• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 5 5.6.2013 julkaisija Käpylä-Seura ry. 62. vuosikerta painos 18 000 Käpylä-lehti toivottaa... Kuvat Eija Tuomela-Lehti Lippakioski on avattu... ...virkistävää kesää kaikille lukijoille! ja kesäparveke kukkii. Kuva Eine Kakkonen Olutravintola JANO Mäkitorpantie 11 Avoinna ma-to 15-01, pe-la 15-02, su 15-24 www.olutravintolajano.fi Kuva Eine Kakkonen Taivaskallio on siivottu... KULTANÄPPI OY 35 vuotta vanha liike lopettaa, NYT ALENNUKSET VÄHINTÄÄN 35% LOPPUUNMYYNTI. Suljemme 15. heinäkuuta. Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757 0205 Avoinna ma-pe 9.30-17.00 ? myynti@kultanappi.com ? www.kultanappi.com Aurinkotuotteen ostajalle After Sun-voide kaupan päälle! Turvalliset ja luotettavat aurinkosuojat herkälle iholle. Sebamed Sun Care sarja on hajusteeton. Rajoitettu erä OULUNKYLÄN APTEEKKI AVOINNA: Ma-pe 8.30-18 La 9-14 TERVETULOA!
• HELSINGIN VANHIN JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. KAUPUNGINOSALEHTI 62. VUOSIKERTA Pääkirjoitus 5.6.2013 Kuva Henry Streng KUN KEVÄÄN ENSIMMÄISET aurinkoiset päivät ryntäsivät päälle, ihmiset taas hullaantuivat, kuten aina. Mittari oli hädintuskin kivunnut kymmenen asteen paremmalle puolelle, kun jo miehet riisuivat paitansa, siirtyivät läpsytossuihin, shortseihin ja naiset lyhyisiin hulmuhelmoihin tai shortseihin hekin. Ei, en aio teilata röllykkämahoja, karvaisia sääriä tai läikikkäiksi punertuvia poskia, en miettiä kumpi sukupuoli onkaan karseampi talvihorroksesta herättyään. Se keskustelunaihe nousee pinnalle joka kesä yhtä varmasti kuin koirien jätökset kinosten vajettua. Päinvastoin. Ryntään riemusta kiljuen mukaan Käpylä-Seura toimii lä on mukavaa, kun pääsee välillä työhön lepäämään! Ja kyllä työ aina kotiolot voittaa! Niin että mitenkähän sitä nyt taas kestää kokonaisen kesän, kaksi kuukautta, ilman tätä ihanuutta!? Onneksi elokuu tulee nopeammin kuin huomaakaan, ja sittenhän sitä taas pääsee tänne työn ääreen! &&& Seuraavassa eli elokuun lehdessä puhumme urheilusta ja liikuntaharrastuksista. Tämän aiheen suhteen tunnustan vajavaisuuteni eritoten kilpaurheilun suhteen. Itseltäni puuttuu totaalisesti kilpailuvietti, enkä oikein ymmärrä sekunnin tuhannesosien jahtaamista. Se ei kuitenkaan saa olla este sille, että tässäkin lehdessä voidaan kertoa näistä muille tärkeistä asioista. (Kuntoilua kannatan lämpimästi!) Tämän vuoksi pyydän lukijoiden apua: antakaa vinkkejä, lähettäkää juttuja erilaisista urheiluseuroista, urheilijoista ja tapahtumista. Tulosluetteloja en lupaa julkaista, mutta mieluusti esittelen sellaisia tapahtumia, joihin lukijat voivat osallistua. Kiitän jo etukäteen. &&& Toimituksessa naurettiin: Olin menossa kesäkahvila Lineeaan. Istuin autossani Jyrängöntiellä ihmettelemässä yhtäkkiä alkanutta rankkasadetta, kun tunsin, että joku tuijotti minua lähietäisyydeltä. Ikkunan takana seisoi hurjan näköinen nuorimies: lautasen kokoiset silmät toljottivat, tukka pystyssä jopa siinä sateessa, ojennetussa kädessä näin vilauksen pitkulaisesta metalliesineestä. Ensireaktioni oli lukita autonovet ja toivoa parasta. Kun mies ei kuitenkaan yrittänyt tunkea väkisin sisään, avasin lopulta ikkunan. - Pi...pi...pitäs pä...päästä.. sy... synnytyssairaalaan! Käskin nuorukaisen etupenkille ja kiidätin hänet Kättärille. Upouuden kännykkänavigaattorin avulla hän oli tunnin juossut ympyrää Kumpulassa. Metallikartan nainen yritti komentaa minuakin kääntymään puistopolulle. Tuore poikavauva sai sateesta ja kyyneleistä kostean katsojan. Onnittelin kaikkia osapuolia, muttei poika tainnut enää kuulla peräänhuutoa, niin kiiruusti hän loikki Kättärin portaita ylös. &&& Hyvää kesää kaikille uusille ja vanhoille lukijoille. Ja tuleville. Seuraava tapaus ei nyt ehkä suorastaan naurata, mutta hymyilyttää kuitenkin. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi kaupunginosat.net/kapyla - Kesä kaikilla LOPPUKEVÄT JA KESÄN ALKU ovat luonnon puhkeamisen juhlaa. Joka vuosi luonnon herääminen on yhtä ainutlaatuista ja kiehtovaa. Käpylä ympäristöineen on oiva paikka tarkkailla esimerkiksi kesän etenemistä. Itse olen viettänyt lapsuuteni ja osan nuoruuttani maaseudulla ja siellä oppinut kulkemaan luonnossa eri vuodenaikoina. Vuodesta 1991 olen asunut Käpylässä ja luonnossa liikkuminen sekä luonnon tarkkaileminen on pikku hiljaa tullut takaisin elämääni. Tänä vuonna jäi kevät lyhyeksi. Puu-Käpylässä liikkuessani huomasinkin krookuksen ja skillan kukkivan likaisen harmaan lumikasan vieressä, sulassa sovussa. Valkovuokkoja ja pian kukassa olevia kieloja on normaalia enemmän. Koivut ovat saaneet vihreät lehtensä. Parasta koivuissa ovat ne juuri puhjenneet heleän vihreät pienet lehdet, joidenka läpi kulkee auringon valo. Olohuoneeni ikkunan edessä oleva koristeomenapuu on tätä kirjoittaessani lähes kukassa. Kirsikkapuut, tuomet, sireenit kukkivat vuorollaan. Kaunista kannattaa odottaa! Omiin suosikkikohteisiini kuuluu Länsi-Käpylä ja sen metsä, Puu-Käpylä pihoineen, Taivaskallion alue hulppeine näköaloineen, Kumpulan siirtolapuutarha ympäristöineen. Ja vähän kauempana sijaitsevat Vanhakaupunki koskineen, Arabianrannan kävelytie ja Lammassaari luontopolkuineen. Eli itse asiassa lähes koko Käpylä erilaisine ympäristöineen. Kävelemällä näkee paljon ja samalla saa hyvää hyötyliikuntaa. Lisäksi päässä pyörivät ajatukset ja huolet voi käsitellä tai ainakin järjestää! Kesän etu muihin vuodenaikoihin on se, että uusi kasvaa nopeasti ja sama kohta muuttuu melkein päivittäin. Sitä paitsi päivät ovat valoisia pitkään. Tuntuu siltä, että vuorokausi on pidentynyt ja ulkosalla viihdytään pitkään. Ja niitä päässä olevia huoliakin on vähemmän. Kesällä me kaikki lataamme akkuja ja keräämme energiaa syksyä ja sitä seuraavaa talvea varten. Järjestöt ja niissä toimivat aktivistit huilaavat. Oman ?pääjärjestöni? Käpylän Venäjä-seura Druzban kautta olen ajautunut mukaan muihinkin käpyläläisiin seuroihin. Eri- 2 Tuusulanväylä Veturitien tunneliin Loma yksillä tähän älyttömään joukkoon, vähät välitän pukeutumisen koodistosta, jota ehkä hyväätarkoittava mummini joskus yritti kaaliini takoa (kuten että tässä iässä tulee jo peittää käsivarsiallinsa, pitää lierihattua kasvojen suojana ja sukkahousuja hameen alla - yksi sääntö sentään oli mielestäni järkevä: sandaaleissa ei voi pitää sukkia.) Uimapuvussa en sentään lähde kaupungille (en ole kyllä ennenkään), mutta muuten mielestäni vaatteiden kevennys on fiksumpaa kuin tälläytyminen jonkin mikä-on-sopivaa-koodiston mukaan. (Meidän mummi oli tyylikäs aina; hän oli sitä tyyppiä. Valitettavasti en ole perinyt tätä ominaisuutta. Mutta hän käyttikin kampaamo Kultakiharaa. Ne, jotka muistavat legendaarisen Emmi Puikkosen Oulunkyläntieltä, tietävät, mitä tarkoitan.) Pitkää köpötystä aasinsiltaa pitkin ja nyt vihdoin asiaan: minä rakastan tätä työtä! Että saa työkseen tehdä tällaista! Olin varannut kokonaisen päivän kuvatakseni Käpylän kesäkohteita, nähtävyyksiä ja erikoisuuksia. Sattuikin tulemaan juuri tuo auringostahullaantumispäivä. Voitteko kuvitella mitään ihanampaa kuin vaellella kameran kanssa ympäri Käpylää auringon paisteessa, vaihtaa välillä muutama sana hymyilevien ihmisten kanssa, räpsiä kuvia ja lopuksi istahtaa kahvilan ulkopöydän ääreen nauttimaan hyvästä kahvista ja juustokakusta! Tuli mieleen vanha klisee: kyl- PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylä-seura tutki ja ehdotti Tuusulantien kääntämistä radan länsipuolelle jo Pasilanväylää rakennettaessa. Nyt vilkkaan väylän siirtäminen Veturitielle on entistäkin järkevämpää, kun Keski-Pasilaa aletaan rakentaa. Maisema Käpylän Louhenpuistosta ei enää pitkään ole tällainen. Jatkossa radan takana siintävät pilvenpiirtäjien siluetit. Kaupunkisuunnitteluvirasto järjesti Veturitien liikennesuunnitelmasta esittely- ja keskustelutilaisuuden maanantaina 27. toukokuuta Pasilan kirjaston auditoriossa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Veturitien uuden liikennesuunnitelman huhtikuussa. Suunnitelman mukaan Veturitie siirretään nykyistä idemmäs junaradan viereen, ja siitä tulee Keski-Pasilan halki kulkeva pääkatu. Veturitie yhdistää Hakamäentien ja Tuusulanväylän Nordenskiöldinkatuun ja Teollisuuskatuun. Samalla Veturitie toimii myös koko Pasilan liikenteen yhteytenä ympäröivään katuverkkoon. Käpylä-seura totesi kokouksessaan, että vastaavanlaista suunnitelmaa esiteltiin jo Pasilanväylää rakennettaessa. Tuolloin eivät kaupunkisuunnittelijat seuran esittämälle ajatukselle lämmenneet. Käpylän kannalta katsoen vilkkaan väylän siirtäminen tornitaloja ja sen myötä enemmän asukkaita ja työpaikkoja sisältävän Keski-Pasilan puolelle on myönteistä. 264 metrin tunneli Omien kesäkävelyjeni suosikkikohteisiini kuuluu Puu-Käpylä pihoineen. Kuva Joukolantieltä: Eija Tuomela. tyisen antoisaa on yhteistyö muiden kanssa. Käpylän Venäjä-seura tekee aktiivisesti yhteistyötä kirjaston ja kirjastoyhdistyksen kanssa erilaisten kirjastotapahtumien merkeissä. Venäläisen ruoan saloihin tutustumme yhdessä Yhtenäiskoulun ja sen vanhempainyhdistyksen kanssa. Käpylä-seuran Elävä joulukalenteri kokoaa yhteen monia muitakin tahoja. Näissä kaikissa on yhteistä se, että tapahtumia on mutkatonta ja mukavaa järjestää yhdessä sekä Keski-Pasilaan suunniteltavan tornialueen kohdalle on liikennesuunnitelmassa esitetty 264 metriä pitkä betonitunneli kadun alle. Tunneli vähentää liikennettä maan pinnalla, ja se parantaa myös jalankulun olosuhteita ja kaupunkikuvaa. Lisäksi tunneli mahdollistaa paremmat yhteydet Toralinnan seisontaraiteiden paikalle mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle alueelle. Keski-Pasilaan on tulevaisuudes- sa tulossa merkittävästi uutta rakentamista. Lisäksi kantakaupungin satamilta vapautuneiden alueiden rakentuminen lisää liikennettä myös Pasilassa. Riittävän sujuva Veturitie vähentää liikenteen painetta Pasilan muilla kaduilla. Uusi Veturitie rauhoittaa erityisesti Pasilan sillan ja Pasilankadun liikennettä, joilla suurin osa alueen linja-auto- ja raitiotieliikenteestä kulkee. Veturitien suunnittelu jatkuu rakennusvirastossa, jossa laaditaan tarkistus yleissuunnitelmaan sekä katusuunnitelmat. Liikennesuunnitelma esillä 10.6. saakka Veturitien liikennesuunnitelma on esillä 20.5. - 10.6.: - Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9 - Laiturilla (suljettu maanantaisin), Narinkka 2 - www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt Liikennesuunnitelmasta voi jättää jatkosuunnittelua varten mielipiteitä, jotka pyydetään toimittamaan viimeistään 10.6.2013 kirjallisesti osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11? 13), sähköpostilla helsinki.kirjaamo (a)hel.fi, faksilla (09) 655 783 tai suullisesti liikennesuunnittelijalle. Lisätietoja antaa liikennesuunnittelija Harri Verkamo, p. 310 37127. Kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI se, että ne kiinnostavat monia alueen asukkaita. Ja vielä se, että voit mennä kävelemällä paikalle! Ladatkaamme siis kesällä akkuja joko Käpylässä tai muualla. Aurinkoista ja iloista kesää kaikille lukijoille! Elojuhlilla tavataan! ULLA VALKEILA Käpylä-seuran toiminnantarkastaja Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 21. päivä. Aineisto toimitukseen 9. elokuuta mennessä. Käpylän asemanseutu rakentuu. Käpylän aseman sillan paikkeilta Tuusulanväylä kääntyy tulevaisuudessa radan länsipuolelle.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 Kumpulan sivukoulusta Käpylään siirtyneet tyytyväisiä tiloihin 5.6.2013 Keräysautoille mahtava saalis Hyvä u Miten vietät kesälomasi? utinen ! KYMMENITTÄIN IHMISIÄ KIIREHTI kohti Akseli Toivosen kenttää tiistai-iltana, kun HSY:n kierrätysautot olivat saapuneet. Moni toi kottikärryillä tavaraa, polkupyörän raatoja, puhkipalaneita grillejä, maalipurkkeja, tietokoneita yms., jota oli nurkkiin vuosikausien aikana kerääntynyt. Ongelmajätteiden tämän kaltainen kerääminen on varmuudella edullisempaa kaupungille, kuin se että ne heiteltäisiin ympäriinsä puistoihin tai katujen varsille. Asiasta on myös melko hyvin tiedotettu paikallislehdissä ja taloyhtiöiden ja osuuskuntien omissa tiedoitteissa Selvästi ihmiset olivat innoissaan saadusta palvelusta ja yhteishenkeä nurkkien siivoamiseen löytyy, kun saadaan kotinurkille keräysautot ja palveluhenkinen miehistö tavaroita vastaanottamaan. Ulf Fagerström kipinä, Tammisaari Koko kevät on ollut niin vilkasta, että nyt alkaa rauhottuminen. On ollut paljon tapahtumia, perheen ja ystävien kanssa. Nyt lähden mökille ja vietän hiljaiseloa. Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO K Vuosien takaa Käpylän aseman silta 50 vuotta sitten umpulan sivukoulusta Käpylän kouluun kesken kouluvuoden siirtyneet kaksi luokallista lapsia vaikuttivat tyytyväisiltä ja iloisilta, kun Käpylä-lehti kävi heitä tapaamassa toukokuun lopussa. - Täällä on iso ja kiva piha. Kivointa on kiipeilyteline ja koripallotelineet, ilmoittivat pojat reippaasti. Tyttöjä miellyttivät isot työpöydät ja väljät luokat. Väistötilat ovatkin vastaremontoidut ja puhtaalta tuoksuvat. Luokat eivät siis sijaitse missään kellarissa, väestötiloissa, vaan edellisen lehtemme juttuun oli tullut yhden kirjaimen virhe. Väistötilakin vaikuttaa väärältä sanalta toimittajasta, joka muisteli omaa aataminaikaista kouluaikaansa, jolloin kolkkoon luokkaan ahtautui yli 40 oppilasta tiukkoihin riveihin, kahdenistuttaviin puupulpetteihin, joissa vielä keinui mustepullo! Vaikka kesää ja lomaa ja sen tuomia mökki-, mummola- ja Legolandin matkoja jo odotettiinkin innokkaasti, iloitsivat lapset myös koulu- kavereistaan. Vain muutama lapsi jäi siirtymättä Käpylään ja vaihtoi johonkin toiseen kouluun. Kouluavustaja vei ja toi kouluun Koskelantien vaarallisuutta pelätään aivan syystä. Siksi koulukkaat kokoontuivat aamuisin käytöstä poistetun Kumpulan viipaleparakin pihalle, josta kouluavustaja heidät haki kouluun. Hän myös palautti lapset turvallisesti samaan paikkaan koulupäivän päätteeksi. - Kumpulan sivukoulu jouduttiin sulkemaan kuukausi ennen lukuvuoden päättymistä ympäristökeskuksen lausuntojen perusteella, joihin myös työsuojelu yhtyi. Tilapäiseksi tarkoitettuun, 90-luvulla paikalle tuotuun parakkiin oli pesiytynyt samoja mikrobeja, joiden vuoksi myös Konalan Hilatien sivukoulu lakkautettiin aiemmin, kertoi rehtori Sirpa Kopsa. Kumpulan lasten luonnollinen siirtymäsuunta oli Käpylän peruskoulu, jonka osa Kumpulan sivu- Käpylän peruskoulussa oli kouluvuoden päätteeksi esillä lasten tekemä näyttely. Kumpulan lapset rakensivat kaupungin, josta löytyi tuttuja taloja: mm. Kumpulan kouluja oli kaksi kappaletta ja monta Käpylän talon näköistä puutaloa modernien pilvenpiirtäjien lomassa. koulu on ollut alusta asti. Vuonna 2006 yhdistettiin yläaste ja ala-aste. - Meillä on täällä yläkoulun puolella rauhallinen ilmapiiri, iloitsi Liisa Tiensuu, joka on opettanut Kumpulan lapsia jo toistakymmentä vuotta. - Kirjastokin on nyt vieressä. Olemme käyneet siellä jo monta kertaa, mm. katsomassa elokuvaa. Kumpulan lapset saivat myös omat 8.-luokkalaiset kumminsa, jotka ottivat uudet pienimmät suojelukseensa. Tämä kuva on otettu vuoden 1962 paikkeilla Käpylän aseman vanhalla puusillalla. Kuvassa Ilkka Laakso, joka omistaa alkuperäisen kuvan. Se on skannattu Käpylän kirjaston vanhojen kuvien skannausillassa muutama vuosi sitten. Olli Pinomaa on koonnut isänsä Veli Pinomaan muisteluksia, joista julkaisemme paloja sivulla 6. Siellä on kuvia Käpylän nähtävyyksistä, joista osa mainitaan Pinomaan tarinoissa - tosin vähän eri asussa kuin miltä ne nykyään näyttävät. ei näe tarpeellisena edes pienimpien lasten koulua Kumpulassa, ovat asukkaat päätyneet hankkimaan koulun itse. Syynä on se, että maantieteeseen ei voi vaikuttaa - Kumpula on kolmen suuren liikenneväylän keskellä -, eikä liikenneympäristöön ole näkyvissä sellaisia muutoksia, jotka mahdollistaisivat pienten lasten kulkemisen naapurikylien kouluihin. Siksihän Kumpulassa on ollut oma koulu aina ennenkin. Lähtökohtana on ekologinen, luonnollisesti hengittävä hirsirakennus, joka olisi malli sisäilmaongelmien ratkaisusta koko kaupungille. Nyt lopetetun koulun tontti on asemakaavassa koululle varattu ja perinteinen hirsirakennus sopisi 1930-luvun talojen viereen hyvin. Asemakaava sallii jopa 2000 kerrosneliömetrin rakennuksen, mutta minimitavoitteena on noin 400 neliömetrin rakennus, johon mahtuisi joko neljä luokkahuonetta tai kaksi luokkahuonetta ja päiväkoti. Melko valmis malli tämän kokoluokan hirsirakennuksesta löytyy Kuopiosta: http://www.honka.fi/paivakoti-kuopioon Kaupungin tarpeista ja asenteesta riippuu, lähdetäänkö hanketta toteuttamaan kouluna, koulu-päiväkotiyhdistelmänä vai esimerkiksi yksityisenä erityiskouluna. Kustannusarvion mukaan minimiversio rakennuksesta tulee maksamaan reilut miljoona euroa. Rahoitus järjestetään kaupungin, yksityisten ja julkisten toimijoiden sekä yhteisörahoituksen kombinaationa. Hirsirakentamisen buumi on vasta Lapsuudenmaisemissani Siilinjärvellä. Aion kengittää vanhan saunan. Vaihdan vanhat alimmat hirret ja laajennan pukuhuonetta. Pekka Korhonen eläkeläinen, Länsi-Käpylä Olen mahdollisimman paljon Helsingissä, mutta myös Kiuruvedellä. Molemmissa viihdyn hyvin. Kesä on lyhyt. Kontrasti on hyvä. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Parakki suljettiin - kumpulaiset rakentamassa jo uutta hirsikoulua KUN HELSINGIN opetusvirasto Pentti Kasurinen elokuvaohjaaja, Länsi-Käpylä alkamassa ja monet tahot ovat kiinnostuneita tällaisesta hankkeesta. Tulevan koulun hallintamuodoksi on valittu osakeyhtiö eikä säätiö, kuten esimerkiksi Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeessa. Yksityishenkilöille tullaan suunnitelman mukaan tarjoamaan tuhannen euron hintaisia osakkeita. Tuottotavoite määritellään sitten, kun käyttötarpeet on kartoitettu. Hirsikoulu 2015 -hankkeelle palkataan päätoiminen projektipäällikkö ensi syksynä. Aikataulun mukaan uusi koulurakennus on valmis vuonna 2015. Hankkeelle on tulossa omat nettisivut osoitteeseen hirsikoulu.net TUOMO HEIKKOLA, Kumpula Paula Pere asiantuntija, Puu-Käpylä Lähden Kuubaan koko kesäksi. Fiesta de Fuego Santiagossa kiertelen ja asun perhemajoituksessa, taatusti lämpimässä. Elina Nummi projektipäällikkö, Maunula Olen aika paljon Helsingissä. Tämä on hyvä kesäkaupunki! Voi mennä saariin ja kesätapahtumiin. Saatan käydä Tammisaaressa mökillä. Teksti ja kuvat Eija Tuomela-Lehti
• Käpylä-lehti 4 5.6.2013 KÄPYgrilli Musiikin kautta sydämestä sydämeen Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot) To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE alk. klo 19.00 (parilliset viikot) - OLEN RAKASTANUT jokaista Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 roolia ja ikään kuin elänyt roolihahmon elämää, sanoo oopperalaulaja Liisa Tiensuu, jonka rakkain rooli on aina ollut kulloinkin työn alla oleva. Tärkeä rooli on myös todellisen elämän luokanopettajan rooli Käpylän peruskoulussa. Liisa Tiensuu valmistui ensin luokanopettajaksi, joka erikoistui musiikkiin. Opintojen kuluessa hän innostui laulamisesta niin että siihen kiinnittivät muutkin huomiota. Hän sai esiintymispyyntöjä ja kehotuksia jatkaa lauluopintoja. Helsingin Konservatoriossa opiskellessaan hän osallistui SibeliusAkatemian kurssille, jolla hänelle suositeltiin tähän korkeimpaan opinahjoon pyrkimistä solistiselle linjalle. Niinpä hän sitten pyrki ja pääsi sinne. - Valmistuin oopperalaulajaksi. Olin jo ollut opettajana, joten en enää halunnut opiskella pedagogiksi, hän kertoo. Hänestä tuli ensin musiikin kandidaatti ja SibeliusAkatemian ensimmäisessä promootiossa maisteri. Opiskeluaikanaan hän lauloi Kansallisoopperan lisäkuorossa. Sibelius-Akatemia oli muutakin kuin vain laulamista. Siellä kahlattiin läpi laajat opinnot monenlaisine sisältöineen, oli mm. pianonsoittoa ja äänenkäyttöä. Tältä ajalta on peräisin kiinnostus myös runoihin: niistähän monet sävellykset ovat saaneet alkunsa ja ne kuuluvat laulajan ohjelmistoon. Hän on ollut mukana mm. esittämässä sekä Aleksis Kiven että Paavo Haavikon ja Marja-Liisa Vartion tekstejä runoja ja musiikkia sisältävissä esityksissä Pertti Sveholmin kanssa. Samoin Eino Leinon runot ovat tulleet tutuiksi laulettuina ja lausuttuina. - Ohjelmiston kokoaminen on aina jännittävää ja mieluisaa. Haluan rakentaa tarinan, kokonaisuuden, en vain lykätä runoja tai lauluja peräkkäin, hän sanoo. Suomalainen musiikki tärkeää Liisa Tiensuu on esiintynyt monien muusikoiden kanssa. Pianisteina on ollut mm. Pentti Kotiranta, Risto Lauriala ja Riitta Ingelin. Jani Uhleniuksen kanssa on ollut erilaisia konsertteja, joissa on ollut unkarilaista kansanmusiikkia, mustalaislauluja ja Uhleniuksen omia sävellyksiä. Jani on soittanut haitaria tai pianoa. Suomalainen musiikki on ollut aina Liisa Tiensuun sydäntä lähellä. Toinen mielenkiintoinen konserttisarja hänellä on ollut yhdessä kitaristi Jari Tarjasalon kanssa. - Esitimme espanjalaisia lauluja. Osaan sen verran espanjaa, että ymmärrän sanat, Liisa Tiensuu naurahtaa. Parisataa konserttia takana - Olen laulanut sekä Suomessa että ulkomailla, toteaa Liisa Tiensuu. Konsertteja on takana parisensataa. Ohjelmistoon kuuluu suomalaisen musiikin lisäksi saksalaista, Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 KAIKKI -10% * Siltavoudintie 4 ? f a c e b o o k . c o m /m o i s o n k a u p p a *Voimassa 10.6.2013 asti 1 -VUOTIS SYNTTÄRIT MONIPUOLISIA KUNTOUTUSPALVELUJA KAIKILLE IKÄIHMISILLE ?Sotiemme veteraanien kuntoutuksesta ikäihmisten kuntoutuksen edelläkävijäksi ? 20 vuoden kokemuksella? Nyt on hyvä tilaisuus tulla meille kohentamaan kuntoa ja virkistäytymään! Varaa jakso jo kesäksi itsellesi tai läheisellesi. o Kuntoutusjakso täysihoidolla itselle tai lahjaksi o Hoitojakso esim. omaishoitajan loman ajaksi o Kuntouttavaa jatkohoitoa esim. leikkauksen jälkeen/ toipilasaikana Ammattitaitoinen hoito- ja kuntoutushenkilökunta sekä geriatriaan erikoistuneet lääkärimme suunnittelevat ja toteuttavat kuntoutus- ja hoitojaksot yhdessä asiakkaan kanssa. Kurkista meille, saat lisätietoa: www.okks.fi tai soita. Liisa Tiensuu on laulava opettaja. Oopperalaulaja välittää laulun iloa myös pienille oppilailleen Käpylän peruskoulussa. ranskalaista, amerikkalaista sekä jo mainittua espanjalaista musiikkia sekä musikaali- ja elokuvasäveliä ja myös paljon kirkkokonsertteja Paitsi konsertteja, Liisa Tiensuu on esiintynyt myös näytelmissä ja radiokuunnelmissa. Hän lauloi evakon roolissa Hylätyt talot, autiot pihat -filmissä, jonka ohjasi Lauri Törhönen. - Eikä tietenkään voi unohtaa oopperoita ja operetteja, hän muistuttaa. Olen Mozart-fani. Mieleisimmät roolit ovat olleet Figaron häiden Susanna sekä Léharin Hymyn maan prinsessa Mi. Opereteissa on tanssikohtauksia, niitä on ihana tehdä. Takaisin kouluun - Laulaminen on vaativa ammatti. Se on hyvin fyysistä. Koulussa voi välillä olla hiljaakin, Liisa Tiensuu hymyilee. Liisa Tiensuu opettaa koulussa, mutta ei hän ole laulamista jättänyt. Ei, vaan hän on jakanut musiikin iloa valtavalla energialla pienille oppilailleen. Alakoulussa opetellaan koulun tapoja ja harjoitellaan kuuntelemista ja ryhmässä ja toimimista ja ohjeiden noudattamista. Musiikki on tärkeässä asemassa alakoulussa ja paljon asioita myös opitaan musiikin kautta. Liisa Tiensuu on pitänyt musiikkikerhoa vielä koulun lisäksi ja tutustuttanut lapset orkesterin soittimiin ja vienyt lapsia konsertteihin ja teatteriin, joissa itsekin vierailee ahkerasti: on tärkeää myös ottaa taidetta vastaan. Lapset ovat kiinnostuneita soittimista ja haluavat mielellään tutustua niihin kuuntelemalla ja kokeilemalla. Musiikkitunnilla ja kerhossa on ollut myös mahdollista soittaa koulusoittimilla. Siitä oppilaat ovat kovasti pitäneet. Yksinlaulu on usein uusi asia lasten korville ja usein he häkeltyvät, kun ensi kerran kuulevat esimerkiksi open laulavan. Tämä tapahtui myös Liisa Tiensuun laulaessa koulussa espanjalaisia lauluja. Habituksen muutos opettajassa, hänen muuttumisensa roo- linsa mukaisesti espanjalaiseksi, sai lapset haukkomaan henkeään ja lopulta he pyysivät lisää, vaikka ensin olivat pidelleet korviaan. Eikä siinä kaikki. Musiikin ilosanoma on siirretty myös vanhemmille. Liisa Tiensuu kasasi orkesterin, jossa soittivat lasten lisäksi muutamat vanhemmat. Toiset äidit ompelivat rooliasuja, oravanpäitä ja pupupäähineitä tai maalasivat viiksiä, kun esitettiin Metsän laulajaisia. - Oli tärkeätä kaikille olla mukana, hän sanoo. - Laulaminen on henkisesti ja fyysisesti hyvää tekevä prosessi, painottaa laulava opettaja ja kertoo laulavansa vähintään tunnin joka päivä koulun jälkeen. Siitä saa voimaa jaksaa jakaa musiikin iloa eteenpäin. - Musiikki palkitsee. Tärkeintä on välittää kuulijoille tunne-elämys, Liisa Tiensuu sanoo. Oulunkylän kuntoutussairaala Käskynhaltijantie 5, 00640 HELSINKI Tiedustelut arkisin: Tanja Pentinsaari, puh. (09) 7527 2045 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Itsepalvelukirppis Kauppakeskus Arabian takana ti-pe 11-18, la-su 11-15 Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Toukolankatu 13 ? p. 044-313 0820 www.kirpuntori.fi
• Käpylä-Lehti 5.6.2013 5 Etymologia Ikkunan takana kasvaa koivu Lainasanoja venäjästä Viime lehdessä kerroimme 100-vuotiaasta Aili Oksasesta. Näistä pitkän elämän eläneistä ihmisistä ei puhuta koskaan liikaa. Nyt vuorossa on 102-vuotias Aino Lehto Kalervonkadulta. SANA TORI on lainautunut suomeen ruotsista. Ruotsiksi, islanniksi ja norjaksi se on torg. Muinaisruotsin muoto olisi ollut torgh. Näihin kieliin sana on todennäköisesti lainautunut muinaisvenäjästä, jossa torgu oli tarkoittanut markkinapaikkaa. Tämä sama muinaisvenäläinen muoto lainautui suomeen jo varhain. Siitä on vieläkin jäljellä kaupungin nimi Turku. Kauppapaikkahan Turku oli jo varhain. Sanonnat turhuuden turuilla ja maailman turuilla juontavat alkunsa tästä samasta ilmaisusta. Sanat tori ja Turku ovat siis saman sanan eri-ikäisiä jälkeläisiä. Issikat ja vossikat Niin toreilla kuin Turussakin ajelivat Suomen keisarivallan ajalla issikat, vossikat ja isvossikat. Venäjästä nämäkin sanat ovat lähtöisin. Venäjäksi se on izvoztsik ja tarkoittaa ajuria. Jotkut sanoivat ja sanovat vieläkin ajelevansa pirssillä. Myös pirssi on lainautunut venäjästä, jossa se on birZa, aikaisemmin myös birZ. Se tarkoittaa ajureitten asemapaikkaa. Eräät tutkijat ovat verranneet näitä sanoja hollannin ja saksan pörssiä tarkoittaviin sanoihin beurs ja Börse. Nykyisin noita vanhahtavia termejä käytetään vain harvoin. Niiden sijasta useimmiten mennään taksilla. Suomeen se on tullut lyhennelmänä sanasta taksametriauto. Sanan alkuosa tarkoitti mittauslaitetta, jonka mukaan maksu matkustajalta perittiin. Tämä sana lienee alun perin ranskaa, jossa se on taximetre. Sanan takana on latinanverbi taxare, joka tarkoittaa mm. arvioimista ja arvon määrittämistä sekä kreikan mittaamista tarkoittava sana metron. Pappi, risti, Raamattu Monet kristinuskoon liittyvät sanat ovat lainautuneet suomeen venäjän kielestä. Yksi sellainen on pappi, venäjän pop. Venäjään sana tuli myöhäisyläsaksan kautta kreikasta. Joidenkin tutkijoiden mielestä sana kuitenkin voisi olla myös germaanista alkuperää ja niistä kielistä lainautunut venäjään. Muinaisyläsaksan pfatto tarkoitti juuri pappia. Risti on suomessa ja sen lähisukukielissä perinteisesti tarkoittanut myös vastusta ja vaivaa. Muinaisvenäjän kristu ja nykyvenäjän krest on tarkoittanut näitä samoja asioita. Tämäkin sana tuli venäjään myöhäisyläsaksasta, jossa se oli krist ja christ. Näiden sanojen juuret ovat kreikan voideltua tarkoittavassa sanassa khristos. Näistä asioista kerrotaan raamatussa. Muinaisvenäjässä sana olivat gramata ja gramota ja tarkoittivat kirjaimia, kirjoitusta, asiakirjaa ja kirjettä. Luultavasti sana tuli suomeen viron kielen kautta. Viron raamat tarkoittaa kirjaa. Sanojen takana on kuitenkin kreikan kielen sana grammata eli kirjaimet. Ruotsiksi raamattu on bibel. Aikaisemmin se oli usein myös muodossa biblia kuten suomessakin. Näiden sanojen alku on kreikassa, jossa biblia tarkoitti pientä kirjaa. SEPPO SEPPÄLÄ Kaihon käsikirja KÄPYLÄLÄISET Matti Wallenius ja Outi Rossi päättivät ottaa härkää sarvista ja selvittää kaihon olemuksen. Heiltä on juuri syntynyt ja ilmestynyt sarja uusia suomalaisia bossanovalauluja, cd nimeltä Saudade: Kaihon käsikirja. Se on musiikkiesitys pienistä elämäntarinoista intiimeihin säveliin sanoitettuna. Perspektiiviä tarinoihin saatiin mm. haastattelemalla palvelutalon ikäihmisiä. - Pieni kaipuu elämässä on hyvä. Jos kaipaus on liian suuri, se on huono juttu. Erittäin huono, sanoo Matti Wallenius. Juuso Hannukainen loi musiikkiin tarinoiden maailmaa avaavan percussiosoinnin. Laulut tulkitsee koskettavan koruttomasti Kaisu Kurki. Matti Wallenius on Wimmeyhtyeen alkuperäisjäsen ja omaa musiikkiaan hän on julkaissut yhtyeessä Tunto. Juuso Hannukainen soittaa mm. Kimmo Pohjonen klusterissa, Wimmessä ja Rinneradiossa. Kaisu Kurki on laulaja-näyttelijä, joka esiintyy monilla estradeilla mm. 6Pack-showryhmän kanssa ja on mukana musiikkiteatteri Kapsäkin toiminnassa. Outi Rossi on Teakista valmistunut freelance dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Live-esityksenä laulut sopivat myös pieniin tiloihin akustisella kitaralla kevyesti vahvistettuna. Esityksen kesto on reilun tunnin mittainen. www.aanirecords.com www.kaisukurki.com AINO KAROLIINA LEHTO o.s. Forsman syntyi 14.5.1911 Kärkölässä. Isä, Antti Juho oli nuoruudessa Huovilan kartanossa renkinä ja äiti Hilma Karoliina piikana. Kartanon omistaja insinööri Carl Constantin Collin oli uudistusten kehittäjä tilallaan, mutta hän oli myös maailmanmatkaaja, valokuvaaja ja ison ja arvokkaan kartanon puutarhan perustaja. Aino muistelee Huovilan kartanon alueella asuessaan hyppineensä pikkutyttönä kesken jääneen kivilinnan kivillä. Kansakoulua hän kävi Kärkölän kirkonkylällä. Kun Huovilan kartano siirtyi Kärkölän kunnalle, isä sai töitä kunnan maatilalta. Ainolla oli kolme sisarta ja yksi veli, joka kaatui sodassa. Nuorin sisar kuoli jo 17 vuotta sitten ja puoliso Aarne vuonna 1976. Pariskunnalla oli kesäpaikka Koivukylässä, josta he luopuivat hankkiessaan Kalervonkadun kodin. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia. Aino vieraili synnyinseudullaan Huovilan uudistetussa kauniissa puistossa viimeksi 2002. Aino Karoliina muutti Helsinkiin vuonna 1936 sisäköksi lääkäriperheeseen, missä oli vielä erikseen keittäjä. Tässä perheessä hän oppi paljon. Pisimmän työrupeaman hän kuitenkin teki siivoojana Helsingin puhelinlaitoksella. Eläkkeellä ollessaan Ainon suurena rakkautena on ollut osallistuminen naapureiden lasten hoitoon. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja he muistavat häntä edelleen lähet- Rakas naapurini TUTUSTUIN NAAPURIINI Ainoon muuttaessani samaan kerrostaloon 1995. Aino antoi ystävällisesti minulle pyörävaraston avaimen ja siitä ystävyytemme lähti. Aino oli hyvä ruuanlaittaja ja hänellä oli erilaisia niksejä ruuan valmistukseen ja lihapullat, ne olivat todella maukkaita. Vielä lähes 95-vuotiaana Aino kävi raitiovaunulla Hakaniemen hallissa ja torilla ostoksilla. Nyt Ainon muisti on heikentynyt ja hän muistelee vanhoja asioita ku- tämällä kortteja ja kuvia perheestään. Onpahan hän käynyt myös auttamassa nuorempia ikäihmisiä ennen ?onnettomuutta?. Noin kahdeksan vuotta sitten tapahtui jotain, jonka jälkeen hänen terveytensä alkoi horjua. Kovat löylyt Hyvän ja ystävällisen naapurin sekä kotihoidon ansiosta Aino Lehto on pärjännyt omassa kodissaan. Muutamia kolauksia hänelle on sattunut, minkä takia häntä on kuntou- tettu. Lisäksi hän on joutunut viettämään joitakin öitä päivystyksessä. Aikoinaan Aino Lehto saunoi mielellään ja otti ?kovat löylyt? samassa yhtiössä asuvan ystävänsä kanssa. Yli 90-kymppisenäkin hän haki itse saunavastan lähitienoolta ja liikkui mielellään luonnossa. Vieläkin hän seuraa ikkunansa alla olevaa koivua. Hänen mielirunonsa onkin Immi Hellénin runo Koivulleni, jota hän kuuntelee ja muistelee edelleen mielellään. RAILI LAAKSO Aino Lehdon veljen tytär ten kansakouluaikojen lauluja, joita välillä laulamme yhdessä. Myös virsien sanat muistuvat mieleen todella hyvin. Aino seuraa mielellään Mäkelänkadun liikennettä ja laskee kuinka monta autoa kulkee ohi. Hän ihmettelee minne ihmiset oikein menevät. Haluaisin lähteä Ainon kanssa ulkoilemaan, mutta talossamme ei ole hissiä ja liikkuminen on hankalaa. Toivoisin että hän pääsisi pyörätuolilla katselemaan tuttuja maisemia. Aino täytti 102 vuotta 14.5.2013, ja juhlimme synttäreitä pienellä ystävä- ja naapurijoukolla. Päivänsankari oli virkeänä. RAIJA HUMALAJOKI Ajoissa hierontaan! - OTA AIKA AJOISSA, ennenkuin olet jumissa, muistuttaa Käpylässä jokin aika sitten aloittanut hieroja Kari Rissanen. Jalkapalloilijana aikoinaan itse hieronnasta apua saaneena hän tietää sen tärkeyden. Sen vuoksi yrityksen nimi onkin Hieronnan Aika. - Aika hierontaan kannattaa varata ajoissa, hän korostaa. - Moni tulee vasta siinä vaiheessa, kun on jo hirveä päänsärky ja paikat ihan tukossa. Palautuminen on tuolloin hitaampaa. Kun huolehtii itsestään ajoissa, pysyy paremmassa kunnossa omassa arjessaan. Hieronta on ennaltaehkäisevää hoitoa. - Klassinen hieronta on tarkoitettu kaikille. Asiakkaani ovat iältään 14 - 85-vuotiaita ja heissä on kaikenlaisia ihmisiä. Kari Rissasella käy myös urheilijoita asiakkaina. Koska hänet tunnetaan urheilupiireissä, varsinkin jalkapalloilijoiden keskuudessa, hän on saanut myös huippu-urheilijoiden luottamuksen. - Urheilijat vaativat kovempaa hierontaa ja syväkäsittelyä, hän sanoo. Maajoukkueesta hierojaksi Kari Rissanen pelasi viisitoista vuotta jalkapalloammattilaisena Suomessa ja ulkomailla, pelaten mm. 25 ottelua maajoukkueessa. Tuolloin hän sai ajatuksen hieronnasta urheilu-uran jälkeisenä ammattina. Hän valmistui urheiluhierojaksi vuonna 1994, jonka jälkeen työskenteli Hesevassa Käpylässä neljä vuotta. Sen jälkeen hän perusti oman liikkeen Paloheinään, josta siirtyi takaisin tutuille kulmille Käpylän Koskelantielle. - Asiakkaani siirtyivät perässä. Tänne onkin helppo tulla, kun bussipysäkki on aivan oven edessä ja parkkitilaakin löytyy kadun varresta. Uusiakin asiakkaita olen jo saanut, joka on mukavaa. Minus- ?Erilaiset asiakkaat ovat työni hyvä puoli?, sanoo Koskelantiellä Hieronnan Aika -nimisen liikkeen avannut hieroja Kari Rissanen, jolta saa sekä klassista että urheiluhierontaa. ta on kiva olla ihmisten kanssa tekemisissä. Omasta kunnostaan Kari Rissanen pitää huolta nykyisin, paitsi jalkapallon, myös golfin ja tenniksen avulla. Hän ei myöskään hairahdu monen yrittäjän paheeseen: liiallisiin ylitöihin. - Tämä on sen verran fyysisestikin raskasta työtä, että jos tätä ahnehtii, niin se näkyy edessä. Olen ajatellut, että ehkä voisin ottaa jonkun töihin silloin, kun en itse ole täällä. Pidän illat ja viikonloput vapaata. Oma aikakin on tärkeää. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Hieronnan Aika Koskelantie 48, 00610 Helsinki puh. 0400272000
• 6 Käpylä-lehti 5.6.2013 Kesäkivaa Käpylässä. Bongaa jotain jännää ja kerro muillekin! Lähetä kuva Käpylä-lehteen. Tämän sivun kuvat esittelevät Käpylän nähtävyyksiä, joiden kuvaamiseen innoittivat Olli Pinomaan Käpylä-lehdelle lähettämät, isänsä Veli Pinomaan muistelmista kootut palat. Antoisaa kesälomaa kaikille ja löytämisen riemua! Taivaskallion laelta voi nähdä melkein koko kaupungin! Helsingin korkeimman, luonnonvaraisen kallion laella on lampi. Näkymä kohti Onnentietä ja Taivaskallion omakotialuetta. Kuvankaunis Pikkukoski. Länsi-Käpylän Louhenpuistossa, Yhtenäiskoulun takana kalliolla on oikein merkitty nähtävyys: pääkaupungin ainut hiidenkirnu. Se on syvä kalliokuoppa, jonka jääkauden kivet ovat hiertäneet. Nyt se on täynnä vettä. Vieläkö löytäisit kiinalaisten rakentamat juoksuhaudat? Ne alkavat alla jo metsittyneitä ja umpeenkasvaneita, mutta vielä voi tarkkasilmäinen nähdä Louhenpuiston maastossa juoksuhaudan mutkittelua. Suomen matalin tienviitta? MUUTIMME Sampsantie 40:een vuonna 1925. Kotimme edessä oli kosteinen joutomaa ja sen takana oli ?kivikko?. Suuria kivilohkareita oli sinne ajettu tien pohjaksi. Siihen vasta parinkymmenen vuoden kuluttua tuli tie, joka vei Käpylän aseman ohi kohti rautatiesiltaa, joka oli asemarakennuksesta noin 30 metrin päässä (sitä ei ole enää). (Katso kuva sivulla 3 / Vuosien takaa.) Muiden poikien kanssa menimme sillalle ottamaan ?sauhuja? höyryvetureiden mennessä alta. Noin seitsemän ikäisenä kokeilin kivikossa tupakanpolttoa. Se päättyi ensimmäisen henkosen jälkeen, kun olin tukehtua ja heitin savukkeen kivien joukkoon. Kivikon takana oli parempaa niittyä ja sen jälkeen nousi metsäinen vuorenharjanne (Louhenpuistossa), jossa oli oikea hyppyrimäki, jossa voitiin, kuka voi, hypätä, jopa 30 metrin pituisia leiskautuksia. Lasse Westerholm oli sen tehnyt (?Käpylän mestari?). Hän oli kai kerran jopa osallistunut Salpausselän kisojen mäenlaskuun. Rautatien toisella puolella oli juoksuhautoja rautatien linjassa ja pyöreillä kivillä päällystetty tie Käpylän asemalta Oulunkylään. Kerrottiin kiinalaisten tehneen nämä työt. Kerran karkasin Sinisalon poikien kanssa aina Onnentielle saakka, jonka varrella oli jo vuonna 1925 kaksi rakennusta, ainoat silloin tällä seudulla. Olin kai kuusivuotias ja äitini jotenkin oli saanut tietää pakoretkeni suunnan löytäen minut tämän tien alkupäästä. Silloin sain vitsaa paikan päällä, se ei koskenut ollenkaan enkä ainakaan itkenyt. Se oli myös viimeinen vitsakuritus. On ihmeellistä, että neljä vuotta myöhemmin asuimme 40 metrin päässä kurituskohdasta, Pohjolankadulla! Teksti: Veli Pinomaan muistelmista koonnut OLLI PINOMAA Kuvat: EIJA TUOMELA-LEHTI 2013 Louhenpuistossa oli ennen oikea hyppyrimäki, jossa voitiin hypätä jopa 30 metrin pituisia leiskautuksia - kuten ?Käpylän mestari? Lasse Westerholm. Nyt voi Yhtenäiskoulun takaa enää bongata hyppyrimäen metsittyneen raadon. Lammasaareen johtavat pitkospuut Vanhankaupungin lahdelta. Oivallinen kesäretkikohde kiireettömille vaeltajille! Kuva: Alice Karlsson. Katja ja Darja nauttivat hiekkaleikeistä Pikkukoskella.
• Käpylä-Lehti 5.6.2013 VIELÄ PARI VUOTTA SITTEN kumpulalainen biologi Ville Vepsäläinen teki yliopistolla pätkätöitä. Kun hän pääsi töihin Korkeasaareen, kymmenen vuoden apurahasulkeiset loppuivat kertaheitolla. - Kävi ihan törkeä tuuri ja sain vakinaisen paikan, hän sanoo. Loppuvuodesta 2010 Helsingin Sanomissa oli ilmoitus, että Korkeasaareen haetaan kuraattoria. Ville Vepsäläinen haki paikkaa, mutta siitä ei kuulunut mitään. - Lopulta soitin sinne, jolloin Korkeasaaren johtaja Jukka Salo sanoi, että tähän hommaan sinua ei valittu, mutta kiinnostaisiko toisen kuraattorin sijaisuus? No totta kai kiinnosti. Elettiin silloin helmikuuta ja seuraavan kesän aikana kävi selväksi, ettei vakituisen viran haltija tule takaisin. Tällä hetkellä Vepsäläinen on hoitovapaalla. - Mikäs tässä on ollessa, hän sanoo. - Vuokko on nyt 1,2-vuotias ja käymme käppäilemässä Arabianrannassa ja Viikissä. Kumpulan maauimalaankin on meiltä vain noin 200 metriä. Eläintenhoitajien esimies Vepsäläisen työ Korkeasaaressa on eläintenhoitoyksikössä. Hänen vastuullaan ovat linnut, villieläinsairaala ja trooppiset talot ja hän on näissä eläintenhoitoryhmissä työskentelevien16 eläintenhoitajan lähiesimies. Töihin Vepsäläinen kulkee polkupyörällä ja noin 6,5 kilometriä poljettuaan hän kapuaa työhuoneeseensa. Se sijaitsee siinä viehättävässä keltaisessa puuhuvilassa, missä Ilk- ka Koivisto aikoinaan asui perheineen lumileopardinpennun ja minkä milloinkin kanssa. Kuraattorin työhön kuuluu monenlaisia kokoontumisia. Hän tapaa usein omat eläinhoitoryhmänsä ? linturyhmän, villieläinsairaalan hoitajat, afrikaansit ja amatsoonit. Lisäksi on keskiviikkokokous, johon osallistuu muun muassa intendentti. Lisäksi on koko henkilökunnalle suunnattu Korkeasaariakatemia, johon voidaan kutsua vierailevia luennoitsijoitakin. - Sitten on rakennuspalavereja, jotka ovatkin yllättävän mielenkiintoisia, Vepsäläinen paljastaa. - Eläintilojen suunnittelussa tarvitaan monenlaista asiantuntemusta. Työ on hyvin monipuolista, eikä se suinkaan ole pelkästään sisällä istumista. - Välillä pitää singahdella ympäri saarta. Jos eläintenhoitajalla on mikä tahansa huoli joko eläimestä, eläintiloista, tai muista työhön liittyvistä asioista, kuraattori tulee paikalle selvittämään asiaa ja delegoi sen tarvittaessa eteenpäin. 7 MUISTA LÄÄKKEET MATKALLE, MÖKILLE ja VENEESEEN - osta samalla kätevä lääkeboksi säilytystä varten KESÄAIKA 24.6.-31.8.2013 ma-pe 8.30-18.00, la 9.00-14.00 juhannusaattona suljettu HYVÄÄ KESÄÄ! MA - PEE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Kumpulalaisen Ville Vepsäläisellä on monen unelmatyö kuraattorina Korkeasaaressa: joka päivä on Korkeasaaripäivä. Kuva Alice Karlsson. Kultamakitamariini. Kuva Kirsi Pynnönen Uhanalaisten lajien lisäksi tarhoissa kuten Korkeasaaressakin on aina muitakin eläimiä. Onhan eläintarhojen toinen päätehtävä valistus ja luonnon monimuotoisuuden esittely. - Korkeasaaren on saatava lipputulojakin, Vepsäläinen sanoo. - Pelkästään uhanalaisilla eläimillä ei saavuteta riittävää kiinnostusta. Eläimet matkustavat Eläintarhojen päätehtävä on ylläpitää uhanalaisista lajeista tarhakantoja, siltä varalta että laji häviää luonnosta ? muun muassa kertaalleen luonnosta sukupuuttoon kuolleet visentti ja mongolianvillihevonen on palautettu luontoon eläintarhojen ansiosta. Korkeasaari onkin merkittävä uhanalaisten eläinten turvapaikka. - Usealla uhanalaisella lajilla on oma koordinaattorinsa, joka päättää pentujen tai poikasten ? ja joskus aikuisten ? sijoituspaikasta. Kuraattoreiden tehtävä on siirtojen järjestäminen eläintarhasta toiseen. Yhden eläimen lupien ja kuljetusten hoitamiseen voi kulua viikkoja ja jopa kuukausia. Siirtojen tarkoituksena on ennen kaikkea sisäsiittoisuuden välttäminen. - Jos esimerkiksi lapinpöllölle syntyy neljä poikasta, ne täytyy siirtää ennen seuraavaa pesimäkautta. Muuten ne alkavat lisääntyä keskenään tai vanhempiensa kanssa, Vepsäläinen valottaa. - Minulle oli yllätys, kuinka paljon eläintrafiikkia on. Sitä ei eläintarhassa kävijä huomaa, ellei eläinlaji vaihdu. Tällä hetkellä Vepsäläisen tontilla uhanalaisin laji on balinkottarainen. Niitä elää luonnossa enää 100? 150 yksilöä. Ne tulivat Korkeasaareen joulun aikaan Kölnin eläintarhassa työskentelevän koordinaattorin kautta. Lapinpöllöt kuuluvat Villen vastuulle. Kuva Kirsi Pynnönen Korkeasaari uudistuu Korkeasaareen on laadittu kymmenvuotissuunnitelma, minkä valtuusto on jo hyväksynyt. Rahaa on luvassa uudisrakennuksiin sekä useiden rakennusten korjauksiin. - Tulossa on muun muassa Australian alue ja myös uudistuva Suomen / Pohjois-Euroopan alue, johon hankitaan entistä enemmän pohjoisen luonnon eläimiä, Vepsäläinen kertoo. - Lisäksi eläintarhan grafiikka selkeytyy ja Korkeasaari jakautuu erilaisiin maantieteellisiin lohkoihin. Ja ihan pian Korkeasaareen pääsee näppärästi Kalasatamasta siltaa pitkin, joka lyhentää matkaa huimasti. Nyt Mustikkamaan kautta tulevien pitää kävellä lähes kaksi kilometriä eläimiä nähdäkseen. Teksti ALICE KARLSSON Kesäkahvila Lineea Kumpulan Kasvitieteellisessä puutarhassa tia joko kahvila-myymälässä tai yhdellä Helsingin kauneimmista terasseista, upeata kartano- ja puutarhamiljöötä ihastellen, sanoo Carita Modenius, toinen kahvilan omistajista. Toinen on Sini Helotie. - Kasvitieteellinen puutarha on henkeäsalpaava. Kahvila & Sisustus Lineean tuotteiden valinnassa huomioidaan ekologia, kestävä kehitys ja kierrätys. Kotoisessa myymälässä on myynnissä herkkuja, muotia, vintage-esineitä sekä puutarhatarvikkeita, jois- sa on käytetty materiaaleina jotain, mitä kasvaa tässä puutarhassa. Kaikki tuotteet ovat tarkoin valittuja, kuten uniikkeja, aidoista materiaaleista tehtyjä designkäsitöitä ja koruja. - Kahvin, teen ja virvokkeiden lisäksi Lineean kahvilamenu käsittää pienet suolaiset ja makeat syötävät, sekä päivittäin myös luomutuotteita. Sopimuksesta voidaan järjestää tilanteen mukaiset, tasokkaat ruokapalvelut lähituottajan keittiöstä, lupaa Carita Modenius. - Myös kabinetin voi varata kokouksille, perhejuhliin tai yritysvie- Mäkelänkadun ja Vähäkyröntien kulmassa Käpylän Urheilupuistoa vastapäätä Kaikki radat hyvässä kunnossa. Kenttä on avoinna joka päivä klo 12-22 säävarauksella. TERVETULOA PELAAMAAN! Hyväkuntoisia kannettavia tietokoneita edullisesti! Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi TERTUN TAIMI JA KUKKA Paljon kesäkukka- ja amppelitarjouksia. Meiltä ruukku- ja leikkokukat, yrtit ja vihannesten taimet, puut, pensaat ja perennat. Suoritamme viherrakennusta ja muita puutarhan hoitotöitä. TERVETULOA! Avoinna ma-pe 9-20 la 9-16 su 10-16 Pirkkolantie 20 Puh. 877 522 10, 050 3411 687 www.tertuntaimijakukka.tk tertuntaimijakukka@elisanet.fi Tilitoimisto R.Turtiainen Oy Kesäiltojen ratoksi terassilla musiikista vastaa DJ-Japi 6.6.2013 Torstai 20.6.2013 Torstai 4.7.2013 Torstai 18.7.2013 Torstai Kuva Carita Modenius - KAHVILATUOTTEITA voi naut- BEWEN MINIGOLFRATA raiden kestitykseen. Puutarhalla voi viettää esimerkiksi ristiäiset, syntymäpäivät tai häät, ulos on mahdollista pystyttää telttakatos, johon katetaan asiakkaan toiveiden mukaan vaikkapa salaattibuffetpöytä. Kahvila & Sisustus Lineea: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Jyrängöntie 2, Helsinki puh. 050 566 3093, 045 639 9398 Auki: 1.5.?29.9.2013 ti-su, klo 11?18 (kiinni ma) http://www.luomus.fi/kumpula/ Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2
• Käpylä-lehti 8 Årskurs 2 i Kottby lågstadieskola skrev dikter till alla läsare Svenska hörnan När jag sitter på stranden och pappa tittar på TV Om sanning och rättvisa OCKSÅ I KOTTBY talar vi ofta om sanning och rättvisa. Dehär diskussionerna sker ofta i kvartersbaren Päätön Kana. Där söker många på sina olika sätt sanningen och rättvisan. Såhär kan en diskussion se ut, då den nått tillräckligt djupt: Då jag ser en fluga vid mitt vinglas på bordet (för det mesta vid mitt ölstop), påstår jag i allmänhet till mina bordsgrannar att jag uttalar en sanning. Och om jag envist hävdar att jord- klotet är runt, håller de flesta i allmänhet med mig. Men om jag däremot dristar mig till att säga att vår västliga civilisation grundar sig på kristendomen, möts jag med hundrarprocentig säkerhet av kritik av till exempel följande slag: vår civilisations rötter hittar vi i de ekonomiska förhållandena, i de maktpolitiska konstellationerna, i de nationella kulturerna och traditionerna och så vidare. I dehär fallen är det fråga om vilka tolkningar av historien som är mest övertygande. Erfarenheten har visat, som vi vet, att det är ytterst sällan som bara en, och bara en tolkning, är den riktiga. Det är just på grund av oenighet om denhär typen av tolkningar som vi lär oss något om historien. Må därför striderna fortsätta. Det går inte alltid att slå fast vad som är (historisk) sanning. Går vi däremot in på teologiska frågor, som inte alltid är obekanta för de huvudlösa hönorna, blir problemen mycket, mycket större. Vi har alla läst i Skriften att Gud existerar och att det är Han som är upphovet till allt. Den djärve man eller djärva kvinna som ifrågasätter detta blir som regel utsatt för stark, ibland öronbedövande kritik. Men trots det så återstår ju det faktum att det för oss dödliga helt enkelt inte finns några förnuftsmässigt hållbara grunder för att övertygas om Hans existens. I dethär fallet finns det egentligen inte så mycket annat att göra än att säga som kyrkofadern Tertullianus: Credo quia absurdum/Jag tror därför att det är i strid med MAINIO LAHJAIDEA! Meidän Käpylä -kirja NYT ALENNETTUUN HINTAAN Kirja on siivu Helsingin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on pudotettu 14 euroon! Osta se lahjaksi tai omaksi, hinta ei enää tästä alene. 5.6.2013 förnuftet. Detdär med sanning är alltså inte så lätt att med säkerhet uttala sig om. Också sanningen är historiskt relativ. Det finns ingen absolut sanning Om vi nu försöker ta ställning till rättvisan blir saken inte så mycket lättare. Om jag ger två äpplen åt min son men bara ett åt min dotter, blir det säkert bråk i familjen. Beviljar riksdagen skattelättnader åt de rika, men höjer dem för dem som har mindre inkomster blir det också bråk. Oppositionen kräver regeringens avgång, men regeringen avgår, vilket vi tyvärr lärt oss, mycket sällan. Varför vilar rättvisan på ännu svagare grunder än sanningen? Ett svar är att rättvisan ofta har att göra med våra intressen. Vi vill alla stärka och försvara våra intressen. Problemet är bara det att rättvisan i sin ideala form är ett uttryck för jämlikhet och lika fördelning av livets goda. Och eftersom vi betraktar oss som lika värda anser vi oss också ha rätt att kräva att fördelningsprinciperna är lika för oss alla. Men här kommer ? på samma sätt som i fråga om sanningen ? de faktiska historiska och maktpolitiska omständigheterna med i spelet. I kampen för rättvisan är det ofta den starke som vinner. Vi som kanske tillhör de svaga måste kämpa för rättviseidealet, samtidigt som vi bör avslöja dem som i rättvisans namn praktiserar orättvisa. LARS D. ERIKSSON När jag sitter på stranden Jag simmar på stranden och under min fot, känner jag sanden. Solen skiner på min kind och jag känner ingen vind. Koonnut: opettaja CHRISTINA LINDEDAHL ALEX När jag sitter på stranden När jag sitter på stranden jag simmar och rimmar och plockar en snäcka och solen värmer marken och fåglarna sjunger, marken är grön. ELIAS När pappa tittar på TV en clown cycklar iväg nu fick clownen fart han snubbla? och han faller. Igår fick clownen en ny cyckel bra då får jag idag en planka bra handflatan svider nu kan jag få medicin jag säger smäller pang hejdå. Sommar När jag sitter på stranden Det är skönt med sommar. Man får simma och plaska. Solen skiner så varmt att man blir brun. när jag sitter på stranden När jag sitter på stranden Tänker jag på glass. När jag tänker på glass Tänker jag också på sommaren. Då tänker jag allt jag har Varit med om på sommaren. HENRIK MAJ När pappa tittar på TV När pappa tittar på TV När pappa tittar på TV, kan jag inte sova. Ljudet på TV:n är så högt. Rop och prat och allting mer. Inne i mina öron låter det dunck dunck dunck! MAX När jag sitter på stranden När jag sitter på stranden har jag ont i handen För jag föll från ett föl Så jag kan inte simma men jag kan rimma När jag sitter på stranden under solen. Njuter jag av allt. Solens strålar. Havets vågor. Allt. När pappa tittar på TV och sitter. Då går jag i min säng. När jag vaknar då tittar jag på TV:n. TIFFANY KLARA NOAH Jag har hittat en snäcka. den är stor som en sten. den är len som en sten Sommaren är grön, och sommaren är skön, varmare än våren, man kan leka ute, och simma. Jag är bra på dans jag ger ingen chans Jag spelar också fotboll Och jag har spelet i kontroll Sommaren är rolig när alla har kul och när man reser till många land när det är varmt och solen lyser också på 35 grader varmt så roligt så roligt det är. LUKAS NATAN ONNI ROXINA EMMI Sommar Onnis rap Rappen Iloisia muistoja Mirjasta MIRJA VALVE (23.6.1922 - Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: Käpygrilli, Osmontie 5 Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 La Storia -kampaamo, Koskelantie 29 Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 Päätön Kana, Pohjolankatu 2 Wanha Käpy, Hämeentie 157 Asta Korppi, asta.korppiatgmail.com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset. Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä) Käpylä-lehden toimitus, Tursontie 1 M Käpylän ruotsinkielisen ala-asteen Kottby lågstadieskolan tokaluokkalaiset ilahduttavat Käpylä-lehden lukijoita kesärunoillaan. 1.4.2013) esitteli hersyvän naurun kera usein ystävilleen Uudesta Suomesta leikkaamaansa piirrosta Ville Vallattomasta, joka tilittää vanhemmilleen: ?Opettaja ei kyllä tiedä paljoa. Hän kyselee yhtämittaa. Minä kyllä arvaan, miksi hänestä on tullut vain lastentarhanopettaja.? Mirjasta itsestään tuli kyllä sen lisäksi aivan uskomaton kasvattaja, joka teki elämäntyönsä päiväkoti Alkussa vuodesta 1946 aina eläkkeelle jäämiseensä asti 1982. Kävin syksyllä 1978 kysymässä häneltä, löytyisikö pojallemme paikka puolipäiväryhmässä. Olimme muuttaneet toukokuussa kadun toiselle puolelle ja uusien kavereiden saaminen oli tärkeä juttu, kun isosisko oli jo koulussa. Emmepä arvanneet, miten mahtava ystävyyssuhde siitä käynnistyi. Olin aiemmin monien muiden vanhempien tapaan hokenut pilkallisesti, että ?nehän ne on parhaita lastenkasvattajia, joilla ei itsellä lapsia ole!? Mutta sainpas opetuksen: Alkun legendaarinen johtaja Mirja Valve oli vääjäämätön todiste, että niinhän se onkin! Huumori ja huomioonottaminen Kun tapaa nuoria tai vanhoja käpyläläisiä, joilla on omakohtaisia muistoja Mirja-tädistä, nousee kaikkien puheissa aina ensimmäisenä esille hänen huikea huumorintajunsa ja kykynsä ottaa joka ikinen lapsi yksilönä huomioon. Käsittämätön suoritus, kun miettii, että Alkussa oli soti- en jälkeen jopa 150 lasta yhtä aikaa. Mirja itse ei koskaan korostanut omaa työpanostaan eikä valittanut ison lapsilauman hoitamisen ja kasvattamisen vaikeutta. Sen sijaan hän noita aikoja muistellessaan ihmetteli aina, miten uskomattoman taitavasti keittäjä pystyi yhden ainoan pienen hellan avulla valmistamaan kaikille lapsille lämpimän ruuan joka päivä. Alkussa Mirjalla oli tapana järjestää joka vuosi naamiaiset. Kerran hän pukeutui haaremin ruusuksi ja lapset kyselivät, mikä se semmoinen on. Mirja kertoi asian oikean laidan: kaikkein kaunein nainen itämaisen sulttaanin haaremissa. Eräs pikkupoika meni aivan Mirjan viereen ja tokaisi: ?Mutta sinä olet ruma!?, minkä Mirja muisti makeasti nauraen kertoilla ystävilleen vuosikymmeniä tapauksen jälkeenkin. Muistissa on myös toisen pojan ponteva ilmoitus, kun hän sai ensi kertaa eteensä lautasellisen makaronilaatikkoa: ?Tuota mä en syö!? Mirja siihen: ?No mutta se on pelkkää ennakkoluuloa.? johon pikkumieheltä tuli salaman nopeasti uusi, entistä pontevampi ilmoitus: ?Olkoon vaan ennakkoluuloa, mutta sitä ennakkoluuloa mä en syö!? Yksi pieni elefantti ?Yksi pieni elefantti marssi näin...? / Kaikki osaa tämän laulun eteenpäin! / Sattuman saat uuden, jos muistat nyt, / että Valveen Mirja on sen kääntänyt! Kerroin tästä Käpylä-pelin Sattuma-kortista Mirjan muistotilaisuudessa yli satapäiselle saattojou- Kirjoittaja juhannusruusujen kera 90-vuotista Mirjaa onnittelemassa kolle ja tieto oli monille uusi ja yllättävä. Eipä ole laulukirjoihinkaan merkattu vaatimattoman suomentajan nimeä. Tämä ei suinkaan ollut ainoa asia, jossa Mirja piti oman kynttilänsä vakan alla. Niinpä lausuinkin hänelle aika ajoin Jukka Parkkisen Korppi-runon viisautta: ?... mutta pidä varas, vaatimattomuudessakin voi olla paras!? Makeasti Mirja nauroi myös kertoessani, että seuraava juttu on tavallaan hänen syytään: Eräs perin oikeistolaisena tunnettu mies väitti, ettei koskaan ole laulanut työväenlauluja. Joutui kuitenkin perumaan puheensa, kun hänelle muistutettiin tämän laulun loppuriimi ?Koska matka oli hauska niin, pyysi hän mukaan yhden toverin.? Mirjalle tärkeitä elämän peruspilareita oli työn lisäksi mm. luonnossa liikkuminen - varsinkin vaellukset Lapissa. Lisäksi partio, sotilaskotityö, lukuisat kummilapset ja kaikenlainen vapaaehtoinen toisten auttaminen. Hän oli myös kerrassaan loistava kynänkäyttäjä. Kirjeet perheelle ja ystäville ovat kauniilla kä- sialalla kirjoitettuja, yksityiskohtaisia ja eläviä kuvauksia mitä erilaisimmista tapahtumista ja ihmisistä. Ainutlaatuisen arvokkaita, historiallisia aarteita ovat myös Mirjan kirjeissään välittämät autenttiset kokemukset sotalasten viemisestä Ruotsiin tai sotilaskotisisarten toimista Itä-Karjalassa. Mirja asui pitkään Kivalterintiellä Oulunkylässä ja matkusteli sieltä varsinkin eläkevuosinaan ympäri maailmaa niin partio- kuin muidenkin ystäviensä kanssa. Seurallisena ja hauskana luonteena hän kartutti joka reissulla jo ennestäänkin huomattavan laajaa ystäväpiiriään. Kuolemaansa asti Mirja säilytti hurtin huumorintajunsa. Kun kysyin, eikö lottovoittokaan jaksa enää ilahduttaa, hän vastasi virnistäen: ?Sitä minun sydämeni ei kyllä kestäisi.? Onneksi monet hauskat muistot kestävät ja ilahduttavat meitä kaikkia Mirjan tunteneita. Teksti TINTTI KARPPINEN Kuva RISU KARPPINEN
• Käpylä-Lehti 5.6.2013 9 Siisti juttu! Menot SÄÄ SUOSI toukokuisia siivous- KESÄMARKKINAT KOSKELASSA talkoita, ja monta jätesäkillistä roskaa kerättiin Taivaskallion luontoa pilaamasta. Puisto-ravintola lahjoitti kaikille ahkeroitsijoille kahvit ja Käpylän klubi hemmotteli mahtavilla omatekoisilla korvapuusteilla. Kaupungin tuomat pihdit ja jätesäkit joutuivat valitettavasti lapsellisen ilkivallan kohteeksi, mutta homma hoidettiin kunnialla loppuun asti. Kiitos siis kaikille mukana olijoille, ja aivan erityisesti lapsille, jotka iloisina jaksoivat kolme tuntia koota kallioille ja kivenkoloihin heitettyjä roskia! Pidetään siis Taivaskallio ja koko Käpylä siistinä! Koskela Pro ry. järjestää perinteiset kesämarkkinat Koskelan vanhustenkeskuksessa torstaina 13.6.2013 klo 13.30 ? 15.30 E-rakennuksen takana olevassa puistikossa, Käpyläntie 11. Tervetuloa. ELOMARKKINAT KÄPYLÄSSÄ järjestetään lauantaina, elokuun 17. päivänä, Otto Iivari Meurmanin puistossa Pohjolanaukiolla. Tervetuloa. Teksti ja kuva: TINTTI KARPPINEN Kuvassa Taivaskallion siivouspäivän ?viimeiset mohikaanit? urakan päätyttyä. ?KIRKKOLAULU VIE KÄPYLÄSSÄ? Su 25.8. klo 18.00 Kirkkolaulu vie Käpylässä. Kuorovierailu Saksasta. Singkreis Flechtdorf, joht. Bernd Wahl Elämän Janoa MAANANTAINA 3.6. Mäkitorpan- Arabianrannassa zumbataan ENERGISET JA HYVÄNTUULISET naiset ovat jo aloittaneet uuden puisto-Zumbakauden Arabianrannassa. Ohjaaja Rina Knape tervehtii viime kesältä vanhoja tuttuja ja toivottaa tervetulleeksi kaikki uudet zumbaajat. Tunnin jälkeen muutamalta osallistujalta kysyttiin, mikä heidät saa zumbailemaan iltaisin? ?Muutin viime kesänä Arabianrantaan ja oli mahtavaa löytää alueelta uudenlaista yhteistä tekemistä. Tämä myös vahvistaa oman alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä?, sanoi jo viime kesänä aktiivisesti Zumbannut Leena Periaho. Myös Anne Vuotarin mielestä parasta viime kesässä oli puistozumba upeassa maisemassa. Se oli ensimmäinen kesä, jolloin hän jatkoi säännöllistä liikuntaa läpi kesän. Moni osallistujista on myös sitä mieltä, että Zumba on yksinkertaisesti vaan hauskaa ja yllättävän tehokasta lihaksille. Joku kertoi uniongelmien helpottuneen ulkona hyvissä ajoin illalla tehdyn zumban jälkeen. ?Meitä oli viheriöllä kaiken ikäisiä osallistujia, ja viereiselle nurmelle putoili taivaalta purjelentäjiä ja Rina, joka oli selkä sinne päin ihmetteli mitä tapahtuu, kun zumbaajien silmät ovat taivasta kohti, vaikka liikesarjat jatkuivatkin. Zumbatunnit nurmella paljoin jaloin, humorisitiset zumban rytmit ja naisenergia olivat viime kesän riemun hetket? kertoi Riitta Korhonen. Kannattaa siis kokeilla: tervetuloa zumbaamaan Arabianrantaan tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 18.30 ? 19.30. Tuntien jälkeen mahdollisuus osallistua vaihtelevasti myös coreen, venytykseen tai Zumbathoniin. Lisätiedot: Rina Knape gsm 050 593 4064 ja facebookissa ?Zumba with Rina?. Katja Kettu Käpylässä tiellä sijaitsevan Ravintola Janon tiloihin soluttautuu pienimuotoinen valokuvanäyttely, jonka tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä Suomen Mielenterveysseuran tukiryhmien monimuotoiselle toiminnalle, joka harvoin saa sijaa yleisissä keskusteluissa, vaikka toimiikin aktiivisesti ja huomattavan paljon vapaaehtoistyön ehdoilla. Suomen Mielenterveysseuran tukiryhmien toimintaan kuuluu niin nuorten, kuin ikäihmistenkin mukaan ottaminen elämässä ja avustaminen arkipäiväisissä asioissa. Seuran kotisivuilla jokaisella on mahdollisuus halutessaan tutkia monenkattavaa toimintaa ja ryhtyä vaikka itsekin vapaaehtoiseksi tukitoimijaksi tai mikä tärkeintä, löytää apua yksinäisyyteen. Valokuvanäyttely ? Nuorilta Nuorille - loppuu rytmikkäästi saman viikon lauantaina 8.6.2013 jo kel- lo 19.30 alkavaan akustiseen musisointiin, josta vastaa suomenkielistä juurevaa rokkia soittava yhtye Grazy Mama & Sidekixx. ?Tämä on pieni tempaus suuressa kaupungissa, mutta suuri tempaus pienessä ihmisessä?, sanoo yhtyeen solisti Tatta, joka on iloinen, että entisen Leijona klubin tiloissa viime syksynä aloittanut Olutravintola Jano ja sitä isännöivä Jari Sikkilä on myötämielisesti antanut kodin tulevalle tempaukselle - jokainen on oikein tervetullut paikan päälle sellaisena kuin on! Lisää tietoa seuran toiminnasta voit lukea osoitteesta: www.suomenmielenterveysseura.fi Tapahtuma aika ja paikka : 3.6. - 8.6. valokuvanäyttely ? Nuorilta Nuorille ? Grazy Mama & Sidekixx 8.6. Ravintola Jano, Mäkitorpantie 11, 00640 HKI Yhtyeen kotisivut: www.grazymama.com Mikael Manninen: Kesäyö Metsolantiellä Postikortteja Käpylästä Käpylä-Seuran vuonna 2010 julistaman postikorttikuvakilpailun tuloksena seuralla on lajitelma postikortteja. Kortteja voi ostaa tai tilata joko seuran hallituksen jäsenten kautta tai seuraavista paikoista: ? Pohjolanaukion lippakioski ? Park Hotel, Pohjolankatu 38 ? Ompelimo Norteva & Vuorento, Pohjolankatu 43 ? Kumpulan kyläpuoti Kumpuoti, Intiankatu 34 Lisätietoja Käpylästä: kaupunginosat.net /kapyla/ Kangaskauppa ? Ompelimo Avoinna: ark. ma-pe 10-18, la 10-15 21.-23.6. suljettu, jonka jälkeen kesälauantait suljettu Pohjolankatu 43 ? p. 0400 604048 R.J.Kinnunen Oy Suomen Mielenterveysseuran tukiryhmien toimintaan kuuluu niin nuorten, kuin ikäihmistenkin mukaan ottaminen elämässä ja avustaminen arkipäiväisissä asioissa. Kuva Sannaleena Lapinoja. Anna Ahmatova-näyttely kirjastossa Käpylän kirjastossa oli toukokuussa esillä näyttely venäläisestä runoilija Anna Ahmatovasta (1889?1966). Näyttely liittyy kirjaan, jossa Pirjo Aaltonen kertoo Anna Ahmatovan elämästä Fontankan talossa. Näyttelyn avajaisissa olivat vieraina Pirjo Aaltonen, Anne Hämäläinen, Sanni Seppo ja Marja-Leena Mikkola. Tilaisuuden järjestivät Käpylän kirjasto, kirjastoyhdistys ja Käpylän Venäjä ? seura Druzhba. Kuva Eija Tuomela. Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Käpylän Voimistelijat Käpylän voimistelijat järjestää puistojumppaa maanantaisin klo 18-19 kesä- ja elokuussa 3.6.-24.6. ja 5.8.-26.8.2013 Otto-Iivari Meurmanin puistossa (Pohjolankadun ja Kullervonkadun risteys) Hinta 3,-/kerta, säävaraus http://kapylannv.sporttisaitti.com Katja Kettu. Kuva Eija Tuomela Kirjailija Katja Kettu vieraili Käpylän kirjastossa toukokuun alussa kertomassa palkitusta romaanistaan Kätilö, sekä samoista henkilöistä ja samoihin Jäämeren maisemiin sijoittuvasta novellikokoelmastaan Piippuhylly. Innokkaat kuulijat kyselivät paljon ja saivat aikaan vilkkaan keskustelun aiheesta. Ostetaan asunto yksityiskäyttöön Käpylästä (/lähialueelta) 40-50m2. 150-200 t?. 040 588 1511
• Käpylä-lehti 10 5.6.2013 Kirkkoloordi tahtoo kohdata ihmisen - AIKA HARVA PULJU yhteiskun- Käpylän kirkko, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 MESSU sunnuntaina klo 11 9.6. Bussikuljetus Lähetysjuhlien messuun Messukeskukseen. 16.6. Pelkonen, Leskinen. 23.6. Kosonen, Pesonen-Kareinen. 30.6. Heininen, Kinnunen. 7.7. Järvinen, Julia Tamminen. 14.7. Väyrynen-Si, Kinnunen. 21.7. Albekoglu, Mäkiö. 28.7. Kosonen, Kinnunen. 4.8. Konfirmaatiomessu. Järvinen, Albekoglu, Mod, Toivonen, Mäkiö. 11.8. Kosonen, Leskinen. 18.8. Pelkonen, Mäkiö. Tilaisuuksia Käpylän kirkossa Kesäkahvilat tiistaisin. Klo 18 kahvitarjoilu, klo 18.30 ohjelma. Vapaa pääsy. 11.6. Puhallinmusiikkia. Vaskikvintetti Väärä Vitonen. Yhteislaulua, mm. Suvivirsi. Hannu Leskinen ja Terhi Murto. 18.6. Globaalit juhlat! Monikulttuurinen kohtaaminen. Maailma-naiskuoro, Marjaana Toiviainen, Maija PesonenKareinen ja Kirsti Kajos. 25.6. Kynnykset alentukohot. Kalevala-aiheisia lauluja ja runoja. Inka Kinnunen, Terhi Lahdensalo, Leena Lund, lausunta. 2.7. Mansikka on punanen marja. Lauluja kesästä. Maija Pesonen-Kareinen, Inka Kinnunen ja Kirsti Kajos. 9.7. On se tiukkaa paastota. Heikki Järvinen. 16.7 Olemme äitiemme lapsia. Äiti-aiheisia lauluja ja musiikkia. Raivo Savik. 23.7. Eläimiä Raamatussa. Ulla Kosonen ja Inka Kinnunen. 30.7. Ekoteologiaa, luontosuhde Raamatun näkökulmasta. Tarja Albekoglu, Inka Kinnunen. 6.8. Aurinko nousee, aurinko laskee - kehtolauluista yömusiikkiin. Raivo Savik ja Hannu Leskinen. 13.8. Kauneimpia rukouksia. Tarja Albekoglu, Katja Mäkiö ja Outi Takkinen. Kuorokonsertti su 25.8. klo 18. Kamarikuoro Singkreis Flechtdorf, Saksa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 ?. Tilaisuuksia muualla Kesähartaus Maunulan uurnalehdossa, Pirkkolantie 22, tiistaisin klo 18. Musiikillinen kesäkahvila vuoroin Oulunkylän ja Maunulan kirkossa keskiviikkoisin 5.6.-14.8. klo 13. Kesäinen iltasoitto ma 10.6. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Maria Saari, sello ja Tuuli Takkala, piano. Kitaramusiikin helmiä. Konsertti to 13.6. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Klassisen kitaran suosikkeja, diplomikitaristi Janne Lehtinen. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 ?, CD 15 ?. Perheiden kesäpiknik ti 18.6. klo 10-13 Pikkukoskella. Tuo mukanasi nyyttäripöytään pientä purtavaa. Seurakunnalta kahvi, mehu, astiat ja jotain suolaista. Huom. säävaraus, ei sateella. Tied. Lahdensalo p. 050 365 3987. Perheleiri 23.-25.8. Siuntiossa. Hinta 50 ? aik./25 ? lapsi yli 3 v. Ilm. netissä 24.6-1.8. sivulla www.ilmo.helsinginseurakuntayhtyma.fi, Oulunkylä, perheleiri. Tied. Lahdensalo p. 050 365 3987 tai Kajos p. 09 2340 4227. Juhannusaaton retki pe 21.6. Tiilikanojalle Tuusulaan. Lähtö klo 15, bussin reitti: Kullervonkatu 18 (ent. posti), Juhana Herttuantie, Oulunkylän kirkko, Maunulan kirkko, Tuusula. Paluu n. klo 22.30. Ilmoittautumiset 17.6. mennessä virastoon p. 2340 5300. Tied. Kajos, p. 09 2340 4227. ?On juhla ja juhannusilta? pe 21.6. klo 18. Musiikillinen juhannusjuhla Oulunkylän kirkolla. Maija PesonenKareinen, Evi Kant, Ulla Kosonen. Tarjoilua ja yhdessäoloa, kaikenikäiset tervetuloa! Kouluun lähtevien siunaaminen ma 12.8. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Taiteiden yö to 22.8. Klo 19 ?Luomistöitä ihmetellen?, musiikillinen messu Oulunkylän vanhassa kirkossa. Klo 21 ?Romantiikan pyörteissä? Juhlakonsertti Oulunkylän kirkossa. Trio Ideale. Ryhmät alkavat syksyllä Tyttöjen ja poikien kerhot, ilmoittautuminen netissä viikolla 35, kerhot alkavat viikolla 36. Käpylän kirkko: Kirkkokuoron harj. ti 3.9. klo 18.30. Uusia laulajia otetaan. Tied. Hannu Leskinen 09 2340 4217. Hiljaisuuden rukoushetki 4.9. Päiväpiiri 11.9. Kalervonkatu 8 A: Päiväkerho 19.8. Kirjallisuuspiiri 4.9., aihe Will Wiles, Puulattian kunnossapito. Perhekerho 5.9. Voudintie 4 B: Kehitysvammakerho 2.9. Perhekerho 5.9. Avoimet ovet ja päiväpiiri 11.9. Ompeluseura kodissa ti 3.9. alkaen. Tied. ja ilm. susanna.antolainen@netti.fi, p. 050 528 3230 tai iris.remes@ evl.fi, p. 050 380 4138. _______________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi, auki ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16, huom. kesällä ma kiinni. 30.4. Virkatodistukset p. 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti 9-11 p. 2340 5383. Diakoniapäivystys Käpylän kirkolla pe klo 9-11, p. 2340 4218, kiinni 21.6.-12.7. Lisätietoja nettisivuilla ja Kirkko & kaupunki-lehdessä. nassamme kokoaa kaikenikäiset, kokoiset ja sukuiset ihmiset yhteen niin kuin seurakunta, sanoo nyt toista kuukautta virkaansa hoitanut kirkkoherra Ulla Kosonen. - Useimmat yhdistykset ovat yhden asian liikkeitä, ne keräävät vain juuri siihen nimenomaiseen asiaan uskovat yhteen. Usein nämä ovat samoin ajattelevia, suunnilleen samanikäisiä ja samasta yhteiskuntaluokasta olevia. Toki kirkonkin vahvuutena on uskon pohja, julistus, josta kaikki lähtee, mutta Jeesukseen uskovat ovatkin sitten ?sekalaista seurakuntaa?. Ulla Kosonen toteaa olevansa iloinen ja innostunut uudesta pestistä, mutta samalla se vetää hiljaiseksi. Hän miettii, miten pystyy peilaamaan kaikkia niitä ihmisten toiveita ja odotuksia, joita on jo saanut virassaan vastaanottaa. - Onneksi minun ei tarvitse tehdä kaikkea yksin. Minulla on lupa ja oikeuskin odottaa apua muilta ihmisiltä, kuten myös Irja-piispa kehotti jumalanpalveluksessa, jossa minut asetettiin tähän virkaan. - Kirkkoherraa ei vaihda seurakuntaneuvosto tai papisto, vaan se on julkinen tapahtuma, muistutti piispa Irja Askola. - Seurakunta on halunnut tutun Ullan. Oulunkylä on yksi seurakunta, mutta siellä on monenlaisia yhteisöjä. Niiden kohtaaminen on sinun tehtäväsi. Oulunkylän kirkko oli tuona huhtikuun sunnuntaina tupaten täynnä. Kaikki halusivat nähdä uuden kirkkoherran ja Helsingin ainoan naiskirkko- herran virkaan asettamisen. Sekä tietysti maamme ainoan naispiispan - ja piispansauvan. Ääriään myöten täydessä kirkossa ehtoollisen jakaminenkin suoritettiin useassa pisteessä nopeutetusti niin, että pappi kastoi leivän viiniin, ja ne nautittiin näin yhdessä kuten katolisessa messussa. Epätavallista luterilaisessa kirkossamme. Kaikki on jo keksitty Ulla Kosonen kiittelee henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä. On hyvä, että on aktiivisia monen alan asiantuntijoita, joilta voi kysyä neuvoa ja pohtia asioita yhdessä. Ei tarvitse yrittää riittää kaikkeen itse. Myös hiljainen tieto antaa historiallista perspektiiviä. - Voi vain todeta, että keksimmepä mitä tahansa, se on jo tehty jossain aiemmin. Mutta uutta on tämä aika. Se, miten tässä ajassa asiasta ajatellaan, miten tässä hetkessä toimitaan. Kaiken vanhan voi tehdä uudestaan tämän ajan ehdoin, kirkkoherra miettii. - Ihmisen oma kokemus on aina uusi. Se pitää myös kohdata uutena. Oulunkylän seurakunta on iso seurakunta, joten pitää olla erityyppisiä lähestymistapoja. - Itselleni toivon viisautta ja rohkeutta toteuttaa toiveita. Haluan kohdata ihmisen ihmisenä. Opi sairaudesta! - Olet siis tullut oppimaan sairaudesta, sanoi kuolemansairas mies minulle, kun olin pappina tullut häntä tapaamaan hänen vuoteensa äärelle, hät- Kirkonmäellä soi MITÄ KÄPYLÄSTÄ kannattaisi esitellä sellaiselle ihmiselle, joka vierailee täällä? minulta kysyttiin. Ainakin muutama julkinen instituutio tuli mieleen, kuten kirjasto ja varhaista funkkista edustava kirkko, molemmat vuodelta 1930. Kirkon on suunnitellut E. Sutinen, kirjaston Gunnar Taucher, Karjalatalon sen sijaan Into Pyykkö vuonna 1974. Keskustelu käytiin bussissa matkalla Käpylään, mutta kun Kurvin pysäkillä lauloi yksinäinen mies isoon ääneen virttä ? Topeliuksen kirjoittamaa ?Totuuden henki, johda sinä meitä? ? kallistui oma ajatukseni kirkon suuntaan. Muistin elävästi huhtikuussa 1998 pidetyn virsimaratonin, hankkeen, jossa virsikirja veisattiin kokonaan. 1990-luvun lopulla järjestettiin toinenkin suuri tapahtuma nimeltään Raamattu kannesta kanteen, jossa Iso kirja sananmukaisesti luettiin alusta loppuun. Sain osuudekseni Joonan kirjan, sukuumme kun oli syntynyt Joona-poika. Virsimaratonin pitkät laulupäivät (5.-7.4) olivat hartaita tuntumatta silti keinotekoisilta tai liian yleviltä. Päinvastoin tunnelma oli kodikas ja viihtyisä, olimme kuin lapset mukavalla retkellä. Veisuu kuulosti mahtavalta, laulajia oli kirkon täydeltä ja televisiokin saapui tallentamaan tapahtumaa. Eija Tuomela huolehti ansiokkaasti tiedottamisen ja osallistui hankkeeseen myös esilaulajana yhdessöä kansanlauluryhmä Ehivaijan kanssa. Pidän kovasti laulamisesta, mutta itsekseni en siihen pysty. Minun kaltaiselleni ihmiselle, joka ei pysy nuotissa, vaan tarvitsee kunnon ääntä ympärilleen, mahtava joukkolaulu on valtava, virkistävä elämys. Koska seurakunta kykenee järjestämään noita elämyksiä, toivoisin lisää erilaisia veisuita, vaikkapa Siioninvirsiseurat, joihin en viime huhtikuussa päässyt. Toki Suomessa lauletaan sankoin joukoin vaikkapa kauneimpia joululauluja, mutta nyt kesällä tuntuu aika adventtiin varsin pitkältä. Soitin Hannu Leskiselle, Käpylän kanttorille (vuodesta 1976). Nykyisellään hän on koko Oulunkylän seurakunnan palveluksessa, mutta vastuualueena on yhä Käpylä. Kirkkoherra Ulla Kosonen, Kustaankartanon sairaalapappi Marko Mattila, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Anne Lindell ja piispa Irja Askola Oulunkylän kirkossa 21.4.2013. kähdytti Ulla Kosonen messuväkeä saarnassaan. Ei puhettakaan, että mies olisi valittanut vaivoistaan. Ei, hän iloitsi harvoista terveistä hetkistään! - En tätä itselleni toivonut, mutta nyt en vaihtaisi osaani pois, totesi mies ja jatkoi: - Minulla on ollut mahdollisuus levollisesti tehdä sopua itseni kanssa. Elämä jää joka tapauksessa kesken. - Otan päivän kerrallaan, sanoi sairasvuoteen opettajani. - Elämän matkaan kuuluvat suru ja tuska, mutta myös kauneuden ja tasapainon ikävä, kaipuu Jumalan luo. Taiteessa voimme kokea häivähdyksen Jumalan kosketuksesta. Kirkon piirissä tapahtuu vielä suurin osa ihmiselämän tärkeimmistä mittapisteistä: kaste, rippi, häät, hautajaiset... Puhumattakaan pienemPuhuimme kanttorin kanssa myös muista hänen järjestämistään musiikkitapahtumista, kuten körttimaratonista 4.11.2011 ? silloin veisattiin Siionin virsiä ? ja hengellisten laulujen maratonista 7.11.2004. Kaikki kolme lauluhanketta saavuttivat suuren suosion ja esimerkiksi hengellisten laulujen tilaisuuteen tuli 1100 osanottajaa. Missä muualla kuin kirkossa saa kuulla ainakin kerta viikkoon elävää laulua ja soittoa? Ammatti-ihminen on urkujen ääressä ja hyvässä lykyssä kuoro, yli kaksikymmenpäinen joukko, esiintyy musiikille soveltuvissa tiloissa seurakuntalaisten yhteisen laulun lisäksi. Käpylän kirkkokuoro on toiminut perustamisestaan lähtien, vuodesta 1930. Harjoitukset pidetään joka viikko ja esiintymisiä tulee vuoden mittaan kolmisenkymmentä. On myös pieni projektikuoro, Taivaskallion mieslaulajat, joka harjoittelee pari kertaa ennen itsenäisyyspäivän esiintymisiä, ensin lipunnostossa ja sitten jumalanpalveluksessa. Jokainen laulamisesta innostunut käpyläläinen pääsee siis harjoittamaan taitojaan kotikulmilla, muualle ei tarvitse lähteä. Käpylässä on vuoden aikana seurakunnan järjestämiä musiikkiesiintymisiä ja konsertteja arviolta pari- mistä elämyshetkistä, konserteista, pyhäkouluista, keskusteluilloista ja retkistä. - Kirkon tulee olla matalan kynnyksen paikka. Yli puolet suomalaisista kuuluu kirkkoon. Heidän pitää uskaltaa tulla sinne niin iloineen kuin murheineenkin, sanoo kirkkoherra Ulla Kosonen. *** Ai niin, että mistäkö tuo otsikon ?kirkkoloordi? tulee? Uuden, sarjakuvia piirtävän kirkkoherramme huumorintajusta kertoo, että kesäharjoittelija antoi hänelle lahjaksi mukin, johon oli painattanut tuon määreen. Se on nyt kirkkoherra Ulla Kososen rakkain kahvimuki! Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva HENRY STRENG kymmentä, esiintyjinä omat tai vierailevat tähdet. Esimerkiksi tulevana syksynä, 22. syyskuuta, kirkonmäelle saapuu Aarne Pelkonen, kuluvan vuoden Lappeenrannan laulukilpailujen voittaja. Käpylä on laulajalle tuttu toimittuaan täällä Hannu Leskisen sijaisena. Mitä Hannu-kanttoriin itseensä tulee, mainitsen senkin, että hän on julkaissut soololevyn klassisista kirkkolauluista nimeltä ?In nomine Domini?. Levyyn kannattaa tutustua, jos pitää sointuvan baritonin esittämästä musiikista. Koko kirkkolaitos, myös oma seurakuntamme, kuuluu varteenotettavien kulttuurintuottajien joukkoon. Osaammeko arvostaa perinnettä, joka elää ympärillämme? Entäs vielä varpuset kirkonmäen pensasaidoissa? Ne vasta tirskuttavat ihanasti! LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä
• Käpylä-Lehti 5.6.2013 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Kauneus- ja terveyspalveluja Hannele Lindholm Puh. 710 533 Kirstinkatu 13 PARTURI-KAMPAAMO Tervetuloa! Oulunkylän Kampaamo Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Marjut Mäkelä Käpyläntie 12 Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Hilman HIUSMALLI Kisakylän Kampaamo-Parturi Puh. 728 7012 Puh. 793 872 ? Koskelantie 9 Avoinna arkisin 9-17, kesälauantait suljettu FYSIOTREENARI T. Kikka ja Pirjo 11 ? Kampaamo - Parturi ? Kauneushoitola SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS ? Fysikaaliset hoidot ? Hieronta ? Veteraanikuntoutus ? Akupunktio ? Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Koskelantie 24, 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com ? Fysioterapia ? Hieronta ? Osteopatia ? Lymfaterapia ? Jalkaterapia ? Ripsipidennykset ? Kosmetologi ? Kuumakivihieronta ? Intialainen päähieronta ? Ekoparturi-kampaaja HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Antti Waltimo, protetiikka ja purennan kuntoutus ? Terhi Mäkelä, suuhygienisti ? Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 040-593 5171 Siltavoudintie 7 TA C HT OT I LA TUOSSA OTSIKOSSA c h:n edellä ei ole kirjoitusvirhe. C on siinä ikäänkuin ?tsee? kuten se saksankielessä lausutaan. H puolestaan on ?haa? kuten se saksankielessä lausutaan. Näin kirjoitettuna sanaan tahtotila saadaan sellainen kansallissosialistinen sävähdys kurkkuäänteineen siis ?tachtotila?! Tämä ei tietenkään ole mikään virallinen tulkinta, vaan aivan omani. Minusta natsien, Göbbelsien ja kumppanien teoissa ja puheissa haisi juuri tuollainen mieletön tachto. Tehtiin mitä tahdottiin millä ei ollut järkipolitiikan kanssa mitään tekemistä. Natseilla oli minusta sensorttinen ?tachtotila?. Niinpä korvaani on jo pitkään pahasti särähtänyt, kun rakkaat poliitikkomme ovat - puolueisiin katsomatta - alkaneet peräänkuuluttaa useissa eri yhteyksissä ?tahtotilaa?. Natsien ohella melkoista samansisältöistä tuhoisaa tahtopolitiikkaa harjoittivat myös Lenin ja Stalin. Seurauksena heidän toimistaankin miljoonia surmattuja. Sinänsä kiintoisaa, että Joseph Göbbels, alunperin harras katolinen, nuoruudessaan suunnitteli pappisuraa. Vastaavasti Stalin, silloin vielä Dzugasvili, opiskeli pappisseminaarissa. Mutta asiaan. Mistä lie vaikkujen takaa ovat poliitikkomme kielikorvistaan kaivaneet käyttöön melkoisen joukon erilaisia puppumaisia termejä ja ilmaisuja. Tuo tahtotila niistä pahimmanmakuisia. Mutta rakennetaanpa esimerkkilause. Vaikkapa näin: - Voidaan melkoisella varmuudella, jo kokemuksen pohjalta todeta, että lähtökohtaises- Koskelantie 54 p.757 1353 M Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 OLYMPIA ma sulj. ti-pe 9-17 Kesälauantait suljettu eläkeläisalennus ? Parturi-Kampaamo ? kauneushoitola ? jalkahoitoja ? naisille ja miehille Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla 62 Päätoimittaja: JUHANI IKONEN a n e e l ar Tiistaisin Käpylä-Seura r.y. Käpylä-Seura r.y. Hyvää kesää toivottaa KAMPAAMO www.oulunkylankauneushoitola.fi Julkaisija: ti uskomme vähintäänkin pitkässä juoksussa löytyvän sen tahtotilan, jossa niin kuntauudistus kuin sotekin saadaan asianmukaisiin työryhmiin viimeisteltäviksi. Olemme tässä tarkoituksessa antaneet asiat parhaista asiantuntijoista koostuvalle ajatushautomolle, joka on verkottunut myös tunnettujen kansainvälisten osaajien kanssa. Niinpä niin. Mikä lieneekään lähtökohta, josta jatkuvasti lähtökohtaisesti liikkeelle lähdetään. Ja miten pitkä se pitkä juoksu oikein on. Olen pelännyt, että se on perin pitkä, ja tuntuu, että jo alkutaipaleella se on niin läkähdyttävä ettei maaliin jakseta. Oli sitten sotea tai kuntauudistusta tai nuorisotakuuta, ja mitä kaikkia niitä onkaan. Ehkä se ajatushautomo on paikallaan. Hautomalla ne kanatkin lopulla munauksistaan selviytyvät. Mutta mitä tässä vinkumaan, kun pitkässä juoksussa kesä kuitenkin tuntuu koittaneen vaikka lähtökohtaisesti näyttikin turhan kylmältä ja lumiselta, mutta taas luonto näytti tahtotilansa, että kyllä se siitä. KOKO PERHEEN SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Parturi-Kampaamo Takaikkuna Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Jauri Varvikko, Eepinen Oy Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2013 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
• AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) loa u t e v r e Tiston terassille! Pu P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Park Hotel Käpylän Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 ravintola Puiston terassi on auki! 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Puutarhamyymälä Sofianlehto Piha täynnä kaikkea puutarhaan! Avoinna koko kesän ark. 9-19, la 9-18, su 10-17 Tarkista aukioloajat netistä PUISTOJUMPPAA ARABIANRANNASSA! 7.5.2013 alkaen Arabian peruskoulun viereisessä puistossa. Tgroirllsit-aiiltsain! lla Sisäpihan vehreällä terassilla voit nauttia kiireettömästä tunnelmasta ja auringonpaisteesta koko päivän. Terassimenu tarjoaa monta maukasta ruokavaihtoehtoa, joita kannattaa tulla maistamaan kauempaakin. Kesän tapahtumat ja kuumimmat tarjoukset näet Facebookista ja nettisivuiltamme. se Säävarauk Tiistai: 18.30-19.30 Zumba, 19.30-20.00 core Torstai 18.30-19.30 Zumba, 19.30-20.00 venyttely Park Hotel Käpylä t Ravintola Puisto Pohjolankatu 38 t 00600 Helsinki t Puh. (09) 799 755 t ZZZ SDUN À Ravintola on avoinna ma?t0 11.00?23.00 t pe?la 11.00?24.00 t su suljettu Sunnuntai 18.30-19.30 Zumba, 19.30-20.00 core/venyttely Kertamaksu on Zumbaan 5e, coreen tai venyttelyyn 3e. Tervetuloa mukaan, kun sinulle parhaiten sopii! Facebook: Zumba with Rina, rina.knape@gmail.com Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com KANTA-ASIAKKAAN Optikon näöns tarkastu AL 0 ENNAKKO ENNAKK O AURINK URINKOLA OLASIT SIT JA SUNCO SUNCOVERIT Otamme passikuviakin ? PALJON MERKKIKEHYKSIÄ KEHYK SIÄ JA LA LAS STEN AURINK URINKOLA OLASIT SIT Terv ervetuloa etuloa tutustumaan tutustumaan uudis uudistuneeseen tuneeseen m my yymäläämme 12.6. alkaen! alkaen! fi Kauppak auppakesk eskus us Ar Arabia abia Hämeentie 109 109,, 1. krs puh. (09) 2 27 780 0160 0160 ma-pe 10-18 10-18 la 1010-15 15 Edut voimas voimassa sa 21.6.2013 21.6.2013 as asti ti ostaes ostaessasi sasi keh kehykset ykset ja linssit. linssit. Keh Kehykset ykset erityismallisttos erityismallis osta. ta. Ei kosk koske e piilolinssinäöntark piilolinssinäöntarkas astus tusta. ta. Ei muita alennuksia. ARABIANRANNAN SILMÄSET Käpylä, kt 44 m2 2h,k,p. Korkealla mäellä, lähellä puutaloja. Rauhallinen ja vehreä ympäristö. Putkiremontoitu. Myyntihinta 209.000 ? Koskela/Käpylä, pt 85/100 m2 2h,k, ullakko 2h. Puutaloidylli halutulla alueella. Parvekkeella ja pihalla varustettu paritalo. Myyntihinta 298.000 ? Untamontie 10 Nastolantie 32 1102515 Käpylä, kt 57,5 m2 3h, kk, matalaa rakentamatonta ullakkotilaa. Putkiremontoitu läpitalon koti. Hieman erilaista etsivälle! Velaton lähtöhinta 219.000 ?. Oulunkyläntie 3 1103335 PARTURI s KAMPAAMO s LASTEN PARTURI KOSMETOLOGI s MEIKKAUSPALVELU HIUSTENHOIDOT s PIDENNYKSET s KAMPAAMOKAUPPA ILOINEN JA TAITAVA HENKILÖKUNTA 1100884 Vallila, kt 58 m2 3h, avok, alkovi, vh. Tilaihme, joka saadaan aikaan yhdistämällä kaksi asuntoa. Ihana korttelipiha! Velaton lähtöhinta 225.000 ?. Sammatintie 8 1103022 Käpylä, kt 97 m² 5h,k,ihastuttava terassi, takka ja p. Harvinaisuus. Valoa tulviva kaunis asunto. Lämmin tunnelma. Tule ja ihastu! Velaton lähtöhinta 379.000 ?. Pohjolankatu 43 1102527 Honkasuo, okt 143,5 m2 4-5h,k,s,khh,vh,2xwc,p,a-katos. Uutta Helsinkiä! Ekologinen puinen kaupunkikylä. Tämä puutalo on energiatehokas passiivitalo. Ennakkomarkkinointi. MH 538.000 ?. Naapuripellontie 21 1102952 Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930 Markku Kilpeläinen: yrittäjä, LKV 040 715 7150 ?Uutta Helsinkiä, puinen ekologinen kaupunkikylä ? Honkasuo. Tutustu uuteen asuinalueeseen osoitteessa www.uuttahelsinkia.fi/honkasuo. Meillä ennakkomarkkinoinnissa rivitalokoteja sekä omakotitaloja. Kysy lisää!? KESÄETU Ajanvaraus 24h nettisivuiltamme www.hiusateljee.fi tai puhelimella 09-7206700 aukioloaikoina. Ogelin liikekeskus s Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki. Aukioloajat: ark. 8 ?18, la 8 ?14 ! Väripaketin Straight-paketinostaja saa kaksi tuotetta su, joka sisältää ja föönaukseen oristamiseen (arv Lisäksi saat kesäo 9,90?). tuoksusumuttimisen (Etu voimassa kesä en. niinkauan kuin kuun tai tavaraa riittää) TERVETULOA! Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 Välityspalkkio esim. VERKKO 900 ? + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 ? (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!