Kontula liikuttaa 1 Kontulassa unelmoidaan roskiksista 2 Ostarin konkarit 3 Kontulan lähiön alkutaival 4 Kohtaamispaikkoja 5 Roska päivässä 6 Lukijan runo 7 Kontulan kasvo 7 Kohtasin Kontulan 8 Virvon varvon -perhemessu ja puuhapäivä Sunnuntai 24.3. klo 12 Mikaelinkirkko Katso lisätietoja Mikaelinkirkon pääsiäisen ajan tapahtumista s. 8. Digiopastusta seniorilta seniorille Perjantai 5.4. ja 19.4. klo 10-12 Kontulan kirjasto Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat tietokoneen, tablettilaitteen ja kännykän käytössä. Opastus on maksutonta. Ajanvaraus puhelimitse kirjastosta p. (09) 310 85094 tai paikan päällä infotiskiltä. Kuntovoimistelua Tiistaisin klo 9-10 Kontulan palvelukeskus, Kontukuja 5 Kuntosalin voimisteluun voivat osallistua eläkeläiset ja työttömät, joilla on palvelukeskuskortti. Kontulan oma lehti PERJANTAI 22.3.2024 3 • 2024 KONTULASSA TAPAHTUU K ontula suorastaan pursuaa hyviä kävelyreittejä luonnon keskellä, 10.000 askelta päivässä olisi hyvä, sauvojen kanssa tai ilman, mieluummin miten vaan, kävely kohentaa mielialaa ja kroppaa, ja matkan varrella näkee paljon. Tarjousten perässä juokseminen on hyvä, juoksuharrastus vielä parempi. Yön selkään lähteminen on yleensä huono juttu, fillarin selkään kun lähtee, niin saa näkökulmaa omaan Kontulaansa. FC KONTU – YHTEISÖLLISTÄ FUTISTA Voitto ei ole tärkeintä, vaan ensimmäinen palkinto – näinhän sitä on joskus vitsailtu. Tapaan FC Kontun toiminnanjohtaja Maria Virolaisen FC Kontun toimistossa Vesalan liikuntapuiston keskellä sijaitsevassa, rivarinpätkää muistuttavassa punaisessa parakissa. Hän sanoo lausahduksessa olevan jotain perää, mutta erityisesti korostaa, että pelkästään voittamisesta ei Kontun futiksessa ole kysymys. FC Kontun toiminnassa etusijalla ovat yhdessäolo, yhdessä tekeminen, liikkumisen ilo ja riemu. FC Kontun 1000 pelaajaa liikuttavat itsensä lisäksi perheitään ja muita tukijoukkojaan. Vapaaehtoisia valmentajiksi, joukkueenjohtajiksi ja muihin tehtäviin FC Kontu toivoo lisää. Lisää toivotaan myös yhteisöllisyyden tukijoita, siis sukulaisia ja kavereita kentän reunoille kannustamaan, sekä treeneissä että matseissa. Virolainen korostaa, että avoin vuorovaikutus on tärkeää paitsi valmentajien ja pelaajien välillä, niin myös kaikkien toiminnassa mukana olevien kesken. Avoimuus onkin yksi FC Kontun neljästä arvosta. Muut kolme ovat iloisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. FC Kontun pelaajista on kohta liki puolet ulko maalaistaustaisia. Ei siis ihme, että Suomen Olympiakomitea myönsi 2023 FC Kontulle arvos tetun Tähtiseura-kannustuspalkinnon seuran esimerkillisestä työstä monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. KONTULAN LIIKUNTAPAIKAT – NIITÄ ON PALJON Kontulan ostarilla sijaitseva uimahalli tarjoaa mahdollisuuksia myös vesijumppaan ja Helsingin Uimareiden järjestämiin vauvaja naperouinteihin. Uimahallista löytyy myös punttisali. Uintia ja punttisalia voi vetää myös Kontulan Seniorikeskuksessa. Kontulan kelkkapuisto kumpareineen ja mäkineen tarjoaa upeat pulkkailupaikat. Lähes ympäri vuoden kelkkapuistossa voi skeittailla ja myös harrastaa basketia ja petankkia. Skeittirata ja Kontulan Kuntokellarin punttisali löytyvät myös ostarin pommarista. Kontulan ja Kurkimäen urheilukentillä pallo pyörii, on ulkopunttisalit, on koripallon harrastusmahdollisuudet, tennis, jääkiekko ja luistelu. Vesalan liikuntapuisto tarjoiaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kurkimäen perukoilla on Kivikon 18-reikäinen frisbeegolfrata. Rata uusittiin/ perusparannettiin 2023 palvelemaan harrastajiaan entistä paremmin. Disc Golf Vikings ry ylläpitää rataa yhdessä Helsingin kaupungin kanssa ja järjestää radalla myös viikkokilpailuja. Kaiken lisäksi yritykset ja yhteisöt tarjoavat palvelujaan, kuten Helsingin kaupungin koordinoima NYTliikunta Yin-joogaa, ja Hipko Kontula kickboxingia, brasilia laista jiu-jitsua ja taekwondoa. Äiti Luonto tarjoaa liikuntamahdollisuuksia kaikille. Talviset ladut aukeavat Kontulan etelä puolella Vuosaaren Mustavuorelle ja Mylly puroon, luoteessa Kivikonkaarelta Kivikon hienoille urille. ?? Kontula liikuttaa Teksti ja kuva: Markku Tanttu Liike on tärkeintä, ilman liikettä ei ole mitään. Liikunta mahdollisuuksia kontulalaisille on tarjolla runsain mitoin. Kontulan kelkkapuistossa voi lumessa tarpoen luoda viestejä ja kuvailla mielialoja. Pääsiäiskortti vuodelta 1966. Helsingin kaupunginmuseo. Ethän vie Kon O’Star -lehteä heti paperinkeräykseen! Laita se kiertoon anna naapurille tai kaverille! Iloista pääsiäisen aikaa.
2 Kontulan oma lehti 22.3.2024 Teksti: Virve Obolgogiani K uulin vuosia sitten viisauden, että paras tapa oppia uusi kieli on ryhtyä opettamaan sitä muille. Tähän liittyen on viime aikoina tullut mieleeni, että paras tapa oppia tuntemaan oma asuinalueensa, on tehdä siitä lehti. Perustin Kon O’Starin joulukuussa 2023, koska kaipasin paikallisl ehteä, eikä sellaista Kontulassa ollut. Jo ensimmäisten numeroiden teossa olen saanut valtavasti uutta tietoa Kontulasta, kun olen lukenut muiden kirjoittajien juttuja. Omat juttuni ovat johdattaneet haastattelemaan kiinnostavia kontulalaisia ja olen kuullut erittäin mielenkiintoisia elämänja yrittäjätarinoita. Uteliaisuuteni on vain kasvanut ja Kontulan tulevaisuus kiinnostaa. Jaan yrittäjien ja asukkaiden huolen elävän ostarin kohtalosta. Kontulan lähiö syntyi luonnon keskelle ja sitä rakennettiin suurin haavein viihtyisäksi asuinalueeksi. Sen jälkeen Kontula ja sen asukkaat ovat kokeneet monenlaisia vaiheita. Olisi hienoa nähdä viihtyisä Kontula jatkossakin. Mikä olisikaan nyt 60-vuotistaivaltaan juhlivalle lähiölle parempi syntymäpäivälahja tuleville vuosikymmenille kuin uusi loistava tulevaisuus? Oletko kiinnostunut vaikuttamaan siihen, että sen näkisimme? Me olemme ja siksi teemme lehteä. Mikä voisi olla sinun panoksesi? ?? Virve Ku va : To mm i To rp pa Pääkirjoitus Kolumni maaliskuu 2024 Kontulan alueen sitoutumaton, kaikille avoin tiedotuslehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 23.12.2023. Tänä vuonna lehti julkaistaan kuukausittain. Lehteä on saatavana Kontulan kirjastosta, uimahallista ja Mikaelinkirkosta. Sen voi lukea näköis painoksena Lehti luukussa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/ kon_ostar/ Seuraava Kon O’Star ilmestyy perjantaina 26.4.2024. Juttuehdotukset ja ilmoitusten tilavaraukset viimeistään: 12.4.2024. JULKAISIJA Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki TOIMITUS Vastaava päätoimittaja Virve Obolgogiani p. 040 7674212, vo@mimino.fi Katariina Kaarlela, Eija Kaurila, Markku Tanttu TAITTO Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori ILMOITUSMYYNTI Virve Obolgogiani PAINO Trinket, Helsinki 2024 PAINOS 250 kpl Kon O’Star onnittelee 60-vuotiasta Kontulaa ja toivottaa sen asukkaille hienoa juhlavuotta ja tulevaisuutta! Tilaa Kon O’Star suoraan kotiisi! Haluaisitko saada Kon O’Star -lehden aina suoraan kotiisi tai työpaikallesi? Tämän vuoden loppunumeroiden (9 lehteä) lähetys 70 euroa. Voit tilata lehden sähköpostitse toimituksesta: vo@mimino.fi. Kontulassa unelmoidaan roskiksista Siisteys on hyvä asia, mutta en halua unelmoida roska-astioista. Teksti: Katariina Kaarlela M itä sinä haluaisit asuinalueellesi, jos sinulla olisi käytössäsi reilu puolitoista miljoonaa euroa? Helsingin OmaStadi-äänestyksessä kaupunkilaiset voivat ehdottaa omalle asuinalueelleen toivomiaan asioita. Sloganissaan Unelmien Helsinki tehdään yhdessä OmaStadi kannustaakin kaupunkilaisia unelmoimaan. Mistä Kontulaiset sitten ovat OmaStadissa unelmoineet? Vuoden 2019 OmaStadi-äänestyksessä eniten ääniä sai ehdotus Lisää siisteyttä Itä-Helsinkiin. Ehdotus sai 113 000 euroa idean toteuttamiseen. Rahalla oli tarkoitus hankkia lisää roskakoreja ja kampanjoida siisteydestä. Paraniko siisteys, kun siihen laitettiin 113 000 euroa? Ilmeisesti ei, koska jo heti seuraavana vuonna unelmoitiin jälleen lisää roskiksia. Vuoden 2021 OmaStadi-äänestyksessä eniten ääniä saikin ehdotus Lisää roska-astioita Kontulaan ja muualle ItäHelsinkiin sekä astioiden tiiviimpää tyhjennystä. Roska-astioita ja roska-astioiden tyhjennystä lisättiin 40 000 eurolla, mutta summa taisi olla liian pieni, kun tämän vuoden OmaStadi-äänestyksessä unelmoidaan jälleen lisää roska-astioita ja siisteyskasvatusta. Syön roskani, jos joku näistä unelmista ei jälleen etene toteutukseen: Roskat pois!, Siisti kaupunki, Kursseja oppilaille kierrätyksestä, roskien poimimisesta ja ympäristöstä ja Älä töhri. Siisteys on hyvä asia, mutta en halua unelmoida roska-astioista. Pitäisi olla itsestään selvää, että kaupunkitiloissa roska-astioita on riittävästi. Alueiden siisteydestä huolehtiminen kuuluu kaupungin lakisääteiseen toimintaan. Roskaisuudesta kannattaa antaa palautetta Helsingin Kaupunkiympäristön toimialalle. Myös oman alueen kaupunginvaltuutetuilta voi vaatia toimia siisteyden parantamiseen. En halua käyttää omalle alueelleni suunnattua budjettia siisteysvalistukseen ja roskakoreihin. Haluan unelmoida omenatarhoista, maauimalasta, siirtolapuutarhoista, kulttuuritiloista, kaikille avoimista olohuoneista ja tapahtumatiloista, niityistä, puutarhoista ja yhteisistä tapahtumista. Asioista, jotka tuovat iloa ja lisäävät ylpeyttä ja kiintymystä omaan alueeseen, ja josta siten ehkä haluaa pitää myös parempaa huolta. ??
3 Kontulan oma lehti 22.3.2024 Siisteys on hyvä asia, mutta en halua unelmoida roska-astioista. Satu kertoo, että Mari perusti parturi kampaamon 1980-luvun lopulla silloin uuteen Kontulan ostarin rakennukseen. Työntekijöitä oli jopa 10. Aikojen muuttuessa 2000-luvulla Mari toivoi, että työntekijät ottaisivat vuokratuoleja. Mutta suurin osa lähti silloin ja perusti omia liikkeitä eri puolille Helsinkiä. Muutettuaan Lahteen Mari yritti pitkään myydä yritystä. Satu valmistui vuonna 1994 Suomessa parturikampaajaksi ja tuli töihin Marille vuonna 2011. Marin myyntiaikeista kuultuaan hän ei halunnut menettää työpaikkaansa, joka oli kätevästi lähellä kotia ja josta hän kovasti piti. Niinpä hän päätti miehensä kanssa neuvoteltuaan rohkeasti ostaa sen lainarahalla vuonna 2013. Satu muistelee, että alkuajat olivat hankalia. Hyviä työntekijöitä ei ollut ja monet asiakkaista olivat lähteneet työntekijöiden mukana. Kuten Satu sanoo, alalla työ liittyy voimakkaasti henkilöön. Marikin kävi alkuun Lahdesta palvelemassa omia asiakkaitaan. Satu onnistui keräämään asiakkaita niin, että tekee nyt töitä kuusi päivää. On myös eläkeläisiä, jotka ovat käyneet jo Marin aikana. Suurin osa asiakkaista on vakituisia. Ikähaarukka on 1-vuotiaista alkaen. Asiak kaina on sekä miehiä että naisia. Aiemmin oli enemmän miehiä, mutta Satu kertoo, että ostarille tulleet kympin parturit veivät asiakkaita. Uusia asiakkaita tulee kuitenkin puskaradion ansiosta. ?? Ostarin konkarit Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Ostarin kävijät huomaavat helposti, kun tuttu paikka suljetaan tai vaihtaa nimeä. Pitkään Kontulassa asuneet muistavat myös liikkeet, jotka ovat kadonneet. Onko ostarilla myös konkareita, vuosikymmeniä siellä toimineita yrityksiä? A inakin Alko ja apteekki olivat ensimmäisten joukossa. Tosin ne sijaitsivat eri paikoissa kuin nykyisin. Markku Tanttu muistaa myös, että Kkauppa Kotikontu oli jo vuonna 1967 Suomen suurin päivittäistavaraliike. Marin parturissa hän on käynyt yli 20 vuotta. Tähän juttuun kävimme haastattelemassa muutamia pitkään toimineita yrittäjiä. KELLOKONKARI Elokuussa 1967 kelloseppä Arto Mättö avasi Kontulan ostoskeskukseen Kontulan Kellon. Se toimii edelleen alkuperäisellä paikallaan, omassa liiketilassa. Nyt toimintaa vetää toisen polven kelloseppä Mika Mättö. Vuosikymmenien muutoksista hän toteaa: – Varmaan suurin muutos oli silloin, kun Itäkeskus tuli. Se vaikutti myyntiin ihan hirvittävästi. Liikkeen pelastus on ollut omistajien ammattiosaaminen kelloseppänä. Mika on nähnyt, miten mekaaniset kellot ovat tulleet takaisin. Niiden myötä on kysyntää enemmän kellojen korjaamiselle. Alkuun koruja myytiin paljon, koska liikkeitä oli vähemmän. Tällä hetkellä menee hopeakoruja. Pääpaino on silti kelloissa. Korjauksissa on kätevää, että ne voidaan tehdä suoraan liikkeessä, pienemmät työt odottaessa tai sillä aikaa, kun asiakas käy kaupassa tai hoitamassa muita asioitaan ostarilla. Mika kertoo, että monet asiakkaista ovat vakioasiakkaita, jotka ovat käyneet jo pitkään. Osa on muuttanut pois Kontulasta ja tulee silti edelleen. Haastatteluhetkellä sopivasti tulee sisään asiakas, joka kertoo tuttunsa suositelleen Kontulan kelloa sanoilla: – Paras paikka korjata kelloa. KAMPAAJAKONKARI Tänä vuonna tulee tasan 20 vuotta siitä, kun Rita Juvonen avasi parturi kampaamon Kontulan ostarille. Ostettuun liiketilaan tehtiin iso remontti rakennusmestarimiehen asiantuntemuksella. Samalla parannettiin mm. ilmanvaihtoa. Alussa toimittiin ”hyvä ilma” -kampaamona. Tuotteet olivat astmaatikoille ja allergikoille sopivia. Tuotteet ovat edelleen tarkkaan valittuja, mutta maininnasta piti luopua, koska läheisten baarien asiakkaat käyvät tupakalla lähellä, mikä vaikutti kampaamonkin ilmaan. Asiakaskunta on muuttunut, monet ovat olleet iäkkäitä. – He ovat jo lähteneet taivaaseen, Rita sanoo. Edelleen on kuitenkin myös niitä, jotka ovat käyneet 20 vuotta. Rita arvioi, että noin puolet asiakkaista on pysyviä. Suurin osa on suomalaisia. Asiakkaina käyvät naiset, miehet ja lapset. Kävijä kiinnittää huomiota myös kauniisiin posliiniastioihin, joita on hyllyillä. Niistä Rita kertoo, että nämä myynnissä olevat vanhat astiat ovat hänen kaupastaan, jota hän piti aiemmin Kontulassa. Rita tarjoaa myös muita palveluita: jalkahoitoja, kestopigmentointia ja ruiskurusketusta. PIZZAKONKARI Kontulan kebab pizzan ikkunassa lukee, että se on toiminut vuodesta 1992. Nykyinen omistaja Serkan Buga on perustanut oman yrityksensä vuonna 1999. Haastattelupäivänä hän oli käymässä kotimaassaan Turkissa ja kysymyksiin vastasi hänen luottomiehensä ja ystävänsä Yilmaz Isik. Yleensä Serkan on paikalla aamu päivisin. Yilmaz kuvailee Serkania hyvin ystävälliseksi. Monet asiakkaat tuntevat Serkanin ja keskustelevat hänen kanssaan elämästä. Helmi kuussa jalka palloa aktiivisesti harrastava Serkan täytti 50 vuotta. Lounasaikaan iso osa asiakkaita on suomalaisia. Viikonloppuisin käy paljon perheitä syömässä. Yilmaz korostaa, että heille on tärkeää pitää paikka siistinä ja viihtyisänä. Tarjolla on olutta ja siideriä, mutta niitä myydään ainoastaan ruokaileville asiakkaille. Pizzerian suosikkiannos on Kontula Special. Toinen suosikiksi noussut on Yilmazin mukaan yhden kanta-asiakkaan kunniaksi tehty ja nimetty Pipomiehen pizza. KONKARIN SEURAAJA Marin Parturi-Kampaamo on esimerkki siitä, miten yrittäjä on onnistunut löytämään jatkajan. Nykyisen yrittäjän Fakhri Javadin kaikki tuntevat Satuna. Hänen kanssaan työskentelee Jussi Jaatinen, joka on jopa suurempi Kontula-konkari kuin Satu itse. Jussi on valmistumisestaan asti työskennellyt Marilla eli yli 20 vuotta. Sadullakin on 30-vuotinen ura takanaan. Mika Mättö on toisen polven kelloseppä. Rita Juvonen kertoo ensimmäisenä keksineensä laittaa näkyvän liikekyltin. Täältä on saanut pizzaa ja kebabia jo yli 30 vuotta.
4 Kontulan oma lehti 22.3.2024 K eskustan kalliissa asunnoissa asuttiin ahtaasti, oli ali vuokralaisia, oli yhteisvessoja, moni kaipasi synnyinseutunsa maaseudun rauhaa ja tilaa. Syntyi ajatus väljistä ja edullisista asuin alueista, jotka uusi elementti teollisuus mahdollisti ja joita ruvettiin kutsumaan lähiöiksi. Syntyi Kontula, joskus Idän Tapiolaksi mainittu. KONTULAN LÄHIÖN ASEMAKAAVA Vuonna 1961 arkkitehti Pentti Ahola (1919-1972) tarkasteli toimistossaan Mellunkylän maastokarttaa. Hän ja hänen arkkitehtitoimistonsa oli saanut tehtäväkseen suunnitella Suomen suurimman lähiön kaavoituksen, siis minne kadut, minne asunnot ja minne palvelut. Työpaikkoja ei alueelle ollut tulossa palveluja lukuun ottamatta. Jaa, että tuonne pystymetsään, 190 hehtaarin eli parin neliökilometrin kokoiselle alueelle pitäisi suunnitella koti 20 000:lle ihmiselle. Kontula, Gårds backa, oli vahvistettu alueen nimeksi 1959. Miten niin Gårdsbacka? Sehän on suomeksi Kartanonmäki, ja kanta sana kontu puolestaan tarkoittaa nurmea, onpa kumma, Ahola saattoi pohtia. Ahola oli monipuolinen arkkitehti ja varsinkin pääkaupunkiseudulla vaikuttanut asemakaavoittaja. Hänen yhdessä kahden muun arkkitehdin kanssa tekemänsä Helsingin keskustaa koskeva ehdotus ’Snadisti buli stadi’ sai jaetun toisen palkinnon kilpailussa vuonna 1948. Kontulassa hän lähti suunnittelussaan suurista linjoista: muutama pääväylä ja niistä erkanevat umpikujat, ostarin keskeinen sijainti ja useita korkeita kerrostaloja alueen väljyyden takaamiseksi. Jo vuonna 1961 oli aluekaavaan varattu mahdollisuus metron tyyppiselle raideliikenneyhteydelle, joten Ahola päätti sijoittaa ostoskeskuksen yhden pääväylän, Mellunmäkeen johtavan Kontulantien varteen, ja samalla alueen keskelle, tasapuolinen matka kaikille asukkaille. Muiksi pääväyliksi Ahola piirsi Porttitien, Kontulankaaren ja Kotikonnuntien. Asuinrakennukset Ahola sirotteli Kontulan ylängön metsiin ja kallioille sekä suoalueiden reunamille, jättäen reilusti tilaa luonnolle. Tämä Aholan suunnitelma toimii erinomaisen hyvin asukkaiden iloksi tänäkin päivänä. Aholan suunnitelmat kehkeytyivät asemakaavapiirustuksiksi hänen toimistonsa työpöydällä keväällä 1963 – samaan aikaan hirvet papanoivat Kontulan metsissä, teeret kujertelivat puiden oksilla ja oravat sovittelivat kesäturkkejaan täysin tietämättöminä kohta tulossa olevista uusista naapureistaan. KONTULAN RAKENTAMINEN Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1962 luovuttaa Kontulan alueen rakentamisen Sato Oy:n, Asuntokeskuskunta Hakan ja kaupungin rakennettavaksi. Kunnallistekniikan rakentamisesta huolehtivat Sato ja Haka, sen maksoivat tulevat asukkaat. Kontulasta tuli suurin koskaan Suomessa toteutettu aluerakentamiskohde. Moottorisahat pärähtivät käyntiin ja maansiirtokoneet ilmestyivät alueelle. Pääväylien avaaminen ja rakentaminen alkoi. Pian alkoivat kallio porat jyskyttämään. Poratut reiät täytettiin dynamiitilla ja kallioita räjäyteltiin asuinrakennusten perustusten kohdilla ja paukkulankaa oli pikkupojille saatavilla. Maansiirto töistä ja räjäytyksistä kerääntynyt maa-aines kuljetettiin pääasiassa Mustikkasuolle, jonne alkoi kohoamaan nykyinen Kelkkapuisto. Sato pystytti oman elementtivalimonsa nykyisen Kotikonnuntie 10:n paikkeille, Haka omansa Länsi mäkeen. Betonielementit olivat silloista nykyaikaa – tehokasta ja edullista. Nykyaikaa edusti myös kaukolämpöverkko, johon Kontula Myllypuron ohella liitettiin ensimmäisinä lähiöinä. Kaukolämpö tuotettiin keittämällä vettä Myllypuron kivihiilivoimalan isossa kattilassa. Kontulan lähiön alkutaival Miksi Kontula rakennettiin? Kaupungistuminen oli suomalaisen yhteiskunnan megatrendi sotien jälkeisinä vuosina. Teollistuminen ja palveluiden kasvava laajuus ohjasivat ihmisiä työpaikkojen perässä kaupunkeihin. 1960luvulla Helsingin asukasluku kasvoi 10 000:lla joka vuosi. Jokaisen piti löytää itselleen asunto. Kontulantien ja Kontulankaaren risteysalue aikojen alussa. Kuva: Matti Haapalan arkisto Porttikujan rakennustyömaa. Kuva: Työväen arkisto Teksti: Markku Tanttu
5 Kontulan oma lehti 22.3.2024 Työmaaparakkeja rakennettiin pilvin pimein. Palveluita edustivat työmaa ruokalat ja metsissä korpikuusen kyyneleitä pulputtavat biokemialliset tuotantolaitokset eli pontikkapannut molemmissa riitti asiakkaita. KONTULAN LÄHIÖN PERUSTAMISASIAKIRJA, ENSIMMÄISET ASUKKAAT JA RAKENNUKSET Entisen Mustikkasuon itäiselle kolkalle oli jääkausi kuljettanut suuren siirtolohkareen, nykyisen Porttitien ja Porttikujan risteysalueelle. Siihen siirtolohkareeseen muurattiin juhlallisin menoin Kontulan lähiön perustamisasiakirja 18.3.1964. Tilaisuudessa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Teuvo Aura lausui mm. näin: – Tulkoon Kontulasta merkkipaalu ponnisteluissa, joiden tarkoituksena on asuntopulan voittaminen ja asuntoolojemme parantaminen. Siirtolohkareeseen sijoitetussa kupari lieriössä on perustamisasiakirjan lisäksi pääkaupungissa ilmestyneet aamulehdet ja valtakunnassa käytössä olleet kovat rahat. Kovat rahat eli kolikot eivät kyllä riittäneet asunnon hankkimiseksi Kontulasta. Mutta monien onneksi asuntosäästäminen oli kukoistanut jo jonkin aikaa ja ARAVA-lainat olivat useille perhekunnille mahdollisia. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Saton rakentamaan kerrostaloon, Naapurintie 6:een, marraskuussa 1964. 1965 tammikuussa valmistuivat Hakan ensimmäiset asunnot Porttikujalle ja Helsingin kaupungin rakennuttamat talot Kontulankujalle. IHAN BÖNDELLE Helsingin keskustassa kasvanut Anita Heikkinen muistaa hyvin ensimmäiset 12-vuotiaan lettipäätytön ajatuksensa perheen muutettua ensimmäisten joukossa Kontulaan. – Minne me on tultu? Ihan böndelle. Eihän täällä ole mitään. Palvelut antoivat vielä odottaa itseään. ?? Näkymä Porttikuja 2:n parvekkeelta Kontulantien suuntaan. Metsässä oltiin. Kuva: Matti Haapalan arkisto Kontulan lähiöön bussiliikenne avautui linjan 94 aloitettua liikennöinnin Naapurintielle. Kuva: Helsingin kaupungin arkisto T apaamispaikkoja tuntuu olevan monenlaisia sekä erilaisille käyttäjäryhmille erikseen että yhdessä. Palvelukeskus tarjoaa toimintaa eläkeläisille ja työttömille, Symppis päihteiden käyttäjille ja mielenterveyskuntoutujille, nuorisotalo Luuppi nuorille. Diakonissalaitoksen D-asema on omien sanojensa mukaisesti ”kansalais toiminnan keskus, jossa toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa.” Symppis toimii Kontulatalossa, jonka kyltissä näkyy myös nimi Wanha Posti. Wikipedian tiedon mukaan se on Kontukeskuksen ylläpitämä kokoustila. Ostarilla on myös Helsingin kaupungin ylläpitämä Stadin yhteisötalo Kontula. Kaupunki kertoo omilla kotisivuillaan, että Stadin yhteisötalot ovat kaikille avoimia harrastusja kohtaamispaikkoja. Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2021-2025 todetaan: ” Hyvä kaupunkitila kutsuu eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä kohtaamaan kaupungissa läpi vuoden, hyvä kaupunki tila tekee mahdolliseksi viipymisen ja oleilun, luo paikan kaupallisille palveluille ja toimii julkisen toiminnan näyttämönä.” Kontulan ostari tuntuisi olevan juuri tällainen kaupunkitila. Sen aukioilla ja kujilla näkee usein ihmisiä keskustelemassa, satunnaisia kohtaamisia. Siellä järjestetään ulkotiloissakin monia tapahtumia. Siellä järjestöt esittelevät toimintaansa, puolueet tuovat ehdokkaitaan kohtaamaan alueen asukkaita. Sen ruokapaikkoihin tulevat ihmiset paitsi syömään myös tapaamaan toisiaan. Kun erilaisia yhteisöllisiä tiloja tuntuu olevan paljon, kiinnostaa selvittää, miten ne toimivat, ketkä niissä kohtaavat ja minkälaista toimintaa niissä järjestetään. Jatkamme tutustumista eri tiloihin Kon O’Starin tulevissa numeroissa. Kutsumme myös tilojen käyttäjiä kertomaan omia kokemuksiaan. ?? Kohtaamispaikkoja Kontula liikuttaa FC Kontun futiksessa päällimmäisenä ovat yhdessä tekeminen sekä liikunnan ilo ja riemu. Kuva: FC Kontun arkisto. Kivikon frisbeegolfrata on kaikille avoin ja viehättävä ulkoilupaikka. Kuva: Jussi Perttu, 2018 Monilla uusilla asuinalueilla korostetaan yhteisöllisyyttä. Helsingin kaupunki strate gias sakin mainitaan ihmisten kohtaaminen. Suomen leveysasteilla kohtaamis paikan toivoo suurimman osan vuodesta olevan sisätiloissa, ettei tarvitse palella tai seistä sateessa. Missä Kontulassa voi kohdata? Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani
6 Kontulan oma lehti 22.3.2024 K un toimittaja Tuula-Maria Ahonen kulki lastensa kanssa 1990-luvun lopulla Hietaniemen rannalla, hän järkyttyi roskien ja lasinsirujen määrästä. Maailma ei saa näyttää tältä, kun lapset ovat aikuisia. Vuonna 2000 hän perusti Roska päivässä -kansalaisliikkeen. Jos ihmiset lakkaisivat ajattelemasta, että toisten roskat eivät ole minun asiani, vaan keräisivät edes yhden roskan päivässä, ympäristö siistiytyisi, koirat eivät satuttaisi tassujaan lasinsiruihin, eivätkä taaperot söisi tumppeja ja purukumeja maasta. Riittää, että ottaa leipäpussin taskuun ja noukkii sen avulla kahvimukin, karkkipaperin tai tupakan maasta ja vie lähimpään roskikseen. Siitä tulee hyvä mieli itselle. Toki on olemassa sellaisiakin, jotka ostavat kodintarvikekaupasta parilla kympillä pihdit ja keräävät roskia säkkikaupalla tienpientareilta. Se riippuu oman asuinalueen roskaisuudesta ja kunkin yksilön ärsytyskynnyksestä. Varsinkin puolustuskyvyttömään luontoon viskotut eväsretkijätteet styrokseineen ovat surullinen näky. Yhä useammin törmää maastossa nuorison jäljiltä ilokaasupulloihin. Ne kuuluu viedä vaarallisen jätteen pisteeseen, joista lähin on Kivikossa. KONTULAN OSTARI PURSUAA ROSKIA Kun lähestyy Kontulan ostaria Emännänpolkua pitkin ei voi olla huomaamatta alueen roskaisuutta. Kokenutkin roskankerääjä saattaa tuntea voimattomuutta, kannattaako edes yrittää? Onkohan täällä ostaritalkkaria, joka lakaisee käytävät joka aamu putipuhtaiksi? Pitäisi olla. Enimmät roskat ovat kuitenkin ostarin reunoilla, joten ehkä kukaan ei ole niistä vastuussa. Eräs kontula lainen mummo näki, kun kolme koululaistyttöä heitti karkkipaperinsa maahan. Kun mummo huomautti asiasta, tytöt vastasivat: Sitä varten on siivoojat! Asennemuutoksen täytyy siis lähteä omasta itsestä. Tuula-Maria Ahonen ei asu Kontulassa, mutta käydessään Kontulan uimahallissa hän keräilee roskia. Mitä ohikulkijan mielessä pyörii, kun hän näkee jonkun nostavan roskan maasta: ehkäpä minäkin voin tehdä saman verran? Näin lisääntyy yhteisöllisyys. Kukaan ei ole tullut ainakaan haukkumaan. Presidentit Halonen ja Niinistö ovat liittyneet kansalaisliikkeeseen ja Stubbillekin on jo lähetetty kutsu. Ahonen on päässyt kaksi kertaa linnan juhliin, sillä asia on tärkeä. Liike on tunnettu myös maamme rajojen ulkopuolella. TUMPIT MINIROSKIKSEEN Ahonen on innovoinut henkilökohtaisen miniroskiksen, jonka voi pistää taskuun. Se on tarkoitettu erityisesti tupakoijille, koska tumppi on yksi vahingollisimmista roskista – ei maadu ja kulkeutuu viemäriverkoston kautta meriin sekä aiheuttaa metsäja asuntopaloja, joissa kuolee ihmisiä. Miniroskis on levinnyt Facebooksivujen kautta ympäri Suomea ja on jo aika tunnettu. Tumpin voi laittaa palavana purkkiin, sillä se sammuu heti hapettomassa tilassa. Aiemmin käytettiin filmi purkkeja, mutta nykyisin yleisin on diabeetikoille tarkoitettu koeliuska purkki, joka kestää kymmenen vuotta ja jonka kansi toimii paremmin. Kun Ahonen näkee tupakoijan, hän menee tarjoamaan mini roskista. Yleensä ihmiset ilahtuvat. Purkkiin voi laittaa myös purukumin tai karkkipaperin, joten se sopii koulu laisillekin. Roska päivässä pitää mielen virkeänä Roskia ei tarvitse kerätä raivon vallassa ja otsa rypyssä, riittää kun aloitat pienesti ja näytät iloista esimerkkiä muille. Luonto pelastuu ja kaupunki on viihtyisämpi. Roska päivässä liike on toiminut kohta neljännes vuosisadan. Tuula-Maria Ahonen bongaa Kontulan ostarin aukiolla tupakoivan Ahmedin ja tarjoaa miniroskista. Kun Ahmed kuulee, mistä on kyse, hän ilahtuu, laittaa tumpin purkkiin, purkin taskuunsa ja kiittelee vuolaasti. Ahonen ei asu Kontulassa, mutta käydessään uimahallissa hän keräilee roskia. Mukana on kori, missä kätevästi kulkevat miniroskikset. Ihmisiä voi myös houkutella laittamaan roskat oikeaan paikkaan. Voi vaikkapa pyytää omalta taloyhtiöltä luvan pihan roskisten koristeluun. Roskikset voi maalata tai niihin voi kiinnittää laminoidun kauniin kuvan tai tekstin, esimerkiksi: Kiitos. ?? Teksti ja kuvat: Eija Kaurila
7 Kontulan oma lehti 22.3.2024 K ontulan Bar Fiestan ensimmäinen stand up -klubi elokuussa 2022 on kerännyt esityslavan edustan täyteen yleisöä. Illan yhtenä esiintyjänä on kontulalainen stand up -koomikko Tiina Lintunen. Innostunut ja osin myös päihtynyt yleisö kohahtaa, kun Lintunen aloittaa oman settinsä. Lintunen on ammatiltaan sosiaalialan lehtori, ja on toiminut pitkään sosiaalityöntekijänä. – Aloitusjuttuni liittyy usein siihen, Lintunen kertoo. Puhuttelen yleisöä sosiaalityöntekijän roolissa ja totean, että onpa täällä paljon tutun näköistä porukkaa. – Ajattelen, että samalla tuon koko yleisön sosiaalityön asiakkaiksi. Toivon, että se jotenkin murtaisi sitä käsitystä, kuka on sosiaalityön asiakas. Että kuka tahansa voi olla. Sossujuttujen lisäksi Lintusen stand up-settiin kuuluu Kontulaan ja keski-ikäisen naisen elämään liittyviä juttuja, sekä juttuja, joita voi sanoa yhteiskunnallisiksi. Miten kontulaiset suhtautuvat vitseihin kontulalaisuudesta? – Ne ostetaan, kun asuu täällä. Voi vitsailla, miten Espoossa kysytään, että mikä helvetti on sosiaalityöntekijä, mutta Kontulassa todetaan, että taas eilenhän se tavattiin. Lintusen mukaan asuinaluejutut ovat klassista huumoria, joka ei ole kaikkien mielestä kovin oivaltavaa, mutta ihmisistä se on hauskaa. – Toisaalta on niin paljon stereotypioita, jotka ovat hauskoja ja tottakin. Lintunen kiinnostui stand upista 2000-luvun alussa. Televisiosta tuli Get Up Stand Up -ohjelma, jonka finaalia Lintunen kävi katsomassa Gloriassa. Vielä silloin hän ei ajatellut, että voisi koskaan itse tehdä stand upia. Ensimmäiselle stand up-kurssille Lintunen meni vuonna 2014, mutta lavalle hän löysi vasta parin vuoden päästä. Ensimmäinen keikka Korsossa ei mennyt aivan putkeen. Viiden minuutin setistään hän muisti vain kaksi minuuttia, ja unohti juttujen huipennukset. Korson kokemus ei onneksi lannistanut Lintusta. Viime vuosi meni Täyskäsi-Stand up -kollektiivin kiertueella, ja oli Lintusen tähän astisen koomikon uran huipentuma. Keikkoja kertyi lähes 20 ympäri Suomea. Reissaaminen oli raskasta ja nyt koomikon hommat ovat tauolla. – Ajatus paluusta kutkuttelee, mutta toisaalta on ihanaa, kun ei ole lähtöä viikonloppuna, Lintunen toteaa. – Ehkä olen päässyt semmoiselle tasolle, että jos tästä haluaisi eteenpäin, pitäisi oikeasti panostaa. Enkä ole varma, kiinnostaako stand up mua niin paljon, että haluan uhrata siihen enemmän aikaa ja elämää, Lintunen miettii. Jos sinun pitäisi nyt kirjoittaa Kontulasta jokin ajankohtainen stand up -juttu, mistä kirjoittaisit? – Kontulan keskiluokkaistumisesta. Jossain jutussa kymmenen vuotta sitten ennustettiin, että sadan vuoden päästä Kontula on trendikäs. Ehkä siihen ei sentään niin kauan mene. Keskiluokkaistuminen on jo tapahtumassa, siitä pitäisi nyt keksiä vielä joku hauskuus. ?? Tiina Lintunen Teksti: Katariina Kaarlela Hintaesimerkkejä Useammasta ilmoituksesta annetaan toistoalennus. 1/32 vaaka 50x34 mm 40 EUR 1/16 vaaka 103x34 mm 70 EUR 1/16 pysty 50x70 mm 70 EUR 1/8 vaaka 103x70 mm 110 EUR 1/4 vaaka 208x70 mm 250 EUR Ilmoitusmyynti: 1/4 pysty 103x145 mm 250 EUR Virve Obolgogiani 1/2 vaaka 208x149 mm 400 EUR vo@mimino.fi Ilmoitushintoihin lisätään alv 24 % puh. 040 7674212 Tavoita paikalliset asiakkaat ilmoita seuraavassa Kon O´Star -lehdessä! Kon O’Star 4/2024 ilmestyy perjantaina 26.4.2024. Tilavaraukset viimeistään perjantaina 12.4.24. Seuraavat lehdet ilmestyvät kuukauden viimeisenä perjantaina. Oletko löytänyt Kontulasta jotain erityistä? Saanut jossakin tosi hyvää palvelua? Kirjoita vinkkisi ytimekkäästi: mihin kannattaa mennä ja miksi, ja lähetä se toimitukseen (katso yhteystiedot s. 2). K ontulan skeittihalli on Helsingin paras. Siellä on mittava striitti ja kaariosio. Mahdollisuuksia on sekä aloittelijoille että pitkään harrastaneille. Heikki Lukijoiden vinkit Kuva: Antti Rintala, Tiina Lintusen koomikkopromokuva. Sori mä en pyydä anteeks en vaa saa tarpeista tarpeeks Haluis tarkenee, hukun hankeen Pitäs herää; nukun talven Täytyis enää vaa olla valveil Kilo huumeit mun hankkeen Vaik tartteen Vaan lovee, ja lisää lovee Mut ei aukee ne ovet Mist pitäis mennä Ei mul avaimii niihin ole. Anteeks mä en sano sori Vaik kuinka tuomitsee moni Mut kuinka pehmee on kovin Venaa mua hetken tai tovin Tuun ihan koht kotiin Oon taas myöhässä, sori. Paljon hyvää mun aikeet Mut toteutus onki vaikeet Toteutan täydellist taidet Kun mua tainnuttaa aineet Oon nopee, vitun nopee Mut en enää kerkee sinne minne mun pitäs Enkä saa henkeekää. Kaikille kivaa kevättä, Helvetin hyvä sää Syvä viilto mun keuhkos Ja iso arpi pääs Pitkä puukko paloittaa Ei kannata lopettaa mitä ei voi aloittaa Osumat opettaa olemaa Harmi jos sua kaduttaa ei voi kadut mua harmittaa Väärinpäin hatut ei oikeinpäin karmitkaa. Teksti: nimimerkki L. KONTULALAINEN YRITYS! Etsitkö kesäksi työntekijöitä? Oletko lanseeraamassa uusia palveluita? Oletko aloittanut hiljattain? Kaipaatko lisää asiakkaita? Vietätkö vuosijuhlaa? Käytä Kontulan omaa paikallis lehteä ilmoittamiseen!
8 Kontulan oma lehti 22.3.2024 Pääsiäiskirkot Mikaelin seurakunnassa Palmusunnuntaina 24.3. klo 10 messu Vartiokylän kirkossa klo 12 Virvon varvon -perhemessu ja puuhapäivä Mikaelinkirkossa Itä-Helsingin ekumeeninen ristisaatto 26.3. klo 15-19.30 Myllypuron kirkolta Mikaelinkirkolle n. 5 km. Keittolounas ja musiikkihartaus. Matkalla hartaushetket Aleksanteri Syväriläisen kappelissa ja Metrokappelissa. Iltahartaus ja iltapala Mikaelinkirkolla. Pääsiäisen ehtoolliskirkko 27.3. klo 13.30 Kontulan seniorikeskuksessa, os. Kontukuja 5 Kiirastorstain messut 28.3. klo 18 Mikaelinkirkossa, Puotilan kappelissa ja Östersundomin kirkossa Pitkäperjantaina 29.3. klo 12 jumalanpalvelus Mikaelinkirkossa klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus Puotilan kappelissa klo 18 Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä -konsertti Mikaelinkirkossa Pääsiäisyön messu 30.3. klo 23 Mikaelinkirkossa Pääsiäispäivän messut 31.3. klo 10 Vartiokylän kirkossa klo 12 Mikaelinkirkossa Toisen pääsiäispäivän messu 1.4. klo 12 Mikaelinkirkossa Onnea Kontula 60 vuotta 18.3.2024 E lettiin vuotta 1979 tai jotakin sen suuntaista. Helsingin serkku vieraili meillä maalla kesäisin, jolloin elämä oli yhtä aurinkoa ja leikkiä. Suru valtasi silmät aina, kun lomat loppuivat. Miksi minä en pääsisi mukaan? Jatkuva mankumiseni tuotti lopulta tulosta ja minulle luvattiin matka Helsinkiin. Sehän oli kuin lottovoitto, etenkin kun homma toteutettiin vielä niin, että lensin sinne yksin. Noin 7-vuotias rääpäle nousi pienehköön potkurikoneeseen Joensuun lentokentältä. Lentoemot hääräsivät ympärillä – niillä lienee ollut tilapäinen vastuu penskan perille pääsystä. Serkun perhe oli Seutulan kentällä vastassa ja luovutusrituaalit suoritettiin asiallisesti. Jännittävä matkani suurkaupungissa Kontulassa, alkoi. Perhe asui Kontulankaarella, isossa kerrostalossa ja sen kahdeksannessa kerroksessa. Hissiin mahtui juuri ja juuri neljä henkeä mahat vastakkain. Hississä ei ollut seinää yhdellä sivulla, ja kerrokset liukuivat silmien edessä. Hissi kolisi ja natisi. Lopulta se pysähtyi sopivasti painavan peltioven kohdalle, ja purkauduimme ulos. Ihan kuin Linnanmäellä olisi ollut, vaikka siitähän minulla ei ollut vielä kokemuksia. Perheellä oli isohko kolmio, ja serkullani ihan kokonaan oma huone. Wau. Itse olin tottunut jakamaan huoneeni isoveljien kanssa – joita oli kolmin kappalein. Täällä ei tarvitsisi tapella. Oli ilta ja hämärää, mutta en voinut lakata ihailemasta ikkunasta, kuinka korkealla oltiinkaan ja kuinka pitkiä mäntyjä talon edessä huojui. Oltiin ihan latvuksissa ja nähtiin hieman ylikin. Joka paikassa tuikki valoja, miljoonia valoja. Sinä yönä ei nukuttanut. Serkkuni oli muutaman vuoden nuorempi ja perheen äiti pyysikin, että lukisin sille iltasatuna Aku Ankkaa. Serkku tuhisi täyttä unta Ressu-nalle kainalossaan, kun minulle tultiin ilmoittamaan, että voinet jo lopettaa lukemisen, aamu aurinko taisi jo pilkottaa taivaan rannassa. Seuraavana päivänä vanhemmat olivat tietysti töissä ja serkukset touhusivat omiaan siellä omassa huoneessa. Oltiin saatu lupa käydä ostarilla karkin ostossa ja mikä ettei – siihen aikaan oli ihan normaalia senkin ikäisille tirriäisille viipottaa yksinäänkin. Serkku neuvoi tietä ja minä vanhempana vahdin turvallisuudesta eli pidin kädestä kiinni. Matka ostarille oli pitkä ja suora, kuumottavan kesäauringon kultaama. Lopulta saavuimme ostarille ja R-kioskin kohteeseemme. Ruttuinen viisimarkkainen oli lomabudjettini ja käytin sen lähes kokonaan kerralla. Niin makoisia karkkeja ei myydä missään vieläkään, ja kun ne lopulta loppuivat, silittelin sen sinivalkoisin raidoin koristellun karkkipussin matka muistoksi. Tällä retkellä koin myös suuria hämmennyksen hetkiä. Kontulassa oli uima-allas keskellä ostaria! Aivan mahtavaa, kyselin, voitaisiinko tulla siihen uimaan joku päivä, mutta serkku oli sitä mieltä, ettei se ollut uintia varten. Mitä varten sitten? Päätin, että kunhan olen aikuinen, tulen ainakin siihen uimaan enkä kysy lupia. Sittemmin, aikuisena, uimaaltaan koko oli kovasti kutistunut ja vesikin kovin likaisen näköistä, että uhkaamani uintisuoritus jäi tekemättä. Kioskin namit eivät maistu niin taivaallisille kuin ennen, eikä se kävelytie tosiaankaan ole kultaa. Mutta nämä muutamat pienet muistot saavat vieläkin hymyn huulille. Yritän pinnistellä lisää matkamuistoja, mutta vuosikymmenet ovat ne johonkin kadottaneet. Kontulan hohto on kuitenkin pysyvästi tallella juuri näissä pienissä pätkissä. ?? Kohtasin Kontulan Teksti: Kirsi Pääskyvuori Joka paikassa tuikki valoja, miljoonia valoja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Eeva Rista 1970.