• KESÄ KESÄRENKAISTA Goodyearin Euroopan tehtaalla valmistettu ALKAA KELLY ST/HP HURJAAN ENNAKKOHINTAAN 191,175/70r13 208,175/65r14 215,155/80r13 226,185/65r15 247,185/65r14 261,205/55r16 311,195/65r15 Hinnat sis. 4 rengasta, vannetyöt, tasapainoitukset, kierrätysmaksut. Tarjous voimassa 22.4.2011 asti. Teollisuustie 12 B I 96320 Rovaniemi I p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17, sesonkina la 9.30-13 I www.polarrengas.fi 15 14.4.2011 VIIKKO Levikki 52 000 joka viikko! www.lappilainen.fi 19. VUOSIKERTA Olethan sinäkin menossa mukana! Vappukarkeloissa villiä menoa ja aurinkoisia ilmeitä. Luvassa muun muassa hauska Levin Pitkäjuoksukisailu pe 29.4. ja perinteinen vappukulkue 30.4. Katso tarkempi ohjelma ja majoitustarjoukset osoitteesta Levi.fi. TORSTAI28.4.KYLPYLÄHOTELLILEVITUNTURI:LasseHoikka&Souvarit PERJANTAI 29.4. KYLPYLÄHOTELLI LEVITUNTURI: Kari Vepsä & Onnenmaa PERJANTAI29.4.HULLUPOROAREENA:GroovingHighAllstar LAUANTAI 30.4. KYLPYLÄHOTELLI LEVITUNTURI: Mira Sunnari&Molli-Ori LAUANTAI 30.4. HULLU PORO AREENA: KarnevaaliVappu LAUANTAI 30.4. & SUNNUNTAI 1.5. IHKU BAR: Sputnik
• 2 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Koko Suomen asialla. 16 Liisa Ansala pääsihteeri, KK liisaansala.fi Rovaniemi 17 Pirkko Jauhojärvi lastenhoitaja, luottamusmies pirkkojauhojarvi.net Kittilä 18 Outi Keinänen toiminnanjohtaja outikeinanen.fi Tornio 19 Katri Kulmuni YTK, ministerin lehdistöavustaja katrikulmuni.fi Tornio 20 Tommi Lepojärvi kunnanjohtaja, MMM tommilepo.net Keminmaa 21 Markus Lohi lakiasiainjohtaja, OTK markuslohi.fi Rovaniemi 22 Eeva-Maria Maijala varatuomari, agrologi eeva-mariamaijala.fi Savukoski 23 Heikki Nivala metsäneuvoja heikkinivala.fi Kemijärvi 24 Simo Rundgren projektinjohtaja, teologian maisteri simorundgren.net Kolari 25 Mirva Salmela sos.työntekijä, YTM mirvasalmela.fi Ranua 26 Janne Seurujärvi kansanedustaja seurujarvi.fi Inari 27 Mika Simoska kunnanjohtaja, agronomi mikasimoska.fi Tervola 28 Riku Tapio projektipäällikkö rikutapio.fi Rovaniemi 29 Eero Ylitalo toimipaikkapäällikkö, HTK eeroylitalo.fi Pello Maksaja: Keskustan Lapin piiri r.y. Eduskuntavaalit 2011 · Lapin vaalipiiri · Ennakkoäänestys 6.-12.4.2011. · Vaalipäivä 17.4.2011. · Lisää Asiaa: www.keskusta.fi
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 3 Hemmo Koskiniemi eduskuntaan Lapin perusÄSSÄ LAPIN EDUNVALVONTAAN MUUTOS! "Olemme antaneet liian helposti periksi" - sanovat Lapin ihmiset Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen kirjoitti vähä aika sitten, että aluepolitiikkaa ei enää tarvita. Lapin Liiton toiminnanjohtaja Esko Lotvonen on useampaan otteeseen julkisuudessa kertonut kuinka tulevaisuutemme on riippuvainen EU:n rahoituksesta ja ulkomaalaisista kaivosalan pörssiyhtiöistä. Myös vanhojen puolueiden kansanedustajat ovat luopuneet Lapin edunvalvonnasta ja ryhtyneet toistamaan EU ohjelmien tavoitteita ja päämääriä, ikään kuin lappilaisilla ei olisi omaa tahtoa ollenkaan?! Mottona ilmeisesti: · annetaan tehtaat kaatua Kemijärven tapaan, jotta yritys kannattaisi Brasiliassa · annetaan Soklin miljardimalmit mennä Venäjälle · annetaan ulkomaalaisen poimia marjat ja viedä tulot verottomana mennessään · annetaan malmien tutkimusoikeudet Lontoon pörssiyhtiöille · annetaan EU:n alkukehitysrahat maahanmuuttajille, jotta he kotoutuisivat Lappiin Vaalikierroksella olen voinut havaita, että varsinkin maaseudulla ihmiset tuntevat joutuneensa unohdetuksi ja sijaiskärsijöiksi. Kansalaiset kokevat, että EU:sta suolletaan kaiken aikaa määräyksiä, jotka vaikeuttavat elämää haja-asutusalueella. Päätöksiä ei tehdä paikalliset olosuhteet tuntien, vaan sen mukaan mitä EU:sta sanotaan. "Olemme antaneet liian helposti periksi" - sanoo kansalaiset. Lapin liitto, joka on perustettu ajamaan kuntien ja asukkaiden etuja pyörittää EU:n lähettämiä ohjelmia ja jakaa rahaa niiden perusteella. Lapin liitosta on muodostunut EU:n paikallinen hallintovirasto, joka ottaa ohjeet Brysselistä. Perussuomalaisena kansanedustajaehdokkaana olen sitä mieltä, että tähän asiaan tulee saada muutos. Lapin edunvalvonta on saatava vanhalle hyvälle pohjalle, joka tuotti mm. terästehtaan Tornioon, Lapin Yliopiston Rovaniemelle ja suuret matkailukeskukset YläLappiin. Nöyristely ja kyräily on syytä lopettaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tarvitsee Lapin asiat tuntevan ja aluepolitiikan taitavan edustajan. Tähän työhön olen valmis. Hemmo Koskiniemi projektipäällikkö kaupunginvaltuutettu maakuntavaltuutettu 35 www.hemmo.koskiniemi.ehdolla.fi Hemmo Lordin aukiolla ke,to,pe ja la klo 12-14 PERUSSUOMALAISET
• 4 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi - 25 km Miehet - 50 km Miehet Kilpasarja, 50 km: Firmasarja, 25km: - Naiset yleinen - Naiset yli 50 v. - 4-6 hiihtäjää - Miehet yleinen - Miehet yli 50 v. Hiihtotyylinä perinteinen Kilpasarja alle 16v, 25 km: Ilmoittautumiset - Naiset - Miehet www.leviloppet.fi tai suoraan ZeroPointin kilpailutoimistoon Kuntosarja: (avoinna 16.-17.4.) - 25 km Naiset - 50 km Naiset 16.4.2011 alkaen klo 18.45 Levin Eturinteellä sprinttiviesti: Sprinttiviestin joukkueet koostuvat huippuja juniorihiihtäjistä sekä yritysten edustajista! Mukana mm. maailmanmestari Matti Heikkinen, Ville Nousiainen, ja monta muuta huippuhiihtäjää. Koko kansan maastohiihtofinaali! 17.4.2011 Levin Eturinteellä alkaen klo 12.00 www.leviloppet.fi cial Partners of Levi Media Partner
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 5 Jutajaisissa Tuisku vaihtui Palefaceen Jutajaiset on vaihtanut ohjelmistoonsa Antti Tuiskun tilalle Suomen kovimman ja palkituimman rap-artistin Palefacen. Artistivaihdon syynä on Tuiskun Rovaniemelle myydyt kaksi keikkaa toukokuussa. Ajankohta keikoille on järjestäjien mielestä liian lähellä jo viime lokakuussa sovittua artistin Jutajaisten konserttia. Rapin ja hiphopin sanansaattaja Palefacen neljännestä ja ensimmäisestä suomenkielisestä Helsinki - Shangri-La -albumista tuli syksyn 2010 puheenaihe. Levy myi kultaa alle kolmessa viikossa ja platinarajakin rikkoutui maaliskuussa. Albumi palkittiin helmikuussa 2011 Etno-Emmalla. Samaisessa tilaisuudessa artistille myönnettiin palkinnot myös Vuoden miessolisti ja Vuoden Hiphop- / elektroninen- / reggaealbumi -sarjoissa. Paleface esiintyy Jutajaisten festivaaliareenalla Räjähtävä nyrkki -kokoonpanonsa kanssa torstaina 30.6. klo 20. Ajassa ­ Minulla ei olisi taloa ilman porotilalakia, ei olisi ollut varaa rakentaa, miettii Birit-Rauna Ketola. Kaikki eivät onnistuneet Kymmeniä porotiloja myyty vuosien mittaan Porotiloja rakennettiin vuonna 1969 voimaan tuleen lain perusteella kaikkiaan noin 600. Näistä on myyty kymmeniä, joissakin tapauksissa myös ei-poromiehille, mikä ei ollut lain tarkoitus. Sven Pahajoki Yli sadasta tilasta on myyty maa-alueita. Kaikki kaupat on tehty taloudellisista syistä, myös velkajärjestelyjä on tehty. ­ Näissä tapauksissa on yleensä pelastettu pakkohuutokauppoja. Kaikki eivät ole onnistuneet taloudenpidossa, mutta kaiken kaikkiaan laki oli hyvä. Uusia asuntoja rakennettiin valtava määrä. Tämän lisäksi pitää laskea kolttalain mukaisten tilojen rakentaminen. Yhteensä rakennettiin näiden lakien perusteella 1000 tilaa, kertoo Ely-keskuksen porotalousasiantuntija Keijo Alanko. Enontekiön Karesuvannossa asuva porotilallinen BiritRauna Ketola on tyytyväinen porotilaansa. ­ Tämä oli erittäin hyvä laki asunnottomille saamelaisille ja muille poroelinkeinoa harjoittaville ihmisille. Kenelläkään ei olisi ollut varaa rakentaa taloja itselleen omin varoin, mutta valtio tuli vastaan kustannuksiin. Porotilan perustamiseen saatiin 75 % valtionavustus ja lopuille kustannuksille annettiin 30 vuoden takaisinmaksuaika. ­ Minun ei tarvitse käyttää omaa rahaa ollenkaan lainojen maksuun, lyhennyksiin rahat tulevat tilaan kuuluvan Enontekiön yhteismetsän tuotoista. Samalla tavalla tapahtuu monella muulla porotilallisella, Birit-Rauna Ketola kertoo. ­ Lainan lyhennyksien eräpäivät on järjestelty niin, että ne sattuvat samaan aikaan yhteismetsätilityksin kanssa. Se helpottaa ihmisten elämää, sanoo Keijo Alanko. jat, kalastajat ja vaikka riekon pyytäjät; piti vain harjoittaa luontaiselinkeinoa. Syyskesällä kerättiin marjanmyyntikuitteja ostajilta ja kalastustodistuksia. Riitti, kun oli todistettavasti käynyt säännöllisesti verkoilla. Tiedetään, että tilansaannin vuoksi jopa valtion virkamiehiä luopui viroistaan ja ryhtyi kalastajiksi. Myöhemmin saatettiin palata samaan virkaan takaisin. Luontaiselinkeinotiloja rakennettiin 270. ­ Joka tapauksessa toimittiin lain mukaisesti ja näillä tiloilla oli valtionapuosuus vähän pienempi, Alanko toteaa. Luontaiselinkeinotilojakin on aikojen kuluessa myyty "vääriin" käsiin, nykyään ei valtion maille perusteta porotiloja eikä luontaiselinkeinotiloja. ­ Kaikenlaista on saattanut sattua, mutta tässä on ollut enemmän hyviä puolia kuin huonoja asioita, sanoo Keijo Alanko. ­ Kaikki eivät ole onnistuneet taloudenpidossa, mutta kaiken kaikkiaan laki oli hyvä, sanoo ELY-keskuksen porotalousasiantuntija Keijo Alanko. Laki antoi mahdollisuuden väärinkäytöksiin Vuonna 1984 tuli voimaan luontaiselinkeinolaki, jonka tarkoituksena oli paikata porsaanreikiä. Silloin annettiin muillekin kuin poroelinkeinonharjoittajille mahdollisuus saada valtionapua tilojen perustamiseen. Tilan saivat perustaa myös marjanpoimi- FAKTAA Porotilalaki oli voimassa 1969­1989 ja luontaiselinkeinolaki vuosina 1984­1995. Lisäksi tiloja on perustettu kolttalain perusteella. Yhteensä näiden lakien aikana on rakennettu yli 1000 uutta tilaa. Nykyään valtionmaille ei perusteta porotiloja eikä luontaiselinkeinotiloja. Risto Tolonen sai partiolaistunnustuksen Risto Tolonen on vuoden 2011 Toimiva lappilainen partiojohtaja. Risto Tolonen on 24-vuotias ylitorniolainen palomies, joka työskentelee palomiehenä Lapin pelastuslaitoksella Torniossa. Töiden ohella Tolonen opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ensihoidon koulutusohjelmassa. Tunnustuksen saamisen edellytyksiä ovat aktiivisuus omassa partiolippukunnassa, toimiminen johtajatehtävissä vähintään viisi vuotta, partiojohtajaperuskoulutus sekä partiojohtajavaltakirja. Toimivalla partiojohtajalla tulee olla myönteinen asenne omassa lippukunnassa toimimisen lisäksi myös partiopiiriin ja valtakunnalliseen partiotoimintaan. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön arvostusta sekä korostaa tällaisen toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Partiojohtaja Risto Tolonen on aloittanut partiopolkunsa Ylitorniolla, Mellan Kiipijöissä vuonna 1995 kun hän oli kakkosluokalla koulussa. Siitä lähtien Tolonen on toiminut aktiivisesti partiossa. ­ Parasta partiossa ovat yhteiset retket ja vaellukset. Nehän ovatkin partion yksi keskeisimmistä toimintamuodoista. Partiotaitokilpailut ja niissä omien tietojen ja taitojen koetteleminen ovat myös mieleeni, kertoo Risto. ­ Partio on antanut minulle monia mahtavia muistoja ihan sudenpentuajoilta asti. Päällimmäisenä on nyt mielessä Lapin vaeltajien Uuden-Seelannin Ylös-Alas matka, joka on ehdottomasti ollut yksi parhaimmista partioseikkailuista. Kuukauden seikkailu ja reppureissaus maapallon toisella puolella kuvankauniissa maisemissa oli mieleenpainuva kokemus, kertoo Risto. Partiolaistoiminnasta lisää sivulla 18.
• 6 LEVIKKI 52 000 JOKA VIIKKO. TORSTAISIN. LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi utsjoki inari enontekiö muonio viikko 15 kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello salla rovaniemi kemijärvi ylitornio tornio keminmaa kemi 14.04.2011 P Ä Ä K I R J O I T U S | Timo Rehtonen Ankka" tai piirtäneet peräti veneen. Tämän ryhmän edustajat eivät ole paljonkaan julkisuudessa asenteestaan huudelleet aikaisemmin. Mutta nytpä on toisin. Erilaisissa blogeissa ja artikkeleissa perustellaan äänestämättä jättämistä sillä, että äänestäminen on esimerkiksi "kansallinen itsepetos" tai "pelkkä rituaali, joka vain laillistaa muutaman vuoden välein valtaorganisaation olemassaolon mitään muuttamatta". Jos puolueissa ja niiden toteuttamassa politiikassa ei olekaan ollut havaittavissa viime vuosina merkittäviä eroja, "nukkuvien puolueen" sisällä on ainakin kolme erilaista ryhmää. Hän, joka ei äänestä, voi olla: 1. turhautunut, joka ei usko, että äänestämisestä on hyötyä. 2. tyytyväinen, jonka mielestä kaikki on jo hyvin. 3. muutosta haluava, jolloin äänestämättä jättäminen on vahva kannanotto. Näistä ryhmistä voisivat muutosta haluavat, siis aktiivisesti passiiviset, perustaa vaikka oman puolueen. Tai ei sentään, sehän sortuisi omaan mahdottomuuteensa. Mutta kyllä aktiivipassivistien pitäisi tarjota vaihtoehtoja nykyiselle vaalitavalle. Muuten he ovat vain passiivisia. timo.rehtonen@lappilainen.fi tervola ranua simo posio www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä U N S K I N PA N KO LTA Unto Matinlompolo Naisen euro Joissakin maissa on kaksikamarinen hallinto. Niihin puuttumatta on syytä huomata, että meilläkin on sellainen. Ne ovat eliitti ja kansa. Gallup näyttää että kansa ei sekaantuisi koko Libyan möyhentämiseen, mutta ylempi kamari on toista mieltä. Ja kansa on nihkeää euroa kohtaan, mutta ylempi kamari ei. Sieltä sanotaan että gallupit ovat gallupeja eikä niillä ole merkitystä. Kuitenkin he laskevat persut suurimpien joukkoon, koska gallupit niin näyttävät. Ylemmällä kamarilla on halu istua pöydissä, joissa asioista päätetään. Eräs poliitikko sanoi, että jos Suomi äänestäisi hunsvottimaiden tukitoimia vastaan, sillä olisi valtava vaikutus koko euroon. Mitäpä jos käytettäisiin se? Kerrankin meidät huomattaisiin, että olemme pöydässä. Silloin meidät tunnettaisiin muustakin kuin Kimistä ja dopingista. Euron pyöritys on muotia. Se onkin hyvä raha, olen kiinnostunut itsekin sen keräämisestä. Euroja on oikein kaksi. Nykyisin puhutaan naisten eurosta, joka on noin 82 senttiä (miehillä 100 senttiä). Sillä halutaan viitata naisten kehnompaan ansaintaan. Asia on kuitenkin hieman mutkikkaampi: Naiset elävät 7­8 vuotta pidempään kuin miehet. Silti heidän eläkeikänsä on suht´ sama kuin miehillä. Siten he ovat eläkkeellä vuosia pitempään kuin miehet. Tuona aikana he eivät tuota mitään. Ei se tuota että työnnetään potkukelkkaa, istutaan tk:ssa, muistellaan Olavi Virtaa ja jälleenrakennusta tai ajelutetaan vuosikaudet kotipalvelua pitkin syrjäkyliä. Ja välillä maataan ja humpataan Levillä että ikä yhä pitenisi. Lyhytikäisen miehen euron tulisi olla ainakin 150 senttiä. että he pystyvät tämän ranttalin maksamaan. Silti eliniän odote miehissä saattaa yhä laskea jos meininki jatkuu. Lisäksi naisten eläkkeet ovat niin pieniä että heidän olisi syytä istuskella hissukseen kotona kutimilla ja elää tulojensa mukaan. Tämä on miesten maailma, ainakin siellä missä hihat heiluvat ja hiki lentää. Sanon tämän niin suoraan siksi, että naiset luulisivat minun laskevan leikkiä. Tiedoksi naisille, että kirjoittaja ei ole tietopaikassa toistaiseksi. Äänen painoja Perinteisesti on ajateltu, että kun kansalainen ei äänestä, häntä ei kiinnosta yhteiskuntamme tila eikä siihen vaikuttaminen. Sellaista äänestäjää on kutsuttu nukkuvaksi. On ajateltu, että sellainen äänestäjä kokee hieman huonoa omaatuntoa passiivisuudestaan, mutta tunne ei ole niin voimakas, että se aiheuttaisi tarpeen mennä äänestyspaikalle. Jotkut ovat puolestaan kyllä menneet äänestyskoppiin, mutta kirjoittaneet paperiin "Aku K U V A - A R V O I T U S | Missä päin Lappia? Missä oheinen kuva on otettu? Osallistu kilpailuun lähettämällä vastauksesi tekstiviestillä numeroon 173322. Viestin pitää alkaa LAPPI KUVA, sen jälkeen välilyönti ja vastaus. Esimerkkiviesti: LAPPI KUVA Inarin kauppa. Tekstiviestin hinta on 1 euro/ viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Palkintona arvomme oikein vastanneiden kesken Suomen puolesta Hybridi median (2 DVD levyä ja Suomen Puolesta-kirja, arvoltaan 22 euroa). Olet mukana arvonnassa, kun lähetät oikean vastauksen 21.4. mennessä. Viimeksi (vko 13/2011) kuva oli Ylläsjärveltä. Palkinto lähetetään Veijo Tepsalle Orakylään.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 7 K AT U G A L L U P Saara Savusalo, Rovaniemi, tiistai 12.04.2011 Kiinnostavatko eduskuntavaalit? LIISA HALONEN-LAITI Kyllä, olen kiinnostunut vaaleista koska tämähän on sitä perusdemokratiaa ja jokaisella on oikeus vaikuttaa. Olen äänestänyt jo ennakkoon, ja varmasti sunnuntaina katson televisiosta vaalien tuloslähetyksen OLLI KANNISTO Totta kai! Eduskuntavaalit kiinnostavat, koska jännitän, saadaanko oikea edustaja tuonne eduskuntaan. Olen jo äänestänyt ennakkoon ja aion tietenkin katsoa vaalituloslähetyksen sunnuntaina, sitä on mielenkiintoista seurata! INKA-RIINA VALTONEN Kyllä ne kiinnostavat, ja olen käynyt ennakkoäänestyksessäkin. Varmasti vaalituloslähetystä tulee seurattua sen verran, että selviää ketkä kansanedustajista ovat päässet läpi. Lukijalta LUKIJALTA-sivu on avoin kanava kaikille Lappilaisen lukijoille. Suoraa puhetta -kirjeessä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero, vaikka se julkaistaisiin nimimerkillä. Tekstin pituus saa olla enintään 2000 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita ytimekäs mielipiteesi ja lähetä se osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. S U O R A A P U H ET TA Suomineidon vaivat Rintasyöpä, munasarjasyöpä, sydänvaivat, liikavarpaat ja suonikohjut. Kiusallisia vaivoja varsinkin kun ovat samassa kropassa. Kaivostoiminta on levinnyt Suomessa koko maahan. Kultaa kaivetaan Suomineidon sisuksista. Avolouhos on kuin haava ihmisen iholla: mitä syvempi sen vaarallisempi. Avolouhoksista leviävät myrkylliset, tappavat aineet tuulen ja sateen mukana saastuttaen ilmaa, maata, pohjavesiä ja vesistöjä. Pahimmat myrkyt ovat uraani ja radonkaasu ja arseeni eli arsenikki. Erittäin voimakas arseeniesiintymä on Kittilän kaivosalueella, vielä mustempi alue on ainoastaan Pirkanmaalla. Tappava annos arsenikkia on 1-3 tulitikunpään kokoista jyvästä. Uraania esiintyy tunnetusti siellä missä on kultaakin, nimittäin kun kultaa louhitaan, vapautuu myös uraania. Uraani hajoaa ilman ja veden vaikutuksesta muodostaen radonkaasua, joka on ilmaa raskaampaa. Siis lähellä maata, avolouhoksilla, se pakkaantuu louhoksen pohjalle. Vaikka uraani otettaisiin talteen, 85 % radioaktiivisuudesta säilyy kivijätekasoissa. Kaikki nämä vaaralliset myrkyt leviävät tuulen ja sateen mukana ympäristöön kuten muutkin raskasmetallit kaivamisen seurauksena. Puhdas luonto ja puhdas pohjavesi on Suomen kallein aarre. Sitä pitäisi säilöä tuleville sukupolville, sen rahallinen arvo kasvaa koko ajan, monet ihmiset tänäkin päivänä voivat vain unelmoida siitä. Lapin puhdas kaunis luonto vetää turistit tänne, ei meillä ole varaa riskeerata edes taloudellisesti puhumattakaan eettisesti. Matkailu tuottaa Lapissa noin 600 miljoonaa euroa ja työllistää noin 6000 ihmistä vuosittain. Levillä on vuodepaikkoja yhtä paljon kuin Rovaniemellä asukkaita ja alue kasvaa koko ajan. Kaivos työllistää noin 200 henkeä, ja toimii 15­20 vuotta, eikä ainakaan nosta alueen imagoa turistien silmissä. Kaivosjätit ovat tulleet vuolemaan kultaa meidän mailtamme, pitäisikö itkeä vai nauraa, ympäristöhaitat jäävät meille. Tuleepa kalliiksi ainakin jälkipolville, hehän laskun maksavat terveydellään. Hyvästi poronhoito ja idyllisyys, kaivosyhtiöt tulevat ja saastuttavat maan. Pilaavat myös maisemat laajoilta lakeuksilta. Me vain hymyilemme kuin idiootit, joilla ei ole oikeuksia. Suomineidon puolesta taistellen vai ottaen osaa suruun, lapsesi Kirjoittajan mukaan avolouhos on kuin haava ihmisen iholla: mitä syvempi sen vaarallisempi. NETTI VIIME viikolla kerroimme, että ampumakokeiden aloitus on viivästynyt, koska ampumakoemaksun suuruudesta ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa asetusta. Tulevan maksun arvioidaan olevan 20 euroa. Kommentti: NÄINKÖ se rahastus valtaa metsästyksenkin? Ei ihme, että hirvimiehet vähenee. Tästä vain lisäpotkua tulevaisuuteen. Viime viikolla kysyttiin, voiko tarinankerrontaa opettaa? Kommentti: TARVITAAN paljon harjoittelua ja kykyä vaistoamaan mitä kuulijat on valmiita ottamaan vastaan. Synnynnäisiä lahjakkuuksia on paljon kuin myös hyviä näyttelijöitä. Kun ne vain saadaan heidät esiin ja oikeille paikoille. Kommentti uutiseen "Rovaniemellä harkitaan lastenkotien sulkemista": KUN lastenkodissa vapautuu paikka, se halutaan täyttää. Ja mahdollisimman pian. Ja mahdollisimman kivalla lapsella. Siksi kannattaa poimia tuolloin kiireellisesti huostaan joku helppo, mukava, terve ja tasapainoinen lapsi. Paljonko muuten vuorokausi maksaa näissä rovaniemeläisissä lastenkodeissa? 300 euroa? Lopettamishankkeessa voi olla kyse siitäkin, että touhun yksityistämiselle pedataan nyt sijaa. Lasten laitostaminen ei siis loppuisi, vaan siitä vain tulisi entistä kalliimpaa veronmaksajille. Allastamisen vaikutus veden laatuun Kemiassa tunnetaan käsite dekantointi, joka tarkoittaa sitä, että kiinteä aines poistetaan liuoksesta. Se tapahtuu niin, että kiinteän aineksen annetaan olla liuoksessa tietyn ajan. Sitten pintaan syntynyt kirkastunut neste kaadetaan toiseen astiaan. Tätä jatkamalla useita kertoja saadaan sakoaineista vapaa neste. Tuntuu aika selvälle tämä fysikaalisen kemian toimenpide. Onko se yhtään tuttava käytännössä? Ainakin perinteinen kolmivaiheinen jätevesien saostus on omakotiasujalle tuttu. Nyt tilalle on tullut biologien käsittely, joka on saanut vaihtelevan vastaanoton. Entäs jokivesien mallinnus? Voisiko dekantointia ajatella tapahtuvan altaiden vaikutuksesta? On varmaa, että allastusten vaikutusta käsittelevät mallit eivät ole tarpeeksi hyvin huomioineet kiintoaineksen kerrostumista altaiden pohjille. Kuka tahansa voi tehdä asiasta kokeen. Otetaan multaa astiaan, jossa on orgaanista ainesta ja hienoja mineraalisia fraktioita hiekasta saveen. Kaadetaan vettä päälle ja sekoitetaan. Annetaan laskeutua. Tunnin kuluttua kaadetaan päällä oleva kirkastunut neste toiseen astiaan. Tätä jatketaan niin monta kertaa, kun on Kemijoessa altaita. Kemijärvi vastaa saostusastiana peräti ammetta. Lopputulema on sekä kokeesta että Kemijoesta täysin selvä. Viimeisessä astiassa on puhdas neste kuten myös Kemijoen Perämereen laskevassa vedessä. Tarkoitan tällä sitä, että väite Lokan, Porttipahdan ja mahdollisen Kemihaaran monitoimialtaan pilaavasta vaikutuksesta veden laatuun Kemijoen suulla on harhainen. Sinne satojen kilometrien www.lappilainen.fi päästä tuleva ainesmäärä niin pieni, että sitä ei voi todeta. Kokeen toki voi tehdä panemalla ylävesiin sellaista ainetta, joka vastaa ominaispainoltaan luonnon aineita ja mittaamalla sen pitoisuudet jokisuulla. Mielestäni sitä ei tarvita, koska tilanne on muutenkin selvä. Kemijoen altailla ei ole vaikutusta Perämeren veden laatuun, vaikka ruotsalaiset niin uskovat. Eelis Pulkkinen FL, geokemisti TEKSTIVIESTIT NUMEROON 173322 Viestin pitää alkaa LAPPI TEKSTARI, sen jälkeen välilyönti ja oma viestisi. Esimerkkiviesti: LAPPI TEKSTARI elämä on kivaa. Merkkejä saa olla enintään 160. Tekstiviestin hinta on 90 senttiä/viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet.
• 8 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 9
• 10 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi M I ETE LAUSE ITA Miksi kukaan ei ymmärrä minua? tuskailen. Sitten tajuan, miksi vaatia liikoja toisilta. Enhän minä itsekään ymmärrä itseäni. Pentti Harjumaa Ihmisen kokonaiskuvaa harvoin löydetään. Kiitollisuuden kehyksiä kootaan vasta, kun päivätyö on päättynyt. Nanni Törrö Timo Rehtonen PIKAUTELU Eläkeläiset palelevat N I M I PÄIVÄT 14 TO 15 PE 16 LA 17 SU 18 MA 19 TI 20 KE 21 TO Taito Linda, Jalo, Patrik Otto Valto, Valdemar Pilvi, Pälvi Nella, Lauha Anssi, Anselmi Toimitukseen otti yhteyttä henkilö, joka kertoi, että Rovaniemen eläkeläisten tiloissa Valtakadulla on ollut koko talven erittäin kylmä, esimerkiksi viime viikolla huonelämpötila oli vain 18 astetta. Hän piti koleutta jopa vaarallisena ikääntyneille. Rovaniemen kaupungin vanhustyön johtaja Johanna Lohtander, pakkasia on vielä jäljellä tänä keväänä. Mistä johtuu, että Valtakadulla palellaan? Eläkeläistilojen käyttäjät ovet viestittäneet tilojen kylmyydestä, ja ongelmista on ilmoitettu kiinteistön huollosta vastaavalle. Kiinteistönhoitajalta saadun tiedon mukaan asiaan on haettu parannusta muun muassa siten, että tiloissa on ollut käytössä useita lisälämmittimiä. Tilanne on ollut valitettava käyttäjien kannalta ja pysyvää korjausta ei ole ilmeisesti saatu. Ongelmaan haetaan edelleen parannusta, mutta onneksi kuitenkin ollaan menossa kevättä kohti ja pakkaskausi on takana. Muutto uusiin tiloihin pienteollisuutaloon tapahtuu vuoden loppuun mennessä. Millaisia odotuksia sinulla on uusista tiloista? Uudet suunnitellut tilat ovat huomattavasti isommat ja tilojen suunnittelussa ovat käyttäjät olleet aktiivisesti mukana. Lähtökohta on, että tilat tulevat vastaamaan toiminnallisesti hyvin käyttäjien tarpeita (esteettömyys jne.). Odotan, että nyt suunnitellut tilat tulevat tavoittamaan entistä laajemmat eläkeläisryhmät ja tukevat niiden omaehtoista toimintaa, jolla on suuri merkitys ikäihmisen elämän sisällön ja toimintakyvyn säilymisen kannalta. Toivon, että uudet tilat innostaisivat myös uudenlaisen toiminnan kehittämiseen. Tilat voisivat esimerkiksi muotoutua ikäihmisten vapaamuotoiseksi kohtaamispaikaksi ­ olohuoneeksi, jonne on helppo mennä ja jossa voi tavata ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. N I M E N TA K A N A R i i t t a To l o n e n Tanja Sallinen H E RRA WI ION E N N USTE ET Sarja esittelee Osmo A. Wiion v. 1969 toimittaman Tieteen eturintamasta -teoksen ennustuksia siitä, millainen Suomi on 2000-luvulla . Edellisessä lehdessä (Lappilainen 14/2011) siteerattu ennuste tekniikan kehityksestä osui kutakuinkin nappiin. Hyvinvoinnista "Ennusteiden mukaan nykyään usein esitetty väite köyhien maiden jatkuvasta köyhtymisestä ei toteudu; vaikka välimatka rikkaiden ja köyhien maiden välillä kasvaakin, niin köyhät myös vaurastuvat. ...näyttäisi siltä, että Suomi olisi vuonna 2000 suunnilleen samanlaisessa vaurauden vaiheessa kuin Yhdysvallat nyt (v.1969). Suomen pitkälle kehittynyt sosiaalinen lainsäädäntö merkitsisi sitä, että kansantulo olisi kuitenkin tasaisemmin jakaantunut kuin nykypäivän Amerikassa. Todennäköisesti varsinainen köyhyys on kokonaan kadonnut vapaaehtoisesti yhteiskunnan ulkopuolelle jääviä yksilöitä lukuun ottamatta. Yhteiskunnan vaikeudet ovat todennäköisesti enemmän sosiaalisia suhteita koskevia kuin taloudellisia." Kommentti: Vuonna 1969 köyhyyden merkittävä vähentäminen vaikutti mahdolliselta, mutta ihan niin ei käynyt. Ennuste piti kyllä paikkansa sosiaalisten suhteiden vaikeuksien lisääntymisestä. Isä valitsi Nellalle nimen Hirvaalla zumbataan asiat kuntoon Zumba, jonka tanssiaskeleet perustuvat erilaisiin tanssimuotoihin, on valloittanut Hirvaan kylän. Naisten omasta aktiivisuudesta viime vuonna alkunsa saaneessa zumba-ryhmässä on ollut kevään aikana osallistujia yli 70. Osa tästä joukosta on kylän ulkopuolelta, mutta joka tapauksessa osallistujamäärä on mahtava, sanoo Hirvaan Vanhemmat ry:n zumba- ja tiedotusvastaava Krista Saijets. Nuoresta iästään huolimatta yhdistys on toiminut aktiivisesti koko kylän kehittäjänä. ­ Yhdistyksen aikaansaannoksia ovat olleet muun maussa päiväkodin ja perhepäivähoidon valokuvien kilpailuttaminen sekä musiikkileikkikoulutoiminnan ja päiväkoti-ikäisten luistelukoulun saaminen kylälle. Yhdistys toteutti myös viime syksynä kukkasipuleiden istutustapahtuman päiväkodin pihalla ja nyt keväällä koko kylän yhteisen keväthiihtoretken Jussilanvaaran laavulle. Suunnitteilla on tulevaisuudessakin paljon erilaisia tempauksia sekä muun muassa Hirvaan päiväkodin ehostaminen hankkimalla uudet paloturvalliset verhot, Saijets luettelee yhdistyksen aikaansaannoksia. Yhdistys järjesti viime viikonloppuna Naisten Hemmotteluillan, joka oli suunnattu zumbaan kevään 2011 aikana osallistuneille. ­ Tapahtuma aloitettiin Lilli Peltosen johdolla vedetyllä zumballa, johon kaikki kiinnostuneet olivat tervetulleita osallistumaan. Illan mittaan ihmiset kävivät hemmotteluhoidoissa, tutustuivat esillä oleviin tuotteisiin, nauttivat noutopöytätarjoilusta, musiikista sekä toistensa seurasta, kertoo Krista Saijets. Aktiivisen yhdistyksen kotisivut: http://hirvaanvanhemmat.blogspot.com ­ Nella, tänne! Nella, istu! On melko tavallista, että Nella Lehtosalo havahtuu koiranäyttelyssä siihen, että kuulee nimensä mainittavan. Käskyt on kuitenkin suunnattu nelijalkaisille kaimoille, joiden keskuudessa Nella on yleinen nimi. ­ Muuten kaimoja ei tapaa tai sitten heillä on kaksiosainen nimi, vaikkapa Nella-Maria. Äskettäin kuulin sattumalta, kun eräs äiti kutsui pikkutyttöään. Menin esittäytymään ja äiti ihmetteli, että "ai, onko toinenkin Nella olemassa!" Nella-päätteisiä nimiä on eri maissa ollut kautta aikain paljon, ja mahdollisesti lyhyempi lempinimi on näin vakiintunut itsenäiseksi nimeksi. Kreikkalaisilla on Prunella, italialaisilla Antonella ja Donella, ranskalaisilla Parnella. Nella Lehtosalon vanhemmat olivat sopineet keskenään siitä, miten molemmat pääsisivät tasapuolisesti vaikuttamaan lasten nimiin. Tytön etunimen sai valita isä, toisen nimen äiti, pikkuveljen kohdalla osat vaihdettiin. ­ Isä on aina pitänyt tarinoista ja legendoista. Luulen, että hänellä oli mielessään Petronella, alankomaalainen toimittaja, joka tuli Lappiin kaivamaan kultaa. Pikkuveljen toinen nimi on muuten Lalli, Nella kertoo. Toisten mieleen harvinainen nimi joko muistuu helposti tai ei ollenkaan. ­ Kaikenlaisia mahdollisia versioita olen kuullut. Joskus olen saanut tavata etunimen, että papereihin tulisi oikein. Rovaniemen kaupungin nuorisopalvelujen esimiehenä toimiva Nella Lehtosalo rentoutuu kahden suursnautserinsa kanssa palveluskoiraharrastuksen parissa. Talvella treenataan tottelevaisuutta ja kesällä harjoitellaan ihmishakua metsässä. Eikä haittaa, jos joku kaima tulee haukkuen vastaan.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Kohti Mirja Remes psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri psykoterapeutti Omakustanteinen tervettä tulevaisuutta 11 Suomalainen työ ja yrittäjyys kunniaan. Harmaa talous kuriin. Perussuomalaisuus on tulevaisuutta! Tutustu ajatuksiini www.kariharo. Perussuomalaisten Lapinpiirin puheenjohtaja Kari Härö 044 2084671 98 Lapin Vihreät 31 http://mirjaremes.vuodatus.net/ Omakustanteinen VARMISTA Luonnonvarojen järkevä käyttö on Lapin kohtalon kysymys Tuomo Juntikka Nostetaan Lappi yhdessä Suomen kasvumaakunnaksi! " Yksin asiantuntemus ei riitä, vaan tarvitaan myös kykyä kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. Lappi on hyvä paikka elää ja asua." JAAkko YlITAlo kemihaaran monikäyttöjärveen metsien käsittelyyn ja suojeluun malminetsintään ja kaivostoimintaan ulkomaisten työvoiman käyttöön, myös metsämarjojenpoiminnassa www.jaakkoylitalo.fi/aiti-kemijoki 57 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Äänestetään Tuomo eduskuntaan www.tuomojuntikka.fi OMAKUSTANNE Hyvän arjen rakentaja, Hyvän arjen rakentaja keskustalainen ay-aktiivi, äiti ja isöäiti KATRI KULMUNI "Vähäosaisten tukeminen, syrjäseutujen kehittäminen sekä ihmisyysaate näkyvät Katrin päätöksenteossa. Luotan Katriin ja äänestän häntä." 19 Selkosen Keskitie ry. Pirkko Jauhojärvi lastenhoitaja, luottamusmies Suomen Keskustan puoluevaltuuston jäsen Aikuinen, aito ja rehellinen Lapin nainen eduskuntaan! 17 Elävä Lappi ry. Susanna Viitala kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi Tuomo Juntikka
• 12 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Tällä palstalla on valmistauduttu kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Toimitus on toimittanut kansanedustajaehdokkaiden ja puolueiden tiedotteista juttuja yrittäen noudattaa tasapuolisuuden periaatetta. Tällä viimeisellä Ehdokkaat esillä -palstalla ehdokkaiden kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan. Ehdokkaat esillä Heikki Nivala (kesk): Jotta totuus ei unohtuisi "Vaalikentillä kierrellessä ja ehdokkaiden mainoksia lukiessa olen huomannut, että sekä Kemijärven Junakapinan ja Massaliikkeen tuloksista kerrotaan selvästi muunneltua totuutta. Junakapinassa Kemijärven yöjunaliikennettä koskevan asian maan hallitus hoiti hyvin. Erityisen kiitoksen politiikoista ansaitsevat Hannes Manninen ja liikenneministeri Anu Vehviläinen. Junakapina voitettiin vahvan kansalaisliikkeen voimin, yhdessä joukkovoimalla ja vahvalla osaamisella. Massaliikkeen aktiivisen toiminnan aikoihin sanoin, että valtiovalta, maan hallitus ja eduskunta hoitivat Kemijärven sellutehtaan lopettamista koskevan asian vastuuttomasti ymmärtämättä asian suurta merkitystä koko Lapin taloudelle. Hiljaisia olivat myös hallituspuolueiden lappilaiset kansanedustajat ja keskittyivät selittämään miksi asiaan ei voi puuttua. Yhtiön ratkaisuun olisi voinut puuttua, koska nyt jopa Stora Enson Karvinen myöntää lopettamisen olleen virhe. Kun osa vasemmiston ehdokkaista vaaliliitteessään hehkuttaa omaa osuuttaan Junakapinan menestyksestä, totuus asiassa on aivan toinen. Junakapinassa mukana olleet tietävät, että sen paremmin Vasemmistoliitto kuin heidän edustajansa eivät istuneet niissä neuvotteluissa, joissa asia ratkaistiin. Väärän kuvan antaminen vaalien alla on vastuutonta ja heikentää jo ennestäänkin politiikan uskottavuutta äänestäjien silmissä. Vasemmiston edustaja pitää erityisenä saavutuksena sitä, että Massaliikkeen yksimielisestä vastustuksesta huolimatta Vasemmistoliitto teki Kemijärven sellutehtaan lopettamisesta eduskunnassa välikysymyksen. Tosiasiassa välikysymys vaikeutti merkittävästi Massaliikkeen toimintaa. Neuvottelut tehtaan jatkamisesta Stora Enson, maan hallituksen ja eduskuntaryhmien kanssa olivat silloin pahasti kesken ja välikysymys käytännössä katkaisi neuvottelut. Vasemmistoliitto ja muu oppositio vasemmistoliiton painostamana teki välikysymyksen pelkästään poliittisten irtopisteiden keräämisen toivossa ja se tekee asiasta vielä tuomittavamman." Kirjoittaja on junakapinaliikkeen puheenjohtaja ja Kemijärven Massaliikkeen puheenjohtaja lee parantaa. Palkka on tärkeä asia, millä osaavista työntekijöistä kilpaillaan. Entisen syrjäseutulisän palauttamista on harkittava. Tarvitsemme ammattitaitoista väkeä töihin tulevaisuudessakin. Toivomme omien nuoriemme työllistyvän ja palaavan takaisin kotiseudulleen. Lapin lisä palkassa on yksi ratkaisu näihin tuleviin haasteisiin." Kirjoittaja on toiminnanjohtaja ja erikoissairaanhoitaja. Kerstin Tuomala (SKP): Palveluiden alasajo on tahallinen teko "Ei pidä paikkaansa että Suomella ei ole varaa palveluihin. Bruttokansantuote on noussut 130 miljardista eurosta 180 miljardiin euroon viime kymmenen vuoden aikana. Yhä suurempi osa työn hedelmistä on viety osakeomistajien tilille. Yhä pienempi osa on käytetty uudelleen investointeihin kotimaahan ja yhä pinempi osa on palautunut työntekijöille parantuneina työoloina, työnajan lyhenemisenä tai palkankorotuksena. Yhä pienempi osa on myös näin ollen palautunut valtion kassaan verotulona, koska osingoista ei tarvitse maksaa veroa samalla lailla kuin työstä. Jos tätä vinoutumaa korjataan, ei ole valtion kassassa kestävyysvajetta. Uusliberalistisen ideologian periaatteet ovat että julkista sektoria leikataan, ihmisten on alettava yrittämään, ja julkiset laitokset ja palvelut yksityistetään. Euroopan oikeistopuolueet ovat sitoutuneet siihen jo parikymmentä vuotta sitten, myös Suomi. Ongelma on että yhteiskunnan tuet ja avut leikataan ja oletetaan että ihmisten täytyy pärjätä omillaan tai läheistensä avulla, ja siten turvattomuus lisääntyy. Asehankintoihin on varattu 854 miljoonaa euroa tänä vuonna ja lähivuosien asehankintoihin 1865 miljoonaa. 930 miljoonalla eurolla saisi vuodeksi 1000 lastentarhanopettajaa, 1000 opettajaa ja 500 oppilashuollon työntekijää kouluihin, 7500 vanhusten palveluasumispaikkaa ja niihin 6000 työntekijää sekä 8500 rakentajaa tekemään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. On varaa rakentaa turvallista yhteiskuntaa, kysymys on tahdosta." Reijo Raekallio (2011) : Nyljetty maa Tapani Niemi (vas): Kestävä vaihtoehto on olemassa "Valtio päättää Lapin elinkeinopolitiikasta. Se suosii suuryhtiöitä, raskasta teollisuutta ja ryöstötaloutta. Tämä jumalaton meno johtaa vararikkoon. Henkinen ilmapiiri on tunkkainen, suvaitsematon ja ahdistava. Nuori väki pakenee maakunnasta kuin lehmät palavasta navetasta. Päättäjät vakuuttavat silti, ettei nykyiselle politiikalle ole vaihtoehtoa. He eivät ymmärrä mistä puhuvat. Kyllä kestävä vaihtoehto on olemassa mutta se vaatii Lappia muuttumaan. Lapin kohtalonkysymykset: 1. Tulevaisuuden Lappi suosii nuoria koulutettuja naisia. Heidän mukanaan tulevat nuoret miehet, lapset ja usko tulevaisuuteen. Nykyinen Lappi ei tarjoa heille mitään. 2. Tulevaisuuden Lappi arvostaa luontoa ja luovaa taloutta. Kehittyneet elinkeinot hyödyntävät luontoa pääomana, eivät raaka-aineena kuten nykyinen ryöstötalous. Palveluelinkeinojen jalostusastetta pitää nostaa ja siirtyä koneellisesta rälläyksestä tarinankerrontaan. 3. Tulevaisuuden Lappi on suvaitsevainen, moniarvoinen ja kulttuurinen maakunta, jossa on puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja mielenrauhaa." Pirkka Aalto (KD): Kemihaaran suot tukemaan luontomatkailua "Lapin matkailun markkinoinnissa termi luontomatkailu nousee jatkuvasti esiin. Esimerkiksi Pyhä-Luoston kansallispuiston huiput, kurut ja komeat rinnemetsät tekevät varmasti vaikutuksen kaikkiin alueella liikkuviin. Kuitenkin myös laajojen avosoiden näkeminen on monille niin koti- kuin ulkomaalaisille retkeilijöille suuri elämys. Kemihaaran soilta, kuten Kilpi-, Kairan-, Sokan- ja Kokonaavalta löytyy jo nyt lintutornit, ja alueella on kilometreittäin pitkospuita. Matkailijoita on kuitenkin hyvin vähän verrattuna Pyhä-Luoston yli 100 000 vuosittaiseen kävijään. Esimerkiksi Ylläs-Aakenuksen alueen kesämatkailu moninkertaistui kun ko. Natura-alue liitettiin vuonna 2005 osaksi vanhaa PallasOunastunturin kansallispuistoa nykyiseksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi. Sama tapahtuisi varmasti myös Pelkosenniemellä, jos edes osa Kemihaaran soista ja alueen jokivarsista liitettäisiin Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Esimerkiksi Syötteen kansallispuisto Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla koostuu toisistaan erillään olevista sirpaleista, joten periaatteessa ei pitäisi olla mitään esteitä sille, ettei jo nyt Natura -alueiksi luokiteltuja aapasoita voisi liittää osaksi puistoa. Natura-statuksen muuttaminen kansallispuistoksi olisi kuitenkin tärkeää mm. siksi, että monet niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin retkeilijät hakevat retkeilyalueikseen nimenomaan kansallispuistoja. Kansallispuiston laajentaminen voisi olla yllättävänkin kivutonta, sillä monet luontomatkailurakenteet ovat alueella jo valmiina, ja siellä risteilee suhteellisen hyväkuntoinen tieverkko, jonka avulla kohteet ovat jo nyt varsin hyvin saavutettavissa. Myös paikallisten asukkaiden oikeudet alueen käytön suhteen pysyisivät pitkälti entisellään. Retkeilypaine suhteellisen pienellä Pyhä-Luoston alueella helpottuisi, kun retkikohteet lisääntyisivät. Pelkosenniemeltä löytyvät mm. lähes kaikki ne lintulajit, jotka ovat tehneet Kuusamosta kansainvälisesti tunnetun lintumatkailukohteen, ja jo nyt alueella vierailee kesäisin lukuisia koti- ja ulkomaalaisia lintu- ja luontoharrastajaryhmiä. Kuitenkin kansallispuistoa laajentamalla, markkinointia tehostamalla ja satsaamalla retkikohteiden hoitoon ja lisärakenteisiin olisi luontomatkailijoiden määrää helppo nostaa. Ja jos ja kun Vuotos-/Monikäyttöallasta ei ikinä rakenneta, olisi myös alueen Vuotos-taistelun myötä saama julkisuus helppo kääntää vahvuudeksi, sillä matkailijoita varmasti kiinnostaisi käydä tässä niin paljon keskustelua herättäneessä kohteessa tutkailemassa alueen luontoarvoja ja taistelun mahdollisesti jättämiä jälkiä, kuten alueella olevia Vuotos-aiheisia kylttejä." Janne Seurujärvi (kesk): Perheiden hyvinvoinnista huolehdittava "Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettava pitkäjänteisesti tulevia sukupolvia ajatellen. Tavoitteena tulee olla lapsi- ja perheystävällinen Suomi, jossa jokaisen on hyvä ja turvallinen kasvaa, elää ja tehdä työtä. Perhepolitiikan lähtökohta on valinnanvapaus. On tärkeää, että perheillä on mahdollisuudet tehdä valintoja oman elämäntilanteen pohjalta. Yhdessä perheessä halutaan hoitaa lapsia kotona. Toisessa kodissa halutaan palata työelämään varhemmin. Kolmas hyvä vaihtoehto on tehdä osa-aikatyötä. Kotona tapahtuvaa hoitotyötä pitää myös yhteiskunnan arvostaa. Siksi alle 1,5 vuoden ikäisten lasten kotihoidon tukea tulisi korottaa nykyisestä. Lisäksi on pidettävä huolta, että pienten lasten hoitoon on tarjolla riittävästi erilaisia hoitopaikkoja. Pienten lasten vanhempien mahdollisuus perhevapaisiin on tärkeä osa suomalaista perhepolitiikkaa. Nykyistä perhevapaajärjestelmää pitää uudistaa. Vanhemmat kokevat erilaiset vapaat sekä niihin liittyvät etuudet ja oikeudet usein sekaviksi. Muista Pohjoismaista löytyy hyviä ja toimivia esimerkkejä vanhempainvapaan pidentämisestä ja isille perhevapaisiin korvamerkityistä kiintiöjaksoista. Luonnollisesti nykyisessä taloustilanteessa uudistusten rahoitus nousee entistä tärkeämpään asemaan. Tästä huolimatta Keskusta on asettanut kynnyskysymyksesi hallitukseen menolle, ettei perusturvaa ja perhe-etuuksia leikata. Yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta panostaminen perhepolitiikkaan on tässä ajassa juuri oikeaa politiikkaa. Myös talouden kannalta perheisiin panostaminen tuo mukanaan säästöjä mm. syrjäytymisen ehkäisemisenä." Outi Keinänen (kesk): Lappilaista aluepolitiikkaa "Lapille on hyvin tärkeää saada rahaa liikenneverkoston kunnossapitoon ja investointeihin. Toimivat maantie- ja rautatieyhteydet sekä laiva- ja lentoliikenne ovat elinkeinojemme menestymisen edellytyksiä. Lapin elinvoimaisuuteen ja ihmisten turvallisuuteen vaikuttavat oleellisesti hyvät liikenne-, tietoliikenne- ja puhelinyhteydet. Teollisuusalamme perustuvat Lapin luonnonrikkauksien hyödyntämiseen, joten kaivos-, puu- ja terästeollisuuden kuljetustarpeet on huomioitava liikenneinvestoinneista päätettäessä. Lapin matkailun menestys riippuu hyvistä yhteyksistä. Pelkästään liikennemäärien laskentaan perustuva investointien ja kunnossapitomäärärahojen jakaminen ei ole Lapille oikeudenmukaista. Tarvitsemme vahvaa aluepolitiikkaa, jotta kehitysnäkymämme toteutuvat. Lapin luonnonvarojen hyödyntäminen ja teollisuutemme vaikutus on merkittävää koko kansantaloudellemme. Lappi ei ole elätti, vaan rikkaus koko Suomelle. Lapin kehityksen turvaamiseksi on erittäin perusteltua saada liikenne- ja laajakaistainvestointeihin "Lapin lisää". Lapissa joudutaan kilpailemaan koulutetun, erityisesti terveydenhuollon, henkilöstön saamisesta harvaan asuttujen kuntiemme palvelukseen. Lääkäreistä on jo huutava pula terveyskeskuksissamme. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä alan henkilöstön tarve kasvaa. Muillakin aloilla kilpailu osaavista työntekijöistä kiihtyy. Tällä hetkellä, jolloin kärsimme työttömyydestä, asia ei tunnu ajankohtaiselta. Poliitikkojen tulee kuitenkin nähdä kauemmas ja työvoiman saatavuus on turvattava. Harvaanasuttujen kuntien kiinnostavuutta työnantajana tu- http://muutos2011.fi Suora Demokratia Sananvapaus Suomalaisten etu Jotta Suomi olisi lintukoto huomennakin. 106 Oili Harjula http://oili2011.blogaaja./ oili.harjula@hotmail.com Gsm 040-589 7352
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 13 Lappiin sitoutunut, riippumaton ja vastuuntuntoinen Yhteistyöllä monipuolisesti toimeentuleva tasa-arvoinen Lappi Rautatieyhteydet kuntoon Perustulolla parempi toimeentulo Yrittämisestä turvallisempaa Työelämä oikeudenmukaiseksi Hajautettu energiantuotanto Palvelut yhdenvertaisiksi Lauantaina 16.4 klo 13.00. Lähteentien pirtille kuuntelemaan Eeron asiaa Tarja Ylitalon laulun säestyksellä. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! 97 29 www.eeroylitalo.fi (Maks.Valoa pohjoisesta ry.) Matti Korteniemi eduskuntaan Sano äähneen! EERO YLITALO EDUSKUNTAAN! www.mattikorteniemi. Matin omakustanne ERKKI HELISTEKANGAS www.erkkihelistekangas.net Jarmo Inget (sit) Polttoaineen verotusta tulee laskea "Polttoaineiden verotusta tulee ehdottomasti laskea. Nykyinen verotuskäytäntö asettaa Lapissa asuvat eriarvoiseen asemaan, koska täällä meillä on pitkät välimatkat. Nykyinen verotus asettaa myös vähävaraiset ihmiset eriarvoiseen asemaan, koska nousseet polttoaineiden hinnat tuntuvat köyhien kukkarossa enemmän. Lapissa verotus voisi olla kevyempää. Ajatelkaapa millainen myyntivaltti tämä olisi matkailulle ja teollisuudelle. Kotisivullani (www.inget.fi) kävijöistä 74.41% on äänestänyt, että polttoaineen verotusta tulee laskea." 47. Saara Hartzell Tuottaja, toimittaja, opas ym. Elämänkokemusta ja näkemystä eduskuntaan! Pienen budjetin vuoksi minulla ei ole ollut mahdollisuutta kiertää maakunnassa eikä laittaa näyttäviä ilmoituksia lehtiin. Nettisivuillani voit tutustua ajatuksiini ja taustaani sekä katsella videoita. Voit toki myös soittaa minulle! 050 500 4660 Äänestä oikeusturvasi puolesta: virkamiesten vallasta kansanvaltaan! www.saara47.net Mirja Remes (vihr) Poron ylistys Poro on lähiruokaa. Sitä pöytään tuokaa! Liha maukasta, niin erinomaista, ravintorikasta, ilman vertaista, ruokaa aitoa, täyttä luomua! Poro ­ tuo uljas sarvipää, se turistille mieleen jää, mieltä ilahduttaa. Poro myös vaatettaa, kansan kaunistaa, ehkä potenssia nostattaa, nahka jalat verhoaa, askelen kevyeksi saa, mielihyvää nostattaa. Poro ­ elinkeino tärkeä. Siinäpä on järkeä! Niinpä petovahingot, autoilla yliajot, pitää korvata! Eikä saa tuhota poron laidunmaita, arvokkaita saastuttavalla teollisuudella! 38 Liisa Mariapori Teot puhuvat puolestaan Liisa Mariapori: · Yrittäjä, verokonsultti · Väittelee tänä keväänä kauppatieteiden tohtoriksi · Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry:n perustaja · Verottaja tappolinjalla -kirjan kirjoittaja · 13 vuoden oikeustaistelun jälkeen voitti Suomen valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa www.mariapori.com Videoita ja kirjoituksia: w w w. l a p p i l a i n e n . f i www.parpalandia.com Vielä on vapaita paikkoja Pääsiäisenä
• Mirva 25 SALMELA Hyvinvointi rakentuu siitä, että syrjäseudullekin saadaan palvelut. Puhun lapsiperheiden, ikäihmisten ja vähempiosaisten puolesta. Tarvitaan työtä, yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Pidetään Lappi vetovoimaisena maakuntana asumisen ja elämisen suhteen. Tule tiimiini, lisätietoa kotisivuiltani Minulla on pitkä kokemus sosiaalialan vaativista työtehtävistä ja kunnallispolitiikasta. Tunnen hyvin Lapin olosuhteet ja elämän kirjon. Yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus antaa vahvan perustan kansanedustajan tehtäviin. WWW.MIRVASALMELA.FI Jaakko Portti Rohkeutta on välittää To 14.4. - klo 18.00 Iloinen Ilves Pe 14.4 - klo 11.00 Viirinkankaan Siwa - klo 14.00 Lordiaukio - klo 20.00 Tuparavintola Huppeli Ounasrinne La 15.4 - klo 10.00 Lordiaukio Kunnes Oy Olen eduskuntavaaliehdokas vuosimallia 2011. Olen kampanjoinut Lappilaisessa useamman viikon ja siksi soitan kerran vielä Kikalle p. 040 419 6277 ja laitan 21.4. ilmestyvään Lappilaiseen kiitosilmoituksen kaikille äänestäjilleni. www.jaakkoportti.com 040 5100 383 jaakkoportti@gmail.com 54 Juhani Salmela 85 (Juhani Salmela vaalityöryhmä) TEKIJÄMIES - osaaminen ja vahva kokemus turvana muutoksiin Lapin puolesta Lapin Maakunta on pidettävä elinkelpoisena Maksaja tukiryhmä - harmaa talous - uhka hyvinvointiyhteiskunnalle - työmarkkinakenttä on rauhaton ja tulee olemaankin - hyvinvointiyhteiskunta edellyttää oikeudenmukaista verotusta - Suomi nousuun työllisyyden voimin - Persutko haluavat rajoittaa lakko-oikeutta Kunnanjohtajana kahden kriisikunnan tasapainottaminen. Kuntaliitosselvittäjänä kahden kunnan yhdistäminen. Toimitusjohtajana selvitystilassa olevan oy:n pelastaminen. Maa- ja metsätalousyrittäjänä. Eila Kivioja Mielestämme Tommilla on kokemusta ja näyttöjä ministeriksi asti! HARRI TAURIAINEN Soinin luottomies Harri Perusjätkä "Olen ainoa, aito maahanmuuttokriittinen kansanedustajaehdokas!" TOMMI Pertti Sakaranaho Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Keskimaula Keminmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja myyntiesimies kunnanvaltuutettu perusturvalautakunnan jäsen kirkkovaltuutettu 43 Lapin piirin perustajajäsen Video: Youtube/Harri Tauriainen Kotisivut: harritauriainen.suntuubi.com Tukitili: 106130-622637 www.tommilepo.net LEPOJÄRVI 20 Tommi Lepojärvi Eduskuntaan Facebook-ryhmä www.lappilainen.fi Lue, kommentoi, vinkkaa Tämän mainoksen kustansi Mirva Salmelan tukiyhdistys 14 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 15 Ajassa Ulkomainen halpatyövoima suurin harmi suomalaisille rakentajille ­ Rakennusalalla työskentelee 25 000 ulkomaalaista. Mikäli tästä halpatyövoimasta olisi puolet poissa, vallitsisi rakennusalalla täystyöllisyys, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Teksti: Sven Pahajoki Matti Harjuniemen mukaan Suomeen on pesinyt suuri joukko ulkomaalaista halpatyövoimaa, joka vie nyt ja tulevaisuudessa suomalaisilta rakentajilta työt. Rakennuksilla työskentelevistä joka neljäs on ulkomaalainen. ­ Maailma on täynnä köyhiä ihmisiä, jotka tarvitsevat töitä, halpatyövoimalla. bisnesihmiset iskevät heti ja ­ Näiden tekemille töille ei käyttävät tilannetta hyväk- ole minkäänlaista laadullista seen, ja tuovat tätä pitkälle takuuta. Sutta tulee, mutta ammattitaidotonta työvoimaa vastuunkantajia ei löydy eikä tänne. Näille ihmisille ei heitä pystytä jäljittämään. makseta läRakennut------------------------------- taja kärsii heskään työehtoso"Maailma on täynnä ja maksaa pimusten köyhiä ihmisiä, jotka itse kalliitkin mukaista korjaustyöt. tarvitsevat töitä. palkkaa eikä Kun pakominkäänlais- Bisnesihmiset iskevät kaasun haju ta sosiaalion haihtuheti." turvaa. Tälle nut, asioille Matti Harjuniemi porukalle ei ei enää voi pystytä tällä tehdä mihetkellä tekemään juuri mi- tään. tään. Kirvesmiesten palkka Lapissa ulkomaalaisia työn- on Suomessa 12­17 euroa tekijöitä työskentelee lähinnä tunnilta, mutta virolaisille suurissa matkailukeskuksissa. maksetaan usein vain 5-8 euHeistä ei ole yhtä suurta on- ron tuntipalkkoja. Myöskään gelmaa kuin Etelä-Suomessa, asuinolosuhteet eivät ole jossa omakotitalotyömaat ovat rapeita, virolaiset tukitaan Matti Harjuniemen mukaan asumaan pieniin parakkeihin. hämärien firmojen hallinJokaiselle työntekijälle nassa kokonaan miehitetty on tulossa ehkä jo vuonna Skanska ilmoitti noin vuosi sitten tuovansa virolaisia rakentajia Rovaniemen Pöyliövaaraan rakentamaan Hallinnon tietotekniikkakeskusta, Haltikia. Rakennusliitto sai torjuntavoiton ­ rakennuksen rakentavat suomalaiset rakentajat. Matti Harjuniemi 2013 veronumero. Tällä uudistuksella voitaisiin seurata työntekijöiden tekemisiä tehokkaammin kuin tällä hetkellä. ­ Tämä uudistus olisi valvonnan kannalta hyvä, mutta kaikkea ei silläkään ratkaista. Meillä liitossa on vaikea puuttua halpatyövoiman palkkoihin, kun halpatyövoima ei lähde palkkariitelyihin. Järjestäytymättömien ja vastentahtoisten työtekijöiden palkka-asioita ei voi ajaa Rakennusliiton kustannuksella. Rakennusalalle koulutetaan myös maahanmuuttajia. Helsingin kaupunki, työhallinto ja Skanska-konserni ovat aloittaneet noin vuosi sitten rakennusalan työllistämisprojektin, jossa hyödynnetään työhallinnon tarjoamaa ammattikoulutukseen val- mentavaa ohjelmaa. ­ Koulutus on aina hyväksi, mutta täytyisi muistaa, että samaan aikaan meillä on työttöminä pitkän ammattikoulutuksen käyneitä rakentajia, Harjuniemi sanoo. Rakennusalan työttömyys nousi rajusti Työttömyys nousi maaliskuussa 1,5 prosenttiyksikköä, Lapissa oli kuun lopussa yli 950 rakennusalan työttömyyskassaan kuuluvaa työttömänä. Lapin rakentajien työttömyys nousi jo 27,1 prosenttiin. Koko maassa rakentajien työttömyys kasvoi maltillisemmin, työttömänä oli 21,2 % työttömyyskassan jäsenistä. Lapissa työttömyys on noin 6 prosenttiyksikköä kovempaa kuin maassa keskimäärin. ­ Tämä on huipputyöttömyyden aikaa, tilanne helpottuu kevään mittaan kesää kohti mentäessä. Rakennusala on voimakkaasti kausiluontoista. Kokonaisuudessaan tilanne on kuitenkin parantunut viime vuodesta, työttömyys on 2 % matalampi kuin edellisenä vuotena, kertoo Matti Harjuniemi. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli 500 päivää työttömänä olleita Rakennusliiton työttömyyskassan jäsenistä oli koko maassa 350 henkilöä. ­ Rakentajat joutuvat usein olemaan lyhytaikaisesti työttömänä lyhyitä aikoja ja hakeutumaan uusiin kohteisiin. Tämän hetkisistä työttömyyskassan jäsenistä on hyvä asia, että miltei kaikki ovat työkuntoisia ja valmiina töihin. Aloite: Kaupungin omistama taide kansan nähtäville Kaupunginvaltuutettu Jari Simola on tehnyt aloitteen Rovaniemen kaupungin hankkimien taideteosten ja muotokuvien siirtämiseksi näkyville kaupungintalon kellareiden kätköistä. Teksti ja kuvat: Timo Rehtonen Kaupungilla on lukuisia muotokuvia kaupungin ja aikaisemman Rovaniemen maalaiskunnan merkkihenkilöistä. Simola haluaa teokset kansalaisten nähtäville. ­ Kaikki kaupungin niin entisten kuin viime vuosienkin vaikuttajista tehdyt työt on säilötty ja piilotettu kaupungintalolla suljetun ja kuntalaisilta sekä muualta tulleilta vierailijoilta pääsemättömään käytävään. Hienot maalaukset kuin muutkin teokset seisovat seinillä turhan panttina. Lisäksi noilla seinillä makaa aika paljon yhteisiä varojamme, Simola sanoo viitaten siihen, että taideteokset on hankittu veronmaksajien rahoilla. muut vierailijat ovat ihmetelleet, mihin ne kaikki ovat kadonneet, Simola sanoo. Simolan mukaan töistä voisi järjestää esimerkiksi näyttelyn. ­ Silloin työt olisivat ainakin kerran kaikkien nähtävillä ja voisihan näyttelystä tulla perinnekin, vaikkapa Rovaniemipäivänä. Silloin vielä joukossamme olevat taiteilijat voisivat olla esittelemässä töitään ja kertomassa tarinoita ja teosten taustoja, Jari Simola visioi. Historiaa hävetään? Simola epäilee, että aikakausi ennen uutta syntynyttä kaupunkia halutaan unohtaa. ­ Ikään kuin kunnallispolitiikan aikaa muutama vuosi sitten olisi jotenkin hävettävä. Se ei mielestäni ole oikein. Kyllä jokaisen pitää tuntea ja tietää historiansa sekä nähdä menneisyydestä osa myös taiteen muodossa. Töiden tekijöinä ovat lisäksi olleet arvostetut taiteilijat. Simolan mukaan teoksia on melko paljon. ­ Ne ovat pääasiassa öljyväritöitä, mutta myös muilla tekniikoilla luotuja, merkkihenkilöiden muotokuvia. Entiset rovaniemeläiset ja myös Kellareiden kätköissä on muun muassa muotokuva Matti Pallarista, talokkaasta ja taloustirehtööristä, joka eli Rovaniemen pitäjässä vuosina 1868­1939.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 17 Elokuva Pikku Berliini, seikkailuelokuva länsirajalta Pääasiassa Tornioon ja Haaparannalle sijoittuvaa kansainvälistä elokuvaa Pikku Berliini (Lilla Berlin) aletaan kuvata Tornionlaaksossa vuoden parin päästä. Arto Junttila Hankkeessa ovat mukana Blind Spot Pictures Suomesta, Heppfilm Ab Ruotsista ja vielä kolmas taho saksankielisestä maasta. ­ Se on aito yhteistuotantoelokuva, sillä kirjoitan ja ohjaan sen yhdessä ruotsalainen Christer Englundin kanssa, kertoo suomalaisohjaaja Heikki Kujanpää, joka on juuri viimeistelemässä elokuvan käsikirjoitusta. Toiseen maailmansotaan liittyvän Pikku Berliinin pääkielet ovat suomi ja ruotsi, mutta Kujanpää kertoo, että tarinassa on myös saksalaisten näkökulma ja isoja saksankielisiä rooleja. Yksi liittoutuneiden vakoojista puhuu myös englantia. ­ Elokuvan idea syntyi Saksassa. Olimme siellä Christerin kanssa junassa ja puhuimme Lapin sodasta. Viereisessä penkissä istui vanha mies, joka sanoi: "You are talking about war? I was there. I was in that war." Se sai meidät syttymään ja tarttumaan aiheeseen. Kun Haaparannan kaupunginhotelli täyttyi liittoutuneiden vakoojista ja paljon muuta äksöniä on luvassa, Kujanpää avaa käsikirjoituksensa lehtiä. Malla Hukkanen Taikayö Pikku Berliinissä on luonnollisesti mukana Tornion historiallinen Taikayö-episodi, jossa suomalaisten mahdollisuus suurvoittoon saksalaisia vastaan tyrehtyi Lapin suurimpaan viinavarastoon. Paljon muutakin tositapahtumiin pohjaavaa sisältyy elokuvaan. ­ Tietenkin myös sotahistoriamme ehkä traumaattisin ratkaisu, kun piti alkaa sota saksalaisia vastaan, on käsittelyssä. Siis kun Neuvostoliitto uhkasi miehittää Pohjois-Suomen, ellei ala tulla ruumiita. Teemana ystävyys rajan yli Keskeinen osa Pikku Berliinin tarinaa on myös