• 16.2.22 Nro 7 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Kylmän veden lumo Lauttasaari on kuin luotu talviuintiin. Mahdollisuuksia avantouintiin on mukavasti, ja saaren eteläpuolella jäitä ei talvella välttämättä ole lainkaan, mutta kylmää merivettä yllin kyllin. Tapasimme saaren kylmävesiuimareita meren äärellä. ”Avannosta nousee iloisia ihmisiä”, he sanovat. Ja jos ennen uintia jännittää: ”Pitää vain ajatella, että nyt mä meen, hitto soikoon!” s. 6-7 TULE MUKAAN RAKENTAMAAN HELSINGIN PARASTA KAUPUNGINOSAA! Toimintamme tarvitsee nyt lisää aktiiveja Tule mukaan ja auta Lauttasaari-Seuraa toteuttamaan asukkaiden ideat yhteiseksi iloksi ja hyödyksi. Liity jäseneksi: lauttasaari.fi > Lauttasaari-Seura > Liity jäseneksi IDEASTA INNOVAATIOKSI Viihtyisä ja turvallinen kaupunginosa r akennetaan yhdessä -50 % iPhonet -30 % Androidit Puhelimien akunvaihdot alessa 6.3. asti! Tervetuloa Lauttasaaren uuteen myymälään, Kiviaidankatu 2. Avoinna arkisin klo 10-18. Saari & Kallio Oy LKV Lauttasaarentie 16, 00200 Helsinki Puh. (09) 622 4141 lauttasaari@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-lauttasaari OSTAJIA VALMIINA! Meillä on parhaillaan 10 ostotoimeksiantoa 1-5h asuntoihin Lauttasaaressa. Sinunkin kodillesi saattaa siis olla jo ostaja valmiina, soita ja kysy lisää: Susan Hyvösen asiakkaat etsivät n. 150-200m2 RT, 3h+k ja ahp uudemmasta yhtiöstä sekä 2-3h KT hissillisestä yhtiöstä Soile Varpusen (puh. 050?3231773) asiakkaat etsivät Vattuniemestä 3-4h ja Lauttasaaresta 3h ja 4-5h asuntoa Eero Heinon (puh. 050?5151801) asiakkaat etsivät 4h parvekkeellista asuntoa hissillisestä talosta Ulla Pöyhösen (puh. 0400?512487) asiakkaat etsivät 3-5 h asuntoa (yli 90 m2, erillinen keittiö)) Mia Lindbergin (puh. 044?3817771) asiakkaat etsivät 3-4h rivitai kerrostalokotia Nina Björklundin (puh. 050?5705939) asiakkaat etsivät metron läheisyydestä 1-2h asuntoa Myyjälle ei kuluja, ostaja maksaa välityspalkkion! TO I M E KS I A N TO RE/MAX Casa Alto | Casa Alto Oy LKV www.remax-casaalto.fi Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu Kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi Välitän Lauttasaaresta Lauttasaaressa vuodesta 2007 Lauri Tehokkainta asuntokauppaa Lauttasaaressa! RE/MAX Casa Alto | de Prado Solutions Oy Laivurinrinne 1, 00120 Helsinki +358 (0)40 518 6949 Suomi, Svenska, English rene.messiadeprado@remax.fi Tunnen Lauttasaaren vuosien kokemuksella ja Suomen RE/MAXketjun parhaaksi valittuna välittäjänä tiedän, kuinka jokaiselle asunnolle löydetään oikea ostaja. René Messia de Prado LKV / KIAT / franchising-yrittäjä Uudiskohdemestari NHS www.renedeprado.fi Käy katsomassa palautteet asiakkailtani: https://rem.ax/messiadeprado Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Katajaharjuntie 17, 1h, kk, kph 25,5 m² Kauniisti remontoitu 2. krs. valoisa loistava pohjainen rauhallisen sisäpihan puoleinen ihastuttava ensiasunto. Heti vapaa. Hyvin hoidettu peruskorjattu yhtiö, hissitalo. Vhp. 225 000 € E= G 2018
• Helsingin Satama esitteli satamatunnelin suunnitelmia maanantaina Lauttasaari-Seuralle. Tunnelin on tarkoitus johtaa Länsisataman henkilöautoja raskasliikenne Länsiväylälle Salmisaaressa. Teknisen johtajan Pekka Hellströmin mukaan satamatunneli voitaisiin toteuttaa aikaisintaan vuosina 2025–2027 luvista ja kaavoituksesta riippuen. Tunnelin länsisuun sijainnille on vielä monia vaihtoehtoja Salmisaaressa, mutta kesällä vaihtoehdot rajautuvat kolmeen. Vastikään käynnistyneessä Länsiväylän osayleiskaavan valmistelussa tarkastellaan Länsiväylän kehittämismahdollisuuksia maankäytön näkökulmasta. Väylän kehittäminen tasoliittymin ja liikennevaloin katumaisena liikenneyhteytenä olisi Helsingin sataman projektipäällikkö Sakari Montosen mukaan sataman näkökulmasta mahdoton ajatus. ”Liikennevalot jonouttaisivat satamaliikenteen tunneliin”, hän sanoo. Länsiväylän kokonaisliikenteestä Länsisataman raskas liikenne on tällä hetkellä kaksi prosenttia. Satamatunnelin myötä sen arvioidaan nousevan kolmeen prosenttiin. PS PÄÄKIRJOITUS 2 16.2. 2 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A Ajassa 16.2.2022 Nro 7 LUKU LAUTTASAARESTA ?? 43 etua taskuun. Lauttasaari-Seuran henkilöjäsen saa tänä vuonna kymmeniä merkittäviä etuja saarella toimivista liikkeistä, ravintoloista ja palveluista. Seuraan liitytään osoitteessa lauttasaari.fi. Sitten jäsenkortista kuva kännyyn ja etuilemaan. Yhdenkin edun hyödyntäminen voi kattaa 30 euron jäsenmaksun. PS Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L AU T TAS A A R I 7032 7032 e/m2 e/m2 Vanhojen osakehuoneistojen keskineliöhinta vuonna 2021 postinumeroalueella 00200. Lähde: Tilastokeskus PETE SUHOINEN Länsiväylän kaavaratkaisu on vaikea yhtälö Nyt on syytä nostaa hattua kaupungin virkahenkilöstölle Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan taustoittamisesta. On epätavallista, että kaupunki järjestää tilaisuuden kaavoituksesta näin varhaisessa vaiheessa. Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmä esitti toiveen tilaisuudesta, kun virkavalmistelijat esittelivät kaavoituksen tilannetta ryhmälle viime joulukuussa. Ellei tilaisuutta olisi saatu aikaan, seura olisi järjestänyt sen. Hienoa, että virkahenkilöstö esitteli monipuolisesti kaavaratkaisussa huomioon otettavia vaikutuksia. Pohjoisen Lauttasaaren arvokkaat linnusto-, metsäja lepakkoalueet todettiin, jopa Kasinonrannassa tehtyä liito-oravahavaintoa pidettiin luotettavana. Länsiväylän eteläpuoleinen Lauttasaari on maakuntakaavassa kulttuurisesti ja maisemaltaan arvoaluetta. Myös eri kaavaratkaisujen hiilijalanjälki selvitetään. Vaikka Länsiväylän osayleiskaavaa tarkasteltiin omana kokonaisuutenaan, se on oleellinen osa yleiskaavan toimeenpano-ohjelmaa, jota Helsinki parhaillaan päivittää. Vuoden 2017 ohjelmassa Länsiväylä oli viimeiseksi toteutettava alue. Luonnoksessa, joka on kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä, se on muutettu ensimmäisenä toteutettavaksi. Yleiskaavan 2016 asukasmäärätavoitteita ei arvioida uudestaaan, vaikka Helsingin vetovoima on ainakin tällä hetkellä heikentymässä. Aikaistamisen mahdollistavat maakuntakaava 2050 ja periaatepäätös satamatunnelista. Ne mainittiin viime torstain tilaisuudessakin. Toimeenpano-ohjelmasta löytyvä perustelu Länsiväylän ympäristön houkuttelevuudesta sijoittajien, rakentajien kuin asukkaiden ja yritysten näkökulmasta, sekä alueen huomattava kerrosalapotentiaali, jätettiin mainitsematta. Ohjelmaa varten laaditussa monikriteeri-indeksitarkastelussa Länsiväylän ympäristössä on korkean kriteerin alueita, jotka ovat Helsingin kaupungin tulojenkin kannalta tärkeitä. Vaikka virkahenkilöstö vakuutti, että tässä vaiheessa kaavalle ei ole asetettu asukasmäärätavoitetta, on selvää, että osayleiskaava tulee mahdollistamaan Lauttasaareen uutta rakentamista. Minne ja miten paljon, bulevardi vai katettu moottoritie, ratkeaa aikanaan skenaarioiden myötä. Pidetään mielessä lupaus, että me nykyiset saarelaiset voimme osallistua myös skenaariotyöskentelyyn. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja Saara Saare laine n Neljä uutta kerrostaloa Katajaharjuun TEKSTI Katja Pesonen Katajaharjussa on neljällä tontilla meneillään asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa neljän uuden viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen tonteille. Tontit sijaitsevat Katajaharjuntien ja Luoteisväylän risteyksessä osoitteissa Katajaharjuntie 23 ja 25 sekä Luoteisväylä 35 ja 37. Osoitteissa Katajaharjuntie 23 ja 25 ja Luoteisväylä 35 on nykyisin 60-luvulla rakennetut kolmikerroksiset asuinkerrostalot, osoitteessa Luoteisväylä 37 on yksikerroksinen 60-luvun omakotitalo. Rakennukset purettaisiin uusien talojen tieltä. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa ja kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan hakemuksesta. ”Rakennusmassat porrastetaan niin, että kadun varressa rakennus on kolmikerroksinen ja hieman taaempana rakennus nousee viisikerroksiseksi. Rakennusten väleihin sekä rakennusten ja kadun väliin istutetaan puita. Julkisivut ovat tiiliverhoiltuja. Taloihin tulee yhteensä arviolta 60 asuntoa. Autopaikat sijoittuvat kellariin rakennusten ja pihakannen alle”, kertoo Helsingin kaupungin arkkitehti Miika Vuoristo. Nykyisten rakennusten purkaminen voisi hänen mukaansa alkaa aikaisintaan kesällä 2023. Varsinaisesta rakentamisaikataulusta päättää tontin omistaja. Suunnitelmien osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineistoa on esillä 21.2.–18.3. Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a, sekä verkkosivuilla. Mielipiteet tulee esittää viimeistään 18.3. mennessä joko kirjallisesti osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi. Karttakuva suunnittelualueesta. HELSINGIN KAUPUNKI Länsiväylän tasoliittymät ”mahdoton ajatus” Helsingin Satamalle Satamatunnelin yksi mahdollinen ulostulo Salmisaaressa. RAMBOLL Kahvilayrittäjä ja ikuinen filosofi on poissa TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Lukuisat lauttasaarelaiset muistavat Tuula Leppälän, Mutteri-kahvilan äidin, jonka ympärillä tuntui väreilevän lämmin ja valoisa aura. Tuula Leppälä kuoli 16. tammikuuta 77 vuoden iässä Parkinsonin taudin uuvuttamana. Vaikka Tuula tunnetaan kahdesta, Helsingin kahvilakulttuuriin merkittävästi vaikuttaneesta kahvilastaan, Mutterista ja Kaivopuiston Kahvila Kompassista, harva ehkä tietää, että alkuperäiseltä ammatiltaan Tuula oli opettaja. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja oli myös yksi ensimmäisiä opinto-ohjaajia Suomessa. Työuransa hän aloitti opettajana Korson koulussa. Opettajuus vaihtui rakennuttajan hommiin 1989 ja hän alkoi aviomiehensä Pertti Leppälän kanssa ostaa tontteja ja urakoimaan niille paritaloja. 1990 lama vei kuitenkin pariskunnalta lähes kaiken, myös halun jatkaa rakentamisyrittäjyyttä. Rankasta kokemuksesta pariskunta selvisi sitkeydellä ja uusiutumiskyvyllä alaa vaihtaen. Syntyi idea omasta kahvilasta. Ensimmäinen niistä oli Kahvila Kompassi. Sen rungon he rakensivat Sipoossa ja toivat sen Kaivopuistoon 1994. Ihmiset ottivat sen heti omakseen. Elettiin vuotta 1995 ja Tuulan poika Tommi Leppälä muistaa kuinka äiti soittaa ja pyytää innoissaan häntä katsomaan uutta hankintaa. Se oli Mutteri. ”Se oli ihan kamala, ränsistynyt mökki, jossa oli röökinsavua joka paikassa ja se oli vajoamassa maan alle. En halunnut loukata heitä ja Seuraava lehti ilmestyy 2.3. – sujuvaa hiihtolomaa! Lööppi kutsuu poimimaan lehden noutopisteistä taas maaliskuun alussa. Seuraava Lauttasaari-lehti ilmestyy hiihtolomaviikon jälkeen keskiviikkona 2. maaliskuuta. Hiihtolomaa kelpaa viettää pulkkamäissä ja Pyrkän jäillä, ei niinkään merijäillä. Mikäli sade ei syö, Pajalahden puistosta löytyy ensi viikollakin 770 metrin pituinen söpö latu. Sen kokonaisnousu on 9,5 metriä. Jos lähialpit kiinnostavat, Peuramaalla pääsee lauttasaarelaisen hiihdonopettajan Marja Salokankaan oppiin. Avaimia avantouintiin löydät tästä lehdestä. PS Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry J U L K A I S I J A L A U T T A S A A R I S E U R A – D R U M S Ö S Ä L L S K A P E T R Y S e u r a a v a l e h t i i l m e s t y y 2 . 3 . S A A R E N O M A L E H T I . J O K A K E S K I V I I K K O . SUOMEN PARAS kaupunginosalehti 16.2. 2022 KYLMÄN VEDEN LUMO ESSI UNKURI Sehän on Miss Suomi! Saaren avantoilmiö ihastuttaa SUURPOMMITUKSET -44 IT-pattereiden totiset paikat KASVOT
• TEKSTI Pete Suhonen KARTTA Marja Lahtinen Kaupunki järjesti Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan valmistelusta asukasillan viime torstaina. Kaava vaikuttaa koko Lauttasaareen, ja erityisesti sen pohjoisosaan, jota Länsiväylä halkoo. Tilaisuudessa yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala lupasi, että asukkaat pääsevät aidosti osallistumaan kaavan valmisteluun sen eri vaiheissa. ”Tiedotamme aina, kun uutta on. Tarpeen mukaan järjestämme keskustelutilaisuuksia”, Rajala sanoi. Länsiväylän moottoritielle on kolme perusvaihtoehtoa. Ääripäät ovat Länsiväylän säilyminen moottoritienä tai sen muuttaminen kaduksi. Puolivälin vaihtoehto olisi nopeusrajoituksen laskeminen väylällä. Satamatunneli, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa syöttää satamaliikennettä Länsisatamasta Länsiväylälle, lisää osaltaan väylän liikennekapasiteetin tarvetta. Tunnelin Länsiväylän puoleisen ulostulon sijainti on vielä auki. Vaihtoehtoja Salmisaaressa on useita, Rajala sanoi. Mahdollisten lisäasukkaiden tuoma kuormitus alueen virkistysja ulkoilualueille on Rajalan mukaan tiedostettu. Asukaslisäys toisi kuitenkin lisää palveluita, hän muistutti. Osayleiskaavalle ei hänen mukaansa ole olemassa asukastai työpaikkamäärätavoitteita. ”Tarkoitus on, että meillä on vapaat kädet suunnitella tulevaisuutta.” Pohjois-Lauttasaaren kulttuuriarvot ovat kaupungin tiedossa, ja niistä luvattiin lisäselvityksiä. Myös ilmastovaikutuksia, kuten liikenteen ja rakentamisen päästöjä, tutkitaan. Rajala ei vastannut suoraan, aikooko Helsinki selvittää myös infran rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Lauttasaarelaisten laajasti vastustamien merentäyttöjen mahdollisuutta Pohjois-Lauttasaaressa puntaroidaan. ”Testaamme, mitä hyötyä niistä voisi olla. Sen pohjalta haarukoidaan, mikä olisi järkevää”, Rajala muotoili. Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ja kaupunkiympäristötoimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) ovat aiemmin kertoneet Lauttasaari-lehdessä vastustavansa meritäyttöjä Pohjois-Lauttasaaressa. Nyt käynnistymässä on Länsiväylän ympäristön skenaariovaihe. Sen antiin perustuen kaupunki alkaa valmistella kaavaluonnosta ensi vuoden alussa. Luonnos valmistuu myöhemmin samana vuonna. Kaavaehdotus saataneen nähtäville vuonna 2024, ja sen vahvistamisen aika olisi vuonna 2025. Mikäli kaavasta kuitenkin valitetaan hallinto-oikeuteen, mahdollinen rakentaminen tuskin alkaisi ennen 2030-luvun vaihdetta. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 3 16.2.2022 Nro 7 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Mantelimassa vai hillo? Victor ”Ehdottomasti hillo laskiaispullaan. Se on se ainoa oikea tapa. Hillon pitää olla vadelmahilloa, ei mansikkahilloa. Olen joskus tehnyt pullia itse. Laskiaispullien pitää olla konditoriasta, kauppojen pullat harvoin ovat niin maukkaita.” Maria ja Juho ”Vadelmahillo, ja kahdessa osassa. Kummallekin puolelle täytettä. Sillä tavalla kerma ei leviä ja saa enemmän täytettä per puolikas”, sanoi Juho. ”Olen gluteenittomalla ruokavaliolla ja teen pullat usein valmiista taikinasta tai ostan konditoriasta”, kertoi myös vadelmahillon ja kahden puolikkaan kannattaja Maria. Anneli ”Tykkään molemmista, mutta viimeksi söin mantelimassalla. Teen välillä niin, että ostan pullat valmiina, mutta laitan itse hilloa ja mansikkahilloa väliin. En ole ikinä yrittänytkään syödä siten, etteivät kermat valuisi välistä.” Tuula ja Elis ”Hillo, koska se on makeampaa. Emme ole miettineet miten se kerma pysyisi aisoissa, kun pullaa haukkaa”, Elis kertoi. Tuula pitää enemmän mantelimassasta. ”Se on ihanaa, ja se ainoa oikea tapa.” Merentäytöt mainittu – osayleiskaavan valmistelu alkoi Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaa valmistellaan kaupungin mukaan puhtaalta pöydältä. Lauttasaari-Seura kokosi esiselvityksen Länsiväylän ympäristön arvokohteista. Teams-asukasillassa oli vajaa sata osallistujaa. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta voi antaa mielipiteen 28.2. asti. Asukasilta tallenteena YouTubessa Asukasillassa kuultiin myös Lauttasaari-Seuran puheenvuoro. Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän puheenjohtaja Katri Penttinen esitteli Länsiväylän ympäristön arvokohteita, vaati sujuvan liikenteen turvaamista ja peräänkuulutti luvattua suunnittelulähtökohtaa, jossa ei ole asukasmäärätavoitteita. Lisäksi Seura edellytti kaiken rakentamisen, myös infrarakentamisen, päästöjen selvittämistä. Seuran mukaan meritäytöistä tulee pidättäytyä kokonaan. Meritäyttöjä asuinrakentamista varten vastustaa 87 prosenttia lauttasaarelaisista Taloustutkimus Oy:n vuonna 2019 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan. Lauttasaaren tiivistämistä kantakaupunkimaisemmaksi vastustaa saman tutkimuksen mukaan 83 prosenttia asukkaista. Asukasillan voi katsoa tallenteena YouTube-verkkopalvelusta Helsingin kaupunkiympäristön kanavalta. Helpoiten video löytyy, kun palvelun hakukenttään kirjoittaa ”Länsiväylän osayleiskaava”. Tallenteen kesto on noin puolitoista tuntia. Se on katsottavissa vielä reilun viikon ajan. ”Kaiken rakentamisen päästöt selvitettävä” totesin vain, että ihan jännä paikka”, Tommi muistelee. He saivat luvan purkaa sen ja rakentaa uuden. Piirustukset tekivät vanhojen valokuvien perusteella lauttasaarelaiset arkkitehdit Minna ja Martti Lukander Arkkitehtuurija muotoilutoimisto Tallista. Pertti rakensi uuden, alkuperäisen Mutterin täydellisen kopion niille sijoilleen omin käsin. ”Mutteri on neliöltään pieni, mutta henkisesti valtavan kokoinen”, Tommi Leppälä toteaa. Hän kuvailee Tuulaa ikuiseksi filosofiksi ja tiedonhaluiseksi opiskelijaksi, jonka lähestymistapa jokaista kohtaan oli humaani. Hän opiskeli homeopaatiksi, vyöhyketerapeutiksi, harjoitti chi kungia ja piti itsensä jatkuvasti kartalla henkisissä asioissa. Hän aloitti jokaisen aamun hengitysharjoituksilla, ja jos perheellä oli mitä tahansa vaivaa tai kremppaa, hän otti hoitoarsenaalinsa käyttöön. Tuula teki kaikki Mutterissa tarjolla olevat syömiset omin käsin vuosikausia. Sekä Mutterissa että Kompassissa on edelleen tarjolla Tuulan kehittämä maksamakkaravoileipä. Ruokalistan päivityksen yhteydessä se hetkellisesti kyllä poistettiin, mutta kahviloiden jatkajan, Tommi Leppälän mukaan syntyi sellainen maksamakkarakapina, ettei se kauaa ollut poissa. Tuula Leppälä näytti lahjaksi saatua kylpyankkaa Mutterin 90-vuotisjuhlissa 2017. ”Se on kannustus siihen, että pysytään edelleenkin pin nalla”, hän sanoo. Takana poika Tommi Leppälä ja tämän vaimo Pia jatkavat Mutterin perintöä. Myös heidän poikansa Miro on työskennellyt siellä.
• KASVOT 4 16.2.2022 Nro 7 PA R A S TA S a a r e l l a 1. Paseo Café & Grillin burgerit ”Todella hyviä. Siellä on myös ihana tunnelma ja Hertta-koiramme on saanut istua monesti omalla tuolilla.” 2. Myllykallion koirapuisto ”Ihana iso tila ja aina paljon koiria.” 3. Länsiulapanniemen kalliot ”Kiva laituri ja sinne paistaa mukavasti ilta-aurinko. Käymme siellä kesäisin uimassa paljon.” Kaikki hissit avoinna, rinteissä paljon lunta Lasten teemarinne ja pitkät mattohissit Kts. aukioloajat www.peuramaa.fi TEKSTI Katja Pesonen KUVA Viljami Harjuniemi/ Supervisor Media Lauttasaarelainen Essi Unkuri sai Miss Suomen kruunun kutreilleen vuonna 2021. Se oli hänen suuri unelmansa pienestä pitäen. Heillä on kotivideoitakin siitä kuinka hän kulki kruunu päässä sen ikäisenä, että osasi juuri ja juuri puhua. Essi on asunut poikaystävänsä Viljamin kanssa Lauttasaaressa nyt melkein kaksi vuotta. Perheeseen kuuluu myös jackrusselinterrieri Hertta, joka tuli heille päivää ennen muuttoprosessia. Siinä olikin kädet täynnä uuden koiranpennun ja kodin järjestämisen kanssa. Essi on menettänyt sydämensä Lauttasaarelle. Hän sanoo saaren muistuttavan hänen kotikaupunkiaan Vaasaa. Tunnelma on hieman kylämäinen ja sitten on totta kai se jatkuva merituuli, joka pitää ilman raikkaana kesäisin ja karaisee talvisin. Lauttasaaresta kodin löytyminen oli hänen mukaansa vähän sattumaa. ”Täältä löytyi tosi kiva kämppä ja olimme katsomassa sitä Viljamin kanssa. Kesä oli tulossa ja kun kävelimme alueella ja näimme saaren tosi hyvän tunnelman sekä sen, että täällä oli paljon lapsiperheitä ja koiria, laitoimme heti nimen paperiin”, hän muistelee. Essi ei ole huomannut, että häntä erityisesti saaren kaduilla tunnistettaisiin. ”Lähinnä minulle tullaan juttelemaan sen takia, että meillä on koira”, hän nauraa. Essi on tyytyväinen, että Miss Suomi -kisoissa on nykyään osa-alueita, joissa ei arvioida osallistujien ulkonäköä lainkaan. ”Tuomaristossa istuu eri alan ammattilaisia ja siellä haetaan persoonaa, joka tietää mitä haluaa ja jonka osaaminen on monipuolista.” Essi todellakin tietää mitä haluaa. Hänellä on selkeät päämäärät ja paljon unelmia. ”Haluan tehdä tv-töitä, näyttelijäntöitä ja juontotöitä sekä tv:ssä että tapahtumissa. Yksi suuri unelmani on olla kilpailijana Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa”, hän hymyilee. Haaveita on paljon jo toteutunutkin. Juontokeikkoja on ollut mukavasti korona-ajasta huolimatta ja hän on näytellyt jo Rantabaarissa ja juuri ulos tulleessa Salattujen elämien jaksossa. Yhdet neuvottelut ovat käynnissä erääseen muuhunkin tv-ohjelmaan. ”Olen aina tiennyt, että näytteleminen on se minun juttuni”, hän toteaa. Viihdemaailmassa oli eräässä vaiheessa keskustelua siitä, onko Suomessa jo liikaa erilaisia kykyja laulukisoja maan pieneen kokoon nähden, sillä kaikille ei riitä tasaveroisesti töitä. Misseillä ei Essin mielestä ole samaa vaaraa. ”Toki missejä yhdistää se, että haluamme esiintyvälle ja viihdealalle, mutta vaikka uusia missejä tuleekin lisää joka vuosi, meidän ei silti tarvitse olla kaikkien tietystä muotista ja tehdä samoja asioita. Kun katsotaan edeltävien vuosien Miss Suomia, olemme kaikki hyvin erilaisia keskenämme”, Essi sanoo. Sosiaalisen median presenssi on nykyään jo välttämätön osa sekä itsensä että yrityksensä markkinointia. Sitä se on myös Essille. Essin tradenomin koulutus ja pääaine markkinointi ovat hyödyksi hänen työssään itsensä brändäämisessä. Kuten muillakin yrittäjillä, myös Essillä työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy helposti. ”Olen huono erottamaan työn ja vapaa-ajan, mutta nyt kun teen toistaiseksi paljon töitä kotoa käsin, yritän rakentaa rutiinia, johon kuuluvat selkeämmät aikataulut.” Hänelle vapaa-ajan parasta rentoutumista ovat telkkari, lenkkeily koiran kanssa ja tanssi. Hän on aikoinaan harrastanut kilpatanssia ja hip hopia, jossa osallistui jopa Street SM-kisoihin. Nykyään hän tanssii commercial heelsia. ”Sohva ja tv saa aivot narikkaan. Minulle käyvät ihan kaikenlaiset sarjat sairaalasarjoista rikossarjoihin ja romanttisiin komedioihin.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Essi Unkuri on saaren aito kruunattu Miss Suomi Essi Unkuri löysi kodin Lauttasaaresta vähän kuin vahingossa, mutta on nyt menettänyt sydämensä saarelle. Miss Suomi Essi Unkuri nauttii saaren luonnosta. ”Koiran kanssa se on tärkeää. Täällä on ihanat puitteet ulkoiluun oli sitten kesä tai talvi.”
• Nam! 5 16.2.2022 Nro 7 LIITY NYT HYVÄÄN SEURAAN! MAINOSTA LAUTTASAARI-LEHDESSÄ KUN HALUAT TAVOITTAA LAUTTASAARELAISET Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry MAINOS T =Takeaway KK =Kotiinkuljetus ravintolalta RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35€ + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Leena Valtola 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi. RAVINTOLAOPAS Sinisimpukat Paseon tapaan, pienet 15,40€ / isot 19,80€ VIIKON SUOSIKKI W = Kotiinkuljetus Wolt.fi F = Kotiinkuljetus Foodora.fi Päivällisravintola Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Limone Nahkahousuntie 1 limone.fi 050 562 5010 Italialainen mutkaton ja hauska trattoria Nahkahousuntien ja Vattuniemenkadun kulmassa. Keittiössä aitosisilialaista osaamista. Lounas arkisin klo 11-15. Kestosuosikki: Di Parma -pizza ja Katkarapupasta. T F W ma-to 11-21 pe-la 11-22 su 12-21 Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W ma-pe 11-19 la-su 12-20 Persilja Tallbergin puistotie 1 ravintolapersilja.fi 09 621 6727 ma-pe 10.30-22 la 12-22 su 12-20 Tunnelmallinen perheravintola välimerellisellä keittiöllä. Arkisin runsas noutopöytälounas klo 15 asti ja viikonloppuisin monipuolinen brunssi klo 12-16. Päivällisellä ala carte-listan herkut, myös pizzoja. Kestosuosikki: naudan sisäfilevarras. T W Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W ti-pe 16-21 la 14-21 su 14-20 Louis Kiviaidankatu 9 044 9857 663 ravintolalouis.fi Vattuniemen välimerellinen ruokaravintola, jonka herkut valmistetaan puuhiiligrillissä. Listalta löytyy pihvejä, burgereita, pizzaa ja döneriä eli varmasti jokaiselle jotakin. Annoksiin kuuluu monipuolinen salaattibuffet. Lounastarjoukset klo 10.30-14. Kestosuosikki: chevre-kanasalaatti T F W ma-to 10.30-21 pe 10.30-22 la 11-22, su 11-21 Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihtoehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T ma-pe 10.30-14 Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma-to 9.30 20 pe 9.30 21 la 10 21, su 10 19 Lounas klo 11 14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja Paseon Gelato. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma-pe 11-14.30 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11-14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Paseo Café & Grill Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma-pe 11-14.30 Saaren merellisin ravintola HSK:n satamassa. Lounas (klo 11-14) pöytiintarjoiltuna sisältää salaatit, itseleivottua leipää ja kahvin. Perhepakkaukset ja päivän annokset verkkokaupasta bluepeter.fi; maksuton kotiinkuljetus saarella. Juhlatila ja iso terassi meren äärellä. T W Korat Café Gyldenintie 9 koratcafe.fi 050 3135 889 Aitoa thaimaalaista kotija katuruokaa. Tulista ja miedompaa, myös vegeä ja vegaanista. Lounas noutopöydästä klo 11-14.30. Ala carten takeaway-hinnat -10%. Keittiö sulkee 20.30. Kestosuosikki: curry-annokset. T ma-pe 11-21 la 12-21 su suljettu Makers Kahvila Heikkiläntie 10 www.makerskahvila.com 040 360 8808 Lauttasaaren oma olohuone, jossa tarjolla bageleita, raakakakkuja, laskiaispullia ja muita kahvilatuotteita. Lounaalla keittoa, vohveleita, salaatteja ja VESTO-pastaa. Panostaa vegaaniseen ja gluteenittomaan tarjontaan. Kestosuosikki: Fetasalaatti Makersin Vestolla ja kauraleivällä. T F W ma-pe klo 9-15 Nam! Tarvitsemme Hairspot Lauttasaarentie 12 (09) 6212 535 hairspot.fi hiusväri– hiusväri– ja leikkausja leikkausmalleja malleja Wellan värikoulutukseen 2.3. liikkeeseemme. Asiakkaalle palvelu –50% Tule näyttäytymään tai laita kuva info@hairspot.fi Lauttasaari-Seuran henkilöjäsenten 43 jäsenetua osoitteessa lauttasaari.fi Lauttasaaren lääkäriasema | Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki e-mail: info@saaristolaakarit. | www.saaristolaakarit. Kaikki rokotukset Arkisin klo 14-17 ilman ajanvarausta! 0200 200 33 Ajanvaraus: Ma-Pe klo 9-17, La 9-12 (vain pvm) • Yleisja erikoislääkärit • Laboratorio & ekg • • Rokotukset • Pattipoliklinikka • Tapaturmien hoito • Terveystarkastukset • Saaristolääkäreiden lääkäriasema on avattu! • Lauttasaaren lääkäriasema •
• TEKSTI ja KUVAT Katja Pesonen Vesi on 0,1 asteista. Pohjoiskaarella tulee, kuten aina. Laura Kokkosta se ei haittaa. Hän riisuu lämpimät ulkoiluvaatteensa, ottaa hyisen tuulen vastaan pelkässä uimapuvussa ja laskeutuu sen kummempia miettimättä – tai edes pysähtymättä – laiturilta alas veteen. ”Kun on avannossa, sillä hetkellä kaikki pysähtyy. Minulle se on meditaatio. Silloin en ajattele mitään muuta”, hän sanoo. Kokkonen kertoo olleensa koko elämänsä kylmänarka. Hänen vanhempansa sen sijaan ovat harrastaneet avantouintia pitkään ja hän halusi itsekin aina kokeilla. Kun tammikuussa 2021 perustettiin Facebookiin Lauttasaaren kylmävesiuimarit -niminen ryhmä, hän liittyi siihen. ”Kerran sitten kävelin koiran kanssa Länsiulapanniemen rannassa, kävin kurkkaamassa jäässä olevaa reikää ja päätin, että nyt tämä alkaa!”, hän heläyttää. Ensimmäisillä uintikerroilla hän kastautui rauhallisesti veteen vyötäröön asti tehden hengitysharjoituksia. ”Tottumattomalla henki voi salpautua eikä siellä silloin pysty olemaan. Rauhallisesti hengittäen viestii keholle, että ei ole hätää, kaikki on hyvin.” Vuoden aikana hän on huomannut, ettei ole enää niin kova palelija kuten ennen. ”Ilmeisesti ääreisverenkiero on parantunut. Saatan talvellakin olla käyttämättä sukkia kengissä ulkoillessa. Lisäksi kausiflunssailu on loppunut. Kärsin myös migreeneistä ja olen huomannut sen, että jos migreenikohtaus ei ole vielä paha vaan vasta alkamassa, pulahtaminen kylmään veteen auttaa”, hän kertoo. Sahalla avanto auki Kokkosen esiin ottama Lauttasaaren kylmävesiuimarit -ryhmän perusti Anne Laakso tammikuussa 2021. ”Idea tästä heräsi, kun korona iski 2020 ja uimahallit ja muut uimapaikat, kuten Humaus ja Suomen Saunaseura menivät kaikki kiinni. Jatkoin silti itsekseni uimista, kunnes tammikuussa 2021 oli niin kovat pakkaset, että merivesi jäätyi ja tarvittiin joukkovoimaa. Päätin viimein pistää ryhmän pystyyn ja siihen tuli saman tien useita satoja jäseniä ja nyt meitä on melkein tuhat”, Laakso kertoo. He pitävät yhteisvoimin avoinna kahta avantoa Lauttasaaressa. ”Toinen on tämä Pohjoiskaaren avanto ja toinen Länsiulapanniemellä. Tänä talvena ne ovat olleet koko ajan umpeutumassa, joten joku käy avaamassa niitä aamulla, joku aamupäivällä, joku iltapäivällä ja joku illalla”, Laakso iloitsee. ”Välillä käytetään vasaraa, joskus joku tässä Pohjoiskaarella asuva on tullut tänne sahan kanssa”, hymyilee Kokkonen. Mahtavuutena ryhmässä ovat jäätaiteilijat, jotka ovat tehneet avantoihin esimerkiksi sydämenmallisen avannon ja jään reunalle lumilyhdyn. Tänä aamuna joku on kirjoittanut jään lumipeitteeseen: ”Kylpyjä hyviä!” ”Ihanaa, miten hyvällä fiiliksellä jengi on mukana! Tämä on ollut monelle henkireikä kaikkien paikkojen ollessa kiinni”, Laakso sanoo. Kylmävesiuimareiden yhteisölliselle ryhmälle oli tarvetta. Lauttasaaressa on kaksi seuraa, joissa kylmävesiuinti on mahdollista. Toinen on Suomen Saunaseura ry, toinen Humaus ry. Humaus ei ole ottanut uusia jäseniä korona-aikaan ja Suomen Saunaseurakin vain harvakseltaan jäsenpoistuman verran. Saunaseuraan tarvitaan myös kaksi suosittelijaa. ”Kaikilla on silti oltava mahdollisuus päästä uimaan ja liikkumaan talvellakin”, jatkaa Laakso. Kylmävesiuimareihin sekä Humaukseen kuuluva Kristiina Laanti sanoo uuden ryhmän tuoneen ensimmäistä kertaa näkyväksi sen, kuinka valtavasti Lauttasaaressa heitä on. ”Ilmeisesti täällä ovat monet hipsineet yksin uimaan ja luulleet, että heitä on vain muutamia”, hän sanoo. ”Yhteisöllisyys on ryhmässä tärkeää, sieltä voi aina kysyä uimakavereita mukaan. Ryhmähenkeen varmasti vaikuttaa sekin, että kun korona-aikana on niin paljon asioita, jotka on kielletty, tämä on sallittu. Kaikki saavat tehdä tätä”, Kokkonen jatkaa. ”Parasta siellä on yhteishenki. Moni on sanonut, että Lauttasaaren kylmävesiuimarit on paras ryhmä Facebookissa”, Laakso jatkaa. ”Kyllä sen huomaa, että avannosta nousee iloisia ihmisiä”, hymyilee Laanti. Kuin olisi rakastunut Laantin, Laakson ja Kokkosen mukaan avannosta todella noustaan hymyillen. ”Jos olen vähän ärtynyt niin aviomies sanoo aina, että käypä uimassa. Ei uinnin jälkeen mitenkään voi olla pahalla tuulella. Kuulun myös Humaukseen ja kun kävelen Veijarivuorenpuistosta kotiin niin haluaisin halata jokaista puuta ja vastaantulijaa”, Laanti nauraa. ”Eräs ryhmämme uimari sanoi, että hänellä on harrastuksen aloittamisen jälkeen koko ajan sellainen tunne kuin olisi rakastunut”, lisää Laakso. Laanti aloitti kuten Kokkonen, vanhempiensa esimerkkiä seuraten. ”Olen harrastanut tätä jo parikymmentä vuotta, joista muutaman vuoden kylläkin Etelä-Australiassa. Uskokaa tai älkää, mutta sielläkin on talviuintiseuroja. Kieltämättä nauratti uimaan mennessä, kun vesi oli vastaavaa lämpöä kuin Suomen keväällä.” Avantouinnin sanotaan aiheuttavan riippuvuutta ja kolmikko sen myöntää. Laanti sanoo sen tulevan hänelle sen tuottamasta välittömästä mielihyvästä, rentoutuneesta kehosta ja mielestä. Myös lihasjumit jäävät usein kylmään veteen. ”Itselläni on erityisesti parantunut unen laatu sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Myös polvi kuntoutui nopeammin kylmässä vedessä.” ”Aikoinaan inhosin palelemista ja kylmää enkä ikinä uinut kesälläkään. Näin korona-aikana etätöissä ollessa uinti katkaisee työn ja vapaa-ajan rajan. Kun menee veteen, joutuu lopettamaan ajattelun täysin. Siinä on tyhjennettävä itsensä, se on täydellinen meditaatiohetki”, Laakso sanoo. Tärkeintä on kuunnella kehoaan Laakso kuuluu myös Suomen Saunaseuraan ja kuvailee sen äskettäin tapahtunutta avautumista koronarajoitteista olleen riemukas kuin jouluaatto. Hän on käynyt siellä jo pitkissä sessiossa eli saunassa, sitten avannossa, taas saunassa ja sitten avannossa. Hän suosii uimista saunan kanssa. Laanti taas ui mielellään ilman saunaa. ”Itse ainakin koen, että kylmän veden tuoma mukava olo säilyy pidempään. Suuret lämmönvaihtelut rasittavat kehoa enemmän, joten itse suosin uintia ilman saunaa”, hän sanoo. He muistuttavat, että kylmävesiuinnissa tärkeintä on kuunnella kehoaan. Jokaisen kroppa on erilainen ja toimii eri tavoin. Jotkut uivat pienen matkan, toiset vain kastautuvat veteen. Jotkut ovat siellä puoli minuuttia, toiset kolme. ”Vaikka olen harrastanut kylmävesiuintia kymmenen vuotta, en lähde ikinä uimaan pidemmälle. Moni luulee, että pitää, mutta ei tarvitse. Kannattaa mennä sen ILMIÖ 6 16.2.2022 Nro 7 Arviolta noin 150 000 suomalaista harrastaa kylmävesiuintia. Kylmävesiuinnin suosio on viime vuosina kasvanut kasvamistaan ja tuntuu kuin korona-aika olisi räjäyttänyt kysynnän. Lauttasaarikin on saanut sen myötä uusia uintipaikkoja. Kristiina Laanti kertoo usein hihkaisevansa innosta avantoon mennessään. Laura Kokkonen vilvoittelee Pohjoiskaarella. Lauttasaaren kylmävesiuimareiden jäätaidetta Pohjoiskaarella. Siru matkalla uimaan sotainvalidien mökkialueen avantoon. LIISA LEVÄNEN Lauttasaaren kylmävesiuimareissa on jäätaiteilijoita. Tämä lyhty on tehty sotainvalidien mökkikylän avantoon. LAURA TARKKA ”AVANNOSTA NOUSEE ILOISIA IHMISIÄ” EEVA HELLE
• Arviolta noin 150 000 suomalaista harrastaa kylmävesiuintia. Kylmävesiuinnin suosio on viime vuosina kasvanut kasvamistaan ja tuntuu kuin korona-aika olisi räjäyttänyt kysynnän. Lauttasaarikin on saanut sen myötä uusia uintipaikkoja. ”AVANNOSTA NOUSEE ILOISIA IHMISIÄ” mukaan miten kroppa antaa myöten. Itse vain menen veteen ja hengittelen. Alussa aina kiroilin kylmyydestä, joten päätin että korvaan sen luettelemalla espanjalaisia epäsäännöllisiä verbejä”, Laakso virnistää. ”Se tässä harrastuksessa juuri on hienoa, että jokainen voi tehdä tätä omalla tavallaan. Joskus uin pienen matkan, joskus hengittelen vain paikallani vedessä ja joskus tuntuu että vain lyhyt upotus veteen riittää”, Kokkonen sanoo. ”Itse uin monta pientä ympyrää, sillä Humauksen avanto on Pohjoiskaaren avantoa isompi ja siellä on tilaa. En silti lähde mihinkään kauas. Kuitenkin kylmän veden terveysvaikutukset, kaiken sen hyvän ja hyödyn saa jo kolmessakymmenessä sekunnissa”, Laanti lisää. Laantille uinti on kokonaisuus. Hän kävelee Humaukselle Veijarinvuorenpuiston talviuintipaikalle kotoaan Tiirasaarentieltä. Matka kestää 35 minuuttia, jonka aikana hän ihailee maisemia ja kasvaa sisäinen lämpö. Sen jälkeen on kiva mennä uimaan, seisoskella hetken laiturilla, pukea ja kävellä takaisin kotiin ja saada taas mukava lämpö päälle. Näin hänelle ei tule kylmä juuri missään vaiheessa. Maisema on puolet nautinnosta Humaus ry:n Päivi Buttler ja Pirkko Tuominen ovat samaa mieltä itsensä ja kehonsa kuuntelusta. Suorittamisen halu ja toisiin vertailu on kylmävesiuinnissa unohdettava. ”Tämä ei ole näytöslaji. Ei ole paremmuuden tai huonommuuden merkki kuinka kauan vedessä on. On ehdottomasti mentävä sen mukaan mikä itsestä tuntuu hyvältä. Uintiaikaan vaikuttaa niin moni asia, ihan sekin kuinka hyvin on nukkunut”, Humauksen puheenjohtaja Buttler toteaa. ”Vastavuoroisesti tämä laji myös opettaa kuuntelemaan itseään ja kehoaan sekä arvostamaan sitä”, Laanti lisää. Ja kyllä, kylmässä uinti on kuulemma aivan eri asia kuin kylmä suihku. ”En voi olla lainkaan kylmässä suihkussa, se on inhottavaa! Tämä maisema täällä on puolet tästä jutusta. Uidessa keskityn ympäristöön ja sitten kun on kivoja ihmisiä yhtä aikaa uimassa niin pölötän heidän kanssaan. Täällä on kiva tunnelma ja hyvä henki”, kertoo Suomen Saunaseuraan myös kuuluva Pirkko Tuominen. Tuomisella on ikää 84-vuotta ja hän kiittelee kylmävesiuintia terveydestään. ”Varmasti tämä on syy siihen, että olen vielä hengissä. Vaikkakaan ei minulla muita vaivoja ole kuin laiskuus ja velttous, mutta ne paranevat kun tulen tänne. Ihokin pysyy nuorekkaana”, hän heittää. Jotkut Humauksen jäsenet ovat kertoneet erilaisten nivelvaivojen, kuten nivelreuman pysyvän ruodussa, toisella selkävaivat. Sielun ja ruumiin ravintoa Alun perin Humaus perustettiin Humallahdelle Töölöön ja se siirtyi Lauttasaareen 1957, sillä viemärivesi ajettiin Töölön vesiin. Se on Buttlerin mukaan yksi suurimmista, ellei Helsingin suurin avantouintiseura tuhannella jäsenellään. ”Tulijoita olisi paljon enemmän kuin olemme ottaneet. Korona-aikana kysyntä on ihan räjähtänyt ja sihteerimme on kovilla niiden kanssa”, Buttler sanoo. ”Toisaalta talviuinnin suosio on kasvanut kyllä jo ennen koronaakin. Osittain se voi johtua siitä, että tästä puhutaan niin paljon. Vaikka tämän hyödyistä ei ole vielä niin paljon tieteellistä tutkimusta, ihmisten omat kokemukset terveyden kohentumisesta kannustavat. Ja paljon näkyy nykyään nuoria harrastuksen parissa, myös hyvässä kunnossa olevia urheilullisia ja kuntoilijoita”, lisää Laanti. Humaus ry vastaa toiminnastaan Helsingin kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen ja sovittujen vastuiden mukaisesti. Se pitää itse huolta paikasta ja sitä ympäröivästä luontoalueesta. Pumppu pitää avannon auki talvisin. ”Mikään ei ole niin hieno paikka kuin tämä. Sen tekee tämä ihana rakennus ja upea luonto. Tänne tulee uimareita niin Hakaniemestä kuin Kulosaaresta, sillä tämän veroista ei vain ole missään muualla”, Tuominen sanoo. ”Täältä saa sielun ja ruumiin ravintoa. Kun tuolla muualla rakennetaan tiiviimmäksi ja tiiviimmäksi, on täällä vielä joku paikka, jossa voi hengittää”, Laanti lisää. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 7 16.2.2022 Nro 7 Näin aloitat, jos kylmä vesi hirvittää ”Pitää vain ajatella, että nyt mä meen, hitto soikoon! Kylmään veteen kyllä tottuu”, sanoo Pirkko Tuominen. Kristiina Laanti ja Päivi Buttler vinkkaavat myös pidentämään uintikautta. ”Voi vaikka jatkaa uintia kesänkin jälkeen pitkälle syksyyn, siitä sitten avantoon. Näin tottuu kylmään veteen pikkuhiljaa”, Buttler toteaa. ”Jos ajatus saunan kanssa tuntuu helpommalta, suosittelisin käymään ensin saunan kautta esimerkiksi Kuusijärvellä, Matinkylän konttisaunalla tai Keilalahdella Laguunin saunavuoron kautta”, lisää Laanti. He sekä Laura Kokkonen ja Anne Laakso pitävät kaikki pipoa, hanskoja ja tossuja uidessa. Ne eivät ole pakollisia, mutta tekevät uinnista mukavampaa monelle. Sitä paitsi hanskojen kanssa märät kädet eivät tartu kylmään laiturinkaiteeseen, kuten lapsena kieli lapionvarteen. Hanskat ja tossut tekevät monen mielestä uinnista miellyttävämpää. Kristiina Laanti suosii neopreenista valmistettuja. KRISTIINA LAANTI Kylmävesiuinnin terveysvaikutukset ? Tuottaa mielihyvää ? Parantaa unensaantia, vastustuskykyä, stressinsietokykyä ja tehostaa lihasten palautumista liikuntasuorituksesta ? Lievittää reuman ja astman oireita ? Helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia ja näin auttaa reumapotilaiden kipuja ja nivelvaivoja ? Vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vahvistaa verenkiertoa ? Laskee perusverenpainetta, jos käy säännöllisesti kylmässä vedessä yli 3 kk ajan Lähde: Suomen Latu Kaupunkiympäristö www.hel.fi/kaupunkiymparisto Stadsmiljösektorn www.hel.fi/stadsmiljo TOMTERNA PÅ ENÅSVÄGEN OCH I NORRA DELEN AV NORDVÄSTPASSAGEN Detaljplanen ändras På tomterna på adresserna Enåsvägen 23 och 25 samt Nordvästpassagen 35 och 37 planeras fyra nya bostadshöghus med fem våningar. De nuvarande byggnaderna på tomterna ska rivas. ENÅSEN Beredning av planeringsprinciper inleds Planeringsprinciper utarbetas för Enåsområdet. I principerna utreds möjligheter till kompletterings­ byggande på tomterna i området som stöd för kommande detaljplaneprojekt. Beredningsmaterialet för båda projekten är framlagt för påseende 21.2–18.3: ­ På webbplatsen hel.fi/planer ­ På Drumsö bibliotek, Smedjeviksvägen 10 A (vänligen kontrollera öppettiderna). ­ Stadsmiljösektorns kundtjänst (Verkstadsgatan 8) ger personlig rådgivning och hjälp med att studera materialet per telefon på 09 3102 2111. Kundtjänsten har begränsade öppettider. Kontrollera de aktuella öppettiderna på nätet: hel.fi/kaupunkiymparisto/sv/ kontaktuppgifter­och­respons. Framför din åsikt: senast den 18 mars 2022 Mer information: Miika Vuoristo, tfn (09) 3103 7192, miika.vuoristo@hel.fi KATAJAHARJUNTIEN JA LUOTEISVÄYLÄN POHJOISOSAN TONTIT asemakaavaa muutetaan Osoitteissa Katajaharjuntie 23 ja 25 sekä Luoteisväylä 35 ja 37 sijaitseville tonteille on suunnitteilla neljä uutta 5­kerroksista asuinkerrostaloa. Tonteilla nykyisin sijaitsevat rakennukset on tarkoitus purkaa. KATAJAHARJU suunnitteluperiaatteiden valmistelu alkaa Katajaharjun alueelle laaditaan suunnitteluperiaatteet. Periaatteissa tarkastellaan alueen tonttien täydennysrakentamismahdollisuuksia tulevien asemakaavahankkeiden tueksi. Molempien hankkeiden valmisteluaineistoon voi tutustua 21.2.?18.3.: ­ Verkkosivuilla hel.fi/suunnitelmat ­ Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a (tarkistathan aukioloajat). ­ Henkilökohtaista neuvontaa ja apua aineistoon tutustumiseen saa Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta (Työpajankatu 8) puhelimitse numerosta 09 310 22111. Asiakaspalvelutila on auki rajoitetusti. Tarkista viimeisimmät aukioloaikatiedot verkosta: hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot. Mielipiteet: viimeistään 18.3.2022 Lisätietoja: Miika Vuoristo, p. (09) 310 37192, miika.vuoristo@hel.fi Talviuimaan täällä Pohjoiskaaren avanto Lapinlahden sillan ja Lauttasaaren sillan välissä. Sotainvalidien kesämajaalueen saunan avanto Löytyy Länsiulapanniemeltä. Poliisien kesäkoti Länsiulapanniemi 6 Talviuintia maaliskuun loppuun ti ja pe klo 7-11. Kuukausimaksu 18 e, johon sisältyy pukuhuoneen ja suihkun käyttö. Saunaa ei lämmitetä. Varaus verkon kautta varaaheti.fi/poliisienkesakoti. Humaus ry Veijarivuoren puisto Rakennuksessa pukuhuone, myös suojatulla laiturilla. Vaaditaan jäsenyys. Jäsenmaksu 55 e. Suomen Saunaseura Vaskiniementie 10 Avanto on, mutta sinne mennäkseen on oltava jäsen. Liittymismaksu on 400 e, jäsen maksu 125 e. Jäseneksi pääsyyn vaaditaan kaksi suosittelijaa. EEVA HELLE
• TEKSTI Antti Matilainen KUVAT SA-kuva ja Antti Matilainen ”On välttämätöntä panna Suomen kansa kärsimään, jotta sotilaallinen uhka voidaan poistaa luoteissivulta”, lausui Josif Stalin joulukuussa 1943. Seuraavan vuoden helmikuussa Neuvostoliiton kaukolentovoimat, jotka toimivat suoraan Stalinin alaisuudessa, pommittivat Helsinkiä kolmesti kymmenen päivän välein. Pommituksiin arvioidaan osallistuneen kaikkiaan 2 007 konetta. Ne pudottivat Helsingin seudulle yhteensä 16 490 pommia, mutta vain ani harva osui maaliinsa. Ensimmäinen pommitusyö Aamupäivällä 6.2. Helsingin yllä havaittiin viholliskone kaukana merellä. Iltapäivällä viholliskone lensi Helsingin eteläpuolitse 30 kilometrin päässä kaupungista Hangon edustalle. Säätiedusteluako? Näin ajateltiin Helsingin IT-pattereilla, joista kaksi sijaitsi Lauttasaaressa. Saaren eteläkärjessä Puisto-patterissa ja Myllykallion Lautta-patterissa valmistauduttiin pahimpaan. Kello 18.16 Suomenlahden pohjukassa alkoi voimakas moottoreiden surina. Äänet etenivät kohti länttä. Kun koneet olivat 70 kilometrin päässä Helsingistä, kaupunkiin annettiin torjuntavaroitus. Kello 18.22 ulkovalaistus sammui Lauttasaaressa. Kello 19.15 alkoivat Puisto-patterin ja Myllykallion tykit jyskyttää Helsingin pattereiden rinnalla. Ensimmäiset pommit putosivat Helsinkiin kello 19.23. Pian Lauttasaarikin sai osumia. Saaren ilmavalvontapäiväkirjaan merkittiin: ”…klo.20.17. Ilmoitus, että Otavantie 9–11 on ikkunoita särkynyt…20.22. Ilmoitus Isokaarelta ikkunain särkymisestä…20.25. Ilmoitus Otavantie 9–11, että kemikaalikaupan ikkuna rikki…2.27. Voimakas jyrähdys…2.29.Uusi jyrähdys, 3 pommia Myllykallion sivuun…3.48 Partio Sarha, Hamara ilmoitti, että räjähdyspommi pudonnut pellolle kartanon riihen ja ladon välille klo 2.29… klo.4.55. Ivo (ilmavaara ohi).” Pommituksen aikana Myllykallion Lautta-patteri oli osallisena diplomaattisessa näytelmässä. Torjuntakeskus Tornissa Korkeavuorenkadulla oli käynyt kolme vierasta. Ruotsalaiset korkea-arvoiset upseerit olivat olleet vaikuttuneita keskuksen tehokkaasta toiminnasta ja esittivät toiveensa saada tutustua myös pattereiden toimintaan. Ehkä he olivat kiinnostuneita saksalaisesta huippusalaisesta Irja-tutkasta. Isännät, Ilmatorjuntarykmentti 1:n torjuntapäällikkö kapteeni Aake Pesonen ja rykmentin komentaja everstiluutnantti Pekka Jokipaltio tiesivät, että neljää patteria (Käpylän ravirata, Viikin pellot, Santahamina ja Lauttasaaren Puisto-patteri), joissa Irjat olivat, ei voi vieraille näyttää. Hujautettiin siis huijaten autoilla Myllykallion Lautta-patterille, jossa ei ollut Irja-tutkaa vaan ainoastaan sotasaalistykkejä. Lauttasaari säästyi ensimmäisestä pommitusyöstä suuremmilta tuhoilta, vaikka pommeja saarelle putosikin. Yksi osui Pajalahden puistoon noin 50 metrin päähän nykyisen Haahkatie 10:n eteläpäädystä kaakkoon. Talosta rikkoutui kymmeniä ikkunoita ja seiniin tuli halkeamia. Ikkunat peitettiin pahveilla ja huovilla. Aamuyön tunteina tippui Puisto-patterin eteen, rannan tuntumaan, pommi. Jos se olisi pudonnut sata metriä kuivalle maalle päin, olisivatko elintärkeät Irja-tutka ja Lambda-laskin tuhoutuneet? Kuolonuhreiltakaan olisi tuskin vältytty. ”Maanant. pv:llä 7.2.