19.12.2013 ? Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ? www.lauttasaari.fi ? Perustettu 1968 ? Nro 45
Kodikasta Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Eila Haikala
Merja Halsti
MYYNTINEUVOTTELIJA,
KiAT
KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ,
LKV
Eero Heino
Päivi Holmberg
050 4640 207
KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ,
LKV, KED
050 5151 801
Susan Hyvönen
KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ,
LKV
044 2025 777
.. ..
040 7336 730
MYYNTINEUVOTTELIJA,
KED
050 406 9459
Sinikka Niittykoski
MYYNTINEUVOTTELIJA
050 3566 355
Jussi Mansikka
YRITTÄJÄ, KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV
050 2993
Tänä jouluna tuemme Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta.
Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV
Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut.
www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878
Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi
Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min
Luonnonkosmetiikkaa
Ruoholahti 09-494 959
Minä?
Kyllä! Sinä.
-20%
-15%
Joulupaketit
Muut tuotteet
Otavantie 5 | ma-pe 9-16
Verkkokauppa www.bottegaverde.fi
Voim. 23.12.asti
JOULUTARJOUS
Hoyalux iD LifeStyle V+ on uusi moniteholinssi, jossa
olemme hyödyntäneet juuri sinun kokemuksiasi.
1510
LAUTTA OPTIIKKA
Ajanvaraus P.675 122, Lauttasaarentie 5 | www.lauttaoptiikka.fi
Avoinna: Ark 10 - 18, La 10 - 15, lisäksi iltavastaanottoja
Lauttaoptiikka
www.pizzataxi.fi
Kello- ja kultasepänliike
Lauttasaaren ostoskeskuksessa
Lauttasaarentie 28-30, Puh. 09-621 5150
Vuokraa 1?30 m2
säilytystilaa
POISTOMYYNTI
Kaikki
Nro 45 ? 19.12.2013
-30%
Auki Klo 10- 18, la 10- 14
Lauttasaari
1
Pääkirjoitus
19.12.2013
Meiltä ja muualta
Koonnut: Irmeli Karhiaho
Nina Talménista päätoimittaja
Kiitos ja
näkemiin
Kymmenen vuotta kuluu kuin huomaamatta. Lauttasaaressa on tuon ajanjakson aikana tapahtunut kuitenkin suuria muutoksia. Väestöennusteet ovat kumoutuneet ja saarella
on nyt asukkaita paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten
arvioitiin. Rakentaminen on jatkunut kiihtyvällä nopeudella ja vanhat toimistorakennukset ovat muuttuneet asuintaloiksi. Vattuniemi on kokenut hurjan muodonmuutoksen.
Metrotyömaan tulo saarelle on yhdistänyt meitä entistä enemmän kantakaupunkiin ja naapuriimme Espooseen. Keskusteluyhteyttä molempiin suuntiin on parannettu, eikä Lauttasaarta pidetä enää kaikkea muutosta vastustavana reservaattina. Kiista
Koivusaaren metropysäkistä on puhuttanut vuosikausia ja lisännyt arvailuja väestömäärän lisääntymisestä entisestään. Kaiken
kaikkiaan Lauttasaaresta on tullut aikaisempaakin vetovoimaisempi asuinpaikka, joka houkuttelee hyvällä sijainnillaan uusia
asukkaita. Aiempien vuosien puheet eläkeläisten nukkumalähiöstä voidaan unohtaa.
Vuosien mittaan Lauttasaaren keskeisten toimijoiden, Lauttasaaren säätiön, Lauttasaari-Seuran ja Lauttasaari-lehden asemaa ja työtapoja on arvosteltu. Joskus kritiikki on ollut aiheellista ja rakentavaa, mutta joskus taas merkillisen repivää ilman
kunnon parannusehdotuksia tai päämäärää. Lehdellekin ilmestyi
hetkeksi terveellistä haastetta herättänyt kilpailija, joka sitten
vetäytyi vähin äänin saarelta. Taloudelliset realiteetit ovat haastavia, kun halutaan lehden ilmestyvän viikoittain ilman, että kyse
on vain mainoslehtisestä.
Juuri nyt Seura ja lehti elävät murroksessa. Toiveissa on jotain
uutta ja tuoretta, nuorekasta ja ajassa elävää. Laru-liike on positiivisessa mielessä herätellyt vanhoja toimijoita miettimään uudistuksia. Saarella toimii nyt monessa suunnassa aktiivisia yhteisöjä, jotka haluavat tehdä saaresta entistä miellyttävämmän.
Luonnollisesti vanhoja kuvioita joudutaan tarkistamaan ja löytämään uusia lähestymistapoja asioiden hoitamiseen.
Ehkä ei kuitenkaan kaikkea entistä kannata ylenkatsoa. Perinteiden vaaliminen ei ole koskaan vanhanaikaista eikä kokemuksen
tuomaa viisautta ole järkevää heittää roskakoppaan. Taloudellisten riskien ottaminen yhteisillä varoilla tulee aina olla tarkoin
harkittua ja maltillista. Yhteistyö ja toisten kunnioittaminen kotiseutumme asioiden hoidossa pitää olla keskiössä. Seuran jäsenet voivat edellyttää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa.
Omasta puolestani haluan kiittää lauttasaarelaisia mukavasta yhteistyöstä, hyvistä palautteista ja aktiivisuudesta lehteä kohtaan. Erityisen suuri kiitos kuuluu toimitussihteeri Irmeli
Karhiaholle lehden jokaviikkoisesta toimittamisesta, Hilkka Järvitalolle ilmoitusten hankkimisesta ja Keijo Martiskaiselle lehden
taittamisesta sekä kaikille vakituisille avustajille kiinnostavista jutuista. Toivotan lehdelle hyvää tulevaisuutta uusien tuulien puhaltaessa. Näkemiin, raitilla tavataan!
Talmén on työskennellyt uransa aikana muun muassa toi
mittajana Yhtyneillä Kuvalehdillä ja eri tehtävissä Iltaleh
dessä. Lisäksi kokemusta on kertynyt radiotyöstä Helsin
gissä sekä viestinnän tehtävistä esimerkiksi New Yorkissa
ja Tukholmassa.
- On hienoa päästä nyt mukaan paikallislehden teke
miseen. Odotan innolla tulevaa ja toivotan kaikille luki
joille rauhallista joulua ja upeaa alkavaa vuotta!
Lauttasaari-lehden uusi päätoimittaja Nina Talmén on
hoitovapaalla 1-vuotiaan Daniela-tyttärensä kanssa.
Enää muutama luukku jouluun
Vielä muutama Elävän joulukalenterin luukku avat
tavana ja sitten on joulu. Lauttasaari-lehden ilmesty
mispäivänä torstaina 19.12. kannattaa ottaa rennosti
ja tehdä retki Myllykallion lintutornille. Ehkä et ole
siellä edes koskaan käynyt. Upea paikka! Tornin kor
keuksista voi tähyillä lintuja ja ihailla saaren maise
mia ja rauhoittaa mielensä jouluun.
Joulutunnelmaan pääsee myös Tuomaan markkinoil
la Senaatintorilla vaikkapa perjantaina 20.12. Mark
kinoilta löytyvät niin joulupöydän herkut kuin pik
kuyllätykset pukinkonttiin. Saattaapa paikalla olla
itse Joulupukkikin ? ainakin hänet tapasi viime sun
nuntaina. Markkinat jatkuvat sunnuntaihin 22.12.
saakka.
Ilmainen nukketeatteriesitys on luvassa Puoti Lilla
nissa Katajaharjuntie 11:ssä lauantaina 21.12. kello
10.00 ja kello 14.00. Hilkka-tontun seikkailut nukke
teatterin keinoin sopivat mainiosti perheen pienimille.
Taukoa joulunvalmisteluista voi pitää sunnuntaina
22.12. ja lähteä vaikkapa lenkille pitkin saaren rantoja.
Seuraavan päivänä 23.12. on sitten jo aatonaatto ja alkaa
rauhoittuminen jouluun. Jouluaaton 24.12. hartaus kello
16.00 Lauttasaaren kirkossa kuuluu monen saarelaisen
jouluun. Jos liikenee aikaa, kannattaa kurkata Avoimen
taidekoulun ikkunanäyttely Lauttasaarentie 7:ssä. Arva
tenkin jouluaiheista työtä voi ihailla koko joulun ajan.
Elävän joulukalenterin ideana on ollut johdattaa saa
relaiset joulun alla joka päivä jonkin kiinnostavan koh
teen luokse. Kalenterin organisoinnista on vastannut La
ru-liike, joka järjestää matalankynnyksen tapahtumia ja
kannustaa saarelaisia yhdessä tekemiseen.
Drumsö lågstadieskola har förflyttats
till Hållbar Nivå inom Grön Flagg
Som en utmärkelse för vårt långsiktiga och hög
klassiga arbete för miljöfostran har vår skola förflyt
tats till Hållbar nivå inom Grön Flagg.
Grön Flagg är ett internationellt program för miljö
fostran. Genom att delta i programmet har hållbar ut
veckling och miljöhänsyn i vardagen blivit en fast
och integrerad del av vår verksamhet. I våra Grön
Flagg-projekt medverkar barnen aktivt med att såväl
planera, fatta beslut och genomförande av aktiviteter
som blir en del av vardagen i skolan. På det här sättet
får våra barn en positiv erfarenhet av att kunna på
verka i gemensamma ärenden.
Vår skola uppmärksammar att vi fått Grön Flagg tis
dag 17.12.2013 kl 10.25 då vi hissar upp den Gröna
Flaggan i flaggstången.
Drumsö lågstadieskolas Grön Flagg verksamhet syn
liggörs exempelvis genom att varje utrymme har fått
sin egen sorteringsstation. Ett miljöråd väljs varje år
med representanter från varje klass. Inom miljörådet
väljs miljödetektiver som regelbundet kontrollerar att
sorteringen fungerar.
Miljörådet har möten ca en gång i månaden och dis
kuterar miljöfrågor. Miljöaspekten beaktas i de flesta
beslut som görs på skolan. Som exempel kan nämnas
att vi vid utfärder använder egna saftflaskor istället
för färdiga saftförpackningar.
Lehti lomailee
Lauttasaari-lehden toimitus ja LauttasaariSeuran toimisto ovat suljettuina 20.-29.12.,
sillä aatto osuu tiistaiksi ? tiistainahan lehti
yleensä saatetaan painokuntoon.
Hyvän joulun ja onnellisen tulevan vuoden toivotuksin
Joululomalta palaillaan
maanantaina 30.12., jolloin käynnistyy
vuoden 2014 ensimmäisen Lauttasaarilehden toimittaminen.
Lehti ilmestyy 3.1.2014. ja kyseiseen
lehteen tulevan aineiston
pitää olla toimituksessa
30.12. kello 16.00 mennessä.
Liisa Stjernberg
Päätoimittaja 2004-2013
2
Petri Talmén
Lauttasaari-lehden uudeksi päätoimittajaksi on kutsut
tu FM Nina Talmén, 33. Hän aloittaa tehtävässä 1. tam
mikuuta. Lauttasaarelainen Talmén on hoitovapaalla työs
tään MTV:llä.
- Lapsen kanssa liikkuminen on tarjonnut hyvän mah
dollisuuden tutustua monenlaiseen toimintaan saarella,
hän sanoo.
Lauttasaari
Nro 45 ? 19.12.2013
Rauhaa päälle maan
J
Myöhemmin tämän Maailman Vapahtaja sa
noo: ?Minä olen maailman valo. Se, joka
seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo?. Meistä valonsytyttäjis
tä ja ? kantajista riippuu, saako valo lisään
tyä tässä maailmassa. Jos me olemme niiden
pienten ja vähän suurempienkin myönteisten
asioiden toteuttajia, olemme Hoosiannan ja
valon ihmisiä.
oulun lähestymisen huomaa valon mää
rän lisääntymisestä. Vuoden pimeimpä
nä aikana adventtina, joulun odotuksen
aikana, syttyy uusi kynttilä joulua koh
ti mentäessä. Ulkona erilaiset jouluvalot il
mestyvät pimeän alkutalven keskelle. Jou
luna joulukuusen kynttilät kertovat valosta
pimeydessä.
Maailmassa on pimeyttä, mutta me tahdo
taan olla niitä, jotka sytyttävät valoja. Näin
nostetaan esille hyviä puolia omasta elämäs
tämme: elämän hyvät lahjat, onnistumiset,
parhaat muistot, ja etenkin ne aivan lähellä
tai kaukana olevat tärkeät ja rakkaat ihmiset.
Valo oli symboli kaikkeen siihen, mitä Jeesus
tuli meille tuomaan. Joulun profetia sanoo:
?Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee
suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman
varjon maassa loistaa kirkkaus.?
Ensimmäisessä joulussa pilkahti valo tallin
seimessä. Jumalan Poika muutti ratkaisevasti
maailmanhistorian. Joulun vietossa 2013 jKr
tärkein on tapahtunut jo ennen meitä. Jumala
on jo kauan sitten tullut tähän maailmaan, si
nun ja minun kaltaisten keskelle.
Kristillisessä perinteessä kynttilä on yleen
sä Kristuksen vertauskuva. Pääsiäiskynttilä
symboloi pimeyden karkottavaa Kristusta.
Koska pääsiäiskynttilää on tapana polttaa lä
pi vuoden vähän kerrallaan kastetilaisuuksis
sa ja hautajaisissa, käytettiin keskiajan kir
koissa suunnattomia, joskus jopa kymmenen
metrin korkuisia pääsiäiskynttilöitä.
Ensimmäisenä jouluna taivaalle syttyi suuri
tähti valaisemaan pimeää taivasta. Betlehe
S
min tähti johdatti Jeesus-lapsen luo ensim
mäiset tulijat paimenten jälkeen.
sen, mitä jokapäiväinen elämä armottomuu
dessaan ja ankaruudessaan sinun eteesi tuo.
?Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi
paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ?Älkää
pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman,
suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa
kapaloituna seimessä.? Ja samalla hetkellä
oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.?
Siunattua joulua!
Jouluna seimeen tallissa syntynyt Jeesus lah
joittaa tarvittavan: armon ja rauhan, uskon
ja rakkauden, kestävyyden ja toivon. Näillä
lahjoillaan hän vahvistaa kohtaamaan kaiken
Juha Rintamäki
Lauttasaaren kirkkoherra
Själv både flykting och fredlös
trofen ?själv både flykting och fred
lös? har ringt i mina öron nu i ad
vent. Den börjar ringa när jag hör
eller läser nyhetsinslag om flyktin
gar från Syrien, katastrofen på Filippiner
na, barnfabriker i Nigeria och allt det andra
omänskliga många i världen måste stå ut
med. Jesus var under sitt liv både flykting
och fredlös. Redan som liten var han tvungen
att tillsammans med sina föräldrar fly undan
Herodes barnamord och som vuxen var det
många som hade svårt att acceptera det han
sade och gjorde.
till jorden för att visa att han är nära oss, inte
långt borta på ett moln.
På julgudstjänsterna för daghemsbarn och på
andakterna vid församlingens eftermidda
gsklubbar för skolbarn har jag i år uppmanat
barnen att varje gång de öppnar en lucka i ad
ventskalendern tänka eller säga: ?Gud älskar
mig!?. Det är därför vi firar jul, för att Gud
älskar dig ? för att Han älskar var och en av
oss. Många föreställer sig att Gud är en skäg
gig gubbe som sitter på ett moln och tittar ner
på oss ? eller tror att det är den bild av Gud
som kyrkan predikar. Jesus födelse utmanar
Det är det julen handlar om. Gud älskar
oss och vill att vi skall svara på hans kärlek
genom att älska varandra. Under julen har vi
gott om tillfällen att göra det: genom att ge
varandra gåvor, skicka kort, bjuda på något
gott att äta och dricka, delta i insamlingar till
välgörenhetsorganisationer o.s.v.
När Jesu lärjungar grälade om vem av dem
som var störst, visade Jesus på ett barn och
sa att den som tar emot ett sådant barn i hans
namn tar emot honom. När jag ser de lidan
de barnen på tidningarnas sidor är det Jesus
som tittar tillbaka på mig. Vid gudstjänster
na och andakterna för barn möter jag Jesus.
Vart och ett av barnen är älskad av Gud. Han
älskar oss alla och vill att även vi skall älska
varandra.
den här bilden. Gud föddes som mänskan Je
sus. Han var Gud, men samtidigt var han ett
barn och växte upp till en vuxen. Gud kom
Kolumni
Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok), valtiovarainvaliokunnan kunta- ja
terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
Jag önskar alla läsare en riktigt
God Jul och ett Gott Nytt År 2014!
Maria Repo-Rostedt
Församlingspastor i Johannes församling
med ansvar för verksamheten på Drumsö
Joulunalusajatuksia valtion
ensi vuoden budjetista
Eduskunnassa on meneillään ensi vuoden valtion talousarvion käsittelyn loppukiri, jotta päätökset saadaan tehty vielä ennen joulua. Olen jäsen valtiovarainvaliokunnassa,
jonkä päätehtävä on budjettiasioiden käsittely.
Vaikka talous on epävarmaa, voi ainakin kahdesta asiasta olla varma. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme talouden
tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja yritysten menestymiselle. Näissä
molemmissa on vielä paljon tehtävää, mutta budjettiesitys
on askel oikeaan suuntaan.
Olen tyytyväinen, että johtamani valtiovarainvaliokunnan
kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat hyvin
Nro 45 ? 19.12.2013
Strofen ?själv både flykting och fredlös? är
från psalmbokens psalm 433. Psalmen är en
bön om att vi skulle få hjälp med att visa va
randra kärlek. Som en fortsättning på den
här betraktelsen kan du gärna slå upp den i
psalmboken eller klicka fram den på nätet via
adressen evl.fi/psalmboken. När julen är över
och ett nytt år börjar kan du sedan ta en stund
för att fundera på genom vilka uppgifter just
du bäst kan föra Guds kärlek vidare. Hur kan
du dra ditt strå till stacken för att minska li
dandet samt öka hoppet och glädjen i värl
den?
eduskunnan tekemissä muutoksissa ensi vuoden budjettiesitykseen. Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat helpotus Helsingille. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa
valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.
Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton
päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut
rahoitusta.
Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen
päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan
korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista
Lauttasaari
laitoshoitoa. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa
mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä.
Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja
terveysjaostossa tarkkaan läpi myös veteraanikuntoutuksen määrärahoja. Arvioimme, että raha ei riitä kustannusten
nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä. Siksi ensi vuodelle on lisättävä voimavaroja. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.
Vaikka budjetissa on paljon säästöjä, on tärkeä arvovalinta,
että lisävoimavaroja suunnataan myös uuden vanhuspalvelulain mukaisten palveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien tukipalveluihin. Taloutta on tasapainotettava ja Suomea
on rakennettava niin, että Suomi on hyvä paikka asua, tehdä
työtä ja elää kaikenikäisille.
Toivotan Lauttasaari-lehden lukijoille
hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle.
3
Hyvä kasvaa
Lauttasaaressa
Olen palannut sairaslomalta. Tervetuloa!
Rakennusvirasto on organisoinut puisto
kummitoimintaa osana Hyvä kasvaa Helsingissä -projektia. Vapaaehtoiset kummit keräävät
roskia puistoista ja huolehtivat muutenkin puis
ton viihtyisyydestä muun muassa hävittämällä
jättibalsameja yhteistyössä Helsingin luon
nonsuojeluyhdistyksen kanssa.
P A R T U R I P. 6 7 6 9 8 5
Tallbergin Puistotie 1 00200 Helsinki
Kaupungilla on nykyään 497 puistokummia,
joista 15 Lauttasaaressa. Kummitoiminta on
viime aikoina kasvanut ripeästi. Viime vuon
na ilmoittautui uusia kummeja 100 ja tänä
vuonna 58. Puistokummien yhteyshenkilö
rakennusvirastossa on Riitta Partanen (riit
ta.partanen@hel.fi) jolle halukkaat voivat il
moittautua.
Kummina olo on mielekästä liikuntaa ja an
taa hyvän mielen. Oli ilo huomata, että tasa
vallan presidentti oli kutsunut itsenäisyys
päivän juhliin Tampereen puistokummeja,
mikä näkyvästi oli tiedotusvälineissäkin esil
lä.
Lauttasaaressa puistokummit toimivat yh
teistyössä puistojen kunnossapidosta huoleh
tivan Vihervarikon kanssa, jonka tomera
kenttätyöntekijä Heidi Viljanen hoitaa kum
mien keräämien roskasäkkien poiskuljetuk
sen.
Länsimetron louhinnan ajan saareen on kel
lunut runsaasti räjähdyslankoja ja muuta muo
vijätettä, kuten pieniä valkoisia langanpätkiä
sekä eri kokoista styrox-silppua, joiden kerää
minen on vaivalloista käsityötä. Toivottavasti
louhinnan nyt loputtua tämän sorttinen rantoja
pilaava jätekin loppuu.
Puistokummin keräämiä roskasäkkejä Lauttasaaren Koirakivenniemen
hiekkarannalla sekä kummin työvälineitä: harava, varsiluuta, lapio ja
istumapalli. Etualalla pientä muovisilppua, joka vielä odottaa
keräämistä.
Valitettavasti siisteyskulttuurimme on tällä hetkellä vielä sillä tasolla, että
puistoissa, kaduilla ja rannoilla riittää siistimistä.
Toivottavaa on, että asiaan maamme korkeimmallakin taholla kiinnitetty huo
mio edistää osaltaan myönteistä kehitystä.
Tervetuloa kaikki mukaan talkoisiin. Jos ei puistokummiksi niin kuitenkin
henkilöksi, joka ei jätä roskia yhteiseen ympäristöömme.
Ilpo Aarniala
Joulun paras lahja on perheen yhdessä harrastamista!
TARJOA LAPSELLESI PARASTA PEURAMAALLA
Laskettelukausi on alkanut
TULE AVAAMAAN KAUSI PEURAMAALLE!
Olemme avoinna:
MA-PE klo 16.30 ? 21.00
LA-SU klo 9.00 ? 18.00
Suuret suksimarkkinat!
UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ EDULLISESTI!
Lauantaina ja sunnuntaina 21.?22.12.
Peuramaan vuokraamossa klo 9 ?18
Välinemyynti Peuramaalla:
? SUKSIA ? LAUTOJA ? MONOJA ? LAUTAKENKIÄ
? KYPÄRIÄ ? LASEJA ? PIPOJA ? YMS.
4
Lauttasaari
Joululoman
lastenkurssien
ilmoittautuminen
alkanut:
Alkeiskurssit
Jatkokurssit
Yksityisopetusta
Kurssiaikataulut
ja ilmoittautumiset:
www.peuramaa.fi
Nro 45 ? 19.12.2013
Asukastalo helpompi
uudelle projektialueelle
Arkkitehti Mikael Sundman puhui Asukastalojen merkityksestä Helsingissä marras
kuun yleisötilaisuudessa Gyldenintien Pira
tissa. Hän selosti Arabianrannan talomallin
synnyn Bokvillaniin, mutta keskustelu sivusi
enemmän omaa saartamme, josta asukastalo
puuttuu. Aihe kokosi laajalta väkeä Lautta
saari-Seuran kulttuurityöryhmästä ja eri puo
lueista yhteiselle asialle.
Sundman olikin sopiva puhuja, sillä hänen
isoisän isä ja Julius Tallberg asuivat samas
sa talossa Katajanokalla ja isoisällä oli kesä
mökki saarella. Sundman selosti juurta jak
saen ja havainnollisesti seinään liimaamaansa
alueen karttaa esitellen Bokvillanin sekä sen,
miten kuuden kilometrin päähän pohjoiseen
keskustasta on voinut syntyä aika ideaalisel
ta vaikuttava vanha arvohuvila asukastaloksi
Arabianrannan, Vanhan Toukolan ja Touko
lanrannan väliin. Vesivoima ja posliiniteh
das ovat teollista ja elinkeinotaustaa. Kun
Arabianrannan uusi alue syntyi 1990-luvul
la, kaupunki lunasti Bokvillanin Wärtsilältä.
Palveluyhtiö, jossa kaikki alueen talot ovat
jäseniä, hoiti toimintaa. Kiinteistövirasto oli
välillä nihkeä; Sundman puhui jopa ?pyro
maaneista? eli röttelön purkajista siellä. Ta
lo haki uutta omistajaa, joksi tuli lopulta
palveluyhtiö. Se vuokraa liiketilaa, joogal
le, maalausryhmille ja uusille ryhmille. Ko
van rahan asuntojen omistajat protestoivat
yhteiskäyttöä, prosessi on vireillä. 16 pihaa,
7 000 asukasta on Bokvillanin lähipiirissä.
Kokeneelle arkkitehdille satoi kysymyksiä
yleisön joukosta. Miten tämä onnistuisi Lautta
saaressa, Kartanon vanhan rakennuksen muu
toksella? Mikael Sundman korosti, että Bok
villanin tarina onnistuu paremmin uuden
Pajalahden Pesula toivottaa Hyvää Joulua ja Uutta vuotta!
kaupunginosan uudella projektialueella, jos
sa kaavoitus, omistus ja vuokraus voidaan
järjestää puhtaalta pöydältä. Pitää löytyä yk
sityinen intressi kaupungin kumppaniksi.
Kiitämme asiakkaitamme kuluneista vuosista.
Pesula jatkaa toimintaansa nimellä
Perinteikäs Pajalahden Pesu.
Puh. (09) 675 757.
Uudet omistajat toivottavat vanhat
sekä uudet asiakkaat tervetulleiksi!
Astrid Gartz ehdotti saaren järjestöjen ja
toimijoiden yhteistä kirjelmää ja sitä, että
kaupungin eri virastot saadaan yhteistyöhön.
Sture-Christian Eklund komppasi Gart
zia
ja kysyi, haetaanko yhtiöpohjaista vai virasto
pohjaista ratkaisua. Ritva Rouhunkoski näki
Kartanon rakennetun ?vankalle kalliolle? ilman
kellaria ja siellä on jo keittiö vanhuskotikäytön
aikana. Anu Mansikka pyysi selvittämään
käyttöhistorian ja ehdotti kylätoimikuntaa tai
muuta yhteistä toimijaa, joka hoitaa paikan
jatkovuokrauksen saaren yksityisille ja jär
jestötahoille.
Paikalla oli myös saarelainen kaupunkisuun
nitteluviraston pitkäaikainen arkkitehti Matti Visanti, joka kertoi toisena esimerkkinä sen,
miten Oulunkylän vanha rautatieasema roudat
tiin Mosabackan hirsien kera Pikku-Huopalah
den uuden asuinalueen asukastaloksi vuosien
työn myötä. Uuden alueen kaavoituksessa otet
tiin alun pitäen huomioon se, että joka taloon
tulee yhteistä tilaa. Pysäköintiyhtiö oli mukana.
