• Lauttasaari Lauttasaari Nro 26 ? 7.8.2015 MLL auttaa koululaisia s. 3 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Naurua ToPoLan kesäleirillä s. 4 7.8.2015 Optikkomestarin värikäs ura s. 6-7 Tarjoa asuntosi myytäväksi tai vuokrattavaksi! Merkkisilmälasit pakettina = Nro 26 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q û LL
  • û IMÚ LL û *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q û û LL
  • û IMÚ LL )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q û û LL
  • û IMÚ LL LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT + 1 1-tehot* 150e Monitehot 300e *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN ? Kehykset noin 150 merkkikehyksen valikoimasta, kotelo ja puhdistusliina. ? Linsseissä kova- ja heijastuksenpoistopinta. Linssit 1.5 taitekertoimella, *varastovoimakkuuksin "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
  • TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
  • TOU NJO Kotiapu-Koralli on nyt osa Stellaa www.stella.fi Tilaa maksuton kodinhoidon suunnittelukäynti 020 768 9788 Kotiapu-Korallin tuttu henkilökunta palvelee teitä jatkossakin. Kodinhoitopalveluidemme lisäksi palvelemme teitä nyt entistä monipuolisemmin, laajemman palveluvalikoimamme myötä. Kotilääkäri | Kodinhoito | Turvapuhelin | Hoiva | Fysioterapia | Lastenhoito KAIKKI IRTI KESÄSTÄ! Nauti lomasta sekä auringosta, ja vahingon sattuessa muista, että olemme paikalla koko kesän. Turvallista lomaa! TUTUSTU PALVELUIHIMME jA VARAA AIKA VASTAANOTOLLE OSOITTEESSA ELAINTOHTORI.fI Elämäniloa ja parempaa toimintakykyä ikäihmisille Tilaa fysioterapeutti kotiin 09 3922 302 Helsinki: Tilkka / Lehtisaari / Lauttasaari Espoo: Matinkylä www.fysiogeriatria.fi Lauttasaaren Eläinlääkäriasema Otavantie 7 00200 Helsinki p. 010 219 1310 Ilmoittaudu syksyn liikuntaryhmiin! Lauttasaaren Mereo Pohjoiskaari 9 A
  • Lauttasaari 2 Pääkirjoitus 7.8.2015 Rakkaudesta kotiseutuun Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään tänä viikonloppuna Espoossa. Päivien teema on Rakkaudesta kotiseutuun. Päivillä keskustellaan kuntien ja maakuntaliittojen roolista kotiseututyössä. Keskustelussa yksi näkökulma on kuntien ja yhdistysten yhteistyö. Toivottavasti näin voidaan edistää lähidemokratiaa. Päivien teema kuvaa hyvin myös Lauttasaari-Seuraa. Seuran työryhmien, projektien ja hallituksen jäsenet tekevät vapaaehtoistyötä nimenomaan rakkaudesta kotiseutuun. Toiminnassa aktiivisesti mukana olevat haluavat omalla osaamisellaan ja tietämyksellään vaikuttaa siihen, että Lauttasaari olisi paras paikka asua. Asukasyhdistyksenä seura on alueensa etujärjestö. Seura tuntee saaren erityispiirteet ja tietää millä tavoin ne huomioiden saadaan säilytettyä laadukas elinympäristö sekä lisättyä asukkaiden viihtyvyyttä saarella. Virallisen roolin rinnalla aivan yhtä tärkeää on seuran toiminta yhteisöllisyyden edistämiseksi. Arvokasta kotiseututyötä tekevät myös monet saarelaiset, joko seuran rivijäseninä tai muissa yhteisöissä. Saaren asioista tiedottamisessa ja me-hengen luomisessa Lauttasaari-lehdellä on tärkeä rooli. Suurkiitos siitä kuuluu seuran palkatuille työntekijöille ja lehden uskollisille ilmoittajille, sillä he mahdollistavat lehden julkaisemisen. Kotiseutua ei ole unohdettu kesälomakaudellakaan. Seuraan on tullut kesälläkin useita jäsenhakemuksia. Ilahduttavaa on erityisesti se, että monet hakijoista ilmoittavat, että he haluavat osallistua aktiivisesti seuran toimintaan työryhmissä tai muutoin. Tervetuloa hyvään Seuraan. Pidetään yhdessä hyvää huolta omasta kotiseudustamme. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Tässä lehdessä Tule auttamaan lapsia tien yli!.........................s. 3 ToPoLan kesäleirillä naurettiin ja urheiltiin.... s. 4 Optikkona jo 49 vuotta.................................s. 6-7 Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj Nro 26 ? 7.8.2015 Pyrkällä kerätään espanjansiruetanoita Kelpaavatko Larun espanjansiruetanat Korkeasaareen ruuaksi? Lauttasaaren liikuntapuiston ympäristössä elelee espanjansiruetanoiden populaatio. 