• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 8 20.10.2010 59. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Käpylän postikortit on valittu Mikael Mannisen kesäyö Käpylästä on yksi postikorttikisan voittajista Vauva tuli Emilia ja Teemu jatkavat lukiossa Pikku-Lennin kanssa KÄPYLÄN LUKKO OY Sinulle arjen iloja. Aitoa maitoa, luomua ja hyviä leipiä. Tervetuloa Kyläkauppaan, Intiankatu 34 Auki ma-pe 9-19 ja la 9-16 DU U N I LISÄ Etsimme reippaita www.lisaduuni.fi SUOJAA KOTISI TURVALUKOLLA Koskelantie 44, 00610 Helsinki Avoinna ark. klo: 7-16 PUH. 720 6020 kapylan.lukko@kapylanlukko.fi Lehtien- ja mainosten jakajia Soita ja kysy lisää 09-56156400 tai tutustu jakelutyöhön osoitteessa www.lisaduuni.fi
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 59. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 20.10.2010 Lippakioskiaika Aluekeräyspiste palasi entistä ehompana Seuraavana aamuna luin Helsingin sanomista artikkelin tapaamisesta. Uskomatonta. Lippakioskilla notkumista nopeampaa tiedonvälitystä saa hakea. Lippakioskin avaaminen oli hieno piristysruiske koko kaupunginosallemme. - Ajatella, miten paljon tämä kioski on elävöittänyt Käpylää, eräs asiakas totesi minulle ja puki sanoiksi monien ajatukset. Kioskikauden päättäjäiset olivat 9. lokakuuta. Väkeä oli paljon ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Musiikki soi ja riippukeinu keinui. Ihmiset juttelivat toisilleen ja koirien häntä vipatti. Nyt kioski on kiinni ja tienoo hiljentynyt. Kiireetön aamu kahvin ja voisarven kera jäi kuitenkin päälle. On etsittävä korvaavia paikkoja. Työmatkani varrelle kivoja kahviloita sattuu peräti kolme ja johonkin niistä olen päättänyt istahtaa vähintään kerran viikossa. Lippakioski palvelee seuraavan kerran adventtiviikonloppuina joulukuussa. Sitten on pitkä tauko, sillä kioskissa ei ole lämmitystä eikä sinne tule talvella vettä. Kuuden kuukauden kuluttua, toukokuun ensimmäisenä päivänä, Käpylä siirtyy taas lippakioskiaikaan. E räänä aamuna juoksin tapani mukaan raitiovaunuun (koska en ikinä tiedä milloin se lähtee). Näin että lippakioski on auki ja pysähdyin. Mikä kiire minulla on? mietin. Kävin hakemassa automaatista rahaa ja menin kioskille aamukahville. Istuin baarijakkaralla jo aikaisemmin tulleen asiakkaan kanssa. Häneen oli iskenyt sama ajatus kuin minuun. Avoimet kioskin luukut olivat kutsuneet hänetkin aloittamaan päivänsä kiireettömästi. Juteltiin niitä näitä, kahvista, säästä, työkiireistä. Hän myös kertoi menevänsä illalla Kouvolaan entisten nuorten tapaamiseen, jonne oli ilmoittautunut noin 600 aikalaista. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Käpylä-Seura toimii Oulunkylässä ja Käpylässä voi jälleen lajitella hyötyjätteitä. kaupunginosat.net/kapyla OULUNKYLÄN JA KÄPYLÄN asukkaita palvelee jälleen kierrätyskelpoisten jätteiden aluekeräyspiste. Uusi keräyspiste on otettu käyttöön Perkiöntien kääntöpaikan vieressä olevalla YIT:n henkilökunnan pysäköintialueella. Perkiöntie sijaitsee Ksupermarket Mustapekan kupeessa. Aluekeräyspisteessä kerätään lasia, paperia, keräyskartonkia, pienmetallia, paristoja ja vaatteita. Lisäksi pisteessä on jäteastia muovikasseille. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut vastaa keräyspisteen siisteydestä ja kunnossapidosta. HSY:n yhteistyökumppaneina aluekeräyspisteiden uudistushankkeessa ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Paperinkeräys Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy, Kuusakoski Oy, UFF ja Fida Lähetystorit. Oulunkylä-Käpylän aluekeräyspiste jouduttiin poistamaan käytöstä muutamia vuosia sitten rakennustöiden vuoksi. HSY (silloinen YTV) sai asiasta alueen asukkailta satoja palautteita. Suunnitelmat ja toteutumat T yöelämässä suunnitellaan työvuoroja ja palkka maksetaan sitten suunniteltujen tuntien plus mahdollisten ylitöiden, eli toteuman mukaisesti. Käpylässä on paljon vanhoja suunnitelmia. Muun muassa Elisabeth Kochin ja Hilding Ekelundin alueelle tekemiä suunnitelmia on löytynyt viime aikoina. Toteutunut ei ole niin mukavaa katsottavaa, jos suunnitelma on päässyt unohtumaan - joko käytännön syistä tai silkasta piittaamattomuudesta. Tai viime kädessä soveltumattomuudesta. Esimerkkinä voisin mainita oman taloni, viitisentoista vuotta vanhan kaupungin kerrostaloyhtiön, jonka sisäpiha on puistoaluetta, eli ylläpitäjiä on monenlaisia asukkaasta ja kiinteistönhoitajasta aina puistotyöntekijään. Alkuperäisiä kasveja on saattanut hävitä joko itsestään, koska eivät menestyneet niille osoitetuissa paikoissa. Tai sitten kasvi on siihen mieltyneiden hyönteisten valtaama niin, ettei maakerroksen asukas kestä luonnonjärjestystä ja kasvi saa mennä. Lasten leikkipaikat on uusittu kertaalleen EU-määräysten myötä. Asukkaat tarvitsivat lisää roska-astioita alueelle, nämä toteutettiinkin isoina umpinaisina puistoroskapönttöinä. Kaartaviksi piirretyt pihatiet eivät talvella käy lumenauraajien kaavoihin: auran kanssa oiotaan - varmaan polttoainetta säästyy melkoisesti - ja keväällä tie sitten kulkee vähintään puolet leveydestään nurmikon puolella. Viime talvi puolestaan tuotti valtavat lumikasat. Ja ison aurauskaluston. Sekä muutaman rikki auratun roskapöntön. Aitaa ja pensaistoa kaatui myös. Suunnitelmien toteutumattomuudelle tai muuntumiselle on aina syitä? Käyttäjä tekee koko ajan toteumaa, muokkaa elinympäristöään, kulkee polkujaan mistä mukavampi ja nopeampi on mennä. Aika kuluu ja kuluttaa. Asuminen on tärkeämpää kuin arkkitehtuuri - vai päinvastoin? No, näillä leveysasteilla katto pään päällä on kaikki kaikessa ainakin talvella. Kaikesta muusta voikin sitten keskustella. Käpyläläiset ovat onneksi keskustelevaa väkeä: Seura on saanut kiitettävästi palautetta liikenteestä ja suunnitelmista. Valppautta tarvitaan ainakin liikennejärjestely- jen (bussi- ja raitiovaunuvuorojen), koulujen sekä terveysaseman säilymisessä? Lakkautusaikeilla on näet kummallinen taipumus pulpahtaa pintaan säännöllisin väliajoin... Seura tarvitsee palautetta ja jäseniä (lue: varoja) toimiakseen. Jäseneksi liittyminen tai palautteen antaminen onnistuu myös Käpylän kotisivulla : kaupunginosat.net/kapyla Sirkka Liisa Virtanen Vuoritalon ympäristöä roskataan VUORITALOLLE Nyyrikintieltä johtava tie on lohduttoman näköinen. Hiekka-astiaan on survottu jätteitä, joita on levinnyt ympäristöön. Taloon on myös menty väkisin sisälle ja paikkoja on rikottu. Roskia ja jätteitä on myös talon ympärillä. Seuraavissa kaupungin siivoustalkoissa pitää ottaa Nyyrikinpuisto kohteeksi, elleivät roskaajat itse älyä käydä siivoamassa jälkiään. Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 123930­56080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 17. päivä. Aineisto toimitukseen 5. marraskuuta mennessä. Etsitkö kotia? SATO-Asuntopalvelu Vuokra-asunnot, p. 0201 34 4304 Omistus- ja senioriasunnot, p. 0201 34 4301 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 sato.fi
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 20.10.2010 Uusi naisten asusteliike Käpylässä Metsurit saapuivat Käpylän metsiin V Käpylän metsiä kunnostetaan puistomaisemmiksi. Anja Vallius asusteliike Norassa valmiina palvelemaan seudun asukkaita. APTEEKIN TALOON Käpyläntielle ilmestyi eräänä lokakuun päivänä naisten asusteita myyvä liike Nora. Nora kuuluu Nora Fashion Ayyritykseen, jonka toinen omistaja on liikkeessä hääräävä Anja Vallius. Yrityksellä on liike myös Taka Töölössä, osoitteessa Mannerheimintie 98. Manskun liike täyttää tammikuussa 10 vuotta. - Olemme toimineet alalla yli 20v vuotta, Vallius kertoo. - Olemme itse maahantuoja, tuomme naisten vaatteita ja asusteita, sekä lahjata- varoita lähinnä Ranskasta ja Intiasta. Nora on avoinna arkisin 9.30­ 17.30 ja lauantaisin 10­15. - Ovet ovat usein auki pitempään, etenkin kun olen itse paikalla, Vallius sanoo. Alice Karlsson Nora, Käpyläntie 8 0400-600197 ja 0400-467557 norafashion.fin@gmail.com Seuraavassa Käpylä-Lehdessä Norasta enemmän. uonna 2009 hyväksytyn rakennusviraston laatiman aluesuunnitelman mukaiset työt Käpylän metsissä alkoivat lokakuun alussa. Metsurien työmaata on pääradan, Koskelantien, Käpyläntien ja Oulunkyläntien rajaama alue. Koska Käpylässä on vain kaksi laajempaa metsäaluetta, Louhenpuisto ja Taivaskallio, keskittyvät työt niihin. Viraston mukaan kunnostustöillä pyritään "elinvoimaiseen, kestävään ja nykyistä puistomaisempaan lähiympäristöön." Ensimmäinen kohde on Taivaskallio. - Kävin maastossa metsureitten kanssa, suunnittelija Tiina Saukkonen rakennusvirastosta kertoo. - Alueella on muun muassa arvokkaita luontokohteita kuten Kotoniitynpuisto ja Taivaskallion pohjoisosan linnustollisesti tärkeä metsä, jotka säästetään. Saukkosen mukaan muuallakin pyritään vain varovaiseen uudistamiseen. - Esimerkiksi radan suuntaista reunametsää hoidetaan pienipiirteisesti säilyttämällä puuston kerroksellisuus. Taivaskallion metsä suojaa liikenteen melulta. Talvella Taivaskallion ympäristössä tehdään pieniä aukkohakkuita ja keväällä istutetaan uutta puustoa. - Silläkin tavalla pyritään siihen että metsissä kasvaisi kaikenikäisiä puita. Louhenpuistossa kunnostetaan muun muassa hiidenkirnun ympäristö ja näköalapaikalle sijoitetaan penkki. Myös Keijohostellin ympäristön hoitoa valmistellaan. Alice Karlsson Tie sai 56 nimiehdotusta KANTA-HELSINGIN omakotiyhdistyksen ja Käpylä-Seuran Mikä tielle nimeksi -kilpailuun tuli 56 ehdotusta 34 henkilöltä. Kyse on Taivaskallion alatasanteen poikki kulkevasta kävely- ja pyörätiestä, jota pitkin harpotaan suoraan Tähtitielle Onnentien yli. Ehdotukset on lähetetty nimistötoimikunnalle, joka käsittelee asiaa ensimmäisen kerran marraskuussa. Nimistötoimikunta valitsee voittajanimen. - Aiemman kokemuksen perusteella potentiaaliset nimiehdotukset karsiutuvat tuosta määrästä heti kohta vajaaseen pariinkymmeneen, nimistösuunnittelija Johanna Lehtonen Kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. - Ensin karsiutuvat pois jo käytössä olevat nimet, mukaan lukien Espoon, Vantaan ja Kauniaisten nimistö, sitten liikaa olemassa olevia nimiä muistuttavat nimet ja muista syistä mahdottomat. Jännitys tiivistyy tiennimikisassa. Ehdotukset ovat jo asiantuntijoiden työpöydällä. Kaikkien Osallistuneiden kesken arvottiin kaksi 50 euron lahjakorttia. Onnetar suosi Jaana Virkkiä Juhana Herttuantieltä ja Matti Kykyriä Valtimontieltä. Sadan euron lahjakortin saa se, jonka ehdottama nimi valitaan. Käpylä-Lehti seuraa tilannetta.. Alice Karlsson Nimiehdotukset IT-Patterintie Joki-Pekan polku Jokisenpolku Jokisentie Kallionalus Kalliopolku Kiipeilyväylä Käpypolku Käpytaival Käpytie Laskiaismäki Laskiaispolku Laskiaistie Lintutie Linnunrata Linnunradanpolku Luolapolku Miehentie Onnen oikotie Orioninpolku Panuntaival Sateenkaarikuja Seinämäraitti Sopukuja Sotilaspojantie Taivaankaarenpolku Taivaankaarentie Taivaankaari Taivaanpolku Taivaanrannanpolku Taivaanrannantie Taivallaaksonpolku Taivalpolku Taivarinkuja Taivarinpolku Taivarinraitti Taivarintie Taivaskallionkuja Taivaskallionpolku Taivaslaaksonpolku Taivasosuus Taivastie Tuonelanpolku Tuonenpolku Tähdenlennonkuja Tähdenlennonpolku Tähdenlennontie Tähdenlento Tähtikallionkuja Tähtikuvionpolku Tähtikuviontie Tähtitaipale Tähtitaipaleenpolku Tähtitaipaleentie Tähtitaivaankuja Tähtitaival Ykkösellä torille lauantaina 13. marraskuuta KÄPYLÄ-SEURA täyttää tänä vuonna 80 vuotta! Juhlimme sitä hieman vanhemman ykkösen ratikan kanssa järjestämällä suuren suosion saaneet ilmaiset toriajelut 13. marraskuuta. Lähdöt Käpylästä klo 10, klo 11 ja klo 12 (mukaan kaikilta pysäkeiltä Velodromille asti) ja Kauppatorilta klo 10.30, klo 11.30 ja klo 13.00. Pysähdymme Käpylän jälkeen vain Hakaniemessä ja Kauppatorilla. TERVETULOA matkustamaan vanhanajan ratikalla laulun ja soiton kera toreille! Käpylä-Seura ry. yhteistyössä Oy Stadin Ratikat Ab:n kanssa Tietopaketteja Käpylästä Asta Korpin Meidän Käpylä -kirja, 24 euroa · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Tapio Ojanen, puh. 0400 1009 96 Kirja kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Timo Puumalaisen Perhis -kirja, 18 euroa · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 Kirja kertoo Perheasunnot Oy:n ihmisten elämästä 1940-70 luvuilla.
• 4 Käpylä-lehti 20.10.2010 Käpylän kirkkokuoro 80 vuotta Pääsylippuna Maa on niin kaunis Käpylän kirkkokuoro on vanha ja vakaa. Kautta vuosien sen jäseneksi on myös tultu saman laulun voimalla. Kuoro harjoittelee kerran viikossa. - Täällä vallitse hengen vapaus, Leskinen sanoo. - Kun on liittynyt kuoroon, siihen myös sitoutuu, mutta emme me vahdi kuka on milloinkin paikalla. - Meillä on tosin kannustimia. Ahkerimmin mukana ollut palkitaan vuodenvaihteessa kiertopalkinnolla, Sibeliuksen kipsipäällä. Koska kirkkokuoro on jumalanpalveluskuoro, suurin osa lauluista on hengellisiä. Skaalaa on tosin aika ajoin venytetty muun muassa negro spiritualeihin, joululauluihin ja kevätlauluihin. Kuorolla on ollut vain kolme johtajaa Käpylän kirkkokuoron lyhyt historiikki kuorolaisen ja kuoron puheenjohtajan Pirkko Fihlmanin kertomuksen mukaan. "Käpylän kirkko rakennettiin 1930. Se kuului silloin Sörnäisten seurakuntaan, jonka toiminta oli alkanut 1906. Oma kirkko antoi intoa perustaa oman kirkkokuoron. Sen johtajaksi tuli 23-vuotias Toivo Elovaara, joka oli Käpylän seurakunnan kanttori ja urkuri vuoteen 1962 asti, 32 vuotta. Kuuden vuoden kuluttua kirkkokuoroon kuului jo lähes 30 jäsentä. Alusta alkaen kuorolla oli säännöt, puheenjohtaja ja sihteeri sekä oma lehti vuoteen 1948 asti. Kirkkokuoro rekisteröitiin 1966 ja se liittyi Kirkkokuoroliittoon 1975. Kirkkokuoron jäseneksi pääsi laulukokeen jälkeen. Kuoron johtaja arvioi laulutaidon ja esitteli uuden jäsenehdokkaan johtokunnalle, joka teki lopullisen päätöksen. Kirkkokuorolaiset ovat tehneet alusta alkaen paljon retkiä. He myös lauloivat kotikirkon Jumalanpalvelusten lisäksi muissa kirkoissa ja erilaisissa laitoksissa kuten sairaaloissa. Kuoro sai seurakunnalta avustusta ja hankki itse tuloja toimintaansa järjestämällä muun muassa arpajaisia, myyjäisiä ja konsertteja. Kuoro itse avusti kirkon köyhäin kassaa, sotainvalideja SOS-lapsikylää ja Tallinnan suomalaista seurakuntaa. Sota-aikana 1940-luvulla kuoro pieneni kun miehet lähtivät rintamalle ja naiset lotiksi ja muihin avustustehtäviin. Sodan jälkeen 1950-luvulla alkoi talkoiden, rakentamisen ja korjaamisen aika. Käpylään oli muuttanut paljon karjalaisia lapsiperheitä ja kuoro toimi vilkkaasti. Elovaara jäi eläkkeelle ja kuoro sai uuden johtajan Eino Kirvessalon 1960-luvulla. Hän oli toimessa 12 vuotta. Hän oli vakaa hengen mies ja ylisti Jumalaa muun muassa säveltämällä kuorolle uusia lauluja. Kuoron puheenjohtajana toimi Lennart Louhos. Kirvessalon jälkeen kuoroa alkoi johtaa Hannu Leskinen. Hän on uudistanut kuoron ohjelmaa ja perusti myös kamarikuoron, nuorisokuoron ja poikakuoron, joista kamarikuoro toimii edelleen. Kirkkokuoro on teettänyt mitalit, joita jaetaan tunnollisille kuorolaisille, 25, 20 ja 5 vuotta mukana olleille. Jäsenistä kuusi on saanut 25-vuotismitalin, mutta jotkut ovat olleet mukana huomattavasti kauemminkin. Laulaminen on kivaa ja kehittävää. Ystäväpiiri on tuttu ja sosiaalinen toiminta vilkasta. On hienoa olla laulamassa ja kiittämässä Jumalaa." Juhla ovella Kanttori-urkuri Hannu Leskinen antaa kuorolle äänen. K anttori­urkuri Hannu Leskinen on johtanut Käpylän kirkkokuoroa jo 34 vuotta. - Olen jämähtänyt tänne, hän nauraa. - Tämä on ensimmäinen virkapaikkani. Ja ilmeisesti viimeinenkin, sillä Leskinen on jo osa-aikaeläkkeellä. Laulamisen tarve kumpuaa syvältä. - Ihmiset haluavat laulaa, Leskinen toteaa. - Se ylevöittää, yhdistää ja puhdistaa. Kirkkoon kuoro kuuluu varsin luontevasti. Iso tila kaikuu ja ääni sinkoaa ikkunoista ulos taivaalle. - Seurakunta on ihmisten kohtaamista ja kokoontumista varten ja laulaminen sopii tunteiden ilmaisuun hyvin. Tullessaan Käpylän kirkon palvelukseen 1963, Leskinen sai johtaakseen valmiin kuoron. Se oli ollut kuitenkin hyvissä käsissä. - Kaikki olivat näet läpäisseet laulukokeen, joka on pysynyt kautta vuosien samana: Maa on niin kaunis. Kun kävin kuuntelemassa kirkkokuoron harjoituksia syyskuussa, sisään pyrki uusi jäsen, taidemaalari Veikko Saarivaara. - Iltaa, Leskinen ilahtui ja vei tulokkaan vikkelästi laulukokeeseen. Hyvin se meni, sillä kohta Saarivaaralla oli jo paikka miesten rivissä ja nuottivihko nenän alla Hengen vapaus Käpylän kirkkokuoroon ei ole tungosta. Halukkaita on kuitenkin aina ilmaantunut hyvin sopivasti, joten kuoro on pysynyt riittävän vahvana. Parhaillaan kuorossa on liki 30 laulajaa. - Enimmillään heitä on ollut yli 40, Eero Kivenoja tietää. Hän on itse laulanut kuorossa jo 46 vuotta. - Tällä hetkellä on pienoinen pula tenoreista ja myös bassoja saisi olla enemmän ­ siis miesääniä. Naisten äänialat ovat sopraano ja altto ja naisia on usein kuoroissa miehiä enemmän, ja niin on Käpylässäkin. Käpylän kirkkokuoro on rekisteröity yhdistys ja sillä on hallitus. Rekisteröityminen antaa toiminnalle ryhtiä ja mahdollistaa varainkeruun. Keväisin kuoro retkeilee ja käy laulamassa kirkoissa eri puolilla maata. Viimeksi kuoro on esiintynyt Tampereella ja Nummi-Pusulassa. Vierailuja on tehty myös Tallinnaan, jossa on Käpylän seurakunnan ystävyysseurakunta Pyhän Pietarin seurakunta. Tämän kuun 24. päivä Käpylän kirkkokuoro juhlii 80-vuotista taivaltaan. Ohjelma on kokoelma vuosien varrella laulettuja lauluja. - Oikeastaan hyvin tyypillistä kirkkokuorolaulantaa. Mielenkiintoiseksi ohjelmiston tekee se, että Mukana on sävellyksiä kaikilta kuoronjohtajilta, Toivo Elovaaralta, Eino Kirvessalolta ja minulta, Leskinen sanoo. Kuoroharjoitukset alkavat. Minä nostan silmäni vuoria kohti, mistä tulee minulle apu? Psalmi 121 alkaa saada siipiä. Alice Karlsson Tarkempi historiikki on luettavissa Eero Kivenojan kirjasta Käpylän kirkkokuoro 75 v. (Kesuura 2010). Historiikkia myydään muun muassa kuoron 80-vuotisjuhlan yhteydessä 24.10. hintaan 15. Laulaminen hapettaa kehon Kyllikki Leikas ja Rauni Taimela ovat kuoron pitkäikäisimpiä jäseniä. Leikas on ollut mukana 56 vuotta, Taimela 34 vuotta. - Maa on niin kaunis -laulun myöten tänne tultiin, Leikas sanoo. Olen kotoisin Pohjanmaalta ja lauloin aikoinani Kurikan ja Laihian kirkkokuorossa, joten oli luontevaa liittyä myös Käpylässä kirkkokuoroon. Taimelalla on takanaan vähän vähemmän vuosia kun Leikkaalla, mutta ahkerasta harjoittelusta tunnustukseksi annettava Sibeliuksen pää on useana vuonna koristanut hänen kotiaan. Taimela on syntyisin Himangalta, jossa hänen isänsä oli kanttorina. - Sieltä muutettiin Kiikalaan, jossa isä toimi myös kanttorina. Olen siis kasvanut kirkkomusiikin keskellä, hän sanoo. Naiset ovat saaneet kuorosta pitkäaikaisia ystäviä ja jo pois lähteneiden kanssa pidetään edelleen yhteyttä. - Laulaessa virkistyy. Vaikka kuinka väsyneenä lähtee kotoa, kuorosta palaa kotiin aina hyvällä mielellä. Timo Rahko on liittynyt kuoroon 1994. Työuransa Sulkavan kunnan eläinlääkärinä ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteen patologian professorina tehnyt Rahko lauloi jo opiskeluaikanaan Akateemisessa Laulussa. Kirkkokuoro on hänelle kulttuuria, jota sielu janoaa. - Olen muuten tyypillinen monttumies. Nytkin ovat kädet polkupyörän rasvassa. Pidän käsillä tekemisestä ja fyysisestä ponnistelusta. Rahkoa kiehtoo kuorossa ihmisten tapaaminen hengellisen annin ohella. Sibeliuksen päätä hän ei tavoittele, sillä hänen on päästävä vähintään kerran kuukaudessa mökille Sulkavalle, jossa hänellä on edelleen paljon tuttuja. - Laulamisen jälkeen oloni on hyvin hapekas ja aivoni ovat virkistyneet, Rahko sanoo. - Laulamien on niin tunteikasta ja hauskaa. Tosin vähän ujostuttaa avata suu kun vieruskaveri (Kivenoja) on laulanut lähes ammattimaisesti koko ikänsä. - Kirkkokuorossa on sellainen Rauni Taimela ja Kyllikki Leikas ovat kuoron pitkäikäisimpiä jäseniä. vaikeus, että uusien jäsenten on hypättävä liikkuvaan junaan. Kuoronjohtaja kysyy, onko tämä laulu juttu, jolloin yhdeksän huutaa että joo, sitä on laulettu ennenkin, mutta se kymmenes ei ole koskaan kuullut laulusta mitään. Siinä on vain pingottava mukaan. Alice Karlsson Timo Rahkoa vähän jännittää laulaa vanhojen konkareitten kanssa.
• 6 Käpylä-lehti 20.10.2010 Oulunkylän seurakunnan ehdokkaat yhteiseen kirkkovaltuustoon (valkoinen vaalilippu) Äänestäminen seurakuntavaaleissa Uusi Oulunkylän seurakunta, joka muodostetaan nykyisistä Oulunkylän ja Käpylän seurakunnista, aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa. Nyt on aika valita uuden seurakunnan luottamushenkilöt. Seurakuntavaaleissa 14.-15.11.2010 valitaan Oulunkylän seurakunnasta 5 edustajaa Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä 16 jäsentä Oulunkylän seurakuntaneuvostoon vuosiksi 2011-2014. Ennakkoäänestys järjestetään 1.-5.11.2010. Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Seurakuntavaaleissa 2010 saavat äänestää kaikki 16 vuotta 14.11.2010 mennessä täyttäneet evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Äänioikeus on siinä seurakunnassa, jonka jäsen on ollut 15.8.2010 mennessä. I Sos.dem. seurakuntaväki -ehdokaslista 2 UNTAMALA Paavo Johannes rovasti Oulunkylä 3 SALMELA Arto Juhani eläkeläinen, DI Oulunkylä 4 PAAVOLAINEN Sara Johanna näyttelijä Oulunkylä 5 KORHONEN Pirkko Liisa Anneli eläkeläinen Oulunkylä 6 JÄRVINEN Jukka-Pekka päihdetyöntekijä Käpylä II Tulkaa kaikki -ehdokaslista Vaalipäivien 14.-15.11.2010 äänestyspaikka ja ­aika Käpylän nykyisen seurakunnan jäsenille Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Sunnuntaina 14.11. klo 12-20 ja maanantaina 15.11. klo 11-18 Oulunkylän nykyisen seurakunnan jäsenille Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Sunnuntaina 14.11. klo 11-20 ja maanantaina 15.11. klo 11-18 7 ESKOLA Irja sosiaalineuvos, VTM Käpylä 8 HIILAMO Heikki Tuomas tutkimusprofessori Käpylä 9 HÄRKÖNEN Nani Annette Maria varainhankinnan koordinaattori, TM Käpylä 10 INGERVO Sirkku Ilona Maaria erityisopettaja, nuorisonohjaaja Käpylä 11 KUMPUMÄKI Jaana Susanna opettaja Käpylä 12 LAITILA Anu Susanna FM, toiminnanjohtaja Käpylä Ennakkoäänestys 1.-5.11.2010 Käpylän virasto, Metsolantie 14 Oulunkylän virasto, Teinintie 10 Kaikissa kirkkoherranvirastoissa 1.-5.11.2010 klo 9-18 Ennakkoäänestys lisäksi Keskiviikkona 3.11. klo 11-13 Oulunkylän yhteiskoulu, Siltavoudintie 24 klo 16-20 K-Supermarket Mustapekka, Mäkitorpantie 1 klo 16-20 Kauppakeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 klo 17-19 Nuorisotila Kakkonen, Pohjolankatu 2 Torstaina 4.11. klo 11-13 Maunulan yhteiskoulu, Kuusikkotie 3 klo 11-13 Helsingin luonnontiedelukio, Mäkelänkatu 84 klo 17-19 Maunulan Seuris, Maunulantie 21 13 MARJANEN Jari Juhani FM, kääntäjä Oulunkylä 14 PUTKONEN Kari Juhani lehtori Oulunkylä 15 PUTKONEN Ulla-Mari KM, kouluttaja Oulunkylä 16 SAVISALO Anna-Maria Hannele koulunkäyntiavustaja Oulunkylä 17 SUNDMAN Kari Leo Sakari maansiirtokoneen kuljettaja Käpylä 18 SUUTARINEN Marja-Liisa FM, opettaja Käpylä Perjantaina 5.11. klo 11.15-12.15, Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Kullervonk. 11 klo 12.45-13.45 Helsingin yhtenäiskoulu, Louhentie 3 Pääkaupunkiseudulla seuraavissa paikoissa 1.-5.11. klo 12-19 Helsinki: Kampin Narinkkatori, Itäkeskus, Malmintori ja Kannelmäen Prisma Espoo: Heikintori, Iso Omena, Lippulaiva, Sello ja Entresse Vantaa: Jumbo ja Myyrmanni Luettelo Helsingin ennakkoäänestyspaikoista julkaistaan 20.10.2010 Kirkko ja kaupunki ­lehdessä sekä verkkosivuilla: seurakuntavaalit.fi Ennakkoon voi äänestää minkä tahansa Suomen ev. lut. seurakunnan ennakkoäänestyspaikassa. Niille, jotka eivät vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi pääse äänestyspaikalle, järjestetään mahdollisuus kotiäänestykseen. Sitä varten tulee ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon viimeistään 29.10. klo 16, p. (09) 2340 4200/Käpylä tai (09) 2340 5300/Oulunkylä. Ehdokaslistat julkaistaan myös Kirkko ja kaupunki ­lehdessä 27.10.2010 ja ne ovat nähtävillä verkkosivuilla helsinginseurakunnat.fi/vaalit Omaa ehdokastasi voit etsiä vaalikoneella osoitteessa: seurakuntavaalit.fi/vaalikone III Seurakuntaväen ehdokaslista 19 WIRILANDER Sini Heidi Ilona konservaattori YAMK, FM Oulunkylä 20 MIETTINEN Veikko Olavi toimitusjohtaja Oulunkylä 21 LEHTIMÄKI Kosti Ihanto eläkeläinen Oulunkylä 22 RAHIKAINEN Pekka Eino Antero atk-tarkastaja Oulunkylä 23 HARJUNPÄÄ Marika Mataleena fysioterapeutti, kauppatieteen ylioppilas Oulunkylä 24 ANTTILA Raimo Aarne Juhani eläkeläinen Oulunkylä www.seurakuntavaalit.fi
• 20.10.2010 Käpylä-Lehti 7 Ehdokkaat Oulunkylän seurakuntaneuvostoon (oranssi vaalilippu) I Sos.dem. seurakuntaväki -ehdokaslista 25 ARO Otso Akseli Antinpoika opiskelija Oulunkylä 26 JÄRVINEN Jukka-Pekka päihdetyöntekijä Käpylä 27 LEHTONENINKINEN Pirjo Helena kasvatussihteeri Käpylä 28 NUMMELA Marja-Liisa varatuomari Oulunkylä 29 PAAVOLAINEN Sara Johanna näyttelijä Oulunkylä 30 SALMELA Arto Juhani eläkeläinen, DI Oulunkylä 31 UNTAMALA Paavo Johannes rovasti Oulunkylä 32 TYNKKYNEN Rae Otto Pietari opiskelija Oulunkylä 33 KORHONEN Pirkko Liisa Anneli eläkeläinen Oulunkylä II Tulkaa kaikki -ehdokaslista 34 ESKOLA Irja sosiaalineuvos, VTM Käpylä 35 HIILAMO Heikki Tuomas tutkimusprofessori Käpylä 36 HÄRKÖNEN Nani Annette Maria varainhankinnan koordinaattori, TM Käpylä 37 INGERVO Sirkku Ilona Maaria erityisopettaja, nuorisonohjaaja Käpylä 38 KUMPUMÄKI Jaana Susanna opettaja Käpylä 39 LAITILA Anu Susanna FM, toiminnanjohtaja Käpylä 40 LINDELL Anne Irmeli varatuomari Käpylä 41 MARJANEN Jari Juhani FM, kääntäjä Oulunkylä 42 PAANANEN Terhi Kristiina koulutussuunnittelija, pastori Oulunkylä 43 PUTKONEN Kari Juhani lehtori Oulunkylä 44 PUTKONEN Ulla-Mari KM, kouluttaja Oulunkylä 45 SAVISALO Anna-Maria Hannele koulunkäyntiavustaja Oulunkylä 46 SUNDBERG Pertti Olavi rahoitusjohtaja Käpylä 47 SUNDMAN Kari Leo Sakari maansiirtokoneen kuljettaja Käpylä 48 SUUTARINEN Marja-Liisa FM, opettaja Käpylä 49 VIRTA Ester Kyllikki merkonomi Käpylä 50 WIRILANDER Sini Heidi Ilona konservaattori YAMK, FM Oulunkylä III Seurakuntaväen ehdokaslista 51 MIETTINEN Veikko Olavi toimitusjohtaja Oulunkylä 52 ALI-LÖYTTY Markku Kalevi vaununasentaja Oulunkylä 53 LEHTIMÄKI Kosti Ihanto eläkeläinen Oulunkylä 54 RAHIKAINEN Pekka Eino Antero atk-tarkastaja Oulunkylä 55 OLKKOLA Raija Helena KTM, laskentatoimen lehtori Oulunkylä 56 HARJUNPÄÄ Marika Mataleena fysioterapeutti, kauppatieteen ylioppilas Oulunkylä 57 ANTTILA Raimo Aarne Juhani eläkeläinen Oulunkylä IV Perusarvojen puolesta -ehdokaslista 58 RIIHIMÄKI Ahti Matias rovasti Oulunkylä 59 SAUKONOJA Laimi Marjatta myyjä, eläkeläinen Käpylä 60 RIMPILÄINEN Maija Kristiina ohjaustoiminnan artenomi AMK Käpylä 61 RAITTILA Tuula Kaarina sairaanhoidon opettaja Oulunkylä 62 HAVERINEN Aira Liisa kotitalousopettaja, eläkeläinen Oulunkylä V Nuoret aikuiset -ehdokaslista 63 HELAVUO Emilia Suvi-Tuulia teologian maisteri Oulunkylä 64 JÄRVIMÄKI Anna Kristiina nuoriso-ohjaaja, Pakilan NMKY:n toiminnanjohtaja Oulunkylä 65 SEPPÄLÄ Teemu Olavi opiskelija Oulunkylä 66 HONGISTO Paula Sofia opiskelija Oulunkylä 67 HILTUNEN Kalle Pekka pastori, tohtorikoulutettava Oulunkylä 68 VIRKAMÄKI Karoliina Tuulia teologian kandidaatti Oulunkylä 69 SEIKKULA Ollli Oskari opiskelija, teologian ylioppilas Oulunkylä 70 LEHTI Esko-Jaakko Toivo autonkuljettaja, opiskelija Käpylä
• 8 Käpylä-lehti 20.10.2010 Menot Osmo Kivimäki (Veräjämäki) reliefejä ja maalauksia 21.9.­31.10.2010 Aino Acktén huvila, Tullisaaren ulkoilupuisto, Laajasalo Osmo Kivimäki, 050 533 0775 o.kivimaki@luukku.com Kirjeet Virsiretki Helsingin historiaan Virsiretki Helsingin historiaan järjestetään Käpylän kirkossa torstaina 21.10. klo 19. Tilaisuuden juontajana on professori Reijo Pajamo. Mukana ovat kirkkoherra Reijo Kataja ja kanttori Hannu Leskinen. Järjestäjinä Karjalan Liitto ry ja Käpylän seurakunta. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, 00610 Helsinki. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Käpylän kirjaston ystävät Vaikka Käpylän kirjasto on remontissa (2.8.-2010-30.5.2011) välisenä aikana, saa kirjastopalveluja Käpylässä edelleenkin. Kirjastoauto pysähtyy kirjaston vieressä Kalervonkadun puolella tiistaisin klo 15:15-15:45. Asukkaat voivat lainata lukemista myös Käpylän asukaskirjastosta, joka toimii Käpylän klubin ( Väinölänkatu 2) tiloissa Käpylän kirjaston remontin aikana. Asukaskirjastosta löytyy sekä klassikoita että uutuuksia. Uutuuksia asukaskirjastoon on saatu Käpylän asukkailta ja Kierrätyskeskuksesta. Asukaskirjastosta löytyy myös lastenkirjoja. Kannattaa käydä vilkaisemassa tarjontaa. Lisäksi asukaskirjaston sivupisteitä on perustettu ruotsinkieliseen vanhainkotiin, Käpylän koululle ja päiväkoti Käpylinnaan. Käpylän klubilta voi lainata kirjoja yksinkertaisella konstilla: oma nimi ja lainaamansa kirjan nimi ruutuvihkoon ja sillä selvä. Remontti on toistaiseksi edennyt aikataulun mukaan. Monet käpyläläiset ovat kyselleet minulta, saako remontin jälkeen Käpylän kirjastosta vielä henkilökohtaista palvelua. Kyllä saa, vaikka kirjastoon hankitaankin lainaus- ja palautusautomaatit. Automaatit eivät korvaa henkilökuntaa. Remontin aikana Käpylän kirjaston henkilökunta työskentelee muissa kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tuttuja kasvoja voi löytää Arabianrannasta, Pasilasta, Paloheinästä ja Kannelmäestä. Kirjastoon on tulossa joitakin tiloihin ja palveluihin liittyviä muutoksia. Osa kiinteistä työasemista korvataan kannettavilla tietokoneilla. Kirjaston tilat ovat pienet ja kiinteät työasemat vievät leijonanosan tilastamme. Siksi kannettavat tietokoneet ovat kätevämpiä kirjastokäytössä. Voimme myös kannettavien tietokoneiden avulla lisätä palvelutarjontaamme. Saamme asiakkaitamme varten 15 kannettavaa tietokonetta kirjaston tiloissa käytettäviksi. Asiakkaat voivat vetäytyä työskentelemään kannettavan kanssa mihin tahansa kirjastotilassa. Kiinteiltä työasemilta vapautuu tällä tavalla tilaa muihin tarkoituksiin. Kirjastosalin keskellä olevat hyllyt tulevat olemaan matalia lukittavilla pyörillä varustettuja hyllyjä. Pyörät mahdollistavat sen, että tilaa voidaan muunnella eri käyttötarkoituksiin aiempaa helpommin. Voimme esimerkiksi järjestää konsertin kirjastosalissa siirtämällä väliaikaisesti kirjahyllyt syrjään. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on tehdä kirjastosta kaikkien käpyläläisten kulttuurikeskus, jossa ohjelmatoiminnalla on iso rooli. Pienissä tiloissa tarvitaan joustavia ratkaisuja. Nykyinen lastenosasto siirtyy nykyiseen lukusaliin. Lastenosasto saa siis kaksinkertaiset tilat nykyiseen verrattuna. Vanha lastenosasto muutetaan lehtisaliksi. Asukkaat kaipaavat hiljaista tilaa kirjastoon. Lehtisalista pyrimme tekemään hiljaisen tilan. Tila kalustetaan muistuttamaan meitä siitä, millainen kirjasto oli joskus ennen. Nostalgiaa, lehtiä, funkkiskalusteita, vanhoja kirjoja, asukkaiden lempikirjoja jne. Nuorten nurkka on sijoittuu aikuisten tilojen lomaan toiselle puolelle kirjastosalia. Nykyinen lukusali muutetaan lastenosasto/monitoimitilaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että myös tätä tilaa voidaan käyttää eri tarkoituksiin. Lastenosaston hyllyt varustetaan pyörillä, joten ne voidaan siirtää syrjään esimerkiksi kirjailijaillan ajaksi. Lastenosasto voidaan kirjailija- tai keskusteluillan ajaksi perustaa väliaikaisesti toisaalle kirjastossa. Tilojen monikäyttöisyyttä lisätään kaikin tavoin. Sekä lehtisali että lastenosasto/monitoimitila varustetaan nykyaikaisella esitystekniikalla. Asukasjärjestöjen kokoukset voidaan esimerkiksi järjestää monitoimitilaa pienemmässä lehtisalissa, jossa asukkaiden käytössä on valkokangas ja kannettava videotykki. Monitoimitila varustetaan kiinteällä videotykillä ja isolla valkokankaalla. Tällä hetkellä neuvotellaan lisäksi, miten asukkaat voisivat käyttää kirjaston tiloja omiin tarkoituksiinsa myös kirjaston aukioloajan ulkopuolella lauantaisin ja sunnuntaisin. Asia on kuitenkin vielä kesken. Toinen tärkeä uudistus, jota tällä hetkellä pohditaan liittyy kirjaston infojärjestelmään. Käpylän kirjasto on esittänyt toiveen saada kirjastoon info-TV, jonka kautta asukkaat voisivat ilmoitella omista tapahtumistaan itsenäisesti. Tietoja järjestelmään voi päivittää tarvittaessa vaikkapa omalla koneellaan kesämökiltään. Kirjasto myöntää päivitysoikeudet asukasjärjestöille. Päivittäminen tapahtuu internetin kautta. Käpylän kirjasto toimisi moderaattorina, joka poistaisi järjestelmästä vanhentunutta tietoa ja pitäisi järjestelmää ajan tasalla. Yritämme tällä konstilla vähentää käsistä räjähtänyttä paperimuotoista tiedotusta kirjaston tiloissa. Tavoittelemme kestävämpää kehitystä. Hyvää syksyä! Kari Vante kirjastonjohtaja Käpylän ja Arabianrannan kirjastot Keittiöbandi keittiössä. Kuva Markku Puustinen. Karjalankannaksen pitäjäesittely Käpygrillin RunoIlta Osmontie 5, klo 19.30 20.10. Äppä Koskensuu, omia runoja Chydeniuksen sävelin 27.10. Omat runot anonyymisti 3.11. Suomen sukukielten runous 10.11. Finlandsvenska dikter på svenska och finska 17.11. Einari Vuorela 24.11. RunoIlta 5-vuotisjubileum 1.12. Suomi 1917 8.12. "Hannu ja Kerttu" Suomenlahden rannikkopitäjät ja ulkosaaret ovat luovutettua Karjalaa käsittelevässä alueellisessa pitäjäesittelyssä torstaina 11.11.2010 klo 18-20. Esittelyissä tarkastellaan sanoin ja kuvin noilla seuduilla sijainneita pitäjiä ja niiden vaiheita, elinkeinoja ja erityispiirteitä. Pitäjäyhteisöjen edustajat ja muut asiantuntijat esittelevät. Esillä ja myytävänä pitäjiin liittyviä tuotteita. Järjestäjänä Karjalan Liitto yhteistyössä pitäjäseurojen ja OKopintokeskuksen kanssa. Karjalatalo torstaina 11.11. klo 18-20 Vapaa pääsy! Tervetuloa! Kvartetti Mirkan keittiöstä Viihdyttävää ja svengaavaa 1950­1960-luvun savuista yökerhotunnelmaa. Kari Lindström (Kumpula) Maalauksia ja valokuvia 13.10­7.11.2010 Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Ullanlinnankatu 1 A 2­4 Avoinna ti­pe 11­17 la­su12­16 U Oulunkylän Kansallisseura Oulunkylän Kansallisseuran sääntömääräinen syyskokous 16.11.2010 klo 17 Martelan tiloissa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Syyskokouksen jälkeen kuullaan Martelan toiminnasta. Ilta jatkuu kansanedustaja Sari Sarkomaan ja puheenjohtaja Sirkka Lekmanin ajankohtaisilla asioilla. Marrasmarkkinat Oulunkylän ala-asteen koululla, Teinintie 12, lauantaina 6.11.2010 klo 12 - 14 Tervetuloa viettämään koko perheen mukavaa iltapäivää erilaisten myyntikojujen, pomppulinnan, VPK:n ja buffetin kera! Järj. Oulunkylän ala-asteen vanhempainyhdistys ja luokkatoimikunnat. Helsingin työväenopisto Perjantai 22.10. Suomen majakoiden historiaa Työväenopiston kulttuuriluennoilla klo 10.30­12 Oulunkylätalossa (Kylänvanhimmantie 25) tutustumme Itämeren aluehistoriaan. Tänään merikapteeni Seppo Laurell kertoo Suomen majakoiden historiasta. Vapaa pääsy. Tiedustelut puh. 09 310 88540. AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki JarruTeam Oy P. 09-490 270 udehkon mielenkiintoisen bändin jäsenet tulevat tapaamiseen julkisilla kulkuneuvoilla. Ehdin jo veikata heitä modernisti autottomiksi, kun Jan Pethman tokaisee, ettei se ihan niin mene. Nyt ei ole kamoja mukana, mutta ajattele rumpusettiä tai kontrabassoa bussissa. Janin lisäksi pyöreän pöydän ääreen ovat ahtautuneet Mirkka Kauppinen, Häkä Virtanen ja Sami Nieminen -- Keittiökvartetti. Mirkka on solisti, Häkä basisti, Jan rumpali ja Sami kitaristi­kosketinsoittaja. Tällä kokoonpanolla kvartetti on harjoitellut ja pienesti keikkaillutkin jo parisen vuotta. - Nimi tulee siitä, että harjoittelemme Mirkan keittiössä, Sami kertoo. - Ja keittelemme keittoja, Mirkka lisää. Mistään äkkinäisestä toistensa löytämisestä ei ole kyse. Samanhenkiset musiikin tekijät törmäilevät kaupungilla ja ovat mukana monissa kokoonpanoissa. Esimerkiksi Sami esiintyy parhaillaan Nieminen & Litmanen -urku ja rumpuduossa, joka esiintyy Iltatähdessä marraskuussa. Jan soittaa muun muassa muusikko Timo Tapanisen kanssa. Uunituore levykin tuli ulos juuri. Häkää kiskotaan myös moneen suuntaan ja Mirkka laulaa keittiökvartetin lisäksi Häkä Halttusen kokoonpanossa. - On valtavan suuri ilo laulaa osaavien bändien kanssa, hän hyrisee. Tutulla kulmilla Bändin jäsenillä on ilmiselvästi kivaa yhdessä. Häkä kertoo vitsejä, joita vain muut bändin jäsenet ymmärtävät. Kaikki puhuvat yhteen ääneen, sanat soivat. Musiikki on veressä, ellei peräti geeneissä. Esimerkiksi Mirkan isä soitti klarinettia ja jazz soi kodissa aina, Janin isä oli puolestaan tunnettu muusikko Anssi Pethman. Keittiökvartetti tuntuu antavan nelikolle mahdollisuuden soittaa vapautuneesti jotakin tavanomaisesta poikkeavaa. - Bändissä mukana olo on ravitsevaa, Häkä kiteyttää. Hyvä bändi ei ole vain taitavia soittajia vaan kimppa, hengenheimolaisuus. Vanhan jazzin, bossa novan, soulin ja jazzahtavan rhythm and bluesin lisäksi bändiläisiä yhdistää Käpylä. Jan on asunut Pohjolankadulla ja käynyt Yhtenäiskoulun, Mirkka on toisen polven käpyläläinen ja Häkä on asunut näillä kulmilla vuodesta 1994. - Kyllä meidät täällä tunnetaan. Alice Karlsson Keittiökvartetti Nyyrikin Iltatähdessä 27. lokakuuta klo 21.30 alkaen. Vapaa pääsy. Iltatähti. Pohjolankatu 2, 00610 Helsinki, p.757 2299. Haaste aikusille Haastamme kaikki aikuiset ottamaan vastuun lapsista ja vanhuksista liikenteessä! Tämä on tarkoitettu sekä autoilijoille että myös jalankulkijoille. Pidetään yhdessä huoli siitä, että jokainen kadulla ja maantiellä liikkuva pääsee turvallisesti tien yli. Niin kiire ei liene kellään, ettei ehdi varmistaa toisten turvallisuutta. Vaikka et olisi itse ylittämässä katua, varmista lähellä olevan lapsen tai vanhuksen ylitys, ennen kuin jatkat matkaasi. Huomioi myös erityisesti bussi- ja raitiovaunupysäkit. Autoilijan tärkein turvallisuutta lisäävä tekijä on korvien välissä. Kunnioittakaa myös jalankulkijoita ja pyöräilijöitä! Jokaisella on oikeus liikkua turvallisesti. Käpylän liikennetyöryhmän puolesta Tintti Karppinen tintti.karppinen@welho.com PUUNHOITOA & -KAATOA Metsäkievarin arboristit /Kai Vogt 040 521 99 59 Häkä Virtanen, Sami Nieminen, Jan Pethman ja Mirkka Kauppinen.
• 20.10.2010 Käpylä-Lehti 9 Takaikkuna Oikeat asiat hukkuvat tavaroihin NUORENA OPISKELIJANA AJATTELIN, että maailmanparantamisesta tulisi suosittua varsinkin sitten kun ihmisten vähimmäistoimeentulosta olisi huolehdittu. Vähänpä ymmärsin. Vain hyvin pieni osa ihmisistä on ollenkaan kiinnostunut mistään muusta kuin siitä, mikä liittyy oman perheen turvallisuuteen, asuntoon, autoon, veneeseen ja loputtomaan tavaroiden hankkimiseen. Menestyminen mitataan niillä. Suomessa varmaankin yli kahdelle kolmasosalle kansalaisista kaukaa katsoen kohtuullinen elintaso onkin turvattu. Vaaleissa äänestetään puolueita, jotka näyttäisivät turvaavan nämä asiat. Jäljelle jääneet ovat syystä harmissaan. Pienillä eläkkeillä elävät, pätkätöihin juuttuneet, pitkäaikaistyöttömät ja muuten vaan syvällä palkkakuopassa olevat asuntovelkaiset ja yksinhuoltajat kiukuttelevat, kun kasvaneesta kakusta ei liikene heille tarpeeksi. Minusta on aina ollut ihmeellistä, että tyytymättömyys ei johda järjestäytymiseen, toimintaan, edes äänestämiseen. Pitkäaikaistyötön tai muuten syrjäytynyt ei todellisuudessa protestoi. Hän vain marisee omien kavereittensa kesken ja etsii syyllisiä paitsi kaikista "herroista", myös vieraiden kulttuurien edustajista tai erivärisistä ihmisistä. Silti perussuomalaisetkaan eivät saa kuin murtoosan heidän äänistään. Työtön ei normaalisti äänestä ollenkaan. Laajan keskiluokan ja erityisesti varakkaimpien maailmankuvan ydin on kulutus ja sen lisääminen. Se edellyttää kovaa panostusta henkilökohtaiseen ja koko kansantalouden kilpailukykyyn. Ei riitä, että Suomi on maailman kilpailukykyisin, vaan kilpajuoksu muiden talouksien kanssa vaatii yhä kovempia satsauksia, etteivät toiset nouse rinnalle. Ahneudesta tulee hyve ylitse muiden. Kilpailussa ei kuitenkaan riitä, että juoksee muita nopeammin, jos juoksee väärään suuntaan, eli tekee vääriä asioita. Oikeat asiat on tietysti arvostuskysymys eivätkä pelkästään yksilön itsensä määrättävissä. Mehän olemme monienkin yhteisöjen jäseniä ja niistä riippuvaisia, halusimme sitä tai emme. Yhteisöt ovat puolestaan vahvoja tai heikkoja riippuen jäsentensä tekemisistä. Toisin kuin nykyään näkee kirjoitettavan, mikään yhteisö ei voi loputtomiin olla vahva jos se perustuu jäsentensä omanvoitonpyyntiin, itsekkyyteen ja ahneuteen. Jos ja kun kilpailun nimissä yhteiskunta viedään tarpeeksi pitkälle tähän suuntaan, se väistämättä hajoaa. Vain ystävällinen ja kaikille jäsenilleen tukea ja turvaa tarjoava ja ulkopuolisillekin reilu yhteisö on kestävä. Oikeita asioita ovat siten ymmärrystä, turvaa ja hoivaa tuottava toiminta ja kulttuurityö. Siis koulutus, sosiaalityö ja yhteisölliset harrastukset ovat oikeita asioita. Markkinoinnin keinoin meille tuputettujen tarpeettomien tavaroiden haluamisesta voi luopua ja siirtää voimavaroja yhteisöä lujittaviin hankkeisiin. Aivan hyvin voi aloittaa oman perheen liepeiltä. Katsokaa lastenne lelulaatikoita ja omia vaatekaappejanne ja ihmetelkää kokonaan tai lähes tarpeettomien tavaroiden määrää. Koska järjestitte viimeksi piha- tai lähimetsän siivoustalkoot? Pekka Peltola Valtiotiet.tri Lennistä tuli lukion lemmikki Kun Yhtenäiskoulun lukiossa opiskeleva Emilia Terämä alkoi odottaa vauvaa juuri 18 täytettyään, monet povasivat ettei siitä hyvää seuraa. Mutta seurasipas. Lenni on nyt lukion silmäterä. htenäiskoulun lukion aulassa on lastenvaunut. Ikkunanvieruspenkillä istuvat Marko Lenni Eemeli Terämä (0,8) sekä hänen vanhempansa Emilia Terämä (18) ja Teemu Salo (17). Vanhemmat ovat päättäneet, ettei pikkuista panna hoitoon vaan hänet hoidetaan itse. Ja näin se sujuu: Emilia tulee kouluun Lennin kanssa. Vaunut on lastattu vaateilla, leluilla, ruualla ja vaipoilla. Ensin hän vähän hyppyyttää ja hellii pikkumiestä, nakkaa lapsen Teemun syliin ja kiiruhtaa tunnille. Sitten taas toisin päin. Ratkaisu on osoittautunut hyväksi. - Mitään ongelmia ei ole ollut vaikkei koulunkäynti vauvan kanssa ihan helppoakaan ole, Emilia myöntää. - Mutta ihmeen hyvin tämä sujuu. - Juu, kyllä koulu on ihan hyvin pyörähtänyt käyntiin, Teemu myötäilee. - Vaikka aluksi kaikki olikin jotenkin omituista. Opettajat ovat varmasti olleet juonessa mukana. Ei kai hyppytuntien ja oppituntien lomittuminen näin sujuvasti olisi muuten mahdollista. Lenni vetelee unta pihalla tai aulassa, eikä lukiolaisten metelöinti haittaa häntä vähääkään. - Hän on varmaan jo kohdussa tottunut tähän infernaaliseen meluun, Emilia nauraa. Nuori äiti on opinnoissaan loppusuoralla. Hän kirjoitti osan yo-aineista jo viime keväänä ja osallistui tänä syksynä vain yhteen jaksoon ja Y kirjoitti loput yo-aineista. Teemu on vielä abiluokalla. Emilia, Lenni ja Teemu Yhtenäiskoulun lukion aulassa. elämän keskipiste. - En voi enää edes kuvitella elämää ilman Lenniä, hän sanoo. lussa jonkinlaisen vauvakuumeen -- toistaiseksi onneksi puheiden tasolla. - Me olemme kyllä Teemun kanssa koettaneet sanoa, ettei se välttämättä ole ihan hirveän helppoa ja kannattaa miettiä kaksi kertaa. Toisaalta monen vauvakuume helpottaa, kun Lenniä saa pitää päivittäin sylissä. Mitään tasaista auvoa Lennin kanssa oleminen ei suinkaan olekaan. - Joskus tulee hetkiä, ettei meinaa jaksaa, Emilia myöntää. - Lenni kun on vielä melko huono nukkuja, joten olen usein väsynyt. - Silti minusta tuntuu tällä hetkellä, että minulla on oikeasti ote omasta elämästäni ja Lenni sopii elämääni niin hyvin. En uskaltanut edes toivoa, että kaikki menisi näin hyvin. Sitä vain rakastaa niin paljon, eikä voi kuvitellakaan että asiat olisivat jotenkin muuten. Nuoret ovat parhaassa biletysiässä, mutta sekään ei tunnu olevan ongelma. - Mieli tekee hengailemaan, mutten ole kertaakaan etsimällä etsinyt lapsenvahtia jotta pääsisin bilettämään, Emilia sanoo. - Menen silloin kun Lenni on Teemulla. - Ja jos jokin tilaisuus sattuu päällekkäin, kysyn apua. Mutta jos hoito ei järjesty, en mene. Elämän keskipiste Kun Emilia tuli raskaaksi häntä pelotti ja paljon. - Ei ollut töitä, koulu oli kesken ja asuin vanhempieni luona. Mietin tuhannet kerrat, miten pärjäisin. - Koulua en kuitenkaan missään tapauksessa aikonut lopettaa. Kotona syntyi konflikti. - Äiti heitti mut pihalle ja jouduin turvautumaan siskoon ja tätiin kunnes sain opiskelija-asunnon Kannelmäestä. - Äiti oli sitä mieltä, että pilaan elämäni. - Mutta kummasti heti kun poika syntyi, hän oli jo toista mieltä, Teemu kertoo. Kumpikaan varsin nuori isoäiti ei tosin halua itseään kutsuttavan mummoksi tai mummiksi. Emilian äiti on Lennille nanna ja Teemun äiti mamimuu. Emilia ja Teemu eivät ole pari, mutta välit ovat hyvät eikä kinaa Lennin hoitamisesta tule. Hankalia vaiheita on ollut, mutta ne ovat takana. Nuoret ovat jatkaneet elämäänsä luontevasti Lennin syntymän jälkeen. Mistään ei ole tarvinnut luopua. - Ystävyyssuhteet ovat hieman muuttuneet, koska muilla ei ole lapsia, Emilia sanoo. - Mutta minulla on edelleen paljon ystäviä ja kaikki haluavat koko ajan hoitaa Lenniä. Luulen että minulla onkin helpompaa kuin monella vanhemmalla äidillä. Lennistä on tullut myös Teemun Emiliasta tulee kätilö Lukion jälkeen Teemu aikoo opettajaksi. Emilia pyrkii kätilöksi ja hakee opiskelupaikkaa sekä Tampereelta että Helsingistä. - Tampere tuntuu houkuttelevalta, sillä kaipaan jonkinlaista maisemanvaihdosta, Emilia paljastaa. - Se tietää sitten auton hankintaa, Teemu tuumii. - Toivon hartaasti, ettei mahdollinen muutto vähentäisi lapsen näkemistä. Emilian kätilöhaave kirkastui synnytyksessä, joka oli melko rankka kokemus. - Kätilöt olivat ylimielisiä ja ilkeitä. He puhuivat minulle kuin olisin ollut tyhmä ja kaikesta tietämätön, Emilia kertoo. - Silloin ajattelin, että haluan itse luoda kätilönä synnyttävälle äidille tunteen, että hän on tärkeä ja että tilanne on ainutlaatuinen. Teemu ei ole kokenut joutuneensa silmätikuksi tai leimatuksi hölmöksi. - Bussissa ihmiset katsovat minua ja Lenniä, ja varmaan harva ymmärtää että olen isukki. Jos Lenni itkee, heidän katseensa kertoo, että pidä nyt se pikkuveljesi hiljaa. Vauvakuumetta ilmassa Suloinen Lenni on aiheuttanut kou- Teksti Alice Karlsson Kuva Toivo Koivisto Ilves ei kangistu Kukkakauppa Tähtililja Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Ilves-teatteri on ollut jo 25 vuotta harrastajateattereiden kärkeä. ILVES-TEATTERIN 25-vuotisjuhlissa oli ilmaisutaitoista väkeä näyttämön täydeltä, sillä koko jäsenistö, liki 200, on kutsuttu juhlaan. Ilveksen talokin, Sampsantie 50, kuoriutui juuri parahiksi muovista ja hohteli juhlailtana puhtaana ja kunnostettuna. Puheenjohtaja Ian Hannon yllättyy iloisesti kun Käpylä-Lehden edustajat saapuvat paikalle. Hänen tavoitteenaan on tiivistää yhteistyötä lehden kanssa ja saada sitä kautta paikallisia kiinnostumaan entistä enemmän oman kylän teatterista. - Ei joka kaupunginosalla ole omaa teatteria. Ilveksen taipale alkoi Hämäläisen osakunnan näytelmäkerhosta Tavastian yläkerrasta. Käpylään teatteri R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi muutti 1986 elokuvateatteri Rion tiloihin. - Meillä on ollut sellainen esityskin kuin Rion tähdet, Hannon kertoo. Kaikki 200 jäsentä eivät suinkaan ole jatkuvasti mukana. Aktiivisuus vaihtelee. Ilvekseen liitytään usein melko nuorena ja sitten tulee perhettä tai näyttelemisestä tulee ammatti. - Moni suomalainen teatterintekijä on Ilveksestä lähtöisin, Hannon kehaisee. - Muun muassa ohjaajat Jari Halonen, Atro Kahiluoto, Antti Hietala ja Jukka Hytti. Ja heidät on kaikki kutsuttu myös syntymäpäiville. Ilvekseen valitaan aina syksyisin uusia jäseniä, joista suurin osa tulee pääsykokeiden kautta ja se porukka tekee aina syksyn ensimmäisen esityksen. Tämänvuotisen esityksen työnimi on Oodi olemassaololle. Sen ensiilta on joulukuun alussa. Ohjaaja Ilveksen puheenjohtaja Ian Hannon puhaltaa harrastajateatteriin uutta virtaa. Hannonin ja yhdeksän näyttelijän lisäksi produktiossa on muun muassa koreografi, äänimies ja pari tuottajaa. - Tarkoitus on tehdä vapaamuotoista teatteria. Unohdamme kaiken vanhan ja itsestään selvän ja katsomme mihin esitys kehittyy. Siinä käsitellään olemassa oloa, Hannon paljastaa. - Sinä olet siinä, minä olen tässä ja hän on tuolla. Miksi ihmiset tekevät sitä mitä he tekevät? Mitä tekemisen pohjalla on? Ilveksessä valmistuu vuosittain keskimäärin neljä viisi esitystä, jotka ovat usein kantaesityksiä. Klassisia näytelmiä ­ tosin päivitettynä ­ tehdään myös silloin tällöin. Esimerkiksi pari vuotta sitten Ilveksessä nähtiin Shakespearen Macbeth. Alice Karlsson
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) 20.10.2010 "Tää on paras kerho koko Helsingissä!" "JUHA, KIVA KUN TULIT tänne. Me tunnetaan sut kuin viisi sormea!" Näin rennosti minua tervehditään ovella. Olen keharissa eli Kehitysvammakerhossa Voudintiellä ja edessä on hauska ilta yhdessä kerholaisten kanssa. Paikalle saapuu kuusi kerholaista ja yhden kerholaisen avustaja. Kahvipöydän ääressä muistelemme kesän kivoimpia juttuja. Monet ovat uineet ja saunoneet. "Kivointa kesässä oli, että pääsi järveen!". Näin minulle sanottiin. Monet ovat myös käyneet lintsillä, kieppuneet hurjissa laitteissa ja syöneet hattaraa. Yksi on tehnyt ikimuistoisen vierailun Valamoon. Toinen taas on ollut Virossa kylpylälomalla, jossa "selkähieronta oli kiva". Kolmas on viettänyt kesäänsä Nummelassa mökillä ja syönyt paljon jäätelöä. Neljäs ollut Karjalohjalla Johanneskartanossa, missä saanut retkeillä luonnossa. Viides viettänyt kesäänsä Tampereella uiden, saunoen ja grillaillen. Kuudes ollut musiikkileirillä ja lintsillä hänkin totta kai. "Tää on paras kerho koko Helsingissä!" Sitten kerholaiset haluavat tietenkin kuulla minun parhaat kesämuistoni. Kerron kivasta rippileiristämme Forssan Klemelässä, jossa saimme viettää kesän lämpimimpiä päiviä Kaukjärven rannalla uiden ja saunoen, niin kuin hekin. Kerron myös onnistuneesta leirikällistä, jonka toteutimme yhdessä toisen ohjaajan Antin kanssa: Sunnuntaina keräsin leiriläiset kokoon ja kerroin heille tärkeän ilmoituksen; leiriohjelmaamme oli tullut yllättävä muutos. Tampereen entinen piispa oli tulossa vieraaksemme! Nousimme siis ylös vastaanottamaan häntä ja huusimme hänelle kuuluvan tervetulotoivotuksen: "Tervetuloa herra piispa, olemme odottaneet sinua!" Ja kukas sieltä ovelta astuikaan...no Antti Rintalahan se siinä, pahvista askarreltu piispanhiippa päässään. Ja keharilaisilla oli hauskaa. Samoin kuin riparilaisilla oli ollut. Ilta kuluu leppoisasti turisten. Lopuksi laulamme yhdessä virren ja päätämme tilaisuuden hiljentymiseen. Saatan keharilaiset ovelle ja hyvästelen heidät. "Juha, me tunnetaan sut kuin viisi sormea!" Kuulen vielä ja saan lämpimät kii- Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 24.10. Käpylän kirkon 80-vuotis juhlamessu. Saarna teol. tri Pauli Huuhtanen, Kataja, Leskinen, kirkkokuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Käpylän kirkkokuoron 80-vuotisjuhla, musiikkitilaisuus seurakuntasalissa. juhlapuhe prof. Heikki Laitinen. 31.10. Kataja, Niemi, Autio. Kirkkokahvit järj. Lyydia-toimikunta La 6.11. Pyhäinpäivän messu, Kataja, Albekoglu, Leskinen La 6.11. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko. Niemi, Leskinen Sytytetään kynttilät vuoden aikana poisnukkuneille. 7.11. Kehitysvammaisten messu, Albekoglu, Mäkeläinen, Leskinen, kirkkokahvit. 14.11. Isänpäivän messu, Mäkeläinen, Autio. Messun jälkeen seurakuntavaalien äänestys. 21.11. Kataja, Niemi, Leskinen. 28.11. 1. Adventin messu, Niemi, Albekoglu, Autio, kirkkokuoro. Lauletaan yhdessä Hoosianna -hymni. Messun jälkeen adventtipuuro, järj. Lyydia -toimikunta. MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Keskipäivän viikkomessu kuukauden ensimmäinen ke klo 12 3.11. Niemi, Leskinen Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 To 21.10. klo 19 "Virsiretki Helsingin historiaan", Soi kunniaksi Luojan ­yhteislauluilta prof. Reijo Pajamo, Kataja, Leskinen. Vapaa pääsy. Su 24.10. klo 13 Käpylän kirkkokuoron ja kirkon 80 -vuotisjuhla, juhlapuhe prof. Heikki Laitinen To 18.11. klo 19 Konsertti, sopraano Svetlana Wasserbaum (Venäjä). Vapaa pääsy, ohjelma 5. TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 Su 31.10. Messu klo 13.30, Kataja, Autio Su 28.11. klo 13.30 1. Adventin perhemessu, Albekoglu, Autio TILAISUUKSIA MUUALLA Päiväpiiri Käpylän kirkolla ke klo 13-, tied. Murto, p. 09-2340 4218. Voudintien kerhohuoneella Avoimet ovet ke klo 9-15. Aamupuuro, vapaata oleskelua. Päiväpiiri klo 13 alkaen, tied. Kajos 09-2340 4227. Päiväkerhot Tied. Outi Takkinen p. 09-2340 4203 Iltapäiväkerhot Tied. Sirpa Reinekoski p. 09- 2340 4204 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 09-2340 4218. Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 09-2340 4227. Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella parittomina viikkoina ti klo 17. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. virasto p. 09- 2340 4200 Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050-535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri 3.11. Axel Munthe, Huvila meren rannalla, 1.12. Kristina Carlson, Herra Darwinin puutarha, Klo 1820 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Pappi paikallisessa ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20, 21.10. Albekoglu, 4.11. Mäkeläinen, 18.11. Albekoglu, 2.12. Niemi, 16.12. Niemi tokset. Kotimatkalla mietin yhteistä iltaa. Sydämeni täyttää lämmin tunne. Ehkä keharilaiset ovat oikeassa; ehkä tämä on paras kerho koko Helsingissä. Pastori Juha Niemi, Käpylän seurakunta Etymologia Pilvisen Poika Karjalaisella näyttämöllä Oudosti käännettyjä Ilman lainasanoja kikkailua MAAILMAN KIELET ovat kautta aikojen lainanneet sanoja lähellään asuvien kansojen kielistä. Vanhimmat suomen kieleen lainautuneet sanat ovat tulleet balttilaisista kielistä, seuraavaksi vanhimmat germaanisista, lähinnä ruotsista, uusimmat venäjästä ja kaikkein uusimmat englannista. Ruotsin kieleen taas on tullut paljon lainoja paljon alasaksasta, jota puhuttiin Itämeren läheisyydessä noin vuosina 800-1600. Joskus sana lainautuu sellaisenaan tai melkein sellaisenaan, joskus käännöslainana. Toisinaan sanat menevät kääntäessä sekaisin. Seuraavassa pari esimerkkiä käännösvirheistä. ELETÄÄN VIIPURISSA juuri ennen toista maailmansotaa. Sieluista taistelevat perikannakselainen uuden ja paremman ajan toiveikas odotus ja arjalaisvaikutteinen täydellinen sielu terveessä ruumiissa -ajattelu, tämän parhaimpana ilmentymänä kylän kaupan myymälänhoitaja, jolta myös onnistuu voiton maksimointi. Myymälänhoitaja Pilvisen perheen ainoalla pojalla on huulihalkio. Äiti suojelee lastaan priimalaatua hakevalta isältä, mutta tauti vie viimein äidin. Isä hankkii uuden rouvan, joka suhtautuu poikapuoleensa melko neutraalisti. Lapsiyhteisö on tottunut Pilvisen Paavoon, eikä kummeksu tämän vammaa, aikuisten edessä lapsi kyllä peittää suunsa ­ silloin kuin muistaa. Jos poika innostuu, kädet tarvitaan tietenkin leikkiin tai selittämiseen. Riipaiseva itsetietoisuuden hetki koittaa kuitenkin joskus ja käsi menee suulle... Kylän hienovaraisista sympatioista ja neutraalista äitipuolesta huolimatta Paavon selviäminen heikentyy. Uittoleikistä säilynyt tuohenpala ja kotoa taskuun jääneet tulitikut vievät kohti ratkaisua, joka jätetään viitteellisyydestään huolimatta avoimeksi. Ohjaaja kertoo halunneensa nostaa esiin vaietun aiheen: lapsen itsetuhoisuuden ja toivovansa, että teos voisi auttaa ymmärtämään lapsen hätää ja panna aikuiset ottamaan vastuuta pienimmistä. Jaana Myhrbergin kaksoisrooli Paavon äitinä ja äitipuolena hämmentää aluksi. Toisaalta näistä rooleista peilautuu selkeästi naisen iätön haaste: läheisten odotukset ja elämän kovat faktat on sovitettava yhteen jopa omien tarpeiden kustannuksella. Itse nautin tästä raikkaasta näyttämöllisyydestä ­ kuin seuraintalolta, kuin menneiltä iltama-ajoilta. Olen lopen kyllästynyt spektaak- Siskonmakkara Sanan lähtökohta on ruotsin siskonkorv. 1700-luvulla se oli muodossa siskon ja siskonkorf. Malli sanalle on otettu saksan sanasta saucisschen, joka taas tulee ranskan kielen makkaraa tarkoittavasta sanasta saucisse. Englanniksi se on sausage. Siskonkorv on siis alun perin ollut suunnilleen sama kuin makkaramakkara. Sana sisko oli suomenkielisille tuttu. Kun se pantiin etuliitteeksi makkarasanaan, saatiin siskonmakkara. Suomen kielen sana sisko/sisar on kaikissa lähisukukielissämme. Inkeriksi se on sisar, siarekset, karjalaksi sisär, sisärekset, lyydiksi sizar, sizareksed, vepsäksi sizar, sizaruzed, viroksi sõsar, vatjaksi ja liiviksi sezar. Sana lienee balttilaista lainaa. Liettuan sesuõ tarkoittaa sisarta. Sillä on myös etäisemmissä sukukielissämme äänteellisiä vastineita. Niitä on verrattu muun muassa muinais-intian sanaan svasar, joka on tarkoittanut juuri sisarta. Suomen kielen sana makkara on myös inkerin, karjalan ja vatjan kielellä makkara. Viron murteissa makkaras, makerijas ja makrijas tarkoittavat veri-, ryyni ja rasvamakkaraa. Nykyvirossa kuitenkin makkarasta käytetään saksan kielestä lainautunutta sanaa vorst. Nykyruotsin makkaraa tarkoittava sana korv on alkuperältään kiistanalainen. Muinaisruotsiksi se oli korver, norjaksi kurv. Nämä saattavat olla samaa alkuperää kuin nykyruotsin taivuttamista ja mutkalle vääntämistä tarkoittava verbi kröka. Mätäkuu Mielenkiintoinen väärinymmärrys on myös sanassa mätäkuu. Se käännöslaina tuli suomeen ruotsista. Nykyruotsiksi se on rötmånad ja tarkoittaa samaa kuin suomeksikin. Ruotsiin sana lainautui tanskasta, joka puolestaan lainasi sen alasaksasta, jossa se oli rodendage eli koiranpäivät. Sanan rode eli koira tilalle tuli saksasta tanskaan käännettäessä virheellisesti sana roden eli mätä. Näin koiranpäivät muuttuivat mätäkuuksi. Saksaksi sana on vieläkin Hundstage. Näiden kaikkien sanojen takana on latinankielinen ilmaisu dies caniculares eli koiran päivät. Koiran päivinä Välimeren maissa taivaan kirkkain kiintotähti Sirius eli Orionin koira tulee näkyviin. Tästä mätäkuu-teoriasta eivät kaikki tutkijat ole yksimielisiä. keliteatteriin, joka on täynnä kovia ääniä ja läpitunkevia valoja. Se ei luota teatterin tekijöihin eikä katsojan vastaanottokykyyn. Sanomaa ei tarvitse alleviivata tai pureskella valmiiksi, tikarin haavassa hiertämisestä tai laserkeskityksestä nyt puhumattakaan. Mielestäni kannattaa tukea paikallisia teattereita, koska niissä näytetään luottavan tarinaan, lavastukseen, puvustukseen, musiikkiin ja näyttelijöihin ilman sen kummempia kikkailuja. Pilvisen poika perustuu Lippe Suomalaisen romaaniin. Se on Irja Rätön dramatisoima ja Hannele Martikaisen sovittama ja ohjaama musiikkiteatteriesitys. Näytelmän äänimaailma on Tuija Rantalaisen käsialaa. Mukavia elementtejä ovat kanteleelta kuulostava piano (näppäillään avonaisen kannen alta) sekä marssivan joukon rummuttavat jalat. Sirkka Liisa Virtanen Seppo Seppälä Näytökset Pe 22.10. klo 19.00 ENSI-ILTA La 23.10 klo 19.00 Su 7.11 klo 19.00 Su 14.11 klo 19.00 La 20.11 klo 15.00 Su 21.11 klo 19.00 LIPUT JA HINNAT Aikuiset: 18 euroa Ryhmät: vähintään 12 henkilöä 16 euroa Opiskelijat, eläkeläiset: 10 euroa Varaukset: Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät ry.
• 20.10.2010 Käpylä-Lehti PARTURI-KAMPAAMO 11 Seurakuntavaalit Käpylässä ja Oulunkylässä Irja Eskola, sosiaalineuvos, VTM 30 vuoden perehtyneisyys Helsingin kaupungin hallintoon ja sosiaalitoimeen sekä asukasyhdistystoimintaan ja - vaikuttamiseen Maunulassa ja Käpylässä. Senioriasiantuntemusta, seitsemän lapsenlapsen Mummi Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Puh. 728 7012 Lämminhenkinen Luontaishoitola Tarja Ahonen Koivikkotie 8, Maunula 040-5940114 www.kehosalonki.com KOKO PERHEEN Tervetuloa uusittuun "Seurakunnasta kaikille sen jäsenille hyvä ja kutsuva hengellinen ja sosiaalinen yhteisö" Oulunkylän seurakuntaneuvostoon Yhteiseen kirkkovaltuustoon 7 Kisakylän Kampaamo-Parturiin T. Kikka ja Pirjo · P. 793 872 · Koskelantie 9 Avoinna ark. 9-17, la sop. mukaan Koskelantie 54 p.757 1353 KAMPAAMO 34 OLYMPIA · Fysioterapia · Osteopatia · Kosmetologi ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 FYSIOTREENARI Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Leikkaus- ja väripaketit, kasvohoidot -15% (30.11. asti) · Hieronta · Jalkahoidot · Parturi-kampaaja Viikonloppuisin aamiaisbuffet 9.30-13.00 13,KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087, 050 596 8872 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 rleena Ma Tiistaisin eläkeläisalennus · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Tutustumiskäynti 35/ 55 min Parturi-Kampaamo Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 59 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä: