• PIKAÖLJYNVAIHTO O Vaihdamme autoosi Castrol-öljyt ilman ajanvarausta. Puheluiden hinnat lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 1,48 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 16,56 snt/min Huollamme ja korjaamme kaikki merkit Teollisuustie 12 B I 96320 Rovaniemi I p. 020 792 0400 | aukioloajat: ma-pe klo 8-17 I www.polarrengas.fi 13 31.3.2011 VIIKKO Levikki 52 000 joka viikko! www.lappilainen.fi 19. VUOSIKERTA KAIKKI POIS! LOPPUUNMYYNTI KAIKKI KAIKKI POIS! -15% -50% Varastotie 2, Rovaniemi p. 040 1591235/040 1591234 AVOINNA: ark. 10-17.30, la 10-15, su suljettu JOPA
• 2 LEVIKKI 52 000 JOKA VIIKKO. TORSTAISIN. LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi utsjoki inari enontekiö muonio viikko 13 kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello salla rovaniemi kemijärvi ylitornio tornio keminmaa kemi 31.03.2011 P Ä Ä K I R J O I T U S | Timo Rehtonen Apo rakentaa lumilinnaa Kemijoen jäälle. tervola ranua simo posio www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä U N S K I N PA N KO LTA Unto Matinlompolo Oikosulussa Alkoholin vaikutuksia kansantalouteen on tutkittu monelta kantilta. Eräs havainto on, että sitä on myytävä ja juotettava, että saadaan rahaa, jolla juojia sitten kuntoutetaan, että he pystyvät juomaan taas lisää. Ja on saatu selville, että naisissakin on nykyisin paljon kovia ryyppymiehiä. Lisäksi olutkin on nykyisin niin halpaa, että on suoranaista tuhlausta olla selvin päin. Lähes huomiotta on jäänyt humalaisuuden kansanomainen tutkiminen. Kun ihminen on riittävän humalassa, saa maan vetovoima yliotteen. Tämä konttaa ja vielä hiukan juotuaan ryömii ja viimein pysähtyy kokonaan. Tämä on ihmisen alkukantaista vaistoa säädellä korkeuttaan ja nopeuttaan kuntonsa mukaisesti. Jos täysin tukossa oleva ihminen pystyisi juoksemaan, olisivat häneen kohdistuvat riskit ratkaisevasti suuremmat kuin maassa makaavan kollegansa. Tämän voinee jokainen luita naulaava lääkäri vahvistaa. Evoluutioteorian mukaisesti ovat juoksevat umpihumalaiset törmänneet sukupuuttoon. Fysiikan lakien vastainen pystyssä pysyminen tukossa olevalla on harvinaista ja johtuu siitä, että on sammuttu pystyyn. Entä sitten muisti? Ihmisen vajottua yhä syvemmälle humalaan, hänen käytöksensä voi mennä kehnoksi. Hän voi alkaa keskustelemaan vaikkapa sukupuoliasioista täysin selvälle ja hienolle minkkistoolaiselle vanhalle rouvalle, joka puolestaan joutuu korjaamaan järkytystään tanakalla naukulla konjakkia. Tällaisten asioiden muistelu ei tunnu juojasta hyvältä, kun aamu viimein kalpenee. Siksi häneltä meneekin muisti ja niitä hetkiä joita ei muista, ei tarvitse unohtaa. Mutta mitä ihmisen päässä noissa vaiheissa liikkuu? Kuten tiedämme, toimivat aivomme ratkaisevasti sähköllä. Ja kun viina menee kuulemma päähän ja kun se on märkää, aiheuttaa se päämuuntajassa oikosulkuja, jotka liikuttavat ihmistä siten ja täten. Oikosulussa harhaileva ihminen tekee lähes mitä sattuu. Kääntyy vasemman sijasta oikealle, voi virtsata yleisellä paikalla (sakko 20 ), ja pidätyskykyrajoitteisena muistella vielä muistinsa menettäneenäkin sellaisia asioita, joita ei ole edes tapahtunut. Ihmisiä Tässä lehdessä on paljon kuvia ihmisistä, mikä johtuu osaltaan huhtikuun poliittisen kisan lähestymisestä. Lehti, jonka tulot koostuvat mainoksista, tervehtii tietysti ilolla tätä poliittisten kasvojen paljoutta sivuillaan. Vaalimainosten määrä osoittanee sen, että Lappilainen alkaa löytää asemansa lappilaisessa mediakentässä. Uskotaan siis lehden tavoittavan lukijoita. Sivuilla on muutenkin paljon kuvia ihmisistä, onhan kevät ja ihmiset ovat lähteneet liikkeelle. Tämä tulee esille muun muassa Eeva-Maija Pietilän raportista joelta, jonka jääkannella voi harrastaa yllättävän monia asioita. Uutisissa palataan muun muassa viimeviikkoiseen aiheeseen Rovaniemen lastenkotien lakkauttamissuunnitelmista. Vaikka virkamiehet asiaa valmistelevatkin, poliitikot eivät ole halukkaita lopettamaan lastenkotien toimintaa. Tämä ilmeni kyselyssä. Mukana on myös Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Niemisen Lappilaiselle antama erikoishaastattelu, jonka sisältö liittyy Rovaniemen Palloseuran viimeisimpiin seikkailuihin. Mutta kuten nyt on ilmennyt: ei suinkaan viimeisiin seikkailuihin. timo.rehtonen@lappilainen.fi K U V A - A R V O I T U S | Missä päin Lappia? Missä oheinen kuva on otettu? Osallistu kilpailuun lähettämällä vastauksesi tekstiviestillä numeroon 173322. Viestin pitää alkaa LAPPI KUVA, sen jälkeen välilyönti ja vastaus. Esimerkkiviesti: LAPPI KUVA Inarin kauppa. Tekstiviestin hinta on 1 euro/ viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Palkintona arvomme oikein vastanneiden kesken Suomen puolesta Hybridi median (2 DVD levyä ja Suomen Puolesta-kirja, arvoltaan 22 euroa). Olet mukana arvonnassa, kun lähetät oikean vastauksen 11.4. mennessä. Viimeksi (vko 11/2011) kuva oli Sallasta. Palkinto lähetetään Kaisa Korkeasalolle.
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi 3 Hemmo Koskiniemi eduskuntaan ME SEN TEEMME !! Suomi on upotettu syvälle EU:n rakenteisiin ja päätösvalta on luovutettu kasvottomalle byrokratialle. Lapin luonnonrikkaudet; marjat, malmit, metsät, energian hyödyntää kansainväliset yhtiöt ja kuljettaa ne jalostamattomana maailmalle. Kemijärven kannattava sellutehdas on lakkautettu ja arvokas Sokli malmio viedään Venäjälle. Vanhat puolueet ovat iskeneet kiilan suomalaisen yhteyskunnan sisään syrjäyttämällä suuren osan kansalaisia työttömyyteen ja toimeentulon nöyryyttävään "luukuttamiseen". Poliittinen korruptio rehottaa ja rahan valta puhuu kansanedustajien äänellä. Pahinta kansan etujen kannalta on se, että poikamme ovat sodassa Afganistanissa ja suomalaisten verovaroilla maksetaan Kreikan ja kohta muidenkin maiden sosiaaliturvaa, koulutusta ja eläkkeitä. Keskusta - Kokoomus hallitus on polvillaan EU:n edessä ja merkkauttaa perustuslakiin EU:n liittovaltion tunnuksia. Maahanmuutto on myös ryöstäytymässä käsistä ja huomattava osa muuttajista tulee Suomeen järjestäytyneen ihmiskaupan välityksellä. Suomesta ei saa tehdä maata, jossa etniset ryhmät uhkaavat kantaväestön turvallisuutta, sosiaaliturvaa, kulttuuria ja kansallisia etuja. Suomi kuuluu suomalaisille ja täällä on elettävä omaksumamme elämäntavan ehdoilla. Lapin luonto luo kaikille suomalaisille upean paikan virkistäytymiseen ja antaa uusiutuvaa tuuli-, bio-, maa- ja vesienergiaa koko maahan. Lapilla on kaikki mahdollisuudet menestyä, jos koko maa tukee sen kehitystä. Em- Lapin perusÄSSÄ me halua alistua osaksi EU:n siirtomaapolitiikkaa. Eduskuntavaaleissa 17.4. 2011 esitetään ROTESTI ja annetaan Suomelle ja Lapille uusi suunta. Lappi tarvitsee perussuomalaisen kansanedustajan ja olen siihen työhön valmis. Annamme uuden suunnan Suomelle ja Lapille ! Hemmo Koskiniemi Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Lapin maakuntavaltuutettu Perussuomalaiset 35 TEESIT LAPILLE Lapin tulevaisuus perustuu huolenpitoon paikallisen väestön eduista ja oikeuksista Lappia on kehitettävä demokraattisena ja avoimena yhteisönä niin, että sen oma päätöksenteko ja autonomia vahvistuu. Lapin luonnonvarojen hyväksikäyttö on ajoitettava ja mitoitettava, niin että kantaväestön työvoiman käyttö on ensisijaista Lappiin on muodostettava; kaivosteollisuuteen, tuuli- ja bioenergiaan, arktiseen kulttuuriin sekä elämysmatkailuun perustuva toisistaan hyötyvä yhteisöverkosto Lapin yliopisto on uudistettava Barentsin yliopistoksi, jonka ylläpitoon osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä Lappi on varustettava supernopeilla tietoliikenneyhteyksillä ja peruspalvelujen tuottamiseen on luotava palvelumarkkinat Tuuli-, bio- aurinko- ja vesivoimapotentiaali on otettava energiakäyttöön. Uraanikaivokset ja ydinvoima ei sovi Lapin tulevaisuuteen Lapin halki Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen on rakennettava Jäämeren rautatie palvelemaan henkilö- ja tavara liikennettä Soklin arvokkaat malmit fosfaatti, niobi, tantaali, palatina ja kupari on jatkojalostettava Suomessa ja niitä ei saa viedä Venäjälle. Teollisen matkailun kehittäminen tulee tapahtua luonnon rajat ja sietokyky ymmärtäen sekä paikallisen väestön elinkeinot huomioiden Palvelut ja asuminen tulee taata syrjäkylillä verohelpotusten ja tulonsiirtojen avulla. Cafe ROTESTI vaaliauto: Lapinjätkä - Maisterisjätkä Lappilaiset tykkäävät Timo Soinin suorapuheisuudesta ja reilusta avoimesta olemuksesta. Soini on hyväksytty jätkäsakkiin, vaikka maisterismiehiä onkin. Soini käy keväisin Lapin piirin piirikokouksessa ja tässä hän esiintyy Rovaniemen Lordin aukiolla. Ke Ke To To Pe La La Ti Ke Ke To 30.3. klo 11-13 Pellon Toriparkki 30.3. klo 15-17 Kolarin Sale piha 31.3. klo 11-13. Kittilän S-marketin piha 31.3. klo 15-17 Muonio S-marketin piha 1.4. klo 11-13 Enontekiö Hetta Jussan Tupa 2.4. klo 11-14 Ivalon S-marketin piha 2.4. klo 16-18 Kaamasen kylä 5.4. klo 11-14 Sodankylä S -Marketin piha 6.4. klo 11-14 Savukoski Lyytin puoti 6.4. klo 15-17 Pelkosennien kyläkeskus 7.4. klo 18 Värriön kyläpaneeli Pe 8.4. klo 11-14 Kemijärven Taivaantulet Pe 9.4. klo 11- 14 Sallan kyläkeskus Ti 13.4. klo 12-15 Kemin Kauppatori Pe 15.4. klo 12-15 Rovaniemi Lordin aukio La 16.4. klo 11-16 Rovaniemi Lordin aukio Su 17.4. VAALIPÄIVÄ Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Kuka ihmeen Hemmo!? Olen viiskymppinen aito Lapin mies parhaassa iässä. Eduskuntavaaleissa olen ehdokkaana siksi, että haluan omalla toiminnallani edistää perussuomalaisia arvoja, joista tärkein on suomalaisen elämäntavan ja itsenäisyyden säilyttäminen. Olen opiskellut Tampereen yliopistossa mm. kunnallishallintoa ja työvoimaoppia. Työurani sisältää erilaisia kolmannen sektorin kehitys- ja työllisyyshankkeita. Erikoisosaamistani ovat työvoimahallinto ja työllisyyspolitiikka, kunnallishallinto, sosiaaliset yritykset, projektien rahoitus ja johtaminen sekä Barents ­yhteistyö. Harrastan valokuvausta, blogikirjoittelua, verkkokalastusta jään alta, murtomaahiihtoa, vaellusta sekä moottorikelkkailua ja mökkeilyä. Vienan Karjala on myös kiinnostuksen kohteeni. Olen Rovaniemen perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Lapin maakuntavaltuuston jäsen. Minut löydät netistä seuraavilta sivuilta: www.hemmo.koskiniemi.ehdolla.fi http://suomenmarjanpoimijat.kotisivukone.com www.hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi hemmo.koskiniemi@gmail.com Ota reilusti yhteyttä ! Esa Olkoniemi vaalipalikkö Lapin kylätoiminnan aktiivi Esa Olkoniemi toimii tukiryhmän vaalipäällikkönä. Esan olen oppinut tuntemaan Lapin kylähankkeiden kautta idearikkaana ja alati uusia visioita heittävänä kaverina. Silloin kun tunnelma lopahtaa Esa kaivaa esille mandoliinin ja laulaa vaikkapa "Juokse Sinä humma, kun taivas on niin tumma.." Ja taas porukat menee.... Oskari Autti tukiryhmän puheenjohtaja Rovaniemen kaupunginvaltuutettu Oskari Autti toimii tukiryhmäni puheenjohtajana. Oskari on aktiivinen kunnallispolitiikko ja armoton tarinankertoja. Auttin suku on kuuluisaa lappilaista taistelusukua ja Oskari on eräänlainen oppi-isä meille nuoremmille. Molemmat olemme kotoisin Vanttausjärven kylästä ja nyt toivotaan, että tästä syrjäkylästä saataisiin perussuomalainen kansanedustaja. Kiitos Oskarille ja koko tukiryhmälle luottamuksesta. etää! Kyllä kansa ti
• LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi 5 Norwegian aloittaa lennot Rovaniemeltä Helsinkiin Rovaniemelle saadaan uutta tarjontaa lentoliikenteeseen, kun norjalainen lentoyhtiö Norwegian aloittaa torstaina 31. maaliskuuta reittilennot Rovaniemeltä Helsinkiin. Myös Oulusta aloitetaan lennot samana päivänä. Norwegian on lentänyt jo lähes vuoden ajan Helsingistä Tukholmaan ja Osloon. Maaliskuun lopussa yhtiö laajentaa reittivalikoimaansa Suomen sisäisillä lentomarkkinoilla aloittamalla lennot Rovaniemelle ja Ouluun. ­ Uusi reitti tukee Rovaniemen lentokentän asemaa koko Lapin matkailun solmukohtana, toteaa Sanna Kortelainen Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:stä, joka on ollut sopimusosapuoli uuden reitin avaamisessa ja markkinoinnissa. Yritys on neuvotellut Norwegianin kanssa Rovaniemen reitin avaamisesta jo viime syksystä lähtien. ­ Olemme todella iloisia siitä, että voimme nyt tarjota sekä matkailuyrityksillemme että alueen muillekin elinkeinoille paremmat edellytykset kaupankäyntiin, sanoo Sanna Kortelainen. Myös Rovaniemen Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Juha Seppälä pitää lentojen lisätarjontaa erittäin tervetulleena kaupungin elinkeinoelämän näkökulmasta. ­ Meillä käy paljon yritysvieraita eri puolilta Suomea ja maailmaa. On helpompi saada yhteistyökumppaneita vierailemaan Rovaniemellä paikan päällä, kun on tarjolla enemmän reittivalikoimia ja kilpailukykyisiä hintoja, sanoo Seppälä. Ajassa Kansainvälisen sotateollisuuden lennokkitestit loppuivat, siviilihanke tulossa Robonic Oy teki lennokkitestauksia Kemijärven Ketolan lentokentällä vielä vuosi sitten. Sittemmin testaukset ovat yllättäen päättyneet. Teksti: Sven Pahajoki Robonic Oy:n omistaa ranskalaiskonserni Sagem Défense Sécurité, joka kuuluu Safran Groupiin. Yhtiö testaa yrityksille ja eri maiden armeijoille myytäväksi tarkoitettuja miehittämättömiä ilma-aluksia, niiden laitteistoja ja tiedustelulaitteita. Viime kesänä ei testauksia enää tehty. Lappilaisen saamien tietojen mukaan testauksien loppumisen syynä oli liika julkisuus. Kemijärven sivistystoimenjohtaja Juha Narkilahti ei ole samaa mieltä. ­ Uskon, että testaustoiminnan hiipumisen syy on ollut taantuma. Projektipäällikkö Jari Nykänen selittää Robonicin testauksien olevan yhtiön omaa toimintaa, vaikka projektit ovat mahdollistaneet toiminnan. ­ Julkisuudessa tuntuu menevän tässä "UAS-maailmassa" olevat asiat sekaisin, eli me emme siis ole missään tekemisissä Robonicin tai UAStestaustoiminnan kanssa. Se on Robonicin liiketoimintaa ja me olemme Kemijärven kaupungin palkkalistoilla. Huhtikuussa loppuva projekti on alkanut vuoden 2009 alussa ja sen taustalla on kaksi EU -rahoitushanketta. Kokonaisrahoitus on ollut noin 600 000 euroa, josta kaupungin osuus on ollut noin 10 % eli noin 60 000 euroa. UAS-koulutusprojektilla on rakennettu koulutusohjelmia ja koulutusympäristöä UAS-laitteiden lennättäjille ja laitteiden tuottaman tiedon loppukäyttäjille. hoituksessa tulee olemaan 15 %. Käynnistyvä lennättäjien koulutus tulee työllistämään aluksi 5­8 henkeä, kertoo Jari Nykänen. Jatkossa on aikomus kehittää lennättäjäkoulutus ammatilliseksi koulutukseksi. Jari Nykäsen mukaan loppukäyttäjiä on koulutettavana esimerkiksi sisäasiainministeriön alla jopa yli 2000 henkeä, joten sekin koulutus tulee työllistämään käynnistyttyään noin 8-12 henkeä. ­ Olemme nyt päättyvän projektin aikana valmistelleet koulutusympäristöä hankkimalla UAS-laitteita. Meillä on kolme erilaista laitteistoa, laitteet ovat niin sanottuja mini-UAS -laitteita, ne on tarkoitettu siviilimaailman käyttöön. Laitteiden siviilikäyttöä hidastaa se, että niillä operointia varten ei ole vielä ilmailumääräyksiä, mutta Nykäsen mukaan toiminta on kuitenkin jo mahdollista. ­ Hankkimamme laitteet ovat Kemijärven kaupungin omistamia, ja ensi kesänä niitä tullaan tarjoamaan kaupungin erilaisiin tehtäviin, ensimmäisenä varmaan kaavoituksen tueksi ja ympäristönvalvontaan. Lisäksi esittelemme laitteilla niiden käytettävyyttä matkailun, metsänhoidon, kaivostoiminnan ja poronhoidon erilaisiin tehtäviin. Uusi projekti alkaa kesällä Päättyvän projektin tilalle suunnitellaan uutta, joka alkaa heti entisen päätyttyä. ­ Jatkorahoituksesta ei ole vielä summia tiedossa, mutta jotain rahoitusta on tulossa, joten jatkamme koulutuksen kehittämistä edelleen. Kaupungin osuus jatkora- Miehittämättömien alusten koulutus- ja testauskeskuksen kehittämishankkeessa tutustutaan UAS-laitteisiin (Unmanned Aircraft System). Omakotiyhdistys: "Jätevesijärjestelmiä koskeva lainmuutos vie ojasta allikkoon" Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys mukaan uuteen lakiin ja asetukseen jäi epäselviä ja rajaamattomia tulkinnan mahdollisuuksia. Laki velvoittaa kuntien vastaavat viranhoitajat poikkeamalupaa myöntäessään arvioimaan muun muassa ovatko tehtävät muutostyöt kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Samaten kunnan viranomaisen tulee arvioida esimerkiksi kiinteistön haltijan korkea iän merkitystä. "Miten määritellään muutostäiden kohtuullisuus tai milloin kiinteistönhaltijan korkea ikä on vaikuttava tekijä?" yhdistys kysyy. Yhdistys katsoo ongelmana olevan, että lailla lisätään kuntien ympäristöviranomaisen harkintavaltaa, mutta ilman riittävää ohjeistusta voidaan ajautua tilanteeseen, jossa maassa vallitsee lukuisia erilaisia, kuntakohtaisia arviointi- ja toteutustapoja. Lapin Omakoti- ja Mökkiläisyhdistys vaatii ministeriötä kiireellisesti laatimaan riittävät ja puolueettomat ohjeistukset lain tulkintaan. Samalla yhdistys vetoaa Kuntaliittoon, jotta se kuntien edunvalvojana asettaisi ministeriölle riittävät vaatimukset tämän epäkohdan korjaamiseksi. Yhdistys suosittaa kiinteistön haltijoita pidättäytymään tässä tilanteessa ryhtymästä jätevesijärjestelmien muutostöihin ja odottamaan puolueettomia ja riittävän yksiselitteisiä ohjeistuksia. Oikaisuja Lappilaisen artikkelissa 24.3. "Atomiteknillinen Seura yhdistää: Uraanienergiayhtiöt ja valvontaviranomaiset hyvää pataa keskenään" kerrottiin, että Merja Väänänen (Fortum Power and Heat Oy) olisi ATS:n johtokunnan jäsen. Hän kuuluu seuraan kuitenkin vain tavallisena jäsenenä. Fortumin edustajana seurassa on Jari Tuunanen. Tuunasen kerrottiin edustavan FNS:ää, jonka toimialaksi mainittiin ohjelmistoala. FNS on kuitenkin tässä yhteydessä lyhenne entisestä Fortum Nuclear Servicestä.
• 6 LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi M I ETE LAUSE ITA Ahdasta oli. Raivasin sisälleni tilaa liikkua. Tulin ulos. Nyt olen vapaa tuulenhenki. Portti linnunratojen syvyyteen. Pentti Harjumaa Elämä on suuri kokonaisuus, josta sopii kiittää. Nanni Törrö Kun ei ole mihinkään menossa, ei matka lopu kesken. Teuvo Sorvoja Timo Rehtonen PIKAUTELU Vanhusten ruokailuajat N I M I PÄIVÄT 31 TO 01 PE 02 LA 03 SU 04 MA 05 TI 06 KE 07 TO Irma, Irmeli Peppi, Raita, Pulmu Pellervo Sampo, Veeti Ukko Irene, Irina, Ira Ville, Vilho, Vili Allan Toimitukseen otti yhteyttä henkilö, jonka iäkäs äiti asuu Rovaniemen kaupungin ylläpitämässä palvelukodissa. Hän hämmästeli laitoksen ruokailuaikoja. Vanhukset saavat ilta-aterian klo 18. Seuraava ateria tarjoillaan aamulla klo 8, eli asukkaat ovat peräti 14 tuntia ruokailematta. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander, eikö ateriaväli ole aika pitkä? Viime vuosina ruokailuväleihin on kiinnitetty valvontaohjeissa huomioita ja valtakunnallisten suositusten mukaan yötauko ruokailujen välillä ei saisi ylittää 11 tuntia. Tämä suositus on tiedossa kaikissa palvelutaloissa. Iltapalan (klo 18­20) ja aamupalan (klo 8.00 alkaen) ajankohdat vaihtelevat jonkin verran eri yksiköissä ja useimmiten tuo 11 tunnin aika näin laskien ylittyy. Tärkeintä on kuitenkin, että asukkaille nytkin tarjotaan mahdollisuutta saada välipalaa niin iltamyöhään kuin aamulla aikaisemmin. Tässäkin asiassa on huomioitava asukkaiden yksilöllisyys ja nukkumisrytmi. Onko palvelukodeissa tarpeeksi henkilökuntaa? Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaishoidossa henkilökuntaa on Rovaniemellä suositusten mukaisesti osin hyvää tasoa osin vähimmäistasoa eli näin arvioiden henkilökunnan määrä on kohtuullinen. N I M E N TA K A N A E e v a- M a i j a P i e t i l ä ­ Suunnitelmista on kerrottu toimittajien ammattijärjestön edustajille normaalin yhteistoimintamenettelyn hengessä. Asiasta on kerrottu myös Ylen koko henkilöstölle yhtiön omilla intranet-sivuilla. Yle, kuten tuskin muutkaan yritykset, ei yleensä uutisoi kaikista suunnittelun alla olevista asioista yhtiön ulkopuolelle, Timo Säynätkari sanoo. Sammon tarina Harmaaseen Ruotsin armeijan ylijäämätakkiin pukeutunut nuori mies, Warghin perheen esikoinen luonnehtii itseään mietteliääksi ja asioihin paneutuvaksi ihmiseksi. Jos Sampo Warghin vanha ruotsalainen sukunimi suomennettaisiin, hänen koko nimensä olisi Sampo Susi. Sampo-nimen taustalla on pojan vanhempien halu laittaa lapsilleen hieman harvinaisemmat nimet. Sampolle oli ehdolla nimeksi myös Rafael ja Sampsa, mutta ulkonäkö ratkaisi nimen valinnan. Hänestä tuli Sampo Aleksanteri Natanael. ­ Nimeni löydettiin Kalevalasta. Siellä Sampo on joko ihminen tai maaginen laite, joka tuottaa onnea ja rikkauksia. Vanhemmat ovat vitsillä heittäneet, että minäkin tuotan heille joskus rikkauksia ja onnea, 18-vuotias Sampo kertoo. Sampo muistaa hetken, jolloin hänelle valkeni etunimen hienous. Pienenä poikana hän oli vanhempiensa kanssa käymässä vanhassa kartanossa. Siellä oli Akseli Gallen-Kallelan maalaus Sammon ryöstö. ­ Paikalla ollut harmaapartainen mies kertoi minulle Sammon tarinan. Vanhan kartanon, taulun ja tarinan kautta aloin miettimään, kuinka hieno nimeni olikaan. Tällä hetkellä Sampo opiskelee Lapin ammattiopistossa ensihoitajaksi. Meneillään oleva työssäoppimisjakso kehitysvammaisten asumisyksikössä on saanut hänet miettimään valtaväestön tapaa kohdata vammainen ihminen. Näemme vain poikkeavuuden, emmekä kokonaista ihmistä. Tämä sama tapa leimata ihminen vaikkapa uskonnon, poliittisen kannan tai työpaikan mukaan on yleistä ja mietityttää myös Sampoa. Koulun vastapainoksi Sampo harrastaa kuntoilua kuntosalin ja karaten muodossa. Partio on ollut elämässä mukana seitsenvuotiaasta lähtien. Tehtävät ovat nyt johtotasolla. Myös kirjat vievät irti arjesta. Sampo on saamassa loppuun James Cavellin Shogunin. Niin ikään tärkeitä oppeja on tullut paitsi kirjoista, myös kotoa. ­ Luonnon kunnioittaminen, sitä äiti ja isä ovat opettaneet. Säästetään luontoa ja omia rahoja, missä vain voidaan. Halu pyrkiä eteenpäin on tullut myös kotoa ja vastuullisuus. Ensi kesäksi Sampo etsii töitä voidakseen säästää rahaa omaan asumiseen. Montaa mieltä logosta Ei ole ihme, että graafista koulutusta vaille jäänyt tai taiteellista silmää omaamaton ei aina voi olla varma siitä, mikä on tyylikästä, koska asiantuntijatkin voivat olla täysin päinvastaista mieltä jonkin asian esteettisyydestä tai toimivuudesta. Graafisen viestinnän erikoislehdessä, Julkaisijassa, kysyttiin kolmelta liikemerkkien asiantuntijalta Finnairin uudesta logosta. "Rohkenisin olettaa, tietämättä kuka on logotypen suunnittelija, että hän ei ole ammatiltaan kirjainmuotoilija eikä uskoakseni ole koskaan suunnitellut yhtään ladottavaa kirjaintyyppiä. Silloin voi piirtää kirjaimia, joiden muotoilu ei ole huipputasoa." (Designer ja emeritusprofessori Erkki Ruuhinen) "Jättikokoinen sininen logo puhtaan valkoisen koneen rungossa on tyylikäs." (Graafinen muotoilija Pekka Loiri) "Uusi identiteetti on vahva ja helppo soveltaa eri käyttöyhteyksissä." (Typografi Jarno Lukkarila) Vertailun vuoksi Lappilainen kysyi logon toimivuudesta "tavikselta". "Logoko? Aivan sama, miltä se näyttää." (Matti Lordi-aukiolla) Ja taas lähtee tunti Muun muassa Aamulehdessä on kerrottu, että maakuntaradioiden ohjelma-aika vähenee jälleen: elokuussa maakunnallisia lähetyksiä on arkipäivisin tunnin verran nykyistä vähemmän. Ylen alueiden ja radion ajankohtaisohjelmien päällikön, Timo Säynätkarin mukaan uudistussuunnitelman takana on Yleisradion haasteellinen taloudellinen tilanne. ­ Ylen aluetoimitusten yleisösuhde on haluttu uudistuksissa turvata siten, että resurssit jatkossakin riittävät laadukkaan alueellisen sisällön tuottamiseen. Aluetoimitukset tuottavat alueellisille yleisöille radiolähetysten lisäksi alueellisia tv-uutisia ja verkkosisältöjä. Samaan aikaan aluetoimitusten rooli korostuu myös valtakunnallisesti, koska niiden tuottamia sisältöjä valtakunnallisissa radio- ja televisiolähetyksissä lisätään. Suunnitelmissa on uudistaa Radio Suomessa arkisin kahdesti päivässä lähetettävää valtakunnallista Ajantasa-ajankohtaisohjelmaa elokuussa siten, että se pitenee puolesta tunnista tunnin mittaiseksi. Säynätkari sanoo, että suunnitelman toteutuessa aluetoimituksilla on mahdollisuus keskittyä enemmän alueellisen sisällön laatuun. ­ Tavoitteena on tiukentuneessakin taloudellisessa ympäristössä nimenomaan huolehtia alueellisesta yleisösuhteesta sekä tasapuolisesta ja kattavasta tiedonvälityksestä. Yle itse ei ole kuitenkaan uutisoinut asiasta, ja Radio- ja televisiotoimittajien liiton lehden mukaan leikkauksista ei ole kerrottu edes kaikille maakuntatoimituksille. Miksi näin? RKP jyrää netissä! Lappilaisen nettisivuston "mitä puoluetta aiot äänestää" -nettikyselyn otsikko on sama kuin viime viikolla, koska tilanne ei ole muuttunut ratkaisevasti. Tilanne oli 29.3. seuraava: Keskusta 9% KD 0% Kokoomus 11% RKP 40% SDP 2% Peruss. 8% Vas. 5% muu puolue 0% Vihreät 23% en äänestä mitään 2% Älä nuku, vaikuta tilanteeseen: www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi Kohti Suomalainen työ ja yrittäjyys kunniaan. Harmaa talous kuriin. Olen tavattavissa Kemijärven markkinoilla 5. ja 6. päivä huhtikuuta. Perussuomalaisuus on tulevaisuutta! Tutustu ajatuksiini www.kariharo. Perussuomalaisten Lapinpiirin puheenjohtaja Kari Härö 044 2084671 Mirja Remes psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri psykoterapeutti Omakustanteinen tervettä tulevaisuutta 7 98 Lapin Vihreät 31 http://mirjaremes.vuodatus.net/ Omakustanteinen Tuomo Juntikka Nostetaan Lappi yhdessä Suomen kasvumaakunnaksi! Motillinen asiaa eduskuntaan. · Luonnonvarojen järkevä käyttö on Lapin kohtalon kysymys. · Kemihaaran monikäyttöjärvi on toteutettava. · Ulkomaisen työvoiman käyttö valvontaan. Työsuhde pakolliseksi myös ulkomailta kutsutuille metsämarjanpoimijoille. " Yksin asiantuntemus ei riitä, vaan tarvitaan myös kykyä kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. Lappi on hyvä paikka elää ja asua." 57 www.rikutapio.fi Tervetuloa kuuntelemaan ja juttelemaan Rikun kanssa: La 2.4 Vuotso, Porokylä klo 12- 13 Sodankylä, S- Market klo 14:30- 15:30 Su 3.4 Hannu Takkulan ja Riku Tapion vaalijuhlat Rovaniemi, Sampokeskus klo 12 Posio, ST1 klo 15 Ranua, Shell ­ kahvio klo 18 Ti 5.4 Raudanjoki, Potkuriparkki klo 11 Sodankylä, Annen pullapuoti klo 13 Vaalajärvi, Monitoimitalo klo 14:30 Syväjärvi, Nuorisoseura klo 16 Sattanen, Eeva ja Heikki Melamies klo 18:30 filosofian maisteri, kansanedustajaehdokas 0400 529 359 · www.jaakkoylitalo.fi tukitili 113435-353058 Äänestetään Tuomo eduskuntaan www.tuomojuntikka.fi Hyvän arjen rakentaja lastenhoitaja, luottamusmies Pirkko Jauhojärvi 17 Elävä Lappi ry. 19 EEVA-MARIA MAIJALA TAVATTAVISSA To 31.3. Ranualla Kiireen Rajalla klo 13, Torilla klo 15, Posion valtuustosalissa tulevaisuusfoorumissa klo 17. Pe 1.4. Kemijärvellä KauppaPaikan edustalla klo 12-18 yhdessä Katri Kulmunin kanssa. Lue tarkemmin nettisivuilta: www.eeva-mariamaijala.fi Kokenut ay-aktiivi puolustamaan lappilaista työtä. KATRI KULMUNI yht. kand., ministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustaja Selkosen Keskitie ry. puh. 040 731 4170 www.pirkkojauhojarvi.net www.katrikulmuni.fi 22 Pihkassa Lapin luontoon ry. Suurkaupunkipolitiikan sijaan katse koko maan kehittämiseen! Pihkassa Lappiin Tuomo Juntikka Jaakko Ylitalo
• 8 LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi Tällä palstalla valmistaudutaan kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Toimitus toimittaa kansanedustajaehdokkaiden ja puolueiden tiedotteista ja sähköposteista juttuja yrittäen noudattaa tasapuolisuuden periaatetta. Toimitus kuitenkin valitsee omasta mielestään mielenkiintoisimmat aiheet. Ehdokkaat voivat lähettää sähköpostia osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi Ehdokkaat esillä Esa Lindholm (peruss.): Lapin polttoainevero alas Lindholm perustelee veronlaskua sillä, että Lapissa ollaan elämisen kustannuksissa kaikkein huonoimmassa asemassa Suomessa. ­ Toinen syrjäseutualue, Karjala, nauttii ainakin lyhyemmistä ja paremmista kulkuyhteyksistä, kun meillä vielä tapellaan pääväylien asfaltoinnista. Esimerkkeinä ovat vaikkapa Nellimin, Pokan ja Angelin tiet, Lindholm sanoo. Lindholm haluaisi Lapista kulutusverojen erillisalueen, niin sanotun vyöhyke-alv-alueen. ­ Sillä tarkoitetaan Lapin arvonlisäverokannan laskemista, jotta Lapin asukkaalle saataisiin samanhintainen maitolitra kuin eteläisellä serkulla. Koska Lapin sisälläkin on samaan asiaan liittyvää epätasa-arvoisuutta, olen esittänyt, että Lapin alvia radikaalisti alennettaisiin kahdessa vyöhykkeessä: vähäväkisillä syrjäseuduilla enemmän ja kustannustehokkaan rahtiliikenteen kattamilla alueilla vähemmän, sanoo Esa Lindholm. Harri Tauriainen (peruss.): Monikulttuurisuus on ongelma Tauriaisen mukaan vapaasta liikkuvuudesta on tehty ihanne, jossa kansallisuudet ovat häviäviä käsitteitä. Suomesta pyritään rakentamaan monikulttuurista kansakuntaa keinoja tai kustannuksia säästämättä. ­ Vapaa liikkuvuus on johtanut kansainvaelluksiin, joissa etsitään parempaa elintasoa. Tämä on johtanut sosiaaliperäiseen maahan muuttoon sekä turvapaikkaturismiin, Tauriainen sanoo. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on Tauriaisen mielestä suunniteltu huolehtimaan suomalaisten hyvinvoinnista, sen ei suinkaan ole tarkoitus huolehtia muiden maiden kansalaisten paremmasta elintasosta. ­ Jatkuvasti kuulee, että valtio maksaa, ei huolta. Mutta kuka on se valtio? Se olemme me, suomalaiset veronmaksajat. Hyvinvointiyhteiskuntamme kärsii jatkuvasti tyhjästä rahalippaasta. Samanaikaisesti meillä kuitenkin on varaa panostaa valtavat summat monikulttuuritoimintaan, joka aika ajoin paljastuu vilpilliseksi. Olisi mielenkiintoista nähdä todelliset laskelmat maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ihannoinnin kustannuksista. Tuskin niitä edes tiedetään. Kysymyksessä on kuitenkin valtava summa rahaa. Helsingin kaupunki joutui nostamaan veroprosenttiaan aiheutuneiden kustannusten takia. Tätä ei tietenkään ole missään julkisesti myönnetty, Tauriainen sanoo. Mika Flöjt (vihr.): Matkailuväen ja energiayhtiöiden visiot ristiriidassa Flöjt kommentoi asiaa Lapin kauppakamarin tilaisuudessa. ­ Lapland Safaris esitteli Lapin matkailun kehittämistä Lapin puhdas elämänalue ja erämaa -imagolla. Matkailuväen visiot ja imagonrakentaminen ovat täysin ristiriidassa energiayhtiöiden vision kanssa. Fennovoiman Karsikon ydinvoimahanke, Mawson Arevan uraanikultakaivoshankkeet Ranua-Rovaniemi-YlitornioTervola alueella, Soklin fosfaattiuraanikaivos sekä Kemijoki yhtiön patorakentamiset Sierilässä, Raudanjoella ja Itä-Lapissa Kemijoen latvoilla olisivat toteutuessaan niin sanotun "puhtaan ja turvallisen Lapin elämän ja erämaan" -imagotuho, Flöjt sanoo. Flöjt vaatii Fennovoiman luvan eväämistä, Mawson Arevan uraanikaivoshankkeiden estämistä Lapin matkailun imagon takia sekä poronhoidon, luonnon ja paikallisten erämaanautintaoikeuksien johdosta. ­ Energiayhtiöt uudistakoon energiastrategiansa ja aloittakoon esimerkiksi lähienergian tuotannon etelässä Suomenlahden merituulipuistoissa ja merilämmön hyötykäytön. Kemijoen olemassa oleva vesivoima voidaan käyttää Lapin teollisuuden ja vihreän talouden tarpeisiin, Flöjt sanoo. Lindholm haluaisi Lapista kulutusverojen erillisalueen, niin sanotun vyöhyke-alv-alueen. Lapissa olisi kaksi vyöhykettä. Oili Harjula (Muutos2011) Nuoretko syyllisiä kaikkeen? Harjula on huomannut, että nuorten ihmisten muka tekemistä ilkeyksistä on näkynyt julkisuudessa lukuisia kommentteja. ­ Kyllä se ihmetyttää, että noin suurta muutosvastarintaa, mitä nousee nuorten mielipiteiden suuntaan, on olemassa, Harjula sanoo. ­ Valta on rahalla tietenkin, ja raha on tällä hetkellä ehkä vain eräillä, jotka myös käyttävät sitä omalla tavallaan. En usko että tämän päivä nuori alkaa palvoa yritysjohtajaa, joka ei ymmärrä, että nuoret ehkä haluavatkin aivan toisenlaisia koulutuksia, ja aivan toisenlaista elämää, ja siinähän on vaan oltava mukana. Aika on toinen nyt, ja uuden maailman me näemme siinä tulevaisuudessa, minkä tämän päivän nuoret kykenevät tekemään. Paula Aikio-Tallgren (kok.): Perussuomalaisten arvoilla peruutetaan arveluttaville vesille Aikio-Tallgrenin mukaan vaaliohjelmien perusteella virallinen protestipuolue, perussuomalaiset, on viemässä Suomea vuosikymmeniä taaksepäin. Tämä näkyy Aikio Tallgrenin mielestä perussuomalaisten vaaliohjelman kulmakivistä: suhtautumisesta EU:hun ja kansainväliseen toimintaan yleensä. ­ Perussuomalaisten isänmaallisuudessa on hyviä elementtejä. Koti, uskonto ja isänmaa ovat tosin aina olleet kokoomuksen arvoissa. Perussuomalaisten ohjelmassa näillä hyvillä arvoilla vain peruutetaan arveluttaville vesille. On outoa vaatia, että vahva EU-maa Suomi sulkisi EU-yhteistyön rajansa ja sanoisi ei monelle kansainväliselle yhteistyöfoorumille. Miten kauan tällainen sisäänpäin lämpiävä Suomi pysyisi hengissä? kysyy Aikio-Tallgren. Aikio-Tallgrenin mukaan Suomea pitää viedä yhä enemmän kohti kansainvälisiä päätöksentekopöytiä. ­ Miksi? Siksi, että olemme siellä jo. Suomi on kansainvälisesti arvostettu toimija ja EU-vaikutusvaltamme kasvaa koko ajan. Bkt:mme riippuu ratkaisevasti kyvystämme tuottaa uusia palveluja, tuoteinnovaatioita ja kyvystämme säilyttää suomalainen kilpailukyky. Vain uusia työpaikkoja luomalla säilytämme hyvinvointivaltiomme perustan. Sos.dem. opintokerhon jäsenet: Oikeudenmukaisuutta iästä riippumatta Rovaniemen Sos.dem Ty:n opintokerho muistuttaa, että yksi isoista teemoista eduskuntavaaleissa on eläkeiän nostaminen. "Harvemmin kuitenkin puhutaan siitä, mitä tapahtuu eläkkeelle jäämisen jälkeen, saavutettiin eläkeikä sitten 63- tai 65-vuotiaana. Useimmiten eläkkeelle jääminen toki on iloinen etappi ihmisen elämässä. Toisille eläkkeelle jääminen voi kuitenkin tarkoittaa putoamista sosiaaliseen tyhjiöön ja oman yhteiskunnallisen merkityksellisyyden uudelleen arvioimista. Joillekin työtoverit ovat saattaneet muodostaa ainoan sosiaalisen verkoston ja eläkkeelle jääminen merkitsee sen menettämistä. Eläkkeelle jääminen voi merkitä myös taloudellisen tilanteen voi heikentymistä; jopa 100 000 suomalaista eläkeläistä joutuu elämään alle 700 euron kuukausituloilla." Opintokerhon mukaan syrjäytyminen tai sen uhka ei ole ainoastaan nuorison vitsaus. "Eläkeikäiset tarvitsevat palveluja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Yksi apukeino voisi olla niin sanottu "kaiken kansan olohuone", jossa kaikki voisivat viettää aikaa, vaikka vain televisiota katsellen." Seurujärvi huolissaan poliisin kenttätyön voimavaroista Kansanedustaja Janne Seurujärvi (kesk.) haluaa, että poliisihallinnon uudistuksessa luvattu voimavarojen lisääminen poliisin kenttätyöhön toteutuu myös pitkien etäisyyksien kunnissa kuten Lapissa. ­ Poliisihallinnon uudistusta markkinoitiin operatiivisen työhön osallistuvien poliisien määrän kasvattamisella. Ainakaan haja-asutusalueilla näin ei ole tapahtunut, vaan kehityssuunta on ollut jopa päinvastainen, Seurujärvi toteaa. Seurujärvi on nostanut Pellon kunnan tilanteen esimerkkitapaukseksi huolestuttavasta kehityssuunnasta. Pello elää tätä nykyä poliisityhjiössä, kun Peräpohjolan poliisilaitoksella ei ole yhtään täytettyä poliisinvirkaa Pellossa. ­ Erityisesti kuluvan talven aikana Pellon kunnan johto ja luottamushenkilöt ovat saaneet kuntalaisilta runsaasti palautetta huonontuneesta tilanteesta. Poliisin ei koeta enää olevan läsnä eikä osa paikkakunnan yhteistyöverkostoa, Seurujärvi huomauttaa. Seurujärvi perää hallinnonalan uudistuksesta vastanneelta sisäasiainministeriöltä vastauksia asiassa. ­ Peräpohjolan poliisilaitokselta on kerrottu, että päätöksiä palveluiden karsimisesta on jouduttu tekemään niukkenevien määrärahojen takia poliisien tehtävämääriin perustuen. Korjausliikkeet asian oikaisemiseksi on siten lähdettävä sisäasiainministeriön puolelta, Seurujärvi toteaa. Seurujärvi on jättänyt poliisin kenttäpalveluita koskevan kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Juhani Salmela (sd.): Suomi nousuun työllä ­ Onnistuneen taloudellisen kasvun edellytys on työllisyyden järkevä hoitaminen. Tarvitaan uusia työpaikkoja, jotta porvarihallituksen tekemistä virheistä johtuva talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino saadaan korjatuksi, Salmela linjaa. Hänen mukaansa lainanotto on lopetettava. ­ Tällä hetkellä valtion velkaa on 17 000 euroa jokaista kansalaista kohden. Se on liian paljon. Nykyisellä työllisyysasteella (n. 68 %) ei tulevaisuudesta selvitä. Tarvitaan ratkaisuja, joilla työllisyysastetta saadaan korotettua 72 %:iin. Eläkeikiin ei Salmelan mukaan pidä puuttua. ­ Eläkeiän korottamisen sijaan pitää keskittyä työntekijöiden terveyteen sekä työssäjaksamiseen ja - viihtymiseen. Työnantajat haluavat nostaa eläkeikää, koska he eivät halua nostaa eläkemaksuja. Lauri Ihalainen on esittänyt neuvotteluiden aloittamista sosiaalitupo 2:sta, jolloin työmarkkinajärjestöjen kesken voitaisiin sopia pitkäntähtäimen eläkemaksusuunnitelma. Olen Laurin kanssa samaa mieltä. Sopimalla eläkemaksujen tulevasta tasosta riittävän pitkälle voidaan lopettaa vouhotukset eläkeiän nostamisista. Lapin Vasemmisto: Nuorille yhteiskuntatakuu Vasemmistoliiton Lapin piirikokouksessa muistutettiin, että Tilastokeskuksen vastikään julkistaman selvityksen mukaan jopa 50 000 alle 30-vuotiasta nuorta on jäänyt vaille peruskoulun jälkeistä jatkokoulutuspaikkaa tai työpaikkaa. Nopeimmaksi lääkkeeksi näiden heitteille jätettyjen nuorten pelastamiseksi takaisin yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi piirikokous vaati pikaisesti toteutettavaksi parlamentaarisen nuorisokomitean jo 1980 esittämää nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmää; koulutus- tai työpaikkatakuuta. Se tulisi yhteiskunnalle huomattavasti nykytilaa halvemmaksi.
• LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi Lappiin sitoutunut, riippumaton ja vastuuntuntoinen Yhteistyöllä monipuolisesti toimeentuleva tasa-arvoinen Lappi Rautatieyhteydet kuntoon Perustulolla parempi toimeentulo Yrittämisestä turvallisempaa Työelämä oikeudenmukaiseksi Hajautettu energiantuotanto Palvelut yhdenvertaisiksi (Maks.Valoa pohjoisesta ry.) Matti Korteniemi eduskuntaan Sano äähneen! EERO YLITALO EDUSKUNTAAN! Valtteri Huhtamella Yhdessä, yhteistyöllä... Valtteri tavattavissa - La Ivalo 2.4. S-Market Vaskooli klo 11-13 - Ti Nellim 5.4. Kerhohuone klo 19-20 - Ke Karigasniemi 6.4. Kylätalo klo 18-19 - To Törmänen 7.4. Keidas klo 18-19 9 76 29 www.eeroylitalo.fi (Jos haluat antaa tukea vaalityölleni, soita 0600 04845) 97 ...hyvään huomiseen. www.mattikorteniemi. Matin omakustanne Yleinen vaalikeskustelu Värriöllä Keskustelussa ovat mukana Eeva-Maria Maijala, Mika Simoska, Tommi Lepojärvi, Markus Mustajärvi, Samuli Riesto ja Hemmo Koskiniemi. Tilaisuus pidetään torstaina 7.4. kello 18 Jari Pienimaalla (os. Sodankyläntie 102). Kirjastossa vaali-infoa Rovaniemen pääkirjaston aulassa on ajalla 28.3.­16.4. vaali-infopöytä. Vaali-infoa on pyydetty 13 vaaliasiamieheltä. Oikeusministeriö teetti selvityksen siitä, miten julkinen valta voi tukea vaaliehdokkaiden maksutonta näkyvyyttä ja äänestäjien tiedonsaantia. Selvityshenkilö Johanna Korhonen esitti, että kirjastot ovat tiedonhankinnan paikka, ja demokratiaa edistävä tasapuolinen tiedon jakaminen vaaleista ja ehdokkaista on myös kirjastoille luonteva tehtävä. Pääkirjaston vaali-info on esillä kirjaston aukioloaikoina ma­to 9­20, pe 9­18, la su 11­16. Ja koska haluan kertoa siitä muillekin, soitan Kikalle p. 040 4196277. Hän se laatii minulle oikeanlaisen kampanjan tähän lehteen. Minä lähden Eduskuntaan. http://muutos2011.fi Suora Demokratia Sananvapaus Suomalaisten etu Äänestä oikeusturvasi puolesta: virkamiesten vallasta kansanvaltaan! Jotta Suomi olisi lintukoto huomennakin. 106 Oili Harjula http://oili2011.blogaaja./ oili.harjula@hotmail.com Gsm 040-589 7352 Tiistaisin politiikkaa Lordi-aukiolla Perinteinen kolmen suuren ryhmä (kok., kesk., sdp) on saanut rinnalleen haastajan perussuomalaista. Tuorein HS:n teettämä gallup nostaa perussuomalaiset jo Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Rovaniemen Kehitys tahtoo omalta osaltaan innostaa kansaa vaaliuurnille. Niinpä joka tiistai, vaaleihin asti, puhutaan Rovaniemen Lordi-aukiolla politiikkaa. Puolueiden edustajia "pystypaneelissa" haastattelee yhdessä yleisön kanssa Lapin Kansan entinen päätoimittaja Heikki TuomiNikula. Tilaisuudet alkavat kello 16.15. 38 Liisa Mariapori Teot puhuvat puolestaan Liisa Mariapori: · Yrittäjä, verokonsultti · Väittelee tänä keväänä kauppatieteiden tohtoriksi · Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry:n perustaja · Verottaja tappolinjalla -kirjan kirjoittaja · 13 vuoden oikeustaistelun jälkeen voitti Suomen valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa www.mariapori.com Videoita ja kirjoituksia:
• Mirva SALMELA Minulla on pitkä kokemus sosiaalialan vaativista työtehtävistä ja kunnallispolitiikasta. Tunnen hyvin Lapin olosuhteet ja elämän kirjon. Yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus antaa vahvan perustan kansanedustajan tehtäviin. Tule keskustelemaan ja kuuntelemaan. Mirva Salmela Suuriin Saappaisiin - vaalitilaisuudet to 17.3 klo 11.00 - 17.00 Rovaniemi Apilakahvio, Sampokeskus to 17. 3 klo 18.30 Ranua Shell Lapin raja pe 18.3 klo 12.00 Ivalo, K-kaupan piha pe 18.3 vaihtoehto silloin kun haluat, että Sodankylä, S-marketin piha Hyvä klo 16.00 su 20.3 klo 11.00 Posio, Ylikitkan ent. koulu, po:n kokous tulevaisuutta rakennetaan elämänmakuisesti ja su 20.3 klo 14.00 Posio, Karjalaisenniemi, Tyvelän talo suihmisen ehdoilla. 20.3 klo 17.00 Ranua, Impiön koulu ma 21.3 klo 15.00 Posiolla vanhustentalon kerhohuone Tule tiimiini, lisätietoa kotisivuiltani Olen sosiaalialan ja pohjoisen hyvinvoinnin osaaja. WWW.MIRVASALMELA.FI Jaakko Portti Rohkeutta on välittää Perjantai 1.4. - klo 10.00 - 14.00 Pello Torialue - klo 15.00 - 16.00 Meltosjärvi Arvo Kallijärvellä - klo 19.00 - 22.00 Kemijärvi Työväentalo Kunnes Oy Energiapolar laskee hintoja Energiapolar laskee toistaiseksi voimassaolevien sopimusten energiahintoja 0,15­0,76 snt/kWh 1.5.2011 alkaen, ja lanseeraa samassa yhteydessä uuden Lapin Vartti -sopimuksen. Uusille Lapin Vartti -asiakkailleen yhtiö tarjoaa yllätysetuna 500 g paketin kahvia. Sopimusmuutos ja yllätysetu koskevat vain Polar Perus tai Polar 2000 sopimuksissa olevia lähes 40 000 Energiapolarin lappilaista asiakasta. Lapin Vartti -sopimus on osa vuodenvaihteessa aloitettua tuoteuudistusten suunnitelmaa. Lappilaisten asiakkaiden etua korostava toimintamalli tuli mahdolliseksi Fortumin ja Oulun Seudun Sähkön luovuttua yhtiön osakkuudesta vuodenvaihteessa. Energiapolarin omistavat nyt lappilaiset jakeluyhtiöt Rovakaira Oy, Rovaniemen Energia Oy, Tornionlaakson Sähkö Oy, Koillis-Lapin Sähkö Oy, Muonion Sähköosuuskunta, Enontekiön Sähkö Oy ja Pellon Sähkö Oy. Perjantaina 25.3.2011 pidetyssä yhtiökokouksessa yhtiönhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Rovakaira Oy:n toimitusjohtaja Tapio Jalonen. Yhtiöstä kerrotaan, että Lappilaisen Energiapolarin toiminta keskittyy nyt Lappiin ja lappilaisiin, osakasyhtiöiden jakelualueilla oleviin asiakkaisiin. Uusi Lapin Vartti sopimuskin on tarkoitettu vain tämän alueen asiakkaille. Sopimuksen hinta sisältää pysyvän Lapin alennuksen, kun sitä verrataan muualle Suomeen tehtävien vastaavankaltaisten sopimusten hintoihin. Yhtiön mukaan kokonaisuutena Lapin Vartti tuo suurimmalle osalle asiakkaista selkeää rahallista etua ja lisäksi yllätysetuna 500 g paketin Pauligin Juhla Mokka kahvia. Asi- akkaan käyttömäärästä ja nykyisestä tuotteesta riippuen säästö vaihtelee vuositasolle laskettuna muutamasta eurosta reilusti yli sataan euroon. Parhaimmillaan tyypillisen kerrostaloasukkaan säästö vuositasolle muutettuna on noin 10­20 euroa, omakotitalon kotitaloussähkön osalta se on luokkaa 40­60 euroa ja sähkölämmittäjillä noin 50­150 euroa. Lauantai 2.4. - klo 10.00 - 11.30 Lordi aukio, Vaalitupa - klo 12.00 - 16.00 Invalidiliiton Lapin Kuntoutus-keskus. FC Santa Claus sai uuden hallituksen Seuran uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Veli-Matti Kilpimaa, joka toimii yrittäjänä ja toimitusjohtajana LVI-Kilpimaa Oy:ssä. Kilpimaa tuo FC Santa Clausiin lisää osaamista yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen. Kilpimaa on maakuntavaltuutettuna Lapin liitossa ja kokoomuksen kansanedustajaehdokas. Hallituksen varapuheenjohtajana on aloittanut urheilumies Seppo Tuisku, joka toimii Pörhö-autoliikkeen jälkimarkkinointipäällikkönä. Muut hallituksen jäsenet ovat Jaakko Kuparinen (lakimies, LakiForum), Juha-Pekka Saarinen (osastopäällikkö, Citymarket), Jussi Perkkiö (myyntijohtaja, Hotel Santa Claus), Mika Kansanniva (ravintolatoimenjohtaja, Medigo) ja Veli-Matti Keränen (myyntivastaava, FC Santa Claus). Seuran entinen puheenjohtaja Jarmo Ylipaavalniemi jatkaa FC Santa Clausissa urheilutoimenjohtajana. www.jaakkoportti.com 040 5100 383 jaakkoportti@gmail.com 54 Juhani Salmelan 85 vaalitilaisuus torstaina 31.3. klo.18:30, hotelli Vaakunassa. Tilaisuudessa mukana kansanedustaja Matti Ahde. Kaikki tervetuloa! (Juhani Salmela vaalityöryhmä) AIDOSTI IHMISEN ASIALLA Alle 10 000 vuositulot verottomiksi 10 vähimmäistuntipalkka 750 vähimmäisturva/kk Marketta tavattavissa Kemijärven vaalijuhlassa perjantaina 1.4. klo 19. Koppelon kylään rakennetaan venesatama Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuttaa Koppelon kylään venesataman yhteistyössä Inarin kunnan kanssa. Satama sijoittuu entisen Koppelon koulun ranta-alueelle. Lisäksi ruopataan ja merkitään venereitti Ivalojoelle. Hankkeen kustannusarvio on 208 500 euroa, josta Inarin kunnan osuus on 34 % ja ympäristöministeriön osuus 66 %. Hankkeessa rakennetaan satama-allas, venereitti, veneenlaskuluiska, telaranta, kelluva laituri sekä tarvittavat tiet, polut ja paikoitusalue. Urakoitsijana toimii Destia Oy. Työt on aloitettu viikolla 11 ja hanke saadaan valmiiksi syyskuun 2011 loppuun mennessä. Ruoppausalue merkitään varoitusnauhoilla, mutta alueella liikkuvien tulee huomioida työn aiheuttama vaara-alue sekä jäälle syntyvät railot. HARRI TAURIAINEN Soinin luottomies Harri Perusjätkä "Olen ainoa, aito maahanmuuttokriittinen kansanedustajaehdokas!" 43 Lapin piirin perustajajäsen Marketta Tuisku palveluneuvoja 56 Video: Youtube/Harri Tauriainen Kotisivut: harritauriainen@suntuubi.com Tukitili: 106130-622637 Äänestä, vaikuta! Marketan tukiryhmä Tämän mainoksen kustansi Mirva Salmelan tukiyhdistys 10 25 LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi
• 12 LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi 13 Ajassa Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen: "Laiton vedonlyönti leviää dopingia rajummin" Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen on hyvin huolissaan vedonlyöntirikollisuuden valtavasta kasvusta. Teksti: Sarianna Säteri ­ Vedonlyönnissä ja siinä pyörivässä ongelmat ovat nykyään suuremmat kuin dopingissa. Urheilussa doping on helppo todeta. Otetaan testi ja asia on selvä. Otteluiden järjestämisen toteaminen on paljon vaikeampaa. Koko ajan ilmassa on huhuja, mutta vain vähän selviä todisteita, sanoo Risto Nieminen. Risto Nieminen on myös World Lottery Associationin (Maailman Vedonlyöntiyhtiöiden Liitto) puheenjohtaja. Niemisen mukaan sopupelit eivät ole mikään uusi ilmiö. ­ Vuonna 1915 Manchester United ja Liverpool sopivat ottelun 2-0 -lopputuloksesta. Tuolloin peräti seitsemän pelaajaa sai elinikäisen pelikiellon, kun asia tuli ilmi. Samoin Yhdysvaltalainen baseballjoukkue Boston Red Sox jäi kiinni vuonna 1919 kiinni järjestetyistä peleistä hakeakseen tukea pelaajapalkkaukseensa. Urheilumaailman megalomaaniset rahavirrat, pelaajapalkkiot ja internetin mukana tuoma nopea tiedonkulku ovat räjäyttäneet laittoman vedonlyöntibisneksen hallitsemattomaan kasvuun viime vuosien aikana. ­ Vaikka taistelemme monilla eri keinoilla laitonta vedonlyöntiä vastaan, on asioihin vaikea reagoida nopeasti, kun kasvu ja muutos on ollut niin valtavaa. Kun maailmassa laskettiin vuonna 1995 olevan vain 200 vedonvälittäjää, on heitä nykyään jo yli 10 000. Nämä vain laillisia. Esimerkiksi USA:ssa vedonlyönti on sallittu vain Nevadan osavaltiossa, mutta yhdysvaltalaisessa urheilussa on maailman sivu pyöritetty laitonta vedonlyöntibisnestä, toteaa Nieminen. World Lottery Association on arvioinut, että pelkästään Venäjällä on 1500 laitonta vetotoimistoa. Aasiassa on lähes 10 000 ihmistä pidätetty epäiltynä laittomasta vedonlyönnistä. ­ Vetoa lyödään esimerkiksi jalkapallossa lähes kaikesta. Erityisen suosittuja ovat niin sanotut "Live-vedot", joissa vetoa lyödään ottelun aikana. Esimerkiksi siitä, kumpi joukkue saa seuraavan kulman, tekee seuraavan maalin tai vie ensimmäisen puoliajan. "Rahanpesu maailman suurin bisnes" Risto Niemisen mukaan rahanpesusta on tullut maailman suurin bisnes. ­ Kun rahaa pestään urheilun kautta, ei tarvitse tehdä edes voittoa. Siinä voi jopa hävitä ja silti se kannattaa. Rahanpesua käytetään sitten jättimäisen suurissa pelaajasiirtorahavirroissa, seurojen talouksien pyörittämisessä ja yleensäkin urheilun harmaassa bisneksessä. Vedonlyöntirikollisuus on vain yksi osa tätä kaikkea rikollisuusvyyhtiä. ­ Suomi on ollut laittomille vedonlyöjille oiva kohde. Täällä pelataan jalkapalloa, kun pääosin muissa maissa sarjat ovat tauolla. Lisäksi pelaajille tarjotut lahjukset ovat mo- Risto Nieminen on Maailman Vedonlyöntiyhtiöiden Liiton puheenjohtaja. nesti korkeampia kuin heidän Kuitenkin vain 0,7 prosenttia palkkansa seuroissa. kaikista jalkapallo-otteluista Samoin kuin dopingia herättää epäilyjä laittomasta vastaan taistellaan, käytetään vedonlyönnistä, toteaa Nielaittoman ------------------------------- minen. vedonlyönMiten nin kitkemi- "Suomi on ollut lait- sitten kitseen muun tomille vedonlyöjille keä laiton muassa Euvedonlyönti oiva kohde." roopan jalkaSuomessa? palloliitossa ­ SuomesToimitusjohtaja UEFA:ssa sa kielletään Risto Nieminen paljon voipelaajasopimavaroja. muksissa osal­ UEFA analysoi joka päivä listuminen vedonlyöntiin sata miljoona vetoa. Erityinen omissa otteluissa. Kenties monitorisysteemi käy läpi pitäisi vielä lisätä pykäliin ottelut, ja varoittaa heti jos kohta, joissa on todella kova epänormaaleja pelivaihtoja uhkasakko pelaajille, mikäli tapahtuu. Esimerkiksi viime he jäävät kiinni minkäänlaivuonna Italiassa pelattiin II sista vedonlyöntivilpeistä. Oli divisioonan ottelua kesken sitten kyse oman seuran tai pelin kymmenellä miljoonalla muiden joukkueiden peleistä, eurolla, kun peli oli kesken. Ei toteaa Risto Nieminen. tarvitse olla ydinfyysikko tajutakseen jonkin olleen pielessä. Kutsumus auttaa Hurstia jaksamaan Lauantaina Lordin aukiolla hyöri väkeä kirpeässä pakkassäässä. Heikki Hursti oli paikalla kirittämässä Kristillisdemokraattien vaalityötä itselleen hyvinkin tutuissa tehtävissä. Toisin sanoen tilaisuudessa jaettiin kadunmiehille ruokaa. Teksti ja kuva: Eeva-Maija Pietilä Hursti kertoi auttavansa puoluetta vaalityössä, koska hänellä itsellään on myös kristillinen elämänkatsomus. Mies tukijoukkoineen jakaa Helsingissä ruoka-avustuksia vähävaraisille kaksi kertaa viikossa. Avun tarvitsijoita on pääkaupungissa 1100­1200 henkilöä. ­ Tämä ei ole yksin Hursti Show, vaan tässä on iso tiimi mukana. Emme voisi jakaa niin isoja määriä ruokaa, jos ei joku antaisi meille sitä ruokaa tai rahaa. Kaikki varat tulevat meille vapaaehtoisina lahjoituksina yksittäisiltä ihmisiltä ja firmoilta. Yhteistyökumppaneita Heikki Hurstilla on Turussa ja Porissa. Sieltä haetaan omille paikkakunnille Helsingistä ruokakuormia. Viikoittain lähetetään myös ruoka- ja vaatepaketteja ympäri Suomea. Lisäksi opiskelijoille on oma ruokajako kerran kuukaudessa. Toisaalta Heikki Hursti kokee työnsä välillä hyvinkin raskaana. ­ Se, että tämä työ on minulle kutsumus, auttaa minua jaksamaan. Mutta raskasta tämä on, kun näkee köyhyyden toisen puolen ­ ihmisen kärsimyksen, jopa itsemurhat. Köyhyys vie syrjäytymiseen ja tulee kertautumaan vielä lapsille, hän sanoo. Auttamisenhalu kodin perintönä Heikki Hurstille malli toisista huolehtimiseen on tullut kotoa. Auttaminen on ollut hänelle aina sydämen asia. ­ Lapsuudessani isäni alkoholismi aiheutti perheessä kokonaisvaltaista pahoinvointia. Käänteentekevää elämässäni oli, kun näin vanhempieni uskoontulon ja muutoksen, minkä se sai heissä aikaan. He lähtivät auttamaan muita ihmisiä. Heikki Hursti lähti jatkamaan isänsä Veikko Hurstin työtä. Äidin ja isän kokoama vapaaehtoisryhmä otti hänet iloisena vastaan. Samalla tavoin palaute, jota hän on työstään usealta taholta saanut, on ollut positiivista. ­ On hyvä tehdä tätä työtä, Hursti sanoo. Paitsi muualla Suomessa, myös Rovaniemellä Hurstin työtä arvostetaan. ­ On tärkeää, että jaetaan ruokaa vähävaraisille. Mutta yhteiskunnan pitäisi pitää huolen omistaan. Suomessa on vielä suuri eriarvoisuus ihmisten välillä, paikalle tullut Sirkka sanoo monen läsnäolijan ajatukset ääneen.
• 14 LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi Ihmiset Kevätjään lumo Kevät-talvi on siirtymävaihe talvesta kevääseen, jonka kestoa ei voida etukäteen määritellä. Ei siis kannata jäädä mietiskelemään, jos haluaa nauttia olosta ja valosta jäällä. Rovaniemellä · Yksilölliset tukipohjalliset · Korotuspohjalliset · Erityisjalkineet ja ortopediset kengät · Kengän korotukset · Painevaatteet - tukihihat, -hansikkaat ja -sukat - painepaidat ja housut · Valmisapuvälineet - tukiliivit - polvi- ja nilkkatuet - rannetuet - kaularangantuet · Yksilölliset ortoosit Käynti · Vuokra-apuvälineet paikkakunnat · Kittilä · Kolari · Sodankylä · Kemijärvi · Posio Pulkamontie 8, · Ivalo 96900 ROVANIEMI Puh. 040 044 9432 www.lapinapuvalinepalvelu.fi Palvelemme Pulkamontien toimipisteessä ma, ke ja pe klo 10-16. Ajanvaraus arkisin klo 9-16. Tuotteet Kemijoella ihmiset ovat ottaneet tilan haltuun. Teksti ja kuvat: Eeva-Maija Pietilä Aamulla joella on hiljaista. Yöpakkanen on ripustanut pitsit puiden oksille. Kova lumi ratisee jalkojen alla. Hanki ei vielä kestä. Hiljaisuudesta eteen ilmestyy koira, jonka tassut liikkuvat varsin vilkkaasti jään pinnalla. Vaaran takaa nouseva valo leikkii sen turkissa. Aamuvuorolainen oikaisee joen poikki töihin. Päivä lämpenee nopeasti, auringossa on jo voimaa. Hiihtäjien jono etenee värikkäänä serpentiininä Alakorkalon laavulle päin. Viereisellä uralla kulkevat kävelijät. Vastaan tulee ranskalainen nainen, jonka sukset luistavat yhtälailla eteen- kuin taaksekinpäin. Tämä ei häntä haittaa. Nauraen hän kertoo olevansa ensi kertaa suksilla ja nauttivansa. Pöyliövaaran suunnalta Hirttiöniemeen päin porottava aurinko on laajentanut pälviä vauhdilla. Arja Sotaniemi istuu niemessä silmät kiinni kasvot kohti lämmittäviä säteitä. ­ Kävelylenkkini kulkee Arktikumin rannasta jokea pitkin jäätielle, sieltä kaupunkiin ja taas joelle. Kun kiirettä ei ole, istun välillä nauttimaan auringosta, hän kertoo. Aulis Haverinen ja lauantai-illan kylmä kylpy. Kontrasti maisemassa Iltapäivällä kaupunkinäkymä on ankea. Kadunvarsien lumipenkat ovat kuraiset. Kun laskeutuu kirkolta alas Kemijoelle, maiseman kontrasti on suuri. Eteen levittäytyy vastasataneen lumipeitteen kattama valkoinen avaruus, jonka häikäisevyyttä lisää kirkas auringonpaiste. Monet ovat lähteneet jäälle. Kaunis ilma on suorastaan pakottanut ihmiset ulos. Mies hiihtää vauhdilla. Hänellä on lapsi takanaan kelkassa ja koira edessään valjaissa. Kun on kekseliäisyyttä ja sisua, on myös lukuisia mahdollisuuksia. Katse kiinnittyy nuoreen mieheen, joka hiihtää keskittyneesti vilkuilematta suuremmin sivuilleen. Espanjalainen Enrique Quintao on hiihtänyt vain muutaman kerran aiemmin. ­ Minusta tuntuu, että suomalaiset nauravat minun tyylilleni. Pidän hiihtämisestä niin paljon, että mitäpä siitä, Quintao sanoo. Sirkka ja Janna Muuronen sekä heidän espanjalaisvieraansa jatkavat matkaa Jannan opastuksella luistelutyyliä tapaillen. Perinteinen kun sujuu jo hyvin. Suojaisan lahden sylissä Kirkonjyrhämässä on pilkkijöiden suosioissa oleva lahti, jonka pohjukasta voi saada todistetusti ahveniakin. Päivittäin siellä istuu lähes liikkumattomia hahmoja ajatuksiinsa vaipuneina. Aarno Ylijääskö on pilkkinyt lähes koko ikänsä. Hän sanoo, ettei sillä ole merkitystä saako kalaa. Pääasia on viettää aikaa ulkona raittiissa ilmassa, koska siitä saa rennon ja rauhallisen olon. Välillä voi laavulla keitellä kahvit ja paistaa makkarat. Kolmivuotias Iida sen sijaan toivoi, että olisi itse saanut kalan. Nyt pappa oli pilkkinyt ahvenen, joka ei Iidan ihmeeksi puhunut ja tuntui pelottavalta. Iida uskaltautui ottamaan kalan käteen, mutta se alkoikin sätkiä ja niin kovaa, että se hyppäsi takaisin avantoon. Lahteen rantaviivan tuntumaan pakkanen ja suoja ovat kovettaneet lumen. Siitä on helppo irrottaa lohkareita, juuri sopivia linnan rakentamiseen. Silja-Maria, Eemeli ja pikkuinen Aapo jättivät pilkkimisen sikseen, kun huomasivat asian. Yhdessä touhuten he saivat linnanmuurit kohoamaan. Taitajien tekijä Askel - AmmattiStartti Askel maahanmuuttajalle Askel erityisopiskelijalle www.lao.fi ASKEL-KOULUTUKSET Askel-koulutukset ohjaavat ja valmentavat sinua jatkoopintoihin tai työhön ja itsenäiseen elämään. Opintojen sisältö riippuu tavoitteistasi ja tarpeistasi. Hakeutuminen 8.4.2010 mennessä. Hakulomake osoitteesta www.lao.fi. Henkilökohtaisessa haastattelussa arvioidaan koulutuksen sopivuutta hakijalle. Lisätietoja: · Hakuneuvonta puh. 020 798 4105 · AmmattiStartti: Johanna Keränen puh. 020 798 4654 · Askel maahanmuuttajalle: Arja Heikkilä puh. 020 798 4319 · Askel erityisopiskelijalle: Riitta-Liisa Tölli puh. 020 798 4369 Puhelun hinta 8,21 snt + 6,9 snt / min lankaverkosta tai 16,9 snt / min matkapuhelinverkosta Joella tuulee Kylmä puuskittainen tuuli on hiljentänyt elämän joella tavallista aikaisemmin. Vain muutama rohkea hiihtäjä on lähtenyt työajan jälkeen ladulle. Kysyy kuntoa hiihtää päin Enrique, Janna ja Sirkka ovat palaamassa hiihtolenkiltä.
• LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi 15 Tule Sieki Luostolle Lustin Pithon! LUOSTOLLA 9.4.2011 N SUO TAPAHTUMA ksi palkitaan Pilkkikilpailussa yksi sarja. Lisä sekä satunta, nuorta ja miestä, 3 parasta nais rä. naisesti sijoittuneita lukuisa mää uttaa Arpa, jolla voit voittaa auton, oike ilmaiseksi. osallistumaan pilkkikilpailuun KLAU S IMIT HERRASMIE JELIJA JA JU ON S THOMASS AATTORI ONTAJA VOITA UUSI OPEL CORSA 5-ov.1,3 dsl HENKILÖAUTO! Kaikkien arpavihkon ostaneiden kesken arvotaan mm.henkilöauto ja muita kodin tarveesineitä mahottomasti. Arvonta- ja pilkkikilpailun palkintojen yhteisarvo yli 35.000 euroa. ARVAT MYYNNISSÄ MYÖS NETIN KAUTTA www.martinpilkki.fi Iida ja pelottava ahven. tuulenseinämää. Vastarannalla näkyy valtava leija. Sitä lennättävä mies liikkuu vauhdilla leijan mukana jään pintaa pitkin, rannan suuntaisesti. Lennättäjän kova vauhti estää menemästä lähelle. Tuuli laantuu ja leija laskeutuu alas. Leijahiihtäjä istuutuu jäälle odottamaan tuulen voimistumista leijan narut valmiina käsissä, ohjauspuomi vyötäröllä ja kypärä päässä. ­ Minua kiehtoo tässä lajissa vauhti ja se, että ekologisessa harrastuksessa hyödynnetään luonnonvoimaa, sanoo leijahiihtäjä Kari Torikka. Kyseinen harrastus vaatii sekä taidon lennättää leijaa että pysyä pystyssä. Harrastukseen parhaiten sopiva tuuli on tasainen ja hieman vastainen, 6-12 metriä sekunnissa puhaltava tuuli. Joella tuuli on yleensä puuskainen. Tuuli yltyy voimiinsa ja leija nousee taitavan lennättäjän ohjauksessa ilmaan. Vauhdilla mies etääntyy, leijan piirtyessä kirkkaana iltataivasta vasten. KOKO PERHEEN ULKOILUPÄIVÄ UPEASSA TUNTURIMAASTOSSA KANNATTAA TULLA KAUEMPAAKIN - VAIKKA TOISELTA PUOLELTA SUOMEA. SAMALLA VOIT KOKEILLA ONNEA ARVONNASSA TAI TAITOA KIRJOLOHIPILKISSÄ. TAPAHTUMIA KOKO PÄIVÄN. PILKKIKILPAILU ALKAA KLO 12.00. · HUIPPUPALKINNOT · KISARAVINTOLOITA · MYYNTIKOJUJA Lions Club Sodankylä ry. Puh. 040 912 5981 Ota yhteyttä Mittavamyyjääsi ja kysy lisää! Koiran turkissa leikkii aamun valo. Jukka Huhtalo, 050 4350 351 jukka.huhtalo@mittavakoti.fi www.mittavakoti.fi Oikaraisen sillasta nimikilpailu Oikaraisen kyläyhdistyksen yleinen kokous päätti julistaa uudesta kesällä valmistuvasta Kemijoen ylittävästä sillasta nimikilpailun. Kilpailun raatina toimivat kyläyhdistyksen lisäksi edustajat ELY-keskuksesta sekä henkilöitä siltaa rakentavasta Destiasta. Nimikilpailuehdotukset voidaan jättää Marjetantori -tapahtuman yhteydessä 16. heinäkuuta. Uuden sillan avajaisjuhlat järjestetään syksyllä 2011. Kokouksessa valittiin kyläyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Rauno Rantaniemi ja johtokuntaa täydennettiin erovuoroisuuden perusteella. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen tili- ja toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta ja suunniteltiin alkaneen vuoden toimintaa. Lauantai-illan kylmä nirvana Kun kurkistaa jäälle lapioitujen lumikasojen taakse tiettyyn aikaan lauantai-iltana, voi nähdä valkeapipoisen pään. 85-vuotias Aulis Haverinen on avannossa kylmässä kylvyssään. Suunnilleen kymmenen vuoden ajan joka viikko näin on tapahtunut. ­ Nelisen minuuttia olen vedessä ­ toisin sanoen niin kauan, että kylmä menee ihon alle. Lauteilla sitten kylmä ja lämmin kohtaavat. Olo on kuin nirvanassa, hän kuvailee. Jäällä kulkijat pysähtyvät ihmettelemään kylpijää. Monen haaveena olisi kokeilla avantoa, mutta jo katsellessakin tulee kylmä. Leijahiihtäjä tarvitsee tuulta. ERÄ PUUVILLA TUOTTEITA to 31.3.-lapaitoja, jne 2.4. anorakkeja, huppareita, HUOMAA UUSI OSOITE! PARASTA PÄÄLLÄ JO VUODESTA 1978 -30% R-Collection Koskikatu 18 Rovaniemi puh.016 - 348 1555 Avoinna arkisin klo 10 - 18, la 10 - 15. www.r-collection.com
• 16 LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi 17 Persoona | Tarja Ylitalo Tarja voitti sairaudet ja palaa keikoille Lapin laululintusen Tarja Ylitalon (60 v.) kymmenen vuoden keikkatauko on ohi. Sairauksista toipunut pellolainen, ja naftaliinista kaivettu Intro-yhtye ovat voimissaan. Teksti ja kuvat: Sven Pahajoki mutta viisas ei puhu mitään ja toinen taas ei huomaa. Vuoden mittaisen toipumiTarja ja Tuomo Ylitalo asuvat omakotitalossaan keskellä sen jälkeen paluu keikoille Pellon kirkonkylää Torniojoen onnistui, mutta taas astui kohrannalla. Yhteistä taivalta on talo elämään. Vuonna 1998 tehty yli 40-vuotta. Musiikki Tarja kiinnostui jäänveistosta ja esiintymiset ovat kuulu- ja sai myös miehensä Tuomon neet heidän elämäänsä koko innostumaan. tämän ajan. Kivikkoiset polut, ­ Menimme yhdessä Tuomenestymiset ja Tarjan sairas- mon kanssa vuoden mittaiseen tumiset ovat vain lujittaneet koulutukseen. Koulutukseen sisältyi matka jäänveiston heidän yhdessä olemistaan. ­ Meidät vihittiin vuonna maailmanmestaruuskisoihin 1970 ja sen jälkeen olemme Alaskaan ja samalla oli mahdollisuus jotehneet yhdessä töitä, ------------------------------- pa osallistua eikä taida olla kilpailuun, "Nyt hallitsen jos sopiva työ montaa yötä, kun olemme kipuja ja olen niin hy- löytyisi. Niin nukkuneet vässä kunnossa, että siinä sitten eri paikoispystyn tekemään kävi, että minun työ sa. Olemme mitä valittiin osalolleet hyvin tiiviisti yhlistumaan vain." joukkuekildessä. Tuomo Tarja Ylitalo pailuun. on huippuEnnen kimuusikko ja soihin lähtöä, vuonna 1999, minä olen osannut laulaa. Vuonna 1987 alkoivat Tarjan sattui onnettomuus. Tarja vaikeudet, hän sai aivoinfark- ojensi lumikolaa työparilleen tin lentokoneessa laskeudut- ja lumesta tehty porras petti. taessa Kemiin. Ripeä toiminta Putoamisessa luiskahtivat nilentokentällä pelasti hengen ja kamat niskasta ja alaselästä. Maailmanmestaruuskisoihin esti pahemmat vauriot. ­ Lentokenttävirkailija läh- Tarja lähti voimakkaiden särti heti kuljettamaan minua kylääkkeiden puuduttamana. ­ Saatiin kilpailussa pronsLänsi-Pohjan keskussairaalaan, hän ei jäänyt odottamaan sia. Parikilpailussa minulla oli ambulanssia. Se ehkä pelasti kaverina lappeenrantalainen paljon, koska pääsin nopeasti Kimmo Frosti ja me sijoituttiin toiseksi, eli hopeaa tuli liuotushoitoon. Tarjan maailma romahti siitäkin. kertaheitolla. ­ Se oli kova paikka, kei- Kymmenen vuoden kat loppuivat ja orkesterilta helvetti kipujen kanssa loppuivat työt. Siitä seurasi kova ja raskas kuntouttami- Selkäkipuja hoidettiin särnen. Vieläkin siitä on haittaa, kylääkkeillä ja liikkuminen ­ Viihdyn auringossa, aurinko on minun ystäväni. onnistui jotenkuten. ­ Sitten minulta meni jalat alta. En pystynyt liikkumaan ollenkaan, piti lähteä nopeasti lääkäriin. Tutkimusten jälkeen jouduin leikkaukseen. Vaurio oli ollut niin pitkään, että minulla jäi kipu muistiin, kipu muuttui krooniseksi. ­ Kävin Rovaniemellä kipukoulua, minua yritettiin opettaa pois kivun tuntemisesta. Tuska oli hirvittävä. Minulle asennettiin kipujen helpot- Tuomo ja Tarja ovat olleet kuin paita ja peppu jo vuodesta 1968. Heidät vihittiin vuonna 1970. (Tarjan vaatteet: Lumimari) tamiseksi kipustimulaattori ihon alle ja siitä johtimet selkään. Siitä sain suunnattomasti apua, mutta tuska jatkui. Vielä viisi vuotta sitten kivut olivat niin ankaria, että Tarja nukutettiin usein päiväksi, näin annettiin mahdollisuus levätä jatkuvista kivuista. ­ Kolme vuotta sitten olin taas käymässä Lapin keskussairaalassa kipujeni kanssa ja siellä oli kipustimulaattorin maahantuoja paikalla. Hän ehdotti, että jos hän säätäisi laitetta, ihan vain kokeeksi. Siinä löytyi siihen koneeseen sellainen vaihde, että kivut hävisivät, tuli autuas olotila. Lihaksista hävisi jännitys. Kivut eivät kuitenkaan loppuneet kokonaan, mutta niitä saattoi sietää. ­ Kivut menivät jotenkin taakse, niistä ei enää jaksanut välittää. Aloin sietämään kipuja erilailla, se oli iso käänne. Nyt hallitsen kipuja ja olen niin hyvässä kunnossa, että pystyn tekemään mitä vain. Aluksi keikkailu oli varovaista kokeilua, esiintymisiä oli vain silloin tällöin. ­ Teen mitä pystyn ja pystynhän minä. Olen mennyt mukaan pellolaiseen Revontulet-kuoroon, pitää tehdä töitä laulamisen suhteen, että ei esiinny vain vanhasta muistista. Olen huomannut, että äänihuulet eivät ole siinä kunnossa kuin niiden pitäisi olla ja siksi otan myös laulutunteja. Tarja on iloinen siitä, että on jaksanut vetää täysimittaisia keikkoja. ­ Aluksi tuli esiintymisiin kyselyjä sillä periaatteella, että jaksatko tulla esiintymään, mutta nyt luotan jo itseeni, minä jaksan ja keikkailen. Kysyntääkin on hyvin, on Tuomon kanssa kahdestaan ja Intron kanssa keikkailua. Tarja on tosissaan paluustaan, häneltä on juuri ilmestynyt levy. "Sydämeni sointu", jossa sanat on Vexi Salmen ja sävellys Jari Vanhan. Levy-yhtiöstä on annettu ymmärtää, että lisääkin saa tulla. TARJA YLITALO aloitti keikkailun vuonna 1969. Kymmenen vuotta myöhemmin tulivat ensimmäiset hitit, Kerrasta poikki ja Mua kuule äiti, molemmat olivat listaykkösiä. Tarja Ylitalon kulta-aika alkoi näistä levytyksistä ja kesti huipulla noin viisi vuotta. Tuona aikana monet hänen albumeistaan ylsivät myynnillisesti timanttilevyyn. Kerrasta poikki 1980, Tyttö Pohjolasta 1981, Tunteet voit näyttää 1982 ja kultalevyyn, Ei tämä tyttö lempeä anele 1983 sekä Syys surumielinen 1990. Yksittäisiä levytyksiä on kertynyt Ylitalon arvion mukaan yli 150.
• 18 LAPPILAINEN viikko 13/2011 | www.lappilainen.fi Tätä maata pitää rakentaa sopimalla, ei repimällä. Kun yhteinen etu menee oman edun edelle, siitä hyötyy niin työssäkäyvä, yrittäjä kuin työtönkin. Pelisäännöistä voidaan sopia, kun on tahtoa. Suomen talous on saatava kasvuun ja kasvun hedelmät kuuluvat kaikille. Jatkossakin verotuksella on pidettävä huoli, että ne, joilla on enemmän maksavat enemmän kuin ne, joilla on vähemmän. Perusturvaa ja perhe-etuuksia ei saa leikata. Se on oikeudenmukaista. Maksaja: Keskustan Lapin piiri ry Keskustan Asiaa ja kaikki eduskuntavaaliehdokkaat Mari Kiviniemen johdolla www.keskusta.fi
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi Näillä Lapin naisilla on asiaa perheiden hyvinvoinnista, koulutuksesta, lähiruuasta, elinkeinosta... 16 Liisa Ansala pääsihteeri, KK Rovaniemi www.liisaansala.fi 17 PIrkko Jauhojärvi lastenhoitaja Kittilä pirkko.jauhojarvi@gmail.com 22 25 Eeva-Maria Maijala varatuomari, agrologi Savukoski www.eeva-mariamaijala.fi MIrva Salmela sosiaalityöntekijä, YTM Ranua www.mirvasalmela.fi Tule keskustelemaan kanssamme seuraaviin tilaisuuksiin: Liisa Ansala 31.3. 31.3. 1.4. 2.4. 2.4. 3.4. 4.4. 5.4. 6.4. 8.4. 16.4. 11.30 Pellon SEO, 13.00 Allianssin vaalipaneeli, Pellon lukio 18.00 Tupailta Kirsti ja Veli Vaaran luona, Lankojärvi 15.00 Lordi-aukio, 18.00 Tupailta Marja-Leena ja Matti Ansalan luona, Muurola 12.00 Syntymäpäiväkahvit Apila-kahviossa, Sampokeskus 18.00 Maalaisiltamat Valdemarissa 12.00 Muurolapäivät, 16.00 Sodankylä Päivin kammari, 19.00 Sattanen Marja ja Pentti Aikio 11.30 Meltaus, 13.00 Lohiniva, 15.00 Kittilä, 17.00 Levi, 19.00 Kaukonen 10.00 Äkäslompolo, 12.30 Muonio, 15.00 Kolari, 17.00 Pello 19.00 Ylitornio 20.00 Nuorten yhteispaneeli, Kauppayhtiö Rovaniemi 15.00 Lapin radion vaalitentti Rovaniemi, vaalitempaus Keskustanaiset Maalaisiltamat Valdemarissa 2.4.2011 Ilta alkaa perinteisellä maalaisruokailulla kello 18 läskisoosia, perunamuusia, lappapuuroa Ruokailun jälkeen kansanedustajaehdokkaiden esiintymisiä, arvontaa, kantritanssia, kilpailuja ja lopuksi tanssia. Illan orkesterina Vanhan veräjän luona. Pääsylippuja à 25 euroa ENNAKKOMYYNNISSÄ APILA-KAHVIOSSA, Sampokeskus, Rovaniemi Tilaisuuden järjestäjä: Keskustanaisten Lapin piiri ry. Eeva-Maria Maijala 31.3. Posio ja Ranua 1.4. Kemijärvi / Itä-lappi 2.4. 14.00 Keskustanaisten vuosikokous Rovaniemi 2.4. 19.00 Vaalitanssit Sodankylä 3.-4.4. Länsi-Lapin kierros 5.4. Posio 6.4. Salla 9.4. Martin pilkki Sodankylä 10.4. Rovaniemi 11.4. 11.30 ­ 14.00 Apilakahvio, Rovaniemi 14.4. 15.30 ­ 17.00 Erätulen piha 16.4. Rovaniemi, vaalitempaus Pirkko Jauhojärvi 2.4. 2.4. 10.4. 16.4. 14.00 Keskustanaisten vuosikokous Rovaniemi 18.00 Maalaisiltamat, Rovaniemi, Valdemari Martin pilkki, Sodankylä Rovaniemi, vaalitempaus MIrva Salmela 30-31.3 Mirva liikkeellä Kolarin alueella 2.4 18.00 maalaisiltamat Valdemari 4.4 Posio S-marketin piha, hernesoppatarjoilu 5.4 Ranua, hernesoppatarjoilu 6.4. Lapin Kansan vaalipaneeli, Ranua 9.4 10.00 Tornio, Tampereen säästötex, 16.4 Rovaniemi, Lordi-aukio, vaalihuipentuma Lisää tapahtumia nettisivuilta www.mirvasalmela.fi Lapin piiri ry.
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi Liisa Ansalalle yhteinen asia on kunnia-asia Liisa Ansalan tukitiimiläiset luonnehtivat Liisaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen konkariksi. Tämä voi tuntua yllättävältä, kun kyseessä on 25-vuotias pääsihteeri ja pian valmistuva kasvatustieteiden maisteri. Kysyimme Liisalta, miten konkariksi päästään nuorella iällä ja miksi yhteisten asioiden ajaminen jaksaa kiinnostaa. Alussa Liisan syyt hakeutua luottamustehtäviin eivät olleet kovin yleviä. - Luulin, että kaikessa mahdollisessa mukana oleminen on "coolia", Liisa muistelee naureskellen. - Kuitenkin, jo maalaiskunnan nuorisovaltuustossa ymmärsin, että nyt päätetään oikeasti merkityksellisistä asioista. On kunnia-asia päästä päättämään muiden nuorten puolesta ja heidän edustajanaan esimerkiksi nuorille korvamerkittyjen varojen käytöstä. Siitä se sitten lähti ja samalla tiellä ollaan. Liisan valitsema tie on vienyt lukuisiin luottamustehtäviin, kuten Rovaniemen kaupunginvaltuustoon, Lapin liiton hallitukseen ja Keskustan Lapin piirin varapuheenjohtajaksi. kaukana, toimin silti niiden asioiden puolesta, jotka ovat lähellä lappilaisia. Lähiedustajuuteen liittyy esimerkiksi lähiruuan rooli Lapin hyvinvoinnin osana. Alueellisesti tulisi tukea paikallisten tuottajien tuotanto-, logistiikka ja tuotekehitysmallien kehittämistä niin, ettei lappilaisia raaka-aineita tarvitsisi vielä jalostukseen etelään ja tuoda sitten takaisin tänne. Kuntien tulisi olla tässä kehityksessä eturintamassa luomassa hankintapäätösten kautta uskoa paikallisiin tuottajiin. vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle ja 30% näistä mielenterveyssyistä. Joko-tai -elämälle pitää saada joustavia vaihtoehtoja, Liisa linjaa. Liisan mukaan ratkaisun osasia voisivat olla työaikapankit, vanhemmuuden työelämäkustannusten tasaaminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden työhönpaluumahdollisuus. Nykyistä pehmeämmät arvot työelämässä tuntuvat Liisasta omilta. - Jäykät järjestelmät ja lainsäädäntö eivät pidä ihmisiä töissä. Tarvitaan hyvää elämää. Jäykät järjestelmät ja lainsäädäntö eivät pidä ihmisiä töissä. Tarvitaan hyvää elämää. Lähiedustajuus merkitsee Liisalle myös vastuuta kanssaihmisten jaksamisesta työja perhe-elämässä. - Työelämä tarvitsee uudelleenjärjestelyjä niin, että ihmisille annetaan enemmän liikkumavaraa esimerkiksi työurien keskivaiheilla ns. ruuhkavuosien aikana. Suomessa 40 000 ihmistä jää Liisa Ansala Pääsihteeri Kasvatustieteen kandidaatti Syntynyt 2.4.1985 Asuu Rovaniemellä liisaansala.fi Liisa on mun lähiedustaja Ylläolevalla tekstillä varustettuja rintanappeja vilahtelee katukuvassa ja Facebookissa. Mitä Liisan vaalislogan "Lähiedustaja" merkitsee? - Se merkitsee sitä, että vaikka olisin kansanedustajana osan ajasta maantieteellisesti 16 Tarvitaanko eduskuntaan arjen ytimessä ja ammattiyhdistysliikkeessä toimivaa aikuista naista? Pirkko Jauhojärvi lähti ehdokkaaksi pienen painostuksen tuloksena. Halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on herännyt vuosien varrella, hänen toimiessaan työelämässä perheiden parissa, ammattiyhdistysliikkeessä. Keskustalaisena Pirkko on näyttänyt, että ay-toiminta ei ole vasemmistoliittolaisten yksinoikeus. Harrastukset värittävät Pirkon vapaa-ajan monipuolisesti. Kelkkailun myötä Ruotsin, Norjan ja Suomen tunturit ja pilkkimahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi. Raviharrastuksen tämänhetken mielenkiinnon kohteena on osuus hevoseen Kurama Tengu. Kesällä puutarhanhoito on antanut voimia tulevaan työvuoteen. Ammattiyhdistystoiminta ja puoluepolitiikka harrastuksena pitävät yllä tietoa tavallisesta arkielämästa ja sen ongelmista. Myös teatteriharrastus on tuonut tehtäviä mukanaan. Staalon teatterifestien puheenjohtajuus työllistää festien syyslokakuun vaihteessa. Voidakseen hoitaa omat lapset kotona, Pirkko kouluttautui perhepäivähoitajaksi ja hakeutui töihin Kittilän kuntaan. Lasten mentyä kouluun suoritti hän lastenhoitajatutkinnon Lapin sairaanhoito-oppilaitoksessa ja sai lastenhoitajanviran päiväkodilta. Lastenhoitajan työnvaativuuden lisääntyessä Pirkko alkoi täydentää tietojaan avoimessa korkeakoulussa kasvatustieteen ja erityispedagogiikan opinnoilla. Ammattiyhdistystoiminnan ja puolepolitiikan haasteet taas innoittivat lukemaan sosiaalipolitiikkaa, työoikeutta ja hallinto-oikeutta. Lastehoitajan työssä ja luottamusmiehenä Pirkko on kokenut arkielämään liiityvät ongelmat hyvin konkreettisesti. Lapsiperheiden vaikeudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on mahdollista parantaa poliittissa päätöksissä. Työn tekemiseen liittyvät ongelmat, kuten pätkätyöt, työuran pidentäminen ja palkkatasa-arvo ovat tulleet hyvin tutuiksi luottamusmiehen toimessa. Pirkko Jauhojärvi on valmiina tekemään työtä Suomen ja erityisesti oman maakunnan, Lapin puolesta. - Lapsiperheille tulee tarjota lisää tukea työn ja perheen yhteensovittamisessa. - Työtä kaikille ja työn tekeminen kannattavaksi kaikissa olosuhteissa. - Kohtuullinen perusturva jokaiselle ihmiselle. Pirkko Jauhojärvi lastenhoitaja / luottamusmies Kittilä pirkko.jauhojarvi @gmail.com 17 Hyvän arjen rakentaja