PIKA-
Huollam
me
ja korjaa
mme
Vaihdamme autoosi Castrol-öljyt
ilman ajanvarausta
ÖLJYNVAIHTO
KAIKK
MERKITI
Teollisuustie 12 B | 96320 Rovaniemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17 | www.polarrengas.fi
51
20.12.2012
VIIKKO
www.lappilainen.fi
Yli 50 000 lappilaiseen kotiin joka viikko
20. vuosikerta
Joulun paras paketti!
PS3 500Gb
Uusi solakka malli
isolla 500Gb kovalevyllä.
Saatavana myös
12Gb mallia 195?
Hyvää Joulua
ja onnellista
uutta vuotta!
Rauhaisaa
joulunaikaa
235,-
Erä SingStar pelejä
9,90
Happy Feet 2
19,90
Olemme avoinna päivittäin
normaalisti, tervetuloa.
toivottaa Lappilaisen väki
Seuraava Lappilainen ilmestyy perjantaina 28.12.
Aineistot 21.12. klo 12 mennessä.
Ford Mondeo 2,0 145hv Trend
M5 Wagon -11 59 tkm
21900?
kamux.fi
Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385
www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-20
Mercedes-Benz E 280T CDI A
Classic -06 235 km
19900?
Skoda Octavia 1,8 TSI
Ambiente -08 141 tkm
Seat Altea XL 1,6 TDI
Reference DSG -11 31 tkm
14890?
19900?
Tomi Kaikkonen 040 538 6622
Jorma Karvonen 040 538 0878
GM Daewoo Lacetti 1,8 16V
CDX 5d ECC -04 267tkm
3890?
Alakorkalontie 4, Rovaniemi
puh. 010 778 5578
Hyödykkäimmät Joululahjat pukinkonttiin!
Kärcher
Höyrypuhdistin
SC1020
99,
Makita
akkuporakone
DF330DWE
149,
Pikkuväen toivelahja!
Rattikelkka
Excellent Sport
3990
Takkavälinesarjat
Pisla HTT790
29,
alk.
2x1,3 ah akku, salkussa
Palvelemme
ark. 7.00-19.00,
la 9.00-16.00
Löydät
meidät myös
facebookista.
Joulunajan aukioloajat:
? La 22.12. klo 9 - 16
Olemme Joulun vietossa
23.12 - 26.12
? To 27.12. klo 7 - 19
Hyvää
Joulua!
2
LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi
utsjoki
YLI 50 000 LAPPILAISEEN KOTIIN JOKA VIIKKO. TORSTAISIN.
inari
enontekiö
muonio
kittilä
sodankylä
savukoski
kolari
pelkosenniemi
20.12.2012
rovaniemi kemijärvi
tornio
kemi
ranua
simo
Maksuton näköislehti jo keskiviikkoisin:
www.lappilainen.fi
kolu m ni | M arj at t a Pul sk a
Majakan valot
Kantavatko
meitä
enää
perinteetkään?
Tähän suuntaan avattiin
pohdiskelua
maamme valtalehden pääkirjoituksessa
taakse jääneenä
syksynä.
Ongelman
asettelu nousee epäilemättä
epävarmuuden
ajasta, johon
olemme ajautuneet koko
yhteiskunnassamme sekä
myös kirkossa.
Maailmaa syleilevät otsikot
puhuvat voimattomuudesta löytää kestäviä ratkaisuja kansakuntina ja yksityisinä ihmisinä kulkiessamme kohti tulevaa.
Paljon puhuva kuva Rion ympäristökokouksesta summaa
vaikeutemme: nuori ihminen kyynelehtii päättäjien edessä.
Ongelmiin ei tartuta, valta siirtyy kokouksen sumuiseen
taustaan. Kysymykset ja kyyneleet jäävät näkyviin.
Sama sumuisuus heijastuu maailmanlaajuiseen ja koko
eurooppalaiseen sekä kotimaiseen kehitykseen. Emme saisi
väsyä kysymyksiin siitä, mihin hallitsematon kehitys johtaa
taloudellisesti ja kansallisesti. Päinvastoin selviytymisen
maastokarttoja tulee laatia, vaikka ympäristö olisikin vaikeasti
hahmoteltavissa. Keskustelua on käytävä ja pyrittävä sumua
selventävään ilmapiiriin, sillä kalvava epätietoisuus kehityksen
suunnasta näkyy yhä selvemmin lapsiperheiden huolena ja
turvattomuutena, nuorten juurettomuutena, työssäkäyvien
ylikuormittumisena ja vanhusten lisääntyvänä yksinäistymisenä. Ongelma-alueet eivät suinkaan pääty tähän. Tiedämme, miten velkaantuvien jonot pitenevät, irtisanomiset ja työttömyys
kasvavat. Yleinen arvotyhjiö lisääntyy. Tukipilareita kaadetaan.
Suunta on sumuinen.
Kantavatko
meitä
enää
perinteetkään?
Esitetyssä kysymyksessä
on kaikuja mahdollisuudesta selviytyä henkisesti
epävarmuuden aallokossa. Näkyykö sumun
lävitse majakkavaloja,
jotka vilkuttaisivat tietä
kohti turvallista suuntaa
ja satamaa? On surullista, että parhaillaan
elettävä epävarmuuden
aika ei samalla tavalla
nosta esiin niitä arvoja,
joiden varassa on selvitty
tähän asti. Majakan valot
voivat vilkkua, mutta
katsotaanko majakkaan
päin? Onko omasta minäkeskeisestä elämästä
ja sen itseohjautuvuudesta tullut siinä määrin
luovuttamatonta, ettei
huomata oman henkisen
hyvinvoinnin vaarantumista? Se tapahtuu
posio
tervola
keminmaa
J O U L U T E R V E H D Y S | P iispa Samuel Sal mi
Reijo Koirikivi, Studio P.S.V.
salla
pello
ylitornio
silloin, kun perinteet ja niiden suojaava merkitys unohtuvat.
Elämän tarkoituksen säilyttäminen muutosten virrassa
on mahdollista silloin, kun ihmisellä on suhde Luojaansa
ja lähimmäiseensä. Näistä molemmista avautuvassa vuorovaikutuksessa sykkii keskellämme elämä, joka rajallisena
ja puutteellisenakin voi näyttäytyä keskellämme. Joulun
virressä vilkkuvat kuitenkin majakkavalot:
?Nyt ruusu kaunein loistaa, taivaasta tuoksun tuo.
Yön varjot päivä poistaa, kansoihin toivon tuo.
Jumala, ihminen!
Hän otti lapsen muodon, jäi luokse syntisten.?
Kolme sanaa erottuu runosta ikiaikaisen perinteen lävitse:
Jumala ? Ihminen ? Lapsi. Sanoissa vilkkuvat taivaallisen
kodin valot. Vaikeuksien ja varjojen maailmassa on olemassa edelleen Jumalan todellisuus. Se ympäröi keskellämme
olevaa kaikkeutta. Salatulla tavalla Jumala on syli, jonka
keskellä vilu muuttuu lämmöksi, epätoivo toivoksi, itku
iloksi ja tyhjyys elämän voimaksi. Joulun sanoma kumpuaa
tietoisuudesta, että tällainen Jumala tuli ihmiseksi. Hänen
kirkkauttaan ja olemustaan on ollut ja on mahdollista katsoa
ja elää todeksi. Hän tuli lapsen lailla luoksemme kertoakseen,
että Hän haluaa kasvaa kanssamme ja kulkea epävarmojen
aikojen halki rinnallamme. Hän ojentaa joulun lapsessa pienet kätensä meitä kohti: Ota syliin, kanna! Sille, joka tälle
lapsen katseelle ja pyynnölle sanoo kyllä, avautuu sumuisten
vilkkuvalojen takaa taivaan ruusujen tuoksu. Sama jouluvirsi
kertaa perinteen yli aikakausien ulottuvaa voimaa:
?Herramme, Kristuksemme, oi poika Marian!
Sinua rukoilemme laaksoissa kuoleman.
Suo, että taivaassa me kerran kumarramme Isäsi kasvoja.?
Kristus-lapsen siunaamaa joulujuhlaa toivottaen,
Ylläksellä adventin alla a.D. 2012
Samuel Salmi
Oulun hiippakunnan piispa
Anna-Maija Vuorma
Tervetuloa
talven juhla
Elämässä kaikki muuttuu, joulu vain jatkaa perinteitään.
Ikääntymisen myötä ihmisen elämänpiirissä tapahtuu monia
muutoksia. Koko elämä on tavallaan valintakauhassa, muutoksineen ja luopumisineen.
Ikääntymisen myötä elämänloimet ohentuvat, kuten asiaan
kuuluu. Kanssakulkijoiden joukko harvenee, jalat eivät kanna yhteisiin tilaisuuksiin, kotona kumppani saattaa sairastua tai siirtyä
rajan taa. Yhtäkkiä ei olekaan asioiden ja kokemusten jakajaa.
Jäljelle jää hiljaisuus. Lapset ja lastenlapset ovat kaukana.
Kännykät, sähköpostit ja muut ovat hyviä apuvälineitä, mutta
inhimillistä kosketusta, juttelua, sanoineen ja kosketuksineen
ne eivät korvaa.
Kotiavustajillakin on niin kiire, että he eivät jouda seurustelemaan. Matot ulos, imuri hurisemaan kuin pyörremyrsky ja
avustaja on jo ulkona. Istua ja seurustella he olisivat halunneet,
mutta kun ei ole aikaa.
Ikäihmisen kansantauti on yksinäisyys.
Joulunaikaan liittyy runsaasti mieltä herkistäviä muistoja ja
odotuksia. Mitä jos tänä vuonna olisikin toisin, me kuuntelisimme hiljaisuutta, ajattelisimme vain hyviä asioita ja auttaisimme
lähimmäisiämme?
En haluaisi vihata joulua, vaikka aihetta olisi: on kauhea kiire,
rahaakin menee, joululahjat pitää tehdä, siivota, ja eihän joulu
tunnu miltään jos piparit eivät tuoksu ja kinkku paistu uunissa.
Joulukuusikin pitäisi löytää.
Saikata sähkökynttilöitten ja muiden sähkövempaitten kanssa, vaikka ne jäivät edelliseltä vuodelta kuntoon. Joulupukki on
ihan välttämätön, ilman sitä ei joulu tule.
Mihin se pukki on taas pannu naamarinsa? Ihmeellistä, että
pukki ei jää jo eläkkeelle?
Pakotettuja hymyjä ja väkisin väännettyä hyvää tahtoa. Ressiä
siitä, että kaikki pitää olla kunnossa. Mistään ei voi luopua, ei
edes yhdestä koristeesta. Joulun täytyy olla sellainen mihin
tottunut.
Jouluaattona on sitten täysin tyhjä olo, väsyttää. Mistä tällainen
vimma, joka hetkessä on ohi?
Kaikesta huolimatta joulussa toteutuu elämän perusteema,
kokoonnutaan yhteen ja eletään hetki yhdessä ja iloitaan!
Herään aamulla ja muistan, että minun pitää lähteä joulukirkkoon. Tuntuu ihan mukavalta.
Istahdan nojatuoliin ja katson kun sähkökynttilät kuusessa
hohtavat kylmän kirkasta valoaan huoneeseen. Suklaarasiat
houkuttelevat avonaisina pöydällä. Ajattelen, en ota! Nousen
ylös ja poimin yhden suklaakonvehdin. Syön vain tämän, ei se
haittaa. Istahdan takaisin nojatuoliin ja annan suklaan levitä
suuhuni. Otan vielä toisen, en muuta. Otan kolmannen, neljännen, mitä näistä laskee. Rasia on tyhjä.
Raukeus virtaa jäseniin, tunnen pohjatonta väsymystä ja laahustan sänkyyn, vedän täkin korville ja maailma ympärilläni
katoaa. Herään jonkun ajan kuluttua pahoinvointiin, vatsassa
tuntuu ilkeältä ja olo muutenkin raskaalta.
En jaksa lähteä kirkkoon. Eihän minun tarvitse jos en jaksa.
Mutta sinähän olit koko vuoden ajatellut, että joulukirkossa
ainakin käyt, jossain syvällä ääni muistuttaa.
Nyt minä piristyn ja lähden hiihtämään, ilmakin on kuin
keväällä hämärän lämmin ja autereinen! Väsyttää.
Nythän on joulu, nyt saa syödä ja löhötä. Mitä minä söisin,
mitä minulla haluttaa? Poronpaistia, ei sitä nyt on aina, jos ottais
lohta? Sekin on niljakkaan näköistä, liukasta ja rasvaista. Hyi!
Yritän nousta ylös ja laittaa sukkahousuja jalkaan, vatsa on
tiellä. Näinkö tässä taas kävi? Tuli syöppöjen Joulu.
3
LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi
katu g allup
Riitta Kemppainen-Koivisto
Mitä toivot joululahjaksi?
Jarmo Tuisku
Yleistä rauhan mieltä toivon kaikille. Perhe yrittää rauhoittua Joulun
viettoon viimeistään vanhempien luona jouluruuan äärellä.
Lukijalta
Juha Puro
Yleisesti toivon hyvää joulumieltä kaikille. Kiireen keskellä tarvitaan
myös rauhoittumisen aikaa.
Reijo Kantola
Toivon yhteistä perheen hetkeä, että kaikki ovat koolla. Lahjoja en
enää odota, vaan yhdessäolo riittää.
Lukijalta-sivu on avoin kanava kaikille Lappilaisen lukijoille. Periaatteena on, että asiat
voivat riidellä, mutta ilkeily on tarpeetonta. Kirjeessä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja
puhelinnumero. Tekstin pituus saa olla enintään 2 000 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita ytimekäs mielipiteesi ja lähetä se
osoitteeseen: Lappilainen, Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen
toimitus@lappilainen.fi.
suoraa puhetta
Luonnonvara-alan merkitys
Koulutuspaikkojen leikkaus
on kova uutinen Lapille. Opetusministerin ennakkovaroitus
kolmanneksen, neljänneksen
vähennyksestä koskettaa pahiten kaukaisimpien kylien opiskelijoita. Sieltä on jo nyt pitkä
matka opiskelupaikkakunnille.
Juuri niissä kylissä luonnonvara-alalla on suurin merkitys.
Vain muutos on pysyvää.
Koulumaailma
muuttuu
kehityksen mukana. Mutta
mihin suuntaan? Kuuluuko
pohjoisen ääni alueelle merkityksellisten koulutusalojen
säilyttämisessä ja koulutuksen
kehittämisessä.
Lappi on maailman pohjoisinta viljelysaluetta. Vasta
julkaistu Lapin tutkimusseuran Pohjoinen puhtaus -tutkimuskooste osoittaa kiistatta,
kuinka ainutlaatuisella ja arvokkaalla alueella asumme
ja tuotteitamme tuotamme.
?Tavanomaisen yläpuolella?
Lappi-brändi on totta myös
tuotteidemme osalta, ne erottuvat edukseen.
Minkälaisen koulutuksen
säilyttäminen ja kehittäminen
Lapissa on pitkän ajan tähtäimellä viisasta? Tuo päätös
pitää tehdä alueella ja alueen
näkökulmasta. Säilytettävien
koulutuspaikkojen perusteeksi ei riitä oppilaspaikkahinta,
it-alan odotukset tai kasvava
kaivosteollisuus, joka on sinänsä merkittävä asia. Nyt on
kyettävä katsomaan kaivoksia
kauemmas ja laajemmalle.
Voidaanko Lapissa nyt ja
tulevaisuudessa tarvittavaa
osaamista saavuttaa muualla
kouluttautuen?
Millainen koulutus on mahdollista vain Lapissa?
Lapin olosuhteisiin ja pitkään päivään perustuva kasvi-
tuotanto on osaamisalue, joka
on vain meillä täällä.
Pohjoisten olosuhteiden
antamat vahvuudet ja mahdollisuudet, joita jo ollaan
merkittävimmissä määrin
hyödyntämässä, ovat tulevaisuudessakin aarreaitta.
Tuotantoalojen koulutuksessa kysymys ei ole pelkästään tuotannosta, vaan sitä tarvitsevista
monista rajapintatoimialoista.
Luonnonvara-alan tuotantoon
ja osaamiseen perustuu moni
palvelu mm. matkailualalla.
Myös paikallinen lähiruoka,
elintarvikejalostus ja hyvin-
vointiala kasvavat ja tarvitsevat
pohjoista tuotantoa yhä enemmän tulevaisuudessa erottuakseen ja pysyäkseen jatkossakin
?tavanomaisen yläpuolella?.
Metlan, MTT:n ja RKTL:n
tutkimuksen yhdistyessä lähivuosina luonnonvara-alan
tutkimukseksi voi luonnonvara-alan koulutukseenkin tulla
yhteisiä tuulia. Säilyttämisen
ei tarvitse merkitä museointia.
Lapissa eri alojen osaamista hyödyttävä yhteistyö on
mahdollista ja tarpeellista.
Pohjoinen elinkeinoympäris-
tö poikkeaa runsasväkisistä
alueista, palvelumme ovat
monimuotoisia ja matkailun
sesonkeihin liittyviä. Luonnonvara-alan osaamista ei
kuitenkaan voida oppia virtuaalina eikä pohjoisia oppimisympäristöjä voida rakentaa
etelään. Säilytetään se, mikä
meillä on arvokasta ja mitä jo
nyt etelämpänä kadehditaan.
Irja Mäkitalo
luonnontuotetoimialakehittäjä
Liikenteen turvallisuus ja tienvarren puut
Liikenteen turvallisuus on aina
auton ratin ja selkänojan välissä. Tälle välissä olijalle voidaan
olla avuksi, jotta hänen aistinsa
voisivat toimia oikein.
Moottoritiet ovat leveydessään ja aukeudessaan omaa
luokkaansa. Siellä eivät puut
estä näkyvyyttä.
Tilanne on toinen kantateillä
ja maanteillä. Mäntymetsien
kohdalla näkyvyyttä on yleensä
kyllin. Samoin on hyvin hoidettujen koivu- ja kuusimetsien
kohdalla.
Ongelmapaikkoja ovat tiheät pensaikot, jotka ulottuvat
tienvarsiojaan. Mikä niissä aiheuttaa vaaran? Etelässä hirvet
ja kauriit ja pohjoisessa porot
ja hirvet hyökkäävät metsästä
auton eteen. Kolareiden seurauksena kuolee vuosittain ihmisiä. Hirviä tuhoutuu ja porot
tuottavat tappion poromiehille.
Kuusamon ja Kolarin välisellä
alueella saattaa vuosittain tapahtua jopa tuhat porokolaria.
Pensaikkojen raivaaminen
pelastaisi monen hengen ja
säästäisi riistaa ja poroja.
Lisäksi raivauksen tuloksena
syntyisi tehokasta, uusiutuvaa
energiaa hakkeena. Risukossa
on hakeraaka-ainetta niin, että
sadan metrin matkalla 50 metrin syvyydellä siivottuna tuotto
olisi jopa 10 m3. Kantateitä ja
maanteitä on metsäisessä Suomessa tuhansia kilometrejä.
Erikoisen näkyvä esimerkki
on kantatiellä 83 Sinetän ja
Pellon välillä. Siinä on välillä
hoidettuja harvahkoja metsiköitä, joissa näkyvyys on jopa
50 metriä. Vieressä on sitten
tiheikköä, josta ei näy mitään
lävitse. Muutamat metsänomistajat ovat tehneet harvennusta tienvarsimetsiin. Se takaa
riittävän näkyvyyden sivulle.
Liikenteen turvallisuuden
lisäämiseksi olisi mahdollisimman nopeasti ryhdyttävä
raivaamaan risukot rahaksi.
Sama tilanne on sähkön siirrossa jakelulinjoilla. Puusto
on kasvanut linjan aukaisun
jälkeen, ja nyt puut tuulessa ja
sateessa kaatuessaan katkovat
langat. Siinäkin on selvä tarve
toimintaan. Linjojen avartaminen on takuulla halvempi ratkaisu kuin kaapelointi, ainakin
harvemmin asutuilla alueilla.
Eelis Pulkkinen
filosofian lisensiaatti
Joulumuisto
Vuojen 1965 syystalavi oli
kylymä ja paksuluminen.
Paloselijäsä oli kohtalaisen
iso pinotavarasavotta, johon
pääsivät osallistumaan kaikki
halukhat lähialuhhen miehet.
Sinänsä ihan mukava ko pääsi
kulukemhan kotijalasta, mutta
toishalta taas raskasta kahalata
päivät metrisesä kinoksesa.
Matkaaki kerty yhthen suunthan puoli penikulumaa, jonka
jokku taitto suksila toiset taas,
kuten meki, jalakasin. Mejän
porukhan kuulu lisäkseni isä ja
Matti-setä.
Ite olin sillon nuori poika,
joten mulle sopi parhaiten
kantajan rooli eli tehä ristikot
sulleista ja pölleistä joita miehet kaato, katko ja karsi.
Nuihin aikhoin alako savottatyömaile ilimestymhän
pienempiä moottorisahoja,
mm. kuuven kilon Homelite ja
nelijän ja puolen kilon ?pikku
kulloppi?. Mejän porukka tyyty
kuitenki vanhaan ja varmhan
ishon kullophin, joka oli kymmenen ja puolen kilon kone.
Oli joulu lähestymäsä mejän
tehesä viimisen palstan viimisiä
puita, jokka oli järkiihän kuusen
turria. Muita ei tuntunu koko
savotasa ennää olhen ku met, ko
tehthin aatonaaton hämärtyväsä
iltapäiväsä viimiset kaavot.
Isä ja Matti kuuluivat puhuvan siinä, että nähhäänkö ennää
karsia nuita loppuja kuusia. Sanoin siinä kerkiäväni huomena
käyvä tekemäsä loput. Jouluaattonako, ihimetteli toiset!
? Kerkiän joulule hyvin, ko
lähen aamula aikasten.
No mikäpä sen parempi,
sano isäki kokkoilleshan tekovehkhejä matkhan.
Lähin aamula kuuvelta, kuten aina. Mettä vaikutti hyvin
tummalta, vain tähet ja alla
narskuva lumi toimittivat valon
virkaa. Jouluaaton tuntu teki
mielen kuitenki keviäksi ja tunnin päästä sytyttelin jo tervaksia
Paloselän ?annonlaijasa?.
Tämä oli se suurin tekijä, miksi
halusin tulla aattona yksin. Halusin kokia tämän hetken, miltä
tuntuu viettää palanen aatosta
luonnon keskelä vain nuotion
rätistessä.Se loimusi iloisesti
kohti taivasta mettän tummaa
silhuettia vasten. Tuntui tosi
juhulalliselta! Olin varma ettei
täälä voi tänä päivänä näkyä yhthän ihimisen sukhun kuuluvaa,
mutta olin vääräsä.
Mettänlukija sivakoi pitämääni savua kohti, tervehti ja kyseli
saisko istua samoile tulile?
? Täsäpä on valamhit paikat
eikä tungosta ole, istu siihen
pölökyn pääle. Juothin siinä
kumpiki pullokahavit, koska
römpsä oli jo viety pois.
Piethin siinä pieni tarinatuokio ja lähethin sitte kumpiki
omhin homhin. Mulla oli heleppo työ, ko oli valamhiksi polokeutunhet jälijet ristikoile.
Viimisen pöllin jäläkhen menin vielä tulihtale, josa hiipuva
hiillos iski silimää joulutaivhale. Nostin repun viilekhet olokapäile ja painelin kotia kohti
joulusia lauluja hyrräillen.
Matka tuntu joutuvan liianki hoppusasti ja kotona olin jo
puoliltapäivin. Kyllä oli mahtava olo, ko pääsi valamhishen
saunhan pieksämhän ruppia
koivuvastala!
Pentti Sääskilahti
Rovaniemi
tekstarit
Jos koira pissii tai källii
kadulle, ei sakoteta, mut
kun minä yöllä, ku kaik on
kiinni tulee rikesakko?
Ei vielä löytynyt! Varastettu
29.11. Lyskalta naisten sininen Rex-merkkinen pyörä.
maastop. renk., mahd.
musta kori edessä. hav. ilm.
P.0400 583 775 tai poliisi.
Löytöpalkkio! T. Vici
Ns. lappilaista vieraanvaraisuutta ei ole olemassa!
Lappilainen ja varsinkin
Roissa kasvanut osaa rahastaa ja käyttää hyväksi!
On 60 vuoden kokemus.
LKS ensiavussa ei hoideta puhevammaisia! Niin
huomautti aivoinfapotilaan
vastaanottanut mieshoitaja
3.12., kun asiakas pyysi
wc-apua ja siirsi tipan vain
irtotelineeseen, jättäen
hänet yksin! Siis: hoito ei
kuulu vammaisille!
Itsekäs isoäiti vaatii lapseltansa joululahjaa. Etkö
ymmärrä, että sekin raha
on pois lapsesi lapsilta.
Häpeäisit.
Miksi Koskenkylän
pyörätien aurausurakka on
annettu sellaiselle, joka ei
osaa/pysty hoitamaan sitä
kunnolla? T. Työmatkapyöräilijä
Annoin hyvää tarkoittaen
musiikkitarpeita populaarimusanäyttelyyn joista osa
on niillä teillä omat muistot mukana ei es korvausta!
Sinä joka veit peilin
vastaan tulleesta autosta
Jorma Eton tiellä, on aika
tulla piilosta esiin n. angry
börd!
TEKSTIVIESTIT NUMEROON
173322
Viestin pitää alkaa LAPPI TEKSTARI, sen jälkeen välilyönti ja oma
viestisi. Esimerkkiviesti: LAPPI TEKSTARI elämä on kivaa. Merkkejä saa olla enintään 160. Tekstiviestin hinta on 90 senttiä/viesti.
Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Toimitus
valitsee julkaistavat mielipiteet.
4
LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi
suomen
tekniikkaopisto
5
LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi
Päätoimittaja vaihtuu
Lappilaisen
päätoimittaja
vaihtuu.
Lappilaisen päätoimittajana
ryhtyy toimimaan lehteä kustantavan Teksti- ja kuvapalvelu
Aakkoset Oy:n toimitusjohtaja
Sakke Gustafsson.
Ajassa
Gustafsson on päätoimittanut lehteä myös aiemmin.
Päätoimittajan vaihdos astuu voimaan 28. joulukuuta
ilmestyvästä lehdestä alkaen.
Uusilla järjestelyillä
järkevään hirvenpyyntiin
Suomen riistakeskus noudattaa hyvää ja yhtenäistä hallintolakia joka takaa jokaiselle metsästäjälle samat oikeudet ja velvollisuudet. Riistakeskus ja Metsähallitus ovatkin sopineet muutoksista
metsästyksen järjestelyihin vuodelle 2013.
Elisa Javarus
Suomen riistakeskus ja Metsähallitus ovat sopineet muutoksista hirvenmetsästykseen
vuodelle 2013.
Lapin riistakeskuksen riistapäällikkö Antti Siira painottaa, että menettely ei ole
pelkästään toimijan idea. Myös
metsästäjien luottamusjärjestöt ja riistanhoitoyhdistykset
ovat uuden lupakäytännön
kannalla.
Hirviporukat pääsevät tulevaisuudessa tasapuoliseen
asemaan, kun pyyntiluvat
myönnetään alueluvan perusteella. Uuden menettelyn
avulla päästään myös järkevään hirvenmetsästykseen.
Ajan myötä hirvenmetsästäjät ovat lisääntyneet samalla
kun hirvikanta on tavoitteen
mukaisesti laskenut ja lupia
on vähemmän.
Laaja Lappi lumoaa, yhä
useampi vieraspaikkakuntalainen kuuluu maakunnan
metsästysseuroihin. Isosarviset hirvet, muhkea lihasaalis
puhumattakaan lisääntyneestä
kiinnostuksesta valtion mailla
metsästämiseen lisäävät hirvimiesten ja -naisten määrää.
Harrastajien osuus on
noussut huimat 40 prosenttia
Posiolla, Pelkosenniemellä
ja Simossa. Eniten noussua
Sallassa, 42 prosenttia.
Tasapuolisuuden
lisäksi
uuden aluelupamenettelyn
avulla pyritään parantamaan
metsästyksen turvallisuutta,
mielekkyyttä ja metsästäjien
välistä yhteydenpitoa.
Alueelliset jaot estävät harmilliset päällekäisyydet.
? Enää ei käy niin, että eri
porukat metsästävät samalla
alueella toisistaan tietämättä,
Siira tähdentää.
Uusi
aluelupakäytäntö
tehostaa metsästyksen valvontaa ja pyyntilupien käytön
seurantaa. Näin vältytään
ikäviltä väärinkäytöksiltä.
Metsästyskauden aikana
valvontaa suorittavat poliisi,
rajavartiolaitos, Metsähallituksen erätarkastajat ja
riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojat.
Aluelupa haetaan
tammikuussa
Aluelupa haetaan tammikuun
aikana Metsähallituksen lupahakujärjestelmässä lupahaku.
eraluvat.fi.
Niin alue- kuin pyyntiluvat
myönnetään jatkossa seurueille, joissa on vähintään
kymmenen
metsästäjää.
Heillä jokaisella tulee olla
ampumakoe voimassa tai
hakemusvuonna umpeutumassa. Metsästäjistä on oltava
vähintään kuusi sellaisia, joilla
ei ole muuta mahdollisuutta
metsästää hirveä.
I. Huttunen
Hirvenpyyntiluvat myönnetään yksityismaille pintaalan, valtion maille pyytäjien
lukumäärän mukaan. Uuteen
aluelupajärjestelmään
on
lisätty lupa-alueita.
Hirvien kaatamiselle on
määritelty kokonaiskiintiö
joka jaetaan yksityis- ja valtionmaiden pinta-alan kesken.
Valtion maiden hirvet jaetaan
ampujien suhteessa hakijoitten kesken.
Pyyntiluville, joilla voidaan
ampua aikuinen hirvi tai kaksi
vasaa, voidaan määrätä enimmäisehto koskien aikuisia
hirviä. Yksittäisiä vasalupia ei
enää myönnetä.
Kun alueluvansaaja metsästää Metsähallituksen alueluvalla, hakemuksessa ilmoitettuun
seurueeseen kuulumattomista
metsästäjistä on tehtävä ilmoitus Metsähallitukselle.
Aluelupaa suositellaan
myös paikallisille
Antti Siira suosittelee, että myös paikkakuntalaiset
seurueet hakisivat jatkossa
Metsähallituksen aluelupaa
tammikuussa.
? Tällöin aluelupien myöntäjä, riistanhoitoyhdistykset ja
riistakeskus kykenevät suunnittelemaan ja päättämään alueellisesta metsästyspaineesta
sekä jakamaan metsästysmahdollisuudet tasapuolisesti.
Hirvenmetsästyksen käytäntöjä pyritään yhtenäistämään ensi vuoden alusta alkaen.
Sen vuoksi on toivottavaa, että myös paikalliset metsästysseurat hakisivat alueluvan
Metsähallitukselta.
Vähimmäisampujavaatimus
ei koske Enontekiön, Inarin ja
Utsjoen riistanhoitoyhdistyksiä.
? Olisi todella kohtuutonta
noilla alueilla pitää samat vaatimukset. Suhteessa kuntien
valtavaan pinta-alaan ja har-
vaan tieverkostoon kyseisillä
alueilla on vähäinen määrä
metsästäjiä, Siira selventää.
otettaisiin
Metsähallitusta
koskevaan organisaatiolainsäädäntöön.
Työtä saamelaiskäräjistä annetun lain nykyaikaistamiseksi
jatketaan tavoitteena kehittää
saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja saamelaiskäräjien
toimintaedellytyksiä. Myös
saamen kielen elvyttämisohjelman valmistelu jatkuu
hallitusohjelman tavoitteiden
mukaisesti.
Hallitus pitää tärkeänä, että
saamelaisasioita valmistelevat
työryhmät ja muut valmisteluelimet kuulevat laajasti myös
saamelaisten kotiseutualueella
asuvia eri osapuolia.
Saamelaisasioiden ministeriryhmä perustetaan
Satu Lapinlampi
Poliittista linjausta vaativista
saamelaisasioista ja erityisesti
saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista
kysymyksistä
päättämään
muodostetaan saamelaisasioiden ministeriryhmä.
Näin linjasi valtioneuvosto,
joka käsitteli iltakoulussaan
keskiviikkona 12. joulukuuta
hallitusohjelmaan kirjattujen
saamelaisiin liittyvien hankkeiden tilannetta.
Neuvotteluja Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta
jatketaan, ja tavoitteena on
saada aikaan moderni valtiosopimus kolmen pohjoismaan
alueella asuvan alkuperäiskansan oikeuksista.
Myös työtä alkuperäiskansoja
koskevan ILO-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi
jatketaan oikeusministeriön
johdolla muiden vastuuministeriöiden ja saamelaiskäräjien
välisenä yhteistyönä.
Samalla on tarkoitus käydä
avointa vuoropuhelua ILOsopimuksen tarkoituksesta ja
merkityksestä.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa työryhmän
valmistelemaan saamelaisten
osallistumisoikeuksien lisäämistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa
päätöksentekomenettelyssä.
Samalla otettaisiin huomioon muun paikallisen väestön
osallistumismahdollisuudet.
Tarvittavat
säännökset
6
LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi
m i ete lause ita
Mies etsi koko päivän joulukuusta löytämättä oikeaa kauneinta.
Lopulta hän otti joka käteen tarttui.
Pentti Harjumaa
Taivaan isän siunaamaa joulurauhaa sinulle
ja sinun kauttasi suurille ja pienille.
Nanni Törrö
Laajakaistahaku uudelleen auki
Lappilainen
Lapin liitto julistaa haettavaksi
laajakaistarakentamisen tuen
haja-asutusalueille Enontekiön,
Inarin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon,
Posion, Ranuan, Rovaniemen,
Sallan, Savukosken, Simon,
Sodankylän, Tervolan, Tornion
ja Ylitornion kunnissa.
Haku koskee niitä alueita,
joille ei aiemmilla hakukierroksilla ole saatu hanke-ehdotuksia.
Hakemukset on toimitettava
Lapin liitolle viimeistään 8.
helmikuuta. Aiemmilla hakukierroksilla hanke-ehdotukset
on saatu 35 hankealueelle.
Kuituverkkoa on rakennettu
Utsjoella, Simossa, Sallassa ja
Kittilässä. Aiempien hakujen
tuloksena saatuihin hankeehdotuksiin ovat myönteisen
päätöksen tehneet Rovaniemi,
Ylitornio, Pello, Tornio, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Kittilä,
Muonio ja Kolari.
Posiolla ja Ranualla sekä
Sodankylässä harkitaan myös
muita mahdollisuuksia toteuttaa verkko.
Enontekiön kunta, Lapin
liitto ja Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry toteuttivat
n i m i päivät
lokakuussa Enontekiöllä laajakaistakyselyn. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat
kiinnostuneita luotettavamman ja nopeamman internetyhteyden hankinnasta ja lähes
60 prosenttia olisi valmis
hankkimaan valokuituliittymän välittömästi.
Kaikki asukkaat voivat ilmoittaa halukkuutensa hankkia
kuituverkko nettiosoitteessa
www.mullekuitu.fi.
20. TO
21.
PE
22.
LA
23. SU
24.
MA
25.
TI
26.
KE
27. TO
Benjamin ja Kerkko
Tuomas, Tomi, Tommi ja Tuomo
Raafael
4. adventtisunnuntai. Senni
Jouluaatto. Aatami, Eeva, Eevi ja Eveliina
Joulupäivä
Tapaninpäivä. Tapani, Teppo ja Tahvo
Hannu, Hannes ja Hans
ni m en takana
R i i t t a Tol one n
Pekka Tolonen
Hallinto-oikeus kumosi Tukesin päätöksen
Lappilainen
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin elokuinen päätös
jatkomalminetsintäluvan
myöntämisestä AA Sakatti Mining Oy:lle on kumottu.
Rovaniemen hallinto-oikeus
kumosi Tukesin päätöksen ja
palautti asian Tukesille uudelleen käsiteltäväksi Tukesin
omasta pyynnöstä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto päätti elokuussa myöntää
jatkomalminetsintäluvan AA
Sakatti Mining Oy:lle Sodan-
kylän Viiankiaavan Natura- ja
soidensuojelualueelle. Päätöksestä valittivat Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Metsähallitus ja
Lapin ELY-keskus Rovaniemen
hallinto-oikeuteen.
Tukes on lausunnossaan
muun muassa todennut, ettei se
ole päätöksessään ottanut tarpeeksi huomioon malminetsinnän kumulatiivisia vaikutuksia
eikä siinä ole riittävästi otettu
huomioon luonnonsuojelulain
65 §:n vaatimuksia Naturaarvioinnin tekemisestä.
Tukes on pyytänyt ELY-kes-
kukselta luonnonsuojelulain
65 §:n 2 momentissa tarkoitettua lausuntoa 8.12.2009 päivätystä Viiankiaavan kaivoslain
mukaisten valtausten Naturaarvioinnista. Määräaika lausunnon toimittamiselle on ollut
15.9.2012. Valituksenalainen
päätös on kuitenkin tehty jo
24.8.2012 eikä ELY-keskuksen
lausuntoa ole siten otettu päätöstä tehtäessä huomioon.
Ympäristöministeriön
myöntämä jatkomalminetsintälupapäätös Viiankiaavalle on
edelleen Korkeimman hallinto-
oikeuden käsittelyssä. Ministeriön päätöksestä valitti Lapin
luonnonsuojelupiiri.
Soidensuojelualueille tarvitaan soidensuojeluasetuksen
mukaan Ympäristöministeriön lupa ennen kuin Tukes voi
myöntää malminetsintäluvan.
Tukesin kumottu päätös
olikin ehdollinen eli se olisi
tullut voimaan sitten vasta,
jos luonnonsuojelupiirin valitus kaatuisi korkeimmassa
hallinto-oikeudessa.
Mummo teki satukirjan
Voiko liukastumisesta ja
käden loukkaamisesta seurata jotain hyvääkin? Voi, mikäli
on uskominen rovaniemeläistä Tuula Takkista.
Satu Lapinlampi
Tuula Takkinen on harrastanut öljyvärimaalausta 20
vuotta. Akvarellimaalaus ja
tekstin tuottaminen sen sijaan
eivät ole olleet niin tuttuja.
? Ensimmäinen pieni sarjakuvaluonnos sadusta syntyi
silloin 7-vuotiaan pojanpoikani kanssa. 5-vuotias pikkuveli
tykästyi siihen heti ja halusi
kuulla sen monta kertaa peräkkäin, Takkinen kertoo.
Satuja alkoi syntyä ruutuvihkoon junamatkojen aikana, kun mummo oli menossa
tapamaan murusiaan EteläSuomeen.
Kirja syntyi satu
kerrallaan
Alkujaan Tuula Takkisen tavoitteena oli kuvittaa sadut ja
ottaa niistä valokopiot pikkuisia varten.
Toisin kuitenkin kävi.
? Viime joulun alla liukastuin kävelytiellä ja satutin
pahasti oikean olkapääni, hän
kuvailee Mummon satukirja
? Viisi satua -kirjan valmistumiseen johtaneen prosessin
alkupäätä.
Loukkaantumisen jälkeen
öljyvärimaalaus ei Takkiselta
onnistunut.
? Joskus viime maaliskuulla
lähdin kokeilemaan satujen
kuvitusta. Vähitellen kuvia
syntyi yhteensä 60 sivua. Kirjan taiton aloitin kesäkuussa
ja kannet syntyivät syyskuulla.
Kuvitusta tehdessäni monet
ystäväni kehoittivat minua harkitsemaan oikean kirjan tekoa
saduista, jotta toisetkin lapset
pääsisivät niitä lukemaan.
Takkisen kirjassa on viisi satua, kaikki luontoon liittyviä.
? Sadulle tuli aina ensin
otsikko ja siitä lähti teksti
soljumaan.
Kuvat tulivat
tekstin myötä. Työläin vaihe
oli tietokoneelle vienti ja taitto, Tuula Takkinen kuvailee
kirjan tekoa.
Lempisatua hän ei kirjan
saduista osaa nimetä.
? Kaikki ne ovat olleet vuorollaan lempisatujani työstämisvaiheessa.
Saara Savusalo
Etukäteen Tuula Takkinen ei olisi osannut kuvitellakaan, että
hänellä on jonain päivä käsissään itse tekemänsä kirja.
Tapani kunnioittaa
Stefanosta
Kreikkalaiset ovat antaneet muulle maailmalle muutakin
kuin rahahuolia. Monet tutut nimet ovat alkuperältään kreikkalaisia. Niihin kuuluu Stephanos, jonka muotoja muissa
maissa ovat Stefan, Staffan, Steven ja suomalainen Tapani.
Samaa juurta on myös naisen nimi Stephanie.
Tapani viettää nimipäiväänsä tavallista nimipäivää juhlallisemmissa puitteissa, toisena joulupäivänä, tapanina.
Ivalolaiselle Tapani Kauppiselle nimipäivä jouluaikaan on
ollut pääosin myönteinen asia.
? Lapsuudessani suku oli koolla joulun aikaan tai sukulaisten luona käytiin kylässä. Silloin nimipäivääkin mukavasti
muistettiin, Tapani kertoo.
Kouluaikana ehkä pieni miinus tuli siitä, että nimipäivään
oli joululoman alkaessa pitkästi aikaa, ja loman loputtua siitä
oli niin paljon aikaa, ettei sitä kukaan enää muistanut.
Joskus nimi tuo ihmisten mieleen tapahtuman vuodelta
2004, jolloin tapaninpäivän tsunami teki Intian valtameren
alueella tuhoa, jonka uhrien joukossa oli myös suomalaisia.
Tapaninpäivää vietetään kristillisissä kirkoissa ensimmäisen kristityn marttyyrin Stefanoksen muistoksi. Hänen
elämänsä vaiheet ovat Tapanille tuttuja.
? Suhtaudun häneen kunnioittaen ja ihaillen.
Tapani on ollut suomalaisessa allakassa vuodesta 1899, ja
se kuuluu suosituimpiin suomalaisiin miesten nimiin. Siitä
huolimatta Tapani Kauppiselle tulee tuttavapiiristä mieleen
vain neljä kaimaa. Julkkiskaimoja on moniakin.
? Joskus kun on oltu liikkeellä autolla, Tapani Kansan
nimi on vilahtanut esiin ajotavoista puhuttaessa. Mutta ei
se erityisesti minuun liittynyt, Tapani lisää.
Hänen vastuutehtäviinsä kuuluu väliin asioiden hoitaminen ulkomaalaisten kanssa. Heille nimi ei ole erityisen
vaikea äännettävä.
? Vaikka kyllä p-kirjaimesta kuulee, jos sanoja ei ole suomalainen.
Tapani Kauppisella on yksi lempinimi, jota on käytetty niin
kauan kuin hän muistaa.
? Läheisille ja sukulaisille olen aina ollut Tapi. Se on sellainen nimi, joka tuo hyvän olon.
7
LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi
Pekka Tolonen
Y ritystarinoita
El i sa Jav arus
Pienen pojan pappa, siinä
on selitys Jukka Korhosen
Pappaboy-yrityksen nimelle.
Pappaboy on rovaniemeläinen
köökirakentamisen konsepti
Kiitän asiakkaitani jotka ovat luottaneet meihin, paikalliseen köökirakentamisen konseptiin.
Toivon, että yhä useampi euro jää Lapin maakuntaan, omalle paikkakunnalle.
Terhi Kempillä ja Lineesh Samuelilla on edessään ensimmäinen yhteinen suomalainen joulu.
Kukaan ei jää
jouluna yksin
Ilotulitusraketteja, elokuvamelodioita, ihmisiä ja hyvää ruokaa.
Siinä on aineksia intialaiseen jouluun.
Riitta Tolonen
? Intiassa joulun aika on täynnä ohjelmaa, yhteisöllisyyttä
ja hauskanpitoa! Siinä on
paljon tilaa uusille ihmisille,
Terhi Kemppi kertoo omasta
kokemuksestaan.
Kun Terhi palasi syksyllä
välivuoden jälkeen Rovaniemelle jatkamaan opintoja,
hänellä oli mukanaan tuore
intialainen aviomies, Lineesh
Samuel. Pariskunta viettää
ensimmäisen yhteisen joulunsa Suomessa.
Lineesh on kotoisin EteläIntian maaseudulta, Mepralin
kylästä, jossa on viitisentuhatta asukasta. Useimmat saavat
elantonsa
maataloudesta,
erityisesti riisinviljelystä.
Lehmä on tällä alueella
tuotantoeläin, monet kasvattavat myös lampaita ja vuohia.
Kanat ja ankat kuopivat ja
kaakattelevat kotipihan ulkopuolellakin.
? Viime aikoina maataloustöitä on vähitellen alettu tehdä
koneilla. Joihinkin erityisen
raskaisiin töihin saatetaan
vuokrata elefantti, joka tuodaan paikalle kuorma-autolla,
Lineesh kertoo kotikylänsä
elämästä.
Sydämenmuotoisia
joulukortteja
Mepralin asukkaat ovat hinduja ja kristittyjä, jotka elävät
sovussa keskenään. Molempien uskontojen juhla-ajat tarkoittavat vapaapäiviä kaikille.
Jouluna pidetään kymmenen
päivän loma.
Joulukuun alussa sytytetään
jouluvalot ja laitetaan talon
edustalle koristeeksi suurikokoinen joulutähti. Muut
kotoisat
juhlavalmistelut
tehdään vasta jouluviikolla.
Lahjat ovat osa joulua,
mutta kortteja lähetetään
sitäkin enemmän kauempana
asuville ystäville ja sukulaisille. Nuoret saattavat lähettää
toisilleen sydämenmuotoisia
kortteja, joissa lukee ?I love
You?. Joulukorteissa voi olla
myös suosittujen elokuvatähtien kuvia.
? Varsinaisia jouluruokia ei
ole, mutta naudasta tai kanasta valmistetaan jotain hyvää.
Kakkuja ostetaan kaupasta,
koska taloissa ei ole uuneja,
Lineesh selittää.
Elokuvamelodiat
joululauluiksi
Kaksi vuotta sitten Terhi oli
joulun aikaan Keski-Intiassa,
missä
juhlaa
vietetään
jokseenkin samalla tavalla
kuin Lineeshin kotiseudulla
Keralan Mepralissa. Terhiä
hämmästytti jouluviikolla
alkanut ilotulitusrakettien
paukuttelu.
? Se alkoi neljä päivää ennen joulua ja jatkui jouluyön
ilotulitukseen asti. Tuntui aika
hurjalta, kun raketteja vihelsi joka paikassa, ja lapsetkin
saivat heitellä pikkupommeja,
Terhi muistelee.
Musiikin ystävänä Terhi
innostui intialaisten joululauluista.
? Mepralissa seurakunnat
alkavat kuukautta ennen
joulua opetella uusia lauluja.
Monien laulujen sanat tehdään johonkin saman vuoden
elokuvan tunnusmelodiaan
juhlistamaan Jeesuksen syntymää, Lineesh kertoo.
Samaan aikaan, kun jouluinen pauke täyttää kylän,
seurakuntien ja myös urheiluseurojen ja erilaisten
kerhojen ryhmät kiertävät
ovelta ovelle laulamassa joululauluja. Palkaksi he saavat
joitakin kolikoita, jotka käytetään oman ryhmän toiminnan
tukemiseen. Kuka tahansa
ryhmäläinen voi pukeutua
joulupukiksi, ja niin toinen
toistaan hulvattomammat
hiippalakkiset möhömahat
viihdyttävät kyläläisiä joulun
aikaan.
Paikallista kieltä taitamaton Terhikin pääsi mukaan
laulamaan.
? Taloissa laulajia odotettiin,
ja ryhmissä oli kaikenikäisiä
ihmisiä. Ihmettelin, että
vanhatkin ihmiset jaksoivat
kävellä talosta taloon illalla
jopa yli puolenyön. Siinä oli
tarttuvaa iloa!
? Sekin oli mukavaa
nähtävää, kun sukulaiset
kokoontuivat yhteen, ja tädit
ja mummot tekivät yhdessä
ruokaa, Terhi lisää.
Aikaa vietetään
yhdessä
Jouluaattona monissa kristillisissä
seurakunnissa
kokoonnutaan puolelta öin
rukoushetkeen. Sen jälkeen
syödään ja vietetään aikaa
yhdessä.
Mepralin kylässä on joulupäivänä tapana järjestää
varsinainen rekkaralli. Kilpaa
kylän läpi ajavat rekat eivät aja,
mutta siitä kilpaillaan, minkä
auton lavalle on rakennettu
hienoin seimiasetelma. Sen
valitsevat kulkuetta seuraavat
kyläläiset.
Terhin mielestä sukua ja
perhettä arvostavat intialaiset ottavat juhlan viettoon
mukaan uudenkin ihmisen.
Kenenkään ei tarvitse olla
yksin.
Jukka Korhonen alias Pappaboy on paljasjalkainen
rovaniemeläinen. Mies on
viihtynyt kotiseudullaan koko
ikänsä. Mikään ei ole vetänyt
Etelän kasvukeskuksiin, töitä
ja tekemistä on tekevälle löytynyt ja riittänyt.
Jokunen vuosikymmen
sitten Jukka aloitti yrittäjänuran
metallipuolella.
Hän valmisti 15 vuoden ajan
alihankkijana erilaisia osia
pääasiassa paikkakuntalaisille suurille yrityksille.
Matkan varrella Jukka pysähtyi hetkeksi miettimään
mitä tehdä seuraavaksi.
Rauta vaihtui puuhun, kun
Jukka istui vuonna 2008
koulunpenkille opiskelemaan
puuseppäartesaaniksi.
Kun pätevyys oli taka-
taskussa, Jukka pisti pystyyn
Pappaboyn. Yritys valmistaa
keittiökalusteita mittatilaustyönä, millimetrin tarkkuudella.
Yrityksen nimi on herättänyt mielenkiintoa, Pappaboy
kun ei suoranaisesti kerro,
mitä taustalla piilee. Jukka koki herkän hetken perustaessan
keittiökalustefirmaa. Perheen
jälkikasvu ilmoittaa täräytti,
että hänestä on tulossa pappa.
? Silloin ajattelin, että sen
täytyy näkyä. Pelkkä pappa
antaa mielikuvan vanhasta
ukosta, siihen piti saada mukaan jotain muutakin. Kun
tiedettiin, että meille odotetaan poikaa, yrityksen nimi oli
selvä; Pappaboy siitä tuli.
Pappaboy palvelee Miehentiellä, osoitekin sopii mukavasti nimikuvioon.
Jukan keittiökalusterepertuaari on juuri sellainen kuin
asiakas haluaa. Periaatteessa
jokainen keittiö on uniikki,
Pappaboy kun ei tunne liukuhihnatuotantoa.
? Me ollaan kaiverrettu
kaapinoviin jopa asiakkaan
piirtämä auringonlasku.
Pappaboy rakentaa joko
täysin uuden keittiön, pienempiä kokonaisuuksia tai
tarpeen vaatiessa vaikkapa
vain yhden oven.
Yritys rakentaa keittiöt
alusta loppuun omassa verstaassaan, mitään ei tilata eikä
hankita merien takaa.
? Onhan se selvää, että
räätälin tekemä puku istuu paljon paremmin kuin
teollinen. Sama pätee myös
keittiörakentamiseen.
Alkaen 1.1. 2013
(sisältää alv. 24%)
Lapin Takuu Kotivoima:
6,37
snt/kWh
Perusmaksu 4,50 e/kk. Kotivoima sopii kotitalouksille,
joiden vuosittainen sähkönkulutus ylittää 5000 kWh.
Pienimpiin kotitalouksiin sopii parhaiten Kotisähkö ja
sähkölämmityskoteihin Vuosisähkö tai Yösähkö.
Pitkäaikaista turvaa talouteesi!
Lapin Takuu on lappilaisille asiakkaille tarkoitettu edullinen ja turvallinen
sähkösopimus. Se antaa pitkäaikaista ja pysyvää turvaa jopa kahdeksi
vuodeksi. Takuu-asiakkaana voit suunnitella taloutesi tarkasti pitkälle
eteenpäin, sillä sähkön hinta pysyy Sinulle samana.
Lapin Takuu sisältää pysyvän Lapin Alennuksen, jonka suuruus on -0,2 snt/kWh normaalihinnasta.
Myönnämme tämän edun kaikille lappilaisille käyttöpaikoille. Alennus on laskettu tarjoushintaan.
Hinta sisältää arvonlisäveroa 24%.
Tee sähkösopimus helposti netissä:
www.energiapolar.fi/tarjouslaskuri
8
LAPPILAINEN viikko 51/2012 | www.lappilainen.fi
JOULULAHJAT OSTAMATTA?
VIELÄ EHDIT! AUKI MYÖS SUNNUNTAINA!
Uusi iPad ja iPhone 5 - TTY Centeristä.
iPad Retina-näytöllä
Wi-Fi + Cellular 16GB
Uusi, 4. sukupolvi
iPhone 5 16GB
musta tai valkoinen
Myös kuukausimaksulla
???
???
??
(.0)" ' 34 ? ???? ? ? $? $
)-*$?/ 0'0/$ /*&*)
??
(.0)" ' 34 */ ????
)-*$?/ 0'0/$ /*&*)
Samsung Galaxy Tab 2 on entistä monipuolisempi kumppani sohvasurffaukseen
ja paras kaveri reissuille! Surffaat nopeasti
ja mutkattomasti liikkeelläkin ja tehokas
suoritin takaa nopean toiminnan.
Samsung Galaxy Note 10.1 -tabletin
kanssa teet moniajolla entistä
useampia asioita samaan aikaan.
Muistiinpanot ja luonnokset teet
nopeasti tarkalla S Pen -kynällä.
36900
.0-!
)
- ) -.?&00'*&& /
Kaikissa Urbanears-kuulokkeissa on myös mikrofoni, joten
voit käyttää kuulokkeita myös hands free -puheluihin.
Värivaihtoehdot
2990
59900
Grape
Indigo
Dark Grey
White
Tomato
Black
4990
Tee televisioistasi
mediakeskus! Surffaa
netissä, katso videoita
ja valokuvia tai kuuntele musiikkia. Toimii
3G:n tai Wi-Fin kautta.
19900
3 ?????
1$$1 &**$)'0&$%
Laskujen maksamiseen, toimistoon,
kassalle tai varastoon!
5490
3990
11490
6900
) '**+ * $' **./ 1 - ? &&0
Mobile Booster on
vara-akku, jolla lataat
puhelimesi tai taulutietokoneen akun, kun
tarve vaatii.
4900
*.& /0.)è4/?) &4)è
Helpota käyttöä ja piirrä
luonnoksia. Toimii älypuhelimissa
ja taulutietokoneissa. 8 eri väriä.
990
W W W. T T Y. F I
?