• Lauttasaari Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 Lauttasaari saa uuden koulun s. 3 | Perustettu 1968 1 Nro 45 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry 18.12.2015 Nastat pitävät pyöräilijän tiellä s. 12 Ismo Kallio täytti 80 vuotta s. 6 .. .. Wavulinintie 3 As. Oy Helsingin Bisketti ? Nyt valmis! Enää 7 asuntoa jäljellä! Soita ja sovi oma esittelyaikasi! Moderni, raikas ja tyylikäs uudiskohde Lauttasaaren sydämessä. Kodikasta Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? P. 09 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Puhtaassa ja kauniissa kodissa on ilo viettää joulua. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016! Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM ROBERT ANDERSSON ? Silmien terveystarkastukset ? Doctor Ph.D. in Biomedicine candidate ? Näöntutkimukset ? Optometrist M.Sc. in Clinical Optometry ? Erikoispiilolasit ? Optikko, pro-auctore lääkereseptin määräysoikeus ? Orthokeratologia sarveiskalvohoidot ? Kuvantamistutkimukset LAUTTAOPTIIKKA Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
• Lauttasaari 2 Nro 45 ? 18.12.2015 Mielipiteet kaavoitukseen liittyvissä asioissa Pääkirjoitus 18.12.2015 Hyödynnetään valttikortit Luonnon läheisyys on yksi syy, miksi moni haluaa asua ydinkeskustan sijaan Lauttasaaressa. Vehreys ja merellisyys tulee pysyä saaren ylivoimatekijöinä jatkossakin. Tämä ilmeni Lauttasaari-Seuran tekemässä kyselyssä, jolla selvitettiin saarelaisten mielipiteitä yleiskaavasta. Puistot ja metsiköt tulisi säilyttää ja meren täytöstä tulisi luopua. Tätä mieltä oli noin 90 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nykyisten hyvien, saarelle omaleimaisten asioiden säilyttäminen ei tarkoita sitä, että saarella ei voisi tapahtua muutoksia. Kyllä voi ja niitä tarvitaankin, mutta ne pitää tehdä nykyisyyttä kunnioittaen ja alueen ainutlaatuisuutta arvostaen. Tällä viikolla on kehuttu Pariisissa solmittua ilmastosopimusta. Yksi sen keskeisistä periaatteista on, että kansalliset valtiot vähentävät päästöjään omien lupaustensa pohjalta. Maailmanlaajuinen sopu saavutettiin, kun sopimuksen valmistelijat ymmärsivät, että sanelupolitiikka ei tuota tuloksia, vaan päästöjen vähentämiseksi tarvitaan erilaisia ratkaisuja eri olosuhteisiin. Ne osataan tehdä parhaiten lähellä. Tämä ajattelumalli olisi hyvä ottaa käyttöön Helsingissäkin. Asukkaat ovat kiinnostuneet oman asuinalueensa viihtyisyydestä ja hyvinvoinnista. Se ei ole nimbyilyä, vaan voimavara, millä kaupunkiin saadaan erilaisia, elinvoimaisia alueita. Lainsäädäntö vaatii, että kaavoitus valmistellaan vuorovaikutteisesti. Hyvä kaava perustuu alueen tuntemukseen. Yleiskaava on vasta lausunnolla. Päättäjillä on vielä hyvä tilaisuus osoittaa, että lähidemokratiaa arvostetaan ja ottaa huomioon asukkaiden mielipiteitä, jotta ei tarvitse ensi vaalien alla selvitellä, miksi tuhositte meidän ihanan asuinalueemme. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Tässä lehdessä Lauttasaari saa kaksi uutta koulua..........................s. 3 Läppäsilta muutti koko saaren................................s. 4 Ismo Kallio täytti 80 vuotta.....................................s. 6 Lauttasaari-lehti sykkii saaren sydämessä...........s. 8-9 Nastat pelastavat talvipyöräilijän..........................s. 12 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Lauttasaarelaiset puolustavat viheralueita Lauttasaarelaiset haluavat säilyt­ tää nykyiset viher- ja virkistysalu­ eet saaren pohjoisosissa. Me­ ren­ rantojen täytöt saavat saarelaisilta jyrkän tuomion. Nämä tiedot käy­ vät ilmi Lauttasaari-Seuran kyse­ lystä, joka toteutettiin viime mar­ raskuussa. Vain 9,6 prosenttia lauttasaa­ relaisista on kyselyn mukaan val­­ miita hyväksymään merenrantojen täyttämisen asuntorakentamista varten. Nykyisiä luonnollisia ran­ ta-alueita arvostetaan siis erittäin yksituumaisesti. Yhtä vankka tuki on Lauttasaaren pohjoisen alueen virkistys- ja viheralueilla. Noin 93 prosenttia seuran kyselyyn vas­ tanneista haluaa säilyttää ne ny­ kyisellään. Helsingin kaupunki suunnit­ telee yleiskaavassa Lauttasaa­ ren rakentamista suurelta osin kantakaupunkimaisen tiiviiksi alueeksi. Lauttasaaressa ei näytä olevan kannatusta tälle ajatte­ lulle. Vain runsas yhdeksän pro­ senttia vastaajista toivoo saaren rakentamis­ta kantakaupunki­ maiseksi. Ylipäänsä alueen voi­ makasta tiivistämistä kannattaa vain noin 14 prosenttia kyselyyn vastanneista. Työpaikkojen ja toimitilojen säi­ lyttäminen saarella sai kyselyssä vastakaikua: noin 69 prosenttia on sitä mieltä, että työpaikkojen säily­ minen alueella olisi tärkeää. Yleiskaavaan liittyvistä kysy­ myksistä kaupunkibulevardit ja­ kavat mielipiteitä. Hieman yli 50 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että kaupunkibulevar­ di ei ole Lauttasaaren kannalta myönteinen ratkaisu. Hieman va­ jaa kolmannes näkee kuitenkin bulevardin myönteisenä. Tämä kysymys oli selvästi vastaajille vai­kea, sillä noin 17 prosenttia ei osannut määritellä kantaansa ky­ symykseen. Muissa kysymyksissä epätietoisten määrä oli vähäinen. Lauttasaari-Seuran kysely to­ teutettiin marraskuussa nettiky­ selynä, joten se ei ole tieteellisesti täysin luotettava. Kyselyyn osal­ listuneet edustivat kuitenkin saa­ ren eri osissa asuvia ja eri ikäryh­ miä melko hyvin. Kyselyn edus­ tavuus on selvästi parempi kuin esimerkiksi Helsingin kaupungin vuonna 2014 toteuttamaan Mapi­ ta-karttakyselyn, joka oli huomat­ tavan vinoutunut. Kyselyyn vastasi 212 henki­ löä. Heistä noin 20 prosenttia oli Lauttasaari-Seuran jäseniä. Kyselystä tiedotettiin Lautta­ saari-lehdessä, seuran nettisivuil­ la ja Facebookissa sekä lauttasaa­ relaisissa FB-ryhmissä. Seuran to­­­­teuttamaan kyselyyn liittyi usei­ ta muitakin kysymyksiä, joiden tu­ loksista raportoidaan ensi vuoden puolella tarkemmin. Lauttasaari-Seuran kuulumisia Adressi ja tilaisuus yleiskaavasta Lauttasaari-Seuran hallitus päät­ ti, että seura lähtee keräämään adressia, jolla vaaditaan Helsingin yleiskaavaehdotuksen muuttamis­ ta siten, että pohjoisen ja koillisen Lauttasaaren nykyiset viher- ja vir­ kistysalueet säilytetään, kaikista merentäytöistä sekä kulttuurihis­ toriallisia kohteita uhkaavasta tii­ vistämisestä luovutaan. Seura järjestää yleiskaavasta informaatiotilaisuuden 11. tam­ mikuuta 2016 kello 18 Lykin audi­ toriossa. Kaavaehdotusta esittele­ mään tulee yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies kaupunkisuunnit­ teluvirastosta. Seuran tekemä kysely osoitti selvästi, että saarelaiset halua­ vat säilyttää saaren vehreyden ja merellisyyden. Adressin lisäk­ si saarelaisten kannattaa tehdä kaavaeh­dotuksesta omat muistu­ tukset kaupunkisuunnitteluviras­ toon viimeistään 29. tammikuuta 2016 mennessä. Meneillään olevia katusuunnitelmia Helsingin katu- ja puisto-osasto val­ mistelee katusuunnitelmaa Telk­ käkujalle ja Lauttasaarenmäkeen. Telkkäkujalle suunnitellaan kadun kuivattamista uudella hulevesivie­ märillä. Myllykalliontielle välillä Lauttasaarenmäki ? Lauttasaaren­ tie rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Takaniemen valot esillä edelleen Lauttasaari-Seuran hallitus piti tär­keänä, että Takaniemeen kevy­ en liikenteen väylälle saataisiin va­ laistus, koska valojen puute on mer­ kittävä turvallisuusriski. Kaupunki ei ole suostunut valaisemaan ly­ hyttä osuutta Takaniemessä käve­ lytiellä tähän mennessä kohteen luontoarvoihin vedoten. Ratkai­ suehdotuksia kaupungille valmis­ telee hallituksen työryhmä, jota vetää Ari Kajander. Elomaalle Kotiseutuliiton ansiomerkki Lauttasaari-Seuran edelliselle hal­ lituksen puheenjohtajalle ja pitkä­ aikaiselle hallituksen jäsenelle Ville Elomaalle on myönnetty seuran anomuksesta Suomen Kotiseutulii­ ton kultainen ansiomerkki kiitok­ seksi hänen monipuolisista an­ sioistaan kotiseututyössä. Merkki luovutettiin itsenäisyyspäiväjuh­ lassa. Lauttasaari-Seuran hallitus kiit­ tää kaikkia saarelaisia kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja
• Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 3 Lauttasaaren alakoulu on saamassa kipeästi kaivattuja lisätiloja Myllykallion koulun vieressä sijaitsevasta Hedengrenin talosta. Tilat tulevat kolmanteen kerrokseen, joka näkyy kuvassa pimeänä. Sisäänkäynti tiloihin on Myllykallion puolelta. Lauttasaaren koulutilanne ratkeamassa Lauttasaareen saadaan viimein uusia koulutiloja. Kaupunki vuokraa Hedengrenin talosta tiloja 350 koululaiselle vuoteen 2024 asti. Vattuniemeen saneerataan koulu jo olemassa olevaan rakennukseen. L Teksti ja kuva Riitta Elf auttasaaren kouluti­ la-asia näyttää mitä ilmeisimmin ratkea­ van. Lauttasaari-Seu­ ran edustajat kä­vivät joulukuun puolivälis­ sä opetusvirastossa keskustele­ massa Lauttasaaren koulutilan­ teesta. Keskustelua käytiin sekä nopeasti tarvittavista tilapäisistä koulutiloista että Vattuniemen kouluhankkeesta. Kaupunki on tekemässä vuok­ rasopimusta alakoulun lisäti­ loista Hedengrenin talon kanssa. Myllykallion koulun vieressä, osoit­teessa Lauttasaarentie 50 si­ jaitsevan Hedengrenin tilat tule­ vat olemaan kaupungin käytössä vuoteen 2024. Ne toimivat myös väistötiloina, kun Pajalahden kou­ lu lähivuosina menee remonttiin. Sen jälkeen vuorossa on Myllykal­ lion koulun peruskorjaus. Koulukäyttöön vuokrataan koko kolmas kerros talon idänpuo­ leisesta siivestä. Tiloihin men­ nään sisään Myllykallion puolelta maan tasalta. Tiloihin mahtuu enintään 350 lasta. Koulun suu­ Tule kuulemaan ja kysymään yleiskaavaehdotuksesta maanantaina 11. tammikuuta 2016 kello 18 Lykin auditorioon, Isokaari 19. Tilaisuudessa yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies kaupunkisuunnitteluvirastosta esittelee lausunnoilla olevan yleiskaavan ehdotukset Lauttasaareen. Tervetuloa! Lauttasaari-Seura ren lapsimäärän vuoksi tarkoitus on jatkossa käyttää Myllykallion koulun pihaa vuoroissa. Hedengrenin taloon tulee oma ruokailutila ja myös ruoka tulee Hedengrenin keittiöstä. Ruuat si­ nänsä ovat samoja kuin muualla­ kin koulussa. Ratkaisu helpotta­ nee Myllykallion ruokalan ahtaut­ ta ja meluisuutta. Hedengren kunnostaa itse tilat kaupungin suunnitelmien ja vaa­ timusten mukaan. Tarkoitus on tehdä tiloista niin sanottuja uusia oppimisympäristöjä, eli vapaasti tulkiten koululaisten monitoimi -avokonttoreita. Saneeraus aloi­ tetaan helmikuussa, jotta tilat saadaan valmiiksi ensi elokuuhun mennessä. Nykyiset parakit jäävät tois­ taiseksi paikoilleen Myllykallion koulun pihaan. Koulun teknisen työn tilat tullaan sijoittamaan yh­ teen parakeista, joka vapautuu, kun lapsia siirtyy Hedengrenin tiloihin. Liikuntaa varten Heden­ grenille tulee tilaa, jonka korkeus kuitenkin on alle kolme metriä. Varsinaisesta kunnon liikuntati­ lasta ei siis ole kysymys. Opetusvirastosta vakuutettiin, että Hedengrenin ilmanvaihdon pitäisi olla nyt kunnossa. Talos­ sa tehtiin muutama vuosi sitten peruskorjaus, jonka yhteydessä ilmanvaihto uusittiin. Lisäksi sa­ neerattaviin tiloihin tulee vielä yksi ilmanvaihtokone lisää. Myös Vattuniemen kouluasia on loppusuoralla. Uutta koulua ei näillä näkymin rakenneta, vaan kaupunki haluaa saneerata kou­ lun vanhaan rakennukseen Vattu­ niemessä. Valmistelut ovat jo aika pitkällä ja vaihtoehtoina on kaksi kohdetta. Kummankin kohteen sijainti on viraston mukaan kes­ keinen. Vielä ei kerrottu, mitkä kaksi kiinteistöä ovat kysymyk­ sessä. Kummankin mahdollisen saneerauskohteen ongelma on piha-alueen pienuus. Myöskään puistoaluetta ei ole kummankaan saneerauskohteen vieressä. Uusi koulu saneerattaisiin näillä näkymin 2019 ja olisi val­ mis 2020. Helsingin kaupungin tilakeskus vastaa tilojen hankin­ nasta ja saneerauksesta ja ope­ tusvirasto määrittelee speksit. Seuran edustajille luvattiin, että vanhemmat ja lapset voidaan ottaa mukaan ideoimaan uusia tiloja ja niiden käyttöä. Tavoite on saada kouluun tiloja, joita voi­ taisiin hyödyntää myös iltaisin erilaisessa harrastus- ja muussa vapaa-ajan toiminnassa. Lauttasaarelaiset antoivat palautetta koulutilanteesta Helsingin kaupunki keräsi netti­ sivuillaan palautetta Lauttasaa­ ren koulutilanteesta syys- ja lo­ kakuussa. Kaikkiaan viestejä tuli 128 kappaletta. Kaupunkilaisten mielipiteet oli­vat yhteneviä. Suurin toive oli saada saarelle uusi koulu mah­ dollisimman nopeasti. Koulun sijaintipaikaksi ehdotettiin muun muassa Vattuniemen lisäksi eri­ tyisesti Myllykallion koulun tont­ tia ja Pajalahden koulun viereistä kenttää. Vastaajat olivat huolissaan Myl­ lykallion koulun ahtaudesta ja sen vaikutuksesta lasten päivit­ täiseen arjen koulutyöhön. Myös ruokalan, välituntipihan sekä lii­ kunta- ja erikoisopetuksen luok­ kien tilanahtaus huoletti. Korkeakouluopiskelijat haaveilevat Lauttasaaresta Pääkaupunkiseudun korkeakou­ luopiskelijat haaveilevat asuvansa valmistumisensa jälkeen erityisesti Etu-Töölössä, Punavuoressa, Munk­ kiniemessä ja Lauttasaaressa. Tie­ dot käyvät ilmi Opiskelun ja koulu­ tuksen tutkimussäätiön Otuksen tekemästä tutkimuksesta. Korkeakouluopiskelijat myös toi­ vovat opiskelija-asuntoja Ota­ nie­mestä, Arabianrannasta, Laut­ tasaaresta, Jätkäsaaresta ja Kala­ satamasta. Tutkimukseen osal­ listuneet opiskelijat maksoivat vuokraa noin 560 euroa kuukau­ dessa ja olisivat valmiita luopu­ maan omalle autolleen tarkoite­ tusta parkkipaikasta, jos se vain laskisi asumiskustannuksia. Otuksen tutkimus perustuu vii­ me huhtikuussa 1 600 opiskeli­ jalle lähetettyyn kyselyyn. Siihen vastasi 710 korkeakouluopiskeli­ jaa.
• Lauttasaari 4 Nro 45 ? 18.12.2015 Lauttasaaren ensimmäinen läppäsilta avattiin juhlallisesti käyttöön 20. joulukuuta 1935. Lauttasaaren ensimmäinen läppäsilta valmistui 80 vuotta sitten Lautta ajoi viimeisen vuoronsa Lauttasaareen 3. tammikuuta 1936 ja sai sen jälkeen väistyä ensimmäisen läppäsillan tieltä. K Teksti Ville Elomaa Kuva Ville Elomaan arkisto auppaneuvos Julius Tallbergin hankkima Drumsö-höyry­ lautta aloitti liikenteensä Lauttasaaren ja Ruoholahden välillä huhtikuun lopussa 1914. Vaikka Lauttasaari oli saanut varsin edistyksellisen joukkoliikennevälineen, tehtiin en­ simmäiset suunnitelmat sillas­ta jo samana vuonna Julius Tallbergin toimesta. Suurten kustannusten vuoksi Tallberg koetti saada Hel­ singin kaupungin kiinnostumaan sillan rakentamisesta, mutta poh­ jatutkimusten puuttuessa kau­ punki ainoastaan laati sillasta luonnoksen. Julius Tallberg luovutti Helsin­ gin kaupungille vuonna 1917 Laut­ tasaaren kartanolle kuuluneen yli sadan hehtaarin vesialueen ja lisäksi maa- ja vesialueen Salmisaa­ resta. Kaupunki sitoutui rakenta­ maan Salmisaareen liikenneyhtey­ det vuoteen 1925 mennessä, ja Tallberg pidätti itselleen oikeuden sillan rakentamiseen Lauttasaa­ reen. Drumsö-lautta oli hoitanut teh­ tävänsä moitteetta, mutta aiko­ jen muuttuessa oli yhä enemmän tarvetta kuljettaa Lauttasaareen suuria tavaraeriä ja jopa autoja. Elokuussa 1928 Lauttasaares­ sa järjestettiin yleinen kokous ja lauttasaarelaiset totesivat yksi­ mielisesti, että saarelle täytyy ra­ kentaa silta. Lauttasaaren yhdys­ kunta perusti joulukuussa 1928 erityisen siltatoimikunnan selvit­ tämään sillan rakentamista. Toimikunnan kutsumat arkki­ tehdit Oswald Parland ja T. Karlsson suunnittelivat sillan ja syyskuussa 1932 kaupunki antoi luvan sen rakentamiseen. Silta­ toimikunta kuitenkin teetti vielä uuden siltasuunnitelman Lautta­ saarensalmen pohjatutkimusten perusteella. Suunnitelman laati insinööri Fjalar Holmberg ja lo­ kakuussa 1932 siltatoimikunta ilmoitti anovansa rakennuslupaa uuden suunnitelman mukaiselle sillalle. Lauttasaaren yhdyskunta jätti valtioneuvostolle anomuk­ sen, että se voisi periä siltamak­ sua rakennus- ja hoitokustannus­ ten peittämiseksi. Etelä-Espooseen jouduttiin näi­ hin aikoihin kulkemaan kiertämäl­ lä koko Laajalahti, joten matka oli pitkä ja hankala. Eräät espoolaiset huvilanomistajat alkoivatkin vaa­ tia uuden tien rakentamista Lehti­ saaren ja Kuusisaaren läpi. Kuusi­ saaren asukkaat eivät kuitenkaan halunneet uutta maantietä ja vas­ tustivat hanketta. Liikenne Helsingin ja Turun vä­lillä kasvoi jatkuvasti ja uuden tieyhteyden rakentaminen oli ajan­ kohtaista. Tietä suunniteltiin aluk­ si Munkkinimen ja Tarvon saaren kautta, mutta Lauttasaaren kautta kulkeva linjaus olisi ollut lyhyempi, joskin myös kalliimpi, sillä se vaatisi Drumsö-lautta oli hoitanut tehtävänsä moitteetta, mutta aikojen muuttuessa oli yhä enemmän tarvetta kuljettaa Lauttasaareen suuria tavaraeriä ja jopa autoja. sillan rakentamisen Lauttasaaren ja Sal­ misaaren välille. Huopalahden kunta ja Lauttasaaren yhdyskunta puolsivat tätä vaihtoehtoa, joka tuli valituksi, kun valtion, kaupungin ja Julius Tallbergin perikunnan välillä päästiin sopimukseen kustannus­ ten jakamisesta. Lauttasaaren sillan ja Jorvak­ sentien rakennustyöt aloitettiin vuonna 1934. Kone- ja Silta Oy valmisti Lauttasaaren läppäsil­ lan osat tehtaassaan, joka sijaitsi nykyisen Merihaan paikalla ja sieltä ne uitettiin rakennuspaikal­ le proomuilla. Uusi silta avattiin juhlallisesti joulukuun 20. päivä­ nä 1935 rouva Clara Tallbergin katkaistessa sinivalkoisen nau­ han kullatuilla saksilla. Lautta­ saaren lautta ajoi viimeisen vuo­ ronsa 3. tammikuuta 1936 ja sen jälkeen alkoi linja-autoliikenne. Lauttasaaren ensimmäinen läp­ päsilta oli teräsristikkosilta ja sen läppäosa oli nykyisestä poiketen Salmisaaren puolella. Silta oli kak­ sikaistainen ja sen kansi oli puuta. Silta palveli yli 30 vuotta, kunnes se purettiin nykyisen sillan tieltä vuonna 1968.
• Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 Tiira 5 lauttasaari_lehti_joulumainos.pdf Täyden palvelun isännöitsijätoimisto Pyöräilijän asialla jo vuodesta 1999! ? TALOHALLINTA OY LAUTTASAARI Globe Hope -kassi Kun kotona on kaikki hyvin, joulu voi tulla. PYORAHUOLTO.COM SALES & SERVICE Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta! Hyvää Joulua! toivottaa www.pyorahuolto.com LUOTETTAVAA JA PAIKALLISTA ISÄNNÖINTIPALVELUA. KYSY TARJOUSTA! C M Puh. (09) 4242 8200 www. talohallinta.fi Tiira- Y CM koivuviilutarjotin MY CY Lauttasaari-lehti osoitteessa www.lehtiluukku.fi CMY Joululahjaksi Ölahjakortit Ölasten pyörät Ökypärät alk. 10?!! Ötalvipyöräilykäsineet Ö2015-pyörät -20-40% ÖKryptonite-lukot jopa -50% K SuviTanssi* 4.1.2016 alkaen ke Seniori Latino klo 10.00 to Latino alkeet klo 18.00 Latino jatko klo 19.00 Myynnissä Punaisella Huvilalla Kauppaneuvoksentie 18. Avoinna maanantaisin 9.30-16.30. Muina aikoina sopimuksen mukaan P. 050 591 6466, Lauttasaari.fi Sähinässä os. Heikkiläntie 10 www.suvitanssi.? suvi@suvitanssi.? 040 3617200 Avoinna Ma-Pe 11-18 La 11-14 Meripuistotie 5 Helsinki, Lauttasaari Puh: 040 545 6859 LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS 68,5 m2 Katajaharjuntie 2-4 A. Hyväpohjainen kolmio! Selkeää 60-luvun rakentamistyyliä! Tehokkaat hyvin suunnitellut neliöt jossa runsaasti ikkunapinta-alaa. Läpitalonhuoneisto 3H, K, KPH + LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Parvekenäkymät länteen, yli länsiväylän ja meren suuntaan. Huoneisto sijaitsee hissitalon 3/4 kerroksessa. Tuleva Metroasema on lähellä. Hp. 285.000?. Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Erkkerin kautta uuteen asuntoon! ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). UUSI KOHDE 25,5 m2 Katajaharjuntie 17. Tehokkaat neliöt rauhallisella paikalla! Siistikuntoinen 1H, KK, KPH. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2/4 kerroksessa. Huoneiston ikkunat ja näkymät ovat vehreälle ja suojaiselle pihalle. Talossa on tehty mm. putki- ja sähköremontti. Huoneisto myydään vuokrattuna. Hp. 155.000?. Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto 1
• Lauttasaari 6 Nro 45 ? 18.12.2015 Lauttasaarelainen, koko kansan rakastama Ismo Kallio täytti tällä viikolla 80 vuotta. Nyt hän elää hetkessä ja lenkkeilee luonnossa joka päivä. Ismo Kallio elää hetkessä Ismo Kallio pyrkii viettämään normaalia eläkeläisen elämää, vaikka onkin tehnyt tämän vuoden puolella pari roolia. Hän täytti tällä viikolla 80 vuotta. I Teksti ja kuva Katja Pesonen smo Kallio täytti 16. joulukuuta 80 vuot­ ta. Kuitenkin vasta viimeiset puolitoista vuotta hän on ollut eläkkeellä. Hän kyl­ lä yritti sitä jo 2003, mutta kun Kansal­ listeatteri ja joukko muita siinä samassa kyselivät jatkosta, ei konkari malttanut kieltäytyä. Tuota jatkoa kesti 12 vuotta. Nyt on kuitenkin ollut aika viet­ tää normaalia eläkeläisen elämää. ?Kävelen Lauttasaaressa joka päivä, olisi tehtävä vähintään tun­ nin pituinen lenkki päivittäin?, hän sanoo. Kallio kertoo huvittuneena, kuin­ ka eläkkeellä kaikki kestää nykyään pidempään ja aikaa on enemmän. ?En ole edes ajatellut, mitä tu­ lee kahdeksan ja nollan jälkeen. Elän hetkessä, mutta ne hetket ovat pidempiä kuin ennen. Len­ tävä meno on niistä poissa. Kun päätin, että nyt alkoi eläke, alun tekemättömyys kyllä pisti häm­ mästelemään, että onko se nyt oikeasti loppu. Mutta kaikkeen tottuu.? Toisaalta Kallio ei kaipaakaan täyttä toimintaa. Ihan vähän vain. Hän ei nimittäin ole heittäytynyt aivan pelkäksi oloneuvokseksi. Hän esimerkiksi esitti kauppiasta tänä vuonna ilmestyneessä elo­ kuvassa Risto Räppääjä ja Sevillan saituri sekä Rytsölää kotimaises­ sa poliisisarjassa Roba. Toimin­ nasta pitävät huolen myös kaksi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta. Kallio on asunut Lauttasaares­ sa 60 vuotta. Sitä ennen hän asui vaimoineen Tapiolassa. Työmat­ kat Helsingin keskustaan hän kul­ki bussilla Lauttasaaren läpi, ja muis­ telee ihailleensa saaren maisemia. Siellä he tulisivat vielä asumaan. Ja niin kävi. ?Punaisen Huvilan tienoilla oli silloin puutarha, jonne kävelim­ me ostamaan omenoita ja kaiken­ laista pientä vihannesta. Talvisin hiihdin jäällä Suomenlahtea pit­ kin. Uhkarohkea en ollut, mutta aikamoisia lenkkejä silti tehnyt.? Hän katsoo nykyistä Lautta­ saarta eikä tunnista sitä. Paljon on muuttunut eikä välttämättä hyvään suuntaan. ?Täältä ei tahdo enää löytyä mi­ tään vanhoja paikkoja. Tämä oli aikoinaan kaunis saari, nyt on ra­ kennettu liian paljon. Katsotaan nyt, mitä tuleman pitää, mutta merkilliseltä tulevaisuus näyttää. Kuten eläkkeellä kuuluu sanoa: ennen oli kaikki paremmin?, hän hymyilee. Ismo Kallio muistelee uraansa lämmöllä. Hän on nähnyt ja teh­ nyt paljon. ?Minulla on ollut onni tehdä kaikenlaisia rooleja valmistuttua­ ni Suomen Teatterikoulusta?, hän sanoo. Kallion ensimmäinen elokuva­ rooli oli vuonna -54 ilmestynyt Olemme kaikki syyllisiä. Teatte­ riuransa hän aloitti Turun kau­ punginteatterissa. Siellä hän oli nuorena ollut töissäkin opiskel­ lessaan samalla Turun lyseossa. Tuolloin syttyi kipinä näyttelemi­ seen. Hän oli urastaan päättäväi­ nen, vaikka Suomen yleinen ilma­ piiri suhtautui alaan nuivasti. ?Vielä 50-luvulla näyttelemis­ tä ei pidetty oikeana ammattina. Ajateltiin, että näyttelijäksi alka­ nut ihminen oli mennyt piloille. Olisi pitänyt hankkia niin sano­ tusti oikea, kunnon ammatti. Palkat olivat pieniä, mutta eihän se rajoittanut, kun oli into siihen ? Vielä 50-luvulla näyttelemistä ei pidetty oikeana ammattina. Ajateltiin, että näyttelijäksi alkanut ihminen oli mennyt piloille. hommaan. Nykyään on paljon eri­ laisia paikkoja esiintyä, ennen oli vain teatteri. Lisää avautui tele­ vision saavuttua Suomeen 50-lu­ vun lopussa ja aloin tehdä töitä myös sen puolella. Se oli kiehto­ vaa ja erilaista. Teatteriohjaajat paheksuivat tv:tä, heidän mieles­ tään siellä ei ollut oikeaa näytte­ lemistä?, hän muistelee. Teatteri on kuitenkin ollut hä­ nelle aina se suuri rakkaus ja näytteleminen elämäntapa. ?Harjoitteluvaihe on iloa ja tus­ kaa samassa paketissa. Uudelle hahmolle on pysyttävä niin avoi­ mena kuin mahdollista. Se on rankkaa, sillä vuorosanat ja roo­ li painavat jatkuvasti päälle. Ne ovat mielessä melkein yötä päi­ vää. Pahus vieköön, kun se hah­ mo, jota yrittää tavoitella kulkee vieressä koko ajan ja supsuttaa korvaan. Tuo kaikki kuuluu näyt­ telijän ammattiin, ja samalla se vaikeus on sen lumo. Siihen täy­ tyy tottua ja oppia.? Kallio käy edelleen teatterissa, mutta yleisön puolella. Äskettäin hän kävi vaimonsa kanssa katso­ massa Oopperan kummituksen. Hän myös seuraa alan kehitystä ja uusien ammattilaisten etene­ mistä. ?Minua ilahduttaa nähdä nuo­ ria selvästi lahjakkaita tulokkai­ ta. Tätä ammattia ei pysty täysin oppimaan eikä siinä pysty kehit­ tymään muuta kuin tekemällä töitä. Alan työllisyystilanne on tällä hetkellä vaihteleva. Minulla on riittänyt rooleja enkä koskaan ole töistä kieltäytynyt muuta kuin silloin, jos olisi vaarana tulla pääl­ lekkäisyyksiä.?
• Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 Lukijan ääni Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Tekstin pituus maksimissaan 2500 merkkiä välilyönteineen. Vesitornin paikalle uusi maamerkki Vesitornia ei enää ole, ja muistoti­ laisuutta enää toivotaan. En halua kuitenkaan luovuttaa. Niinpä teen ehdotuksen. Ryhdytään puuhaamaan vesi­ tornin paikalle uutta maamerk­ kiä. Ehdokkaani on majakka, oi­ keastaan majakan mieleen tuova torni. Sen huipulla olisi pyörivä ravintola, hieman korkeammalla kuin Näsinneulan vastaava. Hanke rahoitettaisiin majakan runkoon rakennettavilla asunnoil­ la. Niitä ei tarvitse olla huipulle saakka. Asuntojen tulisi olla sen verran isoja, ettei autopaikkoja tar­ vita liikaa. Myös autopaikat voisi sijoittaa runkoon alimmaksi, ellei haluta kaivautua kallioon. Majakat ovat yleensä pyörei­ tä, mutta muitakin muotoja on. Jotta saaren majakkaa tultaisiin ihmettelemään maailman ääristä saakka, sen tulisi edustaa aikam­ me huippuarkkitehtuuria. Saa­ ren arkkitehtikunnassa on useita tunnettuja seiloreita, joilla voisi olla riittävästi ymmärrystä vaati­ vaan hankkeeseen. Kansainvälinen suun­ nittelukilpailu saattaisi kui­ tenkin viedä majakkamme maail­ mankartalle helpoimmin. Tärkeintä kuitenkin olisi, että saarelaiset itse ja kaikki muutkin helsinkiläiset voisivat olla iloisia ja ylpeitä uudesta maamerkistään. Näin pimeän aikaan, kun lunta­ kaan ei ole ja vettä satelee ran­ kastikin, pelottaa lasten (ja ai­ kuistenkin puolesta) liikkuminen autojen joukossa. Ajelin näet tänään, 7. joulu­ kuuta, puoli seitsemän aikaan Tallbergin puistotietä Lautta­ saaressa. Haahkatien ylittävällä suojatiellä porhalsi kolme noin 10-vuotiasta tyttölasta potkulau­ dalla suojatien yli tummat vaat­ teet päällä ja kellään ei heijas­ tinta. Autoja tuli edestä ja takaa - onneksi oli kuiva keli. Havaitsin, kuten muutkin autoilijat, lasten aikomukset kadun ylitykselle. Kovalla sateella voi näkökent­ tä olla puutteellisempi ja edestä tulevien autojen valojen heijas­ taessa, nopea potkulautaylitys voi koitua kohtalokkaaksi. Autoilijoille erityistä varovai­ suutta suojatien läheisyydessä, melkeinpä suosittelen pysähty­ mistä huonolla kelillä. Liikenteen joukossa sukkuloiville näkyvyyt­ tä. Ajopeleissä on yleensä valot myös toisia kulkijoita varten - tul­ laan myös nähdyksi jalankulkijoi­ na. Valoista ja turvallista joulun odotusta! Turhat itsesyytökset vaivaavat usein uhreja. Näin kertoo yksi rais­ kauksen uhri: ?Olin käynyt mie­ hen luona useita kertoja, eikä hän koskaan ollut ehdottanut mitään epäsopivaa. Luotin häneen. Hän rikkoi koskemattomuuttani pa­ himmalla mahdollisella tavalla. 14 traumaattista vuotta syytin tapahtuneesta itseäni ja vaike­ nin asiasta. Ajattelin ansaitsevani sen, olinhan mennyt miehen luo omasta tahdostani ja vielä huma­ lassa.? Tiistaina 1. joulukuuta Ylen A2 Vanhemmuus-illassa eräs vierai­ lijan kommentti särähti korviim­ me: ?Tytöt kävelee niinku tissit paljaana suurin piirtein? ja ?sit ih­ metellään kun joku seksuaalisesti lähestyy niitä ja rupee ahistelee niitä?. Täytyy kuitenkin ymmär­ tää, ettei uhri ole ikinä syyllinen tapahtuneeseen. Ei edes silloin, jos hän on itse ajautunut tilantee­ seen esimerkiksi humaltumisen vuoksi. Seksuaalirikolliset ovat usein hyviä manipuloimaan ja saavat uhrin syyttämään itseään tapahtuneesta. Kokemuksen traumaattisuus ja syyllisyyden tunne jättävät syvät jäljet. Ne varjostavat tapahtuman käsittelemistä, ja siksi jo pelk­ kä faktojen tunnustaminen vie vuosia. Uhrille täytyy antaa aikaa ja tilaa asian prosessoimiseen. Seksuaalirikos ei saisi vanhentua koskaan, sillä uhri harvemmin pystyy puhumaan tapahtuneesta poliisille heti. On äärimmäisen musertavaa kuulla rikosilmoitus­ ta tehdessään, että teko on jo van­ hentunut. Vastuu seksuaalikasvatukses­ ta kuuluu kaikille. Kaikkien olisi tiedettävä, mitä tehdä, jos kohtaa mitä tahansa seksuaalista häi­rin­ tää. Ihmisten päähän tulisi sel­västi takoa, että asiasta pitää pystyä puhumaan avoimemmin ? uhria syyllistämättä. Vanhemmat, puhukaa lapsillen­ ne. Opettajat, puhukaa oppilail­ lenne. Kaverit, puhukaa keske­ nänne. Seksuaalista häirintää voi ennalta ehkäistä vain puhumalla. Älkää enää vaietko. Puhukaa. Veikko Rinne Heijastimen tärkeydestä Mikko O. Salonvaara Loppu syyllisyydelle Henna Pirinen ja Tiina Pasanen Saimin turinoita Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa. Ajatus on kovin lennokas. Tarinoita, muistoja ja kannanottoja riittää. Entisajoista sekä ajankohtaisista. Saimi tässä hei, Talvi näyttää tulleen, vaivihkaa. Leudon syksyn jälkeen taivas enteilee lunta. Aina tähän aikaan vuodesta haen kellarista puuvillaisen suuren beigenvärisen pöytäliinan antamaan pöydälle jouluista ilmettä yhdessä punaisen kaitaliinan kanssa. Muutamat tahrat eivät vain lähde pesussakaan pois. Ajattelen, että rakkaan perintöliinan tahrat, samoin kun naamani rypyt kertovat eletystä elämästä molemmat. Iloista, suruista, hetkistä yhdessä ja hetkistä yksin. Liinaa katsellessa nousee mieleen muistoja, jopa tarinoita. Lanttulaatikon jättämä jälki tuli silloin, kun ensimmäinen lapsenlapseni Taneli ensimmäisenä joulunaan opetteli syömään itse. Muistin, kuinka meidän utelias ja ehtivä kissa sinä samaisena jouluna hyppäsi joulupöytään ja kissaparan pitkät viiksikarvat hipaisivat pöydällä palavan kynttilän liekkiä. Säikähdyksellä siitä onneksi kaikki selvittiin. Tähän aikaan vuodesta intoudun myös leipomaan maustekakkuja. Niitä olen leiponut joka vuosi jo vuodesta 1974. Sukulaiset, tuttavat ja ystävät tietävät saavansa joka vuosi saman sellofaaniin pakatun kakun. Minusta on tärkeää kirjoittaa kaikki kakun ainesosat pieneen joulukorttiin, jonka kiinnitän lahjanarulla sellofaaniin. Kaneli, neilikka ja kardemumma. Ne ovat ne perustaikinaan lisätyt jouluiset maun antajat. Olenkin vuosikymmenien varrella saanut paljon kehuja kakun mausta, samoin kuin kortin kauniista kaunokirjoituskäsialasta. Olen kyllä pettynyt, kun vastikään lehdestä luin, että koulumaailma heittää kaunokirjoitukselle hyvästit. Käsin kirjoitetaan sitten vain pelkin tylsin tekstauskirjaimin. Ja ajatella, että ATK:lla tulee ylioppilaskirjoituksetkin pian suoritettua. Kun nyt jo tolkulliseksi aikamieheksi kasvanut tyttärenpoikani Taneli kutsui kotiinsa saaren toiseen päähän koiravahdiksi, niin mielelläni lähdin ja pakkasin mukaan monet pienet kakkuvuoat tykötarpeineen. Nykyisessä asuintalossani kun on yhteinen kerroskeittiö, mikä tarkoittaa vilskettä ja vilinää, joten päätinyhdistää vierailuun leipomisen. Ensi alkuun istuimme kuin noviisi ja konkari konsanaan tietokoneen ääreen ja täytimme Lauttasaari- Seuran kehittämiskyselyn. Hyvä mieli jäi, kun tällä tavalla saa mahdollisuuden ottaa kantaa saaren moninaisiin asioihin. Siellä sitten pienen perhoskoiran kanssa yksi ilta leivottiin useampikin kakku. Hyvin tultiin toimeen, kun olin opetellut sanat ligga, vänta, sitta, inte bita, rulla rulla ja piruet. Hauska ja vilkas pieni perhoskoiratyttö kieri lattialla ja teki piruetteja kahdella jalalla. Ja sinä iltana kyllä syntyi silmäkulmaan yksi uusi tervetullut ilon kurttu lisää! Koiratyttö kun tottelee siksi niin hyvin ruotsinkielellä, koska tyttärenpoikani mielitietty on suomenruotsalainen. Välillä vierailimme läheisessä koirapuistossa. Talutushihna rollaattorin sarvessa matka sujui hyvin. Nyt on sitten kakut tehtynä pakastimessa, kynttelikkö ikkunalla, jouluverhot ripustettuina, Jari Sillanpään joululevy cd-soittimessa ja postin lähettämä punainen joulukorttikuori odottamassa täytettä. Ja toiveissa jälleen kerran aina yhtä odotettu yhteinen joulupöytä yhdessä jälkikasvun kanssa. Ja liinaan kyllä mahtuu vaikka vielä muutama tahra lisää. Että eletään sovussa. Itsen ja toisten kanssa. Joulun aikaan ja muulloin. Tätä toivottelee Saimi H. Saimi H. eli Tuija Lehto päättää pakinointinsa Lauttasaari-lehdessä tähän. Kaikkea hyvää tästäkin eteenpäin kaikille lukijoille! Lukijan kuva Lauttasaaren myrsky 28. marraskuuta. Kuva Jarmo Ruhanen 7 Tulvaa Kasinonrannassa 6. joulukuuta. Kuva Seppo Helminen
• 8 Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 Arkkitehtuurin valtionpalkinto Verstas-arkkitehdeille Valtion arkkitehtuuri-, muotoilu- ja ympäristötaidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2015 arkkitehtuurin valtionpalkinnon Verstas arkkitehdit Oy:lle. Toimiston perustajaosakkaat ovat Väinö Nik­kilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen. Heistä Jussi ja Riina Pal­ va sekä Ilkka Salminen ovat lauttasaarelaisia. Palkinnon valitsijatoimikunta perusteli valintaansa sillä, että suomalaisen koulun menestysta­rinaan kuuluu pedagogisten laa­tu­ tekijöiden lisäksi laadukas kou­­luarkkitehtuuri, ja Verstas arkkitehdit ovat viime vuosien menestyneimpiä ja innostavimpia koulusuun­ nittelijoita. ?Verstaan arkkitehtuuri on uutta luovaa, mutta pohjaa suomalai­ sen arkkitehtuurin parhaisiin menestystekijöihin, eläytyvään ja hu­ maaniin suunnitteluun, joka tuo valoa arjen ympäristöihin?, toimi­ kunta toteaa. Osakkaiden läpimurtotyö Kirkkojärven koulu sekä sen jälkeen kohonnut Saunalahden koulu Espoossa ovat saaneet jopa kansain­ välistä huomiota. Molemmat koulut ovat tuoneet suomalaisen jo en­ nestään laadukkaan kouluarkkitehtuurin ajan tasalle. Toimistolla on parhaillaan tehtävälistalla Turun Hirvensalon koulu ja Aalto-yliopis­ ton uusi Otaniemen kampusrakennus. Avoin taidekoulu muuttaa ja kiittää Teksti Anne Järvinen Avoin taidekoulu on perustettu vuonna 2008 ja toiminut siitä asti Lauttasaaressa. Koulun 3-vuotinen opetusohjelma syventää intui­ tiivisen maalaamisen taitoa. Opetus pyrkii vahvistamaan ja haasta­ maan oppilaan omaa taiteentajua eikä painota mitään tiettyä maala­ ustaiteen tyylisuuntaa. Tammikuussa 2016 Avoin taidekoulu muuttaa Suomen taiteilija­ seuran Ateljeesäätiön Kalasataman taiteilijataloon, josta se saa isom­ mat tilat käyttöönsä. ?SYPin kulmassa on ollut hyvä olla, vain ohut lasi taiteen ja arjen välissä?, toteaa Avoimen taidekoulun rehtori taidemaalari Nagashila. Hän haluaa kiittää Avoimen taidekoulun puolesta saaren ilmapiiriä ja Lauttasaaren säätiötä tuesta, sekä kutsuu lauttasaarelaiset jo nyt oppilaiden kevätnäyttelyyn ja Kalasataman uuden tilan avajaisiin 20. toukokuuta 2016 osoitteeseen Vanha Talvitie 9. Pyöräilijät suosivat Lauttasaaren siltaa Lauttasaaren sillan yli kulkee Hel­singin ylivoimaisesti suosituin pyö­ räilyreitti. Tämän vuoden elo­kuussa sillan ylitti peräti 189 047 pyöräili­ jää. Tämä on kaikkien aikojen ennätys Helsingissä. Pelkästään viikol­ la 33 Lauttasaaren sillalla ajoi noin 48 650 pyöräilijää. Elokuu on perinteisesti Helsingin suosituin pyöräilykuukausi. Eri pisteissä tehtyjen konelaskentojen mukaan pyöräliikenne kasvoi elo­ kuun aikana yli 20 prosenttia verrattuna edellisvuoden elokuuhun. Kokonaisuutena pyöräilyn suosio kuitenkin kasvoi vain 3?9 prosent­ tia edellisvuodesta, sillä heinäkuun kylmät kelit vähensivät pyöräilyä Helsingissä selvästi. Lauttasaaren jälkeen eniten pyö­räilijöitä liikkui Hesperian puis­tossa ja Baanalla. Baanalla pyöräilijöitä oli yli 65 000 vähemmän kuin Laut­ tasaaren illalla. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunkisuunnitteluvi­ raston laskentatuloksista. Talvisirkus jatkaa tenhoamistaan Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Matkalla jatkaa vielä 10. tam­ mikuuta saakka koskettavia näytöksiään. Tänä vuonna ohjauksesta on vastannut Maksim Komaro, yksi eurooppalaisen nykysirkuksen kärkinimistä, joka on ohjannut lukuisia kiiteltyjä sirkusesityksiä ja myös esiintynyt useissa Hurjaruuthin tuotannoissa. Talvisirkus Matkalla näyttää maailman kulttuurien kummallisen kirjon Turkista Korvatunturille. Maailman kiertely haastaa katsojia pohtimaan käsityksiään vieraista kulttuureista ja pinttyneistä, ste­ reotyyppisistä ajatusmallejamme. Myös esiintyjäkaarti on kansain­ välinen: he ovat tulleet ympäri Eurooppaa, suomalaisten artistien lisäksi nähdään sirkusalan huippuja muun muassa Ranskasta, Sak­ sasta ja Ukrainasta. Talvisirkuksen elektroakustisen musiikin ovat säveltäneet sirkus­ muusikot, jotka tunnetaan muun muassa sellaisista bändeistä kuin Soul Captain Band, Bad Ass Brass Band, RinneRadio ja Don Johnson Big Band. Talvisirkuksen lippuja voi ostaa Lippupalvelusta, tiedustelut ja va­ raukset puhelimitse 09 565 7250. Markku Tanner työskenteli aikoinaan 12 vuotta Lauttasaari-lehden päätoimittajana. Häntä on pitkälti kiittäminen päätyi Lauttasaari-Seuran omistukseen. Lauttasaari-lehti sykk Joulukuun alussa tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Lauttasaari-Seura osti Lauttasaari-lehden omistukseensa. Lehti on siitä saakka ollut tärkeä osa saarta ja lauttasaarelaisuutta. L Teksti ja kuva Emilia Jokinen auttasaari-lehti viettää tänä vuon­ na juhlavuotta, sil­ lä joulukuun alussa tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Lauttasaari-seura osti lehden itselleen ja alkoi vas­ tata sen kustantamisesta. Markku Tanner on yksi heistä, joita saa kiittää siitä, että seura sai leh­ den julkaistavakseen. Hän on seu­ ran kunniajäsen ja lehden entinen päätoimittaja. Filosofian tohtori h.c. Tanner on alun perin Pohjois-Karjalasta, Pielisen rannalta kotoisin. Hän muutti Helsinkiin 60-luvun alku­ puolella opintojen perässä ja on asunut vuodesta 1972 Lauttasaa­ ressa. ?Urani Lauttasaari-Seurassa kes­ti 27 vuotta. Ensimmäiset 15 vuotta olin puheenjohtaja ja seu­ raavat 12 vuotta päätoimittaja. Se on mielestäni ihan riittävästi yhdelle ihmiselle, mutta meillä oli sellaisia asioita silloin, jotka piti saada hoidetuksi?, Tanner kertoo. Päätoimittajan pestin lisäksi Tanneria on hyvin pitkälti kiittä­ minen siitä, että Lauttasaari-leh­ ti ylipäätään päätyi Lauttasaa­ ri-Seuran omistukseen. Lehti, jota Lauttasaaren Kustannus Oy oli kustantanut jo vuodesta 1968, oli alkujaan Kauko Mustosen per­ heyritys. Mustonen oli Tannerin hyvä ystävä ja kova kotiseutu­ mies. ?Neuvotteluja käytiin pitkään. Mustonen olisi saanut kaksinker­ taisen hinnan, jos olisi myynyt muualle, mutta hän sopi asiasta kuitenkin mieluummin ystävien kesken.? Lehti menestyi hyvin ilmoitus­ tulojen ansiosta. Niiden avulla seura maksoi lehden ostoa var­ ten saadun lainan etuajassa pois. Lehteä toimitettiin alusta alkaen antaumuksella ja ammattitaidol­ la. Parhaimmillaan seura työllisti neljä vakituista työntekijää, jois­ ta yksi oli toimittaja. Lehdellä oli lisäksi kymmenkunta avustajaa. Toimituskunnalla oli hyvät suh­ teet merkittäviin lauttasaarelai­ siin, jotka mielellään kirjoittivat lehteen. Tanner mainitsee heistä esimerkkinä en­­tisen maaherran, sisäasiainministerin ja Alkon expääjohtajan Heikki Kosken. ?Myös Tommy Tabermann oli helppo saada kirjoittamaan?, Tan­ ner lisää. ?Kaikkia yhdisti lauttasaarelai­ suus.? Lehdelle oli merkittävä asia saada tunnettu ja vaikutusvaltai­ nen lehtimies Jouko Tyyri pää­ toimittajakseen. Kotiseutuaktiivi Tyyri oli ollut päätoimittajana muun muassa Suomen Kuvaleh­ dessä ja Yhteishyvässä sekä kir­ joittanut lukuisiin muihin lehtiin. Lauttasaari-lehti jäi hänen vii­ meiseksi lehdekseen. Tyyri kuoli sydänkohtaukseen pyhiinvaelluk­ sella Espanjassa. Hänen jälkeensä Tannerista tuli päätoimittaja. Tannerin päätoimittajakaudel­ la tehtiin lukijatutkimus, jonka mukaan 82 prosenttia lauttasaa­ relaisista luki lehden säännölli­ sesti. Tanner sanoo yllättyneensä erityisesti siitä, että heistä luki pääkirjoituksen yli 60 prosenttia, mikä teki siitä luetumman kuin Helsingin Sanomien pääkirjoitus on. ?Kaikki lauttasaarelaiset ovat yhdistyksen kautta omistajina ja kustantajina lehdessä mukana. Perusidea on kotiseutuhenki. Tä­ mä on yhteinen yritys?, Tanner kertoo. ?Koitin silloin, kun ostimme lehden ja uudemman kerran, kun tulin päätoimittajaksi pohtia si­ tä, mikä lehden rooli ja tarkoitus Lauttasaaressa oikein on.? Hän päätyi siihen, että lehden pitää palvella niin yksilöä kuin yhteisöjä. Sen tulee edistää koti­ seutuhengen luomista, lisätä yh­ teistoimintaa ja tehdä yhdistyksiä ja yrityksiä näkyväksi saarella. Tanner itse yhdisti harrastuk­ sen ja työn. Hän toimi 42 vuotta toiminnanjohtajana Suomen ko­ tiseutuliitossa, jonka jäsen Laut­ tasaari-Seurakin on. Kiireinen työ vei Tanneria ympäri maita ja mantuja ja pääkirjoitustekstit hän lähetti usein tien päältä, välil­ lä Keski-Euroopasta, välillä Tuk­ holmasta. Tanner teki yhteistyötä sekä Lauttasaari-Seurassa että Suo­ men koti­seu­tuliitossa Juhani Railon kans­sa, jota hän nimittää oikeaksi kä­ dekseen. Sekä lehti että seura toimivatkin usein tes­ tikenttänä uusille ideoille, joita kokeiltiin myöhemmin muissa Suomen kotiseutuliiton jäsenjär­ jestöissä. Kaupunkijulkaisut oli­ vat yksi tällainen koe. Lauttasaari ? Kaupunki kaupungissa (Lautta­ saari-Seura, Helsinki: 1985) oli
• Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 Esittely Lauttasaari-lehden juttusarja esittelee Lauttasaari-Seuran kunniajäseniä. Yksi heistä on Markku Tanner. Tanner on tehnyt pitkän uran Lauttasaari-Seurassa. Hän oli ostamassa Lauttasaari-lehteä seuralle ja työskenteli sen päätoimittajana 12 vuotta. Lehden siirtymisestä seuralle tuli joulukuussa kuluneeksi 30 vuotta. ? Rakastakaa Lauttasaarta ja omaa lehteänne ja toimikaa yhteiseksi hyväksi. n siitä, että lehti ylipäätään kii saaren sydämessä ensimmäinen teos Helsingin kaupunginosat -julkaisusarjassa ja moni muu kaupunginosa julkaisi oman teoksensa sen esimerkin innostamana opetusmateriaaliksi ja yleistä sivistystä varten. Lauttasaari-lehti on ollut kiin­ teä osa kotiseututyötä. Se on har­ vinainen tapaus Helsingin alueella siksi, että sitä ei julkaista yrityksen toimesta ja se on siitä huolimatta säilyttänyt asemansa ja lukijakun­ tansa. ?Lehti on elintärkeä Lautta­ saarelle?, Tanner muistuttaa. Vastaavia lehtiä on Suomessa ar­ violta 30, joista Tanner mainitsee esimerkkinä Nivala-lehden. Hän kertoo, että kotiseutuyhdistyksien kautta on mahdollista vaikuttaa oman ympäristön kehitykseen ai­ van eri tavalla kuin vaikkapa adres­ seja keräämällä. Yh­distykset käyvät keskustelua kuntien ja kaupunkien kanssa. Yhdistyksen oma lehti on tässä hyvä työkalu, sillä sen avul­ la yhdistys vaikuttaa yhteisönsä yleiseen mielipiteeseen ja jakaa sen tiedoksi myös ulkopuolelle. ?Helsingin kaupunki on suhtau­ tunut siten, että kaupunginosayh­ distykset ovat hyödyllisiä lausun­ tojen antajia?, Tanner valottaa yh­ teistyötä kaupungin kanssa. Tanner lähettää terveisiä kaikil­ le lehden lukijoille. ?Rakastakaa Lauttasaarta ja omaa lehteänne ja toimikaa yh­ teiseksi hyväksi. Liittykää Lautta­ saari-Seuraan ja seuratkaa lehteä jatkuvasti. ? Juhlakirja Eeva Ryynäsestä Markku Tannerilla on vapaa- ajan asunto Lieksan Vuo­ nislahden kylässä, jonka vuoksi Vuonislahdesta muo­ dostui Laut­ tasaari-Seuran ystävyyskylä. Seuralla on ollut Vuonislahden kanssa yhteistä toimintaa aina sil­ loin tällöin. Vuonislahden taiteilijatalo on tänä vuonna julkaissut juhlakirjan kuvanveistäjä Eeva Ryynäsestä Kaikkialla on kauneutta ? Kuvanveistäjä Eeva Ryynänen. Hän on yksi suomalaisen taiteen keskeisimpiä nimiä. Tänä vuonna on tullut kuluneeksi sata vuotta taiteilijan syntymästä. Hän kuoli 18. lokakuuta 2001 Lieksassa 86-vuotiaana. Eeva Ryynänen syntyi Vierimäellä 15. kesäkuuta 1915 ja muutti taideopintojensa jälkeen miehensä Paa­ vo Ryynäsen kanssa Pielisen rannalle Paateriin Poh­ jois-Karjalaan. Ryynäsen perintö on mittava. Hän on tehnyt yli viisisataa veistosta, jotka ovat levinneet ym­ päri maailman. Hänen materiaalinsa oli puu, ja hänen veistotyyliään kuvattu kiihkeäksi, jopa rituaaliseksi. Kuin hän olisi tiennyt yhdestä puunrunkoon luomas­ taan katseesta, minkälainen teos siihen todellisuudessa kätkeytyi. Ryynäsen yksi tunnetuimmista teoksista on hänen Vuonislahteen viestämänsä Paaterin kirkko ja taiteili­ jakoti. Kummastakin tuli 1990-luvulla tärkeä pohjois­ karjalainen nähtävyys, jossa vuosittain käy nykyäänkin noin 10 000 vierailijaa. Punaisella Huvilalla on esillä näytekappale juhlakirjasta, ja Lauttasaari-Seuran kautta kirjaa voi tilata huvilalta. 9
• Lauttasaari 10 Läraren Pia von Frenckell med Einar Swanljung till höger och Max Lange. I bakgrunden skolgångsbiträdet Marina Högström. Nro 45 ? 18.12.2015 Celina Siggberg i skapartagen. Julpyssel i Drumsö lågstadieskola D Text och foto Benita Ahlnäs et sjuder av kreativitet bland de dryga tvåhundra eleverna i Drumsö lågsta­ dieskola. Decemberdagen är mörk och kulen med regntunga skyar. I skolan är det varmt och mysigt. Det är en spän­ nande dag som börjar med gemensamt julpyssel för att fortsätta med skollun­ ch, med guldkant pysseldagen till ära, för att avslutas med betygsutdelning. Eleverna är fokuserade på arbetet. Skaparglädjen flödar under djup koncentration. De yngre eleverna hjälper de äldre och ibland är det tvärtom. Också lärarna rycks med i arbetet. Eleverna har placerat sig vid borden med färg­ grant material i rött och grönt, saxar och färgpennor och kritor i alla schatteringar. Här tillverkas juldekorationer av olika slag. Det är tomtar och tulpaner och girlander. Efter rundvandringen i klassrummen där man gärna hade låtit sig dröjas kvar blir det ett samtal i rektorskans­ liet prytt med en välkomnande jultomte på dörren. Rektor Anna-Maria Rosenqvist, en gång elev i Drumsö lågsta­ dieskola, berättar medryckande om skolans verksamhet under mottot hänsyn, trivsel och ansvarstagande med en målsättning om att alla ska må bra. Läsårets tema är språk och multilitteracitet. I klartext betyder det att skolan satsar på läsning, skrivning och dramatisering. Tanken är att ?alla elever skall få vara med och skapa en tidning, en bok eller ett teaterstycke under läsåret?. Drumsö lågstadieskola och Pajalahden ala-aste finns i samma fastighet vid Tallbergsallén 12 på Drumsö. Den äldsta byggnaden är från år 1930. På den tiden var Drumsö ett villaområde med färjförbindelse till Helsingfors innan bron byggdes år 1935. Intill skolan fanns och finns, lycklig­ tvis, fortfarande Drumsö gård med Röda Villan uppförd 1791-93. Grötfest med Lucia Text Birgitta Guvénius Foto Lisbet Stenfors Drumsö pensionärer rf firade den traditionella grötfesten 7. December klockan 14 i S:t Jacobs församlingssal. Samarbetet mellan generatio­ nerna resulterade igen med besök av Drumsö lågstadieskolans klass 3. Stämningen var fin då Lucia med tärnor, stjärngossar och tomtar skred in genom kyrkan i salen sjungande Santa Lucia. Ögonblicket kän­ des så högtidligt att alla reste sig upp. Då Lucia med följe sjungit och läst verser, som avtackades med applåder började grötfesten. Borden var vackert dekorerade, delikata smörgåsar, valfritt vin samt en tallrik risgrynsgröt med gömd mandel, kaffe och bakelse. Ingen grötfest utan Viktor Rydbergs dikt Tomten, denna gång deklamerad av Heidi. Då gröttallrikarna var tömda återstod endast mandeln på Synnöves tallrik. Till kutymen hör att då man fått mandeln bör man sjunga Blinka lilla stjärna. Synnöve sjöng otroligt vackert och dessutom satt maken Sam vid pianot. Julgubben hade hittat fram trots att snön lyste med sin frånvaro. Des­ sutom hade julgumman fått komma med. Glada och goda delade de ut julklappar åt alla efter sången Hej tomtegubbar. Då julgubben och jul­ gumman vinkats av återstod dragning av lotterivinsterna. Grötfesten avslutades med sången Nu tändas tusen juleljus och vid pianot igen Sam. Deltagarna var tacksamma över barnens uppträdande och gröt­ festen. Drumsö lågstadieskolans klass 3 besökte i Drumsö pensionärernas grötfesten. Alla elever skall få vara med och skapa en tidning, en bok eller ett teaterstycke under läsåret.
• Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 Rauhallista Joulua toivottaa Lehden taitto toivottaa lukijoille Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! Lauttasaarentie 3 kalustetut asunnot vesivahingon ja remontin ajaksi. www.seasiderooms.fi Puh. 0400 404 797 Seuraava Lauttasaari-lehti ilmestyy perjantaina 8.1.2016. Siihen tarkoitetun ilmoitusaineiston tulee olla lehden toimituksessa viimeistään maanantaina 4.1. klo 12. Lauttasaari-Seura ja Lauttasaari-lehti kiittävät yhteistyökumppaneitaan ja lehden lukijoita menneestä vuodesta ja toivottavat kaikille lauttasaarelaisille Lämmintä Joulumieltä ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! Punainen Huvila on avoinna vielä 21.12. klo 9.30-17 ja seuraavan kerran 4.1.2016. Seuraava Lauttasaari-lehti ilmestyy 8.1.2016. 11
• Lauttasaari 12 Nastat alle ja baanalle Nro 45 ? 18.12.2015 Nastarenkaat ovat talvipyöräilijän parhaat kaverit. Jos kuitenkin haluaa laittaa polkupyöränsä talviteloille, se kannattaa viedä perusteelliseen huoltoon ennen varastoa. Näin välttää pyöräliikkeiden keväthuoltojonot. U Teksti ja kuva Katja Pesonen sein tähän ai­ kaan himopyö­ räilijät vetävät työmatkat nas­ tarenkaat alla. Joulun alusajan epävakaat säät eivät kuitenkaan vielä houkuttele nastarenkaiden vaihtoon. Siihen on kuitenkin hyvä varautua, sillä lunta voi pysyvämmin pöllähtää minä hetkenä hyvänsä. Mats Granbacka Pyörähuolto. comista kertoo, että lumi ei nasto­ ja vaadi, mutta jää vaatii. ?Jäätä muodostuu helposti eri­ tyisesti Lauttasaaressa alueen vaih­televien ilmojen vuoksi, kun välillä on kylmää ja välillä läm­ mintä?, hän muistuttaa. Jotkut lopettavat pyöräilyn he­ ti mustan jään myötä ja laittavat ajopelinsä varastoon odottamaan kevään viimeistenkin lumirippei­ den sulamista. Granbacka huo­ mauttaa, että jos pyöräilystä to­ della nauttii, sitä ei tarvitse lopet­ taa jään takia. ?Nastarenkaat pyörässä ovat yleensä jopa turvallisemmat kuin monen kengän pohjat. Aikaisem­ min oli vaikea löytää nastarenkai­ ta erikoismallisille pyörille, kuten Jopoille ja Poneille, mutta nyt niil­ lekin on renkaita tarjolla.? Nastarenkaat kannattaa luon­ nollisesti ottaa sekä eteen että taakse, mutta jos haluaa päästä vähän edullisemmin, silloin kan­ nattaa panostaa eturenkaaseen. Teiden suolaus on metallin pai­ najainen eikä polkupyörä ole poik­ keus. Granbacka kehottaa pese­ Mats Granbacka kertoo ihmisten usein hämmästyvän, kuinka hyvin pyörä kulkee ammattilaisen huollon jälkeen. Jos polkee päivittäin, kotihuollot, kuten öljyäminen ja kumin täyttö eivät riitä, vaan tarvitaan muutakin säätöä säännöllisesti. mään päivän päätteeksi oikein li­kaisen ja mutaisen pyörän tiski­ harjalla ja vedellä, johon on sekoi­ tettu vähän tiskiainetta. ?Talvipolkemiseen pyörää kan­ nattaa myös suojata sprayöljyllä. Tavalliseen talvipyöräilyyn riittää myös normaali vettä ja tuulta pitä­ vä ulkoiluasu, jotta pyöräily pysyy nautintona. Kypärän alle huppu ja kunnon käsineet?, hän vinkkaa. Jos kuitenkin haluaa laittaa pyö­ rän talvilomalle, Granbacka suosit­ telee viemään sen ensin perusteel­ liseen huoltoon ammattilaiselle ja laittamaan seisontaan sen jälkeen. Kun sen ottaa keväällä taas käyt­ töön, sille ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin pumpata renkaat täy­ teen ja painaa menemään. Pyörien huoltoliikkeissä on keväisin kova jono, kun kaikki yhtä aikaa ottavat polkumasiinansa ulos varastoista ja tuovat ne keväthuoltoon. Aikai­ nen lintu välttää fiksusti ruuhkat. Pyörästä ei saisi juurikaan kuu­ lua ääntä. Jos siis se rahisee tai ro­ hisee, on raskas polkea tai kankea ohjata, siinä todennäköisesti on jo­ tain häikkää. Ammattilainen löytää ja korjaa sen. Kotimekaanikko voi osata täyttää kumit ja öljytä ketjut, mutta ammattilainen löytää sel­ laisiakin asioita kuin jos pinna on löysällä tai jarrut hiertävät renkaa­ seen. ?Pyörän ollessa kyseessä pinna tosiaan saakin olla kireällä?, Gran­ backa nauraa. Hän katselee joskus ohipolke­ via ihmisiä, joiden pyörän ren­ kaat ovat selkeästi huterat tai joista näkyy, että polkeminen on raskaampaa kuin sen pitäisi olla. ?Välillä tekisi mieli huutaa, että tulepa tänne, niin laitan sen no­ peasti kuntoon.? Pyörissä voi olla myös liian al­ hainen rengaspaine, mikä saat­ taa pidemmällä tähtäimellä vau­ rioittaa rengasta. 75 prosenttia pyöräilijän painosta on takana ja loput edessä, joten ilma lähtee takarenkaasta ensimmäisenä. Ihmiset ovat kuitenkin tottuneet ajamaan tuskastuneesti alhai­ sella rengaspaineella, sillä ilman väheneminen tapahtuu vaivihkaa toisin kuin kumin puhkeaminen. Pyörän muuttuessa hitaasti pik­ kuhiljaa raskaammaksi ei välttä­ mättä enää muista, kuinka kepeä poljento alun perin edes oli. Eron huomaa silti heti, kun asian kor­ jaa. Silloin monet miettivät, mik­ seivät hoksanneet tuoda pyörää huoltoon aikaisemmin. ÄPyörähuolto.com Meripuistotie 5 Avoinna ma-pe klo 11-18 la 11-14 040 545 6859 pyorahuolto.com Silloin ennen ....................... Steniuksen puutarha kuvattuna Otavantien ja Kauppaneuvoksentien kulmasta 14. kesäkuuta 1966. Nykyään paikalle kohoaa uusi ostari.
• Lauttasaari Nro 44 La 2015 ? 11.12. ari uttasa ettu 196 Perust saari Lautta 8 Julkai | Jouluvalot ilonamme 13 sija Lau ttasaa a ? Dru ri-Seur ? Nro 44 isilmä = + n kikehykse Perus sit isilmäla tovoim rkk .com www.Asun Me www.takio , , La 10-15 ella, *varas 10-18 inki, Ark 0 Hels .fi e 5, 0020 .lauttaoptiikka asaarenti www iikka, Lautt s 09 675 122, Ajanvarau ertoim 1.5 taitek Lauttaopt 1968 Julka isija La uttasaa Kiinteän verkon stä 8,35 snt/puh + 6,00 liittymä snt/min pakettin estinver Matkavi + 3 LAMPPUOSAKETTA Aktia Pankki Lauttasaari Lauttasaaren Kirkkoapteekki 2 LAMPPUOSAKETTA Café Mutteri Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy Kaihdin Casadina Mikrovirta Oy Nordea Lauttasaari Viherviisikko Oy 1 LAMPPUOSAKE ABC-Saneeraus Oy Agomar Oy Ars Today Ky Asme Tiimi Oy Blue Peter Ravintola Bränn & Bränn Oy Caldomix Oy Ab Crape Oy LKV Erkkeri Oy LKV Handelsbanken Ruoholahti Hedengren Oy Ab a. distusliin tia? ihtaa ko nen leena Lemi LKV Marja 63 5415 LKV Tarkki, 040-7 Mikko 011 ldt 0400-612 Kirsi Heife 6064 palvelut. nen, LKV 041-537 o Torvi tosijoitus 741 7878 n - ja asun inki 020 LKV Jaakk 37 6071 snt/mi idulla, 0 Hels .. 041-5 vuokraus h + 17,17 Arif Ham 6060 snt/pu myynti-, énintie 9, 0020 ajanABCliittymästä 8,35 041- 537 Asunnon Gyld erkon ntosijoitt .com www.Asu www.takio *vara Asfalttipojat Oy Talohallinta Oy Lauttasaari umsö a, 10-18, kertoimell inki, Ark 00 Hels a.fi 5, 002 taoptiikk aarentie www.laut Lauttas 675 122, ptiikka, us 09 Ajanvara 5, La 10-1 1.5 taite n verkon ästä 8,35 h + 6,00 snt/pu iestinv n Matkav snt/mi liittym Kiinteä T TALKOO HAMMAS ARESSA SA LAUTTA seen! tarkastuk ka. hammas1.2015 saak iseen assa 30.1 ikkisi ilma Tuo lemmKampanja voim Lauttasaari-Seura - Drumsö Sällskapet ry Martti Vuorio Oy MBT Footwear Suomi Oy Navy Blue Shop Ompelimo Sormustin Eila Heinänen Paraslukko Security Oy Pelican Self Storage Lauttasaari Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy PiirtoPiironki Oy Purple Workshop Oy pyorahuolto.com/Kalpalinna Ski R-kioski, Isokaari RakennusKheops Oy Ravintola Casa Mare Remontointi-Urakointi Strandén Oy Salon Lisbet Taidekeskus Purnu Takio LKV Tili & Talous Oy Toimintaterapia Arja Kivi Verhoomo Tolonen Oy Vetosali West Company Helsinki Oy MA ÄRIASE 1310 ELÄINLÄÄK 010 219 i.fi INKI ? P. SAAREN LAUTTAOTAVANTIE 7, HELSwww.elaintohtor s netissä us myö Ajanvara Tilaa 22 09 39 T TALKOO HAMMAS ARESSA SA LAUTTA kseen! ssa osoittee aa paremp iloa ja isille Elämän yk yä ikäihm ak iin toimint fysioterapeutti kot yn du syks Ilmoittau yhmiin! liikuntar eo aren Mer Lauttasa 9A astu mastark 15 saakka. n ham ilmaisee assa 30.11.20 mikkisi Tuo lem Kampanja voim EMA ÄRIAS 1310 219 ELÄINLÄÄK P. 010 SAAREN tori.fi SINKI ? LAUTTAOTAVANTIE 7, HELa www.elaintoh ri Pohjoiskaa 302 ri Lauttasaa saari / / Lehti geriatria.fi Tilkka www.fysio Helsinki: Matinkylä Espoo: s netissä raus myö ess osoitte Ajanva paa parem iloa ja äihmisille Elämän ä ik takyky utti kotiin toimin pe iotera Tilaa fys 22 09 39 syn du syk Ilmoittau ! ryhmiin liikunta Mereo aaren Lauttas 9A aari Pohjoisk 302 tasaari ri / Laut riatria.fi / Lehtisaa Tilkka .fysioge Helsinki: inkylä www Mat Espoo: Tilaa Lauttasaari-lehti! Lauttasaari-lehden voi myös tilata. Vuonna 2016 vuosikerta on 45 numeroa ja sen hinta on 40 e. Voit ilahduttaa entistä larulaista tilaamalla hänelle lehden joululahjaksi. Tai tilaa lehti itsellesi, jos ovessasi on mainoskielto mutta haluat Lauttasaari-lehden kannettuna kotiin. Nykyisille tilaajille tilaus jatkuu automaattisesti. Ilmoitathan siis mahdollisimman pian, jos et halua jatkaa tilausta ensi vuonna. Tiedustelut, tilaukset ja tilausten lopetukset: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. AKTIA KIINTEISTÖNVÄLITYS RATKAISUJA KOTI-IKÄVÄÄN. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivottaa Aktia Kiinteistönvälityksen henkilökunta. Aktia Kiinteistönvälitys Oy Lauttasaarentie 39 ? 00100 Helsinki Puh. 010 247 7700 ? www.aktialkv.fi .2015 ko asun Henkilö arvioimaan idät Soita me lo ja puh sta, kote Lauttao Helsingin Lasi Center IIZI Firstbrokers Oy Ikkunanpesupalvelu Larukko Oy JSR Rakennus Oy K-Market Herkkulautta K-Market Oliivi Kaken Kehys Oy Kampaamo Kaunispää Kauneushoitola Kristel Strandén Kiinteistömaailma Lauttasaari Klaara Service Oy Konttorityö Oy KotiPizza Lauttasaari Kukkakauppa Lilium Kukkakauppa Stenius Kukkia Désirée Larun Pyörä FOCUS Lautta Optiikka Oy Lauttasaaren Eläinlääkäriasema Oy Lauttasaaren Fysiogeriatria Lauttasaaren Lady Lauttasaaren Liikuntakeskus Lauttasaaren Nixi-keittiöt Lauttasaaren seurakunta Lauttasaaren säätiö - Drumsöstiftelsen Lauttasaari-lehti ra ? Dr 11.12 va dään.lua! Me mhtyy lve aista pa tosi. * 150e 1-tehot e hot 300 Monite = 1 Nro 44 ry apet -Sällsk Aikeissa oima sen valik kkikehyk . 150 mer oistopinta t noin stuksenp ? Kehykse - ja heija kuuksin sä kova stovoimak ? Linsseis Linssit 4 LAMPPUOSAKETTA ri-Seu en eena Lemin LKV Marjal 3 5415 LKV Tarkki, 040-76 Mikko 011 t 0400-612 Kirsi Heifeld lvelut. 7 6064 en, LKV 041-53 Torvin osijoituspa 741 7878 Jaakko 020 ja asunt snt/min ulla, LKV 041-537 6071 Helsinki + 17,17 vuokrausArif Hamid6060 myynti-, nintie 9, 00200 nABC.. stä 8,35 snt/puh 041- 537 Asunnon Gyldé tosijoittaja kon liittymä istusliina. o ja puhd ta, kotel 150 merk istopinta. kset noin stuksenpo - ja heija ksin akkuu eissä kova Linssit tettu ri ttasaa saari Lautta KA AKETIT OPTIIK LAUTTA IEN PERUSP AS SILMÄL a ? Kehy ? Linss 15 11.12.20 2015 dään. 150e 1-tehot* e ot 300 Moniteh valikoimas Lau 11.12. Me myy ettina lasit pak Merkk 1 Nro 44 ry kotia? vaihtaa Aikeissa ! palvelua si. ohtaista asunto Henkilök arvioimaan t idä me Soita A AKETIT OPTIIKK LAUTTA SIEN PERUSP LA SILMÄ Lauttasaaren yrittäjäkuusen lamppuosakkaat toivottavat hyvää ja rauhallista joulua! msö-S et ällskap | Nro 45 ? 18.12.2015 facebook.com/ aktialkvsuurhelsinki @aktia_lkv
• Lauttasaari 14 Nro 45 ? 18.12.2015 Saarella tapahtuu Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Drumsö Pensionärer rf År 2016 första månadsmöte 11 januari kl. 14. Sam Bergström visar en nostalgisk film från resan till Valamo och om Drumsö. Reservera nu redan tisdagen 19 januari kl. 14. Vi firar vårt 40-års jubileum, Ekbergs cafés festvåning. 40 e per person Carita tar emot anmälningarna tfn 0400 452 039 och ger mer info, efter julhelgerna. God Jul och Gott Nytt år 2016 önskar styrelsen. Kulttuurikeskus Sähinä SÄHINÄ JOULUN AIKAAN: Pe 18.12. Liikuntasalin avovuoro klo 17-22: tule treenaamaan omatoimisesti (sisäänpääsymaksu 3 euroa) KAHVILA MAKERSIN JOULUN AUKIOLOAJAT: 22.12. 8-16 23.12. 8-16 24.12. 8-12 25.-26.12. suljettu 27.12. 10-14 TAMMIKUUSSA ALKAMASSA MM: Astanga-joogaa maanantaisin klo 1920 Suvitanssin latinotanssia torstaisin klo 18-19 (alkeet) ja klo 19-20 (jatkotaso) Latinotanssin senioriryhmä keskiviikkoisin klo 10-11. MLL:n LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS Kevään muskareihin ilmoittautuminen 15.12. alkaen. Ilmoittautuminen osoitteessa http://lauttasaari.mll.fi/muskari-ilmoittautuminen/. Kerhotoiminta jatkuu jälleen 2016, loppiaisen jälkeisellä viikolla. MLL Lauttasaari toivottaa kaikille iloista joulunaikaa! Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1 P. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl. fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta Pe 18.12. klo 19.00 Medicanto-lääkärikuoron joulukonsertti, johtaa Visa Yrjölä. Ohjelma 10 e. La 19.12.klo 15.00 Lasten kauneimmat joululaulut. Marjukka Andersson ja Annette Markkunen. Mukana Kirkon Lapsikuoro Aino Valojärven kanssa. Su 20.12. klo 11.00 Messu. Marko Heusala ja Marjukka Andersson. Mukana Suomen Laulun Octopunkti-lauluyhtye. Messun jälkeen kirkkokahvilla pastori Petteri Kerko esittelee kirkkokahvilan näyttelytilassa olevia maalauksiaan. klo 18.00 Joulukonsertti Kale-klubin tyyliin artistivieraana Diandra. Liput ovelta 15 e, ennakkovaraukset varpu.koivunen@evl.fi Ke 23.12. Ei Viikkomessua To 24.12. klo 16.00 Jouluaaton hartaus. Juha Rintamäki, Marjukka Andersson ja Sari-Anneli Ruokonen, laulu. klo 23.00. Jouluaattoyön kynttilämessu, Marjut Mulari ja Aino Valojärvi Pe 25.12. klo 8.00 Jouluaamun sanajumalanpalvelus, Annette Markkunen ja Marjukka Andersson, Kamarikuoron jouluensemble La 26.12. klo 11.00 Tapaninpäivän mes­ su, Pirjo Työrinoja ja Aino Valojärvi Su 27.12. klo 11.00 Messu. Marko Heusala ja Aino Valojärvi Ke 30.12. Ei viikkomessua Pe 1.1. Uudenvuodenpäivänmessu klo 11, Reima Niemelä, Marjukka Andersson klo 18 Uudenvuodenpäivän seurat kirkossa, puhujina Erkki Helminen, Iiris Kivimäki, Sami Lipasti, Marko Heusala. Su 3.1. klo 11 Messu Annette Markkunen, Aino Valojärvi. Ke 6.1. klo 11 Loppiaisen messu, Marko Heusala, Aino Valojärvi. Su 10.1. klo 11 Messu, Pirjo Työrinoja, Marjukka Andersson Avoin perhekerho on joulutauolla 18.12.2015 - 10.1.2016. Tervetuloa kerhoilemaan maanantaina 11.1. 2016 klo 9.00. alkaen! Kirkkokahvila on joulutauolla 19.12.10.1.2016. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9-21 p. 09 2340 4302. Päivystävä pappi on tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina. Johannes församling Mer information på Johannes hemsida: www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 20.12 kl.12: Högmässa i Johannes­ kyrkan. Lindström, Björkholm-Kallio, Enlund, Svenska Oratoriekören. Kyrkkaffe. kl. 16: De vackraste julsångerna i S:t Jacobs kyrka. Repo-Rostedt, Enlund. Henricson, S:t Jacobskören, församlingens barnkörer. Glöggservering i vapenhuset kl. 15.30. Må 21.12 kl. 12-13: Diakonilunch i S:t Jacob, 3 e. Salenius. Ti 22.12 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Anne Hätönen. To 24.12 kl. 11: Julbön i Folkhälsans Seniorhus. Terho, Henricson. kl. 14: Julbön i S:t Jacobs kyrka. Terho, Henricson, S:t Jacobs barnkör. kl. 14: Julbön i Johanneskyrkan. Westerlund, Heikel-Nyberg, Böckerman. Akademiska Sångföreningen och Akademiska Damkören Lyran. kl. 15: Julbön i Gamla kyrkan. Repo-Rostedt, Almqvist, Minna Nyberg, sop­ran. kl. 16: Julafton i Johannes församlings storfamilj, Högbergsgården, D-trappan, 2 våningen. Obs! Förhandsanmälning! kl. 23: Julnattsmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Heikel-Nyberg, Böckerman. Fr 25.12 Juldagen kl. 12: Högmässa i Gamla kyrkan. Lindström, Terho, Henricson, Päivi Kärkäs, oboe. Lö 26.12 Annandag jul kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Westerlund, Repo-Rostedt, Almqvist. kl. 18: Julsångsgudstjänst i Berghälls kyrka. Busck-Nielsen, Almqvist, Böckerman, Tomas Vokalensemble. Sö 27.12 kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Repo-Rostedt, Terho, Almqvist. On 30.12 kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Almqvist. Fr 1.1 kl. 12: Nyårsdagens högmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Heikel-Nyberg, Henricson. Sö 3.1 kl.10: Högmässa i S:t Jacobs kyrka. Björkholm-Kallio, Almqvist. kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Busck-Nielsen, Björkholm-Kallio, Almqvist. On 6.1 kl. 12: Carols i Johanneskyrkan. Repo-Rostedt, Johannes kantori, Tomas Vokalensemble, S:t Jacobskören. Radiering. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 20.12.2015 klo 11.00: ?Miten todellinen Jumala on sinulle??. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Palvele Jehovaa huomiota hajottamatta?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Lauttasaari-lehden saat myös seuraavista jakelupisteistä: ? Punaisen Huvilan ulkorakennuksen punainen postilaatikko, Kauppaneuvoksentie 18, ? R-kioski, Isokaari 1 ? Kirjasto, Pajalahdentie 10 ? K-Supermarket, Kiviaidankatu 2 ? S-Market, Itälahdenkatu 28 ? Lauttasaaren Keskusapteekki, Lauttasaarentie 35 ? Lidl, Heikkiläntie 4 ? K-Market Herkkulautta, Lauttasaarentie 5 ? K-Market Oliivi, Isokaari 42 ? Siwa, Isokaari 9 Lauttasaari.fi ? Larun uutiset ja tapahtumat ? Lue Lauttasaarilehti netissä ? Paljon ajankohtaista Laru-tietoa! Larutori Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Perjantaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Ulkoiluttajaa etsitään Isokokoiselle koiralle ulkoiluttaja Vattuniemeen. P. 0400 945 878. Vuokrata halutaan Siisti ja luotettava poliisimies etsii asiallista ja kohtuuhintaista yksiötä Lauttasaaresta. Tarve 1.2.2016 alkaen. 050 365 3436. Vuokralle tarjotaan Autotalli Isokaarelta 150e/kk. Puh. 040 553 6606. ? Ruoholahden Kauppakeskus, Itämerenkatu 21 Vuokralle tarjotaan Lauttasaari-lehti on myös luettavissa osoitteessa Lehtiluukku.fi. Kellarivarastoja: 5 m2, 10 m2, 11 ja 21 m2. Lauttasaarentie 29. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy, 050 55 44 898 Vuokralle tarjotaan Kalust. asunto remontin ajaksi/vesivah. 0400 404 797 Lauttasaarentie 3. Vuokralle tarjotaan Varastotilaa Lauttasaarentie 38: 5,5m2, 5,6m2 ja 27,5m2, vuokra 10e/m2/kk. tarmo.takko@aitoisannointi.fi Lahjoitetaan Pieniä, siistejä kuormalavoja. Tiedustelut p. 050 591 6466. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras.
• Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015 Palveluja tarjotaan Graafinen suunnittelu 15 Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti. Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen. Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi. Vuokraa juhlatilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. yli 20 vuoden kokemuksella Ars Today Isokaari 3 Puh. 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista -20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Vuokraa kokoustilat max. 30 hengen tilaisuuksiin Punaiselta Huvilalta. Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti, la-su päiväveloitus 240 ?/pv. Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista ? 20 %. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466. Lauttasaari.fi Lue Lauttasaarilehti netissä Liity nyt hyvään Seuraan! Liity mukaan Lauttasaari-Seuraan. Liittymällä voit vaikuttaa oman asuinympäristösi kehitykseen. Mitä enemmän jäseniä Seurassa on, sitä paremmin ääntämme kuullaan kaupungin päätöksenteossa. Voit olla kannatusjäsen tai tulla mukaan aktiiviseen työryhmätoimintaan. Täytä jäsenlomake osoitteessa Lauttasaari.fi tai Punaisella Huvilalla. Jäsenmaksu henkilöjäseniltä on 20 ?. Punainen Huvila on avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30, muina päivinä sopimuksen mukaan. P. 050 591 6466 lauttasaari.fi Liity hyvään seuraan osoitteessa lauttasaari.fi
• 16 Lauttasaari Nro 45 ? 18.12.2015