Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 46 2020 70. vsk Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Kuntavaaleihin on jo ilmoittautunut ehdokkaita f Sivu 3 ” Kaksi pappia ei riitä, se on nähty. Vesa-Pekka Carlson mielipidekirjoituksessa f Sivu 2 f Sivu 5 Kilvanajosta sotahevosiin LINJA-AUTOVUORO sunnuntaisin 20.12. asti – Lahti 18.50 15.40 Vääksy 18.10 16.10 Padasjoki 17.40 16.40 Kuhmoinen 17.10 Kuhmoinen–Lahti 11,80€ Huom. Tampereen yhteys! www.meitinenerkia.fi 044 588 0478 Leena Bragge ihastelee Kuivajääpuhallus Eskimoiden työntekijöiden Markku Väntsin (vasemmalla) ja Rasmus Nurmikolon kanssa Pirtin puhdistuneita seiniä. Tummempi katto ja seinä ovat vielä käsittelemättä. Anna Karhila Anna Karhila Päijälän Pirtin sisätiloissa on tapahtunut tämän viikon alussa pieni ihme, sillä salin tummuneet ja nokeentuneet seinät ovat vaalentuneet. Maanantaina käsittely oli vielä kesken, ja eron pintojen välillä näki selkeästi. Pinnat puhdistetaan lasikuulapuhalluksella, jossa puun pinnalle puhalletaan hienosokeria muistuttavia lasikuulia. Työtä on Päijälässä tekemässä ylöjärveläinen yritys Kuivajääpuhallus Eskimot. – Puhalluksella hiotaan kevyesti puun pintaa. Tässä tapauksessa se poistaa pinttyneen lian ja noen, yrittäjä Markku Väntsi Eskimoista kertoo. Puhallus jättää puun pinnan mattamaiseksi ja hieman karheaksi. Väntsi kertoo, että menetelmä on hellävaraisempi kuin lasimurskan puhallus. – Puuta ei välttämättä tarvitse käsitellä puhalluksen jälkeen, mutta halutessaan sen voi esimerkiksi vahata tai maalata. Eskimot tekee erilaisia puhdistuspuhalluksia kaikkiin saneerauskohteisiin. Valikoimissa on myös kuivajääpuhallus ja soodapuhallus. Menetelmä valitaan aina kunkin kohteen mukaisesti. Korkeus vaatii ammattilaiset Suurin syypää Pirtin katon ja seinien nokeentumiseen on kamiina, joka tupsauttaa helposti savut sisään. Päijälän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Bragge kertoo, että Pirtin nokeentunutta kattoa on yritetty esimerkiksi pestä siivousfirman voimin. Jälki jäi kuitenkin epätasaiseksi ja katto lähes yhtä tummaksi kuin ennen pesua. – Meillä olisi talkoovoimaa kiitettävästi, mutta katto on niin korkea, että työtä ei oikein voi tehdä talkoovoimin turvallisesti. Päijälässä on toteutettu paljon asioita hankevaroin, ja Pirtin valkaisuunkin päätettiin hakea Leader-rahoitusta. Myönteinen päätös saatiin elokuussa, ja työt alkoivat tällä viikolla. Seinien ja katon puhalluksen lisäksi hankkeeseen kuuluu lattian hionta ja lakkaus, ja samat käsittelyt tehdään salin lisäksi myös Pirtin kahvioon. Päijälän Pirtti kirkastuu lasikuulilla Anna Karhila Paavin-Pojan näköispatsas on yksi K.K. Kössin voittamista kunniapalkinnoista. Kössin, Bettinan, Fransin ja muut Kuhmoisten hevoset tapaa nyt kuukauden ajan kirjastossa.
Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 KOLUMNI Pentti Rauhala PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 11.11.2020 ? Aurinko nousee 8.17 ? Aurinko laskee 15.48 Onnea nimipäivänä! Tänään Panu To Virpi Pe Kristian, Ano La Iiris Su Janina, Janika, Janette, Janita Ma Aarne, Aarno, Aarni Ti Eino, Einari Ke Max, Tenho, Jousia Viikon tärpit ? Miesten kotaillassa kuullaan perjantaina kirkkoherra Timo Huttusen ajatuksia tulevaisuuden seurakunnasta. ? Samana perjantaina Naisten tupailta tutustuu kirjastossa hevoshistorianäyttely yn. ? Nyt on hyvä hetki kerätä metsästä materiaalia jouluaskarteluun. ” Kaipola tarjosi seutukunnalle hyviä työpaikkoja. Kirjoittaja on Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat ry:n puheenjohtaja. Päivi Hotokka paivi.hotokka @kuhmoistensanomat. Pysähdyttävä uutinen kertoi syyskuussa Kaipolan paperitehtaan lopettamisesta ja 450 työpaikan menettämisestä. Kaipolaan liittyy monia muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Kerrotaan, että Yhtyneet Paperitehtaat etsi paikkaa uudelle paperitehtaalle monesta seudun kunnasta. Varmaan kuitenkin ratkaisevaa oli Jämsänkosken läheisyys ja sotavankityövoimalla jatkosodan aikana käyntiin saatetun Oriveden–Jämsän radan valmistuminen. Ratatyömaalla kuolleille vangeille on pystytetty muistomerkki Längelmäen Eräslahteen. Kuulemani mukaan eräs syy tehtaan lopettamiseen oli toisen raiteen puute vanhalla radalla, joka hidasti paperin saamista maailmanmarkkinoille. Kaipola tarjosi vuosikymmenten varrella maaseutumaiselle seutukunnalle hyviä työpaikkoja, Kaipolaa tulee ikävä parempia kuin kausityötä tekevillä pienviljelijä-metsureilla oli. Lisäksi se tarjosi metsissä raaka-aineen hankinnassa työtä heillekin ja kantorahatuloja metsätilallisille. Monet koulutoverit Jämsän yhteiskoulusta ovat muistelleet, miten Yhtyneet tarjosi koulupojille runsaasti kesätyöpaikkoja. Digitaaliaika on vähentänyt sanomalehtipaperin kysyntää maailmassa. Toisaalta se on muun muassa verkkokaupan myötä on siirtänyt kysyntää uusiin tuotteisiin, kuten pakkaustarvikkeisiin. Puusta etsitään myös tuotteita korvaamaan muovia ja vaatteiden tekokuituja. Kirjoitin aikanaan Turun ylioppilaslehteen jutun otsikolla Puu pulasta pelastaa. Olin sitä mieltä, että metsiin perustuvalla teollisuudella tulee aina olemaan merkittävä rooli Suomen viennissä. Minut haastoi lehden palstoilla sittemmin näytelmäkirjailijana tunnettu Arvi Auvinen, joka väitti, että metsäteollisuus on auringonlaskun ala. Näin ei käynyt. Parhaillaan elettävä korona-aika on kirkastanut konkreettisesti, miten suuri merkitys palveluilla, kuten matkailulla, on bruttokansantuotteen ja työllisyyden perustana. Niinhän se on käynyt Jämsässäkin Himoksen myötä. Sama koskee Kuhmoista, jossa sahan miljöö on muuttunut vetovoimaiseksi Sahanrannan matkailupalvelualueeksi. Teollisuus tuli muuttamaan maatalousmiljöötä. Nyt palvelumiljöö on muuttanut teollisuusympäristön. Olen katsellut useasti pimeässä Kaipolan tehtaan upeaa valonäkymää, ensin käydessäni lukiota Jämsässä, myöhemmin ajaessani yötä myöten Lapista hiihtomatkoilta etelään. Se on ollut tervetulotoivotus tutumpiin maisemiin. On outo tunne, kun seuraavan kerran valaistua tehdasta ei ole ja auto sukeltaa säkkipimeään kohti Kuhmoista. Professori Raija Sollamo kyseli viime viikon Kuhmoisten Sanomissa kuhmoislaisten suhtautumista mahdolliseen irtautumiseen Hollolan seurakunnasta ja Kuhmoisten–Padasjoen kappeliseurakunnan muuntautumiseen itsenäiseksi seurakunnaksi. Tähän voi lyhyesti heti vastata: ei tule toteutumaan. Ensinnäkin talous, eivät ne veronmaksajat mihinkään siitä lisäänny, vaikka kappelista muodostettaisiin itsenäinen seurakunta. Täytyy muistaa, että se oli kuitenkin perimmäinen syy liitokselle. Työntekijöiden palkat pitää maksaa verotuloilla, ei siihen voi käyttää esimerkiksi Kuhmoisten ja Padasjoen yhteinen seurakunta ei tule onnistumaan puunmyyntituloja. Työntekijäkysymys on toinen merkittävä, isompaa liitosta puoltava seikka. Kaksi pappia ei riitä, se on nähty. Kantaseurakunnasta saamme paikkausavun siinä vaiheessa, kun vakituiset papit, kanttori tai muut työntekijät ovat lomalla tai sairaina. Vapaaehtoiset ovat tähänkin asti olleet apuna monissa toiminnoissa, mutta varmaankaan ei löydy riittävää määrää kykenevää ilmaistyövoimaa säännöllisen jumalanpalveluselämän turvaamiseksi. Lisäksi Padasjoen ja Kuhmoisten välillä on tietty kulttuuriero, ja toimintatavat ovat vuosien saatossa muotoutuneet erilaisiksi. Niiden yhteensovittaminen voisi olla aika vaikeata, uskoisin että molemmat haluavat säilyttää omat, vakiintuneet systeeminsä. Kiinteistöstrategian perusteluja olisi näin jälkikäteen arvioiden pitänyt avata enemmän. Luopumispäätöksen ymmärtää, kun tietää, että Padasjoen seurakuntakodissa on perustavaa laatua olevia rakenteellisia vikoja. Me kuhmoislaisetkin olemme jo hyväksyneet sen, että Velisjärven leirikeskusta ei kannata korjata. Itse haluaisin, että Särsjärven leirikeskus Padasjoella säilytettäisiin. Eikä seurakuntakotia poisteta käytöstä ennen kuin korvaavat tilat on osoitettu. Yhtenä vaihtoehtona on mietitty uudisrakennusta yhteistyössä kunnan kanssa. Kiinteistöasioista keskustellaan seurakuntaillassa keskiviikkona 2. joulukuuta Padasjoen kirkossa, jossa paikalla ovat kirkkoherran, kappalaisen, kiinteistöpäällikön ja talouspäällikön lisäksi kappelineuvoston jäsenet. Vastaava tilaisuus järjestetään Kuhmoisissa keväällä. Vesa-Pekka Carlson Kuhmoisten–Padasjoen kappelineuvoston varapuheenjohtaja Minusta viikkorahaa ei tarvitse antaa. Esimerkiksi kotitöistäkään ei tarvitsisi antaa rahaa, sillä lapsien velvollisuus on tehdä arjen töitä. Vanhemmat tuovat ruoan kotiin. He käyvät töissä, jotta koko perhe saisi rahaa elää. Lapsen ei itse tarvitse maksaa arkielämästään, joten lapselle ei tarvitse antaa viikoitViikkoraha on turha tain rahaa. Toki jokaisella perheellä on omat sääntönsä, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että lapsille ei tarvitse huvikseen antaa rahaa. Jos lapsi tarvitsee rahaa esimerkiksi omiin vaatteisiin, ymmärrän. Toki lapsi voi käyttää omaakin rahaa omiin tarpeisiin. Toisaalta jos viikkoraha annetaan, lapsi voi säästää sitä rahaa, joten toisaalta ymmärrän, miksi jotkut antavat viikkorahaa. Viikkorahan määrä voi myös nousta esimerkiksi hyvistä koenumeroista ja harrastukseen liittyvästä menestyksestä. Omia kokemuksia minulla ei ole, koska minulle ei ole ikinä annettu viikkorahaa. En ole ikinä kokenut tarvitsevani sitä. Hankin mieluummin oman rahan tekemällä töitä. Toki saan jouluna ja syntymäpäivänä rahaa, mutta se on asia erikseen. Olen saanut aina vähän omaa rahaa hyvistä kouluarvosanoista. Toivon, että kaikki miettisivät, onko se viikkoraha tarpeellinen. Mona Kirvesmäki 8. luokka Kuhmoislaiset ovat kankeita lähtemään ehdolle kuntavaaleihin. Houkuttelua vaaditaan, kertovat puolueiden paikalliset edustajat. Edellisissä vaaleissa vuonna 2017 valittiin 21 valtuutettua 40 ehdokkaan joukosta. Yli puolet ehdokkaista pääsi siis läpi, mikä kertoo siitä, ettei päättäjiksi ainakaan varsinaista tunkua ole. Onneksi on kuitenkin yhä riittävästi niitä, jotka ovat halukkaita ottamaan harteilleen kunnan tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset. Valtuutetun tehtävä ei ole kevyt, joten empimisen ennen ehdolle asettumista ymmärtää. Jotta vastuun päätöksistä voi kantaa ryhdikkäästi, on tehtävä työtä, otettava selvää perusteluista ja vaikutuksista. Esityslistojen liitteiden lukemiseen vierähtää hetki jos toinenkin, ja lisätietoja päätösten tueksi joutuu kaivamaan myös muualta. Pelkällä yleistiedolla ei aina pärjää, jos asialistalla on esimerkiksi urakkasopimuksia, kaavoitusta tai erilaisia hankkeita verkostoineen. Kokouspäiviäkin kertyy, jos on paikka valtuuston lisäksi myös lautakunnassa, jaostossa ja kunnanhallituksessa. Ja juuri siksi viitseliäitä kuntalaisten edustajia tarvitaan. Jonkun on perehdyttävä asioihin ja pidettävä asukkaiden puolta. On otettava mielipiteistä mittaa ja tuotava asioita keskusteluun sekä oltava tarvittaessa esillä. Kuhmoislaiset ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä päätöksentekoon, vaikka kritiikkikin ehdottomasti kuuluu kunnalliseen demokratiaan. Viime vaaleissa valituista valtuutetuista vain kuusi oli uusia, ja heistäkin osa oli työskennellyt valtuustossa jo aiemmilla kausilla. Vaikka päätöksenteko Kuhmoisissa sujuu, toivon silti ehdokaslistoille paljon tuoreita kasvoja, jotta äänestäminen ei jää kiinni mieluisan ehdokkaan löytymisestä. Vaativa ja tärkeä työ
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 Kuntavaalit f Kuntavaalien äänestyspäivä on 18. huhtikuuta 2021. f Ennakkoäänestys järjestetään 7.–13. huhtikuuta. f Ehdokashakemukset tulee jättää 9. maaliskuuta mennessä. f Ehdokkaat ja heidän numeronsa ovat selvillä 18. maaliskuuta. f Vaaleilla valitaan uusi kunnanvaltuusto, joka aloittaa työnsä 1. kesäkuuta. f Kausi kestää neljä vuotta. f Kuhmoisten kunnanvaltuusto vahvisti lokakuussa, että kunnanvaltuutettujen lukumäärä on myös seuraavalla kaudella 21. f Kuntalain mukaan Kuhmoisten valtuusto voisi pienimmillään koostua 13 valtuutetusta. f Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 Kuhmoisissa oli 40 ehdokasta. ” Myös muualta Suomesta muuttaneita on ehdokkaina. Päivi Hotokka Ensi vuoden huhtikuussa Kuhmoisten kunnanvaltuustoon valitaan kuntavaaleissa 21 uutta – tai vanhaa – valtuutettua. Puolueet ovat aloittaneet paikallisen ehdokashankinnan, ja joitakin ehdokkaita on jo varmistunutkin. Perussuomalaisilla on tiedossa jo seitsemän paikallista ehdokasta, paljastaa valtuutettu Ari Ampuja. – Mukana on esimerkiksi vanhoja kannattajia, jotka ovat aiemmin olleet piilossa eivätkä ole lähteneet ehdolle. Myös muualta Suomesta Kuhmoisiin muuttaneita on ehdokkaina. Ampuja on toisaalta tyytyväinen kuhmoislaisten ehdolle lähtemiseen, mutta toteaa, että edelleen on paljon sellaisia, jotka kannattavat puolueen asiaa mutta joilla on korkea kynnys ryhtyä ehdokkaaksi. Myös muut puolueet kertovat, että ehdokkuutta ei lyödä helposti lukkoon, vaikka kiinnostusta olisi. – Mutta aikaa on, ehdokkaan ehtii lisätä vaikka minuuttia ennen listojen jättämistä, tuumii Keskustan Kuhmoisten kunnallisjärjestön puheenjohtaja Arja Korvenranta. – Aina on ollut vaihtelevaa, miten ehdokkuuteen suhtaudutaan ja kuka haluaa lähteä. Vaatii ajatuksen kypsyttelyä todeta, etEhdokkaaksi lähtemisen kynnys on korkealla tä minusta on siihen. Keskustalla on hänen mukaansa tiedossa nyt muutama ehdokas. Korvenranta on itsekin aikeissa vielä yhden kerran pyrkiä valtuustoon. – Meillä ei ole tarkoituskaan hakea listalle viittäkymmentä, vaan ehdokkaiden laatu ja tietotaito ratkaisevat. Koronakin sotkee tilannetta Myös kokoomuksella on valmiina muutama ehdokas. Kuhmoisten Kokoomus ry:n puheenjohtaja Arja Wirzenius arvelee, että ehdokkaiden päätöksenteko jäänee myöhäiseen ajankohtaan kuten ennenkin. – Nyt tuntuu, että korona sotkee tilannetta vielä enemmän. Ihmiset eivät jaksa keskittyä ensi kevään asioihin. Hän uskoo, että kokoomuksen listalle saadaan aiempaan tapaan reilu 20 ehdokasta. Vuoden 2017 kuntavaaleissa Risto Ojala oli ainoa kristillisdemokraattien ehdokas Kuhmoisissa. Hän on päättänyt asettua ehdolle myös tällä kertaa ja toivoo, että listalle saadaan muitakin. – Kyllä kiinnostusta on. Nämä ovat merkittävät vaalit, kun maakunta vaihtuu. Kunnalla on talous kunnossa isoista investoinneista huolimatta. Kuhmoisten työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Salmi kertoo, että kiinnostusta ehdokkuuteen SDP:n listoilla on ollut samalla tavalla kuin ennenkin. Joitakin ehdokkaita on jo tiedossa. Henkilökohtaisia kontakteja Kuhmoisissa luotetaan ehdokashankinnassa henkilökohtaiseen kontaktiin. Lisäksi osa ryhmistä suunnittelee järjestävänsä pienimuotoisia tilaisuuksia. – Meillä on tammitai helmikuussa ehdokasilta, johon kutsutaan mahdollisia ehdokkaita ja niitä, jotka ovat jo lupautuneet, kokoomuksen Wirzenius kertoo. Keskustalla on ensimmäinen ehdokkaiden tapaaminen jo tällä viikolla, 12. marraskuuta. Korvenrannan mukaan muita tapaamisia ja perinteinen telttapäivä järjestetään sen mukaan, kuinka koronatilanne kehittyy. Keskusta toivoo myös saavansa Pirkanmaalta uuden vaalipiirin kansanedustajia tsemppaamaan paikallisia ehdokkaita. Mikään puolueista ei ole vielä ehtinyt valita varsinaista vaaliteemaa. Puheissa vilahtelevat ainakin eri ikäryhmien hyvinvointi sekä kunnan elinkeinot ja vireys. Kuntavaalit järjestettiin viimeksi keväällä 2017. Tuolloin Kuhmoisten kunnanvaltuustoon pyrki 40 ehdokasta. Arkisto/ Anna Karhila Päivi Hotokka Viisi osakeyhtiötä maksoi viime vuonna Kuhmoisiin yhteisöveroja yli 100 000 euron verotettavasta tulosta. Suurimman potin Kuhmoinen sai yritykseltä, joka ei enää toimi paikkakunnalla. Petäjävedellä toimiva Mecamiehet valmistaa teräsrakenteita rakennusteollisuuteen ja aloitti toimintansa Kuhmoisissa yrittäjä Heimo Savolaisen sivuelinkeinona. Vuonna 2019 yhtiön verotettavat tulot olivat 125 400 euroa, josta kertyi veroa 25 500 euroa. Keskisuomalainen kertoi elokuussa, että Mecamiehet on vaihtanut pääomistajaa. Nykyisin kaksi kolmasosaa osakekannasta omistavat Veli-Pekka Niemistö, Lauri Lehtoviita ja Heikki Lehmuskoski. Yrityksen kotipaikaksi on tänä vuonna muutettu Petäjävesi, joten tulevaisuudessa yhteisöverot ohjautuvat sinne. Verotuloja puusta ja metallista Hakelämpövoimalaa pyörittävä Kuhmoisten Lämpö Oy sai verotettavia tuloja viime vuonna 123 000 euroa, ja veroja se maksoi vajaa 25 000 euroa. Kaivinkoneja traktoritöitä tarjoavan Ansiomäen Konepalvelu Oy:n tulot olivat 113 400 euroa, ja veron osuus siitä 23 000 euroa. Vuonna 2018 perustettu Kymen Maansiirto Oy sai tuloja 102 200 euroa ja maksoi veroja 20 800 euroa. Yrityksen päätoimialaksi on kirjattu maaja vesirakentaminen ja sen toimitusjohtaja on Jouko Salmi. Hyvään tulokseen pääsi viime vuonna myös Roselli Oy, jolle kertyi puukkopajasta 100 500 euroa verotettavaa tuloa ja maksettavaa veroa 20 400 euroa. Suurin yhteisöveron maksaja Kuhmoisissa oli kuitenkin Hinskalan yhteismetsä, jonka tulot olivat viime vuonna 762 100 euroa ja maksettavat verot 202 000 euroa. Kuhmoisten Sanomat Sunnuntain jumalanpalvelusten alkamisaika vuorottelee tulevaisuudessa Kuhmoisten ja Padasjoen kirkoissa niin, että aikataulu pysyy aina vuoden ajan samana. Ensimmäisestä adventista eli 29. marraskuuta lähtien jumalanpalvelukset alkavat pääsääntöisesti Kuhmoisissa kello 10 ja Padasjoella kello 13. Näin toimitaan vuoden 2021 ajan, kunnes seuraavana adventtina Kuhmoisten jumalanpalvelus siirtyy alkamaan kello 13 ja Padasjoen kello 10. Kuitenkin ensimmäisenä adventtina jumalanpalvelusta vietetään kaikissa Hollolan seurakunnan kirkoissa kello 10, joten muutos tulee varsinaisesti voimaan 6. joulukuuta. Myös muina suurina kirkollisina juhlapyhinä ja kaksoispyhiJumalanpalvelusten aika vuorottelee nä kappeliseurakunta määrittelee itse jumalanpalvelusten aikataulun. Esimerkiksi joulukirkkojen aikataulu säilyy ennallaan. Kirkkoneuvosto päätti kappeliseurakuntien jumalanpalvelusten aikataulusta viime viikolla. Aikataulutuksessa pyrittiin ottamaan huomioon kappelineuvostojen toiveet. Kirkkoneuvosto käsitteli jumalanpalveluksia jo kesällä, mutta Kuhmoisten-Padasjoen kappelineuvostoa tyydyttävään ratkaisuun ei tuolloin päästy. Lisäksi Hollolan seurakunnassa pidetään jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 10 Sovituksenkirkossa Salpakankaalla, Hämeenkosken kirkossa ja Kärkölän kirkossa. Kello 13 jumalanpalvelusta vietetään viikoittain Hollolan vanhassa kirkossa ja kerran kuussa Vesikansan seurakuntakeskuksessa. Kuhmoinen jatkaa Vesurissa Kuhmoisten Sanomat Kuhmoinen jatkaa yhteistyötä keskisuomalaisen Leader-ryhmä Vesurin kanssa hankekaudella 2021–2027, päätti kunnanhallitus viime viikolla. Pirkanmaalla Leader-ryhmä olisi ollut Kantri ry, johon kuuluminen tulisi kunnalle kalliimmaksi.
Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 SANAN KULMA Tarja Koskela-Kivistö Kouluruoka Tänään Mantelikala, perunasose To Paella broilerista Pe Nakkikeitto, sämpylä Ma Kalkkunakiusaus Ti Broilerikastike, riisi Ke Mifu-italianpata Ruokapalvelu Tänään Juustoinen broilerikeitto, pannari, hillo Jauheliha-perunavuoka To Kaalikääryleet, marjarahka Juustokeitto, leikkele Pe Kalkkunapihvi, persikkakiisseli Helmivelli, leikkele La Kalapyörykkä, tillikastike, boysenmarjakiisseli Uunipuuro, mehukeitto Su Possuhöystö, mousse Savuporokeitto, munakokkeli Ma broileri-pekonikastike, maitokiisseli, hillo Makaronivelli, leikkele Ti Lihakeitto, pannari, hillo Janssoninkiusaus Ke Smetanalohi, persikkakiisseli Perunavelli, leikkele Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Päiväkoti Tänään 4-viljanvelli, juustoinen broilerikeitto, pirtelö To Vehnähiutalepuuro, kalapuikot, perunasose, yrtti-kermaviilikastike, marjakiisseli Pe Maustamaton jogurtti, hedelmäsose, uunimakkara, perunasose, aprikoosi-vispipuuro Ma Kaurapuuro, toiveruoka, hedelmärahka Ti Munakas, toiveruoka, hedelmäsalaatti Ke Ruishiutalevelli, toiveruoka, marjajogurtti Kirjoittaja on muuttanut Kuhmoisista pääkaupunkiseudulle alle kaksikymppisenä, mutta juuret ovat syvällä lapsuuskodin mullassa Pihlajakoskella. Tapahtumat Marraskuu 7.11.–7.12. Hevoshistorianäyttely kirjaston galleriassa 13.11. Naisten tupailta kirjastossa 13.11. Miesten kotailta Kopolan kurssikeskuksessa 14.11. Naistenpäivä seurakuntakodissa 18.11. Avoimet ovet Kuhmoisten seurakuntatoimistolla 23.11. Päijälän päivätuokio Lahtisella 24.11. Koko kylän soppa seurakuntakodilla 27.11. Toritien joulunavaus ulkoilmatapahtumana 28.11. Joulutori Päijälän pirtillä 28.11. Kauneimmat joululaulut ja jouluvalojen sytytys Päijälän rukoushuoneella Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kuolleet: Kari Juhani Heikkilä 62 v Marraskuinen myrsky riipi viimeisetkin värikkäät lehdet maahan. Luonto valmistautuu talveen, on aika jättää jäähyväiset kesälle. Muistelen, kuinka iloitsin kevään ensimmäisistä valkovuokoista ja peipposen laulusta keskellä kiihtyvää pandemiaa. Kukkasipulit olen nyt peittänyt multaan siinä toivossa, että kevään tultua saan ihailla niiden kukintaa. Kesä antoi hetken helpotuksen koronasta, luontoäidin helliessä ja hoivatessa meitä. Uskaltauduimme tapaamaan läheisiämme ja ystäviämme, jopa halaamaankin. Mietin, miten selviämme talvesta, kun pimeys ja maskit erottavat meidät toisistamme. Kuinka tämä eristäytyminen vaikuttaa tunteisiimme? Tunteethan ovat Hyvyyden voima tärkeä osa ihmisyyttä, liikkeellepaneva voima tekojemme takana. Useimmat meistä haluaisivat jakaa ajatuksiaan kasvotusten. Varsinkin nuorille tämä on vaikeaa aikaa, sillä erityisesti he kaipaavat kaveeraamista ja hauskanpitoa toistensa kanssa. Luin Peter Piotista, yhdestä maailman johtavista virologeista, joka tutkijaryhmänsä kanssa onnistui eristämään ebola-viruksen. Hän sairastui koronaan ja joutui sairaalaan. Haastattelussa hän kertoi, kuinka virus muutti häntä. Se uuvutti, itketti ja toi kuolemanpelon. Virus osoitti oman haurauden. Hän sanoi myös, ettei entiseen elämään ole paluuta ilman rokotusta. Siihen asti on etsittävä keskitietä turvallisuuden ja elämänilon välillä. Mielessäni on ollut usein Raamatun jae: Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset ja rukouksessa kestävät. Korona on opettanut tätä kaikkea. Se on laittanut etsimään toivon pilkahduksia epävarmuuden, ahdistuksen ja surun keskellä sekä etsimään rukouksessa jotain pysyvää. Onhan koko maailma saanut kokea voimattomuutensa ja haavoittuvaisuutensa viruksen edessä. Pimeässä emme ole yksin, sillä Jeesus kulkee vierellämme. Hän voi viedä meidät pimeydestä valoon ja on luvannut meille tulevaisuuden ja toivon. Antakoon meille lohdutusta virsi 600: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo! Lehtori Marjatta Hanneli Hukki syntyi Lahdessa 14.11.1932. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yksityisestä tyttölyseosta olympiavuonna 1952. Filosofian maisteriksi Marjatta valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1957. Ensimmäinen työpaikka biologian ja maantiedon opettajana oli Karstulan yhteiskoulussa. Koulun oppilaat pitivät yhteyttä Marjattaan vielä vuosienkin päästä, he kutsuivat häntä mukaan riemuylioppilasjuhliinsa (ylioppilaaksipääsyn 50-vuotisjuhla). Tästä Marjatta oli erityisen iloinen. Matka jatkui vuonna 1963 yhdeksi lukukaudeksi Korpilahden yhteiskouluun. Rehtorin Marjatalle kirjoittamassa työtodistuksessa luki muun muassa seuraavasti: opetustoimensa ja muut hänelle uskotut tehtävät maisteri Hukki on suorittanut erittäin tunnollisesti ja hyvin tuloksin, eikä kurinpito ole tuottanut hänelle minkäänlaisia vaikeuksia. Tämä kuvaa Marjattaa opettajana mielestäni hyvin. Kuhmoisiin Marjatta muutti 1964 opettajaksi Kuhmoisten yhteiskouluun ja toimi virassa eläkeikään saakka. Koulun ulkopuolella Marjatta oli hyvin aktiivinen eri järjestöissä. Hän oli muun muassa Kuhmoisten Matkailu oli opettajan lempiharrastus sotainvalidit ry:n naisjaoston puheenjohtaja yli 30 vuotta. Hän toimi valtuutettuna Kuhmoisten kunnanvaltuustossa sekä erilaisissa kunnan ja seurakunnan luottamustoimissa ja kunnan oppaana. Matkailu oli maantiedon opettajan yksi lempiharrastus, aina oli jo tuleva matka varauksessa. Maailmanympärimatkan Marjatta teki vuonna 1962, ja usein kesälomilla hän suuntasi Keski-Eurooppaan automatkoille. Viimeisen reissun ulkomaille Marjatta teki 80-vuotiaana Huippuvuorille. ”Niin kauan mennään kuin kunto kestää!” hän totesi tällöin. 70-luvun alussa Marjatta rakennutti kesähuvilan Kuhmoisten Tehinniemeen Päijänteen rannalle. Mökillä saimme nauttia tädin vieraanvaraisuudesta useana kesänä. Keväällä Marjatta seurasi muuttolintujen tuloa, linnunpoikasten kehittymistä sekä tarkkaili eri kasveja ja perhosia. Havainnoista Marjatta piti tarkkaa kirjaa. Näitä muistiinpanoja luonnosta ja muista mökin tapahtumista on jälkikäteen ollut mukava lukea mökkikirjasta. Viimeisen vuoden Tatta, kuten me Marjattaa kutsuimme, asui Kuhmoisten Päijännekodissa. Muutama viikko sitten, kun kävin Tattaa tapaamassa ja kuulumisia kyselemässä, hän kertoi jo väsyneellä äänellä olleensa mustikoita poimimassa ja sen jälkeen käyneensä kirjastossa. Tämä lausahdus kuvasi hyvin asioita, jotka olivat hänelle sydäntä lähellä. Marjatta nukkui pois 7. lokakuuta 2020. Mikko Nuoranen kirjoittaja on Marjatan sisaren poika Marjatta Hukki 1932–2020. MUISTOKIRJOITUS Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomien edellisessä numerossa 28. lokakuuta sahan historiailtaa käsittelevässä jutussa oli pieni epätarkkuus. Oikaisu Heikki Lehdon kertomus Mersun uppoamisesta oli muuten oikein, mutta Mersu vedettiin ylös traktorilla eikä hevosella. Puut sen sijaan vedettiin rannalle hevosella.
Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 ” Vuosisadan alussa ravikilpailuja järjestettiin jopa kolmet vuodessa. Anna Karhila Hevoshistorianäyttelyn rakennusvaiheen kantava voima Ari Ampuja (keskellä) kertoi värikkäitä hevostarinoita näyttelyn avajaisissa vierailleille. Anna Karhila Kuhmoisten hevoshistoriaa Jämsän seudun hevoshistoria -hankkeen näyttely 6.11.–7.12.2020 Kirjaston galleria Mitä yhteistä on derbyvoittajalla, Finlandia-ajon vitosella ja kuninkuuskolmosella? Raviurheilua tuntemattomalle kysymys kuulostaa kummalliselta, ja lajia vuosia seurannutkin saattaisi pohdiskella asiaa aika tovin. Monelle kuhmoislaiselle vastaus on kuitenkin itsestäänselvä: nyt puhutaan Kuhmoisista ja sen tähtihevosista Fransista, Bettina Kähöstä ja K.K. Kössistä. Pieneksi pitäjäksi Kuhmoisissa on ollut monta raviurheilun huippuhevosta. Voitto Piilosen omistama Bettina Kähö oli yksi 1980-luvun parhaita lämminveritammoja ja ensimmäinen tamma, joka ansaitsi yli miljoona markkaa. Antti Pasisen K.K. Kössi, sekin markkamiljonääri, kuului 1980–1990-lukujen taitteessa peräti yhdeksän vuotta suomenhevosten kärkikaksikkoon, voitti lukemattomia suurkilpailuja ja astui satoja tammoja. Frans puolestaan nousi Jouni Hakkisen ja Katja Ampujan käsissä muun muassa 5-vuotiaiden suomenhevosten suurimman kilpailun, derbyn voittajaksi. Rullasukset olivat ainoa pelonaihe Frans, K.K. Kössi ja Bettina Kähö ovat vain esimerkkejä niistä hevosista, jotka nousevat esiin Kuhmoisten kirjastossa joulukuun alkuun asti avoinna olevassa Kuhmoisten hevoshistoriaa -näyttelyssä. Hevosten muistoihin, kuviin ja arkeen jättämiä jälkiä tarkastellaan näyttelyssä 1800-luvulta tähän päivään saakka. Oman paikkansa näyttelyssä on saanut muun muassa ihan tavallinen ruuna Roope. Ravikuningas Uusi-Vedon poika ei ollut juoksijaihme, mutta sitä suurempi rooli sillä oli arjessa ja juhlassa: se oli talvet Pentti Linkolan kalastushevosena Sääksjärven Ritvalassa ja vietti kesät Kuhmoisissa tehden kymmeniä, ellei jopa satoja eläke-, hääja Kiepsauskyydityksiä. Se oli mukana myös Mikko Niskasen elokuvakuvauksissa. – Roope oli ihan uskomaton. Se ei hätkähtänyt mistään, sen olisi voinut pudottaa vaikka Helsingin keskustaan keskelle ihmisvilinää. Ainoa mitä se koskaan pelkäsi, oli rullasuksilla hiihtänyt Vesa-Pekka Carlson, Roopen viimeiset vuodet omistanut Miia Paajanen kertoo. Paikkansa näyttelyyn ovat saaneet myös ratsastustallit, esimerkiksi Soile Oikarin (silloinen Takanen) Humma-Tupa, joka toimi 1980-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin ensin Poikkijärvellä ja myöhemmin Kylämällä. Rekiryijy koristi selkänojaa Yksi näyttelyn vanhimpia esineitä on Tehin kylältä Hakalan talosta peräisin oleva rekiryijy vuodelta 1892. Se on koristeltu ruusukuviolla ja nukitettu vain osittain, ja loput peitteestä on karkeaa juuttikangasta. Koska kuviollisia ryijyjä ja peittoja on käytetty koristeena reen selkänojan takana, kuvioita ei ole tehty koko alalle. – Yritimme Soinisen Marjon (vastaava kirjastonhoitaja) kanssa etsiä ryijyn mallia, mutta ihan vastaavaa ei löytynyt mistään, ryijyn nykyinen haltija Eeva Markkanen kertoo. Hakalan talosta ovat peräisin myös vuosilta 1910 ja 1911 säilyneet kunniakirjat Ruolahden ajoista. Edvard Hakalan Wappu-tamma on yksi niistä hevosista, joille ei löydy muuta tietoa kuin nimi, sillä hevosten rekisterinpito alkaa Suomessa vasta vuodesta 1970. Kuhmoisten ensimmäiset omat kilvanajot järjestettiin Ala-Karkjärven jäällä vuonna 1902. Vuosisadan alussa ravikilpailuja järjestettiin väliin jopa kolmet vuodessa, vuoroin kirkonkylällä ja Leppäkoskella eli nykyisessä Päijälässä. Sodan jälkeen kilpaa ajettiin kirkonkylällä Vastiaisen lahdella, Pihlajakoskella, Ruolahdella ja kerran myös Keskisenkankaan suoralla nelostien uuden linjan työmaalla. Viimeisiksi ajoiksi jäivät vuoden 1954 kilpailut, mutta virallisesti Kuhmoisten hevosseuran toiminta lopetettiin vasta vuonna 1971. Hevonenkin osaa itkeä Hevonen oli ennen osa jokapäiväistä arkea, sillä se oli kulkuneuvo, työkaveri ja usein ystävä. Erityisen koville hevoset joutuivat talvija jatkosodan aikaan, kun Puolustusvoimat otti käyttöönsä tuhansia siviilihevosia maata puolustamaan. Kuhmoisista luovutettujen hevosten tarkkaa määrää ei ole tiedossa, mutta näyttelyyn on saatu sotahevoskertomuksia. Ruokolahden (Ruokolan) talossa Päijälässä isäntä Martti Ruokola on tallettanut tarinan lisäksi hevosen luovutuskäskyn ja kuvia. Toinen tarina liittyy Ritva Tervalan lapsuudenkotiin Hakalaan, josta lähti sotaan neljä hevosta: Pirske, Molli, Purre ja Pekka. Ne kaikki palasivat takaisin, mutta sota oli jättänyt niihin jälkensä. Pirske oli laiha kuin luuranko ja Molli oli menettänyt kuulonsa. Pekka ei enää pystynyt sulattamaan kauroja, ja sille tehtiin pulettaa, apetta, jotta se pysyi kunnossa. Purre oli puolestaan sotkeutunut sotareissullaan niin pahasti piikkilankoihin, että se pelkäsi niitä kamalasti. Siksi se sai oleskella ihmisten keskellä pihassa, jonne sitä hartaudella ruokittiin. – Purre huokaili pihassa, ja näin, että hevonenkin osaa itkeä, Ritva Tervala sanoo. Mollin sodanjälkeiseen elämään liittyy myös hauska juttu. Ritva kävi kaksoissisarustensa kanssa pikkutyttönä lypsyllä Puuksaminniemessä. Hevosena heillä oli Molli, joka oli kaikin puolin varma ja hyvä hevonen, ja hoiti siksi tyttöjen maidonkuljetusvirkaa. Isä huolehti, kuinka tytöt saavat kuuron hevosen liikkeelle paluumatkalla, ja mukaan piti ottaa siksi nallipyssy. Kun se paukahti, hevoseenkin tuli eloa. Tunnista ja tuo lisää kuvia Vaikka näyttelyssä on esillä kymmeniä esineitä ja yli sata valokuvaa, paljon Kuhmoisten hevoshistoriasta on vielä tallentamattakin. Esimerkiksi metsätyökuvia on niin vähän, että näyttelyyn niitä saatiin esille vain kaksi. Kuhmoisten omista kilvanajoista kuvia on niin ikään vain yksi. Yksi näyttelyn idea onkin, että sen kautta hevoskuvia ja -tarinoita saataisiin lisää talteen, sillä ensi vuonna materiaalista on tarkoitus toimittaa kirja. Näyttelyssä on lisäksi esillä kuvia, joissa esiintyville henkilöille ja hevosille ei ole nimiä tiedossa, ja tunnistukset olisivat siten kullanarvoisia. Hevoshistorianäyttely on osa Jämsän Ravin hallinnoimaa Jämsän seudun hevoshistoria -hanketta, jota rahoitetaan Leader-hankerahoilla. Jämsässä toteutetaan hankkeen puitteissa oma näyttelynsä ensi vuonna. Kirjoittaja toimii Jämsän seudun hevoshistoria -hankkeen vetäjänä ja on koonnut Kuhmoisten hevoshistoriaa -näyttelyn. Roope-ruuna ja kuuro Molli Puiset kilpakärryt ovat sotaa edeltävältä ajalta Simolan talosta.
Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 Kunta tiedottaa KUULUTUS POIKKEAMISLUPAHAKEMUSTEN VIREILLE TULOSTA Poikkeamishakemus Tehinkärjessä kiinteistöllä 291-414-2-85 lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta asuinrakennukseksi. Poikkeamishakemus Lummenteen Vuohilahdessa kiinteistöllä 291-402-3-63 loma-asunnon rakentamiseen ranta-asemakaavan RA-rakennuspaikan ulkopuolelle, M-alueelle. Naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, varataan tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutukset on toimitettava 26.11.2020 klo 15.00 mennessä Kuhmoisten rakennuslautakunnalle osoitteeseen Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen. Poikkeamislupahakemuksiin voi tutustua kunnan teknisessä toimistossa toimiston aukioloaikoina. Käyntiosoite Toritie 34 B, 17800 Kuhmoinen. Kuhmoisissa 11.11.2020 Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunta Päivi Hotokka Kun käräjäoikeuden antamasta tuomiosta tehdään valitus, kuhmoislaisen oikeusjutun käsittely siirtyy vuodenvaihteesta alkaen Turun hovioikeuteen, sillä Pirkanmaan käräjäoikeus kuuluu Turun hovioikeuspiiriin. Aiemmin Kuhmoinen kuului Vaasan hovioikeuspiiriin. Sen sijaan hallinto-oiHovioikeus siirtyy Turkuun keus, joka käsittelee viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia, ei muutu. Pirkanmaa kuuluu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toimialueeseen kuten Keski-Suomikin. Käräjäoikeuden lisäksi Tampereella sijaitsee Pirkanmaan oikeusaputoimisto, josta voi saada avustajan oikeudenkäyntiin, sovintoneuvotteluihin tai asiakirjojen laadintaan kokonaan tai osittain valtion varoilla riippuen hakijan tulotasosta. Oikeusaputoimistot antavat myös maksutonta talousja velkaneuvontaa. Asiakas voi asioida haluamassaan oikeusaputoimistossa kotikunnastaan riippumatta. Joulukuun alusta alkaen aloittaa toimintansa uusi valtakunnallinen Ulosottolaitos, joka korvaa nykyiset paikalliset ulosottovirastot ja Valtakunnanvoudinviraston. Suurin osa rahasaatavien perinnästä hoidetaan valtakunnallisessa yksikössä sähköisesti. Ulosottolaitoksella on viisi alueellista yksikköä, jotka huolehtivat muun muassa häädöistä ja ulosmitatun omaisuuden myynnistä. Kuhmoinen kuuluu Sisä-Suomen alueeseen ja toimipaikka säilyy Jämsässä. Päivi Hotokka Maakunnan vaihtumisen myötä Kuhmoisissa tapahtuvat rikosja riita-asiat siirtyvät vuodenvaihteessa Keski-Suomesta Pirkanmaan käräjäoikeuden käsiteltäviksi. Pirkanmaan käräjäoikeudella on vain yksi istuntopaikka, joka sijaitsee Tampereen oikeustalolla Tampellan vanhassa tehdaskiinteistössä lähes kaupungin keskustassa. Siellä käsitellään koko maakunnan rikokset ja riidat sekä lisäksi Satakunnan alueen riidattomat velkomusasiat. Riidattomat velkomukset, kuten vuokrasaatavat ja velkakirjat, on keskitetty Suomessa yhdeksään käräjäoikeuteen. Aiemmin nämä asiat toimitettiin Kuhmoisista Vaasaan Pohjanmaan käräjäoikeuteen. Rikosasiat käsitellään tekopaikan käräjäoikeudessa. Siten Kuhmoisissa tapahtunut murto tai Rikokset ja riidat Tampereelle ratkottaviksi oikeuskäsittelyä vaativa liikennerikos tuomitaan Tampereella riippumatta siitä, mistä asianomistaja ja vastaaja ovat kotoisin. Vakavat asiat istunnossa Pirkanmaan käräjäoikeuden päällikkö, laamanni Antero Nuotto kertoo, että lähes kaikki riidattomat velkomusasiat käsitellään kirjallisesti sähköisen asioinnin avulla. Rikosasioitakin käsitellään kirjallisesti 1 000– 2 000 vuodessa. Näin voidaan tehdä silloin, kun vastaaja myöntää syyllisyytensä. – Heti jos kyseessä on vakavampi rikos, se menee istuntokäsittelyyn. Samoin riita-asia käsitellään istunnossa, mikäli sitä ei sovita ennen käsittelyä. Tavallinen kansalainen voi joutua asioimaan käräjäoikeudessa esimerkiksi avioeron, vihkimisen, huoltajuusasioiden, uskotun miehen määräämisen tai vuokrasaatavien vuoksi. Toki kuka tahansa voi joutua myös todistajaksi tai asianomistajaksi rikoksessa. Kuhmoisissa tyypillinen rikos on viime aikoina ollut mökkimurto. Antero Nuoton mukaan murron uhriksi joutunut voi päätyä mukaan oikeudenkäyntiin siinä tapauksessa, että vakuutus ei korvaa aiheutuneita vahinkoja ja tarkoituksena on vaatia korvauksia. – Paras turva on kuitenkin aina vakuutus, sillä usein tekijältä on mahdotonta saada mitään korvauksia. Samalla tekijällä voi olla kymmenen murtoa, joten yksittäisellä asianomistajalla on heikot mahdollisuudet. Nopeimmat käsittelyajat Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsitellään noin 50 000 asiaa vuodessa, kun maakunnassa on yli 500 000 asukasta. Nuotto uskoo, että tähän verrattuna reilun 2 000 asukkaan Kuhmoisista tulevat jutut eivät aiheuta oikeudessa suurta lisätyötä. – Pirkanmaalla on parhaat tunnusluvut koko maan käräjäoikeuksista, muun muassa nopeimmat käsittelyajat, Nuotto kehaisee. Koronaviruksen aiheuttama keväinen istuntotauko aiheutti Pirkanmaallakin jonkin verran ruuhkaa, mutta Nuoton mukaan sen purku päästiin aloittamaan jo heinäkuussa. Vaikka loppusyksy on yhä kysymysmerkki, oikeuskäsittelyissä edetään nyt hyvää vauhtia. päivää Pirkanmaahan Tampereen oikeustalo sijaitsee museokeskus Vapriikin lähellä Tampellan vanhassa tehdaskiinteistössä. Elina Syrjänen Kuhmoisten Sanomat Hollolan seurakunta lähettää kirkkovaltuuston kiinteistöseminaarin suorana nettilähetyksenä ensi lauantaina aamupäivällä. Tilaisuudessa käsitellään paljon keskustelua herättänyttä seurakunnan kiinteistöstrategiaa. Ohjelmassa on muun muassa tietoa seurakunnan kiinteistöjen korjausinvestoinneista Kiinteistöseminaari suorana netissä tulevaisuudessa ja katsaus talouden tilanteeseen. Erikseen käsitellään Papinsaaren siunauskappelin betonirakenteiden korjaamista. Lisäksi kuullaan seurakunnan työntekijöiden puheenvuoroja. Seminaari järjestetään Hollolan Sovituksenkirkossa, ja sen voi nähdä Hollolan seurakunnan Facebook-sivulla. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Seniorit ry valitsi syyskokouksessaan puheenjohtajaksi Rauno Riihimäen. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat Ritva Räsänen ja Mikko Sinko. Hallituksessa jatkavat Ahti Uosukainen, Liisa Riihimäki jatkaa Senioreiden johdossa Häkkinen, Martti Kankkunen, Merja Peltola, Kaarina Hakala, Tuula Saarinen, Pekka Lehmussaari ja Eija Hännikäinen. Hämeen kansallisen senioripiirin hallituksen jäseneksi valittiin Martti Kankkunen. Vuosi 2021 on yhdistyksen 33. toimintavuosi. Tutustu muihin paikallislehtiin Kuhmoisten Sanomat Loppuviikon ajan kymmenet paikallislehdet avaavat digitaaliset näköislehtensä tai digilehden maksuporttinsa vapaasti kaikkien luettaviksi. Torstaina 12. marraskuuta alkavan kampanjan organisoi Sanomalehtien Liitto, joka samaan aikaan muuttaa nimensä Uutismedian liitoksi. Tarjolla on mahdollisuus tutustua erilaisiin lehtiin ja elämään eri puolilla Suomea. Valittavana on lehtiä Loviisasta Kittilään ja Kalajoelta Parikkalaan. Myös Kuhmoisten Sanomat osallistuu kampanjaan ja tarjoaa maksuttoman näköislehden. Linkit avoinna oleviin lehtiin löydät osoitteesta www.sanomalehdet.fi/pureudu-paikallisiin-2020. Kuhmoisten Sanomien näköislehteen pääset osoitteesta kuhmoistensanomat.fi.
Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 KOKOUKSET TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisu-viikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2020 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 74 € 12 kk / määräaik. tilaus 80 € Ilmoitushinnat 1.1.2020 alk. (sis. alv 24%) Etusivulla 1,92 € /pmm Tekstissä 1,67 € /pmm Takasivulla 1,75 € /pmm Seurapalsta 2,48 €/rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10 € ja lisärivit 4 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2 354 (LT-2019) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. 20 v. kok. p. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Mitsubishi ja Peugeot huolto. Ad-autokorjaamo. Kolarikorjaukset ja -maalaukset. Paavolankatu 4, Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. Ark. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Rakennushuolto P. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net POLTTOPUUT Polttopuita myytävänä Harjunsalmella! Voitto Arrenius p. 040 767 4198 KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 _________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 __________________________________ Timo Ansiomäki p. 0400 353 886 __________________________________ _________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 461 7575 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Klassinen hieronta ja vyöhyketerapia, Kirkkotie 8 p. 0400 131 170 Irja Tervala PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 980 292 AURINKOSÄHKÖ Aurinkopaneelit ja -järjestelmät myy Dosolar Oy Tutustu: www.dosolar.fi / Ota yhteyttä Markkuun 0400 607 223 tai markku@dosolar.fi T:mi Vesa Peltonen saunat ja pesuhuoneet p. 0400 759 383 _________________________ LOUNAAT SEURAT Pe 13.11. klo 13.00 KUHMOLASSA Sydänelvytysluento, jonka jälkeen yhteislaulut. Tervetuloa! Ke 18.11. Keilareissu Lahteen. Lähtö Nesteeltä klo 8.15. Sitovat ilmoittautumiset 15.11. mennessä Anjalle p. 050 384 8492. Kannustajat myös tervetulleita mukaan! Hei kestotilaaja, ota näköislehti käyttöösi! Pyydä asiakasnumerosi: ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi kuhmoistensanomat.fi Lue tuoreet uutiset aamulla, mökillä tai matkalla. Käytössäsi myös 10 vuoden arkisto. u mene osoitteeseen kuhmoistensanomat.fi u klikkaa palkista kohtaa NÄKÖISLEHTI u syötä asiakasnumerosi kohtaan Lue tilaajatunnuksella u jos käytät Lehtiluukkua ensimmäistä kertaa, kirjoita Luo uusi käyttäjätunnuskohtaan sähköpostiosoitteesi. u Nyt voit lukea lehteä! u salasana tulee sähköpostiisi, jotta voit myöhemmin uudelleen kirjautua lukemaan näköislehteä. Tällöin tarvitset vain sähköpostiosoitteesi ja salasanan. ...ja seuraa ohjeita: Näköislehti ja 10 vuoden arkisto lisäetuna kestotilauksiin! TORIMYYJÄT Maanantaina klo 10–11 Kuhmoisten torilla hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti ym. muita juureksia sekä KOTIMAISIA LOBOomenoita! Nevala Kuhmoisten Kokoomus ry:n SYYSKOKOUS ti 24.11.2020 klo 17.00 Nesteen kokoustilassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Koronatilanteesta johtuen tavanomaista yleistä esitelmää ei kokouksen yhteydessä järjestetä. Tervetuloa keskustelemaan tulevan vuoden toiminnasta! Kahvitarjoilu Kuhmoisten kotiseutuyhdistys ry SYYSKOKOUS la 28.11.2020 klo 13.00 Sarin kotikahvilassa. Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys
Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 11. marraskuuta 2020 Erä! SNELLMAN Kunnon karjalanpaisti 500g 4,99/rs (9,98/kg), rajoitus 2 rs/talous Oman kylän kauppa Tarjoukset voimassa to–su / niin kauan kuin erät riittää / ellei muuta mainittu. Palvelutiski avoinna pe–la. TILAA JA MAKSA OSTOKSET VERKOSSA, NOUDA KAUPALTA TAI TILAA KOTIINKULJETUS www.k-ruoka.fi Tilaukset myös: kippari@k-market.com tai 03 555 6061 Toivomme riskiryhmiin kuuluvien asioivan liikkeessä aamupäivän aikana ja muiden asiakkaiden mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin. Palvelu pelaa: MA-LA 7-21 SU 9-21 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Löydät meidät myös facebookista: @KmarketKippari VAIN PERJANTAINA Kuuma kokonainen broileri 4,99/kpl Erä! PIRKKA Normaalisuolainen voi 500g 2 pkt/5,00, rajoitus 1 erä/talous 2 PKT 5 00 RS 4 99 KPL 4 99 LUKIJAPOSTI Herään aamulla seitsemältä kuolemanväsyneenä, sillä olen tehnyt matematiikan läksyjä keskiyöhön asti. Ryntään suihkuun ja harjaan hiukset. Kello näyttää jo varttia vaille kahdeksaa, joten lähden kouluun ehtimättä syömään aamupalaa. Koulussa olen koko päivän väsynyt, ruokailussa on pahaa ruokaa, eikä välipalaa ole tarjolla. Ilta menee harrastuksiin ja yö läksyihin. Kavereille ei taaskaan jäänyt aikaa. Koulupäivät ovat pitkiä ja raskaita, eikä oppilailla jää aikaa mihinkään muuhun. Ystävät ovat hyvin tärkeitä koko eliniän, Ei aikaa, ei ystäviä mutta erityisesti nuorille ystävät tuovat tukea ja iloa synkkiinkin hetkiin. Koulun takia oppilaille ei jää juurikaan vapaa-aikaa, eikä harrastuksille tai ystäville löydy aikaa. Tietysti pitää opiskella, jotta pääsee töihin ja pärjää aikuisiällä omillaan. Jokaisen täytyy joskus itsenäistyä ja oppia huolehtimaan itsestään, eihän kukaan pidä sinusta ja asioistasi huolta ikuisesti. Itsenäistymiseen tarvitaan rahaa, ja rahaa saa tekemällä töitä. Ammattia varten tarvitaan ammattiosaamista, jota saadaan opiskelemalla. Täytyy opiskella pystyäkseen huolehtimaan perheestään ja omaisuudestaan. Silti, jos haluat nuohoojaksi, et tarvitse tietoa neliöjuurista tai Jin ja Jang –ruoista mihinkään. Siksi toivoisin, että oppilaat joutuisivat viettämään koulussa vähemmän aikaa. Oppilaiden pitäisi myös päästä vaikuttamaan opiskeluihinsa, sillä hän kuitenkin lopulta itse päättää, mitä tekee elämässään. Ei kukaan muu. Uskoisin, että jos oppilaat viettäisivät koulussa pääasiassa neljän tunnin mittaisia päiviä, heillä olisi enemmän energiaa kouluun ja aikaa muuhunkin elämiseen. Ala-asteen jälkeen oppilaat saisivat valita, millaisia ei-kirjoitusaineita ottaisivat, eivätkä esimerkiksi kotitalous ja tekninen käsityö olisi pakollisia. Itse toivoisin, että kirjoitusaineita, kuten kieliä tai kemiaa, olisi pakollista opiskella, mutta niiden opiskelun määrään voisi itse tulevien mahdollisten ammattivalintojen perusteella vaikuttaa. Olisi myös hyvä, että kotiläksyjä ei olisi tai niitä vähennettäisiin, sillä jos koulu ei ole paikka nukkua, koti ei ole paikka opiskella. Hilla Lundahl 8. luokka Oletko joutunut kokemaan ulkonäköpaineita? Monet nuoret kärsivät niistä, vaikkei pitäisi. Itse kärsin jatkuvista ulkonäköpaineista. Pidän itseäni vastenmielisen näköisenä, ylipainoisena ja yleisesti ottaen rumana. Mutta mistä johtuu, että todella monet ajattelevat tällä tavalla? Siitä saamme kiittää täysin yhteiskuntaa, jossa on niin monia ”vaatimuksia” kauneuteen ja täydellisyyteen. Meikkiä ei saisi käyttää, koska luonnonkauneus on arvostettua, ja pitäisi olla täydellinen tiimalasivartalo. Somessa näkee niin paljon ”täydellisiä” ihmisiä, ja heitä yritetään matkia. Jotkut ovat Nuorten ulkonäköpaineet – liian ankara maailma laihduttaneet itsensä sairaalakuntoon sen takia, että ovat tunteneet itsensä lihavammaksi kuin jokin Instagram-malli, jonka kuvaa on muokattu useita tunteja. Itse koen jatkuvasti pahoja ulkonäköpaineita vartalostani ja kasvoistani. Tunnen oloni ahdistuneeksi ”paljastavissa” vaatteissa, koska tunnen, että en ole tarpeeksi hoikka ja kaunis. En ole tyytyväinen ulkonäkööni monien kauniiden mallien takia, vaikka tiedän sen olevan aivan tarpeetonta. Jokaisen pitäisi pystyä olemaan oma itsensä juuri sellaisena kun on! Eletään hei 2020-lukua. Monet ihmiset arvostelevat muiden ulkonäköä, painoa, pituutta ja kaikkea ulospäin näkyvää. Mutta miksi? Olen itse miettinyt, että sillä puretaan suurimmaksi osaksi omaa kertynyttä pahaa oloa ja puutteita. Monen arvostelijan ulkokuoren herkän puolen takana on luultavasti ongelmia, ja sitä yritetään purkaa muihin ihmisiin. On väärin hakea täysin syyttömiä ”uhreja” omalle pahalle ololle, ja purkaa sitä kommentoimalla toisen ulkonäköä tai muuten heikkoja kohtia. Jos sinulla on paha olla, mene puhumaan siitä! Jokaisen pitää antaa näyttää ja pukeutua juuri siltä kuin itse haluaa. Ei ole muiden asia vaikuttaa siihen, miltä juuri sinä haluat näyttää. Yhteiskunnassa pitäisi pystyä hyväksymään kaikenlaisia ihmisiä, pitkiä, lyhyitä, tummaihoisia ja eripainoisia. Jokainen on kaunis juuri sellaisena kuin on, ja sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Ratkaisu ongelmaan olisi se, että kaikki rupeisivat arvostamaan itseään ja muita. Ei tehtäisi vaatimuksia kauneuteen tai täydellisyyteen. Monien ihailemissa malleissa pitäisi olla monenlaisia, -kokoisia ja -näköisiä ihmisiä. Eva Lammio 8. luokka Haluaisitko, että kenkäsi hajoavat täysin ensimmäisen kiven jälkeen? Sellaisen tuntuman saa mopoautosta, koska ne ovat niin heikkorunkoisia, että ne eivät kestä pienintäkään törmäystä. Verrattuna esimerkiksi autoon tai mopoon mopoautot ovat todella heikkorunkoisia ja menevät helposti rikki. Usein mopoautot ovat myös oikean auton hintaisia. Mopoautot maksavat noin 10 000 euroa uutena, kun esimerkiksi kalleimmat mopot maksavat alle puolet siitä, tarkalleen noin 4 300 euroa. Toisaalta tajuan myös, miksi jotkut haluavat mopoauton, sillä jos ajat esimerkiksi sateella, et kastu ja niissä on talvisin lämmin ja kesäisin viileä. Siltikin mopoautot ovat todella huonoja, jos ajat esimerkiksi hiekkatiellä tai Mopoauto on tarpeeton hankinta jäisellä tiellä. Vaikka ne ovat nelirenkaisia, niiden pinta-ala on niin pieni, että ne horjahtavat helposti, ja jos ne kaatuvat vaikka ojaan, mopoauton runko luultavasti vahingoittuu todella pahasti. Mopoautoja on myös vaikeampi korjata verrattuna esimerkiksi mopoon, jonka moottori on enemmän esillä ja tehty yksinkertaisemmin, jolloin sitä on helpompi korjata. Mopoautot ovat usein myös rumia ja epäkäytännöllisiä. Jos haluat jo 15-vuotiaana saada nelirenkaisen ajoneuvon, suosittelen mönkijöitä, sillä niitä löytyy myös katon kanssa ja ne ovat usein nelivetoisia. Mopo on silti halvempi ja parempi vaihtoehto kuin mopoauto. Ilmari Huusko 8. luokka Liikenneturva/ Kaisa Tanskanen Mopoautot ovat rungoltaan heikkoja, kirjoittaa Ilmari Huusko.