• Lauttasaari Lauttasaari Nro 3 ? 22.1.2016 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Kehitystä, ei tuhoa s. 3 TIMO HELLSTEDT ? Harmaakaihileikkaukset ? Silmätautien erikoislääkäri ? Taittovoimaleikkaukset ? Silmäkirurgi ? Näöntutkimukset ? Lääketieteen tohtori ? Silmien terveystutkimukset Lauttasaari-Seuran hallitus esittäytyy s. 6-7 1 Nro 3 22.1.2016 Työmaana Lauttasaari s. 8 ? Silmäsairauksien hoidot ? Silmälaboratorio / kuvantamistutkimukset Lauttasaaren Silmälääkärikeskus Lauttasaarentie 5 Ark 10-18, La 10-15 Ajanvaraus 09 675 122 www.lauttaoptiikka.fi Arif Hamidulla, YKV, LKV Jaakko Torvinen, LKV 041- 537 6060 041-537 6071 Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Teitkö uuden vuoden lupauksen pitää koti tip top -kunnossa? Me autamme mielellämme. Soita 0400 701 666/Kaisa ja kerron lisää. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 22.1.2016 Yleiskaavan outo esitystapa Yleiskaavaehdotus marraskuulta 2015 on puhututtanut lauttasaarelaisia monestakin syystä. Siinä Lauttasaaresta on tullut osa kantakaupunkia ja sen mukaisesti hyvin tiiviin asuntovaltaisen rakentamisen alue. Ja Länsiväylästä kaupunkibulevardi. Eroaako se sitten muista kaavoista, ja miksi se puhuttaa meitä? Syy on se, että kaava on harvinaisen vaikeaselkoinen. Sen esitystapa alueiden käytöstä on nimittäin omintakeinen: hehtaarin kokoisin peittävin värialuein, pikselein, esitetty maankäyttösuunnitelma. Yleensä se esitetään ympäristöministeriön ohjeistuksella. Ministeriö julkaisee kaavoitukseen oppaita¸ joiden tarkoitus on tukea niiden laadintaa ja soveltamista käytäntöön. Esimerkiksi yleiskaava vuodelta 2006 on tarkkarajainen ja yksiselitteinen. Maankäytön tarkoituksesta ei voi siinä olevilla merkinnöillä varmasti erehtyä. Poikkeuksellisesta esitystavasta hämmästyneenä Lauttasaari-Seuran kaavaryhmä analysoi kaavaehdotusta ja sen tavoitteita Lauttasaaren osalta. Seura kävi keskusteluja kaupunkisuunnitteluviraston eri yhteyshenkilöiden kanssa, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja tutustui saaren alueisiin seuran opastuksella, ja lopulta seura laati korjausesityksistä virastolle yksilöidyn lausunnon. Se käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa laihoin tuloksen. Vattuniemeen saatiin vain lisää tiivistä kaupunkirakentamista ja arvokkaat viheralueet loistivat poissaolollaan. Pyrkän kenttä ja Lemissaari ovat jäämässä rakentamisen alle. Hehtaaripikseleiden alta löytyivät myös Länsiväylän pohjoispuolen kymmenien hehtaarien meritäytöt ja täytetyt Maamonlahden viheralueet. Ne saivat Seuran toimimaan. Aluehan kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kantakaupungin rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lauttasaari-Seura avasi saaren vehreyttä puolustamaan adressin, johon tätä kirjoitettaessa on tullut jo noin 2600 allekirjoitusta. Seura laatii myös yksilöidyn muistutuksen. Kaavan laadinnan tavoitteisiinhan kuuluu asukkaiden mahdollisuus asioiden valmisteluun, vuorovaikutteisuus, avoin tiedottaminen ja asukkaiden mahdollisuus asioiden valmisteluun. Näin tehty valmistelu antaisi mahdollisuudet myös saaren vehreyden ja omaleimaisuuden säilyttämiseksi. Jukka Tulkki Lauttasaari-Seuran hallituksen sekä kaavoitus- ja ympäristötyöryhmän jäsen Nro 3 ? 22.1.2016 Allekirjoita adressi saaren luonnon puolesta Lauttasaari-Seura on avannut ad­ ressin, jossa vaaditaan Helsingin yleiskaavaehdotuksen muutta­ mista siten, että pohjoisen ja koil­ lisen Lauttasaaren nykyiset viherja virkistysalueet säilytetään ja merentäytöistä sekä kulttuurihis­ toriallisia kohteita uhkaavasta tii­ vistämisestä luovutaan. Seura ha­ luaa, että yleiskaavaa muutetaan Lauttasaaressa niin, että maan­ käyttö- ja rakennuslain vaatimus olemassa olevan kaupunkiraken­ teen hyödyntämisestä ja ekologi­ sesta kestävyydestä toteutuu. Adressin voi allekirjoittaa netis­ sä osoitteessa adressit.com, josta se löytyy nimellä Pelastetaan Lautta­ saaren vehreys ja omaleimaisuus. Voit allekirjoittaa adressin myös Punaisella Huvilalla osoitteessa Kauppaneuvoksentie 18. Adressi luovutetaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle ja Helsingin kaupunkisuunnittelu­ lautakunnalle tammikuun 2016 lopussa. Helsingin uusi yleiskaavaehdo­ tus on nähtävillä vielä 29. tam­ mikuuta asti muistutuksia ja lau­ suntoja varten Laiturilla ja Virka Infossa. Yleiskaavan valmistelijat ovat tavattavissa keskustelua ja kysymyksiä varten Laiturin kaa­ vapäivystyksissä 19. ja 26. tam­ mikuuta kello 16?18. Laituri on Helsingin kaupunkisuunnittelu­ viraston näyttelytila osoitteessa Narinkka 2. Virka Info sijaitsee kaupungintalolla osoitteessa Poh­ joisesplanadi 11-13. Laajaan kaa­ va-aineistoon voi tutustua netti­ sivuilla yleiskaava.fi. Kuka tahansa voi ottaa kan­ taa ja kertoa oman mielipiteensä yleiskaavaehdotuksesta kaupun­ kisuunnittelulautakunnalle te­ kemällä niin sanotun muistutuk­ sen. Se toimitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin kirjaamoon kaupungintalolle viimeistään 29. tammikuuta osoitteella Helsingin kaupungin kirjaamo, kaupun­ kisuunnittelulautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Aihe­ kentän alkuun laitetaan Ksv/HEL 2015-012598. Lautakunnalle voi lähettää myös sähköpostia osoit­ teeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Kaupunkilaisten lähettämät muis­ tutukset ja lausunnot käsi­ tellään viimeistään syksyllä 2016 kaupunkisuun­nit­telulautakunnas­ sa, minkä jälkeen ehdotus etenee kaupunginhallituksen ja -valtuus­ ton päätettäväksi loppuvuodesta 2016. Yleiskaavalle valmistellaan myös toteuttamisohjelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa toteuttavalle suunnit­ telulle. Helsingin kaupunki valmistelee Kotikaupunkina Helsinki 2016 -to­ teutusohjelmaa, jossa pureu­dutaan asumiseen ja siihen liit­ tyvään maankäyttöön. Helsinkiläiset voi­ vat nyt vaikuttaa ohjelmaluonnok­ sen valmisteluun Kerro kantasi -si­ vujen kautta. Kaupunkilaiset voivat ilmaista mielipiteitään esimerkiksi siitä, millaisia asumisen vaihtoehtoja Helsinkiin tarvitaan lisää ja kenel­ le, sekä miten kerros- ja pienta­ loasumista tai asuinalueita tulisi kehittää. Helsingin asumisen ja siihen liit­ tyvän maankäytön toteutus­ ohjelma eli AM-ohjelma laaditaan joka neljäs vuosi ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto. AM-ohjelma linjaa kaupungin asunto- ja maapo­ liittiset päämäärät sekä ta­voitteet kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ohjelma ottaa kantaa muun muas­ sa asuntotuotannon määrään, ton­ tinluovutukseen, asuinalueiden ja asuntokannan kehittämiseen, hal­ linta- ja rahoitusmuotoihin sekä eri asukasryhmien asumismah­ dollisuuksiin Helsingissä. Helsinkiläisten mielipiteet ja lausunnot otetaan huomioon jat­ kovalmisteluissa. Ehdotus AM-oh­ jelmaksi käsitellään kaupungin­ valtuustossa keväällä 2016. Ohjelmaluonnoksesta on nos­ tettu asukkaiden mielipiteitä var­ ten 12 tavoitteesta kolme, joiden uumoillaan puhuttavan kaupun­ kilaisia. Niitä ovat asuinalueiden elinvoimaisuus, asuntokannan ja asuntorakentamisen kehittämi­ nen sekä asukasrakenteen moni­ puolisuus. Kerro kantasi -sivusto löytyy osoitteesta kerrokantasi.hel.fi/ asuminen. Vastausaikaa on 19. helmikuuta saakka. Lähetä palautetta kaavasta Vaikuta asumisen tulevaisuuteen Helsingissä Lukijan kuva Tässä lehdessä Kehitys on hyvästä, tuhoaminen ei........................s. 4 Lauttasaari-Seuran hallitus esittäytyy.................s. 6-7 Työmaana Lauttasaari............................................s. 8 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Kassarin rannalla pakkasviikonloppuna. Kuva Maritta Koskenseppä
• Lauttasaari Lukijan ääni Lauttasaaren tuhoaminen jatkuu Vuosituhannen vaihteesta lähtien lauttasaarelaiset ovat lukuisssa asukasilloissa, kaupunginsuunnitteluvirastolle osoitetuilla muistutuksilla ja lukemattomissa lehtikirjoituksissa esittäneet oikeutettua kritiikkiä ja monta hyvää parannusta. Tästä ei kuitenkaan juuri näy jälkeäkään Helsingin kaupunginsuunnittelulautakuntien ja valtuuston lopullisissa päätöksissä. Nuoret karriäärinhimoiset suunnittelijat ja vallasta humaltuneet nuoret politikot jyräävät alkuperäisiä suunnitelmiaan läpi lähes muuttumattomina. Kuitenkin kaupungissa elävät, matkustavat, työskentelevät ja asuvat aivan tavalliset ihmiset. Pitäisihän heillä olla mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Näin ei valitettavasti ole! Lauttasaarelaisten mielipiteistä ?nuoret leijonat? kaupunginhallinnossa ovat viisveisanneet ja häikäilemättömällä raivorakentamisella pilanneet jo suuren osan saaresta. Ja hävittäminen sen kun vain jatkuu. Vakiovastaus kritiikille ja parannusehdotuksille on ollut: ?Suunnitelmat ovat jo edenneet niin pitkälle, ettei niitä voida enää muuttaa?. Koska vanhemmat ja kokeneemmat politikot eivät arvovalta- tai ryhmäkurisyistä uskalla protestoida ja näyttää esimerkkiä lautakuntien ja valtuuston enemmistö toimivat pelkästään kumileimasimena. Tämä lähidemokratian alennustila johtuu myös huonosta laista, joka ainoastaan määrää, että päätöksen­ tekijöiden tulee ?kuulla? asukkaat, mutta ei pakota heitä millään taval­la ?ottamaan huomioon? ruohonjuurien mielipiteitä. Tätä virkamiehet ja politiikot käyttävät eettisesti arvelluttavalla tavalla hyväkseen. Suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden tulisi olla kritiikille herkkäkuuloisia ja lopullisissa päätöksissään ottaa asukkaiden mie­lipiteitä vakavasti huomioon. Lähidemokra­ tiaa koskevia lakipykäliä tulee muut­taa siten, että asukkaita suojellaan teknokratiasta ja harvainvallasta. Sture-Christian Eklund Lauttasaari Muistutus yleiskaavaehdotuksesta Vaatimukset 1. Kotkavuori, Koirakivenniemi ympäristöineen ja muut rantapuistot tulee merkitä viheralueiksi. 2. Rantaraitit ympäri saaren sekä viheryhteys Myllykalloilta Länsiulapanniemelle tulee merkitä näkyviin. 3. Länsiväylän kaupunkibulevardimerkintä rakentamisalueineen tulee poistaa. 4. Kantakaupunkimainen rakentaminen tulee rajoittaa metron sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen (max. 300 m laituritasolta mitattuna.) 5. Lauttasaaren muidenkin asuntoalueiden rakentamistehokkuutta tulee alentaa siten, että alueiden nykyinen luonne säilyy. 6. Melkki tulee merkitä virkistysalueeksi. 7. Lauttasaaren veneilijöiden tukikohta satamineen Lemislahdella tulee säilyttää. 8. Pyrkän kenttä tulee säilyttää nykyisellä paikalla. 9. Kouluille ja päiväkodeille on yleiskaavassa varattava paikat. Ei ylisuuria päiväkoteja. 10. Vattuniemen osalta yleiskaava tulee palauttaa luonnoksessa esitettyyn asuun, jossa viimeisiä toimitila-alueita ei sallita muuttaa asunnoiksi. Ei nukkumalähiötä! Perustelut Yleiskaavan visiossa on monia hyviä tavoitteita. Sanat eivät kuitenkaan vastaa tekoja eli karttaan piirrettyjä viivoja, jotka monin paikoin ovat tavoitteiden vastaisia. Tehokaava, joka mahdollistaa Lauttasaaren asukasluvun tuplaamisen ja yllyttää siihen, on järkyttävä avoin valtakirja nykyisen ympäristön tuhoamiseen, mitä ei voi hyväksyä. 1. ja 2. Olevat puistot ja viheryhteydet erityisesti rannoilla on säilytettävä. Ne on merkittävä näkyviin kaavakartalle, ettei tulisi houkuttelevia mahdollisuuksia niiden tehorakentamiseen, kuten yleiskaavaehdotus sallii. 3. Länsiväylän bulevardisointi meritäyttöineen ja rantojen tuhoamisineen ei ole vihreää ajattelua vaan virheajattelua. Sitä ei ole selvitetty tarpeeksi, se ei toimi eikä kaupunkibulevardien ympäristöön voi rakentaa asuntoja terveyshaittojen vuoksi. Mitä järkeä on purkaa olevat toimivat eritasoliittymät ja puurouttaa kaikki liikenne erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille vaarallisella tavalla? 4 ja 5. Saaren omaleimaiset ja viihtyisät asuntoalueet tulee säilyttää poistamalla niille esitetyt tehotiivistysmahdollisuudet. 6. Melkin merkitseminen tehorakenta- misalueiksi valtavine meritäyttöineen ilman minkäänlaisia selvityksiä edes liikenneyhteyksistä on sen luokan vitsi, ettei sellaisia pidä laittaa vakavasti otettavaan, vahvistettavaksi tarkoitettuun kaavaan. 7. Lauttasaari on perinteisesti ollut veneilyharrastajien paratiisi. On hyvä, että yleiskaava vannoo merellisyyden nimiin. Miksi sitten tämän tavoitteen vastaisesti veneilijöiden harrastusmah­ dollisuuksia ehdoin tahdoin kavennetaan? Käsittämätöntä! 8. Pyrkän kenttä on vastikään kunnostettu. Se pitää säilyttää ja merkitä karttaan urheilupuistona, ettei tulisi houkutuksia sen tehorakentamiseen, johon yleiskaavan merkinnät ja havainnekuvat tähtäävät. 9. Lauttasaaren nykyisen hallitsemattoman tehorakentamisen aiheuttamaan päiväkoti- ja koulupulaa ei ole vieläkään ratkaistu. Vaikka yleiskaavan Lauttasaaren esitettyä tehorakentamista huomattavasti alennettaisiinkin, tarvitaan lisää päiväkoti- ja koulutiloja. 10. Saaren monipuolinen palvelurakenne voi säilyä vain, jos on riittävästi työpaikkoja. tirakennus ja Vattuniemeen koulu, minkä paikkaa ei ole vielä selvitetty. Seuraavaksi on puutetta yläasteen ja lukion tiloista? Kaupungin strategiassa perusterveydenhoidon palvelut pitää keskittää jättimäisen kokoisiin ?terveys- ja hyvinvointikeskuksiin?, joista Kala­ satama on jo rakenteilla. Onneksi Sähkötalo ei sovellu terveysasemaksi, joten saamme aikaa puolustaa Lauttasaaren omaa terveysasemaa. levaisuudessa sote-palvelut tule­ Tu­ vat olemaan sähköisiä ja lääkäri tu­ lee kotiin tarvittaessa. Omahoito kehittyy. Minun mielestäni tarvitaan pieniä ja ketteriä palveluja. On turha kerätä kaikkia lapsia ja vanhempia samaan vastaanottotilaan, mitä Perhekeskus tarjoaa. Siellä infektiot leviävät ja aikaa menee matkustamiseen. Neuvoloiden pitää olla lähi-lähipalveluja. Länsiväylän muuttaminen kaupun­ kibulevardiksi on saanut myös vas- Vieraskynä Kympin tyttö Laru lyö nyrkin pöytään Lauttasaari on ollut kuin se kuuluisa kympin tyttö: fiksu ja kiltti puurtaja, joka tyytyy muilta putoaviin murusiin. Sellaiselta hissukalta viedään ensin päiväkodit ja koulut, sitten puistot ja merenrannat. Kaupungin päättäjät ovat osanneet katsoa vain vastakkaiseen ilmansuuntaan itään, kun liikuntahalleja ja terveyskeskuksia on puuhattu. Hyväosaisten saarelle on jäänyt mopen osa. En moiti saarelaisia passiivisiksi, koska olen itsekin samanlainen. Pakko painaa pitkää työpäivää, että saa kalliin kämpän maksetuksi. Sen päälle kutsuvat sohva ja kake, eivätkä mielenosoitusbanderollit. Mutta jos nukkuu, Lauttasaaresta tulee pelkkä nukkumalähiö. Sellainen ihmisvarasto. Sitten tuli muutos. Saarelaiset sai joukolla liikkeelle huoli omista lapsista ja koulujen ahtaudesta. Myllykallion 800 oppilaan pikkupiha on täyttynyt hätäratkaisuna parakeista. Äänekkäät vanhemmat käänsivät kaupungin opetusviraston ja valtuutettujen päät kohti Lauttasaarenkin huolia. Uuden koulun rakentamista on aikaistettu ja Myllykallion koulun viereisestä Hedengrenin talosta löytyi lisätiloja. Kevään aikana uudelle koululle etsitään tontti tai nopeampana vaihtoehtona jokin vanha kiinteistö saneerattavaksi. Seuraava taistelu on Helsingin yleiskaava. Se uhkaa Lauttasaaren viheralueita ja toteutuessaan voisi tulevaisuudessa kaksinkertaistaa saaren asukasluvun tiiviillä rakentamisella jopa 50 000:een. Ja jälleen ihmiset ovat heränneet. Adressi vihreän Lauttasaaren puolesta on kerännyt jo yli 2 000 allekirjoittajaa. Aikaa osallistua on vielä viikon verran. Kympin tytön ärhäköityminen on varoitus myös helsinkiläisille poliitikoille, jotka ovat tottuneet hakemaan äänisaaliinsa saarelta kahta kättä heilutellen. Seuraavissa kuntavaaleissa perinteisten valtapuolueiden ei kannata pitää Lauttasaarta itsestäänselvyytenä, helppona nakkina. Mitta on nimittäin täynnä. No More Mr Nice Guy - kyllä jämpti on näin. Ilpo Aarniala Terveisiä Vattuniemestä Lauttasaari-Seura järjesti yleiskaavasta menestyksekkään yleisötilaisuuden Lykissä 11. tammikuuta. Sattumalta samaan aikaan Jorma Hara oli kutsunut vattuniemeläisiä kuulemaan kaupunginvaltuutettu Risto Rautavaa, joka on kaupunkisuunnittelulautakunnan ja HSL:n hallituksen puheenjohtaja. Saarelaisten huoli uudesta yleiskaavasta on kaikille yh­teinen eli pelkäämme tehorakentamista, kuten Manhattanilla (Ilpo Aarnion sanonta), ja viheralueiden pienentämistä. Vattuniemeläiset ihmettelevät, mik­ si palvelut eivät seuraa rakentamista. Viisi vuotta sitten alkoi saarelle muuttaa lapsiperheitä, mutta päiväkoteja nousi vasta muutaman vuoden viiveellä. Nyt lapset ovat alakouluiässä, mutta viimesyksynä kouluparakki Myllykallion koulun pihalla myöhästyi monta viikkoa. Nyt on vuokrattu tilaa Hedengrenin talosta. Isokaarelle on suunniteltu suuri päiväko- 3 tustusta, sillä sen avulla lisätään asuntojen tehorakentamista Lauttasaaressa, hävitetään Pyrkän kenttä, täytetään merta ja saaren pohjoisosa asuinkerrostaloilla, rakennetaan Katajaharjun kansi, ohjataan espoolaiset autot ajamaan saaren läpi sekä vähennetään viheraluetta Myllykalliolla. Lauttasaariseuran adressi Pelastetaan Lauttasaaren vehreys omaleimaisuus odottaa lisää allekirjoituksia Punaisessa huvilassa tai netissä osoitteessa www.adressit.com. Muis­ tutukset yleiskaavasta pitää jättää 29. tammikuuta mennessä. Sirpa Asko-Seljavaara kaupunginvaltuutettu johanna tuuri Nro 3 ? 22.1.2016 Jussi Kärki Kirjoittaja on MTV:n toimittaja, joka on asunut Lauttasaaressa 13 vuotta. Kale-klubilla koittaa kevät Lauluntekijä-laulaja Tommi Kaleniuksen isännöimät Kale-klubit tuovat Helsinkiin Lauttasaaren kirkolle tänä keväänä valokeilaan lukuisista gospelhiteistään tunnetut taiteilijat, Jaakko Löytyn sekä Pekka Simojoen Exit -yhtyeensä kanssa. Löytty ja Simojoki ovat olleet tienraivaajia seurakuntien nuorille suunnatun musiikkikulttuurin luomisessa. Niitä on laulettu rippikouluissa ja lastenleireillä, kastejuhlissa ja hautajaisissa. Sekä Löytyn että Simojoen illoissa he musisoinnin lisäksi kertovat itsestään, menneisyydestään, nykyisestä ja tulevasta. Heidän lisäkseen konserteissa esiintyy myös Tommi Kalenius itse. Jaakko Löytty konsertoi Kaleniuksen klubilla Lauttasaaren kirkossa sunnuntaina 7. helmikuuta kello 18 ja Pekka Simojoki torstaina 14. huhtikuuta kello 19. Liput maksavat 10 euroa ja niitä voi varata ennakkoon meilitse osoitteesta varpu. koivunen@evl.fi.
• Lauttasaari 4 Jani Heikkala Pete Suhonen Nro 3 ? 22.1.2016 kuva anssi lauri Taru Valkeapää Erkka V. Lehtola Carl-Kristian Rundman Kehitys on hyvästä, tuhoaminen ei Yleiskaava täyttäisi toteutuessaan 10 hehtaaria Lauttasaaren luonnonvaraisia rantoja ja monet arvokkaat viher- ja virkistysalueet rakennettaisiin täyteen. Lauttasaarelaiset vaikuttajat ovat sitä mieltä, että kehityksessä ei ole mitään pahaa, mutta sen ei pidä jättää jälkeensä tuhoa. Koonnut Katja Pesonen Jani Heikkala, Lauttasaaren yhteiskoulun hallituksen puheenjohtaja Viher- ja virkistysalueet ovat viih­ tyvyyden ja hyvinvoinnin kan­ nalta elintärkeitä. Kaupunki kui­ tenkin kasvaa ja kehittyy, minkä takia asuinrakentamiselle on teh­ tävä tilaa tarpeen mukaan myös viheralueiden läheisyydessä. Viher- ja virkistysalueita on joka tapauksessa kehitettävä niin, että ne pystyvät palvelemaan Lautta­ saarelaisten tarpeita erityisesti nyt, kun asukasmäärä kasvaa voi­ makkaasti. Lauttasaarta on kehi­ tettävä sen erityispiirteitä vaalien tämän päivän tarpeet ja kehitys ymmärtäen ja sallien. Olen pitkän linjan lauttasaa­ relainen ja rakastan saartamme. Ulkoilen paljon rannoillamme vaimon kanssa kävellen ja pyö­ räillen. Myös kolme lastamme arvostavat Lauttasaaren luontoa, merta ja puhtautta. Pyrkällä käyn huhkimassa aina, kun mahdollis­ ta, välillä lastenkin kanssa. Erityi­ sesti leuanvetotanko on nykyään kovassa käytössä tenniskenttiä, pururataa, tukkeja, liikuntalait­ teita tai koris- ja jalkapallokent­ tää unohtamatta. Taru Valkeapää, juontaja, esiintymiskouluttaja Lauttasaaressa on päiväkodeista pulaa ja uusi koulu täytyy saada. Ensin pitää saada kaikki perus­ palvelut kuntoon, eikä rakentaa lisää korkeita kerrostaloja. Pyrkän urheilukenttää remon­ toitiin vuoden päivät meidän kaikkien verorahoilla ja siitä tuli hieno. Kenttää käyttävät muutkin helsinkiläiset ja myös espoolaiset. Remontointi oli loistava päätös, joka on kannustanut ihmisiä liik­ kumaan. Nykyisellä kaavaehdo­ tuksella se tuhotaan ja tilalle ra­ kennetaan korkeita kerrostaloja. Joka vuosi Suomen valtio valittaa, että suomalaisten lapsista aikui­ siin pitäisi liikkua enemmän ihan jo kansanterveyden kannalta. Mi­ tä järkeä on ensin kannustaa ih­ miset liikkumaan ja sitten hävit­ tää koko kenttä? Kahden futista pelaavan lapsen äitinä en voi ym­ märtää tällaista logiikkaa. Ei ole mikään ihme, että Suomen valtio velkaantuu näin typerillä päätök­ sillä, kun verorahoja tuhlataan. Lauttasaaren pohjoispuolella on kauniita ulkoilureittejä meren­ rannalla ja happea tuottavia pui­ ta. Vihreät puut ja kasvit pitävät ilman hyvälaatuisena. Annetaan Lauttasaaren luonnon olla sellai­ nen kuin sen kuuluu olla ja ranto­ jen säilyä koskemattomana, niin meillä on jotain hyvää ja kaunista jätettäväksi seuraavillekin suku­ polville. Markku Enström, kiinteistövälittäjä Ymmärrän, että yleiskaavassa on luotava kasvun mahdollisuudet läpi Helsingin, mutta kun tuho­ taan luonnonvaraisia rantoja, on se anteeksiantamatonta. En näe tässä suunnitelmassa kovinkaan paljon positiivista. Vaikutukset kertaantuvat myös monelle kiin­ teistölle arvon laskuna. Pyrkkä on Pyrkkä ja kaikille saarelaisille tärkeä. Yleiskaavas­ sa ei vielä käydä pikkutarkasti läpi näitä, ne tulevat sitten ase­ makaava vaiheessa ja sen aika näyttää, mutta toivon todella, että liikuntapaikkoihin panostetaan, niin ulkoliikuntaan kuin myös sisäliikuntaan. Lauttasaari on varmasti heikoimmassa asemas­ sa sisäliikuntapaikojen suhteen koko Helsingissä ja tässä olisi vii­ meistään kasvojen pesun paikka kaupungille, kun aluetta aletaan asemakaavaan aikanaan suunnit­ telemaan. Outi Pakkanen, kirjailija Yleiskaava on tolkuton suunnitel­ ma! Onko tarkoitus tuhota Laut­ tasaaren ehdoton valttikortti eli omaleimaisen kauniin saaren va­ paat rannat, ainutlaatuiset maise­ mat ja lenkkipolut? Vattuniemi on jo suureksi osaksi pilattu ahtaalla rakentamisella. Se ei saa toistua. Kotkavuori eli lapsuuteni Ink­ karikallio, Pyrkän talvinen luis­ tinrata ja koko hienosti kunnos­ tettu alue? On pakko toistaa: näi­ den ja muiden virkistysalueiden uhraaminen himorakentamiselle on tolkuton ajatus. Lauttasaari on vihreä saari. Sen on säilyttävä vihreänä. Pete Suhonen, kirjailija ja toimittaja Kaikista meritäyttösuunnitelmis­ ta on luovuttava. Lauttasaaren pohjois- ja koillisosien luonnon­ tilaiset rannat ja vihervyöhykkeet ovat Helsingin vetovoimatekijä, eurooppalaisittain uniikki maise­ ma lähellä metropolikeskustaa. Olisi historiallinen virhe rakentaa se asuinalueeksi. Nyt kaavoitta­ jalta ja poliittisilta päättäjiltä vaa­ ditaan rohkeutta myöntää yleis­ kaavaehdotuksen heikkoudet Lauttasaaressa ja korjata ne. Carl-Kristian Rundman, näyttelijä Kun kyse on luonnosta, missä tahansa, asenteeni on aina säi­ lyttävä. En epäile, etteikö Lautta­ saaren rannoille ja meren päälle rakennettaviin taloihin tulisi to­ della makeita asuntoja, joiden ne­ liöhinnat olisivat kuin musiikkia korville niiden myynnistä hyö­ tyville tahoille. Minä toivon, että rannat säilyisivät nykytilassaan. Kaikki nämä alueet ovat minul­ le, kuten varmasti kaikille lautta­ saarelaisille, hyvin tuttuja luke­ mattomista ulkoilukerroista ? kä­ vellen, pyöräillen, lastenvaunuja työnnellen?. Oma lukunsa on Pyrkän kenttä, jossa olen pelan­ nut tennistä, luistellut ja pelannut futista lasten kanssa. Lauttasaa­ ressa on huomattavasti vähem­ män urheilutiloja ja ?kenttiä kuin muissa kaupunginosissa. Pyrkkä on Larulaisille tärkeä paikka. Toi­ von sydämestäni, että kaikki mai­ nitut alueet rauhoitettaisiin. Muutimme aikoinaan Helsin­ gin keskustasta Lauttasaareen, kun olimme päättäneet perustaa perheen. Painavia syitä oli kaksi. Luonto, meri ja viheralueet antai­ sivat lapsillemme virikkeellisen, terveellisen ja turvallisen kasvu­ ympäristön. Ratkaisu oli oikea, sen ovat lapsemme meille useasti todistaneet. Erkka V. Lehtola, jalkapallovalmentaja Pidän Lauttasaarta paratiisina. Itselleni luonto on tärkeä ja sitä pitää puolustaa. Ymmärrän kyllä Lauttasaareen kaavaillun raken­ tamisen jossain määrin, sillä ke­ hitystä on tapahduttava ja Laut­ tasaari on haluttua seutua. Mutta ymmärrän senkin, että saarella on omanlaisensa luonto meren­ rantoineen ja viheralueineen ja se halutaan säilyttää. Olen asunut siellä täällä ympäri Helsinkiä ja Lauttasaari on kyllä aivan oman­ laisensa. Jalkapallomiehenä itselle­ ni tuntuu oudolta se, että vasta vähän aikaa sitten valmistunut Pyrkkä rakennettaisiin täyteen. Pyrkkä on nyt upeassa kunnossa ja valtavan tärkeä koko saarelle. Kun innostun lähtemään juok­ sulenkille, suuntaan Ryssänkär­ keen. Kesäinen merenranta on to­ della kaunis ja olisi ikävää, jos ne rakennettaisiin täyteen.
• Nro 3 ? 22.1.2016 Lauttasaari 5 TARJOA LAPSELLESI KIVA TALVIPÄIVÄ! PEURAMAALLA LASKETTELUKAUSI PARHAIMMILLAAN! ? Kaikki rinteet ja hissit avoinna ? Lasten teemarinne ja pitkät mattohissit ? Lasten pulkkamäki, pomppulinnat ja karusellit ? Lasten moottorikelkat Aukioloajat ja aktiviteetit kts. www.peuramaa.fi Suuret suksimarkkinat! UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ EDULLISESTI! Välinemyynti Peuramaan vuokraamossa: SUKSIA ? LAUTOJA MONOJA ? LAUTAKENKIÄ KYPÄRIÄ ? LASEJA HANKI LAPSELLESI HYVÄ HARRASTUS! Tuo lapsesi kokeilemaan, laskettelu on kiva harrastus! Lastenkurssien ilmoittautuminen alkanut: Alkeiskurssit Jatkokurssit Yksityisopetusta Kurssiaikataulut ja ilmoittautumiset: www.peuramaa.fi Hiihtolomakurssit varattavissa: www.peuramaa.fi LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Veli-Pekka Närhi Erkkerin kautta uuteen asuntoon! ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 91,5 m² Melkonkatu 14 B. Huoletonta asumista! Nyt myytävänä vuonna 2003 valmistuneesta As. Oy Helsingin Nupukista avara 3H, K, SAUNA + LASITETTU TERASSIPARVEKE. Tarvittaessa on lisämakuuhuone on helppo rakentaa. Taloyhtiöllä on hyvin lapsiystävällinen sisäpiha (yhteinen tontti naapuriyhtiöiden kanssa). 3/8 krs. Bussipysäkki on aivan talon vieressä. Vattuniemen hyvät kauppapalvelut ovat 300-400 m etäisyyden päässä. Myydään myös erillishintaan autohalliosake. Huoneiston velkaosuus on maksettavissa pois. Hp. 446.000 ? + vo 51.000 ? Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto
• Lauttasaari 6 P YÖ R ÄT TA R V I K K E E T Nro 3 ? 22.1.2016 H U O L LOT IBIKE AVAA PYÖRÄLIIKKEEN KE E N A VA J A LA ! 13.2. E SS A SA D LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! ET LI IS IK UU Avaamme uuden liikkeen helmikuussa. Tule tutustumaan tiloihimme Pajalahdentielle ? koko avajaisviikon ajan huikeita tarjouksia! OSOITTE ES S E U R A A K U U L U M I S I A M YÖ S FA C E B O O K I S TA J A N E T T I S I V U I LTA . Aki Heilala Ari Kajander PA JA LA HDE N TIE 9 ? 045 6707 503 ? IB I K E. F I n! a a k u m la Tuläeillä ja monilla muil N kursseilla on tilaa Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C, 3. krs Taaperoiden värikylpy ? H162201 ? 29.2.?4.4. Vaapun valmistus ? H162422 ? 5.?13.2. Uutta vanhoista farkuista ? H162148 ? 19.2.?6.3. Pykälä- eli hakapunontalaukku ? H160811 ? 2.?30.3. Ompeluilta ? H161436 ? 5.4. Ompelupäivä ? H161437 ? 6.4. Internet-selain tutuksi ? H161543 ? 9.?16.2. Excel 2013 jatkokurssi ? H161267 ? 15.2.?14.3. Adobe Lightroom jatkokurssi ? H162033 ? 3.3.?7.4. Resurssien hallintaa ? tiedostot järjestykseen ? H162109 ? 7.?21.3. Kuvakirja ilmaisohjelmalla ? H162039 ? 10.3.?7.4. Lintukurssi aloittelijoille ? H162229 ? 16.3.?6.4. Värihavainto perusteista illuusioihin, kuvataidekurssi ? H162060 ? 18.?19.3. toa e i t ä s i l o s Kat ovaenopisto tai hel.fi/ty om/tyovaenopisto facebook.c Ilmoittaudu: ? ilmonet.fi ? toimistoissa ? puhelimitse 09 310 88610 Tutustu kurssi-, luento- ja tapahtumatarjontaamme: sto.digipap.eu/opinto-ohjelma LASTENVAATTEIDEN VARASTON PE-LA 22.-23.1 Vattuniemenkatu 17 00210 Helsinki 040 559 5710 Leena Hytönen Kari Jäntti Työtä Lauttasaar Lauttasaari-Seuran uusi hallitus aloitti tammikuun alussa. Se on valmis tekemään työtä yhdessä lauttasaarelaisten kanssa entistä paremman saaren eteen. Koonnut ja kuvannut Katja Pesonen Ari Kajander Olen yrittäjä ja asunut saarella 37 vuotta. Myös lapseni perheineen asuvat saarella. Harrastan Lion­ sia, bänditoimintaa, mökkeilyä ja saunakävelyä. Lauttasaari on upea asuinpaikka, josta meidän kaikkien tulee omalta osaltamme huoleh­ tia. Lauttasaari-Seuran hallitukses­ sa olen ollut neljä vuotta. Läh­ din mukaan seuraan, koska olen kiinnostunut asuinalueemme yhteisistä asioista ja haluan työs­ kennellä niiden hyväksi. Sydän­ täni lä­hellä ovat erityisesti katu­ jen, kä­velyteiden ja viheralueiden kun­ nossapito, saaren valaistus ja turvallisuus. Olen ollut myös jär­ jestämässä Lauttasaari-päiviä jo muutamaan otteeseen. Aki Heilala Olen lauttasaarelainen yrittäjä ja asunut saarella yli 40 vuotta. Olen nyt kolmatta vuotta Lauttasaari-Seu­ ran hallituksessa. Lähdin aikoinaan mukaan tuomaan niin asukkaan kuin yrittäjän nä­kökulmia päätöksen tekoon. Olen mukana myös Lautta­ saaren yrittäjien hallituksessa, ja haluan vaikuttaa siihen, että Laut­ tasaari säilyisi yrittäjille hyvänä toimipaikkana. Samalla haluan mahdollistaa paikallisten palve­ luiden saatavuuden lauttasaare­ laisille. Marjukka Andersson Olen musiikkineuvos, saaren pää­ kanttori jo 30 vuotta. Tulin saa­ relle perheeni kanssa vuonna -85 ja asetuimme asumaan kirkon viereen. Työ ja harrastus kulkevat limittäin: musiikki. Sen lisäksi lii­ kunta vaihtelevalla volyymillä. In­ tohimonani on lukeminen. Saari on kotipaikkani. Saaren luonto on fantastinen! Liityin seuran jäse­ neksi pian tänne muutettuamme, koska minusta oli tärkeää tukea jäsenyydelläni oman asuinpai­ kan asioita hoitavaa järjestöä. Nyt olen toista kautta hallituksen jä­ sen. Lauttasaari on hieno asuinalue. Tänne tarvitaan keskeiset lähipal­ velut, kaupat ja terveyspalvelut, erityisesti vanhuksille ja lapsiper­ heille. Saaren omaleimaista luon­ toa ja ulkoilumahdollisuuksia tu­ lee myös suojella. Katariina Aaltonen Olen 25-vuotias ja opiskelen Aal­ to-yliopistossa tietoverkkoja. Laut­ tasaaressa olen asukkaana naut­ tinut palveluista jo yli 20 vuotta. Saarella olen pelannut monta vuot­ ta korista ToPoLassa, harrastanut karatea Lauttasaaren liikuntakes­ kuksessa, ja harrastan vieläkin par­ tiota Lauttasaaren Luotsity­ töissä. Lauttasaaressa hienoa on luonto ja meri kaupunginosan sil­ ti ollessa pyöräilymatkan päässä keskustasta. Lähdin Lauttasaari-Seuran hal­ litukseen, koska minua kiinnos­ taa kotiseutuyhdistyksen rooli yh­teiskunnallisena vaikuttajana. Tämä on toinen vuosi, kun olen hallituksen jäsen. Tämän lisäksi olen seurakuntaneuvostossa. Lauttasaaressa minulle tärkei­ tä asioita ovat olleet kielikylpy, partio, yhteenpuhaltava henki ja luonto. Toivon, että LauttasaariSeura edistää erityisesti saaren luonnon säilymistä ja yhteishen­ gen rakentamista. Katri Penttinen Toimin toista vuotta Lauttasaa­ ri-Seuran hallituksen puheenjoh­ tajana. Muutin Lauttasaareen vuonna 1992, mutta perheeni on viettänyt kesät Lauttasaaren saa­ ristossa vuodesta 1975 lähtien. Olin ympäristöteollisuutta ja -pal­ veluja edustavan toimialaliiton toimitusjohtaja ja jäin siitä teh­ tävästä eläkkeelle keväällä 2013. Harrastan liikuntaa ja puuhailua kesämökillä. Pidän tärkeänä ympäristöasioi­ ta. Kun eläköidyttyä jäi aikaa, olin kiinnostunut tulemaan mukaan kaavoitus- ja ympäristötyöryh­ mään. Silloinen ryhmän puheen­ johtaja Ilpo Aarniala ehdotti minua seuran hallitukseen. Koska olen johtanut järjestöä, koin, että mi­ nulla on annettavaa seuran halli­ tustyöskentelyyn. Lauttasaaressa erityisen ajan­ kohtaisia ovat kaavoitusasiat. Ha­ luan, että saaren vehreys ja me­ rellisyys säilyvät. Myös julkiset palvelut tulee saada toimiviksi. Alakoululle saimmekin jo lisäti­ lan. Toivon, että seuran toiminta edistää asukkaiden yhteisölli­ syyttä ja siten voimme vaikuttaa omaan viihtyvyyteemme.
• Lauttasaari Nro 3 ? 22.1.2016 Marjukka Andersson Matti Tanner ren hyväksi Nina Lukkari Olen 37-vuotias yrittäjä ja toimi­ tusjohtaja, naimisissa ja 4-vuoti­ aan tytön äiti. Olen asunut saa­ rella lähes viisi vuotta. Harrastan liikuntaa monipuolisesti, varsin­ kin saaren ympäri tulee sekä juostua että pyöräiltyä. Saari on tuntunut välittömästi tänne muutettuani kodilta, täältä löytyy palveluja ja kaikki on kätevästi lyhyen matkan päässä. Luonto ja meri ovat ehdottomasti parasta, ulos tulee lähdettyä usein ihan vain nauttimaan! Juttelin ystäväporukalla viime kesänä, että saarella järjestetään kovin vähän tapahtumia ja kos­ ka olen itse toiminnan ihmisiä, täytin saman tien seuran verkko­ sivuilla jäsen-ilmoituksen ja ker­ roin olevani kiinnostunut aktiivi­ toiminnasta. Tässä sitä nyt sitten ollaan, kehittämässä seuran vies­ tintää, tapahtumia ja yhteisölli­ syyttä. Haluan saada myös muut saarelaiset heräämään ja osallis­ tumaan aktiivisemmin oman asuin­alueensa kehittämiseen, sii­ tä huolehtimiseen ja sen viihty­ vyyden lisäämiseen. Leena Hytönen Olen syntyperäinen lauttasaare­ lainen, ja vaikka elämä on kuljet­ tanut eri paikkakunnille ja osoit­ teisiin, on Lauttasaari aina pysynyt läheisenä, ikään kuin sellaisena tunnetilana. Isokaari on ollut ko­ tikatuni nyt viimeiset viisitoista vuotta. Saarella kiehtovat niin avomeren läheisyys ja lajistol­ taan monipuoliset luontotyypit kuin kaupunginosan omaleimai­ nen historia ja sen elinvoimainen nykypäivä. Koulutukseltani olen Katri Penttinen Katariina Aaltonen Jukka Tulkki metsänhoitaja ja toimin yritys­ vastuu- ja viestintätehtävissä. Seuran aktiivista ja monipuolis­ ta toimintaa olen seurannut jäse­ nenä erityisesti Lauttasaari-leh­ den ja erilaisten tapahtumien kautta. Hallituksen varajäseneksi lähdin ilolla mukaan sitä kysyttä­ essä. Seuran tekemä uunituore ke­ hit­tämiskysely antaa hyviä suun­ taviivoja seuran toiminnan edel­ leen kehittämiseksi. Vaikuttamis­ työn kannalta on olennaisen tär­­keää, että työllä on saarelaisten tuki. Avoin ja vuorovaikutteinen viestintä, tiivis yhteistyö saaren muiden toimijoiden kanssa sekä yhteisölliset tilaisuudet ja tapah­ tumat ovat asioita, joiden puolesta haluan työskennellä. Seura toimii kaikkien saarelaisten hyväksi, ja toivottavasti saamme myös yhä useamman lauttasaarelaisen liit­tymään jäseneksi ja vaikutta­ maan seuran toimintaan. Kari Jäntti Syntymäkodistani Meikusta muu­ tin Töölön kautta Laruun vuonna 1980, ja muutaman vuoden Ruo­ holahden jaksoa lukuun ottamat­ ta olen asunut täällä neljässä eri osoitteessa. Myös duunipaikkani on ollut Larussa vuodesta 1990 lähtien. Aikoinaan purjehdin ja ve­ neilin paljonkin, mutta nyky­ ään on tyytyminen kesämöksän soutuveneeseen. Lauttasaaren asiat ovat tulleet tutuksi väkisinkin, ja kun aikoinaan pormestarin illassa Jussi Pa­junen kehotti vaikuttamaan Stadin asioi­ hin paikalliseurojen kautta, liityin ensin kaavatyöryhmään noin nel­ jä vuotta sitten. Nyt olen toista 7 Nina Lukkari Riitta Elf kautta hallituksen varajäsenenä. Tehtäväni on tietty varsinais­ ten hallituksen jäsenten tuuraa­ minen. Olen myös osallistunut seuran hallituksen kokouksiin, vaikka kaikki jäsenet ovatkin ol­ leet läsnä, jotta yleiskuva säilyisi. Talous- ja kaupallinen osaaminen lienee parasta antiani ryhmälle. Jukka Tulkki Olen muutama vuosi sitten eläk­ keelle siirtynyt arkkitehti. Muutin naimisiin mennessäni keskustas­ ta, Viiskulmasta, Lauttasaareen 43 vuotta sitten. Pidin saarta jo lapsena hienona, vehreänä, luon­ nonläheisenä alueena, jossa oli hauska käydä ikään kuin maaseu­ dulla vierailulla perhetuttujen luona. Harrastuksia on muotokuvaja maisemamaalauksesta tähti­ tieteeseen, havainnoinnista sen matemaattiseen puoleen. Myös sukuseura on minulle tärkeä. Saa­ ri on vuosi vuodelta muuttunut läheisemmäksi, sen flora ja fauna ovat poikkeuksellisia kaupungis­ sa ? niin se kettu poikasineenkin asui asuntoni edessä, terassin alla kolossaan. Liityin Lauttasaari-Seuraan vii­ me vuonna. Tarjouduin mukaan sen kaavaryhmän työhön ja toimin­ taan. Se toimijoineen muodostui nopeasti hyvin mielenkiintoisek­ si. Syyskokouksessa huomasin olevani jo Lauttasaari-Seuran hal­ lituksessa. Asioita ja paljon niihin liittyviä tapaamisia on ollut val­ tuustoryhmiä myöten, vaikutta­ misen mahdollisuuksia siis todel­ la on. Ainutlaatuisen merellisen kau­ punginosan kehittäminen, sen pal­ velut ja erityisesti yhteisöllisyys ovat tärkeitä. Missä muussa kau­ punginosassa ihmiset tervehtivät ja pysähtyvät juttelemaan, jopa esittäytymäänkin? Matti Tanner Olen toimittaja ja paljasjalkainen larulainen, tosin viimeiset pari vuotta tilapäisesti espoolainen. Harrastan partiota ja sen kautta luonnossa liikkumista eri tavoin: erävaellus jalan, hiihtäen ja me­ loen, kuntosuunnistus ja pyöräily. Seuran hallitukseen lähdin rei­ lut kymmenen vuotta sitten, kun entinen puheenjohtaja Ville Elo­ maa pyysi. Olin tätä ennen ollut monta vuotta mukana seuran pe­ rinnejuhlatyöryhmässä, joka vas­ tasi muun muassa Lauttasaari-päi­ vistä. Seuran toiminnassa olen ollut jollain tavalla mukana aivan lapses­ ta lähtien. Lauttasaari-Seuran toiminnas­ sa haluan olla mukana järjestä­ mässä saarelaisille mukavia ja ko­koavia tapahtumia. Lisäksi ha­ luan olla vaikuttamassa Lautta­ saaren tulevaisuuteen, jonka yllä lepää tällä hetkellä synkkä pilvi uuden yleiskaavan myötä. On käsittämätöntä, että poliitikot ja virkamiehet haluavat asukkaiden mielipiteiden vastaisesti tuhota saaren ainutlaatuiset rannat ja puistot, sekä muun viihtyisyyden. Uskon, että Lauttasaari-Seura pys­tyy vielä vaikuttamaan tämän mielettömyyden hillitsemiseen. Mitään järkeviä perusteluja isoil­ le merentäytöille ja muulle teho­ rakentamiselle ei ole. Riitta Elf Olen taustaltani toimittaja, opis­ kellut yliopistossa viestintää ja sosiaalipsykologiaa. Nyt olen ol­ lut muutaman vuoden eläkkeel­ lä, mutta en toimettomana. Olen tuore saarelainen, muuttanut tän­ ne vasta 2009. Katselimme alueelta useampaakin asuntoa, mutta pää­ dyimme Katajaharjuun. Lauttasaa­ reen houkuttivat tytär, lapsenlapset ja merellinen luonto. Täkäläiset asuntojen hinnat kyllä kirpaisi­ vat. Tulin Lauttasaari-Seuran toi­ mintaan mukaan joitakin vuosia sitten, aluksi seuran kaavatyö­ ryhmään ja sitten pyydettiin hal­ lituksen jäseneksi. Seura on ollut mukava toimintaympäristö. Kaa­ vatyöryhmässä olen saanut pe­ rehtyä kaavoitus-, ympäristö- ja liikenneasioihin. Vaikka kaavoi­ tus kuulostaa tylsältä, se on todel­ lisuudessa äärimmäisen tärkeää ja mielenkiintoista. Kunpa vain Helsingin päättäjät ottaisivat va­ kavasti saarelaisten huolen ym­ päristöstään. Seuran nettisivut ovat olleet vastuullani vuoden verran. Olen myös ollut aktiivisesti mukana edistämässä koulutilojen saamis­ ta Lauttasaareen. Siinä asiassa on ollut kiva tehdä yhteistyötä aktiivisten vanhempien kanssa. Toivonkin, että yhteistyö seuran ja muiden saarella toimivien ta­ hojen kanssa laajenisi ja tiivistyi­ si. Vuoden päästä luotan näkeväni entistä helpommin lähestyttävän Lauttasaari-Seuran, joka uudis­ tuu perinteitään unohtamatta.
• Lauttasaari 8 Nro 3 ? 22.1.2016 Työmaana Lauttasaari ? omaleimaisuuden puolesta Juhani Railo muutti Lauttasaareen 60-luvulla eikä mennyt kauaa, kun hän lähti mukaan LauttasaariSeuran toimintaan ja oli sen puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta. Hänen mukaansa kotiseututyössä on laitettava itsensä likoon. K Teksti ja kuva Emilia Jokinen uopiosta ko­ toisin olevasta Juhani Railosta tuli lautta­ saarelainen vuonna 1966, kun piti hank­ kia tulevan vaimon kanssa asun­ to. Vanhan Lauttasaaren henki eli tuolloin vielä vanhassa asun­ tokannassa ja kulttuuria näkyi jo­ka paikassa, kuin myös kivijal­ kakauppoja ja palveluita, joita saa­ relta löytyi joka lähtöön. Täällä hei­ dän lapsensa syntyivät, kasvoivat ja lähtivät maailmalle. Railo asuu vaimoineen edelleen samassa kodissa, jota hän nimittää pilke silmäkulmassa ?60-luvun kotimu­ seoksi?. Railo valittiin vuonna 1978 Lauttasaari-Seuran johtokuntaan ja hän toimi sen varapuheenjoh­ tajana 1982?1992 sekä puheen­ johtajana 1993?2002. Seuraan hänet houkutteli Markku Tanner, joka oli sekä Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja että Lauttasaa­ ri-Seuran puheenjohtaja. Järjes­ tötyönsä ohella Railo teki työuran Suomen Kotiseutuliiton järjestö­ sihteerinä 1980?2007. Lauttasaari-Seuran jäsenenä ja aktiivina Railo oppi omien sa­ nojensa mukaan ymmärtämään, mitä on tehdä kotiseututyötä kau­ pungissa, mistä siinä on kysymys, mikä siinä on tavoitteena ja mitkä ovat toimintatavat. ?Se on hyvin painokkaasti mää­ rätietoista vaikuttamista ja itsen­ sä likoon panemista ja itse asiassa työtä vuorotta.? Suomen kotiseutuliitosta löytyi järjestötyölle luonnollinen jat­ kumo. Railo kertoo järjestötyön vaikuttaneen hänen tapaansa suhtautua kaikkeen: asioihin, ih­ misiin, ympäristöön ja ajatteluta­ paan. Lauttasaari-Seuran yhdeksi tär­ keimmäksi saavutukseksi Railo nostaa Lauttasaaren kartanon alueen pelastamisen 70-luvun lo­ pulla. Se on tärkein monumentti Tallbergin ajan Lauttasaaresta ja kulttuurihistoriallisesti arvo­ kas osa koko Helsingin historiaa. 70-luvun ilmapiirissä vanhojen rakennusten arvoa ympäristöl­ leen ei kuitenkaan nähty aivan sa­ manlaisena kuin nykyään. ?Sumeliuksen huvilan purku 1979 oli suuri draama Lauttasaa­ ressa ja herätti monet lauttasaa­ relaiset varpailleen. Ei se mikään ympäristörikos ollut, mutta neu­ vottelut huvilan säilyttämisestä olivat kesken?, Railo muistelee. Pian tämän jälkeen purusta vas­ tannut rakennusyhtiö alkoi neu­ votella Lauttasaaren kartanon omis­tajan Suomen Punaisen Ristin kanssa kartanoalueen ostamises­ Esittely Lauttasaari-lehden juttusarja esittelee LauttasaariSeuran kunniajäseniä. Yksi heistä on Juhani Railo, joka toimi seuran varapuheenjohtajana kymmenen vuotta ja puheenjohtajana yhdeksän. Hän on ollut hankkimassa seuralle Lauttasaari-lehteä sekä pelastamassa kartanoa ja Punaista Huvilaa purkamiselta. Saari on hänen sydämen asiansa edelleen. ta. Taustalla oli pyrkimys toteuttaa 50-luvulta peräisin oleva asema­ kaava, jonka mukaan kartanon tontille rakennettaisiin asuntoja. Seuran, Lauttasaaren säätiön sekä monien muiden lauttasaarelaisyh­ teisöjen vetoomuksen an­siosta SPR sai kaupungilta korvaavan tontin muualta, jonne pian nousikin ker­ rostalo. ?Onnistuttiin säilyttämään kar­ tanoalue, jonka meno oli ihan liipaisimella. Siinä oli tappio etu­ nenässä ja sitten voitto?, Railo to­ teaa. ?Kartanoalueen pelastamisen ohella Lauttasaari-lehden saami­ nen seuran omistukseen 1985 on ehdottoman merkittävä virstan­ pylväs seuran ja koko Lauttasaa­ ren kannalta. Jokaisen lauttasaa­ relaisen tulee olla ylpeä omasta lehdestään. Lehti on etuoikeus, jota ei kaikilla ole.? Toimeenpaneva voima tämän ja monen muun onnistumisen ta­ kana ovat aktiiviset ihmiset. Railo näkee, että jäsenmäärä ei ole ai­ noa mittari, vaan seuran toiminta on keskiössä. ?Minun aikanani on onnistut­ tu torjumaan sellaisia hankkeita tällä saarella, joiden kautta oli­ simme menettäneet saarta pala palalta. Se on jatkuvaa taistelua,? Railo kertoo. Samalla hänellä on pieni huoli asioiden tämänhetkisestä tilasta. ?Viime vuosituhannen vaih­ teesta yksilökäsityksen muuttu­ minen on näkynyt järjestötoimin­ nassa. Eivät ihmiset ole enää ha­ lukkaita panemaan itseään likoon tällaiseen toimintaan.? Railo tuntuukin hieman haasta­ van saarelaisia. ?Minulta on kysytty miljoona kertaa, että mitä seura on saanut aikaan. Minulla on vastakysymys: Mitä jos seuraa ei olisi ollut? Mi­ ten olisi sitten käynyt?? Railo suhtautuu positiivisesti seuran tulevaisuuteen. ?Seuralla on hyvä puheenjohta­ Juhani Railo teki työuran Suomen Kotiseutuliitossa. Ammatista oli hyötyä järjestötoiminnassa Lauttasaari-Seuran puheenjohtajana. ja. Itse kaiken kokeneena puheen­ johtajana olen rauhallisin mielin.? Lauttasaari on kuitenkin me­ nettänyt jotain omaleimaisuudes­ taan ja siihen kohdistuu paljon muutoksia nyt ja tulevaisuudessa. Yhteisille tavoitteille on edelleen tarvetta. ?Eivät ne mihinkään lopu nämä haasteet. Laakereilla ei voi ruveta lepäämään. Asukkaiden ja seuran välinen vuorovaikutus on se tär­ kein?, Railo toteaa ja jatkaa: ?Viimeisin menetys oli valitet­ tavasti tuo vesitorni, jota tosi monet lauttasaarelaiset surevat. Onkin tärkeää, että nyt lautta­ saarelaiset yhtenä joukkona alle­ kirjoittavat adressin, jossa vedo­ taan Lauttasaaren vehreyden ja omaleimaisuuden säilyttämisek­ si.? Hän näkee, että ajoittaisista tappioista huolimatta saaressa on paljon taistelemisen arvoista. ?Täällä on jotain sellaista, mitä kantakaupungissa ei voi syntyä­ kään. Täällä ollaan itsepäisiä ja itsenäisiä. Kaikki on maantietees­ sä. Kun ollaan Suomenlahden saa­ rella ja merinäköala on 360 as­ tetta, se vetoaa joihinkin ihmisiin hirmuisen voimakkaasti.?
• Lauttasaari Nro 3 ? 22.1.2016 9 TERVETULOA KAKKU­ KAHVILLE 28.1.2016 klo 14?19! LAUTTASAARI Itälahdenkatu 15?17, 00210 Helsinki www.isannointiverkko.fi AKTIA KIINTEISTÖNVÄLITYS RATKAISUJA KOTI-IKÄVÄÄN. www.aktialkv.fi i! Sisusta tämä pohja bitly.com/lapinlahdenkatu9 Läpitalon kolmio putkisan. yhtiössä Kerrostalo, Kamppi 63 m2 Avara, vaaleisiin väreihin sisustettu huoneisto loistosijainnilla. Näkymät sekä kadulle että sisäpihalle. Hyvin hoidettu yhtiö, jossa LVIS-työt valmistumassa. Huoneiston osuus n. 50 000 ?, jyvitetään 2016. Elk: E. Mh. 356 437 ?. Vh. 359 000 ?. Lapinlahdenkatu 9. Tied. Anna Lahti puh. 040 500 5950, Mannerh.tie 14 9565247 JOCKUM ANDERSIN puh. 040 500 1056 TUULA KARHAPÄÄ puh. 040 559 0001 Merellinen 3 h, k Kerrostalo, Lauttasaari 65,5 m2 3. kerroksen, hyväkuntoinen kolmio hyvin hoidetussa yhtiössä. Keittiöstä ja makuuhuoneista merellinen maisema kattojen yli pohjoiseen. Tilava oh, josta käynti lasitetulle eteläparvekkeelle. Elk: G. Mh. 304 000 e. Luoteisväylä 26. Tied. CvSchantz 050 341 0195, Mannerh.tie 14 9812932 THOMAS MATTINEN puh. 050 314 0114 HARRI EKLUND puh. 050 341 0186 RIITTA SARKKAMA puh. 050 341 0165 Harvinaisen valoisa 3h, k, las.parv. Kerrostalo, Haukilahti 69,5 m2 Kaunis vaalea keittiö, tilava olohuone, johon mahtuu myös isompi ruokailuryhmä. Suosittu yhtiö erinom. sijainnilla. Paljon säilytystilaa. 3/3, ei hissiä. Rv. -67. Elk: F. Vh. 250 000 e. Madekuja 4. Tied. C.v.Assendelft-Nyberg puh. 050 410 5138, Tunnelitie 1 9597932 CHRISTEL VAN ASSENDELFT-NYBERG puh. 050 410 5138 BERIT SEGERCRANTZ puh. 050 341 0063 5h, k upein merinäkymin Kasinorannan yli Kerrostalo, Lauttasaari 100 m2 Toiseksi ylimmän kerroksen päätyasunto upein näkymin halutussa osoitteessa. 3/4 kerros, hissi. Parveke etelään ja länteen. Huoneisto on aikanaan yhd. 60 ja 40 m2:n as kokonaisuudeksi. Hyvin hoid yhtiö, putkisan. suunnitelmissa v. 2019. Elk: F. Mh. 568 249 e. Vh 575 000 e. Hakolahdentie 6. Tied. CvSchantz 050 341 0195, Mannerh.tie 14 9651712 MIKA MALMIVUORI puh. 0400 898676 CHRISTOFFER VON SCHANTZ puh. 050 341 0195 ANNA LAHTI puh. 040 500 5950 NIKLAS ZITTING puh. 050 341 0058 CHARLOTTA AHLSTRÖM puh. 0400 453 557
• Lauttasaari 10 Nro 3 ? 22.1.2016 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Kulttuurikeskus sähinä SÄHINÄSSÄ TAPAHTUU: Kahvila Makersin iltakahvila tiistaista perjantaihin! Makers testaa uusia arkiaukioloaikoja ? herkuttele aina klo 20 saakka ja kerro, kaipaako Lauttasaari kahvilaa iltaisin! Lauantai 23.1. klo 20?00 Suomen Zorro Live ? Kovassa nosteessa oleva folk-bändi Suomen Zorro saapuu Sähinään muistuttamaan, miksi musiikkia kuunnellaan livenä! Suomen Zorron lisäksi illan aikana soittaa tuore helsinkiläinen bändi Spirit Disko. (Liput ennakkoon Holvista 6 e ja ovelta 8 e, holvi.com/shop/Sahina/.) Maanantai 25.1. klo 19?20 Astangajooga (10 e/kerta) Keskiviikko 27.1. klo 10?11 Latinotanssin senioriryhmä Torstai 28.1. Suvitanssin latinotanssia klo 18?19 (alkeet) ja klo 19?20 (jatko) Perjantai 29.1. 17?21 Liikuntasalin avovuoro ? tule treenaamaan omatoimisesti! (Sisäänpääsy 3 e) Sunnuntaina 31.1. Pilates-brunssi: Sa­ mi Rekolan pilatestunti 10?11 ja Kahvila Makersin brunssi 11?12.30 tai 14?15.30. (Yhdessä 30 e, pelkkä pilates 15 e, pelkkä brunssi 22 e.) Sitovat ilmoittautumiset pilatekseen ja/tai brunssiin 29.1. mennessä: makerskahvila@gmail.com. TULOSSA: Sähinän helmikuun kirpputori 21.2. Varaa myyntipaikkasi osoitteesta sahinahelsinki@gmail.com! Lauttasaaren martat MARTTAILTA tiistaina 26.1. kello 16.20, tutustumme Hotelli ?Lilla Robaan?. Osoite: Pieni Roobertinkatu 1-3, tervetuloa! Jos kysyttävää soita Heidille 050 438 1146. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Ohjatut joogatunnit jatkuvat kevätkaudella tiistaisin nuorisotalo Apajassa (Pajalahdentie 10a) seuraavasti: Dynaaminen jooga 19.1.-10.5.2016 klo 9.30-10.45 ja hatha jooga 12.1.-10.5. 2016 klo 10.45-12.15. Ei toimintaa hiihtolomaviikolla 8. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Virva Garam: 041 444 1225. MLL:n LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Kevään muskareihin ilmoittautuminen on käynnissä, vielä joitain paikkoja vapaana! Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella osoitteessa http://lauttasaari.mll.fi, kerhot välilehdeltä. Perhekahvila aina keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. Kevään 2016 ohjelmaa perhekahvilassa 27.1. Lauttasaaren liikuntakeskuksen jumppa peilisalissa 3.2. Helsingin kaupungin varhaiskasvatusinfo/Pk Lokin ja Silkkiuikun johtaja Kirsti Lahtinen Varhaiskasvatusinfoon tuleva perhe saa tietoa Helsingin varhaiskasvatuksesta sisältäen päiväkodit ja perhepäivähoidon, lisäksi tietoa yksityisestä päivähoidosta, metsäkerhoista, kielikylvystä ja esi-opetuksesta sekä leikkipuistosta. 10.2. Me&I/Sanna Lostedt 17.2. Lauttasaaren koulutilanne/ Elina Moisio 24.2. HIIHTOLOMA ei perhekahvilaa 2.3. Pomp de Lux/Johanna Luttinen 9.3. Nosh vaate-esittely/Anu Hyvönen Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoon­ tuu Lahnalahden Leikkipuistossa jo­ ka keskiviikko klo 16.45-18.30. Isä-lapsitoimintaan ovat tervetulleita kaikki isät lapsineen. ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/ familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och fredag kl. 9-12.30. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för alla som inte har svenska som modersmål! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/ drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1F p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. (Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. Su 24.1. klo 11 Popahtava messu. Messussa mukana bändi. Juha Rintamäki, Aino Valojärvi, lapsille pyhäkoulu. Ma 25.1. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10-11. klo 17 Savenvalajat-ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta. klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus. Ti 26.1. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen, ke 27.1. klo 11 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 18-20 Tähdellinen iltapala. Kaupan ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Klo 18 Nuorten aikuisten bändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@evl.fi klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Valojärvi. To 28.1. klo 12 Torstai-piiri, aiheena nypläys, Klo 18.30 Pe 29.1. klo 9-12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille Su 31.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhän messu, liturgina Juha Rintamäki, saarna Jukka Hautala, Marjukka Andersson. Messun jälkeen lihakeittolounas ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. klo 18 Luuttukonsertti kirkossa, Olli Hyyrynen. vapaa pääsy, ohjelma 5 e Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin 10-17, keskiviikkoisin klo 10-21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11-13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3-12 -vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 24.1 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Lindström, Henricson. Kyrkkaffe. kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Terho, Lindström, Enlund. Chorus Sanctae Ceciliae. Kyrkkaffe. kl. 15: Gudstjänst i Folkhälsans seniorhus. Terho, Enlund. Må 25.1 kl. 10?11.30: Babyrytmik i Hör­nan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn under 1 år. Wiklund. kl. 11-12: Cellverksamhet ?Guds närvaro i vår samvaro? i S:t Jacob. Gertrud Strandén. NYHET kl.16-20: Häng i Tian. Öppet hus i ungdomslokalen. Romberg. Ti 26.1 NYHET kl. 11-12: Stolgymnastik för daglediga. Högbergsgatan 10 E, 2 våningen. Wiklund. kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Iina Katila. kl. 17: Ärligt om tro i Johanneskyrkans krypta. Lindström. kl. 18: Tomasmässa i Johanneskyrkan. Ulf Skogström, Maria Repo-Rostedt, Anders Ekberg. On 27.1 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i S:t Jacobs församlingssal. Salenius. kl. 16?18.30: Family Fun i Hörnan. Lappalainen. kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Enlund. To 28.1 NYHET kl. 10?11.30: Famil­ jegrupp i S:t Jacob. Wiklund. kl. 18: Bibelmeditation i Johanneskyrkan. Repo-Rostedt. Fr 29.1 kl. 10?11.30: Knatterytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. För barn över 1 år. Wiklund. kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl. 12 från och med 4.1.2016. Församlingens insamling av hygienpaket till asylsökande fortsätter. Hygienartiklarna skall packas i små påsar, som församlingen sedan för till flyktingcentret. Påsarna skall innehålla tandborste, tandkräm, schampo, deodorant. I paketen för herrar får även ingå engångsrakhyvlar och i dem för damer får gärna ingå bindor. Hygienpaketen kan avlämnas på pastorskansliet. Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Vuokralle tarjotaan Kalust. asunto remontin ajaksi/vesivah. 0400 404 797 Lauttasaarentie 3. Löytynyt Löydetty avaimet Heikkaanaukiolta 14.1. P. 040 512 5703. Palveluja tarjotaan Tarvitsetko tilapäistä lastenhoitoapua? Soita varamummille p. 044 951 8849 (klo 18 jälkeen). AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 24.1.2016 klo 11.00: ?Onko Babylonin tuomion hetki tullut??. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Rakastatko lähimmäistäsi niin kuin itseäsi??. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Lauttasaari-lehden tammikuun teemalehden aiheina ovat TERVEYS JA HYVINVOINTI. Lehti ilmestyy perjantaina 29.1. Teemalehtiin tarjoamme aina alan toimijoille ilmoitustilaa kampanjahintaan. Tiedustelut ja tilavaraukset seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Varaukset viimeistään maanantaina 25.1. ja valmiit aineistot viimeistään tiistaina 26.1. Lauttasaari-Seura vuokraa Punaisen Huvilan juhlatiloja. Tilat sopivat max. 30 hlön tilaisuuksiin. Tiedustelut ja varaukset: seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466. Hinnat: arkisin 45 euroa/tunti, lauantaisin ja sunnuntaisin 240 euroa/päivä. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista 20%:n alennus. Larutori
• Lauttasaari Nro 3 ? 22.1.2016 Palveluja tarjotaan Graafinen suunnittelu yli 20 vuoden kokemuksella Ars Today Isokaari 3 Puh. 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi 11 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 e/tunti, la-su päiväveloitus 240 e/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista -20 %. Tied. seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Jos joku juttu jäi mietityttämään, osoitteessa www.lehtiluukku.fi voit käydä lukemassa myös kaikki viime vuoden lehdet. lauttasaari.fi Liity nyt hyvään Seuraan! Liity mukaan Lauttasaari-Seuraan. Liittymällä voit vaikuttaa oman asuinympäristösi kehitykseen. Mitä enemmän jäseniä Seurassa on, sitä paremmin ääntämme kuullaan kaupungin päätöksenteossa. Voit olla kannatusjäsen tai tulla mukaan aktiiviseen työryhmätoimintaan. Täytä jäsenlomake osoitteessa Lauttasaari.fi tai Punaisella Huvilalla. Jäsenmaksu henkilöjäseniltä on 20 ?. Lauttasaari.fi Punainen Huvila on avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30, muina päivinä sopimuksen mukaan. P. 050 591 6466 Lue Lauttasaarilehti netissä lauttasaari.fi
• 12 Lauttasaari Nro 3 ? 22.1.2016