Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
22.9.2016
Jätkäsaaresta
mallia?
Tein hiljakkoin ?turistimatkan? lähinaapuriimme Jätkäsaareen.
Tällä kertaa kävi niin kuin reissussa joskus käy: kotisaarelle
paluu oli matkan sykähdyttävin hetki.
Jätkäsaaressa kivi ryskyy ja pöly lentää. Alueen rakentamistehokkuus on huomattavasti suurempi kuin meillä Lauttasaaressa
nyt. Metsäalueita ja jääkautisia kallioita Jätkäsaaressa ei tietenkään ole, koska se rakennetaan entiselle satama-alueelle ja
täyttömaalle. Maasto on hyvin tasaista, ja rannat rakennetaan
korkeiksi kivikkorannoiksi tulvamääräyksistä johtuen. Umpikortteleita ja nykytrendin mukaisia hyvin tummia taloja on paljon.
En kritisoi Jätkäsaarta ? sen kaltaisia alueita varmasti tarvitaan.
Alueen asunnoille on kovasta hinnasta huolimatta ollut kysyntää.
Kun ihmiset haluavat muuttaa Jätkäsaaren kaltaiselle alueelle,
he luultavasti myös viihtyvät siellä. Mutta en ymmärrä sitä, että
Lauttasaarta halutaan alue kerrallaan vaivihkaa muuttaa Jätkäsaaren kaltaiseksi. Koivusaaren asemakaava on tästä yksi
surullinen esimerkki.
Helsingin visioissa Lauttasaari on osa kasvavaa kantakaupunkia,
jonne halutaan rakentaa ?kantakaupunkimaista? ympäristöä.
Helsingin oikea kantakaupunki on kuitenkin rakentunut vähitellen eikä muutamassa vuosikymmenessä. Siellä ovat näkyvissä
historian eri vaiheet ja arkkitehtuurin kerrostumat. Monipuoliset
kulttuuripalvelut, virastot ja työpaikat ovat myös olennainen
osa kantakaupunkia. Lauttasaaresta ei tule millään tehorakentamisella kantakaupunkia, vaan entistä betonisempi lähiö.
Ymmärrän, että Helsinki kasvaa ja
Lauttasaari samalla muuttuu. Saaren
täydennysrakentamisen tulisi kuitenkin
tapahtua luontoarvoja ja kulttuurihistoriaa kunnioittaen. Rakentaa voi myös
rakentavasti, ei jyräten.
Tässä lehdessä
Lauttasaaren koillisosa
on rakennuskiellossa...........................................s. 5
Opettajat ilman rajoja -hanke
antaa vinkkejä opetukseen...............................s. 6-7
Kriittinen pyöräretki otti kantaa
Koivusaaren kaavasuunnitelmiin.........................s. 8
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
Taitto
Ars Today, 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Oy
Punaisen Huvilan kunnostaminen alkaa syksyn
aikana. Lauttasaari-Seura muuttaa remontin
ajaksi osoitteeseen Pohjoiskaari 9.
kille avoin tiede- ja taidekahvila.
Toiseen kerrokseen tulevat Lauttasaari-Seuran ja Lauttasaari-lehden tilat sekä residenssiasunto
Koneen Säätiön tukeman taiteilijan tai tutkijan käyttöön.
Sekä kartanon että huvilan on
suunniteltu olevan valmiita loppuvuodesta 2017. Tällä hetkellä
remontti etenee aikataulussa. Kun
se on valmis, Lauttasaari-Seura ja
Lauttasaari-lehti palaavat Pohjoiskaarelta uusittuihin tiloihinsa
huvilan yläkertaan. Seura on vuosia vuokrannut huvilasta juhlatilaa, mutta remontin jälkeen toiminta loppuu. Sitä ei ole tarjolla
myöskään enää Pohjoiskaarella.
Syyskuu on siitä historiallinen
kuukausi, että Punaisella Huvilalla tämän kuun aikana juhlivat
ovat viimeiset, jotka saavat juhlia
yhdessä Helsingin vanhimmista
rakennuksista.
auttasaaren kartanon ja
Punaisen Huvilan kunnostaminen on alkamassa syksyn kuluessa.
Sen vuoksi Lauttasaari-Seura muuttaa remontin ajaksi, noin 15 kuukaudeksi, osoitteeseen Pohjoiskaari 9. Muutto
tapahtuu syyskuun lopussa ja
uuden paikan ovet ovat avoinna
jälleen keskiviikkona 5. lokakuuta kello 9.30-16.30. Avoimet ovet
ovat siirtyneet elokuun alussa
maanantaista keskiviikkoon.
Punaisen Huvilan kunnostuksen suunnittelusta vastaa Arkki
tehtuuri- ja muotoilutoimisto
Talli Oy, jonka arkkitehti Minna
Lukander on itsekin lauttasaarelainen.
?Punainen Huvila on kokenut
vuosien saatossa useita muutosvaiheita. Sen nykyinen ulkoasu on
pääosin 1930-luvulta ja säilyy lähes nykyisellään, vaikka julkisivuverhous ja vesikate uusitaan. Sisätilat tulevat muuttumaan uuteen
käyttötarkoitukseen sopiviksi, ja
pintamateriaalit tulevat olemaan
perinteisiä, puuta ja pinkopahvia?,
hän kertoo.
Tällä hetkellä huvilan sisäseinät
on peitetty kipsilevyllä, mikä on
80-luvun ratkaisu. Silloin viimeksi
on tehty suuri peruskorjaus.
Punaisen Huvilan alakertaan
tulee yrittäjän ylläpitämä, kai-
Pysyvätkö sinulla kynä ja kamera kädessä ja saat niillä jotain
aikaankin? Tule silloin Lauttasaari-lehden avustajaksi! Lauttasaari-lehti etsii riveihinsä lisää
kirjoittajia, jotka tuntevat lehtiju-
tun perusteet ja haluavat olla osa
lauttasaarelaisille tärkeää omaa
kaupunkilehteä. Avustajat ottavat
kuvat juttuun itse, joten oma kamera on osa työvälineitä. Erittäin
suotavaa on uutisvainu ja omien
juttuideoiden keksiminen. Työstä
maksetaan pieni korvaus. Kerro
kiinnostuksestasi
lähettämällä
meiliä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi.
Lauttasaari-Seuran
jäsenille
tar
joutuu ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kiertelemään
Kaapelitehdasta opastetulla kierroksella, jossa käsitellään Kaapelitehtaan historiaa, nykyisyyttä ja
tulevaisuutta sekä kurkistetaan
paikkoihin, joihin normaalisti ei
pääse. Kaapelitehtaalla tapahtuu
koko ajan, joten kierroksen osallistujilla on hieno mahdollisuus
nähdä, kuinka kaikki kulissien takana rakentuu.
Kierros järjestetään tiistaina
11. lokakuuta kello 18. Mukaan
pääsee 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta Lauttasaari-Seuran jäsentä. Ilmoittautumisen voi tehdä
meilitse osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai puhelimitse 050 591
6466.
L
Teksti Katja Pesonen
Tule avustajaksi Lauttasaari-lehteen
Hannu Konttinen on kuollut
Bussilinjaa Erottajalle
kaivataan takaisin................................................s. 3
Perustettu 1968
Painos 11 500 kpl
Ilmestyy torstaisin
Tilausmaksu 40 e/vuosikerta
Sanomalehtien liiton jäsen
Lauttasaari-Seura
muuttaa Pohjoiskaarelle
Ainutlaatuinen kierros Kaapelitehtaalle
Riitta Elf
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen
Lauttasaari
Nro 32 ? 22.9.2016
lauttasaari.fi
Lauttasaarelainen sarjakuvapiirtäjä, mainonnan suunnittelija,
tietokirjailija ja graafikko Hannu Konttinen on kuollut. Hän
oli syntynyt 10. kesäkuuta 1944
Viipurissa ja kuoli Helsingissä 23.
elokuuta 2016.
Konttisella oli pitkä historia
mainosalalla. Hän aloitti uransa
mainostoimittajana Hangossa Hyvon-Kudeneule Oy:ssä, jossa hän
työskenteli vuosina 1964?1968.
Oman yrityksen, Konttisen toimiston, hän perusti vuonna 1993.
Hänen sarjakuviaan on julkaistu
muun muassa Mainosuutiset-,
Markkinointi & Mainonta- ja Arvopaperi-lehdissä. Lauttasaarilehteen hän teki suosittua sarjakuvaa vuoden 2016 tammikuusta
elokuuhun.
Tiesitkö, että Lauttasaari-lehden
saa myös nettiversiona älypuhe
limeen tai tabletille? Lauttasaarilehti ilmestyy torstaisin ilmaisena näköislehtenä Lehtiluukussa,
jonka voi sovelluksena ladata Play
Kaupasta tai App Storesta. Sivut
on optimoitu puhelimen ja tabletin näytöillä luettavaksi. Kirjautumalla palveluun voi myös halutes-
saan saada ilmoituksen aina, kun
uusin Lauttasaari-lehti on ilmestynyt Lehtiluukkuun luettavaksi.
Lehtiluukku-sovellus on ilmainen.
Kitaristi Paul-Erik Söderqvist
esiintyy Lauttasaaren kirkossa sunnuntaina 25. syyskuuta
kello 18. Konsertissa kuullaan
taianomainen kokoelma klassisen kitaramusiikin helmiä eteläeurooppalaisesta romantiikasta
omiin sävellyksiin. Ohjelmassa on
muun muassa Federico Moreno
Torroban, Francisco Tarregan
ja Giulio Regondin musiikkia.
Paul-Erik Söderqvist on helsinkiläinen kitaristi ja säveltäjä, jonka tuotannossa klassisen kitaran
perinteet ja estetiikka yhdistyvät
monipuolisiin vaikutteisiin muun
muassa jazzista, kansanmusiikista ja nykymusiikista muodostaen
helposti kuunneltavan monipuolisen kokonaisuuden. Söderqvist
konsertoi ja osallistuu kitarakilpailuihin aktiivisesti, sekä opettaa
useissa musiikkiopistoissa.
Lue Lauttasaari-lehteä kännykällä
Klassisen kitaramusiikin helmiä
Nina Talmén
päätoimittaja
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Lauttasaari.fi
Lue Lauttasaari-lehti netissä
Lauttasaari
3
katja pesonen
Nro 32 ? 22.9.2016
Vieraskynä
Helsinki tylyttää
- iloitaan siitä
mitä meillä on
Länsimetron viivästymistä voi hyvällä syyllä kutsua skandaaliksi. Kustannukset nousevat yläpilveen, ja liikenteen
aloitus viivästyy herra ties kuinka pitkälle. Täsmälleen
ottaen herra ei tätä tosin tiedä; tarkin julkisuudessa
esitetty arvio on Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenen,
vihreiden kansanedustajan Jyrki J. Kasvin tässä lehdessä esittämä ?siinä jouluviinikauden aikaan? 2017.
Samaan aikaan sekä Espoo että Helsinki ovat leikanneet
asukkaillensa elintärkeitä joukkoliikenneyhteyksiä. Tämä
temppu on vain yksi näyte siitä asenteesta, jolla näiden
isojen kaupunkien päättäjät ?alamaisiaan? lähestyvät.
Vallalla on tsaarinaikainen byrokraattimeininki, jossa
kaupunkilaiset rahoineen palvelevat kaupunkia ja sen
koneistoa - eikä päinvastoin.
Lauttasaaren busseista kaikki muut paitsi 21V lehtevät ja saapuvat Kamppiin laiturille 43. 21V lähtee
entisestä paikastaan Sokoksen nurkalta.
Bussilinjat
puhuttavat
Länsimetron viivästyminen aiheuttaa päänvaivaa
sekä päättäjille että joukkoliikenteen käyttäjille.
Eniten kaivataan yhteyttä Erottajalle ja päärautatieasemalle.
L
Teksti ja kuvat Laura Sarpola
auttasaaren uusi
bussilinjasto jakaa
mielipiteitä. Erityisesti internetin
puolella keskustelu aiheesta on käynyt kuumana koko
alkusyksyn ajan, ja varsinkin bussien ahtaus ja lisävuorojen tarve
on noussut esiin moneen otteeseen. Myös Lauttasaari-lehden
tekemässä katugallupissa moni
kertoi kokevansa, että saaren
joukkoliikenne on entiseen verrattuna huonontunut. Kaikkein
eniten matkustajat kertoivat kaipaavansa rautatientorille ja Erottajalle vieviä bussilinjoja.
Länsimetron viivästymistä ja
Lauttasaaren
joukkoliikenteen
tilannetta käsiteltiin myös 14.
syyskuuta pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Ruuhkaisten bussivuorojen ongelmia
käsiteltäessä kuitenkin todettiin,
että Kampin terminaali on täynnä, eikä uusia vuoroja sen kautta
voida enää järjestää. Runsas palautemäärä on kuitenkin tavoittanut kaupunginvaltuuston ja
HSL:n, joka on alkanut kartoittaa
mahdollisuuksia palauttaa bussin
numero 20 liikennöimään ruuhka-aikoina Lauttasaaren ja Erottajan välille.
keskustassa olivat pidentyneet.
Myös kuskien käytös, ajotyyli sekä kiristyneet aikataulut saivat
kritiikkiä osakseen.
?On ollut ongelmaa näiden
pikkubussien menossa, kun on
sellaista poukkoilevaa ajoa ja valtavan nopeita pysähdyksiä. Se on
nyt pahentunut, mitään tuollaista
ei ollut ennen?, kertoo nimettömänä pysyttelevä, päivittäin julkista liikennettä käyttävä mies.
Bussiliikenteen
siirtyminen
leveältä Melkonkadulta kapeammalle Vattuniemenkadulle on
herättänyt myös vastustusta. Lisäksi Vattuniemessä pelätään,
että metron tulon myötä kulkuyhteydet heikkenevät merkittävästi tai katkeavat jopa kokonaan,
kun bussilinjoja lakkautetaan
Vaikkapa siitä yhteisöllisyydestä, josta Lauttasaaressa on
kosolti esimerkkejä. Olen saanut Lauttasaaren Rotaryklubin edustajana olla mukana hankkeessa, jossa suunnitellaan tapahtumia ja tilaisuuksia Suomen 100-vuotisjuhlavuodeksi - täällä saarella. Hankkeen nimi on Suomi 100 Lauttasaari juhlii.
ja metron sisäänkäynnit jäävät
etäälle saaren keskiosiin. Samoja
huolenaiheita jakaa myös alueella
asuva Pirjo Mattila.
?Tähän asti olemme käyttäneet
pääsääntöisesti julkista liikennettä. Meillä on myös oma auto, mutta emme ole ajaneet sillä kaupungilla. Mutta täytyy katsoa tulevaisuudessa, lisääntyykö autoilu, jos
liikennöinti takkuilee. Toistaiseksi olemme kuitenkin olleet tyytyväisiä?, hän kertoo.
Vaikka
muuttuvat
reitit
ovat jättäneet monia vanhoihin
linjoihin tottuneita lauttasaarelaisia pulaan, ovat ne samalla
osoittautuneet toisille varsinaisiksi onnenpotkuiksi.
?Minuun on vaikuttanut tällä
hetkellä vain positiivisesti se, miten reitit nyt sattuivat menemään.
Linja menee ihan talomme edestä, joten meille nämä ovat sattuneet todella hyvin. Minulle myös
Kamppiin meno sopii tällä het-
Kyselyn aikana varsinkin
vanhemmat
lauttasaarelaiset
ker
toivat bussien päätepysäkin
siirtymisen Kamppiin vaikeuttaneen heidän liikkumistaan, sillä
muutosten myötä kävelymatkat
Pirjo Mattila on ollut toistaiseksi
tyytyväinen Vattuniemen alueelle ulottuvaan bussilinjastoon.
Mistä me tavalliset kaupungin asukkaat voimme tämän
mielivallan keskellä ammentaa voimaa?
Jaakko Tawast käyttää julkista
liikennettä työmatkoihinsa.
Viimeistään tämä hanke on tehnyt minulle selväksi, kuinka
valtaisa määrä erilaista toimintaa saarella on tarjolla asukkaiden aktivoimiseksi ja virkistykseksi. Ei taida löytyä sitä
kulttuurin tai yhteiskuntaelämän aluetta, jolta vireää menoa
ei löytyisi. Olen ollut vaikuttunut niistä henkisistä voimavaroista, joita Lauttasaaresta löytyy.
Ensi vuosi tarjoaa loistavan mahdollisuuden koota saaren
asukkaita yhteen, lisätä viihtyvyyttä ja unohtaa harmit,
joita kaupungin asukkaistaan etääntynyt hallinto tuottaa.
Hyvällä onnella ensi vuoden jouluna
100-vuotiaan Suomen pääkaupungin keskustaan pääsee metrolla
- myös lännestä päin.
Ilkka Ahtiainen
Kirjoittaja on Lauttasaaren
Rotaryklubin jäsen. Hän työskentelee toimituspäällikkönä
MTV:n uutisissa.
PS. Lauttasaaren Rotaryklubi ei ole salaseura, ja jos
toiminta alkaa kiinnostaa, kannattaa käydä vilkaisemassa
klubin kotisivua osoitteessa lauttasaarenrotary.net.
kellä paremmin?, kertoo Christel
Koski.
Koski sanoo, että hän on myös
mahtunut lastenvaunujen kanssa
nykyisiin busseihin aiempaa paremmin.
?Mutta tykkäsin kyllä kovasti
vanhasta linjasta, joka meni Erottajalle. Se oli miellyttävä reitti ja
hyvä, jos piti mennä vaikkapa Citymarkettiin?, hän lisää.
Lauttasaaressa työskentelevälle Jaakko Tawastille uudet bussilinjat ovat puolestaan tarkoittaneet vain pieniä muutoksia.
?Kävelymatka on hieman lisääntynyt, eivätkä aikataulut
enää osu ihan niin nappiin kuin
ennen. Reitti ei ole enää aivan
yhtä toimiva, mutta vaikutukset
ovat olleet pienemmät, kuin aluksi luulin?, Tawast kertoo.
Tawast ei omista tällä hetkellä omaa autoa, joten työmatkat
taittuvat aina julkisen liikenteen
avulla. Hän ei pidä mahdottomana ajatusta, että autoilu kuitenkin lisääntyisi tulevaisuudessa.
Monen lauttasaarelaisen ja espoolaisen tavoin myös Tawast on
harmissaan siitä, ettei metron liikennöinti alkanut suunnitellulla
tavalla.
?Metron tulo auttaisi, vaikka
muutinkin vasta pois Kalasatamasta, jonne sillä olisi päässyt
täältä suoraan. Keskustastakin
metrolla pääsisi Lauttasaareen
nopeammin, joten kyllä sitä tulisi
varmasti käytettyä?, hän pohtii.
Metroa saadaan kuitenkin tämän hetkisten arvioiden mukaan
odottaa vielä jonkin aikaa. Länsimetro Oy on ilmoittanut tiedottavansa metrohankkeen edistymisestä lokakuun aikana.
Lauttasaari
4
Nro 32 ? 22.9.2016
Vastine
Jyrki J. Kasvi pyörsi MTV:llä sanansa
Lauttasaari-lehti (8.9.2016) kertoi, että kansanedustaja Jyrki J.
Kasvi totesi länsimetron aloittamisesta, että varmaa tietoa ei ole,
mutta ?epäilen liikenteen alkavan
siinä ?jouluviinikauden aikaan?
2017?. MTV uutisoi lehtemme
kertoman tiedon. Vastineessaan
Kasvi sanoo MTV Uutisille yrittäneensä ?vain keventää tunnelmaa?.
?Kerroin lyöneeni vetoa siitä,
että kulkeeko metro ensi vuoden
jouluna ja vedon panoksena oli
vuoden 2017 jouluviinit. Joku il
meisesti käsitti minun tarkoittaneen, että juna ei kulkisi vielä silloin?, hän jatkaa.
Hän sanoo, ettei ?missään nimessä sanonut tai tarkoittanut?,
että länsimetro ei kulkisi syksyllä
2017.
Kasvilla ei ollut antaa MTV:n uutisille täsmällistä arviota metron
liikennöinnin alkamisen ajankohdasta. (mtv.fi)
Jyrki J. Kasvi esitti HKL:n
kesämajalla avomielisen, joskin
jouluviinikauteen liittyvän, viinive
torinnastuksen länsimetron valmis
tumisen uudesta lykkääntymisestä.
Usea paikallaolija ymmärsi puheen
näin, vaikka se tapahtuikin ?kevennyksenä? erovaatimuksia tihkuneessa ilmapiirissä.
Lukijan kuva
HKL-liikelaitoksen johtokunnan pitkäaikainen jäsen Ari Lehtinen yhtyi kysyttäessä inhorealistiseen aikakäsitykseen. Hänellä
on entisenä metrotyömaaduunarina tuntumaa työmaakokousten
tunnelmaan. HSL:n hallituksen jäsen Hannele Kerola kommentoi
arvion lisäävän odotusta kustannusten kasvusta. Suoria bussilinjoja tarvitaan enemmän ja pidemmälle aikajaksolle. HSL on tehnyt
korotusesityksiä bussilippujen
hintoihin länsimetron kustannusten karkaamisen takia.
En ollut vessassa puheen aikana, vaikka toimitusjohtaja Matti
Kokkinen niin MTV:lle totesi.
Olin tilaisuuden vetäjä ja varmis
tin vielä Kasvilta sanonnan keskustelun myöhemmässä vaiheessa. Kysyin myös, saako tämän
laittaa lehteen. Yleensä toimittaja
ei kysy erikseen lupaa julkisessa tilaisuudessa, mutta puhujille
kysymyksiä tehneenä vetäjänä se
tuntui korrektilta.
Totta kai Länsimetron hallituksen jäsenen avoin puhe herätti
paikalla hämmennystä. Toimitusjohtaja Kokkinen näytti kauhistuneelta. Hän vastasi vain tarkemman tiedon tulevan lokakuulla,
ja täsmentää ?lokakuun lopulla?
Iltalehden (9.9.2016) verkkosivulla.
Annan tunnustusta kansanedustaja Kasville, joka Länsimetro Oy:n
kolmesta poliittisesta hallitusjäsenestä ainoana uskaltaa antaa
lausuntoja ja haastatteluja. Kuukauden päästä tiedämme, minkä
vuoden jouluviinejä me ?länsimetroseksuaalit? (mainosslogan
keväällä 2016) pääsemme kohottamaan metrojunan kunniaksi
Lauttasaareen ja Espooseen. Ja
millä hinnalla.
Risto Kolanen
toimittaja
Oletko napannut mielenkiintoisen kuvan Lauttasaaresta? Lähetä kuvasi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi
Menneen kesän muistoja, juhannusruusu.
Kuva Mervi Klimenko
Merimetso 28. elokuuta. Kuva Kari Kemppinen
Syksyn lehti maahan ehti. Kuva Jari Neuvonen
Lukijan ääni
Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi.
Miksi liikenneyhteydet eivät pelaa?
Nykyinen liikennesumppu osoittaa mielestäni kaksi asiaa. Lauttasaarelaisia kohdellaan huonom
min kuin espoolaisia ja muita
helsinkiläisiä. Missään muualla
ei metron tulo ole aiheuttanut tällaisia ongelmia, eivätkä ne suin-
kaan metron valmistuttua poistu
? päinvastoin. Toiseksi se osoittaa, miten heppoisissa kantimissa
liikennesuunnittelu on. Liikenteen määristä ja kohdistumisesta
ei näytä olevan mitään tietoa.
Vasta nyt huomataan, että Kam-
pin terminaali on täpötäynnä ja
että suuri osa matkustajista meneekin Erottajalle. On hyvä, jos
Erottajalle tulee vuoroja ruuhka-aikoina, mutta se ei riitä. Kyllä
sinne riittää matkustajia muiksikin ajoiksi. Ja koska tarve on py-
syvä, niin yhteyskin tulisi tehdä
pysyvästi.
Otettakoon ruuhkautuminen
opiksi ja varmistettakoon, että
syöttöliikenne ja yhteydet keskustaan todella toimivat. Pelkään
pahoin, että etu-Lauttasaaresta,
on mahdotonta mahtua mukaan,
ainakaan ruuhka-aikoina. Kyllä
nämä pienbussit tulevat täyttymään jo paljon aikaisemmin.
Lauttasaari?lehden numerossa
30 oli kirjoitus ?Särmö ei vastusta
kahvilahanketta?. Särmö tarkoittaa siis Särkiniemen Mökkiläiset
ry:tä.
Särmön hallitus edustaa jäse
nistöään eli tässä tapauksessa
mökkiläisiä. Tieto suunnitellusta
kahvilahankkeen laajuudesta ei
kuitenkaan tavoittanut mökkiläisiä. Siispä otsikossa mainittu kanta on pienen joukon kanta.
Vuoden 2016 vuosikokoukses
sa kahvilaprojekti mainittiin, mut
ta ei sen suunniteltu laajuus, eikä
asiaa oltu otettu kokouksen esityslistalle. Mökkiläisille on jäänyt
käsitys pienehköstä kahvilarakennuksesta.
Myöhemmin olen hankkinut
tietoa siitä, että kyseessä onkin
paljon suurempi kahvila-ravintolahanke mahdollisin anniskeluoikeuksin.
Aktiivisena mökkiläisenä olen
keskustellut joidenkin mökkiläisten ja alueella ulkoilevien kanssa.
Kukaan ei ole vastustanut kahvi-
lahanketta, päinvastoin sitä on
toivottu. Sen sijaan suunnitellun
kokoista hanketta vastustettiin ja
jopa hyvin raivoisasti. Tämä kertoo tiedotuksen tarpeellisuudesta.
Luvan hakija olisi voinut mainita hankkeesta alueella olevalla
ilmoitustaululla, jolloin tieto olisi
tavoittanut mökkiläiset ja alueella liikkuvat lukuisat lauttasaarelaiset ulkoilijat.
Suunnitelman laaja-alaisuuden
vuoksi hankkeesta olisi heti al-
kuun pitänyt järjestää enemmän
tiedotusta esimerkiksi tiedotustilaisuuksien muodossa. Asia olisi
herättänyt enemmän keskustelua
kuin mihin nyt on ollut mahdollisuuksia.
Lauttasaarelaisten aktiivisuudesta ottamaan kantaa aluettaan
koskevissa kysymyksissä kertoi
kuluvana vuonna saadut 5010
allekirjoitusta adressiin Pelaste
taan Lauttasaaren vehreys ja
omaleimaisuus. Liian laaja ravintolatoiminta voi aiheuttaa herkän
ympäristön kulumista ja rauhattomuutta alueella.
Lehden numero 30 kirjoituksen otsikkoon viitaten: Minäkään
en vastusta pienehköä kahvilaa.
Kannatan yrittäjyyttä, mutta tällä
ulkoilualueella tulee mielestäni
kaikin mahdollisin tavoin ottaa
huomioon ympäristön suojeleminen.
Särkiniemen kahvilahankkeen tiedotus puutteellista
Seppo Väisänen
Maija Seppelin
mökkiläinen
Lauttasaari
Nro 32 ? 22.9.2016
5
Lauttasaaren koillisosassa
rakennuskielto jatkunee
Koillisessa Lauttasaaressa on alueita, joissa
rakentaminen on kielletty. Kielto jatkuu todennäköisesti ainakin vuoden 2018 loppuun asti.
Teksti Katri Penttinen
K
aupunkisuunnittelulautakunta esittänee
20. syyskuuta kaupunginhallitukselle
kahden
rakennuskiellon jatkamista Lauttasaaressa.
Toisessa kyse on laajasta yhteensä
54 tontin alueesta Koillis-Lauttasaaressa. Toinen on yksittäinen Tiirasaarentien länsipäässä sijaitseva
tontti. Kaikki tontit ovat yksityisomistuksessa.
Kaupunkisuunnitteluviraston
mukaan molempien alueiden rakennuskieltoa tulee jatkaa kahdella
vuodella, koillisosassa 14. joulukuuta 2018 saakka ja Tiirasaarentien tontilla 18. marraskuuta 2018
saakka.
Koillis-Lauttasaaren rakennuskieltoalue kuuluu vuonna 1988
rakennuskieltoon määrättyyn isom
paan alueeseen, jota on kaavoitettu
kuudessa osassa. Viidelle osa-alueelle on hyväksytty asemakaavan muutokset, jotka ovat saaneet lainvoiman ja näin ollen rakennuskielto
on niissä päättynyt.
Viimeisellä osa-alueella uu
del
leenkaavoitustyö on kaupunkisuun
nitteluviraston mukaan keskeytynyt
muun muassa Länsimetron takia.
Kohde on nyt kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa,
ja muutosehdotus pyritään esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta 2018.
Rakennuskielto on tarpeelli
nen,
jotta kaavoitusprosessin ai
kana
voitaisiin turvata suojeluarvojen
säilyminen muun muassa rakennuksia peruskorjattaessa. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä säätelemään liiketilojen määrää
ja sijaintia eikä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä.
Tiirasaarentien tontilla sijaitseva rakennus on luokiteltu Helsingin kaupunginmuseon tekemässä
Lauttasaaren rakennusinventoin
nissa kulttuurihistoriallisesti ar
vokkaaksi kohteeksi. Perusteina
on todettu, että rakennuksen ark
kitehtuuri on harkittua ja viimeis
teltyä. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on hyvin säilynyt
alkuperäisessä asussaan, tai tehdyt
muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen.
Kartta koillisen Lauttasaaren rakennuskielto alueesta.
LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS
40,2m² Pajalahdentie 31 D.
Tulevan Kauppakeskuksen ja Metron
lähellä mainio läpitalon huoneisto.
Hyvässä, peruskorjatussa yhtiössä erittäin tehokas pienkoti 2H, IKK.KK, KPH.
Hyvin ja huolella pidetty huoneisto,
jossa hyväkuntoiset tammilautaparkettilattiat. Huoneiston sijaitsee talon
rauhallisemmalla puolella, kauempana
Kauppakeskuksesta, näkyminä kauniit
viherpihat. Ensimmäinen kerros ei
tässä päädyssä ole matalalla, sisään ei
näe ollenkaan. Hp. 225.000?
Markku Enström
LKV, alalla vuodesta 1988
0400 416 114
Matti Pulliainen
LKV, alalla vuodesta 1983
0400 451 121
Erkkerin kautta
uuteen asuntoon!
ASUNTOMYYNTI
ASUNTOVUOKRAUS
LIIKETILAT
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki
kulut).
40m² Otavantie 5 C. Nyt on
asunnosta upeat näkymät! Erittäin
valoisa pikkukoti 2H, KK, KPH länteen. Lauttasaaren vanhimpiin taloihin
kuuluvassa kerrostalossa ylimmän
7/7 kerroksen huoneisto, hissikin on.
Huoneiston lattiat on lakattua mäntylautaa. Talon peruskorjaukset on
tehty, viimeisimpänä piha-alueiden
kunnostus 2015. Joulukuussa avautuu
samalle kadulle uusi kauppakeskus
Lauttis. Hp. 248.000?
Asiakkaamme ostaa remontoitavan 1-3h Lauttasaaresta.
Ei kuluja myyjälle, ostotoimeksianto asiakkaalta.
Veli-Pekka Närhi
tj, alalla vuodesta 1994
0400 810 540
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy
Lauttasaarentie 4
00200 Helsinki
Puhelin (09) 682 4050
Fax (09) 6824 0530
Email: lkv@erkkeri.fi
www.erkkeri.fi
LKV
Suomen
kiinteistönvälittäjäliiton
jäsentoimisto
Lauttasaari
6
Nro 32 ? 22.9.2016
Opettajat ilman rajoja -hankkeessa mukana olevat Chimm Raymong ja Heng Kim ovat viettäneet pari viikkoa tutustuen lauttasaarelaisiin kouluihin. He vierailivat muun muassa Eero H
Pallasahon tunnilla Lykissä.
?Täällä oppilas ei jää y
Kambodzhasta Opettajat ilman rajoja -hankkeen
kautta tulleet Chimm Raymong ja Heng Kim tutustuivat lauttasaarelaisiin kouluihin yksitoista päivää. Takataskussa on merkittäviä huomioita, jotka
parantaisivat heidän maansa koulujärjestelmää.
Y
Teksti ja kuva Katja Pesonen
hteistyöorganisaation johtaja
Chimm
Raymong
ja yläkoulun opettaja
Heng Kim
ovat viettäneet yksitoista päivää
tutustuen Lauttasaaren yhteiskoulun ja alakoulujen toimintaan
tavoitteenaan saada ideoita kotimaansa Kambodzhan koulujärjestelmän uusimiseen.
Raymong ja Ming ovat tulleet
Lauttasaareen toista vuotta käynnissä olevan Opettajat ilman rajo-
ja -hankkeen myötä. Heidän lisäkseen mukana on ollut alakoulun
opettaja Kor Chetra. Lauttasaaresta lähti neljä opettajaa sekä
Lykistä että alakoulusta kahdeksi
viikoksi vapaaehtoistyöhön Kambodzhaan, Battambangin alueelle.
Raymong ja Ming lähtivät innostuneina ja kiinnostuneina mukaan hankkeeseen, koska tiesivät
suomalaisen koulusysteemin laadukkuuden. Kun tulee tilaisuus
tutustua yhteen maailman parhaimmista koulutusjärjestelmistä, siihen kannattaa tarttua.
Kaksikko kuvailee matkaansa
valaisevaksi. He ovat vierailleet
sekä alakoulussa että Lauttasaaren yhteiskoulussa ammentaen
ideoita. Pintapuolisella tarkkai-
lulla on paljastunut selkeitä eroja
koulukulttuurissa.
?Kambodzhassa kaikilla on
koulupuvut, tytöillä ehdottomasti hiukset kiinni ja pojilla lyhyet
hiukset. Tunneilla istutaan pulpeteissa hiljaa ja suorassa. Täällä
voidaan makoilla tuoleilla hyvinkin rennosti. Meillä on myös tiukka kuri. Oppilasta rangaistaan,
jos hän häiritsee tunnilla. Hänet
voidaan laittaa luokan eteen seisomaan hattu päässä?, kertoo
Raymong.
Syvempi tarkkailu sen sijaan auttaa näkemään sellaisia
perustavanlaatuisia eroja, joiden
toteuttaminen
Kambodzhassa
olisi arvokasta. Raymong on ilahtunut suomalaisten koulujen tavasta huolehtia oppilaidensa terveydestä.
?Kun oppilaalla on ongelmia,
olisi hienoa, jos voisimme ohjata
hänet koulupsykologin pakeille,
kuten täällä tehdään. Kouluterveydenhoitaja taas pitää huolta
lasten ja nuorten terveydestä
ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Tähän lukeutuu myös seksivalistus. Tällainen kokonaisvaltainen
oppilaan tukeminen on hienoa
kaikin puolin ja haluaisin sen ehdottomasti osaksi meidän koulujamme?, sanoo Raymong.
Häntä on puhutellut eniten juuri se, että oppilas saa tukea eikä
tätä jätetä yksin vaikeankaan elämäntilanteen tai oppimisvaikeuksien keskellä. Siinä missä heillä
yhtä luokkaa kohden on yksi
opettaja, Suomessa koulunkäyntiavustaja on tarvittaessa luokassa niiden oppilaiden tukena, joilla
on haasteita omassa oppimisessaan. Oppimisvaikeuksista kärsivien on mahdollista saada apua
erityisopettajalta.
?Kambodzhassa oppilas jää ongelmiensa kanssa liian helposti
yksin?, Raymong toteaa.
?Lisäksi opettajat ovat kärsivällisempiä Suomessa. He vastaavat
kärsivällisesti ja antavat opiskelijoille ohjeita ja auttavat tehtä-
vissä, mutta tekemättömistä läksyistä ilmoitetaan vanhemmille.
Vanhempien ja koulun yhteistyö
on tiivistä ja saumatonta, he työskentelevät yhdessä oppilaiden
eteen. Arvostan sitä.?
Hän sanoo opetuksen itsessään
olevan hyvin erilaista Suomessa
kuin heillä, mihin varmasti vaikuttaa se, että opettajilla on enemmän
aikaa hankkia tietoa tunteja varten
sekä valmistella tunteja. Opiskelijoilla on paljon opintomateriaalia,
jota hyödyntää.
?Täällä oppilaille opetetaan
kriittistä ajattelua, kun taas meillä tunnit ja koulu ylipäätään perustuvat asioiden ulkoa opetteluun.?
Raymongia ja Kimiä kiinnos-
taa myös teknologian käyttäminen
oppitunneilla. Heillä ei ole koulussa
kannettavia tietokoneita, tabletteja
ja älypuhelimia. Suomessa on puhuttu jo pitkään siitä, onko teknologiaa jopa liikaa. Kim ja Raymong näkevät asian eri tavalla.
Lauttasaari
Nro 32 ? 22.9.2016
7
Jessika Gammals nro 22 HIFK:n puolustuksen puristuksessa.
Käsipallokausi
on taas käynnissä
Käsipallokausi on alkanut ja
Dickenin naiset ovat sen suosikkeja. Seura on myös kasvanut
viime vuosina, ja lisää harjoitustilaa kaivataan.
K
Teksti Markku Enström Kuva Jan Nylund
Hukan, Lauri Wikbergin ja Tommi
yksin?
?
Kun oppilaalla on
ongelmia, olisi
hienoa, jos voisimme
ohjata hänet koulupsykologin pakeille,
kuten täällä tehdään.
?Mielestäni teknologian käyttö
on juuri hyvä asia, se on edistyksellistä. Meillä se on aivan liian rajoittunutta.?
Teknologian ihannoinnista huo
limatta kumpikin haluaisi panostaa
kirjastoon.
?Kirjaston rahoittaminen on
de
mokratian tukemista?, Raymong perustelee.
Palattuaan Kambodzhaan Raymong ja Kim pitävät esitelmän
kaikesta oppimastaan. Raymongin
mukaan valtiolla on kova tahtotila nostaa kambodzhalaisen kou
lujärjestelmän tasoa, joten uu
sia
ajatuksia otetaan vastaan avoimin
mielin ja niitä jopa janotaan. Resurssit ovat toinen asia. Raymongin
ykköshaaveet kouluterveydenhoitajasta ja -psykologista eivät välttämättä ole toteutettavissa silmänräpäyksessä, mutta toteutettavissa
kuitenkin.
?Uskon, että kun on tahtoa, löytyy myös keinoja. Mikään ei ole
mahdotonta. Kaikki on vain kiinni
siitä, milloin aika on oikea.?
ahden edelliskauden naisten
Suomenmestari, lauttasaarelainen Dicken avasi kautensa
kohtaamalla pahimman kilpakumppaninsa HIFK:in. Nämä
joukkueet ovat kohdanneet
toisensa finaaleissa edelliset kolme kautta.
Ottelu päättyi Dickenin selvään voittoon
maalein 29-19. HIFK sinnitteli mukana ensimmäisen puoliajan (11-8 Dickenille) suht
tasaisesti, mutta toisella puoliajalla Dicken
meni menojaan eikä jättänyt vierasjoukkueelle mahdollisuuksia.
Nyt alkaneella kaudella ovat joukkueiden
väliset erot samantasoiset kuin edelliskaudella. Mitä todennäköisemmin Dicken ja HIFK pelaavat finaaleja ensi keväänäkin. Pronssimitaleista taistellee tiukimmin Sparta Helsingistä ja SIF Siuntiosta.
HIFK menetti usean pelaajan viime kaudesta osan lopettaessa ja osan vaihtaessa
seuraa. Etenkin maalivahtipuoli on kysymysmerkki kauteen uusien maalivahtien
ollessa hyvin nuoria ja kokemattomia. Myös
valmennus vaihtui mikä tuo aina jotain uutta
joukkueelle. Dicken menetti myös muutaman
pelaajan, mutta sai taas takaisin erinomaisen paluumuuttajan Anna Lindholmin, joka
palasi joukkueeseen yhden Norjassa pelatun
kauden jälkeen.
Dickenin valmentajan Thomas Hivértin
mukaan joukkue on paremmassa kunnossa
kuin vuosi sitten tähän aikaan. Kesäharjoittelu on mennyt hyvin, ja Saksassa pelattu harjoitusturnaus onnistui mainiosti. On siis lupa
odottaa menestyksekästä käsipallokautta tänäkin vuonna.
Dickenin käsipalloseura on kasvanut
viime vuosien aikana merkittävästi mikä on
tuonut myös seuralle kasvukipuja. Seurassa
on jo noin 450 junioria, lisäksi seniorit päälle. Hallivuoroja seura ei kuitenkaan ole juurikaan saanut lisättyä, vaikka tarve on suuri.
Lauttasaaren hallihankeongelmakaan ei ole
ratkennut. On hienoa, että käsipallo on lajina
entistä suositumpaa ja vetää lapsia ja nuoria
lajin pariin, mutta toinen asia on sitten pystyvätkö seurat jatkossa ottamaan näitä uusia
harrastajia toimintaansa harjoitusmahdollisuuksien ollessa rajalliset.
Seurojen halliongelmaan kun vielä lisätään
Lauttasaaren koulujen vähäiset liikuntapaikkamahdollisuudet on selvää, että jotain pitäisi tehdä. Nyt kun vihdoin kaikki myöntävät,
että lapsia ja nuoria pitää saada liikkumaan
entistä paremmin, toivoisi myös, että Helsingin kaupungilta saataisiin konkreettista tekoja asian edistämiseksi. Näitä odotellessa.
Lisätietoa seuran toiminnasta sekä edustus
joukkueista löydät netistä
www.dicken.fi, twitteristä sekä Instagramista
Lauttasaari
8
Nro 32 ? 22.9.2016
Pyöräily Helsingissä kehittyy
Helsingin polkupyöräilijät ja Helsingin seudun Maanystävät järjestivät viikko sitten kriittisen pyöräretken
Länsiväylälle.
Helsingissä on Keihäsen mielestä oikea suunta. Mitä paremmin
järjestelyt alkavat toimia, kiistat eri osapuolten välillä toivottavasti vähenevät. Keihänen kiittelee kaupunkia siitä, kuinka ison askeleen se on ottanut rakentamalla jatkuvasti toisistaan eroteltuja
pyörä- ja jalankulkuväyliä kolmitasoisiksi, toisin sanoen kävely-,
pyörä- ja autokaistat on eroteltu toisistaan korokkeilla selkeyden
vuoksi. Iso askel ovat myös pyöräkaistat.
?Lisäksi avainasemassa on pyöräteiden ja -kaistojen yksisuuntaistaminen, jolloin ajoneuvoliikenne kulkee kadulla aina samaan
suuntaan. Tämä parantaa merkittävästi risteyksien turvallisuutta.
Suurin osa autojen ja pyörien kolareista tapahtuu risteyksissä,
kun pyöräilijä tulee risteykseen oikealta. Autoilijat katsovat risteyksissä usein vain vasemmalle, koska odottavat sieltä tulevan
autoliikennettä. Oikealta tuleva pyöräilijä jää helposti huomaamatta. Yksisuuntaisten pyöräteiden ja -kaistojen myötä tämä ongelma poistuu täysin?, Keihänen sanoo toiveikkaana.
Särkiniementien ja Lauttasaaren sillan välinen osuus on hänen
mukaansa yksi Helsingin vaarallisimmista, sillä siinä on useita
risteyksiä, joissa näkyvyys on erittäin huono. Lisäksi autot pysäköivät pyöräteillä ja jalkakäytävillä, ja pyörätie on paikoittain niin
kapea, ettei edes tavallisilla pyörillä ole pystynyt kohtaamaan
toista pyöräilijää turvallisesti, saati sitten tavarapyörillä tai peräkärryn kanssa. Vaikea osuus on edelleen työnalla, ja näillä näkymin sen pitäisi valmistua lokakuun loppuun mennessä, jolloin
pyöräily siirtyy Lauttasaarentiellä sen molemmin puolin valmistuville pyöräkaistoille.
Parempien pyöräreittien puolesta
Kriittinen pyöräretki otti viime viikolla kantaa
muun muassa Koivusaaren suunnitelmiin, johon
suunnitteilla oleva moottoritieliittymä on Helsingin kaupungin strategian vastainen.
T
Teksti Katja Pesonen
Kuvat Jarmo Ruhanen
iistaina 13. syyskuuta lähti Narinkkatorilta
kuuden jälkeen
noin 250 pyöräilijää Länsiväylää
pitkin päättäen
matkansa Hanasaareen. Siitä polkijat palasivat takaisin Länsiväylää pitkin päätepisteenä Ruoholahden Itämerentori. Kriittinen
pyöräretki -tapahtuman järjestivät Helsingin polkupyöräilijät ry
ja Helsingin seudun Maan ystävät
ry.
Tapio Keihänen Helsingin
polkupyöräilijöistä kertoo tapahtumalla olleen kaksi tarkoitusta.
Ensinnäkin sillä haluttiin nostaa
esiin Koivusaari, johon suunnitellaan Keihäsen mukaan yleiskaavan vastaista moottoritieliittymää.
?Matkalla Lauttasaareen pyöräilijä joutuu jo nyt menemään
mäkistä ja mutkaista reittiä, jota
Koivusaaren liittymä vain pahentaa. Miksi tehdä sellainen ratkaisu niiden takia, jotka tulevat Koivusaareen autolla vain kolme kilometriä Helsingin keskustasta??,
hän kysyy.
Yleiskaavan vastainen se on
siksi, että uudessa yleiskaavaehdotuksessa Länsiväylä on mer
kitty kaupunkibulevardiksi. Koivusaaren moottoritieliittymä on
myös ristiriidassa Helsingin kaupungin tavoitteen kanssa, jossa
parannetaan kevyen liikenteen
reittejä ja vähennetään yksityisautoilua, sillä Koivusaaren suunnitelma kuitenkin priorisoi autoilun. Helsingin polkupyöräilijät
vaativat, että kaupunki noudattaisi omia strategioitaan sanahelinän sijaan.
Toinen kriittisen pyöräretken agenda oli osoittaa tukensa
Länsiväylän bulevardisoinnille.
Jot
kut lauttasaarelaiset pelkäävät, ettei Länsiväylän liikenne vähene bulevardilla, vaan nykyinen
liikenne jatkaa reittiä ja mukaan
liittyy vielä uusien asuntojen rakentamisen myötä vielä enemmän autoja. Liikenne voi myös
siirtyä Lauttasaaren asuinkaduille, joissa päästöt moninkertaistuvat. Helsingin pyöräilijöillä on
kuitenkin toinen teoria.
?
Pyöräilijä on hyvin
pieni silloin, kun
vieressä on parituhatta kiloa
painava auto.
Koivusaareen suunniteltu moottoritieliittymä pakottaa pyöräliikenteen keltaisella merkityn pääväylän
kiertoreitille ja korkean mäen päälle.
?Kaupunkibulevardi olisi pyöräilijäystävällinen, nythän Länsiväylän varrella ei ole edes pyöräilymahdollisuutta. Näemme, että
bulevardisoinnin myötä autoliikenne vähenee ja väylä rauhoittuu. Kun bulevardisointia on tehty muissa maissa, on huomattu
ruuhkautumista tapahtuvan kyllä
alussa, mutta jonkin ajan päästä
liikenne rauhoittuu tavoitetasolle?, hän kertoo.
?Bulevardi pidentäisi moottoritien alkua 2-3 kilometriä Espoon
suuntaan, mikä parantaisi pyöräilymahdollisuuksia, mutta myös
rauhoittaisi liikennettä nykyistä
pidemmältä pätkältä. En usko liikenteen lisääntyvän, sillä ei Helsingin keskustakaan loputtomiin
autoja vedä.?
Ennen kriittisen pyöräret
ken alkua Narinkkatorilla olivat
puhumassa apulaiskaupunginjoh
taja Anni Sinnemäki ja liikenneasiantuntija Antero Alku. Keihäsen mukaan tapahtuma meni
oikein hyvin. Palautetta on tullut
sekä puolesta että vastaan. Hän
huomauttaa, että hajuton ja mauton mielenosoitus, joka ei herätä
minkäänlaisia tunteita on enemmänkin epäonnistunut kuin onnistunut.
Sosiaalisessa mediassa ei tarvitse montaa sivua klikata, kun
joutuu keskelle kävelijöiden, pyö
räilijöiden ja autoilijoiden tulenpalavia riitoja ja syyttelyitä siitä, kuka vaarantaa liikennettä eniten.
Keihänenkin on tietoinen ilmapiiristä.
?Eri tahot liioittelevat asioita paljon. Ylivoimaisesti suurin
joukko liikkuu täysin normaalisti
eikä ole riski kenellekään. Kiista
on myös epätasapainossa. Pyöräilijä on hyvin pieni silloin, kun
vieressä on parituhatta kiloa pai-
nava auto. On selvää, kumpi saa
liikenteessä enemmän pahaa aikaan.?
Hän muistuttaa vauhdin olevan
suhteellista silmälle. Kun pyöräilijä ajaa 25-30 kilometriä sekunnissa, se näyttää kovemmalta
vauhdilta kuin silloin, kun samaa
nopeutta ajaa auto. Lisäksi on aivan yleinen ongelma, että kävelijät kävelevät pyörätiellä. Kuka on
viime kädessä se pahin syyllinen?
Vai voisivatko kaikki kohentaa
käyttäytymistään liikenteessä?
Keihänen näkee keskustelussa
yhtäläisyyksiä Hollannissa 60-luvulla ja Tanskassa 80-luvulla käytyihin keskusteluihin pyöräilyn
painottamisesta sekä puolesta
että vastaan. Nykyään kumpaakin
tituleerataan maailman parhaimmiksi pyöräilymaiksi, joissa kaupunkeja on rakennettu pyöräily ja
kevytliikenne ylipäätään etunokassa.
Nro 32 ? 22.9.2016
Lauttasaari
9
Lauttasaari
10
Nro 32 ? 22.9.2016
Saarella tapahtuu
Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
Drumsö
Pensionärer rf
Torsdagsträff 22.9. kl. 14 ?Ordet är fritt?
berättelser av våra medlemmar samt vi
spelar Bingo. Biljetterna till Lilla Teatern
19 oktober betalas på mötet. Ring Birgitta
om något oklart tfn 050 346 1002
Kulttuurikeskus
Sähinä
Heikkiläntie 10, info@sahina.fi,
046 548 6703, www.sahina.fi
Perjantaisin klo 17?21 Liikuntasalin
avovuoro: tule treenaamaan omatoimi
sesti Sähinän saliin, josta löytyy äänen
toisto, ilmastointi ja seinän mittainen
tanssipeili! (Sisäänpääsymaksu vapaaeh
toinen.)
Lauantaisin klo 10?11 Yin & yang
-joogaa: dynaaminen joogatunti sopii
aloittelijoille sekä aiemmin joogaa har
rastaneille (15 e / kerta, vetäjänä Jutta
Janhonen).
TIISTAISIN
klo 19?20 2. kerroksessa Ratsastajan
kehonhallintakurssi. Ryhmässä kes
ki
tytään syvien tukilihasten vahvistami
seen, liikkuvuuden ylläpitämiseen ja ta
sapainon parantamiseen. Vetäjänä toimii
Johanna Jussila, jolla on yli 20 vuoden
kokemus henkilökohtaisesta ja ryhmien
ohjauksesta eri urheilu- ja kehonhuol
tolajien parissa. (20 e / kerta, ilmoittau
tumiset ja lisätiedot: johanna.jussila@
crescendoconsulting.fi.)
klo 19?20 3. kerroksessa Yin & yang
-joogaa: rentouttava joogatunti sopii
aloittelijoille sekä aiemmin joogaa har
rastaneille (15 e / kerta, vetäjänä Jutta
Janhonen).
KESKIVIIKKOISIN
klo 10?11 Seniori Latin: tanssitunti,
joka on suunniteltu ikäihmiset huomioi
den. Tunnilla tanssitaan eri latinalaistans
seja helpoilla askelsarjoilla. Kunto kohoaa
huomaamatta ja mieli virkistyy! (13 e /
kerta, lisätiedot www.suvitanssi.fi).
klo 18.30?20 3.kerroksessa Sähinä
Sessiot: tule seuraamaan teatteriesitys
tä tai osallistumaan kuvataidetyöpajaan!
Viikottain vaihtuvat ohjelmanumerot ovat
kaikille avoimia ja ilmaisia, katso tarkem
pi aikataulu osoitteesta:sahina.fi/tapah
tumat.
klo 19?20 2. kerroksessa Hatha-flowjoogaa: tunnilla liikutaan hengityksen
johdattamana yhdistellen lempeitä ja dy
naamisia asanoita. Tunti sopii hyvin kai
kentasoisille (14 e / kerta, vetäjänä Susanna
Manninen).
Makers Kahvila on auki joka päivä!
Ma?pe klo 7.30?19.30
La?su klo 10.00?17.00
Sähinä tarjoaa syksyn aikana kursseja
eri-ikäisille monista eri lajeista ja aiheis
ta. Lisätiedot Sähinän sivuilta www.sahi
na.fi, sähköpostitse osoitteesta kurssit@
sahina.fi tai Facebookista nimellä sahina
helsinki.
LAUTTASAAREN MARTAT
Marttailta tiistaina 27.9. kello 18.00
kirkolla, B-rappu, 2. kerros, tervetuloa!
Jos kysyttävää, soita Heidille 050 438
1146.
lauttasaaren
musiikkiopisto
Kaikki konsertit ovat Mirjam Helin -salis
sa, jos ei toisin mainita. Katso mahdol
liset muutokset ja lisäkonsertit opiston
nettisivuilta www.lmo.fi
Ke 5.10. klo 19.00 Lokakuun Loistokkaat
Pe 7.10. klo 18.00 Pianistien Syyskon
sertti, Leena Kotkavuoren oppilaat
La 8.10. klo 10.30 Muskarilaisten syys
konsertti
klo 11.30 Muskarilaisten syyskonsertti
Ke 12.10. klo 19.00 Sellistien syyskon
sertti, Laura Saaren oppilaat
Ma 17.10-pe 21.10. SYYSLOMA
Pe 28.-30.10. Näppärikurssi, Mäkipellon
koulu, Haaga
Lauttasaaren Vihreät
Lauttasaaren Vihreiden tapaaminen
keskiviikkona 5.10.2016 klo 18.00 Ca
sa Maressa. Tervetuloa kaikki kiinnostu
neet suunnittelemaan syksyn toimintaa.
Lauttasaaren palvelujen kehittämisen
lisäksi puhutaan kevään kuntavaaleista.
Lisätietoja: elina.moisio@vihreat.fi
LAUTTASAARIseinäkalenteri 2017
LUOVUUDEN
TORI AGORA RY
Ohjatut joogatunnit jatkuvat syyskaudel
la tiistaisin 30.8.-13.12.2016 nuorisotalo
Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti:
Dynaaminen jooga klo 9.30 - 10.45,
hatha jooga klo 10.45 - 12.15. Ei toimin
taa syyslomaviikolla 42. Ilmoittautuminen
ja tiedustelut Virva 041 444 1225.
Lauttasaaren
kirkko ja seurakuntakeskus
Myllykallionrinne 1 F
p. 09 2340 4300
lauttasaari.srk@evl.fi
Kirkkoherranvirasto on auki ma, ti, to,
pe 9-12 ja ke 12-18.
Päivystävä pappi tavoitettavissa puhe
limitse arkisin 9-21 numerosta 09 2340
4302.
Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai
tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10-11
p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimit
se Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini
Havas p. 050 380 3531.
La 24.9. klo 12.30-14 Kuntolentopalloa
joka lauantai naisille ja miehille, jumppa
sali C-porras.
Su 25.9. klo 11 Popahtava Messu,
Työrinoja, Valojärvi. Klo 11-12 Pyhäkoulu,
aloitetaan kirkossa. Klo 18 Kirkossa Ki
taramusiikin suloa! Paul-Erik Söderqvist,
vapaa pääsy. Ohjelma 10/5e.
Ma 26.9. klo 9-12 Avoin perhekerho
kaikille lapsille ja hoitajille.
Klo 12-13 Diakoniaruokailu St Jacobin kirkossa, 3 e ateria.
Klo 17-20.30 Savenvalajat raamatturyhmä, muovaillaan saviesineitä ja kes
kustellaan samalla Raamatun kohdista,
E-porras.
Klo 17.30 Elektroniikkakerho 7-12-vuo
tiaille,
Klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.
Ti 27.9. klo 9-12 Avoin perhekerho kai
kille lapsille ja hoitajille. Ykkös- ja kak
kosluokkalaisten iltapäivä,
klo 14 Kryptaklubi 7-12-vuotiaille,
klo 17 koripallokerho ja
klo 18 kokkikurssi. Lisätietoja teijo.jun
nola@evl.fi.
Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras 2.
krs.
Ke 28.9. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa,
klo 15 Lapsikuoro kirkossa,
klo 17 Nuorten Krypta,
Klo 17.30-20 Larun olohuone, mukavaa
yhdessäoloa Kirkkokahvilassa. Tarjolla
tähdellinen iltapala: voileipiä ja hedel
mäsalaattia, maksu vapaaehtoinen.
Klo 19 Viikkomessu, Heusala, Valojärvi.
To 29.9.klo 12 Torstaipiiri srk-salissa,
Kylli Tikkanen: Kateus
Pe 30.9. klo 9-12 Avoin perhekerho
kaikille lapsille ja hoitajille,
klo 16 sählykerho eka-tokaluokkalaisille
jumppasalissa.
Su 2.10. klo 11 Mikkelinpäivän perhemessu, Markkunen, Valojärvi.
Muuta
Kirkkokahvila on auki ma-pe klo 10-17
ja lounas klo 11-13.
Lapseni ? muotokuvia eri tekniikoilla, Veera Pirilän taidenäyttely Kirkkokah
vilan aulassa 28.9. asti.
Tarvitsetko tukea tai keskustelu
apua? Näitä on saatavilla Lauttasaa
ren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30-20.
Keskusteluapua tarjoaa vapaaehtoisena
toimiva psykoterapeuttiopiskelija. Terve
tuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä,
ei maksua. Varaa aikasi ennakkoon osoit
teesta lauttasaari.srk@evl.fi tai puheli
mitse 09 2340 4300.
Lähimmäispalvelukurssi 30.9.-1.10.
Töölön kirkolla. Tiedustelut ja ilmoittau
tumiset 16.9. mennessä diakoni Sini Ha
vas p. 09 2340 4322.
Eroiltapäivä 1.10. kello klo 14-16 kirkon seurakuntasalissa. Päättynyt pari
suhde ja ero aikuisen ja lapsen kannalta.
Luennoimassa parisuhdekouluttaja Ma
rianna Stolbow. Mahdollisuus lastenhoi
toon luennon ajaksi. Ilm: eija.harkanen@
evl.fi
Seniori Surf 4.10. klo 15 seurakuntasalissa. Opastusta kännyköiden ja tablet
tien käyttöön.
Perheleiri Päiväkummussa 21.- 23.10,
Karjalohjalla. Leirin hinta 270e / perhe
(2 aik+ 2 lasta)
Lauttasaari-Seuran toimiston ja
Lauttasaari-lehden toimituksen
uusi osoite lokakuusta lähtien on
Pohjoiskaari 9 b.
Toimisto on avoinna keskiviikkoisin
klo 9.30 ? 16.30 ja muina päivinä
sopimuksen mukaan.
Upea kuvasarja viime vuosisadalta.
Hinta 15 euroa.
Myynnissä Punaisella Huvilalla.
Punainen Huvila avoinna keskiviikkoisin
klo 9.30-16.30 ja muina päivinä sopimuksen mukaan.
Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan:
seura@lauttasaari.fi, p. 050 591 6466
lehti@lauttasaari.fi, p. 050 346 1435
Ilmoittaudu 050 380 3532 Taina Viherka
ri taina.viherkari@evl.fi tai 0503803517
Teijo Junnola teijo.junnola@evl.fi
Johannes
församling
Mer information på Johannes hemsida:
www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes
Sö 25.9 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs
kyrka. Repo-Rostedt, Böckerman. Passio
närerna medverkar. Kyrkkaffe.
kl.12: Högmässa i Johanneskyrkan.
Westerlund, Repo-Rostedt, Enlund. Väl
signelse av nya medarbetare. Kyrkkaffe.
kl. 15: Gudstjänst i Folkhälsans Seniorhus. Westerlund, Enlund.
Må 26.9 kl. 12-13: Diakonilunch i S: t
Jacob. 3e. Salenius, Viherkari.
kl.16-20: Häng i Tian. Öppet hus i ung
domslokalen. Romberg.
kl. 17.45?20: Samtalsgruppen Bibel,
tro och tvivel i Hörnan, Högbergsgatan
10, gatunivån. Kisa Korkman (kisa.kork
man@gmail.com), Tiiainen.
Ti 27.9 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Aino Pyrhönen.
On 28.9 kl. 10?11.30: Musiklek i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. Isaks
son.
kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacob. Missionär Brita Pawli berättar om
Senegal i ord och bild.
To 29.9 kl. 13-15: Musiklek för 0-3
åringar i Bokvillan, Tavastvägen 125.
Isaksson.
kl.19: Regnbågscafé i Hörnan. Denna
gång planerar vi regnbågsmässan. Tomas
Ray.
Fr 30.9 kl. 12.15?13.30: Veckolunch i
Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E.
Välkommen på middagsbön i Johannes
kyrkan kl. 12.
Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl. 12.
Larutori
Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu
n. 25 merkkiä.
Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
tai soita 050 591 6466.
Torstaisin ilmestyvän lehden
viimeinen aineistopäivä on
saman viikon maanantai.
Palveluja tarjotaan
Sivutoiminen talonmies etsii
kiinteistöä hoidettavakseen
P. 046 942 0907
Vuokralle tarjotaan
Kalust. asuntoja remontin
ajaksi/vesivah. Lauttasaarentie 3. 0400 404 797/Martti.
Lahjoitetaan
Kuormalavoja.
P. 050 591 6466.
AA-kokouksia
Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja
la klo 17.30 Lauttasaaren
kirkko, D-porras.
Lauttasaari
Nro 32 ? 22.9.2016
Palveluja tarjotaan
ATK-palvelua
Graafista suunnittelua
Jalkahoitoa
11
Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta
seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ? + alv/lehti.
Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen.
Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi
Kampaamoja - Partureita
- Kauneudenhoitoa
Kukkakauppoja
Remonttipalveluja
Oikeusapua
Siivousta
Graafinen
suunnittelu
0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
Lauttasaari.fi
Hammaslääkäreitä
Autokorjaamoja
? Larun uutiset
ja tapahtumat
? Lue Lauttasaari-lehti
netissä
? Paljon ajankohtaista
Laru-tietoa!
Hierontaa
Kampaamoja - Partureita
- Kauneudenhoitoa
Putkiliikkeitä
Lauttasaari.fi
Lue Lauttasaari-lehti
netissä
Fysikaalista hoitoa
ELINVOIMAA JA
PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ
LAUTTASAARELAISILLE
?
?
?
?
?
Fysioterapiaa kaikille
Kotikuntoutusta
Veteraanikuntoutusta
Liikuntaryhmiä
Hierontaa
Varaa aika tai kysy lisää:
Valokuvausta
Ikkunanpesua
Pyörähuoltoa ja -myyntiä
09 682 0201
Pohjoiskaari 9a, Mereo
www.fysiogeriatria.fi
Varastointia
Lauttasaari-lehti jaetaan kaikille,
joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa.
Uusimman lehden saat torstaisin myös saaren
ruokakaupoista, R-kioskilta, kirjastosta ja
Punaisen Huvilan piharakennuksen
punaisesta postilaatikosta.
Lehden voi lukea myös osoitteessa
lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti
Lauttasaari
12
KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE
SINA hyvä
K-CITYMARKET
&
Nro 32 ? 22.9.2016
ruoka
RUOHOLAHDESSA
Selkeys Valikoima Laatu
U
!
UTTA
SHOPPAILU
AIKA LÄHELLÄ.
AINA.
Palvelu
Kariniemen
Kananpojan
MINUUTTIPIHVIT
ERÄ!
Tuore
ruodoton
KIRJOLOHIFILEE
799
1195
700 - 790 g (10,11 - 11,41 kg)
Suomi/Ruotsi
rs
kg
raj. 2 kpl/talous
HK NAUDAN
JAUHELIHA 17%
1 kg (5,99 kg)
5
99
8
500 g (5,67 kg)
Ei sitoutumista.
Treenaamaan joka päivä 6-14.
IKI IHANAT KARDASHIAN BEAUTY
TUOTTEET NYT MEILTÄ!
Ma-ke 13-16 HAPPY HOUR leikkaukset
parturi 25,-, kampaamo 34,-. (09) 694 5418.
ERÄ!
RYPÄLE MIX
2 kg (1,50 kg) Italia
299
50
6
95
ERÄ Juhla Mokka
KAHVI
HIUSFASHION
SÄÄVARAUS, ERÄ!
Tuoreet peratut
MUIKUT
Suomi
rs
raj. 2 rs/talous
MAYOR'S GYM
Päiväkortti 35? /kk.
Tarjoukset
voimassa to-su
22.-25.9.2016
kg
Candy King
IRTOMAKEISET
-17%
3 pkt
Ilman korttia 3,45 pkt (6,90 kg)
raj. 1 erä/talous
5
99
kg
raj. 2 kg/talous
Arla
JOGURTIT
ltk
1 kg (1,49 kg),
ei laktoositon
149
tlk
SUBWAY®
Jättisubi tai Subitarjotin.
MOTIVUS
Motivuksen e-laskulla treenit
alk. 39? /kk. Edulliset treenit,
reilut ehdot, ei pakkositoutumista
Tarjoukset voimassa 30.9. asti - ellei toisin mainita.
ILMAINEN
1 hPYSÄKÖINTI
K-PLUSSA-KORTILLA
Lähikauppakeskus Ruoholahdessa Sinua palvelevat:
Alko, Apteekki, Bieder kukkakauppa, Burger King®, CarWash, Ciao! Caffe, Dressmann, Ekorent,
Fenno Optiikka, Hiusfashion, Hua Du -kiinalainen ravintola, Hupipuisto SnadiStadi, JYSK,
K-citymarket Helsinki, K-rauta, Mayor?s Gym, Motivus, Musti ja Mirri, Needseeker, NycBurger,
Posti pakettiautomaatti, Sohvapiste, Subway, TalletusOtto-automaatti, Tokmanni
Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi
AVOKADO
800 g (3,74kg)
Chile/Etelä-Afrikka/
Peru
2
99
ps
Tarjoukset voimassa to-su 22.-25.9.2016
Palvelemme: ma-su 9-21
Itämerenkatu 21-23.
ERÄ!
MANSIKKA
500 g (5,98 kg)
Belgia/Hollanti
2
99
rs
UUTUUS
Axa Proteiin- tai Antioksidant
MYSLI 650 - 725 g (5,50 - 6,14 kg)
3
99
pkt
KAUPAN PÄÄLLE en
te
hd
ka en Axa tuot RKKI
PU
LI
YS
M
ostajalle
HELSINKI ? RUOHOLAHTI
% 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35
snt/puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%).
www.k-citymarket.fi