nuoren tytön ja pojan ystävyys rajan yli. Ohjaaja kieltää elokuvan olevan kuitenkaan sukua muille viime vuosina valkokankaalla nähdyille tornionlaaksolaisille kasvutarinoille kuten Klaus Härön Pikku Elina, Arto Koskisen Kahlekuningas tai Mikael Niemen bestselleriin pohjautuva Populäärimusiikkia Vittulajängältä. ­ Meidän elokuvan genre on sotaan sijoittuva seikkailuelokuva. Tunnelma on siis aivan eri kuin aiemmissa referenssiHeikki Kujanpää on Pikku Berliinin toinen ohjaaja. elokuvissa. ­ Pikku Berliini on koskettava ja mukaansatempaava tarina, jossa sodan mielipuolinen kaoottisuus on läsnä ja siinä tapahtuu koko ajan, Kujanpää alleviivaa. Ensi-ilta kolmen vuoden kuluttua Ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Heikki Kujanpäälle Pikku Berliini ei ole hänen ensimmäinen pitkä elokuvan- sa. Meillä hänet tunnetaan elokuvan lisäksi myös monipuolisena teatterimiehenä. Hän oli perustamassa muun muassa Q-teatteria ja tunnetuin hänen elokuvistaan on kolmella Jussilla palkittu Putoavia Enkeleitä (2009), joka kertoo kirjailija Lauri Viidan elämästä. Pääosaa esittänyt Tommi Korpela tullaan näkemään tärkeässä roolissa myös Pikku Berliinissä. Toisen ohjaajan luulajalais- lähtöisen Christer Englundin elokuvia taas ei ole nähty Suomessa, mutta kotimaassaan hän on menestynyt filmeillä Vild Ängel ja Lusten Till Ett Liv. Ennakkosuunnitelmien mukaan Pikku Berliini tulee ensi-iltaan kolmen vuoden kuluttua. Toistaiseksi elokuva on saanut kehittelytukea sekä Suomesta, että Ruotsista. Käsikirjoitusvaiheen jälkeen käynnistyy elokuvan rahoituksen hankinta. Uudet matot ovat saapuneet AUTOKESKUKSEN HUIPPUVALIKOIMA! Hyvitys katsastetusta vaihtoautosta väh. 2 000 , yli 9 000 :n autoon. Kysy edullista rahoitusta - Auto jopa 0% käsirahalla. BMW 325CiE92Coupé 63tkm -08 38.900 BMW 523 E602.5 76 tkm -08 35.900 Citroën C5 HDi Busin 73 tkm -08 22.500 KAIKKI MATOT -20% Ford Mondeo 2.0Sed. 107 tkm -08 19.400 MercedesBenz ML400cdi -02 21.900 Toyota Avensis 2.0 4d 76 tkm -08 21.500 BMW 316 iA Touring 1,8 ....................................-05 BMW 316 ti Compact..........................................-04 BMW 325 Ci E92 CoupÈ 3,0 (218hv/co168) ......-08 BMW 523 i E60 2,5 Sedan Business ...................-08 BMW 530 dA e60 .............................................-04 Chrysler Voyager 3,3 V6 A4 LX 7h ....................-06 Citroen C5 HDi 110 Dynamique Business Tourer ...-08 Ford Focus 1,8 TDCi 115hv Collection M5 5-ov ....-07 Ford Mondeo 2,0 145hv Trend M5 Sedan ............-08 Honda Accord 2,0i COMFORT Tourer ..................-05 Honda Cr-v 2,0i Elegance AT 4WD Business .........-08 Jeep Grand cherokee 4,0 A4 .............................-99 Kia Carnival Classic 2,5 V6 EX 7P AT .................-05 Kia Sportage 2,0 EX 4WD ..................................-06 Mercedes-Benz E 430 Elegance Farmari A Rek 7 heng. .......................................................-98 Mercedes-Benz Ml 320 A5 ................................-99 Mercedes-Benz Ml 400 CDI A ............................-02 Nissan Primera 1,8 BusinessTravel ESP 5d A/T...-05 Opel Astra 1,6 Twinport Cosmo 5d ......................-04 Opel Vectra 5-ov Enjoy 2,2 Direct M6 155 hv Business Line.....................................................-06 Peugeot 207 Trendy HDi 90 5-ov. ........................-08 Skoda Fabia Combi 1,4 16V Fun ..........................-07 Subaru Forester 2,5 XT 3T AT business ............-07 Subaru Impreza 2,0R sportswagon RQ UUSI KORIMALLI ................................................-07 Toyota Avensis 1,8 VVT-i LineaSol Technical 4ov ...-07 Toyota Avensis 2,0 VVT-i Linea Sol Technical 4ov...-08 HINTALUOKKA YLI 10.000 16.500 10.900 38.900 35.900 17.900 14.500 22.500 13.900 19.400 14.500 21.900 11.900 12.400 17.900 10.900 12.900 21.900 12.400 10.800 14.900 13.400 11.900 21.900 17.900 12.900 21.500 Opel Astra Wagon 1,7 CDTi (100hv) Enjoy vm `05 .-04 8.900 Saab 9-5 2,3t .....................................................-99 6.500 Skoda Fabia Combi 1,4 TDi PD Edition 100 ...........-05 8.200 Subaru Forester 2,0 (WZ) ...................................-98 6.900 Toyota Corolla 1,6 VVT-i Linea Terra Liftback 5d ...-01 7.900 Volkswagen Passat 1,9 TDI PowerDiesel 74kW Firstline aut ....................................................................-03 7.900 Volkswagen Passat 2.5 TDI 4x4 autom 4D Sedan ..-01 9.900 Volkswagen Passat Variant 1,9 TDI PowerDiesel 74kW Firstline HINTALUOKKA 5.000-10.000 aut ....................................................................-02 5.900 Volvo S60 2,4T A Business .................................-01 9.500 BMW 323 ti Compact 2,5 ....................................-99 8.900 Volvo S80 2,9 AT ...............................................-98 6.500 BMW 520 d .......................................................-01 7.900 Volvo V70 2,5D ..................................................-00 6.900 BMW 525 iA ......................................................-01 7.900 HINTALUOKKA ALLE 5.000 BMW F 650 GS 1tkm ...........................................-03 7.900 Citroen C5 1,8i 16v Business Break.....................-04 7.500 BMW 535 i 3,4 4d ..........................................-90 3.500 BMW 730 iA 3,0 4d ........................................-92 2.900 Fiat Ducato MATKAAJA .......................................-88 5.900 Ford Mondeo 1,8i 110hv Ambiente Sedan 4d ........-03 6.900 Citroen Xsara 1,8i 16V VTS Coupe....................-98 3.900 Ford Mondeo 1,8i 110hv Ambiente Wagon ...........-03 8.900 Citroen Xsara 2,0 HDi SX 110 ..........................-03 4.900 Honda 20 HV + KULLA 435 VENE 0.....................-06 5.900 Citroen Xsara 2,0 HDi SX Break 90 ..................-01 3.400 Hyundai H-1 2,5 TCi GLS .....................................-02 6.500 Ford Focus 1,8TCI Ghia Sedan ..........................-00 4.500 Hyundai Sonata 2,7 V6 GLS 4d A/C ......................-03 6.900 Ford Focus 1.8 TD 4d sedan .............................-99 4.200 Kia Opirus 3,5 V6 AT 4d (2007) ..........................-06 9.900 Kawasaki Klx 300 ............................................-97 4.500 Lada Niva 4x4 Pickup ( tax free ) ........................-03 5.500 Mitsubishi Pajero Station Wagon 3,0 V6 GLS Automaatti Mercedes-Benz E 300TD Kombi Avantgarde 3,0TD 5h Automaatti 5d ..................................................................-90 3.900 5d .....................................................................-97 7.900 Mitsubishi Space star 1,8 GDI ..........................-99 2.000 Mercedes-Benz Vito 110 CDI ...............................-02 7.950 Muuli 980xj Oamapaino 480 kg, kantav. 2000kg -10 3.500 Nissan Almera 1,5 Comfort Sedan A/C 4-ov. ........-02 6.400 Nissan Maxima QX 2,0 V6 24V SE aut. 4d .........-95 2.700 Nissan Primera 1,8 Comfort SportDeck A/C ........-00 5.500 Nissan Micra 1,0 GX Hit 3d 97tkm ....................-96 2.400 Nissan Primera 1,8 Visia ESP 5-ov. .....................-04 7.400 Opel Astra 1,6 16V Edition 4d 173tkm ...............-01 4.900 Toyota Hiace 2,4 TDsl 5ov pitkä 4WD Korot ..........-00 15.900 Toyota Hiace 2,5 D-4D 117 5ov pitkäbussi 4WD ...-07 19.400 Toyota Hilux 2,5 D-4D 100 4WD AURA, HIEKOITIN, PESURI + KIPPILAVA .........................................................-05 21.900 Toyota Hilux Extra Cab 2,5 D-4D 120 4WD DLX IISI NIVELAURA, PAINEPESURI .....................................................-06 24.900 Volkswagen Passat Variant Comfortline 2,0 FSI 110 kW ...........................................................-07 18.900 Volvo S60 2,5T Momentum Business aut ..............-07 24.900 Vapaudentie 8, 96100 Rovaniemi puh. 016-420 1200 www.huonekalutukku.fi Avoinna: ark. 10-18, la 10-15 Valiontie 4, Keminmaa puh. 040 3000 280 Automyynti ja huolto ma-pe klo 9-17, la klo 10-14 Työvastaanotto ma-pe klo 9-17, puh. 040 3000 280. Kysy pikahuoltotarjous! Kalle Toivanen 040 7642 400, Jukka Toivanen 0400 693 846
• 18 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Nuoret Harrastuksen ja tärkeän vapaaehtoistoiminnan voi yhdistää Partio on monipuolinen harrastus Ensi viikolla vietetään partioviikkoa. Partioviikko on se viikko, jolle partiolaisten esikuvan Pyhän Yrjön päivä (23.4.) sattuu. Partio on monipuolinen harrastus, jossa oppii monenlaisia asioita keittokatoksen rakentamisesta seinäkiipeilyyn ja nuotiolauluista viittomakieleen. Tärkeää on myös ihmisenä kasvaminen ja henkinen oppiminen, joita partio vahvasti tukee. Kaikki tämä oppiminen on mahdollistettu vapaaehtoistyöllä, sillä partiosta ei makseta palkkaa. Mitä sitten tarkoittaa olla nuori ja vapaaehtoisena partiossa? Se tarkoittaa partiotoiminnan mahdollistamista yleensä itseä nuoremmille partiolaisille. Moni nyt täysiikäinen partiojohtaja on aloittanut oman ryhmän vetämisen jo yläasteiässä. Oma ryhmä tuo mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia, ja viikoittaiset kokoontumiset vaativat aikaa. Partio-ohjelmaa suunnitellessa tuskin osaa ajatella, että omalla toiminnalla on merkittävä vaikutus monen lapsen tai nuoren elämään. omalle ryhmälleen jonkin hyödyllisen taidon tai kuinka lapset ovat onnellisia retken jälkeen. Tukea tarvitaan Vaikka moni nuori jaksaa vapaa-aikanaan tehdä arvokasta partiotyötä lasten ja nuorten hyväksi, eivät nuoret pärjää ilman aikuisten tukea. Vuosien partioputki ryhmänjohtajasta lippukunnan hallitukseen ja lopulta lippukunnanjohtajaksi on tuttu monelle nuorelle partiolaiselle. Jossain kohtaa vapaaehtoisen voimat loppuvat. On tärkeää, että vapaaehtoisia on useita ja että vapaaehtoisuus on monipuolista. Partiossa tarvitaan muitakin kuin ryhmänvetäjiä, vaikka niistä usein on suurin pula. Vapaaehtoisuutta voi toteuttaa esimerkiksi lähtemäl- Ei tunnu työltä Vapaaehtoisuuden tulee olla mielekästä myös vapaaehtoiselle itselleen. Kysyin oman lippukuntani johtajilta, miten he jaksavat tehdä vuosia partiota ilman rahallista korvausta. Vastaus oli, että partio on mahtava harrastus, jossa saa tehdä kivoja asioita yhdessä lasten ja johtajakavereiden kanssa. Vaikka ryhmän vetäminen vie aikaa ja voimavaroja, ei se silti tunnu työltä. Ja kuitenkin se palkitsee: on hienoa huomata, kuinka on voinut opettaa Nuorten vapaaehtoistyöllä on tärkeä merkitys partiotoiminnan mahdollistamisessa. Keväällä 2010 Anniina Pyhäjärvi (vas.), Marjut Pokela ja Niina Lahtela järjestivät suomalaisen partion 100-vuotisjuhlan kunniaksi lippukuntatapahtuman Kemijärvellä. lä lippukunnan apujohtajaksi partiotapahtumaan tai muonittajaksi kämppäretkelle. Partiossa tehtävä vapaaeh- KEHITYS SYNTYY VASTAVOIMASTA LAPIN VAALIPIIRI 44 47 toistyö pyrkii yleisesti ottaen samaan kuin muukin nuorisojärjestötyö: tarjoamaan turvallisessa ympäristössä mielekästä toimintaa lapsille ja nuorille. Partiossa löytyy jokaiselle omannäköistä tekemistä ­ olit sitten lapsi, nuori tai jo aikuinen. Partion voi myös aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Vapaaehtoisuudesta kiinnostunutta aikuista yhteydenotto lippukuntaan voi jopa pelottaa: vedetäänkö minut heti mukaan lippukunnan hallitukseen, vanhempainneuvostoon ja kesäleirin suunnitteluryhmään? Vapaaehtoisella ei ole pelkoa niin kauan kuin muistaa omat aikaresurssina ja sanoo ne ääneen. Vapaaehtoisella on vapaus ottaa sen verran tehtäviä kuin mihin on valmis. Usein ensimmäisen pienen tehtävän jälkeen on helpompi auttaa seuraavaksi isommassa hommassa. Tärkeää on, että vapaaehtoisuudesta saa pitää myös taukoa. Olen opiskelujen takia ollut parin vuoden ajan hyvin vähän partiotehtävissä. Kipinä on pikkuhiljaa taas syttynyt: olisi mukava olla jollain lailla mukana. Seuraava vapaaehtoisuuspalani häämöttää kesän piirileiri Hehkulla, jonne ajattelin lähteä talkoolaiseksi. Iiris Jakola Kemijärven tunturitytöt ja ­pojat Keminmaa, musiikinopettaja Roland Berg Saara Hartzell Rovaniemi, toimittaja, tuottaja 52 50 54 56 Tapani Niemi Kemi, insinööriopiskelija Sari Moisanen Kemijärvi, toimittaja, tietokirjailija Jaakko Portti Rovaniemi, ravintolatyöntekijä Rovaniemi, palveluneuvoja Marketta Tuisku 45 48 Tornio, nuoriso-ohjaaja Jan-Mikael Hakomäki Markus Korjonen Kemi, opiskelija, kasvatustieteiden yo. 51 53 55 57 Kemijärvi, kansanedustaja Markus Mustajärvi Kolari, ohjelmapalveluiden tuottaja, opas Juha-Petteri Pasma Rovaniemi, huilunsoitonopettaja, opiskelija Laura Raudaskoski Jaakko Ylitalo Rovaniemi, filosofian maisteri 46 49 EDUSKUNTAVAALIT 2011 · Vaalipäivä 17.4. Äänestä muutos ­ äänestä Vasemmisto eduskuntaan! Simo, terveydenhoitaja Helvi Hamari Matti Kyllönen Inari, muurari LAPIN VAALIPIIRIN VASEMMISTOLIITON 4 KÄRJESSÄ! Turvalliset työehdot. 10 euron minimituntipalkka lakiin. Yhtenäinen 750 euron perusturva tukiviidakon tilalle. Laadukkaat opetus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Kehitämme Lappia sitä myymättä. Partiossa saa tehdä monenlaisia asioita. Tässä Kemijärven tunturitytöt ja ­pojat pelaavat sisäcurlingia Rovaniemen Santasportissa huhtikuussa 2011. Katso ehdokkaita uudesta näkökulmasta: vaalit.vasemmisto.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 19 L HI eduskuntaan VÄSYMÄTÖN Äänestä Markus, koko Lapin 21
• 20 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi SINä OlEt pOMO! 37 www.esalindholm.com 040 3725056 P E N K K I U R H E I LUA & P I I K K I KO R KO JA SAR IAN NA SÄTER I Mitä, missä, milloin? Takavuosina suosittu joululahja perheissä oli Mitä? Missä? Milloin? -vuosikirja. Internetin myötä kirjan suosio on laskenut, mutta kirjalle olisi oiva uusiokäyttökohde. Veikkausliiga voisi aivan hyvin ottaa Mitä? Missä? Milloin? -opuksen vuosikirjakseen. Siinä julkaistaisiin 16 erilaista Veikkausliiganohjelmaa. Vaikka juttu tuntuu vitsiltä, on asiassa myös annos totuutta. Nimittäin niin sekaisin Veikkausliigan putiikki liigan aattoviikkoina on ollut. Miten voi olla mahdollista, että vain muutama viikko ennen Veikkausliigan alkua ei tiedetä a) kuinka monta joukkuetta liigassa loppujen lopuksi pelaa b) mikä on liigaohjelma? Kaikki johtuu tietysti niin AC Oulun ja Tampere Unitedin liigalisenssien lopullisesta kohtalosta. AC Oulu on jo suljettu liigasta, mutta koska Suomi on oikeusvaltio, saa AC Oulu valittaa päätöksestä. Ja sen se on tehnyt. Lopullisen ratkaisun korkein valitusoikeusinstanssi tekee "joskus pääsiäisen jälkeen". Alkuviikosta Palloliiton seuralisenssikomitea totesi, että TamU:n liigalisenssin mukaiset edellytykset peruuttamiselle ovat olemassa. Samaisessa kokouksessa liigalisenssikomitea päätti, että se käsittelee asiaa uudelleen 26.4. kun on käsitellyt TamU:n vastinetta. Mitä hemmettiä? Siis vain KAKSI PÄIVÄÄ ennen Veikkausliigan alkua! Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Ei ihme, että Veikkausliigan pomolla Timo Marjamaalla on pöydällään tällä hetkellä neljä erilaista liigaohjelmaa: yhdessä on mukana kaikki joukkueet (myös AC Oulu ja TamU), toisessa poissa on AC Oulu, kolmannessa TamU ja neljännessä liigaohjelman ulkopuolella ovat sekä AC Oulu ja TamU. XXX Miten tähän tilanteeseen on ajauduttu? Yksinkertaisesti siitä syystä, että Veikkausliigan lisenssikomitea tekee päätöksensä aivan liian myöhään ja toiseksi valitusinstansseja on aivan liikaa. Jotta asia saataisi jatkossa toimimaan, liigalisenssit myönnetäään/evätään vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen seuroilla on kuukausi aikaa valittaa asioista. Tällä kaavalla Veikkausliigan lopullinen ja nimenomaan pitävä ohjelma olisi kaikkien tiedossa helmikuun alussa. Näin seuroille ja Veikkausliigalle jäisi yli kaksi kuukautta aikaa markkinoida otteluita. Mutta milläs nyt markkinoit? Kun lopullinen liigan joukkuemäärä päätetään kaksi päivää ennen sarjan alkua. Täysin hölmöläisten touhua. Veikkausliigassa voidaan hyvällä syyllä hokea seuraavat viikot Timo Soinin vaalimantraa: "Missä ongelma, siellä Veikkausliiga. Missä Veikkausliiga, siellä ehkä AC Oulu ja ehkä TamU. Missä AC Oulu ja TamU, siellä ongelma..." XXX Kenties suomalaiselle jalkapalloilulle tekisi hyvää siirtyä muutamaksi kaudeksi samaan systeemiin kuin aikoinaan DDR:n jääkiekkosarjassa. Siellähän pelattiin vuodet 1954­ 1990 maan pääsarja vain kahden joukkueen (Dynamo Berlin, Dynamo Weißwasser) voimin. Ensin joukkueet pelasivat 16 kierroksen runkosarjan, sen jälkeen pudotuspelit ja lopuksi samat joukkueet kohtasivat kevään lopulla finaalissa. Suomessa sama systeemi voitaisi Veikkausliigassa toteuttaa HJK:n ja TPS:n kesken. Ensiksi joukkueet kohtaisivat kauden aikana toisena 32 kertaa ja sen jälkeen "Paras Seitsemästä" ­ ottelusarjan finaali. Samaan aikaan muut jalkapallojoukkueet voisivat vaikka kasvattaa ruohoa. Mutta ei myyntitarkoitukseen... Pirkkiöstä poroisäntä Tour de Barentsin yhteydessä valittiin Ounasvaaran Hiihtoseuran perinteisissä Kursungin kisoissa Kursungin palkisen uudeksi poroisännäksi urheilutoimittaja Jaarli Pirkkiö Rovaniemeltä. Pirkkiöstä paliskunta saa uutta voimaa, onhan mies nostanut suorille käsille yli 190 kiloa rautaa. Kursungin paliskunnan poroisännistöön kuuluvat monet legendaariset toimittajat Paavo Noposesta, Anssi Kukkosesta ja jo edesmenneestä Pekka Tiilikaisesta alkaen. Paliskunnan jäsenten tarkoituksena on tukea suomalaista hiihtourheilua ja erityisesti Ounasvaaran Hiihtoseuraa, jonka junioreille jaetaan vuosittain stipendejä. Kursungin palkisen puheenjohtajana toimii Eero Sauri, poroisäntä no 10. Sarasvatin hiekkaa Iskelmä Rovaniemessä Iskelmä Rovaniemi on yhteistyössä Rovaniemen Teatterin kanssa tuottanut 24 jakson mittaisen ohjelmasarjan tieteiskirjailija Risto Isomäen romaaniin Sarasvatin hiekkaa perustuvan näytelmän valmistumisesta. Ohjelmassa paneudutaan ilmastonmuutokseen tietoiskujen ja huumorin kautta. Ohjelmasarja on alkanut 28.3. ja päättyy näytelmän ensi-iltapäivänä 20.4. Ohjelmasarja sisältää raakaa faktaa, näyttelijöiden kommentteja ja haastatteluja. Päivän jakso toistetaan kolmesti päivässä klo 9.22, 14.22 ja 16.22 Iskelmä Rovaniemen taajuudella 89,3 Mhz. Itsenäinen ja itsepäinen kolmikymppinen Juha Antinkaapo erilainen perussuomalainen Olen mv ja fil.kand. sekä Perussuomalaisen puolueen perustajajäsen. Mielestäni Eurooppa- ja maahanmuuttoasiat ovat tärkeitä, mutta tärkeämpiä ovat Suomen sisäiset asiat: työ, terveys ja toimeentulo. 30