• Lauttasaari Lauttasaari Perustettu 1968 | Nro 9 ? 6.3.2015 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Seikkailukirja aikuisille s. 6 Yleiskaavan ongelmat s. 8-9 1 Nro 9 6.3.2015 Rajoittamatonta rakkautta s. 10-11 0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO 3VVLJOMBIEFOUJF " 4ÊSLJOJFNFOUJF $ N¤ I BWPL LQI N¤ I L LQI WI Q 3JWJUBMP -PLLJLVKB N û LL
• û IMÚ LL û 6QFBMMB QBJLBMMB QÊÊUZIVPOFJTUP *UÊMBIEFOLBUV B # )BBILBUJF JTP QJIB KB BVUPUBMMJ .FSJOÊLZNÊU N¤ I L LQI T Q N¤ I L LQI WI Q ) , ,1) 4BVOB 8$ 1BSWFLFUUB û û LL
• û IMÚ LL 7) û )BLPMBIEFOUJF " 7BUUVOJFNFOLBUV " 4PJUB KB TPWJ ZLTJUZJTFTJUUFMZ N¤ I L LQI WI Q N¤ I L LQI T WI Q û û LL
• û IMÚ LL LAUTTAOPTIIKKA SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT Merkkisilmälasit pakettina + = 1-tehot* 150e Monitehot 300e *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN ? Kehykset noin 150 merkkikehyksen valikoimasta, kotelo ja puhdistusliina. ? Linsseissä kova- ja heijastuksenpoistopinta. :,7 -,7 "SJG )BNJEVMMB Linssit 1.5 taitekertoimella, *varastovoimakkuuksin 0MFNNF NVLBOB 7&30 O -,7 +BBLLP 5PSWJOF 6MMB /JJOJWBBSB -77 NFTTVJMMB 5VVMB 4VVOUBMB BO PTBTUPMMFNNF # 5PNNJ -FNJOFO -,7 -77 JLLBBNB UVMF NP +VIP &MFWBBSB "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN 7BUUVOJFNFOLVKB & LST )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Tilaa maksuton kodinhoidon suunnittelukäynti 020 768 9788 www.stella.fi Kotiapu-Koralli on nyt osa Stellaa Kotiapu-Korallin tuttu henkilökunta palvelee teitä jatkossakin. Kodinhoitopalveluidemme lisäksi palvelemme teitä nyt entistä monipuolisemmin, laajemman palveluvalikoimamme myötä. PALVELEVA KOTIKLINIKKASI Sisätaudit ? Kirurgia ? Hammashoidot ? Röntgen- ja ultraäänitutkimukset ? Laboratorio ? Akupunktio LAUTTASAAREN ELÄINLÄÄKÄRIASEMA OTAVANTIE 7, HELSINKI ? P. 010 219 1310 Ajanvaraus myös netissä osoitteessa www.elaintohtori.fi Kotilääkäri | Kodinhoito | Turvapuhelin | Hoiva | Fysioterapia | Lastenhoito
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 9 ? 6.3.2015 6.3.2015 Kokouskutsu Lauttasaari-Seuran Kotikaupunkipolku Lauttasaareen Kotikaupunkipolut ovat ulkoilureittejä, jotka on koottu kartalle ja kohteiden kuvaukset dokumentoitu kätevään, taskussa pidettävään julkaisuun. Ideana on tuottaa reittejä, jotka kertovat sekä alueensa historiasta, nykypäivästä että tulevaisuudesta. Kotikaupunkipolkuja on kehitetty vuodesta 2004 lähtien ja nyt niitä on jo 70, suurin osa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella. Hankkeen takana on helsinkiläinen toimittaja ja konsultti, joka on tehnyt yhteistyötä kaupunginosayhdistysten, Helsingin kaupungin ja Helkan kanssa. Lauttasaari-Seuran kulttuurityöryhmä on käynnistänyt projektin Lauttasaaren kotikaupunkipolun tuottamiseksi. Tarkalleen ottaen polkuja tulee kaikkiaan kolme, Kotkavuoren alueelle, Myllykallion alueelle ja Vattuniemeen. Halutessa kaikki polut voi kulkea yhdellä kertaa, sillä ne risteävät osittain. Kohteita Lauttasaaresta löytyy paljon, täällä on mielenkiintoista arkkitehtuuria, historiaa ja luontoalueita. Yhteensä Lauttasaaren kotikaupunkipolulla tulee olemaan yli 50 kohdetta. Toiveena on, että polun ensimmäinen osa saataisiin julkaistua jo kesällä. Ensimmäisessä vaiheessa kotikaupunkipolut julkaistaan sähköisessä muodossa, myöhemmin painettuna. Ville Elomaa Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja Tässä lehdessä Tähdellinen lounas lähentää................................s. 3 Aikuiset saivat oman seikkailukirjan................s. 6 Yleiskaava pilkottuna..........................................s. 8-9 Rakkauden perässä toiseen maahan........s. 10-11 Julius Tallbergs barnbarnsbarn........................s. 12 Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi KEVÄTKOKOUS pidetään torstaina 26. maaliskuuta klo 19.00 Punaisella Huvilalla, Kauppaneuvoksentie 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokousasiakirjat ovat saatavissa Lauttasaari-Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta. Kaikki jäsenet tervetuloa! Hallitus Lintuilta Lauttasaaren siivekkäistä Lauttasaaren linnut tulevat tu­ tuiksi lintuillassa sunnuntaina 15. maaliskuuta kello 16, kun luonto­ toimittaja Juha Laaksonen saa­ puu kertomaan kirkon seurakun­ tasaliin saaren siivekkeistä sanoin ja kuvin. Tapahtuma on suunnattu koko perheelle. Lintutietouden li­ säksi lapsille on askartelua ja kel­ lo 18 järjestetään iltakirkko, jossa lauletaan teemaan sopien lintu­ lauluja. Lapsikuoroa johtavat Aino Valojärvi ja Pirjo Töyrinoja. Paikannimistöön muutoksia Teksti Ville Elomaa Lauttasaari-Seura teki viime syk­ synä esityksen joukosta ni­ mistönmuutoksia Lauttasaaressa. Seuran kulttuurityöryhmä kävi läpi nykyistä nimistöä ja ehdot­ ti sen pohjalta muutoksia, joissa palautettaisiin käyttöön joitakin historiallisia nimiä, vaihdettai­ siin historiallisessa mielessä epä­ päteviä nimiä, tarkennettaisiin muutamia nimiä sekä annettaisiin nimi kahdelle nimettömälle puis­ tolle. Tältä pohjalta tehty esitys oli asukkaiden kommentoitavana kirjastossa viime toukokuussa ja kommenttien perusteella siihen tehtiin joitakin muutoksia. Helsingin kaupungin nimistö­ toimikunta on käsitellyt Lautta­ saari-Seuran esitystä ja on päättä­ nyt esittää sen perusteella kol­mea muutosta Lauttasaaren ni­mistöön. Nykyisen Merikylpylänpuiston pohjoisosan nimeksi tulee Laut­ tasaaren Kasinonranta ? Drumsö Kasinostranden rannalla sijain­ neen Drumsö Casinon (19131947) muistoksi. Lauttasaaressa on totuttu kutsumaan aluetta Ka­ sinonrannaksi, eikä virallista ni­ meä Merikylpylänpuisto käytetä. Merikylpylänpuiston eteläosal­ le toimikunta esittää nimeä Nah­ kahousunpuisto ? Skinnbyxpar­ ken läheisen saaren mukaan. Pajalahden venesataman ja Pa­ jalahdentie 11-13:n välissä sijait­ see pieni nimeämätön puistikko. Puistikon nimeksi toimikunta esittää Fogelberginpuisto ? Fo­ gelbergsparken. Nimi on muisto­ na Pajalahdentie 13 kohdalla si­ jainneessa talossa 1921-1952 asu­ neesta taiteilija Ola ?Fogeli? Fogelbergista, joka muun muassa loi Pekka Puupää ?sarjakuvan. Mainitut nimet tulevat käyt­ töön, kun alueella tehdään ase­ makaavanmuutos. Kaikkia Seuran esityksiä nimis­ tötoimikunta ei pitänyt perustel­ tuina. Lentokapteeninkujan ja Vat­ tuniemenkujan uudelleen nimeä­ mistä pidettiin hankalana muun muassa vakiintuneiden osoitteiden vuoksi. Työn alla oleva yleiskaava vaikuttaa Länsiväylän lähialuei­ den tilanteeseen ja sen vuoksi nimistötoimikunta ei pitänyt ajan­ kohtaisena muuttaa tätä nimistöä. Lauttasaari-Seura esitti muu­ tosta yhteen merenlahden nimeen, Lemislahden muuttamista takaisin Ruukinlahdeksi. Tästä nimistötoi­ mikunta totesi, että kyseessä on peruskarttaan sisältyvä luontoni­ mi ja sen muuttaminen on Maan­ mittauslaitoksen asia. Lauttasaari-Seuran kuulumisia Yleiskaavaehdotusta muutettava Lauttasaari-Seura haluaa merkit­ täviä muutoksia Helsingin uuteen yleiskaavaan. Seuran mielestä rakentamistehokkuuksia kaik­ kialla Lauttasaaressa, paitsi ai­ van metroasemien vieressä, tulee alen­taa. Länsiväylää ei saa muuttaa kaupunkibulevardiksi. Tietyt ny­ kyiset viheralueet ja tietyt raken­ nustaiteellisesti ja kulttuurihisto­ riallisesti arvokkaat miljööt tulee säilyttää. Lausunto esitellään perusteellisesti tässä lehdessä si­ vuilla 8-9. Koivusaaresta valitus Lauttasaari-Seura on tehnyt kun­ nallisvalituksen Koivusaaren osa­ yleiskaavasta. Seura katsoo, että Helsingin kaupunginvaltuuston