• Lappilainen vaalistartti avasi 22 kansanedustajaehdokkaan kampanjan s. 3 Jaana ja Maria kilistävät ystävänpäivän kunniaksi s. 6 Laskiaisena kunnioitetaan perinteitä s. 8 Ukrainalaisia Rovaniemellä s. 11 7 11.2.2015 VIIKKO Ivalo, Kemijärvi, Kittilä, Pello, Ranua, Rovaniemi ja Sodankylä TE Myydään lapsiperheen unelmatalo Rovaniemen Nivavaarassa. VETUloa Kauppias Mirka toivottaa kaikki tervetulleeksi Sodankylän Ärrälle avajaiskahville pe 13.2. klo 8.30 ? 18.00 Avajaistarjouksena! 2 ? 3 kpl Royal suklaapatukat 42 g Voimassa 19.2 asti. Oh, k, 4mh, 2wc, khh, kph, sisä- ja ulkosauna. Autokatos ja -talli, hyvin varastotiloja.  ? 120,0 m² / 186,0 m², oma puistoon raj. tontti. Kuvia ja lisätiedot: tori.fi/lappi/Omakotitalo Kioskissa paljon uutuuksia: paninit ja ameriikan hodari! Myös laajennettu elintarvikevalikoima! R-kioski sodankylä JÄÄMERENTIE 14, 99600 SODANKYLÄ Puh: 050-4067432 MA-PE 8.30 ?21.00 | LA 8.30?22.00 | Su 9.00?21.00 Soita ja sovi näyttö: Pete 0400 891 658 Anu 040 701 5885 AUTOSI HUOLTAA JA KORJAA HELMITARJOUS: KATSASTUS 59 e set Päästömittauk a! tt veloitukse TEOLLISUUSTIE 18, ROVANIEMI 0400 698 131 TALVIRENKAAT EDULLISESTI! Hinta sisältää kaikki pakolliset päästömittaukset, myös OBD-testin. Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg). Tarjous voimassa määräaikaiskatsastuksen yhteydessä 27.2.2015 saakka. Saarenkylä ja Eteläkeskus Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi ÖLJYNVAIHDOT Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00 Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä alk. 20e AUTOSÄHKÖTYÖT AMMATTITAIDOLLA. T LU E K JA TI T JÄ N Ä Ä V E K N E IS A LAPPIL 25.2., 25.3., 8.4. ja 29.4. 60 000 15.4. Suurjättijakelu 90 000 23. VUOSIKERTA New 3DS XL Zelda Limited edition. The Legend of Zelda: Majora?s Mask 3D Julkaisu 13.2. New Nintendo 3DS XL Zelda Limited Edition 49,90 Paketti sisältää: Zelda: Majora?s Mask ?teemaisen New 3DS XL -pelikonsolin, sekä Zelda: Majora?s Mask -pelin latausversion. 299,90 Tuo käytetyt pelit ja pelikoneet vaihdossa. Meillä pelien ja pelikoneiden korjauspalvelu. Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385 www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16 TERVEYS ON ELÄMÄN SUURIA ARVOJA tältä pohjalta yrityksemme toimii Palvelemme kahdessa toimipisteessä: Hallituskatu 26, 96100 Rovaniemi P. 0400 842 700 info@rovaniemenkuntokeskus.fi www.rovaniemenkuntokeskus.fi Lisätiedot ja jakelualuekartat: www.lappilainen.fi/mediatiedot Kysy tarjous: Heikki Marttila 0400 692 432 heikki.marttila@lappilainen.fi www.lappilainen.fi Anu Valkonen 045 120 2701 anu.valkonen@lappilainen.fi www.facebook.com/lappilainen Pulkamontie 8, 96900 Rovaniemi P. 0400 842 700 fysio@saarenkunto.fi www.saarenkunto.fi
• 2 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi 11.2.2015 www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä L U K I J A N K U V A | Antti Nuutinen KOLUMNI Kotimaista suosimaan Reilut 20 vuotta sitten ? pahimman laman keskellä lentäväksi lauseeksi muodostui silloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen toteamus ?Suomi ei pitkälle pärjää, jos täällä pestään vain toistemme paitoja?. Ministerin viesti oli, että lamasta noustaan vain innovatiivisen ja kannattavan vientiteollisuuden avulla. Tämä neuvo pitää hyvin tänäänkin paikkansa. Tunnelmapala Patokoskelta. L U K I J A N K U V A | Mika Romppanen Lapin työttömyys nousi 90-luvulla pahimmillaan 25 prosenttiin. Se oli hirveän korkea luku. Tuolloin reilut 70 prosenttia käytettävästä työvoimasta oli työllistettynä. Nyt ei onneksi olla vielä noin pahassa jamassa, mutta meidän työssä olevien omilla kulutus- ja muilla päätöksillä ratkaistaan pitkälti se, miten korkealle työttömien määrä tämän talven aikana Lapissa nousee. Jos emme pysty työllämme vaikuttamaan vientinäkymiin, innostutaan siinä tapauksessa käyttämään kotimaisia palveluita tai suosimaan kaupassa suomalaista. Ja aina vain parempi jos vaihtoehtona on lappilainen tuotos. Kun vientikauppa yskii, on syytä vaihtaa kurkiaurassa vetäjää. Kotitaloudet voivat päätöksillään nostaa kotimaisuuden avainasiaksi. Suositaan kerrankin suomalaista, eikä anneta työttömyyden enää tästä pahentua! Erinomainen, lähes jokaiseen kotiin sopiva veroporkkana on kotitalousvähennyksen hyödyntäminen. Verovelvollinen saa osittain vähentää veroista kotona teetetyn työn kustannukset kotitalousvähennyksenä. Kotitalousvähennys ei ole nimestään huolimatta kotitalouskohtainen, vaan henkilökohtainen vähennys. Siten esimerkiksi puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen, jos heille on verovuonna syntynyt riittävästi vähennyskelpoisia kustannuksia. Vähennyksen enimmäismäärä on nyt 2 400 euroa/verovelvollinen. Kahden puolison kotitalous voi siis tehdä verotuksessaan 4 800 euron suuruisen vähennyksen. Auringon loistetta Norvajärven pakkasilla. L U K I J A N K U V A | Ja a kko Hu ttu nen Kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetetyn työn kustannuksista voi saada vähennyksen, jonka voi osittain vähentää verosta. Remonttikustannusten lisäksi vähennyksen voi saada tavanomaisesta kotitaloustyöstä, hoiva- ja hoitotyöstä sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöstä. Olennaista on, että työ tehdään verovelvollisen tai laissa mainitun lähiomaisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Vähennyksen tarkoittama lähiomainen on verovelvollisen tai tämän puolison vanhemmat ja isovanhemmat. Työn on tapahduttava heidän käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Jos siis mummon mökki tai kerrostalohuoneisto tarvitsee siivous- tai remonttiapua, lapset tai lapsenlapset saavat tehdä omassa verotuksessaan vähennyksen, jos ovat mummolle avun kustantaneet. Ehdoton edellytys on, että vähennykseen oikeuttavasta työstä maksettu suoritus, työkorvaus, on maksettu ennakkoperintärekisteriin merkitylle, tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle. Tässä on porkkana, jota popsimalla vahvistamme suomalaista kurkiauraa kohti paremman talouden aikaa. Kaamos poistui Vikajärven maisemista. Lappilaisten omat kuvat Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten ottamia kuvia. Eteesi ei tarvitse osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen ja julkaistaan vuorollaan lehden sivuilla tai Lappilaisen facebook-sivulla. Jpg-kuvat otetaan vastaan osoitteessa toimitus@lappilainen.fi Laura Harju-Autti talous- ja markkinointipäällikkö, KTM Pohjolan Osuuspankki
• 3 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Onko maahanmuutosta vaaliteemaksi Lapissa? Lappilainen Tuore Elinkeinoelämän Valtuuskunnan raportti ennustaa, että Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 maahanmuuttajaa, jotta työvoima riit- täisi. Myös Boston Consulting Groupin selvitys arvioi, että maahanmuuttajien tarve olisi noin 400 000 vuoteen 2030 mennessä. Lapin maahanmuutto puhuttaa lauantaina. Revontulen kauppakeskuksessa aiheen parissa haastelevat eduskuntavaaliehdokkaat. Paneelikeskusteluun osallistuu yksi ehdokas Vasemmistoliitosta, Sosialidemokraateista, Keskustasta, Kokoomuksesta ja Perussuomalaisista. Mitä toimenpiteitä tarvitaan, että työperäinen maahanmuutto lisääntyisi? Onko maahanmuutosta eduskuntavaaliteemaksi Lapissa? Ajassa Lappilainen vaalistartti avasi 22 kansanedustajaehdokkaan kampanjan Kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto Viime torstain Lappilainen vaalistartti Rovaniemen Sampokeskuksessa polkaisi käyntiin kahdeksasta puolueesta 22 ehdokkaan eduskuntavaalikampanjan. Mukaan ehtineet ehdokkaat saivat kunnon potkun suunnatessaan turuille ja toreille. Elisa Javarus Lappilainen -lehti antoi jokaiselle kansanedustajaehdokkaalle mahdollisuuden kolmen minuutin esittäytymiseen. Niin paikan päällä starttiviivalla kuin lehden sivuilla. Tilaisuudessa juontajana toimi vieraileva solisti Heikki Tuomi-Nikula. Maakunnan lemmikillä oli jälleen kerran sana hallussa. Hän muistutti vieraille, että kyseiset vaalit ratkaisevat miten meitä taas viedään eteenpäin. Kemijärveläinen Pirkka Aalto (KD) ei lähde lupaamaan mitään katteetonta. Kansanedustajana hän aikoo tehdä parhaansa Arkadianmäellä. Pirkka povaa, että kristillisdemokraatit saavat yhden paikan Lappiin vaaliliitossa perussuomalaisten kanssa. Rovaniemeläinen Liisa Helin (PS) painotti perussuomalaisten inhimillisyyttä ja arvoja. Liisa kertoo olevansa hieman maahanmuuttokriittinen, varsinaisesti hänellä ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan. Rovaniemeläinen Seija Hiltunen (SDP), tutummin Hiltuska, paljastaa olevansa tavallinen maatiaisakka. Hän Lappilainen vaalistartti kokosi yhteen ehdokkaita, tukitiimiläisiä, äänestäjiä ja muita uteliaita Rovaniemelle. Lempeässä tunnelmissa startattiin vaalikentille. Työ puhutti niin monen puolueen ehdokasta, että kevään pääteemaa ei tarvitse kauempaa hakea. lähtee taistoon positiivisella taistelumielellä. Hiltuskaa pohdituttaa sote-uudistus. Lähteekö se lentoon, toimiiko palvelut Lapissa ja riittääkö rahat. Rovaniemeläinen Jarmo Huhtala (VAS) ottaa päätöksenteossa aina huomioon lapsen aseman. Jarmon mielestä ikälain tulee taata tasapuoliset palvelut koko maahan. Miehen mielestä työyhteisö tai -tehtävät eivät saa aiheutta liiallista henkistä tai fyysistä kuormitusta. Rovaniemeläinen Marianne Ikävalko (SDP) on etelän varis joka on lasten ja erityislasten asialla. Marianne kannattaa kansalaisille perustuloa sekä peruspalvelujen turvaamista riittävän lähelle ihmistä. Mariannen mukaan monet asiat lähtevät liikkeelle omien kokemusten kautta. Rovaniemeläinen Jarmo Juntunen (PS) on konkari vaalikentillä. Neljä vuotta Kolmen minuutin esittelytaktiikalla sai Heikki Tuomi-Nikula heristeltyä ehdokkailta päällimmäiset tunnelmat. Hyvän fiiliksen tekijä osaa hommansa. sitten hän lunasti 2 250 ääntä Lapista, mutta se ei riittänyt menolipuksi eduskuntaan. Mies miettii, että silloin hänellä oli työ, joka verotti vaalityötä. Jarmo lupaa, että hän ei myy arvomaailmaansa. Hän ei päästä välinpitämättömyyttä valloilleen ja on vähäosaisten asialla. Kemijärveläinen Janne Jussila (SDP) on perusduunari jolle puoluesuunta on selvinnyt ay-aktiiviuralla. Janne ei ole tyytyväinen kaikkiin lappilaisia, lapsiperheitä ja veronmaksajia koskeviin eduskunnan ja hallituksen päätöksiin. Mies kaipaa muutosta ja haluaa viedä pääkallonpaikalle käytännön kokemusta ruohonjuuritasolta. Simolainen Terho Korpikoski (PS) kuvaa itseään Simon sukkelimmaksi köntykseksi. Terhon mielestä Suomi ei saa syytää enää yhtään euroa Välimeren maihin. Mies on energian ja viennin puolestapuhuja. Enontekiöläinen Mikko Kärnä (KESK) puolustaa nelikielisen, monikulttuurisen ympäristön asemaa. Mikko puolustaa lappilaisten oikeuksia ja edistää arktista aluepolitiikkaa. Hän pitää kunniana olla pienen ihmisen ja ainutlaatuisen alueen asialla. Rovaniemeläinen Timo Lappalainen (SDP) nostaa esille lapset ja nuoret. Timo haluaa turvata kaikille yhtenäisen koulupolun joka tulisi rakentaa myös lappilaisille. Miehen mielestä syrjäytyminen ja monet epäonnistumiset voidaan estää, jos Lapissa olisi kouluttautumismahdollisuudet kotikonnuilla aina esikoulusta ammattiin. Torniolainen Raija Lummi (KOK) kertoo olevansa puoleksi rovaniemeläinen. Raija muistuttaa, että Lapissa eletään pohjoismaisessa ulottuvuudessa. Sen vuoksi ruotsin kielen asema on tärkeä lappilaisille. Simolainen Sauli Martimo (KESK) korostaa, että jokaisella lappilaisella on oikeus työhön ja toimeentuloon ja sen pitää olla aina kannattavaa. Sauli pitää tulevan eduskunnan ykkösasiana työllisyyden parantamista. Miehen mielestä Lappiin on mahdollista luoda pysyviä työpaikkoja hajauttamalla tuotantoja raaka-aineiden läheisyyteen. Rovaniemeläinen MariaRiitta Mällinen (SDP) sanoo jyrkän ein nollatuntisopimukselle. Maria-Riitan mukaan jokaiselle ihmiselle on taattava inhimillinen ja tasa-arvoinen arki. Kaikkien tulee saada työstään sellainen palkka jolla tulee toimeen. Rovaniemellä vaikuttava, inarilainen Mikkel Näkkäläjärvi (SDP) pitää tärkeänä turvata kulttuuri ja perinteiset elinkeinot Lapissa. Nuori mies vaatii remonttia suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Mikkel haluaa olla nuorten ja syrjäytyneiden pelastaja. Rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä (SDP) on toisen kauden kansanedustaja Lapista. Johanna muistuttaa, että politiikka on joukkuelaji. Hänen mielestä on vaarallista mennä sanomaan mitä on yksinään saanut aikaan eduskunnassa. Johanna nosti esille eri tieosuuksien remontit jotka on saatu Lappiin. Rovaniemeläinen Ari Ryynänen (piraattipuolue) painottaa puolueensa olevan kansainvälinen. Puolue ei aja yhtä asiaa vaikka se on syntynyt yksityisyyden ja sananvapauden turvaamiseksi. Ari puolustaa yksityisyyttä, vapautta ja ihmisen itsemääräämisoikeutta. Sallalainen Petteri Salmijärvi (KESK) pitää päätöstä Soklin pyörittämisestä kumirattailla vääränä. Hän laskee, että kaivoksen toimintaikä pitkässä juoksussa tulisi junakuljetuksin edullisemmaksi. Mies tietää, että Lapista Etelän kaupunkikeskuksiin lentäneet työikäiset palaisivat takaisin kotiseudulle, jos täällä olisi töitä. Petterin mukaan muun muassa Sokli niitä tarjoaa. Kemiläinen Tapio Siirilä (SKP) vastustaa kurjistamispolitiikkaa. Mies haluaa tuoda päätökset lähelle ihmistä. Tapiolla on vahva usko puolueeseensa vaikka se on jossain vaiheessa hieman horjunutkin. Nyt mies ennustaa, että he saavat yhden edustajan läpi eduskuntaan. Rovaniemeläinen Matti Torvinen (PS) on tavallisen lappilaisen edustaja. Mies ajaa muutosta, jolla maakunnan siirtomaa-asema kuopataan ja Lappiin saataisiin kokeiluitsehallinto. Matin mukaan lappilaisten rikkaudet ja rakkaudet valuvat muualle, alueen ihmisten tulee itse saada hyötyä ja nauttia niistä. Rovaniemeläinen Sara Tuisku (KOK) pohtii, ettei hallitus ole tehnyt kokoomuksen näköistä politiikkaa. Saran mukaan poliittisessa päätöksenteossa tarvitaan ihmisiä, jotka ovat eläneet työ- ja perhe-elämän sekä yrittäjyyden arkea. Ihmisiä jotka ovat nähneet päätöksenteon konkreettiset vaikutukset lähellään. Torniolainen Jukka Yliviuhkola (SKP) on katsonut Suomen päätöksen tekoa rajan takaa Ruotsista käsin. Mies kampanjoi työväen ja vähäosaisten puolesta köyhyyttä ja Lapin autioitumista vastaan. Jukka pyrkii yhteistyöhön ruohonjuuritasolle tavallisten ihmisten pariin. Kittiläläinen Inkeri Yritys (VAS) puolustaa oikeudenmukaisuutta ja lakien noudattamista. Hänellä on vahva ja pitkä kokemus kunnallispolitiikasta. Inkeri tekee vaalikampanjassaan töitä kuntalaisten puolesta, heidän palvelujensa turvaamiseksi. Kuvakavalkaadia Vaalistartista voi seurata Lappilainen -lehden Facebooksivulla https://www.facebook. com/lappilainen
• 4 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi M I E T E L A U S E I TA Olen omistanut elämäni elämisen opiskelulle.  Nyt kun olen jotakin oppinut elämänyliopistossa ja  ymmärrän jotain maailman menosta, onkin pois lähdön aika. Pentti Harjumaa Rukouksien pitkä saatto kohoaa pyhäpäivinä ylös. Mistä löytyisi kiitoksen virta, joka tulvisi arjen keskeltä Jumalan luo? Nanni Törrö Kuva: Kemijärven kotiseutumuseo N I M I PÄ I VÄT 11.2. ke Iisa, Isabelle 12.2. to Elma 13.2. pe Sulo 14.2. la Tino, Voitto, Valentin Ystävänpäivä 15.2. su Sipi, Laskiaissunnuntai 16.2. ma Kai 17.2. ti Väinö, Rita, Karita, Laskiaistiistai N I M E N TA K A N A E l i sa J av arus Värikkäiden vaiheiden jälkeen Raijasta tuli Rita Kemijärven vanha elokuvateatteri. Kemijärven Sampo teatterin historiaa Elisa Javarus Kemijärven elokuvateatterin rakensi metsätyönjohtaja Räsänen vuonna 1928. Hän näytti teatterissa elokuvia muutaman vuoden, kunnes 1930-luvun lama iski ja yritys ajautui vararikkoon. Jalmari Narkilahti osti teatterin, jossa elokuvia esitettiin aina sotavuosiin asti. Sota-aikana teatteri toimi hevostallina. 1950-luvulla rouvat Mannila ja Eskelinen vuokrasivat teatterin ja elokuvatoiminta jatkui. Heidän aikanaan teatterissa pyöri kuvat päivittäin, tarjolla oli niin kotimaisia kuin ulkolaisia kuvia. Näytöksiä pyöritettiin kahdesti päivässä ja kävijöitä on kirjattu olleen keskimäärin 80 päivittäin. Jalmari Narkilahden kuoltua vuonna 1956, teatteri siirtyi hänen veljiensä Villen ja Hillen omistukseen. Rakennus purettiin 1974, nyt teatterin paikalla toimii kaupungin palvelukeskus Sortteeri. Aiemmin tilat kuuluivat Kansallis-Osakepankille. Kuva: Saara Karttunen Rovaniemi-viikko etsii kumppaneita Lappilainen Rovaniemi-viikko etsii kumppaneita mukaan toteuttamaan yhteistä tapahtumaviikkoa joka järjestetään 7.-13.9. Tänä vuonna Rovaniemi-viikkoa vietetään jo 35. kerran. Ohjelmassa on jälleen tarjolla seitsemän päivän ajan yhdessä kuntalaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja eri toimijoiden kanssa tuotettuja kiinnostavia tapahtumia. Rovaniemi-viikon 2015 kantava teema on Tervetuloa kotiin. Rovaniemi on koti niin paljasjalkaisille kuin opiskelijoille, junantuomille, maahanmuuttajille ja kotiseutuaan kaipaaville. Teeman myötä halutaan huomioida erityisesti paikallishistoriallisesti merkittävä jälleenrakennuskausi, jonka alkamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Evakot palasivat takaisin kotiseudulleen ja Rovaniemellä ryhdyttiin yhteisvoimin rakentamaan uutta kotikaupunkia Lapin sodan jälkeisille savuaville raunioille. Näkökulmia kotikaupunkia juhlistavaan teemaan ja ideoita tapahtumiin voi hakea esimerkiksi luonnon, taiteenja kulttuurin, arkkitehtuurin, historian, palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien, osallisuuden sekä yhteisöllisyyden kautta. Lisätietoja: Kulttuurituottaja Ulla Lempiäinen p. 016 322 6555 tai ulla.lempiainen@rovaniemi.fi Kuva: Rita Vähäkuopus Viime vuoden Karhunkaatajan katujuhlat olivat menestyksekäs esitys yhteisön voimasta. Runoilija Rita Vähäkuopuksen nykyinen nimi on syntynyt monista nimimerkeistä joita hän on käyttänyt kirjoittaessaan. Värikkäiden vaiheiden jälkeen nimi myös virallistui; Raijasta tuli Rita. Rita paljastaa, että kätkeytyi aikanaan nimimerkin taakse huonon itsetunnon takia. Nainen kiittelee ympärillään vaikuttaneita ihmisiä jotka uskoivat häneen. Entisenä yrittäjänä nainen pystyi kuin pystyikin tekemään teatteria. Kuin myös julkaisemaan omakustanteisen runokirjan alkuperäisellä nimellään Raija Oikarainen. Ritan teokset ovat ilmestyneet vuosina 2003 ja -04. Tuohon aikaan hän sai kutsun draamakurssille tohtori, kirjallisuudentutkija, lausuntataiteilija, lausunnon- ja draamaohjaaja Anna-Liisa Alangolta. Itsetunto kohosi ja ujo Rita alkoi uskoa itseensä, kun Alanko pyysi yllättäen vielä osallistumaan kirkkodraamaan. Rita jujutettiin myös Ilosaareen Karjalaisten kesäjuhlien musiikkiteatteriin. Ja aivan huomaamattaan hän seisoi Suomen suurimmalla puuareenalla esiintymässä näytelmässä Karjalainen rapsodia. Kutsu kävi vielä Joensuun kappelikuoroon, on Rita ehtinyt edustaa myös rovaniemeläisten kuorojen riveissä. Yksi talvi kului Meltauksessa Känsäkourissa, mutta se oli jo liikaa muiden juttujen ohessa Ritalle. Rita on kuulunut Neuvokkaan ohjelmarenkaaseen. Yhden vuoden aikana keikkoja oli jopa sata. Siihen päälle oli vielä harjoitukset, kokoukset ja kurssit sekä lentopallo AKT:n miesporukassa. Silloin eläväinen nainen oli tiukilla, kun Rita oli sitoutunut vielä yhdistystehtäviin. Marraskuussa 2012 Rita sai ensimmäiset oireet aivoinfarktista. Sairauden edetessä nainen pisti parastaan eli näytteli. Pitkien arvailujen jälkeen hoitohenkilökunta uskoi mikä Ritaa oikein vaivasi. Sittemmin hänelle on tehty suuri leikkaus ja hän sai sairauteen oikean hoidon. Karaoke on yksi Ritan elämänsä mausteista, samoin valokuvaus. Rita on kiitollinen, kun hänen kuvansa löytyy silloin tällöin lehtien sivuilta. Uusia tekstejä syntyy 40 vuoden kirjoittamisen jälkeenkin. ? Näin elämä kulkee omia polkuja ja minä ainakin aion olla vielä monessa mukana. Aika kulkee omaa rataansa ja pitää muistaa, että huominen on edessä ja tuo tullessaan uusia haasteita joita ei voi tietää etukäteen, Rita muistuttaa Lappilaisen lukijoita. Rita kunnioittaa kaimaansa Rita Hayworthia. Nimipäivänään 17.2. Rita on kursseilla oppimassa uutta ja odottamassa yllätyksiä.
• 5 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Inarijärveen istutettavien siikojen määrää tulisi vähentää Kuva: Matti Mela ICE-KARTING / ATV UTV 4x4 / FUNNYCAR Inarijärven siikoja. Lappilainen Action Park Levin Ympärystie 196 (Hossa) IN EIT R AVOINNA Tiistaisin 12-18 BUS LA!) I (Muina aikoina tilauksesta ryhmille) (SK ARREL v Varausnumero 045-2648100 seppo@leviactionpark.fi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Inarijärven siikakanta on liian suuri ravintovaroihin nähden ja järveen istutettavien siikojen määrää pitäisi vähentää. RKTL tarkkailee Inarijärven kalatalousvelvoiteistutusten tuloksellisuutta ja antaa tulosten perusteella suosituksia istutustoiminnan ja kalastuksen suuntaamiseksi. Inarijärven siikakanta on kasvanut liian suureksi. Luonnossa lisääntyneiden pohjasiikojen osuus saaliissa on ollut yli 50 prosenttia 2000-luvulla. Tuoreeseen julkaisuun on koottu vuosina 1976?2012 Ivalojokeen kudulle nousevista pohjasiioista aineisto, jonka perusteella pohjasiikojen kasvu on heikentynyt velvoitehoidon käynnistymisen jälkeen. Lisäksi 2000-luvulla kudulle on noussut aikaisempaa nuorempia siikoja. Inarijärveen istutettavien siikojen määrää tulisi siis vähentää huomattavasti, jotta siikojen kasvu paranisi ja jotta siikoja osassa järveä vaivaava loisongelma ei pääsisi pahenemaan Siikasaalis kasvoi, muikkusaalis pieneni Inarijärven kokonaissaalis oli 183 tonnia (1,7 kg/ha) vuonna 2013. Kokonaissaalis kasvoi 7,5 prosenttia edellisvuodesta (2012). Kotitarvekalastajien saalis oli 55 prosenttia kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli yli 40 tonnia, josta taimenia oli yli 27 tonnia, nieriää 6,5 tonnia ja harmaanieriää vajaa 6 tonnia. Siikasaalis (75,5 tonnia) kasvoi edellisvuodesta kun taas muikkusaalis pieneni alle 24 tonniin. Verkkokalastuksella saatiin 72 prosenttia kokonaissaaliista. Inarijärven säännöstelyn takia pohjasiian, järvitaimenen ja nieriän saaliit laskivat voimakkaasti 1950- ja 1960-luvulla. Haittojen kompensoimiseksi valtiolle määrättiin istutusvelvoite, joka on kokonaisvolyymiltaan sisävesien suurin. Vuosituhannen vaihteessa istukkaita alettiin merkitä laajasti, ja vuodesta 2004 lähtien koko istukkaita tuottava viljelytuotanto on merkitty. Merkintöjen avulla voidaan tunnistaa istukkaat luonnossa syntyneistä yksilöistä. Raporteissa tarkastellaan istukkaiden osuutta saaliissa, velvoitelajien kasvua, saaliin koostumusta kalastajaryhmittäin sekä taimenen poikastiheyksiä jokialueilla.
• 6 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Jaana ja Maria kilistävät ystävänpäivän kunniaksi Kuva: Elisa Javarus Elisa Javarus Rovaniemeläiset Jaana Karvonen ja Maria Turpeenniemi kilistävät ystävänpäivän kunniaksi. Kaksikko tuntee toisensa liki 30 vuoden takaa, he tutustuivat aikanaan neuvolan odotushuoneessa. Lopullisesti heidät niitattiin yhteen Muurolassa, kun Jaana kurvaili kylän raitilla ja haki hukkuneita tavaroitaan. Naisten lapset ovat saman ikäisiä. Tyttäret Miia ja Henna ovat 33-vuotiaita, pojat Juhamatti ja Mikael ovat 27-vuotiaita. Marialla on lisäksi iltatähti Juuso joka on viittä vaille täysi-ikäinen. Jaana ja Maria ovat kohdanneet yhteisellä matkallaan ihania ilonaiheita. He ovat juhlineet joulua, juhannusta, ripille pääsyä ja ristiäisiä. Naiset katsovat toisiaan syvälle silmiin ja hihkaisevat: ? Ei sitä ole yhtään juhlapyhää tai juhlaa, mitä ei oltaisi yhdessä otettu vastaan. Aina yhdessä Jaana ja Maria eksyivät myös samaan työpaikkaan Muurolan päiväkodille. Heistä tuli myös seinänaapureita. Töissä ollessa ei ollut koskaan tylsää. Puhumattakaan koti-illoista ja viikonlopuista. He hitsautuivat niin tiiviisti yhteen, että pojat kylvetettiin samassa punkassa. Siivouksetkin suoritettiin aina yhtäaikaa torstaisin. Perheet olivat aina yhdessä. Kun pojat olivat pieniä, naiset viillättivät lapsineen pitkin maakuntaa. He viettivät aikaa mökkeillen, grillaten, pelaten ja leikkien. Naisia yhdisti myös miehet - ei kylläkään yhteiset vaan kaverukset Onni ja Pertti. Jaana ja Maria sulloutuivat miehineen ja lapsineen samaan autoon. He kalastivat ja kelkkailivat niin että kipinät lentelivät reessä. Porukka kulki Jaana Karvonen (oik.) ja Maria Turpeenniemi ovat sydänystäviä. Heillä ei mene päivääkään, etteivätkö olisi yhteydessä toisiinsa. luonnossa ja lomaili kylpylöissä. Kun löytyi aikuisten aikaa, nekin vierähti viinilasillisen ääressä - ja kuinkas muuten kuin nelistään yhdessä. Toinen toistaan tukien Elämä ei kuitenkaan ole aina ollut juhlaa ja ruusuilla tanssimista, suuret surut ovat olleet usein läsnä. Jaana ja Maria ovat joutuneet vastakkain eron, sairauden, kuoleman uhan ja kuoleman kanssa. Kaiken he ovat kestäneet yhdessä, toinen toistaan tukien. ? Olen elänyt välillä vaikeita aikoja. Jaana on pelastanut minut monesta kovasta paikasta, paljastaa Maria. ? Minä lähetin ensimmäisen viestin Marialle, kun sain tiedon syövästäni, Jaana muistelee. Naiset ovat olleet toistensa rinnalla aina. Silloinkin kun läheiset ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Molemmat ovat menettäneet miehensä ja monia sukulaisia. He ovat lohduttaneet toisiaan ja myötäeläneet kiperimmissäkin paikoissa. Naiset ovat olleet suurena apuna toisilleen monissa käytännön järjestelyissä. Jaanan ja Marian ystävyyttä ei ole särkenyt edes riidat tai erimielisyydet. Muutaman päivän mykkäkoulun jälkeen viestit ovat singahdelleet ja puhelimet olleet kuumina, eikä vanhoja ole liiemmin muisteltu. Naisten ystävyys on epäitsekästä. He ovat toisilleen rehellisiä ja luottavat toisiinsa. He tuntevat niin sympatiaa kuin empatiaa. Heillä on keskinäinen ymmärrys ja myötätunto, he nauttivat toistensa seurasta. Jaana ja Maria voivat olla toistensa seurassa juuri sellaisia kuin ovat. Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta Elisa Javarus Suomen Punaisen Ristin tavoitteena on tarjota vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja sosiaalista tukea erityisesti niille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin ja kaipaavat yhteyttä muihin ihmisiin. Ystävätoiminnalla vahvistetaan ihmisten hyvinvointia ja lisätään yhteisöllisyyttä. Ystävätoiminta voi olla kahdenvälistä tai ryhmätoimintaa, kertaluonteista tai pitkäaikaista. Monimuotoisen ystävätoiminnan avulla tarjotaan tukea ja toimintaa vanhuksille, nuorille, maahan muuttaneille, omaishoitajille, laitoksessa asuville ja vangeille. Mitä ystävät tekevät? Pääasiassa ystävää kaipaavat ovat jo iäkkäämpiä, mutta myös nuorten yksinäisyys on lisääntynyt. Jos osaat kuunnella ja olla läsnä, sinussa on ystäväainesta. Vapaaehtoisena ystävänä annat vain aikaasi, mutta sen verran ja silloin, kun sinulle itsellesi sopii. Punainen Risti perehdyttää tehtävään ja ystävänä toimiessasi saat tukea ja neuvoja oman paikkakuntasi osastosta. Vapaaehtoiset ystävät vierailevat kotona tai tapaaminen voi olla kahvilassa, kirjastossa tai vaikkapa terveyskeskuskäynneillä ja kaupassa. Vapaaehtoiset vierailevat palvelutaloilla tai muissa laitoksissa, joissa he voivat ilahduttaa useampaa ihmistä. Rovaniemellä toimii vuonna 2014 käynnistynyt Punaisen Ristin Nuorten kaveritoiminta, joka on suunnattu 13 ? 29 vuotiaille. Toiminta painottuu ryhmässä tapahtuvaan tekemiseen, jota kautta ystävyyssuhteita syntyy luontevasti. Tällä hetkellä Kaveritoiminnan perehdytyskoulutusta on suorittamassa yli kymmenen uutta nuorta. Lapin piirin ystävätoiminta Lapissa ystävätoiminnassa on tällä hetkellä mukana yhteensä noin 200 vapaaehtoista. Mukaan toivotaan runsaasti lisää väkeä. Vapaaehtoiseksi haluavat ja ystävää tai saattajaa asioille tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä alla oleviin puhelinnumeroihin. Tekstiviestillä voi Kuva: Mikko Lehtimäki / Suomen Punainen Risti Liikuntatunti vanhusten hyväksi. Evijärvellä yhdeksäsluokkalaiset voivat käyttää liikuntatuntejaan vanhusten ulkoiluttamiseen. jättää yhteydenottopyynnön. Kemi ja Keminmaa/ystävätoiminta puh. 045 118 4884 ke 17 ? 18. Kemi/saattaja-apu p. 045 123 8801 ke klo 9 ? 12. Kemi/ ryhmätoimintaa ikäihmisille/ Wirkeät Warttuneet p. 040 542 542. Kemijärvi/ystävätoiminta p. 044 923 8471 iltaisin. Kittilä/ ystävätoiminta p. 040 519 77 83. Kolari/ystävätoiminta p. 040 485 4348. Muonio/ystävätoiminta p. 040 410 6764. Pello/ystävätoiminta p. 040 820 1875. Posio/ystävätoiminta p. 0400 182 921. Rovaniemi/ystävätoiminta p. 040 7000 710 ti ja to klo 16 ? 18. Rovaniemi/kaveritoiminta sähköpostilla kaveritoiminta@gmail.com. Savukoski/ystävätoiminta p. 050 357 0940. Sodankylä/ ystävätoiminta puh 040 5165541. Tervola/ystävätoiminta 040 164 6012 Muilla paikkakunnilla ei ole tällä hetkellä ystävätoiminnan vetäjää eikä aktiivista ystävätoimintaa, mutta toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä paikkakuntansa osaston puheenjohtajaan lisätietojen saamiseksi. Enontekiö p. 0451104142. Inari p. 0400300510. Karunki p. 0405634489. Napapiiri p. 0400851834. Pelkosenniemi p. 040 5171403. Salla p. 0405813192. Simo p. 0407004059. Tornio p. 040 527 1562. Utsjoki p. 0405547945. Ylitornio p. 0405865112. Ystävätoiminnasta voi lisäksi kysyä Lapin piiritoimistolta sosiaalipalvelusuunnittelija Sirkka Kellokummulta p. 0400 703 289 tai sirkka.kellokumpu@punainenristi.fi. Lisää tietoa https://rednet.punainenristi.fi/paikkakunta. Ystävänpäivän tapahtumat: https://rednet.punainenristi. fi/tapahtumakalenteri. Lyhytkursseja järjestetään helmikuussa ja niihin mahtuu vielä mukaan. Kemijärvi 19.2. klo 17 ? 20 ilm. 16.2. mennessä puh 0400 703 289. Kemi 25.2. klo 17 ? 20 ilm. 20.2. mennessä puh 0400 703 289.
