Käpylä-lehti 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Helsingin vanhin kaupunginosalehti 60 vuotta! NRO 2 29.2.2012 61. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Sanna Väyrynen kutsuu iltapäiväkerholaisia partioon Kuva Toivo Koivisto Laskiaisriehassa hirnuivat hevosetkin Suistoblues sujuu suomalaisittain 70% KULTANÄPPI OY 50% Apteekkipalvelua ammattitaidolla MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Sebamed Liquid pesunesteet yhteishintaan! OULUNKYLÄN APTEEKKI 400 ml + 1000 ml Varaston LOPPUUNMYYNTI 60% 20% 40% 30% Sebamed Liquid Face & Body Wash puhdistaa hellävaraisesti, mutta tehokkaasti. Ph 5,5. Koko perheelle sopiva klassikkotuote. 20,- (norm. 28,00) Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757 0205 757 75 Avoinna ma-pe 9.30-17.00 · myynti@kultanappi.com · www.kultanappi.com Tarjoukset voimassa 31.3.2012 asti. Avoinna: mato 8.3019 pe 8.3018, la 915
HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 61. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 29.2.2012 Koirankakkaa ja muutakin E Koskelan sairaala-alueen tulevaisuus kiinnostaa räs isä soitti ja kertoi, että Väinölänkadun ja Untamontien välinen kallio on täynnä koirankakkaa. Kallio on lasten leikkipaikka. Näin talvella siellä on mukava laskea mäkeä. Tai olisi, jos ei tarvitsisi koko ajan varoa astumasta jätökseen. Isompi juttu on yrittää estää lapsia syömästä lunta! Koirat herättävät kuumia tunteita. Hartolassa on ryhdytty perimään korkeampaa vuokraa koiranomistajilta. Maksu on rivitaloissa 10 euroa ja kerrostaloissa 15 euroa kuukaudessa. Maksua perustellaan muun muassa sillä, että koirat pureskelevat huoneiston rakenteita ja naarmuttavat lattioita. Lisäksi ne kuraavat rappukäytäviä ja niiden pesuun kuluu vettä. Maksu koskee vain koiria, sillä Hartolassa on tutkittu, ettei mikään muu lemmikki tee samanlaista jälkeä. Korkeasaaren entinen johtaja, eläinfysiologi Seppo Turunen me- nee vielä pitemmälle. Hän on esittänyt, että lemmikeistä olisi luovuttava kerta kaikkiaan. Hänen perustelunsa ovat ympäristölliset. Lemmikkien ruokkiminen vie muun muassa maailmanlaajuisesti valtavasti peltoalaa ja niiden tekoset vapaassa luonnossa ovat mittavat. Esimerkiksi kissat tappavat vuosittain satoja miljoonia lintuja ja muita luonnonvaraisia eläimiä. Oma lukunsa on jalostus, jossa onkin erittäin paljon epäkohtia. Se on johtanut etenkin koirilla lukuisiin sairauksiin ja vaivoihin. Monet eläimet kärsivät ihmisten turhamaisuudesta. Sisäsiittoisuus on tuonut muassaan sydänsairauksia, lonkkavikoja, epilepsiaa, iho- ja silmäongelmia... Käpylä-lehdessä ei lietsota lemmikkivihaa, sillä eläimillä on tärkeä tehtävä: ne lievittävät ihmisen yksinäisyyttä. Jonkin verran ne saavat meidät myös liikkeelle, mikä on hyvä. Eikä ole koiran vika, jos sen kakka on väärässä paikassa. Koi- ranomistajan pitää huolehtia jätökset pois lasten leikkipaikoilta ja jalkakäytäviltä. (Sinänsä on järjetöntä kerätä kakka muovipussiin ja pistää se sekajätteisiin. Ainakaan Helsingissä ei koiran jätöksiä kuitenkaan saa laittaa biojäteastiaan.) Otteet lemmikkejä kohtaan kovenevat. Koetetaan me koiralliset ja kissalliset lieventää iskuja ja toimia niin, ettei sanomista tule. ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi Ps. Oma mäyriksemme on saanut jalostuksessa kaupan päälle liian lyhyen alaleuan. Se on johtanut siihen, että siltä on pitänyt poistaa jo 10 hammasta. Kaksi ehti pudota omia aikojaan. Varmaan sen leukoja särkee. Koskelan sairaala-alueen suunnitteluun pyritään vaikuttamaan paikallisten asukkaiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta, lähtökohtana on alueen historiallisesti arvokas miljöö. KOSKELAN SAIRAALA-ALUEEN tulevaisuus kiinnostaa Koskelan, Kumpulan ja Käpylän asukkaita. Kymmenen aktiivin muodostama ryhmä, joka pyrkii vaikuttamaan sairaala-alueen suunnitteluun, järjesti 31.1.2012 keskustelutilaisuuden, johon osallistui noin 60 henkilöä. Koskelan vanhustenkeskuksen johtaja Anneli Walldén ja tilasuunnittelija Eeva Verho sosiaalivirastosta kertoivat kaupungin virkamiestyöryhmän työstä. Terveyslautakunta on päättänyt, että Koskelan terveysasema siirretään Oulunkylän terveysaseman yhteyteen. Siirron aikataulu on auki, koska ensin Oulunkylän terveysaseman tilat on remontoitava. Keskustelussa oltiin huolestuneita terveyspalvelujen heikkenemisestä Koskelan, Kumpulan ja Käpylän alueella, missä asuu paljon vanhuksia, vammaisia ja lapsiperheitä. Vähimmäisvaatimuksena on kevyen palvelun terveysasema. Koskelan sairaala-alueella toimii vanhustenkeskus, jonka käytössä on nyt kolmen talon tiloja. Sosiaalivirasto on alustavasti varannut neljä taloa (A, C, G, N) vanhustenkeskuksen käyttöön. Talot peruskorjataan, ja niihin tulee pieniä yhden hengen tai pariskunnan asuntoja sekä ryhmäkoteja ja avohoidon palveluja. Remontin aikataulusta ei ole tietoa. Alueelle tulee mahdollisesti myös yksityisiä senioritaloja. Alueelle on valmisteilla asemakaava, ja kiinteistövirasto tekee rakennussuojeluselvitystä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee aikanaan lausunnoille ja asiasta järjestetään tiedotustilaisuus. Keskustelussa todettiin, että sairaala-alueen talot ovat sata vuotta vanhoja ja arvokkaita. Ne tulee säilyttää ja niiden sisätilat korjata asumiskäyttöön. Alueella halutaan asuntoja, vanhusten lisäksi kaikenikäisille, myös muun muassa vammaisille ja lapsiperheille. Myös Kunnalliskodintien toisella puolella olevat pesularakennukset on tarkoitus purkaa ja niiden tilalle rakennetaan asuntoja. Rakennettavien talojen korkeudesta esitettiin erilaisia mielipiteitä. Myös puistoalueelle voidaan rakentaa jonkin verran, vaikka lähtökohtana on arvokkaan puistoympäristön säilyttäminen. Suunnitteluryhmä haluaa, että autoliikenne alueella pitää rajoittaa mahdollisimman vähiin, ja tästä oltiin samaa mieltä. Keskustelussa korostettiin, että tarvitaan yhteisöllisyyttä vahvistavia ratkaisuja, kuten eri ikäisten asumisyhteisöjä, taloihin kerhotiloja sekä Koskelan ja Käpylän asukkaille yhteistä asukastilaa. Keskustelussa käsiteltiin myös bussin 55 uutta linjaussuunnitelmaa, jota pidettiin hankalana, koska se ei menisi lainkaan Hämeentien ja Hakaniemen torin kautta, vaikka Hakaniemi on Koskelan alueen asukkaille tärkeä asioimispaikka. Itse Koskelassa palvelut ovat minimaalisia. Hankalasta ajankohdasta ja kovasta pakkasesta huolimatta alueemme väki oli hyvin liikkeellä ja osallistui aktiivisesti keskusteluun. MIRJA ARAJÄRVI Suunnitteluryhmän jäsen Kuva TOIVO KOIVISTO Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Pidetään Käpylä elävänä atti Erosen neljän vuoden pesti Käpylä-Seuran puheenjohtajana päättyi helmikuun vuosikokoukseen. On aika katsella mennyttä kautta. - Käpylä-Seuralla on merkitystä yhteisten asioittemme hoidossa. Se on joustava väline, jota voi muokata sen mukaan mitä milloinkin painotetaan. Käpylä-Seuralla on painoarvoa päätöksenteossa. Se on kokoava voima ja sen arvo kumpuaa historiasta. - Ilman seuraa kaupunginosa olisi aika orpo. Konstailemattomia yhteyksiä kaupunkisuunnitteluun Eronen pitää kautensa parhaana saavutuksena. Olennaista seuran toiminnalle on saada selville, mitä ihmiset tahtovat? Ensitöikseen neljä vuotta sitten Eronen halusi muuttaa Käpylä-Seuran julkisuuskuvaa. - Halusimme katsella eteenpäin emmekä vain kirjata tappioita. Seura perusti visiotyöryhmän, joka kokosi laajalla kyselyllä asukkaiden toiveet ja näkemykset asuinalueen tilasta ja tulevaisuudesta. Vastauslomake oli Käpylä-lehden välissä ja sen saattoi palauttaa joko postissa tai kirjastossa olevaan laatikkoon. M - Kysely oli kallis, eikä se onnistunut odotetusti. Jos Käpylässäkin olisi tietty paikka missä seurat ja yhdistykset voisivat kokoontua, saattaisi tilanne olla parempi. - Esimerkiksi kumpulalaisilla on vakituinen kylätila, jossa ihmiset tapaavat toisiaan väistämättä. - Tänne voi aivan hyvin tuoda lisää toimintaa. Esimerkiksi Koskelan sairaala-alueelle voitaisiin sijoittaa opiskelija-asuntoja ja taiteilijoiden työtiloja. - Sieltä voisi löytyä yhdistyksillekin kuten Käpylä-Seuralle pysyvät tilat. ALICE KARLSSON Opiskelija-asuntoja ja taiteilijoiden työtiloja Viime vuosina alkanut Käpylän palvelujen alasajo on teettänyt KäpyläSeurallakin paljon töitä. - Kaikki alkoi Alkon siirtymisestä, sitten oli vuorossa Yhtenäiskoulun lukion lopettamisuhka. Sen jälkeen meiltä yritettiin viedä kirjasto. Kun säikähdyksestä selvittiin, oli vuorossa Käpylän seurakunta, joka siirtyi nimenä historiaan kun se yhdistettiin Oulunkylän seurakuntaan. Viimeisimmät hankkeet liittyvät terveysasemaan ja postiin, joiden palvelut ovat uhattuna. - Terveyspalveluista yritetään vielä saada säilymään ainakin osa ja posti siirtyy R-kioskin suojiin, Eronen sanoo. - Terveysaseman puolesta on tehnyt työtä etenkin asukkaiden muodostama Koskelan sairaala-alueen suunnitteluryhmä, jossa KäpyläSeuralla on edustus. Postista seura piti kiinni kynsin Matti Eronen kiittää lämpimästi kaikkia Käpylä-Seuran yhteistyökumppaneita. Liity KäpyläSeuraan Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla hampain. Tavoitteena olivat itsenäiset tilat, mutta Itella päätti toisin. Pääasia lienee kuitenkin, että postin palvelut säilyvät Käpylässä. - Käpylä-Seuran tärkeimpiä tehtäviä on pitää Käpylä elävänä kulttuurihistoriallista ympäristöä suojellen ja kunnioittaen, Eronen sanoo. - Pitää tapella sitä vastaan, että asuinalueemme muuttuisi Auringonlaskun kaupunginosaksi. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy maaliskuun 28. päivä. Aineisto toimitukseen 16. maaliskuuta mennessä.
3 Ilmestynyt vuodesta 1951 29.2.2012 Parkin ravintolasta tuli Puisto Vuoden käpyläläisiksi lippakiskan Topi ja Otto Kesäkiska Pohjolanaukiolla on tuonut kylään iloa ja vilskettä. -O HOTEL PARK KÄPYLÄ julisti viime vuoden lokakuussa kilpailun, jossa etsittiin nimeä hotellin ravintolalle. Kilpailu päättyi marraskuun lopussa. Nimiehdotuksia tuli yli 300. Tarjokkaita oli laidasta laitaan, suosituimpien joukossa muun muassa Hyvät herrat -ohjelmasta tutuksi tulleet Kauppaneuvos Paukku, Tollo ja Tyyne. Nimen Puisto valitsi hotellin henkilökunnasta koostunut raati. Perusteluna valinnalle oli muun muassa se, että Pohjolankatu on hyvin puistomainen sekä se, että Park on puisto englanniksi. Ravintola Puistoa ehdotti 12 henkilöä, joiden kesken arvottiin 500 euron arvoinen matkalahjakortti. Palkinnon voitti Pekka Manninen Tampereelta Puistoa käytetään tulevaisuudessa aktiivisesti ravintolan markkinoinnissa. Myös ravintolan markiisit uusitaan ja nimi Puisto näkyy niissä. Ravintolan oma sisäänkäynti on suunniteltu ja piirretty ja rakennuslupa on haussa. Toiveena on että rakennustyöt käynnistyisivät alkukesästä. Park Hotel Käpylä Pohjolankatu 38 www.parkhotelkapyla.fi lemme ihan mykistyneitä ja hämmentyneitä. Tämä on tosi iso kunnia, Topi Vihermalmi ja Otto Samola sanovat valinnastaan Vuoden käpyläläisiksi. - Se on myös iso kiitos työstä, mitä olemme tehneet. Topi ja Otto ovat pyörittäneet lippakiskan kahvilaa kahtena viime kesänä. Ensimmäinen vuosi 2010 jäi vajaaksi; luukut saatiin auki vasta elokuussa, mutta viime vuosi alkoi Vapusta ja jatkui syyskuun loppuun. Miehet ovat kaveruksia monen vuoden takaa. He pelasivat jalkapalloa Pohjois-Haagan urheilijoissa ja tapasivat ratikassa matkalla treeneihin. Myöhemmin he kummatkin päätyivät Helsingin luonnontiedelukioon Mäkelänkadulle. Topin perhe asui tuolloin Pakilassa, mutta Otolla on pitempiaikainen käpylätartunta. Se lähti jo Alku-päiväkodista ja Käpylän koulusta. Ajatus kiskasta tai pikkukahvilasta on elänyt kauan. - Mä fiilistelin aikoinani jotakin pirtelöbaaria tai pakun päällä festareilla toimivaa systeemiä, Topi kertoo. - Innostuimme lippakioskeista kun Hietsun lippakioskiin avattiin kolme vuotta sitten kesäkahvila, kyselin ohi mennessäni kiskanpitäjältä miten näihin pääsee messiin? Hän auttoi ja rohkaisi meitä paljon. Topi ja Otto alkoivat selvittää, mitkä kaupungin lippakioskeista olivat vapaina. Kierros oli pian tehty ja Pohjolanaukio valikoitui nopeasti parhaaksi. Sijainti on loistava. Vieressä on raitiovaunu ykkösen päättäri, takana avautuu kaunis puisto, eikä tiemelu häiritse. Topi Vihermalmi ja Otto Samola ovat otettuja valinnastaan vuoden käpyläläisiksi. Päätyö opinnoissa Lippakioskit ovat kesäkiskoja ja siksi talveksi on keksittävä muuta tienestiä. Palasia on kerättävä sieltä täältä. Topin ja Oton näkyvimpiä duuneja ovat mainokset, joihin heidät on keksitty kuinkas muuten kiskalta. Topi on jo nähty K-Marketin mainoksessa ja Otto astuu kehiin kevään kuluessa. Päätoimisesti he kuitenkin opiskelevat. Otto lukee kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa ja Topi ohjaustoimintaa Hämeen ammattikorkeakoulussa. - Opiskelu on hauskaa vastapainoa kiskanpidolle. Tosin myös pitkän talven jälkeen on sairaan kivaa mennä kiskalle hommiin, he sanovat. Topi on juuri saanut työharjoittelupaikan nuorten toimintakeskus Hapesta, jota hän odottaa kiinnostuneena. - Ennen kuin sain Hapen paikan, ajattelin tehdä työharjoittelun kioskilla. Suunnittelin, että kyselen ihmisiltä, mitä tapahtumia he haluai- sivat järjestää siellä. Mahdollisuuksia on paljon; omia juhlia, aamubrunsseja, synttäreitä... Paikka kaikille Lippakioskissa on tarjolla jäätelöä, kahvileipää, tuoretta kahvia ja teetä. Käpylä-Seuran perustelut Vuoden 2012 käpyläläisten valinnasta: Kuvassa vasemmalla ravintolapäällikkö Erdal Bedretdin, keskellä nimikilpailun voittaja Pekka Manninen sekä oikealla myyntipäällikkö Pirjo Nurmi. Kuva Katinka Hokka-Annaniemi LIPPAKIOSKIN Topi Vihermalmi ja Otto Samola haluttiin valita Vuoden 2012 käpyläläisiksi, koska he ovat omintakeisella ja luovalla tavalla tehneet vanhasta kioskista ympäristöineen varsinaisen kulttuurikeitaan, joka elävöittää mainiosti Käpylää ja ilahduttaa kaikenikäisiä asukkaita monin tavoin. Kioskin persoonalliset ja laadukkaat tarjoamisetkin poikkeavat edukseen tavanomaisista kahvipaikoista. Loistava idea kaikin tavoin ja kioskin pitäjät itse ovat mutkattomalla ja palvelualttiilla käytöksellään hieno esimerkki oikeasta stadilaisuudesta. Vuoden käpyläläiset 2003 Göran Linden, käpyläläisten oma terveyskeskuslääkäri 2003 Timo Niini, Tuusulantien linjaus junaradan päälle 2004 Lotte Tarkka, kompostointikuninkuus ja toiminta Cäpsän pelastamiseksi 2005 Pirkko Fihlman, neljännesvuosisata seuran ja aluetoiminnan hyväksi 2006 Max Westerberg, Käpylän jalkapallon isä 2006 Tintti Karppinen, aktiivinen työ Käpylän asukkaiden ja ratikan hyväks 2007 Anja Tanninen, käpyläläisten pitkäaikainen ja sydämellinen palvelu kukkakauppa Tähtililjassa 2008 Asta Korppi, Meidän Käpylä -kirja 2009 Jyrki Kallius, Musiikin ja kulttuurin edistäminen 2010 koulujen rehtorit, YNK/Marketta Liukko-Hollmérus ja Käpylän peruskoulu/Sirpa Kopsa osoituksena seuran halusta tukea koulujen arvokasta työtä. 2011 Heikki Takkinen, Käpylän yhdyskuntaklubin kantava voima 2012 Topi Vihermalmi ja Otto Samola, Pohjolanaukion lippakioskin kahvila. - Mietimme koko ajan, miten monipuolistaisimme valikoimaa, Otto sanoo. - Olemme avoimia uusille ideoille. Paikka on kuitenkin pieni, joten tila asettaa rajoituksia. Toistaiseksi tarjonta on myös riittänyt, sillä parasta on ihmisten tapaaminen. - On kiva heittää läppää ja vain hengailla, Topi tuumii. Lippakiskan asiakaskunta on varsin heterogeenistä ja sellaisena se halutaan pitääkin. - Me ei aiota julistaa politiikkaa eikä profiloitua mihinkään kuppikuntaan, miehet sanovat. - Ulkonäkömme herättää varmasti tiettyjä mielikuvia, siksi on mukavaa että kiskalla käy asiakkaita laidasta laitaan. fi ALICE KARLSSON
4 Käpylä-lehti 29.2.2012 Olympiakylä pysyy kuosissaan Olympiakylälle on valmistumassa suojelukaava, joka säilyttää rakennukset ja pihat 1940-luvun hengessä. Galleria Suutarin viimeiseksi näyttelyksi jäi pohjalaisten voimanaisten Tiina Kemppaisen ja Liisa Halmesmäen Tairenäyttely. OLYMPIAKYLÄN HUOLLON isännöitsijä Eija Maja on seurannut aitopaikalta kaavaluonnoksen etenemistä. Hänen mukaansa kaava vahvistaa niitä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka ovat olleet myös asunto-osakeyhtiöille tärkeitä. - Taloyhtiöt ovat pyrkineet huomioimaan rakennustaiteelliset ja historialliset arvot kunnostusrakentamisessa, hän sanoo. Olympiakylässä on lähdetty siitä, että talojen korjauksien suunnitteluvaiheessa luodaan keskusteleva yhteistyö viranomaistahoihin. Tämä on huomioitu niin kaupungin museovirastossa kuin kaupunkisuunnitteluvirastossa positiivisena asiana. Tarkoituksena on ollut ylläpitää kaunista ja toimivaa historiallista miljöötä, se ei synnytä vastakkainasettelua. Galleria Suutari lopetti Käpylässä Koskelantiellä sijaitseva pieni kivijalkagalleria Suutari lopetti näyttelytoimintansa. GALLERIA SUUTARIN viimeiseksi näyttelyksi jäi kahden seinäjokelaisen voimanaisen, Tiina Kemppaisen ja Liisa Halmesmäen Tairenäyttely, joka päättyi 19.2.2012. Gallerian ja Tairenäyttelyn päättäjäisiä vietettiin lauantaina 18.2.2012. Galleria toimi vähän yli vuoden ja galleristi Esko-Jaakko Lehden mukaan tämänkaltaiselle näyttelytilalle on tarvetta taiteilijakaupunginosa Käpylässä. Hän on kuitenkin aloittanut tammikuussa opiskelut Luulajan teknillisessä yliopistossa ja Ruotsin Lapista on hankalaa hoitaa helsinkiläistä galleriaa. Olen itse päivystänyt galleriassa yksin vuoden alusta eikä aikani yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Joskus on vain tehtävä ikäviäkin päätöksiä. Äitini hoitajana minun pitäisi olla Järvenpäässä, toimittajana haastattelemassa tai kirjoittamassa, ja sen lisäksi kustannustoimittajana lukea ja toimittaa käsikirjoituksia. Galleria sitoo ajan, koska paikalla on oltava silloin, kun ovien on ilmoitettu olevan auki. Jostain on pakko luopua, ja nyt se on tämä galleria. Kiitämme kaikkia taiteilijoitamme ja taiteen ystäviä, joiden kanssa olemme saaneet työskennellä. Huoneistoissa voi tehdä muutoksia - Suojelukaava tarkoittaa sitä, että alueella on rakennuskielto eikä talojen ulkoisia rakenteita tai porraskäytäviä saa muuttaa, Eija Maja sanoo. - Lisäksi alueen pihoja ei saa muuttaa maisemallisesti toisenlaisiksi. Majan mukaan asuntoyhtiöt ovat tosin vaalineet maisemaa jo vuosia. - Jos pihoille haluttaisiin lisätä jotakin toiminnallisesti mielekästä kuten vaikka liukumäki, tulisi se toteuttaa vanhaan henkeen. Tällaisessa tilanteessa on varmasti neuvottelumahdollisuuksia. Korjausrakentamisessa, kuten esimerkiksi ikkunoiden kunnostuksissa, noudatetaan perinnekorjausmenetelmiä. Pihojen kunnostamisissa seurataan alkuperäisiä Eli- Olympiakylän suojelukaava-alueeseen kuuluvat myös Kansanasuntojen talot Väinölänkadulta. sabeth Kochin pihasuunnitelmia. - Porrashuoneiden kunnostusta alkuperäisen värisiksi olemmekin jo testanneet osassa alueen taloja. Asuntojen sisätiloihin ei asemakaava ulotu, joten huoneistoissa voi tehdä muutoksia. - Yleensä tälle alueelle on hakeutunut ihmisiä, jotka ymmärtävät alueen ainutkertaisuuden ja vaalivat alueen arvoja, Eija Maja sanoo. Elämä on nykyisin erilaista kuin 1940-luvulla ja esimerkiksi jätekatoksien koko on lajittelun myötä kasvanut. Uusitut jätesuojat on kuitenkin toteutettu vanhan hengen mukaisesti. On jopa huomioitu alkuperäisen rakennuksen mukainen katon kaltevuus ja seinien kaarevuus. - Yhteistyö kaupungin arkkitehtien kanssa on ollut sujuvaa, Maja sanoo. - Se kuvaa hyvin sitä, että toimimme alueen suunnittelijoiden Hilding Ekelundin ja Martti Välikankaan hengessä. Tavoitteenamme on säilyttää alueen alkuperäinen luonne. Asemakaavan muutoksen valmistelu alkoi keväällä 2010 kaavan luonnosten esittelyllä, tammikuussa 2012 oli edetty valmisteluvaiheeseen, jolloin muokattu suunnitelma oli nähtävissä muun muassa Käpylän kirjastossa. Varsinainen kaavaehdotus on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnalle mahdollisesti kevään aikana. Teksti ja kuva JOUNI AAVALUOMA EIJA TUOMELA-LEHTI Leontjevin akvarelleista teetettiin postikortteja, joita voi tiedustella jatkossa Kesuura Oy:stä puh. 0407470809, kesuura (at) hotmail.com. Simpauttaja härnää Karjalatalolla Karjalaisen näyttämön näyttelijät viettävät 30-vuotisjuhlaansa Simpauttajan merkeissä. KARJALAISEN NÄYTTÄMÖN tämän kevään tapaus on Simpauttaja, tuo Heikki Turusen armoitettu tarinaiskijä, valehtelija ja humoristi. Näytelmän puikoissa on musiikkiteatterin ohjaaja Hannele Martikainen. Helsinkiläistyneen Martikaisen juuret ovat vankasti Pohjois-Karjalassa. - Kieli on koti, hän sanoo. Martikainen on työskennellyt eri puolilla Suomea ja myös muun muassa Oopperassa. Viime vuosina hän on ollut esillä ohjaamallaan näytelmällä Punahilkka, jonka esittivät Vanajan naisvankilan vangit. - Projekti jalkautuu miesvankien pariin, hän paljastaa. Simpauttajan harjoitukset meneillään. Hannele Martikainen. on Paavo Liski, itsekin karjalainen, jonka viimeiseksi työksi Karjalaisella näyttämöllä jäi Valpurinaatto Viipurissa (2003). - Näytelmät liittyvät hyvin usein karjalaisuuteen, muttei se ole mikään edellytys, Heusala sanoo. - Esimerkiksi viime vuonna ohjelmistossa olleella näytelmällä Rooli, ei ollut karjalaisuuden kanssa mitään tekemistä. - Mutta enimmäkseen näytelmät ovat viitanneet Karjalaan tai karjalaisuuteen. Kummasti niitä vain aina löytyy. ALICE KARLSSON Naisnäkökulmaa mukaan Simpauttajan harjoitukset alkoivat viime marraskuussa ja näytelmä sai ensi-iltansa kuluvan kuun 24. päivä. - Näyttämöllä ovat Turusen romaanista tutut hahmot Simpauttaja, Imppa ja Juuli, mutta lisäksi koko ajan liki 20 muuta, Martikainen sanoo. - Tarinaa kuljettavat Karjalaisen näyttämön näyttelijät ihmiset näyttämöllä. He luovat rakenteet eivätkä suinkaan kulissit tai lavasteet. Välttämättä kaikilla ei ole edes repliikkejä. Martikaisen mukaan näytelmä on totuttu viime vuosina näkemään kesäteatterihömppänä. Siinä puhutaan rumia ja vahvistetaan käsitys, että karjalaiset ovat hassunhauskoja. - Ja niinhän me olemmekin, mutta olen yrittänyt muuttaa hieman tulokulmaa. - Simpauttaja on miesten teos Galleria Suutarin suosituin näyttely oli elokuussa pidetty Gennadi Leontjevin akvarellinäyttely, jossa oli esillä Käpylä-aiheisia maalauksia. ja kaikki peilautuu miesten kautta, mutta katson sitä myös naisen näkökulmasta. Simpauttaja on innoittanut useita käsikirjoittajia, joista Martikaisen valitsi Teuri Routakosken. - Hän käyttää paljon pohjoiskarjalan murretta, jota olen pyrkinyt vielä pertraamaan. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Anneli Heusala. Maineikas näyttämö Anneli Heusala tuli Karjalaisen Näyttämön näyttelijäksi 2008 ja seuraavana vuonna hän oli myös Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät ry:n puheenjohtaja. Nyt Heusala halusi omasta tahdostaan toimia Simpauttajassa ohjaajan assistenttina. Yhdistys täytti tammikuussa 30 vuotta, mutta Karjalaisella Näyttämöllä tehtiin teatteria jo ennen yhdistyksen perustamista. Ohjaajakaartista ehkä tunnetuin Simpauttaja Näytökset: pe 2.3, la 3.3, su 4.3, pe 9.3, la 10.3, su 11.3, pe 16.3, su 18.3, pe 23.3, su 25.3. Perjantaisin klo 19.00, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15.00 Lippuvaraukset: puh. 050-5501721 sekä karjalainennayttamo@gmail.com.
29.2.2012 Käpylä-Lehti 5 Tunnetko Tuikkeen? Tuike on kiertävä ammattiteatteriryhmä, joka pitää Karjalatalolla ilmaisukoulua. Ville ja Valle mökissänsä, elivät olivat yksinänsä. Ovi oli lukossa, ja ikkunat oli tukossa ja piipun päällä oli hattu. Ville oli Ville ja Valle oli Valle, senhän voi kuuluttaa kaikkialle! Ville piti rahasta ja Valle piti mahasta, varsinkin kun se oli täysi Tästä Kirsi Kunnaksen lorusta teatteri-ilmaisun opiskelijat Nina Rinkinen ja Sanna Warsell tekivät 1997 esityksen, jonka kanssa he lähtivät kiertämään. Vastaanotto oli hyvä ja se polkaisi pystyyn Teatteri Tuikkeen, joka rekisteröitiin kymmenen vuotta myöhemmin. - Olemme nykyisin ammattiteatteri, tarjontamme on kymmenkertaistunut mutta Ville ja Valle on edelleen mukana ohjelmistossa, Rinkinen sanoo. Nina Rinkinen on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi ammattikorkeakoulu Stadiasta ja Sanna Warsell sirkustaiteilijaksi ja sirkusopettajaksi taideakatemian sirkuskoulusta Turusta. Hänen taidoistaan on ollut Tuikkeelle paljon iloa. - Ja siinä on esityksistämme eniten sirkusta. Tuikkeen uusin produktio on Satuarkku, joka lähestyy ilmaisultaan nukketeatteria. - Yhteenvetona voisi sanoa, että teemme visuaalista teatteria, jolla aktivoimme ajattelua. Valmiiksi pureskeltua emme tarjoile, Rinkinen sanoo. Lyhyesti Seurakunnan nimestä muutosesitys Kun Käpylän ja Oulunkylän seurakunnat päätettiin yhdistää, alueen asukkailta pyydettiin nimiehdotuksia. Uuden seurakunnan nimeksi tuli Oulunkylän seurakunta, vaikka ylivoimaisesti eniten oli ehdotettu nimeä Taivaskallion seurakunta. Nyt alueen kotiseutuyhdistykset ovat koonneet voimansa, jotta seurakunnalle saataisiin tämä suosituimmaksi yltänyt nimi. Allekirjoittajina ovat jo Käpylä-Seura, Koskela-Seura, Maunula-Seura, Metsälä-Seura ja KantaHelsingin Omakotiyhdistys. TINTTI KARPPINEN Draaman keinoin oppii Teatteri Tuike on kiertävä teatteri, eikä sillä ei ole vakituista harjoittelupaikkaakaan. - Yleensä vuokraamme jonkin tilan. Kotona harjoittelusta ei tule mitään, Warsell sanoo. Tällä hetkellä Tuike treenaa kahta esitystä, joista työnimeltään Pieni tulitikkutyttö tulee ensi-iltaan loppusyksyllä. - Se on hajuelma, Warsell nauraa. - Tarkoitus on tehdä esitys, joka pohjaa muihin aisteihin kuin näköön. Yleisö saa rekvisiitakseen silmikot, unilaput. Toinenkin esitys valmistuu syksyksi. - Se on ensimmäinen yläasteikäisille suunnattu produktiomme, Rinkinen kertoo. - Teemana on äidinkieli. Esitys avustaa opettajia muun muassa sanaluokissa ja sijamuodoissa. Draaman keinoin tylsistäkin aiheista saadaan kiinnostavia. Uusi hallitus. Takana vasemmalta oikealle: Nuutti Takkinen, Jukka Huikari, Miina Sivula, Anna Emilia Koivusalo (pj.) ja Saija Törmänen, alhaalla Teemu Tanner ja Pia Laulainen. Käpylän kulttuuriyhdistys sai uuden puheenjohtajan ja hallituksen Käpylän kulttuuriyhdistys järjestää vuorovuosin Elojuhlia ja Kyläjuhlia. Tänä vuonna on Kyläjuhlien vuoro. Ne ovat Akseli Toivosen kentällä 1920. toukokuuta. Kulttuuriyhdistyksen ja Park Hotel Käpylän klubi-iltoja alettiin viettää kuluvan vuoden tammikuussa. Tammikuun klubilla esiintyi Suvi Isotalo (kuva) ja helmikuussa oli vuorossa John McGregor. Seuraava Klubi-ilta, Tivolitien lauluja, on perjantaina 30.3. Ritva Koskensuu (laulu), Heikki Laine (piano), Olli Suomalainen (basso) ja Matias Soini (rummut). Laulut on säveltänyt Kaj Chydenius ja laulujen tekstit ovat Ritva Koskensuun. Sanna Warsell ja Nina Rinkinen näyttävät sirkustemppuja Karjalatalon aulassa. Bussi numero 55 uudelle reitille Helsingin seudun liikenteen (HSL) uuden liikennöintisuunnitelman mukaan linja 55/55K siirretään kulkemaan Kruununhaan ja Kalasataman kautta reittiä Kaisaniemenkatu Liisankatu Pohjoisranta Sörnäisten rantatie Työpajankatu Hermannin rantatie Hämeentie. Muutos astuu voimaan 13.8.2012. Yhteys keskustasta Marian sairaalalle ja Hietaniemeen hoidetaan linjan 24 reittimuutoksella. - Linjan liikennöinti loppuu öisin samalla, kun linjan 65N liikenne alkaa noin kello 23.30, ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi HSL:stä kertoo. - Arkisin ruuhka-aikoina vuoroväli tihenee 12 minuuttiin ja lauantaisin päivällä 15 minuuttiin. Muuten vuorovälit pysyvät nykyisellä tasolla. Ilmaisukoulun oppilaita improvisaatioharjoituksissa. - Esityksissämme on yleensä aina jotakin sirkukseen viittaava, Rinkinen sanoo. Tuikkeeseen kuuluvat Rinkisen ja Warsellin lisäksi teatteri-ilmaisun opettajat Johanna Virsunen ja Kimmo Tähtivirta, joka on lisäksi sanattoman ilmaisun pedagogi. Esityksissä on mukana myös vierailevia taiteilijoita. Tuike lähestyy pääasiassa lapsia, joskin aikuisille suunnattua ohjelmistoakin on. Ville ja Valle sai kaverikseen 2007 Agricolan pöydällä -esityksen, jossa koululaisille opetetaan draaman keinoin Mikael Agricolan elämää ja suomen kirjakielen syntyä. Agricolan jälkeen valmistui 2009 Hyrrä, joka on sanaton esitys. - Sitä olemme esittäneet Norjaa myöten, Warsell huomauttaa. Ilmaisukoulu Kiertueteatterin lisäksi Tuikkeella on lasten ja nuorten ilmaisukoulu, jonka koti on Karjalatalolla. Ilmaisukoulu toimi alun perin Karjalaisen nuorisoliiton alaisuudessa, jossa Nina Rinkinenkin opetti opiskeluaikoinaan. Kun nuorisoliitto luopui 2007 ilmaisukoulusta, se tuli osaksi Tuiketta. Kiinnostus ilmaisutaitoihin on vuosien varrella kasvanut. - Meillä on tänä vuonna ensimmäisen kerran kolme ryhmää, Rinkinen kertoo. - Yksi on 911-vuotiaitten ryhmä, jossa on 16 oppilasta. Sitten on 1114-vuotiaat. Siinä on yhdeksän oppilasta. Lisäksi on teiniryhmä, jossa on kymmenkunta yli 15-vuotiasta. - Vanhin oppilaamme taitaa olla jo 22-vuotias. Meillä saa olla, naiset sanovat. Ilmaisukoulu valmistelee joka kevääksi kaksi esitystä. Ensi-illat ovat huhtikuussa. Tänä vuonna näemme Karjalatalon näyttämöllä Kaunottaren ja Hirviön sekä Paulo Coelhon romaaniin pohjautuvan esityksen Veera päättää kuolla. Tuike on palkannut kolmelle ryhmälleen ohjaajiksi teatteri-ilmaisun opettajat Tanja Männistön ja Marjaana Veikkasen. Suunnitelmissa on, että ensi syksynä ilmaisukouluun perustettaisiin sirkuslinja. teri-ilmaisun opettajille. Tuike ei kuitenkaan vielä elätä. Rinkinen on Tiedekeskus Heurekassa innoittajana. - Saan tehdä siellä draamaa ja esityksiä. Warsell on freelancer sirkustaiteilija ja välillä riggaaja. - Esiinnyn ja opetan pohjoismaissa. Teen ilma-akrobatiakiinnityksiä ja ripustan lamppuja isoissa spektaakkeleissa. - Tulin juuri Vaasan Kaupunginteatterista keikalta, hän sanoo. Posti R-kiskan tiloihin Käpylän postipalvelut saa nyt R-kioskin palvelutiskiltä. Itella Posti on kouluttanut yhteistyökumppanin työntekijät hoitamaan postipalveluita. Posti palvelee osoitteessa Pohjolankatu 38, 00610 Helsinki. Posti on avoinna maanantaista perjantaihin klo 7-21, lauantaisin klo 8-21 ja sunnuntaisin klo 9-21. Käpylän R-kioskiin avatusta Postin myyntipisteestä saa kaikki postipalvelut, sieltä voi noutaa postiin saapuneet lähetykset sekä lähettää postia ja ostaa postimerkkejä. Itella Posti Oy:lla ja R-kioski Oy:lla on noin 70 yhteistä palvelupistettä eri puolella Suomea. ALICE KARLSSON Päätyö vielä muualla Rinkinen ja Warsell ovat tyytyväisiä Teatteri Tuikkeeseen. Taso on pysynyt hyvänä ja teatteri on pysynyt tarjoamaan töitä muillekin teatLisätietoja Teatteri Tuikkeen tarjonnasta ja ilmaisukoulusta sekä ilmaisukoulun kevään esitysajoista nettisivuilta www.teatterituike.fi tai puhelimella 045 136 17 65.
6 Käpylä-lehti 29.2.2012 Partio kutsuu kaikkia mukaan Lauri Ankerman jatkaa rekilauluperinnettä säveltämällä ja sanoittamalla riimejä, jotka ovat totta. Pääkaupunkiseudun partiolaisilla on meneillään monikultturisuusprojekti Kamu, jossa myös lippukunta Käpytytöt on mukana. Sanna Väyrynen. K Suistobluesia suomalaiseen tapaan NYKYAIKA ON TÄMMÖISTÄ. Kun soittelee kotona, nauhoittaa sen ja laittaa nettiin, niin voi tulla sähköposti, että tehtäiskö levy. Ihmisten tavoittaminen on niin helppoa. Näin juttelee käpyläläinen muusikko Lauri Ankerman. Hänen esikoislevynsä Vantaanjoen suiston juurimusiikkia julkaistiin viikko sitten. - Kävi tuuri. Minuun otti yhteyttä pohjalainen levyfirma Northern Stars, joka tekee kantria, bluesia, ja rhythm and bluesia. Musiikkini sopi sinne suoraan. Levyn nimi kertoo olennaisen. Ankerman on tykästynyt etenkin delta bluesiin, joka on bluesin varhaisimpia tyylejä. - Siihen kuuluvat sellaiset herrat kuin Robert Johnson, Son House ja Leadbelly. - En kuitenkaan tee amerikkalaista delta bluesia vaan suomalaista rekilaulubluesia, jonka juurelle löysin kuuntelemalla pienestä pitäen kaikenlaista musiikkia. Delta bluesin kohdalla korvat nousivat pystyyn ja mietin mitä tämä on? Se alkoi kiinnostaa. - Olen nauranut kavereitten kanssa, että mikä meitä vetää soittamaan bluesia. Johtuuko se siitä, että olemme niin lähellä Vantaanjoen suistoa kuten bluesmiehet Amerikassa Mississipillä. ta Regenlied, joka tarkoittaa tanssija piirilaulua. - Rekilaulut ovat kansanlauluja ja hyvin lähellä runonlauluperinnettä. Niissä lauletaan viinasta, seksistä, surusta, tappeluista, baarissa käynneistä ja naisista. Samalla lailla kuin vanha blues, myös rekilaulut olivat aikanaan paheksuttuja. Niitä pidettiin sivistymättöminä ja kansan viihdykkeenä. - Rekilaulussa on tietty muoto. Yleensä ensimmäinen säepari kerrataan, jonka jälkeen tulee vastasäepari, Ankerman selvittää. - Melodiallisesti ratkaisut ovat samanlaisia kuin vanhassa bluesissa; molliterssit jätetään vähän vajaiksi että saadaan vielä mollimpi teho. - Huomasin että rekilaulutyyppinen teksti toimii bluesin yhteydessä älyttömän hyvin. Kun teen tätä suomeksi, kuulijat nauravat ja itkevät vuoron perään. Sillä pääsee heti vyön alle. Katoin ulos ikkunasta ja näin siellä vanhan kullan. Katoin ulos ikkunasta ja näin siellä vanhan kullan. Sanoin uudelle kullalleni että tuakin on ollu mulla. (Ote kappaleesta Heilalaulu. joka on levyllä Vantaanjoen suiston juurimusiikkia) Levyllään Ankerman on lähes yksin, vain muutamilla biiseillä on vierailevia muusikoita. Levy äänitettiin yhdessä päivässä ja sillä on 14 biisiä. Yksi kappaleista on sovitettu J. Karjalaisen Lännen Jukka -albumilta, muut ovat Ankermanin omia. Ankermanin mielestä äänilevy pitää edelleen pintansa nettitarjonnasta huolimatta. - Se on fyysinen objekti, joka on hauska omistaa. Se on myös hyvä käyntikortti ja ehkä juuri siksi, että nettikamaa on niin paljon. äpytytöt Helka Walldén, Pauliina Riihelä ja Veera Keto ovat itäpasilalaisessa iltapäiväkerho Lehdokissa leikittämässä lapsia. He osallistuvat Pääkaupunkiseudun partiolaisten Kamu-projektiin (Kaikki mukaan), joka alkoi 2009. Sen tarkoituksen on saada monikulttuuristaustaisia lapsia ja nuoria mukaan partioon. - Kauhean paljon meillä ei heitä vielä ole, projektisihteeri Salla Väyrynen sanoo. - Siksi käymme kertomassa partiosta juuri tällaisissa paikoissa, missä on muitakin kuin suomalaistaustaisia lapsia. vi ilmi, että esimerkiksi venäläiset samastivat partion pioneeritoimintaan ja kuvittelivat että olemme poliittisesti sitoutuneita. Jokaisessa kulttuurissa on myös omat erityispiirteensä. - Muslimitytöt saavat pitää huivin päässään partiopuvun kanssa. Salla sanoo. - Englannissa myydään jo huiveja partiologoilla. Meillä niitä ei vielä ole, mutta toivottavasti jonakin päivänä. Hyvä harrastus Sallan mukaan partio haluaa olla paikka, jonne kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet tulla. - Harrastus on hyvä ja tässä oppii paljon hyödyllisiä asioita kuten luonnontuntemusta, vastuunkantoa ja toisten kanssa toimeen tulemista. Partiolaisten tunnus Aina valmiina tarkoittaa muun muassa, että on aina valmis auttamaan ja tukemaan toista ihmistä. - Olemme pääkaupunkiseudun suurin nuorisojärjestö, meillä on melkein 9000 jäsentä ja tavoitteena on nostaa se tänä vuonna 10 000:een. Kamu-projekti tukee myös tätä tavoitetta. ALICE KARLSSON Tuttuja aiheita - Musiikkini toimii ja syy siihen on, että se on totta. Jos laulaa kansanlaulumaisilla riimeillä, jokainen suomalainen tunnistaa ne. Ja jos laulaa aiheista, mitkä ovat totta, myös ne tunnistetaan. Biisien sanat syntyvät automaattikirjoituksen tapaan. Ankerman saattaa herätä keskellä yötä ja kirjoittaa riimit muistiin. Sysäys voi olla yksi sana, joka on jäänyt pyörimään päähän. Siitä syntyy tarina. - Nettisivuillani ei ole lyriikkaani, koska se muuttuu kaiken aikaa. Sanat eivät ole kiveen kirjoitettuja. Tekstit elävät. - Tekstit eivät liioin näytä paperilla samalta kuin laulettuna. Haluan esittää tarinat luontevasti. - Mulla on työeetos, jonka mukaan esiintyjä on yleisöä varten. Olen musiikkeri, viihdyttää ja jukeboksi. Jos yleisö haluaa esimerkiksi tanssimusiikkia, soitan sitä. Lasten luo Partiolaiset alkoivat käydä kerhoja läpi vasta äskettäin, joten Lehdokki on järjestyksessä toinen. Edellinen oli leikkipuisto Mustapuro Puotinharjussa. - Ensin toivoimme, että lapset löytäisivät partioon omin voimin. Kaikenlaisten yritysten jälkeen kuitenkin tajusimme, että meidän on mentävä sinne, missä lapset ovat, Salla kertoo. Käpytytöt käyvät Lehdokissa vielä uudestaan keväällä ja myös Mustapuroon mennään toisen kerran. Salla toivookin, että jokainen lippukunta kävisi läpi oman alueensa iltapäiväkerhoja, ekaluokkalaiset kun voivat jo liittyä partioon. Eemeli - En tiedä vielä liitynkö partioon. Meille kerrottiin että siellä retkeillään, paistetaan makkaraa ja tutkitaan luontoa kuten puita, ruohoa, sammakoita, muurahaisia ja koppakuoriaisia. Sagal - Kuulin täällä ekan kerran partiosta ja aion ehkä liittyä. Kivointa on, että partiolaiset auttavat toisiaan, jos jotakin sattuu. Maailmanlaajuinen liike Partio ei tilastoi jäseniensä taustoja. Keneltäkään ei kysytä äidinkieltä tai uskontoa, siksi kukaan ei tiedä kuinka paljon partiossa on maahanmuuttajien lapsia mukana. Toisaalta partioliike tunnetaan ympäri maailmaa. - Maapallolla on vain kuusi maata, missä partiota ei ole. Ne ovat Kuuba, Kiina, Laos, Andorra, Pohjois-Korea ja Myanmar. Kaikissa muissa maissa partioliike toimii jossakin muodossa, Salla kertoo. Haasteita silti riittää. - Maahanmuuttajille saattaa olla esimerkiksi vaikeuksia omaksua käyttämämme kieli, johon kuuluu sellaisia sanoja kuin lippukunta, kolo ja vartio. Toimimme myös paljon luonnossa, joka on monelle vierasta ja ehkä pelottavaakin. Partioon liittyy lisäksi paljon paikkaansa pitämättömiä mielikuvia. - Pari vuotta sitten tilasimme Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelijoilta tutkimuksen. Siinä selvitettiin, minkälaisia mielikuvia maahanmuuttajilla on partiosta. KäJos haluat mukaan, ota yhteyttä Tanjaan (tanjatar@hotmail.com tai kapytytot@yahoo.com) Parus - En tiedä vielä mitään partiosta, paitsi että noi tytöt on partiolaisia. Aion liittyä, koska mua kiinnostavat erityisesti retket. Opettaja ja joogaohjaaja Ankerman on paitsi muusikko myös luokanopettaja ja astangajoogan ohjaaja. - Opetan päivät koulussa Vantaalla, illalla ohjaan astangajoogaa Sörnäisissä, soitan keikkoja tai leikin lasteni kanssa. - Koko ajan pitää tehdä jotakin. Hänen mukaansa ei ole juurikaan eroa siinä, missä kitara soi. - Nykyisin se soi keikoilla kotisohvan sijaan. - On nastaa, että joku muukin diggaa tästä musiikista. Asioita on kuitenkin pantava välillä tärkeysjärjestykseen. Ensimmäistä kertaa joudun kieltäytymään joistakin tarjotuista keikoista. Käpytytöt Veera Keto, Helka Walldén ja Pauliina Riihelä. Mollitehoa Rekilaulut Ankerman löysi sattumalta. - Olin pitkään miettinyt, miten sana blues kääntyy suomeksi. Eihän se käänny. Sitten avasin yhden rekilaulukokoelman ja ensimmäinen mikä sattui silmään oli: Murhetta mulle lisätähän kuin saunan pesähän puita. -Silloin ajattelin, että se on tässä! Rekilauluja ei kuitenkaan ole tarkoitettu reessä laulettavaksi. Nimi tulee todennäköisesti saksan sanas- ALICE KARLSSON lauriankerman.wordpress.com
29.2.2012 Käpylä-Lehti 7 Ulkomailla kotikaupungissa lista kirjallisuutta sekä tarjoaa palveluitaan merkkien välitykseen huutokauppaan. Jos ehtisin, kävisin kaunistautumassa naapuriliikkeessä Marleenan hius- ja kauneussalongissa . Kaarran Metsolantielle ja käyn ihastelemassa vaaleaa Käpylän kirkkoa. Rakennus henkii funkkiksen piirteitä, mutta edustaa vielä klassismia. Kirkon yhteydessä olevat seurakuntasali ja kerhohuoneet ovat monessa käytössä. Naapurissa Väinölänkadulla näyttää toimivan partiolippukunta Käpytyttöjen kolo. Käpylän palveluista erityisesti kuuluisa Olympiakylän Käpy-Grilli pitäisi käydä kokeilemassa mutta suuntana on yhä ykkösen päättäri. Kävelen Koskelantien kautta ja matkalla ohitan useita pieniä erikoisliikkeitä ja palveluita, kuten eksoottisen egyptiläiseen ravintolan El Karimim ja Kultasepänliike Kultanäpin sekä Aaron kuvan. Sateen. Tekniikan alan oppilaitoksessa on alkanut välitunti ja nuoret miehet käyskentelevät kohti R-kioskia. Näen Park Hotel Käpylän. Hotelli on varmasti koko Suomen tuntema paikka, tai ainakin nimi. Kauppaneuvos Paukun muistan minäkin televisiosta. Hotellissa on varmasti mukava yöpyä, jos haluaa kokea paikallistunnelmaa keskustan sijaan. Polttariporukalla tänne voisi tulla viettämään saunailtaa ja jatkaa siitä matkaa lähikulmille. Pasilan messumatkailun yhteyteen mahdollistuu firmoille kokoukset tai vaikka virkistäytyminen. Vastapäätä hotellia sijaitsee puusepän- ja lasitöihin erikoistunut Helsingin lasi ja puu. Yrityksen palveluille on varmasti tarvetta paikallisille asukkaille. Kauniit puutalot kaipaavat kunnostusta aika-ajoin. Kierros on vienyt voimia ja tarvitsen kahvia. Katselen ympärilleni ja SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Raitiovaunusta hypätessä voi kokea ulkomaanmatkan riemun. Töölöläisenä turistina löysin kivijalkaliikkeitä ja tunnelmallisen miljöön kaupunginosasta, joka tunnetaan nimellä Käpylä. yppään raitiovaunun kyytiin Kauppatorilta ja se lähtee rytyyttäen liikkeelle kohti päätepysäkkiään. Päiväretkeni Käpylään on alkanut. Aurinko paistaa, on keskipäivä. Matka jatkuu ja rakennusten ilme muuttuu ja hups olemmekin juuri kääntymässä Mäkelänkadulta oikealle, Pohjolankadulle, Käpylän sydämeen. Hyppään kyydistä pois. Eurooppaa henkivän puistokadun puut ovat kietoutuneet paksuun lumeen. Päivän teemanani on samoilla pitkin katuja. Tulin katsomaan mitä palveluita kaduntallaajan matkalle osuu. Heti Pohjolankadun alusta voin tuntea toisenlaista tunnelmaa kuin Helsingin keskustassa. Ravintola Nyyrikki osuu silmiini kadun alussa. Käyn vilkaisemassa tarkemmin ja käykin ilmi, että paikka on laaja palvelukokonaisuus. Nyy- Headless Hesevassa voi syödä lounasta ja hörpätä kahvit päälle. H rikissä ja Pohjan Akassa voisin syödä vatsani täyteen, illalla on tarjolla teatteria ja janon voi sammuttaa Päättömässä Kanassa. Harmittaa hieman, että olen keskellä päivää liikkeellä, koska kuuleman mukaan iltoja saattaa sävyttää mielenkiintoiset keskustelut päivänpolttavista aiheista. Seuraavalla kerralla sitten. Erikoisliikkeitä ja funkkishenkeä Olen vasta alkumetreillä ja jo koen Käpylän tarjoavan vaikka mitä. Tunnen oloni turistiksi omassa kaupungissani. Pohjolankadun alussa on erikoisliike Käpylän Merkki mitä en voi sivuuttaa. Erikoisliikkeet ovat katoamassa mutta täällä päivystää liike, joka ostaa ja myy postimerkkejä, kokoelmia, luetteloita ja filatee- malta kulmalta saisin vielä hautauspalvelut, mutta niille ei tällä hetkellä ole tarvetta. Olen vaellellut Käpylän katuja jo jonkin aikaa ja ilokseni huomaan, että täällä ei vastaan ole tullut suurta ostoskeskusta. Pienyritykset ovat alueen palvelujen lähde. Kaarran Käpyläntien kautta kohti ykkösen päättäriä. Ohitan parturikampaamon ja Koskelan hammaslääkäriaseman. Karjalatalon perinteet ja Ravintola Karelia jäävät vasemmalle. K-Market Masurkka, Luontaistuotekeskus, apteekki, taksiasema, posti ja paloasema Käpyläntien ja Kullervonkadun kolmiossa luovat pienen palvelukeskittymän. Paikallistunnelmaa keskustan sijaan Olen saapunut päättärin läheisyy- vielä en pääse kahville asti. Eksyn Wanhaan Käpyyn, vanhoja huonekaluja, tunnelmaa. Kuinka ollakaan ovesta lähtiessä huomaan lähettäväni tekstiviestin ystävälleni, "tuli sitten tehtyä kaappikaupat, tuletko kuskiksi?" Nyt sinne kahville. Gaius-säätiön Heseva-lounasravintola sopii tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Saan lounaan ja kahvin samalla. Nakkikeittoa, ahvenanmaalaista pannukakkua hillon kera ja kahvia. Ah, niin hyvää. Paremmin ei voisi kierrokseni päättyä. Vatsa täynnä lähden valumaan kohti raitiovaunupysäkkiä. Kyytiä odotellessani hymyilen päivän kokemuksille ja katselen ympärilleni. Puoliakaan en Käpylän palveluista ehtinyt näkemään mutta tänne voisin tulla vielä uudelleenkin, jopa asumaan. AFTER WORK PARTY Pub J T ön päät jan kan a 16-2 men 1 oa klo tai ää hyv per oka u arjo ksia ja POHJOLANKATU 2 | WWW.NYYRIKKI.FI Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 MILLA VAINIO (H-H) Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Kivijalkakaupat ovat tämän päivän eksotiikkaa.
8 Käpylä-lehti 29.2.2012 Kelpasi lasketella! Kukkakauppa Tähtililja Muista Naisten päivä 8.3.! Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 Perinteinen Taivaskallion laskiainen sujui kauniissa lumipyryssä 19.2.2012. Mäet olivat turvallisia laskea ja lapset sekä lapsenmieliset nauttivat silmin nähden! Ratsupoliisit kiinnostivat pieniä ja suurempia ihmisiä. Taivaskallion laskiainen on Lions Club Helsinki Käpylän pisimpään jatkunut yleisötapahtuma. Ensimmäinen Taivarin laskiaisjuhla oli vuonna 1957. TEKSTI JA KUVAT TOIVO KOIVISTO Svenska hörnan Spår i snön DET ÄR FINT NÄR nejden mjukas upp av ny vit och lätt snö, fast det betyder att jag måste svinga snöspaden i en timme för att rengöra fram- och baktrapporna samt parkeringsplatsen. Det betyder också att vår lilla gata är som en potatisåker i några dagar innan staden hinner komma och ploga den. Nyfallen snö aktiverar också samverkan mellan grannarna, nästan lika effektivt som utegrillen på sommaren. Den nya snön är intressant för i den syns tydligt olika spår som lämnas av både människor och djur. På morgonen ser jag om det finns fotspår vid postlådan: morgontidningarna har redan kommit. Baksidans trappa berättar om dottern har kommit hem på natten. På mönstret av skorna kunde jag skilja på vilken av döttrarna det var. Jag vill inte påstå att jag är någon Sherlock Holmes eller James Fenimor Coopers Stigfinnare, fast nog en skarp iakttagare. Det hör ihop med mitt jobb som filmregissör. Det är intresserat att iakttaga hararnas, citykaninernas, rävarnas och människornas visiter på min gård och i trädgården. Man kan följa citykaninens spår ända till dess lya i grannens komposthög. Skatornas, kråkornas och sparvarnas spår finns dagligen på den öppna bakre verandan. Om postlådans vita snöhatt är bruten vet jag att postiljonen har hämtat något åt mig, oftast bara reklamer. Stegen i den djupa snön i trädgården är grannpojkens. Jag har ingenting emot att han plumsar hem genom min trädgård, men jag undrar om det är värt besväret, snö i skorna, istället för att runda halva kvarteret och komma hem med torra fötter. Ett spår i snön som inte är intressant att iakttaga är det granngula hundpisset, i synnerhet det vid min port. Hundarna tycks matas med flere och flere vitaminer eller starkt vitaminiserad mat för pisset tycks bli grannare år för år. Jag har länge planerat att sätta upp en skylt vid min port med texten: "Arvoisat koiranomistajat olkaa ystävällisiä ja kusettakaa koiranne oman porttinne pieleen". Har inte gjort det ännu, vill inte skapa osämja i grannskapet. I bland ser man på spyor på gatan utanför. Det är inte så intressant som när man ser röda bloddroppar i snön. Då stannar jag upp och försöker värdera är det djur- eller människoblod; finns det fjädrar eller av tofsar av päls. Nån vecka sedan kom jag till slutsatsen att det var människoblod i snön när jag kom hem på natten. Kunde inte räkna ut vems det kunde vara. Troligen någon förbipasserande, ingen granne. Rött blod på vit snö är både dramatiskt och estetiskt kraftfullt. År 1998 såg jag en fin utställning på Österbottens museum i Vasa. Den gick under namnet "Blod på drivan: händelserna 1918-1918 ur ett österbottniskt perspektiv (museet gav också ut en bok som baserade sig på utställningen) När Dagens Nyheter år 2008 skrev om vårt inbördeskrig var rubriken för artikeln "Blodspåren kvar 90 år efter kriget". Senaste vår när jag spelade in min nya film om det finska inbördeskriget "Slaget om Näsilinna 1918" hade vi inte snö. På grund av finansiering måste vi skjuta upp inspelningen till maj, fast den verkliga händelsen filmen baserar sig på skedde i början av april. Så vi hade ingen snö vid inspelningarna i Tammerfors och jag tyckte inte det var någon idé att sätta in digitalsnö i efterhand heller. Enligt gamla foton så var inte våren 1918 speciellt snörik, men nog hade det passat in med blodspår i snön i min film. Inbördeskrig är ju en tragedi av stora mått; Finland, Balkan, Libyen, Jemen, Syrien. CLAES OLSSON TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Kirppis & Käsityötori NoppaTori Oulunkylässä, juna-aseman kupeessa Torivoudintie 1, p. 044 3333 778, Myyntipaikkatarjous 29,-/viikko! info@noppatori.fi, www.noppatori.fi Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä on siivu Helsin- · La Storia -kampaamo, Koskelangin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on 24 euroa. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Galerie Suutari, Koskelantie 46 · Karjalan tupa, Karjalatalo, Käpylänkuja 1 · Käpygrilli, Osmontie 5 tie 29 · Old Sophie, Koskelantie 9 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä)
29.2.2012 Käpylä-Lehti 9 Takaikkuna Köyhän maan menestyksen salaisuus Etymologia Designeja, brändejä ja muita muotisanoja HELSINKI ON TÄNÄ VUONNA maailman design-pääkaupunki. Se on jotakin se. Mitä tuo design sitten oikein tarkoittaa? Se tarkoittaa lähinnä jonkin tuotteen pysyvää, varmaa ja tunnustettua mallia tai luonnosta sekä taidetta, jota se edustaa. Sanan juuri on latinassa, jossa designare tarkoittaa merkintää ja merkein varustamista. Kun jostakin tuotteesta puhutaan, saatetaan puhua brändistä. Sana on tullut suomeen englannista, jossa brand tarkoittaa mm. kuumalla raudalla tehtyä polttomerkkiä. Aikoinaan karjan omistajat merkitsivät omat elikkonsa polttamalla oman merkkinsä eläinparan nahkaan. Tällä tavalla merkittiin myös orjia ja rikollisia. Saman sanan jälkeläinen on ruotsin verbi bränna, ja viinaa tarkoittava brännvin, samoin englanninkielinen sana brandy, jolla tarkoitetaan rypäleistä tislattua eli poltettua alkoholijuomaa. Sanan suomalainen vastine on brenkku. Näihin designeihin ja brändeihin liittyy usein ilmaisut innovaatio ja innovatiivinen. Tämän sanan alku on latinan sanassa innovare, joka tarkoittaa uudistamista, muuttumista ja muuttamista. Latinan novus tarkoittaa uutta. Tämän saman sanan johdannainen on myös sana novelli. Uutta tarkoittaa myös sana moderni. Tämän ruotsin kielestä meille lainautuneen sanan alku on latinan sanassa modernus, joka on johdettu sanasta modo eli juuri, äsken. Sanan indoeurooppalaiseksi alkumuodoksi tutkijat ovat rakentaneet sanan med eli mitata. Vuonna 1853 Daniel Europaeus suomensi ruotsinkielisen sanan modern termeillä nykyisen tapainen, uusimuotoinen, uutta waatteen-partta. Menot Venäjän presidentinvaalien tulos ja Venäjän EU-suhteet Tohtori Reino Paasilinna arvioi Venäjän ajankohtaista tilannetta tiistaina, 13.3. klo 18- Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 5. Reino Paasilinna on toiminut pitkään mm. diplomaattina Venäjällä, Euroopan parlamentin sekä Suomen eduskunnan jäsenenä ja Yleisradion pääjohtajana. Tervetuloa tilaisuuteen kuulemaan ja kommentoimaan! Tarjolla kahvia ja teetä! Järjestää Käpylän Venäjä seura Druzhba Kesto 35 min. Mahdollisuus keskusteluun esittäjien kanssa sen jälkeen. Ti 17.04. klo 18 Rosa Liksom ja emeritusprofessori Pekka Pesonen keskustelevat Hytti nro 6 -kirjasta, Venäjästä ja venäläisestä kirjallisuudesta. (Druzhba) Huhti/toukokuussa Katja Kettu on lupautunut esittelemään Kätilöromaaniaan. Päivämäärä ilmoitetaan .myöhemmin. Carpelan lukutapahtuma on ehkä tulossa. Siihen liittyy myös Carpelan- tutkija Jan Hellgrenin luento 15-20 minuuttia. Tekstejä Carpelanin tuotannosta on 1940-luvulta lähtien. Lukutapahtuma on kaksikielinen. NÄYTTELYJÄ: Helmikuu: Keijo Nevaranta: Tämä matka, lippukankaalle tulostettuja dokumentteja ympäristötaideteoksista. Maaliskuu: Kesuura Oy:n 20-vuotistaipaleelta kirjojen kansia ja kuvituksia. Huhtikuu: Helsinki photographybiennal- näyttely, johon liittyy myös lasiveistoksia Toukokuu: Pertti Kukkosen mitalit "BOTSWANALLA MENEE hyvin, koska maan korkein johto ei varasta", sanoi presidentti Jerry Rawlings, Ghanan johtaja useaan otteeseen vuosina 1979-2001. Pääsin hänen kanssaan juttusille Bloemfonteinin lentoasemalla Etelä-Afrikassa sattuman ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdatuksella. Olimme palaamassa Johannesburgiin Etelä-Afrikkaa johtavan puolueen ANC:n satavuotisjuhlilta. Kysyin Rawlingsilta Botswanasta, koska olin matkalla sinne seuraavana päivänä. Tavoitteenani oli selvittää sitä, miksi Botswana on Afrikan melkein ainoa korruptoitumaton valtio, Mauritiuksen ohella. Botswana oli itsenäistyessään 1966 rutiköyhä karjatalousmaa, jossa asukkaitakaan ei ollut kuin miljoona vaikka pinta-alaa on melkein kaksi kertaa Suomea enemmän. Kaksi kolmasosaa maasta on Kalaharin autiomaata. Botswana on köyhä vieläkin Suomeen verrattuna, mutta se on kohonnut kansainvälisessä vertailussa keskituloisten maiden joukkoon. Talous on kasvanut tasaisesti keskimäärin 6-7 prosenttia vuodessa. Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote oli viime vuonna noin 6000 euroa (Suomessa noin 35000). Vaurastumisen perustana ovat timantit, joita löytyi onneksi vasta pari vuotta itsenäistymisen jälkeen. Jos ne olisivat löytyneet aikaisemmin, itsenäistyminen Englannin "suojeluksesta" ei olisi varmaankaan ollut niin kivuton. Hyvä sopimus De Beers yhtiön kanssa antaa maan hallitukselle puolet tuotosta, mikä tarkoittaa 40% vuosibudjetista. Suurin osa vientituloista tulee timanteista, loput pihvilihasta. Ansaitut rahat käytetään koulutukseen, talouden monipuolistamiseen, terveydenhoitoon ja sosiaaliturvaan. Istuin Gaboronen yliopiston kirjastossa ja luin ankarasti. Parhaan vastauksen kysymyksiini sain kuitenkin sosiologian tohtori Zibani Maundenilta, jonka mukaan menestykselle on neljä perustekijää: (1) Englantilaisten lähetystyöntekijöiden suuri myönteinen merkitys 1800-luvulla, joka auttoi Botswanaa säilyttämään siirtomaa-aikanakin suuren osan itsenäisyyttä.(2) Ensimmäisen presidentin Seretse Khaman määrätietoinen ote rehellisen ja tehokkaan hallinnon rakentamiseksi. (3) Botswanaan hankittiin 1960-luvulla mm. Tansaniasta ja Keniasta afrikkalaistamisen tieltä pois potkittuja eurooppalaisia kokeneita hallintomiehiä. Samalla heidän avullaan hankittiin yhteyksiä parhaisiin eurooppalaisiin yliopistoihin ja lähetettiin niihin koulutettavia. (4) Botswanalla on hyvin elinvoimainen perinteinen paikallishallintokulttuuri, joka perustuu edelleen säännöllisiin (viikottaisiin) kyläkokouksiin, joiden nimi on kgotla. Ne toimivat erityisesti pikkurikosten oikeusistuimena. Perinnöllinen päällikkö johtaa käsittelyä, johon eivät saa osallistua naiset eivätkä lakimiehet. Kgotla on kytketty onnistuneesti eurooppalaismalliseen ylhäältä johdettuun paikallishallintoon ja oikeudenkäyttöön. Perinteisillä päälliköillä on parlamentissa oma neuvoa-antava elimensä. Pääkaupunki Gaborone on hyvin turvallinen pimeälläkin kuljeskella. Kiersin autolla kaikki kaupungin laidat. Ainoatakaan slummia ei ole. Köyhilläkin ihmisillä on talo pikku tontilla ja suojia kanoja, vuohia ja muutamaa lehmääkin varten. Koulut on, lastentarhoja sekä myös kauppoja ja monenlaisia palveluja. Tiet on hyvät. Ihana yliopisto ja sen kirjasto palvelevat 15 tuhatta opiskelijaa. Afrikan mailla olisi paljon opittavaa pieneltä Botswanalta. Globaalit agendat Kun nämä uudet asiat ovat esillä jossakin kokouksessa, niiden sanotaan olevan agendassa. Sana lienee tullut suomeen englannista, jossa se tarkoittaa jotain sellaista, mitä pitäisi tehdä, siis esimerkiksi kokouksen asialistaa. Tässä pohjana on latinan verbi agere. Se tarkoittaa mm. samaa kuin panna liikkeelle, ajaa, johtaa kokousta, ohjata ja hallita. Tästä samasta sanasta on johdettu myös sana agentti. Jos kokouksen agendaan kuuluvat asiat ovat maailmanlaajuisia, silloin niiden sanotaan olevan globaaleja. Globaalinen eli globaali tarkoittaa juuri sellaisia asioita. Sana lienee tullut suomeen ruotsin kautta ranskasta. Latinassa on tämänkin sanan alkukoti. Latinan globus tarkoittaa pyöreää kappaletta ja palloa. Noista brändeistä ja designeistä syntyy taidetta. Joskus niitä saatetaan viedä paljon keskustelua herättäneeseen Guggenheim-museoon. Solomon R. Guggenheim (1861 1949) keräsi aikoinaan suuren taidekokoelman, josta koottu näyttely avattiin New Yorkissa 1939 The Museum of Non-Objective Painting -nimellä. Nykyisen Guggenheim-museon rakennus valmistui vuonna 1959. Sana museo tulee suomen kieleen ruotsista, jossa se on museum. Ruotsiin se tuli latinasta, jossa Museum, Musium tarkoittaa muusojen tyyssijaa, museota, tieteellisen työn tyyssijaa, kirjastoa ja akatemiaa. Latinan Musa tarkoittaa runotarta, laulua, runoa ja tieteitä. Kreikassa sana oli Mousa ja tarkoitti suunnilleen samaa kuin latinassa. SEPPO SEPPÄLÄ Käpylän Druzhban vuosikokous Sääntömääräinen vuosikokous on keskiviikkona 28.3. klo 18.00 Intian asukaspuiston piharakennuksessa (osoite on Intiankatu 44). Kokouksen aluksi kuulemme rajantakaisen Venäjän ympäristön tilasta ja ongelmista. Alustuspuheenvuoron käyttää asiantuntija Ympäristöministeriöstä. Kokouksessa arvioidaan ja suunnitellaan toimintaamme, käsitellään talouttamme sekä valitaan johtokunta vuodelle 2012. Kokouksessa valitaan myös edustajia piirikokoukseen, joka on 22.4.2012 Imatralla, hotelli Vuoksenhovissa. Kokouksessa on vanhan tavan mukaan kahvi/ tee- ja pullatarjoilu virkistämässä kokousväkeä. Toivotamme kaikki tervetulleiksi vuosikokoukseen! Karjalatalo kutsuu Tervetuloa mukaan kaikille kiinnostuneille tarkoitettuun karjalaiseen käsityöiltaan, jonne mahtuvat sekä naiset että miehet. Ota oma käsityö mukaan. Mahdollisuus kokeilla etupistokirjontaa tai neulahuovutusta. Paikka: Karjalatalo, Sortavala-sali, Käpylänkuja 1, 2. krs. klo 17.3019 Illan järjestää Karjalan Liitto. www.karjalanliitto.fi Karjalaa elokuvissa torstaina 15.3. klo 18 Elämää luovutetussa Karjalassa teemaillassa elokuvaneuvos Kari Uusitalo kertoo Karjalasta elokuvien aiheena ja katsotaan elokuvat Muistojen järvi Vpl. Pyhäjärven pitäjä talvi- ja jatkosodan aikana ja dokumentti Viipuri 700 vuotta (1993). Tilaisuus Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Tilaisuuden järjestää Karjalan Liitto yhteistyössä Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton ja OK-opintokeskuksen kanssa. Vapaa pääsy. Käpylän kirjaston tapahtumia Ma 5.3. klo 18 Kirjailija Ritva Kokkola kertoo dekkareistaan. Lappilaisen Ritva Kokkolan komisario Matias Laitakari on seikkaillut myös Kemin teatterissa, jossa esitettiin Henki pois -näytelmää. Se perustui Kokkolan Kemiin sijoittuvaan dekkariin Kaupunginjohtajan kuolema. Ke 14.4. klo 18.30 Jotunin Akka Pärsky ja Hilda Husso; esittäjinä Karin Pacius ja Marjukka Halttunen METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Alueen tärkeimmät palvelut löydät osoitteesta 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi www.kapykyla.fi Puutarhamyymälä Avoinna: ark klo 8-17 PEKKA PELTOLA AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 Sofianlehto KUKAT Naisten päiväksi 8.3. ark. 10-18, la 9-18, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Otamme passikuviakin
10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 29.2.2012 Mielensä pahoittaja MESSU sunnuntaina klo 11 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 4.3. Järvinen, Yläranta-Suha, Autio. 11.3. Savik, Albekoglu, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Kirkkokahvit Tallinnan suom. srk:n hyväksi, järj. Lyydia-toimikunta. 18.3. Perhemessu. Albekoglu, Mäkeläinen, Autio. Keittolounas yhteisvastuun hyväksi. Lapsille satuhetki. 25.3. Kataja, Kosonen, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Lähetyskahvit, Etiopia-piiri. "ONKO SINULLA MITÄÄN SYYTÄ olla suutuksissa?" Kohtalaiseen suosioon on yltänyt radiosta kuultava Tuomas Kyrön kirjoittama sarja Mielensä pahoittaja. Se tulee lähelle kuulijaa, koska siinä on helppo tunnistaa itsensä ja läheisiä ihmisiä. Jos osaa nauraa itsellensä ja tunnistaa itsessään olevia jähmettyneitä asenteita, on mahdollista uudistua. Joskus 200-luvulla eKr. ajan romaanityyliin kirjoitettu Joonan kirja on myös halunnut panna lukijat avaamaan silmät uusille ajatuksille ja havahtumaan luutuneissa käsityksissään. Huumoria tässäkin kirjassa käytettiin. Olihan se aikamoinen seikkailu ison kalan vatsassa ja tupsahtaminen Persianlahden rannalle, kun sankari oli pyrkimässä Välimerellä ihan toiseen suuntaan. Ihmeellinen oli myös Qiqajon-kasvi (risiinikasviksi suomennettu), joka kasvoi varjostavaksi pensaaksi yhdessä yössä ja tuhoutui heti seuraavana päivänä. Joonan kirja opettaa, ettei Jumala ole pelkästään omaa kansaa varten, vaan hän huolehtii kaikista ihmisistä ja on armahtavainen. Kirjan lopussa tulee esille myös eläinsuojelu ja ihmisen vastuu luomakunnasta. Kirjan sankari Joona Joona muuten tarkoittaa kyyhkystä, ja miehellä on feminiinisukuinen nimi! ei sulata näitä ajatuksia. Siksi hän kyyhötti Qiqajon-kasvin varjossa odottaen, jos sittenkin Jumala rankaisisi vierasheimoisia. Näin ei käynyt, ja varjostava kasvikin kuihtui. Kyllä oli syytä pahoittaa jo toistamiseen mielensä. Siksi Jumala kysyy tarinassa kaksi kertaa: "Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa?" Huumorin kukka kauneimmillaan on Joonan vastaus: "Kyllä on, tahtoisin kuolla." Onko se niin kuoleman vakavaa, jos omat ajatukset ja toiveet eivät toteudu. Tai kun jotkut käytänteet muuttuvat yhteiskunnassa ja kirkossa, pitääkö siitä vetää herne nenään? Menneisyyden tutkiminen on tärkeätä, ettei tehdä samoja virheitä aina uudelleen. Vanhempien kuuleminen ja heidän rehellinen arvioimisensa antaa nuorille oivan työkalupakin tulevaisuuteen. Kuuleminen on kuitenkin kahdensuuntaista. Lasten ja nuorten maailman ennakkoluuloton havainnoiminen antaa sisältöä ja uusia oivalluksia meidän kaikkien elämään. Papin ammatissa on tähän saanut elävästi tutustua. Jossain eläkeläisten suuressa joukossa muuan läsnäolijoista kysyi: "Missä kaikki miehet ovat?" Tähän toinen vastasi: "He ovat Uurnalehdossa." Mukana olevat elivät voimakkaasti nykyhetkeä, vaikka usein muistoissaan kuljeskelivatkin menneen ajan yhteisillä poluilla. Mielensä pahoittajat ja suuttujat helposti jäävät menneeseen aikaan. Oulunkylän Kuntoutussairaalassa käyvä saa oppia elämän viisautta. Taistelut ovat vuosikymmenien takana. Siitä huolimatta ne voivat nousta unissa eläviksi. Asialla on kuitenkin käänteispuolensa. Vaikka vastausta ei saisikaan kysymykseen, miksi kaveri vierestä otettiin, mutta itse jäi eloon, niin on oppinut yhden tärkeän asian: Kiitollisuuden elämästä. Mielensä pahoittaja voisi ottaa tästä oppia. Messu Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 Su 25.3. klo 13.30. Kataja, Leskinen. HEIKKI K. JÄRVINEN rovasti Oulunkylän seurakunta Muita tilaisuuksia Käpylän kirkossa Hiljaisuuden rukoushetki joka ke klo 18.30. Keskipäivän ehtoollinen ke 7.3. klo 12. Savik, Leskinen. Kahvi ja klo 13 Päiväpiiri. Lissaboniin VUOTUISEN TALVIKAUDEN "valomatkani" pohdiskelu käynnistyi viimeksi jo kesäkuussa, juhannusta odotellessa. Astuessani erääseen kirjakauppaan mieleen nousi yllättäen sana Lissabon, ja samassa tiesin, minne talvella suuntaisin. Kaupassa oli tasan yksi Lissabonopas, jota selaillessa löytyi vaatimattoman matkustajakodin esittely. Se sijaitsi Alfamassa, katedraalin kupeella kaupungin vanhimmassa osassa: "Huone 3 on vertaansa vailla: iso parivuode, suihku ja pieni parveke, josta näkymä joelle." Suositus vakuutti minut niin, että marraskuulle tultaessa soitin annettuun numeroon, mutta kun yhteinen kieli puuttui, lopetin puhelun, turvauduin sanakirjaan ja yllätin itseni kirjoittamalla kirjeen portugaliksi. Aikanaan posti toi kohteliaan vastauksen: "Madame, olemme ylpeitä saadessamme majoittaa Teidät. Huone n:o 3 ja Tejo odottavat täällä." Ajatus Lissabonista valaisi pitkää syksyä. Joulun tienoilla lensin pariksi viikoksi Portugaliin, mutta kun raahasin matkalaukkua ylös repaleisen muovimaton peittämää portaikkoa, minut valtasi uskonpuute hankettani kohtaan, vaan kun lopulta astuin huoneeseen, puutteet unohtuivat. Ikkunasta näkyi palmut, upeasti kaartelevia ja sirkuttavia lintuparvia, tummansinisiä iiriksiä sekä kadun toisella puolen mahtava, verkainen joki laivoineen. Suoraan alapuolellani oli ravintoloita, joissa aterioitiin valtavien kangasvarjojen alla. Tuoksusta päätellen syötiin kalaa, Turskanpyytäjänkadulla kun oltiin. Lissabonin talvi saattoi olla erittäin myrskyinen, minulle sanottiin, mutta onni suosi niin, että vaikka herätessä oli kylmä, nousi aurinko paistamaan koko päiväksi, myös suoraan vuoteeseen. Valo ja lämpö tuntuivat äärettömän nautittavilta elämäni ensimmäiset aurinkokylvyt sängyllä lojuen. Mukavampaa se oli kuin hiekalla makaaminen! Viereinenkin talo oli vuoden 1755 tsunamista säästynyt Casa dos bicos, johon avataan nobelisti Jose Saramagon nimeä kantava kirjailijamuseo. Saramagon melkein-läsnäolo kannusti tarttumaan omaan keskittymistä vaativaan työhöni, isän sota-aikaiseen kirjeenvaihtoon. Lueskelin hänen kirjoittamiaan ja vastaanottamiaan tekstejään muun muassa Sortavalan pommituksesta, kotitalon palamisesta sekä siitä, miten toivon elpyessä kaupunkia kunnostettiin kunnes tuli toinen, lopullinen lähtö. Kirjeissä kerrottiin myös sotajouluista, kuten siitä, miten kova pula oli jopa kirjekuorista. Lahjat sentään saatiin lapsille ja pukin virkaa toimitti Yrjö-setä, tuolloin viidentoista ikäinen poika, joka perheen kirjeiden mukaan esitti osansa paljon ja hauskasti puhuen. Minä puolestani sain kutsun jouluaterialle Marian, brasilialaisen asuntolan emännän, pieneen huoneeseen hänen kahden maanmiehensä kanssa. Onneksi meillä oli sanakirja! Päivät tutkin kaupunkia, mutta katuvalojen syttyessä puolen kuuden aikaan tartuin lukemiseen. Illalla työn päätteeksi poikkesin naapuriravintolaan juomaan teetä ja kuuntelemaan fadoa, kaipuusta kumpuavaa väkevää laulua. Heti matkan alussa osuin Rua Garrettin päässä olevalle aukiolle. Teki mieli paistatella päivää ja ihailla auringossa välkkyvää jokea, mutta kun näköalapaikkoja oli vain yksi, asetuin siihen, vaikka penkillä oli jo joku. Vieressä istuva nuorimies teki kuitenkin tilaa ja alkoi jutella. Mies oli kolmissakymmenissä, Uwe Itävallasta, ja hän asusti Lissabonissa tyttöystävänsä kanssa. Kysyin miehen ammattia ja sain kuulla, että hän oli omaksunut Free Walking Tour idean, jota toteutetaan jo monissa kaupungissa maailmalla. Free Walking Tour kävelyjä vetävät itseoppineet oppaat, niinpä Uwen tapaa arkisin kello 11.00 Praca Luis de Camoesilta. Sieltä hän lähtee liikkeelle paikalle kokoontuneen joukkonsa kanssa ja esittelee Lissabonia omintakeiseen, hauskaan tapaan. Ideaan kuuluu sekin, että itse kukin maksaa minkä verran haluaa tai jättää maksamatta, jos siltä tuntuu. Innostuin Uwen tietorikkaista esittelyistä niin, että kuljin hänen opastuksellaan monissa paikoissa, joihin en muuten olisi osannut hakeutua. Seuraava Lissabon-matka voi toteutua piankin, sillä muutaman viikon kuluttua Uwe viettää syntymäpäiväänsä, johon myös tämä vanha rouva on kutsuttu. (Osoitteita: www.facebook.com/ seelisbonordie tai www.seelisbonordie.blogspot.com) MUUTA Yksinhuoltajaperheiden leiri 9-11.3. Elämännokan leirikeskuksessa Lohjalla. Lähtö Oulunkylän kirkolta pe klo 17.30, paluu su klo 16. Hinta 25 / aikuinen, 10 /lapsi, alle 1-v. ilmaiseksi. Ohj. Terhi Lahdensalo, Mirja Kietäväinen, Mika Kivinen, Outi Takkinen ja isosia. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä sivulla www.ilmo.helsinginseurakuntayhtyma.fi. Naisten kirjallisuuspiiri ke 14.3. klo 18, Kalervonkatu 8 A. Aihe Kari Hotakainen, Ihmisen osa. Huutokauppa huhtikuussa. Seurakunta ottaa vastaan lahjoituksia huutokaupattavaksi yhteisvastuun hyväksi. Toivotaan hyväkuntoista arvotavaraa, koruja tms., ei vaatteita. Lahjoitukset voi tuoda Oulunkylän kirkolle ma-to 31.3. mennessä. Tied. Raivo Savik, p. 09 2340 5326. Huutokaupan ajankohta ilm. myöhemmin. Hakuaika lasten päiväkerhoon. Haku syksyn ryhmiin päättyy 30.4. Kerho Kalervonkatu 8 A:ssa 2-3 pv viikossa (ma,ti,pe). Lisätietoja ja hakulomake Lapset ja perheet -sivulla, lomakkeita myös kerhossa, puh. 09 2340 4203. ___________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna ma-ti, to-pe klo 9-14, ke klo 13-16. Toimitusten ja tilojen varaukset 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Huom! virkatodistukset 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Päivystävä diakoni ti 9-11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut p. 2340 5318. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla avoinna perjantaisin klo 9-11, p. 2340 4218 Avoimet ovet Voudintie 4 B:ssä ke klo 11-13, p. 2340 4227. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä versione ALE! ALE! ALE! Pohjolankatu 43 p. 757 0102 Kirjoita ja anna juttutai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi
29.2.2012 Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja PARTURI-KAMPAAMO 11 Käpylä-lehden Ilmestymisaikataulu 2012 Numero 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Aineistopäivä Ilmestymispäivä 17.2. 16.3 17.4. 25.5. 10.8. 7.9. 5.10. 4.11. 30.11. 29.2. 28.3. 29.4. 6.6. 22.8. 19.9. 17.10. 14.11. 12.12. Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Käpyläntie 12 Puh. 728 7012 FYSIOTREENARI UUTTA: Lymfaterapia, akupunktio ja pilates · Fysioterapia · Hieronta · Osteopatia · Jalkahoidot · Kosmetologi · Parturi-kampaaja · Intialainen päähieronta Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Oulunkylän Kampaamo SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Etkö saa Käpylä-lehteä? Voit lukea sen myös Facebookissa: http://apps.facebook.com/lehtiluukku/ rleena Ma Tiistaisin eläkeläisalennus · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: · Risto Närvänen · Elina Saaristo · Mikko Laukkanen · Niina Raij · Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: · Pekka Laine, suukirurgia · Anneli Lehto, iensairaudet · Antti Waltimo, protetiikka ja purennan kuntoutus · Terhi Mäkelä, suuhygienisti · Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Parturi · Kampaamo KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 Maarit, Mervi & Paulina Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola TERVETULOA! Parturi-Kampaamo Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. Tutustumiskäynti 35/ 55 min Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 61 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi Tapasimme kenties juuri sinun kotisi ostajan. Välittäjämme tapaavat viikoittain näytöillä tuhansia ostaja-asiakkaita. Joku heistä saattaa muuttaa pian teille. Kodinvaihto alkaa, kun kutsut meidät ajoissa maksuttomalle Kotikäynnille. Mietitään toiveitasi yhdessä ja tehdään sinulle sopiva kodinvaihtosuunnitelma. Samalla saat tietää luotettavasti asuntosi arvon, tilastojemme mukaan onnistumme arvioinnissa 98 % varmuudella. Kutsu meidät kylään. kiinteistomaailma.fi/kotikaynti Asuntolaina Sampo Pankista Hoidamme puolestasi pankinvaihdon, saat juuri sinulle ja perheellesi sopivat ratkaisut nykyisiin ja tuleviin pankkipalveluihin. Mahdollisuus tulla lainaneuvotteluun myös töiden jälkeen tai aikaisin aamulla. Ota yhteyttä p. 010 622 3930 Olli Ropponen Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23 Kimmo Majala rahoituspäällikkö puh. 050 423 6068 kimmo.majala@sampopankki.fi rahoituspäällikkö puh. 050 426 4783 olli.ropponen@sampopankki.fi Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 P. 010 622 3930 Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! Sampo Pankki Helsinki-Pasila Apteekkipalvelua ammattitaidolla 20 PORETABLETTIA TARJOUSHINTAAN La 3.3. DJ ja karaoke! JAZZJAMIT TI 13.3. ja 27.3. Avoinna: ma 10-22, ti-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-22 5 30 (6,70) Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.00 Huom. kellonaika muuttunut! KARAOKE Pe ja la klo 21.00-03.00 Tervetuloa maistamaan ma 5.3.2012 MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi