Lauttasaari 15.2.2023 - Lehtiluukku.fi

15.2.23 Nro 7 Kommunistiagentin salainen elämä Wappu Jansson opetti kommunistista aatetta Myllykallion laen internaatissa 1950-luvun alussa. Hänen elämänsä neuvostoaatteen puolesta oli vauhdikas ja vaarallinenkin. Moskovassa hän asui Otto Wille Kuusisen huonetoverina, tiedustelutoimintaa hänelle oli opettanut Aleksandra Kollontai. Myllykallion parakissa elämänsä ensimmäiset vuodet asunut Anders Jansson kertoo äitinsä eriskummallisen elämäntarinan. s. 6–7 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Aurinkoista ja luistavaa hiihtolomaa kaikille! Lauttasaari-lehti ja Lauttasaari-Seura viettävät myös hiihtolomaa. Seuraava Lauttasaari-lehti ilmestyy 1.3. NYT ON OIKEA AIKA SYÖDÄ PULLAA Tervetuloa kaupungin makeimpaan vaalistarttiin laskiaissunnuntaina 19.2. KLO 11–12 TAMMISALO, KIRKON EDUSTA KLO 12–13 KOFFINPUISTO KLO 13–14 LAUTTASAARI, KASINONRANTA Maksaja: Paremman kehityksen tuki ry. Välitän Lauttasaaresta Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47, lauri.pakkala@remax.fi RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Y-tunnus 1647693-5 Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Saarella vuodesta 2007 Lauri Upeiden näkymien tilava perheasunto! 5h+k+kph+erill.wc+p rv. 108 m2, rv 1962 Pohjoisniementie 3 vh. 748 000 € mh. 650 784,50 € Kohdenumero 66446 Energi luokk D2007 Shama Österman Kiinteistönv litt j , LKV 040 586 6849 sh m @rivekodit.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. Kysy lisää! Jesse Mervasto Myyntineuvottelij 044 230 4154 jesse@rivekodit.fi Lauttasaari-Seura 60 vuotta upeaa työtä saaren ja sen asukkaiden hyväksi. “Me pyrimme samaan.” takiolkv.fi | info@takiolkv.fi | 020 741 7878
PÄÄKIRJOITUS 2 15.2. 2 2 3 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 15.2.2023 Nro 7 LUKU LAUTTASAARESTA Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Porras kerrallaan rantareitille Ovatko liikennejärjestelyt lopullisia Lauttasaarentien alkupäässä? Katajaharjun rannoille vain matalia taloja Lauttasaaren sillan pohjoispuolen portaat ovat valmistumassa osana Lauttasaarentien itäpään remont tia. Portaat laskeutuvat yhdellä 90 asteen käännöksellä suoraan Poh joiskaaren suuntaiselle rantapolul le. Matka rantapolulle pohjoisen suuntaan, tai rannalta sillalle, ly henee yli sata metriä. Kunhan kaiteet saadaan ja käynti sillalta avataan. PS TEKSTI Pete Suhonen Lauttasaarentien alkupään remont ti saa osakseen ankaraa kritiikkiä. Ensin liikennevaloja ei saatu toi mimaan komponenttipulan takia, sitten urakoitsija poimi vahingos sa suojatiemerkit mukaansa talvi tauon ajaksi. Autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat liikkuivat vilkkaas sa risteyksessä viikkokausia ilman valoohjausta ja suojatiemerkkejä. Työmaalla alkoi tapahtua Laut tasaarilehden puututtua asiaan, mutta nyt ihmetystä aiheuttavat liikennejärjestelyt: ajoratojen kor keat kantturat, mutkittelevat kaistat puuttuvine ajoratamerkintöineen, sekä vaarallisesti autoilijaa ohjaavat yläopasteet. Ongelmat ovat yhtäläi siä sekä itään että länteen ajaessa. Facebookin Lauttasaariryhmässä risteysjärjestelyt ovat keränneet useita kymmeniä kriittisiä kom mentteja etenkin autoilijoilta. ”Kun ajat yläopasteiden mukai sesti oikeanpuoleista kaistaa ris teyk sen yli, rikot autosi, jos et tiedä paikkaa ja vaikkapa lumi peittää riit tävästi kanttarin”, asukas kirjoittaa. ”Molemmat suunnat tehty kou keroisilla kanttauksilla vaikeiksi hahmottaa ja turvattomiksi ajaa”, kritisoi toinen. ”Nerokasta suoras taan – pilata suora ja sinänsä tur vallinen tienpätkä tekemällä siitä mutkikas, tai suorastaan kulmikas”, kommentoi kolmas tyytymätön. Projektinjohtaja Mertsi Mäkinen Helsingin kaupungilta, oletko itse ajanut autolla tietä molempiin suuntiin? ”Olen ajanut useita kertoja sil lalle ja sillalta autolla liikennejär jestelyjen aikana. Viime aikoina en ole ajanut, koska työmaa on talvitauolla”. Mitä mieltä olet liikennejärjestelyistä? ”Järjestelyt muuttuvat koko ajan rakennustyön edetessä. Valitetta vasti työnaikaiset liikennejärjestelyt haittaavat jonkin verran alueen lii kennettä. Myös talonrakennushan ke Lauttasaarentie 8:ssa on tuonut oman lisänsä.” Ovatko ajoratajärjestelyt lopulliset? ”Tällä hetkellä alueella olevat ajoratajärjestelyt eivät ole lopulli sia, vaan ne ovat työnaikaisia lii kennejärjestelyjä. Meripuistotien kohdalla tehdään kaistajärjestelyjä ensi viikon alkupuolella.” TEKSTI Pete Suhonen Katajaharjun suunnitteluperiaat teet tulevat uudelleen nähtäville. Periaatteissa tarkastellaan alueen tonttien täydennysrakentamismah dollisuuksia tulevien asemakaava hankkeiden tueksi. Periaatteet olivat nähtävillä jo viime keväänä. Miksi kaupunki asetti (Katajaharjun) suunnitteluperiaatteet nähtäville uudestaan, arkkitehti Miika Vuoristo Helsingin kaupungilta? ”Viime vuoden osallistumis ja arviointisuunnitelmassa tulimme luvanneeksi, että periaatteet tu levat uudelleen nähtäville näihin aikoihin. Suunnitteluperiaatteissa ei ole vakiintuneita vuorovaikutus periaatteita.” Mitä muutoksia viime kevään luonnokseen on odotettavissa? ”Radikaaleja muutoksia ei ole, ainoastaan tarkennuksia, jotka perustuvat luonnoksesta saatuun palautteeseen ja viranomaisten kannanottoihin.” Onko Katajaharjun ranta-alue rauhoitettu kerrostalorakentamiselta myös tarkennusten jälkeen? ”Kyllä on. Rantaalueella hyväksy tään jatkossakin vain matala raken taminen.” Katajaharjun suunnitteluperiaatteet ovat nähtävillä 20. helmikuuta – 6. maaliskuuta osoitteessa hel.fi/suunnitelmat Siinähän on portaat. Toistaiseksi vielä kululta suljettuna. Lauttasaaren metroaseman käyttäjämäärä vuorokaudessa vuonna 2022. Nousuja 8 000, poistumisia 8 400. Lähde: Länsimetro.fi 16 400 16 400 KYSYIMME Kirjalöytöjä kotiin. Lauttasaaren kirjasto myy parhaillaan kokoelmasta poistuvia kirjoja. Kaunoja tietokirjallisuutta voi kotiuttaa 20 sentin hassuun hintaan. Maksuvälineenä käy ainoastaan kortti. PS Ajassa Ei mene kuin Drumsössä. Korkea tienreuna vaanii Pohjoiskaaren risteyksen jälkeen suoraan ajavaa autoilijaa Lauttasaarentiellä. Katajaharjussa sijaitsee yksi Helsingin kolmestatoista mattolaiturista. Kohti nukkumalähiötä Työpaikat katoavat Lauttasaaresta vauhdilla, kun asukas määrä kasvaa. Vielä vuonna 2008 saarella oli yli 8 000 työ paikkaa, vuoden 2020 lopussa enää runsas 6 000. Samalla, kun Lauttasaaren väkiluku on kasvanut viiden neksen, viidennes työpaikoista on kadonnut. Kyse on hyvin lauttasaarelaisesta ilmiöstä. Helsingissä työpaikko jen määrä on kasvanut. Työpaikkojen määrä on yksi alueen elinvoiman mittareis ta. Työntekijät tuovat elämää ja ennen kaikkea menesty misen edellytyksiä alueen liikkeille ja palveluille. Runsas työpaikkojen määrä on tehnyt Lauttasaaresta pienen kaupungin. Tuo ominaislaatu on väljähtymässä. Kehitys, jossa asukasmäärä kasvaa mutta työpaikat vähenevät, vie Lauttasaarta kohti nukkumalähiötä. Työpaikkojen sijaintia ei voi määrätä, koska yritykset päät tävät itse, missä toimintaansa harjoittavat. Vuokrataso ja markkinoiden sijainti ratkaisevat. Kaupunki voi kuiten kin vaikuttaa asiaan: painotetaanko alueen kaavoitukses sa asuntoja vai liiketiloja? Vattuniemen ja Länsiväylän ympäristön suunnitelmien perusteella kaupungin tavoite on tuutata Lauttasaari täyteen asuntoja. Vattuniemen keskuksen asemakaavaselostuksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa 2 000–2 400 työpaikkaa. Se on arviolta noin 500 työpaikkaa vähemmän kuin keskuksessa tällä hetkellä. Vaikka Vattuniemen keskus saa kaipaa mansa päivityksen, osa purkamisen ja rakentamisen tieltä väistyvistä työpaikoista ja palveluista ei siis palaa koskaan uusiin tiloihin. Myös Veneentekijäntielle ideoitu Salakul jettajanranta saattaisi toteutuessaan laskea työpaikkojen määrää. Asuinrakentaminen ei siirtäisi liikkeitä evakkoon, vaan osan pois saarelta ikuisiksi ajoiksi. Länsiväylän ympäristön neljästä skenaariosta hurjimmas sa Lauttasaaren pohjoisosaa on kaavailtu jopa ”keskustan urbaaniksi jatkeeksi”. Saarella laajasti vastustetun kasvuskenaarion yksi erikoisimmista piirteistä on tämä: alueelle sijoittuisi kahtatoista asukasta kohden vain yksi työpaikka. Kaavoit tajien pöydillä pyörii siis suunnitelma suunnattomasta nukkumalähiöstä pohjoiseen Lauttasaareen. Pete Suhonen, päätoimittaja
KASVOT 3 15.2.2023 Nro 7 Ennakkotieto: saarella 24 754 asukasta Lauttasaaren väkiluku säilyi lähes ennallaan viime vuonna. Vuoden lopussa asukkaita oli ennakkotie don mukaan 24 754. Kasvua vuo den takaiseen olisi 18 henkilöä. Tänä vuonna saaren väkiluku kääntynee taas voimakkaampaan kasvuun. Vuoden aikana valmis tuvaksi odotetaan kahta suurta asuinkerrostaloa osoitteissa Laut tasaarentie 8 ja Gyldenintie 2. Väestötiedot käyvät ilmi Helsingin seudun avoimesta tietokannasta. PS Gyldenintie 2 valmistuu syksyllä. TEKSTI ja KUVA Janne Pirinen Perttu Hillman nauttii edelleen asumisesta Lauttasaaressa, vaikka Kotkavuoren rinteille juurtuneel le on riittänyt vientiä ulkomaille asti. Monessa mukana olleen kuu sikymppisen pitää nyt kiireisenä HIFK Fotbollin toimitusjohtajuus. Hilman aloitti tehtävässään marras kuussa. Lentävää lähtöä ei ole lu vassa. Viime syksynä HIFK putosi Veikkausliigasta Ykköseen. Samal la entisen maajoukkuevalmentaja Mika-Matti Paatelaisen pesti jouk kueen valmentajana päättyi. ”HIFK:n jalkapallo ansaitsee pa rempaa. Perinteikkään seuran kuu luu olla Veikkausliigassa”, Hillman toteaa äänenpainolla, joka ei huku Myllykalliolla pauhaavaan tuuleen. Hillmanin oma historia kiinnit tyy Lauttasaareen monellakin taval la. Hänen äitinsä on asunut Puisto kaarella ja Hillman on ollut vuosia töissä Suomen gallupissa, jonka toimipiste sijaitsi Itälahdenkadul la. ”Silloin asuin Tölikassa. Muutin Laruun vuonna 1987. Olen asunut täällä monessa osoitteessa. Välillä asuin kymmenen vuotta Aasiassa. Systeri on Lykin käynyt. Minä en ole.” Hilman kirjoitti ensimmäiset rivinsä Lauttasaaren historiaan jo ennen kotiutumistaan saarelle. 1980luvulla hän toimitti juttu ja Lauttasaarilehteen. Hilman muistelee aikaa lämmöllä. ”Minä olin toimittajana ja muun muassa Laaksosen Juha touhusi luon topalstaa. Muistan myös olleeni Heikkaantalon avajaisissa. Pian sekin puretaan. Ja talvella minul la oli työhuone Punaisen Huvilan kuistilla. Siellä oli helvetin kylmä.” Politiikkaakin Moottoripyöräilyä ja mökkeilyä harrastava Hillman vaikuttaa ih miseltä, joka puhuu päälausein, ja asiaa. Piirteelle on ollut kysyntää myös politiikassa, johon Hillman on tuntenut kutsumusta. Hänet valittiin varavaltuutetuksi vuonna 2017. Kausi päättyi 2021. Kunta poliitikkona häntä voisi kuvailla nykyisen asuinympäristönsä, Kot kavuoren, männyksi. ”Yritettiin pitää tolkkua raken nusbuumissa siten, että meillä säi lyisi edes tämä vähäinen saaristo luonto, joka on jäljellä. Kaikkihan eivät tiedä, että Lauttasaaressa on asukasta kohden vähän puistoja muihin kaupunginosiin verrattu na. Se ei tunnu siltä, koska meri on ympärillä. Myllykalliosta ja Kotkavuoresta on pidettävä kynsin hampain kiinni.” Bolt Arenan valot Nousemme portaat Myllykallion lintutorniin. Sieltä näkee hämärällä esimerkiksi Bolt Arenan valot. Ne liekehtivät punaisina perjantaina 14. huhtikuuta, kun HIFK koh taa Gnistanin. Ylös päästyämme Hillmanin katse vaeltaa Koivu saaren suunnassa. Maisemat ovat lounaassa lounasaikaan sumuiset, mutta niistä ei löydy moitittavaa. Ainakaan vielä. ”Koivusaaren rakentaminen me rentäyttöineen on haaste, jonka vaikutukset ympäristöön tulevat olemaan mittavammat kuin moni ymmärtää. Se tulee vaikuttamaan meriluontoon ja sen eliöstöön laa jalla alueella. Tietenkin ihmiset tar vitsevat asuntoja, mutta massiivinen merentäyttö ei ole siihen oikea rat kaisu. Se on sitten menetettyä luon toa ikuisiksi ajoiksi.” Lintutornista on helppo bongata Hillmanille merkityksellisiä asioita. ”Kirkko”, Hillman huudahtaa yhtäkkiä. ”Siellä kehitettiin aikanaan Laak sosen Juhan kanssa valokuvia. On partio ja paljon tapahtumia. Larun seurakunta on minulle erityisen merkittävä. Täytyy hattua nostaa, että on olemassa täysin vaihtoeh toinen henkinen ympäristö. On jokaisen oma asia, mihin uskoo, mutta kirkon kaltainen palvelu, jo ka tarjoaa kaikille asioita kysymättä ja ilman hintaa – ei niitä hirveästi muita ole.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry ”Kynsin hampain kiinni Kotkavuoresta ja Myllykalliosta” Toimitusjohtaja Perttu Hillman tuulettaa Myllykallion huipulla. Alkuvuonna hän hankki HIFK:n vahvistukseksi maajoukkueratsu Paulus Arajuuren. PO H JO LA R A K EN N U S KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Sanna Rintala ”Liityin mukaan päiväkoti ja koulutyöryhmään ja Hiilineut raali Lauttasaari hankkee seen. Parasta on, että saa tuo da mukaan oman panoksensa. Kaikki erilaiset tyypit, osaajat ja ajattelijat ovat tervetulleita.” Ville Elomaa ”Liityin parikymppisenä, kun kaupunginosan asiat alkoivat kiinnostaa. Parasta ovat olleet Seuran ja lehden tapahtumat, kun on täytetty vuosia ja on päässyt tapaamaan vanhoja tuttuja.” Henrika Zilliacus-Tikkanen ”Yhteisöllisyys on se juttu. Tehtävänäni on saada mukaan enemmän ruotsinkielisiä ja että toimintamme näkyisi enem män myös ruotsiksi. Lautta saaripäivä on vuoden koho kohta. Silloin tapaa kaikki.” Tuula Meres-Wuori ”Liityin seuraan, koska halu sin tutustua ihmisiin, osallis tua toimintaan ja vaikuttaa. Pari ihmistä kävi tänään ky symässä, miksei seurassa jär jestetä sitä ja tätä. He liittyivät jäseniksi, kun kerroin, että jä senenä pääsee vaikuttamaan.” Miksi LauttasaariSeura? Futispomo PERTTU HILLMAN haluaa viedä HIFK:n takaisin Veikkausliigaan ja varjella Lauttasaaren luontoa. 1. Asukkaat ”Kohteliaita ja mukavia.” 2. Sköne ”Rannat ja botskit.” 3. Pyrkkä ”Ja erityisesti siellä lätkä.” PA R A S TA S a a r e l l a ”Lauttasaaressa on asukasta kohden vähän puistoja.”
4 15.2.2023 Nro 7 Katajaharjun suunnitteluperiaatteet nähtävillä Katajaharjun suunnitteluperiaatteiden valmistelu on edennyt. Periaatteissa tarkastellaan alueen tonttien täydennys rakentamis mahdollisuuksia tulevien asemakaavahankkeiden tueksi. Tutustu suunnitteluperiaatteisiin 20.2.–6.3.: –verkkosivulla:hel.fi/suunnitelmat Opastusta suunnitelmaan tutustumiseen saa kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8. Mielipiteet: viimeistään 6.3.2023. Mielipiteen otsikkoon on lisättävä diaarinumero, HEL 2022-000449. Kirjalliset mielipiteet lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) sähköpostiosoitteeseenhelsinki.kirjaamo@hel.fitaipostiosoitteeseenHelsinginkaupunki,kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Lisätietoja:MiikaVuoristo,p.(09)31037192,miika.vuoristo@hel.fi PysyajantasallaHelsinginsuunnittelusta–tilaaSuunnitelmavahti:hel.fi/suunnitelmavahti Planeringsprinciperna för Enåsen är framlagda till påseende Beredningen av planeringsprinciperna för Enåsen har framskridit. I principerna granskas möjligheterna till kompletteringsbyggande på tomterna i området till stöd för kommande detaljplaneprojekt. Se planeringsprinciperna 20 februari–6 mars –påhel.fi/planer. Stadsmiljösektorns kundservice på Verkstadsgatan 8 hjälper dig med att studera planen. Framför din åsikt senast den 6 mars 2023. Åsiktens rubrik ska innehålla diarienumret HEL 2022-000449. Skriftliga åsikter sänds till Helsingfors stads registratorskontor (Norra Esplanaden 11–13) tille-postadressenhelsinki.kirjaamo@hel.fiellertillpostadressenHelsingforsstad, registratorskontoret, stadsmiljösektorn, PB 10, 00099 Helsingfors stad. Mer information:MiikaVuoristo,tfn(09)31037192,miika.vuoristo@hel.fi Håll dig uppdaterad om planeringen i Helsingfors – beställ Planvakten på hel.fi/kaupunkiymparisto/sv/publikationer/planvakten Tule tapaamaan kaupunkiympäristölautakunnan jäsentä Eveliina Heinäluomaa ja varajäsentä Olli-Pekka Koljosta Lauttasaaren Sosialidemokraatit Mitä mieltä olet Länsiväylän ympäristön suunnitelmista? La ????? klo ????? ????? Lauttiksen metroaseman edustalla Nyt on aika vaikuttaa! Eveliina Heinäluoma Kansanedustaja Kaupunginvaltuutettu Lautakunnan jäsen Ilmastohankkeen projektiryhmä kävi tutustumassa Vattuniemen alaasteen koulun ympäristökasva tukseen. Pitkän opettajauran Laut tasaaressa tehnyt opettaja Tiina Halttunen esitteli meille, miten koulussa toteutetaan kansainvälistä Vihreä lippu hanketta. Opettajat ja oppilaat ovat muuttaneet koulun toimintaa kestävämpään suuntaan: lajitellaan jätteitä, asennetaan au rinkopaneeleita, säästetään ener giaa ja syödään lautaselle otettu ruoka loppuun. Jokaiselta luokalta on valittu kaksi oppilasta ympäristöagen teiksi. Agentit muodostavat op pilaiden raadin, joka päättää toi minnasta. Agenttien tehtävänä on valvoa toimintaa omassa koulus saan. Heiltä saa huomautuksen, jos lautaselle otettu ruokaannos on menossa jätteisiin. Agenttitoi mintaa on myös ulkoistettu. 4–6 luokkalaiset agentit ovat tutkineet Opetushallituksen ja Opetusmi nisteriön tilat. Mitä löytyy ros kiksesta, palavatko valot toimis toissa läpi yön ja sammutetaanko tietokoneet työpäivän päätteeksi. Agentit ovat pisteyttäneet hy miöil lä viraston toiminnan, ja vir kamiehet ovat osallistuneet loppu raportin kuulemiseen. He eivät ole aina selvinneet puhtain paperein. Nyt agenttitoimintaa on tarkoi tus toteuttaa saarella. Tämä on en nakkovaroitus, jotta te yritysten ja yhdistysten edustajat voitte pelas taa nahkanne. Ehditte vielä käydä läpi toimitilanne ja toimintaanne ennen tarkastusta. Kriittinen tarkastelu on suosi teltavaa myös taloyhtiöille. Voin paljastaa, että työn alla on pihojen auditointi. Ilmastoagentit iskevät tämän vuoden aikana. Energiare monttien lisäksi kannattaa kevään yhtiökokouksissa keskustella piha suunnitelmasta, istutuksista, ym päristön viihtyisyydestä, hule vesien imeyttämisestä tontilla sekä nur mikoiden muuttamisesta niityiksi. Siitä saa lisäpisteitä. Ei maksa mi tään ja voitte saada vihreän lipun liehumaan salkoonne. Eero-J Ahonala, koordinaattori Hiilineutraali Lauttasaari 2030 Kohti hiilineutraaliutta Varoitus: ilmastoagentit liikkeellä Mitäpä jos kaupunki kerrankin kuulisi Helsingin asukkaita ja te kisi heidät tyytyväisiksi kaupungin toimintaan. Myllypuron Matokal liota ollaan tuhoamassa jääurhei luhankkeen alle, ja samaan aikaan Lauttasaaressa tuskaillaan Koivu saaren massiivisen, yli 10 vuotta kestävän rakentamisen ympäris töhaittoja. Meren päälle rakenta minen on kustannustehotonta ja järjetöntä Suomessa, jossa maata riittää. Ökyrakentamisen haitat on nähty Kalasatamassa ja muuallakin Helsingissä – sairaanhoitajat eivät näille alueille muuta, eivät liioin rikkaat. Helppo ratkaisu on, että Mylly puron jääurheiluhanke siirretään Koivusaareen – merelliseen ym päristöön, Helsingin ja Espoon metroliikenteen varrelle. Samalla Koivusaaren jo valmiiksi raken nettua venesatamaaluetta voisi laajentaa, kun kaupunki vähentää venepaikkoja ja ennen kaikkea tal visäilytyspaikkoja. Veneet talveksi Hankoon – sekö on merellinen strategia veneilevän kaupunki laisen näkökulmasta? EUtasolla vaaditaan ennallistamista – hyvä näin. On vain huomattava, että vaatimuksista huolimatta kertaal leen tuhottua luonnonympäristöä ei kukaan pysty ennallistamaan – ei Matokalliota, ei Seurasaaren vesiä, ei Laajasaloa eikä liioin Vuosaarta. Olen nähnyt täystuhon lapsuuteni maisemissa – Helsingissä ja mum molassani Sysmässä. Aina voi harkita uudelleen, uuden tiedon varassa. Hyvää tu levaisuutta tuleville sukupolville toivottaen, Tuula Kinnari Myllypuron hanke sopisi Koivusaareen Lähetä kirjoituksesi tai kuvasi lehti@lauttasaari.fi. Jos käytät nimimerkkiä, muista kuitenkin kertoa oikea nimesi ja yhteystietosi toimitukselle. LUKIJOILTA Lukijan mielestä Koivusaareen sopisi Myllypuron jääurheiluhanke paremmin kuin asuinrakentaminen merentäyttöjen varaan. LIITY LAUTTASAARI-SEURAAN! LAUTTASAARI-PÄIVILLÄ KUVASI EERO AHONALA LAUTTASAARI-SEURA ON SUOMEN SUURIN KAUPUNGINOSA YHDISTYS yli tuhannella jäsenellään. LIITY NYT SINÄKIN MUKAAN TOIMINTAAN Lauttasaaren parhaaksi. LAUTTASAARI-SEURA TEKEE TÄRKEÄÄ VAIKUTTAMISTYÖTÄ saarelaisten viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi. Tarvitsemme kaikkia lauttasaarelaisia! Voit tulla mukaan aktiiviseen porukkaamme, osallistua työryhmien toimintaan, tapahtumien järjestämiseen ja muihin aktiviteetteihin tai voit olla kannattamassa seuran toimintaa maksamalla jäsenmaksun. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 31 € vuonna 2023. Seuran jäsenenä olet tervetullut jäsentapahtumiin, saat sähköisen jäsenkirjeen, saat käyttöösi sähköisen jäsenkortin sekä sitä esittämällä monet jäsenedut, joita saaremme eri yritykset antavat Seuran jäsenille. LIITY LAUTTASAARI-SEURAN JÄSENEKSI OSOITTEESSA WWW.LAUTTASAARI.FI Liittymällä jäseneksi seuraan, olet mukana tukemassa toimintaamme!
5 15.2.2023 Nro 7 Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. RAVINTOLAOPAS T = Takeaway KK = W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus ravintolalta Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Yksityistilaisuuksiin Päivällisravintola MAINOS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Ariana Itälahdenkatu 27 040 9610333 ma–pe 10–14.30 (klo 14.30–15 mukaan nouto) Monipuolinen lounasravintola Itälahdenkadulla. Tuoreet raaka-aineet, kansainvälinen keittiö, lounaalla päivittäin vaihtuvat maateemat. Lounas 10,90, eläkeläiset 8,90 €. Klo 14.30–15 voit hakea lounaspöydässä jäljellä olevia ruokia mukaan 6 euron annoshintaan. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–ke klo 11–14.30 (-14) to–pe klo 11–21 (-20) la klo 12–21 (-20) Modernia, maukasta bistroruokaa. Nyt kolmen ruokalajin Chef´s menu 39 €! Myös Blinejä. Lasten lista. Lou nas ma–pe sis. salaattipöydän, leipää, jälkiruoan ja kahvin. Pääruoat tarjoiltuna. Päivän lounas 12,70 € (eläk. 11 €), päivän keitto 10 €. Lounge. Tilaisuudet 20–200 henk. Kestosuosikki: lohikeitto, burgerit. T W Le Jardin Lauttasaarentie 5 041 311 0561 ke–pe 8–17 la 8–15 su 8–12 Ranskalainen kahvila, jossa käsintehtyjä leivonnaisia (croissantteja, patonkeja, voileipiä, kakkuja), lisäksi juomia (kahvia, teetä, mehua). Myös kakkutilaukset. Tervetuloa, bienvenue ! Kestosuosikki: Helsingin himotuin croissant. T Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Makers Kahvila Heikkiläntie 10 040 360 8808 makers@makerskahvila.com ti–pe klo 8.30–15 la klo 10–14 Saaren oma olohuone, jossa pääset nauttimaan pehmeillä nojatuoleilla ihanat erikoiskahvit ja leipomotuotteet tai nappaa eväät mukaasi! Aloita aamusi munakokkelilla tai smoothiella ja tuorepuurolla. Lounaaksi vaihtuva keittolounas, pastoja, salaatteja ja vohveleita. Paljon vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja. Nyt olemme auki myös lauantaisin! Koirat ovat tervetulleita. Kestosuosikki: Cashew-tofupasta T F W Mutteri Kahvila Lauttasaarentie 2 kahvilamutteri.com ig @kahvilamutteri ma–pe 8–17 la 10–18 su 10–17 Mutterilla tarjoamme laskiaissunnuntaina 19.2. uunituoreet laskiaispullat sekä hillolla että mantelimassalla. Perinteinen kahvila, koko päivän aamiainen, uutuutena lounassalaatit, yksityis tilaisuudet, anniskeluoikeudet. Tarjolla makeita ja suolaisia leipomotuotteita, täytetyt leivät ja toastit, gluteenittomat tuotteet laidasta laitaan, erikoiskahvit ja kattava haudutetun teen valikoima. T Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22, su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 patisserieteemuaura.fi 050 554 8441 ma–pe 10–18 (keittiö 10–14) la 9–17 (keittiö 9–14) Kulttuurikahvila, jossa käsintehtyjen leipomoja konditoriatuotteiden lisäksi sesonkeihin sävytettyjä aamiaissekä lounasannoksia. Lounaalla lohikeittoa sekä kaksi vaihtuvaa annosta kera tuoreen leivän. Aamiaiset ja lounaat saa myös mukaan. Karvakaverit tervetulleita. W Rixi Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma–to 10–23 pe–la 10–02 su 10–23 Isokaaren legenda, jossa näkyvät kaikki sportti tapahtumat isoilla näytöillä. Listalla mm. mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit. Lounastarjous arkisin klo 10–14: pizzat ja kebabit 9,90 €, pihvit 18 €. Suojaisa terassi, jossa kunnon turvavälit ja tilaa nauttia auringosta. Myös leikkipaikka lapsille. T KK F W Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 14–24 pe–la 14–02 su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Kantiskaraoke perjantaisin klo 20–24 helmikuun loppuun. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv/lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE Lauttasaari-Seuran toimistolla voit käydä tervehtimässä meitä, ostamassa viirin, kirjan tai vaikkapa tarjottimen. Toimistomme on avoinna kaikille maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Huom.! Toimisto on talvilomalla 11.–25.2. (viikot 7–8). Avoinna jälleen ma 27.2. normaalisti. TERVETULOA Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 Nam! Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry LAUTTASAARI-LEHDEN NOUTOPISTEET: Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28, Lidl Heikkiläntie 4, K-Supermarket Kiviaidankatu 2, S-Market Itälahden katu 27, Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22 B, R-Kioski Isokaari Isokaari 1, K-Market Kasinonranta Isokaari 9, K-Market Oliivi Isokaari 42, Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9, Kirjasto Pajalahdentie 10, Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6, Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19, Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18, Ruoholahden kauppakeskuksen aula Itämerenkatu 21 Laskiaissunnuntaina Mutteri Kahvilan uuni tuoreet las kiaispullat sekä hillolla että manteli massalla 4,50 € VIIKON SUOSIKKI Saarella toimivat yritykset antavat Lauttasaari-Seuran jäsenille paljon hienoja jäsenetuja. Käyttämällä saaren omia palveluja varmistamme niiden olemassaolon myös jatkossa. Mukana olevat yritykset: BISTRO TELAKKA • BLUE PETER • DATAPAJA.FI • DOLIFE JOOGASTUDIO • EASYFIT LAUTTASAARI • EXPERIENCE LAB LAUTTASAARI • FEET JUOKSUKENGÄT • 4HOMES SISUSTUSMAAILMA • HALTI OUTLET LAUTTASAARI • HANKO SUSHI LAUTTASAARI • HYVINPITELY • IBIKE • JALKAHOITOLA TAKATASSUT • KAARNA LIVING • KAUNEUSHOITOLA KRISTEL STRANDÉN • KIINTEISTÖTOIMISTO ERKKERI OY LKV • KOIRATRIMMAAMO FASHION DOG • KOSMETIIKKA JA KAUNEUSPALVELUT SANNAMAIJA • KUKKAKAUPPA DÉSIRÉE • KUONOLA • LAUTTASAAREN KAUNEUSKESKUS • LAUTTASAAREN KIRKKO APTEEKKI • LAUTTASAAREN PARKOUR AKATEMIA & SIRKUSKOULU • LAUTTASAAREN SUUTARI • LAUTTASAARI-SEURA • LINGUAJOY KIELIKURSSIT • MBT FOOTWEAR SUOMI • MOODI SISUSTUS • OMPELIMO SORMUSTIN EILA HEINÄNEN • PARASLUKKO SECURITY • PARTURI-KAMPAAMO NINA C • PELLE P SHOP • PIILOLA.FI • PIZZERIA LUCA • PUISTOTIE 5 – HOME & LIVING • RAVINTOLA CASA MARE • SILTA JOOGA PILATES • STUDIO SHANGRI-LA • SUVITANSSI & YOGA • TAKIO LKV • TANSSIKESKUS FOOTLIGHT • THEGYM.LAUTTASAARI • URHEILUHIEROJA TMI SIRPA RANTANEN • VALOKUVAAMO.NET Lauttasaari-Seuran henkilöjäsenten edut 2023: lauttasaari.fi/lauttasaari-seura/jasenedut/ Nam! Nam!
6 15.2.2023 Nro 7 TEKSTI Antti Matilainen KUVAT Anders Janssonin arkisto Myllykallion pohjoisrinteen kaina lossa eräänä syyskuun lopun iltapäi vänä 2022. Sataa tihuttaa, suojaksi sateenvarjo. Taustalla parin sadan metrin päässä on Lauttasaarentien Hedengrenliiketalo, jonka sijoilla vuoteen 1963 oli emigranttiveljes ten Sergei ja Aleksander Istominin rengastehdas Vulcan. Edessä Myllykalliolle johtava tientapainen. Sen pintaa kuluttivat ilmatorjunta sotilaat syksystä 1939 syksyyn 1944, ja sen jälkeen Myllykallion kommu nistisen Sirolaopiston (1946–48) ja kommunistisen internaatin sadat oppilaat ja kymmenet opettajat. Ar violta vuoteen 1953. Kolme vuotta, vuodet 1948–1951, myös Janssonin perhe. Sateenvarjon alla on ArabiaTou kolaVanhakaupunki kau pungin osa yh dis tyk sen puheenjohtaja Anders Jansson (s. 1949), Tielai toksen emeritusarkkitehti. Kädessä on pieni mustavalkokuva. Kuvassa Anders istuu potalla Myllykallion mäenlaen parakissa kesällä 1951. Samassa parakissa Andersin perhe asui kolme vuotta. Perustukset ovat vielä nähtävissä. Äidin salattu tehtävä Anders kertoo tarinan äidistään Wappu Tuulikki HurmevaaraJanssonista (1915–1993), jonka elämän jännittävistä kerroksista hän sai tietää vasta puolitoista vuotta sitten. Kiitos tyttärelle, joka tutki Tukholman ja Helsingin arkistoja. Sivu sivulta avautui kuva äidin toi minnasta, joka oli ollut Andersille vieras. Mustia sivujakin siinä oli, mutta ennen kaikkea tulipunaista väriä. Asioita, joista äiti oli kuole maansa asti vaiennut. Kuten siitä, että hänet oli 1930luvulla Otto Wille Kuusisen toimesta Mosko vassa koulutettu Kominternin, eli kommunismin kansainvälisen toi minnan, työntekijäksi. ”Agentik si”, Anders sanoo. Kansainvälistä tiedustelutoimintaa oli Wapulle Moskovassa opettanut suurlähet tiläänäkin toiminut Aleksandra Kollontai ja Jelena Stasova, joka oli ollut Vladimir Leninin sisäpii riläinen sekä Inessa Armand, joka myös oli ollut Leninin lähiystävä. Isän jalanjäljille Myllykallion kommunistisen in ternaatin koulutuksen aatteellise na peruspilarina oli marxismile ninismi. Niinpä oli luonnollista, että koululuokan seinällä opetusta valvoivat ritirinnan kuvat Otto Wille Kuusisesta, Vladimir Leni nistä, Josif Stalinista ja Toivo Antikaisesta. Samassa luentoparakissa Wappu perehdytti kolmen vuoden ajan kuulijoita kommunistien ”kan sainvälisen toimintamallin” toimin tatapoihin kommunistisen uutispal velu Demokraattisen Lehtipalvelun mandaatilla. Wapun kuulijat olivat pääosin niitä, jotka olivat syksyyn 1944 asti olleet neuvostomielisinä kommunisteina ”maan alla” tai tur vasäilössä – käytännössä vankilassa. Valokuvat vuoden 1951 Mylly kallion internaatista kertovat myös tavallisesta perheelämästä. Wappu suhtautui Andersin mukaan kaik kiin ihmisiin kuitenkin varauksel la. Siihen oli hänellä omat syynsä. ”Hän ei voinut koskaan tietää, kuka kenetkin tappaisi”, selventää Anders. Varuillaan olo oli peruja 30luvun Neuvostoliiton tapah tumista, se oli sisään rakennettu ja ohjeistettukin tapa suhtautua ympäristöön. Wapun isä Herman Hurmevaara (1886–1938) oli sen omalla elämällään ja traagisella kohtalollaan opettanut. Punainen Helsinki ”Wappu oli elämänsä loppuun asti ehdoton ja tinkimätön kom munisti, hän oli päättänyt seurata isänsä aatteellista polkua”, sanoo Anders. YläSavon Kiuruvedellä 1886 syntynyt muurari Herman Pietikäinen muutti 1890luvulla Helsinkiin ja ryhtyi ohessa am mattiyhdistyksen aktiiviksi. Hän sai luottamusta ja arvonantoa tovereil taan. Vuoden 1905 yhteiskunnalli sen kuohunnan kirvoittamana hän muutti tuona vuonna sukunimensä Hurmevaaraksi. ”Nimi kertoi kuol leiden sankareiden verestä nouse vasta vaarasta”, Anders sanoo. Toimissaan luotettava ja tarkka Herman valittiin ammattikuntansa edustajana eduskuntaan 1917. Ra haasiat tunteva muurariedustaja sai arvostetun pankkivaltuusmie hen pestin. Näistä pesteistä vuosi kymmenen alussa vaimoksi tullut Ateneumissa opiskellut Anna os. Paunula oli epäilemättä kovin mielissään, kohentuihan yksilap sisen perheen talous merkittävästi. Vuonna 1915 syntynyt Wappu sai runsaasti ravintoa rankkojen pula vuosien aikana. Mutta iloa ei kauan kestänyt. Ei vuottakaan. Pakosalle Tammikuussa 1918 Suomessa syttyi sisällissota. Herman ei ollut rinta malla. Hänestä tuli punaisen Suo men edustaja Uudenmaan lääniin. Kansanvaltuuskunnan valtuutta mana pestiksi tuli lääninkomissaa ri. Herman vastasi osaltaan kansan huoltoon, elinkeinoihin ja talouteen liittyvistä asioista. Toimi kesti vain runsaat kaksi kuukautta. Kun sota tilanne kiristyi, Herman katsoi vii saammaksi lähteä vaimon ja lapsen kanssa pakoon. Ensin Viipuriin, kunnes Otto Wille Kuusinen kutsui Moskovaan. Siellä Kuusinen kehotti perhettä lähtemään Tukholmaan. Tehtäviä Hermannille suunnitte livat Kuusinen ja Edward Gylling. Toimet liittyivät Suomen kommu nistisen puolueen perustamiseen Tukholmassa. Vuonna 1924 Tuk holmassa Wapulle syntyi sisko, Aino. Wappu oli aloittanut edellisenä vuonna koulunkäynnin Tukholman ranskalaisessa koulussa. Se oli ulko maalaisten suosima hienostokoulu, jossa opetettiin ranskalaisia ”hienoja tapoja”. Koulun ohessa Wappu liit tyi Ruotsin kommunistien pionee rijärjestöön. 13vuotiaana Wappu nähdäänkin valokuvassa luultavasti Helsingin rautatieasemalla. Matka on suuntautunut Työväen Järjestö nuorten Liiton kongressiin. ”Kun Suomen porvaristo on kieltänyt ja estänyt Suomen työväen nuorison järjestäytymisen, niin otetaan ilolla vastaan Ruotsista tämä nuori pio neeri kertomaan, miten pioneeri toimintaa voidaan edistää”, kirjoitti aikalainen työväenlehti. Matka oli Wapun ensimmäinen ohjeistettu ”lähetystehtävä”. Mutta isän ja hieman kai Wapunkin yh teiskunnallisia toimia seurasivat Ruotsin turvallisuusviranomaiset. Tukholma oli 1920luvulla niin länsi kuin itätiedustelunkin salai sen toiminnan foorumi. Herman nia kuulusteltiin, ja vuonna 1930 Hurmevaaran perhe karkotettiin Neuvostoliittoon. ”Ovat vaaralli sia agentteja, arkistolähteissä ker rottiin”, Jansson sanoo. Stalinin puhdistukset Moskovassa Herman Hurmevaara sai töitä Kominternin sihteeristös sä. Vuonna 1932 tuli yllättävä siirto Anders Jansson 2022. Taustalla Myllykallio. Myllykallion laen parakki, jossa perhe Jansson asui 1949–51. Parakissa asuttiin vielä 1960-luvun alussa. Perhe Janssonin parakin sijainti etualalla nykyään. Anders potalla Myllykallion parakissa vuonna 1952. Myllykallion tulipunainen KOMMUNISTIAGENTTI WAPPU JANSSONIN SALAINEN ELÄMÄ ENNEN Wappu Tuulikki Jansson oli kommunistiagentti, joka opetti aatetta Myllykallion laen kommunistisessa internaatissa 1950-luvulla. Anders Jansson kertoo äitinsä ihmeellisen tarinan. Viimeinen yhteiskuva perhe Hurmevaarasta,1932 Moskovassa. Vasemmalta Aino, äiti Anna, Wappu ja isä Herman. ”Wappu oli elämänsä loppuun asti ehdoton ja tinkimätön kommunisti, hän oli päättänyt seurata isänsä aatteellista polkua.”