–44, taas pommisuojassa. Rakas Erkki! …Olet varmasti kuullut, että täällä ovat herhiläiset pistäytyneet oikein joukolla. Radiossa sanoivat, että 200 konetta on yrittänyt tehdä vaikutusta meihin. 38 on nyt tähänastisten tietojen mukaan kuollut ja haavoittuneita sadoissa… Yö oltiin pommisuojassa… Taivas oli koko yön punainen…Leikki kaukana.” Toinen pommitusyö 16.2. päivän ilta oli kirkas. Torjuntakeskus Torni Korkeavuorenkadulla antoi kaikille yksiköille taas torjuntavaroituksen. Taistelu Helsingistä jatkuisi. Valot sammutettiin 19.55 Helsingissä, kello 20.12 tuli hälytys. Ilmatorjuntatykistö, myös Lauttasaaren Puistoja Lautta-patterit, avasi tulen. Taistelun alkuvaiheessa Irja-tutkan toiminnasta vastaava alikersantti Jaakko Nuoramo huomasi, että Irja ei toimi. Helsingin neljästä Irjasta yksi oli poissa pelistä. Nuoramo ryhtyi toimeen pakkassäässä paljain käsin. Ainoa valonlähde oli taskulamppu, eikä Nuoramolla ollut aavistustakaan, missä vika oli. Tilanteen dramaattisuutta lisäsi tietoisuus siitä, että tutkan sisällä oli suurjännite. ”Kyllä siinä rukous yläkertaan lähti”, Nuoramo muistelee. Vajaan viiden minuutin aherruksen jälkeen tutka alkoi taas toimia. ”Ei se mikään sankarityö ollut. Tein vain sen, mihin minut oli koulutettu. Niin me kaikki teimme”. ”…klo 2.30. Partio ilmoittaa, että Elannon ikk. Otavantie 3 on rikki…5.20. Lahtinen ilmoitti, että Myllykallion ympäristöön on tullut ENNEN 8 16.2.2022 Nro 7 Helmikuun 1944 suurpommituksissa myös Lauttasaari sai osumia. Saaren kahdella it-patterilla oli suuri merkitys, kun Helsinkiä uhannut hyökkääjä onnistuttiin torjumaan. Saaren it-patterit Helsinkiä pelastamassa Ilmatorjunta pelasti Helsingin Lautta-patteri Myllykalliolla talvella 1942. Puisto-patteri jatkosodan jälkeen lokakuussa 1944. Helsingin tuhot suurpommituksissa jäivät pieniksi verrattuna moneen muuhun Euroopan kaupunkiin. Venäläistutkijat selvittivät 1990-luvulla Helsinkiä pommittaneiden koneiden ja niiden kantamien pommien määrän. Tutkijoiden mukaan ensimmäiseen hyökkäykseen osallistui 728 neuvostokonetta. Ne pudottivat 6 991 pommia. Toisessa hyökkäyksessä mukana oli 383 neuvostokonetta, jotka pudottivat 4 317 pommia. Kolmas hyökkäys tehtiin 896 neuvostokoneella, jotka kylvivät 5 182 pommia. ”Laskin, että ilman ilmapuolustusta Helsinkiin olisi pudonnut pommeja yhdeksän metrin välein. Yksikään talo ei olisi säilynyt ehjänä. Kuolleita olisi ollut 7 000–9 000”, kertoo sotahistorioitsija, ilmatorjunnan eversti (evp.) Ahti Lappi. Pääkaupungin säästyminen suurtuholta oli ilmatorjunnan voitto. Tehokkaan kaluston, tarkoin suunnitellun ja harjoitellun sulkuammunnan, sekä harhautustoimien ansiosta vain joka 20. pommi tippui kaupunkialueelle. Helsingin ydinalueelle, tarkoitettuun kohteeseensa, putosi 800 pommia. Noin 15 700 pommia putosi hajanaisesti kaupungin ympäristöön. Yli kahdestatuhannesta lentokoneesta vain satakunta konetta pääsi kaupungin ylle, niistä ammuttiin alas viidennes. Sotaveteraani Jaakko Nuoramo helmikuussa 2020. ?? Puisto-patterin Irja toimintavalmiina. Kuva sodan jälkeen lokakuulta 1944. Alikersantti Jaakko Nuoramo vasemmalla. "Uusi jyrähdys, kolme pommia Myllykallion sivuun." '44
• 9 16.2.2022 Nro 7 MAINOS Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia ————— TALLBERGINKATU 1, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI Huom. Koronarajoitusten takia tapahtumiin saattaa tulla muutoksia tai ne voidaan perua kokonaan. Tarkista aikataulut tapahtumanjärjestäjän omilta verkkosivuilta tai sosiaalisen median kanavista. TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI > Taidemaalariliiton Teosvälitys 12.-20.3. PURISTAMO > Ornamon Teosmyynti 12.-20.3. VALSSAAMO > Korutaideyhdistyksen teosmyynti 12.-20.3. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Piktorialismi – valokuvataiteen synty 24.4. asti > Pysyvä jälki – Helsinki Darkroom Festival 24.4. asti HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin > Tiistaitarjotin ja perjantaipullo TEATTERIMUSEO > Syvää liikettä > Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta! Suomen Kansallisteatteri 150 vuotta ZODIAK – UUDEN TANSSIN KESKUS > Johanna Nuutinen: Opia 17.-18.2. DRAWING GALLERY D5 > Marjaana Hotakainen: Vapaa mieli 2.3. asti KAMERASEURA GALLERIA WEST > Läsnä! -ryhmänäyttely 27.2. asti KÄYTÄVÄGALLERIA > Matti Sääski: Tarkoituksellisuudesta 27.2. asti KAAPELITEHTAAN KONTTORI > Mikrogalleria: Sanna Vakkilainen Dreamin’ 25.2. asti > Mikrogalleria: Marja Paasio Floresta 1.-31.3. STOA MARIAPASSIO > Stoa Mariapassio 19 vuotta 28.2. asti MISSÄ LAPSI MUSEOI NYKYTANSSIA TANSSIN TALON YLEISÖTAPAHTUMAT KÄYNNISTYVÄT 31.3. – LIPPUJA MYYNNISSÄ NYT Tanssin talo on avattu! DCA:n tanssijoita avajaisgaalassa. Uupi Tirronen TANSSIN TALON KEVÄÄSSÄ KLASSIKKOJA, KANTAESITYKSIÄ, TANSSIKILPAILUJA JA KONSERTTEJA Tanssin talon yleisötapahtumat käynnistyvät maaliskuussa Tero Saarinen Companyn kahden teoksen illalla. 31.3.-9.4. esityksissä nähdään Kevätuhrin merkittävimpien nykytulkintojen joukkoon maailmanlaajuisesti noussut Tero Saarisen koreografia HUNT (2002) uusilla valovoimaisilla solisteilla sekä koreografi Johanna Nuutisen kantaesitys Hz. Kevään esitykset jatkuvat toukokuussa koreografi-ohjaaja Carl Knifin Sessions-teoksella. Teos tarkastelee esiintyjien ja yleisön suhdetta. Voiko esitys olla tilanteena yhtä luottamuksellinen kuin hoitosuhde? Voisiko tanssi ja esitys itsessään olla riitti, joka on eheyttävä? Keskeistä on myös musiikin ja liikkeen yhteys. Teosta esitetään 5.-7.5. Tapahtuman järjestää Zodiak. Tanssin talon keväässä on runsaasti myös muita tapahtumia monenikäisille. Talossa koetaan mm. Street-tanssin SM-kilpailut, tanssiopistojen juhlanäytöksiä sekä nykymusiikin ikonisen säveltäjän Iannis Xenakiksen juhlavuoden kunniaksi järjestetty fes ti vaali. Lippuja on jo myynnissä moniin kevään tapahtumiin: www.tanssintalo.fi/ohjelma Liity Tanssin talon ystäväksi – kuule ensimmäisten joukossa tulevista esityksistä ja lippueduista. Tule Tanssin talon ystäväksi tilaamalla uutiskirje Saat ensimmäisenä tietoa Tanssin talon ja sen kumppanien tapahtumista. Liity ystäväksi: www.tanssintalo.fi Suomen ensimmäinen tanssille omistettu esitysja tapahtumatila, Tanssin talo, avattiin Helsingin Ruoholahdessa 2.2.2022. Avajaisia juhlittiin yli 60 upean tanssijan ja koreografin voimin Ylen suorassa lähetyksessä. Avajaisgaala on nähtävissä vuoden ajan Yle Areenassa. KAAPELIMUSEOT UUSIUTUIVAT Kaapelitehtaalla sijaitsevat Hotellija ravintolamu seo, Suo men valokuvataiteen museo ja Teatterimuseo ovat avanneet kevään erikoisnäyttelynsä. Tammikuussa museot saivat myös uuden, modernin aulan, joka avautuu Kaapelitehtaan katetulta sisäpihalta käsin. Kolmesta museosta on syntymässä museokeskus Kaapelimuseot, joka tarjoaa makupaloja kaikille aisteille. Yhteistyön lisääntyessä nähtävää, kokeiltavaa, tuoksuja ja makuja on tulossa entistä enemmän! NÄYTTELYITÄ KOLMESSA KERROKSESSA Kevään 2022 näyttelyissä nykyisyys ja menneisyys elävät rinta rinnan. Hotellija ravintolamuseossa pääsee ma ku matkalle 1970-luvulle ja ydinnäyttely herättelee pohtimaan, miten ruokaja juomakulttuurimme muuttuu ja kehittyy. Suomen valokuvataiteen museon uudet näyttelyt tuovat esille pimiötaidetta sekä nykyajasta että sadan vuoden takaa. Teatterimuseossa juhlitaan 150-vuotiasta Suomen Kansallisteatteria yhdessä teatterin kanssa tuotetussa näyttelyssä. Tanssin talon avautumisen kunniaksi Teatterimuseon toinen vaihtuva näyttely käsittelee nykytanssia. Arkadiateatterissa kävijät pääsevät itse näyttämölle. Kaapelimuseot TULOSSA TAPAHTUMAPÄIVIÄ Yhdessä järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Talviloma viikolla 22.–27.2. koululaisille on näyttelyissä tarjolla omatoimista tekemistä. Lapsiperheyleisölle suunnattu ta pah tuma on myös kevään Herkkuteatteripäivä 14.5., jolloin tehdään ja valokuvataan teatterinukkeja hävikkihedelmistä ja -vihanneksista. Kansainvälisenä museopäivänä 18.5. on luvassa ohjelmaa ja vapaa pääsy museoihin. Myös jatkossa joka kuun viimeisenä keskiviikkoiltana museoihin on vapaa pääsy. VAUVATKIN ON KUTSUTTU Kaapelimuseot ovat mukana Kulttuurin kummilapsi -toiminnassa vuonna 2022 syntyvien lasten kummeina. Kummilapsien myötä museot tuottavat työpajoja Helsingin vauvaperheille toukokuussa. Kulttuurin kummilapset on Helsingin kaupungin lapsiperheille suunnattu maksuton kulttuuripalvelu. ESILLÄ NYT • Makuasioita – näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin • Tiistaitarjotin ja perjantaipullo – makumatka 70-luvulle • ”Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta!” – Suomen Kansallisteatteri 150 vuotta • Syvää liikettä – suomalaisen nykytanssin kansainvälinen historia • Piktorialismi – valokuvataiteen synty • Pysyvä jälki – Helsinki Darkroom Festival Kaapelimuseot Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-porras Avoinna: ti, to–su klo 11–18, ke 11–20. Katso poikkeukset aukioloajoissa museoiden nettisivuilta. Liput: 15 € tai yksi museo 12 / 6 € tai Museokortti
