Lapin ylioppilaslehti 01/2018

TAPIO NYKÄNEN ASUNTOMARKKINAT MURROKSESSA LAPIN YLIOPPI LASLEHT I KOTOUTTAMINEN 1/ 2018
K O K O TÄ M Ä N TA LV E N olemme saaneet nauttia täällä Rovaniemen korkeudella oikeasta, kunnon talvesta. Lunta on paikoin satanut niin runsaasti, että huoltoaseman pikkuparlamentilta ovat jo voimasanat loppuneet. Paikoin kireäkin pakkanen on pitänyt paikalliset lähinnä kotonaan, kun taas keskusta on täyttynyt kelkkahaalareihin sonnustautuneista, huuruista aavekaupunkia tutkivista turisteista. Elämyksiä hakemaan tulleille luontoäiti on siis ainakin järjestänyt puitteet kohdilleen. Vaikka turismi lähtökohtaisesti onkin positiivinen ja toivottava asia, liittyy siihen kasvavana ja kehittyvänä alana omia lieveilmiöitä, joita kannattaa pitää silmällä. Yksi kasvavan turismin ja jakamistalouden globaalin lisääntymisen aiheuttamista lieveilmiöistä on vertaismajoituksen eli tuttavallisemmin Airbnb-yrityksen pyörittämän internetalustan kautta tapahtuvan lyhytaikaisen asunnonvuokrauksen muuttuminen paikoin kaupalliseksi toiminnaksi. Jakamistalouden perusajatus on jalo: Yksinkertaistettuna se on vastaisku jatkuvaan kasvuun perustuvan talousjärjestelmän aiheuttamalle kulutusyhteiskunnalle. Sen tavoitteena on kannustaa kuluttajia kestävään kehitykseen, jossa tavaroita ja palveluita voidaan esimerkiksi lahjoittaa, lainata tai vuokrata pientä korvausta vastaan. Näin tuotteiden käyttöaste kasvaa ja entistä useampi voi käyttää tuotteita ilman, että heidän tarvitsee ostaa uusi. Tea Koskelan artikkeli ”Airbnb haastaa opiskelijakaupungin asuntomarkkinat” avaa viime vuoden puolella päättyneen Jakamistalous matkailussa (2016–2017) -hankkeen tuloksia sekä pureutuu Rovaniemen asuntomarkkinoihin opiskelijan näkökulmasta: Vuoden 2017 marraskuussa Rovaniemellä oli lähes 500 Airbnb-kohdetta. Vuokraajista viidennes eli 20% välittää puolet näistä 500 asunnosta. Näin ollen vertaismajoituksen ympärille on syntynyt kasvava liiketoiminnan muoto. Asiaa kannattaa pitää silmällä, sillä Airbnb-kohteet ovat poissa yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Vapaiden asuntojen markkinat niin saatavuuden, vuokratason kuin sijainninkin puolesta ovat alueen vetovoimaan KAUPUNKI KAIKILLE P Ä Ä T O I M I T T A J A A L E K S I I . P O H J O L A E L L I A L A S A A R I vaikuttavia tekijöitä, joilla etenkin yliopistokaupungissa on iso merkitys paikan imagolle ja maineelle. Paras elämys ja kokemus turisteille saadaan jo edellä mainitun luontoäidin avustuksella, mutta myös kaupungin oman väestön suopealla ja kannustavalla ilmapiirillä. Siksi konfliktit kannattaakin pyrkiä ratkomaan jo etukäteen. Uusi vuosi tuo uudet kujeet myös opiskelijatuutorointiin, kun ylioppilaskunta LYY ja Lapin yliopisto solmivat viime vuoden lopulla opiskelijatuutorointia koskevan yhteistyösopimuksen, jonka perusteella opiskelijatuutoroinnin organisointivastuu siirtyi yliopistolta ylioppilaskunnalle. Organisointivastuu on eittämättä iso haaste LYYlle, mutta ennen kaikkea se on mahdollisuus: Onnistunut tuutorointi on opintojen sujuvan aloittamisen ja yhteisöön integroitumisen kulmakiviä. Sitä täytyy voida ja uskaltaa kehittää siinä missä opiskelu ja opiskelutekniikatkin kehittyvät. Onnistunut tuutorointi on koko yhteisön lävistävä avoin toimintakulttuuri, jossa toimijat ovat toisiaan lähellä aina yliopiston johdosta ensimmäistä päiväänsä akateemisessa maailmassa aloittavaan fuksiin tai vaihto-oppilaaseen. Tuutorit opastavat edelleen uudet opiskelijat kädestä pitäen alkutaipaleelle, mutta me muut yhteisön jäsenet voimme myös omalta osaltamme vaikuttaa uusien opiskelijoiden ja siinä samalla myös kaikkien muidenkin yhteisön jäsenten hyvinvointiin omalla käytöksellämme ja asenteellamme toisia ihmisiä kohtaan. ?
L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 PÄÄTOIMITTAJA Aleksi I. Pohjola @aipohjola ULKOASU JA TAITTO Elli Alasaari @ellialasaari KANSI Jonna Kalliomäki YHTEYSTIEDOT lehti@lyy.fi @lapin_ylioppilaslehti Ahkiomaantie 23 B 96300 Rovaniemi puh. 045 110 9293 KUSTANTAJA Lapin yliopiston ylioppilaskunta puh. 044 578 4209 PAINO i-print ILMOITUKSET lehti@lyy.fi TEKIJÄT Anni-Sofia Sihvo Miro Sarola Marjo Hiilivirta Aino Soininen Vilma Romsi Siiri Hirsiaho Tea Koskela Meri Heikkilä Mikko Koljonen Teemu Loikkanen Erkka Lehtoranta Aziz Sheikhani Vilja Tuohino Maria Paldanius Heidi Lintula RUOKA EI OLE HUKATTAVAKSI 16-17 TAPIO NYKÄNEN 22-24 LUONTOKUVAUSTA KUUSAMOSSA 14–15 KOLUMNI : YSTÄVÄT JA VIHOLLISET 5 LYYN UUSI HALLITUS ESITTÄYTYY 6–7 TUUTOROINNIN UUDET TUULET 8–9 ASUNTOMARKKINAT MURROKSESSA 18-21 KOTOUTTAMINEN 25–27 ”AJAN KULUES SA A LOIN PIKKUHI LJAA YMMÄRTÄÄ, ET TÄ VÄ LT TÄMÄT TÄ ONGELMANI EI OL LU TKAAN IHMIS T EN HI TAU S, VAAN OMA AJAT T ELU TAPANI. ” 28–29 KOLUMNI : IHMEMIESTÄ ETSIMÄSSÄ 13 KOLUMNI : KAIKKI KOPIOITAVISSA 30
VA IK K A V U O T TA 2 018 on ehtinyt kulua tätä kirjoittaessa vasta reilu kuukausi, on ensimmäiseen kuukauteen mahtunut paljon niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Alkuvuonna käytiin historialliset presidentinvaalit, ja Suomi sai ensimmäistä kertaa nykymuotoisissa presidentinvaaleissa presidentin ensimmäisellä kierroksella Sauli Niinistön tultua valituksi jatkokaudelle. LYY:n hallitus 2018 on aloittanut toimintansa, ja vuosi ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana on lähtenyt käyntiin tehokkaasti. Uusiin tehtäviin sekä uuteen yhteisöön tutustuminen on tuonut arkeen jännitystä ja innostusta, mutta myös mieleen mahdollisuuksia ja odotuksia tulevalle vuodelle. Pitkiin päiviin piristystä tuo väistyvän pimeyden lisäksi hallituksen jäsenten innostus – on palkitsevaa huomata, kuinka hallituksen jäsenet innostuvat sektoreistaan aina uudelleen ja vievät tehtäviään eteenpäin ihailtavalla itsevarmuudella. Alkuvuonna hallitus on valmistellut toimintasuunnitelmaa toteuttavan hallitusohjelman, tutustunut aineja harrastejärjestötoimijoihin ja suunnitellut kevään aikana toteutettavia projekteja ja tapahtumia yksityiskohtineen. Hyvää työtä yhteisöllisyyden edistämiseksi jatketaan myös vuonna 2018, ja yksi yhteisöllisyyden edistämisen perusrakenteista on onnistunut tuutorointi ja uusien opiskelijoiden integrointi yliopistoyhteisöön ja opiskelukaupunkiin. Kuluvana vuonna vastuu tuutoroinnin organisoimisesta on ensimmäistä kertaa Lapin yliopiston sijaan meillä ylioppilaskunnalla. Onnistuneen prosessin saavuttamiseksi oman osaamisensa peliin ovat lisäksemme laittaneet jo ylioppilaskunnan työntekijät, aiemmat hallitukset sekä ainejärjestötoimijat – yhdessä, kuten pitääkin. Toimintaa LYY:ssä tehdään yhteisö edellä. Tulemme myös panostamaan yksilökohtaisten opintopolkujen kehittämisen avulla 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrän nostamiseen. Ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi tehdään töitä esimerkiksi LUC2020-korkeakoulukonsernihankkeen kautta, ja opintosuoritusten monimuotoisuutta pyritään kehittämään edelleen niin, että olosuhteet tavoitteen saavuttamiseksi ovat optimaaliset ja kunnossa. Tulevan kevään aikana katseet pitää kohdistaa myös pidemmälle, sillä ensi syksynä edessä ovat maakuntavaalit ja vuoden päästä keväällä eduskuntavaalit. Opiskelijaliikkeellä pitää olla tavoitteena ja velvollisuutena aktivoitua ja tuoda keskusteluun rohkeasti esiin uusia ajatuksia opiskelijoiden arjesta ja koulutuksesta. Vaikuttaminen puolueisiin ja tuleviin kansanedustajiin täytyy tehdä jo nyt, jotta puolueohjelmissa ja ehdokkaiden teemoissa näkyisi mahdollisimman vahvasti opiskelijoiden tavoitteet koulutuksen tulevaisuudesta. SYL tekee aktiivista vaikuttamistyötä valtakunnallisesti, mutta LYY on opiskelijan arjen asiantuntija Lapissa, ja yhteisön osaamista tulee hyödyntää paikallisesti. ? Onnistumisentäyteistä alkuvuotta! A N N I S O F I A S I H V O Hallituksen puheenjohtaja VUOSI TÄYNNÄ VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 4
S O SI A A L IN E N M E DI A VA IK U T TA A usein virtuaaliselta taistelutantereelta. Terveyteen, elämäntapoihin ja uskontoihin liittyvät keskustelut kärjistyvät helposti digitaalisessa maailmassa, mutta ylivoimaisesti helpoiten painekattilan saa kuohumaan poliittiset erimielisyydet Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt tekee kirjassaan "The Righteous Mind: Why Good People are Divided by Politics and Religion (2012)" mielenkiintoisen väittämän: Ihminen valitsee poliittisen leirinsä intuitiolla, ja vasta sen jälkeen alkaa älyllinen prosessi, jossa keksitään perustelut omalle tuntemukselle. Haidt jatkaa, että oikeistolainen ajattelee vasemmistolaisen usein hyväuskoisena hölmönä; pohjimmiltaan hyvänä, mutta väärässä olevana. Vasemmistolainen taas ajattelee oikeistolaisen edustavan totaalista pahaa. Vaikka nykypäivän vastakkainasettelua ei voi rinnastaa esimerkiksi sadan vuoden takaiseen – kansan totaalisesti erilleen repineeseen sisällissotaan – on se silti olemassa ainakin pinnan alla ja jakaa ihmisiä jollain tasolla. Erilaisten ilmiöiden niputtaminen yhteen on myös merkille pantavaa aatteellisissa kiistoissa. Maahanmuuttoja pakolaiskriittisyys yhdistetään usein äärioikeistoon, rasismiin, antisemitismiin, homofobiaan ja muihin tuomittaviin ajatusmalleihin. Poliittinen vasen taas suvaitsevaisuuteen, solidaarisuuteen ja vähemmistöjen oikeuksien puolustamiseen. Vaikka edellä mainitut olettamukset eivät ole perättömiä, yleistämisessä on aina vaaransa – erityisesti silloin, kun alamme jakaa ihmisiä ystäviin ja vihollisiin. Ihmisiä niputetaan tiettyyn leiriin ei pelkästään omien ajatustensa pohjalta, vaan myös kenen kanssa he ovat tekemisissä. Henkilö X saattaa olla rasistinen, mutta emme voi olettaa, että hänen jokainen Facebook-ystävänsä jakaa saman arvomaailman. Ajatus siitä, ettei vastakkaisen mielipiteen omaavien ihmisten kanssa voi olla tekemisissä ilman leimautumista ei edistä ihmisten ymmärrystä, vaan syventää jakolinjoja entisestään. Haidtin mukaan menemme usein intuitio eli tunteet edellä, järjelliset perustelut perässä. Suurin osa ihmisistä haluaa ajatella itseään älykkäänä ja rationaalisena olentona, mutta mikä on todellisuus? Objektiivinen peiliin katsominen tekee hyvää jokaiselle. Keskustelenko YSTÄVÄT JA VIHOLLISET itse aina älyllisesti ja faktapohjalla? Kuuntelenko oikeasti vastapuolen perusteluita, vai onko väittelyn voittaminen keinolla millä hyvänsä ainoa päämääräni? Länsimainen mielenlaatumme rakastaa usein rationalistista lokerointia, mutta on hyvä muistaa, että kaikkiin aiemmin mainittuihin aatteellisiin lokeroihin löytyy paljon poikkeuksia. Suurin osa ihmisistä ei myöskään kuulu mihinkään ääripäähän. Yläkerran Huhtasaarta äänestäneellä naapurilla ei ole todennäköisesti Hitlerin kuvaa olohuoneen seinälle, sen enempää kuin vasemmistoa kannattava seinänaapurimme käyttäisi vapaa-aikansa polttamalla autoja äärivasemmiston kanssa. Vihaa ja kärjistyksiä on helppo lietsoa virtuaalisesti, mutta ymmärrystä kehittää huomattavasti paremmin ihmisten kohtaaminen kasvotusten, vaikkei kaikesta aina samaa mieltä olisikaan. ? T E K S T I M I R O S A R O L A K U V I T U S M A R J O H I I L I V I R T A 5 K O L U M N I
LYYN UUSI HALLITUS ESITTÄYTYY NIMI : Anni-Sofia Sihvo KOULUTUSOHJELMA : Oikeustiede ja johtaminen VASTUUALUE : Hallituksen puheenjohtaja LYY näyttäytyy minulle vaikuttavana opiskelijayhteisönä, joka ottaa jokaisen jäsenen lämpimästi omakseen, ja jonka tärkein tehtävä on opiskelijoiden edunvalvonta. Lapin yliopisto puolestaan tuo mieleeni pohjoisen osaamisen keskiön kansainvälisellä twistillä vahvistettuna. Rovaniemi merkitsee minulle kotia – täällä on perhe, ystävät ja lapsuuden leikkipaikat. Parasta Lapissa on kesä ja pahinta talvi. Luonnonvaloa rakastavalle kesän yöttömät yöt ovat täyttä rakkautta, kun taas kylmä, luminen kaamos aiheuttaa haasteita arjesta selviämiseen. Toivon, että opiskelijaelämä on ajanjakso, jota voin hymyillen muistella vielä vuosienkin jälkeen! NIMI : Jenny Laakkonen KOULUTUSOHJELMA : Teollinen muotoilu VASTUUALUE : Hallituksen varapuheenjohtaja, viestintä, kulttuuri ja liikunta LYHENNE LY : HÄN tarkoittaa Love You eli rakastan sinua, joten LYY tarkoittaa varmaan Love You Yyber, paitsi yyberiä ei oikeasti kirjoiteta yy:llä, eikä se taida myöskään olla englantia. Toinen ei englanninkielinen sana, joka alkaa yy:llä on yliopisto, josta tulee mieleeni yhteisöllisyys. Rovaniemi on oma kotikaupunkini ja olen asunut täällä koko ikäni. Edunvalvonta on etujen valvomista ja Lapin kesästä tulee mieleen Veskun biisi. Lapin talvesta yllättäen kylmä ja pimeä. Pimiän illan ratoksi opiskelijaelämä ja jallu sopivat mielestäni hyvin. MITÄ SEURAAVISTA SANOISTA TULEE MIELEEN? 1. LYY 2. Lapin yliopisto 3. Rovaniemi 4. Edunvalvonta 5. Lapin kesä 6. Lapin talvi 7. Opiskelijaelämä L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 6
