• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 10 10.12.2008 57. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Ykkösen elvyttämiseksi saatiin hyvät lääkkeet KUMPULA Maittava JOULULOUNAS Karjatalolla viikolla 51. Hinta 29,50 / hlö. Käpylänkuja 1. Tervetuloa! Pöytävaraukset Sodexo Service Center p. 010 540 7500 e nti ela sk Ko KÄPYLÄN URHEILUPUISTO ntie yrö nk hä Vä hdo anle Sofi Meillä tankkaat Bonusta! ABC-Deli Käpylä Vähänkyröntie 2 00610 Helsinki www.abcasemat.fi Mäkelä nkatu u at nk vo le r Ka tu nka
  • HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 57. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 10.12.2008 Ohimennen Mistä joulutunnelma syntyy? la hieno osoitus siitä, että kaupunki on tosissaan ilmastonmuutosta hillitsemässä. Reitti muuttaminen suoraan rautatieasemalle toisi taatusti yhä lisää matkustajia. Miksi ylipäätään on oletettu, että käpyläläiset haluavat vain Hakaniemen torille tai Kauppatorille? Ihan kuin täällä ei asuisi ollenkaan työssäkäyviä ihmisiä. Minun puolestani kiskoremontti saa tulla kotikadulleni Kullervonkadulle. Sitä meteliä oikein odotan. Vuoden viimeinen lehti on käsissäsi hyvä lukija. Kiitos kaikille teille sekä ilmoittajille, avustajille ja kustantajalle. Ilman teitä Käpylä-Lehti ei ilmestyisi. Lappoisaa joulua ja hyvää uutta vuotta toivottelee Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Ps. Käpylä-Seura valmistelee kaupungille esitystä ykkösen linjan muuttamisesta paremmin käyttäjiä palvelevaksi. joulua odotellessa J oulu tuntuu tulevan joka vuosi yllättäen. En taaskaan ole varautunut mitenkään vaikka joka vuosi lupaan, että pidän silmät auki ja ostelen alennusmyynneistä ja tarjouksista vuoden mitttaan lapsille sukkia, lapasia, huiveja, sateensuojia, kirjoja ja sen sellaisia tuiki tarpeellisia tavaroita ja jemmaan ne jouluksi. Muttei se ole koskaan toteutunut. Silti joulu aina syntyy ajoissa. Lapset pitävät huolta siitä, että perinteet jatkuvat. Meillä pitää olla kinkku ja perunalaatikkoa, joulukuusi, kynttilöitä ja lautapelejä. Jouluun liittyvät oleellisesti tuoksut, jotka tulevat pipareista ja kynttilöistä. Yhdessäolo on tärkeää. Joulu on varmaan ainoa aika vuodesta, jonka kaikki ovat varanneet kotonaoloon. Ainakaan aattona ei mennä minnekään eikä kenelläkän ole kiire. Jouluna muistetaan ystäviä ja läheisiä, johon kuuluvat myös eläimet kotona ja luonnossa. Koira ja kissa saavat jonkin herkkupalan ja lintulauta varustetaan tuhdisti. Lumi tuli ja meni, mutta siihen on jo tottunut. Ennen luminen joulu oli varsin todennäköinen, nyt se on epätodennäköinen. Tottua pitää kun ei muutakaan voi. Ilmastonmuutos. Se on sana joka aiheuttaa ahdistusta, koska se on niin laaja, tuntuu olevan kaukana eikä siihen juuri pysty vaikuttamaan. Mutta jotakin se on liikauttanut. Ihmiset ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota kulutukseensa ja liikkumistapaansa. Kaupunkikin näyttää esimerkkiä ainakin siinä, että raideliikennettä on lisätty. Joku valitti taannoin Helsingin Sanomien yleisönosastossa sitä kaaosta, mikä keskustassa vallitsee. Tottahan se on, mutta kun siellä rakennetaan lisää raitiotiekiskoja, sen kestää. Nyt on sopiva hetki rummuttaa ykkösen ratikan puolesta ja lujaa. Raitiovaunuharrastaja Daniel Federley antaa viereisellä sivulla olevassa haastattelussa hyviä neuvoja, miten ykkönen saadaan kannattavaksi. Raitiolinjan jatkaminen Linjoille ja mieluusti myös vaikka Ogeliin olisi todel- PAULA LOUNASHEIMO rakentaa lastensa Rauhan ja Tenhon kanssa perinteisen vanhan joulun. - Joulu tulee piparintuoksusta, kynttilöistä, valoista pimeän keskellä ja odottamisesta. Joulukalenterin luukut avataan, kirjoitetaan pukille. On pikkujouluja, joulumyyjäisiä ja päiväkodin joulujuhlia, Paula kertoo. - Jouluvalmistelut alkavat yhä aikaisemmin, mutta me yritämme pitää kiinni joulukuun ensimmäisestä päivästä. Silloin meillä saa alkaa soittaa joululauluja. Paulan mielestä joulun tunnelmaan pääsee myös lanttulaatikon ja keitetyn punajuuren tuoksuilla. - Niitä ruokiahan ei juuri muina aikoina valmisteta. JARI RANNAN joulu alkaa siitä kun hän lähtee perheensä kanssa mökille, Pohjois-Pohjanmaalle Reisjärvelle. Jouluun kuuluvat hyvät ruuat, hän sanoo. - Meillä on myös vielä lapsi siinä iässä, että hänen kauttaan joulu tulee varmasti. - Lahjoja en ole itse saanut vuosiin, Ranta sanoo, mutta lapselle niitä tulee hankittua. - Ennen jouluun liittyi kiinteästi myös lumi, mutta viime vuosina lumettomuuteen on alkanut tottua. - Niin ja joulukuusen tuoksu. Se on tärkeä osa tunnelmaa. Käpylä-Seura toimii http://www.kaupunginosat.net/kapyla messukeskuksen laajenemista kuulemassa äpylä-Seuran hallituksen jäsen Sirkka Liisa Virtanen osallistui 27. 11. Messukeskuksessa pidettyyn tilaisuuteen, jossa esiteltiin Suomen messujen ja Käpylän urheilupuiston uutta kaavaluonnosta. Paikalla oli yli 20 kaupunkilaista. Luonnosta esittelivät muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston Timo Lepistö, Suomen Messujen Lasse Willberg sekä Pasila-projektin Ritva Luoto. Messukeskus laajenee aivan liikuntapuiston rajalle. Yleisö ihmettelikin, eikö sentään pitäisi olla jonkinlainen suojavyöhyke jolla toisen aluetta suojataan. Kaavaluonnoksen esittelijät olivat sitä mieltä, että kaupunkimaisessa rakentamisessa rajalle mennään ja sen päälle rakennetaan erinäisin pylväsjärjestelyin. Kritisoitiin puuston hävittämistä kaavoitetun alueen sisältä ja selvitettiin kaavoittamattoman alueen ja Hakamäentien välistä hävitettyjen mäntyjen takaisin istuttamista. Saatiin kuulla, että pysäköintilaitoksen ja Hakamäentien väliselle alueelle tehdään puistosuunnitelma. Lisäksi kuultiin, että Rautatieläisenkadun jalkakäytävää levitetään ja nykyinen kolmikaistainen ajoväy- K lä kapenee yksikaistaiseksi. Jo ennen pysäköintihallin rakentamista esitettiin epäily sen myöhemmästä korottamisesta ja näin on juuri käymässä. Messuvieraat voivat pysäköidä vuoteen 2012 asti liikuntapuiston alueella. Kun pysäköintihallin kaksi uutta kerrosta valmistuvat, tulee sinne 1250 paikkaa lisää ja liikuntapuistosta poistuu 700 paikkaa. Parkkipaikkojen yhteismäärä on 4300. Suunnitteilla on rinnanpysäköinti Hartwall Arenan kanssa, jonka todettiin olevan messuhallin kanssa yhtä aikaa käytössä vain pari kertaa vuodessa. Liikenteen päästöjen kasvua samoin kuin esimerkiksi ilmastointilaitteistojen melua ei ole ennakoitu. Rakentamisaikana syntyy myös päästöjä, ruuhkia ja melua. Messukeskus rakennettin aikanaan Pasilaan, koska alueen liikenneyhteydet olivat jo silloin erinomaiset. Yleisö esitti, että joukkoliikennelipun voisi sisällyttää messulippuun. Willbergin mukaan Suomen messujen päämääränä on julkisen liikenteen suosiminen ja että piakkoin uusiutuvasta matkakortista pitäisi tehdä sellainen, että siihen voidaan ladata messulippu. Pasila on joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta paras alue Helsingissä, eikä henkilöautoilun suosimisessa ole mieltä. Kaikki vapaa tila täyttyy autoilla. Yrityksillä ja julkisyhteisöillä on iso vastuu ilmastonsuojelusta ja niiden odotetaan olevan esimerkkinä ympäristöä säästävissä ratkaisuissa. Helsinki on pudonnut kansainvälisessä ekovertailussa. Messuvieraistakin 43 prosenttia tulee Pasilaan omalla autolla. Tekniset messut pitäisi järjestää väljemmissä tiloissa ­ kehä III: n pohjoispuolella ja kansainväliset messut tulisi pitää lähellä lentokenttää. Keskusteltiin messukeskuksen ja liikuntapuiston yhteiskäyttöalueesta. Liikuntaviraston käyttää tilaa kesällä ja Suomen messut talvella. Tulevan yhteiskäyttöalueen kulloisetkin kulut hoitaa käyttäjä. Vastaavanlaista yhteistoimintaa harjoitetaan muun muassa Talin liikuntapuistossa ja Pakilan kentällä. Tärkeimmiksi seikoiksi nousivat Mäkelänkadulta liikuntapuiston läpi tulevan messurekkaliikenteen torjuminen, Hakamäentien kasvavan liikennevirran haittojen estäminen, Hartwall Arenan ja Suomen messujen pysäköintiyhteistyö ja joukkoliikennelipun sisällyttäminen messulippuun. Ne ovat toteutettavissa jos niin päätämme. Lopuksi todettiin, ettei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Itä-Pasila on pääosin korkeaa virastokombinaattia, joka tyhjenee päivän päätteeksi. Messut tuovat alueelle elämää ja parantavat liikenneyhteyksiä. Sirkka Liisa Virtanen VAPPU PENTTILÄ aikoo viettää joulua Kajaanissa vanhempiensa luona. Menen joka vuosi jouluksi kotiin ja tänä vuonna veljenikin tulee sinne. Hän on ollut pitkään ulkomailla töissä, Penttilä kertoo. - Vanhat koulukaveritkin kerääntyvät Kajaaniin, ja heitä on mukava nähdä joululomalla. - Kajaanin joulussa on se hyvä puoli, että siellä on aina lunta. Se on sellainen talven ihmemaa. Penttilän mielestä joulussa on parasta se, että saa vain olla. ANNUKKA LEPPÄNEN ei ole pitkään aikaan viettänyt kunnon joulua, mutta nyt hän aikoo osallistua ystävänsä Vapun kotijouluun Kajaanissa. - Viime joulun olin Helsingissä itsekseni ja kävin vain kavereiden luona syömässä, hän sanoo. - Nyt on kiva lähteä lumisempiin maisemiin. Lahjoja naiset antavat perheenjäsenilleen ja joillekin ystävilleen, mutta enimmäkseen muistamiset ovat kortteja ja hyvän joulun toivotuksia. Asemakaavaluonnos on tarkasteltavana 12.12.2008 asti Pasilan kirjastossa, kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä nettisivuilla www.hel.fi/ ksv ("nähtävänä nyt"). Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy tammikuun 28. päivä. Aineisto toimitukseen 16. tammikuuta mennessä.
  • 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 Ykkösen linjaa pitää muuttaa Daniel Federley Suomen Raitiotieseurasta kertoo, miten ykkönen saadaan kannattavaksi. ansa vaatii ykkösen lauantai- ja iltavuoroja takaisin, mutta kaupunki on sitä mieltä ettei matkustajia ole tarpeeksi. Asiassa on perää, mutta vika ei ole matkustajissa vaan reitissä! - Suurin syy siihen on matkustajia ei ole riittävästi on se, että ykkönen kulkee Kauppatorille, sanoo Suomen Raitiotieseuran varapuhenjohtaja Daniel Federley. Hän on se mies, joka Käpylä-Seuran synttäriajeluilla istuu rahastajan paikalla ja jakaa ilmaisia lippuja. - Helsingin keskusta on yllättävän pieni. Se on Kolmen sepän patsaalta Lasipalatsille. Jos ihmiset haluavat keskustaan, he joutuvat kävelemään loppumatkan tai vaihtamaan kulkuneuvoa. Paras lääke ykkösen elvyttämiseksi Federleyn mielestä olisikin, että ykkönen kulkisi aivan ydinkeskustaan. - Lisäksi ykkönen pitäisi reitittää kulkemaan Toisen linjan ja Castréninkadun kautta. Jos ykkönen kulkisin Linjojen kautta, matka-aika pysyisi samana kuin nykyisin. Uudesta reitistä ei olisi mitään haittaa Käpylästä tuleville, eivätkä kustannuksetkaan nousisi. Federleyn mukaan ykkönen saisi Linjoilta paljon matkustajia, etenkin siinä vaiheessa kun linjaa 9 pidennetään Ilmalaan ja bussi 23 lakkautetaan. - Bussi 23 on nyt ainoa bussi Linjoilla, hän huomauttaa. Toisella linjalla on jo raiteet valmiina, joten uusi reitti vaatisi vain noin 400 metriä uusia kiskoja. - Niiden hinnaksi tulisi enintään kaksi miljoonaa euroa, Federley laskee. Ykkösen reittiä pystyisi Federleyn mukaan pidentämään helpos- 10.12.2008 Käpylän aarteita K VIIME NUMEROSSA KERROIN KÄPYLÄSSÄ SIJAITSEVASTA merkittävästä siirtolohkareesta, jolla on luonnonsuojelu- ja opetusarvoa. Helsingin rakennusviraston aluesuunnitelman kartan perusteella se näytti olevan Käpylän ammattikoulun pihalla, mutta se onkin Panuntien toisella puolella Taivaskalliolle johtavan tien reunassa. - Kiven koko on 1,5 x 2 x 2,5 metriä, ja se on rapautunut niin, että sen juurella on kerros kivestä irronnutta karkeaa soraa, ympäristötarkastaja Antti Salla Helsingin ympäristökeskuksesta kertoo. Sallan mukaan kyseessä on yksi Helsingin monista rapakivilohkareista, jotka ovat tulleet nykyisille sijoilleen Viipurin rapakivialueelta jääkauden lopulla kelluvien jäävuorten mukana. - Ennen vuoden 2009 alueliitosta Helsingin suurin rapakivilohkare on Vartiosaaressa (kooltaan 5 x 7 x 7 m), vuoden alusta suurimman titteli siirtyy Östersundomiin. ti myös Käpylässä. - Ratikka voisi kääntyä Pohjolanaukiolta Kullervonkatua pitkin Käpylän asemalle. Pidennys olisi järkevää, sillä Käpylän asemalle on keskittynyt jo nyt palveluja ja työpaikkoja. Näin myös käpyläläisten olisi helpompaa käyttää oman alueensa palveluja. Aseman kautta kulkeminen palvelisi myös junalla kulkijoita. Esimerkiksi pohjoisesta tulijat voisivat vaihtaa Käpylän asemalla ykköseen, jolloin asemalta olisi suora yhteys Mäkelänkadulle, - Nythän junalla tulijat ja Mäkelänkadulle pyrkivät joutuvat vaihtaman kulkuneuvoa Pasilassa, eikä se ole kovin kätevää. - Eikä olisi mahdotonta jatkaa reittiä vielä Oulunkylän asemallekin, jolloin se korvaisi bussia 64, Federley väittää. - Mäkitorpantielle mahtuu ratikka hyvin. -Toinen vaihtoehto, jota liikennelaitoksellakin on tutkittu on se, että ratikka kääntyisi Mäkelänkadulta Koskelantielle. Siinähän olisi keskellä hyvin tilaa, eikä puurivejä tarvitsisi hävittää. Silloin ykkönen korvaisi myös bussilinjaa 65, Federley tuumii. Suomen Raitiotieseura on keskittynyt historiaan ja raitiotieliikenteen uutisten raportointiin, eikä se ota kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. - Kaupungin strategiaan kuuluu lisätä raitiotieliikennettä, joten aika ykkösen elvytystoimille on otollinen. - Liikennelaitos tekee nyt pitkän aikajänteen kehityssuunnitelmaa ja Koskelantien vaihtoehtokin on piirrettynä jo erilaisiin malleihin, Federley kertoo. Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Mikko Möltsi Raitiotieseura harrastaa joukkoliikennettä SUOMEN RAITIOTIESEURA RY on kaupunki- ja lähiliikenteen harrastajien valtakunnallinen yhdistys. Seura on perustettu vuonna 1972. Sen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää harrastusta raitioteihin, metroon, kaupunkien linja-autoliikenteeseen sekä niiden historiaan mm. keräämällä ja tallettamalla aiheeseen liittyvää asiatietoa ja aineistoa. Jäsenlehti Raitio ilmestyy neljästi vuodessa kertoen paikallisliikenteen historiasta sekä nykyisistä tapahtumista ja tulevaisuuden visioista. Jäsenille järjestetään tutustumiskäyntejä liikenneyrityksiin, kalustoa valmistaviin tehtaisiin sekä muihin alan kohteisiin. Kokouksissa pidetään kuvaesityksiä menneistä ja ajankohtaisista liikennetapahtumista. Seura järjestää jäsenilleen myös maksuttomia ajeluita sellaisilla raitiovaunuilla, joita ei linjaliikenteessä näe, viime vuosina olemme ajelleet muun muassa vuodelta 1930 peräisin olevalla ratikalla sekä Kulosaaren entisöidyllä Jumbovaunulla (v. 1917) www.raitio.org Toinen pieni suojelukohde on kivimuuri osoitteessa Koskelantie 26 palvelukoti Mediviren edessä. Hieno yksityiskohta, jota kannattaa mennä vaika päiväkävelyllä katsomaan. Alice Karlsson Ratikan voi vuokrata DANIEL FEDERLEY omistaa pienen osakeyhtiön, Stadin Ratikat. Se ei tuota voittoa eikä ole tarkoituskaan. Stara investoi vuosina 2004­ 2006 rahaa vaunun 339 (kotimainen vaunu vuodelta 1955) entisöintiin, ja tuota investointia kerätään nyt takaisin siten, että vaunua myydään tilausajoihin. Lisäksi myydään ratikka-aiheisia postikortteja ja pinssejä. Oy Stadin ratikat Oy on entisöinyt yhden raitiovaunun, jolla Käpylä-Seuran vuosipäiväajelutkin on ajeltu. Vaunu 339 on entisöity niin huolellisesti, että eroa alkuperäiseen tuskin huomaa. Vaunu on muun muassa varustettu 1950-luvun linjakilvin ja määränpäätekstein ja myös kuljettajalle ja rahastajalle löytyy vanha virkapuku. Pääset siis halutessasi aitoon fiftaritunnelmaan tahdoitpa sitten juhlistaa kultahääpäivääsi tai vaikkapa tehdä 50-luvulle sijoittuvan kotivideon. www.stadinratikat.fi Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirjaa myydään seuraavissa liikkeessä: · Galleria Ajatuksenpoikanen/Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Kirsikankukka, Koskelantie 29 · Käpylän kirjasto · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Versione, Pohjolankatu 43. Kirjoittaja myy kirjaa joulun alla Kmarket Masurkassa. Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Nyt tarjoushintaan 24 euroa (normaalihinta 28 euroa). Tiedustelut asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Daniel Federley