10.-13. elokuuta kokeillaan etanoiden keräämistä ja toimittamista Korkeasaareen eläinten ruuaksi. Tule mukaan talkoisiin. Kaupungin rakennusvirasto tarjoaa keräysastiat ja hanskat. Tarvitset oman taskulampun ja saappaat, sillä etanoita kootaan heinikosta maanantaista torstaihin iltaisin kello 21.30 alkaen sään salliessa. Tapaaminen Pyrkän pukukopeilla. Tietoa espanjansiruetanasta löy­tyy sivuilta vieraslajit.fi. Tapahtuman löytää myös Facebookista nimellä Espanjansiruetanoiden keruukokeilu Lauttasaaressa. Osallistu Lauttasaari-lehden puutarhakilpailuun Onko sinulla Lauttasaaren kaunein puutarha? Osallistupa sitten Lauttasaari-lehden puutarhakilpailuun! Puutarhakilpailussa on kaksi kategoriaa, parveke ja piha. Jos olet onnistunut tekemään parvekkeestasi tai pihastasi tunnelmallisen keitaan, jossa on ihana rentoutua ja paistatella päivää, lähe- tä siitä kuva osoitteeseen kilpailu@lauttasaari.fi tai sujauta kuoressa postilaatikkoon Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki. Kuvien tulee olla tältä vuodelta. Kauneimman keitaan omistaja saa palkinnoksi Erik Bruunin Tiira-julisteen. Lähetä kuva viimeistään 31. elokuuta mennessä. Länsimetro käynnistyy ensi vuoden elokuussa Nyt se on varmistunut: länsimetron liikennöinti Ruoholahden ja Matinkylän välillä käynnistyy 15. elokuuta 2016. HSL tähtää kaikessa suunnittelussaan ja aikataulujen rakentamisessa tuohon päivämäärään. Silloin astuvat voimaan myös HSL:n talven 2016-2017 aikataulut. Näin ollen aloituspäivämäärän pitäisi pitää. Ainut, mikä sitä voi horjuttaa, on Saarella junien kulunvalvontajärjestelmän rakentamisessa syntyvät ongelmat. Järjestelmästä vastaa Mipro Oy. HSL kuitenkin luottaa siihen, että yritys pysyy sovitussa. Tällä hetkellä HSL viimeistelee liityntäliikenteen linjastosuunnitelmaa, ja metron ensimmäisen vaiheen rakennustyöt ovat hyvässä jamassa. Länsimetro tuo liikenteeseen 20 uutta metroa, joista kaksi on jo Suomessa. Uudessa mallissa vaunut ovat yhtenäisiä eli niissä pääsee liikkumaan vaunusta toiseen. Kaikki kiskot on asennettu Ruoholahden ja Matinkylän välille tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä ja koeajot käynnistetään ensi vuoden helmikuussa. Maritta Alander-Valtonen Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina. Kolme kohtausta liikenteessä www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Lapsille opetetaan nykyään liikennekäyttäytymistä, mutta miten on aikuisten laita? I Nainen reippailee Pajalahdentietä, tuuli on kylmä ja oikullinen mutta viis siitä. Askel rullaa mukavasti eikä hän malta poiketa kirjastoon, vaikka houkutus on suuri. Päiväkodin tienoilla kello kilahtaa hänen takanaan, ja hän vilkaisee olkansa yli. Jalkakäytävää on nuorisopyörällä tulossa tyttö, ehkä vähän yli kymmenvuotias. Kellonsoitosta kiitollisena nainen antaa tietää ja sanoo: ?Ole hyvä!? Pyöräilijä ohittaa, ja tuulen huminasta erottuu vastaus: ?Kiitos!? Matkat jatkuvat tasaisen joutuisasti. II Toisella kävelyllä ja toisella jalkakäytävällä nainen lähestyy risteystä. Vieressä on pyörätie. Alamäki on antanut vauhtia ja askel saattaa osua jalkakäytävän ja pyörätien rajalle ja ylikin. Äkkiä jokin iskee takaa kipeästi olkavarteen, ja tumma, virtaviivainen hahmo suhahtaa ohi. Kun nainen toipuu säikähdyksestä, kypäräpäinen mies viilettää jo kaukana sporttipyörällään. Huoleton kävelijä oli hänen tiellään. III Nainen odottaa vihreää jalankulkuvaloa. Se viipyy, sillä punainen syttyi juuri. On kiire, sillä bussin pitäisi tulla ihan kohta. Punainen palaa, ja vastakkaisella puolellakin odotetaan: äiti ja alle kouluikäinen lapsi, joka pitää äitiä tiukasti kädestä. Miksei valo jo vaihdu! Samassa näkyy, että bussi on tulossa. Totuuden hetki koittaa. Nainen vilkaisee hätäisesti molempiin suuntiin. Kaistat ovat tyhjät. Kun hän säntää yli tien, punainen palaa yhä. Hän puuskuttaa bussin ovelle, mutta ehtii kuulla pienen, epäuskoisen äänen: ?Täti meni?? En nyt kerro, kuka täti näin käyttäytyi ? voin vain sanoa, että hän tunsi aika piston sydämessään.
  • Lauttasaari Nro 26 ? 7.8.2015 3 MLL Lauttasaari hakee taas vapaaehtoisia suojatiepäivystäjiä pienten koululaisten tueksi ensimmäisiin koulupäiviin. Suojatiepäivystys järjestetään jälleen koulujen alkaessa MLL:n lauttasaarelaiset vapaaehtoiset ovat auttaneet jo kuusi vuotta pieniä koululaisia pääsemään ensimmäisinä päivinä turvallisesti kouluun. Huomioliivejä vilahtelee katukuvassa taas ensi viikolla, kun koulut alkavat. Teksti ja kuvat Tanja Hyöky M annerheimin lastensuojeluliiton Lauttasaaren paikallisyhdistys on tänäkin vuonna järjestämässä koulujen alkaessa vapaaehtoisten voimin toteutettavaa suojatiepäivystystä. Tempauksia on järjestetty Uudenmaan piirin alueella jo kuutena vuotena. Lauttasaaressa koulutielle suun­ taa 172 ekaluokkalaista Pajalahden ja Myllykallion kouluille. Suojatiepäivystykset tullaan toteuttamaan näiden kahden koulun läheisyydessä 12.?14. elokuuta. Tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden sekä tiellä liikkujien huomio ja varmistaa lasten turvallinen kadun ylitys, tarvittaessa vaikka saattamalla. Vapaaehtoiset päivystävät aamuisin puolen tunnin ajan MLL:n heijastinliivit päällään. Tempauksen mainonnassa on käytetty ajatuksia herättävää otsikkoa ?ettei yksikään lapsi jäisi auton alle koulutiellä?. On hätkähdyttävää, että vuosittain noin kahdeksan lasta kuolee ja 700 loukkaantuu liikenteessä. Lähes puolet jalankulkijoiden loukkaantumisista tapahtuu suojateillä. Isot asiat alkavat monesti pienillä teoilla. Sen vuoksi MLL Lauttasaari on tänäkin vuonna halunnut olla mukana koordinoimassa tätä tapahtumaa ja osaltaan edistää koululaisten turvallista koulumatkaa. Yksi koulunsa aloittavista koululaisista on lauttasaarelainen Inna Bodson. Inna kertoo kuinka hänellä kävi hyvä onni, kun hän pääsi toivomaansa Pajalahden kou­luun. ?Koulu sijaitsee lähellä kotia ja samalle luokalle on tulossa ainakin viisi kaveria esikoulusta?, hän iloitsee. Inna on jo tehnyt valmisteluja koulun aloitusta varten. Koulusta saatua harjoituslistaa on käyty läpi, siihen kuuluu asioita, joita voi itsenäisesti huomioida ja tehdä koulussa. ?Täytyy esimerkiksi osata laittaa tavarat omille paikoilleen ja olla valmis maistamaan uusia ruokamakuja.? Inna kertoi harjoitelleensa myös lukemista ja laskemista. Kouluaineista hän odottaa kuvaamataidon tunteja. Koulun aloittaminen ei kuulemma jännitä Innaa. Opettajan tapaaminen oli jännittänyt hieman, mutta kouluun tutustumisessa Inna oli tavannut hänet ja opettaja oli ollut oikein mukavan oloinen. Innan kesään on mahtunut lo­ mailua kotimaassa muun muassa mökillä ja Tampereen Särkänniemessä. Lisäksi uudelle koululaiselle on remontoitu oma huone. Kesän aikana Inna on myös harjoitellut äitinsä kanssa koulumatkaa. Yhdessä on sovittu, että vaikka matkasta tulee hieman