NIMI : Otto Ikävalko KOULUTUSOHJELMA : Politiikkatieteet VASTUUALUE : Sosiaalipolitiikka, tuutorointi ja kulttuuri LYY on läheinen ja yhteisöllinen ylioppilaskunta läheisessä ja yhteisöllisessä Lapin yliopistossa. Edunvalvontapuuhissa, eli käytännössä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä, nämä tekijät nousevat jatkuvasti esiin poikkeuksellisina vahvuuksina. Tämä näkyy myös koko kaupungissa, sillä Rollo on selkeästi opiskelijakaupunki! Remu Aaltosen sanoin: Rovaniemi on toinen Suomen kahdesta Stadista. Vahvistan tämän, vaikkakin talvella pyöräily niinä aamuina kun aura-auto ei ole löytänyt Asemarinteelle asti onkin välillä kauniisti sanottuna turhauttavaa. Kesäinen yötön yö onneksi kompensoi tätä vahvasti. NIMI : Kaisa Paavola KOULUTUSOHJELMA : Matkailututkimus VASTUUALUE : Kulttuuri ja kansainväliset asiat LYYSTÄ minulle tulee mieleen joukko ihanan erilaisia ihmisiä. Lapin yliopisto taas on paikka, jossa nämä ihmiset saavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Rovaniemi on joulupukin virallinen kotikaupunki. Edunvalvonta on sitä, että valvotaan koko yhteisön etua. Lapin kesästä tulee mieleen yötön yö, Lapin talvesta taas matkailusesonki. Opiskelijaelämä on ihmisen parasta aikaa, nautitaan siis siitä täysillä. NIMI : Sofia Mänty KOULUTUSOHJELMA : Politiikkatieteet ja sosiologia VASTUUALUE : Koulutuspolitiikka, talous ja kunta LYY on super ylioppilaskunta! Lapin yliopisto arktisen osaamisen kehto. Edunvalvonta on V.I.W. = very important work. Jos Etelä-Pohjanmaa on Suomen Texas, niin Rovaniemi on vähintään Lapin Las Vegas. Uhkapelaus onnistuu mainiosti kevättalvella Kemijoen jäällä. Lapin kesä on luonnollisesti lyhyt, mutta kaunis. Lapin talvi on ikävä, koska suksi ei vaan luista. Opiskelijaelämä on vähän sama kuin asuminen viinatehtahan vieressä: Viina haisee vuorokauden ja vuodenajasta riippumatta, ja kaikilla on hauskaa. NIMI : Miikka-Aukusti Heiskanen KOULUTUSOHJELMA : Soveltava psykologia VASTUUALUE : Koulutuspolitiikka, työelämä, kehitysyhteistyö ja ympäristö YLIOPISTO JA YLIOPPILASKUNTA ovat koti ja identiteetti, mistä olen ylpeä opiskelijana. Rovaniemi koostuu elämyksistä; kaupunkikuva rakentuu opiskelijoista ja turisteista. Opiskelijaelämä sisältää ymmärrystä, millaista on olla opiskelija ja miksi edunvalvonta on intohimoni. Lapin kesä on värejä ja tuoksuja, kun taas Lapin talvi melkoinen tulikaste. 7 L Y Y
L A P IN Y L I O P I S T O ja Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) solmivat viime vuoden loppupuolella opiskelijatuutorointia koskevan sopimuksen, jossa opiskelijatuutoroinnin organisoimisen vastuu siirtyy yliopistolta LYYlle tulevana lukuvuonna. Sopimus kattaa aluksi aikavälin 1.1.2018 – 31.5.2019, jonka jälkeen yliopisto ja ylioppilaskunta arvioivat muutoksen onnistumisen. ”Kyllä meillä kova usko omaan tekemiseemme ja onnistumiseen on. Tavoitetila on ehdottomasti se, että tämä hoidetaan kunnialla ja opiskelijatuutoroinnin organisointivastuu tulisi pysyvästi ylioppilaskunnalle”, toteaa LYYn edunvalvontaasiantuntija ja opiskelijatuutoroinnin yhteyshenkilö Antti Eteläaho. Opiskelijatuutoroinnilla ja etenkin sen onnistumisella on suuri merkitys uuden opiskelijan integroimisessa yliopistoyhteisöön ja opintojen sujuvaan aloittamiseen. Tuutoroinnin ei pidä olla pelkkä kaunis fraasi toimintasuunnitelmassa, vaan sen toteuttamiseen ja kehittämiseen on syytä panostaa koko yhteisön voimin. Muutoksia nykyiseen malliin onkin luvassa. ”Meille on tullut paljon palautetta, että opiskelijatuutoroinnin tulisi jatkua myös kevätlukukaudella. Tähän on nyt reagoitu ja esimerkiksi opiskelijatuutorille maksettava palkkio sekä raportointivastuu jaetaan tulevaisuudessa sekä syysettä kevätlukukaudelle”, kertoo Eteläaho. Kevätlukukauden tuutoroinnissa tullaan painottamaan sellaisia asioita, joista uusille opiskelijoille oikeasti voisi olla hyötyä sekä asioita, jotka nousevat syyslukukauden palautekeskusteluissa esille. ”Kevään tuutorointia ei missään nimessä tehdä pelkästään muodon vuoksi, vaan se pyritään rakentamaan sisältö edellä. Tämä tarkoittaa sitä, että palautteeseen ja tarpeisiin reagoidaan ja kevätlukukauden tuutorointi rakennetaan niiden pohjalta”, huomauttaa Eteläaho. Palautejärjestelmä uudelle tasolle Opiskelijatuutoroinnin palautejärjestelmää ollaan myös uudistamassa. Palautteella on tärkeä TUUTOROINNIN UUDET TUULET LAPIN YLIOPISTOSSA merkitys toiminnan kehittämisessä sekä esimerkiksi epäkohtien huomioimisessa. Uudessa mallissa palautteen käsittelyyn osallistuvatkin edustajat niin ainejärjestöistä, yliopiston puolelta kuin myös ylioppilaskunnasta. ”Tuutorit ja ainejärjestöt tietävät parhaiten oman tiedekuntansa erityistarpeet ja kehittämiskohteet. Ainejärjestöt ovat nimenneet tuutoroinnista vastaavat henkilöt hallituksiinsa, joiden kanssa pyritään kokoontumaan säännöllisesti”, toteaa LYYn hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikasta ja tuutoroinnista vastaava Otto Ikävalko. Ainejärjestöt ovatkin tiiviisti mukana tuutoroinnin kehittämisessä ja toteuttamisessa. Eri tiedekuntien omia erityistarpeita pystytään käsittelemään tehokkaimmin juuri ainejärjestöjen kautta, jotka ovat kaikista lähimpänä oman tiedekuntansa opiskelijoita. Näin kehittämiskohteita pystytään yksilöimään eri tiedekuntien omien erityistarpeiden mukaan. ”Velvoitamme uusia tuutoreita osallistumaan myös palautekeskusteluihin, jotka ovat uudessa raportointimallissa keskeinen osa raportointia. Näihin palautekeskusteluihin osallistuu opiskelijatuutorit, opettajatuutorit, organisointipuolelta LYY sekä ainejärjestöjen edustajat”, huomauttaa Eteläaho. Kriteeristö myös uusiksi Tuutorien valintakriteereitäkin ollaan uudistamassa. Enää tuutorien valintakriteerinä ei toimi pelkästään opintopisteet, vaan myös muita ominaisuuksia painotetaan. ”Yritämme luoda mahdollisimman läpinäkyvät valintakriteerit. Pelkkien opintopisteiden sijaan valintaan vaikuttaa muun muassa järjestötoiminta, omat kokemukset ja näkemykset sekä tietenkin motivaatio. Myös ainejärjestöjä tullaan kuulemaan tuutorien valinnassa”, kertoo Eteläaho. Hyvän tuutorin ominaisuudet eivät kuitenkaan ole mitään salatiedettä. Motivaatio ja sitoutuminen tehtävään ovat luonnollisesti kaikista tärkein kriteeri, mutta myös sosiaaliset taidot sekä kyky ottaa huomioon opiskelijat niin ryhmänä T E K S T I A L E K S I I . P O H J O L A K U V I T U S A I N O S O I N I N E N L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 8