  • 4 Käpylä-lehti 10.12.2008 Kouluajat eivät unohdu Oppivelvollisuuslaki tuli Suomeen vuonna 1921. Kaikille lapsille oli järjestettävä koulunkäyntimahdollisuudet. Käpyläläiset Vieno Huttunen (92) ja Unto Oranne (93) muistelevat kouluaikojaan yli 80 vuotta sitten. Heidän varhaislapsuutensa kulki täysin eri teitä, mutta Käpylässä he kuluttivat vuoden ajan pulpettia samassa luokkahuoneessa. UNTO ORANNE asui varhaislapsuutensa Säästöpankinrannassa Hakaniemessä, työväentalon vieressä. Ensimmäisen kouluvuotensa hän kävi Siltasaarenkatu 1:ssä, kaksikerroksisessa puutalossa. Koulun paikalla on nyt seurakunnan iso kivitalo. Toinen luokka hurahti Vallilan koulussa, tiedäthän sen punatiilisen opinahjon Hämeentien kupeessa, lähellä Vallilan ratikkahallia. Unton perhe (silloiselta nimeltään Becklin) oli ensimmäisten joukossa rakentamassa omakotitaloa Käpylään. Käpylän ainoa julkinen rakennus oli silloin Seuratalo, nykyisin Vuoritaloksi kutsuttu. Sen rakensivat vapaapalokuntalaiset ­ tai melkein rakensivat. Mittava rakennusprojekti jäi kesken taloudellisista syistä. Mutta keskeneräisenäkin rakennusta hyödynnettiin erilaisiin käpyläläisten tarpeisiin. Yhden vuoden talo sai toimia kouluna. Siellä Unto pakersi kolmannen kouluvuotensa, 1923 ­ 1924. Tätä opinahjoa koululaiset kävivät vain vuoden. Rakennus osoittautui epäkelvoksi pienten koululaisten opetukseen. Se oli kylmä ja jos se haluttiin lämpimäksi, kamiinaan jouduttiin mättämään hevoskuormallinen halkoja. Unto kehuu Seuratalon-vuoden opettajaansa Rauha Ritalaa hienoksi ihmiseksi. Pari koulun juhlaan liittyvää asiaa Untolla on jäänyt mieleen. Erään luokkatoverin isä oli käynyt Amerikassa ja tuonut pojalleen tuliaisiksi sulkapäähineen. Koulun näytelmäksi kehiteltiin inkkariaihe. Unto muistaa vieläkin yhden värssyn näytelmän kohdassa, missä pojat hiipivät inkkareina pitkin esiintymislavaa ja lauloivat: " Tässä on intiaani, viekas kuin paviaani, hiiviskellen hiljalleen aivan metsän siimeksessä." Toisessa näytelmässä eräs poikaoppilas veti perässään kelkkaa narusta. Mitä hänen piti sanoa, ei ole muistikuvaa, mutta poika hoki jotain, että "joulupukki konttia, pukki, joulupukki, kontti." Kiusallista kun sanat unohtuvat! Seuratalon koulussa ei ollut kouluruokailua. Eväät kaivettiin repusta. Siis kaivettiin, jos kotona oli laittaa evästä mukaan. Kouluasusta ei voinut puhua. Elettiin köyhää aikaa ja päälle pantiin sitä, mitä sattui olemaan. Koska Seuratalo ei ollut kelvollinen kouluksi, vanhemmille jäi vastuu toimittaa lapsensa muualle kouluun. Unton seuraava koulu oli taas Vallilan koulu. Unton äiti ja erään toisen pojan äiti vuorottelivat lastensa kouluun saattamisessa. Lapset talutettiin Kullervonkatua pitkin ohi kalansavustamon, pellolle saakka. Siitä lapset kipittivät loppumatkan kahdestaan kouluun. Vieno tuli Pietarista Vieno Huttusen (Hämäläinen) varhaislapsuus poikkeaa huomattavasti Unton kokemuksista. Vienon vanhemmat olivat isän työn takia muuttaneet Suomesta Pietariin. Siellä Vieno syntyi ja asui varhaislapsuutensa. Hän ei käynyt koulua, mutta äiti opetti häntä kotona. Vanhempien eron jälkeen isä asettui Moskovaan, äiti ja Vieno muuttivat sukulaisperheeseen Ikaalisiin. Siellä Vieno kävi yhden luokan oikeaa koulua, kunnes äiti ja tytär muuttivat Käpylään. Käpylän lapset saivat palata kouluun Käpylään vuoden evakkoajan jälkeen. Opetustilat löytyivät niin sanotusta Sinisalon talosta Sampsantieltä. Vieno ja Unto olivat samalla luokalla. Laitisen opettajapariskunta piti tiukkaa kuria oppilailleen. Vienon lempiaineita olivat uskonto ja historia. Unto oli intohimoinen piirtäjä. Kerran rouva Laitinen antoi hänen eteensä haastavan kuvan: Unton pitäisi kopioida se tavattoman hieno perhonen paperilleen. Unto päätyi vastaamaan kieltävästi. Opettaja ihmetteli, miksi poika kieltäytyi. "Taidot eivät riitä", vastasi poika. Siihen opettaja tuumi, että onpa hyvä kun olet kerrankin rehellinen. Niin Unto sai jäljentää hieman helpomman perhosen. Vieno ja Unto muistelevat iloisina menneitä kouluaikoja. Unton isä ja Aarne-veli olivat taitavia piirtäjiä, Aarne kävi Ateneumiakin. Vienolla on vieläkin tallessa kiiltokuvavihko, johon Unto on piirtänyt tosi hienon tornin. Koulun pihassa ei ollut mitään vempaimia, joten välituntileikkeinä olivat naru- ja ruutuhyppelyt. Välitunit täytyi tietenkin olla ulkona. Kellon kilkatus kutsui koululaiset suoraan jonoon, josta sitten järjestyksessä astuttiin sisään. Kun ei ollut kelirikkoa, urheilukentällä (nykyinen Akseli Toivosen kenttä) pelattiin pesäpalloa. Kerran Unto hyräili palloa syöttäessään. Opettaja tokaisi äkäisenä, että älä poika laula, häiritset toisten lyöntejä. pällisteltäväksi syyttä suotta. Hän ei halua tarkemmin kertoa tästä episodista, mutta toteaa, että voivat ne auktoriteetit olla tosi ajattelemattomia ja loukkaavia mielenpahoittajia. Vääryydet säilyvät ikuisesti mielessä. Rouva Laitisella oli tapana lukea ääneen kappaleita oppikoulun historian kirjasta. Näin Käpylän kansakoululaiset saivat tietää historiasta enemmän kuin oppimäärä olisi edellyttänyt. Nämä lukuhetket olivat mielenkiintoisia ja oppilaille mieluisia. Nykyään ei taida olla enää raittiuskilpakirjoituksia, silloin niitä oli vuosittain. Annetuista aiheista täytyi kirjoittaa aine. Viinan kiroja ja seuraamuksia paheksuttiin voimakkaasti. Juopot taisivat palvoa jopa epäjumalia. Parhaat aineet kirjoittaneille annettiin opettavaisia kirjapalkintoja. Käsitöitä tai veistoa Sinisalon koulussa ei jostain syystä ollut lainkaan. Se harmitti Vienoa, joka piti jo lapsena kovasti ompelutöiden tekemisestä. Ankara koulukuri Vieno ja Unto muistavat, millaisia auktoriteetteja opettajat tuohon aikaan olivat. Heidän sanansa oli lähes Jumalan sana. Oppilaiden täytyi seistä pulpettinsa vieressä, kunnes opettaja antoi luvan istua. Kädet pidettiin sievästi pulpetin kannella ristissä tai muuten vain lähekkäin. Viitattiin ja vastattaessa noustiin ylös. Opettajaa luonnollisesti teititeltiin. Oppilaat pelkäsivät ja myös kunnioittivat opettajia. Ainakaan Sinisalon talon koulussa ei tarvittu aresteja eikä karttakepillä sormille lyöntejä, kukaan oppilaista ei uskaltanut niskuroida. Sinisalon talosta oppilaat juoksivat ruokatunnilla Seuratalolle syömään keittoa omat voileivät mukanaan ­ jos oli. Tuolloin taidettiin ottaa kouluruokailun ensimmäisiä haparoivia askeleita. Koulukiusaaminen ei ollut Vienon ja Unton kouluaikana mitenkään yleistä. Vieno tosin muistaa, kuinka joku huuteli häntä ryssäksi. Mutta ennen kuin tästä syntyi epidemia, herra Laitinen katkaisi huutelulta siivet. Hän sanoi, että tuollainen huutelu loppuu tähän. Vieno on ihan samanlainen lapsi kuin te muutkin. Esimerkillistä toimintaa! Unto on joutunut opettajan harkitsemattomuudesta luokan eteen Kaikki olivat kavereita Köyhillä perheillä oli mahdollisuus saada lapsilleen sosiaalihuollosta kenkiä ja vaatteita. Niitä täytyi anoa kaupungilta. Kenkien puute saattoi olla jopa syy koulusta poisjäämiselle. Tätä köyhänapua vältettiin viimeiseen saakka. Vieno ja Unto ihmettelevät nyt, miksi köyhänaputuotteista oli tehty sellaisia, että ne pystyi tunnistamaan. Kengät olivat kamalannäköisiä, niissä oli paksut puupohjat. Edes navetassa ei sellaisia olisi tarvinnut. Mieluummin oltiin köyhiä Käpylän kansakoulun toinen luokka 1923­1924 Seuratalon (Vuoritalon), silloisen opinahjonsa edessä Kuvassa ylärivissä viidentenä vasemmalta Unto Oranne. Oikealla opettaja Rauha Ritala.
  • 10.12.2008 Käpylä-Lehti 5 Peruskoulun yläluokat: liikunta, matematiikka, musiikki ja englanninkieliset kansainväliset luokat. Avoimet ovet ke 14.1. klo 18.30 ja la 17.1. klo 10 ­ 13. Yleislinja: taide, kulttuuri, luonnontieteet ja liikunta. Musiikki-, kuvataide-, liikunta- ja mediadiplomit. Runsas kielivalikoima. Helsingin matematiikkalukio on matematiikan erityislukio, jossa runsaasti matematiikkaa, luonnontieteitä ja matematiikan harrastustoimintaa. Kansainvälisiä projekteja, leirikouluja. Lisätietoja ja ainevalintakortti koulun sivuilta: www.mayk.edu.hel.fi. Maunulan yhteiskoulu, Kuusikkotie 3, 00630 Helsinki. 09-77711012 Sinisalon talon oppilaita. Unto Oranne keskirivissä toinen vasemmalta,Vieno Huttunen keskirivissä toinen oikealta. ilman apua, jos vain jotenkuten selviydyttiin. Näin vältyttiin leimatuksi tulemiselta ja pilkalta. Ystäväpiiri muodostui lähinnä oman luokan oppilaista. Kaikki olivat keskenään kavereita, vanhempien tuloerot eivät vaikuttaneet lasten kaverivalintaan. Joidenkin kotona käytiin kyläilemässä, joidenkin koteihin taas ei missään nimessä ollut menemistä. Niin Vienon kuin Untonkin kotiin kaverit olivat tervetulleita. Unto muistelee, että kun hän oli kylässä Vienon kotona, hän näki siellä oudon, mutta hemmetin hienon kapineen. Hänelle selitettiin, että se oli samovaari. saamista ollut. Oli imartelevaa, kun poika tuli höpöttelemään, mutta toisaalta se harmittikin. Oltiin siinä iässä. Unto ei muista tällaista asiaa lainkaan. Unto on erittäin hyvämuistinen mies, joten menköön tämä valikoivan muistin piikkiin. Unto muistelee naureskellen erästä ainekirjoitustuntia. Aiheena oli Miksi haluat isona? Unto kirjoitti haluavansa presidentiksi. Opettaja oli ihmetellyt pojan tulevaisuudenhaavetta. "Presidenttinä olisi kivaa, kun saisi matkustaa niin paljon". Tuohon aikaan tasavallan presidentti oli Relander. Kansa väänsi hänen nimensä Resanderiksi, koska hän matkusti ainakin Ruotsiin ja Norjaankin. Huikenteleva matkustelija! Vieno muistaa, miten tytöillä täytyi olla esiliina edessään. Hiusten täytyi olla huolella kammatut ja palmikoidut. Eläintarhan koulussa tutkittiin, onko oppilaiden päässä täitä. Myös kynnenalusten puhtaus tarkistettiin. Vienon mielestä oli tosi jännää nähdä Eläintarhan koulun ikkunasta taivaalla liitelevä Zeppelin. Kaikki saivat rynnätä ikkunaan sitä ihailemaan. Ilmalaivasta oli kirjoiteltu lehdissä etukäteen, joten mitään paniikkia tuo outo kapistus ei aiheuttanut. Eläintarhan koulussa Vienon ja Unton lapsuudesta vain vuosi kului Sinisalon koulussa, sillä sekin koulu lopetettiin. Näihin aikoihin Käpylän kansakoulua alettiin rakentaa. Vienon ja Unton seuraava opinahjo oli Eläintarhan koulu, jossa he kävivät koulunsa loppuun. Siellä he eivät enää olleet samalla luokalla. Vieno tosin kertoo, että Unto kävi joskus kiusaamassa tuttuja tyttöjä välitunnilla. Tai ei se oikeastaan kiu- Köyhät eivät päässeet oppikouluun Todistukset jaettiin joulu- ja kevätjuhlassa. Jokainen käveli vuorollaan reippaasti opettajan luo nimensä kuultuaan. Opettaja ojensi todistuksen oppilaalleen. Tytöt niiasivat, pojat pokkasivat. Minkälaisia olivat Vienon ja Unton todistukset? Vieno kerto omiensa olleen keskinkertaisia, Unto väittää omiaan hemmetin huonoiksi. Niin Vienolla kuin Untollakin oli haaveena päästä oppikouluun. Kummallakaan ei ollut siihen minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia. Vaikka todistukset olisivat olleet kymppejä täynnä, oppikoulun ovet olisivat pysyneet heidän osaltaan suljettuina. Jos tunnistat luokkakuvien henkilöitä, kerro meille: kapylalehti@eepinen.fi Asta Korppi Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu vuonna 2009 Numero 1. 2. 3. 4. 5. Aineistopäivä Ilmestymispäivä 16.1. 20.2. 20.3 17.4. 22.5. 28.1. 4.3. 1.4. 29.4. 3.6. Numero 6. 7. 8. 9. 10. Aineistopäivä Ilmestymispäivä 14.8. 11.9. 9.10. 6.11. 27.11. 26.8. 23.9. 21.10. 18.11. 9.12.
  • 6 Käpylä-lehti 10.12.2008 Kulkurikoira Lelu, legendarinen karkulainen Myöhästyneet synttärionnittelut kesällä 15 vuotta täyttäneelle shelttkoira Lelulle! Vuonna 2002 siitä tuli tunnettu karkulainen tiedotusvälineissä. Käpylä-lehdellekin Lelu kertoi tarinansa. Syntymäpäivän kunniaksi Lelu saa vielä lyhyesti muistella ihmeellistä selviytymistarinaansa. emäntäni takki ja herkkuruokiani. Kävin syömässä, mutta livahtelin karkuun. Lopulta ihmiset keksivät viritellä supiloukun täyteen herkkuja ja tuoksuja. Kiinni jäin 15. helmikuuta, lähes kahdeksan kuukauden karkulaisuuden jälkeen. Olin takkuinen ja turkkini kuhisi loisia. Muuten olin lihaksikas ja hyväkuntoinen. Turkkini ajeltiin ja sain loislääkityksiä. Alkutalvesta 2005 sairastin märkäkohdun. Poden sydämen vajaatoimintaa, joten leikkaus oli minun ikäiselleni koiralle vaarallinen. Selvisin kuitenkin kriittisestä tilanteestani ja palasin elävien kirjoihin. Myöhemmin samana vuonna yskin taukoamatta lähes kuusi viikkoa. Nyt voin hyvin. Minua väitetään hieman kärttyisäksi ja dementoituneeksi. Haukun kuulemma haamuja ja kuorsaan. Ei se isäntäväkeäni häiritse. He ovat niin kiitollisia siitä lahjasta, että saivat minut takaisin. Hyvänen aika, onko karkaamisestani kulunut jo yli kuusi vuotta! Aika kuluu nopeasti. Heti kun kotiuduin, ihmiset perustivat Koiraetsijät ry:n. Sen tarkoituksena on auttaa kadonneiden koirien omistajia löytämään lemmikkinsä. Yhdistyksen toiminta on emäntäni kertoman mukaan laajentunut eri puolille Suomea. Jäseniä on noin 130 ja etsintätapauksia yli 200 vuodessa. Neuvontapuhelimesta (040 7248614) voi pyytää apua. Lisää voi lukea netistä www. koiraetsijät.fi. Pyysin Asta Korppia kirjaamaan nämä terveiseni kaikille ihailijoilleni. Haukutaan kun tavataan. Myymäläpäällikkö Ari Viitanen kertoo, että tarjolla noin 1300 merkkiä, mukana myös luomuviinejä ja reilun kaupan viinejä. S Käpylän Alko uusiin tiloihin MARRASKUUN 13. PÄIVÄNÄ Käpylän Alko vihdoin avasi ovensa uudessa paikassa, vain muutaman sadan metrin päässä entisestä osoitteesta. Myymälä on nyt saman katon alla K Supermarket Mustanpekan kanssa. "Vanha myymälä oli epäkäytännöllinen. Nämä tilat ovat hienot ja valoisat, toimitilaa on riittävästi", myymäläpäällikkö Ari Viitanen luettelee. Hän muistuttaa, että nyt on riittävästi myös pysäköintipaikkoja asiakkaiden autoille. Edellisessä paikassa niitä ei ollut lainkaan. Tyytyväisin mielin kuuluvat myös asiakkaat ottaneen uuden myymälän vastaan. Lajivalikoimassa on noin 1300 merkkiä. Koskenkorvan viina tietenkin täälläkin on suosituin merkki. Ari kertoo, että sitten tulevatkin valko- ja punaviinit. Valikoimaan kuuluu myös kymmenkunta luomuviiniä ja muutamia reilun kaupan viinejä. Niilläkin on tasainen kysyntä. "Ja muut tavarat saa Mustastapekasta" Ari toteaa. K-kauppias tyytyväinen Tyytyväinen on myös K Supermarket Mustanpekan kauppias Jouni Ekholm. Hän pitää Alkoa parhaana mahdollisena yhteistyökumppanina ja olettaa myynnin vielä entisestään nousevan. Yhtenä hyvänä puolena K-kauppias mainitsee myös sen, että tyhjäpulloautomaatti on molempien liikkeiden käytössä. "Ihmiset ovat hyvin löytäneet tänne pitkän remontin jälkeen. Joulukuun alussa poistuvat viimeisetkin rakennuskontit. Näin tulee lisää parkkipaikkoja", kauppias arvelee. Pieni huolikin K-kauppiaalla kuitenkin on. Hän toivookin, että Alko ei toisi lähiseudulle ns. lieveilmiöitä. ynnyin kesällä 1993 Eestissä. Minun, kolmivärisen pienikokoisen shelttinartun virallinen nimi oli Scandyline Little Quest, "Pieni Etsintä". Jos olisin itse saanut päättää, nimeni olisi ollut "Suuri Etsintä", näin jälkeenpäin ajatellen. Olin arka ja hankala tapaus, mutta vihdoin sain kodin Käpylästä, Christina ja Hannu Kittelän luota. Heidän kärsivällisyytensä palkitsin kiintymyksellä ja suunnattomalla rakkaudella. Kun perheemme toinen koira sai pentuja, olin kait liian innokas tunkeilija perhetapahtuman keskelle. Siksi isäntäväkeni näki viisaimmaksi viedä minut tuttuun sukulaisperheeseen Laajalahteen hoitoon. Päivä ennen 8-vuotispäivääni, 5. heinäkuuta 2001, minä tyttö karkasin enkä päästänyt ketään lähelleni. Minusta oli ilmoitettu havaintoja perheelleni, mutta eihän minua kiinni saatu. Emäntäni oli jopa yöpynyt havaintopaikoilla ja toimittanut satoja ilmoituksia kadonneesta lemmikistään kuvien kera paikkaan jos toiseenkin. Perheeni oli sinnikäs ja eli toivossa minun löytymisestäni, vaikka järkevien ihmisten mielestä heidän olisi pitänyt hyväksyä menetykseni ja menehtymiseni. Emäntäni oli saanut puhelinsoiton 11. helmikuuta 2002 vantaankoskelaiselta Raijalta, hän oli ha- vainnut minut pihapiirissään. Sattumalta Raijan mies oli työmaansa ilmoitustaululla nähnyt syksyllä katoamisilmoituksen minusta. Koska ilmoituksessa oli myös kaunis kuvani, ilmoitusta ei oltu hävitetty, se löytyi jostain lääkekaapista. Raijan pihamaalle levitettiin Kuva: Hannu Kittelä Teksti ja kuvat Seppo Seppälä Kirjastolöytö OLIN TYÖMATKALLA HYVINKÄÄLLÄ, entisessä kotikaupungissani, jossa tuttu Riitta-rouva pitää rautatieasemalla lahja- ja antiikkiliikettä. Töiden jälkeen odottelin junaa ja kun aikaa jäi, kävin katsomassa Riittaa ja etsimässä samalla junalukemista. Riitta tervehti minua aivan kuin olisi tiennyt tulostani, ojensi kätensä lehtipinoa kohti ja nosti sieltä aikakausjulkaisun. - Löysin tämän juuri äsken, hän sanoi ja seurasi reaktiotani. - Isän kuva! minä hämmästelin. Aukeamalla oli todellakin iso valokuva isästäni. Hän oli toiminut Suomi-yhtiön palveluksessa, ja kun yhtiössä suunniteltiin valtakunnallista mainoskampanjaa, päädyttiin siihen, että isä, tuolloin 43-vuotias, esittäisi piiritarkastaja Kauko Suomista. Olin teini-ikäinen ja muistan hyvin mainoksen, jossa räätäli sovitti mittatilauspukua asiakkaalle ja isä Kauko Suomisena katsoi hymyä karehtien suoraan kameraan. Tekstissä kysyttiin: "Mitä yhtäläisyyttä on puvulla ja henkivakuutuksella?" Vastaus kuului: "Paras puku, kuten henkivakuutuskin, on tehty asiakkaan mittojen mukaan." Suoraryhtinen isä näytti komealta, ja muistan miten ylpeä olin, kun meille tuli ensimmäinen lehti, jossa mainos oli julkaistu. Vuosien mittaan asia unohtui, kunnes Riitta ojensi mainoksen nähtäväkseni. Vaikka aikaa oli kulunut 45 vuotta, enemmän kuin isällä oli ollut ikää, tuntui muistikuvani tuoreelta. Selailin lehteä, Kotilieden numreoa huhtikuulta 1962. Lipukkeesta päätellen lehti oli kulkeutunut Järvenpäästä Hyvinkäälle Riitan puotiin. Oli käynyt niin, että pinkkaa siirrellessään hänen käteensä oli osunut lehti, jossa hymyili tuttu mies. Riitta oli käynyt usein tervehtimässä häntä Veteraanitalossa. Mutta jollei sivu olisi ollut auki mainoksen kohdalta, kuva olisi jäänyt huomaamatta. Aukeaman toisella puolen oli pelkkää tekstiä, joten vaikutti siltä, että lehti oli taitettu vasiten juuri siitä paikasta. Merkillistä kyllä, vielä sittenkään kun Kotiliesi oli lähetetty eteenpäin, ei kantta ollut käännetty päällimmäiseksi. Lehteä selaillessani mieleen nousi asia, jossa ajatukset olivat viipyilleet: isän kuolemasta oli kulunut viisi vuotta melkein päivälleen Hyvinkään-matkani aikaan. Olin muistanut isää jo kotona, sytyttänyt kynttilän ja lukenut ääneen vanhaa ortodoksista rukousta: "Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielu lepoon pyhien joukkoon, missä ei ole surua eikä huokauksia, vaan on loppumaton elämä." Kerroin Riitalle kuolinpävästä, ja tapahtumaketjun merkittävyys hiljensi meidät. Kiitin saamastani lehdestä ja lähetin mainoskuvasta kopiot veljilleni ja heidän lapsilleen sekä selostuksen, miten kuva oli joutunut haltuuni. Vasta kun aloin lukea Kotiliettä, tajusin että lehti oli ilmestynyt pääsiäiseksi, juhlaksi, joka kertoo kärsimyksestä ja kuolemasta, mutta myös ylösnousemuksesta. Löytyi myös kirjailija-rovasti Jaakko Haavion artikkeli suomalaisissa kivirkoista, joita isä arvosti kovasti. Olin saanut mittatilaistyönä laaditun viestin toivosta, vieläpä kuva kanssa. Isän olemus tuntui sanovan, että kaikki on hyvin. Liisa Mäntymies Käpylän Alko on nyt K-kaupan naapurissa. JOULUKUUSIA JUNIOREIDEN HYVÄKSI p. 050-522 4303 Kotiinkuljetus lähialueille 5,Nopean tilaajan etu 14.12. mennessä tilatut ilm. kuljetus
  • 8 Käpylä-lehti 10.12.2008 Hyvää ja Rauh sekä Onnea vu SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri HELSINGIN LASI JA PUU POHJOLANKATU 43, 00610 HELSINKI Puh. 791 590 Parturi · Kampaamo OK-Hammas Tunnelmallista joulun odotusta! Oulunkylän konttori, Kylänvanhimmantie 29, OP 0100 0500, op.fi Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 875 4554 Rauhallista Joulua! KULTANÄPPI OY Pakilantie 18, 00630 Helsinki, 09-424 28333 Koskelantie 52, 00610 Helsinki, 09-757 0205 myynti@kultanappi.com www.kultanappi.com Hakaniemi Puh:0102555980 Pasila Puh.0102555986 Oulunkylä Puh.0102555981 Joukolantie 3, 00610 Helsinki Tel: 050 50557069 www.69tattoo.com Sal on Diorée Ou l u nkyl äntie 1 00600 Hel sinki Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088 p. 09 - 757 1012 Teatteriravintola Ravintola Nyyrikin ILTATÄHTI NYYRIKKI Kukkakauppa Tähtililja FYSIOEKA · Neurologinen kuntoutus · Yksilöllinen fysioterapia · Veteraanikuntoutus palveluseteleillä Puh. 040-507 4530 Koulutettu hieroja Avoinna ark. 8-18 la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Kosken Ranta ravintola TAPAHTUMAKESKUS- JA RAVINTOLA KOSKENRANTA Katariina Saksilaisenkatu 9 00560 Helsinki Myyntipalvelu 09- 5420 0300 OULUNKYLÄN KUKKAKIOSKI Se palveleva perinteinen Auki joulukuussa joka päivä Avoinna: ti-pe 12-19, la-su 11-19 Mäkitorpantie 17, p. 050-5502009 Oulunkylä p. 7206 700 www.hiusateljee.fi ANTO SIKANEN Hierontaa ja lymfaterapiaa 9.1.-25.1.2009 olen lomalla Koskelantie 42, 00610 Hki, Puh. 040-508 7634 Oulunkyläntie 2 puh. 728 3010 KÄPYLÄ Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Salon Beauty Bella Käpyläntie 12, p. 793 695 Arabianrannan Silmäasema Kauppakeskus Arabia, Hämeentie 111 Puh (09) 27800160 arabianrannan.silmaasema@kolumbus.fi T:mi Helena Haavisto ENTISÖIN, KORJAAN, MAALAAN HUONEKALUT JA MUUT PUUESINEET. Työhuone Pakilantie 38 p. 050 ­ 323 0804 tmi.helena.haavisto@gmail.com KÄPYgrilli Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3, 00600 Helsinki P. 720 6610 www.kmo.fi
  • 10.12.2008 Käpylä-Lehti 9 hallista Joulua uodelle 2009 Kisakylän Kampaamo-Parturi Tervetuloa jouluglögille ja kahville! T. Pirjo Koskelantie 9, 00610 Helsinki Puh. 793 872 VALLILAN Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 Palvelemme arkisin klo 8-16 ja lauantaisin klo 9-13 KAMPAAMO - KAUPPA - JALKAHOITO Oulunkyläntie 7 puh. 795 570, 050-430 5961 Natural Styling PUUTAVARA Leila Bergström Käpyrinne ry KÄPYRINTEEN PALVELUTALO TOIMINTAKESKUS IIDANTUPA Sisäänkäynti Koskelantie 26 portista Bussit 69 ja 57. Puh 728 88022 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Puh. 020 779 8742, Pellervontie 39 A, 00610 HELSINKI · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Jokisuuntie 4, 00560 Helsinki puh. 09- 270 5430, fax 09- 270 54322 2009 Käpylä-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja leppoisia lukuhetkiä myös vuodelle PIKKUSITOMO KOKO PERHEEN Rakentaminen, remontit, pihaja puutarhatyöt, puusepäntyöt Toukolan Mestarit Oy Tiedustelut: Intiankatu 9, 040 527 67 23 mika.savonheimo@kolumbus.fi KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 OLYMPIA ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 Koskelantie 19 A 7 00610 Hki Lahjakortit pukinkonttiin meiltä Tervetuloa jouluglögille! Mari ja Kristiina · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 rleena Ma KÄPY-KUKKA Kukat tuovat joulun tunnelman! Parturi - Kampaamo TERVETULOA ! Satu ja Kikka TERVETULOA! Pohjolankatu 40 Puh. 791 924 P. 757 2117 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! Liikekeskus Ogeli, Puh.(09) 875 1868 MASURKKA Käytetyt tietokoneet Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi masurkka@k-market.com Maunulan Ostari, Pakilantie 11, 00630 HKI Avoinna su-to 9-02, pe-la 9-03