• pommeja aikaisempaan yöllä…5.50. Ivo (ilmavaara ohi). 6.05. Ulkovalot saa sytyttää.” Lauttasaaressa kirjataan. Ennen toista pommitusyötä osa kaupungin asukkaista oli poistunut vapaaehtoisesti kaupungista, ja kaupunkiin jääneet olivat valmistautuneet suojautumaan. Vuosaaressa oli vihollisen harhauttamiseksi sytytetty suuria kokkoja. Kaikki kaupungin länsiosan valonheittimet pysyivät pimeänä, myös Lauttasaaren valonheittimet. Moni pommikone hyökkäsikin autioon Vuosaareen ja pommit pudotettiin metsiin, ellei jo merelle koneiden eteen ammutun sulkutulen ansiosta. Ilmatorjuntatulen pelotevaikutusta lisäsi ammusten kärkeen lisätty elektron-metalli, joka räjähtäessään leimahti viholliskoneen edessä sokaisten kuljettajan. Lisäapuna oli 12 saksalaista Messerschmitt-merkkistä yötaisteluun erikoistunutta hävittäjää saksalaismiehistöineen. ”Pommisuojassa yöllä 16.2.–44. Oi rakas Erkki, näin paikallaan istuen, kun maailma jyllää, tulet Sinä vaaleanpunaisessa pilvessä luokseni…”. ”Jos osuu, niin osuu” Helsingin ilmatorjunnan onnistuminen oli toisen hyökkäyksen aikana jonkin aikaa autonkuljettajien varassa. Taistelujen jatkuessa everstiluutnantti Jokipaltio huomasi pattereissa kierrellessään, että ammusvarastot alkavat ehtyä. Oli saatava pikaisesti täydennystä Koskelan kallioon louhitusta ammusvarastosta, myös Lauttasaaren pattereille. Lähes puolisataa kuorma-autoa lähti yön pimeässä varikolta Koskelaan. Lastattuaan vaarallisen kuorman autot hajaantuivat kohti kaupungin pattereita pommien pudotessa ympärille. Lauttasaareen matkalla ollut kolmen ja puolen tonnin ammuslastissa ajanut kuorma-auto sai Mechelininkadulla eteensä pommin. Valot menivät rikki, ovet tulivat sisään ja lokasuojat menivät lyttyyn. Onneksi renkaat säilyivät. Rohkea autokuski oikaisi lokasuojat ja jatkoi matkaansa Lauttasaareen. Esimies kysyi myöhemmin, että mitäs sotamies ajatteli, kun edessä räjähti pommi. ”Ei juuri mitään. Jälkeenpäin vain tuli mieleen, että jos osuu, niin osuu”. Kolmas pommitusyö Iltapäivällä 26. päivänä havaittiin Helsingin yllä taas tiedustelukone. Myös radiokuuntelu vahvisti epäilyä ilmahyökkäyksestä. Kaupungissa pantiin toimeksi hiljainen hälytys. Katuvalot sammutettiin, raitiovaunuja junaliikenne pysäytettiin, radiolähetykset katkaistiin. Lauttasaaressa ulkovalaistus sammui kello 18.26. Ilmahälytys annettiin kaupungissa kello 18.45, Lauttasaaressa kello 18.55. Puisto-patteri ampui kymmenen ja puolen tunnin aikana sulkuja seurantatulella eri suunnilta tulevia koneita kohti 1 429 ammusta. Tulen ansiosta valtaosa patterin sektorilla lentäneistä koneista jäi saavuttamatta kohdettaan, ne kääntyivät ympäri pudottaen lastinsa mereen. Näin oli tapahtunut muidenkin pattereiden sektoreilla. Myös Lautta-patteri osallistui päätehtäväänsä, sulkutulen ammuntaan. Vuosaaressa hyökkääviä lentokoneita tulitti hämäyspatteri ”Pommi”. Hengenvaarallisen houkutustehtävänsä vuoksi se sai lisänimen ”Itsemurhapatteri”. Myös Lauttasaaren Kotkavuorella oli ”kylmä” valepatteri, joka koostui tykinputken näköisistä parruista. ”Lauantai-ilta yli 21 pommisuojassa. Erkki! Missäpä muualla enää kirjoittaisin sulle kirjeitä, kun täällä maan alla…Vaatteet, kaikenmoiset pakattu päälle. Istun tässä lämpimässä heinälaatikossa nyt yksin”. Everstiluutnantti ja tykkimies Rykmentin komentaja, everstiluutnantti Jokipaltio, kiersi helmikuun pommitusten aikana ahkerasti pattereissa. Ensimmäisen pommituksen aikana hän oli vierailut Puisto-patterissa ja ihaillut sen toimintaa. Pommeja oli tippunut kaupungin alueelle ja Lauttasaaresta katsoen näytti siltä, että koko kaupunki olisi liekeissä. Jokipaltio oli pysähtynyt erään tykin viereen ja kysynyt tykkimieheltä: ”Mitä te ajattelette?”. Mies oli hetken vaiti, sanoi sitten kääntämättä katsettaan Helsingin palosta: ”Tuolla minulla on vaimo ja lapset”. ”Niin on minullakin, hyvä ystävä. Mitä tehdään?”. ”Jatketaan taistelua”, tykkimies vastasi. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lähteet: Kirjelainaukset. Otteita 18-vuotiaan Eila Rossin Helsingin Vanhankaupungin-Viikin pommisuojassa suurpommituksen aikana kirjoittamista kirjeistä Rukajärven tykistökapteeni Erkki Matilaiselle; kirjoittajan vanhemmat 10 vuoden ja 10 kuukauden kuluttua Helsingin suurpommituksista. Helsingin Suurpommitukset Helmikuussa 1944. Martti Helminen ja Aslak Lukander, WSOY 2004. Helsinki Liekeissä, Jukka Mäkelä, WSOY 1967. Helsingin Sanomat 10.4.2020, Tuomo Väliaho. Lauttasaaren Ilmavalvontamerkintöjä suurpommitusten ajalta, koonnut Ville Elomaa. Kiitos! Puisto-patterin sotaveteraani Jaakko Nuoramo ja Ahti Lappi, eversti(evp). 10 16.2.2022 Nro 7 Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. TAPAHTUU Lauttasaareen tippui muutamia pommeja. Haahkatie 10:n päädyn lähelle yksi. Aikalainen väestönsuojakyltti eräästä Otavantien talosta. Lauttasaaressa toimi pommisuojat Lauttasaarentien ja Klaarantien kulmauksen lähellä sekä Särkiniemen vanhassa ruutikellarissa. Lauttasaaressa 12 tykkiä Pääasiassa seurantatulta ampuneista Puisto-patterin kuudesta tykistä kolme sijaitsi rannan tuntumassa, kolme rantatien varrella. Lentokoneita seurattiin rannan valonheittimillä. Myllykallion sulkutuleen keskittynyt Lautta-patteri oli kuusitykkinen, kaikki venäläisiä sotasaaliita. TAIDE Ma petite mer de fleurs -exposition 28.2. asti Kaken Kehyksessä, Lauttasaarentie 17. Tuula Haikian kukka-aiheisia akvarelleja. Veda-maalauksia 28.2. asti, Kahvila Makers, Heikkiläntie 10. Sarianne Pirisen intuitiivisia Veda-maalauksia, jotka johdattavat jokaisen omanlaiselleen matkalle. Dipping Into Exhiliration 12.2.3.3. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6. Taiteilijat: Mari Helena Aulinen, Elena Dobrynina, Eivor Ewalds, Eeva Forsström, Saara Haukipuro, Heidi Ijäs, Maria Keinonen, Anni Kuismin, Marja-Leena Latostenmaa, Julia Malmi, Anna Matilainen, Iina Paakki, Pauliina Paijola, Jaana Sarpaniemi, Anna Siven, Jussi Suvela, Netta Verma. LIIKUNTA KÄSIPALLO Pirkkolan palloiluhalli Dicken SIF ke 16.2. klo 19.15, naisten SM-sarja. Dicken HIFK su 20.2. klo 16, naisten SM-sarja. KORIPALLO Lauttasaaren yhteiskoulu ToPoLa Helmet la 19.2. klo 11, naisten II divisioona. ToPoLa Koristajat Espoon Akilles la 19.2. klo 12.15, naisten III divisioona. ToPoLa MuKi II la 19.2. klo 12.45, miesten II divisioona. MUUT Dekkarilukupiiri to 17.2. Lauttasaaren kirjaston monitoimisali, Pajalahdentie 10a. Kirjana Eva Frantz: Suvisaari. Luettavan kirjan voi noutaa lainaan Lauttasaaren kirjaston asiakaspalvelupisteestä noin kuukautta ennen kokoontumista. Tarjolla kahvia ja teetä. Seuraava kokoontuminen to 17.3. ja kirjana Anne Holt: Jäinen painajainen. Vastaa Länsiväylän ympäristön ominaispiirteitä ja tulevaisuuskuvaa Naapuruspiiri senioreille alkaa Helsingin kaupungin palvelukeskusten järjestämä senioreiden naapuruuspiiri kokoontuu 3.3. alkaen torstaisin klo 13-15 Lauttasaaren kirjastolla osoitteessa Pajalahdentie 10a. Tarjoukset voimassa 1.3.2022 saakka tai niin kauan kun varatut erät riittävät 99 Sisusta, kunnosta ja säästä Ark. 8-21, la 9-18, su 11-18, p. 010 2491000 Itämerenkatu 21, Helsinki, www.k-rauta.fi/ruoholahti KULJETUSPALVELU AJANVARAUSPALVELU REMONTTIPALVELU RAHOITUSPALVELU CELLO-KEITTIÖT Susanna Ritala 050 4314003 susanna.ritala@k-rauta.fi REMONTTIMYYJÄ Kai Hilo 040-1342454 kai.hilo@k-rauta.fi VaRaa ILMaINEN suuNNITTELuaIKa MYYMÄLÄsTÄMME TaI NETIsTÄ ajanvaraus.k-rauta.fi Myös etätapaamiset. KEITTIÖT Tule tutustumaan uusiin keittiömalleihin! (119€) akkuporakone Ryobi 18V ONE+ R18DD2-115GKR 1 x 1,5 Ah akulla. akkuporakone Makita DDf484RMJ 18V 2 X 4,0 ah akulla Hiiliharjaton 249 (299€) 99 Kaikki sisustusvalaisimet Tarjous ei koske Philips Hue, Philips Smart ja Wiz –valaisimia. K-Plussakortilla -25% +sävytys Luja Ceramic Tiles kaakelimaali, 0,9l a valkoinen sävytettävissä. 42,11/L Joker sisustusmaali 2,7l a valkoinen sävytettävissä. 16,28/L +sävytys uuTuus! 37 90 43 95 -20% svedbergs kylpyhuoneja suihkukalusteet
• Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26-30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 11 16.2.2022 Nro 7 ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA ÄÄNILEVYJÄ KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA KORJAUSOMPELUA www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ark. 9-17, la 10-14 JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 PESULAPALVELUJA Pesula Lauttasaari Pesulapalvelut ammattitaidolla! Arkija juhlavaatteiden pesu Kodintekstiilien pesu Korjausompelu Tekstiilin kierrätyspiste SOL Pesula Lauttasaari Lauttasaarentie 18 p. 040 779 7208 Tietokone-, digitointija tulostuspalvelut Pajalahdentie 9 050 590 9990 ITGURU.FI Larutorin rivi-ilmoitukset 9 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 www.lauttasaari.fi ISÄNNÖINTIPALVELUJA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 116 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA REMONTTIPALVELUJA MUUTIMME ISOMPAAN TILAAN: 200m 2 ja yli 40.000 levyä! ITÄLAHDENKATU 22bC Ostamme LP-levyjä. Vi köper LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 SIIVOUSTA Lakiasiaintoimisto Dahl Testamentit & yleiset lakiasiat Puh. 044 983 4492 www.dahl-laki.fi LAKIPALVELUJA FYSIKAALISTA HOITOA IKKUNAN TIIVISTYKSET, pienemmät korjaustyöt tai suuremmatkin kodin remontit luotettavasti 25v. ammattitaidolla. A. Junno Oy 050 593 2525 Arto Junno DIGITOINTIPALVELUJA KAITAFILMIEN DIGITOINTI Ky Cinemedia Kb 040-5872171 Super 8, N8. Myös videot ja diat. Ilmainen haku ja toimitus Lauttasaaressa Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 116 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti HYVINVOINTIPALVELUJA koskevaan verkkokyselyyn 28.12. mennessä osoitteessa bit.ly/lansivayla-verkkokysely. Enterin tietotekniikan opastukset torstaisin klo 11-13, Lauttasaaren kirjaston monitoimisali, Pajalahdentie 10a. Enter ry:n vapaaehtoiset seniorit antavat henkilökohtaista ja maksutonta vertaisopastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä. Ota mukaan omat laitteesi sekä tarvittavat tunnukset ja salasanat. Ajanvaraus (tunti/asiakas) kirjastosta puh. 09 3108 5020. Opastuksissa käytetään kasvosuojaimia. Tulethan paikalle vain terveenä. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Heikkiläntie 7A, 4. kerros. Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu striimataan seurakunnan Facebook-sivuille. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Perhekerho maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9-11. Tiistaisin klo 10 on Aino-kanttorin muskari. Avoin sururyhmä ke 23.2. klo 17.30-17. Torstaipiiri to 24.2. klo 13. Retki talvipuutarhaan. Kokoontuminen Heikkiläntie 7A:n ala-aulassa. Talvipuutarhaan menemme julkisilla ja matkalipun jokainen maksaa itse. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Heikkiläntie 7:n väistötilaan voi tulla hiljentymään arkisin klo 1018 välisenä aikana, pidämme huolta terveysturvallisuudesta. Käytäthän väistötilassa kasvomaskia, ellei sen käyttöön ole terveydellistä estettä. Olemme vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa. Diakoniatoimiston päivystyspuhelin tiistaisin ja torstaisin klo 10–11 puh. 09 2340 4318. Päivystävä pappi arkisin klo 9–21 puh. 09 2340 4302. JOHANNES FÖRSAMLING Heikasvägen 7 C, 4 vån Mässa på söndagar kl 10, Heikasvägen 7c. Familjecafé på torsdagar kl 10-12, Heikasvägen 7c. Servering, fri samvaro och lek. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Rukouspiiri to 17.2. klo 18, Aila ja Susanne. Sana ja rukous pe 18.2. klo 19, Rauno Jaatinen. Herätyskokous su 20.2. klo 14, Kimmo Kojo. Alkupiiri ke 23.2. klo 19, Richard Garam. sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi PERHEVALMENNUS JA TERAPIA YKSILÖT. PARIT. PERHEET. HYVINVOINNIN & JAKSAMISEN RISKIKARTOITUS JA -ANALYYSI 90 min / 2-3 perheenjäsentä = KEVÄTHUOLTO 180 € www.whynot.fi HEIKKILÄNTIE 7A
• 12 16.2.2022 Nro 7 % 0105 382 800 k-citymarket.fi * Tutustu tuotteisiin * Tutustu tuotteisiin www.konditoriaph7.fi www.konditoriaph7.fi ja osta ennakkoon – nouda myymälästämme ja osta ennakkoon – nouda myymälästämme PH7 -pisteeltä. Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. PH7 -pisteeltä. Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. Aasialainen Aasialainen LÄMMIN LÄMMIN BUFFET BUFFET Ma-la 10-20 Ma-la 10-20 Su 11-19 Su 11-19 SUSHISUSHIBUFFET BUFFET 24 24 95 95 Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10-18 LAKUPALLOT 130 g (45,38 kg) 5,90 prk LEIPOMO KONDITORIA Osta ennakkoon www.konditoriaph7.fi kakut ja muut leivonnaiset nouda K-Citymarketin PH7 -pisteeltä AJANKOHTAISET PALVELUAJAT: www.ruohis.fi 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla + monta muuta ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion Hua Du Aasialainen ravintola • Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste Mayor’s Gym 24 h • Musti ja Mirri • Peura Outlet • Posti pakettiautomaatti Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni R U O H I S . F I K-CITYMARKET 24H Lotus Soft Embo wc-paperi 24 rl ja Emilia talouspaperi 12 rl valkoinen Plussa-kortilla yht. 15,90 (ilman Plussa-korttia wc-paperi 10,30/pkt ja talouspaperi 7,19/pkt) Nivea kasvojen puhdistusja hoitotuotteet sekä vartalovoiteet Plussa-kortilla -40% Ei Q10 kasvotuotteet. Alennus normaalihintaisista tuotteista. BIEDER -kukkakauppa Torstaista lauantaihin kaikki viherkasvit -40% Voimassa to-su 17.-20.2.2022 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. Sinua palvelevat: DRESSMANN Kaikki farkut -30% normaalihinnasta. 27.2. asti. JYSK Dragehode Fleecehuopa 1 x 140 x 200 cm 6, 50 (16,99) 27.2. asti. ++ PLUSSA-KORTILLA Etuja 11 ,,-kpl/kg/rs/pkt/ps kpl/kg/rs/pkt/ps ERÄ! ERÄ! HEDELMIÄ JA HEDELMIÄ JA VIHANNEKSIA VIHANNEKSIA (1,00-5,00 kg) (1,00-5,00 kg) Saarioinen Saarioinen VISPIPUUROT 300 g, VISPIPUUROT 300 g, VISPIKSET 130 g tai VISPIKSET 130 g tai KIISSELIT 155 g KIISSELIT 155 g (3,33-7,69 kg) (3,33-7,69 kg) 11 ,,-rs rs Ilman Ilman Plussa-kortti Plussa-kortti 1,45-1,69 1,45-1,69 rs rs (5,17-11,15 kg) (5,17-11,15 kg) PLUSSA-KORTILLA Dr.Oetker Dr.Oetker LIIVATELEHTI LIIVATELEHTI 10 kpl 17 g (58,82 kg) 10 kpl 17 g (58,82 kg) 11 ,,-ps ps Ilman Ilman Plussa-kortti Plussa-kortti 1,09 1,09 ps ps (64,12 kg) (64,12 kg) PLUSSA-KORTILLA Meira PIENET Meira PIENET MAUSTEPURKIT MAUSTEPURKIT 6-71 g Ei kardemumma, 6-71 g Ei kardemumma, rosmariini, nokkosrouhe rosmariini, nokkosrouhe eikä luomu (14,08-166,67 kg) eikä luomu (14,08-166,67 kg) 11 ,,-prk prk Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 1,09-2,55 1,09-2,55 ps ps (20,42-241,67 kg) (20,42-241,67 kg) PLUSSA-KORTILLA Valio Valio RAEJUUSTO RAEJUUSTO 200 g Ei hyla, laktoosito 200 g Ei hyla, laktoosito eikä pehmeä (5,00 kg) eikä pehmeä (5,00 kg) Raj. 3 rs talous Raj. 3 rs talous 11 ,,-rs rs Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 1,15 1,15 ps ps (5,75 kg) (5,75 kg) PLUSSA-KORTILLA Filiplnos Filiplnos SUKLAAKEKSIT SUKLAAKEKSIT 128-135 g (7,41-7,81 kg) 128-135 g (7,41-7,81 kg) 11 ,,-pkt pkt Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 1,45 1,45 pkt pkt (10,74-11,33 kg) (10,74-11,33 kg) PLUSSA-KORTILLA Viennetta Viennetta JÄÄTELÖKAKUT JÄÄTELÖKAKUT 650 ml (1,54 l) 650 ml (1,54 l) 11 ,,-pkt pkt Raj. 3 pkt/talous Raj. 3 pkt/talous Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,25 2,25 pkt pkt (3,46 l) (3,46 l) -55% PLUSSA-KORTILLA Naapurin MAALAISKANAN Naapurin MAALAISKANAN RINTAFILEET RINTAFILEET 600 g 600 g 66 ,,-rs rs (10,00 kg) (10,00 kg) -22% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 7,75 7,75 rs rs (12,92 kg) (12,92 kg) ERÄ! Kalaneuvos ERÄ! Kalaneuvos Tuore ruodoton Tuore ruodoton KIRJOLOHIFILEE KIRJOLOHIFILEE Vakuumlpakattu, C-leikattu, Vakuumlpakattu, C-leikattu, Ruotsi. Ruotsi. 14 14 ,,-kg kg LA 19.2. asti LA 19.2. asti Raj. Raj. 2 fileetä/ 2 fileetä/ talous talous Savuhovi Savuhovi OHUEN OHUT OHUEN OHUT UUNIKINKKU tai UUNIKINKKU tai SAUNAPALVIKINKKU SAUNAPALVIKINKKU 80 g (12,50 kg) 80 g (12,50 kg) 11 ,,-pkt pkt Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 1,79 1,79 pkt pkt (22,38 kg) (22,38 kg) PLUSSA-KORTILLA Raj. Raj. 3 pkt/ 3 pkt/ talous talous OLTERMANNI OLTERMANNI PALAJUUSTOT PALAJUUSTOT 250 g (4,00 kg) 250 g (4,00 kg) 11 ,,-kpl kpl Ilman Plussa-korttia Ilman Plussa-korttia 2,39 2,39 kpl kpl (9,56 kg) (9,56 kg) -58% PLUSSA-KORTILLA Raj. Raj. 4 kpl/ 4 kpl/ talous talous Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI