• 19.6.2014 ? Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ? www.lauttasaari.fi ? Perustettu 1968 ? Nro 25 Aurinkoisia kesäpäiviä ja Hyvää Juhannusta! Palvelemme teitä koko kesän. Myymälämme avoinna arkisin klo 10-17. Tervetuloa! Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Puhelu 010-numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0. 0835 e/puhelu + 0,07 e/min (alv 24 %) matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puhelu + 0,17 e/min. (alv 24 %) AAA-Siivous OY Ota avuksesi Kotiapu-Koralli Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi kuntoon ammattitaidolla - ja kotitalousvähennyksin (www.vero.fi). Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta! Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi ? Siivoukset: viikko-, kausi- ja muuttosiivoukset. ? Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto, kukkien hoito, kaupassa käynnit. Kotiapu-Koralli Puh. 09 -2289 0502 Fax 09 -2289 0503 koralli@kolumbus.fi www.kotiapukoralli.fi Gyldenintie 3 00200 Helsinki Laatuvuoteiden myymälämalleja edullisesti! OLETKO myymassa tai vaihtamassa asuntoasi? Siivousta ammattitaidolla Kotisiivoukset Toimistosiivoukset Muuttosiivoukset Remonttisiivoukset Höyrypesut Kotitalousvähennys 040 13 99 080 www.aaasiivous.fi Kutsu minut kylään! Tarja Peippo Myyntineuvottelija, KiAT 050 535 0213 Ilkka Aittamo Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KTM 040 582 9541 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Mikonkatu Mikonkatu 13, 00100 Helsinki, p. 010 255 5900 Töölö Arkadiankatu 23, 00100 Helsinki, p. 010 255 5990 Täyttä laukkaa uusiin tiloihin. Muutamme pian suurempiin tiloihin Helsingin keskustassa. Sitä ennen myymme Hästensin myymälämalleja poistohinnoin. Hästens Store Hästens Store, Lönnrotinkatu 11, Helsinki, puhelin 0207 801 372 Nro 25 ? 19.6.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 1
• Pääkirjoitus 19.6.2014 Kesä saaressa Lauttasaari on siitä hieno paikka, että täältä ei tarvitse kesälläkään ?paeta? maaseudulle. Vettä ja luontoa riittää, on paikkoja niin eväsretkille kuin kalastamiseenkin. Lapset eivät joudu leikkimään vain asfalttipihoilla vaan pääsevät myös kiipeilemään kantojen päällä ja viilettämään heinikossa. Ja mikä mahtavinta: Lauttasaaressa pääsee jopa juhannuskokolle! Kahviloiden ja ravintoloiden terasseilla saa toki halutessaan kiinni myös kaupunkilaisemmasta tunnelmasta. Oman paratiisinsa saarelta ovat löytäneet yli 400 kesämajan omistajat. Heille mökkitunnelma on parhaimmillaan vain pienen kävelymatkan päässä kotiovelta. Nämä herttaisen näköiset pikku talot sijaitsevat ulkoilureittien varrella, ja ovatkin varmasti tuttuja monelle lauttasaarelaisista. Tässä lehdessä kurkistamme muutaman majan omistajan maailmaan. Lisäksi voit testata tietosi kalavisassa ja tutkia saaren puita hauskojen karttavihjeiden avulla. Lukemista ja kokemista löytyy vinkkiemme kautta varmasti niin tuoreemmille kuin pidempiaikaisemmille saarelaisillekin. Lauttasaari-lehti jää tämän numeron myötä kesätauolle ja ilmestyy jälleen 7. elokuuta. Voit kuitenkin lähettää meille myös kesätauon aikana kuvia ja kirjoituksia sähköpostitse osoitteeseen lehti@ lauttasaari.fi. Aurinkoista ja ilon täyttämää kesää kaikille lukijoille! Nina Talmén Lauttasaari-lehden päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Koivusaaren osayleiskaava uuteen käsittelyyn Lauttasaari-Seura esittää, että Koivusaaren osa­ yleis­ kaava tulee palauttaa uuteen käsittelyyn. Nyt ehdotettua suunnitelmaa on muutettu alkuperäisestä niin raskaasti, että valmistelua sen pohjalta ei voida jatkaa. Seura vaatii myös, että alueen rakentamista ja merialueen ruoppausta ja täyttöjä ei saa aloittaa ennen kuin alueen rakentamista säätelevät asemakaavat ovat lainvoimaisia. Seuran lausunto on kokonaisuudessaan osoitteessa www.lauttasaari.fi. Keskeisiä perusteluja ovat seuraavat: Tiivistämisestä ongelmia Jotta Koivusaaren rakentaminen saataisiin kannatta­ vaksi, tehokkuutta on lisätty rajusti alkuperäisestä suunnitelmasta. Asukkaita tulisi 5 150, eli kolmannes lisää alkuperäisestä. Asukastiheys Koivusaaressa olisi noin 15 000 asukasta neliökilometrillä. Tiheys on Helsingin huippuluokkaa. Suuri asukasmäärä ja Koivusaareen suunnitellut vähäiset julkiset palvelut merkitsevät erittäin suurta painetta Lauttasaaren ylikuormitettuihin terveyspalveluihin ja peruskouluihin. Massiiviset täytöt tuhoavat luontoa ja merimaisemaa Täyttäminen ja sedimenttien poisto sa­­mentavat vettä ja pilaavat sen laatua. Maantäytöt olisivat huomattavasti suuremmat kuin Jätkäsaaressa. Maarakennus aiheuttaa ympäristöä ja sen asukkaita rasittavan suuren melu- ja maa- ja vesiliikennehaitan vuosikausiksi. Avoimet merinäkymät korvattu suljetuilla poukamilla Rakentaminen sulkee nykyiset avoimet merimaisemat sekä Helsingin sisääntulossa että Katajaharjussa. Kaavassa ei hyödynnetä avaraa merinäkymää, vaan alueelle tulisi pääosin ns. kanavanvarsirakentamista, missä vesialueet ovat kapeita ja talot lähellä toisiaan. Alueelle on suunniteltu runsaasti veneilytoimintaa. Kuitenkaan veneiden talvisäilytykseen ja kunnostukseen ei olisi enää tiloja. Liikennesuunnittelun ongelmat Koivusaaren liittymä Länsiväylälle on sekava. Nykyinen läntinen yhteys Lauttasaaresta Länsi-väylälle poistuu. Uusi väylä on mutkikas ja toimimaton. Lemissaaren liittymän käyttäjämäärä kasvaa ja liikenne laajalla alueella Lauttasaaressa ruuhkautuu pahoin. Koivusaari on osa Lauttasaaren läntistä virkistysaluetta, joka jää tehorakentamisen alle. Muualla Helsingissä täyttöalueet on toteutettu vanhoilla satama- ja teollisuusalueilla. Metron mahdollisuuksia ei ole suunnittelussa hyödynnetty. Kevyen liikenteen järjestely pidentää matkaa nykyisestä alueen pohjoisosassa. Suunnittelu­alueen eteläpuolella pyöräraittia ei ole, vaikka maa­kuntakaava sitä edellyttää. Massiivinen rakentaminen tuhoaa pysyvästi meriluonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää matalan veden aluetta etenkin Länsiväylän pohjoispuolella. Katri Penttinen, Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Juhannustunnelmiin kokkokalliolla Punkkirokotus harkintaan Lauttasaaren eteläkärjessä niin sanotulla kokkokalliolla on poltettu juhannuskokko lukuisina juhannuksina. Niin nytkin. Mutta ennen kuin ollaan niin pitkällä, pidetään kokkotalkoot torstaina 19.6. kello 18.00 alkaen. Talkoolaisille on tarjolla lohisoppaa ja saunomista. Saaristolääkäreitten Punkkibussi poikkeaa Heikkaanaukiolle kolmena torstaina: 19.6., 26.6. ja 3.7. Bussi on paikalla kello 14.00-18.30. Bussista saa rokotuksen puutiaisaivokuumetta vastaan. Juhannusta otetaan vastaan grillaten ja kahvista nauttien, kenties kuullaan ohjelmaa ja juhannussaunaankin pääsee. Naiset saunovat kello 14.00-16.00 ja miehet kello 17.00-19.00. Juhannuskokko sytytetään kello 20.00. Lauttasaaressa on runsaasti punkkeja, joten rokotusta kannattaa harkita. Rokotus antaa suojan puutiaisaivokuumeseen, mutta ei borrelioosiin, johon tehoavat antibiootit. Aivokuumeseen tepsii ainoastaan rokotus. risto jalonen Viikon kuva Viikon kuva Lauttasaari-lehti julkaisee lukijoitten lähettämiä valokuvia Viikon kuva -palstallaan. Aihe on vapaa: luontokuvia, hauskoja sattumuksia, yllättäviä tilanteita, iloisia yllätyksiä, asumisen ongelmia ja niin edelleen. Haussa ovat kuvat, joista arvelet olevan iloa tai hyötyä muille. Kuvaehdotuksia voi lähettää sähköisessä muodossa lehden toimitukseen osoitteella lehti@lauttasaari.fi. Kuvaajan nimi mainitaan ja toivottavaa olisi lyhyt kuvaan liittyvä teksti tai ainakin tieto, mistä päin saarta kuva on otettu ja milloin. Julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota. Näkymä Riihilahdelta Nurmiluodon, Westendin, Hanasaaren, Koivusaaren ja Vaskiniemen sektorille. 2 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 25 ? 19.6.2014
• Saarelle toinen pakettiautomaatti Koonnut: Irmeli Karhiaho Lauttasaaresta tunnutaan yhä enemmän karsittavan palveluita. Monia harmittikin, kun postipalvelut lopetettiin 00210-alueelta, ja ainoaksi pisteeksi jäi Gyldenintiellä toimiva postikonttori. Lauttasaari-lehteen uusi toimittaja Nyt Itella luotsasi kuitenkin 00210-alueelle jo toisen pakettiautomaatin eli nk. SmartPostin, josta voi noutaa pakettinsa kätevästi ja helposti, mutta myös lähettää paketteja esimerkiksi ystävilleen. Myös verkkokaupasta paketin tilaaminen automaatille onnistuu kätevästi: - Pakettiautomaattien käyttökokemukset ovat erittäin hyviä, niitä kiitetään helppoudesta ja nopeudesta, Itella Postin Business Manager Saara Pietilä kommentoi. Uuden automaatin toimintaa esiteltiin viime viikon lauantaina K-supermarket Lauttasaaressa herättäen asukkaissa mielenkiintoa. Automaatti antaa yksinkertaiset ohjeet pakettien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Aiempi Smart­ Post sijaitsee viereisessä S-marketissa Itälahdenkadulla. Pakettien hakeminen Gyldenintien konttorista toimii normaalisti, eikä SmartPostit aiheuta siihen muutosta. Jonatan Leivo Rakkaudesta kotisaareen Lauttasaaren kirjastossa on heinäkuun ajan näytteillä Lauttasaarta käsiteleviä kirjoja sekä Benita Ahlnäsin artikkeleita Lauttasaaresta. Lisäksi esillä on hänen äitinsä, Tua Ahlnäsin ja Doris Borgströmin (o.s. Tallbergin) valokuva-albumeja. Lisäksi näyttelyssä voi tutustua Tua Ahl­ näsin pienoisnukkekokoelmaan. Tua Ahlnäs asui Otavantie 3:ssa vuosina 1939-2011. Ahlnäs on Lauttasaari-lehden lukijoille tuttu ruotsinkielisistä artikkeleistaan. Hän on iki-aikainen lauttasaarelainen, ammatiltaan kirjastonhoitaja ja toimittaja. Lauttasaaren kirjasto Pajalahdentie 10:ssa on avoinna maanantaista torstaihin kello 9.00-20.00 ja perjantaisin kello 9.00-18.00. Kuula lentää koko kesän Petankkia pelataan kesäkuukausina Piratin kentällä kahtena päivänä viikossa. Kuula lentää torstaisin kello 17.00 ja sunnuntaisin kello 11.00 alkaen. Jos ei ole ennen petankkiin tutustunut, niin opastusta on luvassa ja ensikertaiselle lainataan myös välineet. Petankki on hauska yhteisöllinen peli, jonka tiimellyksessä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa olla ulkosalla. Lauttasaari-lehden uudeksi toimittajaksi on valittu Katja Pesonen. Hän on aiemmin työskennellyt toimittajana ja toimitussihteerinä muun muassa Otavamedialla, STT:ssä, Pohjalainen- ja Keskipohjanmaa-lehdissä sekä päätoimittajana Vaasan ylioppilaslehdessä. Pesosella on uutistoimittajan työn lisäksi erityisosaamista valokuvaamisesta ja graafisesta suunnittelusta. Hän aloittaa työskentelyn Lauttasaari-lehdessä 1. elokuuta. Pakettiautomaatit ovat käytössä kauppojen normaalien aukioloaikojen mukaan. Kuvassa uusi SmartPost-automaatti. Länsimetron rakentaminen etenee Punaisen Huvilan ja postin väliin on rakenteilla pystykuilu. Rakentaminen etenee länsimetron jokaisella asemalla ja ratalinjalla. Työt etenevät maan alla asemien varustelulla sekä ratalinjan ja kuilujen töillä. Asemien betonivaluista on tehty 30 prosenttia. Lauttasaaren aseman betonivaluista on tehty 20 prosenttia. Tunneleihin asennettavista tukimuurielementeistä on kesäkuun 13. päivään mennessä asennettu jo 56 prosenttia. Kun ollaan kirkon suojissa, lauletaan tietenkin kaikki säkeistöt, mutta tällä kertaa alkuperäisillä sanoilla. Ne on saatu 1701 suomennoksesta, jonka sanat ovat ihan ymmärrettäviä. Mainittakoon, että Tauno Väinölän toimittamassa kirjassa Vanha virsikirja, vuoden 1701 suomalainen virsikirja on käytetty 150 vuotta uudempaa oikeinkirjoitusta. Siinä onkin oikeinkirjoitusmuutoksia jokaisessa säkeistössä peräti yli 20 kappaletta. - Suvivirren suosio perustuu suurelta osin sen suloiseen sanomaan, mikä puhuttelee nimenomaan pohjolan asukasta, arvioi Seppo Väisänen. Osasyynä on Väisäsen mukaan myös siihen liittyvä ja usein toistettu virheellinen myytti. Suvivirsi ei ole syntynyt Suomen suurimman onnettomuuden, vuosien 16951697 kuolonvuosien jälkeen, vaan se on käännös jo ennen eli 1694 tehdystä ruotsalaisesta virrestä Den blomstertid nu kommer. - Suloista sanomaa ei ole jätetty aurinkoiseksi tarkoi- Nro 25 ? 19.6.2014 Lauttasaari-päivät koko perheen tapahtuma Lauttasaari-päivät järjestetään syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-7.9. Päivien päätapahtuma on Lauttasaari-juoksu oheistapahtumineen, joista valtaosa sijoittuu Kasinonrannalle. Sieltä starttaa juoksu 6.9. kello 11.00 ja siellä on myös juoksun maali. Kasinonrannan täyttää syyskuisena lauantaina laaja kirpputorialue ja siellä esitäytyvät saaren yrittäjät ja yhdistykset. Lisäksi päivän antiin kuuluvat musiikkiesitykset. Lapsia ilahduttanee Arne Alligator ja aikuisia Stadin Juhlaorkesteri solisteinaan Anna&Janus Hanski. Myös lauttasaarelaista Riki Sorsaa kuullaan ja tapahtuman juontaa Taru Valkeapää, lauttasaarelainen niin ikään. Syyskuun 6. ja 7. päivä kannattaa jo merkata kalentereihinsa ? sil­loin on luvassa mukava viikonloppu koko perheelle. Päivien tarkempi ohjelma kerrotaan Lauttasaari-lehdessä kesälomien jälkeen elokuussa. Joogaa ulkosalla Kesän aikana työt jatkuvat Lauttasaaren asemalla ja kuilutyömailla. Esimerkiksi Katajaharjun ja Pohjoiskaaren kui­lujen rakentaminen alkaa näkyä kesän aikana myös maan päällä. Näistä töistä tiedotetaan lähialueen asukkaita vielä erikseen. Skanska Infra Oy vastaa Lauttasaaren aseman rakennusurakasta. Myllykallion ja Katajaharjun kuilut kuuluvat Destia Oy:n ratalinjaurakkaan. Pohjoiskaaren kuilun rakentaminen kuuluu ratalinjaurakkaan Ruoholahti-Lauttasaari. Tästä urakasta vastaa myös Skanska Infra Oy. Suvisia virsiä kesäkahvilassa Mikä onkaan sopivampaa kuin laulaa juhannuksen jälkitunnelmassa suvivirttä kirkon kesäkahvilassa maanantaina 23.6. kello 13.00. Suvivirren historiaan perehtynyt Seppo Väisänen kertoo sen synnystä, sisällöstä, suosiosta ja myös salaisuudesta. Meiltä ja muualta tuksella ? koettelemuksista huolimatta, vaan se on luonnollista, koska suomennos on aika tarkka. Kovien aikojen ei tarvinnut muuttaa suvivirren sävyä myöskään siksi, että virsikirjassa oli ennestään, aivan kuin vastaavassa ruotsalai­ses­ sa­kin kesävirren edellä useita virsiä ?kovista ajoista?. Mutta kaiken lisäksi on myös vaikuttanut sattuma, jonka Seppo Väisänen on luvannut paljastaa kirkolla. Muitakin kesävirsiä lauletaan. Väisänen kertoo Elias Lönn­rotin ihanasta kesävirrestä Taas kukkasilla kukkulat ja sen muotoutumisesta nykyiseen asuunsa. - Suvivirsi on säilynyt Suomessa lähempänä alkuperäistä kuin Ruotsissa, jossa sitä on modernisoitu poliittisen korrektisuuden ja loppusäkeistössä yltäkylläisyyden karttamisen muodossa, kertoo Väisänen. Siis Suwi Wirsi ?Jo joutu armas aica / Ja Suwi suloinen / Joll caunist caiken paican / Caunista cuckainen? ja niin edelleen. Lauttasaari Ulkojoogapäivää vietetään lauantaina 12.7. kello 11.0015.00 Kasinonrannassa. Päivän vetää joogaopettaja Heidi Viheriälä. Mikäli kyseisenä lauantaina keli on kehno, siirtyy ulkojooga seuraavalle päivälle. Joogapäivän ohjelmaan kuulu lempeä liikeosuus, tauko, hengitys- ja keskittymisharjoituksia sekä keskustelua joogasta ja keinoista vaikuttaa joogan avulla omaan hyvinvointiinsa. Halutessaan voi osallistua osaan päivää, esimerkiksi puolentoista tunnin mittaiseen joogaharjoitukseen. Mukaan jooga-alusta ja 10 euroa osallistumismaksua varten. Ilmoittautumiset 7.7. mennessä osoitteeseen heidi.vihearila@ welho.com Talkoista hyvä mieli Rantojemme riesaa jättibalsamia kitketään heinäkuussa ja syyskuussa. Talkoopäiviä ovat keskiviikot 30.7. ja 10.9. kello 17.30-20.30. Kokoontuminen on Kasinonrannan kahvilan edessä. Talkoisiin kannattaa varustautua pukemalla ylleen suojaava vaatetus, jalkaan kumisaappaat ja käsineiksi työrukkaset. Omat eväät saattavat olla tarpeeseen, ulkosalla kun ruoka maittaa. Kitkemistalkoot järjestää Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry, Hesy. Talkoiden lisäksi Hesy organisoi erilaisia tapahtumia ja retkiä kaupunkilaisten iloksi. Lauttasaaressa järjestetään keskiviikkona 6.8. kello 17.30-20.00 Lauttasaaren rantakasvit -retki. Retkelle lähdetään Purjeentekijänkujan eteläpäästä. www.lauttasaari.fi 3
• Tietovisa kalojen ystäville 1. Montako hammasta hauella on kidassaan? A) noin 30 B) noin 100 C) noin 200 D) noin 700 Lauttasaaren lähivedet ovat kalastajan pa­ratiisi. Kalalajeja löytyy moneen makuun ja maisemat ovat mitä mainioimmat. 2. Mikä kaloista on lyhytikäisin? A) pikkutuulenkala B) kivennuoliainen C) vaskikala D) kivisimppu Suomessa on monenlaista rantaa, on avointa merta ja rauhallisempaa sisäjärveä, on jokea, puroa ja lampea. Kelpaa niillä kalastella ja nauttia lomastaan. Mutta millainen on kaloista ja kalastuksesta nauttivat kalatietämys? Tässä pieni testi. 3. Likomato on erään kalamme varhaisvaihe. Minkä kalan? A) särmäneula B) nahkiainen C) elaska D) kivinilkka Koonnut: Paavo Eini Pirkko-Liisa Ihamuotila 4. Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin kauppatorilla olevan Havis Amandan suihkukaivon reunustaa koristavat tyylitellyt kalat. Mitä kaloja ne ovat? A) lohia B) turskia C) kuhia D) haukia 5. Särkikaloissamme on yksi selväpiirteinen vaelluskala. Mikä kala? A) säyne B) sorva C) vimpa D) salakka 6. Meillä on kaksi lohikalaa, jotka kutevat keväällä. Mitkä niistä? A) siika ja muikku B) harjus ja kuore C) järvitaimen ja purotaimen D) lohi ja nieriä Komeita ovat hauet ja kalastajat Lauttasaaressa! Hauella on mittaa 106 senttiä, mitä lienee miehellä. Oikeat vastaukset: 1D, 2C, 3B, 4B, 5C, 6B Lauttasaarilehdet luettavissa jo torstaiaamuna osoitteessa www. lehtiluukku.fi Lukijan ääni Kesäinen kalavisa Ainaista valitusta Olen asunut Lauttasaaressa jo 10 vuoden ajan. Lisäksi olen käynyt saarella säännöllisesti peräti 1950-luvulta asti. Minulla on siis aikaperspektiiviä 60 vuoden ajalta. Lauttasaaren kehitys on viime vuosina ollut pääosin myönteinen - päinvastoin kuin Lauttasaari-lehdessä julkaistujen uutisten, pääkirjoitusten sekä Lukijan ääni -kirjoitusten yleishengestä voisi päätellä. Olikin virkistävää lukea viime viikon Lauttasaari-lehdestä erittäin positiivinen, lukija Aarne S. Hoffrénin kirjoitus otsikolla Kehutaan vähäsen, vaikka enemmänkin olisi aihetta. Voin kaikilta osin yhtyä kirjoituksessa esitettyihin mielipiteisiin, joista voisi yhteenvetona todeta, että Lauttasaaressa asiat ovat pääosin hyvin. Valittamistahan löytyy aina, jos haluaa niin nähdä tai purkaa omaa ahdis­ tuneisuuttaan ja pahaa oloaan. LauttasaariSeura voisi hankkia jokaiselle turhan valittajalle peilin. Lauttasaari on erinomainen paikka asua kaikenikäisille ihmisille. Asukkaiden ikäjakautuma on varsin heterogeeninen erityisesti Vattuniemen uudisrakentamisen ansiosta. Iloiset lasten äänet ja pirteät vanhukset jakavat iloa myös meille muille. Saarella vuosikausia asu­ neista osa on ?Koskaan et muuttua saa? -laulun sanoin sitä mieltä, että kaikki asiat ovat niin hyvin, ettei mitään saa muuttaa, ja varsinkaan uusia asukkaita ja uudisrakennuksia ei tarvita. Jotkut saarella pitkään asuneet katsovat nurkkakuntaisesti, että ?minä olen tullut tänne ennen sinua, joten älä tule sorkkimaan Lintukotoni rauhaa?. Noin ajattelevat voisivat muuttaa ?paremmille? alueille. Tosin siinä on se ongelma, että sellaisia ei helposti löydy. Luonnonkosmetiikkaa Ainaisesti valittaville ihmisille sanoisin, että hankkikaa oma elämä ja suhtautukaa muutoksiin lähtökohtaisesti positiivisesti. Maailma muuttuu - ja me sen mukana. Joka ei tätä tosiasiaa hyväksy, putoaa kelkasta. Joku Lauttasaari-lehteen kirjoittanut valitti taannoin palveluiden toisensa jälkeen katoavan saarelta. Kuitenkin tosiasia on, että kauppiaat ja muut yrittäjät toimivat täällä tasan tarkkaan niin kauan kuin liiketoiminta on mielekästä ja kannattavaa. Muutoin käy kuten kyläkaupoille. Jos asukkaat ostavat saarelta vain peruselintarvikkeensa ym. päivittäistavaransa sekä välttämättömät palvelut ja menevät muilta osin aidan toisella puolella oleville ?vihreämmille laidunmaille? eli muun muassa Ruoholahteen, Isoon Omenaan, Tapiolaan, Selloon tai Jumboon, palvelut kuihtuvat Lauttasaaresta. Ei yritystoiminta ole mitään hyväntekeväisyyttä! Ajatelkaapa, että meillä on muun muassa oma pätevä suutari Lauttasaarentiellä. Käytin sen palveluja viimeksi viikko sitten. Palvelu oli ystävällistä, nopeaa ja kohtuuhintaista. Kuinka moni saarelainen edes tietää tästä yrittäjästä? Täällä on monta muutakin korkeatasoista ja edullista palvelua tarjoavaa yrittäjää. Käyttäkää niiden palveluja, niin ette joudu valittamaan palvelujen katoamisesta saareltamme. Nyt on kesä: katsokaa, kuunnelkaa ja haistelkaa saaremme ainutlaatuista luontoa sekä hiljentykää kuuntelemaan iloista linnunlaulua. Jättäkää kotiin kiristävä pipo päästänne ja antakaa tukan hulmuta! Pekka Mensonen ekonomi Lauttasaaresta POLKUPYÖRÄT, TARVIKKEET JA HUOLLOT. Loppuunmyynti Otavantie 5 keskitymme nettiin ja apteekkijakeluun AVAT T U TOUKO KU -25% Kaikki väh. ark. 9-16 USSA TERVETULOA www.bottegaverde.fi Lastenistuimet Papa?s Bike :: Meripuistotie 4 :: 0500 864 044 Musiklekskola för barn under 3 år på svenska på Drumsö Musik- och kulturskolan Sandels ordnar musiklekundervisning läsåret 2014-15, måndag förmiddag, på Ungdomsgården Drumsö för barn under 3 år. Om du är intresserad, gå in och anmäl ditt barn på webben www.moks.fi. Vid frågor kontakta Laura Koskelo, tel. 040 595 37 37. En grupp förverkligas om minst sex barn anmäler sig. Musikleken kostar 280 euro per läsår. Mera information på skolans webbplats www.moks.fi 4 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 25 ? 19.6.2014
• Lauttasaari-päivät 6.-7.9.2014 Tiedossa taas iloinen tapahtuma, jossa paljon ohjelmaa kaikenikäisille: musiikkia, poniratsastusta, lauttasaarelaisten yritysten ja järjestöjen toiminnan esittelyä, kirpputori, Lauttasaari-juoksu ym. ym. VARAA PAIKKASI! Kasinonrannan myynti-/esittelypaikkojen varaaminen yrityksille ja järjestöille on alkanut. Varaattehan paikkanne ajoissa ja viimeistään 15.8. Tiedustelut ja varaukset: seura@lauttasaari.fi tai p. 010 387 7080. LAUTTASAARI JUOKSU TULE MUKAAN! Paikka: Yksityishenkilöiden kirpputoripaikoille ei ennakkoilmoittautumista. Nähdään Lauttasaari-päivillä! Pvm: Aika: Kasinonranta, Lauttasaari La 6.9.2014 klo 11.00 Lisätiedot osoitteesta www.topola.fi/juoksu Lauttasaari-Seura Nro 25 ? 19.6.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 5
• 6 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 25 ? 19.6.2014
• Lauttasaaren Puuseikkailu Kesällä 2014 Lauttasaaressa on paljon erilaisia puita: mäntyjä, kuusia, koivuja, pihlajia, vaahteroita, tuomia, poppeleita. Voiko puita tunnistaa yksilöllisesti? Kyllä voi, kun katsoo tarkasti! Osallistu Lauttasaaren kesäiseen puuseikkailuun. Kerää porukka, lähde koko perheen voimin tai vaikkapa yksin etsimään ?piilossa pönöttäviä aarteita?. Viereisen sivun karttaan on merkitty summittai­ sesti alue, mistä kyseinen puu tai kelo löytyy. Nopeasti katsottuna tuntomerkit eivät ehkä heti erotu, mutta kun puita katso hiukan tarkemmin, näkee yksilöllisiä tuntomerkkejä: pahkoja, muhkuroita, koloja, halkeamia ja mutkia ? usein pienikin tuntomerkki riittää. Useimmat puut näkyvät polkujen, kävelyreittien ja teiden varrelle. Suuri osa puista löytyy siis helpohkosti, osa voi vaatia useampia ja tarkempia tutkimusretkiä. Kesän mittaan kasvillisuus rehevöityy ja monet pensaat saattavat peittää osan kohteista, mutta tuntomerkit löytyvät kyllä. Etsi, ja merkitse karttaan löytämäsi puun tarkka sijainti. Kun olet löytänyt kaikki puut, voit palauttaa kartan Kasinonrannan kahvilaan. Oikein vastanneiden ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoina muun muassa luontokirjoja kesän mittaan. Lauttasaaren puut Lauttasaaressa on paljon hienoja puita, ja niihin liittyy useita tarinoita. Moni puu on ollut lapsuuden leikeissä mukana, niihin on kiipeilty tai niihin on tehty majoja. Puiden varjoissa on pötkötelty paahteisena päivänä. Puihin on viritelty riippukeinuja. Monille tulee mieleen myös tuomen keväinen tuoksu, omenapuiden hehku tai kukkivat kirsikkapuut. Joku puu voi olla erityisen tärkeä, koska tuttu lintu on pesinyt puun kätköissä useampana vuonna. Ehkä oma pihavaahtera saa komeat ruskan värit syksyisin tai kotikoivu huurtuu erityisen kauniisti talvisin. Lauttasaaren puut kertovat myös saaren historiasta. Tervalepistä voi nähdä missä rantaviiva on kulkenut aiemmin. Vanhimmat omenapuut kertovat huvila-asutuksen ajoista. Monet viimeaikaiset kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että kaupunkien puilla on yllättävän suuri merkitys ihmisten terveydelle. Me tarvitsemme ja kaipaamme puita ympärillemme. Helsingin kaupungin ympäristökeskus keräsi hel­ sinkiläisiltä tarinoita vanhoista puista vuonna 2000 Helsingin 450-vuotisjuhlan kunniaksi. Lauttasaari-lehdessä kartoitettiin vuonna 2002 saarelaisten mielestä merkittäviä puita. Silloin Pajalahdentiellä kasvava tervaleppä valittiin Lauttasaaren merkittävimmäksi puuksi. Nyt kesällä 2014 on tarkoitus kiinnittää huomiota Lauttasaaren puihin kesäisen puuseikkailun avulla, jossa etsitään valokuvavihjeiden avulla 15 puuta Lauttasaaresta. Puuseikkailu sopii kaikenikäisille, lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille, ja kaikille muillekin. Lähes kaikki kartan puut näkyvät kulkureittien varrelle. Kesän aikana kerätään myös Lauttasaaren puihin liittyviä tarinoita. Tarinoita Lauttasaaren puista Onko jokin puu Larussa Sinulle erityisen tärkeä? Miksi? Liittyykö siihen joku tarina tai muisto? Vai onko jokin puussa kiinnittänyt huomiotasi: sen muoto, väri, tuoksu? Kirjoita tarina puusta: missä se sijaitsee ja miksi se on tärkeä! Muisto voi olla pienikin, ja sen voi kirjoittaa nimimerkillä tai omalla nimellä. Tarinoista on tarkoitus koostaa myöhemmin mahdollisesti lehti- tai radiojuttu, lehtinen, riippuen siitä, miten paljon tarinoita kertyy. Samalla on tarkoitus tuoda esiin sitä, miten hienoja ja merkittäviä puita Lauttasaaressa kasvaa. Tarinoita voi lähettää osoitteella: minna.pyykko@yle.fi, juha.laaksonen@yle.fi Nro 25 ? 19.6.2014 Tuuli Petäjä-Sirén tähtää vuoden 2016 olympialaisiin T uuli Petäjä-Sirén on vuoden urheilija 2013 ja puolivuotiaan Islatytön äiti. Teksti ja kuva: Tuire Salminen Lauttasaarelainen Lontoon olympialaisten hopeamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén harjoittelee tämän kesän kotivesillä. Seuraava etappi on MM-kisat syyskuussa. Olympialaisiin saakka hänen elämäänsä rytmittävät tiiviisti urheilu ja perhe-elämä. Viittä vaille valmis arkkitehti Tuuli Petäjä-Sirén saapuu haastatteluun Isla-vauvan kanssa. Tapaamme Kasinonrannan kahvilassa ja olympiamitalisti bongaa heti mereltä joukkuetovereitaan harjoituksissa. Hän näyttää rennolta ja kertoo iloisena, että on saanut diplomityön palautettua toukokuussa ja opinnot ovat nyt viittä vaille valmiit. - Diplomityössäni käsittelin olemassa ole­ van toimistorakennuksen muuttamista hyb­ridirakennukseksi. Se tarkoittaa sitä, että toi­mitiloja ja asuntoja on samassa rakennuksessa, Tuuli kertoo. Vauva-arjen ja urheilun yhdistäminen onnistuu Tuuli kertoo, että pystyi liikkumaan aktiivisesti koko raskausajan ja kun Isla syntyi joulukuussa, ensimmäinen leiri oli Lanzarotella maaliskuussa. Se oli Islan ensimmäinen ulkomaanmatka ja niitä on pienellä tytöllä edessä jatkossakin. ? Mieheni ja anoppini olivat mukana reissussa Islaa hoitamassa. Se oli sellaista syötöstä syöttöön treenaamista. Onnistuu kyllä, joskus on vain vaikeaa pysyä aikataulussa, kun vauvan ruoka-ajat eivät aina satu yksiin treenitaukojen kanssa, Tuuli naurahtaa. Tällä hetkellä hän harjoittelee kerran päivässä. Isla on hyvä treenikaveri, nukkuu tyytyväisenä vaunuissa, kun äiti juoksee. Puolet harjoituksista on merellä lajiharjoituksia ja kuivalla maalla ohjelmassa on pyöräilyä, juoksua ja kuntosaliharjoittelua. Nyt Tuuli on ollut vuoden tauon jälkeen vesillä Suomessa. - Eilen loppui kolmen päivän teholeiri. Sain sparraajikseni virolaisen ja ruotsalaisen purjelautailijan. Samanlaisia leirejä on suunnitelmissa tälle kesälle, Tuuli kertoo. Ensimmäiset kisat tänä kesänä ovat jo heinäkuuun alussa. Silloin on EM-kilpailut. Syyskuussa ovat vuorossa MM-kisat. Niitä varten Tuuli käy vielä kesän lopussa Espanjassa harjoittelemassa. Tulevaisuus on avoin Arkkitehdin työt kiinnostavat, mutta selvää on, että ennen vuotta 2016 urheilun ääreltä ei ehdi toimistoon. - Jos en olympialaisten jälkeen vielä malta lopettaa, niin sitten toimistohommat siirtyvät tulevaisuuteen, Tuuli toteaa. Kysyn, onko meri Tuuli Petäjä-Sirénille pelkästään työpaikka. - Ei oikeastaan, tykkään kyllä lomailla purjeveneellä perheen kanssa ja jo Islan ikäisenä olin ensimmäisen kesän veneessä, hän kertoo. Tuuli Petäjä-Sirén on onnistunut yhdistämään sekä treenit että Islan hoidon. Tuulin ura alkoi optimistijollalla ja väline vaihtui purjelautaan parikymppisenä. - Kyllä tässä vielä on noin kymmenen vuotta peliaikaa, jos ei loukkaantumisia satu, Tuuli miettii. Hän kertoo, että monilla kilpasiskoilla ura on päättynyt, kun lapset aloittavat koulun. Purjelautailu on kuitenkin taitolaji, jossa kestävyysominaisuudet painottuvat, joten yli neljäkymppisiäkin on kilpailemassa. Kun Tuulia kuuntelee, tulee tunne, että urheilu ja perhe ovat helposti sovitettavissa yhteen. Huippu-urhelijan arkeen tarvitaan apua ja tukea läheisiltä. Tällä hetkellä Tuulin mies on vanhempainvapaalla ja isovanhemmat ovat kiinteästi mukana Islan elämässä. - Reissut suunnitellaan aina niin, että koko perhe on mukana. Joustoa se vaatii joka suunnalta. Unelmatalo ei mahdu parkkiruutuun Tuuli on asunut Lauttasaaressa siitä asti kun täytti viisi vuotta. Voisiko hän kuvitella asuvansa muualla? - No, tontteja täällä on tarjolla vähän, Tuuli nauraa ja lisää varovasti, että voisihan muuttoa pois saarelta joskus kokeilla. Lauttasaari - Sain HSK:lta tontin olympiamitalin kunniaksi. Ainoa ongelma on, että sille tontille ei mahdu taloa, Tuuli harmittelee. Hänen lahjatonttinsa on nimittäin HSK:n satamassa ja se on parkkiruudun kokoinen. Entä mitä Lauttasaaresta puuttuu? Vai puuttuko jotain? Pitkä hiljaisuus. - No, päivähoitopaikkoja. Lisäksi huolettaa vähän Vattuniemen monotonisuus, vaikka eihän sitä vielä tiedä, millainen siitä tulee, kun se valmistuu. Tuulin kommentit kääntyvät aina positiiviseen päin, kuten tässäkin asiassa. - Ei täältä oikeastaan mitään puutu, hän toteaa lopuksi. Kun kysyn, mikä on tärkeintä elämässä juuri nyt, Tuulin katse kääntyy Islaan. - Jaksan aina innostua kesästä. Hienoa saada olla Suomen kesämaisemissa perheen kanssa ja mennä juhannukseksi mökille, hän hymyilee. Suloinen Isla on jaksanut hienosti koko haastattelun, mutta venkoilee nyt äitinsä sylissä kertoen meille, että on hyvä lopettaa tähän. Päiväuniaika. www.lauttasaari.fi 7
• H elsingin kaupungin ja LauttasaariSeuran tarjoamalle Helsinki-päivän risteilylle lähti puolet lippunsa lunastaneista eli noin 30 ihmistä. Syynä matkustajakatoon oli kurja keli. Teksti ja kuvat: Irmeli Karhiaho Helsinki-päivän vesibussiajelu torstaina 12.6. sujui sadesään vallitessa. Niinpä kaikki vapaalippunsa hankkineet eivät lähteneet reissuun. Sinnikkäästä sateesta huolimatta parituntinen risteily antoi kosolti tietoa niin Lauttasaaresta kuin 464-vuotissynttäreitään viettävästä Helsingistäkin. Helsinki-päivää on vietetty vuodesta 1959 saakka. Oppaina vesibussiajelulla toimivat arkkitehti Anu Mansikka ja Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa. Kaksikko tuntee saaren historian ja arkkitehtuurin sekä on perillä Helsingin vaiheista. Risteily toimi kertauskurssina Lauttasaaren asutus- ja rakentamishistoriaan. Samalla tulivat tutuiksi lähisaarten nimet, sillä eivät ne kaikille itsestään selviä ole. Ehkä tiedämme Melkin ja Hatut, mutta entäpä Porsas tai Morsian? Liikkeelle lähdettiin Tammasaaren laiturista Ruoholahdesta. Ville Elomaa valisti siltojen ali mentäessä, että Lauttasaaren ensimmäinen silta valmistui 1936 lauttaliikenteen lakattua, toinen silta 1969 ja Lapinlahden silta 1965. Samalla Elomaa pohti 1958 valmistuneen vesitornin kohtaloa, johon kajuutan lämpimässä kommentoitiin, että ?ei pitäisi purkaa. Torni on muodoltaan kaunis ja kruunaa saaren silhuetin katsoipa Lauttasaarta mistäpäin vaan.? Anu Mansikka puolestaan kertoi seurakunnan omistamasta Mustasaaresta, jossa pidetään muun muassa rippileirejä ja siellä on ravintola. Saarelle pääsee Taivallahden rannasta. Mansikka suositteli tutustumaan lähialueemme saariin ? ne kaikki ovat omaperäisiä ja kertovat kalastuksen, puolustusvoimien tai merenkulun historiasta. Matkan varrelle osuivat omaa eristäytynyttä elämäänsä viettävä Kuusisaari, teknologian kiteytymä Keilaniemi ja pohjoismaista kulttuuria vaaliva Hanasaari. Ohi lipuivat Koivusaari siirtolohkareineen ja miehet vilvoittelemassa rantasaunan laiturilla vakuutusyhtiö saarella, kunnes edessä oli siviileiltä suljettu Melkki. Sotilassaariahan on alettu ottaa yleiseen virkistyskäyttöön, kuten Lonna, mutta Melkki, niin lähellä Lauttasaarta, pysyy toistaiseksi armeijan hallinnassa. Siellä sijaitsee muun muassa sata kesämajaa. Vesibussiajelulle Monicalla lähti noin 30 kansalaista. Lippuja vastaanottamassa Ville Elomaa, joka toimi matkan toisena oppaana. Vesibussiajelulla rakkaus kotikaupunkiin kasvoi Entä tiesitkö, että Käärmeluodot on suosittu telttailusaari? Ei muuta kuin vene ja sinne kesälomalla! Sekin oli uutta tietoa, että Uunisaaressa on vuokrattavia saunoja ja että Rysäkari tulee matkailukäyttöön, kunhan saadaan aikaan rakentamisen salliva kaava. Vesibussi ajoi ohi suositun Pihlajasaaren, jonne on yhteys myös Ruoholahdesta, ohi Kaivopuiston ja mattolaitureiden. Vasemmalle jäivät Sirpalesaari, Liuskaluoto, Uunisaari, Harakka ja Suomenlinna. Laiva koukkasi vielä Katajanokalle maailmanpyörää ihmettelemään ja palasi lähtöpisteeseensä Särkänsalmen kauniin väylän kautta. Vesillä liikkui Helsinki-päivänä purjeveneitä, suuria puulaivoja pullein purjein, optimistijollia sekä Tallinkin ja Vikingin isot matkustajalaivat. Jätkäsäären täyttömaat ällistyttivät massiivisuudellaan ja Otavantien keltaiset asuintalot näkyivät komeina kauas merelle. Yläkerroksista on siis merinäköala, ihmetteli nuoripari. Anu Mansikka perehdytti retkeläisiä lähisaarten historiaan sekä Helsingin rakentamisen vaiheisiin, asutukseen ja elinkeinoihin. Kannella pärjäsi, kun oli pukeutunut lämpimästi ja sateensuoja oli tarpeen. 8 www.lauttasaari.fi Uunisaaressa oli 1800-luvun alussa merikylpylä ja laivamaalaustehdas. Nyt saarella saunotaan, uidaan ja nautitaan ravintolan herkuista. Lauttasaari Nro 25 ? 19.6.2014
• Nro 25 ? 19.6.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 9
• Kotiseutu tutuksi pyöräillen kasvi? on vesirajan tienoon särmäputki. Keväällä siellä kukkii myös kiurunkannusia. Merellä runsaan kilometrin päässä näkyy Seurasaari. 13. Nackapuisto on rehevää rantalehtoa, johon rajautuvalla Lemislahdella vesilinnut viihtyvät. 14. Kaskisaaren sillalta voi ihailla sisälahtimaisemaa sekä Helsingin että Espoon suuntaan. 15. Helsingin puolella aivan lähellä näkyy Mustasaari. Saari toimii Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien toimintakeskuksena, jonne vesibussiyhteys Taivallahdesta. 16. Espoon puolella Hanasaaressa on ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ravintoloineen. 17. Lauttasaareen alettiin rakentaa linnoituslaitteita jo Krimin sodan aikoihin 1854-56. Valleihin liittyy venäläistä tulokaskasvistolajeja, kuten ukonpalkoa. Vaskiniemen uusin patteri on vuodelta 1915. Linnoituksista on maastossa opastauluja. Niemen päässä kylpee Saunaseura. 18. Myllykalliolla oli 1800-luvulla mylly. Linnoitusjärjestelmän tulenjohtopaikkaan asennettiin toisessa maailmansodassa Helsingin puolustuksen kannalta tärkeä ilmatorjuntatykki. Kallio on Lauttasaaren paras näköalapaikka: 30 metrin korkeudesta merenpinnasta on lintutorni, joka valmistui 1998. 19. Tallbergin puistotien päässä kohoaa Lauttasaaren kirkko, jonka edessä on pieni sankarihautausmaa. Kirkon, joka valmistui 1958, pääsuunnittelijat ovat arkkitehdit Marja ja Keijo Petäjä. 20. Isokaaren itäpään rakennukset ja yhtenäiset korttelit ovat näyte funktionalistisesta kaupunkirakentamisesta 1930-luvun lopulta 50-luvun alkuun. Useimpien talojen arkkitehti on Else Aropaltio. 21. Länsiulapanniemen ensimmäiset kesämajat rakennettiin 1930-luvulla. Valtaosin alue on rakentunut 1940-50-luvuilla. Osa majoista kuuluu Helsingin liikennelaitoksen henkilökunnalle, osa sotaveteraaneille, osa poliiseille. Pyörällä ei pääse rantaa pitkin. ?Käkkärämännyt? ovat osa ulkosaariston karua kasvustotyyppiä, joka on erittäin kulutusherkkää. 22. Myös Takaniemen perällä on linnoitusvallia. Rannan kasvisto on monipuolisen merellinen. 23. Villa Salin on yksi harvoista säilyneistä Lauttasaaren huviloista. Nimi tulee entisestä omistajasta Ida Salinista (1865-1952), joka testamenttasi huvilansa Naisasialiitto unionille. Huvilan perusosa on 1900-luvun alkuvuosilta. 24. Merikylpylän puisto on Hevosenkenkälahden rannassa. Paikalliset tuntevat sen Kasinonrantana. Paikalla toimi kahvila Drumsö Kasino, joka paloi 1947. Liikuntavirasto päivitti 2013 Helsingin kotiseutupyöräreitit. Niitä on kaikkiaan 27 kappaletta. Myös Lauttasaaresta on oma karttansa, jossa on 29 kohdetta. Jos koko reitin kiertää, matkaa kertyy liki 20 kilometriä. Kotiseutupyöräreitit kannustavat omatoimiseen lähiliikuntaan. Reittien varrella kaupunginosan historia ja luontonähtävyydet tulevat tutuiksi ja oman kotiseudun ominaispiirteet korostuvat. Myös uusia reittejä 27:n lisäksi on tulossa, kuten Helsingin historialliset vuoden 1952 olympiarakennukset -kierros ja 100-vuotista taivaltaan juhlivan Keskuspuiston pyöräilyreitti. Pysyvää asutusta Lauttasaaressa on ollut jo 1000 vuotta. Ennen Suomen itsenäisyyttä saarella asui kartanonväen ja muutaman kalastajan lisäksi lähinnä helsinkiläisiä kesäasukkaita. Lauttasaari tunnettiin myös Merikylpylästään. Saaren vanhempi ruotsalainen nimi on Drumsö. Sen varhaisempi muoto on tarkoittanut Harjusaarta. Nimi Lauttasaari tuli käyttöön 1919. Vielä 1930-lu- 10 www.lauttasaari.fi vulla sen rinnalla käytettiin usein nimeä Unisaari. Saaresta tuli 1920 osa vastaperustettua Huopalahden kuntaa. Lauttasaari liitettiin Helsinkiin 1946. 1. Ensimmäinen silta Lauttasaaresta Helsinkiin valmistui 1935. Bussiliikenne alkoi vuotta myöhemmin. Sitä ennen vuodesta 1914 liikenne hoi­tui lautalla, jonka matkustajia palvelemaan pystytettiin 1927 kahdeksankulmainen Mutteri-kioski, jossa on nykyisin kahvila. Sen taakse valmistui 1998 K. Järvisen suunnittelema seniorien asuin- ja palvelutalo Merikaari. Nykyinen silta on vuodelta 1969. 2. Kotkavuoren päällä on vesitornin lisäksi vielä pari 1910-luvun huvilarakennusta. 3. Rinteessä pohjoispuolella kohoaa arkkitehti Aarne Ervin (1910-77) piirtämä kellertävä asuinja liikerakennus Lauttasaarentie 9:ssa. Valmistuessaan 1939 se oli Lauttasaaren ensimmäisiä kerrostaloja. 4. Haitaritalo Pajalahdentien ja Meripuistotien kulmassa on myös saaren ensimmäisiä kerrostaloja 1930-luvun lopulta. 5. Pajalahden puiston Toteemi on tehty kaupungin rakennusviraston pajassa 1996. 6. Kauppaneuvoksentie 8 on entinen puhelinkeskus. Rakennus valmistui 1938, arkkitehti Lars Sonck. 7. Tallbergin puistotie on saanut nimensä kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Hän omisti mm. Lauttasaaren kartanon. Sama suku omisti aikoinaan suurimman osan Lauttasaarta. Puistotien ja Otavantien risteyksen korkeat kerrostalot ovat 1930-luvun lopulta. Arkkitehti on Else Aropaltio. 8. Lauttasaaren kartanon piha. Vuonna 1793 valmistunut Punainen Huvila toimi ennen päärakennuksena. Taloa on myöhemmin laajennettu. Nykyään siinä on Lauttasaari-Seuran ja -lehden toimisto. Uuden kivisen päärakennuksen rakennutti 1836-39 kartanon silloinen omistaja Claes Wilhelm Gyldén. Rakennusta uusittiin 1920-luvulla. 9. Ekonomitalot Gyldenin- ja Taivaanvuohenteiden pohjukassa ovat Ahti ja Esko Korhosen suunnittelemia. Rivitalot valmistuivat 1950-luvun alussa. 10. Tuntemattoman sotilaan muistokuula on Län­ siväylän reunassa. Viaporin pommitusten 1855 yhteydessä kaatunut Lauttasaaren puolustaja oli nimeltään Back. 11. Maamonlahdentien risteyksen lähellä (Pohjoiskaari 39) on huvila-ajoilta peräisin oleva kaivo. Viereinen Länsiväylä siltoineen on valmistunut 1965. 12. Lemissaari on nykyään niemi, jonka ?tyyppi- Lauttasaari 25. Huomaa tervaleppäluhta kurjenmiekkoineen ja raitin rantapuolen rikaskasvistoinen niitty, joka ei kestä ajamista. Olethan huomaavainen jalankulkijoille. 26. Merellä Nahkahousujen takana näkyy Tiiraluoto. Siitä tuli Helsingin ensimmäinen luonnonsuojelualue 1948. Maihinnousu on kielletty koko vuoden. Nykyään lokit ovat suurelta osin syrjäyttäneet tiirat. Saarten tuntumassa uiskentelee ja pesii myös useita muita vesilintulajeja. 27. Särkiniemen puistossa on runsaasti linnoitusrakennelmia. Kallioon on louhittu ampumatarvikevarasto. Hirsinen venäläisen vartiokomennuskunnan rakennus 1800-luvulta on nykyään kaupungin hallussa. Pyöräily on kielletty rantaa kiertävällä polulla. Länsikallion uimarannalta avautuu upea merimaisema. Eteläpuolen kallioniemi on suosittu lintumuuton tarkkailupaikka. Alueen kesämajat on rakennettu pääosin 1940ja -50 -luvuilla. Ne ovat yksityisiä. Lauttasaaren etelärannalla on runsas valikoima merenrantakasveja, kuten ruskokaislaa ja rantanätkelmää. 28. Veijarivuoren puistossa on toinen viime sodan aikainen ilmatorjuntatykki. Sen vieressä toimii talviuimaseura Humaus. 29. Vattuniemi on muuttumassa yhä enemmän asuntoalueeksi. Tässäkin oli vielä vähän aikaa sitten iso tupakkatehdas. Nro 25 ? 19.6.2014
• Saariston lasten parhaat Lauttasaaren historiaan voi tutustua kotiseutupyöräretkellä, jonka opastetun kartan löytää netistä. E sittelemme Lauttasaaren lapsiperheiden kesän TOP 5-tekemiset. Näihin ja moniin muihin Lauttasaarta ja sen historiaa koskeviin kysymyksiin saa vastauksen kotiseutupyörälenkillä, joka on oiva koko perheen ohjelmanumero kesäpäiväksi. 19-kilometrinen reitti kiertää kaikki saaren merkittävimmät paikat (kartta s 10). Teksti ja kuvat: Inari Fernández 1. Rannalle mars Kartan ja paikkatiedot voi printata täältä: http://www.hel.fi/static/liv/2013/pyoraillen/ ksp6.pdf Kesän ykkösjuttu on tietenkin uiminen. Kasinonranta eli ?Kassari? on kiipeilylaivoineen ja mataline hiekkarantoineen lapsiperheiden suosikki. Saari piilottelee poukamissaan kuitenkin myös muita retken arvoisia rantoja. Särkiniemen biitsi on pitkään matala ja maisema aukeaa avomerelle. Lähellä kulkevalta laivaväylältä voi bongailla ruotsinlaivoja uinnin lomassa. Paras ilta-aurinko puolestaan säteilee Lauttasaaren länsirannikolla eli Länsiväylän puolella oleviin hiekkaisiin poukamiin, joita riittää useampi vierekkäin tutkailtavaksi. Ne ovat myös usein saaren muita rantoja rauhallisempia. 5. Pullaamaan salaiseen kahvilaan Saaren länsipuolelta löytyy monta kivaa hiekkarantaa sekä uimakallio, jonka lämpöisistä koloista voi ihailla vaikka auringonlaskua. Herkkusuiden salainen puutarha sijaitsee HKL:n kesämajojen katveessa Länsiulapanniemessä. Kesäkahvila Puhvetti tarjoaa kotiruokaa sekä vastaleivottuja pullia ja piirakoita ihanassa vanhassa huvilassa rannan tuntumassa (auki toistaiseksi pe-su klo 1118, heinäkuusta eteenpäin ehkä myös muina päivinä). Moni ei edes tiedä tämän pienen paratiisin olemassaolosta, mutta paikka on vähintäänkin pyöräretken arvoinen. Herkkujen lisäksi lapsia ilahduttaa hyvin varusteltu leikkipaikka leikkimökkeineen ja keinuineen. Kivenheiton päässä sijaitsee myös yksi länsipuolen ihanista pienistä hiekkarannoista, HKL:n ranta. Aamun voikin aloittaa helposti Särkiniemes­ sä, piipahtaa kiipeilemässä lounasaikaan Kas­ sarilla ja nauttia kesäillasta läntisillä pikkurannoilla. 2. Souturetkelle lähiluodoille Vinkit listasi kolmannen sukupolven lauttasaarelaismamma, joka rakastuu kotisaareensa joka päivä uudestaan. Lisää Inarin matkavinkkejä ? myös saaren ulkopuolelle blogissa: www.lapsiperheenmatkat.fi Souturetki Lauttasaaren ulkosaaristoon kruunaa kesäloman. Käärmeluodot, lempinimiltään Ukko- ja Akka-saari, sijaitsevat viistosti Lauttasaaren länsipuolella, viistosti Kasinonrannan edustalla ja ovat kaupungin ulkoilualuetta. Mukaan kannattaa pakata makka­rat, sillä saarissa on hyvät grillikatokset. Pi­dempää seikkailua hakevat voivat jäädä saariin telttailemaan. Jos omaa soutuvenettä ei ole, niin Kasinonrannan kahvilasta saa henkkareita vastaan lainata kolmen hengen soutuvenettä ja liivejä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että merenkäynti voi olla meren avoselällä kova, joten soutelemaan ei kannata lähteä kovin tuulisella säällä. 3. Lounaalle puistoon Nam, nam, nam. Kesällä vanhempien ei tarvitse stressata arkilounaasta, sillä leikkipuisto taikoo herkut lapsille. Kun kello lyö 12, tarjoillaan Lahnalahden leikkipuistossa ruokaa kaikille alle 16-vuotiaille lapsille ? ILMAISEKSI! Kyllä vain, luit oikein. Puistoruokailu toimii aikavälillä 2.6?31.7. Puistossa on myös kesällä paljon muuta mukavaa ohjelmaa arkipäivisin, kuten vauvatuokioita muutaman kerran viikossa, Juhannusjuhlat 19.6, Kirpputori 25.6. ja 17.7, Unicef-vesipäivä 25.7. ja kirjastoauton vierailu 31.7. 4. Pyörällä aikamatkalle Tiedättekö, mikä onnettomuus kävi Kasinonrannan kahvilalle vuonna 1947? Entä milloin Lauttasaarelle mahtoivat saapua sen ensimmäiset pysyvät asukkaat, kuka oli herra Tall­ berg ja mitä saaren taloa kutsutaan Haitaritaloksi? Nro 25 ? 19.6.2014 Kassarilla voi valita kylpeekö auringossa hiekalla vai nurmella. Varjoisa nurmikko on pikku-temmeltäjien makuun. Lauttasaari Herkutteluretkelle voi lähteä esimerkiksi Kassarin tai HKL:n rannan kahvilaan. www.lauttasaari.fi 11
• 12 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 25 ? 19.6.2014
• Med J. L.Runeberg till Borgå Benita Ahlnäs M/S J.L.Runeberg, ursprungligen S/S Helsingfors Skärgård, är byggd till flaggskepp i byggherren Frans Åkermans flotta år 1912 År 1986 köptes M/S J.L. Runeberg av Ingmar Gustafsson och Ted Lönnroos. M/S J.L.Runeberg har anlöpt nationalskalden Johan Ludvig Runebergs stad. Det över hundraåriga fartyget är numera klassificerat som ett kulturföremål belagt med exportförbud. Fartyget trafikerar Helsingfors - Borgå Helsingfors och om torsdagar i juli Helsingfors - LovisaHelsingfors. Omslaget till M/S J.L. Runeberg-skärgårdsbåten i våra hjärtan 1912-2012. Boken finns både på finska och på svenska. www.msjlruneberg.fi Benita Ahlnäs Benita Ahlnäs Det var en söndag i juni med regntunga skyar då M/S J. L. Runeberg lade ut från Slottskajen i Helsingfors. Bland passagerarna ombord var det internationella inslaget påfallande med en stor grupp kineser. Väl ute till havs blev det klart solsken vilket fick många att söka sig till soldäcket glatt samtalande. Andra föredrog att njuta av havsvyerna i salongerna. Färden med skepparen Ted Lönnroos i styrhytten gick från Helsingfors till Borgå med ett uppehåll i skaldestaden på dryga två timmar innan returen till Helsingfors. Den röda ratten i styrhytten är av samma årsmodell som fartyget. Den används fortfarande när man skall backa. För övrigt är tekniken toppmodern med satellitkompass som ger de exakta positionerna och ett elektroniskt sjökortsprogram och en radaranläggning välbehövlig då dimman gör sikten obe­fintlig. Ombord fanns också den förra skepparen, Ing­ mar Gustafsson som med Ted Lönnroos, år 1986, företog sig vågspelet att köpa fartyget. Den friska havsluften brukar ge god aptit. Eftersom det var söndag serverades en fiskbuffet med kaffe och Runebergstårta som dessert. Man kunde också avnjuta fartygets traditionella laxsoppa. Lunch kan också intas till exempel på Fry­ sarns strand i Borgå som har fått sitt namn av legenden Frysarn som hette Harry Gustafsson. Under en tidsrymd på över sjuttio år sålde han varm korv med sin världsberömda senap i Borgå. Han hade tänkt fortsätta med det till fyllda hundra år men döden kom emellan. Han gick ur tiden för fyra år sedan som ett av de sista Borgåoriginalen. Som resenär är det skönt att koppla av till sjöss. Havsvyerna växlar under resans gång. Det finns tid för samtal antingen med sitt M/S J.L. Runeberg anlöper Borgå hamn. sällskap eller med andra resenärer. Att resa ensam går också bra. Man kan låna eller inhandla historiken M/S J.L.Runeberg - skärgårdsbåten i våra hjärtan som utkom till fartygets 100-års jubileum år 2012. Redaktör för den rikt illustrerade boken är Thure Malmberg. M/S J.L.Runeberg har mycket att bjuda på för hugade resenärer. Kryssningarna Helsingfors-Borgå-Helsingfors erbjuds var­ je dag ? förutom torsdagar ? med start kl. 10 från Slottskajen i Helsingfors. Vid behov anlöps Svarta Hästen, Pörtö och Haiko. Ankomsten till södra sidan av Alexandersga- Skepparen Ted Lönnroos. tans bro i Borgå är kl. 13.20. Returen till Helsingfors sker kl. 16. Kl. 19.25 anlöper fartyget Slottskajen i Helsingfors med undantag av söndagar då ankomsttiden är kl. 19.55. Om torsdagar i juli trafikerar M/S J. L. Runeberg Helsingfors - Lovisa - Helsingfors med anlöp i Pellinge och i Kabböle. Övriga torsdagar är reserverade för charterkryssningar. Rederiet skräddarsyr gärna resor enligt olika behov som till exempel firandet av jubileer och bemärkelsedagar eller beställningsresor för grupper med olika önskemål. För att försäkra sig om plats och även mat ombord är det säkrast att förhandsbeställa resan per tfn 019 524 3331. Kontoret är öppet vardagar kl. 8.00-16.00. Det går också bra att boka resan elektroniskt på adressen runeberg@msjlruneberg.fi. Fartygets biljettkiosk vid Slottskajen i Helsingfors nedanför Presidentens slott är öppen en timme innan avgång. Benita Ahlnäs Kesälentistä Poliisien majalla Lauttasaaren Pyrinnön -Nestorit järjestää taas kaikille ikäpolville ja molemmille sukupuolille avointa liikuntaa joka maanantai-ilta kello 18.00?20.00 Poliisien ja Sotainvalidien majalle menevän tien viereen viritetyllä lentopallokentällä. Perinne on jatkunut pitkään. Sadetta uhmaten pallo saa kentällä kyytiä. Alkukesän peleissä on ollut hyvin pelaajia, mutta perinteisesti heinäkuun sydänkesä on ollut hieman hiljaisempaa. Kesäpeleihin kokoontuu porukkaa, joka on talven pelannut Nro 25 ? 19.6.2014 joko Kauniaisissa koululla tai eri kirkkojen pelisaleissa. Alppilan ja Meilahden kirkon lisäksi saaren omalla kirkolla oli lauantaisin puolenpäivän aikaa lentistä. Kiinnostuneet voivat kysyä lisää tietoa, vetäjä Jorma Pellosniemi, 044 040 6677. Jos lentis kiinnostaa, tähän porukkaan mahtuu mukaan. Lauttasaari www.lauttasaari.fi 13
• L auttasaari on mökkipitäjä. Saaren rannoille on ripoteltu pieniä mökkejä, jotka asettuvat maisemaan mukavasti. Niitä kutsutaan kesämajoiksi. Yhteensä majoja on saarella yli neljäsataa. Teksti ja kuvat: Tuire Salminen Lauttasaaren kesämaja-alueet Länsiulapanniemellä, Särkiniemessä ja Veijarivuorella ovat syntyneet 1920-30 -luvuilla. Aluksi oli telttoja, sitten koottiin pahvista ja puukuitulevystä kojuja, jotka purettiin talveksi. Nykyiseen muotoonsa kesämajatoiminta vakiintui 1950-luvulla ja on onnistunut säilyttämään lähes alkuperäisen tyylinsä. Vuonna 1946 arkkitehti Hilding Ekelund teki mökeille tyyppipiirrustukset. Mökin pin­taala saa olla 12 neliötä kuisteineen. Varaston maksimikoko on kaksi neliötä. Mökkiläinen omistaa vain mökkinsä ja maapala, jolla se sijaitsee, on yleistä virkistysaluetta. Villa Roosan nähdessään on vaikea uskoa, että ollaan pääkaupungissa ja city sykkii kivenheiton päässä. Kesämajat ? mökki- tunnelmaa kaupungissa Kesämajoihin ei tule sähköä ja vesi on päällä vain kesäisin. Majat lämmitetään puu- tai öljykamiinalla ja niihin ei saa rakentaa saunaa eikä kellaria. Majojen ympäristö on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena, eikä sitä saa rajata aitaamalla, istuttamalla, kiveämällä tai muulla luonnonmukaisuudesta poikkeavalla tavalla. Länsiulapanniemellä yli 200 kesämajaa Länsiulapanniemen kesämaja-aluetta isännöivät HKL:n henkilökunnan kesämajayhdistys ry, Helsingin sotainvalidit ry ja sekä Poliisimajalaiset ry. Alueella on myös Poliisien maja, joka on suosittu ja ainutlaatuinen juhlapaikka meren rannassa. Taloon mahtuu jopa 180 juhlijaa. HKL:n majoja on yhteensä 99 kappaletta. Mökkiläiset viihtyvät keskenään. - Meillä on perinteiset kevät- ja syystalkoot sekä juhannusjuhlat. Kauden lopussa vietämme elojuhlaa. Lisäksi järjestämme kirpputorin ja tapahtuman lapsille ainakin kerran kesässä. Vuonna 2012 vietimme alueen 80-vuotisjuhlat, luettelee hallituksen puheenjohtaja Tuula Kinnari. Sotainvalidien kesämaja-alue sijaitsee polii­ simajalaisten ja HKL:n alueen välissä. Alu­eel­ la on noin 70 majaa. Kesämajalaiset voivat varata Länsiulapanniemessä olevaa So­tainvalidien veljesmajaa perhejuhlia ja muita vastaavia tilaisuuksia varten. Poliisien kesäkotiyhdistyksellä on 63 majaa. - Meillä on paljon yhteistoimintaa kuten talkoita, juhannusjuhla, venetsialainen syysiltapaaminen ja puurojuhla tai pikkujou- lu. Olemme kutsuneet naapuriyhdistykset ma­ to-onkikisaan ja kesäksi on suunnitteilla Länsiulapanniemen mökkiläisten yhteistapahtuma, kertoo Matti Koskinen, joka on poliisimajalaisten hallituksen jäsen. Särkiniemen-Veijarivuoren alue kerää väkeä juhannuksena Särkiniemen-Veijarivuoren kesämaja-alueelta löytyy noin 200 mökkiä. Ne kuuluvat Särkiniemen mökkeilijöille. Särmöläiset järjestävät muun muassa keväisin alueen siivoustalkoot ja ennen juhannusta kokonrakennustalkoot. Kesän suurin tapahtuma on juhannusjuhla, joka kerää sadoittain saarelaisia kokkoa ihailemaan. Särkiniemen mökkiläisten saunaa voi varata yksityistilaisuuksia varten. Mökki siirtyy sukupolvelta toiselle Lauttasaarelaisilla Af Enehielmeillä on ollut mökki vuodesta 1988. Sitä ennen se oli Berit Af Enehielmin vanhempien omistuksessa. - Purimme vanhempiemme huonokuntoisen mökin, joka oli rakennettu 1962 ja rakensimme kokonaan uuden, Af Enehielm kertoo. - Pyöräilin aikoinaan mökille jopa pari kertaa päivässä, kävin uimassa ja nautin maisemasta. Meille kesämaja oli kahvimökki, sinne mentiin kahville tai grillaamaan, Af Enehielm naurahtaa ja muistelee samalla mukavia mökkinaapureitaan. Haastattelen häntä Enehielmien kotona hänen 87-vuotispäivänään. - Olisi mökillä vieläkin kiva käydä, mutta en enää uskalla ajaa pyörällä, hän sanoo haikeana. 14 www.lauttasaari.fi Kun lapset olivat pieniä, Enehielmit kävivät mökillä usein. - Siellä oli vähän aikaa kiva pieni kioskikin, josta ostettiin lounaskeitot ja lapsille jäätelöä. Emme yöpyneet mökillä koskaan, sillä kotiin Pajalahdentielle oli niin lyhyt matka, hän jatkaa. Ainoaksi huonoksi puoleksi hän mainitsee punkit, joita alueella on paljon. Nyt Af Enehielmien mökistä nauttii jo seuraava sukupolvi. Kesämajan vaaleanpunainen väritys jatkuu sisätiloissa. Lauttasaari Nro 25 ? 19.6.2014
• Villa Roosa on kaupunkilaisen takapiha Villa Roosan keittiössä kaikki on tarpeellinen on paikoillaan. Nina Koivisto asuu koko kesälomansa vaaleanpunaisella kesämajallaan jo kuudetta vuotta. Hän osti mökin työkaveriltaan. - Parasta mökillä on kesä, aurinko ja ystävät. Villa Roosa on meille rakas kallionkolo, kuin takapiha, jonne on hyvä tulla Helsingin keskustan kodista nauttimaan meren tuoksusta, lintujen laulusta ja grillaamisesta, Koivisto kertoo. Mökillä hän ei kaipaa yksinoloa, vaan kutsuu usein ystäviä kylään. Yllätysvieraatkin ovat tervetulleita. Naapurit ovat mukavia, mutta yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta saisi olla enemmän. - Viime vuosina uusia asukkaita on tullut ?satumetsäämme? jonkin verran. Kaupunkilaiset ovat ujoja tutustumaan toisiinsa, vaikka etäisyys viereiseen mökkiin on vain muutamia metrejä, Koivisto ihmettelee. Lisäksi hän toivoo, että Särkiniemen huonokuntoiset ja käyttämättömät mökit saisivat uusia, innokkaita omistajia. - Lyhyen matkan ansiosta mökillä on helppoa piipahtaa vuoden ympäri, Koivisto iloitsee. Hänen mökkinsä on niin lähellä kotia ja työpaikkaa, että arkisin voi käydä mökillä nauttimassa rentouttavan lounaan. Mikä voisi­kaan olla parempaa kuin hetki mökillä kesken kiireisen työpäivän? Manhattanille pappi Lauttasaaresta Seurakunnan uusi vapaaehtoiskoordinaattori ja nuorten aikuisten pappi, Marjut Mulari jaksaa hymyillä Kasinonrannassa 15.6. järjestetyssä PicNic-tapahtumassa. Lauttasaaren seurakunnan uusi nuorten aikuisten pastori Marjut Mulari kertoo kesäisestä matkastaan Manhattanille New Yorkiin juhannusviikolla julkaistavassa blogissaan. Vaikkei matka ole virallisesti Lauttasaaren seurakunnan pastorin työmatka, on se kuitenkin Marjutille ja Lauttasaaren seurakuntalaisille merkittävä loikkaus saarelta saarelle. ?Lauttasaari goes Manhattan -nyt se alkaa olla totta! Olen uunituore pappi, juuri puolitoista viikkoa ennen USA:n matkalle lähtöä pappisvihkimyksen saanut lauttasaarelainen. Manhattanilla minua odottaa ystävät ja tutut, joihin olen saanut ilon tutustua työskenneltyäni Manhattanilla vuonna 2013 teologiharjoittelijana eli papin töitä harjoitellen suomeksi ja englanniksi. Nyt olen saanut kunnian avustaa rakkaiden ystävieni avioliittoon vihkimisessä Manhattanilla New Yorkin suomalaisessa seurakunnassa. Samalla matkalla toimitan myös elämäni ensimmäisen messun kirkossa. Matka tulee olemaan lyhyt, mutta sitäkin antoisampi. Matkaa edeltäneet päivät - oikeastaan viikot - ovat olleet täynnä kiireitä. Tämä kuorma on silti kevyt kantaa, koska rakastan työtäni ihmisten parissa, ihmisten keskellä. Juuri ennen lähtöä yksistään sunnuntaina 15.6. olin mukana konfirmaatiomessussa avustavana pappina ja samalla järjestin seu- rakunnan työntekijöiden ja ihanien vapaaehtoisten kanssa PicNic-tapahtuman Kasinonrannassa. Suvivirren raikuessa tai Jesse Kaikurannan ja Tommi Kaleniuksen esiintyessä pääsin seurakunnan infopisteellä kertomaan kiinnostuneille vapaaehtoistoiminnastamme. Saimme rannalla auringon paistaessa iloiseen joukkoomme useita aivan upouusia vapaaehtoisia! Välittömästi PicNicin tavaroiden roudauksen jälkeen arki odotti. Jo sunnuntaina järjestelin tulevan työviikon papin tehtäviä, päivystävän papin vuoroa ja kirjaimellisesti lukemattomia sähköposteja. Niitä kun saattaa tulla kymmeniä viikossa. Samalla mietin, kuinka monta kenkäparia saan matkalaukkuihini mahtumaan. Yksistään papin varusteet (Pelkästään Valonsäde-puvussa on jo monta osaa!) vievät puolet matkalaukun tilasta.? Marjutin tunnelmista ja matkasta kertovaa blogia voi seurata Lauttasaaren seurakunnan internet- ja Facebook-sivuilla ilmestyvistä linkeistä. Marjut Mulari, Lauttasaaren seurakunta vapaaehtoiskoordinaattori ja nuorten aikuisten pappi Outi Lähteenoja, tiedottaja Av kärlek till Drumsö Benita Ahlnäs är gammal Drumsöbo. Hon är mångårig medarbetare i Lauttasaari-tidningen. Till yrket är hon bibliotekarie och redaktör. På Drumsö bibliotek pågår i juli en utställning med böcker om Drumsö ur Benitas samlingar och ett urval artiklar ur Drumsötidningen. Med finns också Benitas mors, Tua Ahlnäs och Doris Borgströms f. Tallberg fotoalbum. Tua Ahlnäs samling av miniatyrdockor från olika länder är också utställda. Drumsö bibliotek, Smedjeviksvägen 10. Måto 9-20, fre 9-18 Nyt ta! apteekis PARAS PINSETTI KESÄKSI! Nina Koivisto kokkailee Villa Roosan kesäkeittiössä, jonne hän saattaa piipahtaa kesken työpäivän. Nro 25 ? 19.6.2014 Lauttasaari www.saaristolaakarit.fi www.lauttasaari.fi 15
• Pekka Puupää Copyright: Toto Fogelberg-Kailan perikunta - piirsi Helsinki LAUTTASAARI Perttulantie 6 Kvartto on nyt ennakkomarkkinoinnissa. Seitsemän kerrosta, joissa kaikki on uutta, vain perustukset ja teräsbetoninen runko ovat alkuperäisen 1968 rakennetun kirjapainorakennuksen peruja. Rakennamme lisäksi nykyisen viisikerroksisen talon katolle kaksi upeaa lisäkerrosta. Yhteensä 66 asuntoa. Tilaa, ilmavuutta ja tasokkaita materiaaleja. Yhtiölle rakennetaan 43 autopaikkaa rakennuksen kellari- ja 1. kerrokseen. Arvioitu rakentamisaikataulu on loppuvuosi 2014? alkuvuosi 2016. Tule ja varaa omasi! Asunto Oy Helsingin Kvartto Huoneistot m2 mh. alk. vh. alk. 1h+kt 33,5?34,0 72 252 ? 241 070 ? 2h+kt 41,5?54,5 84 020 ? 280 320 ? 2h+k/kt+s 2h+kt+tt+s 3h+k/kt+s 4-5h+k/kt+s 48,0?60,5 65,0 61,5?92,0 104,0?107,5 101 982 ? 122 406 ? 111 544 ? 222 310 ? 340 260 ? 408 400 ? 372 170 ? 741 750 ? Ota yhteyttä ja sovi oma esittelyaikasi! Asuntomyynti puh. 0201 455 390, asuntomyynti@srv.fi www.srv.fi puhelun hinta: aloitusmaksu 8,35 snt + 7,02 snt/min kiinteästä liittymästä ja 17,17 snt/min matkapuhelinliittymästä (sis. alv 24 %) 16 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 25 ? 19.6.2014
• Nro 25 ? 19.6.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 17
• Huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta Toimintapalsta Lauttasaaren Sosialidemokraatit LASY järjestää yhdessä Julkishallinnon demareiden kanssa saarelaisille avoimen loppukesän tapahtuman torstaina 21.8. klo 18?20 HKL:n majalla, virkistysalueella Länsi-Ulapanniemessä. Nimekkäiden alustajien johdolla voi keskustella länsimetron aikataulusta sekä suorien bussilinjojen ja liityntäbussien tulevaisuudesta. Sauna on lämmin jo klo 17.30 alkaen, yleisökeskustelu alkaa klo 18. Kesäkodissa voi nauttia saunasta ja uinnista merenrannalla, kevyestä tarjoilusta sekä kahvista sisällä ja ulkona. Sosialidemokraatteja on mukana Helsinki Pride-kulkueessa ja puistojuhlassa lauantaina 28.6. klo 13?16. Ilmoittaudu mukaan marssimaan yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden hyväksymisen puolesta! Kulkue lähtee klo 13 Senaatintorilta ja saapuu Koffin puistoon noin klo 14. Yhteystiedot: Pinkkiruusun varapuheenjohtaja anssi.pirttijarvi@ gmail.com LASY on mukana Työväen Musiikkitapahtumas­ sa 24.?27.7.2014 Valkeakoskella UPM:n Ter­ va­ saaren tehtaan ja Myllysaaren museon pihaalueella, aivan Valkeakosken keskustassa ja myös Kirjaslammen tanssilava. Enemmän tietoa huippuesiintyjistä: www.valmu.com Olemme mukana Hakaniemen markkinoilla sunnuntaina 3.8. klo 10?14.30. Tervetuloa keskustelemaan kuntapäättäjien kanssa ja antamaan palautetta! Enemmän tietoa demareiden tapahtumista www. stadindemarit.fi/tapahtumat MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Tule mukaan auttamaan ekaluokkalaiset kadun yli! Ilmoittautumiset Suojatiepäivystykseen syksylle 2014 alkavat. MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistys organisoi alueellaan suojatiepäivystyksen elokuussa koulunalkamisviikolla 12.?15.8.2014 yhteistyössä MLL:n Uudenmaan piirin ja If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa. Vapaaehtoiset ovat aamuisin heijastinliivit yllään turvaamassa kadun ylitystä koulun läheisyydessä. Tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden huomio ja varmistaa turvallinen kadun ylitys tarvittaessa vaikka saattamalla. Lyhytkestoinen ponnistus vie aikaasi vain vähän ja vastineeksi saat hyvän mielen! Tempaus järjestetään Lauttasaaressa Pajalahden ja Myllykallion koulujen läheisyydessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 8.8.2014 mennessä: lauttasaarimll@gmail.com MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistyksen kerho- ja perhekahvilatoiminta jatkuu jälleen syyskuussa. Toivotamme kaikille ihanaa kesää. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. La 21.6. klo 11 Juhannuspäivän messu, Pirjo Työrinoja, Aino Valojärvi, Irja Eklund, Kylli Tikkanen, Kai Sorokin. Su 22.6. klo 11 Messu, Iida Pietala, Annette Markkunen, Aino Valojärvi, Kylli Tikkanen, Kai Sorokin. Ma 23.6. klo 13 Kesäkahvila. Kesäinen konsertti. Matti Pohjoisaho, urut. Kahvilla Seppo Väisänen kertoo Suvivirren synnystä, sisällöstä, suosiosta ja salaisuudesta. Lauletaan yhdessä Suvi Wirsi vanhoilla sanoilla. Ke 25.6. klo 19 ? 19.40 Viikkomessu, Liturgi Pirjo Työrinoja, puhe Iida Pietala ja kanttori Aino Valojärvi. To 26.6. klo 18-21 Nuorten kesäkrypta Lauttasaaren kirkko Nuorten krypta on auki myös kesällä (ei 19.6.), tule käymään. Muuta Kirkkokahvila on auki to 19.6. klo 10-14, lounas klo 11-13. Kesällä 23.6.-4.8. ma klo 10-18, ei lounasta. Johannes församling Lö 21.6 kl. 12: Midsommardagens Högmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Anne Hätönen. Sö 22.6 kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Terho, Anne Hätönen. Må 23.6 kl. 13-15: Sommarcafé i Hörnan, Hög­ bergsgatan 10, gatuplanet. Ti 24.6 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Risto Pulkamo. On 25.6 kl. 14: Sommarcafé i S:t Jacobs kyrka. To 26.6 kl. 12: Klavertramp i Berghälls kyrka. Almqvist. Sö 29.6 kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Sinisalo, Henricson. Må 30.6 kl. 13-15: Sommarcafé i Hörnan, Hög­ bergsgatan 10, gatuplanet. Ti 1.7 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Santeri Siimes. Kl. 19: Bibelstudier i Hörnan: ?Bibelns värld och vår tid ? möts de?? Sinisalo. Temat ?Den svåra gränsdragningen mellan rätt och fel.? On 2.7 kl. 14: Sommarcafé i S:t Jacobs kyrka. Kl. 19: Helsingfors Orgelsommar i Johanneskyrkan. Hanna Laakkonen-Yang. JEHOVAN TODISTAJAT SU 22.6.2014 meillä ei ole kokousta Lauttasaaressa. Kaikki tämän lehden lukijat ovat lämpimästi tervetulleita aluekonventtiimme, jonka teema on ?Etsi jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa?. Ohjelma-ajat: PE 20.6. ja LA 21.6 klo 9.20-17.00, SU 22.6 klo 9.20-16.00. Vapaa pääsy, ei kolehtia. Helsingin Jäähalli, Nordenskiöldinkatu 11. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila vieraili saarella ja kertoi tuoreimmat kuulumiset sekä eduskunnalle tulevan Sote-lain valmistelusta että elokuulla lautakuntaan tulevasta palveluverkkosuunnitelmasta. ton ja sosiaaliyksiköiden tilalle. Perhekeskukset tuottavat palveluja erityisesti lapsiperheille. Terveys- ja hyvinvointikeskusten kohderyhmänä olisivat lähinnä aikuiset. Monipuoliset palvelukeskukset, kuten nyt Kampissa ja Kinaporissa, olisivat ikääntyneitä varten. Anttila korosti tärkeysjärjestyksessä, että viiden suuren Sote-alueen järjestäjän ja tuottajien roolit on selkeytettävä. Tuleeko puhdas tilaaja-tuottaja ?malli? Voivatko kunnat, ainakin kasvukeskusalueilla, olla myös palveluiden järjestäjiä, vai jääkö niille vain tuottajan rooli? Mistä löytyvät korvamerkityt rahat erityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen? Sosiaalilautakunnan aiempi puheenjohtaja Ast­ rid Gartz piti uudistusta palveluja voimakkaasti keskittävänä ?saman luukun? käytäntönä. Hän nosti esille esityksensä monipuolisesta palvelukeskuksesta Koivusaareen ja ihmetteli, ettei yli 20 000 asukkaan kaupunginosassa ole kunnallisia asumispalveluja. Täällä asukasrakenne poikkeaa kaupungin keskiarvosta: yli 65-vuotiaita on enemmän, samoin alle 6-vuotiaita lapsia. Toiseksi Anttila piti tärkeänä nk. ?in house?- mahdollisuuden säilymistä viiden suuren Sote-alueen palveluiden hankinnassa. Se tarkoittaa mahdollisuutta, että kunnat voivat tuottaa palveluja alueille ilman kilpailutusta, kuten nyt HUS:n sairaanhoitopiirin kaltaisissa kuntayhtymissä. Kolmanneksi hän piti tulevassa laissa määriteltyjen sote-alueiden roolin vahvuuden määrittelyä tärkeänä. Yksityinen terveysbisnes pyrkii isojen volyymien Sote-alueiden kautta terveysmarkkinoille. Siksi tuottajaorganisaation järjestäminen ja palveluajatuksen toimivuus ovat keskeisiä. Anttila toivoo, että sote-laki olisi ns. puitelaki, ja jatkovalmistelussa voisi vielä hioa yksityiskohtia. Lastenneuvolan puolesta oli huolissaan Pia Metsähuone, joka kertoi nuorten äitien vas­­­ tustavan neuvolan siirtoa Kallioon. Vuo­ dessa 350 lasta lisää on Lauttasaaren ja Ruo­ holahden alueen nykypäivää. Metsähuoneen mie­lestä sosiaalipuolella on aiheellinen huo­li muista kuin lakisäteisistä palveluista. En­nalta ehkäisevät sosiaalipalvelut eivät ole kun­ tayhtymissä. Suunnitelmaan Helsingin sosiaali- ja ter­ veys­ palvelujen palveluverkoksi sai ottaa kantaa verkossa 28.4.?16.5.. Ja palautteen pohjalta muokattu suunnitelma tulee 26.8. lautakuntaan. Helsinkiin suunnitellaan kolmenlaisia palve­ lukeskuksia nykyisen terveysasemaverkos- Risto Kolanen Lauttasaari-lehteä jaossa: ? Punainen Huvila, Kauppaneuvoksentie 18 ? Kirjasto, Pajalahdentie 10 ? K-supermarket, Kiviaidankatu 2 ? S-market, Itälahdenkatu 28 ? Lidl, Heikkiläntie 4 ? K-extra, Lauttasaarentie 5 Myllykallionrinne 1 Virasto: auki ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p. 09 Lauttasaari-Seura ja Lauttasaari-lehti ? K-extra, Isokaari 42 ? Siwa, Isokaari 9 ? R-kioski, Isokaari 1 ? Ruoholahden Kauppakeskus Lehti on myös luettavissa torstaiaamusta lähtien osoitteessa www.lehtiluukku.fi Vuokralle tarjotaan Vuokrata halutaan Taloyhtiön omistama kaksio 55 m2, Isokaari 3, Lauttasaari. Vapautuu 1.7. Vuokra 1000 e/kk + vesi 15e/ henkilö, sähkön maksaa vuokralainen itse. Lisätietoja puh. 0500 506 996. Autotalli tai varasto n. 20-30 m2 Lauttasaaresta. Kari Moilanen, p. 050 555 6111 tai arkkitehti.moilanen @gmail.com Kajavatie 10, 49 m². Remontoitu 2 h toimisto. Vuokra 520 e/kk. Heti vapaa! Tied. 040 550 7330/ Takio LKV www.takio.com Tietokoneapua kaivataan Autohallipaikka Melkonk. 11. P. 040 746 0748. Opetuksen kertausta Kellarivarasto 24 m . Vuokra 220 e/kk. Lauttasaarentie 29. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy, 050 55 44 898. 2 toivottavat lukijoille hyvää kesää! 18 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Tarvitsen neuvonta-apua Windows 8.1. ja älypuhelimen käytössä. P. 040 545 5275. Kellarivarasto 24 m2. Vuokra 220 e/kk. Särkiniementie 8 omalla sisäänkäynnillä. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy, 050 55 44 898. Tehokasta 1-6 lk opetusta edullisesti, myös ruotsin kielikylpy. Oppilaan kotona tai Töölössä. P. 044 976 1512. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Nro 25 ? 19.6.2014
• Palveluja tarjotaan Hammaslääkäreitä ATK-palvelua Kampaamoja Kauneudenhoitoa Oikeusapua Siivousta KAUNEUSPALVELUT Juhlatilan varaus P. 010 387 7080 Kirpputoreja Juhla- ja vesikampaukset myös lauantaisin. Hierontaa Toimistopalveluja Autohuoltamoja Putkiliikkeitä Kukkakauppoja Kampaamoja Valokuvausta Autokorjaamoja RANSKALAISTEN ERIKOISKORJAAMO Pyörähuoltoa Hoivapalveluita CITROEN PEUGEOT RENAULT FIAT Myös muut merkit ammattitaidolla Kotipalvelua ja hoivaa Katso kuukauden tarjous: www.autochic.fi Lauttasaarentie 16 Ma - Pe 8:00 - 16:30 09 - 6820940 0400-640141 Eläinkauppoja Puhelinnumero: 0800 966 46 Jäsenkorjausta Fysikaalisia hoitolaitoksia Varaa ilmoitustilasi P. 010 387 7080 Lukkoliikkeitä Remontteja Lauttasaari-Seuran toimisto ja Lauttasaari-lehden toimitus ovat avoinna ma klo 10-15, ti 10-16, ke-to 10-15 Puh. 010 387 7080 www.lauttasaari.fi Lauttasaari-lehti jää kesätauolle. Lehti ilmestyy seuraavan kerran 7.8.2014. Graafista suunnittelua Jalkahoitoa Graafinen suunnittelu ja mainonta Kotisiivousta Siivousta Laadukasta suunnittelua yli 20 vuotta Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 12 500 kpl Lehti ilmestyy torstaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Varastointia Puhelinnumero: 0800 966 46 Toimitus Nina Talmén päätoimittaja 040 528 6301 paatoimittaja@lauttasaari.fi Irmeli Karhiaho toimitussihteeri 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Nro 25 ? 19.6.2014 Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 010 387 7080 seura@lauttasaari.fi Aineistot Ilmoitusaineisto ma klo 12 mennessä. Tarkemmat tiedot www.lauttasaari.fi Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj Tilausmaksu kotimaassa 35 euroa/vsk + alv 10% Siivousta Lauttasaari-Seura myös Facebookissa Lauttasaari www.lauttasaari.fi 19
• Hinta voimassa ma?pe 16.?20.6. 1 0 1 29 99 Liettua Grilliherkkusienirasia 400 g (3,23/kg) 7 19 /kg Espanja Rainbow esikeitetty maissi 2 kpl 450 g (2,20/kg) Espanja Kesäkurpitsa vihreä Hinta voimassa ke?pe 18.?20.6. 80/kg Rainbow Norjalainen lohifilee pakattu 0,8? 1,4 kg/pkt 2/talous 1 49 Pingviini Vaniljakermajäätelö 1l 6 Suomalainen 5 99/kg 0 Suomalainen 99 Snellman Grillikylki BBQ maustettu n. 900 g/pkt 1 HK Viljapossun fileepihvi 600?640 g (9,98?9,35/kg) 59 89 Rainbow Kivennäisvedet 1,5 l (0,33/l) (sis. pantit 0,40) 4/talous Arla Apetina Snack juustokuutiot 100 g (15,90/kg) 1 Hinta voimassa su 22.6. asti 39 1 Atria Wilhelm grillimakkarat 400 g (3,48/kg) 89 Philadelphia Tuorejuustot 160?200 g (11,81?9,45/kg) 0 Hinta voimassa su 22.6. asti 89 HK Poprilli 400 g (2,23/kg) 22 Hinta voimassa 2.1.2014 alkaen 80 Karhu Olut 20-pack 20 x 0,33l 6,60 l (3,00/l) (sis. pantit 3,00) Palvelutorilta ke?pe 18.?20.6. 24 50 /kg Kuopion kalatuote Kylmäsavu- ja graavilohifileesiivu 8 Hinta voimassa 26.3.2014 alkaen 94 Upcider Kuiva omena 6-pack 6 x 0,33l 1,98 l (4,06/l) (sis. pantit 0,90) Hinta voimassa Itälahdenkadun ja Ruoholahden S-marketeissa 29.6. asti ellei toisin mainita. Palvelemme ma?to 7?21, juhannusaattona pe 20.6. 7?12, la 21.6. suljettu, su 12?18 S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market Ruoholahti, Itämerenkatu 15, p. 010 76 61300 BONUS JOPA 5 % 20 www.lauttasaari.fi Punkkibussi rokottaa S-Market Itälahdenkadulla: To 19.6 klo 14-18.30, to 26.6 klo 14-18.30 ja to 3.7 klo 14-18.30 MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % Lauttasaari SMARKETHOKELANTO.FI Nro 25 ? 19.6.2014