Lauttasaari 11.6.2025 - Lehtiluukku.fi

RE/MAX Casa Alto | Branvest Oy Laivurinrinne 1, Viiskulma, 00120 Helsinki Y-tunnus 1647693-5 Välitän Lauttasaaresta Välitän Lauttasaaresta SOITA MINULLE/HOIDAN HOMMAN Lauttasaaren Lauri Lauri Pakkala, LKV, LVV, KiLAT Laillistettu kiinteistönvälittäjä 0400 40 47 47 lauri.pakkala@remax.fi 11.6.2025 | | Nro 23 LAUTTASAARELAISTEN LÄMMIN LÄHIPANKKI Musiikkijuhlat avaavat saaren kesän Lauttasaaren musiikkijuhlat soivat kirkonmäellä torstaista sunnuntaihin. Juhlat keskittyvät jousikvartetteihin. Maailman huippuihin kuuluvien Danelja Animatokvartettien ohella Lautta saaressa soittavat suomalaiset Kamus-, Sibaja Larufestkvartetit. Juhlien kohokohtiin kuuluu Aulis Sallisen 90-vuotisjuhlakonsertti sunnuntaina iltapäivällä. Musiikkijuhlia pohjustaa kauppakeskus Lauttiksen Salonki, jossa kuullaan kulttuurikeskusteluja ja musiikkia läpi viikon. s. 2, 10 VERKOSSA Lauttasaari.fi Kun haluat varmistaa asuntosi tehokkaan myynnin, kutsu OP Kodin paikallinen asiantuntija kylään. Sovi tapaaminen 010 255 5900 tai op-koti.fi. Lauttasaari KT 102 m 2 Katajaharjuntie 8 A. 4h, k. Ei lain ed. e-tod. Tunnelmallinen ja valoisa 1960-luvun henkeä henkivä päätyhuoneisto meren äärellä Lauttasaaressa. Mh. 645 233 €, vh. 659 000 €. Tied. Schroderus 050 473 6993. 597366 Lauttasaari KT 55 m 2 Koivusaarentie 2 A. 2h, k, kph, las. p. Ei lain ed. e-tod. Avara kaksio yhtiössä, jonka maksuvalmius on hyvä. Yhtiössä putket, sähkönousut ja kylpyhuoneet tehty 2014. Mh. 276 471 €, vh. 285 000 €. Tied. Huhtinen 0500 630 743. 594067 Me myymme kotisi OP KOTI UUSIMAA OY LKV I HELSINKI Arkadiankatu 23 C (käynti Runeberginkadun puolelta), 00100 Helsinki Avoinna ma – pe klo 10 – 16.30, muina aikoina sopimuksen mukaan. Puh. 010 255 5900, opkoti.helsinki@op.fi, op-koti.fi Puhelut OP Ryhmän 010-numeroihin: Normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm). Lauttasaari KT 74,5 m 2 Melkonkatu 9 B. 3h, k, s. D2018. Heti vapaa ensimmäisen asuinkerroksen toimivapohjainen kolmio hyvin hoidetussa taloyhtiössä. Oma sauna. Vain yksityisesittelyt. Mh. 439 000 €, vh. 439 000 €. Tied. Lundenberg 040 522 1967. 589965 Hietalahti KT 32,5 – 178 m 2 Hietalahdenranta 13. Tasokkaita muuttovalmiita uusia koteja Bulevardin päässä. C2018. Mh. 95 700 € – 943 800 €, vh. 319 000 € – 3 146 000 €. Es. to 12.6. klo 17 – 18/ Strander 040 777 0000. statusartis.fi SKANNAA QR-KOODI: Tervetuloa hyvään seuraan! Tule sinäkin mukaan tukemaan työtä, jota teemme lauttasaarelaisten hyväksi. Liity jäseneksi NYT! Pohjoiskaari 19 4h+k+takkah.+s+kph+khh+2wc+las.parv.+terassi+AT 129 m2 + 15 m2 rv. 1983 vh./mh. 878 000 e Energialuokka: C2018 Kohdenumero: 80423870 Tervetuloa tutustumaan, varaa oma esittelyaikasi heti! Kysy lis??a Shama Osterman 040 586 6849 shama@ne?lot?llkkuujf Lauttasaare?alnenj V??ltt?a?j Kaksikerroksinen rivitalokoti merellisessä ympäristössä. Asunnon yhteydessä myös autotalli! Suomalainen Kamus esittää Beethovenia ja Kalevi Ahoa.
PÄÄKIRJOITUS 2 11.6. 2 2 5 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 11.6.2025 Nro 23 Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I Ajassa PPJ:n turnaus naapurissa. PPJ:n Pojat 2015/Laru järjestää perinteisen jalkapallon kesäturnauksen Jätkäsaaressa 14.–15. kesäkuuta. Tapahtumaan on saapumassa jopa 500 ihmistä. Turnauksella kerätään rahaa Pojat 2015 Larun joukkueelle. Paikalla kahvio ja arpajaiset. PS LUKU LAUTTASAARESTA Hevosenkenkäpuistoon laaditaan puistosuunnitelma Helsingin kaupunki laatii Hevosenkenkäpuiston puistosuunnitelmaa, joka perustuu voimassa olevaan asemakaavaan. Hevosenkenkäpuiston muutos koskee puiston toiminta-alueiden sekä skeittipaikan kunnostamista. Muutosten tarkoitus on parantaa puistoalueen toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä sekä skeittialueen turvallisuutta. Tavoitteena on, että puistosuunnitelma hyväksyttäisiin syksyllä 2025 ja rakentaminen alkaisi keväällä 2026. Puistosuunnitelman luonnos esitellään asukkaille tiistaina 17.6. kello 17–19 Lauttasaaren kirjastossa. Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua 11.6–24.6 myös Helsingin kaupungin verkkosivulla. Palautetta suunnitelmasta kaupunki pyytää 24.6. mennessä. PS Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta on solminut vuokrasopimuksen Helsingin seurakuntayhtymän kanssa Lauttasaaren kirkon yhteydessä olevan Pyhän Jaakobin kirkon (S:t Jacobs kyrka) käyttämisestä. Katolinen toiminta Pyhän Jaakobin kirkossa käynnistyy elokuun alussa 2025. Sunnuntaimessuja on tarkoitus viettää suomeksi, englanniksi sekä eri kielija kansallisryhmien tarpeet huomioiden, katolinen hiippakuntalehti Fides kertoo. Kirkon viereisissä toimistotilossa aloittaa myös katolinen koulu kotikouluna virallisen koulun valvonnassa. Opetus tapahtuu luokkatilassa opettajan ja avustajan johdolla, opetussuunnitelmaa ja lakeja noudattaen. Toimilupaprosessi yksityiskouluksi alkaa Fidesin mukaan heti syksyllä 2025. Luokkatasot alussa ovat esiopetus sekä 1.–3. luokka. Ilmoittautumisia kouluun otetaan vastaan kesän ja lukuvuoden ajan. Koulun opetus alkaa 7. elokuuta. Lisätiedot opettajalta: sara.numminen@gmail. com. Koulun virallinen sähköpostiosoite avautuu myöhemmin. PS Katolinen kirkko ja koulu aloittaa Lauttasaaressa Lähde: Uiras.fvh.io 16,6 C° Meriveden lämpötila Katajaharjun mattolaiturilla 3.6.2025 H EL SIN G IN K A U PU N K I PE TE SU H O N EN Uusi valtuusto päätti Jätkä saaren uintija liikuntakeskuksesta Maksutonta zumbaa Kasinonrannalla TEKSTI Pete Suhonen Helsingin huhtikuussa valittu valtuusto aloitti työnsä 2. kesäkuuta. Valtuuston ensimmäisessä kokouksessa päätettiin lauttasaarelaisiakin tulevaisuudessa palvelevasta Jätkäsaaren uintija liikuntakeskuksen uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta. Hampurinkuja 4:ään nousevaan keskukseen tulee muun muassa 50 metrin uimarata. Keskuksen rakentaminen on määrä alkaa vuonna 2027. Liikuntakeskus olisi käyttökunnossa joulukuussa 2029. Kustannusarvio on 113 miljoonaa euroa. 85-paikkaisessa valtuustossa istuu kolme lauttasaarelaista: Nasima Razmyar (sd.), Pete Suhonen (kok.) ja Tiina Halttunen (kesk.). Lisäksi varavaltuutettujen joukossa on kuusi lauttasaarelaista: Katri Penttinen (kok.), Piritta Hagman (vihr.), Annika Rinne (kok.), Jessica Karhu (vihr.), Eeva Kärkkäinen (kesk.) ja Riikka Vaaja (kesk.). Kirjoittaja on Helsingin kaupungin valtuuston jäsen (kok.) ja kaupunkiympäristön toimialan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston puheenjohtaja. Lauttasaarelainen kuntokeskus Easy Fit järjestää joka torstai maksuttomia ulkoharjoituksia Kasinonrannalla. Kello 12.30 puistojumpataan kolme varttia ja kello 16 zumbataan sama aika. Tunneille ei ilmoittauduta eikä kuntokeskuksen jäsenyyttä vaadita. Torstaitreenit jatkuvat 17. elokuuta asti. PS Kasinonrannalla lekotellaan – ja treenataan. Hevosenkenkäpuiston skeittialueen turvallisuutta on tarkoitus parantaa. Lauttasaaren musiikkijuhlat kutsuvat Kulttuurista me kaikki pidämme, kuka kevyestä kuka taiteellisemmasta, joku kuvista, toiset musiikista, moni harrastaa kuoroja, konserteissa, teattereissa tai elokuvissa käymistä, mahdollisuuksia on rajattomasti. Voi harrastaa tekemistä itse tai vaan seurata. Kulttuuri kuvaa elämänmuotoamme, mikä kiinnostaa, mitä arvostamme. Olipa hauskaa, kun kaksi meille läheistä kulttuurikokemusta yhtyivät. Euroviisuissa suomalainen KAJ lauloi saunasta koko maailmalle, Euroopalle ainakin. Lauttasaaressa voisi orkesteri soittaa kallioilla Sibeliusta yöttömänä yönä, siinäkin olisi sitä yhdistettyä suomalaisuutta, Sibbe, valo ja meri. Äitienpäivän konsertti Lauttasaaren kirkossa oli hieno kulttuurielämys. Erityisen koskettava oli Hiski Walleniuksen ja Marko Ylösen esittämä Järnefeltin ”Kehtolaulu” kirkon uruilla ja sellolla. Kulttuurikokemuksilla on monia vaikutuksia, onnellisuuteen vallankin. Lauttasaari on kulttuurisaari. Täällä harrastetaan valtavasti musiikkia, erilaiset kerhot kokoontuvat, kirkolla on paljon konsertteja. Urheilukin on kulttuuria, tavallaan. Kun muutama lauttasaarelainen innostui joitakin vuosia sitten Seppo Kimasen energialla ja Lauttasaari-Seuran korvaamattomalla avulla ideoimaan ja kehittämään Lauttasaareen klassisen musiikin juhlia, vastaanotto oli heti hieno ja myönteinen. Osa tapahtumista vietiin Keskustakirjasto Oodiin, eikä sielläkään ihmetelty lauttasaarelaista aktiivisuutta. Saaremme on hyvässä maineessa. Mitä saammekin aikaan, sitä ei suuresti ihmetellä. Uutta on kulttuurisalonki kauppakeskus Lauttiksen toisessa kerroksessa. Se pohjustaa tämän viikkoisia Lauttasaaren musiikkijuhlia. Salonki on avoinna 15. kesäkuuta asti. Ohjelmassa on elävää musiikkia ja kulttuurista tuttuja vierailijoita musiikin, kirjallisuuden tai kuvataiteen maailmasta. Salonki myös myy lippuja musiikkijuhlille, joiden esiintyjiin voit tutustua sivulla 10. Mikko Närhi Lauttasaaren musiikkijuhlia järjestävän Larufestin puheenjohtaja PE TE SU H O N EN Havainnekuva Jätkäsaaren uintija liikunta keskuksesta.
3 11.6.2025 Nro 23 KOONNUT PRISKA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Sebastian ”Kävelen, tutkin, nautin rannasta sekä pelaan tennistä. Aion pitää niin pitkän kesäloman kuin mahdollista.” Karoliina ”Vietän kesää pääsääntöisesti mökillä. Siellä tykkään erityisesti sienestää. En koe tarpeelliseksi lähteä ulkomaille. Aion nauttia Suomen kesästä.” Aliisa ”Vietän kesäni työhuoneellani piirrellen. Tänä kesänä haluan myös nauttia rantamaisemista ja käydä Punaisen huvilan kahvilassa.” Juho ”Kesällä mökkeilen sekä teen töitä. Mökkeilyssä pidän eniten siitä, että on tilaa ja aikaa hengittää.” Mitä teet kesällä? Petra ja Laura tuovat kirjailijoita saarelle TEKSTI ja KUVAT Hilkka Kotkamaa Mikä olisikaan sopivampi ympäristö kirjallisuustapahtumalle kuin kukkiva ja viheriöivä Villa Salinin puutarha. Lauantaina vietetään Ecce Homo -tapahtumaa jo neljättä kertaa. Yhden päivän festivaali tulee nyt ensi kertaa Lauttasaareen. Pride-kuukauteen sijoittuva tapahtuma keskittyy laatukirjallisuuteen ja kirjallisuuden lajien moninaisuuteen. Ecce Homon takana ovat lauttasaarelaiset kirjailija Laura Lindstedt ja säveltäjä Petra Lampinen, joiden mielestä puutarha sopii tapahtuman luonteeseen parhaiten. Jo perinteeksi on tullut, että kirjailijaja kääntäjävieraita on kuusi. Niin on tänäkin vuonna: Pirkko Saisio, Kaj Korkea-aho, Noora Vaarala, Dess Terentjeva, Jonimatti Joutsijärvi ja Sampsa Laurinen. ”Tapahtumamme on jo niin tunnettu, että kirjailijat tulevat mukaan oikein mielellään. Jotkut yhä uudelleen, sillä puhuttavaa olisi enemmän kuin mitä yhteen haastatteluun mahtuu. Enigmaattinen Saisio on mukana jo kolmatta kertaa”, Lindstedt kertoo. ”Olemme nähneet, kuinka yleisö istuu hievahtamatta sanan lumoissa. Tästä kiitos kuuluu vakihaastattelijoillemme Silvia Hosseinille ja Jaana Seppäselle.” Kulttikirja Ranskasta Kun Noora Vaarala kertoo kirjastaan Sarviini puhkeaa lehti. Ihmeellinen Reidar Särestöniemi on todennäköistä, että keskustelu lipsahtaa myös kuvataiteen puolelle. Toinen elämäkerta on Jonimatti Joutsijärven teospari runoilija Mirkka Rekolasta. Paikalle saapuu lisäksi näyttelijä Ella Pyhältö, joka lukee Rekolan runoja. ”Myös kääntäjien näkökulma kirjallisuuteen on kiinnostava. Tänä vuonna Sampsa Laurinen kertoo suomentamastaan Coletten romaanista ”Puhdas ja epäpuhdas”, joka on virtuoosimainen kulttikirja 1930-luvun Ranskasta”, Lindstedt ja Lampinen avaavat. Nuortenkirjallisuuden kärkinimiin kuuluu Dess Terentjeva, joka johdattelee säeromaaninsa Zeno maailmaan. Kulttuurileikkaukset surettavat Finlandia-palkinnonkin voittaneella Laura Lindstedtillä on monta rautaa tulessa. Työn alla on pari kirjaprojektia. Kirjallisuusalan luottamustoimissa hän on aitiopaikalta nähnyt, millaista jälkeä kulttuuriin kohdistuneet leikkaukset ovat saaneet aikaan. Sananvapausjärjestö Suomen PENin varapuheenjohtajana hän pitää leikkauksia uhkana elinkelpoiselle kansalaisyhteisteiskunnalle. ”Monilla aktiivisilla kulttuurijärjestöillä on tiukkaa, kun määrärahat ovat kuihtuneet. Kentällä on hätä. En ole nähnyt näin kulttuuria ymmärtämätöntä hallitusta.” Lindstedt ottaa esimerkiksi kirjan arvonlisäveron nostamisen 14 prosenttiin. ”Verottaja voi saada myydystä kirjasta enemmän kuin kirjailija itse”, Lindstedt sanoo. ”Muualla Euroopassa kulttuurin merkitys kyllä ymmärretään. Kirjan arvonlisävero on Euroopassa keskimäärin kuusi prosenttia ja Norjassa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa nolla prosenttia. Näin siksi, että muualla ymmärretään kirjallisuuden merkitys demokratian yhtenä peruspilarina. Suomi on pieni kielialue. Siksi erityisesti täällä olisi kannettava vastuuta siitä, että rakenteita ei romuteta.” ”Kirjan veronkorotukset eivät valtiontaloutta pelasta. Sen sijaan lukutaitoon ja -haluun ne tulevat vaikuttamaan. Samaan aikaan hallitus keventää oluen verotusta, mikä niistää valtion tuloja 25 miljoonalla eurolla. Vaatii ponnisteluja olla näkemättä tässä pyrkimystä kriittisen ajattelun näivettämiseen.” Villa Salinin tapahtumasta kotiin viemiseksi voi ostaa kirjoja, joita myy Rosebud-kirjakauppa. Kirjakauppiaalta saa myös kirjasuosituksia, ja paikalla olevilta kirjailijoilta voi pyytää omistuskirjoituksen. Hengenravinnon lisäksi tapahtumasta voi ostaa kahvia, virvokkeita ja pikkusuolaista. Ecce Homo -kirjallisuustapahtuma 14.6. klo 11–16. Tiirasaarentie 2. Vapaa pääsy. Lauttasaarelaiset säveltäjä Petra Lampinen ja kirjailija Laura Lindstedt toivottavat tervetulleiksi Villa Salinin puutarhaan. Laura Lindstedt voitti Finlandiapalkinnon vuonna 2015 teoksellaan Oneiron. Ecce Homo -kirjallisuus tapahtuma järjestetään Villa Salinin puu tarhassa lauantaina. Kirjailijaja kääntäjä vieraita on kuusi. ”Enigmaattinen Pirkko Saisio on mukana jo kolmatta kertaa.” Villa Salin Tiirasaarentiellä sijaitseva Villa Salin on historiallinen huvila, jonka nappija nyöritehtailija Ida Salin rakennutti kesäasunnokseen vuonna 1902. Salin oli myös yksi Suomen ensimmäisistä naispuutarhureista. Hän suunnitteli ja hoiti huvilan puutarhaa, johon kuuluivat omenapuut, kukat ja vihannestarhat. 1930-luvul la Paul Olsson suunnitteli huvilaan muotopuutarhan. Ida Salinin kuoltua vuonna 1952 huvila testamentattiin nykyiselle omistajalleen Nais asia liitto Unionille, joka peruskorjasi sen vuonna 1999. Villa Salin toimii kokousja juhlatilana. PS L AU R A N parhaat saarelta 1. Kotkavuori ”Siellä käyn ensimmäisenä aamulla lenkillä koirani Bubun kanssa.” 2. Veijarivuorenniemi ”Näkee veden nousut ja laskut niin, että oikealla hetkellä voi hypellä pikkusaarelle kiviä myöten.” 3. Korat Café ”Saarella on monta kivaa lounaspaikkaa, joista mieluisin on pieni thairavintola.”
4 11.6.2025 Nro 23 LAUTTASAAREN JA LÄHIALUEEN HYVÄT KAHVILAT JA RAVINTOLAT PAIKKA OSOITE MIKÄ AUKI TARJOLLA Bar52 Heikkiläntie 2, 00210 Helsinki Facebook: Bar52 Lauttasaari ke–to 12–00(01) pe–la 12–02 su–ti 12–22 Heikkiläntiellä sijaitseva takuuvarma menomesta ja tunnelmallinen olohuone. Biljardi, darts ja isot screenit ympäri ravintolaa. Bingo sunnuntaisin klo 14. Livemusiikkia. Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–22 la 12–22 su suljettu Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14. Koirat ovat tervetulleita terassille ja sisälle. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Seaside Restaurant Vattuniemen puistotie 1 bluepeter.fi 010 4249 801 ma–to 11–22 pe 11–23 la 12–23 su 12–20 Tervetuloa rentoutumaan meren äärelle. Viihtyisä, suuri terassi kolmeen ilmansuuntaan. Uusi Bistromenu: paistettua siikaa, grillipihvi, salaatteja, scampipasta, lohikeittoa… Kesäkuussa KE–TO 2 burgeria yhden hinnalla, ei 19.6. Lounas ark. 11–14. Kesän juhlat ja palaverit vaikka terassilla. Koirat tervetulleita terassille ja Loungeen. T W Le Jardin Lauttasaarentie 5 041 311 0561 ke–pe 8–17 la 8–15 su 8–13 Ranskalainen kahvila, jossa käsintehtyjä leivonnaisia (croissantteja, patonkeja, voileipiä, kakkuja), lisäksi juomia (kahvia, teetä, mehua). Itse tehtyä jäätelöä. Myös kakkutilaukset. Tervetuloa, bienvenue ! Kestosuosikki: Helsingin himotuin croissant. T Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22 su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Solmu Brewery Vattuniemenkatu 11 00210 Helsinki solmubrewery.com ma–ti 9–20 ke–pe 9–00 la 10–00 su 10–20 Lauttasaaren oma panimo, joka tarjoaa herkullista ruokaa ja laajan juomavalikoiman. Viikolla aamukahvila 9–11 ja lounas 11–14. Viikonloppuisin tarjolla brunssi 10–14 ja sunnuntaisin Sunday Grill 14–18. Kesätorstaisin Live-musiikkia. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: kaupungin paras Tuna Melt. Sumppi& Soppa Heikkiläntie 10 kulttuurikeskus Sähinä 040 768 0053 arkisin 10–16 Lounas 11–15 Keittolounas, salaattipöytä ja päivittäin leivotut pullat viihtyisässä miljöössä kulttuurikeskuksen aulassa. Tarjolla myös sesongin makeita herkkuja sekä erikoiskahveja. Meiltä myös pitopalvelu ja yksityistilaisuudet. Koirat tervetulleita. Kestosuosikki: korvapuusti. T Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 15–24 pe–la 15–01 (02) su 15–22 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baari kujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Pe–la uusien asiakkaiden vastaanotto päättyy tuntia ennen sulkemista. RAVINTOLAOPAS MAINOS RAVINTOLOITSIJA , MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 36 € + alv/lehti Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi T = Takeaway W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounasravintola Baari Kahvila Myös yksityistilaisuuksiin Terassi tai ulkopöytiä Päivällisravintola Kannustamme kaikkia lauttasaarelaisia käyttämään saaren omia palveluja! LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE Toimistomme on avoinna kaikille maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Tervetuloa Punaiselle Huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO LOMAILEE Toimisto on kesälomalla ja suljettu 18.6.–29.7.2025. Avaamme jälleen keskiviikkona 30.7.2025 klo 12. Lauttasaari-päivä ja Venetsialaiset Drumsö dagen och Venetiansk afton Lauttasaari-Day and Venetians lauantai 30.8.2025 12-16 ja 18.00-21.30 Kasinonranta Paikkamyynti käy kuumana toimi pian! Varaa oma paikkasi ja lue lisää: www.lauttasaari.fi/lauttasaaripaivat Kuva: Katja Pesonen
5 11.6.2025 Nro 23 Arkkitehtien saari Lauttasaaressa asuu yli sata arkkitehtia. Miksi saari vetää heitä puoleensa? TEKSTI Katja Pesonen Helsingissä asuu Tilastokeskuksen tietojen mukaan 1 618 arkkitehtia. Se käsittää niin talonrakennuksen arkkitehdit kuin maisema-arkkitehdit. Heistä 173 eli 11 prosenttia työskentelee Kampinmalmin peruspiirissä. Peräti seitsemän prosenttia arkkitehdeista, eli 113, asuu Lauttasaaren peruspiirissä. Se on Helsingin 34 peruspiiristä neljänneksi eniten. Jos arkkitehtien määrä suhteutetaan työllisten osuuteen, Lauttasaari on Ullanlinnan kanssa kärkikolmikossa. Eniten arkkitehteja suhteutettuna kaikkien työllisten osuuteen asuu Vironniemessä. Sisustusarkkitehti Pinja Koskelin ei ole yllättynyt arkkitehtien määrästä Lauttasaaressa. ”Olen törmännyt täällä moniin arkkitehteihin, ja kirjahyllystäni löytyvät myös kirjat Else Aropaltio – Arjen arkkitehti sekä Arkkitehtien Lauttasaari. Kirjoista ilmenee, kuinka Lauttasaaren historiassakin on arkkitehteja runsaasti. He ovat niin asuneet kuin työskennelleet täällä sekä suunnitelleet tänne asuintaloja, myös itselleen. Siis yhdistäneet työn ja vapaa-ajan. Uskon, että myös nykyarkkitehdit arvostavat työn ja vapaa-ajan yhdistämistä”, Koskelin sanoo. Vanhan Lauttasaaren lempeys Koskelinilla on työhuone yhdessä Lauttasaaren luovuuden keskittymistä, Veneentekijäntie 12:ssa, jossa hän työskentelee kymmenen suunnittelijan yhteisössä. Koskelin suunnittelee erityisesti kaupallisia tiloja, kuten ravintoloita ja muita vastaavia liiketiloja, työtiloja ja huoneistohotelleja, mutta myös yksityisasuntoja. ”Nykyarkkitehdit saattavat arvostaa lisäksi sitä, kuinka täällä näkyy aiempien arkkitehtien kädenjälki. Erityisesti vanhasta Lauttasaaresta tulee lempeä fiilis. Se on suunniteltu ihmismittakaavaan. Esimerkiksi 1950-luvun taloissa huonekoot ovat juuri sopivan kokoisia, eivät liian pieniä tai liian isoja. Niissä on myös miellyttäviä yksityiskohtia, kuten kiviset ikkunalaudat, kauniit ovennupit ja keraamiset lattialaatat.” Hän itse pitää erityisesti juuri vanhoista asuinympäristöistä, joissa on tilaa vehreydelle. Hän ei kannata täyteen rakentamista, vaan sitä, että luonto saa olla osa kokonaisuutta. ”Täällä kyllä tehdään hyvällä maulla myös uudisrakennuksia, varsinkin ne, jotka on selvästi sovitettu ympäristöönsä.” Koskelin on perheensä kanssa halunnut asua erityisesti 50-luvun rakennuksissa ja he ovat asuneet saarella jo kolmessa. ”Pidän niiden perinteisestä huonejaosta, kuten siitä, että on erillinen keittiö ja olohuone nykyisten avoratkaisujen sijaan.” Koskelin kuvailee saarta kokonaistaideteokseksi, josta löytyy aina arkkitehtonista ihailtavaa. ”Esimerkiksi yhtenä päivänä istuin lapseni kanssa puhaltamassa saippuakuplia Lauttasaaren ala-asteen rappusilla ja ihailin portaiden kaakelipintoja. Saarella on mahdollista tehdä tällaisia pieniä havaintoja, ja otan monesti kuvan jostakin yksityiskohdasta, jota voin käyttää inspiraation pohjana omissa suunnittelutöissäni. Eli sillä tavoin saari kyllä vaikuttaa myös omaan työhöni ja luovuuteeni.” Koskelin kertoo pitävänsä monista saaren rakennuksista, mutta suosikiksi nousee Ekonomitalot sekä erityisesti Taivaanvuohentie 14. ”Minua kiehtoo niiden tiiliverhoilu ja vehreä pihapiiri. Se kokonaisuus on vain niin viehättävä.” Luonnon ja rakentamisen harmonia ”En ole yllättynyt”, arkkitehti Kristian Forsberg sanoo, kun hän saa tietää arkkitehtien määrän saarella. ”Ammattikuntamme on niin pieni, että helposti tutustuu ihmisiin. Olen huomannut korrelaation siihen, että saarella on suhteellisesti aika paljon arkkitehteja. Siihen voi olla pragmaattinen syy. Monet arkkitehtitoimistot ovat keskustassa ja Lauttasaaresta on sujuvat kulkuyhteydet. Lauttasaari on myös alue, joka viehättää suunnittelijoita. Hassua sinänsä, sillä varsinkin vanhemman, 00200 alueen viehättävyys syntyy nimenomaan rakentamattomasta alueesta”, Forsberg pohtii. Hän on juuri tuon ystävä. Sen, että kun rakennetaan, se tehdään harmoniassa ympäristön ja luonnon kanssa. Hän on syntynyt Lielahdentiellä ja kasvanut Gyldénintiellä. Hän on asunut myös Lauttasaarentiellä, Maamonlahdessa ja nyt hän on perheineen muuttamassa Taivaanvuohentielle. Vattuniemessäkin hän on asunut, mutta Melkonkadun päässä 70-luvun taloissa. Sielu vetää siis nimenomaan vanhempiin rakennuksiin ja vanhaan Lauttasaareen. ”Itselläni juuri meren ja luonnon läheisyys ovat tärkeitä. Lauttasaaressa on laadukasta arkkitehtuuria, varsinkin asuntoarkkitehtuuria, mutta saaren vahvuudet liittyvät mielestäni juuri rakentamattomaan luontoon, joka ympäröi hienoa rakennuskantaa. Jos lähdetään tiivistämään, kajotaan hyviin puoliin. On sivistystä ottaa huomioon myös ympäristö rakennuksia suunniteltaessa. Niin pyrin tekemään myös omassa työssäni.” Forsberg työskentelee JKMM Arkkitehdeilla, jonka käsialaa ovat muun muassa Amos Rex -taidemuseo, We Land -toimistotalo ja Finlandia-palkittu Tammelan stadion Tampereella. Huomio rakennuksen elinkaareen Yksi syy miksi Forsberg pitää vanhoista rakennuksista on niiden huollettavuus ja kestävyys. ”Rakennustavat ovat muuttuneet ajan myötä, ja olen oppinut arvostamaan rakennuksia, joiden huollettavuus, kestävyys ja korjattavuus ovat helpompia. Uusissa rakennuksissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota kestävyyteen ja elinkaareen, erityisesti kun ilmasto muuttuu lämpimämmäksi ja kosteammaksi. Nykyrakennuksissa huollettavuus ja korjattavuus voisivat olla paremmalla tasolla. Usein joudutaan purkamaan suuriakin osia rakennuksesta ennen kuin päästään käsiksi varsinaiseen ongelmaan”, hän sanoo. Länsiväylän osayleiskaavaa pohjustavat suunnitteluperiaatteet herättävät Forsbergin mukaan kysymyksiä, erityisesti merentäytöt ja rakentamisen määrä. Ne tuntuvat olevan ristiriidassa kaupungin oman strategian kanssa, jossa painotetaan luonnonrantojen säilyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista. Forsbergin mielestä saarelle kuitenkin tarvitaan lisää asuntoja. ”Lauttasaarta tulisi käsitellä kokonaisuutena, eikä tarkastella täydennysrakentamista vain yksittäisillä alueilla. Samalla kun tiivistetään, on tärkeää varmistaa, että myös muut palvelut pysyvät kehityksessä mukana. Tiivistämistä ei tulisi myöskään tehdä luonnon kustannuksella.” Pinja Koskelin ihailee erityisesti Lauttasaaren 50-luvun taloja. Kristian Forsbergin mukaan on tärkeää ottaa rakentamisessa huomioon myös ympäristö. SARA URBANSKI • Else Aropaltio • Arvo Aalto • Aarno Ruusuvuori • Keijo ja Marja Petäjä • Dag Englund • Aarne ja Sirkka Piirainen • Bertel Gripenberg • Eija ja Olli Saijonmaa • Esko Hyvärinen • Heikki ja Kaija Siren • Risto Kauria • Saara ja Usko Tilanterä • Niilo Kokko • Irmeli ja Markus Visanti • Kauko Kokko • Kaj Englund • Ole Gripenberg • Esko Suhonen • Risto Turtola Saarella asuneita arkkitehteja Else Aropaltio kotitoimistossaan. Lähde: Esa Laaksonen: Arkkitehtien Lauttasaari – Sonckista Sireniin (Aho&Aho, 2023) A RK K IT EH TU U RIM U SE O N A RK IS TO
