Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 15 ? 17.4.2015
Englanninkieltä
kouluihin s. 3
|
Perustettu 1968
Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Dickenin naiset
SM-finaalissa s. 6
Merkkisilmälasit pakettina
=
1-tehot* 150e
Monitehot 300e
Kaapelitehdas ja
sotakorvaukset s. 8-9
? Linsseissä kova- ja heijastuksenpoistopinta.
,BUTP NVVU NZZOUJ
KB WVPLSBLPIUFFNNF
XXX UBLJP DPN
Linssit 1.5 taitekertoimella, *varastovoimakkuuksin
"TVOOPO NZZOUJ
WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU
XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF
)FMTJOLJ
XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö
Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15,
Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO
JOTAIN HAMPAANKOLOSSA?
www.stella.fi
Kotiapu-Koralli
on nyt osa Stellaa
020 768 9788
17.4.2015
0UBWBOUJF "
N 7) û
*UÊMBIEFOLBUV
N¤
"VUPIBMMJQBJLLB û
I
ST
L
LQI
Q
1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN
-PLLJLVKB
N 7) û
)
,
,1)
4BVOB
8$
1BSW
-ÊOTJQJIB
"VUPUBMMJ
? Kehykset noin 150 merkkikehyksen valikoimasta, kotelo ja puhdistusliina.
Tilaa maksuton kodinhoidon
suunnittelukäynti
Nro 15
3VVLJOMBIEFOUJF "
4ÊSLJOJFNFOUJF $
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
N¤ I
BWPL
LQI
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û LL
û IMÚ LL
û
*UÊMBIEFOLBUV B #
N
7) û
*UÊMBIEFOLBUV B #
)BBILBUJF
I
LFJUUJÚ
LQI KB TBVOB
XD KB MBTJUFUUV QBSWFLF
N¤ I
L
LQI
T
Q
N¤ I
L
LQI
WI
Q
-VPUFJTWÊZMÊ #
N 7) û
û
û LL
û IMÚ LL
I
LL
LQI
QBSWFLF
)BLPMBIEFOUJF "
7BUUVOJFNFOLBUV "
N¤ I
L
LQI T
WI
Q
N¤ I
L
LQI
WI
Q
)BLPMBIEFOUJF "
N 7) û
û
0I
ST
NI
L
LQI
WI
QBSWFLF û LL
û IMÚ LL
LAUTTAOPTIIKKA
SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT
+
1
Kotiapu-Korallin tuttu henkilökunta palvelee teitä jatkossakin.
Kodinhoitopalveluidemme lisäksi palvelemme teitä nyt entistä
monipuolisemmin, laajemman palveluvalikoimamme myötä.
Kotilääkäri | Kodinhoito | Turvapuhelin | Hoiva | Fysioterapia | Lastenhoito
HuHtikuu On
Hammaskuu!
katso
kampanjatarjoukset
nettisivuiltamme.
TUTUSTU
PALVELUIHIMME jA
VARAA AIKA
VASTAANOTOLLE
OSOITTEESSA
ELAINTOHTORI.fI
Lauttasaaren
Eläinlääkäriasema
Otavantie 7
00200 Helsinki
p. 010 219 1310
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
17.4.2015
Lauttasaari-Seura on saanut uudet nettisivut!
Käy katsastamassa ne osoitteessa lauttasaari.fi
Kartano on
Lauttasaaren
sydän
Lauttasaaren kartano on epäilyksettä kaupunginosamme
historiallisin rakennus. Punainen Huvila on tärkeä Lauttasaari-Seuralle, jonka toimitilat sijaitsevat talossa, mutta etenkin se on tärkeä
kaikille lauttasaarelaisille. Onhan se tavallaan kaupunginosatalo.
Kartano on ollut tyhjillään useita vuosia Marian Sairaskotisäätiön
dementiakodin muutettua muualle. Lauttasaari-Seuran kulttuurityöryhmä alkoi työskennellä sen saamiseksi yleiseen käyttöön vuonna
2009 sairaskodin vielä toimiessa talossa. Työryhmän ehdotuksen
pohjalta Lauttasaari-Seura teki kaupungille esityksen kartanon
muuttamisesta kulttuuritaloksi.
Vuonna 2012 Lauttasaari-Seura ja Lauttasaaren säätiö aloittivat
yhteisen projektin, jonka tähtäimessä oli kartanon korjaaminen
kulttuuritiloiksi ja ravintolaksi. Projekti sai rahoitusta yksityiseltä
säätiöltä, palkkasi selvitysmiehen sekä teetti suunnitelman talon
tulevasta käytöstä. Valitettavasti hankkeelle ei hyvistä suunnitelmista huolimatta ollut saatavissa riittävää rahoitusta. Selvitys
osoitti, että rakennusten korjaamiseen ja ylläpitoon on investoitava
suuria summia eikä sellainen ole mahdollista voittoa tavoitellen.
Uuden omistajan onkin sitouduttava merkittävään kulttuuritekoon, jolla pelastetaan Lauttasaaren kartano tuleville polville.
Helsinki laittoi kiinteistön kaikkine rakennuksineen julkiseen
myyntiin huhtikuussa ja sille on nyt varteenotettava ostajaehdokas,
Oy Julius Tallberg Ab. Yhtiöllä on selkeä tahto Lauttasaari-Seuran
toiminnan jatkamiselle Punaisessa Huvilassa.
Asiasta solmittu aiesopimus julkistettiin viime
viikolla. Lähiviikot ja -kuukaudet näyttävät, kuinka asiat kartanon suhteen edistyvät. Pidetään
kaikki peukkuja sen puolesta, että Lauttasaaren
kartano saa Oy Julius Tallberg Ab:sta uuden ja
sitoutuneen omistajan.
Ville Elomaa
Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja
Tässä lehdessä
Englanninkieltä peruskouluopetukseen...........s. 3
Senioritalo sai historiikin..................................s. 4
Dickenin naiset loistivat SM-finaalissa.............s. 6
Kaapelitehtaalla maksettiin
sotakorvauksia..............................................s. 8-9
Lauttasaari
Sanomalehtien liiton jäsen
Perustettu 1968
Painos 11 800 kpl
Lehti ilmestyy perjantaisin.
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
www.lauttasaari.fi
Tilausmaksu kotimaa
40 euroa/vuosikerta, sis. alv
Taitto
Ars Today, 09 693 1006
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Group Oyj
Nro 15 ? 17.4.2015
Perinteinen vappukonsertti
leikkipuisto Lahnalahdessa
Perinteinen
vappukonsertti
järjestetään
leikkipuisto
Lahnalahdessa keskiviikkona 29.
huhtikuuta. Kouluista, päiväkodeista, perheistä ja muista innok-
kaista koostuva vappukulkue lähtee matkaan Pajalahden kentältä
kello 9.30. Ostarin rakennustyömaan vuoksi reitti on eri kuin aikaisemmin eli tänä vuonna se kul-
kee Tallbergin puistotien kautta.
Poliisien Nallekopla-yhtye aloittaa railakkaan musisointinsa noin
kello 10.15.
Astu sisään, unohda kiire, liikenteen hurina ja stressi. Asettaudu
mukavasti penkille, vaikka pitkäksesi, jos haluat, ja rauhoitu. Anna
koko kehosi aistia musiikkia. Vox
Silentii -lauluyhtye vie sinut keskiaikaisten luostarilaulujen maa-
ilmaan sunnuntaina 19. huhtikuuta kello 18 Lauttasaaren kirkossa.
Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna
Korhonen laulavat sisarten lauluja pyhän Birgitan birgittalaisluostarista, Hildegard Bingeniläisen
lauluja Rupertsbergin benedik-
tiiniluostarista ja Tuomas Akvinolaisen rukoushetkien lauluja
dominikaaniperinteestä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma on
10 euroa.
Keskiajan luostarilauluja kirkolla
MLL Lauttasaari järjestää kevätkirpputorin
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lauttasaaren paikallisyhdistyksen perinteinen lastenvaate
ja ?tarvike kevätkirpputori järjestetään sunnuntaina 26. huhtikuuta kello 10.00 -12.30 Myllykallion
koululla. Suositulla kirpputorilla
ostajia on aina ollut paljon ja hyvä
käytetty tavara vaihtanut omistajaa. Myyjiä on tälläkin kertaa
lähemmäs 40. Aiempien vuosien
tapaan myyjillä on mahdollisuus
lahjoittaa myymättä jäävä ylimääräinen tavara suoraan MLL:n kierrätettyjen lastentavaroiden liikkeeseen, Marskin muksuille.
Suositun kirpputorin lisäksi
aamupäivässä löytyy muutakin
tapahtumaa ja tekemistä, muun
muassa poniratsastusta, pomp-
Kutsuttuna kotikirkkoon -illat
jatkuvat toteuttaen live -haastatteluja yleisön edessä. Ketju etenee
ystävältä toiselle, ihmiseltä ihmiselle. Viktor Klimenkon haastama
Raita Karpo vierailee Lauttasaaren
kirkolla seurakuntasalissa tiistaina 21. huhtikuuta kello 18 jutellen elämästään. Haastattelijana
toimii lauttasaarelainen pastori
Kristiina Kartano. Raita Karpo
on vuosikymmenten ajan laulanut kaipuusta menneeseen, siihen
minkä nykyisyys hukuttaa alleen.
Myös kuulijoilleen tutussa evakon
kaipuussa on jotakin universaalia:
Aina kun elämässä saamme jotakin, myös menetämme jotakin.
Vaikkapa kun pääsemme aikuisuuteen, menetämme nuoruuden.
Entä mitä me kristittyinä kaipaamme, ja mitä kirkko kaipaa?
pulinna sekä arpajaiset. Tapahtumassa on myös kahvio, josta
vastaa tällä kertaa Pajalahden
päiväkodin vanhempaintoimikunta. Lisäksi tapahtumassa on tänä
vuonna aktiivisesti mukana Lauttasaaren musiikkiopisto, joka tarjoaa pop up -musiikkiesityksiä ja
soitinesittelyjä. Tekemistä on siis
tarjolla koko perheelle.
Raita Karpo laulaa kaipuusta menneeseen
Saarella
Raita Karpo, o.s. Marila (s. 1941),
on Pro Carelia -palkittu suomalainen laulaja. Hän on esiintynyt muun
muassa Suomen Kansallisoopperassa lukuisissa rooleissa, tulkinnut vuosikymmenet karjalaisia
kansanlauluja ja konsertoinut kirkoissa ympäri Suomea. Konsertin
järjestää Lauttasaaren seurakunta.
Maritta Alander-Valtonen
Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina.
Satu kartanosta joka nukahti
www.lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
045 611 2987
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Olipa kerran vehreä ja kallioinen
saari meressä suuren kaupungin
edustalla. Sitä hallitsivat mahtavat herrat, jotka kukin vuorollaan
omistivat maita, metsiä ja rantoja.
He eivät olleet ihan saaren kuninkaita, mutta melkein. Muuan heistä rakennutti komean kartanon,
johon tuli kaksi kerrosta, juhlallinen
sisäänkäynti ja kukoistava puutarha. Kartanosta tulisi saaren
sydän.
ja kaupunkiakin hallitsivat aina
uudet valtiaat. Kartanon ympärille
nousi kerrostaloja, joihin muutti
uusia asukkaita. Heistä oli hienoa,
että rakennus puhui heille entisajoista. Sitä myös tarvittiin ? milloin sairaille, milloin vanhuksille.
Mutta eräänä päivänä päärakennus hiljeni ja jäi tyhjilleen. Ikkunat
olivat pimeinä eikä kukaan enää
kurkistanut niistä, puistokäytävät
sammaloituivat ja oksat alkoivat kurkottaa yli kiviportaiden.
Kartano vaipui uneen, ja pian
sitä ympäröisi synkkä tiheikkö.
Kun rakennus oli valmis, se näkyi
kauas. Talonväki ja heidän vieraansa ihailivat merinäkymää, lehtevää puistoa ja viljavia peltoja. Tiluksilla häärivät uutterat palkolliset. Saaren asukkaat olivat kuitenkin
pontevaa väkeä, joka rakasti karVuosisadat ja vuosikymmenet vaih- tanoaan eikä halunnut sen jäävän
tuivat, samoin kartanon omistajat, piikkipensaiden peittoon. He son-
nustautuivat yli sillan ja kääntyivät
kaupungin valtiaiden puoleen.
?Oi?, huudahtivat valtiaat oitis,
?emme mekään halua, että kartano peittyy tiheikköön ja unohtuu,
sillä varmasti siellä voi tehdä
jotain hauskaa ja hyödyllistä!
Ken tahtoo sen pelastaa, ratsastakoon sisään kaupungin portista
ennen kuin valkovuokot ovat
kuihtuneet! Ja ellei ketään kyllin
rohkeaa ilmaannu ajoissa, niin ei
hätää ? meillä on kyllä aarrekammiossa kiliseviä kultarahoja, joilla
kartano herätetään loistoonsa!?
Sen pituinen se.
Lauttasaari
Nro 15 ? 17.4.2015
3
Poliisien kesäkoti sai
viemärin ja juoksevan veden
Teksti Katja Pesonen
Tammikuussa Länsiulapannie
mellä avattiin maa ja aloitettiin
kunnostustyöt, jotka toivat poliisien kesäkotiin viemärin ja ympärivuotisen juoksevan veden.
Työt ovat vastikään valmistuneet
ja jopa hieman suunniteltua aikataulua nopeammin, sillä leuto talvi ja vähäiset lumet ovat sallineet
töiden tekemisen jouhevasti.
Poliisien majalla on ollut tähän
asti yksi sisävessa. Sen sisältö on
kerääntynyt maan alla olevaan
säiliöön, joka on käyty tyhjentä
mässä säännöllisin väliajoin. Juok
seva vesi majalle on tullut kesäisin,
talvisin sinne on viety vesi kanistereissa. Kunnostustöiden ansiosta
majalle tulee nyt juokseva vesi
läpi vuoden.
Ajatus vesihuollon parantamiseen ja viemäröintiin sai alkunsa
uudesta
ympäristölainsäädän-
nöstä, jossa vaaditaan viemäröinnin olevan liitetty kaupungin viemäriverkkoon. Juoksevan veden
järjestäminen alueelle hoitui kätevästi samalla kertaa. Helsingin
poliisilaitoksen kesäkotiyhdistys
ry ja Poliisimajalaiset ry ovat kustantaneet kaikki kunnostustyöt
itse.
