• Lauttasaari Lauttasaari Nro 44 ? 15.12.2016 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Nyt pääsee luistelemaan s. 3 1 Nro 44 15.12.2016 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO Onnea Suomi 99 v s. 6-7 Kengillä terveeksi s. 8 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO YKSIÖIDEN VÄLITYSPALKKIO 2 500 ? Myös vuonna 2017. Kiitos asiakkaillemme luottamuksesta. TIESITHÄN, ETTÄ ASUNNON VOI MYYDÄ MYÖS VUOKRATTUNA! TARJOUS VOIMASSA JOULUKUUN LOPPUUN SAAKKA. "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Joulukuun kuponkitarjous v ku ain t po äl ng lä illa Osta 3, maksa 2 "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Lauttasaari- lehden lukijoille ensimmäinen kuukausi -50%. Mainitse tilauksen tai suunnittelukäynnin yhteydessä ?Lauttasaari? Subway® Ruoholahti Ruoholahden kauppakeskus Itämerenkatu 21, Helsinki avoinna: ma-pe 8?21, la 9?18, su 12?18 Subway® Jätkäsaari Tyynenmerenkatu 11, Helsinki avoinna: ma-pe 8?22, la-su 9?22 Tarjous on voimassa tällä kupongilla joulukuussa 2016 Ruoholahden ja Jätkäsaaren Subway®-ravintoloissa. Tarjous koskee 15 ja 30 cm Subi®-leipiä. Maksulliset lisukkeet eivät sisälly tarjoushintaan. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Yksi tarjous/kuponki. SUBWAY® is a Registered Trademark of Subway IP Inc. ©2016 Subway IP Inc. Kodikasta joulua ja onnellista uutta vuotta! Teen alueella runsaasti kauppaa. Soita alueesi asiantuntijalle. Ville Pulkkinen myyntineuvottelija 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi Haluatko asunnollesi yttä. parhaan näky vy yden? Ota yhte Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 44 ? 15.12.2016 15.12.2016 Taasko se Seura valittaa? Lauttasaari-Seuraa on joillakin tahoilla syytetty siitä, että se jarruttaa valituksillaan alueen kaavoitusta ja asuntojen rakentamista. Väite on tuulesta temmattu. Esimerkiksi Vattuniemen alueella on 2000-luvulla hyväksytty yli 40 postimerkkikaavaa, joista yhdestäkään Seura ei ole valittanut. Uudesta yleiskaavasta Seura päätti kuitenkin valittaa hallintooikeudelle harkinnan jälkeen. Seura ei ole yksin, sillä valituksia on tiettävästi tulossa Lauttasaaresta useita, samoin kuin muualta Helsingistä. Yleiskaavassa Seuraa huolettavat erityisesti merentäytöt ja viheralueiden kohtalo. Suurin rakentamispaine kohdistuu jatkossa metrolinjan pohjoispuolisiin alueisiin ja Koivusaareen. Yhteensä näille alueille on kaupungin väestösuunnitteen perusteella tulossa lähemmäs 13 000 uutta asukasta. Pelkästään se tarkoittaisi Lauttasaaren väkimäärän kasvua melkein 60 prosentilla nykyisestä. Tämän lisäksi tulisi tiivistysrakentaminen Vattuniemen alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luonnonympäristöjä tulee vaalia kaavoituksessa. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava asukkaille riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Yleiskaavasta ei kuitenkaan löydy pohjoisen Lauttasaaren alueella ainuttakaan kunnollisen kokoista viheraluetta. Esimerkiksi noin neljän hehtaarin suuruinen Kotkavuori ei ?mahtunut? yleiskaavaan. Kun rantojakin aiotaan täyttää hehtaarikaupalla, syntyy huono yhtälö. Asukasmäärä räjähtää samalla kun arvokkaat luontoalueet supistuvat. Yleiskaavan käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi hyviä ponsia, jotka koskevat pohjoisen ja koillisen Lauttasaaren kaavoitusta. Kotkavuoren alueen suunnittelu on asiasta tihkuneiden tietojen valossa jo vauhdissa. Tulevaisuus näyttää, miten paljon valtuuston hyväksymät ponnet ja asukkaiden mielipiteet lopulta vaikuttavat alueen tulevaisuuteen. Riitta Elf Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Myllykallion koulun 5K kielikylpyluokka esiintyi Lauttiksessa, Senioritalolla ja Mereossa Lucian päivänä. Lucia toi valon V Teksti ja kuva Katja Pesonen iidesluokkalaisen pojan äiti Päi­vi Järvinen päätti, että nyt on aika tuoda saarelle lisää musiikin iloa. Hän kyseli poikansa Myllykallion koulun 5K kielikylpyluokalta, kiinnostaisiko porukkaa pieni Lucia-kiertue. Sekä vanhemmat että lapset innostuivat ajatuksesta, ja Lucian päivänä 13. joulukuuta oppilaat kävivät esiintymässä kello 13 Lauttiksen K-Supermarketissa, sen jälkeen Senioritalossa ja sen jälkeen vielä Mereossa. Lapset ke­räsivät minikiertueellaan leirikoulurahaa. Järvinen treenasi lasten kanssa kerran viikossa viiden viikon ajan. Hienointa hänestä on ollut se, että lapset ovat tulleet kuoroon mukaan aivan omasta puhtaasta halusta. ?Ensin tuli muutama, ja vähän myöhemmin innostui moni muukin. Lähes koko luokka on mukana?, hän iloitsee. Kolme lapsista opiskelee Lauttasaaren musiikkiopistossa, ja mu­ siikkia heläytettiin viululla, pianolla ja kahdella huilulla. Järvinen on musiikinopettajana järjestänyt vastaavaa jo 1999 työskennellessään Kallion ala-as- Lukijan kuva Tässä lehdessä Oletko napannut mielenkiintoisen kuvan Lauttasaaresta? Lähetä kuvasi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi Luistelu jatkuu, jos luontoäiti suo.................................................s. 3 Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia...................................................s. 6-7 Oikeat kengät pitävät terveyttä yllä........................................................s. 8 Lauttasaari Perustettu 1968 Painos 11 500 kpl Ilmestyy torstaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Pohjoiskaari 9B 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy teella, ja jatkanut perinnettä jokaisessa koulussa, jossa on ollut töissä. ?Etelä-Tapiolan lukiossa tämä oli ihan spektaakkelimainen, mutta nyt on tosi kivaa toteuttaa tätä pienten ehdoilla. Suurimmalla osalla näistä lapsista ei ole musiikkiharrastusta ja halusin, että hekin saavat musiikkielämyksiä oman kokemuksen kautta ja muutenkin kuin koulun musiikkitunneilla.? Järvisellä on haaveena perustaa sekä lasten että aikuisten kuoro. ?Katsotaan, jos vaikka keväällä jo päästäisiin jollain kokoonpanolla aloittamaan?, hän hymyilee. lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Auringonlasku Lauttasaaressa. Kuva Risto Jalonen
• Lauttasaari Nro 44 ? 15.12.2016 3 Pyrkän kentällä luistellaan jo Lauttasaaren liikuntapuistossa, Pyrkällä, päästiin kaukalon kenttää jäädyttämään tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, jo marraskuussa, mutta sitten alkoi lämmin sääjakso ja lähes luisteluvalmis jää alkoi sulaa. Nyt on luistelukausi saatu avattua. Teksti ja kuva Kari Kemppinen ?K aukalon rakenteet saatiin valmiiksi ja kentän pinnan jäädytys aloitettiin jo ennen isänpäivää, mutta sitten ilmat lämpenivät ja sen jälkeen lämpötilat ovat sahanneet ylös ja alas. Vaikka välillä onkin ollut muutamia päivän ja yön kestäviä kylmempiä jaksoja, ei kaukaloa voitu avata luistelijoille vasta kuin itsenäisyyspäivänä, kertoivat kenttiä hoitavat Aimo Melleri ja Antti Kokko. ?Meillä Lauttasaaressa on kaksi jääkenttää, toinen on tenniskentän päälle pystytetty kaukalo, jossa luistelukausi alkaa ensin ja jatkuu pisimpään. Ja sitten on toinen, iso tekonurmikenttä, molemmat ovat luonnonjääkenttiä. Tekonurmikentän pohjatyön eli kastelun olemme jo aloittaneet, sillä sen pinta pitää saada ensin vettä läpäisemättömäksi ennen kuin sitä voidaan ryhtyä jäädyttämään luonnonjääkentäksi?, jatkoi Melleri ja toivoi lämpötilojen jatkumista edelleen kylminä. ?Lauttasaaren luonnonjääkentät kuuluvat kävijämäärien ja maan­ tieteellisin perustein kaupungissa niin sanottuun 1-ryhmään, joissa kausi alkaa aikaisemmin ja jatkuu pidempään, mutta luonnonolosuhteille ja -muutoksille emme voi mitään, vaikka parhaamme yritämme?, toteavat kentänhoitajat. ?Kentän jääpinnan tekeminen on kuin ruiskumaalausta: hienoja, tasaisia ja rauhallisia sumumaisia kerroksia, kovalla vesipaineella ja niiden toistamista, jopa tunnin välein. Siten syntyy tasainen, kestävä pinta, johon ei jää ilmakuplia eikä valumia?, sanovat ammattimiehet. Ja jos sääolosuhteet sallivat, silloin tehdään pitkää päivää ja kenttien valot palavat aamuvarhaisesta jopa yömyöhälle. Nyt he ovat saaneet vahvistusta henkilöstöön, kun Eläintarhan urheilukentällä kesäisin työskentelevä Heikki Kaansalo astuu Pyrkän vahvuuteen talveksi. Melleri ja Kokko harmittelevat kuinka luistelijat monesti unohtavat, että Pyrkän kentät eivät ole tekojääkenttiä, joiden jäädyttäminen ei vaadi kunnon pakkasia, vaan he tulevat innokkaina, varsinkin näin kauden alussa, jo parin pakkaspäivän jälkeen kentälle päästäkseen luistelemaan. ?Sitten he harmistuvat huomatessaan, ettei kentille pääsekään aina luistelemaan ja meistä tehdään syyllisiä?, he sanovat harmissaan. ? Kentän jääpinnan tekeminen on kuin ruiskumaalausta: hienoja, tasaisia ja rauhallisia sumumaisia kerroksia. Kannattaakin ensin soittaa nu­meroon 09 3108 7334 ja tiedustella Lauttasaaren liikuntapuiston jää- ja luistelutilannetta. Palvelu toimii joka päivä maanantaista sunnuntaihin kentän aukioloaikana kello 8-21. Jos puhelimeen ei heti vastata, se kertoo kentänhoitajien olevan työntouhussa. He kuitenkin soittavat takaisin tilaisuuden tullen. Toinen vaihtoehto on käyttää mSkate Helsinki -nimellä toimivaa verkkopalvelua, joka kertoo luistelijoille luotettavasti ja nopeasti kenttien kunto- ja kohdetiedot. Palveluun siirrytään valitsemalla Lauttasaaren liikuntapuiston luonnonjääkenttä, josta näkee heti päivitystilanteen. Pyrkän liikuntapaikanmestari Melleri on perusta- nut muutama vuosi sitten kaksi Facebook-ryhmää: Pyrkkä ja Pyrkän pipolätkä, joissa julkaistaan kentistä infoa. Lisäksi Lauttasaari-Seura sekä Laru-liike -ryhmien sivuilla on tietoa ja kuvia. ?Kannattaa laittaa puhelinnu­ mero ja verkkopalvelun sekä Facebookin osoitteet vaikka kännykän muistiin. Sieltä ne löytyvät kätevästi ja nopeasti?, vinkkaavat Melleri ja Kokko. Luonnonjään tekeminen on taitolaji, se on veden tasaista sumuttamista kerros kerrokselta, ei ruiskuttamista. FAKTA ? 1929 urheiluseura Lauttasaaren Pyrintö ry (LaPy) ryhtyi suunnittelemaan urheilukenttää sen nykyiselle paikalle ? 1951 pidettiin kentän vihkiäiskilpailut ? 1952 kentän viereen valmistui pujottelurinne ? 1950-luvun loppu ja 1960-luvun alkupuolisko olivat urheilullisesti Pyrkän parasta aikaa, jolloin LaPy:n urheilijat saavuttivat lukuisia Suomen mestaruuksia juoksu- ja hyppylajeissa ? 1960 valmistui hyppyrimäki, joka 1973 purettiin vaarallisena ? 1983 kenttä uudistettiin, jolloin Suomessa järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MMkilpailut ? 2014 Lauttasaaren liikuntapuisto remontoitiin nykyiseen asuun, jolloin sen jalkapallokenttä sai tekonurmen ja juoksuradat kumiasfalttipäällysteen ? liikuntapuiston lajeina: jalkapallo, yleisurheilu, juoksurata (350 m), koripallo, harjoittelujalkapallo, kuntoliikuntapaikka, tennis, luistelu, jääkiekko
• Lauttasaari 4 Nro 44 ? 15.12.2016 Lukijan ääni Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Nuoret, rakastakaa kirjoja! Yhä useampi ei ole siis löytänyt lukemisen iloa. Tähän on monia syitä, ja mielestäni internet on turha nähdä uhkana nuorten lukemiselle. Ensinnäkin vääjäämätöntä on paha vastustaa, ja digitalisaatio on tullut jäädäkseen. Toiseksikin parhaimmillaan digitaaliset sisällöt ja e-kirjat voivat edistää nuoren pääsyä kirjan ääreen. Jotta Suomessa olisi huippukirjailijoita jatkossakin, olisi tärkeää, Tutkimusten mukaan nuorten lu­ kutaito on heikentynyt; joka kymmenennellä nuorella on heikko lukutaito. PISA-tutkimuksesta sel­ viää myös, että vertailumaihin nähden Suomen erikoisuus on kasvavat erot lukutaidossa tyttöjen ja poikien välillä. Jopa 6 800:lla 15-vuotiaista lukutaito ei ole toivotulla tasolla. 10-vuotiaista tytöistä enää kolmannes pitää lukemisesta paljon. Pojista vastaava luku on vain 15 prosenttia. että yhä uusia sukupolvia innostettaisiin lukemaan. Kirjailijahan laatii sukupolvensa kuvauksen muille, ja tulevatkaan eivät saa jäädä puuttumaan ? sillä se olisi surullista. Ennen kaikkea lukemisesta hyö­tyy nuori itse. Lukevan nuoren sanavarastoon kuuluu 50 000 ? 70 000 sanaa, kun taas kirjoja kaihtavan vain 15 000. Lisäksi esimerkiksi työelämässä painottuu jatkuvasti enemmän luovuus ja kyky soveltaa. Tähän hyvä yleissivistys ja lukuharrastus sopivat hyvin. Lukemisen täytyisi ennen kaikkea lähteä omasta ilosta. On tärkeää ymmärtää, että nuoret eivät välttämättä kiinnostu samanlaisesta kirjallisuudesta, kuin edelliset sukupolvet. Tärkeä viesti nuorille olisikin: rakastakaa kirjoja ja lukekaa juuri sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Oli kyseessä sitten Paperi T:n runot tai netflix-sarjo- jen kirjaversiot, nuoren sukupolven tulee löytää oma suosikkinsa. Kirjat ovat myös yhteisöllinen kokemus, ja eniten lukemisesta saa irti rakkaiden kanssa. Nasima Razmyar Suomen Laulu on joulutunnelmissa Suomen Laulun joulukonsertti Lauttasaaren kirkossa tulevana lauantaina koostuu sekä eurooppalaisesta että kotimaisesta joulumusiikista. S Teksti Irja Arpiainen uomen Laulu konsertoi joulun tunnelmissa Lauttasaaren kirkossa lauantaina 17. joulukuuta kello 16. Kuoron taiteellinen johtaja Esko Kallio on laatinut ohjelman, joka sisältää tuttua ja hieman harvemmin kuultua jou­ lumusiikkia kotimaasta ja ulkomailta. Tämän joulumusiikin sisältö saa kuulijan muistamaan joulun alkuperäisen sanoman, rauhoittumaan ja hiljentymään, mutta samalla myös iloitsemaan joulusta ja läheisistään fanfaarimaisten sävelten siivittämänä. Konsertissa kuullaan omalla osuudellaan sopraano Laura Heinosta pianistinaan Tuula Hällström. Konsertin ensimmäinen osuus koostuu eurooppalaisesta joulu­ musiikista. Felix Mendelssohn Bartholdy sävelsi kuusi pientä motettia eri kirkkovuoden tapah­ tumiin. Näistä kaksi Im Advent Suosittu palvelu on jälleen avattu! ja Weinachten sijoittuvat joulunaikaan. Tekstit ovat uudesta testamentista ja psalmeista. Kolmesataa vuotta varhaisempi O Magnum Mysterium (Oi suuri mysteeri) on Giovanni Gabrielin säveltämä kaksoiskuoroteos. Se vie kuulijat seimen äärelle: eläimet tallissa saivat ensimmäisinä nähdä vastasyntyneen Herran. Samaan aikakauteen kuuluvat myös Michael Praetoriuksen sovittama 1500-luvulta peräisin oleva sävelmä Tuo ar­ mon valkokyyhky ja Vom Him­ mel Hoch (Enkeli Taivaan), mikä kuullaan tällä kertaa saksalaisen barokkisäveltäjän Johann Eccardin sovituksena. Nykyisin tunne- tun koraalimelodian sävelsi alun perin todennäköisesti Martti Luther. Teksti perustuu Luukkaan jouluevankeliumiin. Konsertin toinen kokonaisuus keskittyy kotimaiseen jou- lumusiikkiin. Siinä vuorottelevat ilo ja harras tunnelma. Hienoimmin teema tulee esiin harvoin kuullussa Selim Palmgrenin Tal­­ vi-illassa, joka on sävelletty Einari Vuorelan tekstiin. Hänen runou­ delleen ovat ominaisia herkät tuokiokuvat. Säveltäjän toisessa joululaulussa, Rauhanruhtinas, odo­tetaan Herraa tulevaksi tänne varjojen maihin. Oskar Merikannon Joulu tullut on -laulussa on 2 tunnin hemmottelulahja pukinkonttiin (sis. kasvohoidon ja kuumakivihieronnan) Tilaa perinteinen ja raitis partiopukki hintaan 50,- Tervetuloa lauantaina 17.12. nauttimaan kanssamme glögitarjoilusta klo 11-14. Osoite: Lauttasaarentie 6. Ennakkotilaukset nyt kätevästi 20.12. asti osoitteesta: www.lauttapartio.fi Luvassa myös tarjouksia pukinkonttiin menevistä tuotteistamme. vajaiset! A ? s i t t u ema La Silmäas KA I KKI SILMÄ- LASIT -50% linssivalinnasta riippumatta. MAKSUTON OPTIKON NÄÖNTUTKIMUS Suomen Laulu konsertoi Lautta­ saaren kirkossa lauantaina 17. joulukuuta kello 16. Lipun myynti alkaa ovella tuntia ennen esitystä. Papa´s Bike haluaa kiittää kaikkia asiakkaita kuluneesta vuodesta. Lauttapartion Joulupukkipalvelu 0? niin ikään herkkä tunnelma. Jean Sibeliuksen viiden joululaulun sarjasta (op. 1) tunnetuin on Sakari Topeliuksen runoon sävelletty En etsi valtaa loistoa. Hymnistä neitsyt Marialle, Ave Maris Stella (Terve meren tähti), on aikojen saatossa tehty useita sävellyksiä. Tällä kertaa kuoro esittää sen Edvard Griegin säveltämänä. Konsertin päättää urkusäestyksen kera riemullinen ja fanfaarimainen Lowell Masonin Joy to the World, (Riemuita saa). JA KOROTONTA 12KK KULUTONTA MAKSUAIKAA Tarjous koskee uusia silmälasitilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin etuihin. Tarjous voimassa 31.12.2016 asti Silmäasema Helsinki Lauttiksen myymälässä. 99? Joulukuussa pidennetyt aukioloajat: 17.12. klo 10-14 19.-22.12. klo 11-18 23.12. klo 11-16 Avoinna sovittaessa myös muina aikoina, p. 045 615 7212. Voit helpottaa joulukiireitäsi tilaamalla meiltä lahjakortin s-postiin tai postitse. Lauttasaarentie 3, 00200 Helsinki Optikon yksilöllinen näöntutkimus on nyt ilmainen oston yhteydessä. Varaa aika 010 190 200 (mpm/pvm) tai silmäasema.fi SILMÄASEMA HELSINKI LAUTTIS, Lauttasaarentie 28-30 p. 020 760 8888* Palvelemme ma-pe 10-20, la 9-18, su 12-18 * Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min tai matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min
• Lauttasaari Nro 44 ? 15.12.2016 Ihanat lahjakortit pukinkonttiin! KAUNEUSHOITOLA CATA Lauttasaarentie 11 00200 Helsinki Puh. 040 514 0634 katariina.porkka@cata.fi tai www.cata.fi 5 Joulun parhaat kirjat ja lelut nyt nyt supertarjouksessa! supertarjouksessa! Lauttasaari.fi ? Larun uutiset ja tapahtumat Villa Alba Laadukkaita neuleita merinovillasta ja paljon muuta lämmintä! Tervetuloa! Lauttasaarentie 2 045 133 2327 TONTTURIEHA VARASTO TYHJÄKSI! - 50% NYT KAIKKI KIRJAT JA LELUT -15% LELUT, LAHJATAVARAT, VAATTEET, KENGÄT, SISUSTUS, KANKAAT, ASTIAT, GOURMET La 10-14, ma 10-17 ti 10-17 ja ke 10-18 Liike sulkeutuu pe 30.12. Melkonkatu 16 A, 2.krs 09 673 050 INFO Lauttasaaresta! INFO Lauttasaari Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28 00200 Helsinki Aukioloajat ark 9?20, la 10?18, su 12?18 ? 010 3870 083 LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Vuokrattavana liiketiloja isoilla näyteikkunoilla! Lauttasaarentie 35 (vanha apteekki), noin 200m² + kellari. Lauttasaarentie 14 (vanha Instrumentarium), noin 89m². Vuokra 1.950?/kk Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme perjantaina 16.12. klo 15-17. Glögiä ja pipareita! Lauttasaarentie 4 (vanha Erkkeri), noin 90m². Vuokra 1.800?/kk ERKKERI Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi Markku Enström tj, alalla vuodesta 1994 LKV, alalla vuodesta 1988 0400 810 540 0400 416 114
• Lauttasaari 6 6. joulukuuta vietettiin Suomen itsenäisyyden 99-vuotisjuhlaa. Lauttasaaressa kokoonnuttiin perinteiden mukaan aamupäivällä hiljentymään sankarihaudoille ja illalla vietettiin puheiden ja musiikkiesitysten täyttämää pääjuhlaa kirkolla. Teksti ja kuvat Katja Pesonen Nro 44 ? 15.12.2016 Onnea 99-vuot ? Tämän maan historian raskaimpien vuosien keskellä tuli sodasta selvinneille sellainen vahva ajatus, että minun lapsillani pitää olla paremmin kuin mitä minulla on ollut. Tämän eteen oltiin valmiita tekemään kaikki. Omasta olemisesta uhrattiin sen eteen, että lapset saavat koulutuksen ? sen ainoan tien, joka johtaa parempaan kuin mitä itsellä oli ollut. Tahto antaa seuraavalle sukupolvelle paremmat lähtökohdat toi tälle maalle sellaisia rikkauksia, joilla on sitten ihmeitä tehty. Ihmeen luomisessa on ollut kyse vastuun kantamisesta. Kautta sukupolvien on tunnettu vastuuta tulevaisuudesta. Se on mennyt jotenkin niin, että kun kantaa oman vastuunsa niin voi luottaa siihen, että tulee itsekin reilusti kohdelluksi. Suomalaisuus on valettu kestäville arvoille, joiden pohjana ovat rehellisyys ja reiluus. Rehellisyyttä ja reiluutta tarvitaan nyt erikoisesti, kun vastakkainasettelu ja itsekkyys on kasvanut. Puheen sävy on tiukentunut ja paikoin se arvioi toista ihmistä kovaa. Maailma muuttuu paremmaksi herätellessämme niitä hyviä voimia, joiden kautta tapahtuu tekoja, jotka synnyttävät luottamusta, huolenpitoa, välittämistä ja rakkautta. Sinisilmäinen ei pidä olla, mutta kyynikoittenkaan aika ei ole nyt. Kirkkoherra Juha Rintamäki ? On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen. Tätä mieltä oli 80 prosenttia suomalaisista, kun Elinkeinoelämän valtuuskunta selvitti viime kesänä asenteitamme. Ilahduttavaa oli, että erot onnellisuudessa eri väestökerrosten välillä olivat pieniä. Kun verrataan Euroopan maita, suomalaiset ovat onnellisuudessa kärkisijoilla. Pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana säilyminen edellyttää kuitenkin, että Suomi kykenee uu­distumaan nykyistä nopeammin. Kilpailu elintilasta on kovaa kaikkialla. Myös Helsinki on muu­tospaineissa. Siksi se uudistaa johtamismallinsa. Tässä yhteydessä kaupunginjohtaja on kutsunut muun muassa kaupunginosayhdistysten edustajia ideoimaan, miten asukkaita kuullaan ja miten nämä voisivat osallistua päätöksentekoon. Näissä tapaamisissa on kerrottu, että vuonna 2020 Helsinki on vaikuttavien ihmisten ja kohtaamisten kaupunki. Tapaamisissa on oltu huolissaan, että kaupunginosien erityispiirteitä ei oteta riittävästi huomioon. Me lauttasaarelaiset toimme omaleimaisuutemme selkeästi päättäjien tietoon, kun yli 5000 henkilöä allekirjoitti adressin saaren vehreyden ja merellisyyden säilyttämisen puolesta. Tuo adressi oli oiva esimerkki saarelaisten yhteisöllisyydestä. Samaa osoittaa myös Lauttasaari juhlii ? Drumsö firar -hanke, missä yli 30 saarelaista toimijaa juhlistaa eri tavoin ensi vuonna satavuotiasta Suomea. Hyvät juhlavieraat, tänään on syytä kiittää siitä, että voimme elää itsenäisessä Suomessa ja nimenomaan täällä onnellisten saarella ? kuten Lauttasaarta Facebookissa usein kuvataan. Aivan yhtä tärkeää on katsoa eteenpäin, etsiä uusia vahvuuksia ja tarjota mahdollisuuksia nuorille. Heidänkin on voitava luottaa siihen, että edelleen, maailman myllerryksistä huolimatta, on onni olla suomalainen. Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Katri Penttinen ? Nykyisessä perustuslaissa on mah­dollistettu kansalaisaloitteen tekeminen. Kansanvaltaisuutta koskevaan pykälään on lisätty säännös, jonka mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslakiin on lisätty pykälä ympäristöä koskevasta vastuusta: vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Samalla säädettiin, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lauttasaarelaisena on kuitenkin muodostunut käsitys siitä, että kansalaisen ja kansalaisjär­jestöjen toimintaa ei ole painavasti otettu huomioon ympäristöratkaisuissa. Lauttasaaren ve­sitorni on purettu, ja uudella yleiskaavalla on vaikutusta rantoihin, viheralueisiin ja ainutlaa­tuisiin luontoarvoihin yleensä sekä liikenneratkaisuihin. Lohi­apajanlahden massiiviseen raken­­nus- ja merentäyttösuunnitelmaan ei ole parikymmenen vuoden aikana tullut juuri mitään muutosta rationaalisista muistutuksista ja vastaehdotuksista huolimatta. Toivoa voikin, että näin kunnallisvaaleja edeltävänä aikana kuntalaisen kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet taataan ja luodaan paremmat menettelytavat vuorovaikutukseen luottamus- ja virkamiesten kanssa koskien päätöksentekoa yleensä sekä erityisesti elinympäristöstä. Samalla voitaisiin tukea sitä myönteistä yhteisöllisyyttä, joka on kehittynyt saarellamme monessa muodossa. Valtiosääntöoikeuden dosentti, entinen suurlähettiläs Ora Meres-Wuori Myllykallion koulun oppilaat Ossi Josefsson ja Nikita Paintola kertoivat, mitä itsenäinen Suomi merkitsee heille. Itsenäinen Suomi merkitsee minulle: Nikita: Sitä, että suomalaiset saavat päättää itse omista asioistaan, eikä mikään muu maa päätä, mitä Suomi tekee. Ossi: Rauhallisuutta ja rauhaa. Nikita: Ilmaista koulua ja sananvapautta. Ossi: Omaa maata ja omaa kotia. Nikita: Kauneutta ja kiehtovuutta. Ossi: Juhlaa, kunniaa ja omaa lippua. Nikita: Olen ylpeä Suomen menestyksestä formulakisoissa sekä Suomen jääkiekkojoukkueesta. Ossi: Iloa ja ystävyyttä. Nikita: On ihanaa, että Suomi on itsenäinen valtio. Ossi: Suomessa on omanlaisia asioita. Nikita: Kaikki lapset saavat käydä ilmaiseksi koulua. Ossi: Oma turvallinen asuinalue. Nikita: Minulle itsenäinen Suomi merkitsee sitä, että saamme elää rauhassa ja saamme puhua omaa kieltämme, ja saamme olla Suomi eikä mikään muu. Olen kiitoksen velkaa sotilaille, he ovat taistelleet meidän puolestamme ja monet ovat uhranneet itsensä. Minä en pysty antamaan samaa, joten kiitos tosi paljon.
• Nro 44 ? 15.12.2016 tias Suomi Lauttasaari 7 Valtiosääntöoikeuden dosentti Ora Meres-Wuori. Nuoret viulistit soittivat suomalaisia kansansävelmiä ja saivat yleisön taputtamaan musiikin tahtiin. Heitä veti Lauttasaaren orkesterin johtaja Ahti Valtonen, joka sai juhlassa Lauttasaaren säätiöltä huomionosoituksen kiitoksena vuosia kestäneestä musiikillisesta työstään. Lions Club myönsi Vuoden nuori lauttasaarelainen -tunnustuksen Roope Kajoluodolle. Lauttasaaren Laulajat esittivät muun muassa Erkki Melartinin Isä meidän ja sai kylmät väreet selkäpiihin. Lauttasaari-Seura ja Lauttasaaren säätiö laskivat sankarihaudoille seppeleen. Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Katri Penttinen sai Lauttasaaren säätiöltä Pro Lauttasaari -mitalin kiitoksena kaksi vuotta jatkuneesta työstään Lauttasaaren hyväksi. Mitali on Aimo Tukiaisen suunnittelema. Lauttapartio nosti liput itsenäisyyspäivän aamuna sankarihaudoilla. Kirkkoherra Juha Rintamäki.
• Lauttasaari 8 Nro 44 ? 15.12.2016 MBT-kenkien maahantuoja, lauttasaarelainen Johannes Kvist hurahti aikoinaan kyseisiin kenkiin. Uuden juoksumallin hän kävi itse testaamassa Helsinki Midnight Runilla. Kengillä terveeksi MBT on hauskan näköinen jalkine, jolla on runsaasti terveysvaikutuksia. Asfaltti tekee hallaa nivelille, mutta oikeilla kengillä kovassa maastossa liikkuminenkaan ei rasita kehoa. M Teksti ja kuvat Katja Pesonen BT on terveyskenkä sen varsinaisessa merkityksessä. Kirjaimet tulevat sanoista masai barefoot technology, ja ne tarkoittavat kenkää, joka jäljittelee afrikkalaisen masai-heimon kävelyä. Masait liikkuvat paljain jaloin epätasaisessa maastossa, joka haastaa heidän kehonsa ja lihaksensa päivittäin eivätkä he kärsi selkä-, lonkka- tai polvivaivoista. MBT:n kehitti insinööri Sveitsissä 1996. Suomen markkinoille se saapuu vuonna 2006 ja tätä nykyä sen maahantuonnin hoitaa lauttasaarelainen Johannes Kvist, joka pitää myös myymälää Vattuniemessä. Paljasjalkatrendi on pitänyt pin­­ tansa joitakin vuosia. Jotkut kävelevät oikeasti paljain jaloin oli räntää tai aurinkoa, toiset käyttävät paljasta jalkaa imitoivia kenkiä, joissa ei ole juurikaan pohjaa, iskunvaimenninta tai tukea. MBT on toimintamalliltaan poikkeuksellinen fysiologinen jal­ kine, sillä se pakottaa kehon oikeaan asentoon ja se tekee sen asfaltilla. Ihmisen keho on luotu kulkemaan maastossa, ja asfaltin kova ja tasainen pinta tekee sille hallaa. Vaikka paljain jaloin siis kävelisikin, kovalla pinnalla se on vain haitaksi. Sitä paitsi Suomessa se vaatii ilmojenkin takia sissiluonnetta. Jos ei ole lunta tai räntää, kaupungilla joutuu taistelemaan lasinsirujen kanssa. 80 prosenttia MBT-kenkien käyttäjistä pitää sitä hyvän­ olon kenkänä. Se toimii arkiliikunnassa, koiran kanssa lenkillä, lomamatkoilla, kaupassa tai muualla vastaavassa, jossa on kova maasto tai lattia. 10 prosenttia tarvitsee kenkää terveytensä takia. MBT on luokiteltu ykkösluokan lääkinnälliseksi apuvälineeksi. ?Olemme esimerkiksi tehneet yhdeksän vuotta yhteistyötä Nivelyhdistyksen kanssa. Tavallisissa jalkineissa niveliin tulee helposti painetta. Kun näillä kengillä asento suoristuu, paine lähtee pois sieltä, missä sitä ei pitäisi olla, kuten lonkassa, polvessa tai päkiässä, ja näin saadaan helpotusta esimerkiksi nivelrikkoisen arkiliikuntaan?, Kvist kertoo. MBT-kengät jalassa ei siis voi seistä väärin. Sen pohjarakenne pakottaa kehon optimaaliseen, sille luontevaan asentoon. ?Ensimmäisenä huomaa ryhdin parantumisen. Hartiat siirtyvät taakse ja katse nousee suoraan ylös. Näillä kävellään kantatyynyn kautta eli asfaltillakin jalka kävelee kuin maastossa?, selventää Kvist. Koska MBT-kengät ovat pohjastaan kaarevat, niillä askellus on keinuva. Joissakin malleissa keinuu enemmän kuin toisissa, riippuu kengän käyttötarkoituksesta. Siksi voi ehkä tuntua kuin opettelisi kävelemään uudelleen. Lihaksetkin voivat alussa väsyä kuin olisi tehnyt pienen treenin. Kenkien keinuvuuden vuoksi keho nimittäin on jatkuvassa pienessä liikkeessä, jolloin koko lihaksisto ja erityisesti keskivartalon pienet lihakset joutuvat kuin huomaamatta töihin. Siksi loput 10 prosenttia käyttäjistä on urheilijoita. Ne ovat mainiot myös palautukseen rankan treenin jälkeen, sillä ne laittavat kuona-aineet ja aineenvaihdunnan liikkeelle. ?Viime keväänä mallistoon tuli myös juoksujalkine, jossa on muita malleja vähemmän keinuntaa. Itse juoksin niillä Helsinki Midnight Runin sekä kaksi puolimaratonia tänä vuonna. Lajikohtaiseen harjoitteluun MBT-kenkiä en suosittele, sillä salibandy, sulkapallo, koripallo, tennis ja muut vaativat aivan oman erikoiskenkänsä?, hän sanoo. Kenkä ei ole kaikista otollisin myöskään maastossa kävelyyn, kuten vaikka kävelylenkille pururadalle. ?Näillä toki voi kävellä sielläkin, ? Ensimmäisenä huomaa ryhdin parantumisen. Hartiat siirtyvät taakse ja katse nousee suoraan ylös. mutta niistä ei saa täyttä hyötyä, sillä ne on tarkoitettu minimoimaan nimenomaan kovan tienpinnan haitat?, lisää Kvist. MBT-kengistä löytyy suuri valikoima erilaisia malleja. Kvistin mukaan niitä käytetään kaikkialla. Sairaaloissa, ravintolan keittiössä, hotelleissa ja konttoreissa, erityisesti niillä aloilla, joissa vaaditaan paljon seisomista. Malleja löytyy myös raskaaseen työhön ja jopa turvakenkiä, joissa on naulanlävistyssuoja pohjassa ja tonnin painon kestävä metallikärki. Malleja on oikeastaan kaikkiin tarkoituksiin ja niiden pinta ja kuosit vaihtelevat. On nauhallista, tarrasuljinta, naisille ja miehil­ le, unisex-kenkä molemmille, arkikäyttöön, juhlaan, toimistoon, kaupunkikävelyyn, teatteriin ja goretex-pinnalla. MBT:n GTX-mallisto on tehty kaikille säille ja kovaan käyttöön. On nilkkureita ja puolivarrellisia saappaita ympärivuotiseen käyttöön. Malaika-mallissa on puolipitkä varsi ja siinä on icelock-pito eli se pitää pystyssä jäisellä pinnalla ilman nastoja, mutta silti se ei hankaa kovalla pohjalla, kuten jos ulkoilee niillä kauppaan. Tänä vuonna on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun MBT-kenkä saapui Suomeen. Kvistillä on siis aihetta juhlaan.