Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi www.kerava-lehti.net www.facebook.com/kerava-lehti 12 2020 kaupunkilehti erava • OMT fysioterapia • Lantionpohjan fysioterapia • Ryhmäliikunta • Äitiysfysioterapia • Hieronta Koivikontie 10, Kerava | 09 – 294 0218 | FysioStudio Perhekahvila on henkireikä Sivu 4 aistiseinä ilahduttaa hoivakodissa Sivu 3 nyt hereillä talvirenkaiden kanssa Sivu 7 ASIANTUNTEVAA JA LUOTETTAVAA LAKIPALVELUA Hoidamme mm. seuraavia asioita: testamentit, edunvalvontavaltakirjat, perunkirjoitukset ja perinnönjaot avioehtosopimukset, ositukset sekä lasten huolto-, elatusja tapaamisasiat oikeudenkäynnit soita ja kysy lisää p. 010 337 7660 LAKIASIAINTOIMISTO LAINE & NIKKA-LAITINEN OY lakipalvelu yksilölle, perheelle, yritykselle Keskikatu 2, 2. krs, 04200 Kerava • toimisto@lnl-laki.fi • www.lnl-laki.fi XII I II III IV V VI VII VI I IX X X1 ? ? ? ? ? ? Ostetaan ja myydään vanhoja tavaroita retrosta nykyaikaan! AvOinnA: Arkisin 10-18 La 10-14 Suljettu torstaisin ja sunnuntaisin Santaniitynkatu 7 C, Kerava 040 728 82 09 Arto Seppänen Kirpputori Keravan Löytö 89 € / kausi Renkaat ja vaihdot nopeasti meiltä Teboil Kerava puh. 020 768 9313 Huolto 020 768 9314 Kannistonkatu 1 ark. 06.30-21, la 8-20, su 10-20 TEHOPESU Tarjous voimassa 30.11.2020 asti. 15,189,KERAVA Kannistonkatu 1 käytössä joka päivä Kausihuolto henkilöauto 4sylinterinen sis. öljyt+suodatin+tiiviste +raitisilmasuodatin+16 osainen huoltotyöt lomakkeella TOYOTA HUOLTO keravantoyotahuolto.? SYKSY YN 130 € Kotiin toimitettuna alueella Tuusula/Kerava/Järvenpää k k s 2 250 € k k s 4 Asemalta noudettuna 20 € k k s 4 5 ,90 40 ltr säkki HUIPPUTARJOUS! HALKOSÄKIT SYKSY YN • VALTUUTETTU TOYOTA HUOLTO • LASINVAIHDOT • AUTOASI MONIMERKKIKORJAAMO • PELTITYÖT • RENGASHOTELLI • HUOLTO 020 768 9314 AUTONVUOKRAUKSET: Henkilö/ pakettiautot/kärryt/pikkubussi/ kuorma-autot. Soita: 020 7689 313 Renkaiden vaihto/ kesävanteiden pesu ja kausisäilytys Mll / päivi karjalainen
KERAVA 3 www.kerava-lehti.net MITÄ MAKSAA ISÄNNÖITSIJÄNTODISTUS? MEILLÄ SE EI MAKSA MITÄÄN. SOITA JA KYSY LISÄÄ! 040 661 7994 www.hbsisannointi.fi HBS ISÄNNÖINTI OY AITO, LUOTETTAVA JA AVOIN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTOSI NYT MYÖS TUUSULASSA UUSI HISSI ? Parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä ? Nostaa asuntojen jälleenmyyntiarvoa ? Pienentää huoltoja käyttökustannuksia ? Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta Riku Nevalainen| KONE Hissit Oy 040 670 480 | riku.nevalainen@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus Uusi hissi 70-luvun talossa: Tilavampi kori ja automaattiovet Kysy meiltä lisätietoja ja tilaa ilmainen hankekartoitus! Hoivakoti ilahtui aistiseinästä Keravalla Keravalaisessa hoivakoti Vommassa on otettu käyttöön virtuaalinen aistiseinä, jonka on toteuttanut vuorovaikutteisiin mediainstallaatioihin erikoistunut OiOi Solutions. Sen sisältämät teokset on suunnitellut kuvataiteilija Terhi Ekebom. aistiseinä on osa Keravan taidemuseo Sinkan koordinoimaa Taiteesta hyvinvointia hoivakoteihin -hanketta. Hanke on toteutettu Taiteen edistämiskeskuksen tuella. aistiseinä muuttaa suorat seinäpinnat kosketukseen reagoiviksi visuaalisiksi tiloiksi ja maisemiksi, joiden äärellä voi rauhoittua ja rentoutua. Hoivakotiin se tuo paljon kaivattua viriketoimintaa ja iloa myös poikkeusolojen aikana, kerrottiin taidemuseo Sinkan tiedotteessa. aistiseinä mahdollistaa taiteen ja visuaalisten elementtien käytön merkityksellisenä osana hoivatyötä ja tuo taideja kulttuurielämyksen myös niiden Keravan hoivakodeissa asuvien asukkaiden saavutettaville, joille on fyysisesti mahdotonta päästä paikalliseen taideja museokeskukseen. Hoivakoti Vommassa sijaitseva aistiseinä koostuu kolmesta erilaisesta modulista, joista asukas voi valita mieleisensä. Vaihtoehtoina on rentoutua virtuaalisen luonnonmaiseman tai taiteilija Terhi Ekebomin samasta kohteesta tekemän animoidun piirroksen äärellä tai valita kaunis luontopaletti, jonka avulla asukkaat voivat tehdä erilaisia hetkellisiä virtuaalisia maalauksia. Kokemuksen täydentää monipuolinen aito äänimaisema, purojen solina ja revontulien räiske. Hoivakoti Vomman asukkaat sekä henkilökunta ovat olleet aistiseinästä valtavan ilahtuneita ja heti alkuun esittäneet toiveen, että seinä jäisi käyttöön pysyvästi. Olen ollut tosi onnellinen nähdessäni, miten paljon aistiseinä on tuonut iloa ja valoa asukkaillemme jo nyt. On hienoa olla Vommassa edelläkävijänä elämyksissä, jotka teknologia mahdollistaa. Aistiseinän edessä moni asukas kykenee toteuttamaan luovuuttaan, vaikka siihen ei ehkä muuten enää pystyisi. Se on heille voimaannuttavaa. Hoitajatkin ovat saaneet hengähdyshetkiä seinän äärellä, mikä on myös valtavan tärkeää, kertoi tiedotteessa hoivakoti Vomman esimies Petra Blom-Toivonen. aistiseinä on tehty nimensä mukaisesti monille aisteille ja se on sekä rauhoittava, että energisoiva. Hoivakodin asukkaille se on nostanut mieleen myös muistoja ja kohottanut mielialaa. Kerava ja Vantaa aloittavat kuntakokeilun Keravan ja Vantaan kaupungit käynnistävät yhteisen työllisyyden kuntakokeilun vuoden 2021 alussa. Kuntakokeilussa panostetaan työnhaun vahvaan alkuun ja yksilöllisten ratkaisujen löytämiseen. Jokaiselle työnhakijalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja sen perusteella yksilöllinen ohjaus työllistymiseen. Uusi palvelu tuo jokaiselle työnhakijalle oman asiakasneuvojan. Keravan ja Vantaan työllisyyden kuntakokeilu päättyy kesäkuun lopussa 2023. Kokeilun aikana määrätyt valtion työja elinkeinotoimistojen tehtävät siirretään kuntien tehtäväksi. Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Vapaita vuokrakoteja heti tarjolla. Hae asuntoa: nurmijarvenkodit.fi | Puh. 040 317 4457 ark. 9–12 Tee vuokrasopimus ennen joulua ja voit voittaa sisustusrahaa! 300€
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 12 | 2020 ”Perhekahvila on henkireikä” – vanhemmat saavat energiaa ja voimavaroja arkeen toistensa seurasta ja vertaistuesta Perhekahvila on tärkeä paikka lapsiperheiden arjessa ja yhteen saattamisessa. iso syy perhekahvilassa käymiselle on vanhempien ja lasten halu tavata muita ja viettää aikaa yhdessä. – Perhekahvilat ovat merkittävä osa lapsiperheiden arkea. Ensisijaisesti, koska vanhemmat ja lapset tapaavat niissä toisiaan. Kahvilat tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden tutustua toisiin vanhempiin. Niissä myös vaihtuu monenlaista tietoa aina lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvistä asioista paikkakuntakohtaiseen hiljaiseen tietoon, MLL:n perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen kertoo. Toinen perhekahviloihin vanhempia houkutteleva tekijä on niiden tarjoama vertaistuki, joka rakentuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten yhteisesti jakamalle kokemukselle. MLL:n tekemän tutkimuksen mukaan perhekahviloiden tarjoamalla vertaistuella on keskeinen rooli peruusien autojen ensirekisteröinnit jäivät viime vuoden tasosta lokakuussa ensirekisteröitiin 7 499 henkilöautoa, joka on 20,0 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Koronatilanteen aiheuttama tilauskannan nopea aleneminen kevätkaudella kuristaa edelleen rekisteröintilukemia. Käytettyjen henkilöautojen kauppa oli lokakuussa viime vuoden tasolla. MLL / Päivi karjaLainen MLL:n perhekahvilat ovat vanhemmille tärkeitä vertaistuen tarjoajia. kivikossa hiihdetään jo kivikon hiihtohalliin on vaihdettu lumi ja ladut ovat laadukkaassa kunnossa. Hallissa hiihdetään muun muassa LED-valaisemien loisteessa, joka osaltaan tekee hiihtokokemuksen mielekkäämmäksi. Halliin pääsee tälläkin kaudella jo kello 7.00 aamulla, jolloin virkeimmät hiihtoniilot voivat heittää lenkkiä jo ennen työvuoroa. vastaamon tietomurto ruuhkautti Patenttija rekisteri hallituksen Patenttija rekisterihallitukselle (Prh) on tehty viikossa yli 10 000 rekisterikieltopyyntöä Vastaamon tietomurron vuoksi. Kieltoja on tämän viikon alkuun mennessä saatu noin 3 600 rekisteröidyiksi PRH:n kauppa-, yhdistysja säätiörekistereihin. Aikaisemmin rekisteröintikieltopyyntöjä on tehty vain noin 200–350 vuodessa. heiden arjessa. kahvilakävijät kokevat saavansa tukea arkeen muiden vanhempien tapaamisesta, kokemusten vaihdosta ja oman osaamisen vahvistumisesta. Puheenaiheina vanhemmilla on lapsiin liittyvät asiat sekä paikkakuntatietous, josta on hyötyä varsinkin uudelle paikkakunnalle muuttaneille. – keskustelu muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa on tärkeä emotionaalinen tuki, mutta perhekahvilat tarjoavat myös konkreettista apua lastenhoidon ja monissa kahviloissa tarjolla oleva aamupalan muodossa, Satuli-Kukkonen sanoo. koronaPandemia korosTi Perhekahviloiden merkiTysTä Koronapandemian vuoksi perhekahvilat jouduttiin viime keväänä sulkemaan, mikä korosti entisestään niiden merkitystä perheiden elämässä. Vanhemmat kertoivat haastatteluissa kaipaavansa aikuiskontakteja ja muiden vanhempien kanssa juttelua. Monelle perhekahvila tuo viikkoon rytmiä ja ympäristönvaihto mukavaa ajanviettoa kodin ulkopuolella. – Vanhemmat kuvailivat perhekahviloita hengähdyshetkeksi, jopa henkirei’iksi, koska ne tarjosivat arkeen tärkeitä katkoksia, Tarja Satuli-Kukkonen toteaa. keväällä sulkeutuneita perhekahviloita korvattiin verkkotapaamisilla, mutta niillä ei voida kokonaan korvata livetapaamisia. Varsinkin lapset jäivät verkkotapaamisissa vaille ikäistänsä seuraa, mikä on monessa perheessä tärkein syy käydä perhekahvilassa. – Perhekahvila on monelle lapselle ensimmäinen paikka, missä kohdataan muita lapsia ja opetellaan olemaan isommassa porukassa. Myös lapset itse odottavat kahvilalta juuri leikkikavereita ja tämä ei oikein toteudu verkossa varsinkaan, jos lapset ovat alle 3-vuotiaita, SatuliKukkonen sanoo. mll:n perhekahvilat ovat liiton paikallisyhdistysten organisoimaa toimintaa ja niiden pyörittämisestä vastaavat vapaaehtoiset. Moni perhekahvilan ohjaaja toimii vapaaehtoisena sen aikaa, kun on esimerkiksi perhevapaalla. Vapaaehtoistyö perhekahvilassa koetaan tärkeäksi ja tutkimuksessa haastatellut vapaaehtoiset kertovat, että se lisää heidän osaamistaan ja tuo mukavaa tekemistä arkeen. mll:n yhdistyksissä toimi vuonna 2019 ympäri maata 689 perhekahvilaa, joissa toteutui lasten ja aikuisten kahvilakäyntejä yli 300 000. Tsar-Bomba 4.12. / 8.12. / 9.12. 11.12. / 12.12. / 15.12. 7.11. / 8.11. / 10.11. / 14.11. 15.11. / 21.11. / 24.11. / 28.11. Hämeentie 3 00530 HKI www.kokoteatteri.fi Jos minä puhuisin sinulle
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 12 | 2020 Sähköautoilu voimakkaassa kasvussa Sähköistyksen kartoitus antaa valmiuden päättää latauspisteistä Nyt on oikea aika aloittaa sähköautojen latausmahdollisuuden valmistelu ensi kevään yhtiökokouspäätöstä varten. kun asukkaiden kiinnostus hybridin tai täyssähköauton lataukseen on selvitetty, on aika kääntyä sähköurakoitsijan puoleen ja tilata sähköistyksen kartoitus. Vaihtoehdot ja kuStaNNukSet eSiiN Ammattilainen arvioi latauspisteiden toteuttamismahdollisuudet sekä eri ratkaisuvaihtoehdot ja niiden kustannukset. Lähtökohtia ovat taloyhtiön sähköliittymän mitoitus ja sähkökeskuksen kapasiteetti, joiden on riitettävä latauspisteiden sähkönsyöttöön. arvioinnin kohteena ovat lisäksi muun muassa sähköjärjestelmän yleinen kunto ja autopaikkojen lämpötolppien kaapelointi. Myös haluttujen latauspisteiden teho ja latausjärjestelmän älykkyyden taso vaikuttavat muutostarpeisiin. Latauskartoituksen voi tilata isännöitsijä, huoltoyhtiö tai taloyhtiön edustaja, sillä se ei vaadi heiltä erityisosaamista. Raportti tarjoaa vastaukset taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden esittämiin kysymyksiin koskien valmiuksia, muutostarpeita ja kustannustasoa. tulokset antavat faktoihin perustuvan pohjan päätöksenteolle. Jos latauspisteiden toteutukselle ei ole ylittämättömiä teknisiä esteitä, voivat hallitus ja isännöitsijä valmistella niiden rakentamista koskevan ehdotuksen yhtiökokouksen päätettäväksi. omiStajuuS Vaikuttaa päätökSeNtekooN Mikäli autopaikat ovat taloyhtiön hallinnassa, voidaan hankkeen kustannukset jakaa yhtiöjärjestyksen vastikeperusteella kaikkien osakkeenomistajien kesken. Ehtoja tähän ovat, että uudistuksella kiinteistö saatetaan vastaamaan ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia ja maksuvelvollisuus pysyy kohtuullisena. joissakin taloyhtiöissä autopaikat ovat osakkeenomistajien hallinnassa, ja hankkeesta tulee merkittävää hyötyä vain heille. Tällöin yhtiökokous voi päättää ns. tuplaenemmistöpäätöksellä, että vastiketta näiden kustannusten kattamiseksi maksavat vain näiden autopaikkojen osakkeenomistajat. jos uudistusta ei voida pitää tavanomaisena, tulee noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Tällöin vastaavan latauspisteen myöhemmin hankkiville ei saa aiheutua enempää kustannuksia kuin uudistukseen alun perin osallistuneille. Yhtiökokous voi päättää tästä määräenemmistöllä. Sähköautoja on jo 40 000 ja niiden määrä on kaksinkertaistunut vuosittain. Suomen hiilineutraalisuustavoitteet, sähköautoilun verohelpotukset ja uusien automallien ryntäys markkinoille kiihdyttävät kehitystä. aRa myöntää avustusta taloyhtiöille latauspisteiden edellyttämiin sähköjärjestelmien muutoksiin ja hakemuksia on tullutkin ennätystahtia. Avustusrahaa on varattu budjetissa 5,3 miljoonaa euroa ja tuen arvioidaan jatkuvan ensi vuonna. Nyt on siis oikea aika tehdä sähköistyksen kartoitus ja valmistella latauspisteiden asennuspäätös kevään yhtiökokoukseen. Sähköautot yleistyvät ja siksi taloyhtiöihinkin tarvitaan niiden latauspisteitä. marraskuu pyöräilytapaturmien kärjessä SyySja talvikuukausina työmatkalla sattuvat pyöräilytapaturmat ovat lisääntyneet viime vuosina. vaarallisimpia ovat syksyn ensimmäiset liukkaat: eniten vahinkoja sattuu lokaja marraskuussa. useimmin pyörällä loukkaantuu keski-ikäinen nainen. – aiempaa useampi vaikuttaa jatkavan työmatkapyöräilyä pidemmälle syksyyn ja talven yli. Suosiota lisää varmasti kuntoilutrendi, mutta myös pyöräilyn ekologisuus. Halu vältellä julkisia kulkuneuvoja korona-aikana lisää todennäköisesti pyöräilyä entisestään tänä syksynä, arvioi korvausjohtaja Anssi Ranta Ifistä. ylivoimaisesti suurin osa, yli 80 prosenttia, pyöräilytapaturmista on kaatumisia, joissa ei ole muita osapuolia mukana. Yhteentörmäys auton kanssa aiheuttaa alle 10 prosenttia tapaturmista. tyypillisesti vahinkojen taustalla on pimeys, liukkaus tai molemmat yhdistettynä liian suureen tilannenopeuteen. Tapaturmia sattuu etenkin kurveissa ja risteyksissä, joihin tullaan kovaa ja joissa jarrutetaan äkkiä. – Liukkautta voi aiheuttaa syysaamuna musta jää, mutta myös esimerkiksi märät lehdet asfaltilla ovat petollisia. Pimeyden vuoksi taas ei havaita kuoppia, esteitä tai vaikka irtosoraa. Etenkin Etelä-Suomessa pyöräilijöille haasteita tuovat vaihtelevat talvet, jolloin maa välillä sulaa ja jäätyy. Hiekoitussora voi tuoda muuten sulaan maahan yllättävää liukkautta, Ranta kertoo. – pyöräilyn ja sen myötä liikunnan lisääntyminen on hyvä asia, mutta se kannattaa tehdä turvallisesti. Syksyllä ja talvella on yleensä pimeää sekä töihin mennessä että sieltä palatessa, jolloin on syytä ajaa varovaisemmin sekä huolehtia valoilla ja heijastimilla, että tulee nähdyksi. pyöRäiLLeSSä LoukkaaNtuu uSeimmiN keSki-ikäiNeN NaiNeN Naiset loukkaantuvat työmatkalla pyöräillessä miehiä useammin: kaikista pyöräilytapaturmista naisten osuus on yli 60 prosenttia. Riski joutua haaveriin kasvaa naisilla iän myötä, ja eniten vahinkoja sattuu 50–60-vuotiaille. Viime vuosina miesten osuus talvikuukausina sattuvista pyöräilytapaturmista on kuitenkin ollut kasvussa. – Naiset varmaan pyöräilevät miehiä enemmän töihin etenkin siinä vaiheessa, kun lapsia ei enää tarvitse kuljettaa päiväkotiin ja kouluun. Miehet kuitenkin ehkä jatkavat pyöräilyä useammin ympäri vuoden ja saattavat ottaa enemmän riskejä huonossakin kelissä. Työmatka on yhä useammin samalla kuntoilusuoritus, jolloin tavoitellaan nimenomaan nopeutta, ehkä turvallisuudenkin kustannuksella, arvioi Anssi Ranta. – Vauhtia olisi hyvä hidastaa etenkin keskustoissa ja muissa paikoissa, joissa on paljon tielläliikkujia aiheuttamassa yllättäviä tilanteita. pyöRäiLytapatuRmaSta keSkimääRiN 8 päiVäN SaiRauSpoiSSaoLo Eniten pyöräilytapaturmista aiheutuu erilaisia haavoja, seuraavaksi yleisimpiä vammoja ovat ruhjeet, nyrjähdykset ja murtumat. Vaarassa ovat erityisesti jalat ja kädet, mutta alttiina on toki koko keho. Myös päävammoja sattuu valitettavasti jonkin verran. pyöräilytapaturma aiheuttaa Ifin tilastojen perusteella keskimäärin 8 päivän sairauspoissaolon. Pisimpiä, keskimäärin 35 päivän sairauspoissaoloja aiheuttavat murtumat. Iän myötä sairauspoissaolot hieman pidentyvät todennäköisesti vammojen paranemisen hidastumisen myötä – pisimpiä sairauspoissaolot ovat yli 55-vuotiailla pyöräilytapaturmaan joutuneilla. NäiN pyöRäiLet tuRVaLLiSeSti SyySja taLVikeLiLLä ? Käytä aina kypärää pyöräillessäsi. ? Pimeän tai hämärän aikaan polkupyörässä pitää uuden tieliikennelain myötä olla etuvalon lisäksi punainen takavalo. ? Käytä itselläsi heijastimia tai huomioliiviä näkyvyyden parantamiseksi. ? Jos pyöräilet talvella, paranna pitoa vaihtamalla pyörään nastarenkaat. ? Varmista ennen ajoa, että pyörä on kunnossa ja huollata se säännöllisesti. ? Huomioi muut tielläliikkujat: kun olet kääntymässä, anna kädellä selkeä suuntamerkki hyvissä ajoin. ? Ennakoiva ja rauhallinen ajotapa on turvallisin: sopeuta ajotapasi olosuhteisiin ja ennakoi etenkin kurvit ja risteykset hiljentämällä vauhtia ajoissa. Pyöräilijän yllättävää liukkautta voi aiheuttaa paitsi musta jää, myös esimerkiksi märät lehdet asfaltilla. if
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 12 | 2020 Selänne puhuu mielellään ylikuormituksesta ja burnoutista – ja myös tutkii ja hoitaa niitä. ”Niissä molemmissa on sekä fyysisiä että henkisiä piirteitä, ja aika usein ylikuormituksen ensimmäiset oireet ovat juuri mielialaoireita: asiat rupeavat ärsyttämään ja alkaa ahdistaa.” Toisaalta burnoutia voidaan mitata sydämen sykevaihtelua tarkastelemalla, ja nämä kaksi tilaa ilmenevät usein päällekkäin. ”Urheilijoilla tämä näkyy silloin, kun kaikki menee oikein hyvin, eikä malteta levätä ja lopulta pudotaankin aika syvälle.” Erityisen hyvin Selänne tunnetaankin urheilulääkärinä, ja vaikka urheilijat kokevat kilpailukaudella aikamoista henkistä painetta, ei asioista puhuta riittävästi. Urheilijat ovat aivan liian yksin ongelmiensa kanssa. ”Jos kysyn olympiatason urheilijalta, kuka hoitaa sinun psyykkisen valmennuksesi, kuka valmistaa sinua voittamaan tai avittaa sinua tekemään parhaan mahdollisen suorituksen, on vastaus usein ’ei mulla ole’.” ”JoUkkUEESSa on pappi mUTTEi pSykologia…” Jotkut urheilijat saattavat itse hankkia psykologin palveluja omalla kustannuksellaan. ”Olympiajoukkueessamme oli pitkään tilanne, että siellä oli pappi mutta ei psykologia. Nyt on sentään yksi psykologi, mutta kuinka paljon hän ehtii yksin tehdä?” Harri Selänne kääntää katseen Belgiaan. ”Eräässä keskisuuressa belgialaisessa kaupungissa on 300 urheilupsykologia, joista erään päivä täyttyy keskipitkänmatkan juoksijoiden hoidosta. Kellään näistä ei varsinaisesti ole ongelmia, vaan vastaanotolla kehitetään voitontahtoa, sitä että saa itsestään parhaan irti kun sitä tarvitaan. Valitettavasti Suomessa parhaat tulokset tehdään kyläkilpailuissa ja arvokisoissa jäädään karsintoihin”, kertoo Selänne ja jatkaa, että Suomessa psykologia tai psykiatria tulkitaan tarvittavan vasta kun on hätä. ”Ennaltaehkäisy on kuitenkin mielen hyvinvoinnin viisasten kivi.” kaSvUa miElEn kUSTannUkSElla Harri Selänne on toiminut pitkään myös työterveyslääkärinä ja nähnyt sitä kautta varsin dramaattisen työelämän muutoksen. ”Työtätekevää porukkaa vähennetään ja jäljelle jääneille kasataan enemmän hommia. Vaatimustaso lisääntyy ennen kaikkea yksityisellä puolella, jossa kaiken aikaa odotetaan vähintään kolmen prosentin kasvua ja vaikka kuinka tekisi täysillä, täytyy seuraavana vuonna tehdä vielä enemmän.” Siis pienemmillä henkilöresursseilla, lyhyemmässä ajassa sekä tekniikalla, joka asettaa koko ajan lisää vaatimuksia. ”Työ vaatii jatkuvasti enemmän osaamista, eikä yksinkertaisilla työkaluilla pärjää oikein millään alalla. Kun väestö samaan aikaan ikääntyy, on heidän entistä vaikeampi oppia yhä teknistyneempien laitteistojen käyttöä.” kyky selviytyä tehtävistä on siis enenevästi kuormittavampaa erityisesti nyt keski-ikäiselle työväestölle, jonka aikana laskuja kirjoituskoneet sekä lankapuhelin on kuljetettu kaatopaikalle. UUpUmUS ylläTTää yHä aiEmmin Harri Selänne pohtii huolestuneena tulevien vuosien mielenterveyden haasteita ja hakee pohdinnalleen tukea Winning in a long run -kaksoisuratutkimuksesta, jonka mukaan 20 prosentilla urheilulukiolaisista – siis aloittavista opiskelijoista – on vakava tai keskivaikea burnout. ”kolmasosa heistä ei koe minkäänlaista motivaatiota urheiluun tai koulunkäyntiin.” Jyväskylässä tehtävä Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa (OHO) -hanke on koko 2000-luvun ajan seurannut korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden kehitystä, ja sen mukaan uupumus, stressi, väsymys ja motivaation puute ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. ”kun näitä löydöksiä mitataan, ja samalla mitataan niitä tekijöitä, jotka voivat suojata uupumukselta tai altistaa sille, huomataan, että niitä ovat vanhempien tuki ja sen määrä sekä laatu, uni, ruokavalio, henkilön persoonallisuus ja miten häntä tulisi yksilönä lähestyä.” HaaSTava UrHEiliJanpolkU Iso kysymys on, miten uskaltaa heittäytyä tekemään muutamiksi vuosiksi sitä, johon kokee intohimoa tai johon on lahjoja. ”on kyse kahdesta asiasta, eli kuinka nuori osaa itse rakentaa tässä tilanteessa urheilijanpolkunsa ja kuinka häntä siinä tuetaan. Valitettavasti tutkimuksessamme käy ilmi, että varsin vähän. Nuoret ovat liian usein yksin.” ”Toinen iso asia on se, kuinka paljon toisaalta koulu tai vastavuoroisesti urheilu voi joustaa. Oppilaitosten pitäisi kyetä joustamaan paljon nykyistä enemmän silloin, kun kilpailukausi on kiivaimmillaan. Vastaavasti koeviikkojen aikana valmennusjohdon soisi olevan oikealla tavalla empaattinen”, Selänne kuvaa sellaista varsin luonnollista tapaa toimia, jolla iso osa nuoren ihmisen stressiä voitaisiin torjua. Tässä vaiheessa voi kysyä onko opiskeluaikojen edelleen lyhentäminen erityisen järkevää ja kustannustehokasta, jos sillä kasvatetaan mielenterveysja sosiaalimenoja. ”Asioilla on aina vähintään kaksi puolta.” Urheilevien nuorten osalta mielenkiintoista on, että opiskelun aiheuttama burnout aiheuttaa helposti samankaltaisia oireita urheiluun – ei toisinpäin. ”Siis jos valmentaja haluaa saada nuoresta urheilijasta parhaan irti, kannattaisi ensimmäisenä huolehtia, että hän pärjää koulussa. Liian usein näin ei ole.” iSo pEUkkU nUorTEn ETEEn TEHTävällE mielenterveystyölle Harri Selänne kertoo aikanaan työskennelleensä vuoden työharjoittelujakson psykiatrisessa sairaalassa ja sanoo jakson olleen lääkäriuran raskain. ”kun mieli järkkyy, on se niin totaalista”, pohtii Selänne ja muistelee karmeaa esimerkkiä. ”Eräs potilas teki itsemurhan tuon jakson aikana hyppäämällä viidennestä kerroksesta, mutta otti mukaan tyynyn, jottei päähän sattuisi. Yhä edelleen mietin toisinaan, että mitä olisin voinut tehdä, jotta tämän olisi voinut ehkäistä.” Selänne sanoo, että työ jota tehdään erityisesti nuorten mielenterveyden eteen, ansaitsee suuren kiitoksen. ”Se on raskasta ja vaativaa työtä, ehkä raskainta terveydenhoidon alalla.” vaan on nykyajassa hyvääkin mielen kannalta: keskustelu ja asioista puhuminen on lisääntynyt. ”ikävä kyllä mielen sairastumisen merkit on kirjattu kirjoihin ja kansiin aika painavalla kynällä, eikä näitä asiakkaita vieläkään aina kuunnella vastaanotolla aivan samalla tavalla kuin muita. Se on väärin ja raakaa, koska hyvin suuri osa ihmisistä oirehtii joskus psyykkisesti mielen järkkyminen aletaan oivaltaa sairaudeksi, josta voi parantua, joka ei tartu ja jota ei tarvitse pelätä. ylikuormituksen ensimmäiset oireet ovat usein mielialaoireita” Mitä mielessä, ylilääkäri harri Selänne? Harri SElännE on tehnyt mittavan uran Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön ylilääkärinä, olympiavalmennuksessa ja Mehiläisen liikuntaklinikan vastaavana lääkärinä. hän kohtaa mielenterveyden kysymyksiä työssään jatkuvasti. etenkin nuorten stressi näyttää lisääntyvän kaiken aikaa. ”kahden viimeisen vuoden aikana uupumus ja erilaiset stressitekijät ovat lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa lisääntyneet yli 20 prosenttia.” ”jos valmentaja haluaa saada nuoresta urheilijasta parhaan irti, kannattaisi ensimmäisenä huolehtia, että hän pärjää koulussa. turhan usein niin ei ole”, sanoo ylilääkäri harri Selänne. Harri Selänne on tehnyt mittavan uran Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön ylilääkärinä, olympiavalmennuksessa ja Mehiläisen liikuntaklinikan vastaavana lääkärinä. Hän kohtaa mielenterveyden kysymyksiä työssään jatkuvasti. Etenkin nuorten stressi näyttää lisääntyvän kaiken aikaa. ”Kahden viimeisen vuoden aikana uupumus ja erilaiset stressitekijät ovat lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa lisääntyneet yli 20 prosenttia.” Selänne puhuu mielellään ylikuormituksesta ja burnoutista – ja myös tutkii ja hoitaa niitä. ”Niissä molemmissa on sekä fyysisiä että henkisiä piirteitä, ja aika usein ylikuormituksen ensimmäiset oireet ovat juuri mielialaoireita: asiat rupeavat ärsyttämään ja alkaa ahdistaa.” Toisaalta burnoutia voidaan mitata sydämen sykevaihtelua tarkastelemalla, ja nämä kaksi tilaa ilmenevät usein päällekkäin. ”Urheilijoilla tämä näkyy silloin, kun kaikki menee oikein hyvin, eikä malteta levätä ja lopulta pudotaankin aika syvälle.” Erityisen hyvin Selänne tunnetaankin urheilulääkärinä, ja vaikka urheilijat kokevat kilpailukaudella aikamoista henkistä painetta, ei asioista puhuta riittävästi. Urheilijat ovat aivan liian yksin ongelmiensa kanssa. ”Jos kysyn olympiatason urheilijalta, kuka hoitaa sinun psyykkisen valmennuksesi, kuka valmistaa sinua voittamaan tai avittaa sinua tekemään parhaan mahdollisen suorituksen, on vastaus usein ’ei mulla ole’.” ”Joukkueessa on pappi muttei psykologia…” Jotkut urheilijat saattavat itse hankkia psykologin palveluja omalla kustannuksellaan. ”Olympiajoukkueessamme oli pitkään tilanne, että siellä oli pappi mutta ei psykologia. Nyt on sentään yksi psykologi, mutta kuinka paljon hän ehtii yksin tehdä?” Harri Selänne kääntää katseen Belgiaan. Kuumat Puheen aiheet Pysy uutisissa www. newsbox.fi Newsbox.fi saatavilla Google Play -kaupasta. Tulevai suudessa talo yhtiöissä maksetaan vedestä kulutuksen mukaan Lidilissä hermos tuttiin ministerin puheista Takkuileeko syksyn kunto remonttisi?
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 12 | 2020 LIIKU VAPAASTI SÄHKÖLLÄ – TULE KOEAJOLLE! SISÄKOEAJORATA: PUUTARHATIE 18, VANTAA | LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI WWW.SKAND.FI SISÄKOEAJORATA POHJOISMAIDEN SUURIN SÄHKÖAJONEUVOJEN AVAJAISKUUKAUSI: MARRASKUU VANTAAN MYYMÄLÄN TILOISSA Kahvitarjoilu avajaiskuussa Käytämme kasvomaskeja Myymälä auki avajaiskuussa: ma-pe klo 10-17, la klo 10-15 Myös yksityisiä koeajoja, ajanvaraus: 09 4289 0108 TULE KOEAJORADALLEMME KOKEMAAN SÄHKÖISTÄVÄ VAPAUDEN TUNNE! Uusi tieliikennelaki toi kesäkuussa voimaan astuttuaan muutoksia myös talvirenkaiden käyttöön. Lain mukaan talvirenkaita pitää tästä syksystä alkaen käyttää marrasmaaliskuussa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Aiemmin niin sanottu talvirengaspakko oli voimassa joulukuusta helmikuuhun, joten vaadittu käyttöaika on pidentynyt kahdella kuukaudella, mutta se on nykyisin sidottu ajokeliin. Periaatteessa esimerkiksi Etelä-Suomessa voi ajaa kesärenkailla läpi talven, jos tiet ovat sulat eikä lämpömittari painu pakkaselle. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sää voi muuttua yllättäen ja jäätä on varmasti jossakin silloin, kun lämpötila laskee nollaan. Uusi laki korostaa kuljettajan harkintaa, joten viimeistään lokakuun lopulla Etelä-Suomessakin kannattaa alkaa katsoa säätiedotuksia tarkkaan, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta. Nastarenkaita saa uuden lain mukaan käyttää marrasja maaliskuun välisen ajan ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nieminen pitää lainuudistuksessa joustavuuden lisäksi hyvänä sitä, että se voi vähentää teiden kulutusta ja tiestä irtoavaa katupölyä, jos esimerkiksi nastoilla ei ajeta suotta sulalla kelillä. Turvallisuuden tähden kuljettajan kannattaa marraskuun lähetessä miettiä tulevia ajojaan. Jos tiedossa on esimerkiksi pitkä reissu toiselle puolelle Suomea, voi talvirenkaat olla järkevää vaihtaa alle jo ennen lähtöä. Jos taas ei aio vaihtaa renkaita aiempaan tapaan koko talveksi, onko sitten valmis ottamaan riskin, että joulukuussa on yksittäisiä pakkastai lumisadepäiviä. Kannattaa miettiä, kuinka silloin pääsee liikkeelle. ReNgasTyyPiN lisäksi kUNTo mielessä Liikenteessä olennaista ei ole vain, että alla on lain ja sään edellyttämä rengastyyppi, vaan myös se, että renkaat ylipäätään ovat kunnossa. Talvirenkaiden vaihdon yhteydessä – tai jo sitä harkitessa – on hyvä tarkistaa kesäja talvirenkaiden kunto. Urasyvyyden ja rengaspaineiden lisäksi on tärkeää pitää silmällä renkaan yleistä kuluneisuutta ja ikää. Jos talvirengas lähentelee jo viiden vuoden ikää, kannattaa säännöllisen ajajan harkita renkaiden vaihtoa. Rengas menettää ominaisuuksiaan vuosien kuluessa ja esimerkiksi vanhan renkaan jarrutusmatka voi olla huomattavasti uutta pidempi, kertoo Markus Nieminen. TieliikeNNelaki ja vaaTimUkseT TalviReNkaille Uudistettu tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020. Se korvasi aiemman, vuodesta 1982 voimassa olleen lain ja kokosi yhteen monia aiempia asetuksia. Talvirenkaita on tästä edespäin käytettävä henkilöja pakettiautoissa sekä esimerkiksi moottoripyörissä 1. marraskuuta ja 31. maaliskuuta välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaita saa käyttää vastaavana aikana ja muulloinkin sään ja kelin niin vaatiessa. Urasyvyyden osalta lain vaatimukset ovat ennallaan. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään 3,0 millimetriä. Turvallisuuden tähden renkaita ei kuitenkaan kannata ajaa näin loppuun. Esimerkiksi sateella ja lumisella kelillä urasyvyyden on hyvä olla ainakin 4,0–5,0 millimetriä. Talvirenkaat voivat olla nastallisia tai nastattomia. Nastattomia talvirenkaita kutsutaan kitkarenkaiksi. Niiden pito on yleensä parhaimmillaan lumisella tiellä. Jäisellä tiellä nastojen pitävyys on yleensä parempi. Lähde: Finlex, Traficom Talvirenkaiden vaihtoon pitää herätä tänä vuonna aiemmin TäNä vuonna talvirenkaat pitää vaihtaa autoon jo marraskuussa, jos sää tai keli sitä edellyttää. uuden tie liikennelain myötä renkaiden vaihto ei ole enää sidottu vain kalenteriin, vaan se tulee tehdä kelin mukaan. Asiantun tija kehottaa varautumaan siihen, että keli voi muuttua yllättäen.
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 12 | 2020 JO 30 VUODEN KOKEMUKSELLA! Pyydä ilmainen kuntokartoitus! • Kattoremontit (myös konesaumakatot) • Vesikourut ja rännit • Kattotikkaat • Piipun pellitykset • Kattohuollot ja maalaustyöt • Kiinteistön peltityöt • Kaikki kattotyöt • Vesikourut ja rännit • Rakennusja piipunpellitykset • Lumiesteet ja kattosillat • Tikastuotteet • Korjaukset ja maalaukset • Savuhormien kunnostukset Töille aina asennustakuu! JO 30 VUODEN KOKEMUKSELLA! KAIKKI KATTOTYÖT www.kattosi.fi Puh. 0400 202 794 Tule noutamaan Avajaistarjoukset! Nilsaksentie 2 (ISKU Tammisto) 01510 Vantaa Laadukkaat kotimaiset p. 0400 49 10 10 www.linnatuli.fi AVATTU Tammistossa Linnatuli Oy Tehtaan myyntinäyttely! tarina keravalta Jälkiasennettavat hissit lisäävät asumismukavuutta Keravalla nahkurinkadulla aloitettiin kesällä 2020 uusien hissien asennus nelikerroksiseen, vuonna 1986 rakennettuun kerrostaloon. isännöitsijä risto Heikkilä isännöintitoimisto keravan kiinteistöpalvelusta toteaa, että projektilla on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä hissien ansiosta senioriväestö pystyy asumaan kotona pidempään. hisseistä hyötyvät myös lapsiperheet ja kaikki muutkin talon asukkaat. Hissi mahdollistaa ihmisen asumisen kotonaan pitempään varsinkin hyvin toimivan kotipalvelun ohella. Tällä tavoin palvelutalojen tarve vähenee. Tämän vuoksi jälkiasennettavien hissien avustaminen olisi edullista kaupungeille ja kunnille, Heikkilä toteaa. Hissillisessä talossa voi asua keskimäärin jopa kahdeksan vuotta kauemmin kuin hissittömässä, Koneen myyntipäällikkö Riku Nevalainen tietää. Hissi edesauttaa turvallista kotona asumista ja helpottaa esimerkiksi lapsiperheen arkea, kun lastenvaunut saa hissillä oikeaan kerrokseen, Nevalainen huomauttaa. Hissin asennus kerrostaloon jälkikäteen ei juurikaan häiritse asukkaiden elämää. Asunnoissa on mahdollista asua koko projektin ajan. Keravalla taloyhtiö tilasi jälkiasennushissit porrasmoduuleineen Koneelta. Porrasmoduulit tuodaan ja asennetaan paikalle yhtenä elementtinä muutamissa tunneissa. Emme rakenna portaikkoa täällä, vaan tuomme sen valmiina. Tällöin asukkaille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Itse hissi rakennetaan sisälle toisen porrasnousun tilalle, Koneen Riku Nevalainen sanoo. Toinen puoli vanhoista portaista purettiin pois. Sen tilalle tulee teräskuilu, jonka sisälle hissi asennetaan. Paikan päälle valmiina tuotu moduuli korvaa puolet menetystä portaikosta. Meillä on erityyppisiä vaihtoehtoja jälkiasennettaville hisseille. Sellaista kerrostaloa ei ole, mihin ei voisi asentaa hissiä jälkikäteen, Nevalainen kertoo. Nevalaisen mukaan hissillinen talo nostaa osakkeiden arvoa ja nopeuttaa myyntiprosessia keskimäärin viidellä viikolla. Ihmiset liikkuvat mieluummin hissillä kuin portaita pitkin. Hissiasia on päätetty yhtiökokouksessa. Kokouksessa päätöksentekoa edisti myös siellä saatu informaatio. Osakkailla oli mahdollisuus kysyä lisätietoja prosessin kulusta. Yhteistyö taloyhtiön, urakoitsijan ja isännöitsijän välillä on tärkeää. Heikkilän mukaan päätöksen läpimenoa helpottaa myös hissikustannusten jyvityskäytäntö. Alimmissa kerroksissa asuvat maksavat hissiurakasta vähemmän kuin ylempänä asuvat. Kaikki kuitenkin siitä hyötyvät taloyhtiön arvon nousuna. Kustannusten jyvityksestä huolimatta päätös hissien saamisesta hissittömään taloon on vielä melko vaikeaa saada läpi yhtiökokouksessa. Tällaiseen urakkaan saa ARAlta avustusta enimmillään 45 %. Tämän lisäksi moni kaupunki tai kunta antaa 10 % 20 % lisäavustusta, mikä on merkittävä ja kustannustaloudellinen panostus kotona asumisen mahdollistamiseksi, Heikkilä sanoo. Kerava ei myönnä lisäavustuksia, mutta muissa kunnissa lisäavustuksia voi saada. Heikkilä toivookin, että kaupungit ja kunnat auttaisivat rahallisesti vastaavissa projekteissa jatkossa. Rahat tulevat takaisin hyötynä, kun vanhukset pystyvät asumaan kotona pidempään. Hissit lisäävät kaikkien asumismukavuutta ja nostavat myös taloyhnosto käynnissä. talo ulkoa. kuva rappukäytävästä. tiön arvoa. Nahkurinkadun hissit valmistuvat jouluksi. teksti ja kuvat: Paula heikkilä Projekti eteni yhteistyössä.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 12 | 2020 Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Yrittäjä! Tässä on paikka sinun ilmoituksellesi. Kysy lisää myynti@letterbox.fi Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 Tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg) Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto dät tyrmätään heti keskiikäisten toimesta, viestittää Elisa Gebhard, joka toimii Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin puheenjohtajana. Helpot ja kertaluonteiset osallistumistavat vetoavat nuoriin. Äänestäminen, nettiadressien allekirjoittaminen ja kyselyihin vastaaminen olivat nuorille mieluisimmat tavat vaikuttaa. Paikkariippumaton toiminta, kuten webinaariosallistuminen, olisi niin ikään kyselyn mukaan nousussa. Nuoret eivät sitoudu elämänmittaisiin tai monimutkaisiin vaikuttamisprojekteihin, joita johdetaan ulkopuolelta. Nuorilla on halu vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin tässä ja nyt ja pitää langat nk. omissa käsissä. Vaikuttaminen lähtee itsestä, mikä näkyy kyselytutkimuksessamme siinä, että muun käytettyjen asuntojen kauppa käy edelleen vilkkaampana kuin viime syksynä – omakotitalokaupoissa liki viidenneksen kasvu HSL:n uusi toimitusjohtaja valittiin arvalla ”Olemme olleet monta kuukautta tilanteessa, jossa hyvistä asunnoista käydään paikoin kovaakin kisaa. Niitä ei ole riittävästi tarjolla kysyntään nähden”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä. HSL:n hallitus on valinnut hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen, 54, HSL:n toimitusjohtajaksi. Mika Nykänen työskentelee tällä hetkellä Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajana. Hallitus päätti valinnasta ehdokasvaalilla, jossa äänet jakautuivat tasaisesti 7-7 Mika Nykäsen ja Ville Lehmuskosken kesken. Äänestyksen jälkeen lopullisen valinnan ratkaisi arpa. HSL:n nykyinen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi on jäämässä eläkkeelle. Tulokset käyvät ilmi Ajatuspaja Alkion tuoreesta kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin 15-29 -vuotiaiden nuorten kansalaistoimijuutta, arvoja sekä puoluenäkemyksiä. Toiseksi suurin este nuorten osallistumiselle on se, että yhteiskunnalliset asiat koetaan monimutkaisina ja vaikeina. Nuorilta saatu viesti on vahva ja kertoo politiikanteon raadollisuudesta tänä päivänä: Tarjolla on vaikeita ja monimutkaisia asioita ja paljon arvostelua. Tutkimuksemme mukaan nuorten luottamus poliittisiin päätöksentekijöihin ja puolueisiin on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla, mutta päättäjän tielle ei uskalleta itse lähteä julkisen arvostelun pelossa. Tämä on iso haaste kaikille puolueille näin kuntavaalien alla, kertoo Ajatuspaja Alkion tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen. Sosiaalisen median keskustelukulttuuri nostanee osaltaan kynnystä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Puolet kyselyyn vastanneista nuorista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että sosiaalisen median vihapuheesta pitäisi rangaista nykyistä kovemmalla kädellä. Etenkin naiset (63%) kannattavat kovempia rangaistuksia, mikä voi johtua siitä, että naiset joutuvat kohtaamaan enemmän vihapuhetta. Ilmiö on tuttu myös muista selvityksistä. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa nuoreen ruotsalaiseen ilmastoaktivisti Greta Thunbergiin kohdistuva vihapuhe sosiaalisessa mediassa. Nuoria ei houkuttele osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jos heiHyvänä esimerkkinä on vaikkapa nuoreen ruotsalaiseen ilmastoaktivisti Greta Thunbergiin kohdistuva vihapuhe sosiaalisessa mediassa kuntavaalit 18.4.2021 Politiikka ei houkuttele nuoria SamaaN aikaan kun puolueissa käydään kiivasta ehdokaskeräilyä ensi kevään kuntavaaleihin, kertoo tuore tutkimus ettei yhteiskunnallinen päätöksenteko houkuttele nuoria. Peräti 73% ei koe osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan tai päätöksentekoon ollenkaan. Yleisin este osallistumiselle on, että nuoret eivät halua olla julkisesti esill ä eivätkä muiden arvosteltavana. tätä mieltä oli peräti 46% niistä nuorista, jotka eivät kokeneet osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan. Politiikka ei houkuttele nuoria esteenä julkisen arvostelun pelko muassa elintavoista ollaan valmiita tinkimään, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Myös ostoboikotteihin ja kulutuslakkoihin lähdetään mukaan, viestittää tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen Alkiosta.
10 KERAVA 12 | 2020 VUOKRAA ASTIAT JUHLIISI Astiat pieniin sekä isompiin tilaisuuksiin, vuokraat vain ne mitä tarvitset ja palauttaa voit likaisena PESE ITSE!! VUOKRAA PAINEHUUHTELULAITE Sohvat, patjat, autonpenkit, matot ym. kangaspinnat. Yhtä helppoa kuin imurointi ! HELPOTA MUUTTOASI! Vuokraa puhtaat muoviset muuttolaatikot. Meiltä myös nokkakärryt, jätesäkit, kiristekalvot ym. POPNET OY ASTIA-, MUUTTOLAATIKKOJA SIIVOUSKONEVUOKRAUS Puh. 0400 472 993, Nahkelantie 99, Tuusula. FLT-ravintovalmennus • Sisältääruokapäiväkirjan • Kirjallisetravintomuutos ehdotukset • Ruokareseptejä Flt-ravintovalmentaja Pia Tuhkanen AjAnvArAus p. 0440-611 611 VARAA AIKA RAVINTOREMONTTIIN! vAsTAAnoTTo OnkO sinuLLa? • Vatsa-suolistovaivoja? • Painonnousua,makeanhimoa? • Väsymystä,voimattomuutta? • Jatkuvaasairastelua? www.ravintoremontti.fi Lääkäripalvelu Anneli Patja Paasikivenkatu 13 04200 Kerava (norm.190€) 175 € 2h Aamukorva kuuntelee yksinäistä senioria Jos aamun tunnit tuntuvat yksinäisiltä, Aamukorva tarjoaa kuuntelijan jo ennen kukonlaulua. Kello kolmen ja viiden väliä yöllä nimitetään suden hetkeksi: silloin ihminen on haavoittuvaisimmillaan. Moni seniorikansalainen herää noihin aikoihin. Kodeissa ei piileksi oikeita susia, mutta henkisiä petoja ehkä kylläkin. Tai sitten aika aamulla tuntuu muuten vain yksinäiseltä. Sitä varten on HelsinkiMission Aamukorva. Se on puhelinpalvelu, johon yli kuusikymppiset voivat soittaa joka aamu viidestä kahdeksaan. Vastaajat ovat ystävällisiä vapaaehtoisia, sellaisia kuin työikäinen Anna, jonka ääni kuuluu puhelimen päästä pari kertaa kuussa. – Useimmiten soittajien kanssa jutellaan ihan tavallisista asioista: siitä, millainen puuro on tänään keitetty, mitä on ohjelmassa päivän aikana, mitä tänään kuuluu. Toki murheistakin puhutaan, hän kertoo. Kolmen aamutunnin aikana hän vastaa yleensä yli kymmeneen puheluun. PUhettA ihMiseltä ihMiselle Aamukorva on toiminut jo Anna toimii vapaaehtoisena HelsinkiMission Aamukorva-puhelinpalvelussa. Kaipaatko kuuntelijaa? Aamukorva palvelee numerossa 045 341 0504 joka aamu kello 5–8. Puhelu maksaa tavallisen kännykkäpuhelun verran. Palvelu on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ympäri Suomen. 20 vuotta. Toiminnan ajatus on pysynyt samana kaikki nämä vuodet: tarjotaan kuunteleva korva sitä kaipaavalle seniorille. Varhainen ajankohta on paljastunut hyväksi, sillä puheluita tulee eniten heti päivystysajan alettua. – Moni on ollut viideltä jo pitkään hereillä ja haluaa aloittaa päivänsä juttelemalla jollekin, Anna tietää. Viime vuonna Aamukorvaan tuli yhteensä 3732 puhelua. Tavallisesti ne kestävät viidestä kahteenkymmeneen minuuttiin. – Keväällä soitot lisääntyivät selvästi koronan vuoksi, mutta nyt tilanne on taas tasaantunut, kertoo Aamukorva-toiminnan koordinaattori Kaisa Kivelä HelsinkiMissiolta. Vastaajat ovat HelsinkiMission kouluttamia tavallisia ihmisiä, joilta ei vaadita sosiaalitai terveysalan ammattiosaamista. Heitä on yhteensä noin 60. – Ajatus on, että tässä puhuu ihminen ihmiselle. Tarvittaessa vapaaehtoiset ohjaavat eteenpäin, jos soittaja tarvitsee tanakampaa tukea, Kivelä sanoo. Palaute palvelusta on ollut hyvää. Taannoin Kivelä kuuli soittajasta, joka on hyödyntänyt Aamukorvaa jo 15 vuoden ajan. – hän arveli, että ei ole siitä syystä tarvinnut muita tukipalveluita. soittAA Voi VAiKKA JoKA ViiKKo Kun Anna on vapaaehtoisvuorossa, hänen herätyskellonsa pirahtaa neljältä. Hän tekee aamutoimet valmiiksi niin, että on valmis karauttamaan töihin heti Aamukorva-vuoron päätyttyä. – omassa elämäntilanteessani en pystyisi sitoutumaan siihen, että olen joka viikko tiettyyn aikaan jonkun luona auttamassa. Aamukorvassa saan valita vuoroni itse, Anna kiittää. Kun vuoro sitten alkaa, puhelin soi heti. – Monet soittavat usein. Tunnistan heidät jo äänestä. Muusta hän ei heitä voisikaan tunnistaa. Tilastoja varten Anna merkitsee järjestelmään arvion juttukumppanin sukupuolesta, iästä ja siitä, onko tämä soittanut aiemmin, mutta mitään henkilötietoja hän ei kerää. Edes soittajan puhelinnumero ei näy vastaajille. – en juuri kysele, vaan annan soittajan johdatella keskustelua. Osa ei ole viikkoihin jutellut kenenkään kanssa, Anna toteaa. Vuoron jälkeen hän lähtee töihin aina tavanomaista iloisempana, vaikka herätys on ollut varhainen. – Aamukorvan myötä olen havahtunut siihen, kuinka yksinäisiä monet vanhat ihmiset Suomessa ovat. Kymmenen minuutin puhelulla on iso merkitys. Teksti ja kuva: Laura Pörsti
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 12 | 2020 Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! SAA AJAA TIELLÄ! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. Max.nop. 45 km/h. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Lämmityslaite. Pakki. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. Yht.3,6 KWh.Yhdellä latauksella 70 km! Takuu 2 v. Rahoituksella alk. 149?/kk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! +tk 6790 ? EFI Black Edition +tk 7490 ? MAX OHJAUSTEHOSTIN EPS SH. 9790?+tk MAX 550 TILAA ESITE! NOPEILLE TakaBoxi, takateline ja suojapeite kaupanpäälle! (arvo 340?) (1890?) Takuu 2 v. 4x4 +tk 6990 ? SH. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 7790 ? +tk Rahoituksella alk. 159?/kk. UUTUUS! Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. TGB TAIWANILAINEN LAATUMERKKI JO VUODESTA 1965 EDUN ARVO 2990? MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Ohjaustehostimella EPS LED UUTUUS! Rahoituksella alk. 169?/kk. 8990 ? +tk SH.11490?+tk EDUN ARVO 3050? Rahoituksella alk. 179?/kk. 8290 ? +tk 600 EFI+EPS LED (10490?) KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 600 LTX EPS LED Ohjaustehostimella MAX PITKÄRUNKOINEN! TARGET EPS +tk 7490 ? 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. TGB 600 Tuplalisäakuilla jopa 150 km! Lataus 220 V pistorasiasta. SÄHKÖSKOOTTERI E400 3-pyörä 4x4 OHJAUSTEHOSTIMELLA MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Ei ajokorttia. Tehokas 60 V 1000 W moottori. Ajomatka 50-60 km. Pakki. Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. 550 EFI EDUN ARVO 2990? Kaikki mallit 2-paikkaisia. 4x4 SH. 8990? +tk 9-ERI ASENTOA Finman V-aura + 800? Finman V-aura Hydrauliikalla 1 sylinterillä 1990 ? 2 sylinterillä 2490 ? 6790 ? +tk Ohjaustehostimella 550 EPS 1850 SH. 9490? +tk Rahoituksella alk. 149?/kk. SH. 8490? +tk ? +tk 5990 Tilausnro 11010 Tilausnro 11009 Tilausnro 11007 Tilausnro 11006 Tilausnro 11018 Tilausnro 11019 Tilausnro 11011 Tilausnro 11008 Rahoituksella alk. 169?/kk. Rahoituksella alk. 149?/kk. Tilausnro 16103 Tilausnro 11020 Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 15110 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. isommalla takaikkunalla! 5690 ? +tk Tilausnro 14200 Rahoituksella alk. 169?/kk. Max. ajomatka 60 km, 36V 10,4 Ah Lithium akku, 16 Ah akulla hinta 2790? ajomatka 100-120 km. UUTUUS! Takuu 2 v. 3-Pyörä Sähköpyörä/ Sähkömopo! Takaleveys vain 65 cm, paino 23 kg. 6-vaihdetta. Alumiinirunko, kantavuus 150 kg, Korit takana ja edessä. Valot. 20" Kenda 1,95 renkaat. Todella helppo ajaa! Voi ajaa polkimista polkemalla tai kaasukahvaa kääntämällä. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. 2490 ? Tilausnro 16009 Rahoituksella alk. 99?/kk. Nyt UUSI 2021 malli Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera ja Keskuslukko KAUPANPÄÄLLE! Ajomatka jopa 120 km! PLUSPAKETTI 500 ? MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI! Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta (ennen 1985 syntyneet!) jolla saa ajaa ilman ajokorttia! Kauppakassi VAIN (6990?)
12 KERAVA 12 | 2020 Seuraava Kerava–lehti ilmestyy 3.12. Rasmus Mäntymaa opettajasta elokuvaohjaajaksi Elokuvaohjaajan on hyvä tuntea laajalti eri taiteen lajeja, kuten esimerkiksi musiikkia ja kuvataiteita. Riihimäkeläinen Rasmus Mäntymaa on tuore elokuvaohjaaja. Hänen esikoiselokuvansa Late Kicks sai ensi iltansa tänä syksynä. Elokuvan keskiössä ovat keski iän kriisi ja jalkapallo, joita lähestytään huumorinkin keinoin. Rasmus on ammatiltaan draaman ja eri humanististen aineiden opettaja ja töissä Tuusulassa yläkoulussa, sekä lukiossa ohjaten mm. draamakursseja. Kysyin Rasmukselta, että ”mitä opettajana olo hänelle antaa?” ”Laaja alaista perspektiiviä nuorten elämään ja on sitä kautta linkki nykyyhteiskuntaan.” Yksi kimmokkeista elokuva alalle olikin, että hän teki nuorten kanssa lyhytelokuvia ja näytelmiä koulun tarpeisiin. Kouluympäristö oli oiva kenttä kokeilla erilaisia tekemisen tapoja, koska yleisö oli armollisempi mm. tekijöiden tuttuuden vuoksi. Koululaiselokuvien lisäksi Rasmus haki elokuvan tekoon oppia draamaohjaajan opinnoista, jotka toteutuivat Riihimäellä. Sanotaan, että kirjailijan pitää elää sellainen elämä, että kykenee kirjoittamaan. Samoin voi myös todeta, että elokuvaohjaajan täytyy elää sellainen elämä, että kykenee tekemään hyvän elokuvan. Rasmus on elämässään muuttanut paljon, kokeillut erilaisia työtehtäviä maatalon rengistä vankilapastoriin ja ehtinyt intoutua erilaisiin harrastuksiin nyrkkeilystä kirjallisuuteen. Rasmuksella on myös lauluntekijän taustaa. Late Kicks elokuvassakin hänen laulunsa tukevat tarinaa. .Vuonna 2009 Rasmus voitti rocklyriikan SM kisat. ”Laulunkin takana on aina se tarina.”Elokuva alalla voi kuitenkin hyödyntää monipuolisemmin omia vahvuuksia. Rasmuksesta onkin elokuvan parissa tuntunut, että ”tää on se mun juttu.” Elokuvan tarina syntyi sisäisestä tarpeesta kirjoittaa erilaisista elämänkysymyksistä. Elokuvan tekeminen toikin ”rauhan tunteen.” Kimmokkeena tarinalle olivat ikävuodet 25 40, jolloin hän eli kuin ”sumussa”, jolloin ”pääosissa” olivat opiskelu, työ ja perhe. Tuolloin ei ”ehtinyt” miettiä kaikkia elämän ratkaisuja. Merkittävä asia oli myös hänen isänsä kuolema, jota Rasmus ei ehtinyt aikanaan tarpeeksi käsitellä. jalkapallo teemana ulottuu Rasmuksen lapsuusvuosiin; hänen graafikkoisänsä vei perheensä Saksaan kuudeksi vuoksi asumaan, suureen jalkapallomaahan. Elokuvassa peli symboloi miesporukan kaipuuta kultaiseen nuoruuteen ja helpompaan elämään ; viattomaan aikaan. Keski iän kynnyksellä erilaiset elämänkysymykset mietityttävät ja jalkapallon kautta he ikäänkuin palaavat nuoruuteen, elävät sitä uudelleen. ”Kun pelaa, niin unohtaa kaiken muun...” ”Elämän hienoimpia hetkiä”, ”ikimuistoinen kokemus” ja ”katharsis, vapautus”, näin tuore elokuvaohjaaja kuvailee tunteitaan, kun hän näki elokuvan ensimmäistä kertaa isolta kankaalta. Tekijä voi katsoa elokuvaansa monilta eri kantilta. Ja toki elokuvan teko on myös ryhmätyötä. Rasmus helppoa & herkullista arkeen ja juhlaan PoRot ovat Lapin yöttömässä yössä kasvavaa auringon karjaa. Pienikin määrä uniikkia pohjoista laatulihaa nostaa aterian arjen yläpuolelle. Poronlihasta loihdit helposti niin herkulliset lihapullat, piirakat kuin juhlapöydän kuningattaren, sisäfileen. kotimainen poronliha on pääosin koko ikänsä vapaana luonnossa laiduntanutta vasaa. Nauttiessaan suomalaista poronlihaa ostaja tekee arvovalinnan, jossa yhdistyvät sukupolvien poronhoidon perinteet, yhteisöllisyys ja eläinten oikeus elää lajilleen tyypillisesti osana Lapin luontoa. Poronlihan aromit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, kun niitä ei peitetä mausteisiin: suola ja pippuri riittävät. Kaupoista saa kylmäsavuporoa, joka maustaa keitot, piirakat wrapit ja leivät. Poronkäristystä pakastealtaasta valikoidessa kannattaa huomioida, onko kyseessä paistivai lapakäristys. Paistikäristys kypsyy pannulla vartissa, lapaa kannattaa hauduttaa pari tuntia. “Poronlihan aromit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, kun niitä ei peitetä mausteisiin: suola ja pippuri riittävät.” Pororeseptit.fi -sivuilta löydät pororeseptien lisäksi kotimaisia poronlihan tuottajia ja jatkojalostajia. Heistä monilta voit tilata kylmäkuljetuksena suoraan omalle kotiovellesi valmiiksi paloitellun poron kokonaisena, puolikkaana tai neljänneksenä. Näin pääset kotikokkina sukeltamaan poroherkkujen monipuoliseen makumaailmaan. ohjE Sekoita kuivat aineet ja lisää voi kuutioina. Nypi murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Voitele n. 20 cm irtopohjavuoan reunat ja vuoraa pohja leivinpaperilla. Painele taikina vuoan pohjalle sekä reunoille n. 4 cm:n korkeudelle. Nosta jääkaappiin odottamaan täytettä. Viipaloi sienet ja kuivata tarvittaessa pannulla ylimääräinen neste pois. Lisää rasva ja silputtu sipuli sekä valkosipuli. Freesaa ja anna seoksen jäähtyä. Kuutioi savuporo, purjo ja paprika. Poronliha on luonnonmukaista, herkullista ja vähärasvaista. Lisäksi sen monityydyttymättömien ja tyydyttyneiden rasvahappojen suhde on ravitsemuksen kannalta suotuisa. SavuPoRoSiEniPiiRakka ainEkSEt Pohja 2 dl vehnäjauhoja 1 dl sämpyläjauhoja 1 dl perunajauhoja 1 tl suolaa 1 tl leivinjauhetta 100 g voita 1 dl kylmää vettä Täyte 200 g tuoreita sieniä tilkka öljyä 3 valkosipulinkynttä 200 g kylmäsavuporoa 2 dl purjosilppua 1 dl paprikaa kuutioituna Munamaito 1 dl maitoa 1 prk kermaviiliä 4 kananmunaa 150 g mozzarella juustoraastetta 1 tl mustapippuria 1 tl timjamia koristeeksi tuoreita yrttejä, salaattia Sekoita munat, kermaviili, maito ja mausteet. Lisää joukkoon juustoraaste. Ota pohja jääkaapista ja levitä pohjalle tasaisesti sieni-sipuli sekoitus. Levitä päälle purjo-, paprikaja porokuutiot. Kaada päälle muna-maitoseos. Paista uunissa alatasolla 200 °C noin 40 minuuttia. Anna tasaantua n. 15 minuuttia ennen palojen leikkaamista. Koristele annokset tuoreilla yrteillä ja salaatilla. ”katsoi tarinaa” ja totesi, että ”sehän toimi! .” Hän myös aisti, että yleisökin jaksoi katsoa tätä tarinaa. Rasmuksen vaimon, Janinan myönteinen palaute oli myös tärkeää. Muutoinkin myös naisilta on tullut hyvää palautetta elokuvasta, esim. ” se oli elämänmakuinen ”ja ”oli paljon samaistumispintaa.” Seuraavasta elokuvastaan ohjaaja ei vielä paljoa paljasta. Sen verran kuitenkin, että se on jälleen draamakomedia ja pohjimmiltaan käsittelee isyyttä ja perhettä. Rasmuksen sanoin, ”pieniä inhimillisiä tarinoita ja paljon kommelluksia....” nähtäväksi jää.... Kirjoittanut Tanja Talaskivi JoonATAn MänTyMAA Rasmus Mäntymaa tuoreen elokuvansa julisteen kanssa. JAAKKo MALinEn Ville Välimäki, Hagos Berhane, Hanns-J. Sajaniemi, Jeremias Raime, Janne Lumme, Markus Autio, Ari-Pekka Louhelainen, ilkka Esselström, Anssi Lehtinen (edessä). MARKuS MATTiLA ohjaaja Rasmus Mäntymaa ja kuvaaja Arttu Väisälä tarkistuvat kuvaa jossa näyttelijät Markus Mattila, ilkka Esselström ja Timo Pöyhönen. näyttelijä Kai Rahkonen, ohjaaja Rasmus Mäntymaa ja kuvaaja Arttu Väisälä valmistelevat kohtausta.