Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 15 ? 22.4.2016
|
Perustettu 1968
Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Lykissä opetetaan
uintitekniikkaa s. 3
? Doctor Ph.D. in Biomedicine candidate
? Silmien terveystarkastukset
? Optometrist M.Sc. in Clinical Optometry
? Näöntutkimukset
? Optikko, pro-auctore
? Erikoispiilolasit
lääkereseptin määräysoikeus
? Fellow of the American
? Orthokeratologia sarveiskalvohoidot
? Kuvantamistutkimukset
Academy of Optometry
Lauttaoptiikka
Lauttasaarentie 5
Ark 10-18, La 10-15
Ajanvaraus 09 675 122
www.lauttaoptiikka.fi
Nro 15
22.4.2016
Lauttasaaren kartano
uusiutuu s. 8-9
Parittomuus
on ok s. 6
ROBERT ANDERSSON
1
3VVLJOMBIEFOUJF "
4ÊSLJOJFNFOUJF $
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
N¤ I
BWPL
LQI
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û LL
û IMÚ LL
û
*UÊMBIEFOLBUV B #
)BBILBUJF
N¤ I
L
LQI
T
Q
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û
û LL
û IMÚ LL
)BLPMBIEFOUJF "
7BUUVOJFNFOLBUV "
N¤ I
L
LQI
WI
Q
N¤ I
L
LQI T
WI
Q
"VUPIBMMJQBJLLB
û
û LL
û IMÚ LL
N 4ÊSLJOJFNFOUJF #
7) û
0)
34
.)
,1)
8$
4
1BSWFLF
û
*UÊMBIEFOLBUV
N¤
"VUPIBMMJQBJLLB û
1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN
:,7
-,7
"SJG )BNJEVMMB
O
-,7
+BBLLP 5PSWJOF
"TVOOPO NZZOUJ
WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU
XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF
)FMTJOLJ
XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö
,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO
Anna äidille lahjaksi
siivouslahjakortti.
Soita 0400 701 666/Kaisa ja tilaa heti,
saat lahjakortin vielä ennen äitienpäivää.
Hoidamme kotisi, mökkisi ja
toimistosi lattiasta kattoon,
sisätiloista puutarhaan ja
siivouksesta sisustukseen.
KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM
Riojan palkitut klassikot
Faustino on maailman tunnetuin Riojan
viinien tuottaja ja viini-maailman ikoni.
9,89 ? / 0,75 L
Kuiva ja tyylikäs kuohuviini.
Faustino Crianza
10,98 ? / 0,75 L
Hienostunutta seuraa liharuoille.
Muista kohtuus
F
austino
Faustino Cava Extra Seco
TUTUSTU PALKITTUIHIN FAUSTINO-VIINEIHIN
Faustino_257x60_2.indd 1
4/19/2016 11:53:25 AM
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
22.4.2016
Lauttasaareen
tarvitaan liikuntahalli
Netissä kerätään parhaillaan nimiä adressiin liikuntahallin saamiseksi Lauttasaareen. Liikuntaharrastuksistaan ovat huolestuneita
nuoret ja aikuiset. Ryhmäliikuntatilat saarella eivät ole lisääntyneet
samassa tahdissa asukasmäärän nopean kasvun kanssa. Riittävien tilojen puute hankaloittaa jo koululaisten liikuntamahdollisuuksia ja siitä kärsivät monet urheilun harrastajat. Myllykallion alakoululle on rakennettu väistötiloiksi parakkeja, mutta lisää liikuntasaleja ei ole tullut. Oppilaiden liikuntatunnista iso osa kuuluu korvaaviin
tiloihin siirtymiseen eikä varsinaiseen liikuntaan.
Nro 15 ? 22.4.2016
Simpukka Soikoon! - Joonas muistelee
Veikko ?Joonas? Savolaisen sarjakuvataiteen näyttely Lauttasaaren kirkon
näyttelytilassa 9.4. - 29.4. osoitteessa Myllykallionrinne 1, käynti sisäpihan
B-portaasta. Esillä on Joonaksen töitä koko hänen yli 60-vuotisen uransa ajalta.
Näyttely on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9-18 ja sinne on vapaa pääsy.
Näyttelyn järjestää Lauttasaari-Seuran kulttuurityöryhmä.
Tervetuloa!
Tilanne on käymässä entistä katastrofaalisemmaksi, koska koulujen nykyiset voimistelusalit vaativat korjausta. Erityisen ajankohtainen tilanne on Lauttasaaren yhteiskoululla. Sen sali on menossa
kiinni, joko väliaikaisesti korjauksen ajaksi tai pidemmäksi aikaa,
jos rahoitus korjaamiseen ei järjesty, sillä koulu ei voi ottaa heikkokuntoisen salin käytöstä aiheutuvaa riskiä. Missä sadat liikkujat
voivat jatkaa silloin harrastustaan?
Yhteiskoulun liikuntasali on vuokrattu käytännössä kaikkina mahdollisina kouluajan ulkopuolisina aikoina urheiluseurojen järjestämää liikuntaa varten. Salissa pelataan muun muassa koripalloa,
pidetään erilaisia lasten liikuntaryhmiä, ja sali on varsinainen naisliikunnan kehto. Viikon jokaisena arki-iltana siellä on tarjolla Pyrinnön järjestämää jumppaa, jossa sadat naiset ahertavat kuntonsa
eteen koko lukukauden samalla summalla, mikä menisi kaupallisten liikuntakeskusten saleilla runsaassa kuukaudessa.
Lauttasaaressa on aktiivisia urheiluseuroja ja täällä pelataan innokkaasti jalka- kori- ja käsipalloa. Osa pelaajista on edennyt jopa
Suomen mestaruuksiin. Seuroihin on tulossa jatkuvasti lisää lapsia
kehittymään, oppimaan ja tietenkin nauttimaan liikunnasta. Kaupallisilla kuntosaleilla ei ole erilaisten palloilulajien edellyttämiä tiloja.
Jotta tilanne ei riistäydy täysin käsistä, kaupungin ja yksityisen
Lauttasaaren yhteiskoulun pitää päästä välittömästi sopimukseen nykyisen salin kunnostamisrahasta. Myös pitkään vireillä ollut
hallihanke on saatava vihdoin etenemään.
Jos katsotaan, että sitä ei voi rakentaa puistoon yhteiskoulun viereen, on selvitettävä
mahdollisuus sijoittaa edes tilapäinen halli
Länsiväylän vieressä oleville tonteille.
Katri Penttinen
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja
Tässä lehdessä
Parittomuudessa ei ole mitään pahaa....................s. 4
Lauttasaaren kartano
palautetaan loistoonsa........................................s. 8-9
Lauttasaari toipui sodasta
työllä ja toiminnalla.........................................s. 10-11
Perustettu 1968
Painos 11 500 kpl
Ilmestyy perjantaisin
Tilausmaksu 40 e/vuosikerta
Sanomalehtien liiton jäsen
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
Taitto
Ars Today, 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Oy
Tasaista tiputtelua muuttorintamalla
Teksti Pekka Rusanen
Kuva Matti Rekilä
Huhtikuussa on koettu toistaisek
si vain jokunen niin sanottu mas
samuuttopäivä. Esimerkiksi kurki
muutto on ollut yllättävän vaisua,
kun vain reilu viisi sataa yksilöä on
päätynyt kirjoihin. Kuun alussa ha
vaittiin Ryssänkärjestä käsin hie
no metsähanhimuutto, joka käsitti
tuhatkunta lintua, ja puolivälissä
kuuta muutti yhteensä nelisen sa
taa isokuovia parina päivänä. Öisin
on tapahtunut paljonkin: punarin
nat ja punakylki- sekä laulurastaat
runsastuivat rantametsissä aamu
aamulta kuun toiselta viikolta läh
tien. Päivämuuttajista valkopos
kihanhet ja västäräkit yleistyivät
vaivihkaa samaan aikaan.
Monet lajit ovat saapuneet sa
moihin aikoihin kuin viime kevää
nä. Aikaisuudessaan yllättävin oli
Ruukinlahden puistossa tavattu
leppälintu. Ensimmäiset pikku
harvinaisuudet tavattiin vihdoin
puolen kuun aikoihin: jalohaikara
ohitti Myllykallion ja mustaleppä
lintu viihtyi päivän Kasinonlah
della.
Lauttasaaren kevätmuuttajien ensihavaintoja
Uimaopetusta uinnin huipulta................................s. 3
Lauttasaari
Ensimmäinen kalatiira havaittiin samana päivänä kuin viime keväänä.
lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
29.3. muuttohaukka
31.3. västäräkki
1.4. ruskosuohaukka, rautiainen
2.4. kuikka
3.4. pikkujoutsen, järripeippo
5.4. metsäviklo
6.4. lapasorsa, piekana, kalasääski, räyskä,
pikkutikka, kivitasku
Saarella
10.4. leppälintu
11.4. kalatiira, nokkavarpunen
13.4. jalohaikara
16.4. härkälintu, mustakurkku-uikku, mustalintu,
punasotka, metsäkirvinen
17.4. punajalkaviklo, mustaleppälintu, tiltaltti
18.4. valkoviklo
Maritta Alander-Valtonen
Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina.
Senaatintorille ja takaisin
?Kaupungin rakentaminen on
aloitettava jostakin. Metsä kasvaa kaikista kohdista yhtä aikaa.?
Lauseet kirjoittaa päiväkirjaansa
arkkitehti Carl Ludvig Engel Jukka
Viikilän tänä vuonna ilmestyneessä romaanissa. Päiväys on 1.
huhtikuuta 1816. Samana vuonna
Engelistä tuli Helsingin uudelleenrakennustoimikunnan arkkitehti,
ja perhe asettui Helsinkiin.
Engelillä oli työn alla yhtä aikaa
monta kohdetta niin romaanissa
kuin todellisuudessa. Kaupunki
siis kasvoi piirustuspöydällä kuin
metsä, vaikka uutta keskustaa
keisarin määräyksestä rakennet-
tiinkin. Päiväkirjalleen romaanin
Engelillä on aikaa vain öisin.
Luettuani Akvarelleja Engelin
kaupungista ajoin ratikalla Senaatintorille. Harmoninen aukio tuntui
jotenkin erilaiselta: olin aistivinani
rakentamisen kuhinan ja kuulevinani, kun kallioita räjäytettiin
tulevaisuuden tieltä. Käsitin paremmin sivistyneen preussilaisen
ulkopuolisuutta ja miestä, joka oli
tuonut perheensä tähän kylmään
ja pimeään maahan. Tarkoitus oli
ollut viipyä vain kuusi vuotta.
Erityisen kiehtovilta tuntuivat
romaanin arkkitehtuuriin liittyvät
ajatukset: ?Ensin on ajatus. Jos
se on kyllin vahva, se jo itsessään kannattelee kattoa.?
Akvarellit ovat ilmavia, mutta
aforistisilla lauseilla on painoa.
Kuvaannollisesti ymmärrettynä ne pätevät yhä, vaikka nyt
ei rakenneta monumentaalikeskustoja, vaan ostoskeskuksia ja asuinkortteleita.
Onko niiden takana kyllin vahva
ajatus vai onko keisarin käskyn
sijaan tullut pelkkä raha? Lepääkö
silmä uudessa ostoskeskuksessa tai raskaissa jättikortteleissa? Onko helppo hengittää?
Lauttasaari
Nro 15 ? 22.4.2016
3
FAKTA
Tekniikkaopetusta uimahallilla
Lauttasaaren yhteiskoulun
8. luokan SM-tasoiset uimarit
järjestävät tekniikkaopetusta
tiistaisin kello 16.30 ? 17.15
Kertamaksu on 16 euroa, sisältäen sisäänpääsyn uimahalliin. Maksu vain käteisellä.
Opetusta järjestetään vielä
toukokuun ajan. Kesällä toiminta on tauolla.
Uimaopetuksesta kertyneet
tulot käytetään luokkaretkirahaston kartuttamiseen.
Lisätietoa uimaryhmästä
ja uimahallin aukioloajoista löytyy Lykin sivuilta
lauttasaarenyhteiskoulu.fi
SM-tasoinen uintiryhmä
kertoo, että opettamisesta on
jäänyt itsellekin hyvä fiilis.
Seuraavana vuonna opettajavuoroon astuvat nykyiset
seitsemäsluokkalaiset.
Nuoret lupaukset
opettavat uimatekniikkaa
Lauttasaaren uimahallilla järjestetään 8. luokan
opiskelijoiden ohjauksessa uimatekniikan opetusta.
Tyytyväisiä asiakkaita on riittänyt kaikista
ikäluokista.
U
Teksti ja kuva Laura Sarpola
imataitojensa
parantamisesta
kiinnostuneilla
helsinkiläisil
lä on jo puolen
vuoden
ajan
ollut mahdol
lisuus päästä tulevien ammatti
laisten ohjattavaksi. Lauttasaaren
yhteiskoulun uimaryhmäläiset ve
tävät kerran viikossa kaikille avoin
ta uimatekniikkakoulua, jossa jo
kaiselle löytyy omien lähtökohtien
mukaista ohjausta.
Idea uimatekniikkakoulun aloit
tamisesta syntyi ryhmän luokka
retken lähestyessä. Uimakoulun
myötä oppilaat ovat päässeet ke
räämään rahaa retkeä varten to
teuttaen samalla omaa kiinnostuk
senkohdettaan ja osaamistaan.
Lauttasaaren yhteiskoulun
uintiryhmä on yläkoulussa
toimiva uintipainotteinen luokka,
jolla nuoret opiskelevat yläkoulun
ajan. Ryhmän toteutuksessa on
Lauttasaaren yhteiskoulun li
säksi
mukana myös Suomen Olympiako
mitean hyväksymä huippu-urhei
luakatemia Urhea.
Ryhmässä pyritään tukemaan
nuorten päivittäistä harjoittelua,
ja auttamaan opiskelijoita aktii
visen urheiluharrastuksen ja kou
lun yhdistämisessä. SM-tasoiset
uimakoulun vetäjät tähtäävätkin
uimariuran huipulle. Muita opet
taessaan he ovat päässeet har
jaannuttamaan omia taitojaan
uudella tavalla.
Uimatekniikkakoulun vetämi
nen tuo nuorille myös arvokasta
työkokemusta, josta on varmasti
hyötyä tulevaisuudessa. Ennen
aloittamista nuoret saivat esimer
kiksi ohjausta asiakaspalveluteh
tävässä toimimiseen. Vaikka ope
tettavat taidot olivatkin nuorilla
ohjaajilla jo hallussa, kerrattiin
perusasioita kuitenkin vielä opet
tajan kanssa ennen aloittamista.
Ohjausta järjestetään aina
tiistai-iltapäivisin opiskelijoiden
omien treenien jälkeen. Yhdessä
laaditun listan mukaisesti pari
opiskelijaa jää aina vuorollaan
opettamaan asiakkaita. Tunneille
ei tarvitse ilmoittautua ennalta,
vaan paikalle saapuminen riittää.
Asiakkaat maksavat uimahallin
kertamaksun ja opetuksen, jonka
jälkeen he kertovat ohjaajille, mi
tä haluavat oppia. Opetus muo
dostetaan asiakkaan toiveiden
mukaisesti, ja se voi olla mitä ta
hansa kroolista potkimistekniik
kaan.
Tekniikkatunti kestää noin
45-60 minuuttia, hieman asiak
kaan tarpeista riippuen. Nuoret
ovat päässeet ohjaamaan paitsi
aloittelijoita, myös kokeneitakin
uimareita. Asiakkaiden ikähaa
rukka on vaihdellut noin viisivuo
tiaista vanhuksiin saakka.
?Hyvien uimareiden opettami
nen on ollut ehkä haastavinta,
kun on ollut vaikea löytää niitä
kehittämisen kohteita?, pohtii Cia
Wacklin.
Asiakkailta on sadellut kii
tosta reippaille ja hymyileväisille
uimaohjaajille. Harjoittelukin on
mielekkäämpää, kun tekniikka on
hallussa. Nuorten itsensä mieles
tä on ollut hienoa, kun asiakkaat
ovat kertoneet palautetta myös
suoraan ohjaajille itselleen.
?Monet ovat kiitelleet ja sano
neet, että ovat täällä oikeasti op
pineet asioita?, kertoo Lotta Auvinen.
Kaikki nyökyttelevät. Negatii
vista sanottavaa ei löydy.
?On kiva nähdä, että asiakkaan
uintitekniikka oikeasti parantuu?,
lisää Linda Simula.
Kävijöitä on riittänyt, vaikka
kertaluontoisesti vaihtelua onkin
ollut runsaasti. Uimatekniikka
koulua suunnitellaankin jatketta
vaksi myös tulevana syksynä.
Silloin ohjaajavuoroon pääsevät
kuitenkin jo nykyiset seiskaluok
kalaiset. Tänä keväänä opetusta
järjestetään toukokuuhun saak
ka, ohjaajien oman lukukauden
loppuun. Kesällä toiminta on tau
olla.
Elokuussa luokka pääsee naut
timaan työnsä hedelmistä ulko
maille suuntautuvalla luokka
retkellä. Tarkempi ajankohta ja
kohde ovat kuitenkin vielä har
kinnassa. Tunnelmat tekniikka
koulun toiminnasta ovat opiskeli
joilla itselläänkin positiiviset.
?Mielenkiintoinen
kokemus!?,
nuoret summaavat peukkuja näyt
täen.
Lauttasaaren bussiterminaalin rakentamiseen miljoonia
Teksti Katri Penttinen
Helsingin kaupungin liikenne
laitos -liikelaitoksen johtokunta
hyväksyi 14. huhtikuuta Lautta
saarentie 25:een tulevan bussi
terminaalin hankesuunnitelman.
Hankkeen
kokonaiskustannus
on enintään 3,1 miljoonaa euroa.
Terminaalin valmistumisaika on
loppuvuodesta 2017.
HSL:n hanke käsittää osoit
teeseen Lauttasaarentie 25 suun
nitellun kerrostalon maantaso
kerrokseen rakennettavan bussi
terminaalin, sekä sitä palvelevat
henkilökunnan taukotilat ja muun
tamotilan hankinnan.
YIT toteuttaa bussiterminaalin
muuntamo- ja sosiaalitilat YIT:n
ja yhtiön välisen perustajaurakka
sopimuksen nojalla. YIT:lle mak
settava hinta on urakkalaskennan
perusteella yhteensä 2, 239 miljoo
naa euroa ilman arvonlisäveroa.
HKL:n, YIT:n ja kiinteistöviras
ton kanssa tehdyn sopimuksen
mukaan perustettava yhtiö luo
vuttaa bussiterminaalin HKL:n
käyttöön käyttöoikeus-sopimuk
sen mukaisesti. Käyttöoikeus
sopimus tehdään sadan vuoden
ajaksi.
Varsinaisen terminaalialueen ulkopuolella sijaitsevat
sosiaalitilat ja sähköbussien la
tausinfraan liittyvä muuntamo si
jaitsevat asuinrakennuksen sisällä.
HKL tulee ostamaan näiden tilojen
hallintaan oikeuttavat kiinteistöyh
tiön osakkeet YIT:ltä tai perustet
tavalta yhtiöltä erillisellä kauppa
kirjalla. Osakkeiden kauppahinta
on 75 000 euroa.
Bussiterminaalista tuleva jouk
koliikenne tulee olemaan etu
ajo-oikeutettu kauppakeskuksen
pysäköintilaitoksesta purkautu
van henkilöautoliikenteen näh
den. Bussiterminaalissa ei tulla
ottamaan matkustajia kyytiin.
Terminaalia kääntöpaikkana
käyttää sen valmistuttua päivit
täin yli sata metron liityntäliiken
teen bussia vuorokaudessa. Kään
töpaikasta tulee HSL:lle käyttö
kuluja noin 0,1 miljoonaa euroa
vuosittain. Ennen terminaalin val
mistumista metron liityntäliiken
teen bussit kulkevat väliaikaista
reittiä Särkiniemen ja Gyldenin
tien kautta. HSL:n laskelmien
mukaan, jos bussiterminaalia ei
tehtäisi, lisäisi se Lauttasaaren
liityntäliikenteen kustannuksia
noin 500 000 euroa vuodessa.
Lauttasaari
4
Poikkeusreitti Lauttasaarentiellä
Lauttasaarentiellä on poikkeus liikenne
järjestelyissä. Osoit
teeseen Lauttasaaren
tie 25 rakennetaan parhaillaan asuin- ja
liikerakennusta, toisella puolen on YIT:n
Lauttis-rakennustyömaa.
Lauttasaaren
tie 25 kohdalla kevyen liikenteen reitti on
katkaistu ja ohjattu liikennemerkein ylit
tämään tie Lauttiksen puolelle. Katkottua
reittipätkää Lauttasaarentie 25:n puolella
on suurin piirtein 50 metrin pituudelta.
Timo Kuorikoski YIT:ltä kertoo reitti
muutoksen syynä olevan pian alkava ras
kas rekkaliikenne työmaalle sekä tulevan
talon rakennustyöt.
?Rakennus tulee aivan lähelle Lautta
saarentietä ja asuntojen lisäksi siihen tu
lee muun muassa kivijalkaliikkeitä, joten
työtä varten on otettava tilaa tiestä jonkin
verran?, hän sanoo.
Kuorikosken arvioiden mukaan muut
tuneet liikennejärjestelyt ovat voimassa
ainakin tämän vuoden loppuun, mahdolli
sesti myös jonkin matkaa kevään puolelle.
Lukijan ääni
Nro 15 ? 22.4.2016
Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista.
Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi.
Ketä kuultava rakentamisessa?
Aalto-yliopiston dosentit Liisa Horelli ja
Heikki Kukkonen vaativat (Lauttasaarilehti 15.4.2016), että asukkaita on kuul
tava rakentamisessa. Vaikea olla eri miel
tä. He tosin jättävät kertomatta, että mitä
tehdään, jos asukkaat ovat erimielisiä.
Kuullaanko niitä, jotka ovat Horellin
ja Kukkosen kanssa samaa mieltä raken
tamisesta vai niitä, jotka ovat Horellin ja
Kukkosen kanssa eri mieltä rakentami
sesta?
Dosentit antavat kuvan, että ihmiset
ovat jotenkin monoliittisesti eri mieltä
nykyisestä kehityksestä, jossa Lauttasaar
ta tiivistetään ja asukasluku kasvaa. Roh
kenen olla dosenttien kanssa eri mieltä.
Mikäli dosenttien käsitys ihmisten ha
lusta pitäisi kutinsa, niin kukaan ei haluai
si asua kaupunkien keskustoissa. Asunto
jen hintataso kertoo kyllä ihan muusta.
Velipekka Nummikoski
Vattuniemi
Lukijan kuva
Oletko napannut mielenkiintoisen kuvan Lauttasaaresta?
Lähetä kuvasi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi.
Lauttasaarentie 25:n kohdalla kevyen liikenteen reitti on katkaistu ja ohjattu liikennemerkein jatkumaan Lauttiksen puolelle.
Lauttasaaressa harrastetaan paljon lintujen ruokintaa. Lintujen talviruokinta
on loppunut, mutta tässä vinkki ensi talveen. Ruokintaputken yläpuolelle pantu
muovikupu - esimerkiksi pesuvati tai kakkukupu - estää oravia viemästä lintujen ruokaa. Taaempana englantilainen metalliverkkoputki, jossa jousiverkko
putoaa oravan painosta alas ja estää sen ruokailun. Orava saa kuitenkin osansa, sillä linnut pudottavat aina siemeniä myös maahan. Kuva Aarne Reunala
Lauttiksen puolelta reitti jatkuu normaalisti Lauttasaaren siltaa kohti.
Suomen satavuotisjuhla
näkyy Lauttasaaressakin
Yli kaksikymmentä lauttasaarelaista yhtei
söä on alkanut yhdessä suunnitella, miten
Lauttasaaressa vietetään Suomen 100-vuo
tisjuhlaa. Aloitteen yhteisestä suunnittelus
ta teki Lauttasaari-Seura ja se kutsui noin
kolmekymmentä saarelaista toimijaa ideoi
maan juhlallisuuksia. Asian tiimoilta on pi
detty kaksi tapaamista.
Tapaamisissa on esitetty runsaasti ideoi
ta. Yhteinen näkemys on, että järjestetään
tapahtumia läpi koko juhlavuoden. Eri ai
hepiirit teemoitettaisiin ja kyseistä teemaa
käsiteltäisiin laajasti kyseisenä teemakuu
kautena tuoden esiin lauttasaarelaista his
toriaa ja nykyhetkeä samalla tulevaisuutta
valottaen. Eri toimijat ottaisivat vastuul
leen itselleen sopivimman teemakuukau
den.
Teemojen ohella on tarkoitus järjestää
ainakin kaksi isompaa yhteistä juhlata
pahtumaa. Perinteisen itsenäisyyspäivän
lisäksi itsenäisyyttä voitaisiin juhlia vaik
kapa katutanssiaisissa. Juhlavuodesta ha
lutaan myös jättää jälki. On ehdotettu, että
jokainen istuttaisi kasvin muistoksi vuo
desta.
Suunnittelua koordinoivassa ryhmässä
on muun muassa urheiluseuroja, kouluja,
MLL, seurakunta, rotaryt, lionsit, yrittä
jäjärjestö, puolueiden paikallisosastoja
ja Lauttasaaren säätiö. Nyt muodostunut
noin 20 toimijan koordinaatioryhmä voi
täydentyä edelleen. Hankkeesta kiinnostu
neet voivat ottaa yhteyttä Lauttasaari-Seu
ran puheenjohtajaan Katri Penttiseen nu
meroon 050 5916010.
Tavoitteena on, että juhlavuosi lisää saa
rella yhteisöllisyyttä, ja jokainen saare
lainen voi osallistua juhlintaan yhdessä ja
erikseen.
Auringonlasku. Kuva H. Vahtera
Nro 15 ? 22.4.2016
Lauttasaari
5
www.pj.? | Museokatu 34
LVIS Huolto
Korjaus
Päivystys
Palvelemme:
ma-to 10-23,
pe-la 10-02
su
10-23
Isokaari 24, Lauttasaari
puh. 09 677 320
Perinteinen vappupäivä Rixi-baarissa 1.5.2016
The Rollers alk. klo 16
Lauttasaari-lehti
osoitteessa
www.lehtiluukku.fi
www.rixibaari.fi
HOK-ELANTO OSUUSKAUPPAVAALIT
OSTETAAN
VANHOJA
KAMEROITA JA
OBJEKTIIVEJA
Canon, Leica, Nikon,
Pentax, Olympus ym.
FOTOTAPIO OY
Tapiontori 3 -Tapiola
Puh. 09 464 398
rixibaarihelsinki
Asiakasomistajien
asialla
295
300
Juha Hakola
Ylikomisario, HM
Harry Bogomoloff
VTM
osuuskauppavaalit.fi
kokoomus.fi
LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS
Lauttasaari 49 m²
Isokaari 11 D
Erittäin valoisa läpitalon
huoneisto 2H, K, KPH,
ETELÄPARV metsänpuoleisessa rakennuksessa.
Huoneistossa lakatut mäntylautalattiat ja kylpyhuone
putkiremontin yhteydessä
uusittu. 3/4 krs, ei hissiä.
Kauniissa ympäristössä,
väljästi rakennetulla tontilla.
Taloyhtiössä 4 rakennusta,
rakennettu 1950. Kasinonrantaan 300 m.
Hp. 267.000 ?
Markku Enström
LKV, alalla vuodesta 1988
0400 416 114
Matti Pulliainen
LKV, alalla vuodesta 1983
0400 451 121
Veli-Pekka Närhi
Erkkerin kautta
uuteen asuntoon!
tj, alalla vuodesta 1994
0400 810 540
ASUNTOMYYNTI
ASUNTOVUOKRAUS
LIIKETILAT
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki
kulut).
Soita ja sovi esittely
Veli-Pekka Närhi
0400 810 540
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy
Lauttasaarentie 4
00200 Helsinki
Puhelin (09) 682 4050
Fax (09) 6824 0530
Email: lkv@erkkeri.fi
www.erkkeri.fi
LKV
Suomen
kiinteistönvälittäjäliiton
jäsentoimisto
Lauttasaari
6
Nro 15 ? 22.4.2016
Lauttasaarelainen Heidi
Wallenius perusti Facebookryhmän, jossa parittomat
löytävät muita samassa tilanteessa olevia ja voivat tsempata toisiaan. Hän käyttää
mieluummin sanaa parittomat kuin sinkut, sillä pariton
on sanana neutraalimpi.
Parittomana on hyvä olla
Lauttasaarelainen Heidi Wallenius kyllästyi siihen,
kuinka parittomia ihmisiä vähätellään ja perhe-elämä nostettaan edelleen ihmisen korkeimmaksi
tavoitteeksi. Niinpä hän perusti Facebook-ryhmän,
jossa parittomat pitävät yhtä.
H
Teksti ja kuva Katja Pesonen
elsingin
Larun
parittomat :) on
Facebook-ryhmä,
jonka tarkoitus
on yhdistää Laut
tasaaressa asuvat
yksineläjät ikään katsomatta sekä
lisätä ymmärrystä, hyväksyntää
ja yhteisöllisyyttä parittomien
keskuudessa, jottei kukaan koki
si olevansa yksin oli parittomuus
sitten valinnaista tai ei.
Ryhmän perustaja Heidi Wallenius on reilu kolmekymppinen
nainen, joka asuu saarella koi
ransa kanssa ? yksin. Eikä siinä
ole mitään ihmeellistä. Joidenkin
mielestä on, vaikka yli miljoona
suomalaista asuu yksin. Lautta
saarta korostetaan perhekaupun
ginosana ja täällä lapsiasiat ovat
esillä vahvasti. Siinä unohtuu hel
posti se tosiasia, että Lauttasaa
ressa on runsaasti yhden hengen
talouksia.
Walleniuksen kokemuksen mu
kaan yksinolemista on monen
edelleen vaikea ymmärtää.
?Vielä vuonna 2016 paritonta
ihmistä väheksytään ja pidetään
toisen luokan kansalaisena. Luu
lisi, että tuollainen ajattelu kuu
luu vain entisaikaan, mutta ei?,
hän ihmettelee.
?Monesti ajatellaan, että parit
tomassa ihmisessä on jotain vi
kaa, koska hän ei ole onnistunut
saavuttamaan elämälleen tarkoi
tusta perinteisen parisuhteen
tai perhe-elämän muodossa. Sel
lainen ei kuitenkaan ole kaikkia
varten. Voi tässä elämässä olla
muitakin saavuttamisen ja toteut
tamisen arvoisia asioita. Kyse on
kuitenkin aika pitkälle elämän ai
nutkertaisuuden tiedostamisesta
ja omien valintojen vapaaehtoi
suudesta?, hän sanoo.
Wallenius näkee erityisesti vanhemmassa sukupolvessa
yksinolemisesta johtuvan häpe
än, joka johtaa helposti erakoi
tumiseen. Siitä alkaa alamäki.
Ystävien, juttukumppanien, har
rastusten ja tekemisen löytämi
nen on yhä vaikeampaa, ja elinpii
ri pienenee neljän seinän sisälle.
Tuota häpeää ei olisi, jos yleinen
mielipide suhtautuisi paritto
muuteen normaalina tilana.
Wallenius on kokenut omakoh
taisesti nahoissaan sen, miten
parittomuus vaikuttaa ihmisten
suhtautumiseen. Hän muistelee,
kuinka edellisessä työpaikassaan
kymmenen työssäolovuoden jäl
keenkin perheelliset saivat vali
ta lomapäivät ensin, sillä ?eihän
sinkkuilla ole elämää, joten he
voivat hyvin mukautua perheel
listen aikatauluihin?.
Hän ei kuitenkaan suostu vähä
teltäväksi ja kannustaa muitakin
parittomia kantamaan itseään
rinta rottingilla silkasta olemas
sa olemisen riemusta. Ei paritto
muuden tarvitse olla mikään hä
peä tai uhka. Se voi olla monella
tapaa myös mahdollisuus.
?Elämänlaatumme on pitkälti
itsestämme ja omista valinnois
tamme kiinni. On oltava positii
visuutta ja rohkeutta elää niin
kuin itse haluaa. Mielipiteitä on
niin paljon kuin on ihmisiä, sik
si hyväksyntää ei kannata hakea
muualta. Ihmisen on itse hyväk
syttävä itsensä.?
?
On oltava
positiivisuutta ja
rohkeutta elää niin
kuin itse haluaa.
Walleniuksella on takanaan kaksi pitkää parisuhdetta.
Parittomana hän on ollut kolme
vuotta.
?Nämä viimeiset vuodet ovat
olleet elämäni parhaat. Olen teh
nyt pitkän matkan itseeni, saanut
itsetuntemusta ja sisäistä rauhaa.
Tuon prosessin olen pystynyt te
kemään juuri siksi, että olen ollut
rohkeasti parittomana. Parisuh
de vaatii oman aikansa, minkä
vuoksi monelta jää itsetutkiskelut
tekemättä, vaikka se olisi kaikille
erittäin tärkeää kokea?, hän sa
noo.
?On myös muistettava se, että
yksinäisyydellä ei ole mitään te
kemistä sen kanssa, onko pari
suhteessa vai ei. Myös suhteessa
voi olla yksinäinen.?
Sillä hän tarkoittaa sitä, että
moni jää huonoon suhteeseen
yksinolemisen pelosta. Silloinhan
joutuisi ?niiden muiden? jouk
koon, joita itse on niin pitkään
katsonut säälien. Huono suhde
kuitenkin syö valtavasti elämän
voimaa. Parisuhteen on oltava
voimavara, ei taakka.
Wallenius nauttii parittomuu
dessaan eniten omien valintojen
ja elämisen vapaudesta. Jotkut
puhuvat itsekkyydestä. Siitä pa
rittomia usein syytetään. Walle
nius kuitenkin muistuttaa, että
jokaiselle se oma napa on aina
tärkein. Elämän prioriteetit ja
kiinnostuksen kohteet määräyty
vät monesti sen hetkisen elämän
tilanteen mukaan.
?Yhtä lailla perheelliset vaativat
omia etuuksiaan lasten ja perhei
dyllin nimissä, eikä kukaan kri
tisoi sitä jotenkin vääränlaisena,
mikä taas todistaa jälleen kerran
arvottamisen parittomien ja per
heellisten välillä?, hän toteaa.
Helsingin Larun parittomat :) ei ole varsinaisesti treffi
palsta.
?Tietysti olisi hienoa, jos jotkut
parittomat löytäisivät toisensa!
Ryhmän tarkoituksena on kui
tenkin tutustua muihin sekä saa
da apua vaikka ihan arkisissakin
asioissa?, Wallenius sanoo.
Jos vaikka haluaa lenkkiseuraa
tai tarvitsee jota kuta tuomaan
mustikkakeittoa, kun on itse vat
sataudissa, ryhmästä toivottavas
ti olisi apua. Jotkut kaipaavat jut
tuseuraa, mutta eivät tiedä, missä
tapaisivat samanhenkisiä ihmisiä.
Kirkolla on kyllä toimintaa ja me
neillään oleva Yhdessä-hanke yk
sinäisyyttä vastaan, mutta kaikki
eivät koe kirkkoa omakseen.
Hän suunnittelee järjestävän
sä kevään aikana myös toimintaa
ryhmän jäsenien kesken, esimer
kiksi rentoa illanviettoa porukalla
Lauttasaaren maisemissa.
Facebook-ryhmään tuli ensim
mäisen vuorokauden aikana jo
kuusikymmentä jäsentä. Selkeäs
ti ryhmälle on tilausta.
?Kaikki parittomat ja sellaiseksi
itsensä kokevat ovat lämpimästi
tervetulleita ryhmään. Yksin voi
olla myös yhdessä.?
Helsingin Larun
parittomat :)
Lauttasaari
8
Nro 15 ? 22.4.2016
Koneen Säätiön yliasiamies Anna Talasniemi, hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen ja arkkitehti Minna Lukander Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista
ovat tehneet koko kevään töitä Lauttasaaren kartanon ja Punaisen Huvilan kunnostussuunnitelmien parissa.
Uuteen loistoon
Lauttasaaren kartanon purkutyöt alkavat muutaman viikon sisällä, Punaisen Huvilan tämän vuoden lopussa. Rakennusten kunnostuksessa yhdistyvät niiden alkuperäinen asu ja moderni muotokieli.
L
Teksti ja kuvat Katja Pesonen
auttasaaren
kartano on
odotusti
lassa. Sen
rapistuneet
sisätilat kai
paavat nou
sua uuteen
loistoon.
Kartanon
ja Punaisen Huvilan uusi omis
taja Koneen Säätiö on palkannut
konservaattori Tiina Sonnisen
Konservointi T. Sonninen Oy:stä
selvittämään molempien raken
nusten historiaa ja millaisia ne
olivat alkuperäisessä tilassaan.
Koko kevät on tehty väsymätöntä
tutkimustyötä.
?Tarkoitus olisi palauttaa karta
noon alkuperäinen huonejärjes
tys. Väliseinät, jotka on rakennet
tu myöhemmin, kaadetaan. Tämä
on vuonna 1837 valmistunut
myöhäisempiren ajan rakennus ja
se palautetaan osittain alkuperäi
seen aikakauteen, mutta mukaan
tulee myös moderneja elementte
jä. Emme hae siis täyttä autentti
suutta?, kertoo arkkitehti Minna
Lukander Arkkitehtuuri- ja muo
toilutoimisto Talli Oy:stä
Hän ja Sonninen toteavat karta
non historian ja alkuperäisyyden
etsinnän olevan salapoliisityötä
sen varsinaisessa merkitykses
sä. Kartano oli yksityiskäytössä
1950-luvulle saakka. Se oli val
mistumisensa jälkeen sata vuotta
kotina eri suvuille, joista viimei
nen oli Tallbergin suku. Heidän
aikanaan kartanoon tehtiin mit
tava korjaustyö 1920-luvulla ja
se on varhaisin aika, josta piirus
tusdokumentteja on jäljellä. Sitä
edeltävältä ajalta ei ole tallennet
tu minkäänlaista tietoa.