7 15.2.2023 Nro 7 Wappu Tuulikki Jansson oli kommunistiagentti, joka opetti aatetta Myllykallion laen kommunistisessa internaatissa 1950-luvulla. Anders Jansson kertoo äitinsä ihmeellisen tarinan. Petroskoihin Kansan Ääni lehden palvelukseen. Mukaan lähtivät vai mo Anna ja Aino. 17vuotias Wap pu jäi Moskovaan ja siirtyi asumaan kaupungin rantakadulle, sen 1930 rakennettuun kommunistisen eliitin rakennuskolossiin. Siellä nomen klatuuri sai nauttia ylellisyyksistä, joista tavallinen kansa ei voinut edes uneksia. Wapun huonetoverina ja asun non haltijana oli 51vuotias Otto Wille Kuusinen, monen naisen mies. Anders Janssonin saaman arkistotiedon mukaan Otto Wille ja Wappu elivät vuosina 1932–1936 ikään kuin aviopari. Kuulustelu merkinnöistä käy ilmi, että Wappu koki tuon ajan itsenäistymiseksi ja vapaaehtoiseksi kouluttautumiseksi tärkeämpiin tehtäviin kommunis tisessa liikkeessä. Stalinin toimeenpanemat, jo 1930luvun alussa aloitetut, ”eive näläisten” karkottamiset ja järkyttä vät vainon vuodet ajoittuivat pää osin vuosiin 1936–38. Kuusinen tiesi vallan hyvin puhdistuksista. Puhdistajat vierailivat usein myös rantakadun kolossitalossa, eikä useista asukkaista sen koommin kuultu. Vaikutusvaltainen Kuu sinen tarjosi vainotuille apuaan vain harvoin, mutta Wapun hän halusi turvaan. Niinpä Krimin kylpyläkaupunki Suuksuun, erää seen lastenkotiin ilmestyi vuonna 1936 hoitajaksi monia kieliä taitava 21vuotias Wappu Hurmevaara. Krimiltä Kataloniaan Lastenkodin lapset olivat orpoja, jo hieman vanhempia lapsia. Hei dät oli tuotu turvaan kylpyläkau punkiin Espanjan sisällissodasta. Espanjaakin osaava Wappu siirtyi laivalla Barcelonaan lasten kans sa. Sieltä hänen oma tiensä kulki mutkien kautta samana vuonna Pariisiin. Pariisissa Wappu kuuli, että hä nen isänsä oli kuollut Petroskoissa ”keuhkotautiin”. Paljon myöhem min Ainosisar kertoi, että Herman Hurmevaara oli saanut luodista Petroskoin aseman takana. 13vuo tias Aino ja äiti lähetettiin Sipe riaan. ”Mutta kohtuullisen hyvään paikkaan”, Aino oli kertonut. Otto Wille Kuusisen valikoivan suoje leva sateenvarjo oli taas auennut. Ainon ja Kuusisen 50luvun kirjeenvaihdosta selviää, että myös Ainon ja Otto Willen välille muo dostui suhde joskus vuoden 1953 jälkeen. Se selittää myös siskosten välille muodostuneen jännitteen. Molemmilla oli sama ihastus. Amsterdamiin Vuoden 1939 keväällä Wappu il mestyi Amsterdamiin, josta seilasi samana vuonna Esbjerg-laivalla ensin Tanskaan laivan konemie hen avustamana salamatkustajana, ja sieltä Malmöön. Tullimiehille Wappu vakuutti olevansa ruotsa lainen ja onnistui pääsemään maa han. Tukholmassa hän yritti anoa poliittista turvapaikkaa. Kuuluste luiden jälkeen hänet kuitenkin pää tettiin karkottaa Neuvostoliittoon. Nyt Wapun avuksi riensi juristi ja kansanedustaja Georg Branting, joka auttoi työväenliikkeen aktii veja oikeudenkäynneissä. Bran ting oli entisen vasemmistolaisen pääministerin ja Nobelin rauhan palkinnon 1921 saaneen Hjalmar Brantingin poika. Branting oli ai koinaan puolustanut myös Wapun isää karkotustapauksessa. Branting onnistui, ja Wappu sai jäädä tois taiseksi Ruotsiin. Henry Jansson kuviin Samoihin aikoihin ambulanssikul jetuksella Ranskaan saapui Henry Andreas Jansson (1913–2003), ruotsalainen ammattiyhdistysakti visti ja moninkertainen lakkoagi taattori, joka oli osallistunut Espan jan sisällissotaankin. Haavoittunut ja saanut päälle vielä lavantaudinkin. ”Jos tämä tulisieluinen, itsepäi nen ja itseään ”anarkosyndikalistik si” kutsuva haavoittunut ei olisi ra kastunut sairaanhoitajaansa Rans kassa, ja halunnut siksi kirjoittaa rakkauskirjeitä Ranskaan, niin en olisi tässä.” Koska Henry ei osan nut ranskaa, piti Tukholman sai raalaan lähettää Georg Brantingin suosittelema tuttu kääntäjä: Wappu Hurmevaara. Mutta ainuttakaan ranskaksi käännettyä kirjettä ei lähtenyt Ranskaan. Huhtikuussa 1940 julkistettiin Wapun ja Henry Janssonin kihlaus. Pian sen jälkeen he menivät naimisiin. Tukholman silmät ja korvat Tukholmassa aviopari työskenteli tahoillaan. Salaisesti ja julkisesti. Molemmat tekivät kommunistisen puolueen Ny Dag lehteen oop peraarvosteluja. Anders Jansson arvelee, että hänen vanhempansa raportoivat musiikkipiireissä nä kemästään ja kuulemastaan eteen päin Neuvostoliittoon. Isä kenties vähemmän, koska oli töissä Stan dard Radiossa ja LMEricssonil la, Wappu enemmän, koska teki salaa töitä myös Neuvostoliiton Tasstietotoimistolle. Sotaaikana oli paljon tiedotettavaa saksalaisten liikkeistä Lapissa. Sodan loputtua, useiden Suo meen suuntautuneiden matkojen jälkeen, vuonna 1948 pari muut ti Suomeen. Maa oli heilahtanut vasemmalle, joten kotiutuminen ei tuottanut ongelmia. Wappu sai kielitaitoisena työpaikan SKDL:n uutistoimisto Demokraattisessa Lehtipalvelusta ja myöhemmin Kansainvälisestä Rakennusliitosta. Suomen turvallisuusviranomaiset tiesivät Wapun tiedonvälittäjän roolin myös Suomessa Merkittävänä oheistyönä Wappu luennoi ”kansainvälisestä kommu nikoinnista” Lauttasaaren Mylly kallion kommunistiinternaatis sa vuosina 1948–1951. ”Hän oli mentorointiroolissa oppilaille, joilla ei juurikaan ollut kokemuksia maail man maista”, Anders Jansson kertoo. Samoissa Myllykallion parakeissa olivat syksystä 1939 syksyyn 1944 asuneet Lauttapatterin sotilaat. Myös monet Lauttasaarentiellä si jainneen Vulcantehtaan työntekijät osallistuivat internaatin toimintaan. Suuri osa oli emigrantteja. Henry Jansson sai töitä hydrauliikan osaa jana Tebul Oy:stä ja sitten Veneen tekijäntie 14:ssä sijainneesta huone kaluvalmistaja Puunveisto Oy:stä. Molempien liikkeiden alihankkija na toimi Vulcan Oy, tuo perhetut tujen, Istomin emigranttiveljesten Sergein ja Aleksanderin rengas ja vulkanointiyritys. Anders Janssonin mukaan sodan jälkeisessä Suomessa kommunistisen liikkeen merkkihenkilöillä oli tiiviit perheyhteydet toisiinsa. Usein tavat tiin omalla porukalla. Aate ja koe tut tapahtumat yhdistivät. Anders syntyi Myllykallioaikana. Näistä samanmielisten perheiden kotitilai suuksista Andersille on jäänyt muis tiin monet ”sylittäjät”: Otto Wille setä ja Herttatäti, Lullantäti (Johan Helon vaimo), Atos Wirtanen, Tuure Lehen erityisesti, Hella Wuo li joki ja Inkeri Lehtinen. Piiri oli Suomen kommunistisen liikkeen Neuvostoliittomyöntei sintä ydintä pitkälle 60luvulle. Aate oli Neuvostoliitto ”Äitini oli elämänsä alusta sen loppuun asti vankkumaton Neu vostoliiton ystävä ja sen kannattaja. Avioliiton kautta ruotsalaisena hän uskalsi anoa Suomen kansalaisuu den takaisin vasta vuonna 1974. Kaikki perheemme lähipiiriläiset kin kannattivat vankkumattomasti Neuvostoliiton toimia, vaikka he tiesivät, ja useilla oli henkilökoh taistakin kokemusta, Stalinista ja stalinismista. Voisi karrikoiden sa noa, että heidän aatteensa ei ollut kommunismi, vaan ”Neuvostoliitto”. Syynä Neuvostoliiton talouden ah dinkoon ja moninaisiin vaikeuksiin ei ollut heidän mielestään maan val tiollinen järjestelmä, vaan imperia lismi ja sen ilmentymä USA. Ainoa toivo oli Neuvostoliitosta lähtevä ja maailman joka kolkkaan laaje neva kommunistinen järjestelmä. Vain näin voitaisiin imperialismin hyökkäys torjua”, Anders tulkitsee kommunistipäättäjien logiikkaa. Kun työväen vallankumous ei enää vaikuttanut Suomessa mah dolliselta, kommunistien tavoittee na oli Suomi, joka olisi luotettava ja turvallinen Neuvostoliiton yhteis työkumppani. Tämän tilan siunasi osaltaan YYAsopimus 1948. Wappu Jansson kuoli Espoossa vuonna 1993. Hänellä oli ollut pit käaikainen muistisairaus. Anders Janssonin, niin ikään Neuvostoliiton vankkumattoman tukijan, oma maailma kellahti vuosi sitten. ”24. helmikuuta 2022 asen teeni Venäjään, naps, muuttui täy sin. Tiesin Tšetšeniasta, Georgiasta, Krimistä, mutta ne olivat minulle tavallaan no jaa, tappelevat siel lä… vaikka Krimin valtaus olikin ryöstö. Silloin en kuitenkaan ollut valmis reagoimaan. Mutta Venä jän hyökättyä Ukrainaan, halusin, että Suomi liittyy Natoon. Siihen hetkeen saakka minä olin pitänyt Natoa ”usalaisena temppuna”. Vladimir Putin on ollut hyvin tehokas opettaja.