Toimintaa vetää nyt paikallinen asukasyhdis
tys. Visanti vastasi alueen suunnittelusta, ja ny
kyisin Östersundomin.
AAA-Siivous OY
Siivousta ammattitaidolla
Kotisiivoukset
Toimistosiivoukset
Muuttosiivoukset
Remonttisiivoukset
Höyrypesut
Kotitalousvähennys
040 13 99 080
www.aaasiivous.fi
Sundman lopetti neuvolla, että jos kaupunki
myy Kartanon, myyntiehtoihin pitää saada
asukastilan turvaava kohta. Vanhoissa kau
punginosissa pitäisi myös olla mahdollisuus
tilaan!
Risto Kolanen
Hyvää Joulua
ja
Onnea vuodelle 2014!
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 3 % (sis.
ALV 24 % ja kaikki kulut).
Nro 45 ? 19.12.2013
Toimistomme on joulun vietossa 23.12.-29.12.
Lauttasaari
5
Lukijan ääni
Softis-lentopallolle
olisi edelleen tilaus
Kaupungin määräyksiä
noudatettava mökkialueella
Unto Pekkarinen kirjoitti lehden Lukijan
ääni -palstalla 21.11. Särkiniemi-Veijarivuo
ri -aluetta koskevan asiallisen kirjoituksen.
Hän totesi muun muassa, että paikka on suosit
tu ulkoilualue monille lauttasaarelaisille ja tar
koitus on, että se säilyy mahdollisimman luon
nonmukaisena.
Kuitenkin mökkien omistajat ovat alkaneet
levittäytyä lähialueille vastoin kaupungin ra
kennusviraston määräyksiä.
Todellakin alueella on joitakin mökkejä, joiden
ympäristö on aivan selkeästi rajattu mökkiläi
sen yksityiskäyttöön. Valtavat istutukset, eri
laiset pensas- ja kivetysaidat sekä terassiraken
nelmat ovat selvä merkki ulkoilijoille pysyä
kauempana tai kiertää mökki kaukaa.
Asiaan tulee välittömästi puuttua. Virkistys
alueenhan on oltava kaikkien vapaassa käy
tössä. Varmasti valtaosa lauttasaarelaisista ja
mökkiläisistäkin toivoo alueen säilyvän sel
laisena kuin se on alun perin tarkoitettu.
Ellei korjauksia epäkohtiin tule, vuokrasopi
musta ei tule tällaisen mökkiläisen kanssa
enää uusia.
Jos sääntöjen rikkojia ei saada kuriin, ei pidä
ihmetellä, jos kaupunki päättää ottaa virkis
tysalueen muuhun käyttöön.
Koiran ulkoiluttaja
Veneveistämö
symboloi
jatkuvuutta
Löytyykö
kaupungilta
kulttuuritahtoa?
Kiitos Juha Tiiralle, joka pitää nykyistä ve
neveistämöä Lauttasaaren Nahkahousun luo
dolla. Iltojen pimetessä on ollut ihastuttavaa
nähdä kodikkaat valot veneveistämön ulko
rakennuksissa.
Helsingin kaupunki on suuressa viisaudes
saan päättänyt purkaa Lauttasaaren vesitornin,
maamerkkimme, ensi vuoden aikana. Maaseu
tumaisempi naapurikaupunki on varannut ra
haa Haukilahden vesitornin kunnostamiseen
taloudellisista vaikeuksistaan huolimatta.
Valot palavat läpi yön ja antavat tunnelmaa ja
tietoisuutta,että veneveistämö on toiminnas
sa ja voi ilmeisen hyvin.
Monien ihastelijoiden puolesta
Espoolla on enemmän kulttuuritahtoa kuin
Helsingillä. Arkkitehtonisti merkittävä Laut
tasaaren vesitorni on ehdottomasti julistetta
va suojelukohteeksi.
Petri Kettunen
Inger Rönnberg
Kirjoitin kommenttini (Lauttasaari-lehti
21.11.) seurakunnan lentopallovuorosta, ku
ten Arto Saario puhelinkeskustelumme jäl
keen varmaan ymmärsi siksi, että mukaan
houkuteltiin Risto Kolasen kirjoittamassa puf
fissa hehkutellen jopa aiemman harrastuksen
tuloksena syntyneellä mestaruussarjajouk
kueella. Vaikka tasovaatimuksia ei olisi
kaan, niin eduksi laskettiin lentopalloharras
tus joskus nuoruudessa. Se oli minusta väärä
signaali, jonka korjaamisen olisi voinut joku
muukin tehdä.
Jos kirjoitukseni on tuonut sinne muitakin
kuin ?himoharrastajia?, on syytä olla tyyty
väinen. Mutta asettaisin tavoitteeksi sen, että
monien seurakuntien tiloissa vuosikausia pe
lanneiden ei tarvitsisi / annettaisi pelata kuin
yhdessä paikassa. Se olisi oikea tapa laajen
taa harrastajien piiriä. Kohtuullisuutta kirk
komme muutenkin opettaa.
Arto Saario kysyi (Lauttasaari-lehti 12.12.),
mistä Väisänen on saanut käsityksensä, että
?lentopallon nyt saama muoto ei näytä vas
taavan seurakuntalaisten kipeimpiä tarpeita.?
Hyvä on, jos se nyt täyttää paremmin lento
palloilijoiden tarpeet, mutta vastaan kuten ai
emmassa kirjoituksessani: Mitä tämä ?sof
tis-lentis? voisi sitten olla. Vaikkapa sitä, että
osa ajasta pelattaisiin pehmeämmällä tai jo
pa suuremmalla pallolla. Palloa ei tarvitsi
si saada yli kolmella kerralla, kentällä oli
joiden määrä ei olisi rajoitettu. Rajoistakaan
olisi väliä, vaan pallo kulkisi välillä maasta
kin pomppien. Kyse olisi siis leikkimielises
tä pelailusta ja viihtymisestä.
Mikä seurakunta alkaisi huolehtia myös täy
sin liikkumattomista tai vain minimaalises
ti liikkuvista jäsenistään? Sille olisi tilaus.
Toistan tässäkin: eivät terveet tarvitse paran
tajaa vaan sairaat! Kyllä seurakunta voisi täs
säkin olla heikompien asialla.
Saario sanoo lähes moittien, ettei Väisänen
ole käynyt vuoron aikana edes kentän laidal
la. Kiitin jo puhelinkeskustelussamme täs
tä kunniasta, mutta jätän mielelläni talviset
käyntini kirkonmäellä esimerkiksi kauneim
piin joululauluihin.
Seppo Väisänen
Valkoiset jouluvalot OK
Taas on se aika vuodesta, jolloin kanssaih
miset laittavat parvekkeilleen ja pihoilleen
jouluvaloja, mikä sinällään tietysti on kau
nista. Mutta kun kaikki valot eivät ole levol
lisia ? joukossa on niitä värillisiä bling-bling
-valoja, jotka välkkyvät yötä päivää viikosta
toiseen ja ovat tyylittömyyden huippu.
Tiedän migreenistä kärsiviä ihmisiä, jotka jou
tuvat olemaan kotonaan ikkunaverhot kiinni,
kun naapuruston parvekevalojen värikäs vili
nä saa aikaan päänsärkykohtauksen. Se ei liene
värikkäistä valoista pitävän tarkoitus. Joulun
aikaa voi varmaan juhlistaa rauhallisemmal
lakin valaistuksella.
Eikö taloyhtiöissä voitaisi sopia jonkin sortin
suosituksista jouluvalaistuksen suhteen? Ne
luonnollisen oloiset ei-värikkäät valot luovat
jouluista tunnelmaa. Muutamissa saaren talo
yhtiöissä valaistus on laitettu pihamaan puihin
ja pensaisiin. Sellainen on todella kaunis nä
ky pimeässä illassa ja yössä - vielä jos saamme
valkoisen joulun.
Joulusta nauttiva
Tee itse oma joulu
ta; on hyvä keskustella etukäteen, mistä tulee
joulu? Mikä on se yksi asia, jonka haluan tä
nä jouluna joulupöytään tai jouluuni?
Kiireetön joulu? Onko se utopiaa, jos pi
tää vierailla ja liikkua kaikkien sukulaisten
luokse ja arpoa kenen vuoro on tänä joulu
na? Miten ehtiä tekemään kaikki pakolliset
asiat? Kiireetön joulu on harjoittelua, mis
tä voi tänä jouluna luopua? Minkä perinteen
voi luoda omaksi, onko minulla lupa myös
kieltäytyä? Voisivatko erolapset olla samassa
paikassa ja vain vanhemmat siirtyä?
Joulu on se aika vuodesta, kun menneiden
sukupolvien perinteen painavat päälle ja ku
6
Joulu tulee meidän tekemisistä huolimatta,
luojan kiitos.
Kiireetöntä joulun yhdessäoloa
Yhdessä tehty joulu? Onko se mahdollista
yksinäisille, jos ei ole paikkaa yhteiseen pöy
tään? Asutaan liian kaukana toisista, ei jak
seta lähteä vierailulle tai ei viitsitä pitää yh
teyttä, jos riidat painavat. Maailmalta leviää
sosiaalisen median kautta tapa kutsua vento
vieras omaan pöytään. Ilmoitetaan, että meil
le voi tulla joulupöytään. Avataan kodin ovet.
Vaatii kyllä paljon rohkeutta ottaa muukalai
nen vastaan, vai vaatiko?
Vapaaehtoisten ja marttojen tekemä Seurasaaren joulupolku perheille
toi muistoja mieleen.
?Jouluruoat taidon ja lahjat oman talouden mukaan? neuvoo ikäiseni Pohjois-Kar
jalan Katja-martta minua. Toinen ystäväni
lohdutti, että mitä ei ehdi tänä jouluna, sen
voi valmistaa seuraavana. Marttojen ikiklas
sikko on: ?Jos et aiot viettää komerossa jou
luasi, älä siivoa sitä?.
tama pipari putosi koristelujen jälkeen yö
puvun helman kautta lattialle, osasta meni
koristelut niin sanotusti pipariksi. Nimikoi
dut piparkakut saatiin valmiiksi aamuyöstä,
vaiva kannatti ja maku oli mielenkiintoisen
pomeranssinen.
misevat mielessä. Pitääkö kaikki tehdä it
se, pitääkö kaikki osata, pitääkö revetä kaik
keen? Ei pidä.
Stressitön joulu? Voiko sellaisen saavuttaa?
Moni on neuvonut, että kaikki alkaa etukä
teisvalmisteluista, ajan ottamisesta hyvissä
ajoin niihin asioihin, jotka tänä jouluna ovat
tärkeitä. Toinen kertoi, että vähemmän on ai
na enemmän. Joulun rauha tulee karsimises
Jaettu joulu on paras joulu? Kuka sitä viit
sisi tehdä vain itselleen? Jos voi jakaa iloa ja
hyvää mieltä toisille, joulumieli kasvaa. Se
on ihan tutkimuksilla todettu, että antaessaan
saa. Ei vain isossa kirjassa. Lasten mukaan
ottaminen joulun valmisteluihin jättää heil
le jäljen, josta syntyy joulumuistot. Valmis
ta pöytää ei osaa arvostaa samalla lailla kuin
valmisteluihin itse osallistumalla.
Yhtenä yönä teimme perheeni kanssa pipa
reita työpaikalleni. Pari peltiä paloi, muu
Lauttasaari
Marianne Heikkilä
lauttasaarelainen äiti,
Marttojen toiminnanjohtaja
Nro 45 ? 19.12.2013
Nro
19.12.2013
Nro 45
45 ?? 19.12.2013
Lauttasaari
www.lauttasaari.fi
77
Taiteilijaksi Pajalahdentieltä Melbourneen
Agneta Ekholm
? Vanhemmat: kirjailija Pirkko Lindberg ja Henrik Ekholm. Taiteelliset taipumuksensa Ekholm
on perinyt kirjailijaäidiltään sekä keraamikkosedältään Kurt Ekholmilta, joka työskenteli
Arabialla ja tuli tunnetuksi erityisesti Sinivalko-sarjasta. Vuosina 1932-48 setä toimi
taiteellisena johtajana perustamassaan Arabia Museossa.
? 1991-94 Taideopinnot Uudenkaarlepyyn ammattikorkeakoulussa.
? 1994-96 Taideopintoja: Royal Melbourne Institute of Technology, Bachelor of Fine Arts
Honours, Melbourne, Australia.
? 1996 suurin oma näyttely Impulsions, R.M.I.T Union Gallery Melbournessa.
? 2013 näyttely Elements Flinders Lane Galleriassa Melbournessa.
Suurimmat yksityisnäyttelypaikat: Melbourne, Sydney, Canberra, Perth, Uusi Seelanti ja
Hong Kong. On osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin ympäri maailmaa ja ollut mukana
useissa kanvsainvälisissä taideluetteloissa.
- Minusta tuntuu, että suomalaisuuttani
ymmärtää syvimmiltään vain toinen suoma
lainen, Agneta huokaa.
- Tärkein inspiraationi lähde on luonto.
Eivätkä minun suomalaiset juureni lähde mi
nusta koskaan.?
