KÄPYLÄN ELÄVÄN JOULUKALENTERIN luukku avataan joka ilta Käpylän kirjastossa jouluaattoon asti. Kuudesluokkalaiset ovat tehneet hauskat luukut ja 7-luokkalaiset niiden alle tarinoita, jotka ovat joko totta tai tarua. Ensimmäisen luukun alta paljastui kuvaus koulun rehtorin aamusta. Hauska juttu oli kaikkien läsnäolleiden kuulijoiden mielestä tarua – ja niinhän se olikin! Totta oli vain Sirpa Kopran jääminen eläkkeelle juuri 1.12. Toisen luukun tarina olikin sitten joidenkin paikalla olijoiden yllätykseksi totta – se kun kertoi Käpylässä aikoinaan asuneesta Väinö Myllyrinteestä (1909-1963), jonka pituus oli kaksi ja puoli metriä! Hän kiersi ympäri maailmaa sirkuksen mukana esiintymässä maailman pisimpänä miehenä. Kaikki tarinat ovat luettavissa avaamisten jälkeen sekä netissä että luukkuseinän vieressä olevassa kansiossa. Aulan vitriinissä on teemaan liittyen esineitä, joille on annettu kaksi selitystä. Kaikki kävijät saavat arvuutella, kumpi on oikea. Lisäksi on jokerikysymys 25: Mikä kirja on alimpana? Eniten oikeita vastauksia arvanneet tai tienneet palkitaan tammikuussa. Vastauskaavakkeita on vitriinin vieressä. Tervetuloa joka ilta klo 18 ”aattoon asti, tulkaa mukaan kaikki vaan!” Teksti ja kuva TINTTI KARPPINEN Uskomaton juttu Totta vai tarua? Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 8 julkaisija Käpylä-Seura ry. 13.12.2023 72. vuosikerta painos 10 000 Niittyläntie 1, 00620 Helsinki P. 09 701 3716 • www.akkupalvelu.fi Kaikki auton akut asennettuina ilman ajanvarausta Kaikki automerkit ja mallit, hyvällä palvelulla jo vuodesta 1979. Meiltä löydät myös akut veneeseesi. RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 RISTORANTE RAVELLO Italialainen ravintola Käpylässä Pohjolankatu 1, 00610 Helsinki | P: 044 9753847 | info@ravello.fi | www.ravello.fi Laaja valikoima eri ruokalajeja. Herkulliset pihvit, kalat, kanat, hampurilaiset, pizzat sekä pastat & risotot. Upea viinivalikoima. Päivittäin vaihtuva lounas Á la carte-listalta, josta löytyy niin lihakuin kasvisvaihtoehtoja. Laaja salaattivalikoima noutopöydästä. Tervetuloa nauttimaan aitoa italialaista ruokaelämystä! Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna Su-To 10 02 Pe-La 10 03 Osmontie 5, 00610 Hki PÖYTÄVARAUKSET NUMEROSTA 09 799 755 TAI MYYNTIPALVELU@PARK.FI WWW.PARK.FI FB FinlandiaParkHotelHelsinki parkhotel@park.fi | 09 799 755 | Pohjolankatu 38 Parkin perinteinen Joululounas Ke 20.12. klo 11-14 • Aikuiset 47,90 € • Lapset 4-12 v. 25,50 € • Alle 4 v. ilmaiseksi
Käpyläläisille kiitos! 13.12.2023 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 72. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Joulun odotusta, maltillisesti KIRJOITTAESSANI TÄTÄ marraskuun loppupuolella on pimeä vuodenaika vielä syventymässä. Kaipuu lumen tuomaa hohdetta kohti on omana toiveenani. Luonnollinen väsymys hiipii mieleen, kun aamun sarastusta ei työpäivän alkaessa vielä ole ja töiden päättyessäkin on jo hämärä laskeutunut. Talvipäivän seisaus eli vuoden lyhyin päivä on tänä vuonna 22. joulukuuta. Jouluna olemme siis jo valoisammalla puolella vuoden kiertokulkua. Istuin pari viikkoa sitten kahvilassa ystäväni kanssa, joka pohti alkavaa uupumustaan kiireisen, mutta antoisan työvuoden seurauksena. Puhuimme rajoista ja itsensä huomioimisesta. Totesimme molemmat tarpeemme tarkastella suhdettamme arkeen positiivisemmasta näkökulmasta. Olen ollut yksi heistä, joilla on kovin hoppuista ennen joulua. Pelko, että jää jostain paitsi (FOMO fear of missing out) on tuttu ilmiö itsellenikin, kun innostusta on ollut monenlaisiin asioihin ja huoli kaikkien asioiden hoitamiseen tai ihmisten kohtaamiseen on painanut mieltä tyyliin ”kyllä nyt ainakin kaikkiin pikkujouluihin olisi ehdittävä”. Havahduin siihen, miten oletetun kiireen keskellä katselin ympärilleni ja vahvistin tunnettani asioiden ohi liukumisesta. Yhdessä harrastuspiirissäni on sanonta: ”Mihin sitä kiirettä valmiissa maailmassa”. Tämän sanonnan palauttaminen mieleen sai minut pohtimaan omia vaikutusmahdollisuuksiani oletettuun kiireeseen tai sivuun jäämiseen. Totesin, että riittää kun huomioin hidastamisen tämän pimeämmän vuodenajan mukaan ja annan luvan itselleni tasaantua tähän rauhallisempaan rytmiin. Kahvilassa kului pari tuntia ja ystävän kohtaaminen oli ollut molemmin puolin antoisa. Se toi mieleen valoa ja malttia. Juuri sitä mitä joulunajalta usein toivotaankin. Rauhallista ja samalla toisia huomioivaa joulun odotusta toivottaen JOUNI AAVALUOMA Käpylä-Seuran hallituksen jäsen KIITOKSET KAIKILLE käpyläläisille ja muille lukijoille, avustajille, yhteistyökumppaneille ja mainostajille tästä vuodesta! Ilman teitä Helsingin vanhinta kaupunginosalehteä – Käpylä-lehteä ei olisi olemassa. Vuosi 2023 on ollut Käpylälehdelle vaikea, kuten varmasti monelle muullekin pienelle paikalliselle ilmaisjakelulehdelle. Ei siksi, etteikö materiaalia lehteen olisi tarjolla riittävästi, kiitos ahkerien avustajien, vaan siksi, että säännöllisiä mainostajia on liian vähän. Käpylä-lehti on ilmestynyt koko vuoden vain kahdeksansivuisena, ja sellaisena se valitettavasti näillä näkymin pysyykin. Paksumpia lehtiä pystyisimme tekemää ainoastaan siinä tapauksessa, että mainoksien määrä kasvaisi niin paljon, että pystyisimme kattamaan lisäsivujen kustannukset. Moni varmasti huomasi myös, että lehden julkaisuaikataulua muutettiin kesken vuotta. Se johtui siitä, että jouduimme jättämään kaksi numeroa kokonaan julkaisematta – siten saimme mainostulot keskitettyä jäljellä oleviin numeroihin. Yhtään numeroa ei enää pystytä julkaisemaan tappiollisena. Kustannuksistakaan ei ole helppoa säästää. Käpylä-lehden materiaalista valtaosa tuotetaan jo nyt vapaaehtoisvoimin. Päätoimittajana saan pienen palkkion lehden kokoamisesta, kustantaja on jo monta kertaa tinkinyt omasta taittajan palkkiostaan. Painokustannuksia ei kuitenkaan voida välttää niin kauan kuin lehti julkaistaan painettuna, ja ne ovat nousseet viime vuosina rajusti. Nyt jakeluyhtiö on ilmoittanut 130 prosentin hinnankorotuksesta ensi vuodelle. Se tarkoittaa, että Käpylä-lehteä ei voida enää jatkossa jakaa suoraan postiluukkuihin, vaan oman kappaleensa saa tästä edes noutaa noutopisteistä – esimerkiksi alueen Alepoista ja K-marketeista, kirjastosta, kirkolta, Karjalatalolta, monista alueen yrityksistä sekä tietenkin Stadin yhteisötalo Käpylästä. Joistakin jakelupisteistä lehdet ovat usein loppuneet nopeasti, ja luonnollisesti lehtiä jaetaan noutopisteisiin jatkossa aiempaa enemmän. Meille voi myös ilmoittaa, jos lehdet ovat jostakin noutopisteestä loppuneet kesken! Ensi vuonna Käpylä-lehti ilmestyy suunnitelmien mukaan kuusi kertaa – kolme numeroa kevätkaudella ja kolmea numeroa syyskaudella. Julkaisuaikataulu on suunniteltu niin, että se vuorottelee naapurikaupunginosan Oulunkyläisen kanssa – kannattaa siis jatkossa napata Oulunkyläinenkin mukaan. Käpylä-lehden voi myös edelleen tilata suoraan kotiin 20 euron vuositilaushinnalla. Itse lehti on siis tilaajillekin käytännössä ilmainen – vuositilausmaksu kattaa postituskulut. Tilaa lehti osoitteesta kapylalehti@eepinen.fi Muistathan myös, että sekä uusin numero että vanhatkin numerot vuodesta 2008 lähtien ovat luettavissa milloin tahansa netissä osoitteessa: www. lehtiluukku.fi/lehdet/kapyla/ . KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Asuntokatujen pysäköintimuutoksilla parempaa talvihoitoa KULKEEKO KÄVELY tai pyöräilyreittisi katutyömaiden ohi? Kaupunki pyytää helsinkiläisiä vastaamaan kyselyyn tilapäisten liikennejärjestelyjen toimivuudesta. Kysely on avoinna 22.12. asti. Karttapohjaisessa kyselyssä pääset vastaamaan kysymyksiin liikkumisen sujuvuudesta eri työmaa-alueiden läheisyydessä Helsingissä. Kyselyn karttapohjalla on merkittyinä meneillään olevia työmaita Helsingin alueella. Voit vastata yhden tai useamman työmaan liikennejärjestelyjä koskeviin kysymyksiin. Karttapohjaiseen kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Vastaa kyselyyn: https://bit.ly/liikennejärjestelyt-kysely Saatuja vastauksia käytetään tilapäisten liikennejärjestelyjen kehittämiseen, jotta ne olisivat toimivampia kaikille kadunkäyttäjille. Kerro mielipiteesi työmaiden liikennejärjestelyistä KAUPUNKI MUUTTAA pysäköintiä noin 150 asuntokadulla talvisen jalankulun helpottamiseksi. Muutokset koskevat katuja, joilla kadunvarsipysäköinti vaikeuttaa merkittävästi jalkakäytävien auraamista ja liukkauden torjumista. Muutoksista keskusteltiin asukkaiden kanssa verkkotilaisuudessa helmikuussa 2023, ja päätöksiä on tehty tämän jälkeen. Uudet pysäköintijärjestelyt tarkoittavat esimerkiksi pysäköintikieltoa jalkakäytävän puolella tai pysäköinnin siirtämistä jalkakäytävän vierestä kadun toiselle laidalle. Järjestelyllä parannetaan jalkakäytävien turvallisuutta ja käytettävyyttä erityisesti lumiseen aikaan, sillä niitä päästään nyt auraamaan esteettä. Etenkin kapeat jalkakäytävät päästiin aiemmin puhdistamaan lumesta vasta, kun pysäköidyt ajoneuvot oli siirretty pois aurauskaluston tieltä. Pysäköinnin muutokset tulevat voimaan vähitellen ja ne käyvät ilmi uusista pysäköintikieltoja rajoitusmerkeistä tai kadulle tuotavasta siirtokehotuksesta. Tavoitteena on saada muutokset toteutettua pääosin talven aikana. Lumet aurataan kaduilta niin sanotun hoitoluokituksen mukaisesti. Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen, joten lumiauraa joutuu asuntokaduilla välillä odottamaan. Myös kävelyja pyörätiet aurataan hoitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Tehostetun talvihoidon reitistö laajeni talvelle 2023–2024 ja kattaa nyt noin 105 kilometriä pyöräilyn ja kävelyn reittejä. Katujen ja muiden väylien talvikunnossapidosta voit jättää palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmään osoitteessa palautteet.hel.fi. Sieltä palaute ohjataan suoraan alueen vastaavalle työnjohtajalle. Kuva Toivo Koivisto Lumet aurataan totuttuun tapaan niin sanotun hoitoluokituksen mukaisesti. Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen, joten lumiauraa joutuu asuntokaduilla välillä odottamaan. Tilapäisiä liikennejärjestelyjä Hämeentiellä vuonna 2020. Kuva: Susa Junnola
13.12.2023 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy helmikuun 7. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 26. tammikuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 19. tammikuuta mennessä. Itsenäisyyspäivän juhlapuhe Taivaskallion lipunnoston yhteydessä 6.12.2023 Hyvä itsenäisyyspäivän juhlaväki ITSENÄINEN SUOMI on päässyt kunnioitettavaan 106 vuoden ikään. Tämä vuosi on Suomen itsenäisyyden vietossa historiallinen. Vietämme juhlaa ensimmäistä kertaa liittokunta Naton jäsenenä. Se merkitsee meille pyrkimystä turvata kansakuntamme olemassaolo varautumalla idästä tulevaan uhkaan. 2020-luku toi Eurooppaan poikkeuksellisen ajanjakson, ensin maailmanlaajuisen koronapandemian ja heti perään itänaapurimme julman hyökkäyssodan Ukrainaan. 1970-luvun kasvavaan hyvinvointivaltioon syntyneenä en olisi koskaan osannut aavistaa, miten nopeasti maailmanpoliittinen tilanne voi muuttua ja edustamamme länsimaisen demokratian liberaalit arvot olla uhattuina. Tilanne on hitaasti ja huomaamatta jatkuneen kehityksen tulosta. Olemme melko sokeasti uskoneet, että demokraattinen kulttuuri leviäisi kanssakäymisen, markkinatalouden ja kaupankäynnin myötä myös ei-demokraattisiin yhteiskuntiin. Tämä olettamus on osoittautunut vääräksi. Afrikan historiaa tutkinut Risto Marjomaa sanoi YLE:n verkkoartikkelissa viime vuonna, että demokratia ei ehkä olekaan niin vahvasti ihmisten ihanne, kuin me länsimaissa olemme tottuneet ajattelemaan. Koulutusja elintason nousu eivät välttämättä johdakaan demokratisoitumiskehitykseen. Venäjän ja Kiinan hyvin toimeentulevat, koulutetut ihmiset eivät uskalla riskeerata hyvinvointiaan vaatimalla