Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Kohtuuhintaisia koteja 1 Ymmärsitkö kaiken 1 Arkielämää Kontulassa 1960 3 Paluu Kontulaan 4 Äänestä OmaStadi-ehdotuksia 5 Frendi-seinämaalaus 6 Kontulan kasvo 7 Kirja-arvio Onnellisten tie 8 Verstaspaja Tiistaisin 18.6. asti klo 16-18 Kontulan kirjasto Pajan aikana verstaalla on kaksi kirjaston työntekijää ohjaamassa ja neuvomassa laitteiden käyttöä ja ideoiden toteuttamista. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Lue lisää sivulta 2. OmaStadi Äänestyskahvit Maanantai 11.3. klo 16–18 Kontulan kirjasto Tiistai 12.3. klo 12–14 Kontulan D-asema, Kontulankaari 1 B 14 A 28.2., 6.3. ja 13.3 klo 10–14 Stadin yhteisötalo Kontula, Keinulaudankuja 4 C, 00940 Helsinki Lue lisää OmaStadi-äänestyksestä sivulta 5. Keskustellaan Kon O’Starista Torstai 14.3. klo 18-19 Kontulan kirjasto Tule keskustelemaan Kontulan omasta lehdestä sen toimituksen kanssa ja kertomaan, millaisia juttuja haluaisit siitä lukea. Pientä tarjoilua. Kontulan syntymäpäivä Maanantai 18.3. Kontula Kontulan omaa päivää juhlistetaan eri paikoissa. Seuraa toimijoiden omaa ilmoittelua. Kontulan oma lehti PERJANTAI 23.2.2024 2 • 2024 KONTULASSA TAPAHTUU H allituksen päätös leikata asumistukea on aiheuttanut huolta monella suunnalla. Kohtuu hintaisen asumisen mahdollisuuksia kannattaa katsoa laajemminkin kuin vain asumistuen näkökulmasta. Pienituloisille asuminen Helsingissä on haastavaa, koska asumisen kustannukset ovat korkeat. Moni työssä käyväkin voi joutua hakemaan asumis tukea. Silloin asumistuki menee käytännössä yrityksille, jotka saavat maksaa niin pieniä palkkoja, ettei niillä tule toimeen. Osa-aikatyö voi aiheuttaa myös ongelmia. PIENEMPIEN KUSTANNUSTEN PERÄSSÄ Kun helsinkiläinen haluaa itse pienentää asumiskustannuksiaan, hän muuttaa kauemmaksi keskustasta. Kontulassa saa enemmän neliöitä samalla hinnalla kuin Töölössä. Vaikka minikodit tuntuvat olevan nouseva trendi, kukaan ei kaivanne aikaan, jolloin pienessä yksiössä tai kaksiossa asui iso perhe ja pidettiin jopa alivuokralaista. Sellaisiin asuntoihin voi tutustua Kirstinkadun Työläiskoti museossa. Tärkeää on, että asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisina. Yksi kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaja on Helsingin kaupunki. Sillä on työvälineenään tonttivuokrapolitiikka. On selvää, että eri kaupunginosilla on erilainen vetovoima ja uudet talot houkuttelevat enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten rakennetut. Kontulaan 1960-luvulla rakennettujen asuntojen pitää kilpailla hinnoilla. Alueen diversiteettiä nostaa se, että on monenlaisia asumismuotoja: omistusasuntoja, aso-koteja, vuokra-asuntoja. Kaikille niille on tärkeää, että tonttivuokrat pysyvät kohtuullisina. Ja suurin osa Kontulan kodeista on kaupungin tonteilla. Omistusasujilla asumisen hintaan vaikuttaa myös vastike. Sen kohtuullisena pitämisestä on vastuussa myös taloyhtiö – siis asukkaat itse. Rakennuksista ja niiden energiatehokkuudesta pitää huolehtia. TYÖSUHDEASUNTOJA Kaupungin toinen työväline ovat sen omistamat asunnot. Uusien työtekijöiden saamiseksi hyvä kannustin voi olla työsuhdeasunto. Kontulan kasvatusja sote-alojen työpaikkojen houkuttelevuutta voisi lisätä, jos työpaikan ohella saisi kohtuuhintaisen kodin läheltä. Hekan asuntojen vuokrien nousu nostatti myrskyn. Niiden pitää luonnollisesti seurata kustannusten nousua, mutta kohtuuhintaiseen asumiseen kuuluvat myös kohtuulliset vuokrien kertakorotukset. VEHREYDEN KESKELLÄ Kallion puutaloröttelöistä 1960-luvulla lähiön kerrostalokaksioon muuttanut nelilapsinen perhe tunsi saapuneensa paratiisiin, kun asunnossa olivat kaikki mukavuudet. Vaikka lähtö kantakaupungista saattoi surettaa, niin lähiön vihreys ja tilan tunne ilahduttivat. Ne ovat edelleen Kontulan valtteja. Tontit on rakennettu väljästi, ympärillä on puistoja ja puut ovat kasvaneet täyteen mittaansa. On tärkeää, ettei tätä Kontulan valttia pilata liialla täydennysrakentamisella. Kontula on jo nyt yksi Suomen suurimmista lähiöistä. ASUKKAIDEN OMA VASTUU Viihtyisä asuinympäristö on muutakin kuin kotitalo ja vehreys. Hyvät palvelut houkuttelevat. Kontulassa on monipuolisesti palveluita jo ostoskeskuksen alueella. Vähän kauempaa löytyy lisää, mm. ulkoliikuntapaikkoja. Alueen turvallisuus ja viihtyisyys ovat tärkeitä. Niihin vaikuttavat paljon asukkaat itse: miten he käyttäytyvät toisiaan kohtaan ja miten he huolehtivat ympäristöstä. Kontulassa on hyviä mahdollisuuksia kierrättää käyttökelpoisia tavaroita. Kivikon Sortti-asema ei ole kaukana. Silti jotkut asukkaista luulevat yleisten alueiden olevan kaatopaikkoja heidän omille jätteilleen. ?? Kohtuuhintaisia koteja Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Ymmärsitkö kaiken? Jos opiskelet suomea, katso myös tähän juttuun liittyvä harjoittelutehtävä s.2
2 Kontulan oma lehti 23.2.2024 Teksti: Virve Obolgogiani O n tosi hienoa, miten hyvin kontulalaiset ovat löytäneet Kon O’Star -lehden. Vuoden ensimmäisen numeron painos näytti loppuvan kirjastosta nopeasti. Onneksi on aina nettiversio! Kirjastossa on luvattu myös lukusaliin oma lokero, josta voi sitten lukea aiempiakin numeroita. Kokosimme tähänkin numeroon artikkeleita Kontulan historiasta ja nykyisyydestä. Markku Tanttu kuvaa omakohtaisestikin koettua Kontulan arkielämää menneinä vuosikymmeninä. Eija Kaurila löysi mielenkiintoisen esseekokoelman, josta tiivisti yhteis kunnallista pohdiskelua herättävän jutun Paluu Kontulaan. Katariina Kaarlelan kirja-arvio Onnellistentiestä sekä kuvaus Frendi-runosta valaisevat kontulalaisten kulttuuritekijöiden työtä. Etusivulle olemme koonneet listaa Kontulan tapahtumista. Kuukauden lopussa ilmestyvä lehti on hyvä kanava kertoa koko seuraavan kuukauden tapahtumista. Kon O’Star ilmestyy kuukauden viimeisenä perjantaina paitsi maalisja joulukuussa. Maaliskuun viimeinen perjantai on pitkäperjantai, siksi lehti ilmestyy viikkoa aiemmin ja joulukuussa haluamme saada lehden lukijoille ennen joulua. Jotta Kon O’Star vastaisi vielä paremmin kontulalaisten odotuksia, päätimme järjestää keskustelutilaisuuden. Se pidetään kirjastossa torstaina 14.3. klo 18-19. Tule keskustelemaan kanssamme! ?? Valoisaa kevään odotusta! Virve Ku va : To mm i To rp pa Pääkirjoitus helmikuu 2024 Kontulan alueen sitoutumaton, kaikille avoin tiedotuslehti. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 23.12.2023. Tänä vuonna lehti julkaistaan kuukausittain. Lehteä on saatavana Kontulan kirjastosta ja uimahallista. Sen voi lukea näköispainoksena Lehtiluukussa: https://www. lehtiluukku.fi/lehdet/kon_ostar/ Seuraava Kon O’Star ilmestyy perjantaina 22.3.2024. Juttuehdotukset ja ilmoitusten tilavaraukset viimeistään: 8.3.2024. JULKAISIJA Mimino Oy Kirjatyöntekijänkatu 10 B, 00170 Hki Ymmärsitkö kaiken? 1. Voivatko työssä käyvät hakea asumistukea? a) Eivät, sitä maksetaan vain työttömille ja eläkeläisille. b) Kyllä, pienituloisilla palkka ei aina riitä asumisen kustannuksiin. c) Eivät, Helsingissä kaikille löytyy kohtuuhintainen koti. 2. Kontulassa asumisen monimuo toisuuteen vaikuttaa se, että a) alueella on monenlaisia asumismuotoja. b) asuntojen hinnat ovat halvempia kuin keskustassa. c) rakennuksia on valmistunut eri vuosikymmenillä. Tässä voit harjoitella suomen kielen taitoasi. Lue ensin etusivun juttu: Kohtuuhintaisia koteja. Vastaa sitten alla oleviin kysymyksiin ja testaa, miten hyvin ymmärsit tekstin: 3. Mikä houkuttelee asumaan Kontulaan edullisen hintatason lisäksi? a) Se, että Kontulassa on paljon uusia taloja. b) Kontulan vihreys ja puistot. c) Se, että Kontula on yksi Suomen suurimmista lähiöistä. 4. Mitä jutussa kerrotaan Kontulan palveluista? a) Kontulassa on liian vähän palveluita. b) Kontulan palvelut ovat kaikki ostoskeskuksessa. c) Palveluita on monipuolisesti. Oikeat vastaukset löydät sivulta 7. TOIMITUS Vastaava päätoimittaja Virve Obolgogiani p. 040 7674212, vo@mimino.fi Katariina Kaarlela, Eija Kaurila, Markku Tanttu TAITTO Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori ILMOITUSMYYNTI Virve Obolgogiani PAINO Trinket, Helsinki 2024 PAINOS 250 kpl Tilaa Kon O’Star suoraan kotiisi! Haluaisitko saada Kon O’Star -lehden aina suoraan kotiisi tai työpaikallesi? Tämän vuoden loppunumeroiden (10 lehteä) lähetys 70 euroa. Voit tilata lehden sähköpostitse toimituksesta: vo@mimino.fi. Verstaspaja kirjastossa Teksti: Kaisa Lönnbeck K irjastossa on aloitettu 13.2.2024 Verstaspaja. Se on joka tiistai 18.6. asti klo 16-18 kirjaston verstaspisteellä. Verstaspajan aikana käytettävissä on 3D-tulostin, suurkuvatulostin, vinyylileikkuri, ompelukone, lämpöprässi ja hattuprässi. Jos haluaa tehdä kangaspainatuksia, mukana täytyy olla oma puhdas tekstiilituote, kangaskassi tai t-paita. Tämän pajan aikana verstaalla on kaksi kirjaston työntekijää ohjaamassa ja neuvomassa laitteiden käyttöä ja ideoiden toteuttamista. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Käytetyistä materiaaleista peritään kirjaston materiaalihinnaston mukainen pieni maksu. ?? Kontulan kirjasto perustettiin vuonna 1975. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
3 Kontulan oma lehti 23.2.2024 KONTULAN KYLÄ NOUSEE PYSTYMETSÄÄN 1960 Kontulan lähiötä ei vielä ollut, mutta olipa Kontulan kylä Humikkalantien varrella. Humikkalantien nimi oli 1940-luvun lopulle saakka Mellunkyläntie johtuen siitä, että tie oli osa 1700-luvulla rakennettua MalmiMellunkylä -tietä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Humikkalantien ja Linnanherrantien risteys alueen Kilatorppaan 1800luvun lopulla. 1900-luvun alku puolella alueelle alkoi nousemaan pientaloja ja kesähuviloita, mutta varsinainen rakennus buumi alkoi 1940-luvun lopulla, kun rintama miestaloja ruvettiin oikein urakalla rakentamaan. Rintamamiestalot olivat pääasiassa 1 ½ -kerroksisia tyyppitaloja, syntyi Hakostaron alue, myös invalidi kyläksi kutsuttu, sekä Kontulan kylä. Tontit olivat tyypillisesti 1200-2000 m 2 kokoisia. KONTULAN KYLÄN ASUKKAAT ENIMMÄKSEEN TYÖVÄKEÄ Kylän asukkaat olivat pääosin työväkeä, rakennusmiehiä, postimiehiä ja -naisia, bussija rekka kuskeja, auto mekaanikkoja, konepajatyöläisiä, tehdastyöväkeä, toimistovirkailijoita. Jonkin verran oli myös yksityis yrittäjiä ja muutama harva korkeamman koulutuksen saanut. Pertti Saviola muistaa hyvin mustalais kuninkaaksi tituleeratun Kalle Hagertin kuusi hevosta, jotka laidunsivat nykyisen urheilukentän länsipuolisella niityllä, hevosten ammateista ei ole tarkkaa tietoa. Asta Backman oli kylän tunnetuin julkkis, esitti mm. pääosaa filmissä Ylijäämänainen. Syntyperäisiä helsinkiläisiä ei ollut juuri lainkaan, lähes kaikki olivat Helsinkiin maalta muuttaneita. Työviikot olivat 5 ½ -päiväisiä, töissä käytiin maanantaista perjantaihin täysi työpäivä. Lauantaisin työpäivä loppui yhdeltä, sama tilanne koululaisten kohdalla. Oma auto oli vain muutamilla, siispä sukulaismatkat tehtiin bussilla ja junalla. KUNNALLISTEKNIIKKA OMISSA KÄSISSÄ Alueella ei ollut kaupungin järjestämää vesi-, jätevesieikä jätehuoltoa, joten itse kukin tontinomistaja sai luvan järjestää ne asiat, kuten parhaaksi näki. Jokaiselle tontille kaivettiin kaivo, vesisuonien ehtyessä useampikin. Kaivonkatsojat olivat kysyttyä ammattikuntaa, oli pajun oksia, oli langan päässä pyöriviä sormuksia, jotka osoittivat vuorenvarmasti parhaan kaivon paikan. Oli ulkovessat, joiden jätetynnyrit tyhjennettiin tontin peränurkkaan kaivettuihin monttuihin. Keittiöistä löytyi laskiämpäri. Siihen laitettiin ruuantähteet ja ruuan laitosta yli jääneet perunankuoret yms., ja laskiämpäri käytiin tyhjentämässä avokompostiin. Peseytymistä ja ruuan laittoa varten vesi kannettiin kaivolta sisään saaveissa tai ämpäreissä, ja sitten vateihin, joillakin oli jo pumppu ja putkistot. Lisäksi oli puulämmitteinen saunarakennus, jossa oli muuri pata veden lämmittämistä varten, jos oli kiire, niin kylmäkin vesi kelpasi. Pääteitä lukuun ottamatta tiet olivat yksityisteitä, joiden kunnossapitoa varten asukkaat perustivat tienhoito kuntia. Jokaisen tontinomistajan hommaksi jäi tien kuoppien oikaisu oman tonttinsa kohdalla. Auraustyöt osti tienhoitokunta yhteiseen laskuun. Maamerkkejä olivat punaisiksi maalatut, koirankopin näköiset palokaivot ja viiden metrin korkuiset muuntajasuojat. ITSE TEHTY, SIKSI HYVÄ – RUOKA NIMITTÄIN 1960 ei ollut ostoskeskuksia, oli lähikauppoja, Kontulan kylässä oli Raussin polun Elanto ja Raussintiellä Vehmaston yksityiskauppa. Elannoissa oli aina maitopuoli, josta sai irtovoita, irtomaitoa ja kahvikermaa kahden desin lasipulloissa, ja lihaa. Sitten oli leipäpuoli ja kolmanneksi oli sekatavarapuoli eli siirtomaatavarapuoli, mistä sai hedelmiä, mausteita, hakaneuloja, pattereita ja vaikka mitä. Elannon ranskanleivät ja polakat olivat maailman parhaita. Kauppojen valkoisiin pukeutuneet myyjättäret punnitsivat ostokset, paketoivat ne käärepapereihin, ynnäsivät ostokset paperinpalalle ja ottivat vastaan käteismaksun setelija kolikko markkoina. Ruuat valmistettiin kotona, puulämmitteisellä liedellä. Tavanomaisia arkiruokia olivat aamuinen kaurapuuro, päivän läskisoosi ja perunat, liha-, herneja kalakeitot, kaalikääryleet, silakkalaatikko, joskus jopa stroganoff tai tilliliha. Salaatit, porkkanat, sipulit, tillit, persiljat ja perunat saatiin omasta kasvimaasta, ylipäätänsä syötiin kaloripitoisia ruokia, että jaksaa, vitamiinit hoidettiin Möllerin kamalan makuisella kalanmaksaöljyllä. HARRASTUKSET, VAPAA-AIKA Lähimmät kahvilat löytyivät Vartiokylästä, niissä ei juuri käyty. Lauantaisten saunailtojen jälkeen tai niiden lomassa miehet kokoontuivat heittämään tikkaa ja puhumaan miesten asioita, taisi siinä mennä muutama pilsnerikin. Lasten ja nuorten harrastuspaikka oli luonto, metsät, purot, talviset itseaukaistut ladut ja leikit. Oli kirkonrotta, oli kymmenen tikkua laudalla, oli polttopallo, oli sokkoleikit, oli Calamity Jane ja Tex Willer. Partio ja sen solmut sekä urheilu kukoistivat. Pesäpallo, Tahko Pihkalan kehittämä sotapeli, oli vähintään yhtä suosittu kuin Monopoli tai korona. Timo Leikas muistaa, että eräs uskallusharrastus oli beesaaminen, siis bussin takapuskurista kunnon ote talvikeleillä ja sitten dösän perässä ja vauhdissa eteenpäin, kengistä niin väliä. Päällimmäisenä luonto ja siinä seikkailu, johon kuului omenavarkaissa käyminen naapureiden pihoilla, ei niin etteikö omppuja olisi ollut omastakin takaa, mutta se jännitys, se jännitys. Hyvää elämää, hyvää ihmisen arkea se oli, se elämä vuonna 1960. ?? Arkielämää Kontulassa 1960 Teksti: Markku Tanttu Kuvat: Markku Tantun kuva-arkisto Elannon myymälässä 1950-luvulla oli maito-, leipäja siirtomaatavarapuoli. Oli isokokoinen kassakone ja vaaka. ”Ei missään ole niin kaunista, kuin siinä paikassa, jota ei oo olemassa.” Jari Tervon dokumenttisarjan Kun Suomi muuttui, tunnusmusiikista. Sävel ja sanoitus Kalle Pakalen ja Antti Seppänen, 2023. Ku va : Kir jas ta Ku lm an tak an a Ela nto ! He lsi ng in ka up un gin mu seo , 20 05 . Myös tiet olivat lasten ja nuorten leikkipaikkoja. Tässä hypätään pitkää narua Humikkalantiellä, liikenne ei juuri haitannut. Kontulan kylän lapset kävivät kansakoulunsa Mellunkylän koulussa tai Vartiokylän koulussa, joka toimi Puotilan kartanossa ja Kontion majalla ennen varsinaisen koulun valmistumista 1959. Tässä luokkakuva kartanolta 1950-luvulta Partio oli suosittu harrastus, siellä opittiin hyödyllisiä taitoja, ja suoritettiin taitokokeita, joista selvitymmällä sai monenlaisia taitomerkkejä.
4 Kontulan oma lehti 23.2.2024 H ufvudstadsbladetin toimittaja ja kirjailija Pia Ingström asui Naapuritiellä 1960ja 1970-luvuilla. Essee kokoelmassaan Min farmors nerver hän kirjoittaa sukunsa vaiheiden kautta ihmiselon kipupisteistä. Esseessä Kaninens öga – Gårdsbacka fram och tillbaka Ingström pureutuu sekä historialliseen että nykyiseen Kontulaan, joka on yllättänyt hänet. Kani esseen nimessä viittaa ostarin leikkipaikan kaniin. Idässä on Ingströmin mielestä pääkaupunkiseudun parhaat kävely reitit, täällä hän on käynyt kävelemässä Lauttasaaresta käsin jo kymmenen vuoden ajan. Sitten hän innostui tutkimaan Kontulaa sosiaaliantropologisesta näkökulmasta. Hän alkoi istua kirjastossa kirjoittamassa, osallistui kulttuuritapahtumiin, osti ruokaa, jota oli tottunut syömään maailmalla ja haastatteli paikallisia aktiiveja. DUUNARIEN TAPIOLASTA ROUHEAKSI LÄHIÖKSI 60-luvun arkkitehtuuri on vielä eleganttia ja väljää. Talot ovat kuin mänty metsän keskelle siroteltuja sokeri paloja. Ne maalattiin valkoisiksi ja pohjakerrokset tummiksi, joten talot ikään kuin leijuvat ilmassa. Aluksi Kontulassa oli paljon lapsia ja alueella oli hyvä maine, sitä sanottiin duunarien Tapiolaksi. Sitten alettiin puhua vieraantuneista nukkuma lähiöistä, betonihelvetistä ja jengiväkivallasta. Kontulasta alettiin käyttää sanaa ongelmalähiö, vaikka esimerkiksi jengejä oli yhtä paljon muissakin kaupunginosissa. Kontula ei Ingströmin mielestä ole tänä päivänä missään mielessä slummi. Huono-osaisuus kuitenkin tiivistyy metroaseman läheisyyteen. Baaritiheys on suuri. Kalliossakin on baareja, mutta ne ovat hajallaan eri kaduilla. Kontulan ostarilta ovat pankit, kenkäkauppa, kangaskauppa ja kirjakauppa lopettaneet. Pubit, baarit ja etniset ravintolat ja ruokakaupat ovat tulleet tilalle. Paluu Kontulaan Teksti: Eija Kaurila Kirjailija Pia Ingström kiinnostui lapsuutensa lähiöstä, haastatteli paikallisia toimijoita ja asukkaita. Ja huolestui. Kunpa Kontulaa ei pilattaisi massiivisella täydennysrakentamisella, kunpa ostarin ainut laa tui nen tunnelma säilyisi. Asuinkerrostaloja Porttikujan ja Naapuritien varrella. Etualalla Kontulantie. Kuva: Sky-Foto Möller,1971, Helsingin kaupunginmuseo. Tilanne on silti parempi kuin 90-luvun laman aikana. Päivä keskus Symppis asiakkaineen uudemmalla puolella joko pelottaa tai se hyväksytään kuuluvan urbaaniin monimuotoisuuteen. Metron ja bussien takia ostarilla kulkee 30 000 ihmistä päivittäin, on kirjasto, uimahalli, helluntai seurakunta, moskeija ja terveys keskus. Toisin kuin muut saman aikakauden ostoskeskukset Kontulan ostari on vilkas. Ingström siteeraa Pekka Tuomista, joka on tehnyt kenttätutkimuksia Mellunkylässä 2017-20. Kontulan ostari on takuuvarma puheenaihe alueella. Useimmat kokevat, että maine ja todellisuus eivät vastaa
5 Kontulan oma lehti 23.2.2024 Monikulttuurista yhteiseloa Kontulassa. Kuvat: Virve Obolgogiani. Keskustelutilaisuus Kirjastossa torstaina 14.3. klo 18-19. Tule keskustelemaan kanssamme! Mistä jutuista olet pitänyt? Millaisia asioita haluaisit, että lehdessä käsitellään enemmän? toisiaan. Ostari on kyllä monen mielestä ongelmapesäke, joka pitäisi hajottaa maan tasalle, mutta keskustelun edetessä äänensävy muuttuu, on muistorikkaita paikkoja ja ostarin koetaan olevan ainutlaatuinen poikkeus nykyisestä yksipuolisesta urbaanista maisemasta. Ylpeillään diversiteetistä ja siitä, ettei tarvitse turhaan pingottaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset pitävät itseään enemmän kontulalaisina kuin helsinkiläisinä. Haastatteluista paljastuu, että ihmisillä on valmiutta sietää paikan moninaisuutta, koska siihen kuuluu myös positiivisia asioita, eivätkä ongelmat poistu siirtämällä ne johonkin toiseen paikkaan. UUDISTETAANKO OSTARI HENGILTÄ? Tuleva ostarin uudistus huolestuttaa. Toiset odottavat juoppojen häviämistä, toiset taas pelkäävät, että lähiön koko sielu on uhattuna. Hossam Hewidy, egyptiläinen arkkitehti, joka on asunut Suomessa pitkään, on arvostellut Kontulan ostarin uudistusta. Hän väitteli Aalto-yliopistossa 2022 aiheesta The hidden city of immigrants in Helsinki’s urban leftovers: The homogenization of the city and the lost diversity. Hänen teesinsä on, että maahanmuuttajataustaiset pienyrittäjät ovat nopeita ja kekseliäitä uudistamaan laiminlyötyjä “urbaaneja tähteitä” eläviksi paikoiksi, joilla on merkitys. Kontula ja Puhos ovat Hewidyn mielestä esimerkkejä ruohonjuuritason positiivisesta kehityksestä, joka tarjoaa työpaikkoja sekä tiloja maahan muuttajille oleskella turvallisesti. Hän kritisoi kiinteistönomistajia ja viranomaisia, jotka suorastaan estävät elävöittämistä repimällä ja remontoimalla lähiöiden vanhoja ostoskeskuksia hengiltä. Puuttuu visio monikulttuurisesta kaupungista, eikä ole onnistuttu integ roimaan maahanmuuttajia kehitykseen mukaan. Hewidy sanoo: – You cannot make authenticity, you can only let it happen. Arkkitehti Anni Hapuoja on kontulalainen itsekin. Kun ostarin uudistuksen kilpailukutsu julkaistiin, hän järkyttyi. Ei sanaakaan maahanmuuttajataustaisista pienyrittäjistä, ei kulttuurisia ja sosiaalisia näkökohtia. Ei visioita, ainoastaan montako neliö metriä asuntoja ja montako isoa kauppaa. Kenelle tätä rakennetaan? Hapuoja järjesti näyttelyn kirjastossa ja tajusi, että ne, joita asia eniten koskettaa, pienyrittäjät, tiesivät kaikkein vähiten tulevista muutoksista. Sitran stipendin ansiosta hän käännätti informaation useille kielille sekä maksoi tulkeille, jotta yrittäjiltä päästiin kyselemään heidän toiveitaan ja pelkojaan. Jos heille ei tarjota väliaikaistiloja, he luovina ja tarmokkaina ihmisinä lähtevät muualle. On siis todellinen riski, että rakennetaan steriili paikka, jossa on kolmen suuren ketjun ruokakauppa ja Alko. SUURKAUPUNKILAINEN OSAA LUOVIA Ingströmin haastattelemat kontulalaiset ylistävät luontoa ja monikulttuurista yhteiseloa. Heidän mielestään Kontulassa on vahva paikan tuntu ja paikallisidentiteetti. Haastatelluilla on silti suurkaupungin asukkaalle tyypillinen kyky välttää aistillista ja moraalista ylikuormitusta: kunnioittaa näkymättömiä rajoja ja tarvittaessa katsoa toiseen suuntaan. Ingström kirjoittaa samassa esseessä myös Kontulan kulttuuritoimijoista ja Kontulasta kirjallisuudessa. Kustantamon mukaan esseekokoelmaa ei olla näillä näkymin kääntämässä suomeksi. ?? O maStadin kolmannen kierroksen äänestys järjestetään 28.2.–17.3. Syksyllä 2023 helsinkiläiset jättivät yli 1600 ehdotusta kaupungin kehittämiseksi. Näistä lähes 700 etenee äänestykseen ja itäiselle suurpiirillä äänestettäviä ehdotuksia kertyi melkein 100. Idässä ehdotuksia tehtiin eniten liikkumiseen, yhteisöllisyyteen ja viihtyvyyteen liittyen. Uskon, että jokainen asukas löytää ainakin yhden ehdotuksen, joka tekisi kaupungista paremman. On ehdotuksia, jotka liittyvät monelle tärkeään lähiluontoon, alueen viihtyvyyden parantamiseen sekä yhteistä tekemistä lapsille ja nuorille. Äänestyksessä jokainen 13 vuotta täyttänyt ja sitä vanhempi helsinkiläinen saa äänestää. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan syksystä 2024 alkaen 8,8 miljoonalla eurolla. Itäisen suurpiirin ehdotusten toteuttamiseksi on varattu 1 546 895 euroa. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia ja asukkaiden yksi merkittävimmistä väylistä vaikuttaa miten kaupunkia kehitetään. Ehdotuksiin voi nyt tutustua omastadi.hel.fi-sivustolla, jossa äänestyskin tapahtuu. Lisäksi äänestää voi mm. kirjastoissa, joissa saa myös tukea äänestykseen. Kontulassa kirjasto, Kontulan yhteisötalo ja D-asema järjestävät Äänestyskahveja, joissa saa apua äänestämiseen. Äänestyskahvien ajankohdista löytyy lisätietoa nettisivuilta. ?? Lisätietoja: omastadi.hel.fi. Äänestä itäisen suurpiirin suosikkisi OmaStadin ehdotuksista Teksti: Marjaana Jaranne, Stadiluotsi / Itäinen suurpiiri
6 Kontulan oma lehti 23.2.2024 Yhteiskunnan ja yksilön kannalta haittoja vähentävä työ tulee halvemmaksi kuin jälkikäteinen haittojen maksaminen. M aalauksen runon on kirjoittanut kontulalainen “Jarkki” Jarmo Järvelä ja toteutuksesta vastaa Kontula Art Scoolin perustaja, taiteilija-tutkija Heidi Hänninen. Apuna Hännisellä on Sami ja Symppiksen ympäristötyöntekijä Satu Kivinen. TIKKAILLA TASAPAINOILLEN Runoilija katsoo huolestuneena vierestä, kun maalari ja assistentti tasapainoilevat tikkailla, spreijaavat kirjaimia katonrajaan. Sami tarkistaa vatupassilla, että kirjainrivit tulevat suoraan. – Äläpä kurkottele, ettei painopiste siirry, runoilija huolehtii. – Samihan on joutunut ihan pystymetsästä maalaamaan. Se luuli, että tulee mulle vain kaveriksi, mutta joutuikin tuohon hommaan, Järvelä selventää. Hyvin sillä näyttää silti sujuvan. Järvelä ei itse kiipeä tikkaille, sillä toinen käsi ei nouse kunnolla ylös. Kuntosalillakaan ei taljan veto meinan nut onnistua. Onko Järvelä urheillut liikaa? – Ei kun mä kaaduin, Järvelä kertoo. Mulla oli piikit kengissä, mutta mä annoin ne semmoselle kaverille joka kaatuu. Kun enhän mä kaadu. MIKÄ RIIMI? Järvelä on kirjoittanut runoja muutaman viime vuoden ajan. Humanistisen korkeakoulun toteuttamassa Omakehuhankkeen työpajoissa Symppiksissä runoja syntyi puolentoista vuoden aikana yli seitsemänsataa. – Siinä ehti jo kirjoitustyylikin muuttua, kokeilla monenlaista tyyliä, Järvelä toteaa. – Mä vaan kirjoitin. Varmaan säikäytin ne ohjaajat. Mun tarinahan oli aivan hirvee ja sehän oli myös totta, Järvelä huomauttaa. – Monet mun alkuajan runot liitää edelleen jossain bittiavaruudessa. En osannut lähettää niitä oikeisiin paikkoihin, eikä kukaan kerännyt niitä yhteen. MITEN KIRJOITTAMINEN ON MUUTTUNUT? – Alkupään runot on sellaisia, että kirjoittaisin ne nyt uusiksi, eri tavalla. Onhan se kirjoittaminen varmasti myös kehittynyt. Vaikka ei aina tiedä kehittyykö se hyvään vain huonoon suuntaan. Jos alat liikaa miettimään sääntöjä, se voi myös haitata kirjoittamista. – Mähän kirjoitin puoli vuotta tietämättä mikä on riimi. Kyllähän nyt riimin jokainen tietää, väitän. – Ohjaajat sanoi, että kirjoitan niin väärin, että ne runot pitää painaakin väärin. Runokokoelmaa Järvelä onkin jo miettinyt. Nimeksi tulisi: Runoja Kontulan ostarilta rakennusmiehille. Se olisi tarkoitettu kaikille väärinkirjoittaville. FRENDI Frendi -runon Järvelä on kirjoittanut päihteistä toipuvalle ystävälle. – Ystävä heitti mut autolla kotiin, ja näin miten hän taisteli. Sillä oli ollut elämässä vaikeuksia, pitkään kamppaillut selvin päin. Kun runo oli valmis, hän huomasi, että moni päihdetoipuja samaistuu siihen. – Välillä ollaan pirstaleina ja kovilla, joskus ollaan jopa osissa, Järvelä kuvaa runon syntyä. – Monet meikäläiset kun raitistuu, ensimmäinen kamppailu on, että lapset on laitoksessa. Siinä on paljon käsiteltäviä tunteita. Ystävyys on Järvelälle kaikki kaikessa ja vertaistyössä tärkeää. – Mun onni on, että mulla on ystäviä. Oon sosiaalinen, tulee syyllisyys, jos en soita kolmeen päivään ystävälle. Yhteistyö Heidi Hännisen ja Kontula Art Schoolin kanssa alkoi vuosi sitten, kun Hänninen pyysi Järvelää lukemaan runojaan KAS!sin näyttelyyn Maunula-taloon. Sen jälkeen Järvelä on esittänyt runoja myös Kontulan ostarilla. Ystävän päivänä Frendi -runon lisäksi Järvelän muitakin runoja on esillä Kontulan Symppiksessä. ?? Heidi Hänninen maalaa, Sami assistenttina auttaa ja runoilija Järvelä katsoo, että kaikki sujuu turvallisesti. Frendi-seinämaalaus luo toivoa Symppiksen asiakkaille Teksti ja kuva: Katariina Kaarlela Spraymaalin pistävä haju leijuu ilmassa. Seinään rakentuu kirjain kirjaimelta sanoja, säkeitä ja säkeistöjä. Ollaan Kontulan Symppiksellä, päihdeja mielenterveysasiakkaiden matalan kynnyksen päiväkeskuksessa, jossa julkistetaan ystävänpäivänä 14.2. Frendi -seinämaalaus. MIKÄ SYMPPIS? V uonna 2023 voimaan astu nut mielenterveysja päihdelainsäädännön uudistus velvoittaa hyvinvointialueita järjestämään päiväkeskus palvelua ongelmallisesti päihteitä käyttäville henkilöille. Symppikset ovat matalan kynnyksen päiväkeskuksia, jotka tarjoavat terveysja sosiaalineuvontaa päihdeasiakkaille ja tekevät haittoja vähentävää työtä, kuten vaihtavat neuloja. Yhteiskunnan ja yksilön kannalta haittoja vähentävä työ tulee halvemmaksi kuin jälkikäteinen haittojen maksaminen. Helsingin kaupungilla on ollut kolme päiväkeskusta: Sörnäi sissä, Kontulassa ja Itäkeskuksessa sekä liikkuva Symppis eri puolilla kaupunkia. Itäkeskuksen Symppiksen toiminta loppui vuokrasopimuksen päätyttyä joulukuussa 2023. Kaupunki tiedotti 2.2., että Itiksen Symppikselle on lyötynyt uudet tilat Kajaaninlinnantieltä ja päivä keskus aukeaa huhtikuussa. Itäkeskuksen Symppiksen sulkeminen näkyi heti Kontulan Symppiksen asiakasmäärän kasvussa ja ostoskeskuksella lisääntyneenä levottomuutena. Kontula-kollektiivi lähetti tammikuussa Helsingin päättäjille kannanoton, jossa vaaditaan yhteisvastuuta ja lisää Symppiksiä Helsinkiin. Kannan otossa todetaan, ettei päihteiden ongelma käyttö ole vain Kontulan, vaan koko Helsingin yhteinen ongelma ja ettei Helsingin huumeongelmaan ja sen lieveilmiöihin pystytä vastaamaan kolmen päivä keskuksen voimin. Muun muassa Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov vastasi kannanottoon ja totesi, että Itäkeskuksen tilanteen ratkaisemisen jälkeen kaupunki tavoittelee verkoston laajentamista Malmin alueelle. ??
7 Kontulan oma lehti 23.2.2024 Oikeat vastaukset 1 b) 2 a) 3 b) 4 c) K ontulassa joulukuussa Baraka-leipomon avanneen leipurin nimi on Muhammed Muhammed, siis sekä etuettä sukunimi ovat samat. Facebookissa hänellä näkyy myös nimi Jirjis, se taas on hänen isänsä nimi. Muhammed puhuu äidinkielenään arabiaa, mutta sujuu häneltä suomikin. Tosin hän katsoo välillä odottavasti vaimoaan kuin toivoen tulkkausta suomesta arabiaan. Lisäksi Muhammed puhuu kurdia ja farsia, jotka ovat arabialle läheisiä kieliä. SUOMEEN VUONNA 2015 Muhammed muutti Suomeen Irakista vuonna 2015. Kajaanissa hän suoritti sekä peruskoulun että ammattiopiston. Helsinkiin hän muutti kahdeksan vuotta sitten ja Kontulassa hän on asunut viitisen vuotta. Muhammed viihtyy hyvin Kontulassa, missä hänen mukaansa asuu hyviä ihmisiä. Naapuriksi tosin on osunut rasistinen henkilö, jonka kanssa tulee välillä ongelmia. Irakiin Muhammed ei juurikaan kaipaa, sillä kuten hän sanoo: – Täällä minulla ovat kaikki: veli, sisko, vaimo. Vanhemmat ovat jo kuolleet. LEIPOMO KONTULAAN Muhammed työskenteli jo Irakissa leipurina. Suomessa hän on työskennellyt aiemmin ravintoloissa, mm. Itäkeskuksessa ja Hakunilassa Shish kebab-ravintolassa. Oman leipomomyymälän perustaminen oli luonnollinen valinta, koska sekä Muhammed että hänen vaimonsa ovat alan ammattilaisia. Sopivan tilan löytäminen pääkaupunkiseudulta ei ollut helppoa. He kävivät katsomassa paikkoja muualtakin, mm. Tikkurilasta ja Vuosaaresta. Viimein Kontulasta löytyi riittävän suuri, vapaa tila, ja vuokrakin oli edullinen. Muhammed ajattelee myös, että sijainti uimahallia vastapäätä on oikein hyvä. Monet poikkeavat uimisen jälkeen ostamaan leivonnaisia tai aamulla leivottua, tuoretta leipää. HARRASTUKSILLE EI OLE AIKAA Tällä hetkellä leipomossa on niin paljon töitä, että Muhammed ei juuri ehdi ajatella harrastuksia. Kun aikaa löytyy, hän käy uimahallissa tai kuntosalilla. Muhammed arvelee, ettei se tule kalliiksi, kun hankkii kausikortin kolmeksi kuukaudeksi. Mutta vapaa-aikaa on tulossa lisää: Muhammed on palkannut jo työntekijöitä. Ehkä siksi hymy oli haastatteluhetkellä herkässä. ?? Muhammed Muhammed Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Hintaesimerkkejä Useammasta ilmoituksesta annetaan toistoalennus. 1/32 vaaka 50x34 mm 40 EUR 1/16 vaaka 103x34 mm 70 EUR 1/16 pysty 50x70 mm 70 EUR 1/8 vaaka 103x70 mm 110 EUR 1/4 vaaka 208x70 mm 250 EUR Ilmoitusmyynti: 1/4 pysty 103x145 mm 250 EUR Virve Obolgogiani 1/2 vaaka 208x149 mm 400 EUR vo@mimino.fi Ilmoitushintoihin lisätään alv 24 % puh. 040 7674212 Tavoita paikalliset asiakkaat ilmoita seuraavassa Kon O´Star -lehdessä! Kon O’Star 3/2024 ilmestyy perjantaina 22.3.2024. Tilavaraukset viimeistään perjantaina 8.3.24. Seuraavat lehdet ilmestyvät kuukauden viimeisenä perjantaina. Oletko löytänyt Kontulasta jotain erityistä? Saanut jossakin tosi hyvää palvelua? Kirjoita vinkkisi ytimekkäästi: mihin kannattaa mennä ja miksi, ja lähetä se toimitukseen (katso yhteystiedot s. 2). Lukijoiden vinkit Ymmärsitkö kaiken? Huomasit tämän ilmoituksen? Samalla tavalla lukija huomaisi teidän ilmoituksenne. Tämä koko: 70 EUR + alv 24 %. (ks muut hinnat) ?? Ethän vie Kon O’Star -lehteä heti paperinkeräykseen! Laita se kiertoon anna naapurille tai kaverille! K ontulan lähiön perustamisasiakirja muurattiin Porttitien ja Porttikujan risteyksessä olevaan rapakivi lohkareeseen 18.3.1964. Tänä vuonna siitä tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta. Kiven kyljessä on kaksi kylttiä, joista toisessa kerrotaan perustamisasiakirjan muuraamisesta ja toisessa kerrotaan rapakivilohkareen siirtyneen Viipurin rapakivialueelta. Tänä vuonna olisi siis syytä juhlia Kontulan lähiön tasavuosikymmeniä. Toki Kontulan alueella oli asukkaita ennen lähiön perustamistakin. ?? Kontulan syntymäpäivä Teksti: Virve Obolgogiani Ku va : To mm i To rp pa . Rapakivilohkare, jonka sisälle on muurattu Kontulan lähiön perustamisasiakirja.
8 Kontulan oma lehti 23.2.2024 Kirsi-Marja HäyrinenBeschlossin romaanissa lähiötausta on kuin tahra, jota ei saa pois ja joka näkyy muille. päähenkilö Kati on jo pari kymmentä vuotta sitten jättänyt taakseen helsinki läisen lähiön ja elää idyllistä elämää New Yorkissa Hudson-joen varrella vanhassa, kauniissa omakotitalossa. Lapsuus ja nuoruus Kontulassa on kuitenkin jättänyt Katin mieleen syvän häpeän, ja kun talon huopakattoa aletaan uusia, päähenkilöstä tuntuu kuin hänen omakin menneisyytensä revittäisiin auki. Talosta paljastuu vikoja ja korjattavaa, eteisen kaapista puuttuu ovi ja kaapin sekalainen sisältö pursuaa ikävästi näkyville. Päähenkilön ja tämän miehen Daven parisuhdekin tuntuu väjähtyvän. Samaan aikaan päähenkilön sisko Kerttu tekee kuolemaa ja Kati joutuu palaamaan Kontulaan, kohtaamaan perheen salaisuudet ja lähiötaustan varjon, joita on yrittänyt paeta. Talo on perinteisesti symboloinut ihmisen minuutta. Onnellistentiessä talo kuvaa myös yhteiskunnallista asemaa ja mahdollisuuksia. Päähenkilön mielestä Kontula on ihmislaboratorio, jossa pyrittiin luomaan uusi tehokas ja persoonaton lähiöihminen, mutta saatiin aikaiseksi vain juureton ja ponneton ihminen, joka erottuu jo puhetavallaan ja askel luksellaan: “Kerttu harppoi vierelläni Davea kohti. Hän ei ollut koskaan kävellyt ryhdikkäästi.” Paluu Kontulaan tuntuukin Katista samalta kuin palaisi ajassa taaksepäin. Mikään ei ole muuttunut. Sisko asuu yhä samassa asunnossa kuin nuorena, ikkunasta näkyy kallioita ja laatikko taloja. Ja yhä edelleen mediassa ollaan huolestuneita lähiön huonoosaisuudesta ja levottomuudesta. Onnellistentiessä on kiinnostava lähtöasetelma ja -kysymys: “Olisiko Kontula vaikuttanut minun identiteettiini, niin kuin olin aina epäillyt?”“Olinko minäkin tuomittu lähiössä kasvaneena yhteiskunnan ulkopuolelle?” Mitä paikka tekee meille? Kysymys on valtava ja olisin toivonut, että romaanissa olisi keskitytty tähän kysymykseen. Merkittäviksi tarina linjoiksi nousevat kuitenkin takaumien kautta kerrottu perheen salaisuus ja toisaalta romaanin nykyhetkessä kerrottu Katin ja Daven pari suhde sekä Katin epätoivoinen yritys pitää kiinni piparkakkumaisesta omakotitalosta. Vaikka parisuhdetarina etenee vetävästi, se voisi sijoittua minne ja mihin aikaan tahansa. Kontulan aika tuntuu jäävän New Yorkin tarinan jalkoihin. Itseäni teoksessa lisäksi häiritsi, että Kontula ja lähiön ihmiset oli kuvattu arvattavasti ja ilottomiksi. Monipuolisille lähiötarinoille onkin yhä tarvetta. ?? Kirja-sarvio Kirsi-Marja Häyrinen-Beschloss: Onnellistentie. Momentum Kirjat. 275 s. Voit lähteä Kontulasta, mutta Kontula ei lähde sinusta Teksti: Katariina Kaarlela O let ehkä joskus kuljeskellut viehättävällä kadulla, katsellut kauniita taloja ja niiden valaistuja ikkunoita ja miettinyt, minkälaisia ihmisiä taloissa asuu, minkälaista elämää siellä eletään. Ehkä olet jopa ajatellut niin kuin minä, että noin kauniissa kodissa asuu varmasti onnellisia ihmisiä. Kirsi-Marja Häyrinen-Beschlossin esikoisromaanissa Onnellistentie Slangiin ei ole olemassa kielioppia, mutta hyviä vinkkejä saat kirjasta Skrivaa snygisti. Tsekkaa tää eka slangin skrivausopas! Hittaat infoo, miten voit skrivaa snygimmin. Oletko suunnitellut, että kirjoittaisit muistelmia tai tarinoita slangiksi? Ku va : Vir ve Ob olg og ian i KONTULALAINEN YRITYS! Etsitkö kesäksi työntekijöitä? Oletko lanseeraamassa uusia palveluita? Oletko aloittanut hiljattain? Kaipaatko lisää asiakkaita? Vietätkö vuosijuhlaa? Käytä Kontulan omaa paikallis lehteä ilmoittamiseen! Hinta normaalisti: 25 EUR. Kon O’Starin tilaajille 20 EUR maaliskuun 2024 ajan. Tilaa kirjasi: info@slangibuidu.fi.