VARAUDU VESILIIRTOIHIN!
A-luokan märkäpitoa alle ja menoksi.
205/55r16 ja 205/
205/60r16
20
475,-
((ovh 756,-)
6,-)
Hinta sisältää työn
ja kierrätysmaksun.
68 dbi
Teollisuustie 12 B | 96320 Rovanieemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17 | www.polarrengas.?
!
O
K
A
J
JÄTTI
35-36
27.8.2014
VIIKKO
Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Pello, Ranua, Rovaniemi, Sodankylä, Simo, Tervola ja Tornio
Syysmyrsky!
!
S
U
O
V
I
I
S
I
T
T
N
A
M
I
uja jopa
r
T
o
k
i
t
t
n
a
m
i
T
Tillander
7x0,04 ct
Tillander
EMMA
30x0,02 ct
norm.
norm.
-35
%
999,- 3.125,1.288,-
DER!
Myös TILLAN
4.814,-
ROVANIEMI: Rovakatu 25, p. 044-740 3360 ark. 9.30-18, la 10-15 ? www.timanttiset.?
TORNIO: Rajalla, ark 10-20, la 10-18, SU 12-18 ? KEMI: Corona, p. 044-740 3370, ark. 9-19, la 9.30-15
60 VRK KOROTONTA MAKSUAIKAA - KYSY LISÄÄ MYYMÄLÄSTÄMME!
Meillä kello- ja kultasepän palvelut sekä valtuutettu
-huolto
Pelattavaa syksyksi.
Diablo III Ultimate
Evil edition
67,90
Sisältää Diablo III pelin ja reaper
of souls lisäosan. Saatavana myös
PS4 ja PS3.
39,90
22. VUOSIKERTA
Rovaniemen
hubissa jo
parikymmentä
yrittäjää
Destiny Vanguard
Armoury edition
Varaa omasi, julkaisu 9.9. Saatavana
myös PS3, Xbox360 ja Xbox One.
Katso lisää www.pelimies.?
MLL:n
lastenhoitoapu
avuksi pohjoisen
perheille
Meillä pelien ja pelikoneiden
korjauspalvelu.
Rauhanpapitar
Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385
WWW PELIMIES lsMA
PE
LA
SU
vihkii ja siunaa
! !
! ROVANIEMELLÄ
$ $$
MYYNTIAIKA 20.8.-2.9.2014
32?
Tai 384 ?
/KK*
ILO KUULUU KAUAS!
PERHEEN PARAS
SYYSLOMA
148 ?/ VRK
"
%
%
*
?)
(Normaali hinta 35?/kk* tai 420
12kk.
väh.
us
*E-laskut
Varaa oma ohjausaikasi ohjaajan kanssa!
p. 016-322 2592
"
!
# $ !
!
*
!
!
% !
& Rovaniemi Kylpylä u Vesihiisi Nuortenkatu 11 016 322 2592 ((( & *
E JA
UISELL lle 15 v.)
LLE AIK
(a
KAHDE LE LAPSELLE
L
E
D
H
A
sisältäen
K
oneessa
perhehu
aalla ja
ja
ntoilualt
orokausi
Hinta/vu aamu-uinnit ku lämyskylpylään
t,
E
e
1.
.1
13
..9
aamiais n sisäänpääsyn
e
imassa 28
päivittäis ilmaan. Hinta vo
aa
Lastenm
Levintie 1590, Levi
016 646 301
hotelli@hotellilevitunturi.fi
www.hotellilevitunturi.fi
2
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
27.8.2014
www.lappilainen.?
Kommentoi juttuja netissä
L U K I J A N K U V A | Ra ija Ju o p p e ri
KOLUMNI
Suomalainen työ
on ympäristöteko
Ruokaa etsimässä.
L U K I J A N K U V A | Sir kka Nu r mi k umpu
Kaverukset loppukesän auringon paisteessa.
L U K I J A N K U V A | Nin a Ta p o jä rvi
Oulujärveä kauneimmillaan.
Lappilaisten omat kuvat
Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten omia kuvia. Eteesi ei tarvi osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia
luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen ja julkaistaan vuorollaan. Kuvapostit otetaan vastaan
osoitteessa toimitus@lappilainen.fi
Kuusikymmentäluvulla koululaisilla teetettiin laskutehtävää, jossa piti ratkaista mahtuisivatko kaikki maailman ihmiset seisomaan Inarinjärven jäällä. Ja kyllähän
maailman silloinen reilun kolmen miljardin väestö olisi
mahtunut ? ainakin teoriassa. Muutama vuosi sitten
maailman väkiluku ohitti kuitenkin jo seitsemän miljardia ja arvioiden mukaan kahdeksan miljardin ihmisen
raja ylitetään vielä ensi vuosikymmenellä. Enää emme
sopisi Inarinjärven jäälle!
Maailman väestömäärän muutos on ollut valtava ja nopeudessaan suorastaan häkellyttävä. Kun samaan aikaan
elintaso on noussut uuden teknologian ja kaupankäynnin
myötä, ovat maailman luonnonvarat joutuneet kovalle
kulutukselle. Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen arvion mukaan viime viikolla vietettiinkin maailman ylikulutuspäivää. Se merkitsee tutkimuslaitoksen
mukaan ajankohtaa, jolloin ihmiskunta on sinä vuonna
kuluttanut kaikki luonnonvarat, jotka maapallo pystyy
vuodessa tuottamaan. Loppuvuosi eletään luonnonvarojen suhteen velaksi.
Me suomalaiset olemme onnekkaita, koska meidän
maamme luonto tuottaa enemmän luonnonvaroja kuin
mitä kulutamme. Meillä on itse asiassa kaikkea, mistä
muualla on pula: puhdasta vettä ja raitista ilmaa, kasvavat
metsävarat ja maaperän rikkauksia, upeat maisemat ja
vapaata tilaa. Osaamme myös hyödyntää luonnonvarojamme kestävällä tavalla niin, ettemme pilaa ympäristöä
emmekä tuhlaa energiaa tai materiaaleja.
Suomalaisia on kuitenkin vain alle promille maailman
väestöstä, kun samaan aikaan lähes yhdeksänkymmentä
prosenttia maailman ihmisistä elää maissa, joissa luonnonvaroja kulutetaan enemmän, kuin olisi kestävää.
Meidän suomalaisten tärkeä ympäristöteko onkin pitää
työpaikkojemme ja kansainvälisen kilpailukykymme
puolta, jotta maailman puhtain ja tehokkain tuotanto
saadaan turvattua.
Esimerkiksi metsät kasvavat meillä paljon enemmän
kuin niitä hyödynnetään, vaikka jo nyt Suomen metsien
vihreästä kullasta valmistetaan kestävästi paino ja pakkausmateriaalit sekä sahatavara kymmenille miljoonille
muille ihmisille Euroopassa ja maailmalla. Kukaan ei
voittaisi, jos metsien käyttö Suomessa vähenisi, mutta
kaikki voittavat, kun saamme vaikkapa Kemijärven uuden
sahan kaltaisia investointeja, jotka tuovat työpaikkoja
Suomeen ja korkeatasoista uusiutuvaa rakennusmateriaalia maailman markkinoille.
Jokainen suomalainen työpaikka on meille tärkeä.
Mutta
jokainen
suomalainen työpaikka on myös
isossa kuvassa tärkeämpi, kuin usein
ajattelemmekaan,
koska suomalainen
työ on aina myös työtä luonnonvarojen
riittävyyden turvaamiseksi globaalisti.
Siksi meidän on
syytä ylpeästi pitää
suomalaisen työn ja
kilpailukyvyn puolta!
Heikki Autto
kansanedustaja
3
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
Kiitotieremontti valmis Ivalossa
Lappilainen
Finavia on saanut kiitotien
päällystystyöt valmiiksi Ivalon
lentoasemalla Lentoliikenne
jatkuu Ivaloon normaalisti.
Kesän aikana Ivalossa on myös
rakennettu pysäköintialuetta
ja terminaalin laajennusosaa.
Terminaalin uudistamisessa
keskitytään erityisesti turvatarkastuslinjastoon, porttialueen odotustiloihin, kahvila- ja
myymäläalueeseen sekä tullija passintarkastustiloihin.
Lentoaseman uudistustöiden
jälkeen matkustuskokemus
on entistä sujuvampi ja mukavampi varsinkin sesonkiaikoina. Uudistuksilla Finavia
myös valmistautuu kasvaviin
liikennemääriin.
Muutostyöt tehdään vuosina 2014?15. Finavia pitää huolen siitä, että matkustaminen
Ivalon lentoaseman kautta on
mahdollisimman helppoa ja
sujuvaa myös muutostöiden
aikana.
Kiitotieremontti oli osa
Finavian laajaa investointia,
jonka arvo on kokonaisuudessaan 13,5 miljoonaa euroa.
Kyse on Finavian verkostolentoasemien merkittävimmästä
investointikokonaisuudesta
tänä vuonna.
Ajassa
? Tämä on enemmänkin toimistohotellin ja hubin yhdistelmä, sanoo Suomen sähkö- ja energiapalveluiden Juha Alhainen (edessä), joka muutti yrityksensä hub-tiloihin ensimmäisten joukossa
Rovaniemen hubissa jo
parikymmentä yrittäjää
Lappilainen
? Tällä hetkellä kaikki 12 erillistä toimistoa on vuokrattu.
Yksittäisiä työpisteitä sen sijaan on vielä tarjolla. Yhteisön
laajentuminen tai jopa toisen
hubin perustaminen lähitulevaisuudessa on erittäin todennäköistä, kertoo Jari Kunnari
Rovaniemen Kehitys Oy:stä.
Kunnari uskoo myös, että
kehittämisyhtiö voi vetäytyä
vuokraisännyydestään hyvinkin pian. Hubin yrittäjät
voisivat muodostaa esimerkiksi yhdistyksen vastaamaan
toiminnasta.
? Näyttää siltä, että tämä
yrittäjäporukka haluaa uudistaa koko paikallista yrityskulttuuria tuoden siihen
yhteisöllisen otteen ja yhteen
hiileen puhaltamisen meiningin. Jo ensimmäisen työviikon
aikana huomasimme, että
kukaan ei kilpaile keskenään
vaan päinvastoin voimme
saada naapuriyrittäjien kautta
uusia kontakteja, kehuu hubin
yrittäjä Jani Siivola Reddo
Partners Oy:stä.
Kansainvälisen tutkimuksenkin mukaan 37 prosenttia
yrittäjistä on kokenut välittömästi hubiin muuttamisen
jälkeen kasvua liiketoiminnassaan.
Avaimet käteen
-toimisto
? On järkevää tehdä työtä yhdessä eri alojen innostavien
yrittäjien kanssa. Sen sijaan,
että ähertäisit yksin kotikonttorissa, voit tulla joka päivä
kaltaistesi joukkoon. Tarjolla
on vertaistukea sekä avaimet
käteen -toimisto, jonka vuokraan sisältyvät niin siivous
kuin nettiyhteydetkin, kehuu
Suomen sähkö- ja energiapalveluiden Juha Alhainen, joka
muutti yrityksensä hub-tiloihin ensimmäisten joukossa.
Alhainen löytää nyt RoiHubin käytävän varrelta parikymmentä yrittäjäystävää.
Toimistopaikka sisältää netin,
lukittavan työkaapin, viikoittaisen siivouksen, postilaatikon sekä yhteiset sosiaali-,
kahvi-, keittiö- ja neuvottelutilat.
Lopullista nimeä Rovanie-
men hubilla ei vielä ole, mutta
ehdotettu on niin kammia,
kirnua kuin Bisnes-Iglua.
Mikä HUB?
Hub-konseptissa itsenäiset
yrittäjät jakavat yhteisen konttorin. Ensimmäisen hubin
perusti vuonna 2005 yrittäjä
Jonathan Robinson Lontoossa.
Tällä hetkellä hub-toimistoja
löytyy ympäri maailman sekä
Suomessa isoissa kaupungeissa muun muassa Helsingissä,
Tampereella, Jyväskylässä ja
Oulussa.
RoiHub: Sijainti Rovakatu
17, Norden konttorin entiset
tilat (3 krs.). Fax 016 347
351 rovaniemenkehitys@rovaniemi.fi. Tiloissa yhteensä
12 erillistä toimistoa ja avotilassa 6 työpistettä, joita voi
vuokrata kuukausivuokralla
tai jopa päivähintaan. Noin 12
m2:n toimistotilan vuokra on
alkaen 250 e/kk, työpiste 95 e
/kk.Tällä hetkellä toimistotilat
ovat täynnä, mutta yhteisöllä
on tarkoitus laajentua.
Roihubin yritykset
Design Vimma, graafinen
suunnittelu. Proinno Design
Oy, palveluliiketoiminnan
kehittäminen.
Barents
Consulting, Venäjän vienti. Puheterapeutti Anneka
Okkonen. Sijaishaltija Oy,
sijaisten välitys. Oktober Oy,
elokuvatuotanto. Lyrae Star
Innovations, teollinen muo-
toilu. Kovakoodarit, ohjelmistosuunnittelu. Favor company
Oy, ohjelmistosuunnittelu.
Suomen kulttuurirahasto,
Lapin rahasto. Suomen sähköja energiapalvelut, sähköalan
asiantuntijapalvelut. Juotos,
ohjelmistosuunnittelu. Reddo
Partners, konsultointi. Vielä
rekisteröimätön kotipalveluyritys. Rovaniemen Kehitys
Oy/Starttipaja. Lapin AMK/
Unelmatehdas. Lapin Ammattiopisto/Yrittäjyyskoulu.
Rovaniemen kaupunki/Kansainväliset opiskelijaharjoittelijat. :n toimistotilan vuokra
on alkaen 250 e/kk, työpiste 95
e /kk.
4
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
M I ETE LAUSE ITA
Hääpari muutti taivaaseen, eipä aikaakaan tulivat ryminällä alas.
Arki yllätti, rakkaus loppu, ero.
Pentti Harjumaa
Jumalan armoon ja luonnon maisemiin
maastoutuvat herkimmät tunnot.
Ihmisen sisäinen keskus pienenee ja Luojan
kaikkivaltius puhuttelee voimakkaasti.
Nanni Törrö
Rimpparemmi valmiina
juhlasyksyyn
Iiro Rautiainen
Pia Lindfors ja Laura Kallas talvisissa tunnelmissa.
Lappilainen
Voitokkaan
teatterisodan
jälkeen tanssiteatteri Rimpparemmi valmistautuu kiireiseen syksyyn. Rimpparemmi
on toiminut jo 40 vuotta, juhlateos Karja arktisessa paratiisissa saa ensi-iltansa 24.10.
Rovaniemen teatterin Jentenäyttämöllä.
Esitys on ronski kuvaus
Lapissa vaikuttuneista ihmisistä, joille aidot perinteet ja
keinotekoiset houkuttimet
ovat iloista yhteensulautumaa
ikuisen joulun maassa. Koreografia on Rimpparemmin
taiteellisen johtajan Matti Paloniemen, sävellyksestä vastaa
Hannu Oskala ja puvustuksesta Jaana Kurttila.
Ennakkopaloja esityksestä
pääsee näkemään 4.9. Kauppakeskus Revontulessa, jossa
osana Rovaniemi-viikon ohjelmaa järjestetään Karja arktisessa Paratiisissa ?esityksen
avoimet harjoitukset klo 11-13
ja 18-20. Avoimien harjoitusten yhteydessä Rimpparemmi
kerää yleisöltä punaista muovitavaraa sekä lappiaiheisia
esineitä esityksen lavastusta
varten. Esimerkiksi käytetyt
mehukanisterit ja ämpärit,
lappiaiheiset matkamuistot
ja muovikoristeet ovat mainiota
lavastusmateriaalia.
Katkelman Karja arktisessa
paratiisissa ?esityksestä näkee
myös Rovaniemen Teatterin
syyssikermässä 5.9.
Lauantaina 6.9. Rimpparemmin Hurmureita ja huviveroa ?esityksen kyydissä
pääsee tekemään aikamatkan
1950- ja 60-lukujen tunnelmiin. Musiikkia, tanssia ja runonlausuntaa sisältävä esitys
alkaa klo 12.30 Kauppayhtiön
sisäpihalla, Lentävän Poron
N I M I PÄIVÄT
teatterin lavalla. Esityksen jälkeen Rimpparemmi laulattaa
yleisöä ikivihreiden kappaleiden tahtiin. Tapahtuma on osa
Rovaniemi-viikon ohjelmaa ja
siihen on vapaa pääsy.
Rovaniemen esiintymisten
lisäksi Rimpparemmi esiintyy
kiertueilla syksyn aikana.
Syyskuussa vieraillaan Kittilässä, lokakuussa keikkabussi
suuntaa Kemijärvelle, Sallaan, Ivaloon, Sodankylään ja
Simoon. Syyskauden päättää
koko perheen jouluinen
Christmas Wish ?esitys.
Tanssiteatteritoiminnan
lisäksi Rimpparemmin tanssikoulu käynnistyy tuttuun
tapaan syyskuun alussa. Paikkoja on vielä alle kouluikäisten Vekarat-ryhmässä sekä
alakouluikäisten Minirimpassa. Ryhmät harjoittelevat
keskiviikkoisin. Lisätietoja
nettisivuilta www.rimpparemmi.fi.
Pentti Poikela
Lapin tunturimaastoissa olisi haastetta SM-tason suunnistuksen sprinttikisoihin.
Lapin alueen suunnistuksen
mestaruudesta kisattiin Pyhätunturilla lauantaina. Matkailukeskus Naavan maisemissa
juostuun kisaan osallistui yli
sata suunnistajaa. Alueviesteissä ja sprinttikisassa suunnisti mukana parikymmentä
10?14-vuotiasta harjoitusleirimatkalla ollutta nuorta
Venäjän Petroskoista.
Suomen parhaimmistoon
myös hiihtosuunnistuksessa
kuuluva Lapin Veikkojen An-
nika Vaara vei voiton naisten
pääsarjassa.
Ounasvaaran
Hiihtoseuran 17-vuotias Anna Haataja selviytyi taipaleesta
toisena. Parisprinttiviestissä
voiton vei molemmissa pääsarjoissa Ounasvaaran Hiihtoseura, Lapin Veikot saivat
pronssia.
Tunturissa on erilaisia lomarakennuksia ja maastossa
nousuja ja laskuja. Tämä teki
radasta haastavan, mutta pidetyn.
? Radan alussa oli rankka
nousu ja sellaisia korkeusero-
ja, että siinä jokaisella alkoi
hapettaa, kertoo Pentti Poikela Sodankylän Lapin Veikkojen
puolesta kisaradasta.
Kisojen valvoja ja kuuluttaja Pertti Itkonen seurasi
kisaa avainpaikalta ja arvioi,
että sprinttikisat ovat tulleet
jäädäkseen.
? Kokemusta on nyt yli 10
vuotta ja tuntuu, että nopeatahtinen sprintti sopii erityisesti Lapin tunturikeskuksiin.
Jos vain Suomen mestaruuskisat saataisiin Pyhälle, Saariselälle ja Leville, niin olisihan
ke
to
pe
la
su
ma
ti
ke
to
pe
la
su
ma
ti
Rauli
Tauno
Iina, Iines, Inari
Eemil, Eemeli
Arvi
Pirkka
Sinikka, Sini, Justus
Soile, Soili, Soila
Ansa
Yrittäjän päivä, Roni, Mainio
Asko
Miro, Arho, Arhippa
Taimi
Isto, Eevert, Vertti
N I M E N TA K A N A
Ri i t t a Tol one n
Ossi Kaltti
Kello ja kettukarkit
Pyhätunturin maasto
hengästytti suunnistajat
Riitta Kemppainen-Koivisto
27.8.
28.8.
29.8.
30.8.
31.8.
1.9.
2.9.
3.9.
4.9.
5.9.
6.9.
7.9.
8.9.
9.9.
se hyvä, toivoo Itkonen Lapin
kisamahdollisuuksista.
Sodankylässä on vielä
kolme kuntosuunnistusta ja
tunturisuunnistusta Saariselällä ennen pientä taukoa.
Lapin Veikot siirtyy lumen
tultua hiihtosuunnistukseen.
Viime kevättalvella pidetyt
hiihtosuunnistuksen SM-kisat
ovat vielä hyvässä muistissa ja
seuraava seuran organisoima
SM-taisto on vuorossa talvella
2017.
Ivalolainen Sini Kaltti tarjoaa turisteille unohtumattomia
hetkiä Extreme Huskies -perheyrityksen koirasafareilla.
Siinä touhussa huomaa senkin, miltä emännän nimi ulkomaalaisista vieraista tuntuu.
? Aasialaiset turistit osaavat lausua huomattavasti paremmin kuin eurooppalaiset. Erityisesti briteille nimi tuntuu
vaikealta niin kuin suomen ääntäminen muutenkin, Sini
kertoo.
Hänestä tuli Sini siksi, että äiti oli nähnyt nimen jossakin
kirjassa ja piti siitä niin paljon, että halusi antaa nimen tyttärelleen. Tämä taas on siihen osittain tyytyväinen.
? Pidän siitä, että nimellä on merkitys, että se tarkoittaa
jotakin. Toisaalta se on jotenkin hieman keskeneräinen
ja yhdistetään lyhennyksenä Sinikkaan, josta taas en pidä
ollenkaan.
Sini on monen yhdyssanan alkuosa: sinivuokko, sinitaivas,
sinivalkoinen, sinisiipi. Tavallinen se on tuotenimenäkin.
? Pienenä tuli tutuksi Sinituotteen mainoslause ?sinillä
siivous sujuu?, ja vieläkin sitä joskus kuulee. Aika osuvasti
kotona asuessani viikkosiivous olikin pitkälti minun hommiani.
Lapsena Sinin paras kaveri oli Sanna, jota kutsuttiin
Sankuksi. Siitä muotoutui helposti parivaljakko Sinkku ja
Sankku.
? Jossain iässä lempinimen merkitys selvisi enkä enää
tykännyt, että minua sillä nimellä huudeltiin. Parhaiden
ystävieni vanhemmat saattavat käyttää sitä edelleenkin.
Vaikka Sinin lapsuudenperheessä ei nimipäivää erityisesti
vietetty, setä ja mummo jättivät unohtumattoman mukavia
nimipäivämuistoja lapsen mieleen. Sedällä oli tapana tuoda
hänelle niin syntymä- kuin nimipäivänä pussillinen kettukarkkeja.
? Muistan, kun sain mummoltani rannekellon nimipäivälahjaksi. Olin sitä aikaisemmin mummolassa ihaillut,
vaikka olin alle kouluikäinen enkä osannut kellonaikoja. Se
oli mummon vanha kello eikä käynyt enää, mutta minulle
siitä tuli yksi kalleimmista aarteista.
Sini arvostaa anoppinsa tapaa lähettää syntymä- ja nimipäivinä onnittelut vanhaan tapaan postikortteina.
? Ihana tapa, Sini toteaa.
5
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
SYYSERÄSTYKSEEN!
TIKKA
T
TIK
TI
IKKA T3 - BLAC
BLACK
LACK EDITION
s Tikka T3 Lite ..308
3
E1 2-7x35
s Burris
urriss Full?eld
F
2 7x35
s Optilock
O
jalusta ja renkaat
s Tikka asepussi
s Sako asehihna
s 14x1 Sako-kierre
ierre
erre
1099?
sh.
PAKETTISÊÊSTÚ ?)
PAKETTISÊÊSTÚ ?
?)
SAKO A7 - BLACK EDITION
SAK
s3AKO! 3YNTHETIC TAI
s"URRIS&OUR8
X
s!SE5TRA3, "LACK
s/PTILOCKJALUSTAJARENKAAT
s3AKOASEPUSSI
s3AKOASEHIHNA
s X 3AKO
KIERRE
1899?
sh.
(pakettisäästö 733?)
takk
tak
ta
kki
kki
ki
hous
ho
usu
usut
su
utt
259? 159?
CHEV
C
HEVA
EVAL
VAL
ALIE
IER
Outla
utlan
land
nd Ligh
ig
ight
ht
taak
takk
k
kki
kk
ki
ki
Remin
Re
mingt
gto
to
on
n 777
770
770
0K
KIV
KI
IIVÄ
V
VÄÄ
ÄÄ
Ä
ÄÄR
ÄRIPA
IPAKE
PAKETT
PA
ETTTI
TI
TI
- Bu
Bush
shnell
sh
ll kiiikari
ri 33-9
-9 x 440
0
- ja
jalaat
- ka
kal
alli
liib
iib
iber
eri
e
rii 30
088 30-06
8-30
06
DR
DR
REV
RE
EEV
V PUKU
UK
KU
U
SSast
Sas
Sa
aassttaa P
ast
PU
UKU
U
KU
K
U
hous
ho
u
usu
ssu
ut
425? 295?
Wolff C
Wo
Cam
amo
mo
mo
499?
599?
KIIKAR
KIIKA
KI
KARI
ARIT
ITÄ
TÄH
TÄHT
ÄHTÄ
HTÄI
TÄIM
ÄIIME
M
MET
EETT
2-7
27 x 33
3-9
33
9 x 40
LLe
eu
up
pold
VX-1
4-12
44
12
2x4
40
0
3-9
39 x 50
HIRV
H
IRVI
RV
VII
TAKK
TA
TAK
AKKI
KKI
KI
299?
345?
445
4
45?
45
445?
149?
Banne
B
Ba
an
nne
ner
ne
VALA
VAL
VA
ALAI
LAIST
AIST
STU
RIST
RI
RIST
STIIKK
KKO
KKO
KO
3-9
39 x 40
3-9 x 50
3-9
3-
HIIRV
HI
R
RV
VIIILIIV
V
L IVI
LIIV
VI
VI
39?
199?
269?
Trop
phy XLT
3-9x40
Mu
ult
ltii-Xi-X-ri
ristikko
t ko
219?
Banner
3-9x40
FLEEC
FL
ECE
ECE
CELIIV
IVI
IVI
VI
225?
BR
BRA
RAU
A
AUN
UN
Tre
Tre
Tr
rekk
kking
kki
king
ng 8x
8x32
8x3
x32
32
ja
itta
o
v
ti
Tes
159?
/12
ti 3
-leh
Erä
LLe
Led
ed Le
ed
Lens
nser
nse
ser
er
H7R-2
H7
R-2
R-2
- la
lada
lad
ada
daatt
ttttav
taava
vva
- vvaal
alot
alo
lo
oteh
ote
teho
te
eho
ho 3300
30
0
00
0 lm
lm
59?
169?
79?
BR
B
BRA
R
RAU
A
AUN
UN
Pre
Pre
remi
m
mium
iium
um
mW
WP
P 88x
8x4
xx42
442
2
AIRP
AI
AIRPOWER
IRPOWER
RPO
POW
OWER
PRO
RO R
Suomalaisee
Suo
oma
mala
alaise
laiseen
see
ee
en
jalka
ja
jalkaan
kaa
aan
an
HA
HAIX
HAI
A
AIX
IX
TAP
TA
TAPIO
APIO
IO
LLe
Led
ed Le
ed
Lense
ser
se
err
H77-2
H7-2
2
- va
valo
val
lo
otte
teh
eho
ho 250
ho
250 llm
25
m
65? 220?
299?
POINT
TRA
GPS UL
KOIRA
LY
ESITTE
11.9.
2OVAKATU
2OVANIEMI
s!VOINNAMA
PE
LA
6
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
Viidenkympin
VILLITYS!
ä
l
l
i
p
m
y
k
ä
l
l
e
d
i
Vi
a
t
i
e
t
t
o
tu
koko
!
n
u
p
o
viikonl
Makita Porakone 6501X
650W, perusporakone
Norm. 149,00
50,-
Bosch oksasakset,
3,6 V
Norm. 89,00
Bosch oksaleikkuri KEO,
1,3 ah akku
Norm. 99,00
Makita Laikkakone
metallille 2414NB,
2000W
50,-
50,-
Kompressori
Nu-Air Rollcage,
0,75 kW
Kaasulämmitin
Campigaz Bluecat,
800 W
Norm. 69,70
50,-
50,??????????? ?? ??????? ????? ? ????? ??????????????????? ???????
W????????? ???? ?????????? ???? ??? ??? ???
??????????? ?????? ??????????????????????
50,-
Palvelemme
ark. 07.00 - 18.00
la 09.00 - 16.00
Kesäsunnuntaisin
12.00 - 16.00
Löydät
meidät myös
facebookista.
Perspektiivipiirustus - Projekti 1498/21/1 - K17 Venla, Venla
HUOM:
.
Varaa asiantuntijalle
neuvotteluaika
netissä!
http://ajanvaraus.k-rauta.?/k-rauta-rovaniemi
7
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
Monitoimi-imuri Kärcher,
Kärcher Painepesuri K2,
Maksimipaine 110 bar
Kompakti märkä-kuivaimuri
peruskäyttöön, 12 l säiliö
Vakiovarusteina 4 m kp-letku, suihkuputki,
Rotojet-turbosuutin, 110 bar
50,-
50,-
Kaasugrilli Mustang
Norm. 99,00
50,-
50,Hiiligrilli Lotus
Norm. 182,00
Aitaelementti
Kumpu
Norm. 78,90
50,Suihkulähde Kala
Norm. 105,00
50,-
Kakkukahvit perjantaina
klo 12.00 - 15.00!
jä,
e
k
k
ä
s
s
Ylläty
aljon
p
n
a
m
o
ott
araa tuh
Ä!
ILL
P
M
Y
K
IDELLÄ
tav
VI
Kahvitarjoilu
tapahtumapäivänä!
Tuotteita rajoitetusti, hinnat voimassa vain 29.-31.8.
8
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
MLL:n lastenhoitoapu
avuksi pohjoisen perheille
Piippolan perhealbumi
Suomalaisten jodin
saanti liian vähäistä
Lappilainen
MLL:n lastenhoitaja Tia Piippola, 4-vuotias Niilo ja 6-vuotias So?a.
Lappilainen
Miltei jokaisessa perheessä tarvitaan joskus lastenhoitoapua.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiristä välitetään
lasten hoitajia Kittilään, Muonioon, Rovaniemelle, Kemiin,
Sodankylään ja Inariin.
Kaikilla perheillä ei ole
tukiverkostoja, ystäviä ja
sukulaisia lähellä tai juuri oi-
keana hetkenä tavoitettavissa.
Tällöin MLL:n lasten hoitaja
voi olla korvaamaton apu
esimerkiksi asioilla käynnin
ajaksi, lapsen tai vanhemman
sairastuessa tai vanhempien
yhteisen ajan mahdollistajana.
Perheet kertovat, että kynnys lastenhoitoavun tilaamiseen saattaa olla suuri, mutta
ensimmäisen kerran jälkeen
huomaa sen helppouden ja
käytöstä tulee osa arkea. Usein
syntyy myös niin satottuja
vakkarisuhteita hoitajien ja
perheen välille, jolloin perhe
kysyy avukseen aina samaa
hoitajaa joko suoraan hoitajalta tai välityksen kautta.
Välitykseen voi soittaa ja
keskustella omasta tarpeesta
ja esittää toiveita hoitajasta.
Lastenhoitotoiminnassa on
käytössä internetpohjainen
välitysjärjestelmä (http://lastenhoito.mll.fi), jota perheet
voivat myös itse halutessaan
käyttää mm. tilausten tekemiseen sekä palkkakuittien
tulostamiseen. Lisätietoja ja
ohjeita voi kysyä ja tilauksen
jättää myös soittamalla arkisin klo 8-13 numeroon 040
7725078.
Suomalaisten jodin saanti on
vähentynyt vuosi vuodelta.
Tuoreimmat ravitsemustutkimukset osoittavat, että aikuisilla on jo lievä jodin puutos.
Valtion ravitsemusneuvosto
suosittelee nyt jodin saannin
lisäämistä.
Suomalaisten jodin saanti
on ollut laskussa viime vuosina. Sen pääsyyksi on havaittu
muuttuneet ruokailutottumukset. Ruokatrendien myötä erilaisten jodioimattomien
suolalaatujen, kuten sormi- ja
makusuolan, käyttö on yleistynyt. Erikoissuolan käyttö
on terveyden kannalta ongelmallista kahdestakin syystä.
Suolan käyttö lisää suolan
haitta-aineen eli natriumin
saantia, ja hyödyllisen jodin
saanti vähenee. Suomalaisessa
ruokavaliossa suurin osa jodista saadaan maitovalmisteista,
kananmunista ja merikaloista.
Jodi on välttämätöntä
kasvulle, kehitykselle sekä
kilpirauhasen toiminnalle.
Jodia tarvitaan, että T4-hormoni muuttuu elimistössä
T3-kilpirauhashormoniksi.
Lievä jodin puutos oireilee väsymyksenä, painonnousuna ja
yleisenä hitautena. Pitkäaikainen jodin puute voi aiheuttaa
kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Ruokavalio puntariin
Erityistilanteet kuten sairastaminen tai laihduttaminen asettavat elimistölle
uusia haasteita. Erityisesti
kasvissyöjien ruokavaliosta
puuttuvat usein tärkeimmät
jodinlähteet kuten maitotuotteet, kananmunat ja kala.
Myös raskaana olevilla tai
imettävillä äideillä jodin tarve
on suurentunut. Jodin saantisuosituksia ei tule ylittää,
koska myös sen liikasaanti on
haitallista.
Aikuinen tarvitsee jodia150
?g/vrk, raskaana olevat 175
?g/vrk, imettävät 200 ?g/vrk.
Lasten jodin tarve vaihtelee 50
? 120 ?g/vrk, iästä riippuen.
Markkinoilla on tarjolla
muun muassa Mezinan Super+
Total ?monivitamiinitabletti
joka täydentää tehokkaasti
ravintoaineiden puutoksia ja
sisältää turvallisen määrän
jodia. Tuotteessa on riittävä määrä jodia. Se sisältää
seitsemän superhedelmän ja
-marjan terveelliset antioksidantit ja flavonoidit sekä päivittäin tarvittavat vitamiinit
ja kivennäisaineet parhaiten
imeytyvässä, aminohappoihin
kelatoidussa muodossa.
Kuka Suomessa saa olla saamelainen?
Tuomas Keskitalo
Poromies Tuomas Keskitalo haluaa Norjan mallin mukaista määrittelyä siitä, kun on saamelainen.
Riitta Kemppainen-Koivisto
Euroopan unionin alueella
on vain yksi alkuperäiskansa,
saamelaiset. Tänä syksynä
Suomen hallituksella on tahto siirtyä ratifioimaan YK:n
alkuperäiskansoja koskeva
ILO-sopimuksen
numero
169. Allekirjoittaminen olisi
merkki siitä, että Suomen
valtio haluaa pitää saamelaisen kulttuurin ja kielen elinvoimaisena, mutta myös taata
saamelaisille tietty sosiaalinen
ja taloudellinen asema. Allekirjoittamisesta on puhuttu
ja aiottu tehdä se jo moneen
otteeseen, mutta aika ei ole
ollut kypsä. Liekö vieläkään?
Saamelaisuutta on tutkittu
viimeisten vuosien aikana
eri näkökanteilta. Saamen
kieliä elvytetään kielipesissä,
tehdään kirjoja ja elokuvia,
voimaannutetaan musiikkia
sekä elävöitetään asusteita.
Ollaan innostuneita saamelaisuudesta. Saamelaismuseo
Siida sekä kulttuuri- ja hallintokeskus Sajos ovat yksi tulos
saamelaisuuden tukemisesta.
Mutta riittävätkö tähänastiset tutkimustulokset ja
pidetäänkö niistä tehtyjä
johtopäätöksiä luotettavina?
Annetaanko eloisan kulttuurin valloituksen jatkua ilman
poliittisen aseman muutosta?
Usein näyttää siltä, että
saamelainen polkee toista
saamelaista suohon. Poliitikko
tyrmää ja mustamaalaa toisen
poliitikon. Sovun rakentamisen sijaan onkin rakennettu
barrikadeja, suututettu saman
kylän väkeä. Pahimmassa
tapauksessa on tukittu suut
ja haluttu laittaa piste koko
jutulle. Että älä vain edes kirjoita aiheesta.
Pahnan pohjimmaisena kytee joillakin pelko siitä, että
naapuri pääsisi äänestämään
tärkeistä asioista. Sellainen
naapuri, jonka nimeä ei nyt
löydy saamelaiskäräjien äänestysluettelosta.
Jotkut ovat sitä mieltä, että
pitää kuulua ja elää saamelaisten joukossa, puhua kieltä
ja elää saamelaiskulttuurin
keskellä. Toisille taas riittää
se, että polveudutaan saamelaisista juurista eikä saamen
kielen osaaminen tässä kuviossa ole kaikista tärkein lähtökohta. Kulttuurin käsitykset
vaihtelevat.
Saamelaiskäräjät on laskenut, että Suomessa asuu 9 919
saamelaista. Pohjoissaamen
kielen taitajia on 2000, inarinsaamea puhuu 300 ja koltansaamea 200 ihmistä.
Uusia saamelaisia
olisi tarjolla
Näkkälän palkisen poromies
Tuomas Keskitalo kokee, että
saamelaiskäräjät ajaa nykyisin
liikaa saamelaisten enemmistön eli pohjoissaamelaisten
etuja. Keskitalo haluaa laajentaa saamelaisuuden määritelmää niin, että ihminen itse voi
päättää, onko hän saamelainen
eikä tätä määritelmää soveltaisi saamelaiskäräjien vaalilautakunta. Näin vaaliluetteloon
hakeutuisi arviolta enintään
500?900 uutta ihmistä.
? Norjassa tällainen käytäntö on olemassa eli saamelaiseksi voi ilmoittautua se, joka
tuntee itsensä saamelaiseksi ja
hänet merkitään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilön ilmoituksesta, tarkentaa
Keskitalo.
Jos nykyiset saamelaiskäräjien vaalilautakuntaan
valitut saamelaispoliitikot
voisivat päättää, ketkä ovat
saamelaisia, ei saamelaisten
lukumäärää oltaisi valmiita lisäämään. Keskitalo haluaa, että nykyinen saamelaiskäräjien
vaalilautakunnalta poistetaan
valta päättää saamelaisuudesta. Riittää, että itseidentifikaatio toimisi kuten Norjassa.
Keskitalo pelkää, että esimerkiksi inarinsaamelaiset
ovat jäämässä nyt käytävässä
saamelaisuuden määrittelyssä
alakynteen. Keskitalo on itse
metsä-, kalastus- ja tunturisaamelaisten yhdistyksen varapuheenjohtaja ja polveutuu
Peltojärveltä 1500-luvulta olevaan Päiviö-Eiran ja Gunnaren
porosukuun. Hänen perheensä ei ole saamelaiskäräjien
vaaliluettelossa, sillä perhettä
ei ole hyväksytty vaaliluetteloon hakeutumisessa. Keskitalo itse on opetellut kieltä ja
puhuu sitä kolmelle pojalleen.
Poikien äiti on saamelaiskäräjien vaaliluettelossa.
9
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
Meillä on tämmönen.
Onks sulla?
TEHTY
TORNIOSSA
Timapuu on enemmän kuin tavallinen kota.
Tu
uotte
teeemmee ovat pohjoisen tiheäsyisestä männystä kotimaisena käsityö
önä
n vallmis
m tettu
uj laad
uja
adukkaita grillikotia, huvimajoja ja kotasaunoja. Ne soveltuvat mon
onenla
aiseeen ymp
mpäristöön ja käyttöön kalastusretkien tukikohdasta takapihan viihty
yisäksii
keesäkeit
ittiöksi. Toimitamme tuotteemme valmiiksi asennettuna kaikkialle Suom
meen
n.
Niin va
armistamme, että kodastasi on sinulle iloa kymmeniksi vuosiksi.
Taatusti vakaa
5,49
snt/kWh
Lapin Takuu on edullinen sähkösopimus, joka
antaa pitkäaikaista ja pysyvää turvaa. Tee sopimus
nyt ja maksa vain 5,49 snt/kWh. Kiinteähintainen
sopimusaika on enintään 24 kuukautta.
Perusmaksu 4,50 eur/kk.
Sopimusaika:
1.7.2014 - 30.6.2016.
Tarjous on voimassa
31.8.2014 saakka.
Ota yh
hteyttä ja kysy lisää!
Tee sähkösopimus osoitteessa:
Timo Marttila
Puh. 0400 698 198
WLPR PDUWWLOD#WLPDSXX ?
?
ZZZ WLPDSXX ?
www.energiapolar.? /tarjouslaskuri
Antti Marttila
Puh. 0400 690 1011
www.energiapolar.?
016 331 6100 s asiakaspalvelu@energiapolar.?
Koskikatu 27, PL 8013 s 96100 Rovaniemi
Tima
Ti
m pu
uu Oy Marttila, Verkkotehtaankatu 12, 95420
20 Torni
nio
ni
o
Pohjolan Osuuspankki - Ihan tässä lähellä
ASIANTUNTIJA- JA PÄIVITTÄISPALVELUT SELLAISENA KUIN SINÄ HALUAT
Konttoripalvelut
OP-mobiili
Sinua palvelevat konttorit:
Puhelinpalvelut
PÄIVITTÄISPALVELUT
LAINAT
VAKUUTUKSET
SÄÄSTÄMINEN
SIJOITTAMINEN
VARALLISUUDENHOITO
Verkkoneuvottelu
YRITYSPALVELUT
LAKIPALVELUT
OPKK-KIINTEISTÖNVÄLITYS
Tervetuloa nykyiset ja uudet asiakkaat.
op.fi verkkopalvelut
Enontekiö
Ivalo
Kemijärvi
Kittilä
Kolari
Muonio
Pello
Ranua
Rovaniemi
Savukoski
Sodankylä
Utsjoki
Katso lisää www.op.fi/pohjolan
Tavoitat meidät puhelimitse numerosta
010 2539 301
Älylompakko
10
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
Pisteet omaan
kotiin!
Uittomiehentie
Kt 2h,k,s,p.............................52m2
Piakkoin vapautuva koti lähellä
kauppatoria ja keskustaa. I-asuinkerros. Mikäli vuokraat saat meiltä
myös nopean vuokravälityspalvelun!
Esittelyt 045 2009 677/Kirsi
Mh 55.500? Vh 139.500?
Rovakatu 13, 96100 Rovaniemi
puh. 016 313 474
huoneistopiste.com
Huoneistopiste
Myös asiakkaat saavat
hyvälle tuulelle.
? Kun positiivisista asiakaspalautetta ja onnistuneita
asiakaskontakteja saa viestittää henkilökunnalle, se
kannustaa myös Sirpaa ja
minua. Henkilökunnan omat
onnistumiset myös kannustavat ja saavat työn tuntumaan
mukavalta, fiilistelee Rytilahti
firman arjen sujuvuutta ja
myönteisistä asiakaspalautteista tulevaa tunnelmaa koko
työyhteisössä. Rytilahti on
tottunut siihen, että nousu- ja
laskukausia on niin taloudessa
kuin asiakaskunnan mielialoissakin.
? Rakentamista ja remon-
erh
LAIVAKANKAAN
RAVIRADALLA
SUNNUNTAINA 31.8.2014
KLO 13.30
KL
Ohjelm
lmassa:
Laapsille PONIRATSASTUSTA
ja KEPPIHEVOSKISAT
Prisma Kemin ja Tornion
NIMIKKOLÄHTÖ
MEHU- JA KARKKITARJOILU
Menossa mukana
ONNI ORAVA
JA JONNE
JÄÄKARHU!
Riitta Kemppainen-Koivisto
Näin lempeästi elämäänsä
suhtautuu
Rovaniemen
K-rautakauppias
Pekka
Rytilahti. Rytilahti viettää
50-vuotispäiviään tällä viikolla
ja saa liikunnasta ja perheestä
voimaa työssä jaksamiseen.
? Yhdessä kun vaimoni
Sirpan kanssa tätä yritystä
luotsaamme, niin tausta-asiat
pitää olla kunnossa. Liikun
3-4 kertaa viikossa, käyn pelaamassa potkupalloa ympäri
vuoden ja talvella viikonloppuisin hiihdän ja kelkkailen.
Kyllä hyvä peruskunto on
oleellinen asia työssä jaksamiselle, kertoo juhlamies
Rytilahti. Elämän kohokohtia
ovat olleet lasten syntymät ja
perhe kokonaisuudessaan. On
huojentava, kun kaikki lapset
ovat terveitä ja näyttävät pärjäävän omillaan. Nuutti-poika
elää Helsingissä lautailuammattilaisena, tyttäristä Hanna
on Oulussa työmaailmassa ja
Laura armeijan vihreissä alikersanttina.
? Työelämän kohokohta
oli kun otimme tämän rautakauppamaailman vastaan
vuonna 1998. Se järkytti vasta
jälkeenpäin, kun todellisuus
paljastui vuosien saatossa. Ja
nyt liki 16 vuotta myöhemmin
olemme oppineet, että emme
ole vieläkään oppineet.
Ä ss ä
2
1000 m
LÄMMIN
SISÄKATSOMO!
Jos kaatuu nenälleen
se on eteenpäin jos selälleen niin
näkee ylöspäin!
Syntymäpäiviään viettää tällä viikolla Rovaniemen K-rautakauppias
Pekka Rytilahti.
tointia on silti aina ja siksi
myös rautakauppaa tarvitaan
nyt ja tulevaisuudessa. Olen
siis optimistinen, joskus
liikaakin. Varmaan luonnekysymys.
Haastetta Rytilahden bisneksessä on ihan riittämiin ja
riittää, että selviää taloudellisesti kuivin jaloin.
? Henkilökohtaisesti en aio
juosta maratonia enkä hypätä
benji-hyppyä. Riittävä haaste
on pysyä terveenä ja positiivisesti ajattelevana.
Rytilahti ei halua, että
kukaan käyttää lyhyttä elämää voivotteluun ja asioiden
odotteluun. Pitää tehdä asioita
silloin kun siihen tulee mahdollisuus tai tilaisuus. Vaikka
olisi kyse esimerkiksi kotona
lepäämisestä. Arjen pienet
asiat on otettava myönteisesti
ja terveys on aivan liian aliarvostettua. On oltava iloinen ja
tyytyväinen pelkästään siitä,
että pystyy elämään normaalia
elämää.
? Yrittäjyys on oma valinta
- ei aina paras, mutta oma.
Meillä on ollut onni saada hyvä
työympäristö, hyvät työkaverit sekä positiivisesti vaativa
asiakaskunta. Noiden asioiden
avulla yrittäjyys on ollut itselle myönteinen asia. Ehkä olen
liiankin optimistinen elämän
suhteen, mutta en vain halua
harmitella jo tapahtuneita
asioita, vaan elää tätä hetkeä
ja luottaa tulevaisuuteen.
Vuosien täyttymistä Rytilahti juhlistaa asiakkaitten ja
työyhteisön kanssa. Kakkukahvit juodaan perjantaina
kaupalla klo 12.00 - 15.00.
Tervetuloa!
Saamen kieltä päiväkoti-ikäisille
Riitta Kemppainen-Koivisto
S-ETUKORTILLA
ILMAINEN
SISÄÄNPÄÄSY!
set)
(Normaalisti 5 ? aikui
Sodankylässä, Utsjoella ja Inarissa voi oppia saamen kieltä
pienestä pitäen päivähoidossa.
Eniten puhuttua pohjoissaamea pääsee opettelemaan
kielipesissä
Sodankylän
Vuotsossa, Karigasniemellä
ja Utsjoella. Valtio tukee pohjoissaamen kielipesätoimintaa
tänä vuonna 130 000 eurolla.
Uhatumpia saamen kieliä
ovat inarinsaame ja koltansaame, joita molempia puhuu
vain muutama sata ihmistä.
Inarinsaamen kielipesiä valtio
tukee Inarissa ja Ivalossa 260
000 eurolla. Koltansaamen
oppiin pääsee Ivalossa ja
Sevettijärvellä ja tuki näille
kielipesille on 160 000 euroa.
Helsinkiin on avattu yksi,
8-paikkainen Länsi-Pasilassa
toimii Máttabiegga eli Etelätuuli niminen pohjoissaamen
kielipesä.
Saamenkielisten kielipesien
tarkoitus on elvyttää kieltä,
kun koko ajan puhutaan, lauletaan ja toimitaan saameksi.
Samalla opitaan saamelaista
kulttuuria.
Valtionavustus 550 000
euroa voi saada vielä lisää
harkinnanvaraista avustusta
tälle vuodelle. Ensi vuonna
valtiolta on tulossa kielipesiin
600 000 euroa.
11
LAPPILAINEN viikko 35-36/2014 | www.lappilainen.fi
Keminmaa kelpaa nuorillekin
Nuorisoneuvostolaiset Laura Määttä (vas.) ja Salla-Maija Mäkinen
ovat tyytyväisiä Keminmaan palveluihin.
Lappilainen
Ei ole kumma, jos Keminmaan nuorilla on yli kahden-
kymmenen kilometrin matka
kouluun. Kunta on asukasmääräänsä nähden laaja ja sen
vuoksi välimatkat ovat melko
pitkät. Onneksi koulukyyditys
pelaa hyvin. Eräs lukiolainen
on sanonut leikillään, että Keminmaassa on hyvää se, että
Kemi ja Tornio ovat lähellä.
? Koska Kemi ja Tornio
ovat kaupunkeja, on niissä
todellakin enemmän mahdollisuuksia. Mutta Keminmaa
on silti hyvä paikka nuorille
asua, toteavat yhdestä suusta
Keminmaan nuorisoneuvostolaiset Salla-Maija Mäkinen
ja Laura Määttä.
Harrastusmahdollisuuksia
Keminmaassa on lajista lajiin,
enemmän kuitenkin urheilun
puolelta. Esimerkiksi jalkapalloa, tanssia, ratsastusta ja
laskettelua on helppo harrastaa. Kallin hiihtokeskuksessa
on talvisin hyvät lasketteluja hiihtomahdollisuudet ja
kesäisin voi suunnistaa ja
lenkkeillä. On monia tanssiseuroja, kuntosali ja partio
sekä Kivalo-opistossa monia
kivoja kursseja. Keminmaan
nuorisotyö tarjoaa nuorille
aktiviteetteja. On avoimia ovia
eri nuorisotiloilla ja konserttimatkoja, joiden järjestelyssä
seurakunta on myös aktiivisena mukana.
? Vaikka nuorille järjestetään oikeastaan aika paljon,
mahdollisuuksia ei hyödynnetä. Syynä voivat olla pitkät
välimatkat ja lopputuloksena
se, että monesti järjestäjät
turhautuvat pieneen osanottajamäärään, harmittelevat
Salla-Maija ja Laura.
Nuorten vaikuttajien mie-
lestä nuoret saavat Keminmaassa melko helposti töitä.
Etenkin kesätöiden saamista
helpotti se, että kunta maksoi
avustuksena nuoren palkan ja
näin suurin osa halukkaista
nuorista pääsi kesätöihin.
Sosiaalinen media on osa
Keminmaan nuorten kulttuuria, kuten varmaan muuallakin Suomessa. Somea
käytetään aktiivisesti joka
paikassa, myös niissä, missä
sitä ei tarvitsisi.
? Tämä maailmanlaajuinen
ilmiö on siis levinnyt tännekin
asti. Se voi haitata koulutyötä
puhumattakaan siitä, että
nuoriso viettää yhä enemmän
aikaa kotonaan puhelimilla tai
tietokoneilla, tietävät nuoret
naiset.
Koulut ovat Salla-Maijan ja
Lauran mielestä Keminmaalla
hyviä ja opettajat asiantuntevan hauskoja. Hehkuttaa voi
myös Keminmaan lukiota,
joka on selvinnyt hyvin maanlaajuisissa tutkimuksissa.
? Kokonaisuudessaan Keminmaa on rauhallinen ja
kaunis kunta. Jotkut nuoret
kaipaavat kuitenkin jotain
muuta kuin rauhaa. Me uskomme kuitenkin, että jotkut
heistä vielä palaavat tänne
takaisin, kun ovat oppineet
arvostamaan rauhallisuutta
suuressa maailmassa, kertovat
Keminmaan nuorisoneuvostolaiset.
Tule ystäväksi
kansainväliselle
opiskelijalle
Lappilainen
Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu hakevat
vapaaehtoisia henkilöitä ja
perheitä mukaan kansainvälisten opiskelijoiden ystävätoimintaan. Ilmoittautumisaikaa
on 9. syyskuuta saakka.
Ystävätoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka tarjoaa
osallistujille upean mahdollisuuden tutustua eri kieliin
ja kulttuureihin sekä solmia
uusia, kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Kansainväliselle
opiskelijalle ystävätoiminta
mahdollistaa lähemmän tutustumisen
suomalaiseen
kulttuuriin ja jokapäiväiseen
elämään. Tärkeintä on se, että ystävätoiminnassa mukana
olevat ovat valmiita ottamaan
kansainvälisen opiskelijan
osaksi arkipäivän askareitaan.
Lapin yliopistoon ja Lapin
ammattikorkeakouluun Rovaniemen kampukselle saapuu
syyslukukaudelle lähes kolmesataa uutta kansainvälistä
vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa
ympäri maailman. Tavoitteena on löytää ystävä jokaiselle
toiminnasta kiinnostuneelle
kansainväliselle opiskelijalle,
joten uusia vapaaehtoisia toivotaan runsaasti mukaan.
Ilmoittautuminen ystävätoimintaan päättyy tiistaina
9.9. Ensimmäinen tapaaminen
järjestetään torstaina 25.9.
klo 18?20 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin
Hilla-opiskelijaravintolassa
(Viirinkankaantie1,Rovaniemi).
Ilmoittautuneille lähetetään
kutsu tapaamiseen. Ensimmäisen yhteisen tapaamisen
jälkeen ystävä ja opiskelija pitävät yhteyttä toisiinsa itsenäisesti omien voimavarojensa ja
aikataulujensa puitteissa.
Yhteydenotot sähköpostitse
Lapin yliopiston kansainvälisten asiain sihteeri Teija Sirolaan teija.sirola (at) ulapland.
fi. Tai Lapin AMKin kansainvälisten asiain suunnittelija
Mari Putaansuuhun mari.
putaansuu (at) lapinamk.fi.
Lisätietoja toiminnasta ja
linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyy myös Lapin
yliopiston verkkosivuilta www.
ulapland.fi/yp ja Lapin AMKin
verkkosivuilta http://www.
lapinamk.fi/fi/Opiskelijalle/
Kansainvalinen-toiminta/Kotikansainvalistyminen.
Tervetuloa ystäväksi!
Viherkylä keskellä Rovaniemeä
Ole nopea ja osta uusi koti
Kielasta. Sovi esittely!
Asuintaloihin kuuluu viihtyisä, puistomainen sisäpiha. Kaikki tärkeät
palvelut sekä kulttuuriharrastukset ovat kävelyetäisyydeltä.
Tule tutustumaan!
Koivulan kalustettu
52,5 m2 esittelyhuoneisto
mu
var
Kuuselassa nautit elämästä Oma koti Pääskystä
Pääsky rakennetaan omalle avaralle tontille suositvailla remonttihuolia.
tuun 3. kaupunginosaan. Hissillisen talon valoisissa
huoneistoissa on mm. huoneistokohtaiset vesimittarit. Arvioitu valmistuminen 11/2015.
sk
ap
KK
5,8 m2
S
ET
KH
jk/pa
h=1100
lvi-laite
pk-kr
var py
OH
19,1 m2
ALK
5,1 m2
MH
9,3 m2
parv
9,5 m2
esimerkkihuoneisto:
2 h+k+alk+s, 55,0 m2
mh. alk. 50 700 vh. alk. 169 000
2 h+k+alk+s, 52,5 m2
Tule katsomaan valmista YIT Kotia.
ESIT TELY Maakuntakatu 2
Rovaniemi
ESIT TELY Korkalonkatu 1
Rovaniemi
As Oy Rovaniemen Koivula
Kerrostalo | Maakuntakatu 2, Rovaniemi
Valmistumisaika 27.11.2014.
As Oy Rovaniemen Kuusela
Kerrostalo | Korkalonkatu 1, Rovaniemi
Valmistumisaika 17.06.2015.
Vapaat huoneistot
krs
2 h+kk+alk+s 52,5 m² 1
3 h+kk+s
62,0 m² 2
3 h+k+s
72,5 m² 1
3/4 h+k+s
86,0 m² 2
Autohalli
Esimerkkihuoneistot
krs mh. alk. vh. alk.
2 h+kk
42,5 m2 1 42 600 142 000
2 h+kk+s
47,0 m2 1 45 300 151 000
2 h+k+alk+s 55,0 m2 1 50 700 169 000
3 h+kk+s
61,0 m2 1 55 200 184 000
3 h+k+s
72,5 m2 1 63 600 212 000
3 h+k+s
80,0 m2 1 69 300 231 000
Autohalli
4 500 15 000
mh. alk.
47 700
58 500
62 100
75 600
4 500
vh. alk.
159 000
195 000
207 000
252 000
15 000
As Oy Rovaniemen Pääsky
Kerrostalo | Kiertotie 19, Rovaniemi
Esimerkkihuoneistot krs mh.alk. vh. alk.
1 h+kk+alk 30,0
, m2 3 34 200 114 000
2 h+kk+s
39,0
, m2 3 40 200 134 000
2 h+kk+s
44,5
, m2 3 41 100 137 000
2 h+kk+s
48,0
, m2 3 41 700 139 000
2 h+k+s
52,0
, m2 3 43 800 146 000
3 h+k+s
67,5
, m2 1 52 200 174 000
Autotalli
7 800 26 000
Autopihapaikka
p p
1 200
4 000
MYYNTI JA ESITTELY
YIT Asuntomyynti
Rovakatu 5, 96100 Rovaniemi
Ritva Anttila, puh. 040 868 4650
Jari Alaiso, puh. 040 519 5900 | yitkoti.fi