Poliisimajalaiset ry:n sihteeri
Matti Koskinen kertoo, että tehdyt muutostyöt hyödyttävät pitkällä tähtäimellä myös heitä majalaisia, sillä vaikka juokseva vesi
ja viemäröinti tulevatkin tällä
hetkellä vain poliisien kesäkodin
tiloihin, myös Poliisimajalaisilla
on mahdollisuus saada alueellensa esimerkiksi jonkinlainen
huoltorakennus, johon voidaan
sinnekin laittaa sisävessa ja juokseva vesi vaikkapa yleistä suihkua
varten. Sellaista ei vielä lähiaikoina ole tulossa, mutta asiaa on
mietitty kauaskantoisesti, sillä
majalaisilla on alueella maavuokrasopimus vuoden 2032 loppuun,
ja tuona aikana aluetta tullaan takuulla kehittämään jollain tavoin.
?Itse näen alueen merkityksen
jopa kasvavan entisestään lähellä
olevan Koivusaaren rakentamisen myötä, sillä se rakennetaan
niin tiiviisti, ettei sinne jää tilaa
suurille vihreille virkistysalueille.
Siksi tarvitaan muita viheralueita,
joihin ihmiset voivat paeta?, Koskinen miettii.
Länsiulapanniemellä käyskennelleet lauttasaarelaiset ovat
ihmetelleet kaivantoja ja auki olevaa maata. Nyt monttu on kuitenkin suljettu ja on maisemoinnin
aika.
?Kaupungin puisto-osastolta
tul
tiin suunnittelemaan maisemointia ja he tulivat siihen tulokseen, että on ympäristön kannalta
parasta, ettei mitään istutuksia
tehdä vaan annetaan luonnon
kasvattaa siihen oma kasvustonsa. Luonnonkaunis tila sopiikin
alueen henkeen parhaiten.?
Lauttasaareen saadaan englanninkielistä perusopetusta
Lauttasaarelaiset vanhemmat panivat toimeksi ja laittoivat eteenpäin
idean englanninkielisestä perusopetuksesta.
Ja nyt se toteutuu.
L
Teksti Katja Pesonen
auttasaarelaiset vanhemmat ovat saaneet
läpi hartaan toiveensa: Lauttasaaren ala
-asteelle ollaan saamassa englanninkielistä perusopetusta, joka alkaa
ensimmäiseltä luokalta.
Lauttasaaressa on kaksi englanninkielistä päiväkotia, The
Lauttasaari English Playschool
ja Bright Beginners, joissa monet
lapset aloittavat englannin käytön aivan pienestä esikouluopetukseen saakka. Pirita Sirpomalla on kaksi lasta, joista molemmat
ovat Bright Beginnersissä. Sirpoma on ollut aktiivisesti ajamassa
englanninkielisen perusopetuksen asiaa.
?On ollut harmillista, että englanninkielisissä
päiväkodeissa
olevat lapset ovat ensin oppineet
hyvän englannin ja sen jälkeen
eivät voi sitä enää käyttää. Kieli unohtuu helposti. Lisäksi kun
kielten opiskelu peruskoulussa
alkaa, nämä lapset ovat joutuneet
aloittamaan niiden opinnot alusta, vaikka heillä on siitä perustaidot ja enemmänkin?, hän sanoo.
Sirpoma tiesi, että muutkin
vanhemmat kaipasivat kielipolkua myös englanninkielisille päiväkodeille.
?Ruotsin kielessä se on järjestetty niin hienosti ja toimivasti,
että miksei sellainen voisi olla
englanniksikin. Englanninkieli-
sissä päiväkodeissa kun on lapsiakin sen verran paljon, että esikoululaisista saisi syksyisin yh
den kokonaisen luokan.?
?
On ollut harmillista,
että englanninkielisissä päiväkodeissa olevat
lapset ovat ensin
oppineet hyvän
englannin ja sen
jälkeen eivät voi
sitä enää käyttää.
Vuosi sitten Sirpoma otti yhteyttä Jussi Sepposeen, jonka tytär
oli English Playschoolissa. He
aloittivat aivoriihen ja veivät tietoa ideastaan muiden lasten vanhemmille. Sen jälkeen he esittivät
sen Lauttasaaren ala-asteen rehtorille Johanna Honkanen-Rihulle, joka otti idean positiivisesti vastaan. Siitä aatos eteni koulun
johtokunnalle ja sieltä edelleen
opetusvirastolle.
Opetusvirasto suhtautui asiaan
aluksi epäilevästi, sillä jos opetus englanniksi olisi aloitettu
kielikylvyn tavoin, olisi ala-aste
joutunut avaamaan ovensa koko
Helsingille ja jo nyt tilojen kanssa
tekee tiukkaa, eikä saaren kouluihin yksinkertaisesti mahtuisi
kaikkia halukkaita. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
kuitenkin kehitti tähän toisenlaisen ratkaisun, niin sanotun kielirikasteisen opetuksen.
Kielirikasteisessa opetuksessa alle 25 prosenttia opetuksesta
annetaan vieraalla kielellä. Toki
se on vähemmän kuin varsinaisessa kielikylvyssä, mutta siinä
on se etu, ettei oppilaaksiottoaluetta tarvitse laajentaa ja oppilaat saavat silti jatkaa päiväkodissaan aloittamaansa kieltä.
Vanhemmat ovat iloisia uudistuksesta.
?Me vanhemmat toki toivoisimme, että englanninkielisellä puolella järjestettäisiin samanlainen
kielipolku kuin ruotsinkielisellä
eli että englanninkielisestä päiväkodista olisi jatkumo suoraan
englanninkieltä käyttävälle luokalle, ja opetus jatkuisi näin koko
peruskoulun ajan?, Sirpoma sanoo.
Maija Helin-Åvall, Tässä hetkessä.
Maalauksia Santiago
de Compostelasta
Lauttasaaren kirkkokahvilan aulassa on esillä Maija Helin-Åvallin maalauksia, jotka esit
tävät hetkiä tunnetusta py
hiin
vaellusreitistä, Espanjassa sijaitsevasta Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitistä Santiago de Compostelasta. Helin-Åvallin tyyli on raikas
ja värikäs ja abstraktiin kallellaan. Helin-Åvallin maalauksia on esillä
Kirkkokahvilassa 7. toukokuuta asti.
Lukijan kuva
Charlie Rabergh
Joutsenet ovat tulleet, mutta jo tammikuussa ne jo kovasti
uiskentelivat Lauttasaaren rannoilla.
Lauttasaari
4
Nro 15 ? 17.4.2015
Ville Elomaa ja Lauttasaaren senioritalon toiminnanjohtaja Tarja Piironen pitävät käsissään 40-vuotiaan
senioritalon tuoretta historiikkia.
Mirjam Pohjanpää on yksi Lauttasaaren senioritalon
perustajajäsenistä. Hän vieraili historiikin julkaisutilaisuudessa.
Senioritalo sai historiikin
auttasaaren senioritalo täyttää tänä
vuonna 40 vuotta.
Sen kunniaksi on ilmestynyt historiikki
Lauttasaaren senioritalo 1975-2015, jonka pääkirjoittajana on historiamiehenä
tun
nettu Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Ville Elomaa.
Osan tekstistä on kirjoittanut senioritalon toiminnanjohtaja Tar-
Maaliskuun 8. päivänä 1971
Lauttasaaren säätiö järjesti neuvottelukokouksen tarkoituksenaan keskustella mahdollisuuksista perustaa saarelle vanhusten
asuintalo, jossa olisi myös hoitomahdollisuus. Helsingin kaupun
gin kiinteistölautakunta oli jo
ai
kaisemmin varannut säätiölle
tontin hanketta varten. Projektia
Koulutilat
harrastuskäyttöön
Järjestöt, yhteisöt, yritykset ja
yksityiset henkilöt voivat huhtikuun loppuun asti hakea lukuvuodeksi 2015-2016 käyttöönsä tiloja Helsingin kaupungin
omistamien koulujen ja muiden
oppilaitosten tiloista. Opetusvirastolta voi hakea kausivarausta
liikunta-, juhlasali- ja luokkatiloihin illoiksi tai viikonlopuiksi.
Kausivarauksia voi hakea syyskaudelle ajalle syyskuusta joulukuuhun ja kevätkaudelle tammikuusta toukokuuhun 2016. Kou-
lujen tilat ovat ilta- ja vapaa-ajan
käytössä arkisin kello 17.?21. ja
viikonloppuisin kello 9.?21.
Koulujen ilta- ja vapaa-ajan
käyttövuoroja haetaan Webtimmi-tilavarausjärjestelmällä, joka
löytyy osoitteesta www.edu.hel.fi
> Koulutilojen käyttö. Päätökset
kausivarauksista pyritään tekemään opetusvirastossa 18. kesäkuuta mennessä. Varauspäätösten
jälkeen vapaaksi jääneitä vuoroja
voi hakea jatkuvasti lukuvuoden
aikana.
Lauttasaari-lehti netissä: www.lehtiluukku.fi
varten perustettiin Lauttasaaren
vanhustentalosäätiö, jossa olivat
mukana Lauttasaaren säätiön lisäksi Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren Kesäkotiyhdistys, Lauttasaaren Oloneuvokset sekä Lions
Clubin, Marttojen, VPK:n, Rotaryn
ja SPR:n Lauttasaaren paikallisyhdistykset. Rahoitus koostettiin
pankkilainoista ja valtion arava-rahoituksesta, osa taustayhteisöistä lahjoitti ja keräsi rahaa. Yhteisöllisyyden voimalla siis nousi
senioritalo Pohjoiskaarelle ja ensimmäiset asukkaat majoittuivat
maaliskuussa -75.
Lauttasaaren senioritalo oli
aikanaan edistyksellinen. Siellä
iäkkäät saivat asua omatoimisesti, mutta palveluihin kuului silti
säännöllinen yhteinen ruokailu,
pyykkienpesupalvelu, lääkäripalvelut ja jos jonkinlaista harrastustoimintaa. Toimintaperiaate on
säilynyt näihin päiviin asti.
Historiikki on aina kinkkinen
prosessi kirjoittajalle. Tekstin on
oltava puhdasta faktaa, mutta kielen sujuvaa ja mukaansa tempaavaa, ei jaarittelevaa ja kuivaa, jollaiseen faktatekstit ovat helposti
taipuvaisia.
?Faktan ja mielenkiintoisen kielen yhdistäminen on historiikkien
haaste. Itse laitan kaikki faktat
ensin tekstinkäsittelyohjelmaan
ja sen jälkeen työstän tekstin
muotoa pala palalta?, kertoo Elomaa, joka on tehnyt vuosien saatossa historiikin jos toisenkin eri
tahoille.
Piironen ja Elomaa törmäsivät
työssään aineiston hajanaisuuteen. Senioritalon arkistoissa oli
muutama mapillinen aineistoa,
vuosikertomuksia, pöytäkirjoja ja
muita asiapapereita, mutta monet
niistä olivat ylimalkaisia ja tapahtumissa suoranaisia aukkoja.
?Siinä oli haastetta, kun yritti
FÖR FYRA ÅRSTIDER
NELJÄN VUODENAJAN
PUOLESTA
MARKKU VUORINEN
EDUSKUNTAAN 2015
Maria
Vuorelma
88
ylitarkastaja,
miljöekonom,
Lauttasaari,
Drumsö
Helsinki
23
Mediapastori
Varavaltuutettu
Sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
ROHKEASTI JA RAKENTAVASTI
- ARVOISTA TINKIMÄTTÄ
www.markkuvuorinen.fi
markku.vuorinen@kolumbus.fi
Keskusta.
Maksaja tukiryhmä
L
Teksti ja kuvat Katja Pesonen
ja Piironen keskittyen senioritalon aikaan 1990-luvulta lähtien.
Ennen Lauttasaaren senioritalon perustamista saarelta puuttuivat vanhustenpalvelut lähes
kokonaan. Paljon parempi tilanne
ei ollut muuallakaan Helsingissä.
Vanhainkoti oli käsitteenä uusi
ja kotihoitoa oli tuskin lainkaan,
joten kun iäkäs ihminen ei enää
pärjännyt yksin kotona, hänen
määränpäänään oli usein sairaala, jos vanhainkodeissa ei ollut
tilaa.
Mainoksen maksoi ehdokas.
Lauttasaaren senioritalo on nyt 40-vuotias.
Se näytti aikanaan toiminnallaan esimerkkiä
uudenlaiselle vanhustentalolle.
yhdistää tietoja kovin erityyppisistä asiakirjoista. Jossain kohdin
esimerkiksi vuosikertomukset ja
jopa senioritalosäätiön hallituksen
pöytäkirjat oli kirjoitettu turhan
ylimalkaisesti. Kävin esimerkiksi viettämässä yhden kokonaisen
päivän Kaupunginarkistossa selvittelemässä sitä, kuinka vanhustentalolle saatiin tontti?, Elomaa
kertoo.
Haasteesta on seurannut jotain
muutakin hyvää kuin 80-sivuinen
kirja, jossa Senioritalon menneisyydestä on kerrottu enemmän
kuin koskaan.
?Tämän myötä olemme huomanneet dokumentoinnin tärkeyden, joten aloitimme tekemään
sitä entistä systemaattisemmin.
Kerromme laajemmin tapahtumistamme, olemme uudistaneet
nettisivuja ja keräämme arkistoa
talon toiminnasta ja tapahtumista?, kertoo Piironen.
Lauttasaari
Nro 15 ? 17.4.2015
5
Uusi kiinteistönvälitystoimisto naapurissasi!
NYT AVATTU IHANA
SISUSTUSSHOP,
jossa myynnissä
lamppuja, mattoja,
kaappeja...
Tarjolla myös iloista,
innostunutta ja
aikaansaavaa suunnitteluapua. Tule kuvien
kera ja pyydä tarjous.
Me haluamme ratkoa
sisustuspulmasi!
Ma-ke 10-16, La 10-14
Melkonkatu 16
A-rappu 2.krs.
09 673 040,
09 673 050
SARI ALBÄCK
Broker/Owner
LKV, KTM
0400 478 396
sari.alback@remax.fi
SARI SAURUS
Broker/Owner
LKV, LVV, KED
0400 486 936
sari.saurus@remax.fi
JUHA KYRÖNLAHTI
Insinööri
050 463 9695
juha.kyronlahti@remax.fi
RE/MAX Idea m2
Vattuniemenkatu 14 LH 3, 00210 Helsinki | ideam2@remax.fi
Lauttasaari-lehti
osoitteessa
www.lehtiluukku.fi
Rosenterapeutti
harjoittelija
Puh. 045 605 701
irkku.nurminen@gmail.com
Rosen-menetelmä
Tie eheyteen ja hyvinvointiin
52,5m2 Vattuniemenkuja 3 A.
Oma piha-alue! Vuonna 2005 valmistunut As. Oy Helsingin Isopurje.
Kodikas 2H, KK, SAUNA + aidattu
patio. Hyväkuntoinen ja muuttovalmis kaksio jossa voit nauttia oman
piha-alueen eduista vaikka grillauksen
merkeissä. Huoletonta asumista vielä
uudenkarheassa yhtiössä. Kaikki
Vattuniemen kauppapalvelut muutaman
sadan metrin etäisyydellä! Hp. 308.000 ?.
UUSI KOHDE
045 134 3114
marjo.poutiainen@remax.fi
Olethan yhteydessä, niin räätälöidään sinulle onnistunut kodinvaihto!
Irene Nurminen
UUSI KOHDE
MARJO POUTIAINEN
UUSI KOHDE
47 m2 Lauttasaarentie 6 C. Todella
valoisa läpitalonhuoneisto 2H, K,
KPH, VH + RANSK.PARVEKE. Selkeä
ja tehokas pohjaratkaisu! Huoneisto
sijaitsee hissitalon ylimmässä, 5/5
kerroksessa. Avarat piha sekä katumaisemat. Tyydyttävä kunto. Huoneisto on heti vapaa. Hyvä sijainti etulauttasaaressa, lähellä palveluita.
Hp. 225.000?.
32m2 Melkonkuja 8 B.
Hyväpohjainen ja valoisa! Heti vapaa
1H, IKK.KK, KPH, ALKOVI + LÄNSIPARVEKE. Huoneisto sijaitsee
hissitalon 5/6 kerroksessa. Avarat
näkymät pihalle länteen. Todella
tehokkaat ja hyvin toteutetut neliöt.
Rauhallinen sijainti lähellä ulkoilualuetta ja uimarantaa.
Vhp. 179.500?.
Lauttasaari
6
Nro 15 ? 17.4.2015
Dickenin
kuulumisia
Dickenin
naiset voittivat
ensimmäisen
SM-finaalin
Dickenin naiset ovat voittaneet ensimmäisen
SM-finaalin. Mestaruuteen tarvitaan kolme
voittoa, mutta onneksi jano voittoon on kova.
Teksti Markku Enström
Kuva Erik Lähteenmäki
N
aisten
finaalisarja
käynnistyi 14. huhtikuuta
Helsingin
Urheilutalolla runkosarjan
voittajan
HIFK:n kotikentällä. Ennakkosuosikkina finaaleihin lähtenyt HIFK
sai kuitenkin kokea viimevuotisen finaalivastustajansa, Dickenin, olevan tänä vuona tosissaan
mukana mestaruusjahdissa. Dicken otti pelin heti alusta alkaen
komentoonsa. Kun ottelua oli
pelattu 10 minuuttia, olivat lauttasaarelaiset käytännössä pudottaneet vastustajansa kanveesiin
johtaen jo 6-1. HIFK:n aikalisäkään ei muuttanut pelin kulkua, ja
puoliajalle lähdettiin Dicken selvässä johdossa 14-7.
Toisella puoliajalla peli tasaantui, mutta Dicken pystyi jäädyttämään HIFK:n yritykset päästä
peliin mukaan. Lopputulos oli
vierasjoukkue Dickenille murskaava 20-32. Dicken siis johtaa
finaalisarjaa otteluvoitoin 1-0.
Anna Lindholm oli hienolla pelipäällä tehden finaalissa 8 maalia.
Mestaruuteen tarvitaan 3 voittoa.
Dickenin viimeisen mestaruus on
vuodelta 1995 eli siitä on vierähtänyt jo 20 vuotta. Edelleen on joukkueen venyttävä parhaimpaansa ja
vähän ylikin, mikäli suomen mestaruus halutaan Lauttasaareen.
Ensimmäisessä finaalissa HIFK
ei ollut sillä tasolla, mihin joukkue pystyy. Toisaalta Dicken pelasi erinomaisesti pelin, jossa se
osasi hyödyntää omia vahvuuk-
siaan sen jokaisella osa-alueella.
On varmaa että jatkossa nähdään
tiukempia otteluita ja onkin lupa
odottaa tämänvuotisesta finaalisarjasta todella jännittäviä ja hienoja urheilutapahtumia.
Urheilutalolla oli reilu 400 innokasta katsojaa kannustamassa omiaan. Dickenin välierissä
Siuntiota vastaan oli molemmissa
kotipeleissä noin 450 katsojaa.
Onkin lupa odottaa keskiviikon
(22.4.) kotiotteluun paikalle kauden ennätysyleisöä, tämä tarkoittaisikin jo reippaasti yli 500
katsojaa. Nämä luvut kertovat
puolestaan. Naiskäsipallo on ollut viime vuosien aikana vahvassa
nousussa ja tällä hetkellä naiskäsipallon yleisömäärät ovatkin
pääkaupunkiseudulla aivan naisjoukkuelajien kärjessä.
Vene kesäksi
käyttöön
Keilalahdesta!
Veneilykausi alkaa 1.5!
Veneklubin jäsenenä
saat veneillä koko kesän
alk. 125 ?/kk*
* Liittymällä ennen 1.5.2015 saat 200 ? alennuksen
jäsenpaketeista. Hinta 1.5. alk. 142 ?/kk.
Jäsenyyden kesto 12 kk.
Tutustu ainutlaatuiseen
palveluumme osoitteessa
www.helpostivesille.fi
Novamarin Oy, puhelin 020 734 6851
info@novamarin.fi | www.helpostivesille.fi
Nro 15 ? 17.4.2015
Lauttasaari
7
8
Lauttasaari
Nro 15 ? 17.4.2015
Sotakorvaukset paniv
Kaapelitehtaalla on tärkeä rooli Suomen historiassa maan yrittäessä selvitä sotakorvauksista. Tuossa
tehtaassa työskenteli myös moni lauttasaarelainen.
K
Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa
PPJ Naisten edustusjoukkue on värikäs ja
sopivasti hullu. Se tähtää korkealle ja haluaa
uusia pelaajia siihen avuksi.
Teksti Katri Jussila & Noora Väisänen
Kuva PPJ Naisten edustusjoukkue
P
allo-Pojat Juniorit (PPJ) on 1935 perustettu jalkapalloseura Etelä-Helsingissä. Vuonna 2015 vietetään PPJ:n
juhlavuotta. Pallo-Pojat Juniorit täyttää 20 vuotta ja alkuperäinen Pallo-Pojat 80 vuotta. Tyttöjoukkuetoiminta
on alkanut seurassa kuitenkin vasta 2003. Toiminta on
laajentunut vuosien aikana, ja nykyään tyttöjoukkueita on mukana toiminnassa useampia. Ensimmäisen tyttöjoukkueen perustaja
ja valmentaja Valericio ?Licho? Leppe toimii nykyään PPJ Naisten
edustusjoukkueen valmentajana yhdessä Tommy ?Topa? Ryynäsen
kanssa.
?En olisi tyttöjoukkuetta perustaessa uskonut, että olen valmentajana vielä kymmenen vuoden jälkeenkin. Oma tyttö, joukkueen menestys ja pelaajien sekä vanhempien motivaatio ovat pitäneet mukana toiminnassa?, Licho kertoo.
PPJ Naisten edustusjoukkue koostuu PPJ:ssä pitkään pelanneista
tytöistä ja muualta tulleista pelaajista. Edustusjoukkue on pelannut
nykyisellä kokoonpanolla keväästä 2013 alkaen. Joukkue on yhdistetty PPJ harrastenaisista ja 1995?97-tyttöjoukkueesta. Pelaajat ovat
iältään 17?36-vuotiaita. Joukkueen nuorin pelaaja, 17-vuotias Caterina Leppe, on pelannut PPJ:ssä ensimmäisen tyttöjoukkueen perustamisesta saakka.
?Joukkueen hyvä henki, taitavat pelaajat ja sopiva taso ovat pitäneet minut harrastuksen parissa?, Caterina kertoo.
Kaudella 2014 joukkue pelasi 4. divisioonassa jääden harmillisesti
pisteen päähän nousulohkosta. Harjoituksia on kesällä kaksi kertaa
viikossa ja peli kerran viikossa. Kesäisin joukkue harjoittelee Lauttasaaren Pyrinnön, eli Pyrkän, kentällä ja Töölössä Väinämöisen kentällä. Talvisin futsalia harjoitellaan Etera-hallissa Lauttasaaressa, ja
pelejä on noin joka toinen viikonloppu. Jalkapallolta siis riittää hyvin
aikaa muillekin tärkeille asioille ja joukkueesta löytyykin monenlaisia pelaajia, esimerkkinä Miia Sirviö, 36-vuotias kahden pienen pojan äiti.
?Aloitin jalkapallon pelaamisen lapsena Kuopiossa. Opiskeluaikana
pelaaminen jäi tauolle, mutta harrastus jatkui 2010 liittyessäni PPJ
Naisten joukkueeseen. Treenipaikat sijaitsevat lähellä kotia, joten
perhe-elämän ja harrastuksen yhdistäminen on helppoa. Jalkapallo
on koko perheemme harrastus ja lapset ovat innokkaita PPJ:n kannattajia?, Miia kertoo.
Joukkue kärsi viime kaudella loukkaantumisista ja osa pelaajista
joutui toistaiseksi lopettamaan pelaamisen muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Joukkueen tavoitteena on löytää uusia pelaajia kesäkaudelle 2015 ja nousta 3. divisioonaan. Pelaajilta toivotaan jonkin
verran aiempaa pelikokemusta jalkapallosta, iloista mieltä ja sitoutumista joukkueen toimintaan.
?Joukkueessa on hyvällä tavalla hulluja pimuja, värikkäitä persoonia ja suuresta ikäjakaumasta huolimatta kaikki tulevat toimeen loistavasti?, Licho kuvailee joukkuetta.
Joukkueella on ständi Lauttasaaren kevätmarkkinoilla lauantaina 18.
huhtikuuta kello 10?18. Tulethan moikkaamaan meitä! Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostilla valericio.leppe@hotmail.com mikäli kiinnostuit joukkueen toiminnasta.
Pääosa korvaustavaroista oli
metalliteollisuuden tuotteita, ko
neita, kaapeleita ja rautatiekalustoa. Kaikenlaisesta kuljetuskalus
tosta oli huutava pula sodan
särkemässä ja 28 miljoonaa kansalaistaan menettäneessä Neuvostoliitossa. Toki pula oli kova
Välittömästi rauhansopimuk
sen solmimisen jälkeen al
koi
Suomen teollistaminen. Konepa
jateollisuudessa ja telakoilla oli
edessä valtava työ. Se heijastui
muun muassa Ahlholman satamaan, jossa alkoi kuhina. Se jatkui
sotakorvausten jälkeenkin.
Sodasta palaavia miehiä jo odotettiin työmailla, joten kaikille
löytyi töitä. Toisin olisi varmaan
ollut, jos sotakorvaukset olisi vaadittu rahana, tässä tapauksessa
velkarahana. Tietysti harmitti, että ahkerien käsien töiden tulos ei
hyödyttänyt sodan köyhdyttämää
Suomea, vaan tavarat lähetettiin
rajan taakse. Myös vienti ja tuonti
lähti kituliaasti käyntiin laivakaluston muuttaessa. Mitään laskelmia vaaditun 300 miljoonan dollarin perusteluksi ei esitetty.
Rutinaa kuului kuitenkin vähän, sillä kaikki tiesivät: itänaapuri ei ehkä tarkoittanutkaan
korvauksia kohtuullisiksi tai edes
maksettaviksi. Itä-Euroopan maiden miehittäjällä oli nimittäin
tarjolla suomalaisille toinenkin
vaihtoehto. Korvauksia laskiessaan venäläiset suunnittelivat:
?Suomi oli määrä valloittaa nopealla ja massiivisella hyökkäyksellä?, mihin ryhdyttiinkin Karjalan kannaksella. Nämä suunnitelmat ovat löytyneet 2000-luvulla
Moskovan arkistoista.
Länsimaiden kauppasaartoluettelossa oli monia niistä tavaroista, joita itänaapurit sitten ostivat
Suomesta sotakorvausajan päättymisen jälkeen. Näin pohjustettiin
hyvä kilpailuetu, koska teollisuustuottajamme oli jo todettu taitaviksi ja tehtaamme luotettaviksi
tavarantoimittajiksi. Venäläiset
pitivät tarkan huolen, että korvaustavarat olivat huippulaatua.
Raskaat sotakorvaukset käänty
vät lopulta vahvaksi pohjaksi
teollisuuden itäviennille.
Suomalaisten kauppaa vilkastutti se, että maamme ei liittynyt
sodan jälkeen länsimaiden kauppasaartoa pitävään järjestöön
CoComiin. Länttä ei asia surettanut, sillä sodan jälkeen kävi kauppa muutenkin liukkaasti sodan
Kukat kertovat, että kevät on
Katja Pesonen
PPJ:n naisten
joukkue tähtää
3. divisioonaan
Katja Pesonen
PPJ Naisten edustusjoukkue futsal-kauden päättyessä keväällä
2015.
auppasaarrot ja
pakotteet eivät
ole mikään uusia asia, eivätkä
nykymalliset
kaupan esteet
edes suurimmat
suomalaisten eteen tulleet. Tätä
historiaa on hyvä pohtia, kun katselee Lauttasaaresta meren yli
Kaapelitehtaalle. Rakennuksella
ja sen tuotannolla on merkittävä
osa maamme historiassa sen kohtalon hetkillä. Eli palatkaamme
ajassa runsas 70 vuotta taaksepäin. 19. syyskuuta 1944 solmittiin Moskovassa välirauhansopimus, jossa Suomelta edellytettiin
300 miljoonan dollarin sotakorvauksia.
Keinuviin valuuttoihin ei luotettu, vaan korvaukset tuli toimittaa tavarana. Toimitukset aloitettiin laivoina ja samalla Suomi menetti suurimman ja parhaan osan
laivastostaan. Puuta ja paperia
Neuvostoliitossa oli jonkin verran
omastakin takaa, mutta maa halusi teollistua ja siihen tarvittiin
rautaa. Suomalainen metalliteollisuus joutui koville. Puuttuvien
kaapeleiden valmistuksen pääasiallinen tehdas oli Ruoholahdessa
sijaitseva Kaapelitehdas, jossa
moni lauttasaarelainenkin kävi
töissä. Siellä tehtiin töitä kuumeisesti vuoroissa ja sodanjälkeen
lähes kaikki kaapelit menivät ilman korvausta itärajan taakse.
Myös sotakorvauslaivoja valmistava Wärtsilän telakka Hietalahdessa oli merkittävä helsinkiläisten työnantaja.
Suomessakin, koska maa oli menettänyt 90 000 henkeä ja sen
jälleenrakennus ja huoltotilanne
olivat hälyttäviä. Mutta valta oli
vahvemman valtaa. Lohduksi Neu
vostoliitto myi Suomelle viljaa ja
elintarvikkeita 1945 lähtien, joten
nälänhädältä vältyt
tiin, vaikka
köyhiä oltiinkin.
Olimme joutuneet luovuttamaan ?vain? Karjalan, jonka mukana meni muun muassa kahdeksan paperi- ja sellutehdasta.
Näistä pelkästään Enson tehtaiden vuosituotto oli puolet koko
Neuvostoliiton sellutuotannosta.
Neuvostoliitto alisti Suomen talouden, jossa ?vahingonkorvaus
veisi orjuuteen ja lopuksi kaaokseen?, kerrottiin ulkoministeriön
tiedotteessa. Stalinin unelmana
oli tehdä Neuvostoliitosta teollisuus- ja merimahti. Pahaksi onneksi esimerkiksi maailman suuret laivanrakentajat kieltäytyivät
myymästä kommunisteille niiden
kipeästi kaipaamaa vesiliikennekalustoa, koska alusten pelättiin
vahvistavan maan sotilaallista
voimaa. Jäljelle jäi Suomi, ja osin
meikäläisten telakoiden työn tuloksena Neuvostoliitosta tulikin
varteenotettava merimahti.
Sopimukseen kuuluivat ainoastaan siviilialukset, vaikka Stalin
havitteli sotilaallista voimaa. Niinpä huomattiin, että suomalaisten
tekemät puutavara-alukset sopivat
myös ohjusten kuljettamiseen, ja
kauppalaivoilla vietiin myös panssarivaunuja. Jäänmurtajilla auottiin Neuvostoliiton sotasatamia ja
merentutkimusaluksilla kerättiin
sotilaallisesti hyödyllistä tietoa.
Siviililaivat sopivat sukellusveneiden huoltoaluksiksi. Asuntolaivat palvelivat laivaston uivina
kasarmeina ja tankkereilla kuljetettiin öljyä myös sotalaivoille ja
puna-armeijan tarpeisiin.
Korvausajan loppuvaiheessa
korvaussumma puolitettiin. Alennus ei kuitenkaan koskenut laivoja.
Lauttasaari
vat Suomeen vauhtia
FAKTA
Kiinnostavia kirjoja
sotakorvauksista
9
Vaikka
vastatuuleen
Tule tapaamaan Paulaa
Kahvilaparlamentti
Pe 17.4. klo 14
Ravintola Blue Peter, Vattuniemen puistotie 1,
Lauttasaari
La 18.4. klo11
Heikkaantori, Keskustan piste kevätmarkkinoilla
Sotakorvauksiin liittyen on
hiljakkoin ilmestynyt pari
kiinnostavaa kirjaa, joista
löytyy myös tässä jutussa
kerrottuja tietoja. Historioitsija Hannu Rautkallio on
toimittanut eri asiantuntijoiden näkemykset kirjaksi
Suomen sotakorvaukset
(Paasilinna). Kirjassa kerrotaan myös maista, jotka eipaulalehtomaki.fi
Keskusta | Helsinki
vät selvinneet Stalinin suunnitelmista yhtä onnekkaasti.
Esimerkiksi Unkarista ja Romaniasta Neuvostoliitto ottiLehtimainos_Lauttasaari.indd 1
13.4.2015
koko teollisuuden ja vei sen
itärajan taakse tuotantoineen, koneineen ja jopa
työntekijöineen. Myös näiden maiden monipuolinen
kaivostoiminta siirtyi neuvosto-omistukseen.
Toinen mielenkiintoinen kirja tältä ajalta on Olli Kivisen
Siviilien torjuntavoitto ? Lauri Kivisen elämä (Siltala).
Vuo k ralle tarjo taan toimitilaa
Lauri Kivisellä oli teollisuusEdustavasta merellisestä kiinteistöstä korkeat, valoisat ja helposti muunneltavat
diktaattorin valtuudet johtaa
avokonttoritilat 135 ja 360 m2 (laajennusmahd.), sopii osin myös näyttely-tai tuosotakorvauksia hoitavaa järtantotilaksi. Kiinteistössä mm. jäähdytetty ilmastointi, ravintola, edustus-/saunatilat,
jestöä Sotevaa. Kirjassa
halli- ja pihapysäköinti, tavarahissi ja varastointimahdollisuudet. Hyvät liikennekerrotaan muun muassa payhteydet, palvelut lähellä.
himmasta korvausvuodesta
1946, miten 64 prosenttia
Suomen viennistä meni ilmaiseksi rajan yli itään,
vaikka varoja olisi ?tarvittu
kipeästi karjalaisten asuttamiseen, sodan jälkien korjaamiseen, sotainvalidien
hoitoon ja kaatuneiden
omaisten auttamiseen?.
Suomen piti tehdä työtä
veitsi kurkulla, sillä neuvostomiehityksen uhka oli koko
ajan ilmassa. Jopa Amerikassa tiedetään, että toisen
maailmansodan jälkeen oli
vain yksi maa, joka maksoi
sotakorvauksensa. Se oli
Näyttöä ja kokemusta kansanedustajan työstä
Suomi. Suomi oli myös
Turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolestapuhuja
ainoa 12 Neuvostoliiton
Kokemusta
oikeasta työnteosta, tervettä järkeä ja
läntisestä rajanaapurista,
todellisuudentajua
joka säilytti itsenäisyytensä.
11
tuhoja korvaavilla länsimaiden
tehtailla ja telakoilla.
Jo Stalinin aikaan tehdyllä viisivuotiskaudella Suomesta tilattiin
suuret määrät erilaisia metalli- ja
puujalostusteollisuuden tuotteita. Suomi oli selviämässä sodasta
ja vältti miehityksen. Lisäksi maa
sai taloutensa pitkään ja nopeaan kasvuun. Lopulta murtuivat
lännen kauppasaarrot niin, että
1958 boikotissa olivat enää yli
kymmenen tuhannen hevosvoiman jäänmurtajat.
Kauppaa ja ilmapiiriä kiristi
vähitellen ilmiö, jota kutsutaan
kylmäksi sodaksi. Suomi livahti
siitä käynnistämällä Neuvostoliiton kanssa bilateraalisen kaupan,
ritva lassila
täällä
jossa metalliteollisuuden itävienti oli leimallista. Kekkosen kaltaiset YYA-poliitikot allekirjoittivat
neuvostojohtajien kanssa suuren
luokan kauppasopimuksia. Niissä
yritysjohtajat ja virkamiehet huolehtivat yksityiskohdista. Maksut
hoidettiin kahdenvälisesti clearing-järjestelmällä.
Suomalaisilla oli valttikortti,
mutta pelaaminen tapahtui yhden kortin varassa. Neuvostoliitto
kaatui 80-luvun lopussa ja kauppasuhteet sen mukana. Suomeen
tuli lama ja monenlajinen teollisuus joutui vaikeuksiin. Suomi
oli kuitenkin ehtinyt saada jo
melkoisen hyödyn itäkaupasta ja
päässyt jaloilleen länsimaiseksi
hyvinvointivaltioksi.
OSAAVA PÄÄTTÄJÄ
TAKAISIN EDUSKUNTAAN
JUHA HAKOLA
Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001
www.juhahakola.fi
Entiseen loistoonsa kunnostettu satamajäänsärkijä s/s Turso on yksi
66-vuoden ?lainan? jälkeen takaisinostettu vanha sotakorvausalus.
Maksaja: Paula parlamenttiin -yhdistys
Nro 15 ? 17.4.2015
?Juha kantaa vastuuta
ja välittää?.
- Valtioneuvos Riitta Uosukainen
?Juhan kaltaista
turvallisuuden asiantuntijaa
tarvitaan eduskuntatyössä?.
- Kansanedustaja Ilkka Kanerva
46
Helsingin poliisin ylikomisario, hallintotieteiden maisteri,
kaupunginvaltuutettu, kiinteistölautakunnan puheenjohtaja.
HELSINKILÄISTEN HYVÄKSI
Ilmoituksen maksoi Juha Hakolan tukiyhdistys
21.50
Lauttasaari
10
Över 70 år har gått sedan skolfotot togs mitt i brinnande krig. Heidi Rönneberg,
Olle Lindgren, Ulla-Brita Ruuskanen och Rolf Bergman öppnade minnenas
skattkista när de såg skolfotot där de finns med. Jackie Limnell hittade inte sig
på skolfotot. Kanske jag var sjuk, funderade han.
Drumsö folkskola 1943. Den fruktade läraren ?Skägget? Häggström längst till höger.
Arkivbild.
Drumsögänget
Drumsögänget från
gamla tider har träffats varje år under
tjugo års tid. Årets
träff hölls den 8 april.
V
Text och foto Benita Ahlnäs
isst har många
gnolat på visan
?those
were
the days? i den
svenska versionen ofta framförd av Anita
Lindblom. Det händer att gränserna mellan gången tid och nutid suddas ut. Det har sagt att ett
sekel är ett vingslag i tidens flykt.
Och, vad är då ett drygt halvsekel? Ett andetag, kändes det för
Drumsögänget från gamla tider
som i april samlades till sin årliga
träff. Det var Ulla Virtanen som
för över tjugo år tyckte att gamla
Drumsöbor, från tiderna innan
bron kom år 1935, kunde samlas
till informella pratstunder i tecknet av gamla minnen. Nu har Ulla gått ur tiden men hennes bror
Jackie Limnell och många med
honom har fortsatt med att öppna
minnenas skattkista. Var det bättre förr eller är det bättre nu? Det
var en av de många frågorna som
ventilerades vid långbordet där
det var svårt att få sin röst hörd.
Årets träff hölls den 8 april på
det havsomflutna Blue Peter som
var en perfekt inramning. Femton
personer hade mött upp. Bland
veteranerna fanns Heidi Rönneberg (född Sjöberg), Drumsöbo
sedan 1932 och Ann-Maj Ginman (född Nyberg) som också
har förblivit Drumsö trogen. Olle
Lindgren och Jackie Limnell har
förblivit vänner sedan mötet på
skolgården då Jackie välkomnade
Olle med: ?Vill du ha på käften??
För att komma bort från sorlet
flyttar de sig till ett separat bord
för fortsatta diskussioner på tumanhand.
Vid ändan av bordet har Ulla-Brita Ruuskanen (född Palin)
bänkat sig med Boris Petroff,
Rolf Bergman och Inga-Lill Taipola (född Sandström). Ulla-Brita har medfört ett skolfoto med
klasserna 1-4 i Drumsö folkskola anno 1943 med den fruktade
läraren ?Skägget? Häggström.
Hans bestraffningsmetoder gick
ut på att smälla adepterna med
linjalen eller pekstickan på fingrarna. De gjorde fruktansvärt
ont. Samma uppfostringsmetoder förekom också i folkskolan på
Brändö minns Tom Wentzel som
säger sig fortfarande ha ont i handen.
Klassfotot väcker också andra
minnen. Heidi Rönneberg som
representerar en äldre årgång
minns, som om det var i går, när
vinterkriget bröt ut i november
1939. Lärarinnan Ester Strömberg (senare Nummi) hade sett
till att skolbarnen hade en lite
väska med förnödenheter som
kunde behövas när det blev
alarm. Heidi berättar att det gällde att springa till skogs eller till
närmaste skyddsrum.
?Vi hade blivit lärda att ha en
käpp i munnen så att tungan inte
skulle bli i kläm när granaterna
kreverade.?
Kerstin Poutanen (född Wahlsten) hade med sig gamla foton
som livligt kommenterades. Hon
och jag var klasskamrater i tredje klassen med Svea Gustafsson
(senare Blomqvist) som lärare.
Kerstin hör också till dem som
har stannat kvar på Drumsö. Jukka Kivi, född år 1941, berättar att
han började i en svensk klass för
att senare fortsätta skolgången
på finska. De svenska och finska
klasserna var inrymda i samma
byggnad från 1930-talet vid Tallbergallén. Jag minns inte att det
skulle ha förekommit några språkgräl men nog försvarandet av de
egna reviren oberoende av språk.
Ulf Palin och Ann-Maj Ginman
bodde i gårdarna intill varandra.
Drumsös skyskrapor kallades sjuvåningsbyggnaderna för. Fastig-
Nro 15 ? 17.4.2015
Gamla Drumsöbor
minns tider när familjen
Tallberg bodde på gården
och gårdens kor betade
intill höghusen vid Karlavägen.
heterna, planerade av arkitekten
Else Aropaltio, blev inflyttnings
klara 1939.
Karin Forsström och Monica
Pakalén deltog i de livliga diskussionerna om gamla tider och
nya tider. De som många funderar
över är hur det ska bli när metron
kommer och huruvida det kommer att ske på lokaltrafikens bekostnad. Busslinjen 20 hoppas
man att åtminstone blir kvar och
att ändhållplatsen kommer att
förbli Svenska teatern. T-bussarna
hoppas man också på att ska trafikera längs Drumsövägen. Drumsö
gårds fortbestånd är en viktig fråga
inte minst för gamla Drumsöbor
som minns tider när familjen Tall
berg bodde på gården och gårdens kor betade intill höghusen
vid Karlavägen. Och hur ska det
bli med vattentornet?
Nästa träff är onsdagen den 12
april 2016 klockan 13 på Blue Peter.
Heidi Rönneberg är Drumsöbo sedan 1932. Här med Olle Lindgren, även han är gammal Drumsöbo.
Nro 15 ? 17.4.2015
30.4. ilmestyvän
Lauttasaari-lehden
teemana on KOTI:
asuminen, sisustaminen
ja rakentaminen.
Alan toimijoille ilmoitushinnoista kampanjatarjous!
Tiedustelut ja tilavaraukset osoitteesta
seura@lauttasaari.fi.
Lauttasaari
11
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN
RAUTAINEN OSAAJA EDUSKUNTAAN
SEIJA MUURINEN
Terveystieteiden tohtori, sairaanhoitajadiakonissa, kaupunginvaltuutettu, sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtaja
Monipuolinen käytännön työkokemus
Suosittelevat mm. europarlamentaarikko Sirpa
Pietikäinen, professori Sirpa Asko-Seljavaara
ja ekonomisti Hannele Luukkainen
?Tällaista huippuasiantuntijaa
eduskunta tarvitsee?
54
www.seijamuurinen.net
Maksan ilmoituksen itse
Vankkaa asiaa Lauttasaaresta
Lauttasaari-Seura myy Lauttasaari-aiheisia kirjoja Punaisessa Huvilassa. Tervetuloa ostoksille!
Lauttasaari-Seura ry
Punainen Huvila
Kauppaneuvoksentie 18
lYk:n kasvatti eduskuntaan!
Markku
SaarikangaS
iso mies ? suuri sydän
Helsinki
Copyright: Toto Fogelberg-Kailan perikunta
Pekka Puupää
172
- piirsi
Ville Elomaa:
Saarielämää -kuvia
Lauttasaaresta 1890-1939
35 euroa, jäsenhinta 30 euroa
Kai. R. Lehtonen:
Lauttasaari ennen metroa
25 euroa
Avoinna:
maanantaisin
klo 9.30-16.30