kuin yksilönä ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kaiken kaikkiaan tuutoroinnissa pärjää kuka tahansa tehtävään oikeasti haluava opiskelija. Valintakriteerien ja raportointijärjestelmän muutoksilla pyritäänkin juuri löytämään tehtävään oikeasti motivoituneet henkilöt. Lisäksi palkkiojärjestelmän jakaminen sekä syysettä kevätlukukausiin toivotaan lisäävän tuutorien sitoutumista tehtävään. ”Pyrimme LYYssä ja koko tällä organisointimuutoksella varmistamaan sen, että tuutoreille pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman vahva tuki. Kenenkään ei tarvitse eikä pidä tehdä tätä yksin, vaan tukea ja apua on aina tarjolla”, painottaa Eteläaho. Koko yliopistoyhteisön yhteinen asia Tuutorointi on monen palasen summa, jossa onnistumiseen vaikuttamat monet eri tekijät. Tuutoroinnin organisointivastuun muutos koskee vain suomenkielisiä tuutorointipalveluita. Kv-tuutorien valinta ja organisoiminen jää edelleen kv-toimiston harteille, jolla on parhaat resurssit ja tietämys kv-tuutorien koulutuksesta ja organisoimisesta. Opettajatuutoroinnin organisointivastuu pysyy puolestaan yliopistolla. Opettajatuutorointiin on kuitenkin luvassa myös muutoksia, sillä opettajatuutorointia ollaan tänä keväänä kehittämässä yliopiston perustamassa projektiryhmässä. ”Opettajatuutoroinnilla on tärkeä rooli opiskelujen alkuvaiheessa. Se edesauttaa oppimispolun sujuvaa alkua. Lisäksi opettajilla on tärkeä rooli esimerkiksi oppismisvaikeuksien huomioimisessa ja niihin reagoimisessa”, huomauttaa projektiryhmässä mukana oleva Taiteiden tiedekunnan opintopäällikkö Janette Tolppi. Opettajatuutoroinnin haasteita ovat esimerkiksi pienet resurssit. Joissakin tiedekunnissa opettajatuutorointiin joutuu osallistumaan, vaikka jotkut sen kokevatkin pelkästään pakollisena pahana. Jatkuvana haasteena onkin siis löytää aidosti kiinnostuneita ja motivoituneita opettajatuutoreja, jotka haluavat kehittää tuutorointia ja ymmärtävät sen arvon uusille opiskelijoille. ”Projektityöryhmässä pyritään luomaan kaikille opettajaja opiskelijatuutoreille yhteiset pelisäännöt. Näin tehtävänkuvaa saadaan selkeämmäksi. Yhtenä haasteena meillä on esimerkiksi koulutuksen rakentaminen sellaiseksi, että opettajat saisivat siitä mahdollisimman paljon irti”, päättää Tolppi. ? Opiskelijatuutoriksi haku alkaa 5.3. T U U T OROINNIN EI PIDÄ OL LA PELKKÄ KAUN IS FRAASI T OIMIN TASU UNN I T ELMAS SA, VAA N SEN T O T EU T TAMISEEN JA KEHI T TÄMISEEN ON S Y Y TÄ PA NO S TAA KOKO YH T EISÖN VOIMIN. 9 Y L I O P I S T O L L A
K U IN K A S A A D A T YÖ KO K E M U S TA ilman työkokemusta? Mitä kaikkea tutkinnollani voi käytännössä tehdä? Mistä saan apua urasuunnitteluun? Nämä kysymykset pyörivät varmasti useimpien loppuvaiheen opiskelijoiden mielissä työelämän pilkistäessä ovenraosta. Puhe pirstaleisista työmarkkinoista saa työelämän kuulostamaan valmistumisen jälkeen vähintäänkin viidakolta, jossa vain vahvimmat selviävät. Kuitenkin vuonna 2016 Lapin yliopistosta viisi vuotta aiemmin valmistuneista maistereista 91% oli työllistyneenä. ”Suurin haaste työnhaussa on ollut oman osaamisen markkinointi ilman oman alan työkokemusta”, kertoo graafisen suunnittelun maisteriopiskelija Ella Jokinen. Oman osaamisen artikulointi ja oikeanlainen suuntaaminen on Lapin Yliopiston työelämäja rekrytointipalveluiden päällikkö Satu Peterin mukaan tärkeä työelämätaito, jonka opiskelijan olisi hyvä oppia jo opintojen alussa. ”Oman osaamisen tunnistaminen on liian kapea-alaista. Ei pidä aliarvioida mitään työkokemusta. Sen sijaan, että listaisi käytyjä kursseja ja kesätöitä, kannattaa miettiä, mitä taitoja niistä on oppinut. Esimerkiksi siivoojan työssä voi oppia yhteistyöja paineensietokykyä”, havainnollistaa Peteri. Peterin opiskelijoille vastaanotollaan antamat neuvot eivät sisällä taikatemppuja, vaan tavallisia yliopisto-opinnoissa opittavia taitoja. ”Opiskele niitä sivuaineita, jotka aidosti kiinnostavat. Ota verkostoituminen tosissaan, mutta älä katso liian kauas; jo opiskelijaympyrät voivat muodostaa tärkeän työelämäverkoston tulevaisuudessa. Tässä auttavat toiminta opiskelijajärjestöissä ja erilaiset harrastukset. Puhu ääneen kiinnostuksenkohteista ja työnhausta. Kannattaa liittyä ammattiliittoihin jo opintojen aikana, niistä on apua esimerkiksi oman työn hinnoittelussa. Jo opintojen alussa on hyvä tehdä CV, jota sitten reflektiivisesti täydentää”, toteaa Peteri. Osaamisperustaisuus vahvemmin osaksi opintoja? Yliopiston työja rekrytointipalvelu pyörii tällä hetkellä yhden naisen voimin; henkilöstö on OPISKELIJA , TUNNISTATKO OMAN TYÖELÄMÄOSAAMISESI? pudonnut kolmesta yhteen sitten vuoden 2013. Työelämätaitojen kehittäminen on tällä hetkellä useilla aloilla pitkälti opiskelijoiden oman aktiivisuuden varassa. ”Itselleni on ollut paljon apua siitä, että moni tuttu on käynyt läpi saman koulutuksen ja menestynyt sittemmin. Tutustuin heti ensimmäisenä opintovuonnani vanhempiin opiskelijoihin, joille voin nyt heidän valmistuttuaan soittaa ja kysyä apua. Alumni-illat ovat myös tarjonneet tärkeää informaatiota ja keskustelumahdollisuuksia”, kertoo sosiologian maisteriopiskelija Antti Kässi. LYY:n hallituksen jäsen, työelämävastaava Miikka-Aukusti Heiskanen sekä edunvalvonta-asiantuntija Antti Eteläaho kertovat saaneensa opiskelijoilta palautetta työelämäsuuntautuneisuuden puutteesta itse opetuksessa ja opintorakenteissa. ”Työelämätaitojen kehittämisen ei pitäisi olla yhden henkilön rekrytointipalvelun varassa, vaan työelämätaitojen pitäisi sen lisäksi läpileikata opintoja kokonaisvaltaisesti”, esittää Eteläaho. ”Opiskelijat ovat toivoneet esimerkiksi projektimuotoisia työelämäyhteistyökursseja, joita erityisesti taiteiden tiedekunnassa jo järjestetään, sekä portfoliotyöpajoja. Lisäksi esimerkiksi se, että opetushenkilökunta toisi omaa tutkimustaan vahvemmin esiin opetuksessa, konkretisoisi kuvaa tulevaisuuden uramahdollisuuksista”, Eteläaho jatkaa. Yliopiston opetuksen kehittämisryhmän jäsen Pia Skaffari kertoo työelämäsidosten vahvistamisen osana opetussuunnitelmaa olevan lähitulevaisuuden visio: ”Käytännössä työelämäsidoksen vahvistaminen lähtee liikkeelle opintosuunnitelmista sekä osaamisperustaisesta portfolio-ajattelusta läpi opintojen. Tästä olisi apua erityisesti niille yleistutkintojen opiskelijoille, joiden tutkintorakenteeseen ei kuulu pakollinen työharjoittelu”, kertoo Skaffari. Joustavammin työharjoitteluun Monelle opiskelijalle ovi työelämään raottuu työharjoittelun kautta. Parhaiten työharjoittelu toimii sijoittuessaan opintojen keskivaiheille, T E K S T I V I L M A R O M S I K U V I T U S S I I R I H I R S I A H O L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 10
”SUURIN HAAS T E T YÖNHAU S SA ON OL LU T OMA N O SAAMISEN MA RKKINOIN T I I LMA N OMA N A LA N T YÖKOKEMU S TA ” –EL LA JOKINEN 11 Y L I O P I S T O L L A
kandidaatintutkinnon jälkeen ja ennen syventävien opintojen alkamista. Tällöin tulevaisuuden uramahdollisuudet selkeytyvät, oma osaaminen konkretisoituu ja graduaiheen valinta sekä motivaatio sen työstämiseksi löytyvät helpommin. Kuitenkin aloilla, joilla harjoittelu ei ole esimerkiksi luokanopettajakoulutuksen tai sosiaalityön tapaan pakollista, mahdollistuu se apurahan vaatimien korkeiden opintopisterajojen puitteissa vasta aivan opintojen loppumetreillä. ”Mikäli vouchereita ei resurssien puitteissa saada jaettua enempää, niin pitäisikö niiden myöntämisperusteita muuttaa? Apurahahan voitaisiin myöntää esimerkiksi silloin, kun harjoittelu voidaan liittää gradun tekemiseen”, pohtii Eteläaho. Yliopisto pitämään kädestä kiinni vai ohjaamaan etäältä? Kuinka suuri rooli yliopistolla tulisi loppujen lopuksi opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisessä olla? Mikäli esimerkiksi opintotukileikkauksilla tai lainahelpotusporkkanalla pyritään saamaan opiskelijat työelämään yhä nopeammalla tahdilla, olisi suotavaa, että työelämätaidot pysyvät ajan tasalla. Samalla kuitenkin ideaalitilanteessa yliopisto-opinnot kannustavat vapaaseen tieteentekemiseen, ajattelun kehittämiseen ja itsensä etsimiseen ilman, että takaraivossa jyskyttää jatkuva tehokkuusajattelu. ”Tärkeää olisi lähinnä ehkäistä, ettei kukaan olisi täysin hukassa. Yliopiston roolia työelämätaitojen kehittämisessä voisi toki kasvattaa, muttei siten, että oltaisiin liukuhihnalla tehtaassa”, toteaa Kässi. Mahdollisia opintoja opetussuunnitelmien muutoksia odotellessa on hyvä palata Satu Peterin yksinkertaisen kauniisiin työelämäohjeisiin, joiden puitteissa myös Jokinen ja Kässi ovat saaneet työuransa alkuun. ”Ammatillisten perustaitojen lisäksi olen opintojeni aikana oppinut puhumaan omasta osaamisestani sekä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa”, kertoo Jokinen. ”Olen erityisesti gradun työstämisen myötä huomannut oppineeni organisoimaan omaa työskentelyäni ja ajankäyttöäni ”, harjoittelupaikkoja etsivä Kässi lisää. ? LINKKEJÄ TÖITÄ HAKEVALLE : * Ongelmia työhakemuksen ja CV:n muotoilussa tai urasuunnittelussa? Varaa aika yliopiston työelämäja rekrytointipalvelusta rekry@ ulapland.fi. Tarkemmat ohjeet työelämäja rekrytointipalveluiden nettisivuilla osoitteessa https://www.ulapland.fi/FI/ Yksikot/Tyoelama--ja-rekrytointipalvelut. * Harjoittelupaikka haussa? Rekrytointipalveluiden sivuilta pääset selaamaan myös Aarresaaren harjoittelutietokantaa. * Mihin alaltasi työllistytään? https://toissa.fi/ * Ilmoittaudu myös keväisin järjestettävälle Akateemiset työelämätaidot -verkkokurssille. Lähde: Lapin yliopiston ”Viisi vuotta valmistumisesta” –uraseurantaraportti ”T YÖELÄMÄTA I T OJEN KEHI T TÄMISEN EI PI TÄ ISI OL LA YHDEN HENKI LÖN REKRY T OIN T IPA LV ELUN VA RAS SA, VAA N T YÖELÄMÄTA I T OJEN PI TÄISI SEN LISÄKSI LÄPI LEIKATA OPIN T OJA KOKONA ISVA LTA ISES T I ” AN T T I ET ELÄAHO L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 12
G R A D U A P I TÄ ISI KO VA A VAU H T I A edistää, mutta samalla aloitella työmarkkinoiden vilkuilua – tositarkoituksella. Vakaa aikomus valmistua tänä keväänä pakottaa aktivoitumaan. Seikkailen kahvitauolla LinkedInissä ja MOL:in sivuilla antaen työpaikkailmoitusten suihkuvirrata ruudulla. Valitsen spontaanisti joitain ilmoituksia ja alan silmäilemään niitä läpi. Kesätöitä ja osaaikatöitä hakiessa meininki on ollut toisenlainen, mutta nyt pitäisi tosissaan alkaa miettiä mitä tekisi elämällään, sillä kohta en enää voi paeta opintojen taakse. Supersankarin hermoille olisi käyttöä. Kahlaan enemmän tai vähemmän relevantteja ilmoituksia läpi, ja vähitellen niissä käytettävät ilmaukset ja markkinakieli alkavat puuduttaa. Hymähdän hieman erään ilmoituksen kohdalla. Hakijan pitäisi suorastaan rakastaa Adoben kuvankäsittelyohjelmaa. Minä olen elänyt siinä harhaluulossa, että vain Amerikassa voi rakastaa kaikkea purukumista autojen varaosiin. Ilmeisesti Suomessakin pitäisi pystyä luomaan ainakin kuvitteellinen I love you -suhde Adobeen, mikäli haluaisi juuri tämän työn. Työpaikkailmoituksen on tarkoitus erottua ja kuulostaa houkuttelevalta, mutta moisen suhteen muodostaminen ei silti houkuttele. Tässä menee raja oman tunne-elämäni osalta. Onneksi samaisessa ilmoituksessa ei sentään mainittu sanaa guru tai velho. Olkaa hyvä ja tarjotkaa yliluonnolliset voimanne firmamme käyttöön, simsalabim! Lähtökohtaisesti työpaikkailmoituksissa käytettävä kieli on saanut aikaan sen, että suomen kielen sanoista ja ilmauksista yllättävän monia on siirtynyt inhokkilistalleni. Työnantajat hakevat usein esimerkiksi dynaamisia työntekijöitä – siinä vasta työpaikkailmoitusten muotisana. Dynaaminen voi työpaikkailmoituksen kontekstissa tarkoittaa mitä erinäisimpiä asioita. Eikö sen sijaan harvinaisempi sana kuten aerodynaamisuus olisi jotain? Ainakin työhommat sujuisivat sutjakkaasti suihkien. Työpaikkailmoituksista löytyvien trendi-ilmausten lisäksi päänvaivaa aiheuttaa riittävästi jo pelkästään se, että on lähdettävä oikeasti kauppaamaan omaa osaamistaan. ETSITÄÄN IHMEMIESTÄ , VELHOKIN KELPAA T E K S T I T E A K O S K E L A K U V I T U S M E R I H E I K K I L Ä Ilmoitusten markkinakieli ei tunnu soveltuvan edes ajatuksen tasolla oman osaamiseni esiin kaivamiseen. Lähinnä se aiheuttaa vain suunnatonta vaivaantumista. Syytän tästä kotiseutuani. Suomen maastohiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä totesi taannoin YLE:n Puoli Seitsemän -ohjelmassa, että keskipohjalaiset eivät turhia pröystäile osaamisellaan vaan antavat tekojen puhua puolestaan. Keskipohjalaisena voin valitettavasti samaistua tähän kommenttiin. Jonkinlaista syöttiä on kuitenkin pakko alkaa viritellä koukkuun, sillä eivät rekrytoijat ainakaan kotoa tule hakemaan. Kymmeniä ilmoituksia luettuani totean lopulta, että sellaiset tyypit kuten MacGyver olisivat vahvoilla hakijoiden joukossa ilmiömäisine ongelmanratkaisukykyineen ja muine soveltuvine ominaisuuksineen – paperiliittimet ja ilmastointiteipit siis esiin! ? 13 K O L U M N I
K U U S A M O O N R E I L U N 15 000 asukkaan kaupunki vajaan 200 kilometrin päässä Rovaniemeltä. Vaikka kuvauksellisesta luonnostaan ja Rukan laskettelukeskuksesta tunnettu paikkakunta ei virallisesti kuulukaan Lapin maakuntaan, on se kotipaikka viime syksynä alkaneelle Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelmalle. ”Kuusamo on luontokuvakaupunki. Täältä löytyy verkostoja myös kansainvälisellä tasolla. Kaiken kaikkiaan luontokuvaus on avautumassa pelkästä harrastuksesta ammatilliseksi toiminnaksi, jossa myös sosiaalisella medialla on tärkeä merkitys”, projektipäällikkö Salla-Mari Koistinen taustoittaa hankkeen sijaintia. Kuten yleensä, hakijoita koulutusohjelmaan oli enemmän kuin avoimia paikkoja. Hakemuksia tuli yhteensä 36, joista 20 kutsuttiin haastatteluun motivaatiokirjeen ja portfolion perusteella. Näiden lisäksi vaatimuksena oli alempi korkeakoulututkinto kulttuurin, matkailun tai metsätalouden alalta. Haastatelluista lopulta 12 otettiin sisään. Yksi heistä on Osku Tuominen, 34, joka muutti koulutuksen perässä Helsingistä Kuusamoon. ”Työ leikkaajana alkoi tuntua liikaa rutiinilta. Tarvitsin jotain lisäpontta elämään, joten päätös muuttaa Kuusamoon ei ollut vaikea”, Tuominen toteaa. Kyseessä on siis ainutlaatuinen hanke, joka kestää kaksi vuotta kuten maisterin tutkinnot yleensäkin. Pääasiallisesti opetusta annetaan Kuusamossa, mutta satunnaisesti myös Rovaniemellä. Vastuuopettajana toimii Irma Varrio. ”Irma on yksi kokeilevan luontokuvauksen LUONTOKUVAUSTA JA SOVELTAVAA KUVATAIDETTA KUUSAMOSSA T E K S T I M I K K O K O L J O N E N K U V A T J O N N A K A L L I O M Ä K I edelläkävijöitä Suomessa. Hän tekee kuvista teoksia. Meistä opiskelijoista on tullut ikään kuin hänen kisällejään. Toisin kuin elokuvan puolella, jolla aiemmin työskentelin, Irma ja hänen puolisonsa Ari-Matti Nikula ovat avoimia jakamaan hyväksi todettuja tekniikoitaan kanssamme”, Tuominen suitsuttaa. Täysin uutta luontokuvauksen opetus ei Kuusamossa ole. Kuusamo-opisto, yksi hankkeen yhteistyökumppaneista, on antanut opetusta omalla valokuvaus-linjallaan jo hyvän aikaa. Tuomisen mukaan luontokuvauksessa voisi piillä mahdollisuus pohjoisen syrjäseutujen ympärivuotiseen työllisyyteen. ”Matkailu on toki jatkuvasti kehittyvä ala kaivosteollisuuden ohella, mutta luontokuvaus voisi olla samaan aikaan sekä ympärivuotinen että luontoystävällinen ala”, Tuominen visioi. Monipuolinen oppimisympäristö Karhukojusafarit ovat niittäneet suosiota maailmanlaajuisesti. Karhuja houkutellaan syöteillä tiettyyn paikkaan, jotta kojussa piilottelevat turistit saavat ikuistaa metsän kuninkaat omiin kameroihinsa. ”Syksyllä opiskelijat vierailivat karhukojulla ja pohtivat toiminnan eettisyyttä. Keväällä toteutetaan samanlainen vierailu lintukojulle. Tarkoituksena näillä retkillä on hahmottaa luontokuvauksen kenttää eli kuinka monipuolista se voikaan olla”, Koistinen kertoo. Eräänlaisen pohjan maisteriohjelmalle antoi Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma (SoMa), joka pidettiin vuosina 2011–2013 sekä L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 14
kansainvälinen Arctic Art & Design maisteriohjelma, joka alkoi syksyllä 2015. SoMan painopiste oli soveltavassa kuvataiteessa, jota nyt meneillään olevassa hankkeessa edustaa muun muassa pakollinen kymmenen opintopisteen projekti hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. SoMasta on työllistytty hyvin, mikä antaa osviittaa nykyisenkin ohjelman tulevaisuudennäkymistä. Työllistymisen kannalta yrittäjyys on myös keskeistä ja siihenkin annetaan eväitä koulutuksen aikana. Vaikka itse luontokuvaus olikin uusi juttu Tuomiselle, oli Kuusamo tullut tutuksi kevään ja talven laskettelureissuilta. Siirtymä ei siis ollut vaikea ja Kuusamoon oli mukava tulla. ”Tykkään valosta. Etelässä talvi on muuttunut viime vuosien aikana yhdeksi pitkäksi syksyksi, kun lumikaan ei tahdo pysyä maassa eikä siten valaise samalla tapaa kuin pohjoisempana. Kesän pahinta hyttyskautta en ole vielä kokenut, joten sen ajan ehkä viettäisin mieluiten etelässä”, miettii Tuominen Puitteet kuvaukselle ovat ympäristön puolesta hienot, mutta esimerkiksi kuvausvälineistön saaminen pääkampukselta Rovaniemeltä Kuusamoon on osoittautunut mahdottomaksi järjestää. Siinä mielessä Kuusamon opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa pääkampuksen opiskelijoihin nähden. Hankkeellistuminen ja sitä kautta haalittavat yhteistyökumppanit vaikuttavat olevan nykypäivän trendi. Pohjoisen Suomen kannalta tärkeintä on kuitenkin pysyä aktiivisena eikä lyödä hanskoja tiskiin. Ehkä tulevaisuudessa logistiikkaongelmatkin saadaan ratkaistua suotuisissa merkeissä. ? ”LUON T OKUVAU S ON AVAU T UMAS SA PELKÄS TÄ HA RRAS T UKSES TA AMMAT I L LISEKSI T OIMINNAKSI, JO S SA MYÖ S SO SIAA LISEL LA MEDIA L LA ON TÄ RKEÄ MERKI T YS. ” – SA L LA-MAR I KOIS T IN EN Osku Tuominen työskentelee lumiveistostyöpajassa 15 T A I D E
O N K A IK E T I T U R H A P E R U S T E L L A ruokajärjestelmämme muutoksen tarvetta, sillä asiasta keskustellaan enemmän kuin ikinä. Heitetään nyt kuitenkin muutamia lukuja: Kansainvälisten arvioiden mukaan kolmasosa koko planeetalla ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Samaan aikaan lähes miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta. Suomen tilannetta selvittänyt FoodSpill-projekti arvioi ruokaketjussa syntyvän hävikin määräksi 65–75 miljoonaa kiloa vuodessa. Tänä leikkausten ja säästöjen aikakautena nuo luvut tuntuvat mielettömiltä. EU on asettanut jäsenmailleen useita velvoitteita kiertotalouteen siirtymisestä, jolla tarkoitetaan resurssien mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä. Juuri ruokaketju, joka tuottaa arvioiden mukaan 19–32 % kaikista kasvihuonekaasuista, on hyvä paikka tehdä nopeitakin muutoksia ja saavuttaa tavoitteita joilla torjutaan ilmastonmuutosta. Ruokahävikki on epäpoliittista. Tällä tarkoitan sitä, ettei kukaan hyödy hävikistä, joten sen ratkaiseminen pitäisi olla yhteinen asiamme. Kaikki ihmiset ovat osa ruokaketjua ja samalla myös vastuussa hävikistä. Usein keskustellaan kauppojen vastuusta – esimerkiksi Ranskassa voimaantullut laki supermarkettien kiellosta heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin näyttäytyy kuluttajien näkökulmasta riemuvoittona hävikin vastaisessa taistelussa. Kauppa taas mielellään RUOKA EI OLE HUKATTAVAKSI T E K S T I T E E M U L O I K K A N E N K U V I T U S M A R J O H I I L I V I R T A huomauttaa, että hävikistä suurin osa syntyy kotitalouksissa. Jos keskitymme vain ketjun yhden osa-alueen toimintaan, siirtyy hävikki helposti toiseen: Maatilalta tukkukauppaan, vähittäiskaupan jakelukeskuksiin ja lähimarketista lautaselle – koko ketjun tulisi löytää yhteisiä ratkaisuja pyrkimyksessä mahdollisimman pieneen ylijäämään. Hankala järjestelmä Eräs suurimmista syistä hävikkiin on elintarvikkeiden päivämääräjärjestelmän sekavuus. Suomessakin käytössä on kaksi päällekkäistä tapaa merkitä päiväys: Viimeisen käyttöpäivän ohittaneita tuotteita ei Eviran mukaan tulisi käyttää. Parasta ennen -päivä sen sijaan on valmistajan oma merkintä, jolla pyritään varmistamaan että tuote on parhaimmillaan käyttöhetkellä. Monien tuotteiden kohdalla on myös keskusteltu siitä, ovatko aikaikkunat turhankin tiukkoja. Esimerkiksi kananmunat pilaantuvat hyvin hitaasti pohjoisen viileissä lämpötiloissa, mutta viimeinen käyttöpäivä tulee yhtä nopeasti kuin vaikkapa eteläisen Espanjan polttavissa kesähelteissä. Useissa tutkimuksissa esitetäänkin, että nykyinen päiviin perustuva järjestelmä on aikansa elänyt ja vanhanaikainen. RFID-teknologia (Radio Frequency Identification), jota käytetään esimerkiksi maksukortin siruissa, kulunvalvonnassa ja kirjastoissa tunnistamiseen, on ollut käytössä jo vuosikymmenien ajan, on tullut viime L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 16
vuosina todella paljon aikaisempaa halvempaa. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa jopa yksittäisten tuotteiden reaaliaikaisen tiedonkeruun. Yhdistettynä erilaisiin, esimerkiksi lämpötilaa, kaasujen muodostumista ja väritystä seuraavien sensoreihin, lihapaketista tai vihanneslaatikosta on mahdollista kerätä tietoja sen tehdessä matkaansa maatilalta lautaselle. Näin pilaantumista seurattaisiin päivämäärien sijasta älykkään teknologian turvin. Tietoisuudesta ratkaisuihin Kiinnostavia ratkaisuja kehitellään koko ajan. Amerikkalainen teknologia-alan start-up yritys Apeelsciences on kehittänyt suihkeen, joka sisältää kasvien luontaisesti tuottamia suoja-aineita ja pidentää ainakin hedelmien säilyvyyttä huomattavasti. Kaupallista käyttöä ollaan aloittamassa tänä vuonna. Yrityksen tekemistä videoista voi nähdä, miten paljon hitaammin esimerkiksi mansikat pilaantuvat, kun ne on käsitelty pienellä määrällä kasvisten kuorista eristettyjä aineita. Erilaisia sovelluksia kehitellään, jotta tuottajat, kaupan ala ja ruoka-apua toimittavat järjestöt pystyisivät koordinoimaan yhteistoimintaansa paremmin. Ravintoloille on tarjolla ratkaisuja, joilla hävikkiä voidaan seurata ja vähentää. Esimerkiksi LeanPath -niminen yritys markkinoi kokonaispakettia ruokajätteen punnitsemiseen ja tarkkaan mittaamiseen. Tietoisuus hävikistä johtaa useimmiten sen vähenemiseen, varsinkin kun siihen yhdistetään henkilökunnan sitouttaminen toimintaan. Esille ovat nousseet myös kasvisten ja hedelmien tiukat ulkonäkörajoitukset. Monissa maissa on polkaistu käyntiin kampanjoita ”rumien” kasvisten hyödyntämiseksi. Kaksijalkainen porkkana ei maistu yhtään sen huonommalta, vaikkei olekaan ihannemallin muotoinen. Ajatus siitä, että luonnon tuote pitäisi mahtua tiettyyn muottiin lisää hävikkiä kaikissa ketjun vaiheissa. Ruokahävikki on äärimmäisen kompleksinen ja globaali ilmiö, joka koskettaa jokaista maailman yhteiskuntaa ja yksittäistä ihmistä. Jotta voisimme päästä tavoitteisiin, joilla torjutaan niin nälänhätää kuin ilmastonmuutosta, tarvitaan maailmanlaajuista tutkimusta ja rahoitusta koko ketjun toiminnan optimointiin. Monet Suomessakin laajasti käytettävät elintarvikkeet tuotetaan maissa, joissa tutkimusta tai resursseja hävikin torjumiseen ei ole. Siksi onkin suunnattava voimavaroja monitieteellisiin ja globaaleihin tutkimusprojekteihin, joissa kokeillaan uusia innovaatioita yhteisen ongelmamme ratkaisemiseksi. Ylijäämää syntyy väistämättä, mutta tämänhetkiset luvut ovat kestämättömällä tasolla. ? Kirjoittaja toimii tutkimusassistenttina Luonnonvarakeskuksen YLIKEhankkeessa, joka tutkii ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntämistä osana kiertotaloutta. MON IS SA MA IS SA ON POLKAIS T U KÄYN T IIN KAMPA NJOI TA ”RUMIEN” KASV IS T EN HYÖDYN TÄMISEKSI. KAKSIJA LKA IN EN PORKKA NA EI MA IS T U YH TÄÄ N SEN HU ONOMMA LTA, VA IKKEI OLEKAA N IHA NNEMA L LIN MU O T OIN EN. 17 Y H T E I S K U N N A S S A
P I S K E L I J A K AU P U N K I E N Y H T E N Ä suurena haasteena – ei pelkästään Rovaniemellä – on pystyä tarjoamaan riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Rovaniemen vuokra-asuntotilanteeseen on erityisesti parin viime vuoden aikana vaikuttanut matkailijamäärien hurja nousu, ja sen myötä lisääntynyt Airbnb-vertaismajoituksen voimakas kasvu. Rovaniemen majoituskapasiteetti on korkeimman matkailusesongin aikaan äärimmilleen venytettynä, mikä on myös luonut kysyntää Airbnb:n tarjoamalle lisäkapasiteetille. Matkailun huippusesongin kova kysyntä on nostanut samalla hinnat kattoon. Lisäksi vertaismajoitukseen käytettävät asunnot ovat poissa pitkäaikaisempaa asuntoa tarvitsevien vuokraasuntomarkkinoilta. Domus Arctica –säätiön eli DASin markkinaosuus korkeakouluopiskelijoiden asumisessa on 28%, mutta miten jäljelle jäävän prosenttiosuuden edustajat löytävät opiskeluajakseen asunnon, jos vuokra-asuntoja valjastetaan jatkuvasti enenevissä määrin matkailijoiden käyttöön? Opiskelijoiden siirryttyä yleisen asumistuen piiriin heillä on paremmat rahkeet asua yksiössä kimppakämpän sijaan. Tällä hetkellä sijoittajat omistavat Rovaniemellä paljon yksiöitä juuri yksityisen sektorin vuokramarkkinoilla. Tästä johtuen etenkin yksiöiden hinnat saattavat kivuta yksityisellä puolella varsin korkeiksi. Opiskelijoiden asunnontarpeeseen vastaaminen Yliopiston lähellä olevan Riihipellon puiston alueen kaava on saanut lainvoiman 26.1.2018, ja siinä olevalle DASin tontille on tulossa 8-kerroksinen puutalo, DAS Kelo. Rakennuslupahakemus tätä varten on jo tehtynä, ja seuraavaksi vuorossa on urakkakilpailutus. Tässä kampusalueen asemakaavassa pyrittiin huomioimaan opiskelijoiden tarpeet – kaavaa laadittiin myös yhteistyössä heidän kanssaan. DAS Kelon on tarkoitus valmistua syksyllä 2019, jolloin AIRBNB HAASTAA OPISKELIJAKAUPUNGIN ASUNTOMARKKINAT T E K S T I T E A K O S K E L A K U V I T U S A I N O S O I N I N E N tarjolle saadaan kaiken kaikkiaan 103 uutta yksiötä. Uuden kerrostalon myötä peruskorjausta vailla olevista Kuntotie 3:sta ja 5:stä luovutaan kuluvan vuoden aikana. DASilla yksittäiset vapautuvat yksiöt ja kaksiot löytävät aina saman tien vuokralaisensa, mutta solut eivät välttämättä mene enää tähän aikaan vuodesta. Tammikuun alussa DASilla oli vapaita soluasuntoja 20 ja helmikuun alussa seitsemän. Soluasumisen markkinoinnissa opiskelijoille on omat haasteensa. Helsingissä HOAS on kokeillut tähän ongelmaan Kämppishaku -nimistä palvelukonseptia, jossa toisilleen tuntemattomat asunnonhakijat pääsevät tutustumaan toisiinsa, ja sen jälkeen hakemaan asuntoa yhdessä. ”Nyt eletään eräänlaisen uuden yhteisöllisyyden aikaa, jolloin kämppiksen valinta on olennainen kysymys. Tässä olisi meilläkin yksi kehittämiskohde, johon pitäisi löytää uusi ja toimiva malli. Asumistuen muuttuminen muutti osaltaan myös opiskelijoiden saamia tukia, joten nyt opiskelijoiden puntarointi soluasunnon ja yksiön välillä saattaa olla entistäkin pienemmistä marginaaleista kiinni”, pohtii DASin toiminnanjohtaja Kirsti Saviaro. Opiskelijoille on lähtökohtaisesti tärkeää löytää edullinen asunto mahdollisimman hyvällä sijainnilla opintojen ajaksi. DASilla tarkistetaan vuokrat vuosittain, ja 1.1.2018 alkaen keskimääräinen vuokrien korotus on 2 %. Korotus riippuu kuitenkin kustannuskehityksestä ja korjaustoimien määrästä. Vuokrataso voitaisiin pyrkiä säilyttämään ilman suurempia korotuksia, mutta tällöin korjaustoimista pitäisi tinkiä. ”Se ei olisi suotava kehityssuunta (korjaustoimista tinkiminen), sillä asuntokannan ja myös vanhojen asuntojen kehittäminen on tärkeää. Seuraavaksi luvassa on ns. viihtyvyyskorjaus Rantavitikalla, jonka aikana muovimatot vaihdetaan pois, ja tilalle laitetaan esimerkiksi laminaattia. Samassa yhteydessä myös keittiökaappien uusiminen on piakkoin vuorossa”, kertoo Saviaro. O L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 18
Kaupunginarkkitehti Tarja Outilan mukaan asuntojen kohtuuhintaisuutta voidaan ohjata lisäksi rakentamiskustannuksilla, tontinvuokrahinnalla sekä esimerkiksi lisäämällä opiskelijoiden mahdollisuutta lisätä ostovoimaansa. Uudessa kampusalueen asemakaavassa tutkittiin esimerkiksi kiertotaloutta osana opiskelijoiden asumisympäristöä. Airbnb – matkailu kohtaa opiskelija-arjen Rovaniemen vuokra-asuntotilannetta on viime aikoina hämmentänyt Airbnb-vertaismajoitustoiminta. Viime vuoden marraskuussa päättyneessä Jakamistalous matkailussa -hankkeessa kartoitettiin matkailun liittyviä jakamistalouden muotoja. Opiskelija-asumisen näkökulmasta juuri Airbnb:n räjähdysmäinen kasvu on vaikuttanut yksityisellä puolella asuntojen vuokramarkkinoihin huomattavasti. Airbnb-majoituskohteita oli Rovaniemellä vuoden 2017 marraskuussa lähes 500. ”Jo pelkästään Jakamistalous matkailussa (2016–2017) -hankkeen aikana tarjolla olevan majoituksen määrä suurin piirtein triplaantui”, laskeskelee hankkeen projektipäällikkönä toiminut matkailututkimuksen yliopistonlehtori Maria Hakkarainen. Lapin matkailubuumi on tuonut Rovaniemen matkailijamääriin runsasta kasvua, ja Airbnb täyttää osaltaan majoituskapasiteetissa olevan aukon – kysyntä synnyttää tarjontaa. Hinnat ovat huipussaan korkeimman matkailusesongin aikaan joulun tienoilla. Tämä on asuntojaan Airbnb-käyttöön vuokraaville tuottoisinta aikaa, jolloin hinnat saattavat kivuta jopa kolminkertaisiksi verrattuna esimerkiksi Berliiniin. Lisäksi viidesosa vuokraajista välittää 50 prosenttia tarjolla olevista Airbnb-kohteista. Ilmiöstä on muodostunut siis liiketoiminnan kaltainen oma majoitustoiminnan muotonsa. Airbnb vaikuttaa merkittävästi Rovaniemen vuokra-asuntomarkkinoihin. Pienien vuokraasuntojen suhteen hakuaika on pidentynyt, ja niitä saattaa olla entistä hankalampi löytää etenkin keskustan alueelta, sillä monet on valjastettu Airbnb-käyttöön. Opiskelijoiden asunnonhakusesongin aikaan loppukesästä haaste saattaa tosin olla samankaltainen, mikäli on etsimässä kohtuuhintaista vuokra-asuntoa yksityisiltä markkinoilta keskustan tuntumasta. Vuokrien suhde kasvaneeseen Airbnb-majoitukseen on kimurantti, mutta Hakkaraisen mukaan havainnointiaineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta vuokrien kivunneen ylöspäin. Lyhytaikaisten vuokralaisten majoittaminen herättää myös keskustelua asunnonomistajien keskuudessa. ”Siitä käydään jonkin verran keskustelua, mitä etuja pitkäaikaisista vuokralaisista olisi. Joulunaika konkretisoi monelle ensinnäkin sen, että aktiivinen majoittaminen vaatii myös aktiivista pyykkäystä, siivoamista ja muuta työtä. Toiseksi matkailualan sesonkiluonteisuus tuli esiin tammikuun käyttöasteiden ollessa huomattavasti joulua pienemmät”, Hakkarainen selvittää. Opiskelijoiden näkökulmasta tarkasteltuna Airbnb on mahdollistanut asunnon hankkimisen OPISKELIJA-ASUMISEN NÄKÖKULMAS TA JU URI A IRBNB:N RÄJÄHDYSMÄ IN EN KASV U ON VA IKU T TA N U T YKSI T Y ISEL LÄ P U OLEL LA ASUN T OJEN V U OKRAMARKKINOIHIN HU OMAT TAVAS T I. 19 R O V A N I E M E L L Ä
ROVA N IEMEN KOKOISES SA KAUP UNGIS SA KASV UN HA L LIN TA ON AVA INASEMAS SA, JO T TA PA IKA L LIS T EN JA MATKA I LIJOIDEN KOH TAAMISET EIVÄT MU ODO S T UISI ONGELMA L LISIKSI. L A P I N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 / 2 1 8 20