www.kia.fi KOE JA AJA KIA-MALLISTO. SPORTAGE upeaa muotoilua täydentävät avarat ja mukavat sisätilat sekä edistyksellinen tekniikka. Sportage hinnat alk. 24.961,99 € CEE’Dissä yhdistyvät upea muotoilu, ympäristöystävällinen tekniikka ja todella kattava varustelu VENGA on avara ja monipuolisesti muunneltava – kuin tila-auto, mutta paljon ketterämpi ja taloudellisempi. cee’d hinnat alk. 19.548,16 € Venga hinnat alk. 18.812,34 € SORENTO on edustavan tyylikäs tilamaasturi, joka on vaatimaton vain kulutukseltaan. SOUL tarjoaa kaiken ilman kompromisseja aidossa urban crossover -hengessä. OPTIMA. Auto, jonka erottuva design, ajonautinto ja varustelu ovat huippuluokkaa. RIO tuo suurten autojen mukaPICANTO. Innovatiivista tekniikvuutta, laatua ja nuorekasta tyyliä kaa ja käytännöllistä mukavuutta kompaktissa koossa. pienten perheautojen luokkaan. Sorento hinnat alk. 42.332,09 € Soul hinnat alk. 20.536,11 € Optima hinnat alk. 32.250,73 € Rio hinnat alk. 14.104,12 € SPORTAGE autoveroton hinta alk. 18 901,95 € + arvioitu autovero 6 060,04 € = 24 961,99 € + tk 600 € = 25 561,99 €. EU-yhd. 5,2–8,2 l/100 km, CO2-päästöt 135–195 g/km. CEE’D autoveroton hinta alk. 15 508,86 € + arvioitu autovero 4 039,30 €, alk. 19 548,16 € + tk 600 € = 20 148,16 €. EU-yhd. 3,8–6,1 l/100 km, CO2-päästöt 100–145 g/km. VENGA autoveroton hinta alk. 14 926,99 € + arvioitu autovero 3 885,35 € = 18 812,34 € + tk 600 € = 19 412,34 €. EU-yhd. 4,5–5,9 l/100 km, CO2-päästöt 114–154 g/km. SORENTO autoveroton hinta alk. 31 518,73 € + arvioitu autovero 10 813,36 € = 42 332,09 € + tk 600 € = 42 932,09 €. EU-yhd. 5,9–6,8 l/100 km, CO2-päästöt 155–178 g/km. SOUL autoveroton hinta alk. 15 936,20 € + arvioitu autovero 4 599,91 € = 20 536,11 € + tk 600 € = 21 136,11 €. EU-yhd. 4,7–7,3 l/100 km, CO2-päästöt 125–168 g/km. OPTIMA autoveroton hinta alk. 25 674,20 € + arvioitu autovero 6 576,53 € =O32 € +• tk 600 2 KON TR LL250,73 I 3 2 0 €1=332 850,73 €. EU-yhd. 4,9–6,0 l/100 km, CO2-päästöt 128–158 g/km. RIO autoveroton hinta alk. 11 833,23 € + arvioitu autovero 2 270,89 € = 14 104,12 € + tk 600 € = 14 704,12 €. EU-yhd. 3,6–6,4 l/100 km, CO2-päästöt 94–147 g/km. PICANTO autoveroton hinta alk.10 232,78 € + arvioitu autovero 1 754,19 € = 11 986,97 € + tk 600 € = 12 586,97 €. EU-yhd. 4,1–5,3 l/100 km, CO2-päästöt 95–125 g/km. Picanto hinnat alk. 11.986,97 €
KON T ROLL I 3 • 2013 3
Sisältö #3 • 2013 ilmoitukset // KIA MOTORS 02 TOTAL SHOP 03 TOTAL SHOP 26 Rajatilakokemus alkaa sivulta s. 06 (melkein) ydin.. so .. dan kestavAt aurinkolasit. sivu 53, Poliisin ampumaharjoittelua käsittelevän juttusarjan toinen osa alkaa sivulta 15 06 KON T R O LL I 40 s. 34 VARUSVARASTO / Officer varustekassi KENTÄLLÄ / Rajavartiolaitos 53 VARUSVARASTO / Gloryfy unbreakable 56 KONTROLLI TESTAA / Sports Tracker 56 KIRJASTO / Magpul -DVD:t 62 PELILUOLA / Man vs Wild VARUSVARASTO / Reisitelakat Poliisin kokemuksia reisitelakasta Reisitelakka yksityisen turvallisuusalan kenttäsian käytössä 3 • 2013 TOTAL SHOP 72 49 4 VARUSTELEKA PÄÄKIRJOITUS / Kansan 15 AMPUMAHARJOITTELUN REALISMI / osa 2/3 21 Kahdeksikkoharjoitus 27 KENTTÄKOULUTTAJA / Useaa hyökkääjää vastaan puolustautuminen 32 HEMS Pelastushelikoptereista 34 46 48 28 Homma menee taas reisille AMPU TULEE TAAS! 05 PUOLUSTAUDU 67 KUNTOHARJOITTELU/ Maailman paras harjoitusliike 71 LYHYESTI / Intressantteja yleissivistäviä uutisia
PÄÄKIRJOITUS TODISTAJAN ASEMA EI OLE HÄÄPPÖINEN KONTROLLI Kontrolli 3 / 2013 ISSN 2341- 6947 Kustantaja Kontrolli-julkaisut Oy Päätoimittaja Seppo Vesala S Olin jonkin aikaa sitten oikeudessa todistajana eräässä vähäisessä rikosasiassa. Tuo tapaus muistutti jälleen mieleeni sen, kuinka unohdetussa asemassa todistaja on suomalaisessa oikeusjärjestelmässä siitä huolimatta, että rikosten esitutkinta ja oikeuskäsittelyt nojaavat vahvasti todistajien panokseen. Taitto & Editointi Juha Harju Toimittajat Antti Sirkkala Timi Tikkanen Juha Rämänen Valokuvaaja Timi Tikkanen Rikoksentekijän oikeusturva tuntuu olevan kaiken muun edelle menevä pyhä asia. On toki tärkeää, että rikoksesta epäillyllä on tosiasiallinen mahdollisuus puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja kaikkiin lain hänelle suomiin oikeuksiin. Myös uhrin asemaan kiinnitetään onneksi koko ajan enemmän huomiota; ainakin juhlapuheissa asia tuodaan esiin. Sen sijaan todistajaa ei tunnu muistavan kukaan. Todistaja on monella tapaa huonoimmassa asemassa siitä huolimatta, että hänellä ei useinkaan ole osaa eikä arpaa itse asiaan; hän vain sattui olemaan oikeassa paikassa väärään aikaan. Todistajalla on kaikista osallisista tiukin totuudessapysymisvelvollisuus: epäillyllä tai syytetyllä sitä ei ole lainkaan, ja asianomistajallekin riittää, että pysyy totuudessa sen mitä puhuu. Todistajan on puhuttava totta ja osattava kertoa sellaisiakin asioita, joita häneltä ei välttämättä edes kysytä. Jo todistajaksi nimeäminen saattaa aiheuttaa huolta kostosta, vaikka todistaja ei osaisikaan kertoa mitään merkityksellistä käsiteltävästä tapauksesta. Suomeenkin tulossa oleva todistajansuojeluohjelma osoittaa konkreettisesti sen, minkälaiseen välikäteen todistaja saattaa pahimmillaan joutua (ks. Kontrolli 2/2013). Onneksi suurimmassa osassa oikeudenkäyntejä nämä uhat eivät ole realistisia. Viimeinen niitti todistajan huonoon asemaan on se, miten häntä kohdellaan oikeudessa: kotiin tulee kutsu saapua todistajaksi – uhkasakon uhalla. Todistaja sitten järjestelee asiansa siten, että pystyy toteuttamaan kansalaisvelvollisuutensa. Työstä hankitaan vapaata, lapsille järjestellään hoitajat, matkustetaan toiselle paikkakunnalle oikeuden istuntoon ja niin edelleen. Käräjille saavutaan kuuliaisesti kello 9.00, odotetaan aulassa omaa vuoroa, käydään lounastauolla ja toivotaan, että viimeistään hetikohta lounaan jälkeen päästäisiin saliin saakka. Kun oma vuoro vihdoin koittaa, todistajalta hiillostetaan ja jankataan yksityiskohtia jostain vuoden takaisesta asiasta. Kun kuulustelu on lopulta ohi, saadaan valtion varoista korvaus menetetystä ajasta: päiväraha on 20 euron luokkaa. Matkakustannukset toki korvataan halvimman matkustusvaihtoehdon mukaan, mutta ei matkustamiseen menevää aikaa, ja ansionmenetyksestäkin voidaan määrätä maksimissaan hieman alle 60 euron korvaus. Yrittäjälle, joka joutuu laittamaan lapun luukulle käräjäpäivän ajaksi, tämä on vain murto-osa todellisesta tulonmenetyksestä, eikä se välttämättä kata edes kenttäsialle aiheutuneita yötyökorvausten menetyksiä, jotka aiheutuvat käräjäpäivän takia tehdyistä työvuoromuutoksista. Todistajalle tulisi maksaa rikosprosessin kaikissa vaiheissa korvaus todellisista kuluista ja ansionmenetyksistä sekä järjellinen korvaus asiaan uhratusta ajasta. Tokihan tämä lisäisi oikeusprosessin kustannuksia, mutta toisena vaihtoehtona on kentällä jo nyt yleistymässä oleva tapa: epävirallisesti kyllä kerrotaan, että Pera löi Maraa, mutta paperille laitettaessa tarina menikin tarkkaan ottaen niin, että katse oli juuri suunnattuna toisaalle, eikä asiasta osata kertoa mitään. Eikä tästä voi todistajia syyttää. Siitä huolimatta hyviä lukuhetkiä Kontrollin parissa! Numerossa avustaneet Heikka Valja Jenny Wesanko Kannen kuva Aki Hämäläinen Yhteydenotot toimitus@kontrolli.fi sukunimi@kontrolli.fi Asiakaspalvelu & laskutus Heidi Jämsä jamsa@sh-team.fi Ilmoitukset Jussi Karhumäki karhumaki@kontrolli.fi Osoite Kontrolli-julkaisut Oy PL 124 00101 Helsinki Toimitus vastaanottaa julkaistavaksi tur vallisuusaiheista materiaalia, mutta julkaisusta pitää aina erikseen sopia. Aineisto hyväksytään sillä ehdolla että Kontrollijulkaisut Oy saa käyttää sitä veloituksetta uudelleen. Toimitus ei vastaan materiaalin säilyttämisestä tahi palauttamisesta. Lehden sisältö pyritään saamaan mahdollisimman totuudenmukaiseksi, mutta Kontrollijulkaisut Oy ei vastaa esiintyvistä virheistä. Kaikki lehden oikeudet ovat Kontrolli-julkaisut Oy:llä, materiaalin tuottaneilla henkilöillä tai muilla oikeudenhaltijoilla. twitter.com/vouti twitter.com/kessu w w w.facebook.com/kontrolli w w w.kontrolli.fi w w w.kontrolli.fi/keskustelu Seppo Vesala päätoimittaja KON T ROLL I 3 • 2013 5
KENTÄLL Ä 6 KON T R O LL I 3 • 2013
teksti ja kuvat: Aki Hämäläinen KENTÄLLÄ Rajavartiolaitos: Rikostorjuntayksikkö, valvontaryhmä Kontrolli sukeltaa rajavalvonnan kansainväliseen maailmaan istahtamalla päiväksi Rajavartiolaitoksen rikostorjuntayksikön valvontaryhmän matkaan. H elsinki-Vantaan lentokentän ja Helsingin satamien rajavalvonnasta vastaa Suomenlahden merivartiosto. Lentokentän valvontaa hoitaa Helsingin rajatarkastusosasto, johon kuuluun noin 200 virkamiestä. Satamien valvonta hoidetaan erillisillä liikkuvilla partioilla. Suomenlahdelle tulevat uudet rajavartijat aloittavat pääsääntöisesti uransa Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastustehtävistä. Tätä tehtävää ei kannata ylenkatsoa: jos on aktiivinen ja tekee työnsä hyvin, voi saada kaivettua esiin mielenkiintoisia keikkoja matkustajavirrasta. Oma-aloitteisuus myös parantaa mahdollisuuksia päästä erikoistumaan ja etenemään uralla. Vaihtoehtoja on monia, näistä yksi on valvontaryhmä, jonka työpäivään Kontrolli pääsi tutustumaan. Helsinki-Vantaalle on sijoitettu rikostorjuntayksikkö, joka suorittaa esitutkinnan rajarikoksiin ja rajavalvontaan liittyvissä rikosasioissa. Rikostorjuntayksikössä on valvontaryhmä, joka suorittaa valvontaa ja tarkkailua liikkuvien partioiden voimin. Valvontaa suoritetaan sekä virka-asuissa että siviilipukuisina partioina. Valvontaryhmä Valvontaryhmän tyypillisiä tehtäviä ovat ulkomaalaisvalvonta, tutkijoiden turvaus kotietsinnöillä, rikoksesta epäiltyjen kuljetus ja turvaus oikeusistunnoissa sekä vankien kuljetus vankiloihin. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja tullin kanssa esimerkiksi satamien yhteisratsioissa, joissa ovat edustettuna kaikki viranomaiset. Rajavartiolaitos pystyy toimimaan myös itsenäisesti kaikkialla maassa, ja tarpeen mukaan se hoitaa myös tulli- ja poliisitehtäviä. Valvontaryhmässä on 21 jäsentä, ja se on arvostettu ryhmä. Vaihtuvuus on ryhmässä pientä, ja uudet henkilöt valitaan kokemuksen ja suositusten perusteella. Ryhmä on haluttu, ja siihen on vaikea päästä. Yksi ryhmän jäsenistä on Sari Suomalainen. Sari on ollut Rajavartiolaitoksen palveluksessa 5 vuotta, joista viimeisen vuoden valvontaryhmässä. Aikaisemmin hän oli itärajalla maastorajan valvonnassa koirapartiossa. Suomalainen kertoo, että ero näillä tehtävillä on kuin yöllä ja päivällä. Jos tykkää liikkua metsässä rauhassa, maastoraja on hyvä työkohde, mutta jos taas viihtyy kaupungissa ja ihmisten parissa, ovat Suomenlahti ja lentokenttä parempi vaihtoehto. 8.15 Päivän aloitus Myynnissä oleva vartioalus Tavi. Valvontaryhmän aamuvuorolaiset valmistautuvat vuoroon ja katsovat taululta päivälle ennalta määrätyt tehtävät ja partiot. Aamukahvit ja muut tärkeät asiat ehditään hyvin ennen liikkeelle lähtöä. Ryhmällä näyttäisi olevan hyvä yhteishenki, unohtamatta tyypillisistä kaverillista kuittailua. KON T ROLL I 3 • 2013 7
9.00 Partio 901 Partio 901 lähtee liikkeelle kohti Helsinkiä, ja toimittaja hyppää samaan autoon. Partioautoina toimivat Volkswagen Transporterit. Lähes kaikki autot ovat tunnuksellisia, mutta myös muutama siviilimallinen löytyy kalustosta. Ajoneuvot on varusteltu samoin kuin poliisiautot. Lähes heti liikkeelle päästyä johtokeskus antaa partiolle keikan Katajannokalle myöhemmäksi päivälle. Saadun tiedon mukaan saapuvassa laivassa on henkilö, jolla on vankilatuomio odottamassa Suomessa. 9.40 Suomenlahden merivartioston esikunta Partio tekee pysähdyksen esikunnan varusvarastolla. Esikunnan viereisessä laiturissa on kiinnitettynä vartiolaiva Tavi. Laiva tuli myyntiin vuoden alussa, mutta ostajaa ei ilmeisesti ole vielä löytynyt. Jos jollain lukijalla on tarve monitoimialukselle, jolla voi torjua öljyvahinkoja, suorittaa meripelastuksia ja valvoa valtakunnan rajoja, olisi tässä sellainen. Hinta voi olla korkea, mutta ainakin kavereita mahtuisi mukaan, ja poikkeusolotkaan eivät haittaisi risteilyjä. 09.55 Valvontaa Katajanokalla Partio suorittaa valvontaa laivaan jonottavien autojen kaistalla, kunnes kolmen nuoren seurue pakettiautossa kiinnittää huomion. Auto pysäytetään käsimerkein, ja henkilöiden ja auton paperit tarkastetaan. Miehet ovat Turusta, mutta muuten heillä on kaikki kunnossa. 10.10 Odottelua ja valvontaa Aiemmin ilmoitettua keikkaa odotellessa partio suorittaa ulkomaalaisvalvontaa satamassa. Alueella on myös ulkomaalaispoliisin partio ja rajan siviilipukuinen partio. 10.50 Laiva saapuu satamaan Maahan saapuvaa autoliikennettä valvotaan yhdessä virkapukuisen poliisipartion kanssa. Samalla hetkellä jonossa havaitaan auto, josta johtokeskus ilmoitti aiemmin aamulla. Poliisi ja Rajavartiolaitos pysäyttävät auton. Henkilöt tarkastetaan ja etsitty kaveri löytyy ajoneuvosta. Poliisi ottaa henkilön kiinni ja lähtee toimittamaan tätä suoraan Sörnäisten vankilaan. Tilanne sujuu rauhallisesti. Loput autoseurueesta pääsevät jatkamaan matkaansa. 11.05 Kahden ajoneuvoseurueen pysäytys Rajan partio ohjaa jonosta sivuun kaksi ulkomaalaista tilaajoneuvoa. Autoissa näkyy olevan pikaisesti katsottuna yli 10 ihmistä. Henkilöpapereiden selvittelyssä meneekin pitkä tovi ja näyttäisikin siltä, että lähes jokaisella henkilöllä on rikosrekisteriä Suomessa. Toinen autoista on rekisteröity Suomeen ja siitä on verot maksamatta, joten kilvet otetaan pois. Auton omistajalle annetaan lupa ajaa auto kotiinsa. Molemmat seurueet pääsevät jatkamaan matkaansa näyttömääräyksen kirjoittelun jälkeen. 8 KON T R O LL I 3 • 2013
Partio lähtee siirtymään lentokentältä Tikkurilaan hakemaan poliisitalolta asiakasta. 12.05 Ajoneuvon pysäytys Sörnäisissä 14.20 Partiointia terminaali 1:ssä Partio 901 lopettaa valvonnan satamassa ja lähtee siirtymään takaisin kohti lentokenttää. Sörnäisten kohdalla partion huomion kiinnittää ulkomaan kilvissä oleva Opel-henkilöauto. Partio päättää pysäyttää ajoneuvon tarkastusta varten. Siniset valot välähtävät, ja Opelin kuski tottelee kiltisti ja pysäyttää auton tienlaitaan. Opelin ja sisällä olevien henkilöiden paperit tarkastetaan. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Kuski kertoo, että seurue asuu autossa ja on nyt menossa pesulle yleiseen suihkutilaan. Saapuvien lentojen matkustajia valvotaan lasin takaa kopista. Rajavartiolaitoksen terminaalipartio tulee pyörähtämään ja vaihtamaan kuulumisia. Näyttäisi olevan rauhallinen aika päivästä, eikä lentoja tule kovinkaan tiuhaan. Jatkamme päivystämistä ja odotamme Kööpenhaminan koneen saapumista. 12.30 Lounastauko Matkustajia alkaa pikku hiljaa valua koneesta aulaan odottamaan matkalaukkujaan hihnalta. Siviilipartio ilmoittaa radiolla, että poikkeuksellisesti käyttäytyvä pariskunta saapuu aulaan; heidät pitäisi ottaa tarkastukseen. Partio pysäyttää pariskunnan, kun se on hakenut laukkunsa. Passit otetaan tarkastukseen ja käydään tarkkaan lävitse. Toisen passin vesileimassa on häikkää. Partion jäsen soittaa puhelun asiakirjatutkintaan ja pyytää neuvoa. Käy ilmi, että passi on uusi ja siksi erilainen. Myös pariskunnan kotimaa on kaukainen, eikä sieltä usein tule turisteja Suomeen. Kaikki on kuitenkin kunnossa, ja pariskunta pääsee viettämään lomaansa Suomeen. Olemme taas lentokentällä ja pääsemme nauttimaan lounasta. Suomalainen toteaa, että lounas venähtikin yllättävän myöhäiseksi. 13.15 Lentokenttä Lentokenttäalue on 1 800 hehtaarin kokoinen, ja turva-aitojen sisäpuolella kulkeva huoltotie on noin 25 kilometriä pitkä. Ajamme tietä pitkin, ja partio tarkastaa, että aidat ovat ehjät eikä ulkopuolisia henkilöitä ole alueella. Aidan toisella puolella on muutama innokas lentokonebongaaja, ja he tietävätkin, että aitaa ei ole syytä ylittää. Pieniä eläimiä kuitenkin eksyy alueelle välillä, ja on kuulemma hirvikin aidasta yli tullut. Kentällä on oma ”riistavalvojansa”, joka vastaa siitä, että eläimiä ei tule alueelle tai ne saadaan hoidettua pois ilman vaaratilanteita. 15.10 Köpiksen kone saapuu 15.30 Terminaali 2 Siirrymme T2:seen suorittamaan ulkomaalaisvalvontaa. Emme kuitenkaan kauaa ehdi olla paikallamme, kun partio saa keikan. Tehtävänä on hakea turvapaikanhakija Tikkurilan poliisitalolta ja kuljettaa hänet Metsälän vastaanottokeskukselle. Valvontaryhmän yksikkö onkin saanut kuljetustehtävistä johtuen lempinimen kuljetuskomppania. KON T ROLL I 3 • 2013 9
15.59 Tikkurilan poliisitalo Saavumme Tikkurilaan poliisitalolle, josta partio ottaa kyytiläisen mukaansa ja vaihtaa samalla kuulumiset poliisitalon vartijan kanssa. 16.20 Metsälän vastaanottokeskus Partio 901 ehtii juuri saapua vastaanottokeskukselle, kun virvestä tulee keikkaa tarjolle. On epäilys, että Länsisatamaan tulossa olevassa laivassa on kyydissä laittoman maahanmuuton järjestäjän auto ja mahdollisesti laittomia maahantulijoita. Partio 901 on lähin, joten otamme keikan. Kyytiläinen luovutetaan nopeasti vastaanottokeskuksen henkilökunnalle. Siirtyminen Länsisatamaan tapahtuu hälytysajona. 16.35 Länsisatama Hälytysajo iltapäivän ruuhkasta huolimatta sujuu ripeästi ja olemme perillä Länsisatamassa ajoissa. Toinenkin partio saapuu satamaan ja jää sivummalle odottamaan siltä varalta, että auto yrittäisi karkuun. Partio 901 ottaa suunnaksi laivan autokaistan. Autokaistalla on Tullin partio suorittamassa omia tehtäviään, ja partio kertoo heille tilanteen ja neuvottelee toiminnasta. asiakirjat kunnossa. Autosta otetaan kuitenkin kuvat ja henkilöiltä tiedot talteen. Seurue päästetään jatkamaan matkaa. 17.00 Päivä paketissa Partion 901 toinen jäsen jää Länsisatamaan vielä jatkamaan töitä, ja me lähdemme Suomalaisen kanssa takaisin kohti lentokenttää lopettelemaan vuoroa. Rajalle töihin? Rajavartijan työ valvontaryhmässä vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Tehtäviä on paljon ja päivät ovat harvoin samanlaisia. Kaikki ryhmän jäsenet vaikuttivat motivoituneilta ja työssään viihtyviltä. Ryhmä on ymmärrettävästi haluttu työpaikka. Tänä vuonna rajalle rekrytoitiin 80 uutta rajavartijaa, joista 30 sijoittuu Suomenlahdelle ja 50 itärajalle. Mahdollinen tuleva viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä tarkoittaisi rajaliikenteen kasvamista, joten uusia rajavartijoita pitäisi rekrytoida huomattavasti lisää liikenteen sujuvuuden ja rajojen turvallisuuden takaamiseksi. Valvontaa on alettu jo keskittää Kaakkois-Suomeen ja Suomenlahdelle, joista suurin osa liikenteestä Venäjälle tapahtuu. Jos rajavartijan työ kiinnostaa, kannattaa seurata rekrytointia tulevina vuosina! 16.45 Pysäytys Kohdeauton havaitaan tulevan laivasta, ja se ohjataan sivuun. Tilanne sujuu rauhallisesti, ja autossa olevat henkilöt puhutetaan ja tarkastetaan. Osoittautuu, että kaikilla ovat matkustus- Partio pysäyttää ulkomaalaisen ajoneuvon Sörnäisissä. 10 KON T R OL LI 3 • 2013
Valvontaa Katajanokalla yhdessä poliisin kanssa. Saapuvien matkustajien tarkkailua terminaalissa. KON T ROLL I 3 • 2013 11
Partio ottaa tarkastukseen kaksi ulkomaalaista ajoneuvoa. Rajan ja Tullin partiot odottavat Länsisatamassa kohdeauton tulevan laivasta. 12 KON T R OL LI 3 • 2013
Pysähdys esikunnan pihalla. Helsinki-Vantaa kentän maisemia. KON T ROLL I 3 • 2013 13
Rajan vanhaa kalustoa. Rajavartija Sari Suomalainen. 14 KON T R OL LI 3 • 2013
Realistinen ampumaharjoittelu, osa 2/3 Ampumaharjoittelun realismia käsittelevä juttusarja on päässyt toiseen osaansa. Tällä kerralla painopiste on ratajärjestelyissä, jotka vaativat hieman työtä. teksti ja kuvat: Seppo Vesala T ämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin helppoja tapoja ampumaharjoittelun realismin kasvattamiseksi muun muassa tekemällä maalitauluista realistisemman näköisiä. Tässä osassa käsitellään enemmän työtä vaativia järjestelyitä. Parhaimpaan realismiin päästään silloin, kun ampumaratajärjestelyissä yhdistetään useita realismia lisääviä tapoja. Kannattaa kuitenkin edetä maltillisesti siten, että realismiasetuksia ei vedetä heti tappiin, vaan realismia lisätään vähän kerrallaan ja kikkoja vaihdellen. Tällä tavalla harjoittelun haastavuutta voidaan lisätä vähän kerrallaan, ja toisaalta kaikkia kikkoja ei kuluteta kerralla loppuun. Tässä juttusarjan toisessa osassa viitataan useita kertoja jutun ensimmäiseen osaan, joten se kannattaa kerrata ennen toisen osan lukemista. Tavallisella radalla toteutettavia harjoituksia Aluksi tarkastellaan harjoitusjärjestelyjä, jotka vaativat hieman työtä, mutta soveltuvat myös tavallisella, yhteen suuntaan ammuttavalla radalla käytettäväksi. Eri etäisyyksiltä ampuminen on ampumaharjoittelun perusasia, joka ei oikeastaan edes kuulu tämänkaltaiseen, ampumaharjoittelua perusammunnasta eteenpäin vievään artikkeliin. Se kuitenkin mainitaan lähinnä sen takia, että erityisesti pitkillä aseilla harjoiteltaessa voidaan saman harjoituksen aikana ampua useilta eri matkoilta siten, että ampujan täytyy itse arvioida ampumamatka ja sen aiheuttamat muutokset tähtäyspisteeseen. Myös käsiaseella voidaan ampua yllättävän kaukaa. Siluettiammunnassa yksi vakiomatkoista on 150 metriä, ja olen nähnyt samalta matkalta ammuttavan kohtuullisen hyviä osumia myös palvelusaseella. Eri matkoilta ampumiseen on helppo yhdistää myös ampujan liikkuminen ampumapaikalta toiselle, jolloin taulut voivat sijaita samassa rivissä, mutta ampumapaikat on sijoitettu siten, että ampuja joutuu ampumaan maaleihin useilta eri matkoilta. Tällöin on järkevää, että jokaiselta etäisyydeltä ammutaan eri tauluihin tai osumat tarkastetaan aina ennen ampumaetäisyyden vaihtamista. Tällä tavoin ampuja saa parhaiten palautetta siitä, onko hän osannut ottaa oikein huomioon etäisyyden vaikutuksen luodin lentorataan. Eri matkoilta ampumiseen on luontevaa yhdistää myös eri asennoista ampuminen ja mahdollisesti etäisyyden mukaan muuttuva aikaraja. Kauempaa ammutaan makuulta ja tähtäämiseen käytettävissä oleva aika on pidempi, kun taas lähietäisyydeltä voidaan vaatia osumaan lyhyen tähtäämisen jälkeen seisaalta tai jopa liikkeestä. Eri kokoisten maalien käyttäminen on myös ampumaharjoittelun perusteita. Niiden avulla voidaan harjoitella paitsi tarkkuusammuntaa, myös esimerkiksi sitä, miten maalin koko vaikuttaa tähtäämiseen käytettävään aikaan. Ei ole tarkoituksenmukaista harjoitella ampumista pelkästään ilman aikapainetta, vaan harjoittelussa on pyrittävä siihen, että ampuja pystyy ampumaan riittävän hyviä osumia mahdollisimman nopeasti. Tällöin on osattava arvioida, kuinka kauan kuhunkin maaliin tähtäämiseen on käytettävä aikaa, tai paremminkin opittava luottamaan siihen, että lyhyelläkin tähtäämisellä saadaan aikaan hyviä osumia. Virka-asetta käytettäessä on osattava arvioida, milloin ei voida taata osumaa, ja ampujan on odotettava parempaa tilaisuutta tai toimenpiteestä joudutaan luopumaan kokonaan. Tätä voidaan harjoitella helposti yhdistelemällä eri kokoisia maaleja ja ampumamatkoja siihen vaatimukseen, että kaikkien laukausten KON T ROLL I 3 • 2013 15
on osuttava maaliin tai sijoittamalla maalitaulu osittain toisten maalitaulujen taakse, kuten artikkelin ensimmäisessä osassa oli puhetta. Jos ohilaukauksesta aiheutuu ampujalle jokin sanktio, se luo painetta ja lisää ampujan stressiä, mikä osaltaan voi kehittää toimintakykyä stressitilanteessa. ampujista on vaikeuksia irrottautua tarkkuusammuntamentaliteetista, voidaan tavoiteltu osuma-alue merkata mustalla paperilla, eli tauluun teipataan sopivan kokoinen musta paperiarkki. Tällöin osumia ei näe kuin aivan lähietäisyydeltä, mutta ohilaukaukset näkyvät kuitenkin pahvissa. Tällä tavalla on mahdollista siirtyä negatiivitauluharjoitteluun lennosta, hidastamatta liikaa ammunnan kulkua, vaikka negatiivitauluja ei olisikaan valmiiksi tehtynä. On tärkeää tietää, pystyykö ampumaan ulkopuolisia vaarnantamatta. Negatiivitaulun käyttäminen estää pienen kasan hakemisen maalitaulussa. Yksi helppo tapa tarkkuusammuntamentaliteetista eroon hankkiutumiseksi on negatiivisten taulujen käyttäminen. Taulusta yksinkertaisesti leikataan keskikohta tai muu tavoiteltu osuma-alue pois. Niin kauan kun osumat pysyvät tavoitealueella, tauluun ei tule yhtään reikiä, mutta ohilaukaukset näkyvät taulussa. Ampuja ei voi lähteä hakemaan pientä kasaa, jolloin huomio on helpompi keskittää harjoiteltavaan asiaan. Saman asian ajaa edellisessä osassa käsitelty t-paidan pukeminen maalitaulun päälle, koska se vaikeuttaa osumien näkemistä taulussa. Tällöin tosin myös ohilaukausten havaitseminen on hankalampaa. Jos kesken harjoituksen havaitaan, että jollakin 16 KON T R OL LI 3 • 2013 Maalitaulujen sijoittaminen kyljittäin ampujaan nähden opettaa ampujia pois tavasta tähdätä aina keskelle maalitaulun rintaa. Todellisissa tilanteissa on hyvin todennäköistä, että maalitaulu ei seiso rintamasuunta suoraan kohti ensisijaista aseenkäyttäjää, joten miksi kaikki ampumaharjoittelu tapahtuu tästä asetelmasta? Jos aina keskelle rintaa ampumaan ehdollistettu kenttäsika ampuu kyljittäin sijoittunutta kohdehenkilöä keskelle rintaa, luoti aiheuttaa luultavasti vain matalan haavan, jolla ei ole juurikaan pysäyttämisvaikutusta. Sen sijaan jos ampuja tähtää kohdetta kylkeen, luoti lävistää tämän rintakehän ja luultavasti matkallaan läpi rintaontelon kohtaa joitakin tärkeitä elimiä ja suuria verisuonia ennen pysähtymistään vastakkaisen puolen kylkiluihin. Asetta käyttävän poliisin tavoitteena ei ole satuttaa kohdehenkilöä, vaan pysäyttää vaarallisen henkilön vaarallinen toiminta, ja se onnistuu virka-aseella luotettavimmin ampumalla syvälle rintakehään porautuva osuma. Jos luoti osuu keskelle rintaa, mutta tulokulmasta johtuen vain
raapaisee pintaa, osuman pysäytysvaikutus on hyvin kyseenalainen, mikä antaa kohdehenkilölle mahdollisuuden jatkaa sitä toimintaa, jonka johdosta hän on ylipäätään joutunut poliisin voimakeinojen kohteeksi. Lisäksi on muistettava, että ammuttu luoti päätyy aina jonnekin. Jos luoti vain raapaisee pintaa, se jatkaa matkaansa suuren osan liike-energiastaan säilyttäneenä, mutta mahdollisesti kurssiaan muuttaneena, ja on vaaraksi muille ihmisille. Sen sijaan jos luoti läpäisee koko rintakehän, se luultavasti jää kohdehenkilön sisälle; tämä ainakin on ollut tavoitteena patruunaa suunniteltaessa ja kriteerinä virkapatruunaa valittaessa. Tähtäyspisteen valintaa kolmiulotteisessa maalissa käsitellään tarkemmin lähiaikoina Kontrollissa, taktisesta anatomista puhuttaessa. Litteää pahvitaulua on vaikeaa ampua sivulta, eikä se muutenkaan vastaa kolmiulotteisen ihmisen ampumista. Tämän takia maalitaulusta kannattaa tehdä ihmisen rintakehän kaarevuutta mukaileva, kolmiulotteinen taulu. Helpoiten tämä onnistuu taittamalla IPCS-taulua hieman rullalle käyttäen apuna A- ja Calueiden reunoja kulkevia katkoviivoja. Jos halutaan, että kaikki taulut ovat yhtä kaarevia tai että ne säilyttävät kaarevuutensa koko ammuntasession ajan, taulun takapuolelle voi kiinnittää esimerkiksi sopivan kokoisen pahvinpalan ikään kuin taulun taustaksi ja teipata taulun taaksepäin taivutetut reunat kiinni pahviin. set kasvanevat melko koviksi maalitaulujen suuren koon takia, mikä nostaa jo lähtökohtaisesti kalliiden maalitaulujen hintaa melkoisesti. Yksi tapa päästä harjoittelemaan tällaisilla ihmisen muotoisilla kolmiulotteisilla tauluilla on tehdä niitä itse. Somistustarvikkeita myyvät liikkeet ovat pullollaan erilaisia mallinukkeja ja ylävartalotorsoja. Lisäksi esimerkiksi nettihuutokaupoista voi löytää varsin kohtuullisella hinnalla tällaisia mallinukkeja. Käyttämällä mallinukkea tai torsoa muottina noheva ampuja tai kouluttaja voi tehdä paperisilpun ja tapettiliisterin avulla paperimassatauluja, joiden kokonaiskustannus jää varsin alhaiseksi, mutta toki vaatii jonkin verran työtä. Taulujen valmistamisen vaatiman työn takia paperimassatauluja ei olekaan mielekästä käyttää jatkuvasti harjoittelussa, vaan ainoastaan silloin, kun maalin kolmiulotteisuus on tärkeää harjoituksen kannalta, tai kun pyritään mahdollisimman suureen realismiin. Luonnollisesti mallinukkeja voi käyttää myös sellaisinaan maalitauluina, edellyttäen, että ampumamatka on riittävän suuri sirpalevaaran takia ja että radan siivoaminen ei ole kynnyskysymys. Riippuu paljon mallinuken materiaalista (esimerkiksi kova muovi tai styroksi), kuinka suuri vaara sirpaleista muodostuu, ja toisaalta kuinka paljon ne lisäävät radan siivoustarvetta. Joka tapauksessa kumpaakin voi vähentää oleellisesti teippaamalla mallinuken kauttaaltaan teipillä, samalla tavalla kuin jutun edellisessä osassa neuvottiin tekemään keilailukeilojen kanssa. Ja samalla tavalla kuin keiloja, huonokuntoisia ja sen takia somistuskäyttöön soveltumattomia mallinukkeja saattaa saada jopa ilmaiseksi esimerkiksi soittelemalla tavaratalojen somistamoihin. mallinukkeja kannattaa kysellä tavaratalojen somistamoista kohteen sivulta ammuttaessa kylkiosuma on parempi kuin keskelle rintaa tuleva osuma. Kolmiulotteisia ihmisen muotoisia maalitauluja on saatavilla myös kaupallisesti. En kuitenkaan ole kuullut, että tällaisia maalitauluiksi alun perin suunniteltuja tauluja myytäisiin missään Suomessa. Ulkomailta tilattaessa taas postituskustannuk- KON T ROLL I 3 • 2013 17
Jos käytössä oleva rata on leveä ja erityisesti, jos radalla on mahdollista ampua kahteen tai kolmeen suuntaan, voidaan ampua yksi ampuja kerrallaan siten, että maaleja ei sijoiteta pelkästään suoraan ampujan eteen, vaan koko radan leveydeltä. Tällöin saadaan helposti muunneltua ammuttavaa matkaa ja voidaan myös harjoitella tähtäyspisteen sijoittamista tilanteen mukaiseksi. Lateraaliammuntarataa suunniteltaessa on varmistettava, että radan reunoille jää riittävät turva-alueet. harjoitteluun siirtymistä, mutta pimeässä toimimista varten ei välttämättä tarvitse kehittää omia harjoitteitaan. Pimeätoimintaa voikin harjoitella käyttämällä samoja harjoitteita, joilla harjoitellaan valoisassa toimimista; ainoa ero on, että nyt on pimeää. Esimerkiksi sisäampumaradoilla ammuttaessa voidaan ampua jokin harjoite ensin valoisassa, ja sen jälkeen vedetään sama harjoite, mutta valot laitetaan pois päältä. Kun pimeätoimintaa ei erikseen kokoonnuta harjoittelemaan teemalla ”nyt radan poikki ammuttaessa harjoituksessa yhdistyvät vaihteleva etäisyys kohteeseen ja oikeaoppisen tähtäyspisteen valinta. Kuten edellisessä numerossa jo mainittiin, maalitauluille voi rakentaa myös kädet ja jalat. Jos taulun voi sijoittaa siten, että myös jalkoihin voi ampua ilman vaaraa ratalaitteisiin osumisesta, kouluttaja voi kuvata ampujalle tilanteen, ja ampuja valitsee tähtäyspisteen tilanteen mukaan. Esimerkiksi jos kohde on varustautunut teräaseella ja lähestyy hitaasti harjoittelijaa, tämä voi päättää ampua kohdetta reiteen tai lonkkaan estääkseen veitsimiestä tulemasta lyöntietäisyydelle. Jos kohdehenkilöllä on ampuma-ase, ei alaraajaosuma pysäytä kohteen toimintaa tarpeeksi luotettavasti niin nopeasti, että tämä ei ehtisi käyttää asetta, jolloin tähtäyspiste on järkevintä valita jostain muualta. Maalitaululle kiinnitettävät housut on helppo täyttää esimerkiksi rullalle käärityllä pahvilla, jolloin jalkoihin saadaan oikeanlaista muotoa. Kädet voi rakentaa esimerkiksi vesiputkien eristämiseen tarkoitetuista solumuovisista eristeputkista. Eristeputki vastaa paksuudeltaan käsivartta, ja kun maalitaulu puetaan t-paidan sijasta pitkähihaiseen paitaan ja käsiksi laitetaan vaikkapa sanomalehtipaperilla täytetyt näppylähanskat, lopputulos on melko uskottava. Turvallisuusalan ammattilaiset työskentelevät ympäri vuorokauden, joten myös pimeässä toimimista on tärkeää harjoitella. Pimeäharjoittelu on kuitenkin paljon muutakin kuin muutaman laukauksen ampumista eri valaisinotteista. Pimeäammunnan perusteita voi toki kerrata erikseen ennen varsinaiseen pimeä- 18 KON T R OL LI 3 • 2013 ammutaan pimeässä”, harjoittelijat ja kouluttajat havaitsevat helpommin, jos harjoittelijan valoisalla käyttämät toimintamallit eivät toimi pimeällä. Ehkä tyypillisin esimerkki tästä on patukan sijoittaminen vyölle siten, että se on otettava esille vasenta kättä käyttämällä – samalla kädellä, jossa pidetään valaisinta. Vaikka pimeäharjoittelua ei tarvitse suunnitella erikseen, kouluttajan on kuitenkin huomattava, että pimeässä toimiminen asettaa erityisvaatimuksia harjoitusturvallisuudelle. Kouluttajalla on esimerkiksi oltava mahdollisuus pystyä tarkkailemaan harjoittelijan toimintaa jatkuvasti. Tätä tarvetta lisää se, että valaisimen käsitteleminen yhdessä ampuma-aseen kanssa saattaa tuoda asiaan tottumattomalle ampujalle liikaa liikkuvia osia harjoitukseen. Toinen harjoittelun lisäelementti, jota ei ole mielekästä perusharjoittelun jälkeen harjoitella erikseen, on raskaiden suojavarusteiden kanssa toimiminen. Samat harjoitteet voidaan käydä läpi kevyessä ja raskaassa varustuksessa. Sen lisäksi, että harjoitteet ammutaan raskaat suojaliivit ja kypärä puettuna, suojavarusteiden pukeminen voidaan liittää itse harjoitteeseen. Tämä voidaan toteuttaa kilpailuna siten, että merkistä aletaan pukea varusteita ja sen jälkeen siirrytään ampumaan. Huono ammunta voi tuoda lisäsekunteja suorituksen kokonaisaikaan, tai nopea varusteiden pukeminen tuo helpotusta ammuntaan. Toinen, ehkä järkevämpi tapa on harjoitella partiona toimimista
joko siten, että partiokaverit auttavat toisiaan pukemisessa tai niin, että toinen suojaa toisen pukiessa varusteita, minkä jälkeen vaihdetaan osia. Omasta kokemuksestani olen havainnut, että kovan keikan iskiessä päälle partiotoiminta unohtuu helposti ja sooloilu alkaa, vaikka nimenomaan kovilla keikoilla johdetun partiotoiminnan merkitys korostuu. Harjoittelua tulee toteuttaa kaikissa varusteissa, joissa harjoittelija toimii työtehtävissä. Jos ampuja työskentelee siviilivaatetuksessa, on harjoiteltava kaikenlaisissa sellaisissa vaatteissa ja varusteissa, joita käyttää työtehtävissä. On yllättävän yleistä, että ampuja ilmaantuu ampumaradalle täysin erilaisissa varusteissa kuin hän todellisuudessa tekee töitä, jopa asekotelo saattaa olla harjoituksissa erilainen kuin se jota käytetään työtehtävissä. Myös virkapuvussa työskentelevien olisi harjoiteltava ampumista talvitakki päällä ja käsineet kädessä. Suojan käyttäminen Suojan takaa ampuminen eli kanttaaminen on virka-aseammunnassa käskyttämisen lisäksi ehkä tärkein soveltavan harjoittelun muoto, sillä aseenkäyttötilanteissa tulee lähtökohtaisesti pyrkiä toimimaan suojan takaa. Suojan takaa ampumisen ei tulekaan olla silloin tällöin mukaan otettava harjoittelun mauste, vaan soveltavan harjoittelun perusharjoittelumuoto, jota ei välttämättä edes harjoitella erikseen, vaan suojan käyttäminen vain on mukana yhtenä kiinteänä elementtinä kaikessa harjoittelussa. Kuten käskyttämisen mukaan ottaminen, suojan takaa ampuminen on harjoitusteknisesti ongelmallista sen takia, että se hidastaa harjoittelua lisäämällä yleensä laukausten ampumisen vaatimaa aikaa ja yhden ampujan tilavaatimusta radalla. Tämä saattaa johtaa siihen että ammuntaosasto joudutaan jakamaan kahteen tai kolmeen osaan. Toisaalta jossain vaiheessa harjoittelua saavutetaan hetki, jossa harjoittelun painopistettä tulee siirtää laatuun ammuttujen laukausten määrän kustannuksella. Mielestäni tämä hetki sijoittuu luontevasti siihen, kun harjoittelija siirtyy peruskoulutuksesta – esimerkiksi poliisin perustutkinnosta – työpaikkakoulutuksen piiriin. Suojan takaa ampumisessa tulee huomata se, että ampumaasentoa ei voida rakentaa suojan takana valmiiksi, vaan ammunnan on lähdettävä siitä, että ampuja tähystää suojan takaa ase joko kotelossa tai valmiusotteessa. Vasta kun ampuja on havainnut kohteen ja todennut, että kyseessä on aseenkäyttötilanne, ampuja nostaa aseen tähtäyslinjalle. Jos ampuja rakentaa ampuma-asennon valmiiksi suojan takana ja alkaa Sermien rakentaminen kitjä rakennettaessa tai han arjoitussuojia eli serme alurv ttöt käy n, taa nittää hin taessa huomio tulee kiin la dal ora ulk i est yis erit een ja lisuuteen, liikuteltavuut len tuu du kaa ät eiv mit en, jotta ser ammuttaessa tukevuute ttää sellaii sermeissä ei tule käy est ais oht tök voimasta. Läh a. Edes sermiaiheutuu kimmokevaar sia materiaaleja, joista sillä jos sermi tavaa käyttää metallia, en jalustoissa ei ole suo jos ampuja tai een matalaksi suojaksi halutaan asettaa kyljell vaara, että ssa vierestä, on olema ampuu makuulta suojan sta muosta jalu min o luodista tai ser luoti osuu metalliin ja jok tallittome sin täy ssä aleita. Käytännö dostuu vaarallisia sirp ä esimerkiksi in vaikeaa valmistaa, sill mia sermejä lienee hyv loja tai ruuin sermi täytyy koota nau täysin puurakenteinenk veja käyttämällä. H on mistaa, mikäli käytössä Sermejä on helppo val n tää nite kiin in oih jalkoja: jalk valmiita maalitaulun on joh o, ikk keh nen in pui talojen lämpöerityslevyistä pystyrimat tai mieluumm via tai läpinäkymätönpah si rkik ja me ita esi kevy n ttua kiinnitetää saa rakenne oissa. än rullissa rautakaup tä muovia, jota myydä käythelposti siirrettäviä suojia. ämmän sermin saa Tukevamman ja kestäv Jos . eria yä, esimerkiksi van tämällä ohutta puulev esia vat kor n aulun jalkoja, ne voidaa käytössä ei ole maalit pitaan vat ruu a sahatuilla pätkillä, jotk merkiksi 2x4-lankusta ä inn Läh iin. väl en sermilevy jää niid kittäin yhteen siten, että ta vis pah ja ista mo taa puisista pystyri metallitonta sermiä vas en sermi, ennettava kevytrakentein rak lla ma tai muovista nito sermi tosin aan maahan. Tällainen jonka pystyrimat kaivet ole helppoa, ka sen liikuttaminen ei on käytössä hankala, kos si keveytensä tä kovassa tuulessa. Yk eikä se välttämättä kes on talojen erisn arvoinen materiaali ansiosta harkitsemise levyjä käytsia t uretaanilevyt. Tällai tämisessä käytettävä siirrettäviä ti pos easti rakennettua hel tämällä saadaan nop sermejä. si käytettyjä rakentaa itse, esimerkik Jos sermejä ei haluta kohtuuhinstä liikkeistä voi löytyä toimistokalusteita myyvi ttamaan ero enttejä, joita käytetään taisia kevyitä seinäelem metalon in tos ä. Tällaisissa seinissä avokonttorin työpisteit vastai ea utk nip i on luultavasti alumii lisia osia, mutta metall melon ra vaa ale josta aiheutuva sirp taavaa kevytmetallia, man osu kin ten kui ytmetalli saattaa ko pieni. Tällainen kev syntyy teräviä osumakohdasta, mistä vaikutuksesta revetä sermin käyttötapa parantaa tällaisen palkeenkieliä. Helppo tysivuille – missermin molemmille pys turvallisuutta on nitoa ia maalitauluja asti kulkevat – pahvis sä metalliputket luultav iputket eivät t sermiä, jolloin metall siten, että ne leventävä osumisesta n kee a pitkin, ja riski put enää kulje sermin reunoj pienenee. KON T ROLL I 3 • 2013 19
kenttätilanteissa tarjolla olevat suojat ovat vaihtelevan kokoisia ja muotoisia, joten myös ampumaradalla tulee harjoitella erilaisten suorien takaa ampumista. etsiä kohdehenkilöä aseen tähtäimien läpi, ampuja aiheuttaa itselleen putkinäköä, mikä hidastaa kohdehenkilön löytämistä. Lisäksi tällainen toimintamalli altistaa vahingonlaukauksille, mikäli näkökenttään eli tähtäyslinjalle ilmestyykin yllättäen sivullinen henkilö – tai mikäli kohdehenkilö on esimerkiksi luopunut aseestaan. Suojan takaa ampumisessa nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että ampuja on sen verran etäällä suojasta, että ei ylety koskettamaan edessään olevaa suojaa. Tähän nyrkkisääntöön on joitakin poikkeuksia, kuten se jos kohdehenkilö on sijoittunut kenttäsikaa korkeammalle – esimerkiksi talon katolle. Tällöin kenttäsian tulee mennä mahdollisimman lähelle suojaa, jotta lintuperspektiivistä katseleva kohdehenkilö ei näe kenttäsikaa suoraan suojan yli. Ehkä merkittävin poikkeus nyrkkisääntöön on valaisimen kanssa ampuminen. Mitä kauempaa suojan takaa ampuja valaisee kohdetta, sitä pimeämpää on, ja mitä leveämpi ja kirkkaampi lampun valokeila on, sitä suurempi on riski, että kenttäsika sokaisee itse itsensä, koska lampun valokeila osuu edessä olevaan suojaan ja heijastuu siitä silmiin. Asiaan voidaan vaikuttaa muun muassa valitsemalla tilanteeseen sopiva lampputekniikka eli tapa, jolla valaisinta pidetään ammunnan aikana. Helpoin tapa häikäisyn välttämiseksi on kuitenkin se, että ampuja menee riittävän lähelle suojaa. Pimeätoimintaa on käsitelty enemmän esimerkiksi Kontrollin numeroiden 4/2011 – 1/2012 Kenttäkouluttajissa. on tärkeää harjoitella ampumista myös raskaassa suojavarustuksessa. 20 KON T R OL LI 3 • 2013 Kenttätilanteissa suojat voivat olla hyvin vaihtelevan kokoisia ja muotoisia. Tämän takia käytettävien suojien tulee samoin olla vaihtelevan kokoisia ja muotoisia. Ulkoradalla ammuttaessa voi olla mahdollista käyttää myös ajoneuvoja suojina, mutta tällöin ongelmaksi saattaa muodostua se, että ampujat alkavat varoa omiin autoihin ampumista enemmän kuin vastapuolen tulitusta. Tällöin aseen piippulinja tuodaan liikaa suojan ohi, jolloin ampuja ei pysty käyttämään suojaa optimaalisesti hyväkseen ja saattaa jopa omaksua vääränlaisia toimintamalleja. Autojen takaa ammuttaessa on huomioitava myös kimmokevaara, mikäli ampuja osuu suojana käyttämäänsä ajoneuvoon. Käytännössä on havaittu, että alle metrin päästä 9 mm pistoolikarbiinilla ammuttaessa luoti ei välttämättä läpäise VW Transporterin Apilaria, vaan luoti saattaa kimmota takaisin ampujan suuntaan. Suojan takaa ammuttaessa ei tule harjoitella vain tilanteita, joissa ollaan valmiiksi suojan takana, vaan myös suojan taakse siirtymistä sekä suojasta toiseen liikkumista. Suojan vaihtaminen saattaa olla tärkeää esimerkiksi silloin, kun kohdehenkilö ei tee yhteistyötä ja pyrkii itse liikkumaan. Tällöin jääräpäisesti saman suojan takana pysyvä kenttäsika saattaa havaita joutuneensa tilanteeseen, jossa ei enää pysty ampumaan kohdehenkilöä, tai koh-