• PIKA- Huollam me ja korjaa mme Vaihdamme autoosi Castrol-öljyt ilman ajanvarausta ÖLJYNVAIHTO KAIKK MERKITI Teollisuustie 12 B | 96320 Rovaniemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17 | www.polarrengas.fi 51 20.12.2012 VIIKKO www.lappilainen.fi Yli 50 000 lappilaiseen kotiin joka viikko 20. vuosikerta Joulun paras paketti! PS3 500Gb Uusi solakka malli isolla 500Gb kovalevyllä. Saatavana myös 12Gb mallia 195? Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta! Rauhaisaa joulunaikaa 235,- Erä SingStar pelejä 9,90 Happy Feet 2 19,90 Olemme avoinna päivittäin normaalisti, tervetuloa. toivottaa Lappilaisen väki Seuraava Lappilainen ilmestyy perjantaina 28.12. Aineistot 21.12. klo 12 mennessä. Ford Mondeo 2,0 145hv Trend M5 Wagon -11 59 tkm 21900? kamux.fi Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385 www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-20 Mercedes-Benz E 280T CDI A Classic -06 235 km 19900? Skoda Octavia 1,8 TSI Ambiente -08 141 tkm Seat Altea XL 1,6 TDI Reference DSG -11 31 tkm 14890? 19900? Tomi Kaikkonen 040 538 6622 Jorma Karvonen 040 538 0878 GM Daewoo Lacetti 1,8 16V CDX 5d ECC -04 267tkm 3890? Alakorkalontie 4, Rovaniemi puh. 010 778 5578 Hyödykkäimmät Joululahjat pukinkonttiin! Kärcher Höyrypuhdistin SC1020 99, Makita akkuporakone DF330DWE 149, Pikkuväen toivelahja! Rattikelkka Excellent Sport 3990 Takkavälinesarjat Pisla HTT790 29, alk. 2x1,3 ah akku, salkussa Palvelemme ark. 7.00-19.00, la 9.00-16.00 Löydät meidät myös facebookista. Joulunajan aukioloajat: ? La 22.12. klo 9 - 16 Olemme Joulun vietossa 23.12 - 26.12 ? To 27.12. klo 7 - 19 Hyvää Joulua!
• 2 LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi utsjoki YLI 50 000 LAPPILAISEEN KOTIIN JOKA VIIKKO. TORSTAISIN. inari enontekiö muonio kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi 20.12.2012 rovaniemi kemijärvi tornio kemi ranua simo Maksuton näköislehti jo keskiviikkoisin: www.lappilainen.fi kolu m ni | M arj at t a Pul sk a Majakan valot Kantavatko meitä enää perinteetkään? Tähän suuntaan avattiin pohdiskelua maamme valtalehden pääkirjoituksessa taakse jääneenä syksynä. Ongelman asettelu nousee epäilemättä epävarmuuden ajasta, johon olemme ajautuneet koko yhteiskunnassamme sekä myös kirkossa. Maailmaa syleilevät otsikot puhuvat voimattomuudesta löytää kestäviä ratkaisuja kansakuntina ja yksityisinä ihmisinä kulkiessamme kohti tulevaa. Paljon puhuva kuva Rion ympäristökokouksesta summaa vaikeutemme: nuori ihminen kyynelehtii päättäjien edessä. Ongelmiin ei tartuta, valta siirtyy kokouksen sumuiseen taustaan. Kysymykset ja kyyneleet jäävät näkyviin. Sama sumuisuus heijastuu maailmanlaajuiseen ja koko eurooppalaiseen sekä kotimaiseen kehitykseen. Emme saisi väsyä kysymyksiin siitä, mihin hallitsematon kehitys johtaa taloudellisesti ja kansallisesti. Päinvastoin selviytymisen maastokarttoja tulee laatia, vaikka ympäristö olisikin vaikeasti hahmoteltavissa. Keskustelua on käytävä ja pyrittävä sumua selventävään ilmapiiriin, sillä kalvava epätietoisuus kehityksen suunnasta näkyy yhä selvemmin lapsiperheiden huolena ja turvattomuutena, nuorten juurettomuutena, työssäkäyvien ylikuormittumisena ja vanhusten lisääntyvänä yksinäistymisenä. Ongelma-alueet eivät suinkaan pääty tähän. Tiedämme, miten velkaantuvien jonot pitenevät, irtisanomiset ja työttömyys kasvavat. Yleinen arvotyhjiö lisääntyy. Tukipilareita kaadetaan. Suunta on sumuinen. Kantavatko meitä enää perinteetkään? Esitetyssä kysymyksessä on kaikuja mahdollisuudesta selviytyä henkisesti epävarmuuden aallokossa. Näkyykö sumun lävitse majakkavaloja, jotka vilkuttaisivat tietä kohti turvallista suuntaa ja satamaa? On surullista, että parhaillaan elettävä epävarmuuden aika ei samalla tavalla nosta esiin niitä arvoja, joiden varassa on selvitty tähän asti. Majakan valot voivat vilkkua, mutta katsotaanko majakkaan päin? Onko omasta minäkeskeisestä elämästä ja sen itseohjautuvuudesta tullut siinä määrin luovuttamatonta, ettei huomata oman henkisen hyvinvoinnin vaarantumista? Se tapahtuu posio tervola keminmaa J O U L U T E R V E H D Y S | P iispa Samuel Sal mi Reijo Koirikivi, Studio P.S.V. salla pello ylitornio silloin, kun perinteet ja niiden suojaava merkitys unohtuvat. Elämän tarkoituksen säilyttäminen muutosten virrassa on mahdollista silloin, kun ihmisellä on suhde Luojaansa ja lähimmäiseensä. Näistä molemmista avautuvassa vuorovaikutuksessa sykkii keskellämme elämä, joka rajallisena ja puutteellisenakin voi näyttäytyä keskellämme. Joulun virressä vilkkuvat kuitenkin majakkavalot: ?Nyt ruusu kaunein loistaa, taivaasta tuoksun tuo. Yön varjot päivä poistaa, kansoihin toivon tuo. Jumala, ihminen! Hän otti lapsen muodon, jäi luokse syntisten.? Kolme sanaa erottuu runosta ikiaikaisen perinteen lävitse: Jumala ? Ihminen ? Lapsi. Sanoissa vilkkuvat taivaallisen kodin valot. Vaikeuksien ja varjojen maailmassa on olemassa edelleen Jumalan todellisuus. Se ympäröi keskellämme olevaa kaikkeutta. Salatulla tavalla Jumala on syli, jonka keskellä vilu muuttuu lämmöksi, epätoivo toivoksi, itku iloksi ja tyhjyys elämän voimaksi. Joulun sanoma kumpuaa tietoisuudesta, että tällainen Jumala tuli ihmiseksi. Hänen kirkkauttaan ja olemustaan on ollut ja on mahdollista katsoa ja elää todeksi. Hän tuli lapsen lailla luoksemme kertoakseen, että Hän haluaa kasvaa kanssamme ja kulkea epävarmojen aikojen halki rinnallamme. Hän ojentaa joulun lapsessa pienet kätensä meitä kohti: Ota syliin, kanna! Sille, joka tälle lapsen katseelle ja pyynnölle sanoo kyllä, avautuu sumuisten vilkkuvalojen takaa taivaan ruusujen tuoksu. Sama jouluvirsi kertaa perinteen yli aikakausien ulottuvaa voimaa: ?Herramme, Kristuksemme, oi poika Marian! Sinua rukoilemme laaksoissa kuoleman. Suo, että taivaassa me kerran kumarramme Isäsi kasvoja.? Kristus-lapsen siunaamaa joulujuhlaa toivottaen, Ylläksellä adventin alla a.D. 2012 Samuel Salmi Oulun hiippakunnan piispa Anna-Maija Vuorma Tervetuloa talven juhla Elämässä kaikki muuttuu, joulu vain jatkaa perinteitään. Ikääntymisen myötä ihmisen elämänpiirissä tapahtuu monia muutoksia. Koko elämä on tavallaan valintakauhassa, muutoksineen ja luopumisineen. Ikääntymisen myötä elämänloimet ohentuvat, kuten asiaan kuuluu. Kanssakulkijoiden joukko harvenee, jalat eivät kanna yhteisiin tilaisuuksiin, kotona kumppani saattaa sairastua tai siirtyä rajan taa. Yhtäkkiä ei olekaan asioiden ja kokemusten jakajaa. Jäljelle jää hiljaisuus. Lapset ja lastenlapset ovat kaukana. Kännykät, sähköpostit ja muut ovat hyviä apuvälineitä, mutta inhimillistä kosketusta, juttelua, sanoineen ja kosketuksineen ne eivät korvaa. Kotiavustajillakin on niin kiire, että he eivät jouda seurustelemaan. Matot ulos, imuri hurisemaan kuin pyörremyrsky ja avustaja on jo ulkona. Istua ja seurustella he olisivat halunneet, mutta kun ei ole aikaa. Ikäihmisen kansantauti on yksinäisyys. Joulunaikaan liittyy runsaasti mieltä herkistäviä muistoja ja odotuksia. Mitä jos tänä vuonna olisikin toisin, me kuuntelisimme hiljaisuutta, ajattelisimme vain hyviä asioita ja auttaisimme lähimmäisiämme? En haluaisi vihata joulua, vaikka aihetta olisi: on kauhea kiire, rahaakin menee, joululahjat pitää tehdä, siivota, ja eihän joulu tunnu miltään jos piparit eivät tuoksu ja kinkku paistu uunissa. Joulukuusikin pitäisi löytää. Saikata sähkökynttilöitten ja muiden sähkövempaitten kanssa, vaikka ne jäivät edelliseltä vuodelta kuntoon. Joulupukki on ihan välttämätön, ilman sitä ei joulu tule. Mihin se pukki on taas pannu naamarinsa? Ihmeellistä, että pukki ei jää jo eläkkeelle? Pakotettuja hymyjä ja väkisin väännettyä hyvää tahtoa. Ressiä siitä, että kaikki pitää olla kunnossa. Mistään ei voi luopua, ei edes yhdestä koristeesta. Joulun täytyy olla sellainen mihin tottunut. Jouluaattona on sitten täysin tyhjä olo, väsyttää. Mistä tällainen vimma, joka hetkessä on ohi? Kaikesta huolimatta joulussa toteutuu elämän perusteema, kokoonnutaan yhteen ja eletään hetki yhdessä ja iloitaan! Herään aamulla ja muistan, että minun pitää lähteä joulukirkkoon. Tuntuu ihan mukavalta. Istahdan nojatuoliin ja katson kun sähkökynttilät kuusessa hohtavat kylmän kirkasta valoaan huoneeseen. Suklaarasiat houkuttelevat avonaisina pöydällä. Ajattelen, en ota! Nousen ylös ja poimin yhden suklaakonvehdin. Syön vain tämän, ei se haittaa. Istahdan takaisin nojatuoliin ja annan suklaan levitä suuhuni. Otan vielä toisen, en muuta. Otan kolmannen, neljännen, mitä näistä laskee. Rasia on tyhjä. Raukeus virtaa jäseniin, tunnen pohjatonta väsymystä ja laahustan sänkyyn, vedän täkin korville ja maailma ympärilläni katoaa. Herään jonkun ajan kuluttua pahoinvointiin, vatsassa tuntuu ilkeältä ja olo muutenkin raskaalta. En jaksa lähteä kirkkoon. Eihän minun tarvitse jos en jaksa. Mutta sinähän olit koko vuoden ajatellut, että joulukirkossa ainakin käyt, jossain syvällä ääni muistuttaa. Nyt minä piristyn ja lähden hiihtämään, ilmakin on kuin keväällä hämärän lämmin ja autereinen! Väsyttää. Nythän on joulu, nyt saa syödä ja löhötä. Mitä minä söisin, mitä minulla haluttaa? Poronpaistia, ei sitä nyt on aina, jos ottais lohta? Sekin on niljakkaan näköistä, liukasta ja rasvaista. Hyi! Yritän nousta ylös ja laittaa sukkahousuja jalkaan, vatsa on tiellä. Näinkö tässä taas kävi? Tuli syöppöjen Joulu.