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Stalin kuoli 1953. Aino (oik.) ja Anna-äiti palasivat Petroskoihin. Wappu tuli 1954 Helsingistä äitiä ja sisarta tapaamaan. Nuori pioneeri, Wappu (hartioilla), tuli käymään Helsingissä 1928. Aino (vas.) ja Wappu viikkoa ennen Wapun ensimmäistä ulkomaankomennusta 1934. ”Ovat vaarallisia agentteja, arkistolähteissä kerrottiin.” Yöllä 3.11.1944 kello 1.58 kuului neljä laukausta Lauttasaarentiellä. Paikalta oli matkaa noin 200 metriä Istominin veljesten Vulcan-tehtaalle. Kohdalle pysähtyi venäläisten Porkkalaan matkalla olleen sotilaskolonnan kärki. Laukausten ampuja oli joko suomalainen tai venäläinen sotilas. Varmuutta asiaista ei ole vieläkään. Tielle rojahtanut ja kuolleeksi todettu sotilashenkilö oli talouskapteeni Ivan Belov, joka vietiin Vulcanin tiloihin, ja sieltä tutkimusten jälkeen kolonnan mukana Porkkalaan. Oliko kyseessä venäläinen provokaatio? Jo samana yönä Mainilan laukausten suunnittelun takana ollut valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov luovutti Suomen hallitukselle nootin. Pari päivää myöhemmin kaksi vasemmistoministeriä ilmoitti eroavansa oikeistolaisen pääministeri Urho Castrenin hallituksesta. Vain kaksi viikkoa Lauttasaaren laukausten jälkeen, 17. marraskuuta, muodostettiin uusi hallitus, joka tyydytti kokoonpanoltaan Neuvostoliittoa, pääministeriksi nousi Juho Kusti Paasikivi. Mukana hallituksessa oli myös SKDL:n Yrjö Leino ja maalaisliiton Urho Kekkonen. Anders Janssonilla on oma käsityksensä välikohtauksesta. ”Tänä putinistisena aikana, kun voi seurata, millä tavalla nykyinen Venäjä käyttäytyy, niin mielestäni se (Belovin murha) saattoi hyvin olla suunniteltu zdanovilainen provokaatio.” Janssonin mukaan selkkaus tarvittiin, jotta se, mitä valvontakomission painostamana Suomessa tapahtui, voitiin perustella. ”Ei voinut olla sattuma, että kolonnan kärki pysähtyi juuri Vulcanin kohdalla”, Jansson sanoo. ”Ennen Putinia en voinut ajatellakaan asiaa näin päin, sillä tässä istuu yksi Neuvostoliiton tukija. Mutta Neuvostoliitto vedettiin minun jalkojeni alta jo 1990. ” ”Putin tuhoaa sekä Venäjän ja sen, mistä minä Neuvostoliiton tukija, uneksin.” Ammuttu Belov perhe ystävien tehtaassa
8 15.2.2023 Nro 7 PIIRIT Lauttasaari-Seuran juhlavuosi käynnistyi kauppakeskus Lauttiksessa, ja Lauttasaaren yhteiskoulun abit kylvivät makeaa Vattuniemen ala-asteelle ennen keskustakierrostaan. Seuran juhlavuosi starttasi Kun taivaalta satoi karkkeja LauttasaariSeura on yli tuhan nella jäsenellään Suomen suurin kaupunginosayhdistys. Helmi kuussa 1963 perustettu Seura täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlavuosi polkaistiin käyntiin Lauttiksen kauppakeskuksessa lauantaina. Seura tarjoili lautta saarelaisille mustikkamehua, keksejä, lyhyitä puheita, esiinty jiä sekä tietysti mahdollisuuden liittyä Seuraan. Keskipäivän parin tunnin kemuissa vieraili useampi sata lauttasaarelaista. Osa jäi kuuntelemaan esityksiä pidemmäksi aikaa, osa piipahti paikalla matkalla kaupoille tai metrolle. Tapahtuman juonsi kahdella kotimaisella kielellä syntyperäinen lauttasaarelainen, Robert Ingman, joka liittyi tilaisuudessa seuran jäseneksi. ”Lauttasaari on minulle tärkeä paikka. Täällä on upea yhteisö. Paras tilaisuus, jossa olen juontanut, oli viime kesäinen Lauttasaari-päivä. Lavalla oli huikeaa olla, tilaisuus oli niin onnistunut ja lauttasaarelaisia valtavat määrät paikalla.” Lauttasaarelainen musiikinopettaja Päivi K. Järvinen soitti säkkipilliä useampaan kertaan ja lumosi kuin Hamelnin pillipiipari pienen tytön kulkemaan perässään. Kaukana ovat jo onneksi ajat, jolloin Järvisen säkkipilli soi koronapandemian apokalyptisena soundtrackina saarella. Nuori viuluduo Milena Törmi ja Tina Tynys esittivät kevyttä klassista ja pop covereita. Ihan kohta sataa karkkeja. Turvaväli säilyy. Abeja horisontissa. Karkkipäivä valkenee Vattuniemen ala-asteella. Lakana kertoo Lauttasaaren yhteiskoulua koskevista suosituista Google-hauista. Uskoo tai kokeilee. Abihuumori on oma lajinsa. Lauttasaari-Seuran tuore toiminnanjohtaja Nina Wohlman luetteli hengästyttävän listan juhlavuoden tulevia tapahtumia: ”Siivouspäivä, useampi liikuntapäivä, linturetki, Lauttasaaren kaunein piha -kilpailu ja tietysti Lauttasaari-päivä. Lisäksi juostaan Larun kymppi ja vitonen. Suunnitteilla on myös vastaperustetun kulttuurityöryhmän järjestämiä tapahtumia, kuten näyttelyitä ja konsertteja. Historiatyöryhmä tekee myös uusia suunnitelmia juhlavuodelle.” Vuoden lauttasaarelainen, Sodankylästä Lauttasaareen muuttanut Kaija Illikainen piti puheen. Hän muistutti, että Mannerheimin lastensuojeluliitto etsii ja kouluttaa vapaaehtoisia lukumummoja ja -vaareja, joille lapset voivat harjoitella lukemista. ”Parasta Lauttasaaressa on se, että tämä on kotini. Kun tulee pienestä kylästä, täällä on turvallista kasvattaa lapsia. Ei tarvitse olla jatkuvasti juoksemassa perässä. Saarella koko kylä tai ainakin oma kupla kasvattaa.” Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari, lauttasaarelainen Nasima Razmyar toi kaupungin tervehdyksen. Razmyar oli saanut ohjeen, jonka mukaan puheen pitää tulla sydämestä. ”Se kertoo paljon Lauttasaari-Seurasta. Olemme täällä kaikki, koska koemme rakkautta Lauttasaarta kohtaan. Minulle rakkaus Lauttasaareen kiteytyy kolmeen asiaan: luontoon ja ympäristöön, turvallisuuteen sekä yhteisöllisyyteen. Täällä katsotaan toista silmiin ja hymyillään.” Razmyar kiitti lauttasaarelaisia aktiivisuudesta: ”Te olette kaupungille loistoesimerkki aktiivisuudesta ja myös pieni painajainen. Aina halutaan jotain uutta, parempaa ja kehitettävää.” Apulaispormestari sai Vattuniemen ala-asteen koulun 5 A -luokan Fannyltä ja Annikalta suklaarasian. Myös Seuran puheenjohtaja Niina Lukkari sai oman rasiansa. KOKOSI Anna Konttinen KUVAT: Jarmo Ruhanen
MAINOS MISSÄ BARISTA TANSSITTAA MUSIIKKIA Lue lisää: www.kaapelitehdas.fi/tapahtumia ————— KAAPELIAUKIO 3, HELSINKI, KAAPELITEHDAS.FI TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI > Disobey 17.-18.2. > Joogafestival Helsinki 4.-5.3. > Taidemaalariliiton Teosvälitys 11.-19.3. PURISTAMO > Espoo Art ry: Out of control -vuosinäyttely 7.-19.3. > Alison Wiklund – an Artist’s Journey 22.3.-10.4. VALSSAAMO > Avanti: Kosketa musiikkia -lastenkonsertti 5.3. > Korutaideyhdistyksen teosvälitys 11.-19.3. > Alison Wiklund – an Artist’s Journey 22.3.-10.4. TURBIINISALI > Stella Polaris: Vapaa pudotus 3.3.-1.4. > Stella Polaris: Vedetään hatusta, hihasta ja vähän lahkeestakin 5.-26.3. TANSSIN TALO > Glims & Gloms / Tuomo Railo: Bach-projekti 18.2. asti > Ismo Dance Company: Kierto 22.-25.2. > Cirko: Gravity & Other Myths in Out of Chaos… 24.-25.2. > Helsinki International Drag Fest 2023 3.-4.3. > Suomalainen kamariooppera: Ihmisen jälkeen / Posthuman 3.-7.3. > Kamarikuoro Auditee: Voices of Earth 10.-11.3. > Kulttuurin kummilapset: Taimisto 17.-21.3. > Tero Saarinen Company & Helsingin barokkiorkesteri: Third Practicee 16.-24.3. TANSSITEATTERI HURJARUUTH > Klovnifestivaali Punainen Helmi 18.2. asti > Herra Hakkarainen harrastaa 11.3.-5.4. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Etsin – pysyvä näyttely > MoA in Photography 23 12.3. asti HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin > Food Tattoo – Lentävä karjalanpiirakka ja muita tatuointitarinoita TEATTERIMUSEO > Syvää liikettä 5.3. asti > Everybody Dance! DRAWING GALLERY D5 > Anna Kaarina Nenonen: Never ending story 28.2. asti KAMERASEURA GALLERIA WEST > Kohtaamisia 28.2. asti KÄYTÄVÄGALLERIA > Tavoillaan-näyttely 28.2. asti GALLERIA SYNKKAMERKKI > ILO-valokuvanäyttely 15.8. asti RAVINTOLA HIMA & SALI ON AVOINNA JOKA PÄIVÄ! Kaapelitehtaalla, uniikissa tehdasmiljöössä sijaitseva ravintolamme tarjoaa mukavat puitteet kahvitteluun, lounasruokailuun sekä erilaisille juhlatilaisuuksille. Ravintola Hima & Salista saa ruokaa joka aterialle. Kahvilassamme on tarjolla aamusta iltaan laaja valikoima leipomon omia tuotteita, esim. kakkuja, piiraita ja uunituoretta pullaa. Meillä on täydet anniskeluoikeudet, runsas teevalikoima ja laadukkaat erikoiskahvit. Meiltä löytyy myös paljon gluteenittomia, vegaanisia ja fodmap-ystävällisiä tuotteita. Aloita aamusi monipuolisella aamiaisella. Tarjoilemme aamiaisen arkiaamuisin klo 8.30-10.30 edulliseen 8 € hintaan. Aamiaiseen sisältyy kahvia/teetä, mehua, täytetty leipä, kananmuna, puuroa lisukkeineen, jogurttia ja granolaa. Lounaamme tarjoillaan arkisin klo 11.00-14.30. Tarjoi lem me lounasannokset pöytiin. Suositussa wokkipisteessämme voit koostaa annoksesi itse ja kokkimme wokkaa sen sinulle. Annoksien hintaan sisältyy oman leipomon leipää ja salaattivalikoima. Huom! Eläkeläislounas arkisin klo 13.00-14.30 lounasvalikoimasta 2 € alennuksen normaalihinnasta. Iltaisinkaan ei tarvitse olla nälissään: Hima-kahvila tarjoilee iltakeittoa arkisin klo 14.30-18.00 ja viikonloppuisin keittolounasta on saatavilla klo 12.00-17.00. Keitto sisältää salaattipöydän ja Himan leivän. Lohikeitto, Ravintola Hima & Sali Cateringpalvelumme huolehtii tilaisuutesi tarjoiluista, järjestätpä tilaisuutesi sitten Kaapelitehtaalla tai pääkaupunkiseudun eri juhlatiloissa. Oli kyseessä sitten syntymäpäiväjuhlat, ylioppilasjuhlat tai vaikka ristiäiset, voit tilata pitopalvelumme tuomaan tarjottavat myös omaan kotiisi. Hima & Salin upea juhlatila tarjoaa puitteet pienistä perhejuhlista aina megapikkujouluihin tai muodollisempiin vuosijuhliin. Tilausravintola tarjoaa upean juhlatilan ja tarjoilut jopa 180 henkilölle. Olipa haussa pikkujoulutila, juhlatila syntymäpäiville tai hääpaikka, on Hima & Sali loistava valinta. Ota yhteyttä ja teemme juhliisi tarjouksen. Ota myös seurantaan Ravintola Hima & Salin somekanavat: IG, Facebook ja TikTok @ravintolahimasali. Tervetuloa Ravintola Hima & Saliin! Kaapelitehdas / Tallberginkatu 1 C / Tammasaarenlaiturin puolella K-ovi Aukioloajat: Ma-pe klo 8.30-21.00 ja la-su klo 12.00-18.00 myynti@himasali.com / www.himasali.com / Puh. (09) 694 1701 TANSSIN TALON KEVÄÄN OHJELMISTO JULKI JA LIPUT MYYNNISSÄ Simone Fratini Tero Saarinen Company tuo kesäkuussa Euroopan ensi-iltaan maineikkaan hollantilaiskaksikon Imre ja Marne van Opstalin mukaansatempaavan Heart Driven. Kansainvälistä nykysirkusta koetaan helmikuussa: australialaisen akrobaattiryhmän Gravity & Other Mythsin Out of Chaos… pursuaa huikeaa taituruutta sekä räjähtävää energiaa. ROHKEITA KOTIMAISIA UUTUUKSIA Elina Pirisen sinfoninen suurteos Mortal Tropical Dances levittäytyy suuren Erkko-saliin toukokuussa. Katutanssitaustaisten Kaisa Niemisen & Marika Peuran tanssivan kehon tuntemuksia tutkiva kantaesitys down below things shudder puolestaan saapuu huhtikuussa Pannuhalliin. Zodiak tarjoilee kevään tuotantonaan mm. valtaa ja mus tan kehon politiikkaa käsittelevän koreografin Sonya Lindforsin kantaesityksen ONE DROP. Monimuotoisuuden teemaa ilmentää myös Helsinki International Drag Fest 2023, jossa joukko dragin kansainvälisiä tähtiä valtaa Erkko-salin. LIVEMUSIIKKI JA TANSSI KOHTAAVAT Musiikki ja tanssi kohtaavat lukuisissa kotimaisissa teoksissa. Tero Saarinen Companyn intensiivinen Third Practice tuo lavalle myös Helsingin barokkiorkesterin. Glims & Glomsin Bach-projektissa Bachia tulkitsee tanssijoiden lisäksi pianisti Risto Lauriala. Sivuun Ensemblen Silentopia puolestaan tarkastelee ekologisia teemoja tanssin, livemusiikin ja tieteen keinoin. Ismo-Pekka Heikinheimon teoksessa Kierto nykyja bu toh-tanssiin yhdistyy musiikin lisäksi veistotaide. Maa lis kuussa osana Musica nova Helsinki -festivaalia koetaan Suomalaisen kamarioopperan monitaiteellinen tieteiskamariooppera Ihmisen jälkeen. Lapset ja nuoret pääsevät Tanssin talon keväässä päärooliin oppilasnäytöksissä ja kilpailuissa. Lisätietoa esityksistä ja lipunmyynti: www.tanssintalo.fi Rocío Molina Alkuvuodesta 1-vuotissyntymäpäiviään juhlinut Tanssin talo tuo keväällä näyttämöilleen monipuolisen ja monitaiteellisen ohjelmistonsa. KANSAINVÄLISTÄ FLAMENCOA, NYKYTANSSIA, -BALETTIA JA SIRKUSTA Tanssin talon kansainvälinen vierailusarja saa jatkoa maaliskuussa nykyflamencon kirkkaimman tähden, Rocío Molinan esiintymisellä. Kansainvälistä huippubalettia nähdään loppukeväästä, kun Euroopan arvostetuimpiin nykybalettiryhmiin kuuluva Lyon Opera Ballet saapuu Erkko-saliin. 9 15.2.2023 Nro 7
10 15.2.2023 Nro 7 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. Larutorin rivi-ilmoitukset 10 €/rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti AUTONVUOKRAUSTA Huokeat, huolletut ja siistit vuokraautot ovellesi meiltä! Autovuokraamo Rentgo, rentgo.fi, 040 6300 100 TAIDE Foggassa Koloristien päiväkirjat 2. maaliskuuta asti. Lauttasaarentie 6. Kielo Kankkusen töitä nähtävillä Hiusmuotoilu Naxetin ikkunassa helmikuun ajan. Tallbergin puis totie 1. LIIKUNTA Pyrkän tekojääkaukalo on avoinna arkisin kello 8–21.30 ja viikonlop puisin 9–21.30. Mailat ovat sallittu ja joka toisella vuorolla: maanantai sin kello 17–21.30, tiistaisin 8–16, keskiviikkoisin 17–21.30, torstai sin 8–16, perjantaisin 17–21.30, lauantaisin 9–16 ja sunnuntaisin 17–21.30. Tekojäätä huolletaan joka päivä kello 16–17. Saaren uimahalli avoinna tiistai sin, keskiviikkoisin ja torstaisin 16.30–21, perjantaisin 18–21 ja lauantaisin 7.30–16.30. Maanan taina ja sunnuntaina halli on sul jettu. Isokaari 19. Lauttasaaren Kisasiskojen jumpat Vattuniemen koululla. Ti klo 20–21, to klo 19–20, la klo 9–10. Asahi-tunnit jatkuvat Lauttasaaren kirkossa tiistaisin kello 16–17. Tie dustelut keijo.mikkonen@asahi.fi. Asahia lumilla. Yrjö Mähösen asa hitunnit Kasinonrannalla (meri rosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin kello 17. MUUT Liikenneilta 16.2. Miten kaavoi tus vaikuttaa Lauttasaaren liiken teeseen? Kokoomuksen teemati laisuus kello 18 alkaen ravintola Blue Peterissä. Aihetta alustavat ja kysymyksiin vastaavat kaupun kiympäristölautakunnan jäsen Atte Kaleva ja varajäsen Katri Penttinen. Kahvit 30:lle ensimmäiselle. Mahtuuko Lauttasaaren kapeille kaduille lisää liikennettä? Kuva Pohjoiskaarelta. Lauttasaaren kirjaston digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, table tin tai älypuhelimen kanssa. Opas tukseen voi tuoda oman laitteen. Varaa opastusaika: 09 3108 5020 tai kirjaston asiakaspalvelupisteestä. Öppna daghemmet Tallen. För 0–6 åringar med vårdare. Öppet tisdagar 9.30–12.30 och fredagar kl 9.30–12. Musiklek kl 10.30. Kaffeservering gratis för medlemmar (övriga 3 €/ familj). Bibliotekshuset på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykal lionrinne 1b, p. 09 2340 4300. Avoinna ma–pe 10–18 (viikonlop puisin tilaisuuksien mukaan). Tilaja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavis sa puhelimitse ma–pe klo 9–21. p. 09 2340 4302. Diakoni tavoitettavissa puhelimit se numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset 09 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna mato klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounas ta on tarjolla klo 11–14. Lounas lista: www.lauttasaarenseurakunta. fi. Kirkkokahvila on suljettu mati 20.–21.2. Messu sunnuntaisin klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu keski viikkoisin klo 18. Pyhäkoulu sunnuntain messun yhteydessä. Lasse Heikkilän suomalainen messu 26.2. klo 11. Huikea kan sanmusiikkityylinen messuelämys. Mukana on musiikki ja tanssiryh mä Valkia & Barcarolakuoro. Larun Pop-messu ja iltatee 26.2. klo 18. Bändivetoinen messu. Seurat 1.3. klo 19. Kahvitus klo 18.30. TAPAHTUMIA Perhekerho kaikille maanantai sin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15. Perhekerhon yhteydessä Ainokanttorin muskari tiistaisin kello 10. Perhekerho kutsuu kaikkia lauttasaarelaisia lapsia, vanhempia, hoitajia, kummeja sekä isovan hempia mukaan iloiseen joukkoon. Tiedossa on mukavia keskusteluja, yhdessäoloa sekä musisointia jump piksen kera. Vierailijoita ja jooga hetkiä maanantain Aamuklubissa. Ikonimaalauskurssi maanantaisin klo 17–20. Hiljaisuuden joogan lyhyt harjoitus ja iltatee 22.2. klo 17–17.30. Tuoliharjoitus on maksuton. Las tenhoito on järjestetty klo 17–20. Osallistu myös hiljaisuuden viik komessuun klo 18. Aamujooga 1.3. klo 8–9 liikunta salissa Kirsi Kankaanpään ohjaa mana. 5 € / kerta. Alfa-kurssi Jokaiselle, joka haluaa oppia lisää kristinuskon perusasioi ta. Alfakurssi toimii hyvin myös aikuisrippikouluna. 10 viikon kurs silla käydään läpi kristinuskon pe ruspylväät. Päivät tarkentuvat myö hemmin. Tiedustelut: markus.ek@ evl.fi, p. 050 441 6266. Rukousaamiainen 3.3. Kryptassa klo 8–9.30. Tiedustelut markus. ek@evl.fi Keskustelusarja lähisuhdeväkivallasta 6.–8.3. Keskustelusarja kolmena iltana klo 18–20. Panee likeskusteluissa mukana lukuisia asiantuntijoita. Tapahtumat strii mataan. Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattunie mitilassa. Rukouspiiri. Kaikille avoin ru kouspiiri kokoontuu tiistaisin klo 18–19 Vattuniemitilassa. Piirissä rukoillaan ajankohtaisten ja hen kilökohtaisten asioiden puolesta. Kuoro kaikille harjoitukset tors taisin klo 17–17.50. Kaikki terve tulleita. Ei ennakkoilmoittautu mista. Isien lenkkija saunaryhmä joka torstai klo 18–20. Lähtö kirkon Cportaan edestä klo 18. Teemme porukalla n. tunnin lenkin, jonka jälkeen on mahdollisuus saunoa. Illan päättää lyhyt iltahartaus. Kaikki isät ovat tervetulleita mu kaan. Markus Ek, markus.ek@evl. fi, 050 441 6266. Käsityöpiiri 27.2. kello 13–14.30. Ryhmä kokoontuu joka toinen maanantai kello 13–14.30 Bra pun aulassa. Kässäpiirissä kudo taan yhdessä mm. sukkia. Voit tulla mukaan myös ilman käsityötaitoja. Kahvitarjoilu. Töppösryhmä kokoontuu kirkon Brapun vastaanotossa joka kuun 2. tiistai klo 11. Ryhmässä neulotaan kastesukkia pienokaisille. Kahvi tarjoilu. Torstaipiiri 23.2. klo 13. Fysiotera peutti Minna Suonio kertoo ikäih misten liikunnasta seurakuntasalis sa. Lyhyt jumppa. Lisätietoja: Taina Viherkari puh: 050 380 3532. Lentopalloa kirkon liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 19–21. Lisätietoja: Arto, p. 045 633 6188 ja Risto, p. 0400 204 844. Maksutonta lyhytterapiaa työikäisille kevätkaudella. Tule pur kamaan arjen solmukohtia asian tuntijan avulla. Tiedustelut: kirsi@ energiaaarkeen.fi, p. 040 507 1170. Asahi-terveysliikuntaa seura kunnan liikuntasalissa torstaisin klo 16–17. Toiminta on suunnat tu liikehäiriösairauksista kärsiville (parkinson, dystonia ja essentiaali nen vapina). Seniorilautta-ryhmä +65vuotiail le seurakuntasalissa keskiviikkoisin kello 10.30–12 Ryhmään ei tarvit se ilmoittautua etukäteen. Ryhmän alussa on mahdollisuus juoda pulla kahvit hintaan 3 euroa. Lisätietoja: Minna Kuusela 050 572 2829. Liikunnallinen iltaperhekerho Liikkis perjantaisin klo 18–19 kirkon jumppasalissa. Maksuton ta perhetoimintaa vapaaehtoisten johdolla. Ikäsuositus: 1–7vuotiaat. Lapset toimivat Liikkiksessä oman huoltajan kanssa. Ei ennakkoil moittautumista. Lisätiedot: Sanna p. 040 519 0402 tai 040 545 8963. Maksutonta iltalastenhoitoa keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 kirkon Drapussa. Ilmoittautumi set viimeistään edellisenä päivänä numeroon 050 380 3514. JOHANNES FÖRSAMLING Fritids för barn i klasserna 3–6, måndagtorsdag 13–16.30 i S:t Jacobs kyrka. Mellanmål 1 euro. Obs! Sportlov 20–24.2, inget fri tids under den tiden. Familjecafé torsdagar kl 9.30–12.30, musiklek kl 10, i S:t Jacobs kyrka. Diakoniträff torsdag 16.2 kl 12– 13.30 i S:t Jacobs kyrka. Högmässa söndagar kl 10 i S:t Jacobs kyrka. 19.2 medverkar S:t Jacobskören. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer och Drum sö Sällskapets svenska grupp håller stunder med önskesåmger onsda gen den 15 februari kl.14 i S:t Ja cobs kyrkas församlingssal. Stun Foggassa Koloristien päiväkirjat Foggan keskitalven näyttely vie värien maailmaan. Yhteisnäyttely Koloristien päiväkirjat on esillä 2. maaliskuuta asti. Maalauksia ja veistoksia seuraavilta taiteilijoilta: Ilkka Aho, Iris Eklund, Nea Hur me, Rasaliina Jänö, Tanya Koivisto, Elina Laurinen, AnnaLeena Lil jeström, Elina Melgin, Seija Nyyssönen, Tarja PudasJounila, Natalia Rantala, Minja Revonkorpi, Heli Rintamäki, Katja Salo, Pirjo Tik kinen, Tuire Toivola. Näyttely on avoinna ti, to 12–18, ke, pe 12–17, la 12–16, su 13–16. Fogga sijaitsee osoitteessa Lauttasaarentie 6. Laskiais tiistaina Pyrkälle Laskiaispullat sulatellaan Pyrkän tekojääkaukalossa tiistaina 21. helmikuuta kello 18 alkaen. Mailat kannattaa jättää kotiin, ja va rustautua rusettityyppiseen liukuun. ”Musa soi, tietenkin”, Pyrkän pehtori Ami Melleri lupaa. Natalia Rantala: Mennään kävelylle, 2022. Öljy kankaalle, 100 x 140 cm. Anna käsi, nyt mennään. der med önskesånger leds denhär gån gen av Klaus Pennanen. Genast efter sångstunden d.v.s. kl.16 håller Drumsö Pensionärer vårmötet. TULOSSA Mira Luoti yhteisvastuun tukikon sertissa 11.3. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Vapaaehtoinen lippumak su 1–20 €. Mira nähdään, ja ennen kaikkea Miraa kuullaan, Lauttasaaressa maaliskuussa.
11 15.2.2023 Nro 7 Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26–30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi KORJAUSOMPELUA ISÄNNÖINTIPALVELUJA Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 120 € + alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 FYSIKAALISTA HOITOA AUTOPESULOITA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset LAUTTASAAREN KIRKKOAPTEEKKI DRUMSÖ KYRKOAPOTEK www.lauttasaari.fi 30 mm korkea ilmoitus 30 € + alv/lehti*. Neljän ilmoituksen paketti alkaen 120 € + alv. 50 mm korkea ilmoitus 45 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi 40 mm korkea ilmoitus 37 € + alv/lehti* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta SIIVOUSTA Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! • Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt ÄÄNILEVYJÄ ROCK H BLUES H HEAVY PROGE H COUNTRY H JAZZ JÄTTIVALIKOIMA LP & CD levyjä! Ostamme LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI ITÄLAHDENKATU 22B AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 VALOKUVAUSTA ATK-PALVELUA RAKENNUSPALVELUA JA REMONTTEJA Rakennuspalvelut taloyhtiöille ja kaikki kodin remontit, saaren paikalliselta tekijältä. 040 5055883, www.jowell.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA VAATTEITA Koko perheen vaatekauppa Lauttasaaressa. Veneentekijäntie 18 Talviaukioloajat: torstai–perjantai klo 11–17 lauantai klo 10–15 70 mm korkea ilmoitus 61 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti Pirauta Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 Terveydenhoitoa jaloille 040 166 0907 Itälahdenkatu 14 jalkahoitolatakatassut.fi JALKAHOITOLA TAKATASSUT TAKATASSUT KUKKIA Lauttasaaren lääkäriasema Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti 0200 200 33 Ajanvaraus ma–to 8.30–17, pe 8.30–15, la 10–14 saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) PIA SUONPÄÄ LT, Onkol. erikoislääkäri & yleislääkäri LÄÄKÄRIPALVELUT EERO KITINOJA LL, Yleislääket. erikoislääkäri JANNE CASTRÉN LL, yleislääkäri Pattipoliklinikka Luomien ja pattien näyttöaika ti klo 10–17 ajanvarauksella. Lääkärin arvio on maksuton, pkl 22 €. Rokotusklinikka Punkki-, pneumokokkija vyöruusurokotus sekä muut yleisimmät rokotukset ilman ajanvarausta: ma & to 14–17 ja la 11–13. Muut ajat ajanvarauksella. Kotikäynnit Yleisja erikoislääkärin ja sairaanhoitajan kotikäynnit. Myös rokotukset ja laboratorionäyteenotto kotikäynneillä. Laboratoriopalvelut Kaikki laboratoriotutkimukset edullisesti ja kätevästi. Lauttasaaren lääkäriasema Kukkamyynti Piilola Oy Lauttasaarentie 3 laru@piilola.fi +358 50 313 3637 Ti–la 10–18, su–ma suljettu C M Y CM MY CY CMY K piilola-fi-logo-Final.pdf 13.10.2011 23:22:43 Kukat kaikkiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin! ark. 9-17, la 10-14 Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA Salon PM Lauttasaarentie 5 PALVELUKSESSASI: Jalkahoitaja Sari Sundström p. 050-566 2019 Parturi-kampaaja Pamela Pihlström p. 09-672 672 Olet tervetullut! HOMEOPATIAA S IM IL IA SIM ILIBUS CUR EN TU R Ritva Lauraéus Klassinen homeopaatti Lauttasaari ?+358 50 443 2913 ritva.lauraeus@gmail.com
12 15.2.2023 Nro 7 Kaikkea laskiaissunnuntaihin. Ja vähän enemmänkin. Mansikkahillo, mantelimassa vai molemmat? Siinä vasta kysymys. Oli valintasi mikä tahansa, ympäri vuorokauden palvelevasta K-Citymarketistamme löydät kaikkea herkulliseen laskiaissunnuntaihin. Leivo itse tai osta valmiina sinä päätät. Lämpimästi tervetuloa! Itämerenkatu 21, Ruoholahti Lauttasaarelaiset kuuluvat Helsingin vaalipiirin aktiivisimpiin äänestäjiin. Viime eduskuntavaaleissa 2019 lauttasaarelaisten äänestysprosentti oli 85,5 % kun Helsingin äänestysprosentti oli 77 %. PYYDÄ VAALITARJOUS: Nina Wohlman puh. 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi Lauttasaarelaiset äänestäjät tavoittaa kattavasti vain yksi media: keskiviikkoisin ilmestyvä Lauttasaari-lehti. Lehden painos on 12 500 kpl ja se jaetaan saaren kaikkiin kotitalouksiin. Lisäksi lehdellä on kattava telinejakelu saarella. Näköislehti ilmestyy keskiviikkoisin verkossa. Taloustutkimus Oy:n (02/2022) mukaan lähes 80 % aikuisista saarelaisista lukee lehteä viikoittain. Tee vaalikampanja si Lauttasaar ilehdessä, tuloksista nautit vaalien jälkeen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Varmista eduskuntavaalien vaalimenestyksesi ja näkyvyytesi oikeaan aikaan ilmoittamalla Lauttasaari-lehdessä – ILMOITUSPAIKAT MYYDÄÄN NYT! 00200 00210