olof Rudbeckille (1630-1702), joka oli yksi Ruot- sin suurvaltakauden tunnetuimmista tiedemiehistä ja vakuuttunut siitä, että juuri Ruotsi oli Atlantis, veteen muinoin uponnut myyttinen manner, jossa mahtava merikansa eli suuressa vauraudessa. Ensimmäisenä Atlantiksesta puhui Platon dialogeissaan Timaios ja Kritias. Hän kuvailee saarta paratiisiksi, jonka asukkaat olivat jaloja ja hyveellisiä. Tuhansien vuosien kuluttua Atlantiksen kansa kuitenkin ajautui ahneuteen, väkivaltaan ja rappioon, jolloin ylijumala Zeus päätti kostaa näiden toimet. Atlantis upposi maanjäristysten ja tulvien saattelemana yhdessä yössä. Platonin kertomuksen jälkeen alkoi saaren kiivas etsintä, joka jatkuu edelleen. Sitä etsivät sekä tiedemiehet että intohimoiset harrastajat. Rudbeckia Atlantiksessa kiinnosti erityisesti se, että tuo mystinen kansa oli tarinan mukaan kehittänyt teknologian huippuunsa. Hänen mukaansa ruotsalaiset ovat asuttaneet Pohjolan noin sa­ ta vuotta vedenpaisumuksen jälkeen ja perustaneet sinne maailman vanhimman, suurimman ja mahtavimman valtakunnan, jos­ ta kaikki sivistys ja kulttuuri oli lähtöisin. Rudbeck omistautui täysin todisteiden hankkimiselle. Hän teki empiirisiä kokeita, kuten arkeologisia tutkimuksia ja etsi geodeettisin menetelmin Atlantiksen muinaiskanavia ja temppeliä Upsalasta, lähetti Norjan tuntureille malminetsintäretkikuntia pai­ kallistamaan malmisuonia ja kehitteli muutenkin omaa teknologiaansa. Tutkimustuloksensa hän sai onnistuneesti tukemaan Atlantis-teoriaansa, ja ainakin omasta mielestään hän todisti väitteensä. Huhtamies tuo kirjan kansi­ en väliin sellaista tietoa, johon yleensä ei törmää. Itämeri ja Suomenlahti näyttäytyvät niissä innovatiivisina sekä ilmapiiriltään edistyksellisinä ja avoimina alueina. 1700-luku oli yksi hedelmällisimmistä ajanjaksoista kokeellisen tieteen saralla. Sen vanavedessä lipuivat tänne Pohjolaankin muun muassa renessanssiajan su­kellustekniikka, barokin sukellusveneet, sukelluskello ja varhaiset lentolaiteet. Sadat ruotsalaiset ja suomalaiset opiskelijat, virkamiehet, upseerit ja tiedemiehet kiersivät ympäri Eurooppaa valtion tuella etsimässä keksintöjä kaivoksissa, telakoilla ja manufaktuureissa sekä kävivät tutkimassa kuriositeettikabinetteja ja pienoismallikokoelmia. Pohjolan Atlantis ? Uskomatto­ mia ideoita Itämerellä on osa Helsingin yliopiston Suomen Akatemian projektia (2010-2014), jossa Huhtamies tutkii 1700-lukua. ?Tässä projektissa sain vapaasti valita tutkimusaiheet, ja koska meriarkeologia ja -historia ovat lähellä sydäntäni, keskityin niihin. Tietääkseni aiheesta ei ole koskaan kirjoitettu näin laajaa teosta, mutta materiaalia tähän löytyy vaikka millä mitalla, sillä tuona aikana merenkulkuun liittyvistä asioista raportoitiin kirjallisesti ja yksityiskohtaisesti. Seuraavaksi suunnittelen kirjoittavani erikseen Itämeren ja Suomenlahden haaksirikoista sekä sukellus- ja pelastustoiminnasta. Tämä alue on todellinen runsaudensarvi?, hymyilee Huhtamies. 7 Elikkonurkka ritva kostia-martiskainen O nko sinulla lemmikki, joka tykkää poseerata? Lähetä hänestä kuva alla olevien tietojen kanssa, niin me annamme tähdelle palstatilaa. Kuka: Peppi, 5 v. Laji: Koira, valkoinen länsiylämaan terrieri (Westie) Persoonallisuus: Eloisa, äärimmäisen tarkkaavainen ja leikki­ sä luonne. Kestävä, jos­ kus kenties liiankin vaatelias liikunnan suh­ teen, ainakin isännän mielestä. Uskollinen, terhakka per­ heenjäsen. Lempipuuha: Leikkiminen sopivanpituisten päiväunien jälkeen. Mielipuuhaa on jahdata isännän kättä, joka liikkuu koiran oman peiton alla. Ulkona jokainen kiven- tai puunjuuren kolo on pakko käydä tutkimassa, josko jokin pikkueläin löytyisi takaa-ajettavaksi. Lisäksi nauttii matkustelusta auton takapenkillä. Lempipaikka: Lasivitriinin alla omassa, emännän tekemässä divaanissa. Lauttasaari-lehden joka kuukauden viimeisessä numerossa on teema. Silloin pureudumme kulloiseenkin teemaan useamman jutun voimalla ja pyrimme käsittelemään aihetta erilaisista, yllättävistäkin näkökulmista. Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Tammikuun teemanumerossa aiheena on Terveys ja hyvinvointi. Ilmoitusten tilavaraukset viimeistään maanantaina 26.1. osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. TEEMANUMEROT KEVÄTKAUDELLA: ? Terveys ja hyvinvointi 30.1. ? Vesille 27.2. ? Lapset ja perheet 27.3. ? Asuminen, sisustus ja rakentaminen 30.4. ? Naapurimme Tapiola 28.5. ? Kesäextra 26.6. Lehti tarjoaa aina teemaan liittyville yrityksille ilmoitustilaa kampanjahintaan. Pyydä tarjous!
• Lauttasaari 8 Nro 3 ? 23.1.2015 Kitaristi Roni Seppänen on yksi Musakoulun opettajista. Hän soittaa rock- ja hevibändeissä Tracedawn ja Montage. Jälkimmäisen kanssa hän heitti vastikään pari keikkaa Hollannissa. Oppiminen ei ole iästä kiinni Musakoulu antaa opetusta kaikille pikkulapsista eläkeläisiin. Tänä vuonna se täyttää 20 vuotta ja saapuu Laruun. Teksti ja kuva Katja Pesonen M usakoulu perustettiin kaksikymmentä vuotta sitten Malmille sen ajatuksen siivittämänä, että jokaisella, joka haluaa oppia laulamaan tai soittamaan jotain soitinta, olisi mahdollisuus siihen niin rahallisesti kuin ajallisesti. Jonkin ajan kuluttua Musakoulu avasi toisen pisteen Itäkeskukseen ja nyt se on aloittanut Lauttasaaressa. Musakoulu on yksityiskoulu ja sen tunnit toteutetaan yksityisopetuksena. Pääsykokeita ei siis ole ja aikataulut sovitaan sen mukaan, mikä oppilaalle parhaiten käy. Yksityisopetuksesta huolimatta koulun hinnat ovat huokeat, sillä se kuuluu Helsingin kaupungin toiminta-avustuksen piiriin ja saa kulttuurilautakunnalta harkinnanvaraista toimitila-avustusta. Musakoulun rehtori Juha Töyrylä on ollut aikoinaan itse perustamassa koulua. Jokainen takuulla tuntee sellaisen 23 kirjan klassikkosarjan kuin Suuri toive­ laulukirja. Töyrylä on ollut toimittamassa sitä ja monia muita muistettavia teoksia, kuten esimerkiksi Suomipopin helmiä. Piano on Töyrylän soitin ja hän opettaa vapaata säestystä. Musakoulun 25 opettajista monet ovat Sibelius-Akatemian kasvatteja ja musiikkipedagogeja. Töyrylä sanoo Lauttasaaren valikoituneen koulun kolmanneksi pisteeksi siitä syystä, että Lauttasaari on vireä, täällä on kultturelli ilmapiiri ja taidetta halutaan tukea. ?Meidän koulumme pääpainona on rytmimusiikki, mikä käsitteenä sisältää kaiken popista jatsiin ja bluesista rockiin. Klassistakin voimme toki opettaa, jos oppilas niin toivoo. On kummallista, miten näiden kahden välillä vielä yritetään pitää yllä vastakkainasettelua. Parhaat tuloksethan syntyvät vuorovaikutuksesta?, hän pohtii. Musakoulussa soittimina ovat akustinen ja sähkökitara, harmonikka, huilu, ukulele, keyboard, nokkahuilu, piano (klassinen ja rytmimusiikki), rummut, saksofoni, sello, sähköbasso ja viulu. Näiden lisäksi voi opiskella musiikin perusteita sekä klassista ja rytmistä laulua. Yksityistuntien lisäksi Musakoulu suunnittelee bändikoulua. Sopimus tilojen vuokraamisesta on jo tehty Kulttuurikeskus Sähinän kanssa. Heidän toinen suurempi suunnitelmansa on aloittaa muskari tulevana syksynä. Töyrylä ja opettaja, pianisti Panu Heimonen ovat tyytyväisiä siihen, että saavat opettaa kaikenikäisiä. Musakoulu todella on suunnattu kaikille ikäluokille. ?Vanhin oppilaani on ollut 78vuotias?, Heimonen hymyilee. Eri ikäluokkia ei myöskään erotella toisistaan. Malmin bändikoulussa on samassa porukassa teini ja 60-vuotias. Heimosen kanssa samasta asiasta iloitsee kitaransoittoa opettava Roni Sep­pänen, jonka oppilaat ovat 6-70-vuotiaita. Hän on käynyt Sibelius-lukion ja opiskellut musiikkia Pop & Jazz Konservatoriossa. Seppänen valmistui Metropolian Ammattikorkeakoulusta pop­/ jazz-musiikkipedagogiksi vuonna 2013. Soittotunteja hän on kuitenkin pitänyt koko opiskeluajan. ?Aloin itse käydä yksityisillä kitaratunneilla kahdeksanvuotiaana ja minulla oli mahtava opettaja. Yksi syy siihen, että opetan itse on se, että haluan antaa tuon hienon kokemuksen muillekin. Se on inspiroivaa. Ja opettaessaan oppii. Opin oppilailtani koko ajan lisää?, hän sanoo. ?Parasta opetustyössä on vastavuoroisuus. Monet jännittävät vanhemmiten aloittaa jotain uutta, mutta on tosi mageeta, kun ihmiset uskaltavat tempaista ja aloittaa silti. Oppiminen ei ole iästä kiinni, uusia asioita voi omaksua koska tahansa. Hienoa on sekin, kun tunneillani on käynyt joku aivan lapsesta asti ja 14-vuotiaana hän ilmoittaa haluavansa perustaa bändin. Tulee sellainen olo, että olen voinut olla se inspiroiva opettaja.? Musakoulusta saa lisätietoa osoit­ teesta www.musakoulu.net. Siellä voi myös ilmoittaa kiinnostuksen­ sa bändikouluun ja muskariin. Suomi teki vaikutuksen Agustiniin Lauttasaaren yhteiskoulussa puoli vuotta opiskellut chileläinen vaihto-oppilas Agustin Krebs Castro lähti takaisin kotiin mukanaan monia hyviä muistoja. Teksti ja kuva Minna Närvä A gustin Krebs Castro opiskeli Lauttasaaren yhteiskoulussa puoli vuotta. Hän asui Lykin oppilaan Topias Ilmosen kotona elokuusta tammikuuhun. Tuona aikana ehti tapahtua paljon ja muistoja on repullinen kotiin vietäväksi. ?Olen surullinen, että joudun lähtemään. Vaihto onnistui kohdallani todella hyvin; sain ystäviä, ihanan perheen ja opin luottamaan itseeni. Tulen ikävöimään kaikkia tuttujani Suomesta, etenkin perhettäni, joka oli hyvin kannustava ja huolehtivainen. Olin heille kuin oma poika, hän muistelee iloisena, mutta haikeana. Hän on tyytyväinen myös Lykistä saamaansa opetukseen. ?Olin 15 kurssilla ja etenkin englannin osaamiseni parani. Kou­ lu ja opiskelusysteemi ovat täällä paljon parempia verrattuna omaan maahani. Koulu on todella suunniteltu oppilasta varten ja opettajat ovat täällä enemmän oppilaan tasolla kuin Chilessä.? Vapaa-aika kului lukien, opiskellen ja tietysti kavereiden kanssa. Alkusyksystä hän kävi myös yleisurheiluharjoituksissa. ?Kavereiden kanssa kävimme usein keskustassa, elokuvissa tai kahvilla. Perheen kanssa matkustelimme ja pääsin muun muassa ikuiseen Roomaan heidän kanssaan, mikä oli aivan mahtavaa. Suo- Chileläinen Agustin Krebs Castro ihastui suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen. men kaupungeista Rauma, Tur­ku ja Tampere tulivat tutuiksi. Hienoa oli myös päästä perheen kesämökille.? Suomi tekee Agustiniin vaikutuksen. Maisemat ovat erilaisia kuin Chilessä, mutta niin on myös yhteiskunta ja sen toimivuus. ?Luonto oli todella erilaista. Täällä on metsää joka puolella, eikä missään ole merkkejä saastumisesta. Itämeri oli minulle kuin iso järvi. Kotona Chilessä meren tuoksu on erilainen ja aallot paljon isommat. Aloin myös arvostaa aurinkoa vähän toisella tavalla. Pimeys tosiaan muuttaa ihmistä täällä. Suomessa kaikki toimii hienosti; Internet, liikenne ja koko yhteiskunta. Uskomatonta, että voin netistä katsoa, miten olen mihinkin aikaan perillä julkisilla ja sitten todella olen siihen aikaan siellä.? Entä suomalaiset? Toteutuivatko stereotypiat hiljaisista suomalaisista? ?No kyllähän aluksi oli vaikea tutustua. Suomalaiset olivat merkillisen epävarmoja kielitaidostaan. Täällä todellakin kaikki tulevat toimeen englannilla. Sitten kun tutustuin suomalaisiin nuoriin, he olivat hyvinkin puheliaita. Sain myös muutaman oikein hyvän ystävän vaihdon aikana. Suomalaisten täytyy saada tietää, että voivat luottaa sinuun, ennen kuin ystävystyvät.? ?Tulen ikävöimään ihmisiä tääl­ tä. Minulla oli täällä erittäin mukavaa. Suomi ja sen erilainen kulttuuri tekivät lähtemättömän vaikutuksen.? Me Lykissä toivotamme Agustinille kaikkea hyvää tulevaan ja toivom­ me tapaavaamme pian taas uu­ destaan!
• Nro 3 ? 23.1.2015 Lauttasaari 9
• Lauttasaari 10 Nro 3 ? 23.1.2015 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Drumsö Pensionärer rf. Teaterresa till Fallåker söndagen 15 februari kl. 16 Liket som visste för mycket. Bussen går från Hjältegravarna kl. 15.15. Anmälning till Heidi tel 050 300 6832. HELSINGIN TYÖVÄENOPISTO Eteläinen alue, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C, 3. Krs. Tammi-helmikuussa alkavilla kursseilla on vapaita paikkoja. Ajantasaiset kurssitiedot ja kurssipaikkatilanteen näet www. ilmonet.fi. Ilmoittautuminen kevätlukukauden kursseille jatkuu koko lukukauden niin kauan kuin kurssipaikkoja on vapaana. Ilmoittaudu www.ilmonet.fi tai puh. 09 310 88610 ma?to 9?17. H151621 Käpypitsiä VKL, 23.1.-1.2. Kaapelitehdas H151933 Espanjan alkeiden jatko, 26.1.-27.4. Ressun peruskoulu H150956 Hyvänmielen käsityöpiiri, 26.1.-27.4. Kaapelitehdas H151011 Tietotekniikan perusteet ikä­ ihmisille, 28.1.-8.4. Kaapelitehdas H150947 Käsinkirjonta, 28.1.-25.3. Kaapelitehdas H151048 Punonnan uudet tuulet VKL, 30.1.-8.2. Kaapelitehdas H151593 Rumpujen soiton peruskurs­ si VKL, 31.1.-7.2. Kaapelitehdas H150503 Espanjan intensiivialkeiden jatko VKL, 31.1.-22.3. Kaapelitehdas H152476 Tanssiprojekti, 2.2.-4.5. Pajalahden koulu Luentosarjoja, joille on vapaa pääsy eikä tarvitse ilmoittautua ennakkoon: Ranskan historiaa valistuksen ajasta nykypäivään, tiistai klo 17.30-19 Kaapelitehdas. 13.1. Valistuksen aika, 20.1. Ranskan suuri vallankumous, 27.1. Ranska siirtomaaisäntänä, 3.2. Ranskalainen intellektuelli ja 10.2. Ranska ja yhtenäinen Eurooppa. FM Suvi Leppämäki. Talvisota kaunokirjallisuudessa, maa­ nantai klo 14-15.30 Kampin palvelukeskus 26.1. Mika Waltarin sotakuvauksen muutos teoksissa Antero ei enää palaa ja Johannes Angelos, 16.2. Kalle Päätalo ja Laila Hietamies talvisodan kuvaajina (Myrsky Koillismaassa, Ahdistettu maa, Unohduksen lumet) ja 23.3. Talvisodan kuvaukset 1990- ja 2000-luvulla (Anu Kaipainen: Vierus verta täynnä, Ulla-Leena Lundberg: Marsipaanisotilas, Lars Sund: Erikin kirja). FM Lea Toivola. Maatalous, siviilisaation synnyn edel­ lytys tiistai klo 17.30-19 Kaapelitehdas 10 000 vuotta sitten eri puolilla maailmaa ryhdyttiin viljelmään kasveja ja pitämään kotieläimiä, joita ilman meillä ei olisi kaupunkeja, hallitsijoita, ym. sivilisaation piirteitä. 24.2. Maatalouden alku Lähi-idässä, 3.3. Maatalouden alku Saharan etäpuolisessa Afrikassa ja Egyptissä, 10.3. Maatalouden alku Kiinassa, 17.3. Maatalouden alku Väli-Amerikassa , 24.3. Maatalouden alku Andien alueella, 31.3. Maatalouden alku Euroopassa ja Suomessa. FL Eero Muurimäki. Lauttasaaren martat MARTTAILTA tiistaina 27.1. kirkolla, II. kerros, B-porras, kello 18.00. Teema: TUPPERWARE, tervetuloa! Jos kysyttävää, soita Leena 040 512 5703. Lauttasaaren Sosialidemokraatit LASY:n, jäsenistölle avoin, johtokunnan kokous on Leena ja Jorma Westlun­ din kotona keskiviikkona 28.1. klo 19, Puistokaari 9 D 37. Aiheina ovat saaren ajankohtaiset hankkeet, eduskuntavaalit ja kevään muu toiminta. Kaikki saarella asuvat Sdp:n jäsenet ovat tervetulleita. Enemmän tietoa pj Kimmolta, 040 757 613. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Ohjatut jooga-tunnit jatkuvat tiistai­ sin 13.1.2015 - 12.5.2015 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: dynaaminen jooga klo 9.30 10.45, hatha -jooga klo 10.45 - 12.15. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Virva 041 444 1225. Tietoja toiminnastamme www. agoratori.net Shuwakan ry Hontai Yoshin Ryu jujutsun alkeita ope­tellaan jälleen keväällä 2015. Pe­ ruskurssi alkaa sunnuntaina 25.1. klo 19.30 lajiesittelyllä, mutta mukaan voi to­­ ki liittyä myöhemminkin. Myös junnubudon kevätkausi pyörähtää käyntiin. Treenit torstaisin klo 16.15. Toivotamme kaikki perinteisen jujutsun se­ kä junnubudon harjoittelusta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan! Lisätietoja: www.shuwakan.fi Tiira-taidejuliste Erik Bruunin Lauttasaari-Seuralle suunnittelema Tiira-taidejuliste (50x70 cm) myynnissä Punaisella Huvilalla. Julisteesta myös 50 numeroitua arvokappaletta, joissa Erik Bruunin signeeraus. Julisteen voi ostaa myös valmiiksi kehystettynä. Laadukkaissa alumiinikehyksissä kaksi värivaihtoehtoa: musta ja alumiini. ÖPPNA DAG- HEMMET TALLEN BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitar­ rackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för er som inte har svenska som modersmål! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/ drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1 Virasto: ma,ti,to,pe klo 9-14 ja ke 13-18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Pe 23.1. Avoin perhekerho klo 9-12 kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. Pikkukirkko klo 9.30 Tervetuloa lapset ja heidän hoitajansa. La 24.1. Lentopalloa kaikentasoisille pelaajille klo 12.30 liikuntasalissa, uudet pelaajat tervetulleita! Su 25.1. klo 11 Messu. Herättäjän kirkkopyhä, saarna Herättäjä-yhdistyksen toiminnanjoht. Simo Juntunen. Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Messun jälkeen luovutetaan presidentti Sauli Niinistön myön­ tämä musiikkineuvoksen arvonimi kanttori, diplomiurkuri, MuM Marjukka Anderssonille. Seurat kirkkosalissa lihakeittolounaan jälkeen. 8 e. Seurapuhujina Veli-Matti Hynninen, Taina Manninen, Juk­ka Hautala, Juha Rintamäki. Nuorten aikuisten Krypta klo 18 Ma 26.1. Avoin perhekerho klo 9 - 12 kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. Savenvalajat klo 17 vetäjänä Hanna Vuorio. Pienoismallikerho klo 17 varhaisnuorille, tervetuloa uudet harrastajat! Elektroniikkakerho varhaisnuorille klo 18 Kirkon Kamarikuoron harjoitukset klo 18.30, Marjukka Andersson. Ti 27.1. YV-kirjetalkoot: talkoot 10-16 srk-salissa. Talkooväelle keittoa ja kah- vit. Äiti Teresa ?piiri osallistuu talkoisiin. Krypta-klubi 7-10-vuotiaille klo 15. Pelaillaan ja tavataan kavereita. Ainoastaan tiistaisin kryptassa myydään karkkia. Klo 17.30 Lähimmäispalvelun työn­ ohjaus, srk-tien talo 3. linja 22 tied. Sini Havas 09 2340 4322. Avoin rukouspiiri klo 18 Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros. Raamatturinkeli klo 19 Ke 28.1. Krypta-klubi 7-9-vuotiaille klo 15 ja 10-14 ?vuotiaille klo 17. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ?isoja? nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Warhammer-kerho varhaisnuorille klo 17. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä. Materiaalimaksu. Viikkomessu klo 19. Reima Niemelä, Marjukka Andersson. To 29.1. Torstaipiiri klo 12 pastori Marko Heusalan terveiset Iranista. Lapsikuoro alakoululaisille klo 1515.45 seurakuntasalissa. Saarikuoro kaikenikäisille laulajille klo 17.30. Nuorten krypta klo 18. Tule sellaisena kuin olet ?raamattu­ piiri klo 18.30. Muuta Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10-17 ja ke 10-21. Lounas klo 11-13. Ke klo 17-21 tähdellistä leipää ja rujoa hedelmäsalaattia. Pappi tavattavissa to klo 13-15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11-13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla. Päivystävä pappi on tavoitettavissa helmikuun alusta lähtien arkisin puhelimitse klo 9-21 (puh nro 09 2340 4302), virastossa sen aukioloaikoina ma,ti,to,pe 9-14 ja kesiviikkoisin virastossa 13-15, sakaristossa 15-19. Tekstinluku- ja mikrofonikoulutus ti 3.2. klo 18 ja ehtoollisenjakokoulu­ tus ti 10.2. klo 18 kirkkoväärtitoiminnasta kiinnostuneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pirjo.tyorinoja@evl.fi ed. viikon keskiviikkoon mennessä. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 25.1 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Lindström. Böckerman. Kyrkkaffe. Kl. 10-12: Café Kardemumma. Tvåspråkigt café i S:t Jacob. Salenius. On 28.1 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacobs församlingssal. Salenius ? Juliste 25 ? ? Juliste + kehys 85 ? Näistä -20% Seuran jäsenille. ? Signeerattu juliste 180 ? ? Signeerattu juliste +kehys 240 ? Punainen Huvila ? Kauppaneuvoksentie 18 ? Avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30 Kl. 16-18.30: Family Fun i S:t Jacob, Kvarn­ bergsbrinken 1. Mer info: nenne. lappalainen@evl.fi. OBS! Pastorsexpeditionen har nya öppettider: Må, ti och to 10-14, on 13-17 och fr 9-13. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 25.1.2015 klo 11.00: ?Tosi ystävyys Jumalan ja lähimmäistemme kanssa ?. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Kansa, jonka Jumala on Jehova?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Myydään Autohallipaikka 2009 valmistuneesta talosta Särkiniementie 7. p. 050 577 1497 Ostetaan Haluan ostaa 4h +k putkiremontuidussa ja hissillisessä taloyhtiössä Lauttasaaressa. Ei välittäjää. 040 969 6663. Vuokralle tarjotaan Isokaarella hyväkunt. viihtyisä heti vapaa 2H+k+kph+p. P. 040 525 6100. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
• Lauttasaari Nro 3 ? 23.1.2015 Palveluja tarjotaan 11 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Jos joku juttu jäi mietityttämään, osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.lauttasaari.fi Lauttasaari-lehti on perjantaisin ilmestyvä kaupunginosalehti, jota julkaisee kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-lehti jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi lehdellä on toistakymmentä jakelupistettä eri puolella saarta sekä yksi Ruoholahden Kauppakeskuksessa. Lehti on myös luettavissa osoitteessa lehtiluukku.fi. Lauttasaari-lehden viikoittainen painosmäärä on 11 800 kappaletta. Lauttasaaressa on 22 000 asukasta ja 7000 työpaikkaa. Lauttasaari-lehti on ilmestynyt vuodesta 1968. voit käydä lukemassa myös kaikki viime vuoden lehdet.
• 12 Lauttasaari Nro 3 ? 23.1.2015 Tarjoa lapsellesi kiva talvipäivä! PEURAMAALLA LASKETTELUKAUSI PARHAIMMILLAAN! Suuret suksimarkkinat! UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ EDULLISESTI! Välinemyynti Peuramaan vuokraamossa: SUKSIA ? LAUTOJA MONOJA ? LAUTAKENKIÄ KYPÄRIÄ ? LASEJA Aukioloajat kts. www.peuramaa.fi Tervetuloa rinteeseen! ? Etelä-Suomen pisin mattohissi TARKEMMAT AIKATAULUT www.peuramaa.fi ? Lasten moottorikelkat ? Lasten pomppulinnat ? Suksikaruselli ? Lasten teemarinne ja street Lastenkurssien ilmoittautuminen alkanut: Alkeiskurssit Jatkokurssit Yksityisopetusta Kurssiaikataulut ja ilmoittautumiset: www.peuramaa.fi Hanki lapsellesi kiva harrastus Tuo lapsesi kokeilemaan, laskettelu on kiva harrastus! Myös hiihtolomakurssit varattavissa: www.peuramaa.fi