6 11.6.2025 Nro 23 Suomen luonnon superjulkkiksia On hienoa, että villieläimet kiinnostavat suomalaisia ja että niiden seikkailuista uutisoidaan taajaan. Jotkin tarinat ovat iloisia, mutta usein tarinan taustalla on surullinen syy: eläimet seikkailevat paikkoihin, joihin ne eivät kuulu, koska niiden elintilat kapenevat. Pidetään Suomen luonto monipuolisena. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. KUSTAVIN MERIKOTKA Haliaeetus albicilla Merikotka on Suomen suurin lintulaji – siipien kärkiväli voi olla melkein 2,5 metriä. Merikotkat elävät pitkään, joskus peräti kolmekymppisiksi. Tapani Linnanmäki ikuisti viime vuonna Kustavissa merikotkan, ja potretti sai kansainvälistä huomiota. Kuvassa hassunäköinen petolintuköriläs pörhistelee pölähtäneen oloisena, silmät hauskasti sirrillään. IMATRAN ILVESKOLMIKKO Lynx lynx Ilves on Suomen ainoa luonnon varainen kissaeläin, ja sitä tavataan lähes koko maassa. Se on iso tassuinen suurpeto, joka saalistaa etenkin jäniksiä mutta myös hirvieläimiä, kettuja, kissoja, jyrsijöitä ja lintuja. Imatran lumisilla kaduilla tassutteli vuonna 2022 kolmen ilveksen joukko, mikä ei ole kovin yleinen näky asutusalueella. TURUN AHMA Gulo gulo Ahma on Suomen suurin näätäeläin ja erittäin harvinainen suurpeto – niitä arvioidaan olevan Suomessa noin 400 yksilöä. Esiintyy pääasiassa PohjoisSuomen ja Itä-Suomen metsissä ja tunturialueilla. On mysteeri, miksi ahma vaelsi alkuvuodesta Turun keskustaan, missä se murisi kiukkuisena, mutta saatiin lopulta vietyä turvaan. MERVI-HIRVI Alces alces Hirvi on Suomen suurin eläin – uros voi painaa yli 700 kiloa. Keväällä 2015 Mervivasa päätyi villieläinhoitolaan Pohjanmaan Mustasaareen vain pariviikkoisena ja kesyyntyi niin, että seurasi omistajaansa kaikkialle. Kun sen hoitajat lähtivät itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan, Mervi pahoitti mielensä eikä suostunut syömään. LIITO-ORAVA Pteromys volans Liito-orava on pieni harmaa yöeläin ja lajina legendaarinen. Sillä on etuja takaraajojen välissä liitopoimu, jonka avulla se voi liidellä yli 50 metrin matkoja puusta puuhun. Suomella on kansainvälinen vastuu liito-oravan säilyttämisestä. HAMINAN MURSU Odobenus rosmarus Mursu ei kuulu Suomen luontoon. Sen luontaiseen elinympäristöön kuuluvat Pohjoinen jäämeri sekä Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosat. Haminan mursu vaelteli Suomenlahdella ja rantautui meille kesällä 2022. Se kuoli nälkään ja on konservoituna Helsingin Luonnontieteellisessä museossa. BUBI-HUUHKAJA Bubo bubo Huuhkaja on Euroopan suurin pöllö – sen siipien kärkiväli voi olla jopa 170 senttiä. Bubi-huuhkaja oli aikoinaan vakiovieras Olympia stadionilla. Kesäkuussa 2007 se laskeutui keskelle kenttää Suomen ja Belgian välisen EM-karsintaottelun aikana. Peli jouduttiin keskeyttämään, ja jalkapallomaajoukkue sai lempinimekseen Huuhkajat. JUSSI-JOUTSEN Cygnus cygnus Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Se kävi 1950-luvulla sukupuuton partaalla, mutta on sittemmin rauhoitettu. Laulujoutsen solmii elin ikäisen liiton ja on myyttisessä maineessa. Jussi oli siipi rikko joutsen, josta tuli julkkis marraskuussa 2016. Hilpeyttä herättäneellä videolla Jussi näyttää nauttivan ajelusta auton etupenkillä. PULLERVO-NORPPA Pusa hispida saimensis Saimaannorppa on erittäin uhanalainen kotoperäinen hyljelajimme. Se jäi saarroksiin Saimaalle noin 8000 vuotta sitten, kun viimeisin jääkausi päättyi ja maa kohosi sulkien Saimaan mereltä. Pullervo on WWF:n Norppaliven tähti ja rakastettu lekottelija, jonka ilmaantumista kameran eteen köllöttelemään moni odottaa silmä kovana. LAUTTASAAREN SAUKKO Lutra lutra Saukko on vesielämää viettävä kookas näätäeläin, jota tavataan koko Suomessa, mutta lajina se on melko harvalukuinen. Helsingin Lauttasaaressa vaikuttaa julkkissaukko, joka antaa ihmisten ihastella itseään melko läheltäkin. Saukot ovat sukkelia, notkeita ja leikkisän oloisia, joten saatavilla on paljon saukkovideoita, joiden äärellä viihtyä.
7 11.6.2025 Nro 23 Koivusaaren saaga Kun ei, niin ei. Lauttasaari-lehti kertoo tarinan ikiliikkujasta, jota myös Koivusaaren kaavoitukseksi kutsutaan. Eli miten tähän on tultu, ja mitä seuraavaksi? TEKSTI Päivi Litmanen-Peitsala Lauttasaari 12.12.1999: monen aamiaiskahvit menevät väärään kurkkuun. Teollinen muotoilija Sara Siren on kirjoittanut mielipiteen Helsingin Sanomiin otsikolla ”Helsingin kaunista sisääntulomaisemaa uhkaa tuho”. Kaupunki aikoo rakentaa kokonaisen kaupunginosan täyttömaalle Koivusaaren kohdalle. Kohu nousee, mutta tarinalla on historiansa, ja saaga vain jatkuu. Uinuvista saarista kaatopaikaksi ja varastoalueeksi Koivusaari syntyy, kun kaksi pientä saarta yhdistetään 1930-luvulla Jorvaksentien rakentamisen yhteydessä. Tien avulla pääkaupungin keskustaan päästään sujuvasti myös lännestä, sillä merkittävät satamat sijaitsevat uuden väylän varrella. Saarten väli täytetään sekalaisella jätteellä. Uutta kenttää käytetään muun muassa Radiator-yrityksen varastoalueena. Alkuperäisistä saarista jää metsää eteläja pohjoispäähän. Espoo tulee mukaan kuvioihin Helsinki on maan merkittävin kaupunki, mutta johtoasemaan tulee säröjä. Alvar Aalto piirtelee Otaniemeen mannermaisen kampuksen ja Poli löytää nykykotonsa 1950-luvulla. Neste haluaa pääkonttorikseen pilvenpiirtäjän, mutta Helsinki sysää rakennelman Keilalahden puolelle 1970-luvulla. Häviääpä pääkaupunki myös suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen kisan naapurille. Hanasaaren tenhoavaan merimaisemaan valmistuu 1975 keskus, jonka vihkivät presidentti Kekkonen ja kuningas Kaarle Kustaa. Muuttoliike maalta metsälähiöihin on menossa. Niistä kuljetaan henkilöautolla maailman napaan, Helsingin keskustaan. Se alkaa näyttää parkkipaikalta. Helsinki ei olekaan valmis Keskustassa on asioitava. Jopa teolliset työpaikat ovat kantakaupungissa. Tiet ja kadut ruuhkautuvat. Entäpä, jos kuljetettaisiin väkeä maanalaista tunnelia pitkin? Metrolinjoja piirrellään kunnan rajojen sisälle useita, ja yksi jopa valmistuu välille Rautatientori– Itäkeskus vuonna 1982. Onko kaupunki valmis? Valtion ja Helsingin johdon piirissä alkaa kyteä epäilys, että kehitys on pysähtymässä. Tarvitaan uutta dynamiikkaa. Pormestari Raimo Ilaskiven nimissä kulkeva raportti ”Pääkaupunkiseudun rakentamismahdollisuuksien selvitys” laaditaan vuonna 1989. On aika siirtää satamat Vuosaareen. Samalla, kun niiltä vapautuvaa rakennuspotentiaalia tarkastellaan, vedetään metro Ruoholahteen sen sijaan, että Töölön alue olisi kytketty putkeen. Sormiharjoituksena piirrellään myös venesatamana näyttäytyvää Koivusaarta ruutukortteliksi. Ne paperit jemmataan pöytälaatikkoon. Idänkauppa hiipuu, internet vinkuu modeemeissa Vuoden 1992 yleiskaava valmistellaan city-kulttuurin, kansainvälistymisen ja valoisan tulevaisuuden tunnelmissa. Satamien hyödyntämisellä kaupunki tulee valmiiksi? Ennen kaavan hyväksymistä rysähtää. Vuonna 1990 Helsingissä on työvoimasta työttömänä 1,2 prosenttia, mutta vuoteen 1995 mennessä työttömyys nousee 20 prosenttiin. Jotain on tehtävä. Laman syvimmässä kurimuksessa löytyy pelastus: tietoyhteiskunta. Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen aloitetaan uuden valmistelu ja sen ytimessä on teknologiausko. 1990-luvulla jo noin viidenneksessä kotitalouksista on vinkumassa internet-modeemi ja yrityksille tarjotaan jopa kuvapuheluita. Naapurin presidentti Gorbatshovkin käy Helsingissä kokeilemassa Mobira Citymania. Helsinki reagoi ja tarjoaa Nokian pääkonttorille tonttia Lepakkoluolan paikalta siirtäen jopa Länsiväylän rampit alta pois. Uuden yleiskaavan valmistelun aikana Espoo nappaa Nokian. Keilaniemellä on vetoa. Synnytetään IC:n ja teknologian kehityskäytävä Joku muistaa pöytälaatikossa lymyävän Koivusaaren täyttösuunnitelman. Tietoyhteiskunta tarvitsee innovaatioyritysten nauhan Ruoholahdesta Otaniemeen. Jotta se olisi katkeamaton, täytyy luoda uutta maata 60 hehtaaria mereen. Yleiskaava 2002 valmisteluun sisälKoivusaaren osayleiskaavan pohjaksi järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voittaneessa Kuunari-ehdotuksessa (2009) avoimet näkymät Länsiväylältä merelle piiloutuvat. Pääpaino on asuntojen merinäköaloilla. Kilpailun tavoite oli sovitella saarelle asuntoja 3500–4500 asukkaalle ja 1500–2500 työpaikkaa. Sittemmin asukasja työpaikkamäärätavoitteet kasvoivat. Kun Jorvaksentie rakennettiin 1930-luvulla, pikkusaaret yhdistettiin ja välille tehtiin täyttö, osin kaatopaikkaaineksista. 1965 alueella toimi muunmuassa Radiator-yrityksen varasto. ARKKITEHTUURITOIMISTO SOPANEN-SVÄRD BERTER MÖLLER (HKM) Koivusaari nousi piirustuslaudalle, kun Mobira Cityman oli kova juttu. Kuvakaappaus: Ylen uutiset 1989, Yle Areenan tallenne.
8 11.6.2025 Nro 23 Björkholmens planering görs om Stadsmiljönämnden beslöt i maj att återsända planen för Björkholmen för ny beredning, då planeringsprinciperna har föråldrads och bör uppdateras. Katri Penttinens förslag godkändes med 8 röster mot 5. Detaljplanen för Hallonnäsets centrala delar har vunnit laga kraft, då ett besvär mot planen har förkastats, och tiden för att överklaga har gått ut. Också detaljplanen för Storsvängen 24, 26 och 28 har vunnit laga kraft. Trevåningshusen kommer att rivas och ersättas av tre femvåningshus. *** Kupolhallen på Drumsö har tagits ned med talkokrafter efter en lyckad säsong med nära 38 000 träningar. Konstgräset på platsen är i flitig användning under sommaren. Hallen har underlättat vardagen för barnfamiljerna på Drumsö, och ökat spelandet också utanför träningstiderna. *** Den 12 juni startar Drumsö Musikfestival, med musik och diskussion i Ode, och två konserter i Drumsö kyrka på kvällen. Stråkkvartetterna Danel och Kamus uppträder. Under fredag, lördag och söndag uppträder bl.a. Siba-kvartetten, Animato-kvartetten och Larufest-kvartetten. Seppo Kimanen är värd för festivalen och presenterar konserterna. Programmet finns på larufest.fi. *** Lördagen den 30 augusti är det dags för den traditionella Drumsö-dagen och venetiansk afton, då Kasinostranden fylls med program under både dagen och kvällen. *** Vi hedrar minnet av: Arkitekt Marja Petäjä, som ritat Drumsö kyrka, tillsammans med sin man Keijo Petäjä. Hon avled den 21 mars, och blev 101 år gammal. Henrik Wilenius, årets drumsöbo år 2018, avled den 6.5. Han bodde på ön hela sitt liv, och blev bekant med invånarna som postutdelare på 1950-talet. I nära 30 år fungerade han som åklagare vid Helsingfors rådstuvurätt, och de sista tjugo åren som aktiv invånare i Drumsö Seniorhus. Tandläkaren Henrik Pomoell gick bort den 6.5. Han var född 1944. Henrik var under flera år tillsammans med hustrun Birgit ledare i Svenska gruppens språkträffar för finskspråkiga. KORT OM DRUMSÖ Henrika Zilliacus-Tikkanen lytetään Koivusaaren ja Hanasaaren alueiden täytöt sekä metroasema. Työpaikkoja luotaisiin Koivusaaren alueelle tuhansia, sillä insinöörithän istuvat toimistohuoneissa samaan tapaan kuin sentraalisantrat puhelinkeskuksissa. Innovatiivisten yritysten ketjun äärelle syntyisi luontevasti myös korkealuokkaisen asumisen tilaa niin, että Koivusaari olisi oma kaupunginosansa. Heikot signaalit maahanmuuton alkamisesta tai ympäristökysymysten nousemisesta jäävät teknopuheen alle. Merentäytöt kiristävät vain harvojen päätä. Esimerkiksi septitankit tulevat veneisiin pakollisiksi vasta 2005. Lait astuvat täyttötraktoreiden tielle Vuonna 2000 tulee voimaan uusi maankäyttöja rakennuslaki. Se tuo kaavoittajille, poliitikoille ja medialle uuden keskustelukumppanin: asukkaat, joilla on oikeus vaikuttaa ympäristöönsä. Lauttasaari herää ja syntyy kansanliike rantoja puolustamaan. Eikä vain Lauttasaaressa. Kun yleiskaavan valmistelusta paljastuu aikomus tuoda muillekin rannoille kerrostaloryppäitä, kohistaan ja liitytään yhteen rantaryhmäksi. Kiistan ytimessä ovat pinnanpäälliset asiat: maisema ja virkistys sekä nykyisten asukkaiden ylikävely. Lait vaikuttavat Koivusaaren alueen suunnitteluun muutenkin. Automaattisesti suojeltavia rantaluontotyyppejä kartoitettaessa Koivusaaren eteläkärki menee suojeluun. Pohjoispuolella linnusto ja merivirtaukset vaikuttavat. Aiottu 60 hehtaarin täyttö uppoaa. Asukkaiden toiminta vaikuttaa kaavapäätökseen. Koivusaari, Kivinokka ja Vartiosaari jäävät valkoisiksi alueiksi, joista päätetään myöhemmin. Espoo ehtii edelle Yleiskaavaa valmistellaan myös Espoossa. Hanasaaren täytöille Espoo sanoo ei. Katse on kohdistettuna Tapiola-Otaniemi-Keilaniemeen eli T3-alueeseen (tiede+tekniikka+talous), jonka uudella kaavalla mahdollistetaan pilvenpiirtäjät ja pääkonttorirakennukset. Espoo vääntää raideratkaisustaan ja päättää boostata T3-aluetta metrolla. Vuoden 2006 päätöksellä sinetöidään rantaviiva rakennuskohteeksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Jospa sittenkin korkealuokkaista asumista vaan? Espoon metropäätöksen yhteydessä varmistuu, että Koivusaareen tulee metroasema. Sille pitää saada käyttäjät. Tavoite on 5 000 asukasta ja 4 000 työpaikkaa. Järjestetään ideakilpailu osayleiskaavan pohjaksi. Voittaneessa Kuunari-ehdotuksessa merimaiseman optimointi jokaisen asuntoon korostuu. Työpaikat ja järeät liikenneyhteydet jäävät medioiden jutuissa taka-alalle. Vuonna 2014 Koivusaari saa osayleiskaavan. Siitä päätettäessä on nähtävissä, että moottoritie ei häviä mihinkään ja että Katajaharjusta siirrettävät rampit vievät aimo palan nyt 30-hehtaarin kokoiseksi suunnitellusta alueesta. Vikinöitä kuuluu vain polkupyöräilijöiltä. Asukkaat yrittävät siirtää keskustelun luontoarvoihin ja tulevaan, noin 20 vuoden rakentamisrytinään, mutta valitukset eivät pure. Mutta mistä rahat? Ennen kuin osayleiskaavaa siirrytään tarkentamaan asemakaavalla, on keksittävä rahaa tuovat käyttäjät, sillä tonteille pitää määrätä käyttötarkoitus. Länsiväylä kulkee keskellä aluetta. Se pitää ylittää kannella ja asunnoille pitää saada liikerakennuksesta melumuuri. Vuonna 2018 Ikea tekee suunnitteluvarauksen tavaratalolle, hotellille ja toimistorakennuksille. Kannen maksaja näyttää löytyneen, asemakaava hyväksytään vuonna 2021. Kukaan ei kyseenalaista työpaikkatavoitetta, vaikka 4 000 työpaikkaa on jopa 60 prosenttia Lauttasaaren 6 700 työpaikasta. Luonnon ja Venäjän kapulat rattaissa Kaiken pitäisi olla meren kauhomista vaille valmis, ja täytöille anotaan ympäristöja vesiluvat. Ne eivät menekään sukkana läpi. Kun asukkaiden valitukset ja ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimukset eivät johda mihinkään, vuonna 2024 käy toisin. Hallinto-oikeus katsoo, että ennen kuin lupia voidaan myöntää, on tarkasteltava erityisesti ekosysteemiin ja nykyasukkaisiin kohdistuvia haittoja. Kaupunki valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, mutta pian rytisee myös rahapuolella. Venäjän hyökkäyssodan takia Suomen itäraja on kiinni, joten pääkaupunkiseudun Ikealle ja Koivusaaren hotellille ei ehkä olekaan käyttäjiä. Arvoissaan ihmisestä ja maapallosta huolehtiva Ikea peruu suunnitteluvarauksensa joulukuussa eikä kalliille kansirakennelmalle yhtäkkiä olekaan rahoittajaa. Mitä seuraavaksi? Koivusaaren erottaa muusta liiketoimintaympäristöstä sen sijainti. Entäpä jos palattaisiin 2000-luvun alun kansalaisten ideoihin, ja kehitetään Koivusaaresta merellisen liiketoiminnan ympäristö. Vai löytyykö merentäytölle taas joku uusi syy? Aluetta ovat suunnitelleet jo vuonna 1999 Helsingille töihin tulleet teekkarit. Kenties he jäävät myös eläkkeelle piirrellen samaa aluetta uudelleen ja uudelleen. Siinä mielessä Koivusaarella on ollut ainakin vuosikymmeniä kestänyt työllistävä vaikutus. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Koivusaaren vesija ympäristölupien ympäristövaikutusten arvioinnista odotetaan kesän aikana. Ohikulkiessa Koivusaaresta havaitsee yleensä venesatamat ja pikku metsiköt, mutta veneilijöiden ja melojien lisäksi Koivusaaren mahdollisuuksia hyödyntävät esimerkiksi boulderoijat. Yleiskaava 2002:n suunnittelussa tutkittiin Koivusaaren alueelle 60 hehtaarin ja Maamonlahteen Seurasaarenselälle 25 hehtaarin täyttöjä. Samassa syssyssä olisi mennyt myös Hanasaari, mutta Espoo ei ajatusta kannattanut. MERJA WESANEN (HKM) RAGNAR NYBERG (HKM) Leppäsaari ja Koivusaari olivat huvilaväen retkikohteita. Suuri siirtolohkare sijaitsee etelärannassa alueella, joka suojeltiin luonnonsuojelulain mukaisesti vuonna 2001.
MAINOS Lue lisää: kaapelitehdas.fi ————— KAAPELIAUKIO 3, HELSINKI KAAPELITEHDAS.FI TAPAHTUMIA: MERIKAAPELIHALLI: > Bela Biennial 9.–30.8. PURISTAMO > Alfa Artin taidenäyttely 29.7.–9.8. > Helsingin Taideyhdistyksen vuosinäyttely 12.–31.8. VALSSAAMO > Waste Matters: The Many Afterlives of Junk 12.–13.6. > Suomen taiteilijoiden näyttely 12.–31.8. KAAPELITEHTAAN KAHVIBAARI > Mikrogalleria: Seuraa taiteesta -hankkeen kevätnäyttely 18.6. asti KAAPELITEHTAAN TAITEIDEN YÖ 14.8.! TANSSINTALO > Bang on a Can All-Stars: Classics 19.8. > David Lang: Before and after nature 20.8. > Evolution Ball II 23.8. > Sydney Dance Company: Impermanence | Forever & Ever 28.-30.8. SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO > Karoliina Paatos: Heroes & Cowboy Girls 31.8. asti > Activestills 31.8. asti > Navid Afzalnia 7.9. asti HOTELLIJA RAVINTOLAMUSEO > NAM YÖK HÄH Mistä on ruokaperinteet tehty? 24.8. asti > Eläköön Kuurna 20 vuotta! -pienoisnäyttely 14.9. asti > Makuasioita näkökulmia ruokaja juomakulttuuriin TEATTERIMUSEO > Anna Kontek Lumottu tila 31.8. asti > Lumottu tila – taiteilija tavattavissa 19.8. > Keikalla 31.8. asti > Kolmas soitto 31.12. asti DRAWING GALLERY D5 > The Shapes of Stillness 16.7. asti > Maailmoja tulevaisuudesta 19.7.–27.8. MUU HELSINKI NYKYTAIDEKESKUS > Harriina Räinä Planetary Beings 18.6. asti GALLERIA IDEA > Espoon kuvataidekoulu: Minkä taakseen jättää 24.7. asti KAMERASEURA GALLERIA WEST > YKSI – Muotoiluinstituutin valokuvaajien 1. vuosikurssin ryhmänäyttely 29.6. asti > Kameraseura esittäytyy 2025 4.–31.8. MISSÄ VALOKUVA HAASTATTELEE KOREOGRAFIA Monelle valokuvaus alkaa omakohtaisena tekemisenä, mutta usein se syvenee ja saa ulottuvuuksia yhteisössä. Helsingin Kameraseurassa kerhotoiminta tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja löytää samanhenkisiä ihmisiä. “Yhteisöllisyys on sitä, että tänne mahtuu kaikkien katse. Me luodaan yhdessä yhteisö,” kuvailee Eeva-Kerttu, toinen Lauantaikameroiden vetäjistä. “Parasta on yhdessä tekeminen ja keskustelu. Kun kokoonnumme, syntyy aina uusia ideoita ja opitaan toisilta,” kertoo Vesa, joka vetää Galleria-ryhmää. “Meillä käy kaiken tasoisia kuvaajia, ja tunnelma on kannustava. Se yhdistää.” Kameraseura on yli 100-vuotias valokuvausyhteisö, jon ka kerhotilat ja studio sijaitsevat Kaapelitehtaalla. Kerhotoiminta tuo yhteen ihmisiä eri puolilta ja tarjoaa tilaa uusille nä kö kulmille. “Kerhoilloissa on erilaista osaamista: toiset osaavat tekniikkaa, toiset näkevät kuvan eri tavalla. Yhdessä opitaan ja innostutaan,” sanoo Jari, yksi Tekniikkaillan ja Maisemakuvaajien vetäjistä. “Ei kilpailla, vaan katsotaan ja keskustellaan kuvista yhdessä,” hän jatkaa. Yhteisöllisyys syntyy myös niissä hetkissä, kun kuvia katsotaan ja tarinoita jaetaan. “Hyväksytään toisten näkemykset – avoin dialogi on tärkeää,” muistuttaa Vesa. Kerhoilloissa ystävystytään ja moni löytää paikan, jossa voi olla oma itsensä ja kasvaa kuvaajana. “Retkillä ihmiset ovat rennompia ja syntyy mukavia kohtaamisia,” kertoo Vesa. “Uudet tuovat uutta ja rikkovat rajoja,” lisää Eeva-Kerttu. “Oppiminen on tärkeää – opitaan muilta ja yhdessä muiden kanssa,” tiivistää Jari. KERHOTOIMINTA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA Eeva-Kerttu, Jari ja Vesa – kolme eri näkökulmaa yhteisöllisyydestä kerhotoiminnassa. Seurana hurmaava karvainen kuvausassistentti Ipa. Laura Dahlqvist Näin syntyy yhteisö, jossa valokuvausharrastus saa uusia ulottuvuuksia ja jokainen voi löytää oman tapansa ilmaista itseään. Kameraseuran kerhot ovat avoimia kaikille jäsenille. Ei ole väliä, oletko vasta-alkaja vai kokenut kuvaaja. Kerhotoiminta tarjoaa mahdollisuuden jakaa kiinnostus ja löytää uusia ideoita. Elokuussa yhteisöllisyys saa konkreettisen muodon Ka me raseura esittäytyy -valokuvanäyttelyssä Galleria Westissä Kaapelitehtaalla. Näyttely syntyy jäsenten yksilöllisistä näkemyksistä ja niiden vuoropuhelusta. Näyttely on avoinna 4.–31.8.2025. Tervetuloa mukaan valokuvauksen maailmaan! Kameraseura ry, Tallberginkatu 1, 00180 Helsinki Kerhoja kurssitila sekä studio: B-porras 4. krs. Galleria West: B-porras 2. krs. Avoinna joka päivä klo 9–21 Tutustu toimintaan ja liity jäseneksi www.kameraseura.fi TERVETULOA TANSSIN TALON SYKSYYN Tanssin talo on tanssin oma koti ja Suomen merkittävin tanssille omistettu esitysja tapahtumatila. Kaiken Tanssin talona sen ovet ovat avoinna tanssin eri muodoille, lajeille ja tanssin ystäville. Syksyn ohjelmisto tarjoaa jälleen runsaan ja monipuolisen ohjelman kansainvälistä ja kotimaista uutta tanssia, toivottuja uusintaensi-iltoja, sirkusta, koko perheen ohjelmaa, konsertteja ja näytöksiä. Ohjelmassa on tanssin, tuoksujen, musiikin ja teatterin yhteenliittymiä, 80-luvun popia, nostalgiaa, klubirytmejä, suuren näyttämön elämyksiä ja pienimuotoisia kohtaamisia. Ohjelma käynnistyy Helsingin juhlaviikkojen tapahtumilla elokuun puolivälissä ja jatkuu aina joulukuun loppuun saakka. Syksyn tapahtumat ja esitykset on pääosin julkaistu, ja liput ovat myynnissä. Katso koko ohjelma: tanssintalo.fi/ ohjelma Carrie Schnieder A.I.M by Kyle Abraham Cassette Vol. 1 Dancers: Catherine Kirk, Faith Joy Mondesire AMERIKKALAISEN TÄHTIKOREOGRAFI KYLE ABRAHAMIN UUTUUSTEOS SAAPUU TANSSIN TALOON Tanssin talon kansainvälinen vierailusarja saa lokakuussa jatkoa yhdysvaltalaisen nykytanssin kiinnostavimpiin nimiin kuuluva Kyle Abrahamin uutuusteoksella Cassette Vol. 1. Nostalgiaa ja campia tihkuva esitys ammentaa voimansa 1980ja 90-luvun popmusiikista ja musiikkivideokulttuurin noususta. Teoksessa kymmenen tanssijaa tulkitsee New Waven ja popin artistien kuten The Banglesin, Cyndi Lauperin ja Billy Idolin tahtiin voimakkaita koreografioita, jotka ammentavat vaikutteita mm. postmodernista tanssista, 80-luvun queer-kulttuurista ja musiikkivideokulttuurin noususta. Esitykset suuressa Erkko-salissa 29.-31.10.2025. Esitysten yhteydessä järjestetään taiteilijakeskusteluja, työpajatoimintaa ja muuta syventävää ohjelmaa. TUTUSTU TANSSIIN DIGITAALISESTI Voit syventyä tanssin maailmaan myös kotisohvaltasi – Tans sin talo tarjoaa tanssia eri näkökulmista lähestyviä sisältöjä, kuten taiteilijahaastatteluja, kurkistuksia kulisseihin, podcasteja ja digitaalisia työpajoja verkkosivuillaan. Tutustu verkkosivujen Lue, katso, kuuntele -osioon: tanssintalo.fi 9 11.6.2025 Nro 23
Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 10 11.6.2025 Nro 23 TAPAHTUU TAIDE Kesätuulessa Tuulikki Veijolan töitä 1. elokuuta asti. Hiusmuotoilu Naxet, Tallberginpuistotie 1 A. LIIKUNTA Kasinonranta. Uimapelastajat valvovat rannalla 10.8. asti. Lauttasaaren senioreiden kaikille avoin ja maksuton, ohjattu puistojumppa Pajalahden puistossa Lidlin takana. Kesäja elokuussa torstaisin kello 13. Ensimmäinen kerta 5.6. Petankkia Pajalahden puiston kentällä torstaisin klo 17 ja sunnuntaisin kello 11. Lauttasaaren uimahalli (Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19). Halli on kesätauolla ja avaa taas syyskuussa. Asahia Kasinonrannalla (merirosvolaivan lähellä) keskiviikkoisin klo 17. Vetää Yrjö Mähönen. MUUT Bolton Avenue Big Band Panimoravintola Solmussa (Vattuniemenkatu 11) 12.6. klo 18. Hortoilun salat. Asiantuntijana villiyrttiohjaaja Pirjo Hirvonen. Gyldénintie 3. Keskiviikkona 11.6 kello 18–19.30. Musapähkinä-tietovisa 11.6. klo 18, Solmu Brewery, Vattuniemenkatu 11. Palkintoja. MLL:n perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30, Nuorisotalo Apaja, Pajalahdentie 10. Avoin ja maksuton perheiden kohtaamispaikka, jossa vanhemmat saavat juttuseuraa ja lapset leikkikavereita. Perhekahvilaan voi osallistua alle kouluikäisen lapsen kanssa. Baaripähkinä joka tiistai klo 19, Kaunis Kampela, Lauttasaarentie 10. Yleistietovisa. Shakkimestaruudesta kisataan joka kuun viimeisenä sunnuntaina klo 15, Kaunis Kampela, Lauttasaarentie 10. Murhamysteeri torstaisin klo 18, Sidewalk, Lauttasaarentie 25. Yksin tai porukalla. KIRJASTO Pajalahdentie 10 a Asukastilaisuus Hevosenkenkäpuiston puistosuunnitelmasta 17.6. kello 17–19. Shakkikerho maanantaisin klo 17–20. Mukaan voi tulla mihin aikaan tahansa. Maksuton opetus suomeksi ja englanniksi. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b. Avoinna ma–pe 10–18. Toimitusvaraukset arkisin klo 10–15, p. 050 369 5640, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi puhelimitse ma–pe klo 10–18 p. 09 2340 4302 ja B-aulassa ma–pe klo 16–18. Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532. Virkatodistukset (09) 2340 5000. Kirkkokahvila avoinna ti–pe klo 11– 13.30. Ti, ke ja pe lounas 11,50 €, torstaisin tarjolla yhteisölounas 7 €. Kahvila suljettu 19.6. alkaen. Toiminta ja catering jatkuvat syksyllä 2025. MESSUT Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18. Messu sunnuntaisin klo 11. Rantamessut 6.7. ja 10.8. klo 11 Särkiniemen rantakalliolla. Korvaa messun kirkossa. Säävaraus. Juhannuspäivän messu 21.6. klo 11. Seurat 2.7. ja 6.8. klo 19. Kahvit klo 18.30. Konfirmaatiomessut järjestetään sunnuntaimessun yhteydessä ja ne ovat Ilm. Ninja Schröder p. 050 3395 052, ninja.schroder@gmail.com Kesäkuun taidenäyttely: Ylösnousemuksen todistajat. Marianna Haapakoski ja Eeva Oksa. Kirkkosalin ja B-rapun aula. Heinäkuun näyttely Marko Heusalan kuvia Pakistanista. Elokuun taidenäyttely: Virpi Mäkinen. Kirkkosalin ja B-rapun aula. Kesäperhekerhot kaikille 2.–17.6. ma, ti ja pe klo 9.30–11.30 takapihalla. Talo tarjoaa lelut, viltit sekä kahvit ja teet. Mustasaaren kesäillat 4.6.–6.8. nuorille ja nuorille aikuisille keskiviikkoisin klo 18–22. Lautta lähtee Töölöstä Taivallahdesta (Hiekkarannantie 3) klo 18 ja paluulautta Mustasaaresta klo 22. Yhteislaulua, grillailua, sauna ym. Lautta kulkee myös näiden ajankohtien välillä, joten nuoret voivat saapua ja poistua itselleen sopivaan aikaan. Tiedustelut: varpu.koivunen@evl.fi Kesänuortenillat Kryptassa 5.6.–7.8. torstaisin klo 18–21. Tied. varpu.koivunen@evl.fi. Kesäjumppaa ke 11.6. ja ke 18.6. klo 11– 12 kirkon liikuntasalissa. Lihasvoimaa ja kehonhallintaa. Ryhmä sopii sekä työikäisille että eläkeläisille. Ohjaajana toimii fysioterapeutti Adèle Salonen. Saunaja grilli-ilta 26.6., 3.7.,10.7. ja 23.8. klo 16–20. kirkon takapihalla ja C-rapun saunassa. Mukaan omat grillattavat. Saunamaksu 5 e. Miesten sauna klo 16–18, naisten klo 18–20. Raamattupiiri to 12.6. klo 18 Kirkkoherra-huoneessa, B-rappu, 2. krs. Jatkuu syksyllä. Lauttasaaren musiikkijuhlat 12.– 15.6.2025 on kansainvälinen, ensisijaisesti jousikvartetille sävellettyyn musiikkiin keskittyvä tapahtuma. Lippuja myy ennakkoon Ticketmaster. Sauna Poliisien kesäkodilla ma 16.6. ja ti 5.8. klo 14–22. Saunamaksu (käteisellä tai kortilla) 8 €/aikuiset, 5 €/eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät, 4 €/10–17-vuotiaat, 2 €/2–10-vuotiaat ja alle 2-vuotiaat ilmaiseksi. Musiikkituokioita. Tornivihkimiset kirkon kellotornissa pe 1.8. klo 17, 18 tai 19. Vihkimisen hoitaa pappi Jari Pitkälä. Ilmoittautumiset 1.7. mennessä. p. 050 566 5244 (ma–pe klo 10–15) lauttasaari.srk@evl.fi Laru Laulaa la 16.8. klo 14–18. Yhteislaulutapahtuma. Mukana mm. Markus Ek & bändi, Pepe Willberg, Elias Kaskinen ja Lastenmusiikkiyhtye Leimu. Myynnissä mm. makkaraa ja vohveleita. Tarjoilu kello 13 alkaen. Vapaa pääsy. MAKSUTTOMAT KESÄKONSERTIT Iiro Komulainen, piano ke 11.6. klo 13–13.45. Laura Rahnasto & Janne Malinen, huilu & kitara ke 18.6. klo 13–13.45. Betany Coffland & Megumi Tiensuu, laulu & piano ke 25.6. klo 13–13.45. Jarkko Korpi & Laila-Fiona Sippola, urut ja viulu ke 2.7. klo 13–13.45. Trio Zorbas ke 9.7. klo 13–13.45. Janne Lehtinen, kitara ke 16.7. klo 13–13.45. Päivi Järvinen, huilu & saksofoni ke 23.7. klo 13–13.45. Foil on Tour huipentuu Hoskilla Seniorit liikkeelle 16.6. Foilaus tarkoittaa purjehdusta kantosiipien avulla. Foil on Tour -päivä sopii kaikille vesielämästä kiinnostuneille. Katso, kysy, fiilistele tai kokeile. Tapahtuma on maksuton. Hoskin satama 15.6. Lake kutsuu seniorit liikkumaan maanantaina 16.6. Klo 11 Kasinonrannassa sauvakävelyharjoitukset (omat sauvat). Ohjaaja Marja Salokangas. Klo 12 tutustuminen rannan puistokuntolaitteisiin. Klo 13.15 puistojumppa Pajalahden puistossa Lidlin takana. Klo 14 liikutaan ja jumpataan rollaattorin kanssa Pajalahden puistossa. Klo 16 historiallinen Helsingin suurpommitukset 1944 -kävelykierros. Kokoontuminen Purjeentekijänkujan päässä. Käynti Lauttasaaren Puistopatterissa ja Lottalehdossa, päättyy ravintola Paseon edustalle. Kesto noin tunti. Oppaana Antti Matilainen. Larutorin rivi-ilmoitukset 11 € /rivi. Noin 25–35 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. AA-KOKOUKSIA AA antaa mahdollisuuden lopettaa juomisen. AA-kokoukset ma ja ke klo 17.30 Lauttasaaren Terveysasema, Lauttasaarentie 25 A. Kokous netissä ti ja pe, aahelsinki.fi/kokoukset VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Lauttasaaren musiikkijuhlat 12.–15.6. Kvarteteille omistettu kansainvälisen tason musiikkifestivaali Lauttasaaren kirkkosalissa alkaa torstaina. Juhlat päättyvät sunnuntaina Seppo Kimasen juontamaan Yllätysten iltaan kello 19 alkaen. Alla mainitut konsertit järjestetään Lauttasaaren kirkossa paitsi lauantain kello 14 konsertti Balderin salissa Aleksanterinkadulla. Danel-kvartetti (Ranska, Belgia) Tunnetaan rohkeista ja intensiivisistä tulkinnoistaan Beethovenin, Šostakovitšin ja Weinbergin jousikvartetoista. To klo 18. Pe klo 20. Su klo 14.30 ja 17. Animato-kvartetti (Hollanti) Hollannin lupaavimmaksi nuoreksi jousikvartetiksi tituleerattu Animato soittaa kiihkeästi ja spontaanisti. Lavaesiintyminen on voimakasta. La klo 20. Su 14.30 ja 17. Kamus-kvartetti (Suomi) Kuuroutuneen Beethovenin viimeiset sävellykset olivat jousikvartettoja, joita ennakkoluulottomasta asenteestaan kiitetty Kamus esittää. To klo 20. Larufest-kvartetti Lauttasaaren musiikkijuhlien omassa kvartetissa soittavat Petteri Iivonen (viulu), Rebecca Roozeman (viulu), Eriikka Nylund (alttoviulu) ja Marko Ylönen (sello). La klo 14 ja klo 18. Su klo 14.30 ja 17. Siba-kvartetti Sibelius-Akatemian nuorten lahjakkuuksien yhtyeessä loistavat Otto Antikainen (viulu), Aino Yamaguchi (viulu), Charlotta Westerback (alttoviulu) ja Iiris Piri (sello). La klo 14. Tuulia Ylönen (klarinetti) Ylönen on esiintynyt kamarimuusikkona monilla festivaaleilla ympäri Suomea ja muuta Eurooppaa. Pe klo 20. La klo 14. Su klo 17. Heini Kärkkäinen (piano) Monipuolinen ja palkittu pianisti, joka on voittanut mm. Ilmari Hannikainen -pianokilpailun vuonna 1984. Pe klo 18, la klo 14, 18 ja su klo 14.30. Marko Ylönen (sello) Jo viisitoistavuotiaana Turun sellokilpailujen finalistina soittanut sellisti on konsertoinut laajasti muun muassa Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Pe klo 18. La klo 14 ja 18. Su klo 14.30 ja 17. Sonja Herranen (sopraano) Maamme lupaavimpia sopraanoja. 2023 Herranen voitti kansainvälisen Elizabeth Connell Prize -laulukilpailun Lontoossa. Pe klo 18, su klo 17. Petteri Iivonen (viulu) Yksi parhaista suomalaisista viulutaiteilijoista. Iivosen soitin on Suomen kulttuurirahaston G. B. Guadagnini -viulu vuodelta 1755. Pe klo 18. La klo 14 (Balderin Sali) ja 18. Su klo 14.30 ja 17. Eriikka Nylund (alttoviulu) Nylund työskentelee Ruotsin radion sinfoniaorkesterin sooloalttoviulistina. Pe klo 18. La klo 14 (Balderin Sali) ja 18. Su 14.30 ja 17. Juho Pohjonen (piano) Harvinainen suomalaismuusikko, jonka esiintymiset kamarimuusikkona ja solistina painottuvat Yhdysvaltoihin. Pe klo 18. La klo 18 ja 20. Su klo 17. Marko Hilpo (piano) Suomen monipuolisimpia pianisteja. Työskentelee myös kapellimestarina. La klo 14. Rebecca Roozeman (viulu) Voittanut kansainvälisen Young Musician -kilpailun Tallinnassa sekä Leonid Kogan -kilpailun Brysselissä. La klo 18. Su 14.30 ja 17. Lauttasaaressa foilataan. Animato-kvartetti. Sopraano Sonja Herranen. Ville Elomaa, urut ke 30.7. klo 13–13.45. Viileä Maa -bändi pe 1.8. klo 18–19. JOHANNES FÖRSAMLING S:t Jacob’s kyrka, Kvarnbergsbrinken 1 Sommarcafé och andakt i Drumsö seniorhus onsdag 11.6 kl 14. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Itälahdenkatu 22 B, 3. krs. Alkupiiri ke 11.6. klo 18:30, Richard Garam Rukouskokous to 12.6. klo 18, Aila Zamudio ja Susanne Kevätlaakso Sana ja rukous pe 13.6. klo 19, Kimmo Kojo + nuoret Herätyskokous su 15.6. klo 14, Richard Garam TULOSSA Lauttasaari-päivä 30.8. Koko saari juhlii, ja illalla venetsialaiset! Esittelyja kirpputoripaikat myynnissä: lauttasaari.fi kaikille avoimia: 29.6. klo 11 Korpirauhan rippikouluryhmä 13.7. klo 11 Wanhan Karhumäen rippikouluryhmä 20.7. klo 11 Rantakatti-rippikouluryhmä 3.8. klo 11 Polku-rippikouluryhmä TAPAHTUMIA Senioripysäkki®-ryhmään ilmoittautuminen 15.6. mennessä. Maksuttomat, Helsinki Mission kehittämät, yli 60-vuotiaiden terapeuttiset keskusteluryhmät aloittavat 20.8. klo 10.30–12 Lauttasaaren kirkolla. Ennen ryhmän alkua vetäjä tapaa ryhmään haluavat ma 23.6. klo 10–16 kirkon aulassa, Rakkaus-huoneessa. H SK Koko ohjelma: Larufest.fi. Liput ticketmasters.fi tai Salongista Lauttiksessa (2. krs., avoinna klo 14–18)
11 11.6.2025 Nro 23 Varaa paikkasi palstalle Ninalta: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 31 €/lehti + alv, ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. lauttasaari.fi/lauttasaari-lehti/mediakortti/ Ilmoittajat myös netissä: lauttasaari.fi/saaren-palvelut/ PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta LÄÄKÄRIPALVELUT • Päivystämme terveyttäsi • Lauttasaaren lääkäriasema & rokotusklinikka Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit.fi www.saaristolaakarit.fi | Ilmainen pysäköinti LAUTTASAARI • Lääkärin ja hoitajan vastaanotot • • Laboratorio • Kotikäynnit • Anemiapoliklinikka • • Pattipoliklinikka (pattien ja luomien näyttöajat lääkärille edullisesti) • PUNKKIROKOTUKSET ILMAN AJANVARAUSTA Kampanjahinnoilla kesäkuun ajan! & Ajanvaraus saaristolaakarit.fi/nettiajanvaraus (24/7) Ma–to 9–17, pe 9–15, la 10–14 0200 200 33 50 mm korkea ilmoitus 46 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Pirauta Ninalle, 050 591 6466. 60 mm korkea ilmoitus 55 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Soita Ninalle, 050 591 6466 tai laita viesti seura@lauttasaari.fi APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset APTEEKISTA MYÖS KOTIOVELLESI 40 mm korkea ilmoitus 38 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. 70 mm korkea ilmoitus 63 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. TULE MUKAAN LEGENDAARISEEN PALVELU HAKEMISTOON! 30 mm korkea ilmoitus 31 € /lehti + alv* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. SIIVOUSPALVELUJA ATK-PALVELUA JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 KORJAUSOMPELUA Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA VALOKUVAUSTA PYÖRÄJA SUKSIHUOLTOA LUKKOPALVELUJA Heikkiläntie 5, 00210 Helsinki Puh. 010 820 4310 www.paraslukko.com myynti@paraslukko.com päivystys 24/7 www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi 2 3 4 6 7 8 10 17 18 19 21 22 11 12 13 14 15 9 5 16 1 24 20 23 Digilehd en löydät osoittee sta Lauttasa ari.fi MYLLYKALLIO 10. Kampaamo Nina C., Katajaharjuntie 6 11. K-Market Kasinonranta, Isokaari 9 12. K-Market Oliivi, Isokaari 42 13. Lauttasaaren kirkko, B-rapun aula, Myllykallionrinne 1 14. Lykin liikuntasalien aula, Isokaari 19 15. R-Kioski Isokaari, Isokaari 1 KOTKAVUORI 1. Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 2. Kauppakeskus Lauttis, kolme noutopistettä: Market-taso, Lauttasaarentien sisäänkäynti ja Otavantien yläsisäänkäynti 3. Kirjasto, Pajalahdentie 10 4. Lauttasaaren senioritalo, Pohjoiskaari 1-3 5. Lauttasaaren Suutari, Lauttasaarentie 36 6. Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 (tauolla) 7. Puhuri by Patisserie Teemu Aura, Kauppaneuvoksentie 18, Punainen Huvila 8. Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 9. Sannamaija kosmetiikkaja kauneuspalvelut, Lauttasaarentie 34 RUOHOLAHTI 24. Ruoholahden kauppakeskuksen aula, Itämerenkatu 21 VAT TUNIEMI 16. Emmaus, Heikkiläntie 2 17. K-Supermarket Vattuniemi, Kiviaidankatu 2, kaksi noutopistettä: teline molempien sisäänkäyntien yhteydessä 18. Kuntokeskus EasyFit, Vattuniemenkatu 17 19. Lidl, Heikkiläntie 4 20. Pelle P Shop, Veneentekijäntie 18 21. Ravintola Lorun aula, Itälahdenkatu 22 B 22. S-Market, Itälahdenkatu 27, kaksi noutopistettä: teline aulan molemmissa päissä 23. Solmu Brewery, Vattuniemenkatu 11 Lauttasaari-lehden saat täältä! Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty kesäviikoilla 26–30. Vuosikerta 45 lehteä. Lehti ilmestyy myös digilehtenä: lauttasaari.fi/digilehti Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Kaleva Media Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen Huvila: Kauppaneuvoksentie 18 OSTETAAN AUTOJA OSTETAAN AUTOJA Myös nouto ja loppuvelan lunastus Kartanon Auto Oy www.kartanonauto.com puh. 040 752 3301 Sulantie 7, Tuusula sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja HIERONTAA
12 11.6.2025 Nro 23 Mitä Lauttasaari-Seura tekee? Teemme laaja-alaista vaikuttamistyötä Vaikutamme esim. kotisaaremme kaavoitukseen, maankäyttöön, ympäristöön, liikenteeseen ja lähiluontoon liittyvissä asioissa. Vaikutamme myös lauttasaarelaisten asenteisiin ja kulutustottumuksiin vaikkapa Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hankkeen kautta jakamalla tietoa. Lisäämme yhteisöllisyyttä Järjestämme yli 20 eri kokoista ja -teemaista tapahtumaa vuosittain. Päätapahtumamme on Lauttasaari-päivä ja Venetsialaiset 30.8.2025. Lisäksi työryhmätoimintamme kautta pääsee mukaan yhteisölliseen toimintaan. Julkaisemme Lauttasaari-lehteä Lauttasaari-lehti on saaren oma paikallismedia, joka kertoo tuoreimmat uutiset ja tapahtumat saarella kerran viikossa, 45 kertaa vuodessa. Miksi et sinäkin tulisi mukaan? Liity nyt: lauttasaari.fi UUTISET Napakasti, oleelliseen pureutuen. SAAREN PALVELUT Lääkäristä siivousapuun, varastointia ja hierontaa unohtamatta. Lauttasaaren parhaat palvelut, liikkeet ja ravintolat esiin. LAUTTASAARI-LEHTI Lauttasaaren äänen kannattaja jo vuodesta 1968. Milloin se ilmestyy, miten lehdestä voi ostaa ilmoituksen ja mihin hintaan? SEURAA MYÖS SOMESSA DIGILEHTI Etusivulla aina linkki tuoreimman Lauttasaarilehden digiversioon. SAARIOPAS Mitä jokaisen uuden ja kauemminkin asuneen lauttasaarelaisen kannattaa tietää. TAPAHTUMAT Ei Lauttasaari päivää ilman LauttasaariSeuraa. Täältä löydät tiedot Seuran järjestämistä tapahtumista. LAUTTASAARIBAROMETRI Tutkittua tietoa lauttasaarelaisten asenteista saaren kehittämiseen. Lauttasaari.fi kokoaa Lauttasaari-lehden uutiset ja Lauttasaari-Seuran ajankohtaiset kuulumiset. Seuraa sivustoa, niin tiedät, mitä Lauttasaaressa todella tapahtuu. SEURAA SAAREN OMAA VERKKOPALVELUA! Saaren edunvalvoja ja yhteisöllisyyden tyyssija numero 1. Liittymällä jäseneksi tuet tärkeää toimintaa ja pääset halutessasi osaksi sitä.