• 3 LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi katu g allup Riitta Kemppainen-Koivisto Mitä toivot joululahjaksi? Jarmo Tuisku Yleistä rauhan mieltä toivon kaikille. Perhe yrittää rauhoittua Joulun viettoon viimeistään vanhempien luona jouluruuan äärellä. Lukijalta Juha Puro Yleisesti toivon hyvää joulumieltä kaikille. Kiireen keskellä tarvitaan myös rauhoittumisen aikaa. Reijo Kantola Toivon yhteistä perheen hetkeä, että kaikki ovat koolla. Lahjoja en enää odota, vaan yhdessäolo riittää. Lukijalta-sivu on avoin kanava kaikille Lappilaisen lukijoille. Periaatteena on, että asiat voivat riidellä, mutta ilkeily on tarpeetonta. Kirjeessä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Tekstin pituus saa olla enintään 2 000 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita ytimekäs mielipiteesi ja lähetä se osoitteeseen: Lappilainen, Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. suoraa puhetta Luonnonvara-alan merkitys Koulutuspaikkojen leikkaus on kova uutinen Lapille. Opetusministerin ennakkovaroitus kolmanneksen, neljänneksen vähennyksestä koskettaa pahiten kaukaisimpien kylien opiskelijoita. Sieltä on jo nyt pitkä matka opiskelupaikkakunnille. Juuri niissä kylissä luonnonvara-alalla on suurin merkitys. Vain muutos on pysyvää. Koulumaailma muuttuu kehityksen mukana. Mutta mihin suuntaan? Kuuluuko pohjoisen ääni alueelle merkityksellisten koulutusalojen säilyttämisessä ja koulutuksen kehittämisessä. Lappi on maailman pohjoisinta viljelysaluetta. Vasta julkaistu Lapin tutkimusseuran Pohjoinen puhtaus -tutkimuskooste osoittaa kiistatta, kuinka ainutlaatuisella ja arvokkaalla alueella asumme ja tuotteitamme tuotamme. ?Tavanomaisen yläpuolella? Lappi-brändi on totta myös tuotteidemme osalta, ne erottuvat edukseen. Minkälaisen koulutuksen säilyttäminen ja kehittäminen Lapissa on pitkän ajan tähtäimellä viisasta? Tuo päätös pitää tehdä alueella ja alueen näkökulmasta. Säilytettävien koulutuspaikkojen perusteeksi ei riitä oppilaspaikkahinta, it-alan odotukset tai kasvava kaivosteollisuus, joka on sinänsä merkittävä asia. Nyt on kyettävä katsomaan kaivoksia kauemmas ja laajemmalle. Voidaanko Lapissa nyt ja tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista saavuttaa muualla kouluttautuen? Millainen koulutus on mahdollista vain Lapissa? Lapin olosuhteisiin ja pitkään päivään perustuva kasvi- tuotanto on osaamisalue, joka on vain meillä täällä. Pohjoisten olosuhteiden antamat vahvuudet ja mahdollisuudet, joita jo ollaan merkittävimmissä määrin hyödyntämässä, ovat tulevaisuudessakin aarreaitta. Tuotantoalojen koulutuksessa kysymys ei ole pelkästään tuotannosta, vaan sitä tarvitsevista monista rajapintatoimialoista. Luonnonvara-alan tuotantoon ja osaamiseen perustuu moni palvelu mm. matkailualalla. Myös paikallinen lähiruoka, elintarvikejalostus ja hyvin- vointiala kasvavat ja tarvitsevat pohjoista tuotantoa yhä enemmän tulevaisuudessa erottuakseen ja pysyäkseen jatkossakin ?tavanomaisen yläpuolella?. Metlan, MTT:n ja RKTL:n tutkimuksen yhdistyessä lähivuosina luonnonvara-alan tutkimukseksi voi luonnonvara-alan koulutukseenkin tulla yhteisiä tuulia. Säilyttämisen ei tarvitse merkitä museointia. Lapissa eri alojen osaamista hyödyttävä yhteistyö on mahdollista ja tarpeellista. Pohjoinen elinkeinoympäris- tö poikkeaa runsasväkisistä alueista, palvelumme ovat monimuotoisia ja matkailun sesonkeihin liittyviä. Luonnonvara-alan osaamista ei kuitenkaan voida oppia virtuaalina eikä pohjoisia oppimisympäristöjä voida rakentaa etelään. Säilytetään se, mikä meillä on arvokasta ja mitä jo nyt etelämpänä kadehditaan. Irja Mäkitalo luonnontuotetoimialakehittäjä Liikenteen turvallisuus ja tienvarren puut Liikenteen turvallisuus on aina auton ratin ja selkänojan välissä. Tälle välissä olijalle voidaan olla avuksi, jotta hänen aistinsa voisivat toimia oikein. Moottoritiet ovat leveydessään ja aukeudessaan omaa luokkaansa. Siellä eivät puut estä näkyvyyttä. Tilanne on toinen kantateillä ja maanteillä. Mäntymetsien kohdalla näkyvyyttä on yleensä kyllin. Samoin on hyvin hoidettujen koivu- ja kuusimetsien kohdalla. Ongelmapaikkoja ovat tiheät pensaikot, jotka ulottuvat tienvarsiojaan. Mikä niissä aiheuttaa vaaran? Etelässä hirvet ja kauriit ja pohjoisessa porot ja hirvet hyökkäävät metsästä auton eteen. Kolareiden seurauksena kuolee vuosittain ihmisiä. Hirviä tuhoutuu ja porot tuottavat tappion poromiehille. Kuusamon ja Kolarin välisellä alueella saattaa vuosittain tapahtua jopa tuhat porokolaria. Pensaikkojen raivaaminen pelastaisi monen hengen ja säästäisi riistaa ja poroja. Lisäksi raivauksen tuloksena syntyisi tehokasta, uusiutuvaa energiaa hakkeena. Risukossa on hakeraaka-ainetta niin, että sadan metrin matkalla 50 metrin syvyydellä siivottuna tuotto olisi jopa 10 m3. Kantateitä ja maanteitä on metsäisessä Suomessa tuhansia kilometrejä. Erikoisen näkyvä esimerkki on kantatiellä 83 Sinetän ja Pellon välillä. Siinä on välillä hoidettuja harvahkoja metsiköitä, joissa näkyvyys on jopa 50 metriä. Vieressä on sitten tiheikköä, josta ei näy mitään lävitse. Muutamat metsänomistajat ovat tehneet harvennusta tienvarsimetsiin. Se takaa riittävän näkyvyyden sivulle. Liikenteen turvallisuuden lisäämiseksi olisi mahdollisimman nopeasti ryhdyttävä raivaamaan risukot rahaksi. Sama tilanne on sähkön siirrossa jakelulinjoilla. Puusto on kasvanut linjan aukaisun jälkeen, ja nyt puut tuulessa ja sateessa kaatuessaan katkovat langat. Siinäkin on selvä tarve toimintaan. Linjojen avartaminen on takuulla halvempi ratkaisu kuin kaapelointi, ainakin harvemmin asutuilla alueilla. Eelis Pulkkinen filosofian lisensiaatti Joulumuisto Vuojen 1965 syystalavi oli kylymä ja paksuluminen. Paloselijäsä oli kohtalaisen iso pinotavarasavotta, johon pääsivät osallistumaan kaikki halukhat lähialuhhen miehet. Sinänsä ihan mukava ko pääsi kulukemhan kotijalasta, mutta toishalta taas raskasta kahalata päivät metrisesä kinoksesa. Matkaaki kerty yhthen suunthan puoli penikulumaa, jonka jokku taitto suksila toiset taas, kuten meki, jalakasin. Mejän porukhan kuulu lisäkseni isä ja Matti-setä. Ite olin sillon nuori poika, joten mulle sopi parhaiten kantajan rooli eli tehä ristikot sulleista ja pölleistä joita miehet kaato, katko ja karsi. Nuihin aikhoin alako savottatyömaile ilimestymhän pienempiä moottorisahoja, mm. kuuven kilon Homelite ja nelijän ja puolen kilon ?pikku kulloppi?. Mejän porukka tyyty kuitenki vanhaan ja varmhan ishon kullophin, joka oli kymmenen ja puolen kilon kone. Oli joulu lähestymäsä mejän tehesä viimisen palstan viimisiä puita, jokka oli järkiihän kuusen turria. Muita ei tuntunu koko savotasa ennää olhen ku met, ko tehthin aatonaaton hämärtyväsä iltapäiväsä viimiset kaavot. Isä ja Matti kuuluivat puhuvan siinä, että nähhäänkö ennää karsia nuita loppuja kuusia. Sanoin siinä kerkiäväni huomena käyvä tekemäsä loput. Jouluaattonako, ihimetteli toiset! ? Kerkiän joulule hyvin, ko lähen aamula aikasten. No mikäpä sen parempi, sano isäki kokkoilleshan tekovehkhejä matkhan. Lähin aamula kuuvelta, kuten aina. Mettä vaikutti hyvin tummalta, vain tähet ja alla narskuva lumi toimittivat valon virkaa. Jouluaaton tuntu teki mielen kuitenki keviäksi ja tunnin päästä sytyttelin jo tervaksia Paloselän ?annonlaijasa?. Tämä oli se suurin tekijä, miksi halusin tulla aattona yksin. Halusin kokia tämän hetken, miltä tuntuu viettää palanen aatosta luonnon keskelä vain nuotion rätistessä.Se loimusi iloisesti kohti taivasta mettän tummaa silhuettia vasten. Tuntui tosi juhulalliselta! Olin varma ettei täälä voi tänä päivänä näkyä yhthän ihimisen sukhun kuuluvaa, mutta olin vääräsä. Mettänlukija sivakoi pitämääni savua kohti, tervehti ja kyseli saisko istua samoile tulile? ? Täsäpä on valamhit paikat eikä tungosta ole, istu siihen pölökyn pääle. Juothin siinä kumpiki pullokahavit, koska römpsä oli jo viety pois. Piethin siinä pieni tarinatuokio ja lähethin sitte kumpiki omhin homhin. Mulla oli heleppo työ, ko oli valamhiksi polokeutunhet jälijet ristikoile. Viimisen pöllin jäläkhen menin vielä tulihtale, josa hiipuva hiillos iski silimää joulutaivhale. Nostin repun viilekhet olokapäile ja painelin kotia kohti joulusia lauluja hyrräillen. Matka tuntu joutuvan liianki hoppusasti ja kotona olin jo puoliltapäivin. Kyllä oli mahtava olo, ko pääsi valamhishen saunhan pieksämhän ruppia koivuvastala! Pentti Sääskilahti Rovaniemi tekstarit Jos koira pissii tai källii kadulle, ei sakoteta, mut kun minä yöllä, ku kaik on kiinni tulee rikesakko? Ei vielä löytynyt! Varastettu 29.11. Lyskalta naisten sininen Rex-merkkinen pyörä. maastop. renk., mahd. musta kori edessä. hav. ilm. P.0400 583 775 tai poliisi. Löytöpalkkio! T. Vici Ns. lappilaista vieraanvaraisuutta ei ole olemassa! Lappilainen ja varsinkin Roissa kasvanut osaa rahastaa ja käyttää hyväksi! On 60 vuoden kokemus. LKS ensiavussa ei hoideta puhevammaisia! Niin huomautti aivoinfapotilaan vastaanottanut mieshoitaja 3.12., kun asiakas pyysi wc-apua ja siirsi tipan vain irtotelineeseen, jättäen hänet yksin! Siis: hoito ei kuulu vammaisille! Itsekäs isoäiti vaatii lapseltansa joululahjaa. Etkö ymmärrä, että sekin raha on pois lapsesi lapsilta. Häpeäisit. Miksi Koskenkylän pyörätien aurausurakka on annettu sellaiselle, joka ei osaa/pysty hoitamaan sitä kunnolla? T. Työmatkapyöräilijä Annoin hyvää tarkoittaen musiikkitarpeita populaarimusanäyttelyyn joista osa on niillä teillä omat muistot mukana ei es korvausta! Sinä joka veit peilin vastaan tulleesta autosta Jorma Eton tiellä, on aika tulla piilosta esiin n. angry börd! TEKSTIVIESTIT NUMEROON 173322 Viestin pitää alkaa LAPPI TEKSTARI, sen jälkeen välilyönti ja oma viestisi. Esimerkkiviesti: LAPPI TEKSTARI elämä on kivaa. Merkkejä saa olla enintään 160. Tekstiviestin hinta on 90 senttiä/viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet.
• 4 LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi suomen tekniikkaopisto
• 5 LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi Päätoimittaja vaihtuu Lappilaisen päätoimittaja vaihtuu. Lappilaisen päätoimittajana ryhtyy toimimaan lehteä kustantavan Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy:n toimitusjohtaja Sakke Gustafsson. Ajassa Gustafsson on päätoimittanut lehteä myös aiemmin. Päätoimittajan vaihdos astuu voimaan 28. joulukuuta ilmestyvästä lehdestä alkaen. Uusilla järjestelyillä järkevään hirvenpyyntiin Suomen riistakeskus noudattaa hyvää ja yhtenäistä hallintolakia joka takaa jokaiselle metsästäjälle samat oikeudet ja velvollisuudet. Riistakeskus ja Metsähallitus ovatkin sopineet muutoksista metsästyksen järjestelyihin vuodelle 2013. Elisa Javarus Suomen riistakeskus ja Metsähallitus ovat sopineet muutoksista hirvenmetsästykseen vuodelle 2013. Lapin riistakeskuksen riistapäällikkö Antti Siira painottaa, että menettely ei ole pelkästään toimijan idea. Myös metsästäjien luottamusjärjestöt ja riistanhoitoyhdistykset ovat uuden lupakäytännön kannalla. Hirviporukat pääsevät tulevaisuudessa tasapuoliseen asemaan, kun pyyntiluvat myönnetään alueluvan perusteella. Uuden menettelyn avulla päästään myös järkevään hirvenmetsästykseen. Ajan myötä hirvenmetsästäjät ovat lisääntyneet samalla kun hirvikanta on tavoitteen mukaisesti laskenut ja lupia on vähemmän. Laaja Lappi lumoaa, yhä useampi vieraspaikkakuntalainen kuuluu maakunnan metsästysseuroihin. Isosarviset hirvet, muhkea lihasaalis puhumattakaan lisääntyneestä kiinnostuksesta valtion mailla metsästämiseen lisäävät hirvimiesten ja -naisten määrää. Harrastajien osuus on noussut huimat 40 prosenttia Posiolla, Pelkosenniemellä ja Simossa. Eniten noussua Sallassa, 42 prosenttia. Tasapuolisuuden lisäksi uuden aluelupamenettelyn avulla pyritään parantamaan metsästyksen turvallisuutta, mielekkyyttä ja metsästäjien välistä yhteydenpitoa. Alueelliset jaot estävät harmilliset päällekäisyydet. ? Enää ei käy niin, että eri porukat metsästävät samalla alueella toisistaan tietämättä, Siira tähdentää. Uusi aluelupakäytäntö tehostaa metsästyksen valvontaa ja pyyntilupien käytön seurantaa. Näin vältytään ikäviltä väärinkäytöksiltä. Metsästyskauden aikana valvontaa suorittavat poliisi, rajavartiolaitos, Metsähallituksen erätarkastajat ja riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojat. Aluelupa haetaan tammikuussa Aluelupa haetaan tammikuun aikana Metsähallituksen lupahakujärjestelmässä lupahaku. eraluvat.fi. Niin alue- kuin pyyntiluvat myönnetään jatkossa seurueille, joissa on vähintään kymmenen metsästäjää. Heillä jokaisella tulee olla ampumakoe voimassa tai hakemusvuonna umpeutumassa. Metsästäjistä on oltava vähintään kuusi sellaisia, joilla ei ole muuta mahdollisuutta metsästää hirveä. I. Huttunen Hirvenpyyntiluvat myönnetään yksityismaille pintaalan, valtion maille pyytäjien lukumäärän mukaan. Uuteen aluelupajärjestelmään on lisätty lupa-alueita. Hirvien kaatamiselle on määritelty kokonaiskiintiö joka jaetaan yksityis- ja valtionmaiden pinta-alan kesken. Valtion maiden hirvet jaetaan ampujien suhteessa hakijoitten kesken. Pyyntiluville, joilla voidaan ampua aikuinen hirvi tai kaksi vasaa, voidaan määrätä enimmäisehto koskien aikuisia hirviä. Yksittäisiä vasalupia ei enää myönnetä. Kun alueluvansaaja metsästää Metsähallituksen alueluvalla, hakemuksessa ilmoitettuun seurueeseen kuulumattomista metsästäjistä on tehtävä ilmoitus Metsähallitukselle. Aluelupaa suositellaan myös paikallisille Antti Siira suosittelee, että myös paikkakuntalaiset seurueet hakisivat jatkossa Metsähallituksen aluelupaa tammikuussa. ? Tällöin aluelupien myöntäjä, riistanhoitoyhdistykset ja riistakeskus kykenevät suunnittelemaan ja päättämään alueellisesta metsästyspaineesta sekä jakamaan metsästysmahdollisuudet tasapuolisesti. Hirvenmetsästyksen käytäntöjä pyritään yhtenäistämään ensi vuoden alusta alkaen. Sen vuoksi on toivottavaa, että myös paikalliset metsästysseurat hakisivat alueluvan Metsähallitukselta. Vähimmäisampujavaatimus ei koske Enontekiön, Inarin ja Utsjoen riistanhoitoyhdistyksiä. ? Olisi todella kohtuutonta noilla alueilla pitää samat vaatimukset. Suhteessa kuntien valtavaan pinta-alaan ja har- vaan tieverkostoon kyseisillä alueilla on vähäinen määrä metsästäjiä, Siira selventää. otettaisiin Metsähallitusta koskevaan organisaatiolainsäädäntöön. Työtä saamelaiskäräjistä annetun lain nykyaikaistamiseksi jatketaan tavoitteena kehittää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Myös saamen kielen elvyttämisohjelman valmistelu jatkuu hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hallitus pitää tärkeänä, että saamelaisasioita valmistelevat työryhmät ja muut valmisteluelimet kuulevat laajasti myös saamelaisten kotiseutualueella asuvia eri osapuolia. Saamelaisasioiden ministeriryhmä perustetaan Satu Lapinlampi Poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista ja erityisesti saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista kysymyksistä päättämään muodostetaan saamelaisasioiden ministeriryhmä. Näin linjasi valtioneuvosto, joka käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 12. joulukuuta hallitusohjelmaan kirjattujen saamelaisiin liittyvien hankkeiden tilannetta. Neuvotteluja Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta jatketaan, ja tavoitteena on saada aikaan moderni valtiosopimus kolmen pohjoismaan alueella asuvan alkuperäiskansan oikeuksista. Myös työtä alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi jatketaan oikeusministeriön johdolla muiden vastuuministeriöiden ja saamelaiskäräjien välisenä yhteistyönä. Samalla on tarkoitus käydä avointa vuoropuhelua ILOsopimuksen tarkoituksesta ja merkityksestä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä. Samalla otettaisiin huomioon muun paikallisen väestön osallistumismahdollisuudet. Tarvittavat säännökset
• 6 LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi m i ete lause ita Mies etsi koko päivän joulukuusta löytämättä oikeaa kauneinta. Lopulta hän otti joka käteen tarttui. Pentti Harjumaa Taivaan isän siunaamaa joulurauhaa sinulle ja sinun kauttasi suurille ja pienille. Nanni Törrö Laajakaistahaku uudelleen auki Lappilainen Lapin liitto julistaa haettavaksi laajakaistarakentamisen tuen haja-asutusalueille Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kunnissa. Haku koskee niitä alueita, joille ei aiemmilla hakukierroksilla ole saatu hanke-ehdotuksia. Hakemukset on toimitettava Lapin liitolle viimeistään 8. helmikuuta. Aiemmilla hakukierroksilla hanke-ehdotukset on saatu 35 hankealueelle. Kuituverkkoa on rakennettu Utsjoella, Simossa, Sallassa ja Kittilässä. Aiempien hakujen tuloksena saatuihin hankeehdotuksiin ovat myönteisen päätöksen tehneet Rovaniemi, Ylitornio, Pello, Tornio, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Kittilä, Muonio ja Kolari. Posiolla ja Ranualla sekä Sodankylässä harkitaan myös muita mahdollisuuksia toteuttaa verkko. Enontekiön kunta, Lapin liitto ja Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry toteuttivat n i m i päivät lokakuussa Enontekiöllä laajakaistakyselyn. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat kiinnostuneita luotettavamman ja nopeamman internetyhteyden hankinnasta ja lähes 60 prosenttia olisi valmis hankkimaan valokuituliittymän välittömästi. Kaikki asukkaat voivat ilmoittaa halukkuutensa hankkia kuituverkko nettiosoitteessa www.mullekuitu.fi. 20. TO 21. PE 22. LA 23. SU 24. MA 25. TI 26. KE 27. TO Benjamin ja Kerkko Tuomas, Tomi, Tommi ja Tuomo Raafael 4. adventtisunnuntai. Senni Jouluaatto. Aatami, Eeva, Eevi ja Eveliina Joulupäivä Tapaninpäivä. Tapani, Teppo ja Tahvo Hannu, Hannes ja Hans ni m en takana R i i t t a Tol one n Pekka Tolonen Hallinto-oikeus kumosi Tukesin päätöksen Lappilainen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin elokuinen päätös jatkomalminetsintäluvan myöntämisestä AA Sakatti Mining Oy:lle on kumottu. Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi Tukesin päätöksen ja palautti asian Tukesille uudelleen käsiteltäväksi Tukesin omasta pyynnöstä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto päätti elokuussa myöntää jatkomalminetsintäluvan AA Sakatti Mining Oy:lle Sodan- kylän Viiankiaavan Natura- ja soidensuojelualueelle. Päätöksestä valittivat Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Metsähallitus ja Lapin ELY-keskus Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Tukes on lausunnossaan muun muassa todennut, ettei se ole päätöksessään ottanut tarpeeksi huomioon malminetsinnän kumulatiivisia vaikutuksia eikä siinä ole riittävästi otettu huomioon luonnonsuojelulain 65 §:n vaatimuksia Naturaarvioinnin tekemisestä. Tukes on pyytänyt ELY-kes- kukselta luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentissa tarkoitettua lausuntoa 8.12.2009 päivätystä Viiankiaavan kaivoslain mukaisten valtausten Naturaarvioinnista. Määräaika lausunnon toimittamiselle on ollut 15.9.2012. Valituksenalainen päätös on kuitenkin tehty jo 24.8.2012 eikä ELY-keskuksen lausuntoa ole siten otettu päätöstä tehtäessä huomioon. Ympäristöministeriön myöntämä jatkomalminetsintälupapäätös Viiankiaavalle on edelleen Korkeimman hallinto- oikeuden käsittelyssä. Ministeriön päätöksestä valitti Lapin luonnonsuojelupiiri. Soidensuojelualueille tarvitaan soidensuojeluasetuksen mukaan Ympäristöministeriön lupa ennen kuin Tukes voi myöntää malminetsintäluvan. Tukesin kumottu päätös olikin ehdollinen eli se olisi tullut voimaan sitten vasta, jos luonnonsuojelupiirin valitus kaatuisi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mummo teki satukirjan Voiko liukastumisesta ja käden loukkaamisesta seurata jotain hyvääkin? Voi, mikäli on uskominen rovaniemeläistä Tuula Takkista. Satu Lapinlampi Tuula Takkinen on harrastanut öljyvärimaalausta 20 vuotta. Akvarellimaalaus ja tekstin tuottaminen sen sijaan eivät ole olleet niin tuttuja. ? Ensimmäinen pieni sarjakuvaluonnos sadusta syntyi silloin 7-vuotiaan pojanpoikani kanssa. 5-vuotias pikkuveli tykästyi siihen heti ja halusi kuulla sen monta kertaa peräkkäin, Takkinen kertoo. Satuja alkoi syntyä ruutuvihkoon junamatkojen aikana, kun mummo oli menossa tapamaan murusiaan EteläSuomeen. Kirja syntyi satu kerrallaan Alkujaan Tuula Takkisen tavoitteena oli kuvittaa sadut ja ottaa niistä valokopiot pikkuisia varten. Toisin kuitenkin kävi. ? Viime joulun alla liukastuin kävelytiellä ja satutin pahasti oikean olkapääni, hän kuvailee Mummon satukirja ? Viisi satua -kirjan valmistumiseen johtaneen prosessin alkupäätä. Loukkaantumisen jälkeen öljyvärimaalaus ei Takkiselta onnistunut. ? Joskus viime maaliskuulla lähdin kokeilemaan satujen kuvitusta. Vähitellen kuvia syntyi yhteensä 60 sivua. Kirjan taiton aloitin kesäkuussa ja kannet syntyivät syyskuulla. Kuvitusta tehdessäni monet ystäväni kehoittivat minua harkitsemaan oikean kirjan tekoa saduista, jotta toisetkin lapset pääsisivät niitä lukemaan. Takkisen kirjassa on viisi satua, kaikki luontoon liittyviä. ? Sadulle tuli aina ensin otsikko ja siitä lähti teksti soljumaan. Kuvat tulivat tekstin myötä. Työläin vaihe oli tietokoneelle vienti ja taitto, Tuula Takkinen kuvailee kirjan tekoa. Lempisatua hän ei kirjan saduista osaa nimetä. ? Kaikki ne ovat olleet vuorollaan lempisatujani työstämisvaiheessa. Saara Savusalo Etukäteen Tuula Takkinen ei olisi osannut kuvitellakaan, että hänellä on jonain päivä käsissään itse tekemänsä kirja. Tapani kunnioittaa Stefanosta Kreikkalaiset ovat antaneet muulle maailmalle muutakin kuin rahahuolia. Monet tutut nimet ovat alkuperältään kreikkalaisia. Niihin kuuluu Stephanos, jonka muotoja muissa maissa ovat Stefan, Staffan, Steven ja suomalainen Tapani. Samaa juurta on myös naisen nimi Stephanie. Tapani viettää nimipäiväänsä tavallista nimipäivää juhlallisemmissa puitteissa, toisena joulupäivänä, tapanina. Ivalolaiselle Tapani Kauppiselle nimipäivä jouluaikaan on ollut pääosin myönteinen asia. ? Lapsuudessani suku oli koolla joulun aikaan tai sukulaisten luona käytiin kylässä. Silloin nimipäivääkin mukavasti muistettiin, Tapani kertoo. Kouluaikana ehkä pieni miinus tuli siitä, että nimipäivään oli joululoman alkaessa pitkästi aikaa, ja loman loputtua siitä oli niin paljon aikaa, ettei sitä kukaan enää muistanut. Joskus nimi tuo ihmisten mieleen tapahtuman vuodelta 2004, jolloin tapaninpäivän tsunami teki Intian valtameren alueella tuhoa, jonka uhrien joukossa oli myös suomalaisia. Tapaninpäivää vietetään kristillisissä kirkoissa ensimmäisen kristityn marttyyrin Stefanoksen muistoksi. Hänen elämänsä vaiheet ovat Tapanille tuttuja. ? Suhtaudun häneen kunnioittaen ja ihaillen. Tapani on ollut suomalaisessa allakassa vuodesta 1899, ja se kuuluu suosituimpiin suomalaisiin miesten nimiin. Siitä huolimatta Tapani Kauppiselle tulee tuttavapiiristä mieleen vain neljä kaimaa. Julkkiskaimoja on moniakin. ? Joskus kun on oltu liikkeellä autolla, Tapani Kansan nimi on vilahtanut esiin ajotavoista puhuttaessa. Mutta ei se erityisesti minuun liittynyt, Tapani lisää. Hänen vastuutehtäviinsä kuuluu väliin asioiden hoitaminen ulkomaalaisten kanssa. Heille nimi ei ole erityisen vaikea äännettävä. ? Vaikka kyllä p-kirjaimesta kuulee, jos sanoja ei ole suomalainen. Tapani Kauppisella on yksi lempinimi, jota on käytetty niin kauan kuin hän muistaa. ? Läheisille ja sukulaisille olen aina ollut Tapi. Se on sellainen nimi, joka tuo hyvän olon.
• 7 LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi Pekka Tolonen Y ritystarinoita El i sa Jav arus Pienen pojan pappa, siinä on selitys Jukka Korhosen Pappaboy-yrityksen nimelle. Pappaboy on rovaniemeläinen köökirakentamisen konsepti Kiitän asiakkaitani jotka ovat luottaneet meihin, paikalliseen köökirakentamisen konseptiin. Toivon, että yhä useampi euro jää Lapin maakuntaan, omalle paikkakunnalle. Terhi Kempillä ja Lineesh Samuelilla on edessään ensimmäinen yhteinen suomalainen joulu. Kukaan ei jää jouluna yksin Ilotulitusraketteja, elokuvamelodioita, ihmisiä ja hyvää ruokaa. Siinä on aineksia intialaiseen jouluun. Riitta Tolonen ? Intiassa joulun aika on täynnä ohjelmaa, yhteisöllisyyttä ja hauskanpitoa! Siinä on paljon tilaa uusille ihmisille, Terhi Kemppi kertoo omasta kokemuksestaan. Kun Terhi palasi syksyllä välivuoden jälkeen Rovaniemelle jatkamaan opintoja, hänellä oli mukanaan tuore intialainen aviomies, Lineesh Samuel. Pariskunta viettää ensimmäisen yhteisen joulunsa Suomessa. Lineesh on kotoisin EteläIntian maaseudulta, Mepralin kylästä, jossa on viitisentuhatta asukasta. Useimmat saavat elantonsa maataloudesta, erityisesti riisinviljelystä. Lehmä on tällä alueella tuotantoeläin, monet kasvattavat myös lampaita ja vuohia. Kanat ja ankat kuopivat ja kaakattelevat kotipihan ulkopuolellakin. ? Viime aikoina maataloustöitä on vähitellen alettu tehdä koneilla. Joihinkin erityisen raskaisiin töihin saatetaan vuokrata elefantti, joka tuodaan paikalle kuorma-autolla, Lineesh kertoo kotikylänsä elämästä. Sydämenmuotoisia joulukortteja Mepralin asukkaat ovat hinduja ja kristittyjä, jotka elävät sovussa keskenään. Molempien uskontojen juhla-ajat tarkoittavat vapaapäiviä kaikille. Jouluna pidetään kymmenen päivän loma. Joulukuun alussa sytytetään jouluvalot ja laitetaan talon edustalle koristeeksi suurikokoinen joulutähti. Muut kotoisat juhlavalmistelut tehdään vasta jouluviikolla. Lahjat ovat osa joulua, mutta kortteja lähetetään sitäkin enemmän kauempana asuville ystäville ja sukulaisille. Nuoret saattavat lähettää toisilleen sydämenmuotoisia kortteja, joissa lukee ?I love You?. Joulukorteissa voi olla myös suosittujen elokuvatähtien kuvia. ? Varsinaisia jouluruokia ei ole, mutta naudasta tai kanasta valmistetaan jotain hyvää. Kakkuja ostetaan kaupasta, koska taloissa ei ole uuneja, Lineesh selittää. Elokuvamelodiat joululauluiksi Kaksi vuotta sitten Terhi oli joulun aikaan Keski-Intiassa, missä juhlaa vietetään jokseenkin samalla tavalla kuin Lineeshin kotiseudulla Keralan Mepralissa. Terhiä hämmästytti jouluviikolla alkanut ilotulitusrakettien paukuttelu. ? Se alkoi neljä päivää ennen joulua ja jatkui jouluyön ilotulitukseen asti. Tuntui aika hurjalta, kun raketteja vihelsi joka paikassa, ja lapsetkin saivat heitellä pikkupommeja, Terhi muistelee. Musiikin ystävänä Terhi innostui intialaisten joululauluista. ? Mepralissa seurakunnat alkavat kuukautta ennen joulua opetella uusia lauluja. Monien laulujen sanat tehdään johonkin saman vuoden elokuvan tunnusmelodiaan juhlistamaan Jeesuksen syntymää, Lineesh kertoo. Samaan aikaan, kun jouluinen pauke täyttää kylän, seurakuntien ja myös urheiluseurojen ja erilaisten kerhojen ryhmät kiertävät ovelta ovelle laulamassa joululauluja. Palkaksi he saavat joitakin kolikoita, jotka käytetään oman ryhmän toiminnan tukemiseen. Kuka tahansa ryhmäläinen voi pukeutua joulupukiksi, ja niin toinen toistaan hulvattomammat hiippalakkiset möhömahat viihdyttävät kyläläisiä joulun aikaan. Paikallista kieltä taitamaton Terhikin pääsi mukaan laulamaan. ? Taloissa laulajia odotettiin, ja ryhmissä oli kaikenikäisiä ihmisiä. Ihmettelin, että vanhatkin ihmiset jaksoivat kävellä talosta taloon illalla jopa yli puolenyön. Siinä oli tarttuvaa iloa! ? Sekin oli mukavaa nähtävää, kun sukulaiset kokoontuivat yhteen, ja tädit ja mummot tekivät yhdessä ruokaa, Terhi lisää. Aikaa vietetään yhdessä Jouluaattona monissa kristillisissä seurakunnissa kokoonnutaan puolelta öin rukoushetkeen. Sen jälkeen syödään ja vietetään aikaa yhdessä. Mepralin kylässä on joulupäivänä tapana järjestää varsinainen rekkaralli. Kilpaa kylän läpi ajavat rekat eivät aja, mutta siitä kilpaillaan, minkä auton lavalle on rakennettu hienoin seimiasetelma. Sen valitsevat kulkuetta seuraavat kyläläiset. Terhin mielestä sukua ja perhettä arvostavat intialaiset ottavat juhlan viettoon mukaan uudenkin ihmisen. Kenenkään ei tarvitse olla yksin. Jukka Korhonen alias Pappaboy on paljasjalkainen rovaniemeläinen. Mies on viihtynyt kotiseudullaan koko ikänsä. Mikään ei ole vetänyt Etelän kasvukeskuksiin, töitä ja tekemistä on tekevälle löytynyt ja riittänyt. Jokunen vuosikymmen sitten Jukka aloitti yrittäjänuran metallipuolella. Hän valmisti 15 vuoden ajan alihankkijana erilaisia osia pääasiassa paikkakuntalaisille suurille yrityksille. Matkan varrella Jukka pysähtyi hetkeksi miettimään mitä tehdä seuraavaksi. Rauta vaihtui puuhun, kun Jukka istui vuonna 2008 koulunpenkille opiskelemaan puuseppäartesaaniksi. Kun pätevyys oli taka- taskussa, Jukka pisti pystyyn Pappaboyn. Yritys valmistaa keittiökalusteita mittatilaustyönä, millimetrin tarkkuudella. Yrityksen nimi on herättänyt mielenkiintoa, Pappaboy kun ei suoranaisesti kerro, mitä taustalla piilee. Jukka koki herkän hetken perustaessan keittiökalustefirmaa. Perheen jälkikasvu ilmoittaa täräytti, että hänestä on tulossa pappa. ? Silloin ajattelin, että sen täytyy näkyä. Pelkkä pappa antaa mielikuvan vanhasta ukosta, siihen piti saada mukaan jotain muutakin. Kun tiedettiin, että meille odotetaan poikaa, yrityksen nimi oli selvä; Pappaboy siitä tuli. Pappaboy palvelee Miehentiellä, osoitekin sopii mukavasti nimikuvioon. Jukan keittiökalusterepertuaari on juuri sellainen kuin asiakas haluaa. Periaatteessa jokainen keittiö on uniikki, Pappaboy kun ei tunne liukuhihnatuotantoa. ? Me ollaan kaiverrettu kaapinoviin jopa asiakkaan piirtämä auringonlasku. Pappaboy rakentaa joko täysin uuden keittiön, pienempiä kokonaisuuksia tai tarpeen vaatiessa vaikkapa vain yhden oven. Yritys rakentaa keittiöt alusta loppuun omassa verstaassaan, mitään ei tilata eikä hankita merien takaa. ? Onhan se selvää, että räätälin tekemä puku istuu paljon paremmin kuin teollinen. Sama pätee myös keittiörakentamiseen. Alkaen 1.1. 2013 (sisältää alv. 24%) Lapin Takuu Kotivoima: 6,37 snt/kWh Perusmaksu 4,50 e/kk. Kotivoima sopii kotitalouksille, joiden vuosittainen sähkönkulutus ylittää 5000 kWh. Pienimpiin kotitalouksiin sopii parhaiten Kotisähkö ja sähkölämmityskoteihin Vuosisähkö tai Yösähkö. Pitkäaikaista turvaa talouteesi! Lapin Takuu on lappilaisille asiakkaille tarkoitettu edullinen ja turvallinen sähkösopimus. Se antaa pitkäaikaista ja pysyvää turvaa jopa kahdeksi vuodeksi. Takuu-asiakkaana voit suunnitella taloutesi tarkasti pitkälle eteenpäin, sillä sähkön hinta pysyy Sinulle samana. Lapin Takuu sisältää pysyvän Lapin Alennuksen, jonka suuruus on -0,2 snt/kWh normaalihinnasta. Myönnämme tämän edun kaikille lappilaisille käyttöpaikoille. Alennus on laskettu tarjoushintaan. Hinta sisältää arvonlisäveroa 24%. Tee sähkösopimus helposti netissä: www.energiapolar.fi/tarjouslaskuri
• 8 LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi JOULULAHJAT OSTAMATTA? VIELÄ EHDIT! AUKI MYÖS SUNNUNTAINA! Uusi iPad ja iPhone 5 - TTY Centeristä. iPad Retina-näytöllä Wi-Fi + Cellular 16GB Uusi, 4. sukupolvi iPhone 5 16GB musta tai valkoinen Myös kuukausimaksulla ??? ??? ?? (.0)" ' 34 ? ???? ? ? $? $ )-*$?/ 0'0/$ /*&*) ?? (.0)" ' 34 */ ???? )-*$?/ 0'0/$ /*&*) Samsung Galaxy Tab 2 on entistä monipuolisempi kumppani sohvasurffaukseen ja paras kaveri reissuille! Surffaat nopeasti ja mutkattomasti liikkeelläkin ja tehokas suoritin takaa nopean toiminnan. Samsung Galaxy Note 10.1 -tabletin kanssa teet moniajolla entistä useampia asioita samaan aikaan. Muistiinpanot ja luonnokset teet nopeasti tarkalla S Pen -kynällä. 36900 .0-! ) - ) -.?&00'*&& / Kaikissa Urbanears-kuulokkeissa on myös mikrofoni, joten voit käyttää kuulokkeita myös hands free -puheluihin. Värivaihtoehdot 2990 59900 Grape Indigo Dark Grey White Tomato Black 4990 Tee televisioistasi mediakeskus! Surffaa netissä, katso videoita ja valokuvia tai kuuntele musiikkia. Toimii 3G:n tai Wi-Fin kautta. 19900 3 ????? 1$$1 &**$)'0&$% Laskujen maksamiseen, toimistoon, kassalle tai varastoon! 5490 3990
• 11490 6900 ) '**+ * $' **./ 1 - ? &&0 Mobile Booster on vara-akku, jolla lataat puhelimesi tai taulutietokoneen akun, kun tarve vaatii. 4900
• *.& /0.)è4/?) &4)è Helpota käyttöä ja piirrä luonnoksia. Toimii älypuhelimissa ja taulutietokoneissa. 8 eri väriä. 990 W W W. T T Y. F I ?
• (+ ' )/$ ? ?
• ? '/ & /0 ?? ? ? $ -0./$ ? ?
• : ? 00.0 )/$ ? ?
• :?
• . -($)/$ ?? ? ?
• .&0.&0% ? ? ? /. (*)/$ ?