pää­ tökseen liitetty selvitystarve siitä, että Länsiväylä tulisi muuttaa kaupunkibulevardiksi, on lainvas­ tainen. Näin ollen osayleiskaava tulee ensisijaisesti hylätä ja toissi­ jaisesti palauttaa uuteen valmis­ teluun. Seuran mielestä sillä, kulkeeko Koivusaaren läpi moot­ toritie tai tavallinen katu, on erit­ täin oleellinen merkitys kaavan sisällölle, vaikutuksille ja kustan­ nuksille. Ka­ tuvaihtoehtoa ei ole selvitty maankäyttö- ja rakennus­ lain 39:2 mukaisesti ja eikä siitä ole tiedotettu edellä mainitun lain 6 § vaatimalla tavalla osayleiskaa­ van laatimisen yhteydessä. Pyyntö parantaa valaistusta Lauttasaari-Seura on esittänyt, että Helsinki ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin, jotta tietyt katuja puisto-osuudet Lauttasaaressa saataisiin valaistua. Kohdeluette­ lo perustuu seuran saarelaisille tekemään kyselyyn. Kirjelmä on lähetty apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille, joka on ilmoitta­ nut toimittaneensa ehdotuksen edelleen rakennusvirastolle tode­ ten, että palataan asiaan. Asukkaiden kantojen huomioon ottaminen Lauttasaari-Seura on ilmaissut huo­lensa katu- ja puisto-osastolle asukaskuulemisesta. Seura uskoo, että kaikkien kannalta saavute­ taan paras tulos, jos paikallisis­ sakin asioissa asukkaita kuullaan asianosaisina ja päätöksenteossa otetaan huomioon heidän näke­ myksensä. Asukkaiden kuulemi­ nen on ajankohtaista esimerkiksi Koivusaaren Lauttasaaren puolen metroasemaan liittyvissä asioissa koskien katu- ja puistoalueiden suunnittelua ja asemalle pääse­ mistä. Seura jatkaa vaikuttamista tässäkin asiassa. Päättäjätapaamiset Seuran puheenjohtajat ovat ta­ vanneet apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen ja tilakeskuksen johdon seuran toimitilakysymyk­ siin liittyvissä asioissa. Sote-uudistus Lauttasaari-Seura järjesti asuka­ sillan, missä sosiaali- ja terveys­ viraston asiantuntijat selostivat palveluverkkouudistusta. Tilai­ suudesta on erillinen juttu ensi viikon lehdessä. Lisätietoja antaa Seuran puheenjohtaja Katri Penttinen katri.penttinen@kolumbus.fi
• Lauttasaari Nro 9 ? 6.3.2015 3 Tähdellinen lounas synnyttää kohtaamisia Lauttasaaren yhteiskoulussa on viime syyskuusta lähtien ollut tarjolla lounasta koulun oppilaiden lisäksi myös koulun ulkopuolisille henkilöille. Koulun oppilaat saavat tietenkin syödä ilmaiseksi ja hinta ei ole kummoinen muiltakaan. K Teksti ja kuva Peppi Kajoluoto, 1c ahdella eurolla kuka vain voi tul­ la Lykkiin nautti­ maan lämpimän ruuan salaattei­ neen ja leipineen Tähdelliselle lounaalle. Hyvän ruuan lisäksi tarjolla on myös ai­ na hyvää seuraa ympäri pääkau­ punkiseutua, sillä Tähdellisen lounaan positiivinen maine on levinnyt esimerkiksi ystävien, so­ siaalisen median ja lehtien avul­­la Lauttasaaren ulkopuolelle. Yli­ jääneen kouluruuan myynnistä on uutisoitu esimerkiksi Laut­ tasaari-lehdessä viime vuoden syyskuussa sen käynnistyttyä ja Kirkko & Kaupunki ?lehdessä vastikään helmikuun alussa. Ruokailemaan tulleen Heta Huh­tamon mielestä on hienoa, ettei kaikkea ylijäänyttä ruokaa tarvitse heittää pois. Hän on aikoi­ naan valmistunut Lauttasaaren yh­teiskoulun lukiosta ylioppilaak­ si ja saapuu silloin tällöin lukiosta tuttujen ystäviensä kanssa koululle syömään. Tähdellinen lounas onkin hieno mahdollisuus sekä vanhojen tuttujen tapaamiseen et­ tä uusiin ihmisiin tutustumiseen. Lauttasaaren yhteiskoulu on Tähdellisen lounaan avulla avan­ nut ovensa kaikille saarella asu­ ville ja sen ulkopuolelta tuleville. Muutaman euron maksava lounas ottaa huomioon niin opiskelijat, eläkeläiset kuin yksinkertaisesti kiireiset, joilla ei kokkaamiseen ole aikaa. Eräs ruokailija, Pia Niemi, mainitsikin valmiiksi tehdyn lounaan helpottavan suuresti ajan­käyttöä. ?On helppoa vain lähteä kotoa kolikko taskussa ja tulla syömään. Tällöin jää aikaa muuhunkin. Hy­ vään tarkoitukseen menevä raha tuo myös hyvän mielen.? Eri yhteiskuntaryhmistä tule­ vat henkilöt voivat siis hyvin istua saman pöydän ääreen. Aterialla jaetaan mielipiteitä ja kokemuk­ sia. Alussa yksin istuneet ruokai­ lijat ovat ajan myötä tutustuneet toisiinsa, eikä yksinäisiä ruokaili­ joita enää näekään. Lämminhen­ kinen ilmapiiri ja helppous tuovat ihmiset ruokailemaan aina uudel­ leen ja uudelleen. Ajan saatossa monet ovat jatkaneet koululla ruokailua vakituisesti. Kirjoittaja opiskelee Lykin lukiossa. Seniorit järjestävät taidenäyttelyn Lauttasaaren Senioritalon kerran viikossa kokoontuva taideryhmä on avannut näyttelyn kirjastossa. Esillä on kaikenlaisia töitä vaih­ televin aihein maisemamaalauk­ sista kukkasiin. Tekniikoitakin löytyy monipuolisesti. Taideryh­ mää vetää taiteilija Ritva-Liisa Yrjölä. Senioritalon taidenäyttely on esillä Lauttasaaren kirjastossa 31. maaliskuuta asti osoitteessa Pajalahdentie 10A. Sunnuntaina 8. maaliskuuta kel­­ lo 14 ja 16.30 Lauttasaaren musiikkiopiston Mirjam Helin -sa­lissa kuullaan hurmaavaa pia­ nomusiikkia kaksi- ja jopa kym­ menkätisesti, kun Lauttasaaren musiikkiopiston pianokollegio ys­ tävineen päästää sävelet val­ loilleen. Konserttilipun hintaan sisältyy kakkubuffetti ja kahvi, tee tai me­ hu. Ohjelmassa on muun muassa Sibeliusta, Bachia ja Brahmsia. Pianokollegion lisäksi lavalla musisoivat lauttasaarelaiset tai­ teilijat Eeva Sarmanto-Neuvonen ja Sirkka Harjunmaa. Liput käteismaksulla ovelta 20 euroa aikuisilta ja lapsilta 10 eu­ roa. Konsertin yhteydessä järjes­ tetään myös arpajaiset. Lauttasaaren pianoopettajat konsertoivat Anja Rikkilä, Lisbet Stenfors ja Maija Imponen ruokailevat Lykissä mielellään. FAKTA Lounas tekee hyvää Tähdellinen lounas on Lykin ja Lauttasaaren seurakunnan käynnistämä ylijääneen kouluruuan arkipäiväinen myyntitapahtuma. Lounas nautitaan koulun ruokalassa, ja sinne voi tulla syömään kuka vain. Tähdellisen lounaan hinta on 2 euroa henkilöltä, ja maksun keräävät Lauttasaaren yläkoulun valinnaisen ekonomian opiskelijat. Ruuan tarjonta riippuu siitä, onko sitä jäänyt jäljelle. Tästä ilmoitetaan noin kello 12.25 koulun ulko-oveen kiinnitetyllä lapulla. Mikäli ruokaa on jäänyt, sitä on tarjolla kello 12.30 - 12.50. Sen jälkeen voi kuitenkin vielä jäädä syömään kello 13.30 asti. Tähdellisestä lounaasta saatu tuotto menee lyhentämättömänä Lauttasaaren yhteisen Opettajat ilman rajoja -hankkeen tukemiseen. Hankkeen kautta tuetaan koulua Kambodzhassa. Elikkonurkka O nko sinulla lemmikki, joka tykkää poseerata? Lähetä hänestä kuva alla olevien tietojen kanssa, niin me annamme tähdelle palstatilaa. Kuka: Karma 3,5 v. Laji: Koirahan minä. Minut löy­ dettiin noin kuukauden ikäisenä Pietarin kaduilta hortoilemasta, kukapa tietäisi rotuni? Veikattu on sitä sun tätä, mutta joka ta­ pauksessa edustan rotuni aatelia! Persoonallisuus: Olen iloinen, energinen, aina valmis, utelias, sosiaalinen, ihmisrakas ja valpas vartija. Ylpeä oman polun tallaa­ ja, oikea koirien Camel-mies. Voi­ maahan minussa on kuin pienes­ sä kylässä. Lempipuuha: Urheilu. Juoksen pikamatkoja, pitkiä matkoja ja vaikka maratonin tarvittaessa. Pi­ dän myös kantojen tuhoamisesta ja puunrunkojen kantelusta, mitä Kuvan lähetti Sandra Laajalahti isompi ja pidempi sen parempi. Uinti on yksi lempiharrastuk­ sistani. Herrasmiehenä haluan parhaimmat odourit turkkiini me­ hevistä raadoista, rapakoista ynnä muista läjistä heti, kun silmä välttää. Rakastan kaksijalkaisten ystävieni juoksuttamisesta pitkin päivää. Lempipaikka: Metsähän se on paikoista paras!
• Lauttasaari 4 Nro 9 ? 6.3.2015 Lukijan ääni Epätäydellisyyden onni Nykyaika ja maailman tapahtu­ mat luovuuden ja tuhon melskeis­ sä vievät meitä kohti sitä totuutta, että itse elämä näyttää olevankin yhtä suurta elokuvaa, mielikuvi­ tuksen tuotetta, jota voimme tark­ kailla ikään kuin sivusta. Ja kaiken luovuuden taustalla on tie­ toinen ajattelu. Ihmismieli ei ole kuiten­ kaan oivaltanut vielä ai­ neellisen ole­muspuolensa pe­rusluonnetta ja sen epätäydellisyyttä, vaan on täydellisyyspyr­kimyksissään, erilli­ syys- ja rooli­ajat­telussaan takertu­ nut ajan ja paikan muuttuviin ja katoaviin ilmiöihin sen sijaan, että olisi hakenut pysyvyyttä, puhtaan Itsensä olemuspuolta, kaikkea sitä missä olemme yhtä. Ajan ja paikan rajallisuus ih­ misen elämässä näkyy selvem­ min teknologian kehityksessä ja myös sen luomassa viihteessä. Koko yhteiskuntamme pyörii enemmän tai vähemmän robot­ timaisesti lait­ teiden ja niiden tuottamien elämysten varassa. Vaikka yhä kiihtyvän teknologian avulla saatu tietämys on laajen­ tanut ihmisen tajuntaa, ihmisten tunne-elämä ja huomiokyky ovat huolestuttavasti häiriintyneet, mi­ kä il­me­nee arjen selviytymisessä, lisääntyneessä käyttäytymishäiri­ öissä ja erilaisina sairauksina. Tiede vie meitä kauemmaksi it­ sestämme ja tunnemme itsemme hyvin pieneksi ja erilliseksi kaik­ keudessa, mutta tiede zoomaa meidät myös niin lähelle, että lä­ päisemme aineen olemuksen ja sen myötä kaikki ne muodot, joil­ le olemme antaneet nimet. Olem­ me jääneet aineettomaan tyh­ jiöön. Mutta ei, se mikä on joskus syntynyt, on aina oleva muuttaen vain muotoaan. Olemmekin sen suuren oivalluksen äärellä, että se mikä ilmenee, onkin ihmisen mie­ len luomusta ja vapaan tahdon valintaa. Sanotaan, että ?ihminen on Hengen heijastuma niissä ni­ missä ja muodoissa jotka hän on omaksunut? ja tätä vapaata tah­ toa ja valtaa hän voi myös käyttää löytääkseen sen todellisen itsen­ sä ja kotinsa ja nousta kohti muita ulottuvuuksia kun elämä täällä ei enää riitä, täällä missä kierräm­ me kehää oppimatta koskaan virheistämme ja taistelemme oi­ keuksista, jotka meillä jo on. Ja mitä vähemmän henkis­ tä kasvua ja tiedostamista, sitä enemmän viihteeseen takertu­ mista mikä on tiettyjen taloudel­ Oma koulu Vattuniemeen Lauttasaaren päiväkodit ja kou­ lut pullistelevat lapsia. Varhais­ kasvatusviraston mukaan päivä­ kotien osalta tilanne on vähän pa­ rantunut, koska paikkoja on saatu saarelle lisää. Muutamalle lapselle on kuitenkin jouduttu tarjoamaan paikkaa Jätkäsaares­ ta, ja syksy näyttää tällä hetkellä jo melko täydeltä. Tilanne kui­ tenkin elää. Esikouluikäisiä on paljon, mutta he kaikki pääsevät saaren esikouluihin. Saaren uusi päiväkoti, Albatrossi, on tarkoitus avata vuonna 2018. Koulujen osalta tilanne on nyt synkeä. Lauttasaaren ala-aste on Helsingin suurin alakoulu. Sen pihalle on jo rakennettu kaksi li­ särakennusta, viipalekouluraken­ nusta. Ensi kesänä pihaan raken­ netaan vielä kaksi lisärakennusta. Sen jälkeen viipalekouluissa tu­ lee olemaan tilat 250 oppilaalle. Vaikka lapset mahtuvatkin kou­ luun, ruokatilat ja yhteiset tilat jäävät auttamattomasti liian pie­ niksi. Isossa koulussa melutaso nousee ja infektioaikana pöpöt kiertävät liian tehokkaasti. Pihal­ la leikkiminen alkaa olla käytän­ nössä mahdotonta. Liikunta ja ul­ kona oleminen on oleellinen osa lasten koulupäivää, joten tämä ongelma pitää ratkaista pian. Viipalekoulujen rakentaminen ei todellakaan riitä. Uusimpien oppilasennusteiden mukaan ala­ kouluikäisten suomenkielisten ja listen ja uskonnollisten tahojen intressi pitää ihminen tyytyväi­ senä ja estää häntä kehittämästä omaa ajatteluaan tai vaikkapa op­pia käyttämään rohkeasti tut­ kimattomien aivopoimujensa uu­ sia osa-alueita. Sielunsa viihteelle myyneet ihmisparat ja elämään­ sä ainutkertaisina pitävät, op­ pivat aivopestyinä pahimmassa tapauk­sessa kokemaan sitä epä­ toivoista tunnetta että ?kun mil­ lään ei ole enää mitään väliä? niin voin tehdä mitä haluan toiselle, vaikkapa sitten tuonpuoleisen harhaisen palkkion toivossa. Itsensä hyväksyminen epätäy­ dellisenä auttaa ymmärtämään, että juuri muutoksen ja kasvun ansiosta maailmankaikkeus on ikui­ sesti oleva. Epätäydellisyys on elämän ehto ja jokainen ih­ minen luovuuksineen planeet­ tamme ehtymätön luonnonvara. Unohdetut ja kelpaamattomiksi jätetyt elävät planeetat ovat iki­ kaukaa katsottuna vain uusien luomisjärjestysten ?raaka-ainet­ ta?. Ihminen voi kuitenkin luovuu­ dellaan, viisaudellaan ja positiivi­ suudellaan estää elävää planeet­ taamme vaipumasta prinsessa Ruususen uneen miljooniksi vuo­ siksi. Olemme itse oma kohtalomme eikä mielihyvä ole ihmisen kor­ kein päämäärä, vaan itsensä tie­ dostaminen ikuisesti loistavana Valona, toinen toisiamme ja luon­ toamme auttavina. ruotsinkielisten oppilaiden mää­ rä kasvaa 391 oppilaalla vuoteen 2024 mennessä. Lauttasaari tar­ vitsee uuden koulun. Minusta uusi koulu pitäisi si­ joittaa Vattuniemeen. Tällöin kou­ lumatkatkin pysyisivät riittävän lyhyinä ja turvallisina. Kaupungilla ollaankin päätymässä esit­tämään Vattuniemen etelä­kärkeä Lautta­ saaren toisen ala-as­teen koulun paikaksi. Tämä on kuitenkin ajoi­ tettu vasta vuosille 2021 - 2022. Tämä ei tule missään nimessä riittämään, vaan koulun rakenta­ mista on aikaistettava. Koulu pitää rakentaa pian, ja väliajalla tulee löytää vapaita tilo­ ja tai tontteja, joille voidaan sijoit­ taa tilapäiskoulu. Anne-Maj Ståhlberg Lauttasaarelainen Elina Moisio Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, varavaltuutettu (vihr.) TARJOUKSET VOIMASSA 6.-8.3.2015 ERÄ KALANEUVOKSEN lohifile A-leikkaus 7 UUTUUS! APETINA 79 Snack fetajuusto 100g ? aurinkokuivattu ? tomaatti ? paprika ? chili ? oliivi Dr. Oetker pizzaburgerit Salami 365g ja Diavolo 345g 3 kg Raj. 2 pkt talous 2 2 99 ? 2 pkt (15,00 kg) K-Extra Herkkulautasta löydät herkulliset Take away-tuotteet myös luomuina. Paistopisteessä paistetaan pitkin päivää tuoretta leipää, suolaista ja makeaa. SUOMALAINEN tomaatti ja kurkku 99 kg kpl (8,198,66kg) K-Extra Oliivin uudesta salaattibaarista voit kasata mieleisesi salaatin. Kyytipojaksi kaupassa puristetut luomumehut, jotka sisältävät yli puoli kiloa hedelmiä ja kasviksia. TARJOUKSET VOIMASSA 6.3.alk. Täytetyt patongit 175g pakaste Yksittäin 0,85/pkt (4,86 kg) 1 50 2 pkt Mustikka 200g (4,29 kg) Yksittäin 1,79/pss (8,95 kg) 3 50 2 pss (8,75 kg) Juotavat jogurtit 500g Yksittäin 1,39/kpl (2,78 kg) 2 50 2 kpl Vihannessekoitus 250g pa Yksittäin 0,43/pss (1,72 kg) 1 ? 3 pss (1,32 kg)
• Lauttasaari Nro 9 ? 6.3.2015 5 SEPPOVA R KANE ! ????????????? ???????????? POISOT JA VER SET RAIPPA UK ???????????????????????????? EIKKA ELÄKELwww.seppokanerva.fi ? ? ? ? ????????????????????????????????? ???????????? ?????????????????? ?????????? ???????????????? ?????????????????????? ??????????????????????????????? ???????????????????????????? ?????????????????????????????????? ??????????? ????????????? ???????????????????????????? https://www.facebook.com/vainon.poika Eija Korte Vuok r alle t a r j o t a a n t o i m i ti l a a Edustavasta merellisestä kiinteistöstä korkeat, valoisat ja helposti muunneltavat avokonttoritilat 135 ja 360 m2 (laajennusmahd.), sopii osin myös näyttely-tai tuotantotilaksi. Kiinteistössä mm. jäähdytetty ilmastointi, ravintola, edustus-/saunatilat, halli- ja pihapysäköinti, tavarahissi ja varastointimahdollisuudet. Hyvät liikenneyhteydet, palvelut lähellä. Kiinteistönvälittäjä, LKV P. 0440 410 055 eija.korte@remax.fi Asun Lauttasaaressa - kutsu kotiisi ilmaiselle arviokäynnille! Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki Erinomaisia välittäjiä. Erinomaisia tuloksia. Lauttasaari-lehti on perjantaisin ilmestyvä kaupunginosalehti, jota julkaisee kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-lehti jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi lehdellä on toistakymmentä jakelupistettä eri puolella saarta sekä yksi Ruoholahden Kauppakeskuksessa. Lehti on myös luettavissa osoitteessa lehtiluukku.fi. ETI! MYYTY H 99 m2 Pajalahdentie 11. Merinäköala Pajalahden satamaan! Kunnostettava 4H, K, KPH, VH. Peruskorjatun yhtiön päätyhuoneisto josta kauniit näkymät etelään. Hissitalon 3/5 krs. Olohuoneessa on takka. Vhp. 525.000 ?.
• Lauttasaari 6 Nro 9 ? 6.3.2015 Lauttasaarelaiset Matilde Pelkonen ja Janna Salokangas organisoivat tammikuussa hyväntekeväisyyskampanjan Kahdestayksi, joka rahoitettiin heidän tekemänsä matkakirjan ennakkomyynnillä. Nyt kirja on viimein julkaistu kovien kansien välissä. Aikuiset saivat oman seikkailukirjan Kahdestayksi on hyväntekeväisyyskampanja, joka toteuttaa unelmia. Se on kahden lauttasaarelaisen nuoren naisen projekti, joka on rahoitettu heidän kirjoittamallaan matkakirjalla. Tuo kirja on nyt nähnyt päivänvalon ja se kannustaa aikuisia seikkailemaan. L Teksti ja kuvat Katja Pesonen auttasaari-leh­ dessä kerrottiin 6. marraskuuta 2014 lauttasaarelaisis­ ta kaveruksista, Matilde Pelkosesta ja Janna Salokankaasta, jotka kehittivät oman hyväntekeväisyyskampan­ jansa Kahdestayksi. Sen kautta he järjestivät erilaisten järjestöjen kanssa tammikuun aikana kym­ menen tempausta lapsille, jotka kaipasivat iloa ja valoa arkeen. Nyt tempaukset ovat loppuneet ja tytöt ovat päästään pyörällä. ?On ollut aivan sairas meinin­ ki, mutta hyvällä tavalla. Olemme peuhanneet lasten kanssa, tavan­ neet mielettömän ihania ihmisiä ja seikkailleet itsekin?, he naura­ vat. Mukana tempauksessa ovat olleet SOS-Lapsikylä, Ronald Mc­ Donaldin Lastentalosäätiö pitkä­ aikaissairaille lapsille, Sydänlap­ set, syöpää sairastavat lapset, Pe­ lastakaa lapset ry:n lastenkodin lapset, Jaatisen majan vammaiset lapset perheineen ja HYKS Las­ tenklinikka. Matilde ja Janna kertovat yhdis­ tysten lähteneen mukaan iloisin mielin, vaikka eivät aluksi täysin varauksettomasti. ?Ensin moni oli vähän epäluu­ loinen, eihän kukaan tuntenut meitä. On varmasti outoa, kun kaksi nuorta naista tuosta vain soittaa ja haluaa tarjota kivan päivän lapsille ihan ilmaiseksi ja muuten vaan. Tempausten jäl­ keen kaikilta tuli paljon kiitosta. SOS-Lapsikylästäkin sanottiin, et­ tä tällaista pitäisi olla enemmän. Kaikissa tempauksissa lapset ovat olleet aivan fiiliksissä?, Janna hymyilee. Jo tuolloin syksyllä 2014 he aloittivat työstämään aikuisten matkakirjaa, jota myytiin marras­ kuussa ennakkoon ja sen tuloil­ la rahoitettiin nämä kymmenen tempausta. Nyt päivänvalon on nähnyt konkreettinen kirja. Pierre-Louis ja 21 muuta ? Ei tosiaankaan liian vakava matkakirja tuo reippautta reissaamiseen. Idea on alun perin Matilden. Hän suunnit­ teli matkakirjaa Jannalle ylioppi­ laslahjaksi helpottamaan tämän Nizzaan muuttoa, mutta toteutus jäi ajatuksen tasolle. Niinpä hän askarteli kirjan tuomisiksi lähdet­ tyään Jannan luo visiitille viime syksynä. Samaan syssyyn he päät­ tivät tehdä siitä kirjan kaikille, ja Matilden kyläily venähti puoleksi vuodeksi. Kuten hyväntekeväisyysprojektissa, myös tässä he tekivät kaiken itse. Matilde katsoi You­ Tubesta ohjeita kirjan taittoon ja opetteli kirjan taitto-ohjelman siinä paikassa. Tuloksena on sym­ paattinen ja iloinen kirja, joka on visuaalisesti kuin muistikirja, sil­ Nauravaiset ja iloiset tytöt nauttivat seikkailuista. lä tekstit on kirjoitettu käsin, ei millään valmiilla tusinafontilla. Pierre-Louis ja 21 muuta ? Ei tosiaankaan liian vakava matkakirja sisältää 56 hauskaa tehtävää matkustavalle. Tehtävässä nume­ ro 4 häiriköidään vierustoveria. ?Sen sijaan, että istuisit kiusalli­ sen hiljaa koko matkan vierusto­ verisi kanssa selvitä vastaukset seuraaviin kysymyksiin!?, kuuluu tehtävänanto. Sen jälkeen vain kyselemään ja kirjoittamana vas­ tauksia viivalle: kengän koko, ha­ juvesi, matkan tarkoitus, synty­ mäkaupunki, ensimmäiset treffit, ensimmäinen ulkomaanmatka? Tehtävässä numero kymmenen on piirrettävä paperille reitti, jos­ sa on kolmetoista käännöstä. Teh­ tävänä on kulkea tuo reitti ja teh­ dä sen aikana erilaisia tehtäviä, kuten antaa rahaa kerjäläiselle, syödä banaani, ottaa selfie tunte­ mattoman kanssa, bongata nume­ ro 21 ja saada joku mukaan käve­ lemään kanssasi kaksi käännöstä. ?Kirja sopii sekä megareppu­ reissaajille että niille, jotka ha­ luavat jännitystä matkoihinsa. Toisaalta taas se sopii haaveilu­ kirjaksi, jota lukeakseen ei tarvit­ se edes lähteä sohvalta?, Matilde kertoo. Kirjan julkistamistilaisuus oli tammikuun lopussa ja nyt se päästetään elämään omaa elä­ määnsä. Sitä myydään Kahdesta­ yksi-nettisivujen kautta. Kokonaisuudessaan koko pro­ jekti on ollut heille huikea koke­ mus, joka onneksi jatkuu ja jat­ kuu. ?Nyt pidämme pienen hengäh­ dystauon, mutta samalla olemme myös laittaneet uusia verkkoja vesille. Näiden projektien myötä olemme saaneet vain lisää ide­ oita, joita alemme pikku hiljaa toteuttamaan. Kaikki tämä on opettanut valtavan paljon ja nyt tiedämme, mitä teemme tulevai­ suudessa eli panostamme nuo­ rekkaaseen hyväntekeväisyys­ kulttuuriin?, Janna sanoo. ?Paras fiilis on se, kun saa suun­ nittelemansa projektin loppuun ja kova työ palkitaan. Sitä paitsi se, että antaa muille, saa itse ta­ kaisin yhtä paljon. Se tuntuu tosi hienolta?, Matilde lisää. Kahdestayksi.fi
• Nro 9 ? 6.3.2015 Lauttasaari 7
• Lauttasaari 8 Nro 9 ? 6.3.2015 Yleiskaava suurennuslas Teksti Ilpo Aarniala Mikä on yleiskaava? Helsingin uusi yleiskaava on valmisteilla. Sen tärkein asiakirja on kaavakartta määräyksineen, jossa alueiden käyttötarkoitus on esitetty värein. Mitä tummempi ruskea sen tehokkaampaa rakentamista. K aavakartan (kuva 1) eri ruskeiden vä­rien sävy­ eroja on vai­ kea erottaa toisistaan. Aluerajaukset on osittain esitetty 100 m x 100 m ruuduilla (pikse­ leillä). Osalla karttaa on kuitenkin aluerajat piirretty täsmällisin vii­ voin. Kartalla ei ole esitetty ole­ massa olevaa tilannetta selkeästi ja nykyiset rantaviivat puuttuvat. Kaavakartta on epäselvä ja tulkin­ nanvarainen. Yleiskaavan keskeinen ajatus on tiivistää kaupunkia kaikkialla ja laajentaa kantakaupunkia. Apu­ laiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kiteyttää asian seuraavasti: ?Haluan rakentaa Helsinkiä johon mahtuu entistä enemmän ihmi­ siä.? Tämä näkyy Lauttasaaressa siten, että kaikkialla nykyisillä rakennetuilla alueilla sallitaan te­ hokasta tiivistämistä vähintään­ kin Vattuniemen uuden asunto­ alueen tasoon. Lähes kolmasosa saaresta on esitetty kantakau­ punkimaiseksi keskustatoiminto­ jen alueeksi, jossa sallitaan vielä tätäkin suurempi tehokkuus. Kaavakartan aluevarausten mu­­­­­kaan Lauttasaaren asukaslu­ ku voi kaksinkertaistua. Tämä on huomattavasti enemmän kuin väes­ tötavoite ja kestävän kehi­ tyksen mukainen kasvu edellyt­ tävät. Seurauksena tulee liian tiivistä kaupunkiympäristöä kaik­ kine haittoineen. Lauttasaaren väestönlisäys on jo 2500 raken­ teilla olevien ja suunniteltujen kohteiden johdosta ilman yleis­ kaavaakin sekä Koivusaarta, jon­ ne on tulossa yli 5000 asukasta. Yleiskaavassa esitettyä voima­ kasta väestökasvua perustel­ laan muun muassa huoltosuh­ teella. Tä­ mä tarkoittaa, että ikään­tyvän väestön hoitoon tar­ vitaan lisää veronmaksajia. Jos filosofiaa so­­­vel­letaan kaikkiin Suo­men kau­punkeihin, on tulok­ sena suur­kaupunkien ongelmien lisään­tyminen. Samanaikaisesti maaseudut tyhjentyvät. Toinen yleisesti käytetty perus­ te lisärakentamiselle on asunto­ jen korkeat hinnat Helsingissä. Usko­ taan, että hinnat alenevat, kun rakennetaan lisää asuntoja. Tätä mantraa on toitotettu vuosi­ kymmeniä. Kuitenkin asuntojen hinnat ovat jatkuvasti kohonneet ja asuntopula vain jatkuu, vaikka rakentamistahti on ollut kiivas­ ta. Rakentamisen raju kasvat­ taminen ei lopullisesti vähennä asuntopulaa. Helsinkiin on aina tulossa muuttajia muualta maas­ ta ja muista maista enemmän kuin asuntoja on tarjolla ainakin niin kauan, kun kaupunki vielä on viihtyisä ja terveellinen. Helsingin kasvulla on rajansa ai­nakin nykyisten rajojen sisällä. Liika tiivistäminen tuhoaa sekä luon­ toarvoja että olevan ympä­ ristön viihtyisyysarvoja sekä ai­ heuttaa terveysriskejä. Pääkau­ punkiseutua tulee tarkastella ko­ konaisuutena samalla ottaen huomioon maaseudun elinmah­ dollisuudet. Yleiskaavan tarkoituksena on maankäytön yleispiirteinen ohjaa­ minen. Siinä osoitetaan tar­peelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoi­ tuksen perustaksi. Oikeustapauk­ set osoittavat, että vahvistetun yleiskaavan perusteella tehtyjä asemakaavoja on vaikea saada kumotuksi kaavan sisältöön koh­ distuvilla valituksilla. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan val­ tuuston hyväksymä vahvistettu yleiskaava osoittaa sitovasti kun­ nan tahdon alueiden tarkoituk­ senmukaisesta käytöstä. Tämän johdosta jokainen yleiskaavan aluerajaus ja pikseli on otettava vakavasti sillä edellytyksellä, että tämä toteutuu. Seuraavaksi kaavakarttaa tar­ kistetaan saatujen lausuntojen ja Liika tiivistäminen tuhoaa sekä luon­toarvoja että olevan ympäristön viihtyisyysarvoja sekä aiheuttaa terveysriskejä. mielipiteiden perusteella. Tämän jälkeen yleiskaavaehdotus tulee vielä nähtäville ja menee kaupun­ ginvaltuuston hyväksyttäväksi ensi vuonna. Lopuksi kaava alis­ tetaan vahvistettavaksi ympäristöministeriöön ja saa lainvoiman sen jälkeen, kun mahdolliset valitukset on käsitelty. Kuva1: Ote yleiskaavaluonnoksesta Lau Mikä on kaupunkibulevardi? Yleiskaavan toinen uutuus pikseleiden ohella on kaupunkibulevardi. Kaikki Helsingin sisääntuloväylät Kehä ykkösen sisäpuolella Länsiväylä mukaan lukien on kaavassa varustettu tällä merkinnällä. K aupunkibu­ levardilla tarkoite­ taan leveää puistokatua, jonka mo­ lemmin puo­ lin on te­ ho­ kasta rakentamista kauppaliikkeineen, palveluineen, toimitiloineen ja asuntoineen (Visio, kuva 2). Väylän keskellä on läpiajoliikennettä ja reunoil­ la julkista liikennettä sekä leveät jalankulkualueet. Kadun liikenne - jalankulku ja liittyminen ympä­ röiviin katuihin mukaan lukien on samassa tasossa. Kaikki tämä vaikeuttaa ja hidastaa liikennettä, jonka nopeutta muutenkin rajoi­ tetaan alhaiselle tasolle. Kaupun­ kibulevardin keskeinen tarkoitus onkin vähentää autoliikennettä keskustaan sen lisäksi, että niis­ tä oletetaan muodostuvan elävää kaupunkimaista viihtyisää ympä­ ristöä. Lauttasaaressa Länsiväylä on merkitty kaupunkibulevardiksi koko matkaltaan. Ratkaisua ei ole selvitetty riittävästi, jotta voisi ar­ vioida miten se toimii ja miltä se näyttää kaikista muista vaikutuk­ sista puhumattakaan. Kaupunki­ bulevardin tehokkaan rakentami­ sen alle jäisi Pyrkän kenttä, Laut­ tasaaren veneilijöiden tukikohta venesatamineen ja talvisäilytys­ paikkoineen sekä viheraluetta kummallakin puolella Länsiväy­ lää. Lisäksi rakentamista varten täytettäisiin merta, uudet korkeat talot tulisivat hyvin lähelle olevaa asutusta ja merinäköalat Helsin­ gin sisääntuloväylällä menetettäi­ siin. Kaikki tämä on vastoin yleis­ kaavan hyviä periaatteita. Asutuksen voimakkaasti kasva­ essa merellisellä saarella lisään­ tyy myös veneilyn harrastajien määrä. Venepaikkoja on vaikeata lisätä, mutta ainakaan yhtään ny­ kyistä veneilyaluetta ei tule pois­ taa. Länsiväylän pohjoispuolella tarvitaan leveä viherväylä ran­ nassa jo yleiskaavassakin siihen kohtaan merkityn ulkoiluraitin johdosta. Puistoaluetta Länsiväy­ län eteläpuolella tarvitaan Mylly­ kallion koulun kenttäalueiksi. Länsiväylän liikennemäärä on nykyisin runsaat 70 000 ajoneu­ voa vuorokaudessa. Liikenteen ole­tetaan kasvavan metron tulon jälkeenkin. Yhtenä lisäongelmana on vilkas rekkaliikenne Länsisa­ tamaan. Rekathan eivät poistu­ neet, vaikka niin kuviteltiin, kun Jätkäsaaren satama siirrettiin Vuo­ saareen. Ratkaisuksi ongel­ man on jälleen kaivettu esiin useiden miljardien tunnelihanke meren ali Tallinaan nielemään rekat. Tämän toteutuminen ei lähitulevaisuudessa ole näkö­ piirissä. Kaupungin liikennepolitiikas­ sa on ristiriitaa. Toisaalta yri­ tetään rajoittaa liikennettä ja toisaalta rakennetaan ja suun­ nitellaan kantakaupunkiin koko ajan uusia suuria parkkihalleja. Keskustaan pyrkii aina niin pal­ jon autoja kuin pysäköintipaik­ koja on tarjolla ruuhkista riippu­ matta. Sitä paitsi yleiskaavassa on jälleen mukana varaus kes­ kustatunnelille, joka sen varteen suunniteltuine uusine pysäköin­ tilaitoksineen tehokkaasti nielee Länsiväylän kasvan liikenteen ei­ kä suinkaan vähennä sitä. Joukkoliikennettä ei saada koskaan niin hyväksi, että se ko­ konaan korvaisi yksityisauton käy­ tön. Lauttasaaren liityntälin­ jasto on hyvä esimerkki. Saaren eri alueet joutuvat metron tulon jälkeen eriarvoiseen asemaan. Eräillä alueilla paikallisliikenteen palvelutaso keskustaan lyhyillä mat­ koilla heikkenee nykyisestä. Liityntäpysäköintipaikkoja met­ roasemille saarelle tulee vain 50. Monet ovat jo ilmoittaneet, että auton käyttö lisääntyy metron tu­ lon jälkeen. Yksityisautoilu on osa liikennejärjestelmää. Se on tullut jäädäkseen jokseenkin nykyisen­ laisena ainakin siihen asti, kun uutta yleiskaavaa aletaan valmis­ tella jälleen kymmenen vuoden kuluttua - todennäköisesti paljon pitempäänkin. Ilmatieteen laitoksen tekemän kaupunkibulevardien il­ man­laatu­selvityksen mukaan lii­kenteen pienhiukkaspäästöt kui­­lumaises­ti rakennetulla Län­ siväylällä ai­ heuttaisivat nykyi­ sillä liikennemäärillä terveys­ riskin. Länsiväylän liikenteen tu­ lisi enemmän kuin puolittua, jotta sallitut pienhiukkaspäästö­ jen enimmäisohjearvot alitettai­ siin. On utopistista kuvitella, että näin tapahtuisi näkyvissä oleva­ na aikana. Pienhiukkaspäästöjen arvellaan aiheuttavan vuosittain 1800 ennenaikaista kuolemaa Suomessa. Toinen terveysongelma kau­ punkibulevardeilla on liikenne­ melu, josta jo nyt kärsii kaksi kol­ masosaa helsinkiläisistä. Yleiskaa­ voittajat käyttävät esimerkkeinä onnistuneista kaupunkibulevar­ deista ulkomaisia kohteita. Nämä eivät käy malliksi Suomen oloissa. Lisäongelmana meillä on nasta­ renkaiden aiheuttama melu ja nii­ den tienpinnasta irrottamat hiuk­ kaset sekä teiden hiekoituksesta johtuva pöly. Mikäli Länsiväylän liikennettä vaikeutetaan, siirtyy osa siitä selvitysten mukaan kaik­ kine ongelmineen Lauttasaaren­ teille.
• Nro 9 ? 6.3.2015 sin alla Lauttasaari 9 FAKTA Lauttasaari-Seuran lausunto Helsingin yleiskaavasta 1. Yleiskaavakartta pitää piirtää siten, että siinä on yksiselitteiset aluerajat, pohjakartta nykytilanteesta näkyvissä ja liittyminen ympäröiviin kuntiin esitetty. 2. Kaikki uudet rakentamismerkinnät Länsiväylän ympäriltä Lahnalahdentieltä itään Lauttasaaren liikuntapuisto (Pyrkän kenttä) mukaan lukien - tulee poistaa. Länsiväylän ympäristö tällä kohtaa tulee merkitä vihervyöhykkeeksi nykyistä asutusta ja veneilyaluetta lukuun ottamatta. Kotkavuoren alue tulee merkitä viheralueeksi ja viherkäytävät rannoilla sekä Myllykallion ja Länsiulapanniemen puiston välillä tulee näkyä kaavassa. 3. Koivusaari tulee merkitä selvitysalueeksi koska kaupunginvaltuuston päätös 14.1.2014 edellyttää selvitystä siitä voidaanko Länsiväylä muuttaa kaupunkibulevardiksi. 4. Rakentamistehokkuuksia kaikkialla Lauttasaaressa - paitsi aivan metroasemien vieressä - tulee alentaa. Tiirasaarentien ja Hakolahdentien ympärillä oleva miljöö tulee säilyttää nykyisenlaisena väljänä alueena. Isokaaren alku- uttasaaren osalta. Länsiväylän muuttaminen kau­ punkibulevardiksi edellyttää, että kaupunki ostaa valtiolta tie­ alueen ja vastaa sen kunnossa­ pidosta. Tämä tarkoittaa isoja investointeja välittömästi, joille ei saada katetta nopeasti, kun alueen kaavoitus ja rakentamien on hidasta. Toinen kaupunkibule­ vardin edellytys on, että sille saa­ daan tehokas ja toimiva joukkolii­ kenne. Miten tämä Lautasaaressa olisi mahdollista, kun metron tu­ lon jälkeen kaikki bussilinjat Länsiväylältä poistetaan ja HSL ei salli metroa korvaavia linjoja. Alue, jolle kaupunkibulevardia rakennuksineen ehdotetaan, on alavaa tulvarajan alapuolella si­ jaitsevaa entistä merenpohjaa ja merta, jolle rakentaminen yleen­ säkin ja erityisesti kansien alle sijoitettavat autopaikat tulevat hyvin kalliiksi. Huopalahdentie (kuva 3) on hyvä esimerkki siitä, minkälainen kaupunkibulevardi käytännös­ sä on. Tien liikennemäärä on 36 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadulla on neljä kaistaa läpiajolii­ kenteelle, jota puurivit erottavat vierellä olevista asuntokaduista, puolen kaavamerkintä tulee olla sellainen, että Else Aropaltion suunnittelema alue säilyy. 5. Vattuniemeen ehdotettu toimitila-alue on kannatettava. Kuitenkin kaupungin omistaman alueen tehokkuutta Vattuniemenkadun ja Veneentekijäntien välissä tulee rajoittaa siten, että alueelle sallitaan vain kaksikerroksinen rakentaminen. 6. Pysyvien päiväkoti- ja koulupaikkojen vajaus tulee ratkaista yleiskaavaprosessin aikana eikä uutta asutusta tule esittää ennen kuin tämä ongelma on ratkaistu. Jos muita alueita ei löydy, tulee näille tehdä varaus kohdassa 5 mainitulle alueelle. 7. Melkin saari tulee merkitä virkistysalueeksi. Espoon ulkoilusaarten tavoin Helsinkikin tarvitsee käytettävissä olevat lähisaaret virkistysalueiksi, joille tulee järjestää yleiset veneyhteydet. 8. Yleiskaavan jatkosuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä lauttasaarelaisten ja LauttasaariSeuran kanssa. Kuva 4: Huopalahdentien ylikulkusilta. Todellisuus ei vastaa visiota jalankulkijoille miellyttävästä ympäristöstä. joilla on yhteensä viisi kaistaa parkkipaikat mukaan lukien. Rat­ kaisu on osoittautunut vaaralli­ seksi. Huopalahdentien suo­­jateillä tapahtui kaksi lapsen kuolemaan johtanutta onnettomuutta liiken­ nevaloista huolimatta kymmeni­ sen vuotta sitten. Tämän johdosta kadun ali tehtiin jalankulkutun­ neli Munkkivuoressa jo aiemmin Munkkiniemessä toteutetun yli­ kulkusillan (kuva 4) lisäksi. Ka­ dun tasossa olevat suojatiet on supistettu minimiin. Nopeusra­ joitukseksi kadulla alennettiin 40 km/t. Todellisuus ei vastaa yleiskaa­ vassa hehkutettua visiota kau­ Ksv/ 3 D Render Oy Kuva 2: Tuusulanväylä, yleiskaavan visio kaupunkibulevardista. punkibulevardien autuudesta. Huo­palahdentien varrella olevien asuntojen hintataso verrattuna muuhun Munkkiniemeen kertoo saman totuuden. Virallinen aika mielipiteiden jättämiselle yleiskaavaluonnoksesta on päättynyt helmikuun lopussa. Aiemmin kaupunki on ottanut huomioon mielipiteitä muistutusajan jälkeenkin. Vapaamuotoisia mielipiteitä voi edelleen lähettää sähköpostitse osoitteeseen helsinki.kirjaamo@ hel.fi tai kommentoida yleiskaavaa netissä www.yleiskaava.fi. Ilpo Aarniala Kuva 3: Huopalahdentie aamulla kello 9 hiihtolomaviikolla, jolloin liikenne oli tavallista vähäisempää.
• 10 Hillman Lauttis ja Heikkaan Talo L auttis! Siis ihan oikeesti. Uuden ostarin nimeksi on crowdsourcattu innovatiivinen Lauttis. Koko kansalle julistettua avointa nimikilpailua ei ainakaan allekirjoittanut ole tullut huomanneeksi, joten en osaa sanoa, kuinka suuri osa paikallisväestöstä halusi kauppakeskukselle nimen, jolla Lauttasaarta olen kuullut kutsuttavan ainoastaan yhden kaverin mutsin toimesta 70-luvulla. Laru, Balta, Drumssa. Muutamia käytössä olleita mainitakseni. 80-luvulla puuhattiin vähän vastaavaa projektia Vattuniemen tienoille. Sinne bygattiin kauppakeskus, jonka nimen harva tietää. Se tuli tunnetuksi Seston talona, sittemmin S-Marketin talona. Nyttemmin ajan kuluttaman kompleksin nimeksi annettiin juhlallisin menoin Heikkaan Talo - Heikas Gård. Vaikka olisi tietysti pitänyt olla toisinpäin. Nimen suomalaisen version ikää en osaa sanoa. Kysypä lämpimiksesi lähipiiristä, kuinka moni mahtaa tämänkin tietää. Jos oikein muistan, niin nimeä ei taidettu kovin suuresta porukasta etsiä. Ei olisi kansa varmasti näin pitkältä osannut jauhelihan ostopaikalle nimeä hakea. On ihan ok, että perimästä ammennetaan, mutta Lauttasaaren ammoisten kantatilojen nimien muistamattomuudesta ei huonoa omaatuntoa pitele monikaan. Ja pelkään pahoin, että perimätiedossa on sukupolvenmentäviä aukkoja. Ja ältsin muodikasta on tietysti panna kansa valitsemaan - tässä tapauksessa epäilemättä enintään muutama kymmenen henkilöä - omalle kauppakeskukselleen nimi. Paitsi että nyt siitä saa kärsiä jokainen. Jos Rautatientorille päätettäisi pystyttää kauppakeskus, niin samalla metodilla nimeksi saataisiin epäilemättä Hesa. Aikaisemmin myötähäpeää ja ahdistusta aiheutti kauppiaiden keskuudessa levinnyt muoti nimittää puoteja kivoilla ja kansan suuhun sopivilla nimillä. Tuli Sokkaria ja Vekkaria ja Tapsan Isojakoa. Edesmennyt Westbest oli suorastaan sivistynyt poikkeus. Että sikäli paluuta juurille, retrohan se on suurinta huutoa. Jos vanhaan malliin kotiseututraditionalisteilta kysyttäisi, ja mikäli mitään linjaa nimeämispolitiikassa olisi, niin Lauttis olisi Bertas Gård. Eli siis se toinen kantatila. Ja kun nimen tulisi mitä ilmeisemmin olla suomenkielinen väännös, niin sen pitäisi olla Bertan Talo. Voisi se tosin olla saaren historian valossa kyllä på svenska vähintään yhtä perustellusti. PS. Nahkahousuntien nimi ei sitkeistä huhuista huolimatta ole peräisin saksalaisesta nahkatehtaasta, vaan pikkusaaresta Vattuniemen länsipuolella. Skinnbyxan etymologia onkin sitten jo hämärämpi case. Perttu Hillman on moninkertai­ nen paluumuuttaja, joka seuraa palstallaan saaren touhuja ja suhdetta kaupungin hallintoalamaisuuteen yksittäisen asujan ja eläjän näkökulmasta. Ja joskus ei voi nauramatta katsella. Lauttasaari Nro 9 ? 6.3.2015 Rakkauden perässä toiseen maahan Suurin osa Suomen maahanmuuttajista on muuttanut tänne, ei turvapaikan, vaan rakkauden tähden. Lauttasaarelaiset Anni Valtonen ja Milka Alanen antavat kirjassaan näiden parien kertoa tarinansa. M Teksti ja kuva Katja Pesonen aahanmuutta­ ja on sanana ristiriitainen ja sitä tulisi käyttää harki­ tummin. Näin toteaa lauttasaarelainen toimittaja Anni Valtonen. Hänen ja niin ikään saarelaisen valoku­ vaajan Milka Alasen kirja Uusia suomalaisia (Like 2014) näyttää sen, että Suomesta on tulossa yhä monikulttuurisempi maa eikä se ole enää mikään pakolaiskysy­ mys tai eksoottinen lisä pohjolan perukoille. Se on normaali arki­ nen asia. Nimittäin suurin osa maahanmuuttajista on täällä per­ hesyistä löydettyään rakkauden suomalaisen kanssa. ?Kirja sai sysäyksen siitä, että olin kyllästynyt maahanmuutta­ ja-termin kapeaan käyttöön ja siihen liittyvään negatiiviseen la­ taukseen. Vuosina 2007-2008 televisiossa oli paljon maahan­ muuttokeskusteluja, mutta ne pyörivät pääosin pakolaispoli­ tiikan ympärillä. Olin naimisissa kolumbialaisen miehen kanssa ja sana ei sopinut kuvaan, jota joka puolelta tyrkytettiin eli että maahanmuuttaja olisi yhtä kuin pakolainen. Minun mieheni oli opiskellut Suomessa ja työllisty­ nyt heti valmistumisensa jälkeen. Kun 2011 tuli perussuomalaisten jytky, halusin viimein tehdä jotain asialle ja tuoda uuden näkökul­ man tähän keskusteluun?, Valto­ nen sanoo. Tuo näkökulma on se, että suu­ rin osa Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista ei ole pakolaisia lainkaan, vaan tulleet tänne per­ hesyistä, rakkauden ja suomalai­ sen puolison perässä. Vain yksi seitsemästä Suomessa asuvasta ulkomaalaisesta on turvapaikan­ hakija eli pakolaiset ovat vain murto-osa täällä asuvista ulko­ maalaisista. Valtosen mukaan maa­hanmuuttaja-termi kertoo vain sen, että ihminen on muut­ tanut maahan. Ei se ole kenen­ kään identiteetti. Miksei puhut­ taisi mieluummin, että joku on saksalaissyntyinen tai kotoisin Keniasta. Yhtä lailla kuin maahan­ muuttaja voi olla apua tarvitseva pakolainen tai turvapaikanhaki­ ja, hän on voinut tulla Suomeen opiskelun, työn tai rakkauden perässä Australiasta, Yhdysval­ loista, Ruotsista tai Ranskasta. Tai niin kuin Valtosen tapauksessa, Kolumbiasta. Tuosta avioliitosta hänelle syntyi myös kaksi lasta. Myös työssään Kepa ry:n julkaise­ man Maailman kuvalehden toimi­ tuspäällikkönä hän on kulttuuri­ en kohtaamisten keskiössä. On myös muistettava, että Suo­ messa on kokonainen uusi suku­ polvi, joiden vanhemmat ovat tul­ leet Suomeen pakolaisina, mutta he itse ovat syntyneet Suomessa. He siis ovat suomalaisia, mutta sitkeästi heitä joissakin yhteyk­ sissä kutsutaan edelleen maahan­ muuttajiksi. ?On sellaisiakin ihmisiä, jotka ajattelevat, että minun Suomes­ sa syntyneet, suomea äidinkie­ lenään puhuvat lapseni eivät ole suomalaisia sen vuoksi, että he ovat tummia iholtaan ja heidän isänsä on taustaltaan kolumbia­ lainen. Jos ihonväri on ainut asia, jolla on merkitystä ja jos erilaisen ulkonäön vuoksi suljetaan poru­ kan ulkopuolelle, silloin elämme yhteiskunnassa, jossa kukaan ei ole turvassa.? Ennakkoluulot johtuvat yleensä tuntemattoman pelosta. Kirja Uusia suomalaisia pyrkii poistamaan niitä. ?Toivon, etteivät ihmiset pelkäi­ si toisiaan ja erilaisuutta. Suomi kansainvälistyy ja muuttuu moni­ kulttuurisemmaksi koko ajan ei­ kä sitä vastaan kannata taistella, muutos on väistämätöntä. Toivon, etteivät ihmiset kokisi tosiaan uh­ kana vaan kanssakulkijoina?, tote­ aa Valtonen. Lähemmäs viidennes helsinki­ läisistä solmii avioliiton ulko­ maalaisen kanssa, muualla maas­ sa näin tekee joka kahdeksas. Kirja kertoo tarinan kahdesta­ toista pariskunnasta, joista toi­ nen on suomalainen ja toinen ulkomaalainen. Ulkomaalaiset puo­ lisot tulevat Ghanasta, Isos­ ta-Britanniasta, Japanista, Kolum­ biasta, Virosta, Intiasta, Filip­ piineiltä, Keniasta, Etiopiasta, Nepalista, Argentiinasta ja Kam­ bodzhasta. He kertovat kirjassa tapaamisestaan, seurusteluajas­ ta, naimisiinmenosta, muutosta ja kotimaistaan, perheistään ja arjestaan. Osa kirjan pareista on Valtosen ja Alasen ystäviä, jotkut lasten päiväkotikavereiden van­ hempia ja tuttujen tuttuja. Valtoselle oli alusta lähtien sel­ vää, että tästä tulee kuvakirja. Mi­ nä-muodossa kerrottuja tarinoita täydentävät kauniit, värikkäät ja koskettavat kuvat, jotka tuovat niissä olevat ihmiset aivan lähelle. ?Minua liikutti parien avoimuus ?Hävittiin tai voitettiin, niin Teksti Valpuri Kajander Kuva ToPoLa T oPoLan tytöt 2007 ?joukkue on perus­ tettu syksyllä 2014. Joukkueessa ahke­ rasti treenailee tällä hetkellä 19 tyttöä, joista suurin osa on aloittanut koripalloharrastuksen vasta syys­ kaudella. Syksyn ajan keskityttiin harjoittelemaan koripallon pe­ rusteita ja hiomaan pelitaktiikoi­ ta sekä kokoamaan joukkuetta kasaan. Nyt kevätkaudella päätettiin tyt­töjen jo hienosti opittua kori­ palloilun perusteet siirtyä suu­ remmille peliareenoille Mylly­ kallion liikuntasalin ulkopuolelle ja ilmoittautua sarjaan. Ennen varsinaisia sarjaotteluja pelattiin tiukkaakin tiukempi harjoitte­ luottelun ensin ToPoLan pojat 2007 joukkuetta vastaan. Tasa­ väkinen peli päättyi lopulta har­ mittavasti poikien yhden pisteen voittoon. Häviö oli niukka, mutta onneksi upouudet peliasut auttoi­ vat unohtamaan karvaan tappion ja siirtämään ajatukset kohti seu­ raavan viikon varsinaista sarjaot­ telua. Ensimmäinen virallinen peli pelattiin Espoon Soukassa EBT: -tä vastaan. Jännitys alkuläm­ mittelystä pelin loppuun oli ha­ vait­ tavissa niin pelaajissa, van­ hemmissa kuin valmentajissa. Peli päättyi lopputuloksella 1049 EBT:lle, mutta lopputulok­ sesta huolimatta pelistä jäi hyvä mieli ja paljon oppia käteen Tou­ hulaisille. Tytöt itse totesivat, että ainakin pomputtelua, heittelyä ja puolustusta täytyy vielä harjoi­ tella lisää. Kyllä, ne ovatkin tämän pelin perusta. Valmentajista upeinta oli huo­ mata pelaajien into ja yritteliäi­ syys kentällä. Pelitilanteissa ty­ töt uskaltautuivat kiistapalloihin vas­ tustajien kanssa, ja ainakin välillä muistettiin jopa palata puo­ lustamaan omalle korille. Kos­ka voitto ei ole vielä tässä vai­ heessa peliuraa tärkeintä, vaan se pelaamisen ilo, oli riemastutta­ vaa kuulla erään tytön ajatus pe­ lin jälkeen: ?Ei se haittaa, että ne voitti, koska me saatiin enemmän niitä päätyrajasyöttöjä!? Pää­tyrajasyöttöhän tulee aina, kun vastustaja saa tehtyä korin. Pelin loppuhuuto oli osuvaakin osuvampi ?Hävittiin tai voitettiin niin reilu peli pelattiin!? Tällä asenteella sekä monta ko­ kemusta ja oppia rikkaampana Touhussa odotetaankin jo tuleva­ na lauantaina 7. maaliskuuta pe­ lattavaa seuraavaa kotipeliä Myl­ lykallion koululla.
• Lauttasaari Nro 9 ? 6.3.2015 ja luottamus. Vietin arki-iltoja ih­ misten olohuoneissa juoden teetä ja keskustellen syvällisiä. Lähtö­ kohta kirjan kirjoittamiselle oli­ kin juuri avoimuus ja rehellisyys.? Kirjassa puhutaan myös kipeis­ tä aiheista, kuten erosta. Tosiasia on, että monikulttuuriset suh­ teet päätyvät eroon kolme kertaa useammin kuin kahden suomalai­ sen väliset suhteet. Myös Valtosen pitkä liitto päätyi eroon. Kirjan pari Heli ja intialainen Shachind­ ra ovat säilyttäneet välinsä erosta huolimatta ja puhuvat avoimesti vaikeuksista kahden kulttuurin suhteessa. He pitävät yhtä lasten takia. ?Haastattelujen aikana vahvis­ tui se, minkä tiesin jo ennestään: lapsen koti on vanhempien suh­ de. Siinä heidän on tunnettava olonsa turvalliseksi?, Valtonen pohtii. ?Hannamari ja nepalilainen Sharad taas ovat koskettavia sii­ nä kuinka he kertovat haluavansa kasvaa yhdessä ihmisinä. Hanna­ maria kertoo oppineensa Shara­ dilta esimerkiksi kunnioittamaan omia vanhempiaan eri tavoin ja antamaan anteeksi isälleen. Sharadilla on ollut raskas elämä, jonka myötä hän on voinut opet­ taa Hannamariaa suhtautumaan asioihin armollisemmin.? Kahden kulttuurin välinen suh­ de vaatii molemmilta paljon. Toi­ sesta maasta muuttavan puolison on aloitettava elämänsä lähestul­ koon alusta ja hän tarvitsee siinä tukea. On hankittava Kela-kortti, pankkikortti, kirjastokortti, ope­ teltava terveyspalveluiden käyttö sekä muut meille täysin arkiset asiat. Niihin tarvitaan suomalai­ sen kumppanin apua. Käytännön asioiden lisäksi ulkomaalainen joutuu rakentamaan ison osan identiteetistään uudestaan. Suo­ mi on kallis maa ja monen ulko­ maalaisen elintaso laskee huo­ mattavasti heidän muuttaessaan Suomeen. Kanttia ja työtä siis vaaditaan puolin ja toisin. Ja sitä voi ammentaa vain rakkaudesta. Ilman rakkautta ei jaksaisi. Silti kahden kulttuurin liittoja vähek­ sytään. ?Minun suhdettani vähäteltiin ulkopuolelta aivan häpeilemättä ja suoraan. Sitä tekivät niin suku­ laiset, viranomaiset kuin työka­ verit. Ihmiset kokevat kuin heillä olisi lupa kommentoida ja kriti­ soida kahden aikuisen ihmisen suhdetta. Kahden kulttuurin lii­ toissa on aina se, että sitä joutuu jollain tavoin selittelemään?, Val­ tonen tuumii. Valtonen on asunut Lauttasaa­ ressa vuodesta 2005. ?Onhan tämä aivan superho­ mogeeninen paikka verrattuna moneen muuhun Helsingin aluee­ seen. Huomaan kyllä muutoksen jo Lauttasaaressakin ja täällä nä­ kyy yhä enemmän värejä.? Suomessa solmitaan vuosittain noin 3000 kahden kulttuurin välistä avioliittoa. Lauttasaarelainen Anni Valtonen teki valokuvaaja Milka Alasen kanssa kirjan Uusia suomalaisia, jossa he antavat kahdentoista parin kertoa tarinansa. reilu peli pelattiin!? Touhun Tytöt pelaavat Myllykallion koululla lauantaina 7.3. kello 13.15. Tervetuloa kannustamaan tytöt voittoon! Lisää tietoa joukkueiden peleistä ja harjoituksista www. topola.fi. 11 Pianomusiikin pauloissa Pianisti Esa Moilanen konsertoi tulevana sunnuntaina Lauttasaares­ sa. Hänen ohjelmistossaan on mukana muun muassa Bachin, Beetho­ venin, Rahmaninovin, Ravelin ja Lisztin pianomusiikkia. Moilanen valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuon­ na 1998. Hän suoritti diplomitutkinnon erinomaisin arvosanoin. Hän aloitti pianonsoiton opinnot isänsä Matti Moilasen johdolla ja jatkoi opintojaan Turun konservatoriossa Jukka Juvosen ja Sibelius-akate­ miassa Teppo Koiviston ja Hui-Ying Liu-Tawaststjernan johdolla. Valmistumisensa jälkeen hän on toiminut erilaisissa muusikon teh­ tävissä ja on tällä hetkellä vuorotteluvapaalla Turun seudun musiik­ kiopiston pianonsoiton opettajan toimesta. Konsertti järjestetään Lauttasaaren kirkossa 8. maaliskuuta kello 18. Ihanat nuorten veisut kirkolla Lauantaina 7. maaliskuuta kello 16 pop-jazz-kantelisti Ida Elina lau­ laa ja laulattaa Nuorten veisuja punaisesta laulukirjasta Lauttasaaren kirkossa. Ida Elina on upeaääninen ja karismaattinen kanteleartisti, jonka ohjelmistoon kuuluvat niin hänen itse säveltämänsä musiikki, vanhat klassikot, kauneimmat suomalaiset rakkauslaulut kuin groovaavat hit­ tibiisit. Hänen esiintymisessään yhdistyvät kanteleen herkkyys ja ryt­ mikäs soittotyyli. Suomen ensimmäinen pop-jazz-kantelisti Ida Elina viimeistelee opintojaan Sibelius-Akatemiassa takataskussaan voitto ensimmäisessä kansainvälisten kantelekilpailuiden ammattilaisten muun musiikin sarjasta. Ida Elinan debyyttialbumi Songs of Freedom julkaistiin kesäkuussa 2012.