Lapsuutensa kesät Ekholm vietti Nauvos
sa Turun saaristossa. Sieltä hän on säilyttä
nyt monta kaunista asiaa muistojen pankissa.
Hän kertoo myös talvista Espoon Bodomis
sa, jossa hän lapsena katsoi jään läpi hiekkaa
ja meren pohjaan painuneita esineitä. Hän
näkee ne vieläkin sielunsa silmin taide-elä
myksinä, joita käyttää pohjana töissään yhä
nykyäänkin.
- Minun on mentävä kauas nähdäkseni
lähelle. Pitkä matka Australiasta Suomeen on
tehnyt minut yhä suomalaisemmaksi. Ikävä
juurilleni antaa minulle tarvitsemaani etäi
syyttä ja taiteeni väreille voimaa ja harmoni
aa.
Agnetan taiteen abstraktit elementit ja väri
valinnat herättävät katsojassakin halun näh
dä enemmän. Meri on elementeistä tärkein.
Se merkitsee hänelle rajattomuutta, jonka avul
la voi ajatuksissaan mennä mihin tahansa ja
luoda kokemastaan taidetta. Muistot muut
tuvat romanttisiksi, kun niitä katsoo kaukaa
ja etäisyyttä Ekholm saa juuri Melbournesta.
- Saan monet ideani koti-ikävästä, vaikka teen töitäni kansainväliselle yleisölle. Tulevaisuudessa toivon lisää mahdollisuuksia Pohjoismaiden ja
Suomen suuntaan, sanoo Agneta Ekholm.
T
aiteilija Agneta Ekholm
lähti maailmalle parikymmentä vuotta
sitten. Koti Pajalahdentiellä on kuitenkin edelleen se
paikka, johon hän kaipaa
koti-ikävän iskiessä.
Teksti ja kuvat: Anni Kotkamaa
Agneta Ekholm muutti Lauttasaareen 15vuotiaana ja asui saarella kunnes lähti maa
ilmalle. Nyt koti löytyy toiselta puolen maa
palloa Australiasta.
- Silloin meitä oli äitini kirjailija Pirkko
Lindberg, siskoni ja isoäitini. Olin erityisen
ihastunut Lauttasaaren merelliseen ympäris
töön ja mahdollisuuteen kokea meri niin lä
heltä. Olin aikaisemmin asunut saaristossa,
joten meri oli minulle - ja on edelleen - eri
tyisen tärkeä. Olisin taiteilijanakin varmaan
erilainen ilman merta.
Agneta Ekholmin elämän suuri muutos ta
pahtui vuonna 1994, kun perhe sai vieraak
seen australialaisen nuorukaisen.
- Äitini esitteli hänet minulle. Äiti oli tu
tustunut mieheen tehdessään juttua uraanikai
voksista Roxby Downsissa. Rakastuin mieheen
ja tein elämäni suurimman päätöksen - muutin
Australiaan.
Samana vuonna Agneta Ekholm jätti opin
tonsa Uudenkaarlepyyn taidekoulussa ja muutti
8
maapallon toiselle puolen. Hän jatkoi opintojaan
Melbournessa R.M.I.T. (Royal Melbourne
Institute of Technology) -taidekoulussa. Sillä
maailmanmatkalla hän on edelleen.
Nyt Ekholm on tunnettu taiteilija, ja hänen
töitään on ollut esillä Kiinasta Uuteen See
lantiin. Onpa hänellä ollut näyttely myös
Reykjavikin Pohjola-talossakin. Ekholmin
uusin näyttely Elements on parhaillaan Flin
ders Lane Galleriassa Melbournessa.
Agneta Ekholmin taidetyyli on omintakei
nen, koska hän on kehittänyt sen aivan itse.
Hän levittää akryylivärejä veden ja pesusie
nen avulla.
- Annan sisimpäni kertoa minulle tarinoi
ta. Käyn sisäistä keskustelua, jonka muutan
taideteokseksi. Pesusieni on täydellinen työ
kalu tarinoiden kertomisessa, kuvaa Agneta
ainutlaatuista työtapaansa ylpeydellä.
- En ajattele maalatessani konkreettises
ti, vaan annan idean tulla sisältäni ja tarinan
ohjata työtäni. Maalatessani tunnen luomi
sen riemua, mutta kun teos on valmis, jänni
tän miten muut ottavat sen vastaan. Hermoi
len yleisön suhtautumista siihen.
Agenta antaa taiteen puhua puolestaan, mut
ta samalla hänen teoksensa paljastavat jotain
hyvin intiimiä hänestä itsestään. Tämä lähei
syys voi taiteilijasta tuntua välillä valtavan
ahdistavalta. Jottei antaisi stressille valtaa,
hän ylläpitää luovuuttaan tekemällä koko
ajan jotain uutta.
Elements-näyttelyn avajaisissa kuulin ympä
rilläni vain englantia. Yleisö huokaili ihas
tuksesta taidekokoelman äärellä. Suurin osa
töistä oli saanut reunaansa punaisen tarran,
joka tarkoitti että teos oli Myyty. Kun me
nin näyttelyn avajaisiin tapaamaan Agnetaa,
hän esitteli minut ystävilleen, naapureilleen,
asiakkailleen ja ihailijoilleen ylpeästi ?She is
Finnish, just like me!?
Melbourne on tunnettu värikkäästä kult
tuuri- ja taidetarjonnastaan. Kaupungissa ei
kuitenkaan ole helppoa luoda uraa taiteili
jana. Agnetan suomalainen tausta antaa hä
nelle sitä eksotiikkaa, jota hän tarvitsee erot
tuakseen joukosta. ?
- Vapaan taiteilijan työ on varmaan vai
kein tapa hankkia leipänsä. Mutta rakkauteni
ja intohimoni itseni ilmaisemiseen ovat mo
tivoineet minua työskentelemään entistä ko
vemmin.
Agneta kertoo, että hänellä on aina päässään
?myyntihattu?, kun hän tapaa ihmisiä, koput
taa heidän ovelleen ja käy eri paikoissa ym
päri maailmaa. Hänen filosofiansa mukaan
ei ole viisasta jäädä istumaan paikalle odot
tamaan, että joku löytää. Hän on itse omien
töidensä tuki ja myyntitilanteiden etsijä. Täs
sä meidän suomalaisten olisi Agentan mie
lestä opittava paremmiksi, jo ainutlaatuisen
taustamme takia.
Agneta Ekholmin taiteessa kiitosta on tullut
erityisesti töiden skandinaavisesta rauhasta
ja tyylin puhtaudesta.
Tämä haastattelu syntyi Melbournessa,
jossa kaksi entistä lauttasaarelaista kohtasi
vat. Toinen kysyy ja toinen kertoo elämäs
tään ja taiteestaan kahvin de-caf-soy-latten
äärellä viehättävässä kahvilassa Flinders La
nen varrella Melbournen sydämessä. Haas
tattelussa on kansainvälinen leima, sillä Ag
neta haluaa puhua taiteestaan englanniksi.
Muuten kieli luistaa suomeksi ja ruotsiksi,
kotoisilla kielillä ja jo lapsuudesta tutuilla sa
nankäänteillä.
- Teen töitäni kansainväliselle yleisölle,
mutta tietysti minulle on erityisen mieluisaa,
kun olen saanut töitäni esimerkiksi Suomen lä
hetystöön Canberraan. Tulevaisuudessa toivon
lisää mahdollisuuksia Pohjoismaiden ja Suo
men suuntaan.
Englannin kielestä huolimatta juttu käsitte
lee Suomea, mitä se merkitsee taiteessa ja si
tä miltä tuntuu olla suomalainen ulkomailla.
Agneta Ekholmin valttikortti taiteilijana on pohjoinen valo, jota australialaiset ja
aasialaiset näkevät hänen töissään.
Lauttasaari
Nro 45 ? 19.12.2013
Wardi hurmaa Ateneumissa
Maalaus Auringonkehrä vangitsee näyttelyssä kävijän heti ensimmäisessä salissa. Wardi on keltaisen mestari, mutta hänen tuotannostaan löytyy laaja värien kirjo,
joka vaihtelee eri vuosikymmeninä.
A
teneumissa on
avautunut Rafael
Wardin retrospektiivinen näyttely, johon
voi tutustua maaliskuun alkuun
saakka. Esillä on noin 90 teosta,
Wardia upeimmillaan.
Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho
Ateneumin uutuusnäyttely luo katsauksen
Rafael Wardin uran eri vaiheisiin ja nostaa
esille Wardin monipuolisuuden, uudistumis
kyvyn ja tuoreuden ? viimeisimmät työt ovat
tältä vuodelta.
Kun astuu Ateneumissa sisään ensimmäi
seen näyttelysaliin, lumoutuu oitis ? suoraan
edessä huikaisee Auringonkehrä vuodelta
1980. Mittasuhteiltaan valtaisa teos (180 x
260 cm) on Wardia aidoimmillaan. Keltaista
ja oranssia pökerryttävä annos keskellä jou
lukuista loskaa. Katsojaa suorastaan huimaa.
Auringonkehrän valoisuudesta erottuvat ih
mishahmot, kenties kyse onkin buddhalai
sesta elämän kierrosta, Mandalasta, joka ku
vaa kosmosta ja on valaistumisen symboli.
Tuntuu kuin taulu imaisisi keskiöönsä ja valo
täyttää mielen. Valaistuneena on helppo jat
kaa matkaa Wardin taulujen viitoittamaa tie
tä.
Koettavana on viisi salillista Rafael Wardia:
ensin ovat hänelle tärkeät työskentelypaikat
Lauttasaari, Katajanokka, Harjutori ja Kaa
pelitehdas, sitten seuraa modernisti-Wardi,
kol
mannessa huoneessa ovat muotokuvat,
Kultaranta ja Harakka, neljäs huone koostuu
lapsuudesta, nuoruudesta ja aikuisuudesta,
viimeisessä huoneessa on ihmiselämän pää
tepiste vanhuus, jota Wardi on kuvannut kos
kettavasti vaimonsa Reetan kautta. Omenaa
nakertava vanhus maalauksessa Yksin kou
raisee intensiivisyydessään syvältä. Yksinäi
syys on lähes käsinkosketeltavaa.
Nro 45 ? 19.12.2013
Viimeisessä huoneessa Wardin ystävä my
kistyy - Auringonkehrästä on päädytty mus
tanpuhuviin maalauksiin. Mutta musta ei
ole mustan mustaa, vaan siitä pilkistää valo.
Mustat maalaukset ovat värin mestarille suu
ri löytöretki tuntemattomaan.
- Musta on kaikkein värien summa. Mus
tassa ovat mukana kaikki värit, se keltainen
kin, joka voi muuttua mustaksi, tarkentaa
Rafael Wardi näyttelynsä lehdistötilaisuu
dessa ja lisää:
- Tässä iässä tulee mustiakin ajatuksia,
mutta kyse ei suinkaan ole mistään ahdistuk
sesta.
Kaikki värit ovat Wardille arvokkaita. Nyt
häntä kiinnostaa musta, jota on tutkittu yllät
tävän vähän taiteessa. Mustan löytää todel
la läheltä, oman nahkansa alta. Verisuonten
verkosto ja sydän hehkuvat kehomme pi
meydessä valoa, aivan kuten Wardin uusis
sa maalauksissa. Wardi laventaa mustan vie
lä maailmankaikkeuteen ? se on pikimusta.
Rafael Wardi sanoo kokeilevansa tällä erää
mustaa ja sitten matka jatkuu ? jännittävää
nähdä, minne.
Rafael Wardi aloitti maalaamisen kolme
-nelivuotiaana. Hän ei mieltänyt tekevänsä
taidetta, maalaaminen oli osa itseilmaisua.
Siitä alkoi yli kuusi vuosikymmentä kestä
nyt ura taiteilijana. Ja taiteenteko jatkuu, sil
lä 85-vuotias maalari työskentelee päivit
täin. Ateljee sijaitsee Kaapelitehtaalla ja koti
Lauttasaaressa.
Lauttasaari on Wardin elämän keskeisin paik
ka. Lapsuudenkoti sijaitsi Ruukinlahden lä
heisyydessä, samalla alueella hän asuu yhä
ja varhainen työhuone oli Lohiapajanlahden
venesataman vieressä.
- Olen asunut 85 vuotta samassa paikas
sa. Koska pystyn liikkumaan, voi työhuone
olla missä milloinkin, Harakassa tai Kaape
lilla. Miksi muuttaisin muualle? Sitä paitsi se
on niin vaivalloista.
Wardi kertoo olevansa utelias ja avoin asioil
le. Niinpä tuotanto ei rajoitu pelkästään
maalauksiin, vaan hän on suunnitellut oop
Rafael Wardi
tunnustaa
saaneensa
vaikutteita
muun muassa
Van Goghilta.
Ei hän ole sitä
koskaan
kieltänytkään.
peralavasteita ja ?pukuja, osallistunut tans
siesityksiin ja toiminut opettajana Suomen
Taideakatemian koulussa sekä työskennellyt
taideterapeuttina Nikkilän sairaalassa ennen
kuin koko taideterapia-termiä oli edes kek
sitty.
Mikä Wardin taiteessa sitten puhuttelee mei
tä? Luultavasti humanismi. Taide tekee nä
kymättömän näkyväksi. Wardi kiteyttää asian
näin:
- On asioita, joita voi sanoa musiikil
la. On asioita, joita voi sanoa kirjoittamal
la ja on asioita, joita voi sanoa maalauksissa.
Mutta on asioita, joita voi vain elää.
Rafael Wardi on keltaisen mestari, kuten
oli Vincent van Gogh noin 150 vuotta aiem
min. Wardi sanoo saaneensa vaikutteita van
Goghilta ja monelta muultakin maalarilta,
kuten Matisselta.
- En ole tätä koskaan kieltänytkään. Eri
aikoina sen hetken mielenkiintoisimmat ja
luomisvoimaisimmat taiteilijat ovat tehneet
minuun vaikutuksen. Mielestäni ottaa saa,
Lauttasaari
lainata saa, mutta pitää olla jollain tapaa pa
rempi. Pitää siis tehdä oma tulkinta.
Legenda kertoo, että kun Rafael Wardi oli
aloitteleva taiteilija, kiersi hän Lauttasaares
sa tauluja myymässä. Aina kauppa ei käynyt,
kun ihmiset eivät ymmärtäneet taiteilijan
moderneja tulkintoja. Tässä kohtaa tarinaa
aina huokaan: ?Voi, kunpa olisin ollut paikal
la!?
Nyt haaveilen loton päävoitosta. Vincent van
Goghia en saisi, mutta Wardia voisi yrittää.
Tuoreena miljonäärinä tilaisin häneltä ison
keltaoranssin maalauksen. Saattaa olla, ettei
hän suostuisi, koska tilaukseen sisältyy väri
toive, aihe tosin olisi vapaa. No, todennäköi
sesti lottovoittokaan ei osu kohdalle, joten
haaveeksi jää omistaa keltaista hehkuva War
din maalaus.
Mutta äkkirikastumista odotellessa voi lu
moutua Ateneumin saleissa toinen toistaan
kiehtovampien Wardin maalausten äärellä.
Matkaeväiksi aikaa ja avoimet aistit.
9
Kiitos lelukeräykseen osallistuneille
Viidennen kerran järjestetty lelukeräys Laut
tasaaressa tuotti tänä vuonna ennätysmäärän
ihania leluja, pehmoeläimiä, pelejä, palapelejä,
kirjoja, lehtiä, vauvantavaroita, askartelutarvik
keita, roolivaatteita, urheiluvälineitä ja pienen,
punaisen keinutuolin. Viime vuonna tavarat
mahtuivat yhteen pakettiautoon, tänä vuonna
autoja tarvittiin kaksi.
Lahjasäkkejä tuli 60 kpl ja niissä oli pakette
ja yhteensä noin 1200-1300 kappaletta. Lah
jat ovat nyt paketoitu ja toimitettu Pelastusar
meijalle, joka jakaa ne jouluksi vähävaraisten
perheiden lapsille Suomeen. Lahjoja saavien
lasten puolesta Punaisen Ristin Keski-Helsin
gin osasto haluaa kiittää Lauttasaari-lehden
välityksellä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat
osallistuneet näiden viiden vuoden aikana le
lukeräykseemme.
nan ja Pelastusarmeijan työntekijöitä. Ilman tei
dän ystävällistä apua ja hyvää yhteistyötä eivät
lelukeräyksemme olisi onnistuneet.
Lämpimät kiitokset kaikille teille lapsille ja
aikuisille, jotka olette antaneet lahjoja kerä
ykseemme. Ne lahjat ovat tuoneet ja tuovat
tänäkin jouluna valtavasti iloa moneen per
heeseen.
Suuret kiitokset kuuluvat myös vakiopakkaa
jillemme, Lailalle, Eevalle, Tuulalle, Paulalle, Helenalle, Irmalle, Irmelille, Anulle, Sarille ja Leenalle sekä kaikille muillekin
paketoimistalkoisiin osallistuneille. Yhdessä
illassa saatte uskomattoman määrän kauniita
paketteja aikaiseksi.
Lämmöllä kiitämme myös Lauttasaari-lehden
Irmeli Karhiahoa sekä Lauttasaaren seurakun
Viimeiset, mutta eivät vähäisemmät, kiitok
set kuuluvat Matille, Artolle, Tuomaalle ja
Kimmolle, jotka ovat auttaneet painavien
lahjasäkkien kantamisessa.
Joulu on välittämisen ja antamisen iloa, kiitos
teille kaikille, jotka olette välittäneet ja an
taneet jouluiloa monelle tuhannelle lapselle
näiden viiden vuoden aikana.
Mukavaa Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2014
Punaisen Ristin Keski-Helsingin osasto
No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle
Jenni Rautiainen
The Lauttasaari English Playschool teki ke
säretken Vasikkasaareen Lions Clubin myöntä
män lahjoituksen turvin. Retkellä päästiin ko
kemaan ja tuntemaan luonnonvoimia oikein
kunnolla.
Yhteistyö kotisaarella sijaitsevien tahojen
kanssa on merkittävää vanhempainyhdistyk
sen ylläpitämälle päiväkodille. Lions club on
jo usean vuoden ajan myöntänyt avustusta
Playschoolille. Tänä vuonna tuo avustus koh
dennettiin meren äärelle Vasikkasaareen teh
tävään kesäretkeen.
Playschool tarjoaa laadukasta kokopäiväistä
hoitoa ja opetusta 29 lapselle. Uudet oppilaat
aloittavat Playschoolissa sinä vuonna, kun he
täyttävät neljä vuotta ja jatkavat peruskoulun
aloittamiseen asti. Lapset tutustuvat englan
nin kielen alkeisiin ja oppivat kieltä arkipäi
vän tilanteissa. Lisäksi opetuksessa sovelle
taan teematyöskentelyä, lukuvuoden 2012
- 2013 teemana oli meri.
Teeman käsittely huipentui aiheen mukaiseen
retkeen. Matkalle lähdettiin bussikuljetuksel
la ja Suomenojalla vaihdettiin lauttaan. Ly
hyen merimatkan jälkeen olikin sitten luontoon
tutustumista, ulkopelejä ja eväsmakkaroiden
grillausta Vasikkasaaressa kunnes luonnonvoi
mat puuttuivat peliin. Voimakas sade- ja ukkos
kuuro pakotti retkeläiset palaamaan ennakoitua
aiemmin. Linja-auton toimittanut liikennöijä
toimi onneksi joustavasti ja järjesti paluukul
jetuksen aikaisemmaksi. Lapset pääsivät ilta
päivälevolle kuivaan ja lämpimään jännittä
väksi muuttuneelta luontoretkeltä.
The Lauttasaari English Playschool kiittää
Lions Club /Helsinki Lauttasaari Ry:tä kulu
van vuoden yhteistyöstä!
Tiina Hanhike
Senap och Pepparkakor
tjärnan av halm harmonierande med de övri
ga halmprydnaderna. Tilltugget till julkaffet
var hembakta lussekatter och så de läckra ny
bakta pepparkakorna. Hemmet lystes upp av
stearinljusen som gav ett så vackert sken. Al
la trivdes hos Gunnel. Till julen tog hon fram
julböckerna bland dem Viktor Rydbergs
Tomten, Elsa Beskows bilderböcker med jul
motiv och så Viola Renvalls Juldikter.
Senap och pepparkakor hör julen till. För
många var Frysarns senap och Gunnels pep
parkakor säkra julmarkörer.
Efter fullgjord skolplikt började Frysarn sälja
korv med senap, först vid korvkiosken vid
Nikolaigatan (nuvarande Mannerheimgatan)
och senare i kiosken vid Kyrkogatan. Både
korven och senapen blev i likhet med Frysarn
världsberömda.
På småtimmarna brukade Frysarn applice
ra senapen direkt på kundens kravatt efter
som den goda varan ändå skulle hamna där.
Frysarn (född 1922) hade räknat med att säl
ja korv ända tills han fyllde 100 år. Men ödet
ville annorlunda. Han gick ur tiden i juli 2010
lämnande efter sig en avsevärd förmögenhet
förvärvad genom hårt arbete.
När man gick hem fick man julklappar med
fyndiga rim. Gåvorna, ofta hemstickade soc
kor och dito vantar, var inlindande i vitt pap
per med röda bomullsband förseglade med
rött lack. Och en burk pepparkakor med ett
handskrivet kort: ? Öppna burken och känn
den härliga pepparkaksdoften.
Anne
Granqvist
tecknade
Frysarns
hus vid
Kyrkogatan i Borgå.
Nu är även Gunnel borta. Kvar finns minnena
och Viola Remvalls juldikt Vitt och rött:
?Och snön berättar
bara vita sagor.
Men röd är glöden än i kvällens brasa.
Och röd tulpanen i en skål.
Benita Ahlnäs
Frysarn hette egentligen Harry Gustafsson.
Hans far, Harald Gustafsson, hade grundat
en glassfabrik i Borgå år 1929. Sonen Har
ry fick redan från barnsben hjälpa till med att
frysa glassen, därav namnet Frysarn. Frysarn
fick ärva både det hemliga glassreceptet och
receptet på senapen som härstammade från en
rysk kock i Terijoki som hade tjänstgjort vid
tsarens hov.
Därute sover ängen vit.
Och alla skogar vita.
Och när jag sluter sagobokens pärmar.
så minns du bäst hur vit prinsessan var
med silverkrona.
Gunnels pepparkakor var även de tillverka
de efter ett hemligt recept. Receptet hade hon
fått av en lärarkollega. Till julen bakade Gun
nel en stor sats pepparkakor. De skulle räcka
till både för eget bruk, för hennes många vän
ner och till biskopsparets traditionella nyårs
mottagning i Borgå.
Gunnels julbjudningar i hennes julpyntade hem
med nyuppsatta röd-vitrutiga gardiner, gav
den äkta julstämningen. Julgranen var dekore
rad med flaggband, girlander och i toppen juls
10
Ur molnet glimtar månens vita lykta,
Vit natt och vita sagor.
Men röd är glöden än i kvällens brasa,
Och rött är äpplet i din varma hand.?
Frysarn blev världsberömd för sin senap tillverkad efter ett hemligt recept från
ryska tsarens hov.
Lauttasaari
Benita Ahlnäs
gammal drumsöbo och
mångårig skribent i Lauttasaari
Nro 45 ? 19.12.2013
Emmaus-liikkeen ensimmäinen järjestö Pääskyt perustettiin Suomeen 1964. Pari vuotta myöhemmin syntyi Emmauksen ystävät,
joka tunnetaan nykyisin nimellä Emmaus Helsinki ry. Yhdistyksen
tarkoituksena oli ? ja on yhä ? vähentää yhteistyössä hätääkärsivien kanssa kärsimystä ja parantaa huono-osaisten asemaa.
Emmaus ry:n keskeisenä toimintamuotona on kaksi Helsingissä
toimivaa kirpputorimyymälää, toinen Lauttasaaressa Gyldenintie
2:ssa ja toinen Vallilassa Mäkelänkatu 54:ssä.
Yhdistys noudattaa toiminnassaan kansainvälisen Emmaus-liikkeen yleismaailmallista manifestia, jossa kehotetaan puuttumaan
inhimilliseen kärsimykseen ja raivaamaan pois sen syitä. Työtä
tehdään yhdessä ja samalla kun autetaan muita, autetaan myös
itseä.
Raine Hänninen on
tehnyt löydön ? rullaluistimet pojanpojalle. Luistinten hienouksia tutkailevat myös
emmauslaiset Eeva
Ratinen ja Birgit ?Bibi? Westerholm (oik).
Emmauksessa
ihminen kohtaa ihmisen
E
mmauksen kirpputori
on toiminut Gyldenintie
2:n kellaritiloissa perustamisestaan saakka eli
30 vuotta. Emmauslaiset ovat
kotiutuneet saarelle ja alueen
asukkaat arvostavat Emmausta.
Kun Emmaus aloitti toimintansa Lauttasaa
ressa 1.12.1983, ei kukaan arvannut, että sa
moilla sijoilla oltaisiin vielä kolmen vuosi
kymmen kuluttua. Mutta niin vain kävi. Ennen
Lauttasaarta Emmauksen kirppikset sijaitsivat
Robertinkadulla, Lönnrotinkadulla ja Hietalah
denrannassa.
- Kun Hietalahdenrannan talo purettiin,
täytyi jostain löytää riittävän tilavat ja edul
liset tilat kirpputorin joulumyyntiä varten,
muistelee Eeva Ratinen.
si vuoden 2012 solidaarisuusteemoja olivat
oikeus puhtaaseen veteen, oikeus asuntoon,
kohtuullinen elämäntapa sekä naisten ja las
ten oikeudet.
Teksti ja kuva: Irmeli Karhiaho
Joulumyynnin avulla Emmaus keräsi varoja
muun muassa keskustassa sijaitsevan kom
muunin ylläpitoon. Kommuunissa miehet
korjasivat huonekaluja ja sähkölaitteita, joita
sitten myytiin kirpputorilla.
Suomeen kierrätysideologia rantautui kirp
putorien myötä 70-luvulta alkaen. Alettiin
ymmärtää, ettei hyväkuntoista tavaraa kan
nata heittää menemään ? hylätty tavara voi
jollekin toiselle olla iso ilo, joskus suoranai
nen löytö. Kirpputorien kautta tulee osallis
tuneeksi kierrätykseen ainakin pienimuotoi
sesti. Tosin turhan paljon on ihmisiä, jotka
viis veisaavat lajittelusta. Se kun vaatii pie
nen päivittäisen teon.
Emmauksen kirpputori on avoinna viitenä
päivänä viikossa ja sen toiminnan mahdol
listavat noin 25 vapaaehtoista työntekijää.
Heistä parikymmentä osallistuu Emmauksen
töihin viikoittain ja loput käyvät tarvittaessa
talkoissa. Esimerkiksi viime vuonna vapaa
ehtoistyötä tehtiin 65 tuntia viikossa.
Emmauksen vapaaehtoisista noin 70 pro
senttia on eläkeläisiä. Nuoria ei juurikaan ole
mukana ? toisin oli kirpputorin alkuaikoina
30 vuotta sitten. Kenties nykyihmiset eivät
halua sitoutua. Mutta mikäli toiminta hyvän
tekeväisyyden parissa kiinnostaa, toimeliaa
seen joukkoon mahtuu.
- Luvassa ei ole glamouria, sillä työ on
välillä aika raskasta ja likaista. Vastapainok
si meillä on hauska porukka ja hyvä työsken
telyilmapiiri. Lisäksi tässä saa liikuntaa ja
tapaa mahdottoman mukavia ihmisiä, lupaa
kirpputorivastaava Eeva Ratinen.
Gyldenintien kellarin piti olla väliaikainen
ratkaisu, mutta pian paikka vakiinnutti ase
mansa ja kohta koittaa 30. joulu samoissa ti
loissa.
Kirpputorilla hääräävä Eeva Ratinen sa
noo Emmauksen olevan hänen elinikäinen
harrastuksensa. Hän aloitti Emmauksessa jo
ennen Lauttasaarta. Emmaus-liikkeen hu
maanit arvot puhuttelivat Ratista, jonka lei
pätyö on toisaalla.
Kehitysmaat, solidaarisuus ja toisten ihmis
ten auttaminen ? asuivatpa missä päin pla
neettaa tahansa ? nousivat tietoisuuteemme
70-luvulla. Nämä ovat yhä keskeisiä ponti
mia Emmauksen toiminnassa. Esimerkik
Huomioitavaa on, että Emmaus on poliitti
sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansain
välinen liike. Tavoitteena on auttaa kärsivää
ihmistä ja siten edistää maailmassa oikeuden
mukaisuutta ja rauhaa. Kaikki keskeisiä asioi
ta eriarvoistuvassa maailmassa.
Emmauksen kehitysyhteistyömaita ovat In
donesia, Peru, Etelä-Afrikka ja Benin. Apua
annettiin kotimaan lisäksi lähialueille Viroon
ja Liettuaan sekä katastrofiapua Filippiinien
taifuunin uhreille ja Syyriasta Libyaan paen
neille palestiinalaisille. Tässä vain muutama
esimerkki avustuskohteista.
Emmauksen asiakaskunta koostuu kaikis
ta yhteiskunta- ja ikäluokista ja uskollisten
asiakkaitten joukko on laaja. Monista asiak
kaista on vuosien saatossa tullut tuttuja, joi
den kanssa vaihdetaan kuulumiset ja tunne
taan heidän lapsensa ja lemmikkinsä nimeltä.
- Kirpputorilla tapaa sellaisia ihmisiä,
joita ei ikinä missään muualla tapaisi. Ja jo
kaiselta oppii jotain uutta ja ihmeellistä, iloit
see Eeva Ratinen rakkaiksi käyneissä kellari
tiloissa Gyldenintiellä.
Haastattelun aikaan kirppiksellä käy kuhina.
Raine Hänninen on löytänyt rullauistimet.
Ei haittaa vaikka talvi on vastassa ? kyllä se
kesä sieltä ajallaan tulee ja luistimille löytyy
käyttöä.
- Pojan pojalle nämä ovat, selventää Hän
ninen hankintaansa.
Kati Nilsén on ollut Lauttasaaren Emmauk
sen vakiokäyttäjiä kahdeksan vuoden ajan.
Hän poikkeaa kirpparille viikoittain, koska
asuu lähistöllä. Tällä kertaa mukaan ei tart
tunut mitään, sillä kiinnostava paitapusero
osoittautui liian pieneksi. Joskus kirpputoril
la tekee todellisia löytöjäkin.
- Löysin Emmauksesta hyvän paistinpan
nun, joka on kallis merkki kaupasta ostettu
na.
Lauttasaaressa Emmaukseen tuleva tavara on
hyvälaatuista. Asiakkaat tuovat tavaran itse
kirppikselle, jolloin säästetään kuljetuskus
tannuksissa. Kun tavara on laadultaan hyvää
ja hinnat kohdillaan, kauppa käy.
Kati Nilsén kertoo käyvänsä Gyldenintien
Emmauksen lisäksi muillakin kirppiksillä.
Hän ostaa niiltä vaatteita, kirjoja, aikakaus
lehtiä ja astioita.
- Olen harkitseva ostoksissani ja kierrä
tän esimerkiksi tyttäreni vaatteita tuttujen
kesken. Kirpiksillä täytyy käydä usein, jos
mielii tehdä löytöjä.
Viime vuonna Gyldenintien Emmauksen
myynti oli yli 43 000 euroa ja vastaavasti
Mäkelänkadun noin 175 500 euroa. Kaikki
naisten toimintakulujen jälkeen ylijäämää
jäi noin 59 000 euroa, josta ohjattiin avus
tuksiin 51 400 euroa.
Kirpputoreilla hyvät tavarat menevät nopeas
ti kaupaksi eikä niitä enää seuraavana päivä
nä löydy. On siis napattava heti kiinni. Ja jos
tulee tehtyä hätiköity ostopäätös, niin aina
han tavaran voi tuoda takaisin myytäväksi
kirpparilla.
Kestävien valintojen joulu
KOTI saarelta
Essi Ahopelto
Viime päivinä jouluinen tunnelma on tavoittanut arkiset rutiinit.
Joulukonsertit ja Kauneimmat joululaulut ovat aloittaneet joulun perinteet ja jouluvalot koristavat kauniisti ikkunoita. Kiireestäkin huolimatta
tietää, että pian voi unohtaa arkiset rutiinit hetkeksi.
Joulu on rauhoittumisen ja kiireettömyyden juhla, mutta joulua edeltävät päivät ovat monesti kiireisimpiä niin töissä kuin kotona. Joulua
edeltävinä päivinä kulutetaan myös paljon, jota välipäivien alennusmyynnit jatkavat. Ehkä kestävämmät valinnat helpottaisivat joulukiireitäkin ja kuluttamisen mukanaan tuomaa stressiä.
Laadukkaat, kestävät, kotimaiset ja toivotut lahjat ilahduttavat pitkään. Itse tehdyillä lahjoilla on erityistä merkitystä ja tunnearvoa sekä
lahjan saajalle että antajalle. Lisäksi erilaiset palvelulahjakortit konsertteihin ja kylpylöihin tuovat virkistävää ja rentouttavaa tekemistä.
Nro 45 ? 19.12.2013
Ne ilahduttavat lahjana varmasti ja tuovat kaivatun rentoutumishetken
muuten vilkkaisiin arkirutiineihin. Lahjakorteissa on myös monenlaisia
eri vaihtoehtoja ja paljon valinnanvaraa. Hyvä kirja on aina toivottu ja
arvostettu lahja.
Luonnonmateriaaleista rakennetut kranssit sopivat hyvin jouluun, ja
luonnonmateriaaleja voi käyttää koristeina muutenkin. Joulua edeltävinä päivinä ystävien näkeminen erilaisissa jouluisissa tapahtumissa
ja konserteissa tuo vaihtelua kahviloissa ja kaupungin vilinässä vietettyyn aikaan. Perinteisissä joulukonserteissa ja jouluisissa yhteislaulukonserteissa on ihan omanlaisensa tunnelma.
Tärkeintä joulussa on kuitenkin lämpö, joulun perinteet ja rentoutuminen. Jouluiset päivät inspiroivat vuodenvaihteen jälkeisiin toiveisiin,
uusiin alkuihin ja mahdollisuuksiin.
Asuntopalvelut
Hyvää, rauhallista ja tunnelmallista joulua!
Lauttasaari
11
Dickenin
kuulumisia
Dickenin naiset vauhdissa
Dickenille seitsemäs
perättäinen voitto
Dickenin naisten syksy on mennyt vauhdikkaasti pelikentillä ja menestystäkin on tullut mukavasti. Siitä on hyvä jatkaa vuonna 2014.
Teksti: Markku Enström
Kuvat: Jan Nylund
7.12.2013 Dicken-ÅIFK 31 ? 21 (13-13)
Dicken ja ÅIFK kamppailivat kohtaamises
saan Pirkkolassa hyvin tasaisesti. Toisella
puoliajalla Dicken sai peliinsä vauhtia, eivät
kä turkulaiset pystyneet siihen vastaamaan.
Dicken vakuuttava
vieraskentällä
Ensimmäisen vartin SIF pysyi vielä koh
tuullisesti Dickenin kyydissä, mutta taukoon
mennessä Dicken oli repinyt jo kahdeksan
maalin johdon.
Toisella puoliajalla ero pysyi kymmenen maa
lin tuntumassa alusta loppuun saakka, eikä ot
telun voittajasta enää viimeisellä 30-minuutti
sella ollut varsinaisesti epäselvyyttä. Dickenin
voiton myötä kärkikolmikko HIFK, Dicken ja
SIF on nyt tasapisteissä, mutta ottelumäärät
joukkueilla ovat erilaiset.
Dicken-leirissä ilahdutti ennen kaikkea vah
va esitys raskaan ja tappiollisen Suomen Cu
pin finaaliviikonlopun jälkeen.
- Hyvin saimme koottua itsemme sun
nuntai cup-semifinaalin jälkeen. Joukkueena
onnistuimme tänään, ottelun vakuuttavimpa
na pelaajana palkittu Anna Lindahl iloitsi.
- Meiltä onnistui kaikki.
Joukkueen kapteeni Anna Lindahl
pelasi vahvasti.
20.11.2013 SIF- Dicken 22 ? 34 (12-20)
SM-sarjan ottelussa SIF:n ja Dickenin välillä
oli kysymys sarjan 2. ja 3. kamppailusta. Ot
telu sujui lauttasaarelaisten määrätessä tah
din. Ottelu päättyi lopulta Dickenille maalein
34-22.
Hieno kasvojenkohotus viime sunnuntain
cup-ottelun jälkeen.
-Halusimme näyttää, että osaamme pe
lata tätä peliä, riemuitsi myös Dicken-luotsi
Jani Vaskola.
tiin tasalukemissa, mutta toisella puoliajalla
HIFK onnistui puristamaan voittoon tarvitun
eron vastustajaansa.
Ensimmäisellä puoliajalla edettiin suhteel
lisen tasatahtia, eikä tähän isompaa muutos
ta tauon jälkeenkään tullut. Sen verran HIFK
onnistui kuitenkin peliään toisella puoliajal
la tiivistämään, että pisteet matkasivat vierai
den mukaan.
Ottelun vakuuttavimpana pelaajan palkittu
HIFK:n Anette Tallqvist antoi tunnustuksen
myös vastustajalle.
- Tasainen ottelu, kumpikin joukkue pe
lasi hyvin ja pienet asiat ratkaisivat ottelun,
Tallqvist näki.
14.12.2013 Dicken ? HIFK 28-31 (15-15)
HIFK jatkaa puhtaalla pelillä naisten SMsarjan kärjessä kukistettuaan kärkikamppai
lussa lauantaina Dickenin tiukan taistelun
jälkeen kolmella maalilla. Vielä tauolla ol
Dicken-valmentaja Jani Vaskola vertasi otte
lu taannoiseen Suomen Cupin välierään, jos
sa HIFK karkasi heti alussa.
- Kaveri pelasi hyvin. Olemme itse kui
tenkin menossa hyvään suuntaan, näissä
huippupeleissä on pienet marginaalit. Kol
messa viikossa otettiin 10 maalia kiinni, sil
ti meillä oli tänään yli 10 sisätolpasta ulos
mennyttä maalia, Vaskola mietti.
Dicken kohtaa loppuvuoden viimeisessä otte
lussa Atlaksen perjantaina 20.12. kello 19.15.
LuotettavaaLuotettavaa
ja henkilökohtaista
palveluapalvelua
perhe- ja perintöja henkilökohtaista
oikeuden alueelta.
perhevarallisuusoikeus,
perhe-Parisuhdeoikeus,
ja perintöoikeuden
alueelta.
testamentit,
perunkirjoitukset
ja jäämistöoikeus,
huolto- ja
Parisuhdeoikeus,
perhevarallisuusoikeus,
testamentit, lasten
perunkirjoitukset
elatus-jäämistöoikeus,
ja tapaamisoikeusasiat
asiantuntevasti
ja nopeasti.
lasten huolto-,
elatus- ja tapaamisoikeusasiat
Itälahdenkatu
23 B, 0207
851 53123 B.
asiantuntevasti
ja nopeasti.
Itälahdenkatu
kandidaatti
Jukka Fahlgren,
715040
1195
OTM, Oikeustieteen
MBA, Luvan saanut
oikeudenkäyntiavustaja
Jukka 040
Fahlgren,
715 1195
Helsingin PERHEOIKEUSKESKUS
12
Toisen puoliajan alkuun Dicken otti nopeas
ti taas muutaman maalin etulyönnin ja re
päisi sitten 20-16:sta numeroiksi 25-16, eikä
ÅIFK tähän enää pystynyt vastaamaan ja pis
teet jäivät sarjataulukon kakkoselle.
Ottelun vakuuttavimpana pelaajana palkittu
Dickenin Anna Lindholm oli kaikkea muuta
kuin tyytyväinen ottelun alkuun.
- Ensimmäinen puolisko oli huono. Toi
sella puoliskolla pääsimme peliin mukaan,
puolustus toimi hyvin. Paljon on vielä tehtä
vää kuitenkin, Lindholm näki.
Dickenin valmentaja Jani Vaskola ei myös
kään pelaajiaan säästellyt ensimmäisen jak
son esityksen osalta.
- Ensimmäisen erän jälkimmäinen vartti
oli meille varsin musta. Puoliajalla sovittiin,
että tiivistetään pakkaa ja lisätään vauhtia.
Anna Lindahl ja Anna Lindholm pelasivat
hyvän pelin. Alexandra Ahlroth väläytteli
välillä parastaan. Vastustajalta Anna Harri
oli pirteällä päällä, Vaskola tiivisti ottelun.
Anna Lindholm maalinteossa.
Hienoa ottelua seurasi myös vajaa 30 ääne
kästä Dicken-junioria, jotka saapuivat ?fani
bussilla? kannustamaan omiaan. Hieno juttu!
HIFK voitti kärkikamppailun
SM-sarjan kärkikamppailu oli erinomaista taistelua molemmilta joukkueilta.
Ottelu kulki ensimmäiset 20 minuuttia Dic
kenin hienoisessa hallinnassa ja kotijoukkue
johti kamppailua muutamalla maalilla käy
tännössä koko ajan. Ennen taukoa ÅIFK kui
tenkin tuli vahvasti ja tasoitti tilanteen.
Touhukerho
- hyvä lapsen
ensimmäinen
harrastus
Joukko innokkaita touhukerholaisia ohjaajineen:
Emma Silaskivi, Sonja Rintamäki ja Hanna Leino.
Syksyllä saapui ToPoLan Touhukerhoon
liuta reippaita vuonna 2008 syntyneitä lap
sia, joista monelle harrastus oli elämänsä en
simmäinen. Aloitimme siis harjoittelemalla
muun muassa ryhmässä toimimista, toisten
huomioimista, oman vuoron odottamista ja
sääntöjen noudattamista.
Harjoitukset ovat selvästi tuottaneet tulosta.
Nyt, puoli vuotta jälkeenpäin, huomaan las
ten huiman kehityksen noiden asioiden saral
la. Tunneilla (sekä 2008 että 2007 syntynei
den) on poikkeuksetta joka kerta riemukas ja
positiivinen tunnelma - vatsalihasten harjoit
taminen hoidetaan kikattamalla. Tällaisessa il
mapiirissä on ihanteellista toteuttaa erilaisia
leikkejä ja harjoitteita. Hippaleikeistä suosi
tuimpia on ?suden vatsa? ja ?kuka pelkää ko
ripalloilijaa?, pallopeleistä ehkäpä perinteinen
polttopallo ja korinheittokisa. Temppurata on
myös mieluisa kaikille, siinä kun saa harjoit
taa sekä ketteryyttä, nopeutta, tasapainoa että
pallon käsittelyä.
Yritämme ohjaajaparini Sonja Rintamäen
kanssa tehdä tuntirakenteista monipuolisia ja
lapsen taitoja kehittäviä, hauskuutta unohta
matta. Touhukerhotunnit alkavat aina alku
Lauttasaari
piiristä, jossa päivitämme viikon tärkeimmät
kuulumiset - hampaiden irtoamiset, kuralät
äkköön kaatumiset, päiväkotikaveriin rakas
tumiset, vahingossa isin kenkään pissaamiset
yms. - ja päättyvät loppupiiriin.
Loppupiirissä lasketaan kolmeen ja huude
taan yhteen ääneen ?ToPoLa!?
?Huudetaanks niin lujaa, et se kuuluu ostarin
Ärrälle?!?
?Eiku Kiinaan asti!?
Yy, kaa, koo: ?TOPOLA!!!?
Hanna Leino
touhuvalkku Hanna
Touhukerho pidetään Pajalahden koululla
keskiviikkoisin: vuonna 2008 syntyneet
kello 17.15-18.00 ja vuonna 2007 syntyneet
kello 18.00-19.00.
Touhukerho jatkuu taas joulutauon jälkeen
keskiviikkona 8.1.2014, jolloin ovat myös
uudet lapset tervetulleita mukaan!
Lisätiedot ja ilmoittautumiset ToPoLan
kotisivuilta www.topola.fi.
Nro 45 ? 19.12.2013
Joulutervehdys 2013
?Ja tapahtui niinä päivinä?? Joulukerto
mus ylittää meret ja mantereet, kielet ja kult
tuurit.
Joulukertomus on lupaus. Se ei ole muistet
tavien asioiden lista eikä joulukuntoisuutem
me arviointi.
Jokaiselle ja kaikenlaisille se lupaa jotakin
hyvää.
Joulukertomus saa meidät kestämään kes
keneräisyyttämme, omaa ja toisten. Se saa
meidät tunnistamaan hyvää pahan vierellä.
Se saa meidät arvostamaan itseämme ja toi
siamme.
?Tapahtui niinä päivinä.? Ja yhä tapahtuu:
paineiden ja pelkojen keskellä aavistaa myös
jotakin toisenlaista. Joulukertomus lupaa va
pautusta syyllisyydestä ja kohtuuttomista
vaatimuksista. Lupaa, ei vaadi.
Joulukertomus on hellyttävän armon kerto
mus. Elämän julmien tosiasioiden keskelle
saapuu Jumala. Hän ei pelästy arkemme li
kaisuutta. Hän ei häpeä meitä.
?Tapahtui niinä päivinä.? Ja tapahtuu yhä.
Armo armottomuutta voimallisempaa. Irvis
tyksen keskelle ujo hymy. Kateuden sijasta
ojennettu käsi ja vuorosana, jonka vuosiksi
oli unohtanut.
Joulukammon keskelle lupaus juhlasta, joka
ei tarvitse toteutuakseen ylimitoitettuja val
misteluja. Jouluja on monenlaisia; joulun lu
paus kuitenkin yksi. Uupuneille paimenille,
hämmentyneille puolisoille, uteliaille tietä
jille? ja kaikille rivien väleihin unohtuneil
le ihmisille.
Siunattua joulua!
Jouluaattona 24.12.
Jouluaaton hartaus klo 16.
Jouluyön messu klo 23.
?Tapahtui niinä päivinä.? Ja tapahtuu yhä.
Irtisanomisten julmuudessa ja ihmissuhtei
den kivuissa joulukertomus tarjoaa turval
lisuutta: Jumala ei käy yt-neuvotteluja eikä
lähetä ketään hylättyjen ankaraan yksinäi
syyteen. Yhä ja aina hän on Isä meidän. Hän
ei pakene eikä piipahda vain joulukoristeek
si. Hän on tullut jäädäkseen. Tulostavoitteis
ta, säästöpaineista ja ihmissuhde-ilmastosta
piittaamatta. Tullut, jotta me aavistaisimme
armon ja kasvaisimme armollisiksi.
?Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri
taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan
päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.?
Joulupäivänä 25.12.
Sanajumalanpalvelus klo 8.
Meille on syntynyt Vapahtaja. Tämä viesti
antaa luvan jouluun, jonka saa ja voi viettää
oman jaksamisensa mukaan.
Tapaninpäivänä 26.12.
Joulukertomus on lupaus, niistä päivistä yhä
tähän päivään.
Messu klo 11.
Irja Askola
Helsingin hiippakunnan piispa
Tervetuloa kirkkoon
Hyvää joulua
Myllykallionrinne 1
Toivoo pyörähuolto.com
Meripuistotie 5 ja
Lauttasaarentie 11
Pe ja la käytettyjen
pyörien talvihävitys!
Ihanan helppo joulu
K-supermarketit palvelevat
joulunpyhinä seuraavasti:
jouluaattona ti 24.12. klo 12 asti,
joulupäivänä ke 25.12. sekä tapaninpäivänä to 26.12. olemme kiinni.
TARJOUKSET VOIMASSA TO-TI 19.-24.12., ellei toisin mainita.
Atria
perinteinen karjalanpaisti
499
399
129
95
169
289
79 2280
RS
Ilman korttia 7,39 rs (10,56 kg)
Saarioinen
rosolli
700 g (5,70 kg)
Tarkemmat ja poikkeavat aukioloajat
www.k-supermarket.fi
-11 %
RS
ERÄ
Ilman korttia 4,49 rs (6,41 kg)
Pakattuna tuore lohifilee
Presidentti kahvi
299 10
ei Gold Label, Black Label ja Special Blend
500 g (5,98 kg), rajoitus: 2 pkt/talous
Norja
rajoitus: 2 pkt/talous
PKT
Red
omena
Italia
KG
KG
Persimon
Klementiinipussi
Espanja
Voimassa to-ma 19.-23.12.
1,5 kg (1,13 kg)
Espanja
PS/KG
-15 %
Coca-Cola Regular, Light ja Zero
virvoitusjuomat
2x1,5 l (0,70 l) sis. pantit 0,80
rajoitus: 2 erää/talous
Atria takuumurea naudan
sisä- ja paahtopaisti
-17 %
2
PACK
Saarioinen isot laatikot
1095 2
Suomi
lanttu, porkkana, peruna ja maksa
700 g (3,99 kg)
KG
Ilman korttia 3,33 2-pack (0,84 l) sis. pantin 0,80
Olut
RS
Lauttasaarentie 28-30 ? Puh. 684 1110
LAUTTASAARI
Ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18
Lauttasaari
Voimassa
alkaen 2.9.2013.
24x0,33 l (2,42 l)
sis. pantit 3,60
-15 %
24
PACK
Ilman korttia 3,29 rs (4,70 kg)
Nro 45 ? 19.12.2013
-32 %
700 g (7,13 kg)
Ilman korttia 26,40 24-pack (2,88 l) sis. pantit 3,60
LAUTTASAARI
Kiviaidankatu 2 ? Puh. 682 9130
Ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18
13
Toimintapalsta
Lauttasaaren
Sosialidemokraatit
Etisk marknadsekonomi och EU, Kongress center Paasitorni på torsdagen19.12. kl. 17-19. ?Upp
till kamp mot ungdomsarbetslösheten i Europa?. Ordförande för den socialdemokratiska riksdagsgruppen
i Sverige Mikael Damberg, Stora utskottets ordförande, riksdagsledamot Miapetra Kumpula-Natri.
?Fästning Europa ? EU:s flyktingpolitik?, Ordförande
för Vänsterförbundets riksdagsgrupp, riksdagsledamot Annika Lapintie och Docent Thomas Wallgren. Hjärligt välkomna!
SDP:n jäsenristeily järjestetään lauantaina 18.19.1.2014 Silja Europalla Helsinki-Tallinna-Helsinki. Tule nostamaan vaali-intoa, tapaamaan tuttuja ja
kertomaan omat ajatuksesi ajankohtaisiin asioihin.
Risteilyllä on mukana puoluejohto, mm. Jutta Urpilainen ja Erkki Tuomioja puhuvat. Ministereiden
kyselytunnilta saat vastaukset ajankohtaisiin asiakysymyksiin. Karaokekilpailu - vedä lempibiisisi aidon
orkesterin säestyksellä. EU-ehdokkaiden talk show.
MATKALIPPUJEN myynnistä vastaa Matkapojat,
osta matkasi täältä: http://www.matkapojat.fi/risteily/teemaristeilyt/jasenristeily tai puhelimitse 010
232 3200. Katso enemmän: www.sdp.fi/jasenristeily
LASY:n johtokunta on v. 2014 pj Kimmo Sarje, vpj
Kaarina Kallioniemi, jäsenhankintavastaava Soili Aintila, taloudenhoitaja Astrid Gartz, tiedottaja
Risto Kolanen, Kari Kotila, nuorisovastaava Anne
Pynnönen ja sihteeri Leena Westlund.
LASY toivottaa kaikille saarelaisille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014!
Enemmän tietoa demareiden tapahtumista www.stadindemarit.fi/tapahtumat.
MLL Lauttasaaren
paikallisyhdistys
Uusien muskarilaisten Ilmottautuminen MLL:n
muskariin keväälle 2014 on perjantaina 3.1 2014
klo 8-14 muskariopettaja Sirulle puhelimitse numeroon 040 770 8601. Muskarin hinta on 96 e / , MLL:n
jäsenille 71 e / lukukausi. Sisarusryhmissä voimassa
sisaralennus eli toisesta lapsesta maksetaan vain
puolet hinnasta.
Muskariryhmiä järjestetään keväällä 2014 seuraa
vasti:
Tiistaisin
klo 9.30 2-v.
klo 10.00 n. 1 v.
klo 10.30 1,5 v
klo 11.00 n. 2 v.
klo 11.30 n. 6-12 kk
klo 12.00 n. 0-6 kk
Torstaisin
klo 9.30. n. 2 v.
klo 10.00 n.1,5 v.
klo 10.30 n.1 v
klo 11.00 2,5 v.
klo 11.30 n. 6-12 kk
klo 12.00 n. 0-6 kk
MLL Lauttasaaren paikallisyhdistys toivottaa kaikille
hyvää joulua. Toimintamme jatkuu jälleen tammikuussa viikolla 2.
ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN
BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/familjekaféet TALLEN,
Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset), torsdagen
19.12 kl. 9-13.
Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med
skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e.
Aito, perinteinen
iso JOULUPUKKI
Puh. 0440 717 958.
Tallens JULFEST firas fredagen 20.12 kl. 10-12!
Välkomna! Tallen öppnar igen tisdagen 7.1.2014!
Närmare information tel. 040 530 7390 under Tallens
öppethållningstider, www.folkhalsan.fi/drumso
Lauttasaaren kirkko
ja seurakuntakeskus
Myllykallionrinne 1
Virasto: auki arkisin ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18,
p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi (ma 23.12.
virasto on kiinni). Päivystävä pappi ma-pe klo 9-21 p.
09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to,
pe klo 10-11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.
To 19.12. klo 19 Balalaikkaorkesteri Kalinkan
konsertti, johtaa Albina Parkkonen. Vapaa pääsy,
ohjelma 10/8 e.
Pe 20.12. klo 11-13 Joululounas, hinta 15 e,
srk-sali.
La 21.12. Klo 11-12.30 Avoin lentopallovuoro,
C-porras.
Klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, lauletaan
yhdessä kanttori Marjukka Anderssonin johdolla.
Su 22.12. klo 11 Messu, Marko Heusala, Marjukka
Andersson, Pia Gripenberg, Arto Saario, Marjut Kattelus.
Ti 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus, Juha Rintamäki, Marjukka Andersson, Taina Viherkari, Seppo
Väisänen, Kylli Tikkanen, Aila Kärkkäinen ja laulu
Olga Heikkilä.
Klo 23 Jouluyön kynttilämessu, Annette Markkunen, Helena Haataja, Aino Valojärvi, Teijo Junnola,
Taina Viherkari, Aila Kärkkäinen.
Ke 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Reima Niemelä, Marjukka Andersson, Laura
Reinilä, Marjut Kattelus ja kamarikuoron lauluryhmä.
To 26.12. klo 11 Tapaninpäivän messu, Pirjo Työrinoja, Marjukka Andersson, Taina Viherkari, Kari Mattila, Irja Eklund, Helena Rantanen, Marjut Kattelus.
Su 29.12. klo 11 Messu, Marko Heusala, Aino Valojärvi, Laura Reinilä, Anna Paajanen, Aila Kärkkäinen.
Ke 1.1. klo 11 Uudenvuodenpäivän messu, Annette Markkunen, Marjukka Andersson, Helena Rantanen.
Klo 18 Lähetysseurat, puhujat Erkki ja Kaisa Halme,
Erkki Helminen, Jaakko Simojoki ja Marko Heusala.
Muuta
Kirkkoherranvirasto on kiinni ma 23.12.
Kirkkokahvila on kiinni 23.12.-12.1.
Liikuntasali on kiinni 23.12.-6.1.
JEHOVAN TODISTAJAT
Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 22.12.2013
klo 17.00: ?Mitä kylvät, sitä niität?. Puheen jälkeen
raamatuntutkistelu: ?Mitä opimme leeviläisten rukouksesta?? Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali, Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi
Kadonnut
Abloy-avain,
renkaassa tunniste M.
Puh 010 387 7080.
Vuokralle tarjotaan
Yksiö 32 m2 Lauttasaaressa, 640/
kk. Puh. 0400 607 988.
AA-kokouksia
Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja
la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
Jouluvalot ilonamme
Lauttasaaren yrittäjäkuuseen syttyivät jou
luvalot ostarin edustalle 30.11. Valoja kuu
seen olivat sytyttämässä Lauttasaaren Yrittä
jien puheenjohtaja Kari Ehari, kuusivastaava
Jorma Teräskallio, kirkkoherra Juha Rintamäki sekä kanttori Marjukka Andersson.
3 LAMPPUOSAKETTA
? Aktia Pankki Lauttasaari
? Asfalttipojat Oy
? LVIS 24 Oy
? Vaunu-Aitta
2 LAMPPUOSAKETTA
? Autopeltikorjaamo Harry Lampinen Oy
? Erkkeri Oy LKV
? Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy
? Lauttasaaren Fysikaalinen Hoitolaitos Raija Kaila
? Mikrovirta Oy
? Nordea Lauttasaari
? Talohallinta Oy Lauttasaari
1 LAMPPUOSAKE
? ABC-Saneeraus Oy
? Agomar Oy
? Aimo Tukiaisen Purnun säätiö
? Arkkitehtitoimisto Leo Osara Oy
? Ars Today Ky
? Asme Tiimi Oy / HuoltoAlila
? Autochic Oy
? Bar 52
? Blue Peter Ravintola
? Bränn & Bränn Oy
? Café Mutteri
? Caldomix Oy Ab
? Crape Oy LKV
? Hammaslaboratorio Duodens Oy
? Hedengren Oy Ab
? Helsingin Lasi Center Oy
? Helsingin OP Pankki Lauttasaari
? Huoltorep Oy
? IIZI Firstbrokers Oy
? Jorintori Oy
? Jouluravintola / Pirate
? JSR Rakennus Oy
? Kaihdin Casadina
? Kaken Kehys Oy
? Kampaamo Kaunispää
? Kauneushoitola Kristel Strandén
? K-Extra Oliivi
? Kiinteistömaailma Lauttasaari
? Klaara Service Oy
? Konttorityö Oy
? Kosmetiikka- ja Kauneuspalvelut Sannamaija
Yrittäjäkuusta ovat valaisemassa siihen lamp
puosakkeita hankkineet alla mainitut lautta
saarelaiset yritykset sekä yhteisöt. Kaikkien
valaisijoiden nimet löytyvät myös kuusen juu
rella olevasta taulusta. Valot palavat Nuutin
päivään 13.1. saakka.
? Kotiapu - Koralli
? Kotipizza Lauttasaari
? Kukkakauppa Stenius
? Kukkia Désirée
? Lady Line Lauttasaari
? Lakkakorpi Consulting Oy
? Larun Pyörä FOCUS
? Lauttasaaren Eläinlääkäriasema Oy
? Lauttasaaren Keskusapteekki
? Lauttasaaren Liikekeskus Oy
? Lauttasaaren Liikuntakeskus
? Lauttasaaren Nixi-keittiöt
? Lauttasaaren säätiö - Drumsöstiftelsen
? Lauttasaari-lehti
? Lauttasaari-Seura ry
? Länsisähkö
? Martti Vuorio Oy
? MBT Footwear Suomi Oy
? Navy Blue Shop
? Ompelimo Sormustin Eila Heinänen
? Oy EVB Trading Ltd / EVB Security
? Paraslukko Security Oy
? Pelican Self Storage Lauttasaari
? Picnic Lauttasaarentie
? Pieni Eläinpuoti
? Psykoterapia Marketta Pylväskangas
? Purple Workshop Oy
? pyorahuolto.com ja Kalpalinnan
laskettelukeskus
? RakennusKheops Oy
? Ravintola Casa Mare
? Ravintola Pianissimo
? Remontointi-Urakointi Strandén Oy
? R-kioski Isokaari
? S-Market Itälahdenkatu
? S-Market Lauttasaari
? Salon AMG
? Salon Lisbet
? Studio Promedia Hannes Victorzon
? Takio LKV
? Tili & Talous Oy
? Valopaino Oy
? Verhoomo Tolonen Oy
? Viherviisikko Oy
? WestBest K-Supermarket
? West Company Helsinki Oy
Vielä aikoja jäljellä aatoksi!
Lauttapartion Joulupukkipalvelu
Tilaa perinteinen ja raitis partiopukki
hintaan 50,Ennakkotilaukset 20.12. asti osoitteesta:
www.lauttapartio.fi
Puhelintilaukset
vain:
14
Lauttasaari
22.12. klo 14.00-16.00
23.12. klo 14.00-16.00
Aatto klo 10.00-12.00
P. 041 476 2834
Nro 45 ? 19.12.2013
Palveluja tarjotaan
Akut
Eläinkauppoja
Jalkahoitoa
Kauneudenhoitoa
Oikeusapua
Remontteja
KAUNEUSPALVELUT
Kampaamoja
Fysikaalisia
hoitolaitoksia
Siivousta
ATK-palvelua
Putkiliikkeitä
Graafista suunnittelua
Graafinen suunnittelu
ja mainonta
Valokuvausta
Kotisiivousta
Autohuoltamoja
20 vuotta
laadukasta suunnittelua
Ars Today Isokaari 3
Puh. 693 1006
arstoday@arstoday.fi
Hammaslääkäreitä
Varaa juhlatai kokoustila
P. 010 387 7080
Puhelinnumero: 0800 966 46
Pyörähuoltoa
Varastointia
Kukkakauppoja
www.lauttasaari.fi
Autokorjaamoja
Hoivapalveluita
Lukkoliikkeitä
RANSKALAISTEN
ERIKOISKORJAAMO
CITROEN PEUGEOT
RENAULT
FIAT
Myös muut merkit ammattitaidolla
Katso kuukauden tarjous:
www.autochic.fi
Lauttasaarentie 16
Ma - Pe 8:00 - 16:30
09 - 6820940
0400-640141
Puhelinnumero: 0800 966 46
Onko osoitteesi muuttunut?
Muista ilmoittaa mahdolliset muuttuneet osoitetiedot
seura@lauttasaari.fi tai 010 387 7080.
Lauttasaari
seura@lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi
Toimitus
Päätoimittaja Liisa Stjernberg
puh. 050 525 8475
Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho
puh. 050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Ilmoitukset/ Laskutus
Hilkka Järvitalo
puh. 010 387 7080
seura@lauttasaari.fi
Ilmoitusaineistojen sisäänjättö
sähköpostilla osoitteeseen
seura@lauttasaari.fi
Yhteystiedot Punainen Huvila
Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Hki
ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj.
Kotisivut www.lauttasaari.fi
Taitto Ars Today Ky
puh. (09) 693 1006
arstoday@arstoday.fi
Nro 45 ? 19.12.2013
Painopaikka Lehtisepät, Pieksämäki
Jakelu Itella Oyj.
Jakelu puh. 020 071 000
Tilausmaksut
Kotimaassa 35 ? + alv 10 % vuosikerta
Ilmoitushinnat Etusivu 1,20 pmm.
Takasivu 1,10 pmm, tekstisivut 1 pmm,
yhdistysten ilmoitukset 0,50 pmm.
Laskutuslisä 4 ?.
Hintoihin lisätään alv. 24 %.
Neliväri sisältyy hintoihin.
Ilmoitusaineistojen sisäänjättö
lehden konttoriin viimeistään
ilmestymispäivää edeltävänä
maanantaina klo 16 mennessä.
Lehti ilmestyy torstaisin.
Painosmäärä 12 500 kpl
Lauttasaari
Liity Lauttasaari-seuran
jäseneksi!
Kun liityt nyt, laskutamme
vasta vuonna 2014.
Jäseneksi liittyminen onnistuu sähköpostilla
seura@lauttasaari.fi
tai puh. 010 387 7080.
www.lauttasaari.fi
15
S-market palvelee: su 22.12. 12?21, aatonaattona ma 23.12. 7?21, jouluaattona ti 24.12. 7?12,
joulupäivänä ke 25.12. suljettu, tapaninpäivänä to 26.12. suljettu.
Vinkit kinkunpaistoon
Lisää etuja osoitteesta
smarkethokelanto.fi
6
Jos kinkku on pakastettu, sulata
se hyvissä ajoin jääkaapissa.
Nosta kinkku hetkeksi huoneenlämpöön ennen paistoa niin, että
sisälämpö näyttää noin 10 astetta.
Paistopussi pitää kinkun mehukkaana ja paistolämpömittari
näyttää kinkun oikean sisälämpötilan. Paista kinkku miedossa
100?120 asteen lämpötilassa,
kunnes sisälämpötila on noin
75 astetta.
Suomalainen
49
/kg
www.foodie.fm
HK
Juhlakinkku
potkalla
tuoresuolattu
Palvelutorilta
ti 24.12. asti.
2
Hinta voimassa
to?la 19.?21.12.
49
Paulig
Juhla Mokka
kahvi
500 g
(4,98/kg)
2/talous
2
79
Atria
Rosolli
550 g
(5,07/kg)
9
Hinta voimassa
to?ma 19.?23.12.
90
/kg
Rainbow
Norjalainen
lohifilee
0,8-1,4 kg/pkt
4
Suomalainen
79
Rainbow
Karjalanpaisti
600 g
(8,32/kg)
9
Suomalainen
95
/kg
Rainbow
Kalkkunan
fileerulla
n. 1 kg
Vain palvelutorillisista
myymälöistä
49
90
/kg
V. Hukkanen
Kirjolohen mäti
suomi
varastoitu pakasteena
0
95
Pepsi tai
Pepsi Max
1,5 l (0,37/l)
(sis. pantin 0,40)
4/talous
7
Hinta voimassa
3.10.2013 alkaen.
98
Koff
Jouluolut III
6 x 0,33 l
1,98 l (3,73/l)
0
99
/kg
Espanja
Klementiini
1
89
/kg
USA
Omena
Red Delicious
(sis. pantit 0,60)
Hinnat ovat voimassa Itälahdenkadun ja Lauttasaarentien
S-marketeissa 24.12. asti ellei toisin mainita.
Palvelemme
ma?pe 7?21, la 7?18, su 12?21
S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000
S-market Lauttasaari, Lauttasaarentie 28-30, p. 010 76 62200
BONUS JOPA 5 %
16
MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 %
Lauttasaari
SMARKEThOKELANTO.fI
Nro 45 ? 19.12.2013