Kartanosta on löytynyt viitteitä
menneestä sieltä täältä, ja monta
palasta on pitänyt yhdistellä ko
konaisuuden hahmottamiseksi.
Työt ovat siitä huolimatta eden
neet hyvin.
?Oletimme, ettei täältä löydy
juuri mitään tietoa, sillä raken
nusta on muutettu vuosien saa
tossa niin paljon. Yllättäen olem
me löytäneet todella hyvin viit
teitä alkuperäisestä?, Sonninen
kertoo.
Lukanderin mukaan kartanon arkkitehdista ei ole tietoa.
?Epäillään, että herra Gyldén,
joka kartanon itselleen rakennut
ti, on saattanut jopa itse suun
nitella sen. Toisaalta se voi olla
myös joku Carl Ludvig Engelin
intendenttikonttorista. Muoto
maailma on kuitenkin arkkiteh
ti Jarl Eklundin käsialaa. Hän
suunnitteli korjaukset Tallbergil
le. Eklund oli tunnettu arkkitehti,
joka käytti dominoivaa muoto
kieltä. Kartanoa kunnostettaes
sa se pyritään säilyttämään kuin
myös sen kerroksellisuus?, sanoo
Lukander.
Kun Tallbergit alkoivat tehdä
kiinteistö- ja maakauppoja, he
myivät kartanon 1950-luvulla Pu
naiselle Ristille, joka teki siitä plas
tiikkasairaalan. Sen myötä kartano
koki entistä suurempia muutoksia.
Tiloihin rakennettiin potilashissi ja
potilashuoneita, jotka kaikki ovat
rikkoneet runsaasti alkuperäistä
tilaa. Punainen Risti myi kartanon
Helsingin kaupungille, joka teki
siitä ensin tavallisen sairaalan,
sen jälkeen ruotsinkielisten muis
tisairaiden vanhainkodin. Tuolta
ajalta on kartanon viimeisin re
montti.
Sonninen kertoo heidän
etsineen erityisesti 1800-luvun
pintoja.
?Alakerrasta niitä ei ole löyty
nyt, se on sen verran perusteelli
sesti korjattu 1920-luvun lopus
sa, mutta yläkerrasta sen sijaan
vähän enemmänkin, ja nyt meillä
on hyvin tiedossa, minkä väri
siä ja minkälaisia kattolistoja on
näissä huoneissa ollut. Yläkerras
ta tiedetään kaikki pigmentit?, va
lottaa Sonninen.
Värit ovat olleet tyypillisiä
1800-luvun muotivärejä, preus
sinsinistä ja keltaista. Ne ovat ol
leet hyvin voimakkaita kontrasti
na julkisivun haalealle pastellille.
Pigmentit ovat lyijypitoisia. Maa
lina on liimamaali, joka yleistyi
1700-luvulla kalkkimaalin jäädes
sä pois.
Monista tiloista on löydetty tuol
le ajalle ominaisia sabluunakuvioi
ta. Erään huoneen lattianraosta
on löytynyt 1800-luvun lopun ja
1900-luvun alun synkän ruskeaa ja
vaaleansinistä sabluunakuvioitua
tapettia. Suurin osa katoista on
ollut täysin valkoisia liimamaali
kattoja. Kahden huoneen katosta
on löydetty koristetta, muttei ole
varmaa onko se alkuperäistä vai
myöhemmältä ajalta.
?Yhdestä huoneesta on löytynyt
kattomaalaus, mutta sen esille tuo
minen on hankalaa nykyisen liuo
tinlain vuoksi, joka kielsi käyttä
mämme maalinpoistoaineen. Sillä
sen saisi oikein nätisti esille, mut
ta uusilla menetelmillä ei samalla
tavalla?, sanoo Sonninen.
Edelleen on mysteeri, mis
sä portaat ovat alun perin olleet.
Nyt ne näkyvät astuttaessa sisään
pääovesta Otavantien puolelta,
mutta se ei todennäköisesti ole
niiden alkuperäinen sijainti.
Julkisivu taas on korjattu mo
neen kertaan. Nykyinen väri on
haalea keltainen, mutta se on hy
vinkin voinut olla valkoinen. Rap
paus uusitaan kokonaan, siihen
palautetaan empireajan koris
teellisuus ja lisätään ikkunalistat.
Kartanon ja Punaisen Huvilan
historiaan ja muutostöihin liittyy
olennaisesti niitä ympäröivä pi
hapiiri. Kun Jarl Eklund suunnit
teli kartanon muutostyöt, Bengt
Schalin suunnitteli kartanon pi
haan muotopuutarhan. Silloin pi
hapiiri oli huomattavasti isompi.
Sieltä lähti jopa rappuset omalle
tenniskentälle, jonka tilalla nyt
kohoaa kerrostaloja.
?Tätä on kiertänyt promenadi,
jonka lehmuskujalta on voinut
ihailla puutarhaa. Rakennusten
kunnostusten yhteydessä piha
palautetaan tuohon tilaan. Näin
Koneen Säätiö tarjoaa niin lautta
saarelaisille kuin kaikille helsin
kiläisille paluun menneisyyteen,
sillä puutarha on avoin yleisölle
ja tarkoitettu osaksi Lauttasaaren
katuverkostoa?, sanoo Lukander.
Nro 15 ? 22.4.2016
?
Koneen Säätiö tarjoaa niin
lauttasaarelaisille kuin
kaikille helsinkiläisille
paluun menneisyyteen.
Lisää tilaa
tieteelle ja
taiteelle
Koneen Säätiön toiminta on kasvanut viime vuosina, joten uusia tiloja tarvittiin kipeästi. Helsingissä heillä on toimisto Eirassa ja Mynämäellä Saaren kartanossa. Nyt
heidän Eiran toimistonsa siirretään Lauttasaaren kartanoon.
?Tärkeä toimintamuotomme on tieteen
ja taiteen apurahojen jako, ja järjestämme potentiaalisille apurahansaajille erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja tapaamisia.
Haluamme tuoda eri alojen ihmisiä yhteen
keskustelemaan ja verkostoitumaan, jolloin he voivat kehitellä yhteisiä hankkeita,
joita me sitten rahoitamme. Haluamme
parantaa maailmaa ja uskomme siihen,
että se tehdään rohkeilla tieteen ja taiteen
avauksilla?, kertoo Anna Talasniemi, Koneen Säätiön yliasiamies.
Suurempien tilojen ansiosta he voivat toteuttaa nyt näitä kaikkia toimintoja omissa
tiloissaan. Säätiön oma henkilökunta tulee
kartanon yläkertaan. Alakertaan tulisi monitoimi- ja kokoustilat. Lauttasaari-Seuran
vuokrasopimus Punaisella Huvilalla jatkuu
ja tarkoituksena on miettiä myös erilaisia
yhteistyömuotoja Säätiön ja seuran välille.
Seuran tilojen lisäksi Huvilalle tulee näillä
näkymin yleisölle avoin tiedetaidekahvila,
jota pitämään tulee yksityinen liikkeenharjoittaja. Siellä Säätiön apurahojen saajat
esittelevät töitään ja suuri yleisö pääsee
tutustumaan tieteen ja taiteen saavutuksiin.
?Koneen Säätiölle on uusi juttu tämä yhteys suureen yleisöön. Järjestämme paljon
tilaisuuksia, mutta kohteena ovat apurahan saajat ja hakijat. Nyt avaamme sen yhteyden muillekin?, Talasniemi toteaa.
Kartanon purkutyöt alkavat muutaman
viikon sisällä, kunnostustyöt ensi syksynä.
Punainen Huvila menee remonttiin tämän
vuoden lopussa. Lauttasaari-Seura hankkii remontin ajaksi toiset tilat toiminnalleen.
Sekä seuran että Koneen Säätiön henkilökunta pääsisi toivottavasti muuttamaan
uusittuihin tiloihin loppuvuodesta 2017.
?Aika on toisaalta lyhyt, mutta realistinen, sillä myös Saaren kartano valmistui
parissa vuodessa, vaikka jouduimme tekemään siinä enemmän selvitystyötä kuin
näissä rakennuksissa?, sanoo Koneen
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna
Nurminen.
Lauttasaari
9
10
Lauttasaari
Nro 15 ? 22.4.2016
Lauttasaari toipui sodasta
työllä ja toiminnalla
Sodan jälkeen pulaa oli kaikesta,
mutta sen sijaan, että niukkoja aikoja
olisi jääty voivottelemaan, Suomi
puski eteenpäin toiveikkaana.
Lauttasaaressa asui vilkas ja toimelias pieni yhteisö ja saari oli suosittu retkeilykohde.
M
Teksti Hilkka Kotkamaa Kuva Anni Kotkamaa
Lauttasaaren keski- ja pohjoisosia etelästä katsottuna vuonna 1939.
illainen Helsinki oli vuon
na 1945? Entä Lauttasaari?
Hyvä kysymys ja erinomai
nen kirjan aihe. Ajatuksesta
kehittyi kirja Helsinki 1945
(Minerva 2015). Sen on kir
joittanut kaupungin historiaa
laajemminkin tutkinut ryhmä Laura Kolbe, Samu
Nyström ja Jyrki Vesikansa.
Kirjan tekijöistä erityisesti entinen lauttasaarelai
nen Laura Kolbe tietää mikä oli Lauttasaaren asema
tuona sodasta toipumisen vuotena 1945. Helsingin
yliopiston Euroopan historian professorin Kolben mu
kaan Lauttasaari oli syrjäinen kolkka, jossa tosin oli jo
suunnitelmat Helsinkiin liittymisestä. Sota vain oli siir
tänyt tätä, kuten monia muitakin päätöksiä, ja lopul
linen päätös saatiin aikaiseksi 1946.
Elämä ei saarella ollut helppoa, vaikka tänne pääsi
jo omaa siltaa pitkin, ja saaren väen yhteistoiminta
oli vilkasta. Kirjassa Helsinki 1945 Kolbe kirjoittaa
tulevan suurkaupungin kunnallispolitiikasta. Hän
kuvaa pääkaupungin katu- ja toritilaa uuden ajan po
liittisena näyttämönä. Lauttasaari ei tuolloin viralli
sesti kuulunut Helsinkiin, mutta oli Helsingin suuren
alueliitoksen kynnyksellä. Lauttasaari oli näin vasta
tulossa Helsingin paikallispolitiikkaan, mutta paikalli
suus oli varsin tärkeässä asemassa tuon vuoden politii
kassa.
Paljon oli jo ehditty tehdä, vaikka sota oli verot
tanut voimia. Tuolloin Huopalahden kunta oli jo ra
kennuttanut saarelle Tallbergin puistotien varrelle
koulurakennuksen (Pajalahti) jo 1930, mutta sodan
jälkeen rakennus alkoi olla ahdas. Uutta koulura
kennusta oli kuitenkin vielä odotettava yli kym
menen vuotta (Myllykallio). Ennen alueliitosta oli
saarelle ehditty rakentaa myös toistakymmentä teol
lisuuslaitosta, pääosin Vattuniemeen.
Vuonna 1945 Lauttasaari oli varsinanen kurakau
punki. Isokaaren kutsumanimi olikin pitkään Ku
rakaari. Katuja ei oltu päällystetty, ja saaren viema
riolot olivat kurjat. Kirjassa Lauttasaari ? kaupunki
kaupungissa (Lauttasaari-Seura 1985) kuvataan, mi
ten ?Haisevat lammikot ja ojat olivat jatkuvan kirjoit
telun aiheena sen ajan pääkaupungin lehdissä. Koska
kaupungin apua sai odottaa kovin pitkään, alkoivat
useat talot itse rakentaa tarpeellisia kaivantoja ja
johtoja.?
Helsingin Sanomissa kerrotaan, että ?sateisten säi
den johdosta ovat eräät Lauttasaaren kadut mm. Iso
kaari, joutuneet niin huonoon kuntoon, että liiken
nöiminen niillä alkaa olla mahdotonta. On sattunut
tapauksia, että vuokra-autoilijat ovat kieltäytyneet
ajamasta Isokaarelle?.
Syy vedenjakelun ja viemäröinnin onglemiin oli
vedenpaineen vaihtelu, ongelma joka vallitsi saare
laisten elämässä vahvasi vuonna 1945. Asian ratkaisi
vesitorni, joka rakennettiin vasta vuonna 1958 ja ve
denpuhdistamo 1962.
Lauttasaarentie 5 vuonna 1958.
Lauttasaaressa kerrostaloja oli ryhdytty ra
kentamaan jo ennen sotaa, mutta varsinainen raken
nusbuumi alkoi heti sodan loputtua. Jo ennen sotaa
alkanutta valkoisesta kalkkihiekkatiilestä muurat
tujen, satulakattoisten kerrostalojen rakentamista
jatkettiin vimmattuun tahtiin materiaalipulasta huo