• 7 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Kuva: Jouni Laaksomies / Rovaniemen kaupunki Vuoden 2014 voittajaparin Teppo Säkkisen ja Matti Vesikkalan voittoannos. Maan parhaat porokokit haussa Lappilainen Chengdun ja Rovaniemen kaupungit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Rovaniemen kaupungintalolla 28.1.2015. Kuvassa Liisa Ansala, Rovaniemen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja Yang Xie, Chengdun kansankongressin 1. varapuheenjohtaja. Chengdu ja Rovaniemi allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Lappilainen Chengdu ja Rovaniemi ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Se on molempien kaupunkien tahdonilmaisu yhteistyön kehittämiseksi. Rovaniemen kaupungin tavoitteena on näin helpottaa omalta osaltaan yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Yhteistyösopimukseen ei sisälly oikeudellisia tai taloudellisia velvoitteita. ? Yhteistyö on merkittävää niin kaupunkilaisille kuin lappilaisille ja rovaniemeläisille yrityksillekin painottaa toimitusjohtaja Tero Ylinenpää Lappset Group Oy:stä. Viime aikojen kehitys yhteistyössä Chengdun kanssa perustuu Lappset Group Oy:n vahvoihin vientiponnisteluihin ja projektihankkeisiin Lounais-Kiinassa sijaitsevan Sichuanin maakunnan pää- kaupungin kanssa. Projektien edetessä viranomaiset ovat osoittaneet kiinnostusta myös muihin rovaniemeläisiin yrityksiin ja Joulupukin pääkaupunkiin yleisesti. Joulupukki on vahva brändi Kiinassa ja vastaavasti Chengdu on pandastaan kuuluisa, tämä on merkittävä yhteinen tekijä. ? Rovaniemen kaupungin edustajien mukana olo aukaisi meille ja meidän asiakasyrityksillemme ovia ja nosti yritysten statusta kiinalaisten viranomaisten silmissä ja saimme esiin myös muita rovaniemeläisiä yrityksiä, muun muassa muodin alalta, kertoo Ylinenpää. Rovaniemelle näkyvyyttä Rovaniemi onkin ollut Chengdussa hyvin paljon näkyvillä, ilman kaupunkien välistä viranomaisten ja yritysten yhteistyötä julkisuuttakaan ei olisi tullut. ? Kun vierailimme Chengduun varapormestarin luona, niin mittasuhteet tulivat hyvin esille. Varapormestari tiesi että Rovaniemellä on 60 000 asukasta ja totesi että Chengdussa heitä on 16 miljoonaa. Hän totesi että he ovat hyvin kiinnostuneita yhteistyöstä niin kulttuurinvaihdon kuin kaupan ja opiskelun alalla ja myös turismin osalta. ? He olisivat hyvin mielissään jos Rovaniemeltä kävisi vuosittain noin kuusi sataa matkailijaa vierailulla Chengdussa ja he vastaavasti voisivat tuoda noin kuusikymmentä tuhatta turistia Rovaniemelle, sanoo Tero Ylinenpää. Tapahtumien kautta kontakteja ? Kiinan markkinoilla julkisen vallan merkitys yrityselämässä on suuri. Jos yritykset haluavat vakavasti kauppaa tehdä niin jossakin vaiheessa julkinen sektori tulee aina mukaan ainakin suunnitelmien hyväksyjänä. Tässä asiassa Rovaniemen kaupungin mukanaolo on auttanut meitä ja muita yrityksiä merkittäväsi esittelemällä ja tukemalla oman kaupungin toimijoita. ? Lisäksi olemme saaneet eri tapahtumien kautta uusia kontakteja yrityksille ja ne johtaneet ainakin pariin uuteen projektiin jotka ovat tosin vielä alkuvaiheessa mutta toteutuessaan voivat olla varsin merkittäviä, toteaa Tero Ylinenpää. Rovaniemen Kehitys Oy, Suomen Keittiömestarit r.y. ja Vuoden Porokokki ry etsivät yhdessä vuoden 2015 valtakunnan parhaita porokokkeja. Neljännen kerran Rovaniemellä järjestettävään Vuoden porokokki kilpailun finaaliin valitaan kuusi parasta kokkiparia reseptikilpailun avulla. Valitut kohtaavat toisensa perjantaina 20. maaliskuuta Rovaniemellä käytävässä semifinaalissa. Tästä jatkaa edelleen kolme kilpailijaparia lauantaina huipentuvaan finaaliin. Reseptit ennakkokilpailuun on toimitettava helmikuun puoleenväliin mennessä annoskuvineen sähköpostilla porokokki@gmail.com. Kilpailun johtajan toimiva keittiömestari Jouko Rajanen odottaa innolla pororuokareseptejä eri puolilta Suomea. ? Toivottavasti reseptien joukossa nähdään jälleen myös ennakkoluulottomia uusia ideoita poron fileen ruuaksi valmistamisessa, Jouko toteaa. Hakuvaiheessa kaksihenkisten kilpailujoukkueiden tehtävänä on laatia neljälle hengelle resepti, jonka pääraa- ka-aineena on kahdella tavalla valmistettu poronulkofile. Annoksessa tulee olla myös kastike ja kaksi lämpimän ruoan lisäkettä ja sen tulee soveltua ammattimaiseen valmistukseen ravintolakeittiössä. Vauhdikas viikonloppu Samana maaliskuisena viikonloppuna Rovaniemellä järjestetään myös joukko muita tapahtumia. Perjantai-iltana kaupungin kaduilla juostaan vauhdikas porojen kiihdytyskilpailu Rovaniemi Reindeer Sprint Race, jonka avauksen yhteydessä julkistetaan myös kolmen vuoden porokokki finalistin lopullinen joukko. Risto Saukkoriipi Rovaniemen Kehitys Oy:stä odottaa Rovaniemen kisaviikkoa innostuneena: ? Rovaniemelle tehdään nyt vauhdikasta, koko perheen tapahtumaviikonloppua kisatapahtumineen. Vuoden Prokokki kilpailu on luonut itselleen jo arvostetun kilpailumaineen alan ammatitlaisten keskuudessa. Risto uskoo kilpailun kiinnostavan jälleen maamme keittiötaitajien huippuja. Korjaus Nimen takana jutussa viime viikon lehdessä 4.2. oli vahingossa putkahtanut otsikkoon etunimivirhe. Nimipäiväänsä vietti Teija, ei Seija, Heikinheimo. Lehti pahoittelee taitto- ja painovirhepaholaista. Ivalon S-market on Suomen paras omistajapalvelija Lappilainen Ivalon S-marketin henkilökunta: (vas. takarivi) Henry Kesti, Oili Kostamovaara, Sirkka Heikkuri ja Pirjo Kukkala. (Vas. eturivi) Katja Semenoff, Marja Passi-Nousiainen, Annele Tölli ja Pirjo Erola. Kuvasta puuttuu Ritva Ojaniemi. Valtakunnallisilla S-Pankin koulutuspäivillä Jyväskylässä palkittiin S-market Ivalo parhaana omistajapalvelijana. Omistajapalvelupisteitssä on korttimyyjiä, maksutapaedun lisääjiä, omistajapalvelijoita ja tsemppareita. Paras omistajapalvelija valikoitui omistajien antamien arvosanojen perusteella. ? Omistajapalvelu on aina tärkeää, ja vielä erityisesti se korostuu pankissa, koska käsittelemme jokaiselle ihmi- selle tärkeitä päivittäisiä rahaasioita. Oman pankin palvelut ovat meille suuri mahdollisuus, ja uskallan väittää, että S-Pankki on otettu meillä sydämen asiaksi, marketpäällikkö Oili Kostamovaara kertoo. ? Joskus vieläkin omistajilta tulee palautetta, jossa S-Pankki mielletään vain Bonuksen nostopaikaksi, muiden ollen niitä oikeita pankkeja. Tästä saamme vain lisää puhtia näyttää, että olemme myös se oikea pankki, jonka tärkeimpiä tehtäviä on palvelu, Kostamovaara painottaa. Onnistumisen kautta innostusta ? Täällä Ivalossa meillä on kymmenisen työntekijää, jotka hoitavat pankkipalveluita muiden töiden ohessa. Laaja osaamiskenttä ja monipuolinen työnkuva ovat meille positiivisia haasteita ja tällaisten onnistumisten kautta tulee entisestään innostusta asiaa kohtaan. S-Pankin tulevaisuuden näemme valoisana ja aiomme tehdä vastakin työtä aidosti hyvällä palvelulla, Kostamovaara iloitsee. Prismoissa ja valikoiduissa S-marketeissa ja Sokoksissa on yhteensä noin 120 myymälän aukioloaikoina palvelevaa omistajapalvelupistettä. Lisäksi pienemmissä S-marketeissa, Saleissa, ABC:llä ja Kodin Terroissa sijaitsee kuutisensataa asiointipistettä. Pankkiasiointi onnistuu myös Lähitapiolan konttoreissa, joissa palvelusta vastaavat muun muassa S-Pankkiirit.
• 8 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Kuva: Jouko Lampinen Hyvinvointivalmentajan koulutus starttasi Raajärvellä Kuva: Niina Nevala Elisa Javarus Sunnuntain laskiaisriehaa toivottavasti pääsee kokemaan eri puolilla Lappia. Ylös, ulos ja mäkeen! Laskiaisena kunnioitetaan perinteitä Riitta Kemppainen-Koivisto Ensi sunnuntaina 15.2. vietetään laskiaisen juhlaa. Kun ennen vanhaan maataloissa oli kehruutyöt talven hämärässä tehty, lopettivat naiset viljatyöt. Valon lisääntyessä kun villat oli muokattu ja langat kehrätty, siirryttiin kutomaan kangasta. Töiden päätteeksi alkoi ansaittu työn juhla, laskiainen. Väki alkoi odotella, että Päivätär palaisi pian sädehtimään ja loistamaan valoa. Viljelykulttuurissa vuotuinen työ päättyi laskiaiseen. Laskiaissunnuntaista alkoi laskeutuminen kohti seitsemän viikon päässä häämöttävää pääsiäistä. Päivästä muotoutui karnevalistinen naisten työn juhla, johon liittyi myös katolisen keskiajan kulttuuria. Noidat ja trullit lähtivät liikkeelle navetoissa ja varsinainen noita-aika huipentui pääsiäisenä. Laskiainen määräsi myös koko paastonajan sään, sillä millainen oli ilma laiskiaisena, sellaista olisi odotettavissa myös pääsiäisenä. Laskeutuminen pääsiäiseen alkaa Väki siirtyi paastoamalla pääsiäisen viettoa kohti. Silloin tehtiin taikoja ja laskettiin mäkeä niin että kankaat hulmusivat. Päivän aikana syötiin hyvin eikä tehty mitään töitä, ei varsinkaan niitä jotka liittyivät naisten toimialaan eli käsitöitä, karjanhoitoa ja pihapiirin puhtaana pitoa. Lattiat lakaistiin aamutuimaan pitkin vedoin ja hiukset pidettiin vapaina hulmuamassa. Hiuksiin ja kelkkoihin sidottiin pitkiä värikkäitä nauhoja ja tyttölapsille laitettiin laskiaispalmikot. Toimet tuli tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. Meluta sai vain mäessä. Kaikella tällä varmistettiin hyvä pellava- ja muu viljasato sekä karjaonni. Mäkeä laskettaessa luikauteltiin pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, lanttuja kuin lautasia, nauriita kuin nurkanpäivä, papuja kuin pähkinöitä, perunoita pulleroita ja tupakkikultaa kans, isännän piipun päähän! Laskiaisella ei ole aattoa vaan se on yhden päivän juhla. Lyhyt ja leveä kuin laskiainen. Laiska ei auttanut olla ja se, joka nukkui pitkään, tuli tuhkatupuri. Jo yöllä saatettiin herätellä nukkuvia: älkää enää maakko, maakko, kanakin sannoo jo kaakko, kaakko. Mäkeen koko väki! Kohokohta juhlassa sattui iltapäivään. Kun kotona oli ensin hiljaisuudessa saunottu, tehty mitä lie konnuuksia ja varustettu koko perhe laskiaisvarustein, lähdettiin mäkeen. Kun joulun ajan paras hetki oli aatto, laskiaisena se oli iltapäivä. Sitten alkoi se hulvaton mäenlasku. Kilpaa huudeltiin laskiashuutoja ja katsottiin kenen kelkka liukuu pisimmälle. Mäkeä laskettiin jääkulilla ja puukelkoilla ja millä milloinkin. Kuli oli nahalla päällystetty jäälohkare ja sillä laski liukkaasti jäädytetyssä mäessä. Mäenlaskun lomassa heitettiin kenkää ja nautittiin rekiajeluista. Jäälle tehtiin hulluhevonen, huijan kelkka eli hoijakka ja aivan pyörryksiin siinä kyytiläiset kiisivät ympyrää lakintupsut ja liinat liehuen. Vatsat täyteen rasvaista herkkua Kun mäkeä oli laskettu väsyksiin saakka, mentiin syömään. Laskiaisena kuului syödä rasvaista ruokaa, kuten papusoppaa, makkaroita ja läskirieskaa. Maitovelliä juotiin mäessä. Rasvaa ei pyyhitty pois vaan se sai kiiltää sormissa ja poskissa. Saatettiinpa huudella kavereille: Liu lau laskiaista, lusikka käteen, voita läpeen, juostaan pitkin Ronttismäkee! Tietoja pääsiäisperinteestä kokosi Irene Piippola Rovaniemen kaupungin kirjastolta. Irene on myös mukana järjestämässä laskiaisriehaa. Hyvinvointivalmentajan koulutus on startannut Kemijärvellä, Wanhassa Kaivoskylässä Raajärvellä. 3Dream? -valmentajan koulutus antaa osallistujille valmiudet auttaa ja tukea ihmisiä erilaisissa muutosprosesseissa. ? Kuten esimerkiksi riippuvuuksista luopumisessa, painonhallinnassa tai vaikkapa elämän ilon löytämisessä, summaa koulutuksesta vastaava ratkaisukeskeinen ET- psykoterapeutti, hypnoterapeutti ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja Niina Nevala. NN - Project Ky:n Niina Nevala ja Wanha Kaivoskylä Mainari Oy:n Aini Erholtz iloitsevat alkavasta yhteistyöstä: ? Kaivoskylä Mainari sekä ympäröivä erämaa tarjoavat koulutukselle loistavat puitteet. Ympäristö itsessään tarjoaa rauhaa ja mahdollisuuden pysähtyä kiireisen arjen keskellä. 3Dream? - valmentajan koulutuksessa opiskelija saa käyttöönsä erilaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä arkeen sekä työhön ja välineitä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Koulutuksen aloittaneet opiskelijat Aini Erholtz (vas.), Tarja Laitila, Leena Mustalampi, Tuulikki Ulkuniemi ja Paula Sarajärvi. Rentoutusta tai hypnoosia ? Koulutus antaa myös valmiuksia käyttää rentoutusta tai hypnoosia ohjauksen tukena kertoo Nevala. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät ohjaus-, valmennus- tai hyvinvointialalla sekä niille jotka ovat kiinnostuneet kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, mielen toiminnasta, myönteisen ajatuksen voimasta ja niiden vaikuttamisesta hyvinvointiin. ? Koulutuskokonaisuus on kolmiportainen, nyt alkaneet perusopinnot ovat ensimmäinen osa. Jokainen koulutuskokonaisuus on oma jaksonsa ja mahdollisuus jatkaa aina kouluttajaksi saakka, kiteyttää Nevala. Peruskurssi kestää 5 kuukautta, masteropinnot 6 kuukautta. Ryhmään voi vielä 15.2. saakka ilmoittautua. Pikaiset yhteydet koulutuksesta vastaavaan: Niina Nevala 0445421260 tai niina.nevala@ nn-palvelut.fi Kuva: Suomen Latu Laskiaisriehaa Rovaniemellä Rovaniemellä riehaannutaan Korkalonvaaran pallokentällä. Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistys kutsuu alueen asukkaita laskiaisriehaan Karhunkaatajantien länsipään kentälle laskiaissunnuntaina 15.2. klo 12?15. ? Tarkoitus on viettää hyvän mielen päivää lähialueen asukkaiden kanssa. Mukaan on kutsuttu myös kaikki Lapin eduskuntavaaliehdokkaat tapaamaan mahdollisia äänestäjiä ja heittämään leikkimielellä saapasta, kertoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Lampinen. Ohjelmassa on luvassa saappaanheiton lisäksi mäenlaskua, yllätyksiä ja riehakasta seuraa kentän täydeltä. Asukasyhdistys tarjoaa talven juhlijoille lämmintä mehua ja palan painikkeeksi asukasasiaa. Päivä on myös valtakunnallinen ravintolapäivä, jolloin pukuhuoneisiin katetaan Aurinkopaari. Sisätiloissa voi lämmitellä ja ostaa kahvia, laskiaispullaa ja suolapalaa muutamalla eurolla, kun liukumäki ja ohjatut jumppahetket on ensin koettu. Työt seis ja mäkkeen! Retkiluistelu kasvattaa suosiotaan. Retkiluistelu tarjoaa elämyksiä Lappilainen Retkiluistelu on vertaansa vailla oleva tapa liikkua luonnonjäillä ja nauttia maamme vesistöjen tarjoamista retkielämyksistä talvella. Jäällä liikkuessa on muistettava huolehtia turvallisuudesta oikeanlaisella varustautumisella. Jäällä on tärkeää pitää mielessä turvallisuusasiat ja varustautua aina pahimman varalle. Jäänaskalit, reppu, jossa on ilmatiiviissä pussissa varavaatteita, jääsauva ja heittoköysi kuuluvat retkivarusteisiin. Vauhdin hurman takaavat pitkäteräiset retkiluistimet, jotka voi kiinnittää tukeviin kenkiin tai monoihin. Tämä mahdollistaa helpon ja nopean siirtymisen apostolin kyytiin silloin, kun ei voi edetä luistellen. Suomen Ladun jäsenyhdistys Suomen Retkiluistelijat ry on erikoistunut retkiluistelun edistämiseen ja järjestää ohjattuja retkiä lähes joka viikonloppu luistelukauden ajan. Suomen Retkiluistelijat ovat koonneet verkkosivuilleen kattavasti tietoa retkiluistelun tekniikasta, turvallisuudesta ja välineistä. Suomen Retkiluistelijoiden verkkosivut löytyvät osoitteesta www.skrinnari.fi. Turvallisesti jäälle ? Joka talvi Suomessa menehtyy useita ihmisiä jäihin vajoamisen seurauksena. Yhteistä näissä tapauksissa ovat puutteet turvallisuusvarusteissa, Jouni Hakola Suomen Retkiluistelijat ry:stä kertoo. Jokaisen jäällä liikkujan ? luistimilla tai ilman ? tulisi muistaa nämä viisi asiaa: 1. Naskalit, nouseminen avannosta liukkaalle tai pettävälle jäälle voi olla ylivoimaista ilman naskaleita. 2. Jääsauva, jolla voit lävistää jopa 5 cm paksuisen jään. Jääsauvan avulla varmistat, että liikut turvallisella jääalueella. 3. Heittoköysi, voit avustaa heittoköydellä avantoon tippuneen ylös. 4. Kuivat vaihtovaatteet, jos vajoat jäihin, olet turvassa hypotermialta vasta sitten, kun päälläsi on jälleen kuivat vaatteet. Pakkaa vaihtovaatteet aina vesitiiviisti. 5. Kaveri mukaan, älä liiku jäällä yksin, ellet ole jo turvalliseksi todetulla reitillä.
• 9 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Merenkulun ja matkailun mahdollisuuksia arktisella alueella KU U KAU DEN KI RJA Ri i t t a Ke mppai ne n-Koi v i s t o Kuva: Shutterstock Elisa Javarus Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista rahoitetaan Merenkulun ja matkailun riskien ja mahdollisuuksien identifiointi arktisella alueella -hankke (MERMAID). Tulosten uskotaan parantavan Suomen mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja vastuullisesti arktisella alueella ja hyötyä alueen kehityksen tuomista taloudellisista mahdollisuuksista. Uuden hankkeen painopisteinä ovat arktisen alueen matkailu, merenkulku sekä ympäristöteknologioiden kehitys ja vienti. ? Taloudellisen toiminnan lisääminen arktisella alueella on tärkeää, mutta sen mahdollisesti aiheuttamat riskit alueen herkälle ympäristölle voivat olla merkittäviä, joten nämä riskit pitää ottaa huomioon, hankkeen projektipäällikkö, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels toteaa. ? Myös sujuva yhteistyö eri valtioiden ja niiden virastojen kesken on tärkeä edellytys, jotta yritykset ja arktisen alueen asukkaat pystyvät kehittämään toimintaansa kannattavasti ja turvallisesti. Alueen mahdollisuuksien ja riskien kartoituksen tulee ottaa huomioon ympäristön ja talouden lisäksi sosiaaliset ja geopoliittiset asiat, Perrels jatkaa. Uhat ja mahdollisuudet selville Arktinen alue on ollut Euroopan unionin ja Suomen agendalla pitkään. Kansainvälinen mielenkiinto arktisen alueen hyödyntämiseen on alkanut viime vuosina, ja alueen kasvavat taloudelliset mahdollisuudet ovat saaneet paljon huomiota. MERMAID-hankkeen tavoitteena on tuottaa Suomelle oleellisia skenaarioita arktisen alueen taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kehityksestä. Samalla tavoitteena on ennakoida Venäjälle erittäin tärkeän alueen muutostrendejä sekä testata luotuja hypoteeseja laajan kansainvälisen asiantuntijaverkoston kautta. Hankkeessa arvioidaan myös sitä, miten Suomi ulkomaan-, kauppa- sekä innovaatiopoliittisilla toimilla voi vähentää alueen uhkia ja riskejä ja hyödyntää mahdollisuuksia ja näin arvioida Suomelle relevantteja ratkaisumalleja ja toimenpiteitä. Hankkeen tulosten odotetaan olevan suoraan päätöksentekoa tukevia, ja siten niiden mahdollinen yhteiskunnalli- nen vaikuttavuus on huomattava. Hankkeen toteuttavat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti ja Turun yliopiston Braheakeskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Hankkeen aikana järjestetään kolme asiantuntijatyöpajaa, joiden tavoitteena on muodostaa kattava näkemys arktisen alueen haasteista ja mahdollisuuksista. Ilmatieteen laitoksen koordinoima hanke toteutetaan vuosina 2015?2016. Hankkeen loppuseminaari järjestetään helmikuussa 2016. Jäämerelle pitää päästä Arktinen on ihan tuossa vieressä. Se arktinen, jossa meri virtaa, jää sulaa, kaasu suhisee ja tavara kulkee. Esko-Juhani Tennilä kaapaisee jäämerelle tuttua reittiä pitkin, pohjoisen rajanylityspaikoilta kohti Murmanskia. Jäämeri kutsuu kirja koukuttaa Kuolan niemimaalla piipahtaneita sisään toimistoihin, hotelleihin, kahviloihin. Loputonta hiekkatiematkaa piisaa Alakurtista ylöspäin ja sivulle monen matkakertomuksen verran. Kun kirjan kirjoittelu alkoi vuonna 2011, jäämeri oli ihan tuossa. Venäläiset pohjoisen poliitikot, Suomi ja Tennilä tunsivat, että jotain suurta on tulossa. Tulee kasvua, tulee junarata, tulee ihmisiä ja tulee työtä. Tarunhohtoinen Koillisväylä on sittemmin hieman hiljentynyt, kaasuhanat eivät ole auenneet eikä rataakaan olla rakentamassa ainakaan itäisen reitin kautta. Suomen talouselämän namupaikaksi Tennilä luonnehtii koko arktista aluetta ja tulevaisuutta, joka alueella on. Sitä odotellessa lukija voi nautiskellen piipahtaa useamman Tennilän vuosien varrella tutuksi tulleen ihmisen, kansanihmisen luona. Jutustelu tuntuu siltä, kuin istuisi EJ:n vieressä kahvilla rupattelemassa mukavia ja parantelemassa maailmaa. Silloin myös muistellaan menneitä. 332 sivua on kulttuurista ja poliittista pohdintaa venäläisyydestä aidolla Tennilän tyylillä kirjoitettuna. Kun poliitikko ja kansanedustaja Tennilä vapautui valtion raskaan taakan kantamisesta, sujuu toimittaja ja kirjailija Tennilän kynäily lempeämmin. Kirja liikuttaa ja kirjassa liikutetaan monta lappilaista vaikuttajaa, yritysjohtajaa, kouluttajaa ja kulttuurien välisestä yhteistyöstä ammentavaa lappilaista. Kulttuuriteos. Lapin Sylvertti tempaisee syöpäsairaiden lasten puolesta Lappilainen Lapin Sylvertti järjestää lasten syövän päivän tempauksen Rovaniemellä, Lappi areenalla RoKin pelissä 14.2. klo 17 alkaen. Tapahtumapaikalla on lipaskerääjä. Lapin Sylvertin toiminnassa on mukana perheitä Lapin eri kunnista. Kansainvälistä lasten syövän päivää vietetään 15.2. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota syöpäsairaiden lasten ja nuorten tilanteeseen. Vuoden 2015 teema on hoitotyön tukeminen ? jotta mahdollisimman moni syöpään sairastunut lapsi parantuisi tulevaisuudessakin. Hyvät hoitotulokset eivät synny tyhjästä, vaan hoitotyötä ja tutkimusta pitää kehittää. Tämä vaatii paitsi henkilötyöresursseja myös rahaa. Suomessa syöpään sairastuu joka vuosi noin 150 lasta. Heistä kolme neljästä paranee. Suomalaisten lasten yleisimpiä syöpiä ovat leukemiat, aivokasvaimet ja lymfoomat. Lapin Sylvertti: Lapin syöpälasten vertaistuki- ja virkistystoiminta. Pohjois-Suomen syöpäyhdistys. Ajokortti siirtyy Trafille Lappilainen Ajokorttitoimivallan siirto kokonaisuudessaan yhdelle viranomaiselle mahdollistaa tulevaisuudessa ajokorttiin ja sen hankkimiseen liittyvien palveluiden entistä tehokkaamman sähköistämisen. Ajokortti- ja opetus- ja liikenneopettajaluvat, moottoripyörän harjoituslupa, taksinkuljettajan ajolupa sekä vammaisten pysäköintilupa siirtyvät poliisilta Trafille vuoden 2016 alusta. Tällä hetkellä Trafi vastaa jo muista ajokortin hankkimiseen liittyvistä asioista, muun muassa ajoopetuksen kehittämisestä, kokeista ja korttien tekemisestä. Trafi alkaa kehittää sähköisiä palveluita heti toimivallan siirryttyä poliisilta Trafille vuoden 2016 alussa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus on sähköistää ajokortin kaksoiskappaleen tilaus, jolloin uuden kortin voi tilata helposti netin kautta esim. nimenmuutoksen tai kortin katoamisen yhteydessä. Asiointitarve vähentyy ? Jatkossa niin teoriakokeen suorittaminen, ajokorttilupa kuin muutkin ajokorttiin liittyvät suoritukset onnistuvat samassa paikassa eikä korttia hankkivan enää tarvitse asioida kahden eri viranomaisen luona, kertoo johtava asiantuntija Kimmo Pylväs. Pylväs painottaa toimivallan siirron hyötyjä yksittäisen ajokortinhankkijan näkökulmasta. Vaadittuun ajo-opetukseen, kuljettajantutkinnon monivaiheisuuteen tai ajokortin suorittamiseen sinänsä toimivallan siirto ei tuo muutoksia eli tavallisen ajokortin hankkijan näkökulmasta. Esimerkiksi kaikki autokoulua koskevat velvoitteet säilyvät ennallaan. ? Kuitenkin toimivallan siirto tuo myös omat mahdollisuutensa kehittää koko ajo-oikeusprosessia tulevaisuudessa, sanoo Pylväs. Ajokorttitoimivallan siirron tavoitteena on vähentää ajokortin hankkimisesta sekä yksilölle että yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. JA MONTA MUUTA SYYTÄ LIITTYÄ ASIAKASOMISTAJAKSI. A s i a k a s o m i s ta j uuso nn y te r i ty i s e nh y v äv a l i n ta : V o i ts i jo i tta av a i k k ah e tiT u o tto o s u u te e n ,jo n k atu o tto ta v o i te *o np e r äti3, 25 % . A s i a k a s o m i s ta ja n as i n u l l ao nm y ö so i k e u sv a i k u tta ap a n k k i s ito i m i n ta a njav o i th y ö ty ä r a h a n a rv o i s i s tak e s k i ttäm i s e d u i s ta .L u el i s ää a s i a k a s o m i s ta ju u d e s tajae d u i s ta o s o i tte e s s ao p . ?/ e d u t * T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njao s u u s p a n k k i s iv a h v i s ta ak o r o nm a k s a m i s e ns e k äm äär änv u o s i tta i njäl k i k äte e n . Sa a d a k s e s il i s äti e to jaT u o tto o s u u d e no m i n a i s u u k s i s ta ,r i s k e i s tä jata k a i s i n m a k s a m i s e ne h d o i s tatu tu s tup a n k k i k o h ta i s e e n m e r k i n täe s i tte e s e e njam u u h u nT u o tto o s u u d e nl i i te m a te r i a a l i i n .L i i te m a te r i a a l i tl ö y ty v ät p a n k k i k o h ta i s i l tao p . ?s i v u i l tata i p a n k k i s ik o n tto r i s ta .T u o tto o s u u s a n tip äätty yv u o d e n20 1 5l o p u s s a ,m u ttap a n k k i s iv o ik e s k e y ttää a n n i njoa i k a i s e m m i n . Y h d e s s äh y v ä tu l e e .
• 10 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Lumenpudotus ei onnistu äkkipojalta Kuva: Anssi Hakala Elisa Javarus Viime viikkojen aikana Lapissa on tullut lunta tupaan ja osa siitä on kasaantunut katoille. Painava lumi voi olla vaaraksi kattorakenteille. Alas valuessaan se voi aiheuttaa kiperiä tilanteita ja jopa tuhoja maan tasalla tallaaville tai ajaville. Suojalumi saattaa myös aiheuttaa kommervenkkejä katoilla. Kesätöistä lumenpudotukseen Rovaniemeläinen Anssi Hakala luotsaa RovaKivi -yritystään. Mies on erikoistunut kivi- ja viherrakentamiseen. Yrityksen pääartikkelin sesonkiaika on toukokuun alusta syksyn ensilumiin. Talvisin Anssi nakkaa valjaat ylleen ja nousee lumenpudotukseen. Anssi ei pienistä säikähdä eikä hänellä päätä pakota, kun hän kiikkuu yläilmoihin. Miehellä on taustalla seinäkiipeilyharrastus joka on nyt hyötykäytössä. ? Se on ihmisen hurjasta luonnosta kiinni, kuka uskaltaa kiikkua katolle. Sinne lähtee monenlaista yrittäjää. Korkeuksiin ei kuitenkaan kannata nousta pelkän hyvän tuurin turvin. Katolla kumutessaan täytyy ottaa vakavasti turvallisuusohjeet, muistuttaa työkseen lumia pudottava Hakala. Katolle pyrkii kaikenlaisia huseeraajia ? Ilmoittelusta päätellen tekijöitä on kuoriutunut. Katolle on pyrkimässä kaikenlaisia huseeraajia. Lumenpudotus ei käytä äkkipojalta. Katolta on selvittävä itse hengissä eikä sivullisille saa tehdä hallaa, jatkaa Hakala. Hakalan mukaan hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ensitöikseen on turvattava oma selusta; saatava kroppa kiinni asianmukaisesti turvaköydellä. Esimerkiksi piharakennuksissa katot voivat olla huonokuntoisia. Katto saattaa olla niin hutera, että sieltä humpsahtaa läpi. On mietittävä, ettei riko mitään alhaalla, eikä aiheuta vahinkoa alailmoissa liikkuville. Alhaalla on oltava kartanlukija vahtimassa ja huolehtimassa siitä, mihin ja millä hetkellä lunta voi pudottaa. ? Joissakin tapauksissa riittää taakan keventäminen. Aina ei kannata ruotia kattoa pohjia myöten, siitäkin voi syntyä vahinkoja. Joskus näkee, miten huopa paistaa. Silloin lumi on luotu liian raskaalla kädellä, Hakala selventää. Tyypillisimpiä lumenpudotuksen kohteita Lapissa ovat omakoti- ja pienkerrostalot. Työsuojeluviranomainen muistuttaa Työnantajan velvollisuus on ennakolta selvittää ja suunnitella, että katolla pystyy työskentelemään mahdollisimman turvallisesti. Työtavat Lapin parhaat Toyota-kaupat Juhan Autosta Kemijärveltä! Toyota Avensis 2.0 D4D DPF Sol 4ov. / AC .......................................105tkm 09/-10 Toyota Avensis 1.8 Valvematic Sol 4ov. MultidriveS / AC ...............72tkm 9/-09 Toyota Avensis 1.6 Valvematic Sol Edition Wagon / AC ..................21tkm -11 Toyota Avensis 1.6 Valvematic Terra Edition Wagon /AC ...............46tkm -11 Toyota Avensis 1.6 Valvematic Terra 4ov. / AC .................................102tkm -10 Toyota Avensis 1.6 Valvematic Terra 4ov. / AC .................................102tkm -10 Toyota Avensis 2.0 VVT-i Sol Elegant Wagon / AC ..........................173tkm -06 Toyota Avensis 2.0 VVT-i Sol 4ov. / AC .............................................237tkm 11/-05 Toyota Avensis 1.8 VVT-i Sol 4ov. / AC .............................................240tkm -06 Toyota Avensis 1.8 VVT-i Sol Wagon / AC ........................................331tkm -05 Toyota Avensis 1.8 Sol Technical Wagon / AC ..................................261tkm -04 Toyota Verso 2.0 D4D 126 DPF Sol 7p. / AC .....................................275tkm -11 Toyota Verso 2.0 D4D 126 DPF Luxury 7p. / AC...............................111tkm -09 Toyota Corolla 1.6 Valvematic Sol 4ov. / AC .....................................65tkm -10 Toyota Corolla 1.4 D4D Sol 4ov. / AC (1omist.) ...............................84tkm -09 Toyota Corolla 1.4 D4D Sol 4ov. / AC (1omist.) ...............................108tkm -07 Toyota Corolla 2.0 D4D Sol 4ov. / AC .................................................277tkm -07 Toyota Corolla 2.0 D4D Terra 4ov. / AC .............................................327tkm -03 Toyota Corolla Verso 1.6 VVT-i Terra 5ov. AC (1 omist.).................241 tkm 12/-05 Toyota Corolla Verso 1.6 VVT-i Sol 5ov. / AC ....................................129tkm -04 Toyota Auris 1.6 Valvematic Touring Sports Premium / AC ............10tkm -13 Toyota Auris 1.4 D4D DPF Touring Sports Active / AC ....................62tkm -13 Toyota Auris 1.6 Valvematic Sol Edition 5ov. / AC ...........................57tkm 12/-11 Toyota Auris 1.4 D4D Sol Blue 5ov. Multimode / AC ........................80tkm -09 Toyota Auris 1.6 Dual VVT-i Sol 5ov. / AC .........................................176tkm 10/-07 Toyota Yaris 1.33 Dual VVT-i Active 5ov. / AC ..................................11tkm -13 Toyota Yaris 1.3 VVT-i Superior 5ov. / AC .........................................131tkm -09 Toyota Yaris Verso 1.3 VVT-i Sol 5ov. Aut. ........................................147tkm -02 MUUT MERKIT: Audi A4 1.6 4ov. (siisti!) .....................................................................212tkm -00 BMW 316 ti Compact 3ov....................................................................122tkm -02 Ford Focus 1.6 Ambiente 5ov. / AC ....................................................215tkm 11/-05 Ford Galaxy 2.3i GLX 5ov. (7hlö) / AC ................................................365tkm -97 Honda Civic 1.8i Executive Business 4ov. / AC ................................165tkm -10 Honda Accord 2.2 CTDi Sport 4ov. / AC ............................................232tkm -06 Mazda 6 2.0 Touring 5ov. Autom. / AC (1 omist.) ............................58tkm -10 Nissan Primera 1.6 Visia Traveller / AC .............................................259tkm -06 Nissan Primera 1.8 Visia 4ov. / AC .....................................................181tkm -04 Nissan Primera 1.8 Visia Sport Deck 5ov. / AC .................................209tkm -04 Opel Zafira Tourer Cosmo 2.0 CDTI Bi Turbo 143kw /AC 7p. ...........19tkm -13 Peugeot 307 SW Premium Plus 1.6 Hdi 90 / AC ...............................168tkm -08 Peugeot 207 Trendy 1.6 Hdi 90 Platinum 5ov. / AC ........................264tkm -08 Skoda Octavia 2.0 FSI Combi 4x4 / AC ..............................................132tkm -05 Volvo V50 1.6D Momentum / AC .......................................................91tkm 10/-06 Volvo S60 2.4 (125kw) 4ov. Autom. / AC ..........................................257tkm 12/-05 VW Golf 1.4 TSI Comfortline Variant /AC .........................................92tkm -10 VW Golf 1.6 Atlantic Variant / AC ......................................................273tkm -06 VW Bora 1.4 Firstline 4ov. /AC ...........................................................246tkm -03 VW Polo 1.4 Classic 4ov. .....................................................................319tkm -99 PAKETTIAUTOT JA MAASTURIT: Peugeot Boxer 335 L2H1 Hdi 130 FAP / AC .....................................51tkm 12/-12 Hyundai Santa Fe 2.2 CRDi GLS 5ov./ AC ..........................................207tkm -06 Nissan Navara 2.5 dCi 4WD King Cab / AC (sis.alv.) ........................115tkm -09 Toyota Land Cruiser 3.0 D4D DPF Luxury Aut. 5h LI / AC ...............186tkm -12 Toyota RAV4 2.0 D4D 4WD Active 5ov.(MY13) / AC .......................17tkm -14 Toyota RAV4 2.0 Valvematic 4WD 5ov. (MY12) / AC .......................33tkm -12 Toyota RAV4 2.0 VVT-i 4WD 5ov. / AC ..............................................192tkm -06 Toyota RAV4 1.8 VVT-i 5ov. / AC .......................................................238tkm -04 Toyota Hilux 2.5 D4D SR 120 4WD Extra Cap / AC ..........................109tkm 11/-08 Toyota Hiace 2.5 D4D 90 pitkä 5ov. ..................................................267tkm -03 Toyota Hiace 2.4 Dsl pitkä 4ov. (sis.alv.)(hyvä!!) ..............................289tkm -99 VAIHTOAUTOJEN TURVALLINEN KIINTEÄ KORKO 3,9% Myyntihinta 20 000e Käsiraha/vaihtoauto 10 000e Luoton perustamiskulu 195e Käsittelymaksut 9e/kk Eräväli 1 kk Luottoaika 36 kk 20 950 20 950 23 950 22 900 18 900 18 490 13 490 9 750 8 900 8 450 9 390 14 450 17 890 17 850 15 390 13 490 10 450 4 890 8 490 9 490 26 900 24 950 17 890 14 890 10 450 17 290 10 790 6 950 4 990 6 450 5 950 2 690 13 890 11 950 19 900 6 750 5 950 4 690 34 650 9 250 5 990 14 750 14 950 9 950 16 950 6 790 3 990 1 650 26 850 14 790 24 900 64 950 40 900 29 500 15 490 9 950 26 950 8 500 6 290 Nimelliskorko 3,9% Kk-erä sis. käs.maksun 300,54e/kk Korot yht. 624,58e KSLMLH 21 143,58e Tod. vuosikorko 7,41% Luoton antaja Toyota Finance Finland, Espoo on harkittava ennakolta, tarkoitukseen on sopivia työvälineitä ja turvalaitteita kuten työskentelyn vaatimat putoamissuojaimet. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että ennen lumenpudotustyön aloittamista on opastettava työntekijä riittävästi. Työn kuluessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työntekijän ohjaukseen ja valvontaan sekä työskentelyyn annettujen ohjeiden mukaisesti. Maassa tulee valvoa, että putoava lumi ei aiheuta vaaraa tai vahinkoa ohikulkijoille. Kypärän käyttö voi ehkäistä lumenpudottajia pahemmilta pääkolhuilta. Ohjeet kokonaisuudessaan os. www.tyosuojelu.fi Pietarilainen poikakuoro Korundissa Lappilainen Pietarilaisen Glinka-kuorokoulun poikakuoron Korundin konserttiohjelmassa 13.2. klo 18-20 kuullaan muun muassa Tshaikovskin hengellisiä ja muita kuoroille sävellettyjä teoksia sekä venäläisiä ja suomalaisia kansansävelmiä. Konsertissa kuullaan myös Jean Sibeliuksen musiikkia. Kuoroon kuuluu 46 poikaa. Kuultavassa kokoonpanossa on 32 laulajaa, jotka ovat iältään 9-18 ?vuotiaita. Vuonna 1479 perustettu Glinka-kuorokoulu on Venä- jän vanhimpia ammatillisia musiikkikouluja. MUKAVIN TAPA HUOLTAA AUTO? Jakopäänhihnojen vaihdot Määräaikaishuollot Vikadiagnostiikan Öljynvaihdot Ilmastoinnin täyttöhuollot Huollettuja, huolettomia kilometrejä Tiesithän, että Vianor on paljon enemmän kuin rengasliike? Meiltä saat autollesi nyt entistä monipuolisemmat huollot ja korjaukset: Vianor-autohuollon kautta voit huoleti kurvailla taas turvallisia kilometrejä ja varmistat, että autosi voi hyvin ja palvelee pitkään. Varaa huoltoaikasi jo tänään ja tule tutustumaan kattaviin huolto- ja korjauspalveluihimme paikan päälle. Meiltä myös edulliset tarjoukset sijaisautoista. www.vianor.f i Varaosat/huolto 0207 434 492 ? Auton vuokraus 0207 434 491 Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/m in. Soitettaessa matkaviestinverkon liittymäs tä 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min. Automyynti Petteri Alatalo 040 736 3561 , Juha Vihriälä 0400 581 726 Vianor Rovaniemi: Alakorkalontie 3, p. 010 401 3800 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv. 24 %) Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,06 e/min (alv. 24 %) Member of Nokian Tyres
• 11 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Tuulahdus Ukrainaa Rovaniemellä Ukrainalaisparin marjamatka päättyi turvapaikan hakemiseen Kuva: Riitta Tolonen Riitta Tolonen Muutamia vuosia sitten Oleksandr Kuriach ja Viktoria Shevchenko tapasivat kotikaupungissaan Berdjanskissa miehen, joka ei väsynyt kertomaan, miten hienossa paikassa hän oli kesällä ollut. Hän kuvaili puhdasta luontoa, rauhallista ympäristöä ja ansaitsemismahdollisuutta, joka toki vaati ahkeruutta ja sitkeyttä. Mies oli ollut Savukoskella poimimassa marjoja. Hänen innostuksensa tarttui Oleksanteriin ja Viktoriaan. He päättivät, että Oleksandr lähtee seuraavana kesänä kolmen kaverinsa kanssa kokeilemaan marjanpoimintaa Suomessa. Se oli unelma, joka eli koko talven. Viihtyisä Savukoski Kaverukset aloittivat EteläSuomessa mansikanpoiminnassa ja jatkoivat Savukoskelle metsämarjojen pariin. Unelmasta tuli niin totta, että se pakotti jokaisessa lihaksessa ja kutitti kipeästi iholla. - Meille näytettiin kartalla, missä oli asumuksia, joiden lähelle ei saanut mennä. Alkuun emme tienneet ollenkaan, minkälaisista paikoista mustikoita pitäisi etsiä. Väsymys oli usein kauhea, eikä tulos aina kovin hyvä, Oleksandr kuvailee. Mutta toisaalta kotikaupungissa kuullut asiat kolahtivat näihinkin ukrainalaisiin. - Luonto, järjestys kaikkialla sekä ystävälliset kontaktit paikallisiin ihmisiin, Oleksandr luettelee Savukosken hienoja puolia. Oleksandr on kalamiehiä. Suomen kalastuspykälät selvisivät netistä, ja marjanpoimija pääsi rentoutumaan rannalle paikallisten kalamiesten seuraan. Kerran hän asunnolle tullessaan huomasi, että kännykkä oli jäänyt rannalle. - Ajattelin, että se oli mennyttä, mutta päätin kuitenkin käydä katsomassa. Rannalla oli kalastajia, joista yksi tuli heti luokseni ja ojensi kännykän minulle. Sanoi vain siirtäneensä sen pois kiven Ukrainasta Rovaniemelle päätyneet Viktoria ja Oleksandr saivat ystäviä SPR:n kautta. päältä, jonne olin sen jättänyt, Oleksandr kertoo hymyillen. Monitaitoiset poimijat Seuraavana vuonna pariskunta tuli Suomeen yhdessä. Oleksandr arveli, että metsämarjojen poiminta on hentoiselle vaimolle liian raskasta, ja järjesti tämän mansikkamaalle Oulun lähelle. Mutta kun mansikka-aika päättyi ja Viktoria pääsi mustikkametsään, hän osoittautuikin miestään tehokkaammaksi poimijaksi. Viktoria on ensimmäiseltä koulutukseltaan venäjän opettaja. Mutta harrastuksesta tuli työ, kun hän opiskeli parturikampaajaksi. Tässä työssä hän pitää myös siitä, että asiakasta voi palvella paitsi hoitamalla hiuksia myös kuuntelemalla hänen huoliaan. Oleksandrillakin on useampia ammatteja. Hän teki vuosia merimiehen töitä, mutta siirtyi sitten rakennusja remonttihommiin, joita tähän asti oli tarjolla Kiovassa, Donetskissa ja Pietarissakin. Häneltä käy myös pihamaiden suunnittelu ja rakentaminen. Älkää tulko takaisin Berdjansk sijaitsee lähellä meilläkin uutisissa usein mainittua Mariupolin kaupunkia. Kun Viktoria ja Oleksandr suunnittelivat viime kesän marjankeruumatkaa Suomeen, alueella oli jo levotonta ja terroritekoja oli alkanut tapahtua. He päättivät kuitenkin lähteä, koska viisumi oli hankittu ja sovittu työ odottamassa. Loppukesällä Ukrainan tilanne kärjistyi, niin myös heidän kotiseudullaan. Sen seurauksena omaisilta tuli viesti, joka liittyi perhettä koskevaan uhkaan. Älkää tulko takaisin, he pyysivät. Sen seurauksena Viktoria ja Oleksandr päättivät hakea turvapaikkaa Suomesta ja kääntyivät Rovaniemellä Punaisen Ristin puoleen. Elämä muuttui yllättäen täysin. Kotimatkan sijaan piti alkaa miettiä tulevaisuutta uudessa maassa. Ukrainalaispari halusi saada mahdollisimman pian kontakteja uudessa kotikaupungissaan Rovaniemellä. He tarttuivat heti Punaisen Ristin seinällä olleeseen ilmoitukseen, jossa Pelastusarmeija toivotti kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi ja mahdollisuutta tutustua myös venäjää puhuviin. Tämä osoittautui hyväksi mahdollisuudeksi saada niin suomalaisia kuin venäjää puhuvia ystäviä, joita Viktoria ja Oleksandr kiittävät monenlaisesta tuesta. Siinä missä suomalainen toteaa, että ?koira koiran tuntee?, venäjässä sanotaan, että ?kalastaja kalastajan tuntee?. Oleksandrin kokemus vahvistaa sanonnan oikeaksi. - Kun joki jäätyi ja pilkkijät ilmestyivät jäälle, oli pakko päästä kokeilemaan. Mutta kun ei ollut kairaa, piti yrittää hakata jäätä toisten kalastajien tekemistä ja hylkäämistä rei?istä. Sitten tutustuin Urpoon, jonka harrastuksiin kalastus myös kuuluu. Hän hommasi minulle kaikki pilkkivarusteet paksua haalaria myöten, Oleksandr kertoo. Ukrainalaispariskunta eli syyskuukaudet marjastuksesta saamillaan tuloilla. Turvapaikanhakija voi tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahan saapumisesta, ja juuri sitä Oleksandr ja Viktoria haluaisivatkin. - Emme halua olla taakaksi. Haluamme tehdä työtä, maksaa veroja ja olla hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä, he sanovat. Yousra Alasaad Kolme vuotta sitten Ukrainasta kotoisin oleva 35-vuotias Svitlana Kelbina, nykyinen Pesonen, tapasi tulevan suomalaisen miehensä internetin kautta. Pariskunta vihittiin juhannuksena 2012 ja he asuvat yhdessä Svitlanan Liisa- tytt?? ären kanssa Rovaniemellä. Tytär opiskelee suomen kieltä Rovala-Opistossa ja unelmoi kondiittorin ammatista. Svitlana itse suoritti kandidaatin tutkinnon Pultavan teknillisessä yliopistossa Ukrainassa ja on rahoitusalan ekonomisti. ? Minulla oli oma vintage vaatekauppa ja toimin apulaisjohtajana ja myyntipäällikkönä arvostetuissa rakennusmateriaalien ja elintarvikkeiden yrityksissä Ukrainassa. Pidän ihmisten kanssa työskentelemisestä, selvittää Svitlana entisestä elämästään. Svitlana syntyi Moldovassa ja hänen isänsä on valkovenäläinen, äiti moldovalainen. Molemmat ovat jo eläkkeellä. Isä oli sotilas, äiti opettaja. Svitlana on aina rakastanut venäjän kieltä ja kirjallisuutta ja lapsuudessa tutuksi tulivat kaikki Venäjän klassikokirjailijat, kuten Pushkin, Tolstoi, Lermantov ja Tsehov. Nyt suomen kielen opinnot etenevät Rovaniemellä. Svitlanan äidinkieli on venäjä, mutta hän puhuu myös englantia ja ukrainaa, jonka oppi Neuvostoliiton romahdettua. ? Toimin venäläisten turistien asiakaspalvelijana Arktikumissa ja pidän työstäni. Olen yhteiskunnallisesti aktiivinen ihminen ja bloggaan. Minulla on myös paljon rakkaita harrastuksia: luen, kirjoitan, ompelen, teen käsitöitä ja si- Lappilainen Arktiset maahanmuuttajat -yhdistys AMA järjestää lämminhenkisen ja monipuolisen Ystävänpäivän yleisötilaisuuden kauppakeskus Revontulessa ensi lauantaina kello 12 alkaen. Tilaisuudessa julkistetaan ja luovutetaan tunnustuspalkinto Vuoden 2015 maahanmuuttajalle. Vuoden maahanmuuttajapalkinnon jälkeen klo 14 alkaa vaalipaneeli teemalla Maailmalta kotiin Rovaniemelle. Lapin ja Lappiin maahan- muutosta ja kotoutumisesta keskustelemassa ovat eduskuntavaaliehdokkaat Merja Mäntyniemi (KESK), Liisa Helin (PS), Johanna OjalaNiemelä (SDP), Sara Tuisku, (KOK) ja Vesa Puuronen (VAS). Vaalipaneelin juontaa AMAn varapuheenjohtaja Matti Mykkänen. Paneelissa kuullaan, mitä mieltä huhtikuun eduskuntavaalien lappilaisehdokkaat ovat maahanmuuttajien vaikutuksesta Lapin hyvinvoinnin kehittymisessä. Heidän odotetaan esittävän keinoja, jotta Lapissa asuvia muista maista tulleita saadaan helpommin työelämään mukaan. Keskustelussa käsitellään myös mm. sitä, millainen ilmapiiri pohjoisessa on uusia asukkaita kohtaan, miten uudet tulijat otetaan vastaan sekä miten pieniä yrityksiä tulisi tukea, jotta ne voisivat ottaa maahanmuuttajia töihin. Tilaisuudessa on erilaista musiikkiohjelmaa ja myyjäispöytiä, joissa on saatavilla myös kotiin vietäväksi etnisiä makupaloja eri maista ja monenlaisia maahanmuuttajien valmistamia herkkuja ja kätten töitä. Vuosi sitten perustetun Arktiset maahanmuuttajat ry:n Ystävänpäivän tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tilaisuus pidetään entisen Tiimarin käytössä olleessa tilassa. Myyjäiset klo 12?16, klo 14?15 Vaalipaneeli ja Vuoden 2015 maahanmuuttajan tunnustuksen luovutus. Tilaisuuden järjestäjänä on mukana myös Lapin ETNO. Kuva Yousra Alasaad Svitlana Pesonen. Lapin maakunnan väkiluku Lappilainen Maailmalta kotiin vaalipaneeli 14.2. Rovaniemellä sustan, kertoo Svetlana elämäntäyteisestä asumisestaan Rovaniemellä. Luonnon suojeleminen on Svetlanan sydäntä lähellä ja hän haluaa, että ihmiset voisivat elää rauhassa ja luonnon voimavarat säilyisivät. ? Oma suuri ja rakastettu harrastus on muoti ja sisustus. Käytän vanhoja vaatteita ja pidän tavaraa hyvässä kunnossa. Kaikki materiaalit ostan kirpputoreilta, se on halpaa ja antaa vaatteille ja tavaroille toisen mahdollisuuden. ? Itken usein, kun näen, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu. Minä ja monet ukrainalaiset emme ymmärrä, miksi nyt on niin. En lue Venäjän lehdistöä, sillä niin paljon kirjoitetaan väärin. Ukrainalaiset lehdet kertovat tosiasiat, mutta eivät kerro, kuinka monta ihmistä on kuollut. Ukrainalaiset poliitikot ovat hiljaa. Voin vain kuunnella, mitä Ukrainassa asuvat ja elävät ihmiset itse kertovat. ? Haluan sanoa yhden asian: ukrainalaiset ovat pulassa!  En tiedä kuka keksi tällaisen suunnitelman murhata Ukrainan kansa. Rukoilen joka päivä, että kaikissa maissa olisi rauha. Tilastokeskuksen mukaan Lapin maakunnan Lapin maakunnan väkiluku oli 181 764 joulukuussa 2014. Lapin maakunnan väkiluku väheni 750 asukkaalla vuoteen 2013 verrattuna eli ? 0,4 prosenttia. Luonnollinen väestönlisäys (syntyneet ? kuolleet) oli vuonna 2014 kaikkiaan -253 eli alhaisin ajanjaksolla 2004-2014. Kuntien välisen nettomuuton kautta Lapin väkiluku väheni vuonna 2014 kaikkiaan 912 asukkaalla, kun taas nettomaahan muutto (nettosiirtolaisuus) toi Lappiin 415 asukasta. Kokonaisnettomuutto tappio oli Lapissa vuonna 2014 kaikkiaan -497 asukasta. Seutukunnittain %-muutoksena edelliseen vuoteen verrattuna suurin häviäjä oli Tornionlaakson seutukunta -2,3 prosenttia (-190 asukasta) ja Itä-Lapin seutukunnassa vastaava luku oli -1,5 prosenttia (-266 asukasta).?Seutukunnittain ainoastaan Rovaniemen seutu kasvatti väkilukuaan 281 asukkaalla (0,4 %). Kunnittain väkilukuaan kasvattivat Rovaniemi 341 asukkaalla (0,6 %), Inari 16 asukkaalla (0,2 %) ja Enontekiö 2 asukkaalla (0,1 %). Muissa Lapin kunnissa väkiluvun kasvua ei tapahtunut. Suhteellisesti eniten väkiluku oli pienentynyt Ylitornion (-2,9 %) ja Sallan (-2,8 %) kunnissa.
• 12 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Kuva: Jukka Rapo Osuuskauppasi tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajille. Omassa osuuskaupassasi on päivittäin tarjolla satoja kotimaisia tuotteita pysyvästi edulliseen hintaan. Tunnistat osan niistä oheisesta merkistä. Ruokakaupoissamme 80% tuotteista on valmistettu Suomessa. Suosi suomalaista! Ruokakorisi nyt entistäkin edullisemmin. Tutustu hintoihin ja valikoimiin: Osuuskauppasi. Omistajan käyntikortti
• LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi 13 Lukijalta Lukijalta-sivu on avoin kaikille Lappilainen lehden lukijoille. Kerro napakasti näkemyksesi Lappiin tai lappilaiseen elämänmenoon liittyvästä asiasta. Kirjoituksen maksimikoko on 1200 merkkiä välilyönteineen eli n. puoli A4-sivua. Tallennus .rtf tai .doc-muotoon. Kirjoituksessa on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Toimituksella on oikeus lyhentää pitkät tekstit ja käsitellä kirjoituksia. Lisää halutessasi mukaan myös jpg-kuva ja ilmoita kuvaajan nimi. Lähetä ytimekäs mielipiteesi toimitukseen osoitteeseen: toimitus@lappilainen.fi. Rovaniemen, Kemijärven, Savukosken, Sallan ja Pelkosenniemen päättäjillä on etsikkoaika VIIKON LAPPILAINEN BLOGGAAJA Lyytinrannan kunnanjohtaja 45-vuotias insinööri ja maisteri on rakentanut talkooporukan avustuksella perheelleen pienen vapaaajan kohteen Severinjärven rannalle. Mökinrakentaja selvittää blogissa, mitä kaikki maksoi, tuliko havereita ja millaisin piirustuksin oltiin liikkeellä. Blogi onkin oiva lyhytopas mökin suunnittelijalle, tietoa viihdyttävässä purkissa. Luusuan kyläyhteisö on bloggaajalle tärkeä lähiyhteisö. Sydäntä on myös kuvissa Lyytinrannan piilopirtistä. Joulun viimeinen päivitys kuvastanee sitä, että talon valmistumisen jälkeen rakentaja vaihtoi mökkimaisemien tunnelmien kirjaamisesta Pelkosenniemelle kunnanjohtajaksi. Toivottavasti hankien huvettua on aikaa jatkaa puuhastelua levollisissa maisemissa. Bloggaaja Pertti Severinkangas uskoo, että Pelkosenniemellä on jopa paremmat mahdollisuudet menestyä kuin monella muulla kunnalla Lapissa. Hän luottaa Pelkosenniemen taloudellisiin tukipilarehin, eikä vähiten matkailuun. Keväthangilla Lyytinrantaan on toivottavasti aikaa kestohangilla hiihdellä, vilkaisemaan voimaa antavaa mielenmaisemaa. Lyytinrantaa pääsee seuraamaan osoitteessa http:// severi.vuodatus.net/?page=2 Riitta Kemppainen-Koivisto Outo sotku ilmasotaharjoituksesta Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen ulkopoliittisessa johdossa on ollut suuri sekaannus Viron Ämarissa pidettäväksi tarkoitetusta ilmasotaharjoituksesta. Epätietoisuutta on ollut harjoituksen sisällöstä, tarkoituksesta ja jopa siitä, onko Suomen ilmavoimia kutsuttu siihen. Yhdysvaltain suurlähetystön edustaja on julkisuudessa sanonut, että suullinen kutsu esitettiin viime syksynä, kun Yhdysvaltain Euroopassa olevien ilmavoimien komentaja, kenraali Frank Gorenc vieraili Suomessa. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan ministe- riölle tai puolustusvoimille kutsua ei tuolloin kuitenkaan esitetty. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on puolestaan todennut julkisuudessa, ettei myöskään hän tai ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri ole vastaanottaneet kutsua. Harjoitusasia oli kuitenkin presidentin johtaman hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan listalla. Myöhemmin tasavallan presidentti on todennut, että ei ole tietoinen, millaisesta harjoituksesta on kyse. Jätin kirjallisen kyselyn asiasta, jossa haluan saada selvityksen, ? kenelle Yhdysvaltojen il- mavoimien edustaja esitti viime syksynä suullisen kutsun osallistua Virossa pidettäväksi tarkoitettuun ilmasotaharjoitukseen? ? miksi Suomen ja Yhdysvaltain puolustusviranomaisten versiot tapahtumien kulusta poikkeavat näin merkittävästi? ? oliko itse harjoitusasia hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan listalla? Mikäli näin oli, kenen toimesta se sinne tuotiin? ? mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä asiaa koskevan tietovuodon suhteen? Markus Mustajärvi kansanedustaja (VAS) Antti Rinteen puheet hurskastelua Valtionvarainministeri Antti Rinne (SDP) kertoi julkisuudessa, ettei SDP leikkaa indeksejä mikäli ovat seuraavassa hallituksessa. Nämä puheet ovat vastuuttomia ja jopa harhaanjohtamista. Hallitus leikkasi juuri viime vuoden lopussa indeksikorotukset 1,1 prosentista 0,4 prosenttiin. Oppositio Keskustaa lukuun ottamatta vastusti tätä leikkausta. Onkin pelkkää hurskastelua tulla nyt julkisuuteen kertomaan olevansa eläkeläisten ja muiden indeksiin sidottujen tukimuotojen saajien asialla. Helppohan tuollaisen päätöksen jälkeen on sanoa, että emme leikkaisi, kun ei ole enää mistä leikata. Indeksileikkaus kosketti kaikkia työ- ja kansaneläkeindekseihin sidottuja sosiaaliturvan muotoja. Tällaisia ovat eläkkeiden lisäksi esimerkiksi työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, vammaisetuudet, opintoraha, lapsilisä sekä rintamalisä. Tämä hallitus toistaa tismalleen samoja virheitä, kuin tehtiin 1990- luvun laman aikaan. Pienituloisilta leikataan toistuvasti ja palveluja karsitaan. Niistä seurauksista maksavat yhä lukuisat suomalaiset, myös ylisukupolvisesti. Hallitukselta on tulossa lukuisia esityksiä vielä, joilla kyykytetään pieni- tuloisia entisestään. Asian eduskuntakäsittelyn aikana perussuomalaiset jättivät asiaan hylkäysesityksen. He katsoivat, että esityksen vaikutusarvioinnit tuista riippuvaisten näkökulmasta puuttuivat kokonaan, samoin kokonaistaloudellinen tarkastelu. Esityksessä vedottiin vähäisiin vaikutuksiin. Perussuomalaiset pitivät vaikutuksia vähäistä suurempia, ja arvioivat julkisen sektorin säästöksi 125 miljoonaa euroa samalla kun kansalaisten ostovoima putosi 230 miljoonaa euroa. Hanna Mäntylä kansanedustaja, (PS) On esitetty ihmeellisiä väittämiä siitä, miten Kemijoen ja sen sivuhaarojen Vuotoksen ja sen haarojen patoaminen saastuttaisi Perämerta. Lisäksi on väitetty sen olevan huono vaihtoehto Rovaniemen Saarenkylän tulvasuojeluksi. Totuus riippuu siitä, millä perusteilla asiaa punnitaan. Kemihaaran altaan rakentamisen taustaksi voidaan todeta, että Kemijoen valuma-alueen vedet ovat joen alajuoksulla padotut. Patoaltaisiin kerätään tulvavedet ja altaisiin saostuvat vesien mukanaan tuomat orgaaniset ja epäorgaaniset hiukkaset. Siten tulvavesien patoaminen Kemijärven yläpuolella puhdistaisi Kemijoen valumaalueen vesiä. Samalla tulisi kaivattua säätövoimaa ydin- voiman ja tuulivoiman tueksi. Kaiken kaikkiaan muodostuisi vihreän energian ympyrä. Suunnitellun allasalueen länsilaita on Pelkosenniemen kunnassa luoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso. Harjun laitaan muodostuisi altaan myötä hiekkaranta. Siitä itään oleva tasainen, vaille metsänhoitotöitä jäänyt ryteikkö olisi varsinainen allasalue. Sen raivaaminen tasaiseksi ja siistiksi tuottaisi energiaa hakkeena ja turpeena vuosikymmeneksi koko Kemijärven, Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan alueelle. Etelässä ja kaakossa allas ulottuisi Vuotosjoen yläjuoksulla Sallan puolelle. Idässä ja koillisessa olevat vaarat jäisivät osittain saariksi osittain kallioisiksi rantatörmik- si. Korkeimmille vaaroille kuten Parnavaaralle sijoitetut tuulivoimalat saisivat tuulta turbiineihinsa etelästä pitkin alavaa maata puhaltavista tuulista. Tuulivoimasta ajoittaan saatavalla sähköllä voitaisiin käyttää pumppuja, jotka siirtäisivät turbiinin läpi menneen veden takaisin altaaseen. Altaiden luonto muovautuu entistä ehommaksi ajan myötä. Toivon, että asiasta keskusteltaisiin todellisten tutkimustulosten perusteella. Silloin olisi ymmärrettävissä, että altaihin sedimentoituva mineraalinen ja orgaaninen puhdistuisi Kemijoen vedestä. Vai mitä mieltä ovat asiantuntijat? Eelis Pulkkinen, FL Rintamapalvelua tehneiden siviilien asema tulee tunnustaa Valtion tulee tunnustaa alaikäisinä rintamapalvelun luonteisissa palvelutehtävissä ja aseellisessa vartioinnissa Suomen viime sodissa toimineet. Jätin eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa vaadin tällaisissa tehtävissä palvelleiden henkilöiden oikeuttamista veteraanikuntoukseen. Viimeistään seuraavan hallituksen on tunnustettava näiden ihmisten asema. Jos nämä henkilöt, jotka ovat jo kaikki yli 80-vuotiaita, saatettaisiin veteraanikuntoutuksen piiriin, niin taloudellisesti kyse olisi hyvin pienestä summasta. Näin valtiovalta tunnustaisi näiden ihmisten isänmaalle tekemät merkittävät palvelukset. Nämä alaikäiset pojat joutuivat sota-aikana jopa hengenvaarallisiin töihin. Partisaani- ja desanttivaaran alueilla heille jaettiin aseita, ja he joutuivat yövartiovuoroihin suojelemaan kyläläisiä tai heillä oli heinäpelloilla työskennellessään ase turvanaan. He toimivat myös mm. kenttävartioiden lähetteinä ja ilmatorjuntaosastojen juoksupoikina ja joutuivat paikoitellen hoitamaan mm. viljan, sotavankien ja jopa kaatuneiden ruumiiden kuljettamisen. Tehtävät ovat olleet vaikeita, vaarallisia ja usein myös henkisesti traumatisoivia, mutta isänmaan kannalta välttämättömiä tehtäviä. Olen ottanut asian eduskunnassa esiin useita kertoja. Asia vaatinee kuitenkin hallituksen tasolla tehtävää päätöstä. Päätös on kuitenkin tehtävä mahdollisimman pian, sillä siviiliveteraanien määrä vähenee koko ajan. On hienoa, että sotaveteraanien ja lottien asema on laajasti tunnustettu ja heidän työtään kunnioitetaan, mutta myös heidän kuntoutukseen ja hoitamiseen tulee kiinnittää vielä entistä enemmän huomiota. Veteraanien, lottien ja näiden siviilitehtävissä palvelleiden asema on syytä saattaa kuntoon ennen kuin se on myöhäistä. Eeva-Maria Maijala kansanedustaja (KESK) Lapsiperheille vielä mahdollisuuksia Kylläpä meni täpärälle: Subjektiivinen päivähoito-oikeus melkein loppui ja kotihoidon tuki meinattiin jakaa tasan molempien vanhempien kesken. Onneksi järki voitti! Lapsiperheiden vanhemmille jää oikeus päättää kotihoidon tuen käytöstä keskenään ja lapsille oikeus päivähoitoon. Monien isovanhempien olen kuullut harmittelevan lapsilisien leikkauksia ja samaa olen itse miettinyt. Väärästä kohdasta leikattiin, kun lapsilisistä otettiin. Verohuojennus ei auta tiukassa taloudellisessa tilanteessa eläviä perheitä, joilla ei ole verotettavia tuloja huojennuksen saamiseksi. Eiköhän jatkossa oteta säästöt muualta kuin lapsiperheiltä, joissa tänä päivänä eletään usein pätkätöiden varassa. Voimia ja iloa toivotan lapsiperheille! Seija Hiltunen, mummo kansanedustajaehdokas, (SDP)
• 14 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Osta, myy, vaihda, vuokraa, lahjoita - Kauppa käy ilmoitustaululla Ilmoituksen jättö SOITTAMALLA Soita 0600 - 41 33 67 (pvm). Toimi ohjeiden mukaan. Ilmoituksen hinta 5? TEKSTIVIESTILLÄ Kirjoita Rivi5 (väli) ROI (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus ja hinta. Max. 160 merkkiä Esimerkki Rivi5 ROI Myydään Toyota Corolla XSi -98 Sedan siisti. Hp. 2300e Lähetä viesti numeroon 173197. Ilmoituksen hinta 5? Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähettävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun. HUOM! Ilmoitusta ei voi jättää tekstiviestillä GoMobile-liittymästä. INTERNETISSÄ Sinä läheisyyttä ja hellyyttä kaipaava, +60v, vapaa mies. Vastaa hellälle, nuorekkaalle naiselle. (1139729) Hakusessa oma maajussi, joka olisi 3645v, rehellinen, suht. raitis, yhden naisen mies, lapsirakas sekä puhuva että pussaava. Tarjolla olisi 36/XXL yh-äiti, jolla 15v poika sekä pari kissaa ja koira. (1139121) Sinä vapaa, n. 60v, hellä Leijona-mies. Vastaa kivalle naiselle tositark. (1138629) Onko -55v, fiksua, isoa, huumorintaj., melkein raitista miestä, köyhäkin, seurusteluun, rakastumaan, 49v naiselle? Olen iso tyttö. Voit olla mistä vain. (1138614) Sinä yksinasuva, savuton, liikunnallinen, nuorekas, 45-50v mies. Sinua etsiskelis samankaltainen nainen. (1138328) lappilainen. seuraajokaiselle.fi Kuva- ja/tai kehysilmoitus KOKEILE HETI ILMAISEKSI! Julkaiseminen Lehti ilmestyy joka keskiviikko. Seuraavaan lehteen ilmoitus on jätettävä edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä. Ilmoitukset julkaistaan Lappilainen-lehdessä sekä kaikkien palvelussa mukana olevien lehtien ja TV-kanavien internet-palvelussa. Ilmoituksesi näkyy koko Suomessa! Ota uusi suunta elämääsi. Luotettava auttaja/ennustaja, myös unien tulkinta. Ti-su klo 10-24, 1,99e/min. Ei seksilinja. P. 070084444, Sari Nainen, 60v, tumma, liikunnallinen, hauskannäk., rakastaa luontoa, eläimiä, elämää ja sinua, ehdottomasti vapaata herrasmiestä. Ikä n. 65v, et elä menneessä, vaan tulevassa. Nimim. Kevättä rinnassa. (1139944) Nainen 016-alueelta etsii vakiystävää, ei seikkailua. Harrastan musiikkia, luontoa, tanssinkin. Haen lämmintä, tunteellista, miel. savutonta miestä, ikäsi 65-75v. Löydänkö? (1139794) Olen yksin asuva, yksinäinen nainen, joka haluaisi sydänystävän fiksusta, ongelmattomasta miehestä. Olet alle tai yli 70v, n. keskimittainen, akselilla Kuusamo-Kemijärvi + ymp. (1139773) Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 9 ja ilmoitusnumero. Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella heti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. 2 Ilmoituksen jättäminen Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus. Sinulle voidaan soittaa, lähettää tekstiviestejä tai jättää viesti vastaajaan. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMO (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse tekstissä sukupuolesi, millaista seuraa etsit ja miltä suuntanumeroalueelta. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. Pidätämme oikeuden muokata, lyhentää tai olla julkaisematta ilmoitustasi. Prostituution ja vastaavien seksuaalipalveluiden markkinoiminen on rangaistava teko (rikoslaki 9§), tällaisia ilmoituksia ei julkaista. 3 < Mies etsii sinua Nuorekas, 50v, säilynytkin prinssi uskoo kohtaavansa prinsessan, josta ei ole enää paluuta entiseen, sinä ja minä. (1140200) Nainen, 35-48v, etsin sitä yhtä suurta kauniimpaa puoliskoa elämääni. Puoliskoa, joka sopisi ja pitäisi kiinni. Luulenpa, että osanen on sinulla. Sinua kaipaa mies Oulusta. (1140192) Olen 60v mies. Löytyiskö 45-55v, normaalikok. naista kaikenlaiseen puuhasteluun? (1140097) Tervehdys, sinä aikuinen nainen. Tässä olisi 44v, raitis herrasmies, joka kaipais paljon hellyyttä, lämpöä ja läheisyyttä. Jos tunnet samoin, otapa yhteyksiä, niin katsotaan, mihin elämä meitä vie. (1140093) Etsin vapaata, rehellistä, naisellista, liikuntaa harrastavaa, aikuista naista. Olen vapaa, sopuisa, avulias maa-/metsämies, ok-näk., savuton, 57v, liikunnallinen hemmo. Tositark., en seikkaile. (1140079) Oma ilmoitus: vastaukset Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 8. Kuulet saamasi viestit (myös tekstiviestit) ja voit soittaa kaikille vastaajille. Tekstaa Saamasi viestin alussa on vastaajanro esim. V2. Kirjoita: V2 (väli) vastaustekstisi. Lähetä viesti numeroon 173193. 4 Haen naisen seuraa, ei tartte olla missi ja urheilullinen. Olen mies, 47v, Oulusta. (1140170) Eläkeläinen, 56v poikamies etsii 65v, eläkeläisestä naisesta elämänkumppania. (1140076) < Nainen etsii sinua 1 Ilmoitukseen vastaaminen Olen 60v nainen. Etsin rehellistä, kotona viihtyvää miesystävää, 60-68v. (1138649) lappilainen.mainostaja.com Toimi ohjeiden mukaan ja jätä ilmoitus. Ilmoituksen hinta 5? lappilainen.mainostaja.com Voit halutessasi liittää ilmoitukseesi kuvan. Maksutapa verkkopankit sekä luottokortti. Menot Mies, 50-59v, vapaa, kunnollinen, savuton, alko ei ongelma. Minä, 54v, vapaa, nuorekas, hoikka nainen, haen sinua yksinäisiin hetkiin, liikkumaan luontoon, tekemään asioita yhdessä ja kenties olemaan loppuelämän tärkein ihminen. (1139921) Oma ilmoitus: sulkeminen Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu), näppäile 2 ja ilmoitusnro ja salakoodi. Tekstaa Kirjoita SULJE (väli) ILMNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä numeroon 173193 (1,20e/viesti). Neuvonta Joka päivä kello 10-18 0400 - 808 654. e-mail: neuvonta@movika.fi Tekstiviestit EIVÄT toimi GoMobile-liittymästä. Puhelut nroon 0700-51 30 80 1,21e /min +pvm, tekstiviestit nroon PL 118 OU 173193 1,20e/kpl. Mies, 63v, liikunnallinen, ok-näk., luonnonrauhaa rakastava, etsii vapaata, savutonta naista keväthagille. (1140048) Olen n. 50v mies, joka toipuu masennuksesta. Etsin ystävää n. 50v naisesta. (1139815) Käytetty, mutta toimii jotenkin. Olen 59v, hoikka, tupakoimaton ja raitis, liikunnallinen mies. Haen sinua pienoinen, raitis nainen. (1140003) Jos tunnistat itsesi tästä: olet rintava, muhkeatakapuolinen, puhelias, huumorintaj., luotettava, kiva, iloinen, rehellinen, vapaa, tosimielellä liikkeellä, 43-52v nainen, sinua kaipaa rinnalleen 48v mies. (1139805) Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Viereltäni puuttuu n. 50-60v nainen. Olen vapaa, luotettava, tervehenk., savuton, liikuntaa harrastava mies. (1139919) Mies etsii naista tositark. Voit olla yh:kin. Olen vapaa ja yksinäinen, 47/183/85. (1139834) Olen vapaa, 57v, pikku paheet omaava mies. Nainen, paas viestiä. Rehellisyys maan perii. (1139831) Mies, 50+, haluaa tutustua isomuotoiseen, mukavaan naiseen. Olethan koti-ihmisiä. Voit olla mua vanhempikin. Vastaa pian, kevät jo nurkan takana. (1139789) Sinä vapaa, nuorempikin, kivannäk. nainen tai ikäiseni nainen Raahesta. Olen 50v, nuorekas mies. Pidettäskö seuraa toisillemme? Raahe. (1139772) Juttele heti! Soita 0700 51 30 80 näppäile 9 ja ilmoitusnumero YRITYSILMOITUKSET Mene osoitteeseen lappilainen. ilmoitukset.com ja klikkaa ?Jätä ilmoitus? -painiketta. Ilmoituksen tekeminen on yksinkertaista ja helppoa. Maksu käy vaivattomasti verkkopankissa tai luottokortilla. Tee oma ilmoituksesi 12.2. klo 19 Lapin sotilassoittokunnan valakonsertti Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. 12.2. klo 19 Savotta-iltamat Laanilan Savottakahvilassa. 10.5. saakka Saamelaisnuorten taidetapahtuma tutuksi! -näyttely Inarissa Ylä-Lapin luontokeskuksessa. KEMIJÄRVI 13.2. klo 18 Vanhojen tanssit Liikuntahallilla. Musiikista huolehtii Koillis-Lapin Musiikkiopiston puhallinorkesteri. 27.2. saakka ma-pe klo 8-16 sekä iltaisin ja viikonloppuisin tapahtumien aikana Irma Juujärven taidenäyttely Kemijärven kulttuurikeskuksessa KITTILÄ JA LEVI 14.2. klo 11-15.40 Ystävänpäivän jumppamaraton Lukkarin koulun salissa. 15.2. klo 13-19.30 Kittilän urheiluhallin vihkijäiset os. Havutie 6. KOLARI JA YLLÄS 17.2. ja 3.3. klo 11-13 Metsässä tapahtuu -nukkepaja Kolarissa Yllästunturin luontokeskuksessa. 24.2. klo 18 Kaikheen sitä naisihminen joutuuki. Kaisa Komulainen esittää Rosa Liksomin tekstiin perustuvan monologin Yllästunturin luontokeskus Kellokkaassa RANUA 25.2. saakka Hannu Mällinen - Tunturi-Lapin helmet -valokuvanäyttely Yllästunturin luontokeskus Kellokkaassa. 11.2. klo 15 -19 Helmikarnevaalit, avoimet ovet Koskipuistosa. Voit pukeutua karnevaaliasuun ? paras asu palkitaan. Talviuintia, telttasauna lämpimanä. 30.4. saakka tiistaisin ja torstaisin klo 15 Talvi tulee väreissä -lyhytelokuva Kolarissa Yllästunturin luontokeskus Kellokkaassa. MUONIO 14.2. klo 15 Ikääntymisen ihanuus ? täyttä elämää. Eri kirjailijoiden ajatuksia ihmisen ikääntymiseen liittyen. Muonion yhtenäiskoulun auditoriossa. 31.3. saakka Saamelaista elämää Pallastunturin luontokeskuksessa. BiritAnni Paadarin öljyvärimaalauksia saamelaisten elämästä 1940?60-luvuilla. 17.2. - 28.4. tiistaisin klo 19.30 Kevättalven luontoillat Pallastunturilla, Pallastunturin luontokeskuksessa. PELLO 15.2. klo 11 Perhekirkko ja kirkonmäen laskiaisrieha Pellon kirkossa. 16.2. klo 11.35 Puhveli Billin lännensirkus Peuralla ROVANIEMI 13.2. klo 16 Vanhojen tanssit 2015 Lappi Areenalla.   14.2. klo 11-15. Maailmankauppa Elimulla ystävänpäivän kahvi ja teetarjoilu. 14.2. klo 12-15 Harrastemessut Muurolan Tottohallissa. Seurat ja järjestöt esittelevät toimintaansa. Mitä sinä haluat tehdä vapaa-ajallasi? Haluatko lastesi voivan harrastaa omalla kylällä? 15.2. klo 13-17 Sanun R.1. jaoston päivätanssit Saarenkylässä nuorisoseuran talolla os. Napapiirintie 10. Soittaa Euro Fox ja Kauko Määttä. SODANKYLÄ 17.2. klo 10 - 16 Perinteinen laskiaisrieha Koilliskairan luontokeskuksessa Tankavaarassa laskiaistiistaina. 17.5. saakka Pohjolan valkea kuolema, inarilaisen Martti Rikkosen tunturipöllöstä kertova valokuvanäyttely Tankavaarassa Koilliskairan luontokeskuksessa. Varesvuon tuotantoa Inarissa Lappilainen Inarissa Ylä-Lapin luontokeskuksessa on esillä 12.2. - 11.4. lintuja valokuvaavan Markus Varesvuon tuotantoa. Näyttely kantaa nimeä Talven taitajat - Arktiset linnut pohjoisessa Suomessa ja Varangilla. Varesvuo kuuluu Euroopan luonnonvalokuvaajien kärkikaartiin. Markus on liki koko elämänsä ollut kiinnostunut linnuista. Seurannut niitä, tutkinut ja opiskellut lajitietoutta ja käyttäytymistä. Hän on valokuvannut lähes 30 vuotta, viimeiset kymme- nen vuotta ammatikseen. Kuvat ovat hioneet Varesvuon tyylin ja luonut hänestä kansainvälisesti tunnetun ja arvostetun lintukuvauksen ammattilaisen. Esimerkki-ilmoitus Teron tili Ay Taloushallinnon palveluita tarjoava tilitoim. Pitkä kok., energinen tiimi ja nykyaik. ohjelmat. P. 0400 123 456 PERHEILMOITUKSET Onnittele, kiitä, ilmoita uudesta vauvasta, lähetä äitien/isäinpäivän onnittelu.. Voit ladata ilmoitukseesi vaikkapa oman kuvasi. Vain kekseliäisyys on rajana! IVALO MENOT-palstalle kootaan lehden jakelualueen kiinnostavia tapahtumia. Voit lähettää menovinkin toimitukselle osoitteeseen: toimitus@lappilainen.fi. Esimerkki-ilmoitus Jätä ilmoitus Lappilaiseen lappilainen.mainostaja.com Esikoisemme, ihan vauva, syntyi tasa a tyttösitten. Painoa pienn viikko sella oli 3550 g ja okai44 cm. Vanhemmapituutta onnesta ja väsymy t ovat sekaisin. T: Liisa jaksestä Matti Askartele peikko Pyhällä Lappilainen Pelkosenniemellä Pyhä-Luoston luontokeskus Naavassa pääsee askartelemaan luonnonmateriaaleista kelopuiseen aihioon oman tontun tai metsänpeikon. Kun otus on valmis, keksitään sille nimi ja kirjoitetaan syntymätodistus. Ohjaajana toimii kansallispuiston yhteistyöyrittäjä Raija Järvinen Pyhän luontoretkistä. Kahden tunnin askarteluhetkeä vietetään 17.2. klo 10-11 ja 11.30-12.30. Askarteluhetkeen voivat ottaa osaa kaikenikäiset. Puuha sopii vanhempien avustuksella perheen pienimmillekin.
• 15 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Rovaniemen avustukset liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimintaan Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanpalvelut julistavat haettavaksi vuoden 2015 avustukset. Kulttuuri Kulttuurin avustukset: toiminta-avustus rekisteröidylle kulttuuriyhdistykselle, kohdeavustus rekisteröidylle kulttuuriyhdistyksille ja kohdeavustus yksityiselle taiteen harjoittajalle ja harrastajalle, sekä ryhmälle ovat haettavissa 27.2. klo 16 mennessä. Hakemukset toimitetaan E-lomakkeella: www.rovaniemi.fi/kulttuuriavustukset sivuston kautta. Postitse lähetettävät hakemukset ja hakemusten liitteet toimitetaan Osviittaan tai postitse osoitteeseen: Rovaniemen kaupunki, Vapaa-ajanlautakunta/Kulttuuriavustus, Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Nuoriso Nuorison avustusmuodot: Kevään kerhoavustukset paikallisille nuoriso- ja asukasyhdistyksille. Hakuaika 26.1.- 27.2. klo 16 mennessä Toiminta-avustukset paikallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön palvelujärjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille. Hakuaika 2.3.- 31.3. klo 16 mennessä. Kohdeavustukset nuorten omaehtoiseen tekemiseen ja nuorisotoiminnan järjestämiseen ovat haettavina ympäri vuoden. Nuorisoavus- tusten hakulomakkeet ja avustusohjesääntö löytyvät http:// nuti.rovaniemi.fi/Vapaa-aika/ Jarjestot/Avustukset Hakemukset liitteineen toimitetaan vapaa-ajanlautakunnalle osoitteella: Rovaniemen vapaa-ajanlautakunta, PL 8216, Hallituskatu 7, 96101 Rovaniemi. Kuoreen merkintä: Nuorisoavustukset tai se toimitetaan Osviitta monipalvelupisteeseen. Tiedusteluihin vastaa sivistystoimen asiantuntija Anne Luiro puh. 0400 139 019. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Liikunta Liikuntatoiminta-avustus liikunta- ja urheiluseuroille. Liikuntatoiminta-avustus erityisryhmien liikuntaa järjestävälle erityisyhdistykselle. Haku tapahtuu lomakkeella liiteasiakirjoineen. Hakulomaketta saa Osviitta monipalvelupisteestä (Hallituskatu 7) sekä internet osoitteesta http:// www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/ Lomakkeet/Liikunta--januorisopalvelut. Hakemukset liitteineen tulee lähettää joko postitse osoitteeseen Rovaniemen kaupunki PL 8216, 96101 Rovaniemi tai toimittaa Osviitta monipalvelupisteeseen. Hakuaika on 2.3.- 31.3. klo 16 mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Tiedusteluihin vastaavat palveluesimies Tapio Pahtaja 0400 292 073 ja liikuntakoordinaattori Sami Laine 0400 837 857 Käy tykkäämässä! facebook.com/lappilainen KYSY TALVITARJOUSTA! PS-KOURU OY 0400 393 197 juhani.komulainen@vesivek.fi www.vesivek.fi Legendaarinen Boney M. Tornion Öölifesteille Asiaa Lapista jo yli 20 vuotta! Lappilainen Legendaarinen Boney M. saapuu Tornion Öölifesteille. Myös UMK-kilpailija Satin Circus on kiinnitetty Pikisaaren perjantai-iltaan. Ensi kesänä Tornion Öölifesteilla nautitaan legendaarisen Boney M.:n musiikista. Huikeaa maailmanlaajuista menestystä nauttinut yhtye esiintyy Pikisaaressa perjantaina 3. heinäkuuta alkuperäisjäsen Maizie Williamsin johdolla. Tuskin kukaan on voinut välttyä kuulemasta yhtyeen hittejä, jotka soivat edelleen radiokanavilla taajaan. Näitä ovat muiden muassa Ma Baker, Daddy Cool, Rasputin, Sunny, Rivers of Babylon, Brown Girl in the Ring, Hooray!, Hooray!, I´ts a Holi-Holiday!, sekä Belfast. Lauantaina 4.7. festeillä esiintyvät Juha Tapio, Jari Sillanpää ja Paula Koivuniemi. Kemijoki ennen ja nyt Lappilainen Lappi-osaston tämän kevään luentojen aiheena on Kemijoki, Suomen pisin joki ja Pohjois-Suomen valtaväylä. Kemijoki on ollut elämän virta ja tie Lappiin. Aluksi joki antoi lohen, joka ruokki jokivarren asukkaat. 1860-luvulta lähtien joki toi työtä tuhansille; ensin jokea myöten kulki puu sahoille, sitten sotien jälkeen vesistörakentaminen toi elannon. Mutta miten jokiraken- taminen vaikutti ihmisen ja poron elinehtoihin? Luennot ovat maanantaiiltaisin klo 18.30-20.00 pääkirjaston Lapponica-salissa. 16.2. Olli Säynäjäkangas: Kemijoen vesistörakentaminen. 9.3. Outi Autti: Kemijoen rakentamisen vaikutukset paikallisten asukkaiden elämään. 16.3. Mauri Hast ja Pekka Lanko: Uitto ja tukkilaiskisat. 23.3. Pekka Aikio: Poro luonnon ja kulttuurin välissä. Erotiikkaliike LAPIN KUNINGATAR Pohjolankatu 12, Rovaniemi p. 045 - 3530 557 tiistai - perjantai 11-17.30 www.lapinkuningatar.com PUUSTELLISTA KOKO KEITTIÖREMONTTI TAKUUTYÖNÄ! PUUSTELLI.FI Lappilainen design by Vesivek Tule tai soita Vuokko 050 374 2500 Jari 050 404 0321 Rovaniemen Puustelli Aittatie 1 Lapin Caravanhuolto Oy Olemme avanneet uuden matkailuauto-ja vaunukorjaamon Rovaniemelle. Toimimme entisen Aula-Caravan Oy:n tiloissa. Huollamme ja korjaamme kaikki merkit. Edustuksemme mm. Solifer, Polar, Mtd pienkoneet ja Microcar mopoautot. Toivotamme kaikki asiakkaat tervetulleiksi. Lapin Caravanhuolto Oy Alakorkalontie 12, 96300 Rovaniemi teuvo.laine@lapincaravanhuolto.fi p. 040 5212685 kari.kuisma@lapincaravanhuolto.fi p. 050 9191398 Toimitusjohtaja: Pera Hussi p. 0400 918 917 Päätoimittaja: Riitta Kemppainen-Koivisto p. 0400 448 473 riitta@lappilainen.fi Toimittaja Elisa Javarus, 040 1807 669 elisa@lappilainen.fi Kustantaja: Lappilainen Oy Toimitus: Lappilainen Veitikantie 8 96100 Rovaniemi toimitus@lappilainen.fi www.facebook.com/ lappilainen www.lappilainen.fi Mediamarkkinointi: Heikki Marttila p. 0400 692 432 heikki.marttila@lappilainen.fi Anu Valkonen p. 045 120 2701 anu.valkonen@lappilainen.fi Jakelu: P-S Suorajakelu Oy, Posti Oy ISSN-L 1799-5957 ISSN 1799-5957 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy Ilmoitusten painoasua koskevat huomautukset on tehtävä kolme päivää ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. Lehti julkaistaan force majeur -varauksin.
• 16 LAPPILAINEN viikko 7/2015 | www.lappilainen.fi Talo täynnä huipputarjouksia! Autot sisätiloissa! Autoliike siellä missä sinäkin. (Vaihdossa yli 6000 euron vaihtoautoon.) 16900 21950 Ford S-MAX 2,0 TDCi 140 PowerShift Trend A 7-hengen -11 255 tkm, Met.Hopea Volkswagen PASSAT Sedan Comfort 1,6 TDI 77kW BlueMotion, -11, 84 tkm, MoccaAnthrasitMetalli 18500 Skoda OCTAVIA Combi 1,2 TSI Ambiente DSG (VM12), -12, 87 tkm, Met.Hopea 51500 Audi A6 Avant Busin 2,0 TDI 130kW multitronic S/S, -13, 10 tkm, DakotaGrauMetalli 41900 Audi A4 Sedan 2,0 TFSI 155kW quattro S line Busin+ A, -12, 25 tkm, Valkoinen 23590 Toyota VERSO 1,8 Valvematic 108kW Sol Edition 5D HB, -11, 41 tkm, Met.Harmaa 27500 Volkswagen TRANSPORTER umpipa pitkä 2,0 TDI 75kW, -11, 58 tkm, Valkoinen, sis. alv 31950 Volkswagen GOLF Highline 1,4 TSI 90kW BlueMotion 5D DSG, -14, 5 tkm, Valkoinen 10990 Mini COOPER 1.6i 85kW 3D HB, -05, 134 tkm, Musta Toyota COROLLA 1,4 D-4D DPF Linea Sol 4D Sedan, -11, 100 tkm, Valkoinen 23800 Toyota RAV4 2,2 D-4D 150Hv 4WD Luxury 5D, -09, 141 tkm, Met.Kulta 29900 Mercedes-Benz E 200 CDI 100kW BlueEffiency T Business STW A, -10, 154 tkm, Met.TummanHarmaa Skoda ROOMSTER 1.6i- 16V 77kW Style 5D A, -07, 93 tkm, Met.Hopea Volkswagen POLO Comfortline 1,2 TSI 66kW BlueMot 5D HB, -12, 47 tkm, Punainen 24790 32500 24500 Volkswagen TIGUAN Sport & Style 2,0 TDI 103kW 4Motion A, -11, 114 tkm, TitaniumBeigeMetalli Subaru OUTBACK Outback 2,0 TD 110kW UA Ivory, -11, 143 tkm, Met.VaaleanKeltainen, 1-om. 11550 Peugeot 308 SW Premium 2.0 HDI 136 FAP, -08, 151 tkm, Met.Hopea 14900 Skoda ROOMSTER 1.6i 16V 77kW Comfort 5D A, -09, 54 tkm, Met.SiniHarmaa 18750 Nissan QASHQAI 1,6L 86kW Stop/Start Visia 5D HB, -11, 72 tkm, Valkoinen 14900 Nissan NAVARA 2.5 dCi XE 128kW 4x4 King Cab 4D, -06, 207 tkm, Musta 18900 Kia PRO-CEED 1,6 ISG EX 99kW EcoDynamics 3D, -13, 13 tkm, Valkoinen 32900 Volkswagen TRANSPORTER Bussi pitkä 2,0 TDI 103kW CarSport GLE V.I.P, -10, 329 tkm, Met.TummanSininen, sis. alv Audi A3 SB Ambition 2,0 TDI 103kW S-S S line Business, -11, 99 tkm, Valkoinen 15390 16450 Volkswagen POLO Comfortline 1,2 TSI 66kW BlueMot 5D HB, -13, 40 tkm, Valkoinen Skoda SUPERB Combi 2,0 TDI 140 Ambition Business DSG, -12, 172 tkm, Met. Musta 11450 17200 Skoda RAPID 1,2 TSI 77kW Ambition 4D Sedan, -13, 61 tkm, CappuccinoBeigeMetalli 22950 21790 Volvo V50 1,6D 84kW DRIVe S/S Classic 11/2011, -11, 79 tkm, Punainen 16800 14900 Peugeot 5008 Premium HDI 110 FAP 7P, -10, 177 tkm, Met.VaaleanSininen Peugeot 3008 Limited 1,6VTi 88kW 5D, -12, 40 tkm, VaporinHarmaaMetalli 39700 Audi A4 Avant Busin Alpine Pro 1,8 TFSI 125kW Q, -13, 14 tkm, Tulivuoren Punainen 20550 Nissan QASHQAI 1,5dCi Acenta 2WD MY10, -10, 65 tkm, Met.Harmaa 18550 14550 Volkswagen PASSAT Highline 2.0 TDI PwD 125kW DSG, -09, 222 tkm, MoccaAntrasitMetalli 17950 Opel INSIGNIA 1.6 Turbo 132kW Edition Sports Tourer, -09, 93 tkm, Met.TummaSiniHarmaa 20500 Nissan QASHQAI 1,6L 86kW Visia Cruise Start/Stop, -12, 34 tkm, Met.TummanHarmaa 44650 Audi Q5 2,0 TDI DPF quattro S tronic Busin (B), -11, 71 tkm, 1-om., 4x4, Autom. vaiht., Ilmast. 37500 Mercedes-Benz ML 320 CDI 165kW 4Matic 5D A, -07, 138 tkm, Met.Hopea, 4x4 PÖRHÖ VAIHTOAUTOKESKUS ROVANIEMI Teollisuustie 25, 96300 Rovaniemi Puh. 020 762 44 Arkisin klo 8-17, la klo 10-14 Lankapuhelinliittymästä 0,0835/puh. + 0,0702/min (alv 24 %). www.porho.fi Matkapuhelinliittymästä 0,835/ puh. + 0,1717/min (alv 24 %). Jouko Savinainen 020 762 4311 Ari Heinonen 020 762 4357 Kaarlo Olli 020 762 4356 Tarmo Sainmaa 020 762 4355 Jouko Rapo 020 762 4305