• Lauttasaari Lauttasaari Nro 2 ? 15.1.2016 | Perustettu 1968 Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Maailmalta vapariksi Laruun s. 3 KT 62 m2, 2 h, avok, kph, p Ihanan avara läpitalon kaksio lähellä palveluita. Valoisa huoneisto. Mh. 299.000 ?. Lauttasaarentie 10 B. 1166799 KT 73,5 m2, 3 h, k, kph, vh, las. P Siistikuntoinen, parvekkeellinen läpitalon huoneisto. Mainio pohja. Mh. 318.000 ?. Vattuniemenkatu 14 C. 1167394 KT 58 m2, 2 h, k, kph, p 5.krs:n kulmahuoneisto. Avara olohuone mistä käynti lasitetulle parvekkeelle aamuaurinkoon. Mh. 259.000 ?. Vattuniemenkatu 16b F. 1166047 KT 70 m2, 2-3 h, avok, kph, p Tämän päätyasunnon sydän on upean iso ja avara oh-k yhdistelmä jossa todella viihdytään. Tarjouskauppakohde velaton lähtöhinta 319.000 ?. Isokaari 11A. 1167507 KT 26 m2, 1 h, kk, kph, vh Siistikuntoinen, tehoneliöinen pikkukoti hyvästä osoitteesta. Pohjoiskaari 12 B. Tarjouskauppakohde velaton lähtöhinta 140.000 ?. 1167449 Nro 2 15.1.2016 Yleiskaavatilaisuus kirvoitti keskustelua s. 6-7 Tähtien talo Pajalahdentiellä s. 4 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q ,BUBKBIBSKVOUJF " N û LL
• û IMÚ LL û ) , ,1) 8$ 7) 1BSWFLF *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF 7) û N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q .FMLPOLBUV " N û û LL
• û IMÚ LL MJJLFUJMBB )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " 7) û N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q -BVUUBTBBSFOUJF # N û û LL
• û IMÚ LL ) "WP, ,1) 1BSWFLF *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 7) û 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN 7BUUVOJFNFOLBUV " N ) "WP, ,1) 4BVOB 1BSWFLF 7) û MYYTÄVÄT ASUNNOT KT 81 m2, 3 h, k, kph Viihtyisä, tunnelmallinen koti hyvällä paikalla. Läpitalon pohjaratkaisu. Tarjouskauppakohde velaton lähtöhinta 388.000 ?. Taivaanvuohentie 3 A. 1167743 1 ,BUTP LBJLLJ NZZOUJ KB WVPLSBLPIUFFNNF XXX UBLJP DPN 0MFULP NZZNÊTTÊ UBJ WVPLSBBNBTTB 1ZZEÊ NFJEÊU BSWJPJNBBO "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö Läpi talven meren äärellä. dSign Vertti Kivi & Co, kuva Jere Hietala Jonne Vaahtera Photography ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Tervetuloa! Blue Peter: Ma-To 11-22 (21), Pe 11-23 (22), La 12-23 (22), Su 12-17 (16) ? Vattuniemen puistotie 1, 00210 Helsinki ? Puh. 010 424 9801 Faro: Ma-To 11-22 (21), Pe 7.30-23 (22), La 11-23 (22), Su 11-16 (15) ? Kellosaarenranta 2, 00180 Helsinki ? Puh. 010 424 9830 Asunnollesi paras näkyvyys Ota yhteyttä alueesi asiantuntijaan Ville Pulkkinen myyntineuvottelija 040 486 1987 ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi Haluatko asu ntoilmoituksesi tähän? ai Soita ja keskustellaan as un nonv hdosta. Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 2 ? 15.1.2016 15.1.2016 Kuluttajansuojaa kunnallispolitiikkaan Lauttasaaren massiivista tiivistämistä aiotaan jatkaa Helsingin uudessa yleiskaavassa. Yleiskaava ja muut kaavoitusratkaisut kasvattaisivat saaren väkilukua arviolta 60?70 prosenttia nykyisestä 23 000:sta. Jos yleiskaava hyväksytään nyt esitetyssä muodossa, Helsingin päättäjät saavat kymmeniksi vuosiksi avoimen valtakirjan Lauttasaaren tehokaavoituksen jatkamiseksi. Normaalioloissa ensi syksynä järjestettäisiin kunnallisvaalit ja Helsingin yleiskaava siirtyisi käytännössä automaattisesti uuden kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Uuden aikataulun mukaisesti vaalit kuitenkin pidetään vasta huhtikuussa 2017, ja yleiskaavasta aiotaan päättää jo ensi syksynä vanhan valtuuston voimin. Kunnallisvaalien kuluttajansuoja toteutuu nyt huonosti, sillä viime vaalien alla yleiskaavasta ei hiiskuttu halaistua sanaa. Esimerkiksi YLE:n ja Helsingin Sanomien vaalikoneissa ei ehdokkailta kysytty mitään kaavoitukseen liittyvää. Kukapa olisi osannut kysyä, kun yleiskaavan linjauksista ei ollut vaalien alla mitään tietoa. Yleiskaava vaikuttaa keskeisesti meidän jokaisen elinympäristöön. Ainakin minä äänestäjänä olisin halunnut tietää, kannattaako vaaliehdokas Lauttasaaren tehokaavoitusta. Olisin kysynyt, miten hän suhtautuu saaren viheralueille rakentamiseen tai hehtaarien suuruisiin merentäyttöihin. Olisin halunnut tietää, kunnioittaako ehdokas saaren nykyistä rakennettua ympäristöä ja ominaisluonnetta. Myös suhtautuminen kaupunkibulevardeihin olisi kiinnostanut kovasti. Jotta me äänestäjät saisimme tilaisuuden kysyä elinympäristömme suunnitteluun liittyvät tärkeät kysymykset, Helsingin yleiskaavan hyväksyminen tulisi siirtää yli seuraavien kunnallisvaalien. Näin toteutuisi kunnallispolitiikan kuluttajansuoja. Riitta Elf Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Lauttasaari vetää vapaaehtoisia ulkomailta.......s. 3 Tähtien talo Pajalahdentiellä..............................s. 4 Yleiskaavatilaisuus kirvoitti keskustelua..........s. 6-7 Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki Taitto Ars Today, 0400 481 211 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Lauttasaaren Pallon vuosina 2005-2006 syntyneiden poikien salibandyjoukkue voitti vuodenvaihteessa pelatussa, Suomen suu­rimmassa salibandyturnauksessa Helsinki Floorball Cupissa 05-haastajasarjan kultaa. Joukkue ei hävinnyt turnauksessa yhtään ottelua, ja seitsemän ottelun maaliero vastustajiin oli huima 47-9. Näin viime vuoden HFC-cupin finaalitappio Westend Indiansille vaihtui ansaittuun 5-2 voittoon GrIFK:sta.  Turnauksen voitto oli muutenkin kovasti odotettu, sillä joukkue on viimeisen vuoden aikana pelannut useissa turnauksissa menestyksekkäästi aina finaaleihin asti jääden kuitenkin tätä ennen hopealle. Vihdoin joukkueen pelaajat palkittiin laadukkaasta pelaamisesta ja ahkerasta harjoittelusta kirkkaimmalla mitalilla. Joukkueen vahvuus turnauksessa oli hieno yhteishenki ja tasapainoinen joukkuepelaaminen. Myös pistepörssissä lauttasaarelaiset pitivät komentoa. Caspar Åberg voitti turnauksen pistepörssin. Myös Joel Laine ja Kalle Nummikoski olivat viiden parhaan joukossa. Finaalin parhaana palkittu puolustaja Osmo Silvennoinen sekä koko turnauksen varmasti pelannut maalivahti Veeti Hellgren pitivät yhdessä koko muun joukkueen kanssa huolta, että LaPan maaliin tehtiin turnauksessa selvästi vähiten maaleja. Joukkue on ollut yhdessä vuodesta 2011 alkaen, pelaajien ja valmentajien pysyessä koko ajan melko samoina. Pelaajien vanhemmat ovat hienosti mukana joukkueen toiminnassa. Joukkuetta valmentavat Karri Åberg ja Manu Saarela, joukkueenjohtajana toimii Marika Wegelius. Kevätkaudella 2016 joukkue pelaa salibandyliiton 2005 syntyneiden kilpasarjassa. Tavoitteena on päästä huhtikuussa pelattavaan aluelopputurnaukseen. Kaupunginhallitus päätti maanan­ taina kokouksessaan oikeuttaa kiin­teistöviraston tilakeskuksen toimitilapäällikön vuokraamaan Oy Hedengren Ab:n omistaman liikehuoneiston opetusviraston käyttöön 1.8.2016-31.7.2024 väliseksi ajaksi. Hedengrenin talo sijaitsee osoitteessa Lauttasaarentie 50. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat tilat ovat pinta-alaltaan 2705 htm². Niihin mahtuu noin 350 lasta. Tilat vaativat muutosta ennen koulun alkua. Vuokranantaja kustantaa vaadittavat muutokset, jotka arviolta ovat noin 4,66 - 5,50 miljoonaa euroa. Toistaiseksi voi- massa oleva vuokrasopimus al­ kaa 1. elokuuta 2016 ja sopimuksen ensimmäinen mahdollinen päättymispäivä on 31. heinäkuuta 2024. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, lauttasaarelaiset lapset saavat siis aloittaa koulun uusissa tiloissa tänä syksynä. lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Hetken pohdintaa kirjastossa Lauttasaaren kirjastossa on parhaillaan meneillään Kristina Sed­lerovan näyttely No time. Sedlerova on käyttänyt sekä nykyaikaisia pehmeitä että ikivanhoja kovia materiaaleja. Näyttelyssä kohtaavat muun muassa keramiikka, marmori ja polyuretaanista jyrsityt objektit. Sedlerova on halunnut näyttelyssään pohtia ajan merkitystä. Onko aikaa vai eikö ole, miten sitä lasketaan ja missä kannattaa olla juuri nyt? ?Minusta on hyvä näin vuoden alussa tuoda esille asioiden suhteellisuus ja merkillisyys. Aihe on minusta sekä totinen että kevytmielinen. Vaikka elämme nyt tätä hetkeä, silti sekä tulevaisuus että menneisyys ovat kosketeltavis- Kristina Sedlerova LaPa voitti kultaa................................................s. 2 Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Ilmestyy perjantaisin Tilausmaksu 40 e/vuosikerta Sanomalehtien liiton jäsen LaPan pojat voitti kultaa Uudet koulutilat vahvistuivat Hedengrenin talosta Tässä lehdessä Lauttasaari Lauttasaaren Pallon poikien salibandyjoukkue on voittanut kultaa Suomen suurimmassa salibandyturnauksessa Helsinki Floorball Cupissa. Kristina Sedlerovan teos Now. samme jollain lailla, ja niihin voi olla konkreettisessa yhteydessä tekojen, objektien ja ajatuksien kautta. Veistosteni kautta pystyn sukeltamaan ajassa ja tilassa niin kuin minua huvittaa. Näyttely on esillä 30. tammikuuta asti.
• Lauttasaari Nro 2 ? 15.1.2016 3 Steven Vanholme ja Katsiaryna Viadziorchyk tekevät työtä ekologisemman sähköntuotannon edistämiseksi. Maailmanlaajuinen vapaaehtoistyö johdattaa nuoria Lauttasaareen ICYE Maailmanvaihto ry:n kautta vapaaehtoistyöhön lähtevät työllistyvät moniin tehtäviin ympäri maailmaa. Lauttasaaressa he työskentelevät uusiutuvan energiantuotannon ja luonnonsuojelun edistämiseksi. E Teksti ja kuva Laura Sarpola KOenergian ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteisellä toimistolla paiskitaan töitä joulun pyhien jälkeen. Vapaaehtoinen Katsiaryna Viadziorchyk ja EKOenergian koordinaattori, Katyan ohjaaja Steven Vanholme nauravat tuttavallisesti kokouspöydän ääressä. Vielä vuosi sitten valkovenäläinen Viadziorchyk laati huolellisesti hakupapereita vapaaehtoistyöpaikkojen hakemista varten. Viiden vuoden yliopisto-opintojen ja kandidaatintutkinnon jälkeen maailma oli alkanut vetää toden teolla puoleensa. ?Olen aika seikkailunhaluinen, enkä osaa nähdä itseäni asettumassa vain yhteen paikkaan?, Viadziorchyk kertoo lähtöään edeltäneistä tunnelmista. Hakupapereita lähti ICYE:n kaut­ ta moneen maahan ympäri Eurooppaa. Hakuprosessi muistuttaa oikeaa työnhakua, ja vapaaehtoispaikoista on kova kilpailu. Muu­ tama kuukausi myöhemmin Viadziorchyk alkoi saada vastakaikua viesteilleen. ?Keskusteltuani Stevenin kanssa tiesin haluavani tänne. En enää harkinnut muita vaihtoeh- toja. Steven on todella innostunut työstään, ja saa nopeasti kaikki muutkin innostumaan?, hän selittää hymyillen, viitaten kohti Vanholmea. Politiikkaa ja kansainvälisiä suh­ teita opiskellut Viadziorchyk on koulutukseen sopivissa tehtävissä. Venäjänkielentaidostakin on hyötyä Itä-Euroopan maiden ja Venäjän sähköntuotantoa kartoittaessa. Hän viihtyy työssään ja työyhteisössään. ?Rakastan sitä! Minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa pro­jektissa työskentelystä. Tämä on ollut mahtavaa. Olemme kaikki täällä vapaaehtoisia, meillä on mahtava yhteisö ja huippu meininki. Olen saanut paljon kansainvälisiä ystäviä?, iloitsee Viadziorchyk. Suomessa vaihtojaksoja ulkomailla pidetään työllistymistä edistävänä tekijänä, varsinkin kor­ keakouluopintojen yhteydessä. Viadziorchyk ei kuitenkaan usko, että vapaaehtoistyöjaksolla on kotona Valko-Venäjällä suurta merkitystä työllistymisen kannalta. ?Tällainen on Valko-Venäjällä vielä aika harvinaista, ja ihmiset pitävät sitä jopa ajanhukkana. Välivuosia ei yleensä pidetä, vaan nuoret menevät 16-vuotiaana yli­ opistoon, ja valmistuvat kandidaatiksi noin viidessä vuodessa. Siitä mennään töihin, tai jatke- taan opintoja muutaman vuoden verran maisterin tutkintoa varten. Varsinkin vanhemman sukupolven tuntuu olevan vaikea ymmärtää tällaista. Jos esimerkiksi keskustelen isoäitini kanssa, hän ei oikein kykene ymmärtämään, miksi ja mitä minä täällä oikein teen?, hän selittää. Vaikutusta on myös oman kotimaan tilanteella. EU:n ulkopuolisessa maassa ulkomaille lähteminenkin on vaikeaa, kun matkaa varatessaan ei voi luottaa saavansa viisumia ajoissa. Viisumin saadakseen täytyy kuitenkin olla valmiit, maksetut matkasuunnitelmat ja hotellit. ?Mihinkään sohvasurffailuun ei ole siis mahdollisuutta. Nyt olenkin matkustanut, kun minulla on viisumi tämän vuoden ajan. Olen käynyt esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa?, Viadziorchyk kertoo. ? Uusiutuvaa energiaa pidetään usein edelleen luksustuotteena. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Edessä on vielä yli puoli vuotta vapaaehtoistyötä Lauttasaaressa. Sen enempää 22-vuotias Viadziorchyk ei vielä tiedä tulevaisuudesta. ?En tiedä, jatkanko Valko-Venäjällä työskentelyä luonnonsuojelun ja ympäristön parissa. Voi olla, ettei siellä ole oikein töitä tällä alalla. Valko-Venäjä on vielä kehittyvä maa, ja sellaisissa muut ongelmat kuten talous, menevät helposti luonnonsuojelun edelle. Palatessani ajattelin ainakin suorittaa maisterin tutkinnon. Tulevaisuudessa voisin ehkä työskennellä jossakin kansainvälisessä organisaatiossa?, hän mietiskelee. EKOenergian toiminta Lauttasaaressa alkoi neljä vuotta sitten. Toimipiste on osa kansainvälistä ympäristöjärjestöjen verkostoa, joka pyrkii mahdollistamaan siirtymisen kestävämpään energiantuotantoon ja käyttöön. EKOenergia-ympäristömerkki kertoo kuluttajalle, että sähkö on tuotettu kestävällä, ympäristöä vahingoittamattomalla tavalla. Voittoa tavoittelematon organisaatio toimii pitkälti vapaaehtoistoiminnan voimin. ?Markkinoimme uusiutuvaa ener­­ giaa ja autamme kuluttajia vaihtamaan sähkösopimuksensa uu­siutuviin energiamuotoihin. Sa­­ malla autamme ihmisiä ilmaisemaan huolensa ilmastosta ja ym­ päristöstä. Yksi päätavoitteemme on myös laajentaa toimintaa alueille, joissa uusiutuvaa energiaa ei vielä tuoteta tai markkinoida?, Vanholme tiivistää. Tähän keskittyy myös Viadzior­ chykin työ Itä-Euroopan maiden ja Venäjän parissa. Työ on moniulotteista: yhteydenottoja, tiedottamista, markkinointia, sekä yritysten ja poliitikoiden kanssa kommunikointia. EKOenergian pyrkimyksenä on levittää tietoa uusiutuvien energiasopimusten hinnoista ja eduista laajemmin myös Suomessa. ?Uusiutuvaa energiaa pidetään usein edelleen luksustuotteena. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Hintojen erot muodostuvat ennemmin sopimustyypeistä, kuin energian vihreydestä?, Vanholme kertoo. Ensimmäiset vapaaehtoiset aloit­tivat Lauttasaaressa vuonna 2012. Tällä hetkellä toimistolla työskentelee kymmenen vapaaehtoista työntekijää. Tulijoita oli­si enemmän kuin yrityksen on mahdollista palkata, mutta Vanholme kertoo heidän silti olevan aina kiinnostuneita uusista vapaaehtoisista. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin tarvetta vapaaehtoisia majoittavista perheistä, huoneista ja asunnoista. Sopivan isäntäperheen puuttuessa myös Viadziorchyk on juuri muuttamassa kolmanteen majapaikkaansa. ?Toivon, että tämä olisi viimei­ nen ja pysyvä paikka. On tarpeeksi stressaavaa olla vieraassa maassa ja ympäristössä, ja kun sitten vielä joutuu koko ajan vaihtamaan paikkaa, tekee se siitä vielä raskaampaa?, hän harmittelee. Lisätietoa vapaaehtoiseksi lähtemisestä ja isäntäperheeksi ryhtymisestä, sekä EKOenergiasta löytyy organisaatioiden nettisivuilta maailmanvaihto.fi ja ekoenergy.org/fi
• Lauttasaari 4 Nro 2 ? 15.1.2016 Tähtien talo Osoitteessa Pajalahdentie 13 on asunut monia Suomen kulttuurihistorian vaikuttajia. Heidän kunniakseen talon ulkoseinään kiinnitettiin joulun alla laatta taloyhtiön pikkujoulussa. L Teksti ja kuva Katja Tolkki okakuun loppupuolella pieni taloyhtiö osoitteessa Pajalahdentie 13 päätti pitää pikku­ joulut ja samalla julkistaa talon ul­ koseinälle kiinnitetyn laatan, joka kertoo pienen palan vuonna 1957 rakennetun talon historiasta. Se on hämmästyttävän värikäs. Harva tietää kuinka monia sekä saaren että Suomen kulttuurihistorian kannalta tärkeitä henkilöitä yhden kerrostalon menneisyyteen voikaan mahtua. Yksi heistä, joka ammensi inspiraatiota meren läheisyydes­ tä, on taiteilija Ruth Elisabeth ?Toto? Fogelberg-Kaila (4.1.1924 Helsin­ ki ? 8.2.2013 Helsinki), monen lauttasaarelaisen tuntema sarjakuvapiirtäjä, joka jatkoi Pekka Puupää -sarjakuvaa isänsä Ola Fogelbergin kuoleman jälkeen vuodesta 1952 vuoteen 1975 asti, mutta oli jo isänsä aikana osallistunut sarjakuvien tekstittämiseen. Toto sai ensimmäisen jaetun Puupäähattu-palkinnon ja toimi kuvaamataidon opettajana. Hän asui perheineen tontin ensimmäisenä asukkaana sen perällä omakotitalossa. Kunnioituksesta taloa kohtaan sen rappuset ovat edelleen tontin takaosassa kallion päällä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Norkela, Marja-Terttu Jokela sekä rouva Kaila paljastamassa seinälaattaa. Myös graafikko Kosti Antikainen (1930 Kuopio?1980), joka tunnetaan erityisesti kirjojen kuvittajana ja niiden kansitaiteilijana, on asunut Pajalahdentiellä. Antikainen oli itseoppinut taiteilija. Hän aloitti Kuopiossa 14-vuotiaana työuransa mainostoimiston asiapoikana, ja sai siellä piirrostöitä ja alan ohjausta. Vuonna 1948 hän muutti Helsinkiin mainosgraafikoksi. Vuodesta 1957 alkaen hän teki Otavan tilauksesta kirjojen kuvitus- ja grafiikkatehtäviä. Antikainen teki kannet noin kuudellesadalle kirjalle. Leo Jokela (24.1.1927 Hausjärvi ? 11.5.1975 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja koo­ mik­ko, joka muistetaan koomisten sivuroolien virtuoosimaisena esit­täjänä. Hänen tunnetuimpiin rooleihinsa kuuluvat papukaija G. Pula-aho toisen lauttasaarelaisen Spede Pasasen radio-ohjelmissa sekä etsivä Kokki Komisario Palmu -elokuvissa. Leo Jokela oli aikansa käytetyimpiä ja suosituimpia näyttelijöitä. Vakituisen teatterityön ohella Jokela sai jatkuvasti työtarjouksia elokuvan, television ja radion puolelta. Pajalahdentien laulaja oli Suomen kansan rakastetuimpia muu­si­ koita. Olavi ?Ola? Virta (27.2.1915 Sysmä ? 14.7.1972 Tampere) oli laulaja, näyttelijä ja Suomen eniten levyttäneitä artisteja. Hän le­ vytti 601 kappaletta vuosina 1938?1966, joista monista on tullut suomalaisen iskelmämusiikin klassikoita. Hän sai myös uransa aikana kolme kultalevyä. Laatan paljastamistilaisuuteen kokoontui talon väki ja paikalle myös kutsuttiin talon entisiä asukkaita sekä heidän perheenjäseniään ja jälkeläisiään. Moni muisti hyvin, kuinka Olavi Virralla oli tapana parvekkeella kuntoilla aamutuimaan sekä kurvailla parkkipaikalle hienolla amerikanraudalla. Lukijan ääni Kuulumisia kaupungilta Uusi vuosi 2016 On hyvä olla helsinkiläinen Minulla on malja sinulle uusi vuosi sillä minä tiedän että sinä olet varannut paljon ihmisen varalle anna minun erottaa valo varjojen joukosta erottaa ihmisen hyvä; rakentaa tätä linnaani pientä mutta niin kaunista rakentaa, sillä suurimmat saavutukset syntyvät vastoinkäymisten kautta älä anna minun menettää uskoa toiseen ihmiseen ja tulevaisuuteen sillä ilman niitä linnani sortuisi. Rosa Norman ?Helsingin talous on vakaa, ja maltillinen menokehys turvaa palvelut jatkossakin?, sanoi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, kun hän esitteli kaupunkimme tämän vuoden budjetin valtuustossa 25. marraskuuta. Voimme säilyttää veroäyrin 18,5 prosentissa ja vaikka lainaa otetaan lisää 250 miljoonaa, lainakanta oli vuoden lopussa 2 794 euroa per asukas, mikä summana on kohtuullinen. Kaupungin investointimenot ovat 680 miljoonaa, joista suurimmat rahat menevät metro- ja raitiovaunuihin, metroasemien korjaukseen, talonrakennukseen, kuten muun muassa keskustakirjastoon, katuihin puistoihin ja liikuntapaikkoihin. Lauttasaari saa toisen ala-asteen ja päiväkodit Albatrossi ja Särki ovat ohjelmassa. Lauttasaari-Seura on varautunut tekemään Helsingin uudesta yleiskaavasta muistutukset 29. tammikuuta mennessä. Helsinki käyttää 46 prosenttia toimintamenoistaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Se on 2,2 miljardia euroa sisältäen erikoissairaanhoidon HUS:ssa. Asukaskohtaiset sote-menot pienenevät Helsingissä, kun laitoshoitoa nyt vähennetään ja integraa- tiota eri hoitopaikkojen välillä lisätään. Helsinki ei ollut enää 2014 Suomen kallein kaupunki palveluiden kannalta, sillä järjestämme palvelut halvemmalla kuin esimerkiksi Oulu, Tampere tai Turku. Kustannuksia on 2292 euroa asukasta kohden. Voimme siis olla ylpeitä sosiaali- ja terveystoimen parin vuoden takaisesta yhdistymisestä sekä onnitella johtoa ja henkilöstöä hyvästä työstä ja osaamisesta. Suomessa julkisten palveluiden ongelma on siinä, ettei tulospalkkausta osata järjestää, toisin sanoen työntekijöitä ei voida palkita hyvästä työstä. Hoidon saatavuus terveysasemilla on epätasaista niin, että Paloheinässä pääsee heti ei-kiireelliseen hoitoon ja Lauttasaaressa joutuu odottamaan jopa kuusi viikkoa. Sote-lautakunta lisäsikin viraston käyttösuunnitelmaan toivomusponnen, jossa odotusaika ei-kiireelliseen hoitoon saa olla vain kaksi viikkoa. Lisäksi ajanvaraus tehdään joustavammaksi ja lääkäri-hoitajapareja lisätään niille asemille, joissa on yli kahden viikon odotusajat. Stadin ikäohjelma on hyväksytty valtuus- tossa, mutta verkostotyöskentely jatkuu sen parantamiseksi. Työskentelemme vanhusten asumisen, tiedon saannin, liikkumisen ja hoivan parantamiseksi. Sirpa Asko-Seljavaara professori kaupunginvaltuutettu, sote-lautakunnan jäsen, vanhusneuvoston puheenjohtaja sirpa.asko-seljavaara@valtuusto.hel.fi
• Lauttasaari Nro 2 ? 15.1.2016 hopean Kullan jaopäivät t s ym. o aressa Lauttasa 5 KÄTEISMAKSU tai tilille Ostamme KULTAA ja HOPEAA Korut; myös rikkinäiset, mitalit, rahat, rahasarjat, setelit, sotien kunniamerkit, Kalevala-korut sekä antiikkiesineet. K-SUPERMARKET LAUTTASAARI Kiviaidankatu 2 Ma 18.1. ? pe 22.1. Koko viikko klo 10-16.30 Tervetuloa! Juha Kilkkinen puh. 050 5816 138 MYÖS KOTIKÄYNNIT Yhteistyössä: TUO ARVIOITAVAKSI, ILMAINEN ARVIOINTI! P YÖ R ÄT TA R V I K K E E T CASA MAREN BLINIVIIKOT 5.1.-31.1.2016 Casa Maren blineistä ei voi saada tarpeekseen! H U O L LOT E N A VA J 13.2. E A SA D LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Lämpimästi tervetuloa! A LI LA SS Höystä blinisi haluamillasi lisukkeilla tai valitse klassikko: esim. Blini ja kirjolohenmätiä 14,90 ? ! KE IS IK UU Avaamme uuden liikkeen helmikuussa. Tule tutustumaan tiloihimme Pajalahdentielle ? koko avajaisviikon ajan huikeita tarjouksia! ET IBIKE AVAA PYÖRÄLIIKKEEN OSOITTE ES S E U R A A K U U L U M I S I A M YÖ S FA C E B O O K I S TA J A N E T T I S I V U I LTA . PA JA LA HDE N TIE 9 ? 045 6707 503 ? IB IKE. F I Gyldenintie 6, 00200 Helsinki | p. 020 7424 260 www.ravintolacasamare.com LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Kaikki myynti- ja vuokrakohteemme katsottavissa uudessa näyteikkunassamme. Voit ikkunaa koskettamalla tutustua asuntoihin ja kuviin. Kokeile! Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Matti Pulliainen LKV, alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Veli-Pekka Närhi Erkkerin kautta uuteen asuntoon! tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 ASUNTOMYYNTI ASUNTOVUOKRAUS LIIKETILAT HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). Näyteikkunasta voit katsoa 40 ilmakuvavideota Lauttasaaresta! Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 4 00200 Helsinki Puhelin (09) 682 4050 Fax (09) 6824 0530 Email: lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi LKV Suomen kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto
• Lauttasaari 6 Nro 2 ? 15.1.2016 Bubble bath time Koska luistellaan ihan muuten vaan? Luistelu, tuo kaupunkilaisten suosittu talviurheilumuoto, on suurta lystiä. Lauttasaaren urheilukentällä sijaitsevalle Pyrkälle on jäädytetty luistelurata kuntoon. Pyrkän kenttä on mukava retkikohde koko perheelle, ja siellä tapaa poikkeuksetta erityisesti viikonloppuisin ystäviä ja tuttuja. Eritasoisia pelejä ja leikkejä pyörii jäällä jatkuvasti. Luistelukopin suojissa saa vaihdettua luistimet jalkaan ja luistelemaan harjoitteleville lapsille löytyy aputukia, joten luistimet kannattaa viimeistään nyt kaivaa esiin kellarista. Jäädytettyjen ratojen lisäksi lauttasaarelaisille aukeaa toisinaan upeat luonnonjäät meren jäätyessä. Suomessa retkiluistelijoiden määrä on kasvanut nopeasti. Ruotsissa ja Hollannissa harrastajien määrät ovat moninkertaiset. Retkiluistelu tuo luisteluun aivan uuden ulottuvuuden - upeita retkiä, mahtavia maisemia, reipasta liikuntaa, sopivasti jännitystä ja huikeita elämyksiä. Luonnonjään riskit on kuitenkin erittäin tärkeä tuntea jäällä liikkuessa. Luonnonjään arvioimiseen tarvitaan kokemusta ja osaamista. Suomessa jäihin hukkuu enemmän ihmisiä kuin missään muussa maassa suhteessa asukasmäärään. Ikäviä onnettomuuksia saataisiin varmasti vähennettyä oikealla varustuksella ja lisäämällä tietotaitoa. Suomen Retkiluistelijoiden tulokaskurssi on omiaan perehdyttämään retkiluisteluun ja jäällä liikkumiseen. Heidän eritasoisilla ohjatuilla retkillään kävimme mieheni kanssa pitkään, jotta oppisimme tuntemaan tuota houkuttelevaa, mutta arvaamatonta luonnon elementtiä sekä tuntemaan lähivesien vaaranpaikat. Retkiluistelijoiden turvallisuusohjeet ja vinkit sopivat kaikille meren jäällä liikkujille. Jäälle ei kannata lähteä yksin ja jäänaskalit on hyvä olla kaulassa roikkumassa. Retkiluistelijoilla on lisäksi sauvamainen jääpiikki, jolla kokeillaan jään paksuutta sekä heittoköysi, jonka avulla jäihin pudonnut voidaan vetää ylös. Oman turvallisuuden vuoksi retkiluistelijoilla on myös lantiovyöllinen reppu, joka sisältää muun muassa lämmintä juotavaa ja vaatekerran ilmatiiviisti pakattuna. Kun varavaatepussi on täynnä ilmaa, plutauksen sattuessa reppu kelluttaa pelastusvälineen tavoin. Olen ollut jäihin tippumisharjoituksessa, ja oikein pakattu reppu selässä en kastunut kuin vyötäröä myöden tipahtaessani jään läpi. Jäistä ylöspääseminen oli myös vaivattomampaa, kun jäistä vettä ei ollut kaulaan asti. Luonnonjäät tarjoavat parhaimmillaan upeita talvisia retkiä, mutta varotaanhan heikkoja jäitä! Bubble bath time -perhelifestyleblogin kirjoittaja, kolmen pienen tytön lauttasaarelainen kotiäiti käsittelee tässä kolumnisarjassa lautasaarelaisia lapsiperheitä koskettavia aiheita sekä pohtii, mitä kivaa kotisaarella ja lähialueilla voi lasten kanssa oikein puuhata. Blogia voi seurata osoitteessa rosebath.blogspot.com LUISTELUKOULU Luistelukouluryhmä 3?12 -vuotiaille ja Muodostelmaluistelukoulu 6?12 -vuotiaille: Salmisaaren jäähallissa pe klo 18.15-19.00 alk. 8.1 Nuorten luistelukoulu 13?18 -vuotiaille: Salmisaaren jäähallissa pe klo 19.00?19.45 alk. 8.1. Aikuisten luistelukoulu: Hernesaaren jäähallissa su klo 15.20?16.20 alk. 10.1. Jäätanssikoulu aikuisille (alkeet): Salmisaaren jäähallissa su klo 15.15-16.45 alk. 10.1. Luistelukoulutunteja lapsille ja aikuisille myös muissa Helsingin jäähalleissa. Tarkemmat tiedot nettisivuilta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.hl.fi Säilyvätkö vih Lauttasaari-Seuran järjestämässä yleiskaavatilaisuudessa oli ristiriitainen tunnelma. Yleiskaavaarkkitehti oli sitä mieltä, ettei saarelaisilla ole syytä huoleen, mutta historia on opettanut asukkaille, että niin on sanottu ennenkin ja sen jälkeen tuhottu saarta pala palalta. L Teksti ja kuva Katja Pesonen auttasaari-Seura järjesti Lykin auditoriossa 11. tammikuuta kaikille avoimen yleiskaavaa koskevan tilaisuu­ den, jossa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies oli puhumassa yleiskaavasta sekä vastaamassa sitä koskeviin kysymyksiin. Lauttasaari-Seuran kaavatyöryhmän jäsen, arkkitehti Jukka Tulkki piti oman puheenvuoronsa siitä, miten yleiskaava voisi muuttaa Lauttasaarta. ?Haluan muistuttaa, että yleiskaava ei ole pohja rakentamiselle, vaan se mahdollistaa rakentamisen?, toteaa Piimies heti aluksi. Yleiskaavakartan piirtotapa on herättänyt kummastusta. Jukka Tulkki, joka on uransa aikana nähnyt kaavan jos toisenkin sanoo, ettei ole koskaan nähnyt vastaa- vaa. Kartassa ruudut ovat hehtaarikokoa, yleensä kaavakarttaan merkitään tarkasti alueiden käyttötarkoitukset, mutta tässä on ve­detty mutkia roimasti suoriksi. Iso osa kaavasta on merkitty rakentamiselle eikä siinä ole luonnolle sijaa. Piimies kommentoi, että kaavan suurpiirteisyys on tietoinen valinta, ja luonnolle on kyllä tilaa rakentamisen keskelläkin. Kun kaava on vahvistettu, sen pohjalta tehdään asemakaava. Silloin suunnitelmat tutkitaan uudestaan ja asemakaava on merkinnöiltään erittäin yksityiskohtainen. Piimiehen mukaan yleiskaavakartta näyttää vain alueen pääkäyttötarkoituksen. ?Meillä on parhaillaan voimassa vuoden 2002 yleiskaava, jossa ei ole minkäänlaisia rajoituksia. Siitä huolimatta Helsinkiä ei ole rakennettu täyteen, vaikka sitä tar­ kasteltaessa se voisikin olla mahdollista. Nyt suunnitellussa yleiskaavassa on suurpiirteisyydestään huolimatta merkitty selkeästi viheralueet ja alueet rakentamiselle, joten se on edellistä rajatumpi. Siksi en olisi ollenkaan huolissani siitä, miten Lauttasaaren viheralueiden käy uuden kaavan myötä?, sanoo Piimies. Ehkä muuta Helsinkiä ei ole rakennettu, mutta Lauttasaarta on. Puita kaatuu kerrostalojen tieltä tasaiseen tahtiin, joten jos 2002 vuoden kaava mahdollistaa raken­tamisen minne vaan, Lauttasaaressa sitä mitä ilmeisimmin on käytetty hyväksi. ?Kyllä meidän on luotettava siihen, että suunnittelijoilla on kyky nähdä, mitä kannattaa tehdä ja millainen rakentaminen on oikeasti järkevää?, hän jatkaa. Yleisöstä ollaan toista mieltä. Parikin saarelaisen kommenttia koskee sitä, että siihen ei nimenomaan voi luottaa. Kaiken on oltava mustaa valkoisella, sillä kun niin ei ole, silloin ratkaisee näkemys. Kun jokin asia on paperilla mahdollista, löytyy aina joku, jo­ka junttaa vaikka kyynärpäätekniikalla rahan kiilto silmissä oman suunnitelmansa läpi. Niin kävi juuri vesitornille. Valituksista eikä perusteluista välitetty tuon taivaallista, vaan jollakin oli unelma laittaa se matalaksi ja hän sai mitä halusi. Piimies jatkaa, että vaikka Lauttasaari on määritelty yleiskaavassa kantakaupungiksi, siitä ei ole tarkoitus tehdä yhtä tiivistä rakentamiseltaan kuin vaikkapa Sörnäistä.
• Lauttasaari Nro 2 ? 15.1.2016 7 Allekirjoita adressi Lauttasaaren luonnon puolesta Lauttasaari-Seura on avannut adressin, jossa vaaditaan Helsingin yleiskaavaehdotuksen muuttamista siten, että pohjoisen ja koillisen Lauttasaaren nykyiset viher- ja virkistysalueet säilytetään ja merentäytöistä sekä kulttuurihistoriallisia kohteita uhkaavasta tiivistämisestä luovutaan. Seura haluaa, että yleiskaavaa muutetaan Lauttasaaressa niin, että maankäyttö- ja rakennuslain vaatimus olemassa olevan kaupunkirakenteen hyödyntämisestä ja ekologisesta kestävyydestä toteutuu. Adressin voi allekirjoittaa netissä osoitteessa adressit.com, josta se löytyy nimellä Pelastetaan Lauttasaaren vehreys ja omaleimaisuus. Voit allekirjoittaa adressin myös Punaisella Huvilalla osoitteessa Kauppaneuvoksentie 18. Adressi luovutetaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle tammikuun 2016 lopussa. Lähetä palautetta kaavasta heralueet? ?Lauttasaari on kantakaupunkia ja meillä on tälläkin hetkellä kantakaupungin rakennustiheys 1,8. Tuo luku pätee esimerkiksi Eiraan parhaillaankin. Tarkoituk­ sena on saada Lauttasaareen ni­ menomaan Töölön ja Eiran kaltaista viihtyisää kaupunkirakentamista, ei rakentaa tätä tukkoon?, Piimies vastaa. ?Kaavaan ei ole myöskään merkitty pieniä puistoalueita, kuten Esplanadia, Kaivopuistoa ja Tähtitorninmäkeä eikä kukaan niihin todellakaan ole rakentamassa?, hän huomauttaa ja lisää, että siksi ei Lauttasaaressakaan pitäisi olla huolta viheralueiden häviämisestä. Arkkitehti Ilpo Aarniala kommentoi rakentamisen tiheyttä. ?Vattuniemessä oli mahdollista rakentaa 1,7 tehokkuudella eikä kukaan ajatellut, että siihen oikeasti tartuttaisiin, mutta niinpä vain kävi eikä kukaan sitä voinut estää, koska se oli kaavassa. Tämä uusi kaava mahdollistaa saman.? ?1,2 olisi rakennustehokkuudeltaan kohtuullinen, mutta jos se on 1,8, takuulla joku grynderi siihen jossain vaiheessa tarttuu?, lisää Jukka Tulkki. Piimies myöntää päättäjiltä tulevan paineen. Helsingin kaupungin vision mukaan Helsingin väkiluku on vuonna 2050 mennessä noin 860 000. Väestön arvioidaan siis kasvavan nykyisestä noin 230 000 asukkaalla. Kaupungin tavoitteena on tuota lukua silmällä pitäen kaavoittaa asuntoja vähintään 5 500 asukkaalle vuosittain. ?Valitettavasti tuo asukasmäärä on laitettava jonnekin. Koska Helsingin rajat tulevat vastaan, olemassa olevan rakentamisen tiivistäminen on se keino?, Piimies toteaa. Eräs mies yleisöstä kysyy, suunnitellaanko Helsinkiä pelkästään tänne joskus mahdollisesti muuttaville? Entä nykyiset kaupunkilaiset? Eikö pitäisi nimenomaan ensisijaisesti pitää huolta siitä, että Helsinki ja Lauttasaari säilyvät viihtyisinä juuri siellä nykyään asuville? Piimies näkisi suurimpana muu­ toksena Lauttasaarelle Länsiväylän bulevardisoinnin. Kaupunki haluaa, että Helsinkiin tullaan kau­ punkibulevardia pitkin. Vaihtoehtoja on eikä sen tarvitse olla Länsiväylä. ?Länsiväylä ei ole se ensimmäinen vaihtoehto vaan yksi niistä. Hämeenlinnan väylä on osoittautunut varteenotettavaksi taloudellisesti, mutta asiaa vielä selvitetään ja siihen menee aikaa. Tuo on ajastettu 2020-2050 välille?, hän sanoo ja lisää, että rakentaminen on keskittynyt enemmänkin Länsiväylän varrelle kuin Lauttasaaren sisälle. Lauttasaari-Seura järjesti 11. tammikuuta keskustelutilaisuuden, jossa oli puhumassa kaupungin yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies. Tilaisuus keräsi lähes 200-päisen yleisön. Eräs mies toteaa, että kaupunkibulevardi on sanana harhaanjohtava. ?Väylä on romanttisesti nimetty kaupunkibulevardiksi kuin kyse olisi jostain suurkaupunkien puistomaisista teistä. Länsiväylä ei missään vaiheessa toteudu sillä tavoin kuin bulevardi jossain Pariisissa?, hän napauttaa. ?Ajatus on, että Helsingin keskustaan ei tulla enää autoilla vaan raiteita pitkin. Jo nyt aamuliikenteessä on valtavat jonot ja väestön kasvaessa se ei enää toimi. Siksi meidän on kehitettävä joukkoliikennettä niin, että enemmän ihmisiä siirtyy siihen?, Piimies toteaa. ?Länsiväylän rakentamisen takana on, että kaupunki saa myytävää maata metron katteeksi?, toteaa Ulla-Maija Urho. ?Tässä on nyt valjastettu hevonen kärryjen taakse. Ajatellaan, että ihmisen pääasiallinen tarkoitus on liikkuminen paikasta toiseen, mutta eikö se ole enemmänkin se asuminen?, toteaa Juhani Laurila. Ville Mäkelä yleisöstä esittää kysymyksen: Kun kaikenlaisia sel­ vitystöitä yleiskaavaa varten on tehty, onko samalla tutkittu tiiviin rakentamisen ja viheralu­eiden häviämisen vaikutuksia ih­ misiin? Risto Pekkonen yhtyy edelliseen puhujaan. Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on nähtävillä vielä 29. tammikuuta asti muistutuksia ja lausuntoja varten Laiturilla ja Virka Infossa. Yleiskaavan valmistelijat ovat tavattavissa keskustelua ja kysymyksiä varten Laiturin kaavapäivystyksissä 19. ja 26. tammikuuta kello 16?18. Laituri on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila osoitteessa Narinkka 2. Virka Info sijaitsee kaupungintalolla osoitteessa Poh­ joisesplanadi 11-13. Laajaan kaava-aineistoon voi tutustua nettisivuilla yleiskaava.fi. Kuka tahansa voi ottaa kantaa ja kertoa oman mielipiteensä yleiskaavaehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunnalle tekemällä niin sanotun muistutuksen. Se toimitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin kirjaamoon kaupungintalolle viimeistään 29. tammikuuta osoitteella Helsingin kaupungin kirjaamo, kaupunkisuunnittelulautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Aihekentän alkuun laitetaan Ksv/HEL 2015-012598. Lautakunnalle voi lähettää myös sähköpostia osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi. Kaupunkilaisten lähettämät muis­ tutukset ja lausunnot käsitellään viimeistään syksyllä 2016 kaupunkisuun­nit­telulautakunnas­ sa, minkä jälkeen ehdotus etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2016. Yleiskaavalle valmistellaan myös toteuttamisohjelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa toteuttavalle suunnittelulle. ?Yleiskaavahan on dramaattinen Lauttasaaren kannalta. Pidän katastrofaalisena sitä, ettei viihtyvyyttä ole tässä huomioitu tai tutkittu lainkaan. Ylipäätään väestönkasvu on täysin ylimitoitettu. Olisiko ensin järkevää hoitaa se kuntoon ja realistiselle tasolle ja sitten katsoa asiaa uudestaan? Ja vaikka uutta porukkaa tulisikin lisää, se ei silti saa pilata Lauttasaarta?, hän sanoo. ?Väestötavoitetta on tarkasteltu eteenpäin pitkällä aikavälillä. Jos emme varaudu sen kasvuun, olemme silloin enemmän pulassa kuin silloin, jos se alimitoitetaan. Sitä paitsi silloin, kun sitä tehtiin ei tiedetty pakolaistilannetta. Nythän luku voi vielä kasvaa. Yleiskaava varautuu siihen, mutta jos kasvua ei tule niin ainakin sitä varten on suunnitelmat?, vastaa Piimies. Helsingin seudun yhteisennus­ teen mukaan vieraskielisen väestön määrä tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä 80 00087 000 asukkaalla. Tuolloin joka neljäs Helsingissä asuva eli 23 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. tehty kaikenlaisia selvityksiä ja muistutuksia virastoihin sekä kirjoitettu lehtiin, mutta harva muutosehdotus on näkynyt lopullisissa suunnitelmissa. ?Aivan kuin kaupunki ajattelisi, ettei ?meidän mitään torikokouk­ sia kannata kuunnella?. Eikö nyt olisi jo korkea aika kuunnella asukkaiden mielipiteitä? Virastot suhtautuvat ilmeisesti hyvin ylimielisesti asukkaiden huoleen ja mielipiteisiin.? Arttu Alanko lisää, voisiko Piimies kertoa oman ohjeensa siihen, mitä tulisi tehdä, jotta asukkaiden näkemykset otettaisiin huomioon. ?Totta kai ne käydään läpi ja kyllä virastoissa ihmisiä todella kuunnellaan. Mutta päätöksissä on aina otettava niin monen eri tahon intressit huomioon, että kaikki ehdotukset eivät mahdu mukaan?, Piimies vastaa. Hanna Hannula sanoo suhtautuvansa positiivisesti Lauttasaareen tuleviin muutoksiin. ?Haluan sanoa, etteivät kaikki lauttasaarelaiset suhtaudu kaavaan kriittisesti. Bulevardista silti tulee mieleen, että siinä mennään vain liikenne edellä. Mutta odotan mielenkiinnolla, miten yleiskaava ja se voisivat parantaa Lauttasaarta?, hän sanoo. Sture-Christian Eklund sanoo, että tällaisia informaatiotilaisuuksia on ollut aikaisemminkin. Niissä ihmiset ovat antaneet suoraa palautetta, minkä lisäksi on