  • 10.12.2008 Käpylä-Lehti Uudenvuoden vastaanottajaiset KARAOKE Pe 21-02.30 Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 11 Käpylää ilmasta V Joulun aukioloajat! 24.-26.12 SULJETTU JATKOAIKA klo 4.00 asti Meillä tammikuun härkäviikot ovat iloinen asia HÄRÄNPIHVI Viikoilla 3, 4 ja 5 ma-pe 16-20 pippurikastike & ranskalaiset 10,- Koskelantie 9 Puh. 793 864 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Tule virittäytymään joulun tunnelmaan jouluisen musiikin parissa Oulunkylätalolle Nuotan Saliin, Kylänvanhimmantie 25. Pohjoisen alueopiston Tulkoon joulu! -konsertissa sunnuntaina 14.12. klo 15 laulamme yhdessä perinteisiä ja uusia joululauluja. Mukana musisoimassa opiston laulun ja soiton opiskelijoita. Opistolaisyhdistys tarjoaa jouluglögiä klo 14 alkaen. Vapaa pääsy! Kevään opetusohjelma ilmestyy joulukuun puolessa välissä ja on sen jälkeen jaossa kirjastoissa ja opiston toimipisteissä. Kevään kurssit ovat nähtävillä internetsivujen www.hel.fi/tyovaenopisto Kurssihaussa jo nyt. Valitse hakuehdoista vuosi 2009 ja lukukaudeksi kevät. Ilmoittautuminen kevään 2009 kursseille alkaa ke 7.1. ainealoittain ja jatkuu läpi lukukauden. Tarkemmat tiedot löytyvät opetusohjelmasta. Pohjoisen alueopiston toimisto on suljettu 29.12.2008­2.1.2009. Keskisen alueopiston toimisto on suljettu 22.12.2008­19.1.2009, jolloin toimisto muuttaa Opistotalon saneerauksen vuoksi osoitteeseen Helsinginkatu 24. Opetus jatkuu normaalisti väliaikaisissa tiloissa. Lue lisää opetusohjelmasta tai internetistä. www.hel.fi/tyovaenopisto Pohjoinen alueopisto Oulunkylätalo Kylänvanhimmantie 25 Puh. 310 88540, faxi 310 88545 s-posti: pohjoinen@opisto.hel.fi Sydänjoulu Paavalin seurakunnassa Kirkkoherranvirasto Sammatintie 5, p. 2340 5400 avoinna ma - ti klo 10-14 , ke 12-17 ja to - pe klo 10-14 Diakoniatoimisto avoinna ma ja to klo 10-12, p. 2340 5418 PAAVALINKIRKKO, Sammatintie 5 Su 21.12. klo 16 Snygeimmät joulubiisit. Joululaulut "stadin slangilla" ja muutenkin. Mukana mm. Lasse Liemola, Tuija Rantalainen, Minna Hyvärinen, Outi Pakkanen, Torsti Lehtinen, Jorma Parviainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Yhdessä Stadin Slangi ry:n kanssa Jouluaatto Ke 24.12. klo 13 Lapsiperheiden jouluhartaus, joulukuvaelma. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen Ke 24.12. klo 15 Jouluhartaus ja joulurauhan julistus. Jorma Parviainen, Seppo Välimäki. Paavalinkirkon kuoro Ke 24.12. klo 23 Jouluyön messu, Juha Valkeapää, Arja Kortelainen. Graduale-kuoro Joulunpyhät To 25.12. klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus. Heikki Laukkanen, Elina Koivisto. Sanna-Maarit Hakkarainen. To 25.12. klo 16 Joulun runon ja sävelen ilta. Lasse Rajala, lausunta, Seppo Välimäki, urut. Yhteislaulua Pe 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu. Petri Flinck, Seppo Välimäki Su 28.12. klo 10 Juhlamessu. Kirkkoherra Jorma Parviainen 60 vuotta. Jorma Parviainen, Heikki Laukkanen, Seppo Välimäki. Musiikiryhmä. Juhlakahvit Uusi vuosi To 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän messu. Arja Kortelainen, Juha Valkeapää Su 4.1. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Petri Flinck Ti 6.1. klo 10 Loppiaisen messu. Petri Flinck, Juha Valkeapää Ti 6.1. klo 16 Kauneimmat joululaulut, Petri Flinck ITÄ-PASILAN SEURAKUNTAKOTI, Opastinsilta 6 Ke 12.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut. Glögitarjoilu Ke 24.12. klo 15 Jouluhartaus. Heikki Laukkanen, Sanna-Maarit Hakkarainen Jouluiloa Arabian kauppakeskuksessa. Seurakunnan työntekijät jakavat jouluiloa Arabian kauppakeskuksessa keskiviikkona 17.12. ja torstaina 18.12. klo 16-18 Nordea Pankki Suomi Oyj Keskinen alueopisto Opistotalo Helsinginkatu 26 Puh. 310 88530, faxi 310 88535 s-posti: keskinen@opisto.hel.fi Oulunkylä, Pakila, Käpylä nordea.fi ja Onnellista Uutta Vuotta! Kaksi joulukonserttia Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11): Käpylän musiikkiopiston orkesterikonsertti JA MIELEEN HILJAISEEN... solistina JOHANNA RUSANEN, sopraano johtaa Ahti Valtonen, su 14.12.2008 klo 18.00 Vapaa pääsy, ohjelma 10 Musiikkiopiston JOULUKONSERTTI ke 17.12.2008 klo 19.00 Jouluista musiikkia soittimilla ja yhteislauluina. Vapaa pääsy. TERVETULOA! Rauhaisaa Joulua
  • 10.12.2008 Käpylä-Lehti Anna palautetta, kiitä, purnaa, mutta mieluummin aina omalla nimellä: kapylalehti@eepinen.fi 13 Kirjeet Nasse-täti on kovin epäileväinen, olemmeko me kevyen liikenteen kulkijat oppineet tänäkään vuonna kuluneesta suvesta mitään? Kuinkahan pitkälle kevät etenikään ennen kuin me iajaneuvottomat kulkijat havahduimme tarkkailemaan muutakin kuin luonnon ihastuttavuudessaan pettämätöntä puhkeamista? Kesän edetessä kävi ainakin Käpylän tienoon erinomaisilla ulkoilureiteillä melkoinen kuhina. Kävelijät, sauvojat, hölkkääjät, rullaluistelijat, pyöräilijät ja rohkeimmat rollaattorikuskit olivat totisesti löytäneet toisensa. Ainakin Nasse-tädillä oli paantuneena patikoijana vaikeuksia talven jäljiltä muistaa, että pyörätiet ovat vain pyöräilijöita varten. Periaatteen tulisi päteä jalkakäytävillä. Aikuisten ajattelemattomuutta, nuorempien kasvattamattomuutta? Yhteiskäytöstä kertovat päällekkäin sijoitetut väylämerkit varoittavat ahtaudesta ja siltä ruuhka-aikoina liik- Ikkuna etymologiaan Nasse-täti on nyt hyvin vihainen kuvista varmasti tuntuukin. Muiden humioonottaminen ei ole kiellettyä myöskään ulkoilureiteillä luonnon helmassa. Kevyen liikenteen ohitustilanteissa ja risteyksissä etuoikeutta jaetaan liikennesäännöillä, joita tuiisi myöskin noudattaa eikä puskea sekaan "nopeat syö hitaat" -asenteella. Tilanneherkkyyden säilyttäminen ja talonpoikaisjärjen käyttö ovat kovasti sallittuja kelvottomien adrenaliini-ryöpsähdysten korvaajia - vaikka maitohapot kuinka raajoja polttelisi. Toivottavia pelisääntöja kerratessaan jää Nasse-tätikin pohtimaan, mikä on kevyen liikenteen risteyskohtien virallinen marssijärjestys, kun esimerkiksi oikealta lähestyy rullaluistelija ja vasemalta pyöräilijä? Tai vastaavasti, kun rullaluistelija ja hölkkääjä kohtaavat? Suurkiitos niille pyöräilijöille, jotka yhteisillä väylillä ovat osanneet käyttää pyöräkelloa. Onko ymmärrettävä, ettei nykyaikaisten huippukulkimien vakiovarusteisiin kello kuulu? Lieneekö syynä kesken loppuneet varat vai raajat, kun vielä kännykkäänkin pitäisi pystyä pyörälläajettaessa vastaamaan. Moiseen vastaantulijaan, matkapuhelimeensa lörpöttelevään, alamäkeä epäluottamusta herättävästi päästelevään jönglööriin oli Nasse-täti muuten törmätä uimastadionin ulkopuolella matkalla seuraamaan pelleuimahyppynäytöstä ja päätyä esiintyjien joukkoon. Pyörällä ei tarvitse ajaa tuhatta ja sataa missään, vaikka kunto ja välineet (joihin kännykkä ei kuulu) sallisivat. Kävelysauvat hillitsevät kiitettävästi taipumustamme edetä paikassa kuin paikassa rintarinnan. Sauvojat voisivat perehtyä sauvomistekniikan saloihin, jotta soutamisen ja sauvomisen ero valkenisi ennen lumen tuloa. Hyotyliikunnan maksimoimisellakin on rajansa: Sauvakävelylenkin lopuksi ei kannata poiketa "samalla" ruokaostoksille, jollei omista teleskooppisauvoja. Täyspitkät sauvat kainalossa tai vaikka ostoskärryn kyydissä ovat ympäristölle vaaraksi millä hyllytasolla tahansa muiden asiakkaiden turvallisuudesta puhumattakaan. Nasse-täti itse ymmärsi tämänkin vasta kantapään kautta. Onko muuten kukaan tavalla tai toisella lenkkeillessään sattunut pohtimaan, mitä tai paljonko säästetään tai menetetään, kun puistoalueiden nurmet omatoimisesti oikaistaan puhki vasiten kevytliikennettä varten rakenettujen teiden tehdessä mutkan? Eikä sen mutkan kulman tarvitse olla kummoinenkaan kun jo hypotenuusat heräävät henkiin kuin Nasse-tädin aatoksissa geometrian tunnilla. Summa summarum: Sopu sijaa antaa, emme etene yksin, millä tavalla se tapahtuukin. Nasse-täti Perjantain alku muinaisyläsaksassa K Vanha Tuusulantie on Käpylän historiaa Luin Käpylä-lehdestä Käpylän kaupunkipolusta ja tuli mieleeni sopiskos erääksi kohteeksi pätkä vanhaa Tuusulantietä? Pieni osa tiestä on säilynyt Osmontien kupees- sa Nyyrikintien ja Kullervonkadun välissä. Siinä on vieläkin nähtävissä vanhaa asvalttia. Seppo Palander un Daniel Defoen romaanin englantilainen sankari Robinson Crusoe monien yksinäisten vuosien jälkeen tapasi ihmisen, hän antoi tälle nimen Friday. Jos Robinson olisi ollut ruotsalainen, nimi olisi varmaan ollut Fredag, jos saksalainen, niin Freitag. Suomalainen olisi sanonut häntä tietenkin Perjantaiksi. Näillä kaikilla sanoilla on sama alkuperä. Tutkijat arvelevat sanan alkumuodon olevan muinaisyläsaksan friatag. Muinaisruotsissa se on ollut friadagher ja muinaisnorjassa frjadagr. Näiden sanojen alkuosa on muinaisyläsaksan Fria jumalattaren nimi. Perjantai oli siis Frian päivä. Germaaniset kansat ottivat tämän viikonpäivän nimen käännöslainana roomalaisilta. Roomalaisilla perjantain nimi oli dies Veneris, eli Venuksen päivä. Suomalaiset lainasivat perjantainsa skandinaavisista kielistä aika vahvasti sitä muutellen. Virolaisten perjantai on reede. Tämä sana lienee myös germaanisista kielistä lainattu. Sanoja kuten perjantai ja fredag on verrattu myös gootinkielen sanaan paraskaiwe, kreikan sanaan paraskeye ja muinaisbaijerin sanaan pferingtag. Nämä sanat olisivat tarkoittaneet lepopäivää. Jos perjantai sattuu kuukauden kolmannelletoista päivälle, tiedämme jo valmiiksi odottaa jotakin pahaa tapahtuvaksi. Siitä, mistä tällainen uskomus on peräisin, on montakin selitystä. Asia kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti ja olla niinä päivinä poikkeuksellisen varovainen. Lauantai on perinteisesti ollut Suomessa saunapäivä. Samanlainen merkitys sillä on ollut myös skandinaavisissa kielissä, joista sana on meille lainautunutkin. Muinaisnorjassa sana oli laugardagr ja muinaisruotsissa lögherdagher. Nykyruotsiksi se on lördag. Sanan alkuosana olevat tavut laug- ja lögh- tarkoittivat kylpyä ja kylpyvettä. Toinen tavu ruotsin -dag, englannin -day, saksan Tag lienee alun perin tarkoittaneet valoisaa aika. Suomen kieleen sana lauantaikin lainautui skandinaavisista kielistä. Myös virolaiset omaksuivat kieleensä tämän saman sanan muodossa laupäev. Seppo Seppälä Vantaan vesi on ruskeaa YKSI KÄPYLÄN HYVISTÄ PUOLISTA ON SE, että meri on aika lähellä. Mutta vielä lähempänä on joki, Vantaa. Käyn varsin usein Vanhankaupunginkoskella ja kalastelen sen suvannosta. Menestyksellä ei ole niin väliä, vaikka sitäkin on tullut. Alue on hieno ja paranee koko ajan, mutta Vantaan vesi on kyllä ruman väristä, usein kuin likaista puuroa. Jotain tarttis tehdä, olen ajatellut , mutta en tehnyt. Sain kuitenkin äsken herätyksen. Eräs aktivisti, Virtavesien hoitoyhdistyksen Kari Stenholm, oli havainnoimassa taimenien ja lohien kutua viikoilla 43 ja 44, mutta työ muuttui jätevesipäästöjen havainnoinniksi jätevesiverkkojen vuotaessa 13 eri paikassa. Kuntien päästöilmoitusten mukaan esiselkeytettyä tai kokonaan puhdistamatonta jätevettä laskettiin pääuomaan Riihimäeltä yhteensä 1890 m3, Nurmijärveltä 1610 m3 ja Tuusulasta ainakin 300 m3. Lisäksi marraskuussa jo ainakin 1370 m3. Nämä määrät ovat aivan hirveitä. Juomme Vantaan vettä, tosin hyvin puhdistettuna, ja kalojen ja monien eläinten pitää elää siinä. Jokivarren ja koko Helsingin asukkaiden elämänlaatu paranisi huomattavasti, jos Vantaa olisi edes kohtuullisen kirkasvetinen. Kaksi muuta aktivistia, Ari Haikonen ja Jukka Relander ovat perustaneet tänä vuonna Vantaanjoki-ryhmän, jonka tarkoituksena on edistää Vantaan puhdistumista kuntien, yritysten yhteistyöllä, jota toivon mukaan EU tukisi. Mukavasti julkisuutta on jo saanut ryhmän Radiokala -hanke, jossa seurataan radiolähettimillä merkittyjen lohikalojen kutukäyttäytymistä. Yritykset ovat ostaneet nimikkokaloja, joita saa tutkimustarkoituksiin helposti lohia ja taimenia kuhisevasta suvannosta. Niin kuin Kari Stenholmin raportista ilmenee, Vantaanjoen pelastaminen ei onnistu näpertelemällä, vaan tarvitaan tuhteja investointeja jätevesien käsittelyyn ja varmaan myös sadevesien jonkinasteiseen suodattamiseen. Se onnistuu vain jokivarren kuntien, yritysten ja maatalouden harjoittajien suunnitelmallisella yhteistyöllä, jonka rahoittamiseen uskoisi olevan saatavissa merkittävää tukea EU:lta ja omalta valtioltamme. Ehdotankin tässä juhlallisesti, että Vantaanjoen varren kunnat asettavat työryhmän laatimaan kokonaisvaltaista suunnitelmaa Vantaanjoen ja sen rantojen tilan kohentamiseksi. Tämänsuuntaista päätöstä odoteltaessa ja sellaisen syntymisen patistelemiseksi, toivon kaikkea tukea puuhaan jo ryhtyneille ja heidän yhdistyksilleen. Aloittaa voi sivuilta www. virtavesi.com. Pekka Peltola Vanha Tuusulantie kesällä ja talvella. Menot Batman pelastaa Kottby Cityn keskiviikkona 10.12. kello 19.30 Ravintola Käpy-Grillissä, Osmontie 5. Tule ajoissa! Kirjailijavieraita Käpylän kirjastossa Ma 12.1.2009 Teatteriohjaaja, taiteilijaprofessori Kaisa Korhonen ja Teatterimuseon johtaja Hanna-Leena Helavuori kertovat kirjastaan "Kiihottavasti totta" (Like 2008) Ma 9.2.2009 YLEn TV-tuottaja Elina Saksala kertoo kirjastaan Asiaa ruudussa, televisiodokumentin anatomia (Like 2008). Tiernapojat Käpylässä Tiernapojat esiintyvät jälleen sunnuntaina 14. joulukuuta. Kulkue lähtee Steiner-päiväkoti Pellavan kohdalta, Pohjolankatu 3 klo 17.00 ja etenee pitkin Pohjolankatua. Mukana enkeleitä, Vellihousu ja muita yllätyksiä. Ennen tiernapoikia klo 16.45 Kullervo-kuoro laulaa joululauluja. Lyhdyt, kynttilät ja iloinen joulumieli mukaan! Käpylä Klubin puffetti Pohjolanaukion vanhalla kioskilla. Jukka Orman Voodoo.klubi vetää väkeä Järjestyksessään toinen Voodoo.klubi houkutteli 30 marraskuuta Nyyrikin Iltatähteen niin paljon kuulijoita, että paikka natisi liitoksistaan. Ensimmäisenä virallisena klubivieraana debytoi Marjo Leinonen. Alkuillan perinteisten tervetu- lo- ja loungemusiikkituokion jälkeen Jukka Orma haastatteli Marjoa. Kysymykset risteilivät muusikon urasta äitinä olemiseen. Paljon Marjo onkin tehnyt, "ja hyvin oon tehnytkin", hän sanoi. Yleisö jaksoi seurata puolisen tuntia kestänyttä jutustelua korva tarkkana. Haastattelun jälkeen upea Marjo esiintyi Voodoo Exp.:n kanssa. Esiintyminen oli täydellisen mukaansatempaava. Marjo ja Voodoo Exp. ei taatusti jättänyt ketään kylmäksi. Seuraavalla klubilla 17. joulukuuta vieraana on Sanna Salmenkallio ja musiikkina klezmer joka on Itä-Euroopan juutalaisten kansanmusiikkia, jota on esitetty esimerkiksi erilaisissa perhejuhlissa. Teksti ja kuva: Eine Kakkonen
  • 14 Käpylä-lehti Svenska hörnan 10.12.2008 Ei vain paperia... K ävin muutama viikko sitten tutustumassa Tervakoski Oy:n paperitehtaaseen, joka on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva paperinvalmistaja. Tehdas on aloittanut toimintansa jo vuonna 1818. Tuolloin paperi tehtiin yksinomaan käsin. Aikaa myöten tehtaan koneita, prosesseja ja tuotteita on uudistettu ja kehitetty, mutta käsintehtyä paperia valmistetaan edelleen. Tervakosken erikoispapereista vanhimpia ovat savukepaperit, joita on valmistettu 1860-luvulta lähtien. Useimmin suomalaisten kädessä pitämää Tervakosken paperia on kuitenkin markka-ajan setelipaperi. Nykyisten eurojen paperia ei valmisteta Suomessa laisinkaan. Första hösten i Kottby E PAPERI valmistus lyhyesti Nykyään valtaosa paperista valmistetaan teollisesti puukuiduista pitkälle automatisoidulla prosessilla. Ensin kuitupuista poistetaan kuoret kuorimarummuissa. Osa puunrungoista haketetaan lastuiksi jotka varastoidaan, osa hiotaan hiokemassaksi. Lastuista voidaan valmistaa puumassa kahdella eri tavalla: hake keitetään lipeässä, jolloin puusta saadaan sellumassaa. Massa kuivataan levyiksi, jollaisina se toimitetaan paperitehtaille. Vaihtoehtoisesti hake hierretään mekaanisesti. Tehtaalla sellu johdetaan säiliöön, jossa siihen lisätään sopivia kemikaaleja ja paperiainesta. Tämän jälkeen se valutetaan putkea pitkin paperikoneen alkupäähän, perälaatikkoon. Syntynyt kostea paperimassa laimennetaan lisäämällä vettä. Tässä vaiheessa massaan voidaan lisätä myös erilaisia täyteaineita. Täyteainelisäyksen pääasialliset edut ovat läpinäkymättömyyden kasvaminen, matta- tai kiiltopintaisuuden säätely ja raaka-ainekustannuksien halventuminen. Perälaatikko on laite, joka annostelee sopivan kerroksen paperimassaa tiheälle muoviselle kuljetushihnalle, viiralle. Massa suihkutetaan viiraosalle muodostumaan ohueksi tasaiseksi rainaksi, ja sen jälkeen prosessin suurin tehtävä on poistaa vesi eri keinoilla. Ensin vettä valuu pois viiralla, sitten raina puristetaan suurien telojen läpi ja viimeksi paperiraina kulkee kuivatusosalle jossa se menee kuumien telojen pintaa pitkin pitkän matkan, jolloin loput tasapainokosteuden ylittävästä vedestä poistuu haihtumalla. Viimeiseksi paperi vedetään kalanterin, eli suuren ja erittäin sileän rullan läpi, jolloin sen pinta tasoittuu ja kiillottuu. Näiden jälkeen paperi rullataan isolle konerullalle. Konerullassa voi olla jopa 100 kilometriä paperia. Kuivaan paperiin voidaan lisätä erilaisia päällysteitä ja pintakäsittelyaineita, jotka parantavat paperin ominaisuuksia paremmin sen käyttötarkoitukseen soveltuvaksi. Sanomalehtipaperi pyritään nykyään valmistamaan pääosin kierrä- tyskuiduista eli uusiomassasta sekä täyteaineista. Loput paperin raakaaineista on mekaanista massaa, pääasiassa kuusi- tai mäntyhierrettä. Alun perin paperin keksivät kiinalaiset noin 2000 vuotta sitten ja paperin valmistuksen on kuvannut ensi kerran kiinan valtion virkamies vuoden 105 paikkeilla. Näillä näkymillä taitaa paperin valmistus olla palaamassa juurilleen. Minäkin vierailin Kiinassa viime keväänä sukulaiseni luona, joka on töissä siellä paperikonetta rakentamassa. Käpylä-lehti painetaan StoraEnson Exopress 72 -nimiselle 52g paperille. Paperi on erikoissanomalehtipaperia ja se valmistetaan StoraEnson Anjalankosken tehtaalla. fter två år i Singapores eviga sommar har jag efter återflyttningen bott i Kottby nu ren i fem månader. Ett minne blott är den heta solen, borta är regnskogen med sin ogenomträngliga växtlighet och sina apor, de meterlånga varanerna och de lustiga slamkryparna, försvunna är de trevliga geckorna och de fräcka mynahfåglarna, inga pyttesmå solfåglar, svarta kråkor, vita kakaduor, högljudda koelfåglar, heliga ibisfåglar, lysande kungsfiskare, eller stora fruktfladdermöss. Å andra sedan inga denguemyggor. Eller innemyror. Eller stora utekackerlackor att snava över på kvällen när man kommer hem från den kinesiska kvarterskrogen. Annat man ju väl klarar sig utan är vänstertrafiken som jag visserligen som fotgängare snabbt vande sig vid men som gjorde mig väldigt osäker bakom ratten. Fukten som fick kläder att mögla och järn att rosta på nolltid, ölglas som alltid läckte kondensvatten på bordet. Solen som på sommaren alls inte höll sig i söder som jag i början tyckte att den borde göra på - trots allt ­ norra halvklotet. Klassamhället. Pressfriheten, definierad som frihet från pressen. Minnena bleknar tyvärr nästan i takt med solbrännan. Jag plågas tidvis av skov av hem- eller åtminstone tillbakalängtan. Men man får väl göra det bästa av situationen, se positivt på vad Kottby har att erbjuda, allt det som man emellanåt med saknad tänkte på i Singapore. Årstider, och ­ just nu då - höst, senhöst och snart vinter. Nordens friska andedräkt. Att kunna jogga på morgonen utan att komma tillbaka drypande av svett. Färgsprakande gula och röda löv, höststorm, kala träd med spretande grenverk mot blygrå himmel, lövhalka, svart is och snart vit. Is på vindrutan. Att byta till vinterdäck känns nästan exotiskt och renderer förvånat fnitter när det per e-post relateras för en bekant singaporekinesiska, vars nioåriga dotter uppenbarligen trodde att de där länkarna till jultomtens hemsida med bilderna från Korvatunturi var rena rama sagorna. Samma reaktion som när jag berättade att vår president när hon blev vald till ämbetet var ensamstående ogift mamma, sammanboende med frånskild man. Måsar, gräsänder, gråkråkor, svanar. Igelkottar och citykaniner. Svamp, som i Singapore är ett okänt fenomen, förutom odlad alltså. Vild svamp går enligt singaporeanerna inte att äta. Men här i Kottby plockar jag ännu i oktober trattkantarell och fjällig bläcksvamp, i november rödgul taggsvamp och rökslöjskivling och i december med största sannolikhet vinternagelskivling som f.ö i Singapore såldes i en odlad och blek version under sitt japanska namn enokitake. Politiska val med kandidater från mer än ett parti. Jag hade ju ingen rösträtt i Singapore och såg ju va- len bara som en utomstående - ändå kändes vårt kommunalval som en lyx, med sannfinländare och allt. Mera credibility liksom. Banker där jag kan ha mer än ett konto och räkningar som jag förväntas betala på nätet. Butiker och restauranger där man inte blir till sig när jag ska betala med kreditkort. Skog ­ t.o.m i och kring Kottby har vi ju skog ­ trots att många av de områden som jag trott vara skogsdungar egentligen av stadsplanerarna tydligen klassificeras som parkområden. Och allemansrätt ­ här kan jag ströva fritt utan att hela tiden stöta på anslag som varnar att jag kan bli skjuten om jag går vidare. Trähus, villor, där det bor vanliga människor ­ i Singapore är det bara miljonärer som bor i bungalows. En kultur där man kan förlora ansiktet utan att gå under. Jämställdhet mellan könen - nå, åtminstone jämfört med Singapore. Och sen förstås vårt svenska nätverk, KGB, där svenskspråkiga kottbyare varannan onsdag träffas för att förvalta sitt sociala kapital (dvs umgås) på svenska. Bert Bjarland Laulutaitoinen, luotettava JOULUPUKKI P. 041-578 9575 METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 Avoinna: ark klo 8-17 Asuntoremontit, kirves-, maalausja laattatyöt, keittiökalusteasennukset ym. Kotitalousvähennys. Teksti ja kuva Eine Kakkonen Saneeraus -Nikkarit Oy P. 0400-508247 Joulun pehmeät ja kovat paketit pukinkonttiin Puutarhamyymälä DeeSportista! Meiltä murtomaa-, laskettelusuksi- ja lumilautahuollot sekä luistinten teroitukset. Tervetuloa! Sofianlehto Avoinna: ma-pe klo 10-18 la 10-14 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 ]ÉâÄâàxÜäx|á|Ç? DeeSport Oy Metsäpurontie 29, 00630 Helsinki p.09 ­ 488 066 e-mail: posti@deesport.fi, www.deesport.fi Yksilölliset jouluistutukset Kestävät kotimaiset kukat ja joulukuuset Palvelemme jouluviikolla 8-20, aattona 8-13, joulupäivänä 11-17, tapanina 9-17 www.sofianlehto.com JOULUN KAUNIIT KUKAT JA KUUSET KOTIMAISET JOULUKUUSET perinteiset ja kasvatetut Meiltä leivonnaiset jouluksi Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Väinö Auerin katu 1, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 fi Oulunkylän torilla (Tapsan patsas) 18.-24.12.2008
  • 10.12.2008 Käpylä-Lehti Kauneus- ja terveyspalveluja SIMSALABIM UIMAKOULU JA AQUAGYM 15 Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 VAUVA- LAPSI- sekä PERHEUINTIA Hydrobic-tunteja Tervetuloa polskimaan! Puh. 044-0110 660 KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Varaa aika SKY-kosmetologilta. Koskelan Apteekkipalvelua ammattitaidolla Olet osaavissa käsissä HAMMASLÄÄKÄRI ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti MULTI-SANOSTOL 040-593 5171 Siltavoudintie 7 - hyvänmakuinen monivitamiinivalmiste Sisältää kaikki päivittäin tarvittavat vitamiinit uusien saantisuositusten mukaisesti: · D3-vitamiinia 7,5 g · B-, C- ja E-vitamiineja · A-vitamiinia turvallisen määrän Maistuu hyvin lapsille: · Appelsiininmakuinen · Makeutusaineena sorbitoli · Nestemäinen www.SIMSALABIM.fi FYSIOTREENARI Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta. Ilmainen tarkastus. Helsinginkatu 9, 00500 Hki Lahjakortit pukinkonttiin! · Fysioterapia · Parturi-kampaaja · Jalkahoidot · Kosmetologi · Hieronta · Intialainen · Osteopatia päähieronta · Kuumakivihieronta · Suklaahieronta Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Puh. 716 151 PARTURI-KAMPAAMO - Maistatus 11.12.2008 - Tuotespesialisti paikalla klo 9.30-12.00 - Maistatuspäivän tarjous -20% 7,50 (norm. 9,35) TERVETULOA MAISTAMAAN MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-7570088 La Cure tuote-esittely tiistaina 16.12 klo 11-17. Tuotteet sopivat koko perheelle päivittäiseen ihonhoitoon. Tuotteilla saatu myös erinomaisia tuloksia atooppisen ihon ja psoriasiksen hoidossa. Sarjassa mm. mineraalivoiteeet, shampoot, mutanaamiot,luonnonsaippuat, kylpysuolat ja suihkugeelit. Edullisia ja laadukkaita lahjavinkkejä pukinkonttin. Tervetuloa tutustumaan! Käpyläntie 12 www.kauneushoitolahyvaolo.fi Meiltä lahjakortilla hyvää oloa! Intiankatu 25, 00560 Helsinki Puh. 09-876 3391 Terveyskauppa Luontaistuotekeskus Ky Käpyläntie 8, 00600 Helsinki Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. Tutustumiskäynti 35/ 55 min KAMPAAMO - KAUPPA - JALKAHOITO Parturi-Kampaamo Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Oulunkyläntie 7 puh. 795 570, 050-430 5961 Käpyrinteen palvelutalo, Ilmattarentie 2 puh. 7288 8022 Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Natural Styling Leila Bergström Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012 Käpylä-Seura r.y. 57 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 PL 47, 00601 Helsinki - http://www.kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2008 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä: