• KUOHU NRO 1 / 2013 Artovan uusi hallitus esittäytyy s. 3 Hämeentie 156: Paola Suhosen ja Mika Tarkkasen työpajat s. 9 Onnistumisia & yhteisöllisyyttä: Kaupunginosissa kohisee s. Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistys Ry 10
• Pääkirjoitus uohun viides vuosi alkoi haastavasti. MeneK timme vuoden vaihteessa mainostajia edullista hinnoistamme huolimatta. Lehden sisältö oli jo valmiina, mutta yllättäen rahoitus puuttui. Kriisikokouksessa päätimme kuitenkin yrittää löytää uusia ilmoittajia. Kukin toimitusneuvoston jäsen teki mitä pystyi. Iltaisin sparrasimme toisiamme facebookin chatissä ja iloitsimme pienistäkin onnistumisista ja kun yhdeltä usko hiipui, tulivat toiset avuksi. Lopulta saimme rahat kokoon, muutamaa päivää ennen painokoneiden laulua. uohua tehdään kokonaan vapaaehtoisvoimin, K emme tee voittoa mainosmyynnillä vaan kaikki tulot menevät paino- ja jakelukuluihin sekä tekijöiden kiitosjuhliin. Tämän vuoksi mainoshintamme ovat pysyneet halpoina. Uuden vuoden toiveena esitän sinulle lukija, että viethän viestiä eteenpäin, jos tiedät yrittäjän tai yhteisön, jota voisi kiinnostaa lehdessämme ilmoittaminen. Olet näin tukemassa tärkeällä tavalla paikalliskulttuurimme dokumentoimista ja alueellista yhteisöllisyyttä. Jokainen Kuohu elää luukkujakelun lisäksi telinejakeluna kolmen kuukauden ajan, eli sen alueellinen huomioarvo on suuri. T Ä S S Ä N U M E R O S S A S.4-5 Otto Maja S. 9 Paola Suhonen ja Mika Tarkkanen S. 7 Vyyhtipelailua S. 12 Eläkeläisiä laulattaa iitos jokaiselle tämän lehden mainostajalle, K ilman teitä meillä ei olisi tätä vuoden 2013 ensimmäistä, Intohimo-teemaista numeroa. Kiitos myös toimitusneuvostolle, joka venyi äärimmilleen löytääkseen Kuohulle rahoituksen. Ennen kaikkea kuitenkin kiitos tekijöille, joita ilman ei tarvitsisi mainostajiakaan jaagata. Te teitte tämän taas, ennätysajalla ja intohimolla! Haluatko mainostaa ensi vuonna helsingin parhaassa kulttuuri- ja kaupunginosalehdessä? Ota yhteyttä : kuohu.toimitus@gmail.com Marika Rosenborg Päätoimittaja Marika Rosenborg on Arabianrannassa asuva arjenrakastaja ja kahden teinin äiti. JAKELUPISTEET: ARABIANRANNAN KIRJASTO, ARCADA, KALLION KIRJASTO, KAUPPAKESKUS ARABIA, KUMPUOTI, KÄÄNTÖPAIKKA, METROPOLIA, M-KAUPPA, OLOTILA, SIWA, TEKNIIKAN MUSEO, UNISPORT, VIIKIN KIRJASTO KUOHU 1/2013 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuuri- ja kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www. artova.fi. jULKAISIJA ArToVa -kaupunginosayhdistys ry Intiankatu 1, 00560 Helsinki. p. 046 598 5788 (ma 10-18, ke 10-18, to-pe 9-15) PAINOS 20 000 kpl, joista 16 000 kpl kotitalousjakeluna alueille Toukola, Arabianranta, Vanhakaupunki, Kumpula, Sörnäinen, Harju, Torkkelinmäki, Hermanni, Vallila, Koskela, Viikki ja Latokartano. Haluatko Kuohun tekijäksi? Ota yhteyttä osoitteella : kuohu.toimitus@ gmail.com. TAITTO JA ULKOASU Niina Linna kuohu.aineisto@gmail.com Kuohu ilmestyy vuonna 2013 neljä kertaa. TOIMITUS Päätoimittaja Marika Rosenborg Toimitussihteeri Viivi Koljonen Koordinaattori Anni Viitasaari Tekijöiden kuvitus Elina Johanna Kuohu - Sataprosenttista vapaaehtoisvoimaa! SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com PAINO Lönnberg Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Kuohu ilmestyy vuonna 2013: 27.2. (aineistopäivä 23.1.) 8.5. (3.4.) 14.8. (19.6.) 13.11. (9.10.) 2
• vastaukset verkosta www.artova.fi AJANKOHTAISTA Artovan uusi hallitus astui remmiin Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistyksen kokoonpano vaihtui puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa myöten syyskokouksessa. Vuoden 2013 hallituksessa on kaikkiaan kuusi uutta ja seitsemän jatkavaa jäsentä. Esittelyssä on heistä kaksi uutta, Sanna Michael ja Iiris Lehtinen. A rabianrantaan kesällä 2012 muuttanut Sanna Michael on 30-vuotias pohjoismaisten kielten freelancer-kääntäjä. Hallitustyöskentelyn lisäksi Sanna toimii Artovan historia-, viestintäja katufestivaalitoimintaryhmissä. Sanna lähti mukaan Artovan hallitukseen, koska häntä kiinnostaa uuden kotikaupunginosansa kehittäminen. ?Haluaisin ennen kaikkea kehittää alueen yhteisöllisyyttä. Tarkoitan sillä sitä, että ihmiset juttelisivat toisilleen, auttaisivat toisiaan ja tuntisivat ja tietäisivät toisensa. Siihen auttaa luonnollisesti myös se, että kynnys osallistua alueen tapahtumiin ja toimintaan pysyy matalana,? Sanna sanoo. Kuva: Merja Savolainen Artovassa Iiris haluaisi erityisesti kehittää viestintää ja levittää toimintaa nykyistä laajemmalle. ?Artovan toiminta on monipuolista mutta hajanaista ja keskittynyttä juuri Arabianrantaan. Toivoisin myös lisää vuorovaikutusta eri tekijöiden ja toimijoiden välille,? Iiris sanoo. ?Artova on kuitenkin mahtava organisaatio. Tästä alueesta kannattaa olla ylpeä.? Artovan hallituksen muut uudet jäsenet ovat Christian Sannemann, Solei Vuortensola, Tytti Huhtaniska ja Aura Vapaametsä. Kaupunginosayhdistyksen hallituksen toimikausi on yksi vuosi. ?Osallistuminen Artovan toimintaan on myös mukavaa sosiaalista vastapainoa työlleni. On kiinnostavaa tutustua uuden kotialueen toimintaan ja ihmisiin,? tällä hetkellä kotoa käsin työskentelevä Sanna sanoo. 25-vuotias Iiris Lehtinen on ollut mukana Artova Film Festivalissa ja Artova Kinossa. AFF:n tiedottajana aiemmin toiminut Iiris on tänä vuonna AFF:n toinen tuottaja. ?Minua pyydettiin asettumaan ehdolle hallitukseen AFF:n ja Artova Kinon edustajana, ja tulin valituksi. Alue on minulle kyllä hyvin tuttu, sillä olen kotoisin Kumpulasta,? nykyisin Pihlajamäessä asuva Iiris sanoo. Viime vuonna Metropoliasta tradenomiksi ja University of Lincolnista markkinoinnin ja PR:n kandiksi valmistunut Iiris harrastaa elokuvia, kirjallisuutta ja kuntonyrkkeilyä. ?Etsin omalta alaltani töitä, mieluiten sellaisia, joissa yhdistyvät elokuvat ja markkinointi.? Merja Savolainen Kirjoittaja on määrittelyjä välttelevä arabianrantalainen. Artovan hallitus 2013 vasemmalta lukien Solei, Sanna, Iiris, Christian, Lauri, Anne, Tytti ja Janne. Kuvasta puuttuvat Aura, Kirsi, Malin, Matti ja Kati. ?Toiveissa lisää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikusta.? Artovan hallitus 2013 Lauri Alhojärvi Christian Sannemann Solei Vuortensola Anne Suvanto Tytti Huhtaniska Iiris Lehtinen Janne Kareinen Aura Vapaametsä Varajäsenet: Sanna Michael Kati Pelkonen Kirsi Autio Matti Kosola Malin Grahn Esittelyssä Ray-Ban -malliston uutuusaurinkolasit ja silmälasikehykset. 15.3. perjantaina klo 12-17 Esittelypäivän erikoistarjouksena silmälasien ostajalle toinen linssi 10 eurolla ostaessasi kehykset ja linssit Ray-Ban -aurinkolasien ostajalle 25 ? alennus, ei muita alennuksia Kahvitarjoilu Kk Arabia, Hämeentie 109, 1. krs puh. (09) 2780 0160 ma-pe 10-18 la 10-15 3 ARABIANRANNAN SILMÄSET
• JENNA JAUHIAINEN 4
• TTO JA JÄTTILÄISET Ensin oli 600 neliömetrin verran beigen väristä tyhjää aaltopeltiseinää. Sitten tuli Arabian katufestivaali, kuvataiteilijat Otto Maja, Juha-Pekka Köykkä ja Fäärsaaret, Geezers the Shopin kustantamat maalit ja kolmen päivän päästä Arabiankadun Nukkuvat jättiläiset oli valmis. Yksi suurimmista nollatoleranssin jälkeisistä katutaideteoksista omistettiin kaupungin lapsille. ? Lapset kiinnittivät ensin huomion meidän maalaamiseen ja aikuiset kiinnostuivat vasta lasten luvalla?, kertoo Otto Maja. ?Kaikki ihmiset ottivat maalauksen hyvin vastaan. Saatiin valehtelematta sata kiittävää kommenttia ja vain yksi kritiikki, joka sekin oli väärinymmärrys?, Maja nauraa. Nukkuvat jättiläiset sai alkunsa, kun Majan taidemyyjä Taneli Kainulainen oli mukana järjestämässä vuoden 2012 Arabian katufestivaalia. Kainulainen ja Maja ryhtyivät etsimään alueelta sopivaa maalausseinää ja lopulta Iittalalta saatiin lupa Arabiankadun peltivaraston maalaamiseen. Maja hahmotteli seinään teoksen ja toteutti jättimäisen työn kolmessa päivässä avustajiensa Fäärsaarten ja Köykän kanssa. ?Me tehtiin seinään sarjakuva. Kun katsot teosta ratikan ikkunoista niin näet ikkunaruuduista seinän sarjakuvastrippinä. Maalaamisen aikana hyppäsin usein ratikkaan ja ajoin maalauksen ohi nähdäkseni sen niin. Parasta palautetta on ollut, kun olen kuullut että ihmiset käyttävät sitä maalausta maamerkkinä ja sanovat ?jää sporasta pois siinä maalauksen kohdalla.? O tto Maja ei kerro mitä tietä hän on päätynyt siihen mitä hän on nyt, mutta kiinnostuksen lähteen katutaiteeseen hän paljastaa: ?Meillä oli lastenvahti kun mä olin skidi ja hänellä oli poikaystävä, joka oli mukana graffitimeiningeissä. Mä katoin sitä ylöspäin ja aluksi halusin näyttää hänelle ja myöhemmin alettiin tehdä graffiteja yhdessä. Sittemmin siirryin esittäviin kuviin, koska ne ovat helpommin ymmärrettäviä.? Maja on kokeillut myös mainostoimistoelämää, mut- ja tyhjää tilaa. Vähemmästäkin voisi tulla valkoisen paperin kammo! ?Pitää vaan aloittaa jostain. Työ tuntuu jättimäiseltä haasteelta, mutta tiedät että sä pystyt tekemään sen. Voit olla kymmenen tuntia siinä nosturin nokassa, olla ihan omassa maailmassa. Päivän loputtua laskeudut alas ja katsot maalausta: näet jokaisen hetken, kaiken mitä olet ajatellut sinä päivänä. Missä vaan myöhemmin näet oman ?Minä ainakin katsoisin kaupungilla mieluummin jonkun käsin tekemää juttua kuin alastonta gigoloa alusvaatteissa.? ta haluaa nykyään tehdä jotain, mikä menee suoraan ihmisille, eikä jonkun yrityksen suodattamana. ?Olen hyvässä asemassa, koska voin tehdä sitä mitä rakastan. Itsellänikin tosin on aikamoinen filtteri, etten tee mitä tahansa kenelle tahansa??, kertoo Maja. O nnellisimmillaan Maja on nosturin nokassa edessään satoja metriä seinää teoksen, ison tai pienen, muistat aina sen tekohetken ja ne ajatukset?. N ukkuvien jättiläisten herättämään iloon ikäryhmiin katsomatta liittyy varmasti se, että teos ei ole mainos, vaan lahja kaupunkilaisille. Julkinen tila ja sen käyttö on näiden aikojen puheenaihe, vaikka varsinaisesta nollatoleranssista katutaiteen suhteen onkin luovuttu. ?Minä ainakin katsoisin kaupungilla mieluummin jonkun käsin tekemää juttua kuin alastonta gigoloa alusvaatteissa tai fotoshopattuja alemimmejä? Kaikki me maksamme jotain julkisesta tilasta. Ja kaikki joutuvat elämään yhdessä. Arabian työn kaltaiset tilaustyöt eivät maksa kenelläkään mitään, vaan se on ilmaista taidetta kaikille?, sanoo Maja ja toteaa; ?Ajat ovat muuttumassa. Eihän muakaan haastateltaisi tässä jos ne eivät olisi.? K atutaiteen lisäksi Otto Maja tekee kuvataidetta laajalla skaalalla: kankaalle, paperille tai vaatteisiin. Suurista seinätöistä mahdollisesti tuleva raha menee suoraan ystäväpiirin Nimi-kollektiiville, jonka Omanimi-nettisivujen kautta porukka markkinoi itseään ja yrittää saada tuntemattomimpia taitelijoita esiin. O tto Majalla on vielä idea Arabian varalle: ?Olisi huikeaa, jos saisi maalattavaksi sen Kääntöpaikan viereisen keltaisen kerrostalonpäädyn. Siitä voisi tulla uusi maamerkki, joka keskustelisi Arabian tehtaan päädyn kanssa. Unelmaspotti ensi kesälle!?. Nyt kuitenkin ulkona on vielä 15 astetta pakkasta ja Maja valmistautuu maalaamaan HOK-Elannon toimiston seinää yhdessä islantilaisen Mintin kanssa. ?Me maalataan kaksi isoa lintua, joita kiertävät lennokit. Ollaan ihastuttu ajatukseen pienistä lennokeista, jota muodostavat isoja kokonaisuuksia. Lennokki on niin siisti ja päästötön. Kaikki palaa leikkisyyteen, ja taiteilijan työ on pitää se hereillä?. Viivi Koljonen Kuohun toimitussihteeri ?Kaikki me maksamme jotain julkisesta tilasta.? 5
• HELLAPOLIISI Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi PHO ? VIETNAMILAINEN KANAKEITTO 4 annosta Erilaisiin ruokakulttuureihin tutustumisesta voi tulla intohimo. Uudet makuelämykset tuovat vaihtelua ruokapöytään. Tutustu rohkeasti etnisten kauppojen valikoimiin ja etsi reseptejä netistä ja keittokirjoista. Tämä keitto on vietnamilaisten kansallisherkku, meikäläisten lihapullien tapaan. Kokeile ja ihastu! 1 pakastekana vettä niin paljon, että kana peittyy 1 muskottipähkinä 2 tähtianista 2 cm pala tuoretta inkivääriä 1 sipuli kahteen osaan leikattuna 1?2 kanaliemikuutiota 2 rkl kalakastiketta Lisäksi: 250 g riisipastaa tai riisinuudeleita 1?2 sipulia viipaleina 1 ruukku korianteria 1 sitruuna chilikastiketta Laita sulanut kana kattilaan ja lisää vettä sen verran, että kana peittyy. Keitä, kunnes pinnalle muodostuu verivaahtoa. Kuori vaahto pois reikäkauhalla tai lusikalla. Lisää liemeen muskottipähkinä ja tähtianikset. Paahda inkivääriviipaleita ja sipulilohkoja valurautapannulla välillä käännellen, kunnes pinta tummuu. Älä käytä rasvaa. Lisää ne liemeen kanaliemikuutioiden kanssa. Keitä hiljalleen kannen alla noin kaksi tuntia. Lisää tarvittaessa vettä. Siivilöi liemi ja putsaa kana. Leikkaa kanapalat veitsellä suikaleiksi. Laita riisipasta likoamaan haaleaan veteen vähintään viideksitoista minuutiksi. Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi ja silppua korianteri. Kiehauta vettä kattilassa pastaa varten. Nosta pasta kiehuvaan veteen noin minuutiksi ja siivilöi. Kokoa annokset suoraan isoihin annoskulhoihin. Laita kulhon pohjalle pastaa, kanasuikaleita, sipuliviipaleita ja kaada päälle kiehuvan kuumaa lientä. Ripottele pinnalle reilusti tuoretta korianteria. Tarjoa lisäksi chilikastiketta ja sitruunaa, josta jokainen voi itse puristaa annokseensa sitruunamehua. HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki & Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Arabianrannan HIERONTAhuone www.kropparennox.fi 6
• Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Metropolia ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan Vyyhti-hankkeessa on kehitetty vuoden 2012 aikana lautapeli, joka on suunniteltu alun perin kaupunginosayhdistystoiminnan tueksi antaen mahdollisuuden yhteistoiminnallisuuteen, ongelmakohtien paikantamiseen ja ideointiin. Peliä pelataan fasilitoidusti joukkuepelinä ja pelialustana toimii 15m2 kokoinen muovinen pelimatto. Vyyhtipeli oli osa Susanna Snellmanin lopputyötä ja sen jatkokehitys on tehty Vyyhti-hankkeessa Snellmanin ja Sanna Ristaniemen yhteistyönä. ?Pelillisyyden avulla onnistutaan hyppäämään hetkeksi pois arkikuvioista ja uskalletaan rohkeammin innovoida yhdessä asioita?. Pelaaminen on ensisijaisesti sovituissa rajoissa leikkimistä ja ihmisten kohtaamista. Se antaa positiivisen ja vapaan ympäristön ideoida ja rikkoa omia rajojaan. Pelaamisen ajan olet yksi joukkueen jäsen, panoksesi yhteiseen peliin on tärkeää ja pelin tuoman leikkimielisen tilanteen on helppo antaa viedä mukanaan kuvitteellisiin ympäristöihin. Monilta osin muotoaan vielä etsivää nousevaa termiä ?Gamification?, eli ?pelillistäminen? halutaan tuoda ilmiönä esille eri yhteyksissä. Pelillistäminen on tämän päivän (ja tulevaisuudessa entistä laajemmin) käytetty menetelmä, jolla vaikeat kysymykset voidaan yksinkertaistaa mielekkäiksi, helposti käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Pelillisyyden hyödyntämistä tapahtuu esimerkiksi osana opetusta, työhyvinvointia, innovointia, ideointia, kasvatustyötä ja kehittämistyötä. Pelillisyyden voidaan ajatella kumpuavan tekniikan kehityksestä, innovaatiohalukkuudesta, kaupunkikulttuurin murrostilasta, yhteisöllisyyden noususta, sosiaalisesta Haluatko sinä pelata kanssamme? Ota yhteyttä meihin! vyyhti.metropolia.fi tai susanna.snellman@ gmail.com Susanna ja Sanna Vyyhtimaton päällä mediasta, diginatiivisukupolvesta, teknologiasta ja monesta muusta ilmiöstä. Pohdittaessa tulevaisuuden yhteisöllisyys, toisilta oppiminen, oman osaamisen jakaminen ja yrittäjämäinen ajattelumalli. Voisivatko nämä termit kuvata myös tulevaisuudessa julkisten tilojen palveluita, kuten kirjastoja, uimahalleja ja konserttitaloja? Voisiko tulevaisuudessa kaupunginosa olla kuin iso leikkipaikka tai jättimäinen tee- Voisiko tulevaisuudessa kaupunginosa olla kuin iso leikkipaikka? kaupunginosatoimintaa, tulee mieleen esimerkiksi: luovuuden maksimointi, tehokkuus, yhteiset tilat, projektityötilat, mapuisto? Voiko erilaisia toimintatapoja tuottaa ja ideoida leikkien ja pelaillen? Pelin on piirtänyt Metropoliasta valmistunut Riikka Häkkinen ja suunnitellut Susanna Snellman Kulttuurituottaja Susanna Snellman ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Ristaniemi TELYSSÄ TEKIJÄESIT IO NNA WUOR SA kahdekbianrannassa ra A t u n u as on intaan Sanna Wuorio alue ja sen toim i. in u as a n ka ai nä rkeäks san vuotta. Si nut hänelle tä tu os od u m on , en. osallistuminen ässä alusta alka m ke te t lu ol a on ukastalojen Kuohua Sann na Arabian as ka u m on än h Lisäksi örittämisessä. näkökultoiminnan py uuden hienon t u on tu on eintä lla Opiskelu aluee onimuotoisella alueella tärk lisdol .M man yhteisöön on kohtaaminen ja sen mah n ää st le ie m hänen taminen. TEKIJÄE ANNA H SITTELY S EIKINH SÄ E I MO Anna on ark valokuvaa kitehtiopiskelija, in no ja bianranta ja parvekeviljelijä, kas harrastajaan vuosi si joka muu tti tt Anna kuv aa isänsä en kissoineen ja pu Araolisoineen vanhalla, la, mutta . hiem rak usein kam kaalla kinofilmika an kolhiintuneelmeralla ja eransa ka nss su hankaupu nginlahde a sunnuntaikävely untaa lle Vanlle. 7
• KIRSI AUTIO KARE MÄKINEN Järjestäjä Ilse Paakkinen. house rent party: Tanssi kodittomille koti! Syyskuussa kaksi ystävää tapaavat toisensa pitkän tauon jälkeen. Malin on viettänyt kesän tanssien New Yorkissa, Harlemin kaupunginosassa. Ilse on pohtinut, kuinka yhteiskunnallisia epäkohtia voisi korjata tavalla, joka olisi innostavaa ja hauskaa. Keskustelu polveilee kekseliääseen 1920?30-lukujen Harlemiin. Kun suuren laman kurimus nipisti harlemlaisilta vuokrarahat, he järjestivät talonvuokrabileitä. H ouse Rent Party perustui yhteisöllisyyteen: kutsuttiin bändi soittamaan, raivattiin olohuoneeseen tilaa tanssimiselle ja pantiin padat porisemaan keittiössä. Tarjoilujen, musiikin ja tanssin yhdistelmällä harlemlaiset saivat ansaittua tarvitsemansa vuokrarahat. Idea herää: järjestetään talonvuokrabileet Helsingissä, ja annetaan rahat asunnottomille ? heille, joilla ei ole varaa maksaa vuok- raa nykypäivän Suomessa! A sukastalo Kääntöpaikka tarjoaa tilat tulevana Ravintolapäivänä. Suunnittelemme aluksi leipovamme ja kutsuvamme kavereita. Päätämme kuitenkin uskaltautua kokeilemaan kunnianhimoisempaa taktiikkaa: pyydetään ruoka- ja juomasponsoreita, ja tehdään tapahtumasta iso. Otamme yhteyttä Helsingin Kah- vipaahtimoon, Théhuoneelle, Laitilan Virvoitusjuomatehtaalle ja juustoliike Lentävään Lehmään. Tanssijaystävämme Serena Chan lähettää kirjeen malesialaiseen ravintola Seraihin ja kuppikakkuja taiteilevalle Cup Cake Goddessille. Jäämme odottamaan jännityksellä,mutta vailla suuria toiveita. M yöntävät vastaukset alkavat tippua sähköposteihimme: sponsorit haluavat mukaan! Lähetämme lehdistötiedotteita eri medioihin. Taitamme lentolehtisiä ja julisteita, jotka tulostamme mustavalkotulostimella ja leikkaamme saksilla. Lähdemme kiikuttamaan ilmoituksiamme kaupungin tuulikaappeihin ja ilmoitustauluille. L Vapaaehtoinen Laura Oikari. isää ihmeitä on luvassa, kun Ilse kiertää keskustan vintage-liikkeitä tanssiyhdistyksemme Helsinki Traditional Jazz Dance Societyn nykyisen puheenjohtajan Mikko Kuusimäen kanssa. Ilse ja Mikko poikkeavat heille ennestään tuntemattomaan kahvila Qulmaan. Höyryävien teekupposten äärellä Ilse kysyy omistaja Marc Aulénilta, josko House Rent Partyn lentolehtisiä voisi jättää kahvilaan. Marc katselee esitteitä tovin ja kysyy, ?voisinko tehdä tapahtumaanne keittoa??. Äimistyneet Ilse ja Mikko vastaavat ilahtuneena myöntävästi. Sponsorit tarjoutuvat mukaan jo pyytämättäkin! O tamme yhteyttä Vailla Vakinaista Asuntoa ry:hyn, tatella Malinia; Helsingin Uutiset, Töölöläinen ja Nyt-liite kirjoittavat tapahtumastamme. Kavereilta kuulemme, että juhliamme on hehkutettu Radio Helsingissä ja Basso Radiossa. Yhtäkkiä House Rent Party on kaikkien huulilla ja Facebook -sivullamme käy kuhina. Malinin tanssikurssilaiset Kääntöpaikalta ja Caisasta ovat in- Kun New Yorkin Harlemissa lama nipisti vuokrarahat, järjestettiin talonvuokrabileitä. jonne tuotot päätetään lahjoittaa. Ilse tapaa järjestösihteeri Hanna Piiraisen, joka kertoo asunnottomien pyörittämästä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskuksesta (VEPA). Tapahtumamme portsari ja autonkuljettaja löytyvätkin VEPA:n reippaasta joukosta. Tällä välin Ilse käy Asunnottomien yössä ja Myllypuron kirkon kodittomien yössä kertomassa tapahtumasta ja jakamassa lentolehtisiä. ana juhlistamme kiirii pitkin kaupunkia. Mediat kiinnostuvat: Voima-lehti haluaa haas- S 8 noissaan tulossa mukaan esiintymään, leipomaan ja järjestämään. K oittaa 17.11. ja järjestäjiä jännittää. Kääntöpaikan ovella käy kuhina: lähialueen asukkaat tuovat leipomuksiaan. He ovat tarttuneet Ilsen esittämään leivontahaasteeseen, ?leivo kodittomalle koti? ? kaikki myyntitulomme ja ylijääneet ruoat annetaan asunnottomille. Otamme liikuttuneina vastaan piiraita ja maukkaita kaalisipsejä. On aika avata ovet ja laittaa jazz soimaan! T arjoilupöytä notkuu herkuista ja jonoa riittää läpi illan. Ihmiset vaihtuvat illan mittaan, mutta tanssilattialla on jatkuva vilske. Perinteinen afrikkalais-amerikkalainen Big Apple -tanssi kerää kaikenikäiset ja -taustaiset ihmiset osaksi yhtä suurta tanssiyhteisöä. Esityksiin osallistuu lähes 30 tanssinharrastajaa, joista suurin osa on aloittanut tanssiharrastuksen vasta samana syksynä. Saksalaiseen kulttuurikanava Arten toimittaja on tullut paikalle tekemään jutun juhlistamme radio-ohjelmaansa. Olemme ylittäneet jo kansainvälisenkin uutiskynnyksen! Esityksen jäljiltä hikisenä Malin palauttaa mieleensä saksankielentaitojaan ja kertoo mikrofoniin tapahtuman filosofiasta. Ilahtunut toimittaja toivoo näkevänsä vastaavaa Saksassa. I llan lopuksi ojennamme VVA:lle kenkälaatikon, jonka sisältää illan tuotot: yli 1600 euroa. Olemme auttaneet asunnottomia, ja meillä oli aivan järjettömän kivaa! Malin Grahn ja Ilse Paakkinen
• KUVAT: ANNA HEIKINHEIMO Aito intohimo auttaa selviytymään ?Ihminen on onnellinen, jos työhön syntyy intohimo?, sanoo kultaseppämestari Mika Tarkkanen. ?Menestymisen pakko ei johda minnekään?, toteaa vaatesuunnittelija Paola Suhonen. Kumpikin yrittäjä toimii Hämeentie 156 kiinteistössä. P aola Suhonen on saanut kotoaan vahvan mallin yrittäjän elämään. Yrittäjyys on aina ollut tapa tehdä työtä. Oma 15 vuoden mittainen ura niin ikään yrittäjänä on muuttanut lopullisesti käsityksen työrytmistä, vaikka aikaisemminkaan työt eivät ole noudattaneet virka-aikaa, vaan ovat olleet projektiluonteisia. Kun erottaa toisistaan sisäsyntyisen intohimon ja kunnianhimon, joka on lähinnä ulkopuolelta tulevien odotusten aiheuttamaa ja lisäksi uskoo omaan työhönsä, jaksaa tehdä töitä tarpeen tullen vaikka 24 tuntia vuorokaudessa. ?Menestymisen pakko ei johda minnekään, julkisuus ei ole myöskään mikään driving force,? sanoo Suhonen. ?Aito intohimo näkyy myös siinä, miten selviytyy ylä- ja alamäistä.? ? Systerin kanssa muodostetaan hyvä sparraustiimi, hyvässä ja pahassa? O ma taiteellinen intohimo ruokkii itse itseään ja kantaa eteenpäin, yli kaiken, mitä tekee. Suhonen kertoo mallistojensa kautta oman elämänsä tarinoita; aiheet tulevat pienistä hetkistä ja muistoista. Luomistyö on herkkätaajuinen prosessi, valmis vaate on väline itseilmaisuun. ?Systerin kanssa muodostetaan hyvä sparraustiimi, hyvässä ja pahassa,? hymähtää Suhonen. Suhonen kertoo, että perheen lisäksi hänen uraansa ovat vaikuttaneet Suomi-muotoilun ikonit, mm. Armi Ratia ja Alvar Aalto. H yvät työpäivät antavat inspiraatiota, akut latautuvat tällöin kuin itsestään. ?Jos joskus on pakko laittaa itsensä off-asentoon, lähden road trippailemaan. Siinä saa hyvin otettua asioihin etäisyyttä ja pääsee irti rutiinijutuista, vaikka toisaalta yrittäjä ei koskaan olekaan täysin lomalla,? toteaa Suhonen. ? Aina välillä tulee lunta tupaan, mutta epäonnistumiset on vain unohdettava.? M yös kultaseppämestari Mika Tarkkasen taustalla on vaikuttanut perheen yrittäjähistoria. Tarkkanen astui kultasepänliikkeen johtoon 1990-luvun lamavuosina, muuten firma olisi lakannut olemasta. Lamasta ja vaikeista vuosista selvittiin sisulla. Kun perusasiat oli saatu kuntoon, on voinut toteuttaa itseään ja mahdollisuudet luovaan työhön aukesivat. ?Jos tekee riittävästi töitä, on mahdollisuus menestyä,? summaa Tarkkanen. ?Aina välillä tulee lunta tupaan, mutta epäonnistumiset on vain unohdettava. Pienet vastoinkäymiset ja kolaukset ovat normiarkea, mestaruus antaa mahdollisuuden myös joskus myöntää olevansa väärässä.? ? Lamavuodet opettivat suhtautumaan rahaan rationaalisesti, mutta elämään tunteella.? T arkkasta ohjaavat sekä järki että tunne. Lamavuodet opettivat suhtautumaan rahaan rationaalisesti, mutta elämään tunteella. Haasteelliset alkuajat opettivat tietynlaista nöyryyttä ja pakottivat pitämään jalat suhteellisen tiukasti maassa. ?Jos näkee duuninsa vain työpaikkana, elämä on pelkkää puurtamista. Ihminen on onnellinen, jos työhön syntyy intohimo. Nykyisin haetaan kaikessa highlightia, aina ei kuitenkaan niin superhauskaa ole.? Tarkkanen on nähnyt työnhakijoita, jotka tulevat 2-3 sormusta mukanaan ja niitä, 9 joilla on mukanaan säkillinen; helposti erottaa kummalla on veren palo alalle. T arkkanen saa ihmisistä voimaa, samat ihmiset tulevat uudelleen pitkienkin aikojen jälkeen. ?Olen sikäli hyvässä asemassa, että olen jatkuvasti tekemisissä onnellisten asioiden kanssa. Kun joku ha- ?Lamavuodet opettivat suhtautumaan rahaan rationaalisesti, mutta elämään tunteella.? luaa teettää minulla korun, se säilyy muistona jostakin hyvästä.? Lisää virtaa Tarkkaselle antaa myös uusi harrastus, triathlon. Tarkkanen osallistuu kilpailuihin ja tapahtumiin, mutta kilpailee vain omaksi ilokseen ja itseään vastaan. Laji on tuonut elämään muunkin päämäärän kuin työn. Anja Kähönen Kirjoittaja on etäarabianrantalainen viraabelitoimittaja. o on him ettua. o t n t I rvos ylia
• Onnistumisia ja yhteisöllisyyttä Uudenlaisessa kaupunginosatoiminnassa tehdään ryhmissä, kukaan ei uuvu, kaikki ovat tervetulleita ja hauskaakin saa pitää. Suurimmaksi palkkioksi Kallion, Töölön, Roihuvuoren ja Artovan tekijät nimesivät yhdessä tekemisen tarjoaman onnistumisen tunteen sekä mahtavat ihmiset. ?On huikeaa nähdä, kun ihmiset osallistuvat ja saavuttavat jotakin yhdessä?, Artovan Janne Kareinen kertoo. SANNA MICHAEL ? Kalliossa kaikille on tilaa ja kaikki voivat osallistua?, Kallio-liikkeen perustaja Erkki Perälä vastaa kysymykseen, mikä Kalliossa on parasta ja tulee samalla kiteyttäneeksi uudenlaisen kaupunginosatoiminnan keskeisen periaatteen, suvaitsevaisuuden. ?Kallio-liikkeen toimintamalli perustuu siihen, että jokainen voi tulla mukaan tekemään juuri sitä mistä tykkää. Toistaiseksi innokkaita tekijöitä ja hyviä ideoita on riittänyt.?, Erkki jatkaa. J ohanna Sumuvuori rakastaa kotikaupunginosansa viheralueita, joiden hyödyntämisen halu oli yksi syy Töölö-liikkeen perustamiselle. Ovathan ne ihanteellinen paikka erilaisille tapahtumille, jotka keräävät ihmiset yhteen. Johannan mielestä toiminnan parasta antia on seurata, kun samalla alueella asuvat ihmiset kommunikoivat keskenään. Töölön toimin- Johanna Sumuvuori taan osallistumisen lisäksi Johannalla on myös tärkeä rooli linkkinä alueen asukkaiden ja kaupunginvaltuuston välillä. J anne Kareinen oli juuri liittynyt Artovan hallitukseen vuoden 2007 lopulla, kun hallitus vähän ennen joulua päätti kutsua kaikki halukkaat Arabian rantapuistoon ampumaan omia rakettejaan vuoden vaihtuessa. ?Keskiyön lähestyessä ranta oli mustanaan ihmisiä ja silloin tajusin, kuinka paljon alueella kaivataan yhteistä toimintaa?, Janne muistelee. Hänen mukaansa kaupunginosayhdistykset ovat parhaillaan murroksessa. Kun ennen toimittiin usein jotakin tai joitakin vastaan, nyt halutaan toivottaa kaikki tervetulleiksi. P arhaimmillaan toiminta palkitsee tekijöitänsä, siihen osallistujia ja koko kaupunginosaa. Kaikki ihmi- ARTOVALTA MAMUPALA Intohimojen mahdollistamisesta Arabian silkkitiellä jääkarhun kanssa M O usiikkiin suhtaudun antaumuksella. Yhtyesoitossa saa parhaimmillaan aikaiseksi luottavaisen ilmapiirin, jossa toisten kanssa kommunikoiden pääsee kokeilemaan siipiään. Voimaannuttavaksi kokemukseksi sitä nykyään kutsutaan. Itse puhuisin yksinkertaisesti meissä jokaisessa piilevästä tarpeesta toteuttaa itseään. Intohimon kaipuusta. I nhimillinen aktiviteetti on luonteeltaan sosiaalista; peilaamme itseämme ja ajatuksiamme muihin, annamme ja saamme palautetta, muokkaamme yhdessä ympäristöämme mieleiseksemme. K aupunginosayhdistyksen ei nähdäkseni pidä tyytyä satunnaisesti kommentoimaan asemakaavoja kaupungin viranomaisille. Sen tehtävänä on yhdistää alueen toimijoita luoden puitteet vuoropuhelulle, toisten ymmärtämiselle ja yhdessä touhuamiselle. Se toimii siis osaltaan intohimojen mahdollistajana. pysyviä rakenteita alueemme toimijoiden, virkamiesten ja päättäjien välille. Näin pystymme nykyistä tehokkaammin ja demokraattisemmin vaikuttamaan myös fyysisen ympäristömme kehitykseen. A rtovan toiminta kumpuaa yksittäisten ihmisten intohimoista. Yhdistys tukee itsenäisiä projekteja käynnistysvaiheessa tarjoamalla apuaan inhimillisten ja materiaalisten resurssien kokoamisessa sekä yhteistyötahojen löytämisessä. Projektit alkavat elää omaa elämäänsä ja muuttuvat alati niissä toimivien aktiivien näkemysten mukaisesti. U skoakseni jokaiselle löytyy innostavaa tekemistä. Jos ei nykyisistä projekteista, keksitään jotain uutta. Toivotan jokaisen lämpimästi tervetulleeksi suunnittelemaan ja toteuttamaan Artovan toimintaa. Y levät tavoitteet ja idealismi vaativat kuitenkin usein toteutuakseen kylmää materiaa. Artovan alue tuli valituksi yhdeksi Helsingin osallistuvan demokratian pilottihankkeista. Pyrimme kuluvan vuoden aikana luomaan Lauri Alhojärvi Kirjoittaja on Artova ry:n puheenjohtaja lemme tietysti samaa mieltä: Arabia sijaitsee Suomessa. Mutta joka kerta kun kävelen koirani Félixin kanssa, luemme katujen nimiä (Intiankatu, Japaninkatu, Siaminkatu, Kaanaankatu, Bengalinpolku...) ja uskallan kysyä siltä (koska se on viisas koira) olemmeko kenties löytäneet uuden silkkitien. Félix on 30 kiloa täyttä voimaa. Iso kuin jääkarhu, mutta yliaktiivinen kuin chihuahua. Varsinkin kun vastaan tulee muita koiria ja naapureita. Jokainen olento on Félixille maailman paras ystävä. Korttelin asukkaiden tapaaminen on sen lempipuuha. Se hurmavaa lumipallo muuttuu nopeasti lumimyrskyksi, ja kuten suomalaiset, se halaa kahdella jalalla. den kanssa, hanki koira??. Hän oli oikeassa, sillä Félix auttaa minua siinä. K uten koirat, en luultavasti ymmärrä hyvin mitä te minulta kysytte. Teen parhaani. Nyt osaan käskyt: Anna tassu! Istu! Tule! F élix auttaa minua puhumaan siitä, mitä minusta tulee, ja Félix myöskin auttaa minua kertomaan mistä tulen. Sen nimi tulee Québecin kansallislaulaja Félix Leclercin etunimestä. Félix Leclerc lauloi kotimaastani täynnä jokia, järviä ja puita. Kyllä, Québecin ja Suomen maisemat ovat usein kuin kaksi marjaa. Félix Leclerc onkin Québecin Tapio Rautavaara! P idättekö te halaavan jääkarhun tapaamisesta? En minäkään. T ulin Suomeen noin kahdeksan kuukautta sitten. Suomalaisten kanssa ei aina ole helppoa keskustella. Ymmärrettävää. Tiedän, että puhun suomea niin kuin Forrest Gump puhuu Amerikasta. Toivon, että osaan jonain päivänä puhua suomea yhtä hyvin kuin Mikael Granlund luistelee, käsittelee mailaa ja jääkiekkoa. Suomenkielen opettajani sanoi minulle kerran: ??Jos haluat jutella naapurei- set ja ideat otetaan lämmöllä vastaan ja joskus hieman hullummatkin päähänpistot voivat nähdä päivänvalon: ?Pari vuotta sitten tuunasimme Kierrätyskeskuksesta löytyneitä matkamuistoja Helsinki- ja Roihuvuori-aiheisiksi ja perustimme Roihuvuorentien varteen matkamuistomyymälän. Saimme monet ohikulkijat hymyilemään tempauksellamme?, Roihuvuori-seuran Otto-Ville Mikkelä kertoo myhäillen. Roihuvuoren asukasmäärä on vuodesta 2009 noussut reippaasti vastoin aikaisempia ennusteita, vaikka alueelle ei ole rakennettu yhtään uusia asuntoja. Samanlaista kehitystä ei ole havaittavissa muissa samaan aikaan rakennetuissa lähiöissä. OttoVillen mukaan tämä on hyvä esimerkki kaupunginosatoiminnan merkityksestä: ?Roihuvuori ei ole enää paikka, josta pitäisi päästä pois?, hän sanoo. S en lisäksi, että kaupunginosatoiminta on hauskaa ja palkitsevaa, se on myös olennainen tapa vaikuttaa oman asuinalueen viihtyvyyteen. ?Tällaisiin asioihin ei voi vaikuttaa ylhäältä päin, vaan intohimo on löydyttävä ihmisistä itsestään. Toki edellytyksiä voidaan luoda, mutta loppujen lopuksi toiminnan on saatava alkunsa ruohonjuuritasolta, meistä itsestämme?, Erkki Perälä sanoo. Sanna Michael Kirjoittaja on metron raitiovaunuun vaihtanut entinen itä-helsinkiläinen, nykyinen arabianrantalainen. TOISIN SANOEN Oikeassa olemisesta T upsahdan keskelle tilannetta. Annalan suunnalta hiekkatietä tulee kovalla vauhdilla pyöräilijä ja Hämeentietä etenee auto kohti Koskelantietä. Pyöräilijä ei käännä päätään omasta etenemissuunnastaan, vaan syöksyy ajotielle. Autoilija, jolla on edessään suora, vapaa ajotie, saa kuin tyhjästä eteensä pyöräilijän. Jarrut kirskuvat ja auto heittelehtii kohti kevyen liikenteen väylää. Auton vielä ollessa liikkeessä (tai siltä se ainakin näyttää) ovi aukeaa ja kuski juoksee ulos, kehossaan energia, josta tulee mieleen muisto lapsena nähdystä ?suomalainen sisu? mainoksesta. Kuskin suusta kuuluu sadattelua ja pingotetuin lihaksin hän syöksyy pyöräilijän perään. Pyöräilijä osoittaa aivan yhtä suurta närkästystä autoilijaa kohtaan todentamalla sen kansainvälisin sormimerkein. Hetken alan epäillä näkemääni tai ymmärrystäni siitä, kuka vältetyn onnettomuuden aiheuttaja olisi ollut. ka väärässä. T ähän olisi voinut koko tilanne omalta osaltani jäädä, mutta tapahtuma ei jättänyt rauhaan. Mietin, miten koko tilanne muuttuu, jos unohdan syylliset ja syyttömät, oikeat ja väärät. Koko näkymä muuttuu. Määritelmät tulevat itsestään, helposti ja harvoin antaa itselleen aikaa katsoa uudelleen. Mutta jos ja kun niin tekee, jokin muuttuu. Maailma ei näytäkään enää niin selvältä ja ennalta arvattavalta. Tapahtumat saavat aivan uuden merkityksen kun huomio ei keskity siihen mitä näkee, vaan siihen miten näkemänsä tulkitsee. T Jean-Philippe Payette Kirjoittaja on Arabianrannassa asuva québecilainen, joka opiskelee ranskalaista filologiaa. 10 apahtuma jäi pyörimään mieleeni ja oivallan, että määrittelin tapahtuman omassa käsitysmaailmassani tietynlaiseksi. Olin nimennyt tapahtuman hetkeksi, jossa kaksi ihmistä käytti sisuaan valtataistelussa, kumpi oli oikeassa. Olin myös tehnyt itselleni selväksi kuka oli oikeassa ja ku- Solei Vuortensola Kirjoittaja on Vanhankaupungin vasta löytänyt ja sinne asettunut, ympäristöstään päihtynyt asukas.
• Poskettoman pöyhkeää yhdistystoimintaa Noora Lindroos ? Asiat on hämmästyttävän helppo toteuttaa jos vain uskaltaa kysyä?, toteaa Janne Kareinen. Sana hämmästyttävä toistuu usein Kareisen puheessa. Melko hämmästyttävä on myös hänen tiensä Arabianranta-ToukolaVanhakaupunki -kaupunginosayhdistyksen viisivuotiseksi puheenjohtajaksi ja kaupunginosansa aktiiviksi. Aiemmin Kareinen ei halunnut olla liiemmin tekemisissä naapureidensa kanssa ja kammoksui ajatustakin lähiöelämästä. Nyt hän on takkinsa kääntänyt, tyytyväinen lähiön asukas, joka kuuntelee päivittäin lastensa valitusta siitä kun isä jumittuu jälleen kerran vaihtamaan kuulumisia vastaan tulevan naapurin kanssa. ?Ripaus epäpönöttävyyttä ja annos anarkistista hulluutta.? ten vaisu nukkumalähiö aktivoitaisiin. Kunnianhimoisena tavoitteena oli täyttää alueella vaikuttavien yritysten ja asukkaiden odotukset Arabianrannasta aktiivisena designin ja taiteen keskittymänä. ? J anne Kareinen on asunut Helsingissä 26 vuotta, ja muutti Arabiaan marraskuussa 2004. Kaupunginosan luova ilmapiiri yllätti positiivisesti, oli mukava kohdata muitakin epäsäännöllisen ammattiimagon omaavia ihmisiä, joiden mielestä työllä on muutakin kuin rahallista arvoa. Kaupunginosayhdistyksen toiminta oli hiipunut vuoden 2005 kyläjuhlien jälkeen, ja koska Kareinen on aina nauttinut ?umpihankeen kulkemisesta?, hän lupautui hiljaisen yhdistyksen puheenjohtajaksi kun muita halukkaita ei ilmaantunut. Oli aika miettiä, mi- Janne Kareinen. Mukana oli hämmästyttävä määrä ihmisiä?, muistelee Kareinen vuonna 2008 uudelleen henkiin herätetyn kaupunginosayhdistyksen järjestämää ilotulitusta. Hän on ilahtunut siitä, miten ihmiset ovat valmiita tekemään asioita itseään varten, eikä näin ollen tahdo ottaa itselleen kunniaa Artovan viisivuotisesta nousukiidosta. ?Artova ole koskaan ollut puheenjohtajavetoinen. Yhdistyksen toiminta on ryhmätoimintaa, josta ei vastaa edes yksin hallitus.? Pitkän mietinnän jälkeen Kareinen sanoo toivovansa että on tuonut Artovaan ripauksen epäpönöttävyyttä ja annoksen anarkistista hulluutta. Kareinen on kuullut heidän toimintaansa kutsuttavan ?poskettoman pöyhkeäksi? ? positiivisempaa palautetta hän ei voisi kuvitellakaan. SARJAKUVAKESKUS ESITTÄÄ: Keski-Suomesta evakoitunut Maura Manninen koordinoi Sarjakuvakeskuksen Nordicomics-projekteja ja muita kansainvälisiä hankkeita. Vapaa-ajallaan Maura piirtää nuorille suunnattua nettisarjakuvaa nimeltä 'Trespasses' ja pitää hitaasti päivittyvää blogia. 11 K areinen tunnustautuu nautiskelijaksi ja haluaa siksi myös vapaaehtoistyön olevan nautittavaa tekijöilleen. ?Elämässä ei tarvitse kärsiä, ei varsinkaan vapaaehtoistoiminnassa?, naurahtaa Kareinen. Artovan toiminta on ehdottoman ihmisläheistä, yhdistyksessä puhutaan ihmisistä, ei pelkästään asukkaista. Jokainen saa halutessaan valtaa ja vastuuta, liiallinen johtaminen vain romuttaisi ryhmän. Aina uuden hallituksen nähtyään Kareisessa herää into tarttua toimeen uuden kokoonpanon mukana, mutta vakuuttaa puheenjohtajan uran olevan kuitenkin tältä erää ohi. Hän haluaa antaa muillekin tilaa, ja arvioi että kolme vuotta voisi olla ihanteellinen kausi yhdelle puheenjohtajalle. Artovan henki -hankekokonaisuuden ja perhe-elämän ohella Kareinen pyrkii tällä hetkellä paneutumaan kirjoittamiseen, pitkäaikaiseen intohimoonsa. kuttaneen todella monen vapaaehtoistoimijan suuntautumiseen ja työllistymiseen, yhdistyksen vaikutus ulottuu siis sekä tekijöihin että alueeseen. Vapaaehtoistyö on suhteellisen vapaa kenttä toimia ja oiva väylä ideoiden ja unelmien toteuttamiseen. Ideoiden toteutuessa koko ura voi saada uuden käänteen. ?Ihmisillä on hämmästyttäviä kykyjä jos heihin luottaa?, Kareinen hymyilee. K areinen toivoo, että tulevaisuudessa Helsingin kaupunkia voitaisiin osallistuttaa aiempaa enemmän Artovan toimintaan. Kaupungin tulisi ymmärtää, että kaupunginosatoiminnalla on sekä elämänlaatua parantavia että taloudellisia hyötyvaikutuksia. Kareinen kehuu Artovan vai- Noora Lindroos Kirjoittaja on kirjallisuudenopiskelija, joka pelastaa etanoita kadulta ja itkee elokuvissa.
• Loppukirin eläkeläisten ja nuorten yhteinen bändi Alku ei ollut helppoa. Opiskelija Paula Kovanen (25 v.) etsi laulajia ja muusikoita pieneen musiikkiyhtyeeseen, jonka jäsenet koostuisivat eläkeläisistä. Hän juoksi ilmoituksia palvelutaloihin, lähestyi henkilökuntaa, seurakunnan eläkeläiskerhoja ja pisti sähköpostia menemään. Jossain täytyy olla musiikkia, Kovanen mietti. kuvat : paula kovanen K ovanen tiesi mitä tahtoi. Hänellä oli idea, joka oli syntynyt yhdessä hyvän opettajan ja tiennäyttäjän, Kimmo Luoman (36) kanssa. Kovanen itse opiskelee Humakissa kulttuurin tuottajaksi ja taide, teatterista tanssiin koskettaa häntä. Mutta nyt vastassa oli pelkkää hiljaisuutta. K unnes lopulta kutsu kohtasi Loppukirin yhteisötalon. Sähköposti ilmoitustaululla iski talon laulajien tajuntaan: tässähän on taas uusia mahdollisuuksia. Anja Kekkonen (67), Terhikki Sumari (72), Anna-Maija Aroalho (64) ja Marjatta Kopra (68) ilmoittautuivat oitis ryhmään. Lisävahvistusta saatiin Vantaankosken seurakunnan kautta aviopari Anja (77) ja Mauno (82) Niemisestä. M yyrmäen Liesitorin palvelutalo lupasi harjoitustilat, kunhan tuleva ryhmä esiintyy palvelutalossa. Ja näin pikku bändi Roopen Napit olikin valmis. Paula Kovanen toimii ohjaajana ja hän hoitaa yhteyksiä palvelutaloihin ja vanhusten keskuksiin, Iitu Starker (32), soittaa harmonikkaa ja Kimmo Luoma miksaa kovaääniset. A nna-Maija Aroalho opiskelee laulamista intensiivisesti. Jo kuusi vuotta sitten hän meni Ava Num- misen kehittämään Laulukouluun. Numminen on halunnut todistaa, että kaikki osaavat laulaa. Aroalho huomasi kehittyvänsä ja nyt hän ottaa jo yksityistuntejakin. Musisointi ja esiintyminen Roopen Napeissa ovat jotain aivan uutta. Aroalho ei pidä yhtyettä ammattilaisyhtyeenä vaan vertaisena yleisön kanssa. Roopen Napeissa on toteutunut idea, että ikääntyneet esiintyvät ikääntyneille yhdessä nuorten kanssa. ?Kun aloitamme, jotkut vanhukset saattavat puhua omiaan, huudellakin jotain. Vähitellen kaikki rauhoittuvat, hiljenevät kuuntelemaan tai laulamaan. Esitän yhtyeessä laulun Laps olen köyhän kauniin Karjalan ja silloin kysyn, onko täällä ketään Karjalasta. Aina muutama käsi nousee. Laulu herättää muistoja. Liikutusta ja kyyneleitä ei voi olla huomaamatta.? A nja Kekkoselle elämä soi musiikkina. Sanat ja sävelet syntyvät iloista ja suruista. Tuttujen vanhojen laulujen ohella Kekkonen laulaa myös omia laulujaan. ?Heti kun pääsen areenalle, unohdan itseni. Pieni kutkuttava jännitys menee ohi ja katselen ihmisiä. Saan yleisöltä energiaa ja itse tunnen antamisen iloa. Sen eteen on kannattanut harjoitella ja tehdä töitä.? Kekkonen kertoo, kuinka hänen isänsä hevosella ajaessaan lauloi Juokse si- ?Tältäkö tuntui, kun olimme nuoria, rakastuneita ja aurinko paistoi?? nä humma, kun tuo taivas on niin tumma?.Hän istui kyydissä vällyjen alla ja elämä oli lämmintä ja hyvää. Laulu kuului perheen elämään kansanperinteenä. M arjatta Kopra rakastaa laulamista, mutta pelkää esiintymistä, paitsi isossa kuorossa, jossa hän on aikaisemmin laulanut sopraanoa. Roopen nappeihin hän tuli lennosta mukaan jo ihan siksi, että kaikki olivat niin hauskoja ja mukavia. Kopra nauttii eniten harjoituksista. Vaikka harjoitukset kestävät 2-3 tuntia, ne piristävät. Aviopari Anja ja Mauno Nieminen taas aloittivat vielä töissä ollessaan aikuisopistossa lauluopinnot. ?Kummallekin oli opetusta 15 minuuttia ja tuntui kuin olisimme olleet irti maasta, siivet selässä nuo 30 minuuttia. Vielä kotona kelasimme opetusta pari päivää?, Anja Nieminen kertoo. ?Yhdessä olemme laulaneet monissa juhlissa ja seurakunnan kerhoissa. Roopen Nappeihinkin tulimme, kun saimme seurakunnan kautta tietää asiasta. Ryhmässä parasta on, kun voi kannustaa toisia ja itsekin saa kannustusta?. Mauno Niemisen O Sole Mio kajahtaa yhtyeessä komeasti. Tältäkö se tuntui, kun olimme nuoria, rakastuneita ja aurinko paistoi? K ovanen on tyytyväinen projektiinsa. Laulajat valitsevat itse laulut ja harjoitukset ja yhteistyö ryhmässä ovat sujuneet loistavasti. Jopa yhtyeen nimi Roopen Napit on laulajien itsensä keksimä. ?Kun innostuneet, harmaapäiset, tavalliset ihmiset, ikätoverit astuvat lavalle, moni yleisöstä samaistuu laulajiin. Minulle on jäänyt yleisöstä mieleen nainen, joka silmät kiinni säesti lauluja kuin olisi soittanut pianoa. Usein tunnelma on harras. Jälkeenpäin meitä kiitetään lämpimästi ja toivotetaan siunausta.? ROOPEN NAPIT ESIINTYVÄT LOPPUKIRI-TALOSSA 14.4. KLO 15.00. KAHVITARJOILU 5 EUROA. TERVETULOA. Heli Stenvall Kirjoittaja asuu yhteisötalo Loppukirissä ja toimii aktiivina Suomen Senioriliikkeessä. 12 ROOPEN NAPIT ON ESIINTYNYT SEURAAVISSA PAIKOISSA: Syystien palvelukeskus, Syystie Syystie 15, 00780 Helsinki Kontulan palvelukeskus, Kontukuja 5, 00940 Helsinki (2 kertaa) Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33, 00260 Helsinki Liesitorin palvelutalo, Vaskivuorentie 12, 01600 Vantaa Maunulan Helander-koti, Suursuontie 29, 00630 Helsinki Palvelukoti Sylvi, Rajamännynahde 6, 02710 Espoo KEVÄTKONSERTISSA ESITIMME SEURAAVAT KAPPALEET: Nuoruustango Laula laulusi pois Joutsen Katariinan kamarissa Laps olen Karjalan Oi Sole Mio Arkinen Onni Heijastus Pioninkukka ja porkkanalätty Rosvo-Roope Anttilan kevät huumaus Taas on aika auringon Huom. Arkinen Onni ja Pioninkukka ja porkkalätty olivat Anja Kekkosen sanoituksia ja Kekkosen ja Sumarin sävellyksiä.
• MENOT **** Kuohun tapahtumanostot poimitaan Artova.fi sivun ajankohtaisista. Jos haluat ehdottaa tapahtumaasi palstalle, jätä tapahtumailmoitus sivujen yläpalkissa olevalla Ilmoita tapahtumasta -lomakkeella, niin julkaisemme sen sivuilla ja mahdollisesti myös Kuohussa. 1. Artova Kino torstaisin klo 18 Iso sali, Arcada, Jan Magnus Janssonin aukio 1 2. Historia-sessio & Artovan kevätkokous 20.3. klo 18?20 Arabianrannan kirjasto, Hämeentie 135 A Ihanassa elokuvaklubissa näytetään kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä elokuvia. Artova Kinon aikuisille suunnatussa sarjassa kevään 2013 teemana on muoto - mitä kaikkea muoto elokuvassa voi olla? Voiko muotoa lopulta irrottaa erilleen elokuvan aiheesta tai väittämistä? Ohjelmistossa mm. Leox Caraxin Mauvais Sang ja Athina Rachel Tsangarin Attenberg. Osa elokuvista esitetään 35 mm filmiltä. Lapsille tarjoillaan lasten klassikoita, kotimaista lastenelokuvaa ja elokuvia muilta mailta Ranskasta, mykän elokuvan Amerikkaan, Japaniin ja aina Mongoliaan. Luvassa on 14 elokuvan lumoava kokonaisuus, live-säestystä, alustuksia ja alkukuvia. Kaikkiin näytöksiin vapaa pääsy! Artovan arkistosta on löytynyt hieno historia-aineisto alueesta 1500-luvulta eteenpäin. Sessiossa ideoidaan mitä aineistosta ryhdytään työstämään. Session jälkeen Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki -kaupunginosayhdistyksen kevätkokous jossa esitellään tilinpäätös ja käsitellään muut kevätkokousasiat. Tervetuloa! Vapaa pääsy. 3. Yhesti Yhet Tyypit Sarjakuvakeskuksella 15.?17.3. Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150 Suullisen perimätiedon eli ns. ässäjuttujen, ihan ok-juttujen tai suorastaan mitättömien juttujen muokkaaminen sarjakuvakerronnaksi on Ville Pirisen viikonloppukurssin lähtökohta. 4. IHME-teos 2013: Miroslaw Balka ?Signalit? 6.4. klo 13.30?22 Arcada, Jan-Magnus Janssonin aukio 1 & Ala-Malmin puisto Lippuviitotut Signaalit kulkevat kohti tapahtumapaikkaa, jossa keskustellaan Artovan ja Malmin keskeisistä kysymyksistä. Kolmannessa Kommunikaatiopisteessä keskustellaan Artovan ja Malmi-Seuran tärkeistä kysymyksistä. Sparraajana ja uusien toimintamallien visionäärinä toimii Aleksi Neuvonen, tilaisuuden juontaa Minna Joenniemi. Iltatapahtuma Ala-Malmin puistossa mm. Hermanni Turkki, leffoja & työpajoja. Iltatapahtumaan bussikuljetus keskustelusta. Vapaa pääsy. 5. Keulan aamu perjantaisin 9?10.30 Flooranaukio 1, Arabianranta Keulan aamu on avoin Paavalin seurakunnan kohtaamispaikka. Tarjolla kahvia, päivän lehti ja juttuseuraa. Tule mukaan ideoimaan ja toteuttamaan yhteistä toimintaa. . Näistä ja muista tapahtumista lisää osoitteessa www.artova.fi YHTEISÖSIVU PAAVALINKIRKOLLA TAPAHTUU KEULA ON AUKI! Messu ja kirkkokahvit joka sunnuntai klo 10 Snadi PaavaliMessu joka keskiviikko klo 18 Pyhäkoulu joka sunnuntai klo 10 (messun ajan) Uusi tilamme Keula on auennut Arabianrantaan, osoitteeseen Floorankatu 1. Se on Toukolankadun ja Lontoonkadun kulmatalon alakerrassa sijaitseva viehättävä ja monenlaiseen käyttöön sopiva tila. Tenavakirkko sunnuntaina 3.3. klo 16 Tenavamessu sunnuntaina 14.4. klo 16 Kysyimme viime keväänä alueen asukkailta, mitä he toivovat uudelta tilalta. Vastauksista selvisi, että uusi tila otetaan innolla vastaan. Lapsiperheet toivoivat perhekahvilatoimintaa ja kerhoja sekä koululaisille iltapäivätoimintaa ja harrastuskerhoja. Nuoret toivovat nuorten omaa iltaa. Aikuiset toivoivat olohuonetta ja kiinnostavia keskusteluja. Lorupussi perhekerho maanantaisin klo 10?11.30 Nuorten Toivoilta maanantaisin klo 17-20.30, yli 15-v Junnu Café tiistaisin klo 17-19, 10-15-vuotiaille Naisten hemmottelupäivä la 9.3. klo 12-16. Tule rentoutumaan & virkistymään Paavalinkirkolle! Erilaisia hoitoja, rentoutusta, tuote-esittelyjä, Gospel-lattareita sekä lounas (10 ? YV -keräyksen hyväksi.) Ilm. virastoon 5.3. mennessä. Jos sinulla on vielä ajatus Keulaan sopivasta jutusta, ota yhteyttä niin toteutetaan yhdessä ideasi! Ja jos olet halukas toimimaan Keulassa vaikkapa vapaaehtoisena emäntänä/isäntänä, ilmoittaudu mukaan vapaaehtoistyön diakoni Anna Kalskeelle p. 09 2340 5416. Luovaa raamattutyöskentelyä su 10.3. klo 14-. Tutustumme Raamatun teksteihin erilaisin menetelmin, mm. bibliodraaman ja lattiakuvien avulla. Ohjaajina Tuuli Aitolehti ja Kirsti Hietalahti. Keulassa aloitti koululaisten iltapäiväkerho tammikuun alussa. Nuorten oma ilta, tiistain ÄksönToivo klo 18-20, aloittaa helmikuussa. Keulan aamut alkoivat jo helmikuun alussa perjantaisin klo 9-10.30 ja siellä voi vaikka kohdata naapureita, kahvitella ja lukea päivän lehden. Paljon lisää toimintaa ja uutisia nettisivuillamme! Paavalinkirkko Sammatintie 5, 00550 Helsinki Keula Flooranaukio 1, 00560 Helsinki Kirkkoherranvirasto p. 09 2340 5400 helsinginseurakunnat.fi/paavali FB: Paavalin seurakunta Syksyllä 2013 Keulassa alkaa monipuolinen viikkotoiminta eri-ikäisille. 13
• Kääntöpaikan avoimet ovet ma ja ke 10?18. YHTEISÖSIVU Sivun tuotti Sanna Wuorio Vapaaehtoistyö intohimona ? Arabian asukastalojen uusi hallitus Selina Ala-Nikkola Kääntöpaikan toimintaa pyörittämään perustetun yhdistyksen ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiin joulukuussa. Kokouksen tärkein tavoite oli saada kasaan uusi hallitus. Tämä onnistui yli odotusten, sillä hallitukseen lähti mukaan 14 vapaaehtoistyöstä innostunutta henkilöä. K okonaan uusia asukastilatoiminnan pyörittäjiä tuli hallitukseen mukaan viisi. Puheenjohtaja Leila Mäkelä on yksi uusista. ?Olen seurannut aiemmin sivusta Kääntöpaikan aktiivista meininkiä ja uuden yhdistyksen syntyessä halusin heti mukaan toimintaan!?, Leila hehkuttaa. Hän on nuoresta asti ollut mukana erilaisissa yhdistyksissä ja kokee niiden olevan tärkeässä osassa yhdistämässä ihmisiä ja luomassa yhteisöllisyyttä. K A iemmin Kääntöpaikan pyörittämisessä mukana olleista hallitukseen lähti mukaan Sanna Wuorio, Sannalinnea Hietanoro, Eila Ahokas, Sirpa Hornborg, Paula Salminen, Taina Hakala, Tiina Hallakorpi ja Satu Alhojärvi. Y hdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää alueen asukkaiden yhteistyötä, aktivoida asukastoimintaa ja lisätä asukkaiden viihtyvyyttä. Tähän pyritään pyörittämällä monenlaista toimintaa Kääntöpaikalla ja sen ympäristössä. Tilaa tarvittaisiin lisää, sillä tulijoita kursseille on paljon. Vuoden 2013 tavoitteena on lisätä maksutonta toimintaa ja tätä kautta tehdä asukastilasta avoimempi. TIETOA, PALAUTETTA JA TEKIJÖITÄ KAIVATAAN! Asukastilojen toimintaa muokataan halutun kaltaiseksi asukkaiden toimesta. Ehdota kursseille vetäjää, anna palautetta ja saa tietoa: kaantopaikka@gmail.com, facebook.com/kaantopaikka, kaantopaikka.fi. Sanna Wuorio kirsi autio eltanokkina mukaan lähtivät myös Elina Kauppinen, Anna Salonen, Marja Mattila sekä Victor Savtschenko. ?Asukkaiden osallisuus ja yhteisöllisyys ovat Arabianrannassa hyvä jut- tu. Niitä haluan olla mukana kehittämässä ja tukemassa. Tutustun tätä kautta myös uusiin ihmisiin ja pääsen vaikuttamaan?, kertoo vasta alle vuoden alueella asunut Elina. Anna Salosen mielestä Arabian yhteisöllisyys ja asukkaiden aktiivisuuden kautta luotu kulttuuri, harrastus- ja toimintamahdollisuuksineen, on ainutlaatuista. ?Kun toimimme kylänä, opimme tuntemaan toisemme ja pitämään toisistamme sekä asuinalueestamme huolta?, hän toteaa. Selina Ala-Nikkola Teetanssit kaikille, rakkaudesta tanssiin Kääntöpaikalla järjestetään kaikille avoimia teetansseja. Swingin ystävät eri puolella maailmaa ovat järjestäneet näitä tansseja afrikkalais-amerikkalaisen kulttuurin hengessä 1980-luvulta lähtien. Suomeen tätä on ollut tuomassa Kääntöpaikan tanssejakin järjestävä Malin Grahn. ?Halusin alun perin tuoda tanssitoimintaamme Kääntöpaikalle, koska talon toimintaperiaate, arvot ja ilmapiiri ovat juuri sitä, mitä minä uskon jokaisen asuinympäristön tarvitsevan edistääkseen asukkaiden hyvinvointia. Uskon sekä fyysisestä että henkisestä puolesta huolehtimisen tärkeyteen. On fantastista, kun voi vetää tanssituntia paikassa, missä seinillä on samalla taidenäyttely. ?, Malin kertoo. Teetanssit on tarkoitettu aivan kaikille, kirjaimellisesti vauvasta vaariin ja niitä järjestetään Kääntöpaikalla jatkossakin. Malinin mielestä tanssiminen kuuluu jokaiselle, ja jokainen voi saada siitä hyvää oloa ja iloa elämäänsä.? Tanssimisen energiassa on mielenkiintoista sen itsensä uusiva luonne: voin olla väsynyt ennen tanssituntia, mutta tunnin hikoiltuani jazzmusiikin rytmeihin olen täynnä energiaa. Saan myös todella paljon energiaa tanssioppilailtani.?, Malin innostuu puhuessaan tanssista. Kääntöpaikalta löytyi muutama hallituslainen: Leila Mäkelä, Sanna Wuorio, Taina Hakala ja Satu Alhojärvi. 14
• YHTEISÖSIVU Sivun tuotti : Tarja Törmänen Both Sides. Now! Metropolia Orkesterin kevätkonsertissa koet musiikin molemmat puolet, tässä ja nyt. Ja ehkä vielä jotain enemmän? METROPOLIA Kirjoittajan kynästä ?I?ve looked at life from both sides now From up and down and still somehow It?s life?s illusions I recall I really don?t know life at all? - Joni Mitchell, Both sides now Metropolia Orkesteri on kooltaan maamme suurimpia viihdeorkestereita. Kuvassa yksi vuoden 2012 kevätkonsertin opiskelijasolisteista, Satu Tillanen 50-henkisen orkesterin kanssa. K anadalaisen laulajalauluntekijän ja kuvataiteilijan Joni Mitchellin maailma avautuu meille hänen musiikissaan. Sielukkaiden sävelien kautta pääsee suoraan käsiksi 1960ja 1970-luvun tunnelmiin ja Mitchellille tärkeisiin teemoihin ja tapahtumiin. Huhtikuussa saamme nauttia Mitchellin lumoavasta musiikista Metropolia Orkesterin ?Both sides. Now!? kevätkonsertissa Helsingin Savoy-teatterissa. Usein koruttomasti kitaran kanssa esiintyneen Mitchellin musiikki saa voimaa isosta viihdeorkesterista. Samalla musiikissa on onnistuttu säilyttämään hienosti sen sanoma ja herkkä tunnelma. Solis- tit laulavat sydämestään ja sydämellään. Konsertissa loistavat Metropolia Ammattikorkeakoulussa parhaillaan opiskelevien lahjakkuuksien lisäksi oppilaitoksen alumnit Emma Salokoski ja Johanna Iivanainen. Joni Mitchellin musiikki on soinut suomalaisissa konserttisaleissa aiemminkin. Mitchelliä on esitetty muun muassa Lahdessa, Espoossa ja Kuopiossa. Miehet viihdeorkesterielämysten takana ovat ?Both sides. Now!? -konsertin vieraileva kapellimestari Petri Juutilainen ja Metropolian pop/jazz-koulutusohjelman koulutuspäällikkö Jere Laukkanen. Konserttikokonaisuus on alun perin Juutilaisen ideMETROPOLIA oima ja tilaama. Laukkanen johtaa Metropolia Orkesterin tuotantoja, ja on ollut itsekin tämän suuren orkesterin kapellimestarina. Juutilainen ja Laukkanen ovat myös Jussi Lampelan ja Ralf Nyqvistin ohella kirjoittaneet konsertissa kuultavat orkesterisovitukset. ?Hienoa musiikkia ja loistava ohjelmisto, joka ansaitsee tulla esitetyksi parhain voimin myös Helsingissä?, iloitsee Laukkanen kevään konsertista. Metropolian perinteinen kevätkonsertti syntyy isosta määrästä yhteistä tekemistä. Vuosittainen konsertti on iso ponnistus niin musiikin opiskelijoille kuin muillekin valmisteluissa mukana oleville. Koska musiikin opiskelu on myös musiikin tekemistä ja artistina olemista, on musiik- Both Sides. Now! sxc.hu Makupaloja Metropoliasta Tällä palstalla esittelemme sinulle makupaloja Metropolian opiskelijoiden ArToVan alueella järjestämistä tapahtumista: eläviä esimerkkejä osaamisesta ja kohtaamisia niin opiskelijoiden kuin heidän kädenjälkensäkin kanssa. Arabian Kevät soi! ARABIAN KEVÄT -KONSERTTISARJA 11.?15.3.2013 Metropolia pop/jazzin taitavien nuorten osaaminen ja musiikin tekemisen riemu näkyy ja kuuluu Arabianrannassa. Vuosittain järjestetään konserttisarjoja ja klubeja Arabianrannassa sekä muualla Helsingissä. Arabian Kevät -konserttiviikon jokaisena iltana kuullaan1-2 produktiota: teema- ja pienyhtyekonsertteja sekä omien sävellysten mielenkiintoisia ensiesityksiä. Katso tarkka ohjelma: http://www.metropolia.fi/ajankohtaista/tapahtumat/konsertit-pop-jazz Sami Sirniö Metropolia Orkesteri esiintyy Savoy-teatterissa kevään 2011 Elämäjano-konsertissa. - Metropolia Orkesterin kevätkonsertti ti 23.4.2013 klo 19.00, Savoy-teatteri, Helsinki - Huippusolisteina Emma Salokoski ja Johanna Iivanainen - Saksofonisolistina Manuel Dunkel - Kapellimestarina Petri Juutilainen. - Lippujen hinnat 10-20 euroa - Lipunmyynti: Lippupalvelu kitapahtumien tuottaminen kaupunkilaisten arkeen tärkeää. Kevätkonsertti on Metropolian isoimpia yleisötapahtumia ja Metropolia Orkesteri kooltaan Suomen suurimpia oppilaitosorkestereita. Mitä me tiedämme elämästä? Ehkä tehtävämme on elää sitä, ei tietää. Minä tiedän sen, että Joni Mitchellin notkeisiin sävelkulkuihin ja lempeään, hyväilevään ääneen on helppo heittäytyä ja antaa musiikin kannatella. Sanoituksissa on sellaista pehmeää sanomaa, joka jättää oman ajattelun sopivasti auki. Esimerkiksi Both sides now ? kappale, jonka mukaan Metropolian kevätkonsertti on saanut nimensä. Useinhan tässä hetkessä, juuri nyt, me katsomme elämää siitä paikasta, missä olemme nyt, omilla silmillämme. Mitä tapahtuu, kun muutamme näkökulmaa, muutamme paikkaa? 15 ANNA BOSSA NOVAN RYTMIEN VIETELLÄ! ARABIAN KEVÄT MA 11.3. KLO 19.00 JOBIM 4 LADIES JA SHERYL HITS! Brasilialainen säveltäjä Tom Jobim (Antonio Carlos Jobim 1927?1994) on kenties merkittävin 1950-luvun lopulla syntyneen bossa nova -tyylin edustajista. Jobimin lauluille leimallista ovat niiden taianomaiset melodiakulut ja sensuelli tunnelma, jossa syvä kaiho soi ilon ja kepeyden rinnalla. Metropolia pop/jazzin laulajattaret Annika Mustonen, Elna Romberg, Triin Söber ja Wilja Rosenberg tuovat lumoavaa naisnäkökulmaa Jobimin tunnetuimpiin sävelmiin, joista konsertissa kuullaan mm. Chega de Saudade , A Felicidade, Vou Te Contar, Samba De Una Note Sò, Favela, ja Triste. Lauluissa sykkivät bossa novan, samba cruzadon, samba cancaon, partido alton, ja Afoxén rytmit.
• Ra??au?en ate?jee Arabianrannassa Tervetuloa, toteuttamaan unelmakorusi! Pirkka Sivonen Maailmalle olet vain joku, jollekin olet koko maailma. Olen onnellinen, kun saan tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka ovat rakastuneita. Jokaisella parilla on oma tarina kerrottavanaan. On hienoa, että se halutaan myös näyttää sormuksissa ja koruissa. Ylpeänä haluan esitellä huippuosaajamme, jotka palvelevat teitä Rakkauden ateljeellamme suurella sydämellä. Täydellisyyttä kohti Hannu Jokinen Korkea osaaminen, laadukkaat raaka-aineet ja ystävällinen hinnoittelu suoraan valmistajalta ovat tae yhteisiin vuosiimme. Toivotan teidät tervetulleiksi Rakkauden ateljeellemme Arabianrantaan. Ota aikaa elämän tärkeälle hetkelle ja rakkauden sormuksien hankinnalle sekä shampanjalle tai muiden virvokkeiden nauttimiselle. Varaathan ajan ensimmäiselle käynnille. Tunteiden vuori Vuoden kaunein sormus Bridal Awards voittaja Mika Tarkkanen Kultaseppämestari Arabianrannassa: Hämeentie 155, sisäänkäynti Kaanaankatu 2, 00560 Helsinki Puh. 0400 705 155 mika@tarkkanen.fi www.tarkkanen.fi Ville Tuovinen Tarkkanen_ilmo_Kuohu.indd 1 5.2.2013 10.03