poliittisia vapauksia. Läntiset demokratiat ovat maailmassa enää pieni, yhden miljardin kokoinen vähemmistö, jonka merkitys on heikkenemässä. Suurin osa maapallon ihmisistä elää yhteiskunnissa, joissa monet asiat nähdään toisin kuin lännessä. Demokratian tila huolestuttaa myös Suomessa. Sitran verkkoartikkelin mukaan kevään 2021 kuntavaalien äänestysprosentti oli 55 prosenttia, mikä on alhaisin 70 vuoteen. Samana vuonna julkaistu OECD:n luottamusraportti paljasti, että suomalaisten luottamus omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on erittäin alhainen. Suomalaiset jakautuvat yhä selvemmin yhtäältä aktiivisiin ja osallistuviin sekä toisaalta politiikasta ja puoleista vieraantuneisiin ja syrjäytyneisiin. PALO-tutkimushankkeen mukaan vain noin neljännes suomalaisista luottaa oman kuntansa päättäjiin ja alle viidennes kokee, että kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan kunnallisessa päätöksenteossa. Tämän olemme saaneet elää todeksi myös helsinkiläisessä kuntapolitiiikassa. Suuri osa helsinkiläisistä kokee, että kaupunkilaisten kuuleminen esimerkiksi asuinalueiden rakentamiseen liittyvissä asioissa on näennäistä. Todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei ole. Mielipidekirjoituksia kaupunkiluonnon säästämisen puolesta näkee lähes viikoittain eri puolelta Helsinkiä. Ihmiset ovat syystäkin huolestuneita liian tiiviin ja massiivisen rakentamisen vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen. On olemassa useita tutkimuksia, joiden mukaan rakentamisen inhimillinen mittakaava, väljyys, luonnon läheisyys ja viihtyisät ympäristöt tuottavat eniten hyvinvointia. Meillä käpyläläisilläkin on omat huolenaiheemme. Tänne on suunniteltu mittavaa uudisrakentamista Tuusulantien bulevardisoinnin myötä. Maisema, jota me täältä Taivaskallion laelta tänään katselemme, voi olla tulevaisuudessa aivan toinen. Kaunis vanha Onnentien koulu on käpyläläisten vastustuksesta huolimatta myyty kiinteistösijoittajalle, joka haluaa rakentamaa sen tilalle massiivisen kerrostalon. Asiaan yritettiin vaikuttaa kaikin mahdollisin demokraattisin keinoin, mutta vaikutusyritykset ovat kaikuneet kuuroille korville. Kenties asia oli sovittu ja päätetty etukäteen. Viimeinen toivomme on oikeustie, valitusluvan saaminen korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jossa asia on vireillä. Vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen voi aiheuttaa lamaantumista ja toivottomuuden tunteita. Suomalaisessa yhteiskunnassa on tässä ajassa muitakin isoja huolenaiheita, jotka liittyvät maamme turvallisuuteen ja hyvinvoinnin turvaamiseen jälkipolville. On tärkeää, ettemme menetä toivoamme ja uskoamme niihin arvoihin, joiden puolesta edelliset sukupolvet ovat taistelleet ja luoneet hyvinvointimme perustan. Jokainen meistä voi vaikuttaa äänestämällä vaaleissa ja osallistumalla kansalaisyhteiskunnan toimintoihin. Rohkeita äänestyspäätöksiä tarvitaan ja kunnollista perehtymistä eri asioita ajavien tahojen poliittisiin agendoihin. Palautetaan usko ja luottamus demokratiaan omilla toimillamme ja ollaan osana rakentamassa erilaiset näkökulmat huomioon ottavaa tulevaisuuden Helsinkiä ja Suomea. Toivotan omasta puolestani Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Kolminkertainen eläköön-huuto itsenäiselle Suomelle! SIRKKU LEPISTÖ TUUSULANVÄYLÄN ALUN muuttaminen kaupunkimaiseksi bulevardiksi lupaa Käpylään liikenteen rauhoittumista. Tulossa on myös lisää taloja, asukkaita ja palveluita. Vaikka pahimmat pelot viheralueiden häviämisestä eivät näytä Käpylässä toteutuvan, kivulias kohta löytyy Louhenpuiston pohjoispäästä. Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarunko julkistettiin marraskuussa. Luonnosta viilataan asukkailta saadun palautteen pohjalta alkuvuonna. Suunnitelman esittelytilaisuudessa valmistelijat arvioivat, että kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn se etenisi helmikuun lopussa. Yksi bulevardisuunnitelman keskeisistä ideoista on nykyisen Tuusulanväylän liikenteen ohjaaminen pääosin pääradan länsipuolelle Veturitielle. Sieltä reitti kulkisi Pasilan kautta itään tai etelään. Käpylän liikenne vähenisi merkittävästi. Jotta liikenne Käpylän suuntaan rauhoittuisi, uuden yhteyden on oltava sujuva. Suunnitelmassa onkin Asesepäntien uudelleen linjaaminen Metsälässä. Lopputulos näkynee vasta, kun muutos etenee asemakaavavaiheeseen. Bulevardikaupunkia ollaan suunnittelemassa noin 16 000 uudelle asukkaalle. Käpylässä uusia asuintaloja ehdotetaan molemmille puolille bulevardia. Osmontien puolella taloja tulisi meluvallin tilalle Pohjolankadun risteyksestä pohjoiseen, ja Louhenpuiston puolella koirapuiston kieppeiltä alkaen. Uudet talot olisivat puurakenteisia, ja alkupäässä ne olisivat neljä-viisikerroksisia, lähempänä asemaa kerrosluku voisi nousta jopa kahdeksaan. Kaavarungon mukaan ”Käpylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön rajautuvissa kortteleissa rakentaminen ja julkinen ulkotila tulee sovittaa huolellisesti ympäristöönsä.” Tavoite on hyvä, mutta varmistuu vasta kaavoituksen edetessä. Erityisesti rakennusten korkeus askarruttaa. Asuinrakentamista on ehdotettu myös nykyisen Shellin huoltoaseman tontille. Kaavarunko näyttäisi tässä kohdassa leikkaavan palan laajenevan Yhtenäiskoulun piha-alueesta, mutta kyseessä on virhe. Esittelytilaisuudessa se luvattiin korjata käsittelyn seuraavassa vaiheessa. Myös Käpylänaukiolla rakentaminen pitää sovittaa huolellisesti ympäristöön. Liian massiivinen rakentaminen ei suojelualueen viereen sovi. Uutta asumista ei sen sijaan ole tulossa Louhenpuistoon bulevardin alkupäähän, vaikka sitä ennalta pelättiin. Tässä kohden talot väistyivät liito-oravien mailta. Taivaskallioonkaan ei suunnitelmassa puututa. Vaikka Käpylän viheralueet on kaavarungossa melko hyvin säilytetty, kiperiäkin kohtia löytyy. Louhenpuiston pohjoisosan päiväkotitontti ja viereiset asuinkorttelit on piirretty aiemmin arvokkaaksi arvioidun metsän ja liito-orava-alueen päälle. Vaikka valmistelijat kertovat, että kaavavaiheessa metsää voidaan osin säilyttää päiväkodin piha-alueena, ei ratkaisu tyydytä luontojärjestöjä eikä Käpylä-Seuraa. Vaikea viheralueisiin liittyvä kohta on myös Maunulassa, jossa bulevardin reunaan rakentuvat talot ovat kaventamassa viheryhteyttä merkittävästi. Toisaalta talot toimivat melumuurina kuten bulevardin alkupäässä Käpylässä. Uusien talojen lisäksi tuhannet uudet asukkaat merkitsevät uusia palveluita. Vaikka enimmät palvelut sijoittuvat kaavailujen mukaan Käpylän aseman kävelypainotteiseen keskustaan, kasvava asukasmäärä virkistänee koko Käpylän palvelutarjontaa. On hyvä muistaa, että 60 vuotta sitten alueen monipuolisia palveluita ylläpiti noin 13 000 asukasta. Nyt meitä on hieman yli 8 000. Asemanseudulle on suunniteltu myös joukkoliikenteen solmukohtaa, missä vaihdot busseista juniin ja uuteen raitiotielinjaan olisivat sujuvia. Samaan pakettiin on kaavailtu myös bussiterminaalia, mikä tekee ahtaan alueen suunnittelusta vaikeaa. Onneksi vaihtoehtona selvitetään terminaalin viemistä Pasilaan, vaikka se kasvattaisi jonkin verran HSL:n kuluja. Myös useamman bussilinjan jatkamista Käpylän asemalta eteenpäin on syytä vielä harkita. Nythän vain runkolinja 600 jatkaisi ratikkalinjan ja junayhteyden lisäksi keskustaan. On ymmärrettävää, että juuri hyvien yhteyksien vuoksi Käpylän aseman ympärille – enimmäkseen Metsälän ja Oulunkylän puolelle – halutaan rakentaa tehokkaasti. Kaavarunko sallisi korkeimpien rakennusten nousevan peräti 16-kerroksisiksi, mikä ei liene kenenkään alueella asuvan toiveissa. Käpylä-Seura ja neljä muuta bulevardialueen kaupunginosaseuraa ovat julkaisseet asukkaille suunnatun verkkokyselyn osoitteessa https://kaupunginosat.fi/kaupunkibulevardit/ . Samalta sivustolta löytyy myös lyhyt katsaus bulevardiin liittyviin toiveisiin ja huoliin, joita eri kaupunginosista on aiemmin kummunnut. Kysely on auki ainakin 20.12. asti – käy kommentoimassa suunnitelmaa. KAI OVASKAINEN Käpylä-Seuran puheenjohtaja Bulevardihanke lupaa vähemmän liikennettä ja enemmän asukkaita Näkymä Läkkisepänkäytävältä Käpylän aseman suuntaan. Kuva: Voima Graphics Visiokuva: Näkymä Käpylän aseman suuntaan. Kuva: Voima Graphics Nykytila: Näkymä Osmontieltä. Kuva: Oladesign Visiokuva: Näkymä Osmontiellä Käpylän aseman suuntaan. Kuva: Oladesign
4 K äpylä lehti 13.12.2023 Maija Liisa Juvonen ehti uransa aikana työskennellä esimerkiksi lentolippujen kirjoittajana ja reikäkorttilävistäjien esimiehenä. 100 VUOTTA 4.12.2023 täyttänyt Maija Liisa Juvonen on asunut Käpylässä jo 71 vuotta. Hän on asunut kaikki nämä vuodet samassa taloyhtiössä Kisakylässä, mutta nykyinen asunto, jossa hän asuu kaupungin kotihoidon, veteraanijärjestön ja omaisten avustamana, on kolmas. Maija Liisa syntyi pienviljelijäperheen esikoisena Pohjois-Pohjanmaalla Pulkkilassa ja kävi siellä kansakoulun. Hän oli kovasti opinhaluinen jo lapsena. – Mieleni teki kovasti oppikouluun, mutta mahdollisuutta siihen ei tullut ennen kuin vasta teini-iässä, jolloin muutin äitini luokse Helsinkiin. Siellä suoritin keskikoulun yksityisoppilaana tenttimällä, hän kertoo. – Sota kuitenkin aiheutti pitkän katkoksen koulunkäyntiini, koska sitä piti lähteä pakoon Helsingistä takaisin Pulkkilaan. Sota pelotti. Muistikuviini on jäänyt Oulun palo, jonka liekit näimme sadan kilometrin päähän Pulkkilaan asti. Uransa aikana Maija Liisa Juvonen teki monia työtehtäviä, joita ei enää ole, sillä tekniikan kehitys on ajanut niistä ohi. Hän työskenteli Finnairilla vuosina 1945–53 ja uudestaan 1957– 72 sekä Kansaneläkelaitoksella vuosina 1972–88. Finnairilla Maija Liisa kehittyi konttoriapulaisesta esimiesasemaan ja asiantuntijaksi lentolippujen tilitysjaostossa. Hän oppi työtä tehden ja sai oppia kansainvälisiltä kollegoiltaan lentoliikenteeseen liittyvistä kansainvälisistä hintaja muista sopimuksista. Hän myös opetti Ilmailuopistossa matkatoimistoja lentokenttävirkailijoita kirjoittamaan lentolippuja. Tuohon aikaan lentoliput kirjoitettiin käsin. Kansaneläkelaitoksella Maija Liisa toimi atk-käyttötoimiston syöttötietojaoston päällikkönä eli lävistäjien esimiehenä. Kaikki tieto, esimerkiksi Kelan maksuliikenne ja tutkimuksissa kerätty tieto, syötettiin tietokoneelle reikäkorttien avulla. Maija Liisan opinhalu säilyi vuosien varrella. Niinpä hän suoritti työn ohella ylioppilastutkinnon 43-vuotiaana Käpylän iltaoppikoulussa, kaksi vuotta ennen kuin hänen esikoistyttärensä pääsi ylioppilaaksi. – Pääsin laudaturin ylioppilastodistuksella Helsingin yliopistoon opiskelemaan suoraan ilman pääsykoetta. Ja edelleen työn ohella suoritin valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon 50-vuotiaana, hän kertoo. Tutkinto vastaa nykyistä maisterintutkintoa. Maija Liisa haluaakin antaa nuoremmille sukupolville elämänohjeen, jota itsekin on noudattanut: – Opiskelkaa, sillä koko elämä on oppimista varten! Nuoruusvuosinaan Maija Liisa esiintyi Suomi-Filmien avustajana, esimerkiksi Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa Tulitikkuja lainaamassa. Tilaisuus tähän tuli, sillä Maija Liisan äiti työskenteli SuomiFilmin henkilökunnan ruokalan emäntänä. Liekö pitkän iän salaisuus siinä, että Maija Liisa on harrastanut monenlaisia asioita elämänsä aikana. Koko ikänsä hän on ollut käsityöihminen ja neulonut lähipiirilleen lukemattoman määrän neulepuseroita, villasukkia ja lapasia. Vielä 90-vuotiaana hän kävi Mäkelänrinteen uimahallissa viikoittain uimassa. Myös lukeminen harrastuksena on kulkenut mukana läpi elämän. Nyt näkö on silmien ikärappeumasairauden vuoksi heikentynyt niin, ettei hän enää näe lukea. Vielä pari vuotta sitten Maija Liisalla ja naapurissa asuvalla ystävällä oli yhteinen lukupiiri. Myös kesämökkeily Mäntyharjulla on rikastuttanut elämää. – Käpylässä on ollut hyvä asua. Silloin kun lapset olivat pieniä, samassa taloyhtiössä asui samanikäisiä lapsiperheitä ja yhteistä toimintaa oli paljon, muistelee Maija Liisa. Myös Kumpulan uimala, Käpylän kirjasto ja puistot sekä lähimetsät ovat olleet tärkeitä paikkoja. Maija-Liisalla on kaksi tytärtä, neljä lastenlasta ja seitsemän lapsenlapsenlasta, joista nuorin on vuoden ikäinen ja vanhin 21-vuotias. Lähipiiri on Maija Liisalle tärkeä. Syntymäpäiviä vietettiin lähipiirin ja ystävien kesken. Taloyhtiön salkoon vedettiin lippu 100-vuotissynttärien kunniaksi. Kiitokset kaikille muistaneille! Teksti: Maija Liisa Juvosen omaiset 100-vuotias ”Koko elämä on oppimista varten” Maija Liisa 16-vuotiaana Suomi-Filmin valokuvaajan ikuistamana Maija Liisa Juvonen vietti satavuotisjuhliaan läheistensä kanssa. KÄPYRISTIKKO
5 13.12.2023 K äpylä lehti Svenska hörnan STADEN HAR 2016 beslutat att anslutningsområdena för de motorvägstrafikleder som leder in till staden ska omplaneras till bulevardliknande stadsdelar. Tusbyleden och Vichtisleden är under arbete och planeringen har inletts också för Österleden, Västerleden vid Drumsö och Degeröleden. För vår del ska det bli Backasgatans bulevardstad; Backasgatan förlängs från Pohjolagatan ända till Baggböle som en stadsgata, och nya bostadsoch arbetsområden för 15–17 000 personer planeras runt denna sträcka på cirka tre kilometer. Dessvärre ingår också den så kallade Louhiparken i planerna och kommer sannolikt att bebyggas norr om Enhetsskolan, trots konstaterad flygekorrpopulation. Stadsdelarna Krämertsskog, Åggelby, Gustavsgård, Dammen, Månsas och Böle kommer i varierande grad att beröras. Projektet motiveras som vanligt också med trafikargument. Man vill leda den trafik som kommer in via Tusbyleden via Vapensmedsvägen och Lokvägen till ’stadens andra centrum’ i Böle med järnvägsstation, ämbetsverk, Triplaoch andra marketar, organisationer, företag och bostäder. Förutom bil och buss ska man kunna åka snabbspårvagn och cykel samt promenera på den nya bulevarden, från centrum ända till Baggböle. Bulevarden kommer i vardera riktningen att ha trottoar, cykelbana, trädallé, bussfil, två körfiler och spårvagnsspår och bli mer än dubbelt så bred som Mannerheimvägen. Nästan lite ödsligt om man promenerar. Byggnaderna på båda sidor om bulevarden skulle åtminstone på den östra sidan byggas ovanpå ljudvallen och skugga Osmovägens låga byggnader. Och området kring Kottby järnvägsstation och industriparken Duetto föreslås bebyggas med upp till 16 våningar höga skyskrapor vilket rimmar verkligt illa med Kottbys traditionella look. Tack vare omdirigeringen i Krämertskog mot Böle kommer ju trafiken längs nuvarande Backasgatan att minska vilket invånarna i Kottby och andra berörda stadsdelar förstås kan glädja sig åt. Vill du veta mera om bulevardprojektet, läs Kottby-Sällskapet 1.12. till Stadsmiljönämnden inlämnade utlåtande, det finns (på finska) på Kottby-Sällskapets webbplats https://kaupunginosat.fi/kottby > aktuellt. Och till syvende och sist är det ju så att vi ren har en bulevard, Pohjolagatan, som ofta har kallats Helsingfors vackraste. Behöver vi faktiskt en till? BERT BJARLAND Men vi har ju ren en bulevard Joulun lahjat, hauki puussa SYKSY KÄÄNTYY ADVENTTIIN. Ystäväni Tuovi K. tulee ovelle, ojentaa joulukukan, siteeraa Risto Rasaa: ”Niin kuin varsa nousee jaloilleen / niin syntyy päivä: / hapuilevana, mutta elämään valmiina.” Puhutaan juhlan vietosta, Tuovi aikoo aattokirkkoon Enkelitaivaata veisaamaan, sitten illaksi pojan ja miniän luo, vie paljon paketteja, “koska joulu merkitsee lahjoja”. Juhla-aterian jälkeen paketit avataan, yksi kerrallaan, vuoron perään, saaja lukee leikkisän vihjeen, yhdessä arvaillaan sisältöä. Pakettien oikeutus saa teologisen perustelun: ”Annettiin Jeesus-vauvakin lahjoja, kalliita kaiken lisäksi”, tai: ”Eikös hän itse ole lahja meille, me toisillemme?” Lähtiessään Tuovi huomauttaa: ”Myös Vapahtajalla oli rahakukkaro, kirjoittaa evankelista, ei vain kertonut, ostettiinko lahjoja.” * * * Minä vietän aattoa veljen ja naton luona, kerron Tuoville, siellä katetaan runsas pöytä, Puolan tapaan 12 ruokalajia, on punajuurikeittoa, karppia ja silakoita, jälkiruokaan kuuluu hedelmiä, pähkinää, hunajaa, yksi sortti kuukautta kohden onnea tuomaan; toinen tulkinta viittaa Mestarin oppilaisiin, tusinaan. Elämän puun latvassa loistaa tähti, kuusen juurella seimen oljilla lepää lapsi eläimet ympärillään. Minä muistan nuoruutta, siippa oli pyytänyt 13-kiloisen hauen, sen komea, kuivattu pää ripustettiin tähden alle. Meillä nous´ hauki puuhun laulamaan, itse ei osattu. * * * Tässä Aulikki Oksasen runopuu: ”Kuusi ei tarvitse koristeita. Sen rinta on täynnä pihkanitkun kunniamerkkejä, ja latvassa liehuvat linnunratojen tähdet. Taivaan lasista se juo jatkuvasti kaikkeuden huminaa, ja sen arvokkaimmat puvut ovat lumi ja viima.” LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Käpylän Elävä Joulukalenteri USKOMATON JUTTU! – Tarua vai totta? Koululaisten tekemistä luukuista niitä juttuja löytyy. TERVETULOA JOKA ILTA KLO 18 KÄPYLÄN KIRJASTOLLE! Väinölänkatu 5 Lyhdyt syttyvät tutun laulun kera ja sitten arvotaan luukun avaaja. (säv. Yksi pieni elefantti ...) Monta pientä kynttilää nyt palaa näin ja kalenteriviestiä vie eteenpäin. Ilta illan jälkeen tätä jatketaan aattoon asti, tulkaa mukaan kaikki vaan! Kalenterin ajantasaiset tiedot voi tarkistaa netistä kaupunginosat.net/kapyla Kaikki lyhdyt loistavat toivottaen Hyvää Joulua! Ke 13.12. klo 18 Kirjasto Kolmetoista lyhtyä ja 13. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.05 Kirjasto Rauhan lauluja ja satuja Käpylän Druzhba klo 18-21 Käpylätalo Ompelukerho Käpylän kylätilayhdistys klo 19 Karjalatalo, juhlasali Kamulinjan joulujuhla Käpylän musiikkiopisto klo 19 Käpylän kirkko Joulun kanssas jaan. Bella Canta -kuoron Seurakunta joulukonsertti To 14.12. klo 14 -18 Käpylätalo Torstaikahvila. Jaossa myös pienimuotoisesti talolle Käpylän kylätilayhdistys toimitettua kauppojen hävikkiä. klo 18 Käpylätalo Päivän kysymysten kerho Käpylän kylätilayhdistys klo 18 Kirjasto Neljätoista lyhtyä ja 14. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.05 Kirjasto Glögiä, pipareita ja leijonien lauluja Käpylän Leijonat klo 19 Koskelan kirkko Joukon iltasoitto Käpylän musiikkiopisto klo 19 Käpylän kirkko Hiljaa helkkyen. Hiljaa-ensemblen joulukonsertti, Seurakunta joht. Jukka Jokitalo Pe 15.12. klo 18 Kirjasto Viisitoista lyhtyä ja 15. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18 Koskelan kirkko Vaskien kimallusta – joulukonsertti Käpylän musiikkiopisto klo 19 Käpylän kirkko Uudenmaan poliisilaulajien joulukonsertti Seurakunta joht. Anna-Elina Norjanen La 16.12. klo 10-14 Karjalatalo Karjalatalon joulumyyjäiset Karjalan Liitto klo 18 Kirjasto Kuusitoista lyhtyä ja 16. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 19 Käpylän kirkko Metsoforte-kuoron joulukonsertti Seurakunta Su 17.12. klo 10-14 Park Hotelin yläkerta Käpylän Joulumyyjäiset Aino Halonen Pohjolankatu 38 klo 18 Kirjasto Seitsemäntoista lyhtyä ja 17. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18 Käpylän kirkko Kauneimmat joululaulut Seurakunta Ma 18.12. klo 18 Kirjasto Kahdeksantoista lyhtyä ja 18. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.10 Kirjasto Uskomaton Lauluyhtye Merry Ladies ja Merry Ladies ja tarunhohtoinen Olohuoneorkesteri Joulusävelmiä Olohuoneorkesteri New Orleans -maustein klo 18 Käpylän kirkko Juvenalian laulajien joulukonsertti. Seurakunta Pianistina Sonja Fräki Ti 19.12. klo 18 Kirjasto Yhdeksäntoista lyhtyä ja 19. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18 Koskelan kirkko Kauneimmat joululaulut Seurakunta Ke 20.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentä lyhtyä ja 20. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18 Käpylän kirkko Juhani Vesikkalan Ensemble joulukonsertti Seurakunta klo 18-21 Käpylätalo Ompelukerho Käpylän kylätilayhdistys klo 18.30 Käpylätalo Runoryhmä joulutunnelmissa Käpylä 100 -runoryhmä To 21.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentäyksi lyhtyä ja 21. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 18.10 Kirjasto Pieni jouluseimien näyttely Pirkko Alho ja Outi Takkinen Pe 22.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentäkaksi lyhtyä ja 22. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut klo 19 Käpylän kirkko Camilla Bäckman ja Soul Strings-orkesterin Seurakunta joulukonsertti La 23.12. klo 18 Kirjasto Kaksikymmentäkolme lyhtyä ja 23. luukku aukeaa Käpylä-Seuran tontut Yhteisiä joulumuistoja ja lauluja Su 24.12. klo 15 Käpylän kirkko Jouluaaton hartaus Seurakunta klo 17-19.30 Käpylän kirkko Avoin aattoilta Käpylän kirkossa. Jouluruokaa ja yhteislauluja. Ilm. 20.12. mennessä oulunkyla.srk@evl.fi, p. 050 325 2653 klo 18 Kirjasto Kaikki lyhdyt syttyvät ja viimeinen luukku aukeaa! Käpylä-Seuran tontut klo 21 Käpylän kirkko Jouluyön messu Kirjasto Väinölänkatu 5, Käpylätalo Pohjolankatu 3-5, Käpylän kirkko Metsolantie 14, Koskelan kirkko Paviljonkikuja 10 Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Tuoresuolatut suomalaiset joulukinkut, makkarat, kalat, gluteenittomat joululaatikot...
6 K äpylä lehti 13.12.2023 Menot Käpylän joulumyyjäiset Käpylän joulumyyjäiset järjestetään sunnuntaina 17.12. kello 10–15 Finlandia Park Hotel Helsingissä, Pohjolankatu 38. Mukana alueen käsityöläisiä, taiteilijoita, yrittäjiä ja yhdistyksiä. Myyjäiset ovat toisessa kerroksessa, johon ei ole esteetöntä kulkua. Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit www.helsinginpianostudio.net info@helsinginpianostudio.net JOULU ON JO OVELLA – tulisipa rauha päälle maan! Kun maailman meno ahdistaa, kannattaa livahtaa omaan lukunurkkaan viihtymään, ihmettelemään ja nauttimaan hyvästä kirjasta. Käpylän kirjastoyhdistys on kuluneena vuonna järjestänyt parikymmentä tilaisuutta, joissa on vieraillut runoilijoita ja esseistejä sekä elämäkertojen, tietokirjojen ja kaunokirjojen tekijöitä. Ja sama meno jatkuu. Kevään kirjailijavieraista ja heidän teoksistaan on alla listaus – voit käyttää sitä apuna, kun kirjoitat joulupukille. Itselleenkin saa toivoa. Käpylän kirjaston kirjailijavierasillat järjestetään tiistaisin kello 18. Vapaa pääsy. 9.1. Kaksi kirjaa Käpylästä: Elina Saksala : Käpy sata vuotta – työväen pottumailta keskiluokan puutarhajuhliin Sinikka Vainio : Porukalla parempi – Yhteisöllisyys Asunto-osuuskunta Käpylässä ennen ja nyt 23.1. Sirpa Kähkönen : 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia 6.2. Tero Heinänen : Oi niitä aikoja! Unohtumattomien venäläisja neuvostolaulujen tarina 20.2. Marja-Leena Tuurna : Eeva-Liisa Manner – Matka yli vaihtelevien äärten, sekä runoesitys: Iiro Kajas, Malla Kuuranne ja Ella Pyhältö 5.3. Markus Tiittula : Jumalakortti. Janne Saarikivi haastattelee 19.3. Iida Turpeinen : Elolliset. Elli Valtonen : Tainnutuskehto 2.4. Maria Peura : Esikoinen 16.4. Kai Ekholm : Juha Nurminen – Itämeren etuvartiossa. Lisäksi keskustelua kirjan asemasta, mukana toimittaja ja tietokirjailija Ari Turunen . 23.4. Silvia Hosseini : Kirjallisuuden kiihottava historia, esseekokoelma 7.5. Marjo Leinonen : Punaisia päin, laulajan elämäkerta Käpylän kirjastoyhdistys toivottaa kaikille joulurauhaa ja hyvää lukumieltä! ELINA SAKSALA, puheenjohtaja Osuuskunnan voimin omaan kotiin Asunto-osuuskunta Kävyn dramaattisimmat vaiheet elettiin 1960-70-luvun taitteessa, jolloin taisteltiin puutalojen säilyttämisen puolesta. TIETOKIRJAILIJA Elina Saksalan Käpy sata vuotta -kirjan alkusivuilla on haalistunut, mutta edelleen paljon puhuva valokuva. Kuvassa Vitikaisen veljekset Niilo ja Paavo istuvat perheineen uuden kaksikerroksisen osuuskuntatalon puutarhassa Sampsantiellä kesällä 1921. Kahvit on katettu siististi valkoiselle pöytäliinalle. Veljekset olivat päässeet muuttamaan uusiin asuntoihinsa vain yhdeksän kuukautta Asunto-osuuskunta Kävyn perustamisen jälkeen. Mutta ennen kuin osuuskunta oli päässyt näin pitkälle, oli ennättänyt tapahtua paljon. Osa koko Käpylän historiaa Käpy sata vuotta on tarkka ja kattava teos Asunto-osuuskunta Kävystä ja sen asukkaista. Tarkkuus selittyy osaksi sillä, että osuuskunnan arkisto vuodesta 1920 alkaen on kokonaisuudessaan tallella. – Arkistoon oli tallennettu kaikki hallituksen pöytäkirjat, talonkirjat sekä paljon kirjeenvaihtoa. Oli huikea seikkailu päästä tutustumaan noin laajaan aineistoon, Saksala sanoo. Saksala hankki aineistoa myös 12 haastattelun avulla. Faktoihin perustuvaa historiankirjoitusta täydentävätkin kirjan kymmenet kertomukset taloyhtiön asukkaista. Ilot ja surut vuorottelevat, sillä asuminen oli monelle taloudellisesti raskasta varsinkin alkuaikoina. Osuuskunnan vaiheet limittyvät kirjassa koko Puu-Käpylän historiaan. Saksala käy tarkasti läpi yhteiskunnallisen tilanteen, jonka tuloksena osuuskuntamuotoinen asuinrakentaminen syntyi ja kehittyi Helsingissä 1920-luvulla. Ratkaisu asuntopulaan Vuonna 1920 muuttoliike maaseudulta toi Helsinkiin yhä uusia asukkaita, jotka etsivät töitä erityisesti kantakaupungin itäosien teollisuuslaitoksista. Työväki asui ahtaasti, useimmiten huonokuntoisten puutalojen hellahuoneissa. Asunto-ongelmaan tarttuivat Asuntoreformiyhdistys ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta, jonka sihteerinä toimi nuori arkkitehti Akseli Toivonen . Työväestölle haluttiin rakentaa terveellisiä pientaloja, joissa olisi myös puutarhat. Ja jotta asunnot saataisiin mahdollisimman nopeasti ja edullisesti rakennettua, talotyyppien pitäisi olla yhtenäisiä ja rakentamisen standardisoitua. Täysin uusi teollinen rakentamistapa alkoi hahmottua. Helsingin kaupunki valitsi uusien työväenasuntojen rakennuspaikaksi Käpylän, joka sijaitsi pääradan varrella ja lähellä Sörnäisten ja Vallilan teollisuusalueita. Kaupunki hyväksyi Birger Brunilan ja Otto-Ivar Meurmanin laatiman Käpylän asemakaavan vuonna 1920. Uusien pientalojen suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Martti Välimäki . Kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö Kansanasunnot aloitti asuntotuotannon Käpylässä vuonna 1920. Samaan aikaan uusista asunnoista kiinnostuneet kaupunkilaiset perustivat Asunto-osuuskunta Kävyn ja Asunto-Osuuskunta Käpylän. 36 paritaloa neljässä vuodessa Osuuskunta Käpy sai nopeasti jäseniä. Tontit vuokrattiin Helsingin kaupungilta. Varsinainen rakentaminen rahoitettiin pääasiassa Helsingin kaupungin ja pankkien lainoilla. Puu-Käpylän teollinen työskentelymalli oli täysin uutta suomalaisessa rakentamisessa. Asunto-osuuskunnat pystyivät hyödyntämään Kansanasuntojen sahaa, höyläämöä ja muita teollisia työkaluja, jotka oli pystytetty nykyiselle Akseli Toivosen kentälle. Siellä hirret sahattiin määrämittaan ja niihin työstettiin valmiit liitokset. Hirret kuljetettiin tonteille kapearaiteista rataa pitkin. Sen jälkeen varsinainen rakentaminen sujui nopeasti. Työväenlehti Vapauden artikkelin mukaan kaksi miestä saattoi pystyttää paritalon seinät kahdessa viikossa. Vuoteen 1924 mennessä Käpy oli rakentanut 36 paritaloa piharakennuksineen. Asuntojen alakerrassa oli keittiö ja olohuone, yläkerrassa huone, jota hallitsi hellakakluuni, hellan ja kaakeliuunin yhdistelmä. Lainat rasittivat taloutta Kaupungin myöntämät lainat olivat ratkaisevan tärkeitä asunto-osuuskunnille. Ilman niitä rakentamista ei olisi saatu käyntiin. Osuuskunnan toimintaa johti asukkaiden valitsema hallitus, johon kaupunki asetti omat edustajansa. Kaupungin edustajat poistuivat hallituksesta vasta vuonna 1953, kun viimeisetkin lainat kaupungille oli maksettu. Osuuskunta Kävyn jäsenille lainat olivat kuitenkin melkoinen taloudellinen rasite. Asukkaat lyhensivät lainoja osana kuukausivuokraa. Vuonna 1926 Nyyrikintielle muuttanut Naimi Vuosmaa muistelee: ”Kyllä se oli suuri taloudellinen kysymys, kun tänne muutti, kaikki oli velkaa. Ei ihanampaa hetkeä muista kuin sen, kun velat saatiin maksettua.” Monille vuokranmaksu tuotti vaikeuksia, ja osa alkuperäisistä asukkaista joutui luopumaan asunnoistaan. Näin kävi myös alussa mainituille Vitikaisen veljeksille. Rakennettavaa riitti. Aluksi talot verhoiltiin ja maalattiin. Vesijohtoja, viemäreitä ja sähköjä suunniteltiin, mutta toteutus lykkääntyi usein varojen puutteessa tuleville vuosille. Purku-uhka väistyi Sotien jälkeen rakennusmateriaaleista oli jatkuva pula. Välttämättömiäkin korjauksia jouduttiin lykkäämään tuonnemmaksi. Monien asuntojen perusvarustus oli vielä 70-luvun alkaessakin vaatimaton. Kävyn hallituksen vuonna 1970 teettämän asukaskyselyn mukaan kahdeksassa asunnossa ei ollut mitään mukavuuksia, ei edes sisävessaa. 12 asunnossa oli lämmin vesi, kuudessa kylpyhuone ja kahdessa sauna. Noin puolta asunnoista lämmitettiin edelleen puulla. Asuntojen kunto ja varustetaso olivat heikolla tolalla myös Kansanasunnot Oy:n vuokrataloissa. Osittain syynä talojen hitaaseen rapistumiseen oli epävarmuus Puu-Käpylän kohtalosta. Pitkin 60-lukua Helsingin kaupunki oli tehnyt suunnitelmia puutalojen korvaamisesta uusilla kerrostaloilla. Vähitellen vastarinta tiivistyi ja näkyi myös kaupunginvaltuuston kokouksissa – asukkaat tekivät selväksi, että he eivät halunneet luopua vanhoista puutaloistaan. Asia ratkesi, kun kaupunki totesi puutalot arvokkaiksi ja korjauskelpoisiksi. Puu-Käpylä suojeltiin toukokuussa 1971. Kävyn asukkaat saivat uskoa tulevaisuuteen myös uudesta 50 vuoden maanvuokrasopimuksesta, joka astui voimaan vuoden 1973 alussa. Suojelupäätös käynnisti koko Puu-Käpylässä peruskorjaukset. Samalla asuntojen hinnat kääntyivät jyrkkään nousuun. Vuonna 1971 Kävyssä tehtiin asuntokauppoja 18 000 markan keskihinnalla. Vuonna 1980 keskihinta oli noussut jo 210 000 markkaan. 80-luvulla taloihin ryhdyttiin tekemään isoja remontteja. Koska suojeltuja taloja ei saanut laajentaa, lisätila oli otettava kellarista. Käpy sata vuotta kertoo senkin, millaista oli asua talossa, jonka kellarissa räjäyteltiin dynamiittia. Kirja on myynnissä muun muassa Käpylän joulumyyjäisissä Park Hotel Helsingissä sunnuntaina 17.12. Teksti: MARKKU RIMPILÄINEN Osmontie 20 omenapuiden kukkiessa 1964. Kuva: Volker von Bonin, HKM Kahden perheen talo nousi pystyyn parissa kolmessa viikossa. Kuva: Otto Wuoria, 1920, HKM Kirjoja uuteen vuoteen WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME
7 13.12.2023 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 10 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2023 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ti-pe 9-17 la 9-13 ma sulj. Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Takaikkuna OLEN SYNTYNYT JATKOSODAN ALKAESSA. Syntyessäni isäni makasi pajukossa Laatokan Lunkulansaaressa ja pelkäsi, kuten koko komppania. He olivat kävelleet suoraan väijytykseen. Isä selvisi koko sodan ehjänä rintamalta kotiin Lappajärven Karvalaan. Siellä vietin seitsemän ensimmäistä jouluani kansakoulun yläkerrassa öljylampun valossa. Sähkö tuli kylään isoisäni Fiiluksen avulla vuonna 1947. Olen vanhin seitsemästä sisaruksesta. Sähkön tullessa meitä oli kolme. Helena oli kaksivuotias ja Markku pieni vauva. Sota oli hävitty, mutta onneksi itsenäisyys jäi. Isän mielestä Hitlerin voitto olisi tehnyt Suomesta Saksan perunamaan. Joulut olivat karuja, mutta lämpimiä. Menin toki hetekan alle piiloon joulupukkia, vaikka hän oli naapurin Paavo lammasturkissa. Isä Onni hoiti kyläkauppias-isoisäni pientä maatilaa ja meillä oli sen vuoksi aina ruokaa, kinkkukin. Ihana äitini Maija , alakoulun opettaja yli 40 vuotta, hoiteli myös emännän töitä. Rahaa ei ollut maassa juuri ollenkaan, mutta hyvinvointivaltiota rakennettiin ja saatiin ilmainen kouluruokailu. Se oli suurenmoinen asia, makaroonivelliä, marjapuuroa, kesäkeittoa, mutta auttoi jaksamaan. Maito tuotiin pulloissa kotoa. Sokeria ei ollut, eikä tietenkään karkkejakaan. Niitä kaipasimme ja kuulimme tarinoita suklaasta, jota oli ennen sotia. Olikin suuri riemu, kun viimein saimme kaikki lapset joululahjaksi oman karamellipussin, Fazerin sekoituksen. Olen useastikin haukkunut Namibian korkeimpia kouluviranomaisia siitä, että ilmaista ruokailua ei siellä ole, vaan lapset tulevat kouluun nälkäisinä ja lähtevät kotiin vielä nälkäisempinä. Namibia on paljon vauraampi nyt kuin Suomi oli vuonna 1947. En kaipaa sodanjälkeisiä puutteen vuosia, en joulujakaan. Silti muistan niistä jotain, tärkeääkin. Pärjättiin! PEKKA PELTOLA Joulu sotien jälkeen Kauneusja terveyspalveluja Koskelantie 5 C • 0451324561 https://marianhoitavahieronta.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Jalkahoitola ONNEN JALAT Pakilantie 55, 00660 Helsinki p.0400-823 923 | Nettiajanvaraus Onnenjalat.fi (Kampaamo Margitoksen ja Kahvila Helmen naapurissa) JOOGA & MEDITAATIO talvi 2024 Oulunkylässä vuodesta 2007, Siltavoudintie 5 Jooga & rentoutus ma klo 16.45 – 18.00 Jooga, rentoutus & meditaatio ke klo 17.00 – 18.45 Kevyt jooga & rentoutus eläkeläisille ti klo 10 – 11.30 Meditaatio to klo 19.15 – 20.15 Yoga and Relaxation in English Tuesdays 5pm to 6.30pm Ilmaisia koetunteja vko 3 & 4, ilmoittaudu etukäteen! lue lisää: www.joogameditaatio.fi joogameditaatio@gmail.com p. 045 1366 689 Jooga tekee hyvää! Tutustu tarjontaamme, ja varaa omasi www.kivayoga.fi Jokiniementie 46 | kivayogahki@gmail.com Avaamme 8.1.2024! Maksu myös liikuntaedulla! Ilahduta itseäsi tai läheistäsi lahjakortilla Oulunkylän uuteen joogastudioon. Meiltä ostat niin kurssit kuin 5 tai 10 kerran kortit. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Suomalaisia JOULUKUUSIA Vanhan ajan perinteisiä viljeltyjä latvakuusia. Kuusikauppaa jo kuudennessa sukupolvessa vuodesta 1916! Oulunkylän torilla 10.-23.12.2023 Kalle, p. 0400 481 999 Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1. 26.1. 7.2. 2. 5.4. 17.4. 3. 24.5. 5.6. 4. 6.9. 18.9. 5. 25.10. 6.11. 6. 29.11. 11.12. Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu 2024 Tilaa Käpylä-lehti kotiisi! Vuositilaus vain 20 euroa • info@eepinen.fi Hyvää Joulua! Kiitämme kuluneesta vuodesta. Tervetuloa myös ensi vuonna! Meiltä pukinkonttiin lahjakortit jalka,-kasvo,käsihoitoihin.
8 K äpylä lehti 13.12.2023 Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2024 Onnellista Uutta Vuotta 2024 Suosi paikalli sia palvelui ta! Teatteriravintola NYYRIKKI NYYRIKKI Ravintola Nyyrikin ILTATÄHTI Kukkakauppa Fiori di Anita Pohjolankatu 40, 00600 Helsinki Puh. 050 352 4288 | Nettikauppa eKukka www.repokiinteistohoito.fi P. 09 777 2068 Väinö Auerin katu 7 F 00560 Helsinki HELSINGIN LASI JA PUU Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Puh. 09 791 590 Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä P. 040 508 7421 | www.huonekaluverhoomo.fi Fysioterapeutti Anita Korhonen 050 545 9500 Männikkötie 10 • fysioterapia & hieronta • kinesioteippaukset • Bemer-terapia • kalvo(fascia)käsittelyt Luontaistuotekeskus Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Käpylä-lehti ja Käpylä-Seura ry kiittävät kaikkia lukijoita, asukkaita ja ilmoittajia tästä vuodesta! PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt • Kampaamo Parturi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 M arleena Siltavoudintie 7 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Kiitos kuluneesta vuodesta! Mari, Kata ja Kira Lahjakortit pukinkonttiin meiltä Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 www.ekl.fi/tietoa-meista/kapylan-tyovaentalo Käpylän työväentalo Vipusentie 19, 00610 Helsinki Tiedustelut ja varaukset: 045 110 4122 kapylantyovaentalo@gmail.com 2024! Mäkelänkatu 78-82, 00610 Helsinki | puh 041 524 5453 medilukko@medilukko.com, kapylan.lukko@kapylanlukko.fi Avoinna arkisin klo 8 16