pidempi, reitti kulkee valoristeyksen kautta. Innan kaltaisia innokkaita uusia koululaisia on liikkeellä taas ? Koulun alku on tärkeä tapahtuma lapsille ja moni opettelee liikkumaan liikenteessä, tehdään siitä turvallinen lapsille! elokuun 12. päivästä eteenpäin. Heitä on hyvä huomioida koulun aloituspäivinä ja edelleen kaikkina koulupäivinä. Lauttasaaressa on muutamia suurempia ja vilkkaampia väyliä, mutta koululaiset ovat liikkeellä myös niillä pienilläkin teillä. Yksi vapaaehtoisista suojatiepäivystäjistä on Lalli Niemi. ?Viime vuonna koulun aloitti toiseksi vanhin lapsenlapsemme ja seuraavaksi vanhin aloittaa ensi vuonna. Tässä syy miksi hakeudun mieluusti tehtävään?, hän kertoo. Lalli Niemi oli päivystänyt Laut­ tasaarentien ja Lemissaarentien vilkkaassa risteyksessä. Niemi kertoo kokeneensa päivystäjän roolin tarpeelliseksi ja huomanneensa vauhdikkaiden autoilijoiden hiljentäneen nähdessään huomioliivit päällä olevat suojatiepäivystäjät. ?Muutamat autoilijat näyttivät kannustavasti peukkua.? Niemi sanoo toivovansa, että tehtävä kiinnostaa monia. ?Se kyllä palkitsee.? Lauttasaarelaisesta yritykses­ tä Viherviisikko Oy:stä on ilmoittautunut suojatiepäivystyk­ seen eri päiville mukaan 4 -8 hengen tiimi. Yritys jakaa samalla myös heijastimia syksyn pimeneviä iltoja varten. Kysyttäessä, mikä sai lähtemään mukaan työporukalla, Viherviisikon Katja Pulkkinen vastaa: Inna Bodson odottaa innolla ekan luokan alkua. ?Totta kai lähdemme mukaan vapaaehtoistyöhön hyvän ja tärkeän asian puolesta!? Yrityksen työntekijöistä usealla on kouluikäisiä lapsia, joten tempauksen aihe koskettaa monia. ?Koulun alku on tärkeä tapahtuma lapsille ja moni opettelee liikkumaan liikenteessä, tehdään siitä turvallinen lapsille!? on tiimin terveiset autoilijoille. Suojatiepäivystys on yksi hieno osoitus lauttasaarelaisten yhteisöllisyydestä. Hyvän asian puolesta ollaan valmiita lähtemään liikkeelle. Mikäli sinä olet halukas liittymään mukaan yhtenä tai useampana aamuna, laita viestiä MLL Lauttasaaren sähköpostiin lauttasaarimll@gmail.com. Ilmoittaudu mukaan 8. elokuuta mennessä. Lyhytkestoinen ponnistus ja hyvä teko jaettuna muiden vapaaehtoisten kanssa ei vie kohtuuttomasti aikaa ja vastineeksi saa hyvän mielen.
  • 4 Lauttasaari Nro 26 ? 7.8.2015 ä l l i r i e l ä s e k n a L o ToP ä s s ä k r e h y m oli hy Teksti Tomas Kallström Kuvat ToPoLa 500 ruoka-annosta ja pillimehua, 600 karjalanpiirakkaa, 300 pasteijaa ja yli 100 kiloa banaania. Näillä eväillä ruokittiin kesäkuun kahden ensimmäisen viikon ajan ToPoLan historian ensimmäisiä vuosina 2003-2006 syntyneitä kesäleiriläisiä. Leirikeskuksena toimi Lauttasaaren yhteiskoulu ja leirillä tehtiin kaikenlaista kivaa koriksen lisäksi. Aurinkoa ja hymyä riitti ? iloiset kuvat puhuvat puolestaan.
  • Lauttasaari Nro 26 ? 7.8.2015 5 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Nahkahousuntie 5 Asemakaavan muutos valmisteilla Lisätietoa kaavamuutoksesta saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 10.?28.8.: ? info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 ? kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs ? Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10 a ? Kaupungintalon ilmoitustaululla, Pohjoisesplanadi 11?13 ? verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat Mielipiteet: viimeistään 28.8.2015 Lisätietoja: arkkitehti Martin Bunders, p. (09) 310 37203 www.hel.fi/ksv Lauttasaaressa Vattuniemessä suunnitellaan asuntokerrostaloa osoitteessa Nahkahousuntie 5. Tontilla sijaitseva teollisuusrakennus puretaan. CASA MARESSA 30.8. SAAKKA SADONKORJUU VIIKOT ~ ~ KANTARELLIRISOTTOA & HALLOUMIA 18,90 ? GYLDENINTIE 6, LAUTTASAARI AVOINNA MA?TO 11?22, PE 11?24, LA 12?24, SU 12?22 PUH. 020 7424 260, www.ravintolacasamare.com 54,5 m2 Heikkiläntie 5 A. Uutta vastaava pienkoti! As. Oy Helsingin Romeo. Vuonna 2010 valmistuneessa (Skanska) laadukkaassa yhtiössä nyt tarjolla todella hyväpohjainen 2H, KK, KPH, SAUNA + LASITETTU TERASSI. Huoneisto sijaitsee Heikkiläntien puolella, ilmansuunta on luoteeseen. Näkymät ovat Heikkiläntielle. Taloyhtiö sijaitsee aivan vanhan Lauttasaaren tuntumassa, Pajalahden sataman läheisyydessä. Lauttasaaren parhaat kauppapalvelut ovat aivan vieressä. Talo on rakennettu vuokratontille, huoneiston tonttiosuus on lunastettavissa. Hp. 285.000 ?.
  • 6 Saimin turinoita Lauttasaari Nro 26 ? 7.8.2015 Saimi H. asuu saarella ja hänellä kerrottavaa. Ajatus on kovin lennokas. Tarinoita, muistoja ja kannanottoja riittää. Entisajoista sekä ajankohtaisista. Saimi tässä hei, Sinä heinäkuisena aamuna harjasin takkini, puunasin kenkäni ja puin joutuisasti päälle jo iltasella tomutetut ja viikatut päivävaatteet. Tiedossa kun oli päiväreissu autolla Pohjanmaalle jälkikasvun kanssa. Olin keittänyt termospullollisen kahvia ja käynyt edellispäivänä ostamassa kasan isoja korvapuusteja lähellä olevan uimarannan kahvilasta - taksikyydillä, kun voimia piti säästää matkapäivää varten. Pullien ostosreissulla tapasin ihan sattumalta rantatiellä entisen naapurini Helinän, joka on vastikään muuttanut saarelle lähellä olevaan senioriasuntoon. Hyvät ihmiset, kuinka meillä juttua riitti! Reilun varttitunnin ajan, jonka taksia siinä odotin, ehdittiin käydä läpi evakkoreissut, puutarhan kukkivat kukat, tulevat silmäleikkaukset ja lähikauppojen tuoretiskien ruokatarjonnat. Hengästyneenä palasin takaisin, juuri sopivasti lounaalle. Siinä kaalikääryleitä syödessä mietin, että parasta aikaa elän kenties parasta aikaa. Tässä kahdeksankymmentä plus iässä elän itse asiassa vanhuuden nuoruutta, koska nykyään eletään ihan satavuotiaaksi asti. Virtaa riittää, ajatus on kirkas ja eletystä elämästä tarinoita piisaa. Kunhan vain joku jaksaisi kuunnella. Näine ajatuksineni eväskassin kanssa lähdin aamulla sitten reissun päälle kokoontaitettava rollaattori auton takaluukussa, hellehattu ja sateenvarjo laukussa. Ja päivä oli onnistunut. Ihan kesän kohokohta, etten sanoisi! Ihana oli tavata omia rakkaita kokonaisen päivän ajan. Kuulla nuorison ajatuksia, keski-ikäisten lasteni ruuhkavuosien jos jonkinlaisia arjen selviytymisstrategioita, katsella auton ikkunasta maisemia ja syödä hyvin ABC-huoltamolla. Taisinpa nokosetkin takapenkillä ottaa. Ja muutaman nuoruusajan muiston kertoa ja elämänohjeen antaa. Lähinnä otsikoin ja ranskalaisin viivoin kerrottuna, koska olin päättänyt lähiaikoina rohjeta soittaa Radio Suomen Kansanradioon, ja silloin kertoa laajemmin ajatuksistani liittyen muun muassa vanhenemiseen. Kuten että enempi tarvitsisimme vanhoja naisia tämän päivän muoti- ja uutiskuviin eikä vain puhumaan vanhusten asiaa, vaan puhumaan asiaa. Näkymättömyyden vuosikymmeniäkö tässä eletään. Voi pojat, ei kyllä niin. Tyyliä ja viisautta löytyy. Jäsentelen hiukan vielä lisää ajatuksen juoksua, ja sitten soitan sunnuntain keskipäivän ?tosikoille ja veitikoille? suunnattuun radio-ohjelmaan, heitän omat juttuni mielipidekoppaan, ja jään mielenkiinnolla kuuntelemaan, josko joku ottaisi kopin ja vastaisi jonkinlaisella kannanotolla. Viime viikolla sain postissa tyttärenpojaltani muutaman valokuvan muistoksi matkapäivästä. Yhdessä kuvista istun pahvisen eteläpohjalaisen kyläkauppiaan, varmasti sen veljessarjan kuuluisamman veljeksen, kanssa. Toisessa kuvassa kädessäni on kasa kyläkaupan kuuluisia maitosuklaalevyjä, taustalla komeilevat kyläkauppiaan hienot yksisarviset hevospatsaat suihkulähteineen. On ihanaa aloittaa elokuu! Jatkaa arkisia rutiineja, miettiä sekaan jotakin uutta ja alkaa jo houkutella kanssa-asujia mukaan syyskuussa pidettävien Lauttasaari-päivien viettoon. Siellä kun on muun muassa ruokaa, julistetaidetta ja juhlaorkesterin soittoa. Että eleteenhän taas sovussa. Itsen ja toisten kanssa. Tätä toivottelee Saimi H. Näön vuoksi Raymond Andersson on auttanut ihmisiä näkemään maailman uudella tavalla jo 49 vuotta. Optikkomestarilla on sormensa pelissä myös monissa alalla vuosien saatossa tapahtuneissa tärkeissä muutoksissa. L Tekstit ja kuva Katja Pesonen Kino Tapiola 60 vuotta Elokuvateatteri Kino Tapiola Espoon Tapiolassa täyttää 60 vuotta. Kino Tapiola on yksi maamme harvoista yhä toiminnassa olevista, alkuperäisessä kulttuurisuojellussa asussaan toi­mivista korttelikinoista ja näppärästi lauttasaarelaisten ulottuvilla. Kino Tapiola avattiin vuonna 1955. Vuodesta 2010 lähtien sitä on pyörittänyt Espoon elokuvajuhlat ry., joka avasi teatterin täysimittaisen remontin jälkeen 13. elokuuta 2010. Kino Tapiola juhlii kunniakkaita pyöreitä vuosiaan 14.-20. elokuuta. Juhlaviikon ava­ jaisia vietetään 14. elokuuta, Optikkomestari Raymond Andersson on tehnyt pitkän uran ja ollut monissa alansa luottamustehtävissä, joiden jolloin yleisölle tarjoillaan syntymäpäiväkakkua ja esitetään kaksi ilmaista elokuvanäytöstä; ennakkonäytös Mika Kaurismäen odotetusta uutuudesta Elämältä kaiken sain sekä Oscar-voittaja Selma, joka jäi Suomessa vaille elokuvateatterilevitystä. Ohjelmaan kuuluu myös 16. elokuuta vietettävän ravintolapäivän ilmaisnäytös kulttielokuvasta Big Lebowski. Juhlaviikon ajan elokuvateatteri on auki joka päivä ja kaikki liput maksavat 5 euroa. Lisätietoja osoitteesta kinotapiola.fi. auttaoptiikan omistaja Raymond Andersson on tuttu näky Lauttasaaren teillä persoonallisissa punapokaisissa sil­ mälaseissaan. Hän täytti toukokuussa 65 vuotta ja on Suomen vanhin vielä työssä oleva optikkomestari. Mikäs siinä ollessakaan, kun saa toteuttaa unelma-ammattiaan. Raymond muistelee olleensa kolmen vanha vieraillessaan enonsa työpaikalla Aleksanterinkadun Instrumentariumissa. Siinä paikassa Raymond päätti tulla optikoksi. ?Kun meidän piti kansakoulus- sa kirjoittaa aine haaveammatistamme, kirjoitin haluavani isona optikoksi. Opettaja piti sitä pikkuvanhana eikä ymmärtänyt sitä yhtään?, hän muistelee. Harva tuon ikäinen nimittäin edes tiesi sellaisen ammatin ole­ massaolosta. Kaikkihan haaveilivat tulevansa palomiehiksi, ve­ t­ urinkuljettajiksi tai postinkantajiksi. Haave vain vahvistui Raymondin opiskellessa Helsingin toisessa ly­seossa eli Tossussa, nykyisessä Kuvataidelukiossa. Raymondin Aleksilla työskennellyt eno Uljas Andersson oli Suomen ensimmäinen laillistettu optikko. Sitä Raymondkin lähti tavoittelemaan. Optikko-opistoon sai hakea sitten, kun takana oli kolme kuukautta työkokemusta, joten keskikoulun jälkeen hän aloitti työt Kulta Könnin optisella osastolla. Opistoon hän pääsi kirkkaasti sisään ja sai optikon paperit 1971. Raymond sai töitä valmistumisensa jälkeen ylilääkäri Yrjö Lehtisen assistenttina. Lehtisellä oli meriittejä. Hän esimerkiksi teki ensimmäisenä Suomessa vuonna 1961 harmaakaihileikkauksen, jossa korvattiin silmän linssi keinomykiöllä. ?Työni oli tutkia kaikki hänen potilaansa omassa työhuoneessani ja ohjata heidät odotushuoneeseen odottamaan ylilääkäriä. Tuo työ kehitti kliinistä osaamistani. Oli mielenkiintoista tutkia yli kahden tuhannen koululaisen näköä. Pistin merkille, että vain kahdella prosentilla oli kaksi virheetöntä silmää. Noin neljänneksellä oli likitaitteiset silmät ja yli 70 prosentilla kaukotaitteiset silmät?, hän kertoo. Hän hyödynsi oppimaansa työssään myöhemmin. ?Suomen erikoisoptikkojen liit­ to pyysi minulta vastausta Kelan
  • Lauttasaari Nro 26 ? 7.8.2015 7 Nuori Raymond työn touhussa. Maailmanluokan juoksua Raymond löysi teini-iässä juoksun, josta tuli niin rakas harrastus, että se vei lähestulkoon kaiken vapaa-ajan. Harrastus saavutti huippunsa, kun hän juoksi maratonjuoksun EM-katsastuksessa Korsossa. Hänen aikansa oli 2.32.35.2. Se oli siihen mennessä nopein 20-vuotiaan juoksema aika maa­ilmassa ja nopeampi kuin juoksija Hannes Kolehmaisen olympiakulta-aika vuodelta 1920. Hän jatkoi juoksuharrastustaan vielä vuoden tuon jälkeen, mutta törmäsi siihen todellisuuteen, että työn ja intohimoisen harrastuksen lisäksi olisi pitänyt hoitaa vielä perhe-elämäkin onnistuneesti. Niinpä hän päätti jättää juoksun taka-alalle. ?Pohdin tosiasioita, jonka jälkeen päätin panostaa perhe-elämään. Juoksu on säilynyt kuitenkin päivittäisenä harras­tuksena. Tämänkin aamun aloitin juoksemalla viiden kilometrin lenkin. Se on minimatka. Välillä teen jopa parinkymmenen kilometrin lenkkejä.? n kautta hän on saanut vaikuttaa alan kehitykseen. 25 vuotta hän on pitänyt omaa liikettä Lauttasaarentiellä. ? En ollut koskaan edes haaveillut yrittämisestä, mutta aloin miettiä asiaa. kysymykseen, mikä on alle 16-vuotiaiden silmälasien käyttäjien määrä Suomessa. Tiesin, että laseja tarvittaisiin enemmän kuin niitä suositellaan. Yksi syy tähän oli se, että optikoilla ei ollut olemassa lähetteitä silmälääkäreille. Niinpä minä suunnittelin sellaisen ja hyväksytin sen silloisella professorilla Salme Vannaksella. Siitä lähtien optikot Suomessa ovat voineet antaa potilaalle lähetteen silmälääkärille.? Vuonna 1974 Raymond suoritti optikkomestarin tutkinnon ja sai toimeksiannon Suomen erikoisoptikkojen liitolta kehittää alalle ohjeistus näöntutkimuksesta. ?Tekniikan voimakkaan kehityksen myötä oli kehitetty mittauslaite, jolla optikkokin saattoi mitata silmänpaineen. Aikaisem­ min sen oli tehnyt silmälääkäri. Laitteen myyjä otti minuun yhteyttä, ja päätimme järjestää laitteiden hankkijoille perustavanlaatuisen kurssin näöstä ja silmien rakenteesta, sellaisen, jossa oli enemmän tietoa aiheesta kuin mitä Optikko-opistossa opetettiin. Ajatukseni oli, että pitää laitteiden käyttäjien osata muutakin kuin painaa nappulaa?, hän hymyilee. Kun piilolasit tulivat, Raymond työskenteli Lauttasaaressa Lauttasaaren Optiikassa. Esimies suostui hänen ehdotukseensa ottaa pii­ lolasit valikoimiin. He olivat ensimmäisiä piilolaseja myyviä liikkeitä Suomessa. ?Sovitin ja määräsin piilolasit Lauttasaaressa vuonna 1974 kahdelle Suomen parhaalle 400 metrin naisjuoksijalle, Pirjo Häggmannille ja Riitta Salinille. Oli luontevaa, että urheilunäkemisestä tuli yksi kiinnostuksen kohteistani. Moni urheilulaji ja huippu-urheilija on tullut tutuksi näön vuoksi.? Vuonna 1988 Lauttasaaren Optiikan omistaja soitti Raymondille keskiviikkona - jouluaatto oli lauantaina - ja kehotti tätä perumaan kaikki asiakasajat. Hän sanoi, että heidän on juteltava. Tapaamisessa hän kertoi myyneensä liikkeen Instrumentariumille. Ilmoitus tu­ li puun takaa. Raymond oli tehnyt paljon liikkeen eteen ja tässäkö sen nyt oli? Silloin kirpaisi. Hän olisi saanut jatkaa työssään, mutta kemiat eivät kohdanneet uusien omistajien kanssa. Niinpä hän lähti ja hyppäsi tuntemattomaan. Ihmiset kannustivat häntä perustamaan oman yrityksen. ?En ollut koskaan edes haaveillut yrittämisestä, mutta aloin miettiä asiaa?, hän kertoo. Mikä ettei. Hänellä oli osaamista ja oma asiakaskunta, joten hän laittoi pyörät pyörimään. Lauttaoptiikan avajaispäivänä vieraita oli komeat kolmesataa. Viime vuonna liike täytti 25 vuotta. Raymond syntyi Tukholmassa. Hänen äitinsä kuoli Raymondin ollessa aivan pieni, minkä jälkeen isä myi huonekaluyrityksensä ja muutti Tukholmasta Smoolantiin. Raymondin hän antoi vaimonsa äidin huomaan, ja pieni poika löysi uuden kodin mummonsa luota Hämeentieltä Kalliosta. Optikko-opiston lopputentti­ en aikaan Raymondin elämässä tapahtui muutakin myllertävää. Hän meni naimisiin rakkaan Bri­ tansa kanssa. Pariskunta oli tavannut opintojen lomassa. He muuttivat Espooseen, josta käsin Raymond kävi Lauttasaaressa töissä. Espoossa kasvoivat myös lapset. Vuonna 2010 Raymond ja Brita muuttivat takaisin Helsinkiin ja asuvat nyt Heikkiläntiellä. Siitä on kätevä matka Lautta Optiikkaan Lauttasaarentielle. ?Vietimme toukokuussa 44-vuo­ tishääpäiväämme. Pitkän avioliiton salaisuus on se, että vien joka aamu vaimolleni kahvin sänkyyn.? Raymond on ollut ja on edelleen monessa mukana, esimerkkinä vaikkapa Lauttasaaren Rotaryklubi, jossa hän on ollut vuosia, presidenttinäkin vuoden verran. Eräs suurimpia iloja optikkomestarin elämässä on kuitenkin perhe, johon vaimon lisäksi kuuluu kaksi lasta, Beatrice ja Robert, sekä näiden lapset. ?Bea on myös optikko ja Robert suoritti vastikään kliinisen optometrian ylemmän korkeakoulututkinnon Yhdysvalloissa, ja on aloittanut tohtorin tutkintoon johtavan työn. Kumpikin lapsistani työskentelee Lautta Optiikassa. En ole koskaan painostanut heitä samalle uralle, he ovat saaneet valita tiensä aivan itse. Mutta tietysti lämmittää sydäntä, että he ovat valinneet saman alan?, hän sanoo.