Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 12 ? 1.4.2016
|
Perustettu 1968
Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Viheralueiden hoito
puhututtaa s. 3
4ÊSLJOJFNFOUJF $
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
- me kutsumme sinut ja perheesi
Linnanmäelle la 14.5.
Nro 12
1.4.2016
Algoth Niskalle ehkä
nimikkoraitti s. 8-9
Koska saamme
liikuntahallin? s. 4
Kutsu meidät Kotikäynnille!
1
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û
*UÊMBIEFOLBUV B #
N¤ I
L
LQI
T
Q
û
)BLPMBIEFOUJF "
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û
3VVLJOMBIEFOUJF "
N¤ I
BWPL
LQI
û LL
û IMÚ LL
)BBILBUJF
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û LL
û IMÚ LL
7BUUVOJFNFOLBUV "
N¤ I
L
LQI T
WI
Q
û LL
û IMÚ LL
*UÊMBIEFOLBUV
N¤
"VUPIBMMJQBJLLB û
Asiakkaamme etsii Lauttasaaresta!
? Hyväkuntoista kaksiota palveluiden läheisyydestä, lisätiedot Eero Heino p. 050 515 1801.
? Remontoitavaa asuntoa, lisätiedot Jussi Mansikka p. 050 2993.
1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN
Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja.
:,7
-,7
"SJG )BNJEVMMB
Kiinteistömaailma I Asuntovarma Oy LKV
Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi
O
-,7
+BBLLP 5PSWJOF
"TVOOPO NZZOUJ
WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU
XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF
)FMTJOLJ
XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö
,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
Nro 12 ? 1.4.2016
1.4.2016
Kulttuurielämyksiä
lauttasaarelaisille
Meillä on Lauttasaaressa pitkät paikalliset perinteet laadukkaan
klassisen musiikin tarjonnassa. Varsinkin kirkkomme konserttitarjonta on varsin laajaa, kuten esimerkiksi pääsiäisenä saattoi
huomata. Meillä on omasta takaa loistavia ammattimuusikoita
ja esiintyjiä tulee toki muualtakin. Eikä tietenkään pidä unohtaa
musiikin harrastajia. Meitä ilahduttavat musiikillaan niin saaren
oma orkesteri, kuoro kuin musiikkiopistomme opiskelijat.
Myös kevyen musiikin konsertteja on, kuten kirkon Kale-klubi,
jossa vierailee usein nimekkäitä artisteja ja onpa ravintoloissammekin saattanut nähdä keikalla tunnettuja nimiä. Lauttasaaresta
on muuten kotoisin muutama tämän maan tunnetuimmista kevyen
musiikin muusikoista.
Ihan kaikkea kulttuuritarjontaa meiltä ei sentään löydy. Lauttasaaressa ei ole teatteria, oopperaa tai vaikkapa taidemuseota.
Tässä kuvaan mukaan tulee Lauttasaari-Seuran kulttuurityöryhmä. Työryhmän tarkoitus on tuottaa lauttasaarelaisille mielenkiintoisia kulttuurielämyksiä kulttuurin eri osa-alueilta. Helsinki-päivän opastettu vesibussikiertoajelu on jo traditio, kuten
musiikilliset kuvaillat ja opastetut kävelykierroksetkin.
Työryhmä pyrkii myös järjestämään käyntejä normaalisti suljettuihin kohteisiin tai esimerkiksi omia opastuksia lauttasaarelaisille johonkin taidemuseoon tai vaikeasti saavutettavaan taidekokoelmaan. Mahdollista on, että jossain vaiheessa tullaan
tarjoamaan lippuja valikoituihin teatteriesityksiin. Ideoita on
paljon ja niitä toteutetaan rajallisten resurssiemme puitteissa.
Ennakkotietona kerrottakoon, että lähiaikoina aukeaa kirkon näyttelytilassa mielenkiintoinen taidenäyttely, josta tarkemmin tulevissa lehdissä.
Tervetuloa kulttuurin pariin!
Tässä lehdessä
Viheralueiden hoito puhututtaa.............................s. 3
Lykki sulkee liikuntahallinsa....................................s. 4
Valvo lastasi somessa.............................................s. 6
Algoth Niska ? trokareiden kingi..........................s. 8-9
Veneiden hautausmailla.......................................s. 10
Perustettu 1968
Painos 11 500 kpl
Ilmestyy perjantaisin
Tilausmaksu 40 e/vuosikerta
Sanomalehtien liiton jäsen
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
Taitto
Ars Today, 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Oy
Pääsiäinen toi runsaasti uusia muuttajia
Teksti Pekka Rusanen
Kuva Matti Rekilä
Lauttasaaressa tavattiin pääsiäisenä 25 uutta kevätlajia eli yhtä monta kuin koko kuukauden
jaksolla ennen pyhiä. Lintukevät
edistyy nyt rivakasti ja uusia lajejakin saapuu lähes päivittäin.
Monet jo aiemmin tavatut liikehtivät runsaslukuisina läpi pääsiäisen: muutolla havaittiin noin
150 laulujoutsenta, yhteensä nelisensataa metsä- ja tundrahanhea,
satakunta merihanhea ja lähes tu-
hat merimetsoa. Taivaalla viuhtoi
myös runsaasti töyhtöhyyppiä ja
kiuruja.
Tiiraluodon naurulokit ja haahkat sekä katoilla pesivät kalalokit
saapuivat elävöittämään arkeamme, kuten myös kaupunkipesijöinä yleistyneet sepelkyyhkyt.
Maanantaina peippomuuttokin
piristyi ja lehtokurppia sinkoili
metsiköistä lentoon siellä täällä.
Monipuolinen pääsiäinen siis ja
kaiken kaikkiaan 85 eri lintulajia
kirjattiin muistiin.
Jo paljon aiemmin, tammi-hel-
mikuun
vaihteessa,
saapui
talvenkärkkyjiksikin kutsuttuja
vesilintulajeja avoveden vallatessa uudestaan alaa pakkasjakson
jälkeen. Lauttasaaren edustalla
esiintyi siitä lähtien muun muassa
kymmeniä kyhmyjoutsenia, tukkasotkia ja isokoskeloita, satoja
telkkiä sekä tuhansia alleja. Myös
kaksi sarvipöllökoirasta saapui
lauhojen myötä huhuilemaan reviireilleen rantametsiin; pöllöpoikueiden voimakasta kerjuukiljuntaa voi sitten kuunnella kevätkesän valoisina öinä.
Lauttasaaren kevätmuuttajien ensihavaintoja
Ville Elomaa
Lauttasaari-Seuran kulttuurityöryhmän puheenjohtaja
Lauttasaari
Tundrahanhia havaittiin mukavasti pääsiäisenä.
25.2. uuttukyyhky
28.2. laulujoutsen, haahka, uivelo
8.3. merimetso, merihanhi
9.3. kanadanhanhi, hiirihaukka,
töyhtöhyyppä
10.3. sepelkyyhky
12.3. harmaahaikara, kiuru, mustavaris,
pulmunen, keltasirkku
15.3. naurulokki
17.3. metsähanhi
21.3. valkoposkihanhi, kottarainen
Lukijan kuva
lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Joku oli unohtanut trampoliininsa metsään.
22.3. peippo
23.3. haapana, lehtokurppa
24.3. tundrahanhi, nokikana, kurki
25.3. silkkiuikku, tylli, taivaanvuohi, riskilä,
kulorastas
27.3. harmaasorsa, tavi, jouhisorsa, pilkkasiipi,
sinisuohaukka, tuulihaukka, ampuhaukka,
meriharakka, isokuovi, punakylkirastas
28.3. kaakkuri, selkälokki, kangaskiuru, niittykirvinen, peukaloinen, punarinta, laulurastas,
hemppo, lapinsirkku, pajusirkku
Lauttasaari
Nro 12 ? 1.4.2016
3
?
Kevät on täällä ja viheralueiden hoito alkaa. Parina viime vuonna on paljon puhututtanut paljas rinkula puiden ympärillä. Rakennusviraston mukaan
puu voi paremmin, kun kasvillisuus ei häiritse sen tyveä.
Lumet sulivat, viheralueiden hoito alkaa
Lauttasaari-Seuran työryhmä kutsui saaren talvija kesäkunnossapidosta vastaavia Punaiselle Huvilalle keskustelemaan siitä, millä tavoin ne voitaisiin hoitaa nykyistä paremmin.
L
Teksti ja kuva Katja Pesonen
auttasaari-Seuralle tulee usein
kysymyksiä Lauttasaaren talvi- ja
kesäkunnossapidosta. Usein ne
kumpuavat tyytymättömyydestä. Talvisin puhututtaa muun muassa auraus ja
hiekoitus, joita asukkaiden mielestä tehdään liian vähän. Kesäisin huolenaiheina ovat puisto- ja
viheralueet sekä metsät.
Seuran ensimmäinen askel oli
koota talvi- ja kesäkunnossapidosta vastaavat tahot saman pöydän ääreen Punaiselle Huvilalle
neuvottelemaan parannuksista.
Lauttasaari-Seurasta mukana olivat seuran hallituksen jäsenet Ari
Kajander ja Jukka Tulkki.
?Tämän keskustelutilaisuuden
tarkoituksena on tuoda esille Laut
tasaaren asukkaiden esittämiä ongelmia ja löytää niihin yhdessä ratkaisuja?, Kajander sanoo.
Kunnossapidosta vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto,
joka taas on ulkoistanut sen käytännön toteutuksen VRJ Servicelle.
Yrityksestä Punaisella Huvilalla
vieraili urakoitsija Tommi Rintala, rakennusvirastosta paikalla olivat Pekka Engblom, Vesa
Koskikallio ja Tommi Juntunen.
Kutsutuista kiinteistöhuoltoyrityksistä paikalla oli Vattuniemen
kiinteistöhoito oy:n yrittäjä John
Ranko.
Helsingin kaupunki ulkoisti kun
nossapidon vuonna 2000, josta
lähtien se on kilpailuttanut urakoitsijoita neljän vuoden sopimuksella.
VRJ Servicellä on sopimusta jäljellä
vielä kaksi vuotta.
Asukkaiden esittämät reklamaatiot ja toiveet kirvoittivat keskustelua ja ne kirjattiin ylös. Monet
ehdotuksista jäivät pohdittaviksi.
Tämä juttu kertoo kesäkunnossapidosta käydystä keskustelusta. Talvikunnossapitoon palataan Lauttasaari-lehdessä syksyllä.
Vesa Koskikallio kertoo
kuinka suhtautuminen metsiin ja
puistoihin on muuttunut viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana. Muun muassa luontojärjestöt
vaativat, että metsiin on jätettävä
kaatuneita ja vanhoja puita, sillä
se tukee luonnon monimuotoi-
suutta. Näin eliöyhteisöt saavat
kehittyä ja muuttua ihmisen siihen puuttumatta. Luonnontilaisessa metsässä eliöstö on rikkaampaa kuin hoidetussa.
Tavalliset ihmiset eivät välttämättä sitä kannata. Heille tärkeintä on se, mikä näyttää hyvältä. Kaatunut puu, johon luonto
kasvattaa sieniä ja tarjoaa asuinpaikan useille eliöille, voi tuntua
jonkun silmissä ympäristön rumentajalta. Tästä syntyy ainainen
ristiriita, jonka kanssa metsävastaava Koskikallio ja puistovastaava Engblom joutuvat kamppailemaan.
?Helsingissä on 4 700 hehtaaria
metsää. Talousmetsää siitä alasta
ei ole lainkaan eli Helsingin metsät ovat ainoastaan virkistyskäytössä eikä niiden tarvitse tuottaa
voittoa. Me hoidamme metsiä siten,
että ne pysyisivät mahdollisimman
hyvässä kunnossa ja tuottaisivat
iloa ja virkistystä kaupunkilaisille?, Koskikallio sanoo.
Vaikka metsän on hyvä kasvaa luonnontilaisena, vaaraksi se
ei saa olla. Tielle kaatuneet puut
tai lenkkipolun varrella olevat
konkelot eli kaatuneet puut, jotka
nojaavat toisiin puihin, voivat olla
riski ja niistä on hyvä ilmoittaa rakennusvirastolle.
?Metsänhoito on pitkäjänteistä.
Esimerkiksi Särkiniemen päässä
olevassa metsässä käymme vii-
den vuoden välein, joten olemme
pitkälti riippuvaisia asukkaiden
yhteydenotoista, jonka kautta
kuulemme, jos hoidolle on sittenkin tarvetta juuri nyt?, Engblom
sanoo.
Asukkaat ovat ehdottaneet, että
taloyhtiöt ja järjestöt voisivat tehdä talkootyönä pieniä hoitotöitä.
Siinä on kuitenkin omat ongelmansa.
?Suurin ongelma siinä on määrittely. Olemme törmänneet tällaisiinkin tapauksiin, että olemme
antaneet luvan kaataa pieniä puita ja talkooväki onkin kaatanut aivan täysikasvuisia puita. Kaupunki ei anna lupaa kaataa ylipäätään
eläviä puita, mutta risuja saa kerätä?, Koskikallio täsmentää.
Puistojenhoito on Lauttasaaressa aiheuttanut sekin ky-
symyksiä. Puhututtanut on muun
muassa se, miksi puiden ympäriltä poistetaan nurmikko ja millä
aineella se tehdään. Engblomin
mukaan rengas on tehty tarkoituksella. Puu voi paremmin, kun
sen alaosa saa olla vapaana kasvillisuudesta.
Tuon ympyrän saamiseksi he
ovat käyttäneet monissa paikoissa kasvimyrkkyä glyfosaattia, pa
hamaineista Roundupia, jonka
myyntikieltoa on pohdittu EU:ssa
pitkään. Osassa maista glyfosaatin käyttö on kielletty, kun WHO:n
syöpätutkimustoimisto
IARC
Kaupunki
ei anna
lupaa kaataa
eläviä puita,
mutta risuja
saa kerätä.
luokitteli sen mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi vuosi
sitten. Suomen turvallisuus- ja
kemikaalivirasto Tukes ei kuitenkaan ole samaa mieltä maailmanlaajuisen organisaation kanssa,
vaan pitää glyfosaattia turvallisena.
Engblom kertoo heidän vähentäneen huomattavasti aineen
käyttöä sen huonon maineen takia ja korvanneen sen pelargonihapolla, joka on luonnollinen, pelargonin siemenistä löytyvä öljy.
Hänen mukaansa luonnonmukaiset torjunta- ja lannoitusaineet
ovat selkeä suuntaus ja ihmiset
vaativat sitä.
?Glyfosaatista on vielä ristiriitaista tietoa, mutta jos Tukes
päättää sen olevan terveydelle
haitallista ja kieltää sen, on varmaa, että Helsingin kaupunki on
ensimmäisten joukossa lopettamassa sen käytön?, Koskikallio
toteaa.
Rakennusvirasto haluaa olla toimissaan läpinäkyvä. Siksi se on
laittanut nettiin yleisesti näkyville ja vaikka kotikoneelle ladattavaksi kaksi tietopakettia, Lauttasaaren luonnonhoitosuunnitelma
2012-2021 sekä Lauttasaaren
aluesuunnitelma 2011-2020. Tiedostot löytyvät suoraan kirjoittamalla opusten nimet hakukoneeseen.
Lauttasaari
4
Nro 12 ? 1.4.2016
Tähän tulisi Lykin uusi liikuntahalli, osoittavat Lykin rehtori Maarit Paldanius ja Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:n kunniapuheenjohtaja Tom Hynninen.
Piirustukset teki pari vuotta sitten Pasi Siistonen Arkkitehdit Siistonen Oy:sta. Ne tehtiin tarkoituksella suurpiirteisiksi siihen saakka, kunnes hanke varmistuu. Kun niin käy,
suunnittelijat viimeistelevät työn.
Lykin uudella hallilla on kiire
Lauttasaaren yhteiskoulun hanke uuden hallin
rakentamiseksi on odottanut toteutumistaan yli 30
vuotta. Sen olisi siis korkea aika muuttua haaveesta konkretiaksi. Etenkin nyt, kun Lykin nykyinen
halli on tullut tiensä päähän ja sulkee ovensa.
L
Teksti ja kuva Katja Pesonen
auttasaaren
yhteiskoulun liikuntahallisuunnitelma
on edelleen jäissä.
Viime vuonna vaikutti jo siltä, että
etenemistä tapahtuu, kun Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry
käyn
nisti keräyksen saadakseen
hankkeelle yksityistä rahoitusta.
Tuloksena oli yksityishenkilön
lahjoittama 25 000 euroa. Sen ehtona oli, että jos liikuntahalli jää
toteuttamatta, rahat käytetään
nykyisen hallin remonttiin.
Lykin rehtori Maarit Paldanius on vaikean äärellä. Lykki tarvitsee uuden hallin. Nykyinen on
rapistumassa. Paldanius kertoo
sen olevan suurilta osin alkuperäisessä kuosissa, siihen on tehty vuosien saatossa vain vähän
korjauksia. Jopa salin jakamiseen
käytettävät verhot ovat alkuperäisiä ja ne ovat olleet poissa käytöstä jo useita vuosia. Koripallokorien taustalevyt halkeilevat ja
katosta putoaa paloja.
?Liikuntasali on tullut tiensä
päähän. Näillä näkymin sali laitetaan kiinni 1. elokuuta. Silloin
toivottavasti alkaa salin peruskorjaus tai sitten se jää odottamaan kunnostusta. Tuollaisenaan
salissa on useita turvallisuuteen
liittyviä puutteita?, Paldanius napauttaa.
Koululla ei itsellään ole varaa
niin suureen remonttiin kuin mitä se vaatisi.
Kauko Mustonen, Lauttasaari-lehden ensimmäinen päätoi
mittaja perusti vuonna 1979
hallihankekomitean Lykin kunniapuheenjohtajan Tom Hynnisen
ideasta. Perustettiin Lauttasaaren
kulttuuri- ja liikuntatilat ry eli
LKL. Lauttasaaren yhteiskoulu,
kuoro ja orkesteri kuulivat hankkeesta ja liittyivät mukaan.
LKL toimi aktiivisesti aina
1990-luvun loppupuolelle, jolloin
se laitettiin pöytälaatikkoon. Toimintansa se lopetti joitakin vuosia sitten, jonka jälkeen hallihanke siirtyi Lykin omaksi hankkeeksi. Paldanius toivoo, että LKL:n
toiminta herätettäisiin henkiin
ajamaan jälleen lauttasaarelais-
Hän haluaa aktivoida kaikkia
lauttasaarelaisia pohtimaan, mitä
asian eteen voisi tehdä. Miten Lykin hallihanketta saisi etenemään
niin, että kolmenkymmenen vuoden suunnitelma saataisiin viimein haaveista rakennukseksi.
Haaveiluun kun ei enää ole aikaa.
?Nyt ollaan menty jo H-hetken
yli. Lauttasaaren väkiluku kasvaa
sitä vauhtia, että saari tarvitsee
kunnolliset, toimivat liikuntatilat niin koululaisliikuntaan kuin
ilta-ja viikonloppuliikkumiseen?,
Paldanius toteaa.
ten etuja. Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:n
tarkoituksena on ylläpitää Lykkiä,
ei rakentaa uutta, ja yhdistys saa
koulun pitämiseen rahoituksen
valtiolta. Se on kyllä kiinnostunut
olemaan mukana uuden hallin rakentamisessa yhdessä muiden tahojen, myös Helsingin kaupungin,
kanssa.
?Olen varsinaisen rehtorityöni ohella tehnyt töitä hallihankkeen eteen, mutta omat rahkeet
eivät riitä tämän enempään. Nyt
tarvittaisiin lauttasaarelaista yhteishenkeä, kuten 1940-luvulla,
jolloin saarelle perustettiin oma
koulu?, Paldanius toteaa.
tettiin. Lisäksi Lykillä on oltava
kiinteistöosakeyhtiö, jonka perustaminen maksaa rahaa sekin
eikä Paldanius halua laittaa rahaa
byrokratiaan vaan konkreettisesti halliin.
?Nyt kaivataan Helsingin kaupungilta sellaista signaalia, että
rakentaminen voitaisiin aloittaa
lainarahalla, kiinteistöosakeyhtiö
perustettaisiin ja samalla kerätä
yksityistä rahoitusta?, Paldanius
kaavailee.
?Tai jos kaupunki rakentaisi
hallin, niin mehän voisimme olla
siinä vuokralla ja he saisivat sillä
tavoin kustannuksia katettua.?
markkaa, joka laitettiin kalliotutkimuksiin syystä, että hallia suunniteltiin rakennettavaksi Myllykallion sisään. Kallion sisään olisi
tullut jopa 200 autopaikkaa.
Nyt Lykki on hakenut aluehallintoviraston kautta avi-rahaa
750 000 euroa. Päätös avustuksesta puoleen tai toiseen tulee
näillä hetkillä. Sen lisäksi heillä
on Helsingin kaupungilta kaksi
eri lainaa hallin rakentamiseen,
koululainaa sekä urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolainaa. Rahat
Lyk
ki saa käyttöönsä kuitenkin
vasta sitten, kun sillä on laittaa
hankkeeseen omasta takaa miljoona euroa ja sen kokoon saamiseksi viime vuoden keräys järjes-
Jääkö Lauttasaari
ilman liikuntatiloja?
Helsingin kaupunki lahjoitti aikoinaan LKL:lle 400 000
Lykin liikuntahallin sulkeminen vaikuttaa moniin lauttasaarelaisiin.
Sitä käyttävät lasten kerhot ja alakoululaiset, järjestöt ja yhdistykset,
aikuisten liikuntaryhmät ja tietysti lykkiläiset itse sekä liikuntaan että
ylioppilaskirjoituksiin. Toisin sanoen se on Lauttasaaren liikuntaelämän keskuksessa ja pian se suljetaan. Eikä se ole ainut.
?Etera-halliin eivät kaikki sovi ja sitäkin lähestyy remontti. Remonttia vaatii myös kirkon sekä alakoulujen liikuntasalit. Lauttasaareen on
tulossa aika, jolloin ei ole minkäänlaisia liikuntatiloja käytössä, koska
kaikki ovat saneerauksessa samaan aikaan. Mitä täällä sitten tehdään?
Eihän liikuntatunnista voi käyttää puolta tuntia matkoihin muiden
kaupunginosien liikuntatiloihin. Pitäähän nyt 22 000 asukkaan kaupunginosassa olla omat liikuntamahdollisuudet?, toteaa Paldanius.
Uusi halli ratkaisisi hänen mukaansa tilaongelman. Siitä tulisi tarpeeksi iso kaikille liikuntatiloja tarvitseville lauttasaarelaisille.
Lauttasaari
Nro 12 ? 1.4.2016
v ALARAAJAKIVUT
v ALASELKÄONGELMAT
v HIIRIKÄSI-OIREYHTYMÄ
K A LE VALA IN E N
v OLKAPÄÄOIREET
v NISKAKIVUT
v SKOLIOOSIN HOITO
ILPO KANKKUNEN
KALEVALAINEN JÄSENKORJAAJA
050 350 8432
www.varaaheti.fi/kalevalainen
KAUPUNGIN LEPPOISIN
BRUNSSI SU 3.4. KLO 11-16
JÄ S E N K OR J AUS
? M O D ER N I MOB IL IS A AT IOH O ITO ?
VÄINÖNPOIKA
5
Lauttasaarentie 37 A
00200 Helsinki
Casa Maren runsas ja ruokaisa brunssi sopii koko perheelle!
Muista myös suosituimmat klassikkoannoksemme,
joita tarjoilemme joka ma-ti klo 15 eteenpäin
mukavan edulliseen 14 euron hintaan.
Gyldenintie 6, 00200 Helsinki | p. 020 7424 260
www.ravintolacasamare.com
LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS
Markku Enström
LKV, alalla vuodesta 1988
0400 416 114
Matti Pulliainen
LKV, alalla vuodesta 1983
0400 451 121
Erkkerin kautta
uuteen asuntoon!
ASUNTOMYYNTI
ASUNTOVUOKRAUS
LIIKETILAT
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki
kulut).
Veli-Pekka Närhi
tj, alalla vuodesta 1994
63m² Kauppaneuvoksentie 17 D.
Huippupaikka aivan uuden ostoskeskuksen ja metroaseman vieressä!
Huoneisto sijaitsee ylimmän 4/4 kerroksen (ei hissiä) eteläpäädyssä. Kauniit
näkymät yli Punaisen Huvilan sekä
Lauttasaaren Kartanoon.
Muuttovalmis 3H, K, KPH + PARVEKE,
jossa lautalattiat, vaaleat seinät ja uusitut keittiö sekä kylpyhuone.
Kannattaa tutustua! Hp. 376.000 ?
0400 810 540
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy
Lauttasaarentie 4
00200 Helsinki
Puhelin (09) 682 4050
Fax (09) 6824 0530
Email: lkv@erkkeri.fi
www.erkkeri.fi
LKV
Suomen
kiinteistönvälittäjäliiton
jäsentoimisto
Lauttasaari
6
Nro 12 ? 1.4.2016
Somen suurimmat vaarat liittyvät kiusaamiseen ja vieraskontakteihin. Avoin keskustelu ja yhteiset pelisäännöt suojelevat lasta harmeilta.
Turvallisesti somessa
Digitaalisesta ympäristöstä on tullut osa arkipäiväistä elämäämme. Siihen liittyy kuitenkin myös
riskejä, joita varsinkaan lapset eivät välttämättä
tiedosta.
P
Teksti ja kuva Laura Sarpola
ajalahden koulul
la on kevään mit
taan puhuttu lasten
turvallisuudesta
sosiaalisessa mediassa. F-securen
mah
dollistama, sekä viestinnän
ammattilaisten, lauttasaarelaisen Inna-Pirjetta Lahden ja Aku
Varamäen tuottama koulutus oli
suunnattu alakouluikäisten vanhemmille.
Maaliskuun lopulla päättynyt
luentosarja keräsi satoja vanhem
pia keskustelemaan sosiaalisen
median riskeistä ja mahdollisuuksista. Nyt projektille toivotaan
jat
koa valtakunnallisessa mittakaavassa. He käyvät F-securen
kanssa lähiaikoina läpi luennoista
saamaansa palautetta ja miettivät
sen jatkototeutusta. Todennäköisesti he tekevät materiaalia nettiin,
mutta myös konsultoivat aiheesta useita eri tahoja, jotka voivat
jatkaa koulutusta omin päin. Tällaisia ovat esimerkiksi MLL, nettipoliisi, Mediakasvatusseura, joilla
on resursseja ja kiinnostusta kouluttaa aiheesta.
?Olemme saaneet vanhemmil-
ta todella positiivista palautetta.
Tavoitteenamme ei ole pelotella,
vaan käsitellä verkon vaaroja ja
sosiaalisen median haasteita realistisesti?, Lahti kertoo.
Kuten muihinkin riskejä si-
sältäviin asioihin, on sosiaalisen
median käytöstäkin helpompaa
keskustella lapsen kanssa ennen
kuin ongelmia ilmenee. Yksittäisiin sovelluksiin ja sivustoihin
tulisi tutustua viimeistään silloin,
kun lapset alkavat käyttää niitä.
?Vanhempien tulee olla lapsestaan sen verran kiinnostunut, että
kyselee tämän netin käytöstä. Internet on osa elinympäristöämme, ei mikään erillinen paikka
muusta kanssakäymisestä ja elämästä?, Lahti painottaa.
Mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän medioiden käyttöä tulisi seurata. Jos lapsi käyttää
internetiä valvomatta, ehtii hakukenttään kirjoittaa hetkessä mitä
tahansa.
?Ruutuajan asettaminen ei riitä.
Netissä on paljon sisältöä, joka on
tehty tahallaan lapsia kiinnostavaksi. Lastenohjelmistakin löytyy
parodioita, joissa kielenkäyttö ja
sisältö ei kuitenkaan ole lapselle
suunnattua?, Lahti selittää.
?
Vanhemman tulee
olla lapsestaan sen
verran kiinnostunut,
että kyselee tämän
netin käytöstä.
Edes esto-ohjelmat eivät ole
aukottomia, ja hämmentäviin sisäl
töihin voi törmätä todella helposti.
Esimerkiksi pornografista sisältöä
voi lävähtää silmille ilman, että
lapsi itse on etsinyt sitä. Kotona
tulisikin pyrkiä rakentamaan ilmapiiri, jossa lapsi tietää kuinka
toimia.
?Jos lapsi kykenee puhumaan
vanhemmilleen asiasta, ei synny
kierrettä, jossa hämmentynyt lapsi pelkää myös vanhemman reaktiota?, Lahti ohjeistaa.
Vaikka opintosuunnitelmat huomioivat digitalisaa
tion tulevaisuudessa entistä katta
vammin, on vanhempien vastuulla
varmistaa, että lapsi osaa toimia
siellä. Suurimmat riskit liittyvät
kiusaamiseen ja vieraskontakteihin.
?Lapsen tulisi oppia tiedostamaan, milloin hän on sellaisessa
palvelussa, jonne voi kirjautua
kuka tahansa?, Lahti neuvoo.
Yhteisten pelisääntöjen sopiminen on avainasemassa. Myös
medialukutaitoa kannattaa kehittää, sillä esimerkiksi mainontaa
on entistä vaikeampaa erottaa
muista mediasisällöistä.
?Lapsen harkintakyky on lap
sen harkintakyky, myös sosiaalisessa mediassa?, Lahti tiivistää.
Lahti muistuttaa, että verkossakin aikuiset näyttävät esimerkkiä omalla käytöksellään.
Ai
kuisiltakin tuntuu kuitenkin
unohtuvan, että netissä kirjoitettu on aivan yhtä totta kuin kasvotusten sanottu.
?Nettikeskustelun sävy ja konkreettinen kielenkäyttö ovat aikuisten toimesta välillä aivan luokatonta seurattavaa. Somen keskustelukulttuuri välittyy lapsille
meidän kauttamme. Siinä on valtava vastuu?, Lahti huomauttaa.
Hän ohjeistaa myös puntaroimaan, millaista sisältöä aikuiset
itse julkaisevat sosiaalisessa mediassa. Verkossakin vanhemman
rooli olisi toimia vanhempana
lapselleen.
Lahti ei kuitenkaan halua
liioitella sosiaalisen median vaaroja. Riskeistä huolimatta digitaaliset ympäristöt tarjoavat lukuisia
mahdollisuuksia, sosiaalisia suhteita ja onnistumisen kokemuksia. Ihmiset saavat jakaa asioitaan
ja osaamistaan laajoillekin joukoille.
?Sulkemalla lapsensa sen maailman ulkopuolelle tulee rajulla kädellä rajoittaneeksi lapsen
mahdollisuuksia menestyä. Kun
nykyiset alakoululaiset hakevat tu
levaisuudessa töitä, ei kukaan enää
lue perinteisiä työhakemuksia! Taidot, joita digitaalisessa ympäristössä kehittyy ovat taitoja, joita lapset
tarvitsevat tässä yhteiskunnassa
ja jokapäiväisessä elämässä?, hän
muistuttaa.
Nro 12 ? 1.4.2016
Lauttasaari
7
Vesille!
Tervetuloa rakentamaan
Lauttasaaren yhteisöä!
Lauttasaari Yhdessä projektin 2. työpaja 8.4. klo 13.00 ? 15.30 työpajan
Lauttasaaren alueen asukkaille sekä palveluja tarjoaville yrityksille ja
yhteisöille. Työpaja kokoontuu Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa
Edellisessä työpajassa saimme koottua seuraavia Lauttasaarta koskevia
asioita: Lauttasaaren yhteisön ominaispiirteitä, millaista on Lauttasaarelainen yksinäisyys, Lauttasaaren yhteisön kehittämisajatuksia mm. Naapuruuspiirin perustaminen, Kulttuurikeskus Sähinän ja Laru-barometrin hyödyntämistä. Työpajassa esitettiin toive eri toimijoiden konkreettista yhteistyötä
enemmän ja vähemmän eri siiloissa toimimista.
Seuraavan työpajan tavoite on luoda perusta Laru Olohuoneen toiminnalle, jossa käytämme jo hyväksi koettua Naapuruuspiiri alustaa,
mutta kehitämme toiminnan meidän näköiseksi. Ilmoittaudu mukaan,
sinulle varmasti löytyy oma rooli. Tarvitsemme ennakkoluulottomasti
ajattelevia kaikenikäisiä mukaan.
Tämä kutsu koskee juuri Sinua; lauttasaarelainen asukas, nuori opiskelija,
perheen äiti/isä ja seniori ja ikäihminen, tule mukaan ja kerro missä roolissa
sinä haluaisit olla mukana vaikuttamassa.
Lauttasaarelainen yrittäjä, toivomme, että olisit mukana ja ennakkoluulottomasti kehittämässä alueen toimintaa.
Olemme ottaneet sydämen asiaksi Yhdessä projektissa, että jokaisen työpanos on tärkeä.
Tervetuloa perjantaina 8.4. klo 13.00. Jos et kuitenkaan pääse paikan
päälle, voit tuoda toiveesi esiin myös lähettämällä viestisi siru.hannula@evl.fi
Pyydän ilmoittautumisia puhelimitse tai sähköpostilla viimeistään 6.4. mennessä.
Tervetuloa mukaan!
Yhteystiedot ja ilmoittautuminen: projektivastaava Siru Hannula
(09) 2340 4321, 050 380 3529, siru.hannula@evl.fi
Lauttasaaren seurakunta, Myllykallionrinne 1,00200 Helsinki
Lauttasaari.fi
? Tutustu uusittuun sivustoon!
? Larun uutiset ja tapahtumat
? Lue Lauttasaari-lehti netissä
? Paljon ajankohtaista Laru-tietoa!
Koivusaaren asemakaava
valmisteilla
Asemakaavavaiheessa Koivusaaren suunnittelu
jatkuu Koivusaaren osayleiskaavassa määritellyn kokonaisuuden puitteissa. Suunnittelun
tavoitteena on mahdollistaa uuden asunto- ja
työpaikka-alueen rakentaminen Koivusaareen
uuden metroaseman ympärille.
Kevätmarkkinat
tulevat taas!
Perinteiset kevätmarkkinat
Pajalahden kentän ympäristössä
la 16.4. klo 10-18 ja
su 17.4. klo 10-16.
Markkinapaikkatiedustelut Jorma
Teräskallio puh. 050 566 7075
ja kirpputoripaikat Anette Glantz
puh. 050 336 3035.
Mukana myös Tivoli Seiterä.
www.pj.? | Museokatu 34
LVIS Huolto
Korjaus
Päivystys
Vuokrataan kalustettuja asuntoja
vesivahingon ja remontin ajaksi
osoitteessa Lauttasaarentie 3.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä
4.4.?22.4.2016.:
? Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10A
? info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2
(pienoismalli täällä)
? kaupunkisuunnitteluvirastossa,
Kansakoulukatu 3, 1. krs
? www.hel.fi/suunnitelmat
Keskustelutilaisuus ti 12.4.2016 klo 18?20 Lauttasaaren yhteiskoulun
auditoriossa, Isokaari 19
Mielipiteet viimeistään 25.4.2016
Lisätietoja
projektipäällikkö Mikko Reinikainen,
p. 310 37206
Rauhallisia unia toivottaa
SEASIDEROOMS
Martti Holopainen
www.seasiderooms.fi Puh. 0400 404 797
8
Lauttasaari
Nro 12 ? 1.4.2016
Algoth Niska - pirtu
kanisterikunin
Algoth Niska oli aito saaristolaislaislapsi, josta
kieltolain aikaan sukeutui yksi Suomen tunnetuimmista pirtutrokareista. Hän myi Lauttasaaren rannoilla viinaa hyvällä voitolla.
Teksti Hilkka Kotkamaa
K
un Lohiapa
janlahtea ra
kennetaan,
sinne
on
ehkä tulossa yleinen
jalankulkuväylä, joka kantaa nimeä Algoth
Niskan kaari. Vattuniemenkujan päähän tulisi myös hänen
nimeään kantava laituri. Ehdotuksen on tehnyt Helsingin kaupunginmuseo, ja nimet ovat kulkeneet jo jonkin aikaa mukana
kaupunkisuunnittelulautakunnan Lohiapajanlahden asemakaavasuunnitelmassa.
Kieltolakia kesti vuodesta 1919
aina vuoteen 1932. Noiden 13
vuoden aikana salakuljetus ehti tulla laajaksi liiketoiminnaksi.
Siinä oli mukana suuri määrä kanisterikuninkaita, pirtutrokareita, kätkijöitä, kuljettajia ja myyjiä. Jälkipolville koko porukka
ruu
miillistuu pitkälti yhteen
mieheen Algoth Niskaan (18881954). Salakuljetuksen hajanaista
ja salamyhkäistä historiaa kasatessa on onni, että kapteeni Niska
kirjoitti kieltolain ajastaan kirjan
Mina äventyr - Seikkailujani. Siitä
on otettu muutama vuosi sitten
uusintapainoksia, koska kirja oli
käymässä divareissa vain hintavaksi harvinaisuudeksi.
Algoth Niskalla oli rohkeutta,
liikemiesvaistoa ja energiaa ryhtyä auttamaan janoisia suomalaisia. Kieltolaki oli monelle epäoikeudenmukaiseksi koettu laki. Niskan
liiketoimet käynnistyivät vanhalla
Karolinalla. 2-sylinterisellä moottoriveneellä oli kaunis nimi, mutta
todellisuudessa se oli vanha rumilus, sillä ulkonäön piti suojella
sitä ?tullin inhottavilta äijiltä?.
Aluksella saattoi lähteä liikematkalle myös päiväsaikaan. Sen
kotisatamia olivat Hakaniemen
laituri, Pohjoissataman Tervasaari ja mutkikkaat suojaisat Espoon
rannat. Myös Lauttasaari, erityisesti Hattujen saariryhmä, oli oivallinen pirtun rantautumispaikka, varsinkin kun Lauttasaari oli
tuohon aikaan vielä saari, jonne
rakennettiin silta vasta 1936.
Ruttuisen kaunottaren upottua Espoon edustalla Niska
hankki pienen, nopealiikkeisen
mahonkipintaisen 4-sylinterisen
Kickanin. Sen uumeniin mahtui
9 000 litraa pirtua. Kickanilla pääsi
vikkelästi tullimiehiä pakoon, mutta
säkkeihin piilotettuja kanistereita
ei alukseen mahtunut tarpeeksi
tuottoisan bisneksen kannalta. Siksi
seuraava vene oli jo 8-sylinterinen
Flyer, jonka nopeus oli 21 solmua.
Algoth Niska perheineen Viiipurissa vuonna 1896.
Jämäkkä alus mahdollisti entistä pitemmät pirtunhakumatkat ja
niinpä liiketoiminta laajeni Tallinnaan, Haapsaluun ja Riigaan. Sillä
Niska pakeni erään kerran täydellä lastilla tullimiehiä niin, että
Helsingin Sanomat saivat repäistä
otsikon Ankara merisota Suomen
lahdella. Ja kanisterit saatiin siirrettyä sisävesiproomuun janoisten savolaisten elämän juhlistamiseksi.
Niskan liiketoiminta laajeni, alukset suurenivat ja ha-
kumatkat pitenivät Hampuriin
saakka, jopa vieläkin kauemmaksi. Myös riskit suurenivat ja matkoilla oli uhmattava pimeyttä,
kylmyyttä ja myrskyjä. Salakuljettajien hermot vaativat entistä
suurempia alkoholimääriä voidakseen rentoutua. Niskasta oli
tulossa sen verran suuri julkkis,
että poliisitkin tunnistivat hänet.
Se oli huono juttu. ?
Niskan, kuten muidenkin pirtun salakuljettajien, liiketoimintaa auttoivat monet seikat. Heitä
suojeltiin, koska kieltolaki ei ollut mieluisa laki, kuljetus antoi
tienistimahdollisuuksia
laajalti
muuten köyhässä saaristossa, ja
myös saaristolaisten vuosisatainen
viha tullilaitosta kohtaan helpotti
asenteita. Avusta ja suojelusta sai
tietysti kanistereita palkkioksi. ?
Niskan mielikuvitus oli rajaton.
Joskus hän huijasi tullimiehiä tekeytymällä saksalaiseksi tai tyhmäksi kalastajaksi. Joskus hän sai
jopa tullimiehet hinaamaan muka
rikkoutunutta venettään rantaan.
Asiaan kuuluu, että hinatun aluk-
Pikku-Algoth vuonna 1906.
sen perässä uiskenteli suuria torpedoita täynnä pirtukanistereita.
Tullimiehetkin kehittivät työtapojaan. Lopuksi rosvot ja poliisit
tulivat niin tutuiksi, että he pitivät
yhteiset juhlat. Niska hankki tietysti asianmukaiset juomiset.
Algoth Niska käyttää varmasti värikästä liioittelua kertoessaan kirjassaan hurjista seikkailuistaan, mutta niinhän suuret
taiteilijat tapaavat tehdä. Huumoria hän ei unohda edes vankisellissä, josta hän antaa kuitenkin
kuivakkaita kuvauksia. ?Nyt meidät on löydetty?, sanoivat trokarit
kerran ja se oli Niskan mukaan
sama lause, jonka intiaanit sanoivat Kolumbuksen rantautuessa
Amerikkaan.
Niska korosti moneen kertaan,
että pirtulla tienatut rahat eivät
ole helppoa rahaa. Hänestä olisi
ollut mukavampi leikkailla kuponkeja kotihellan lämmössä kuin pelätä poliisia tuulisessa, kylmässä ja
pimeässä saaristossa. Aurinkoinen
säähän oli pirtunkuljettajan painajainen.
Alukset, liikekumppanit ja maisemat vaihtuvat. Myös onni vaihteli. Elämä oli välillä nättejä tyttöjä, hauskoja juhlia, musiikkia,
tanssia ja runsaita tuloja. Mutta
se oli myös pelkoa, kurjia työoloja ja lopulta pidätyksiä ja linnassa
istumista.
Algoth Niska oli mitä ilmeisimmin hyvä salakuljettaja, jota jopa
tullimiehet ihailivat, mutta hän
oli myös oiva tarinaniskijä. Historia ja seikkailukertomukset kiehtovat kaikkina aikoina.
Nro 12 ? 1.4.2016
Lauttasaari
utrokarista
nkaaksi
9
Juutalaisten pelastaja
ja Dannyn isoisä
Algoth Niska oli aito helsinkiläinen saariston lapsi. Hän harrasti
nuorena jalkapalloa ja posliininmaalausta ja oli molemmissa hyvin
taitava. Hän ajautui hurjan luontonsa vuoksi moniin seikkailuihin.
Salakuljetuksen päätyttyä hän ryhtyi kuljettamaan juutalaisia pakolaisia karkuun natsi-Saksasta. Hän pelasti todistettavasti 150
henkeä joutumasta kaasukammioon. Niska rahoitti toimintansa
myymällä rikkaille Berliinin juutalaisille väärennettyjä passeja
kimpassa liikemies Frederik Joffin kanssa.
Sodan jälkeen hän suunnitteli maailmanympäripurjehdusta
17-metrisellä jahdillaan. Purjehdus ei päässyt lopulta Kööpenhaminaa pitemmälle, koska Niska kärähti tupakan salakuljetuksesta. Häntä jahtasivat tullimiehet, poliisi, velkojat ja Gestapo. Näistä
asioista hän kirjoitti vuonna 1953 kirjan Över gröna gränser. Vuonna 1888 syntynyt Niska kuoli vuonna 1954, rutiköyhänä. Hautajaisissa oli myös komea juutalaisten tervehdys. Merivartioston miehet muistelevat vieläkin hauskaa ja sydämellistä kanisterikuningasta. Hän oli kuulemma lajissaan ainoa, joka järjesti tullimiehille
pirtujuhlat. ?
Algoth Niskan sukua voi jäljittää prahalaisen kapellimestarin
tyttäreen Magda Aufrichtigiin, joka herätti vuosisadan Helsingissä huomiota poikkeuksellisen kauniilla äänellään Svenska Teaternissa. Hän meni naimisiin Algoth Niskan kanssa. Liitosta syntyi tytär, Magda hänkin, joka ihastutti Porin teatterissa loistavalla
musikaalisuudellaan. Magda avioitui liikemies Pekka Lipsasen
kanssa. Heidän vanhin poikansa sai nimen Ilkka Johannes. Pojan
geeneissä ilmeni musikaalisuuden, seikkailumielen ja liikemiesvaiston oiva sekoitus, ilmiö jonka tunnemme nimellä Danny.
Kieltolain kumouksen
vuosipäivä
Algoth Niska oli saariston kasvatti ja Suomen pirtusalakuljetuksen kuningas.
Kieltolaki (1919-32) astui voimaan pian 85 vuotta sitten 1.6.1919.
Laki kielsi kaikki kaksi tilavuusprosenttia etyylialkoholia ylittävät
juomat, mikäli ne eivät olleet denaturoituja. Väkevämpien juomien
maahantuonti, käyttö ja myynti olivat kiellettyjä muihin paitsi lääkinnällisiin, tieteellisiin tai teknisiin tarkoituksiin. Myös kirkkoviini oli kiellosta vapaa.
Kieltolaki kumottiin kansanäänestyksen tuloksena vuonna
1932. Alkoholipolitiikkamme jännittävin ja ristiriitaisin ajanjakso siirtyi historiaan päivämäärällä, joka on tuttu numerosarja
543210. Päätöksen mukaan pitkäripainen monopoliliike aukesi
kaikissa Suomen kaupungeissa sekä Rovaniemen kauppalassa 5.
huhtikuuta vuonna -32 kello 10.
Salakuljetuksen määristä ei tietenkään ole tehty tilastoa, mutta
poliisin haaviin jäi esimerkiksi vuonna 1931 yli miljoona litraa pirtua. Takavarikkoon arvioitiin joutuneen noin kymmenen prosenttia tavarasta. Tilastot ovat hataria, mutta onneksi pirtuajalta on
runsaasti kansan suussa kiertäviä tarinoita, muisteluksia Niskan
kirjan tapaan ja tallennettuja haastatteluja.
10
Lauttasaari
Nro 12 ? 1.4.2016
Rannoilla nukkujat
Pitkin Lauttasaaren rantoja makaa yksinäisiä veneitä siellä
täällä. Onko ne tuotu talvilepoon vai ovatko ne omistajiensa
hylkäämiä, tarpeettomiksi käyneitä vanhoja aaltojen sotureita?
Teksti Katja Pesonen Kuvat Seppo Helminen
Vene Länsilahden pohjukassa.
Vene Itälahdessa.
Vene moottoreineen on lojunut Riihilahden rannalla vuosia.
Takaniemenlahteen talvella ajelehtinut vene.
FAKTA
Tämä vene on ollut vuosia Särkiniemessä Länsilahden puolella, jossa on useita
hylättyjä veneitä.
Veneitä on säilytettävä niille tarkoitetuilla alueilla, ei vapaasti rantakallioilla.
Säilytyspaikkoja löytyy niin Lauttasaaresta kuin ympäri Helsinkiä ja niitä
ylläpitävät sekä Helsingin kaupunki että lukuisat veneseurat. Liikuntavirasto
käy tutkimassa kaikki hylätyiltä näyttävät veneet ja jos niitä ei ole venekauden
alkaessa viety sijoiltaan pois, virasto takavarikoi ne. Hyväkuntoiset veneet
myydään yleensä venehuutokaupassa, josta paatin voi saada itselleen jopa
muutamalla kympillä. Hylätyistä veneistä voi ottaa yhteyttä liikuntaviraston
numeroon 09 310 8771.