Tyttöfutista KäPa Campuksella Kaikkien aikojen ensimmäinen KäPa Girls Campus Cup pelattiin 15 joukkueen voimin reilun pelin teemalla. Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 6 julkaisija Käpylä-Seura ry. 27.9.2023 72. vuosikerta painos 10 000 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Mattojen ja tekstiilien pesut Ilmainen kuljetus P. 050 4848 222 www.pesulat.com Mäkitorpantie 11 Mäkitorpantie 11 P. 044 970 8961 P. 044 970 8961 www.olutravintolajano.fi www.olutravintolajano.fi Olutravintola JANO Ammattilainen, ahkera, alueensa tunteva kiinteistönvälittäjä on aina oikea valinta! Suomalainen perheyritys. SKVL jäsen. Siltavoudintie 4, Oulunkylä P. 0800 155 155 | www.jya.fi OSTOJA MYYNTITOIMEKSIANNOT Käpylän kylätila pysyväksi – osallistu keräykseen! Kylätilayhdistyksen tavoitteena on ostaa tai vuokrata Pohjolankatu 3–5:ssä sijaitseva talo pysyvästi OmaStadi-rahoituksen loppuessa. Vihreämustissa pelannut HPS valkoinen valittiin haastesarjan Fair Play -joukkueeksi. Diplomi lukkoseppä Arto Aaltonen Mäkelänkatu 78-82, 00610 Helsinki | puh 041 524 5453 medilukko@medilukko.com, kapylan.lukko@kapylanlukko.fi Avoinna arkisin klo 8 16 KÄPYLÄN LUKKO OY rajoitettu erä, väreinä musta tai harmaa Erikoishintaan 350 ,Yale linus älylukko + Yale Fi Bridge etäohjaus Ikimuistoinen juhlapäivä
ANANASPUISTO 24954 Kumpulan kärki Havainnekuva P Kaarihalli Ananastalo Haitallisia vieraita 27.9.2023 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 72. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Liika on liikaa IHMINEN ON kummallinen otus. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä sää. Mutta liika on liikaa, oli kyse helletai sadejaksoista. Tätä kirjoittaessani kesä on kutakuinkin ohi, elokuun viimeinen päivä alkamaisillaan. Vettä sataa. Taas! Kulunut kesä on todella ollut ilmoiltaan eriskummallinen. Tavallisesti kylmähkö kesäkuu oli helteinen, kun taas tavallisesti lämmin heinäkuu oli hyvin sateinen. Ja elokuu jatkui sateisena. Tähän päälle tuulisuus, joka katkoi ainakin yhden puun pihapiiristä. Pohjolankadun varrella on näkynyt runsaasti katkenneita oksia ja risuja. Sateiden seurauksena viemärit eivät ole jaksaneet vetää katuvesiä, joten olemme nähneet muutamaan otteeseen lainehtivan Pohjolankadun. Pohjolankadun molemmin puolin maasto nousee ylöspäin ja sieltä tulee lisää vettä ja niiden mukana maata ja roskia. Olen tehnyt Kaupunkiympäristön katuosastolle ilmoituksen roskista ja putsaamattomista jalkakäytävien ränneistä. Sosiaalisessa mediassa olen huomannut monien muidenkin käpyläläisten tehneen saman ilmoituksen, mutta mitään ei ole tapahtunut! Mihin palautteet häviävät? Usko palautteiden merkitykseen alkaa olla koetuksella niin näissä viemäriasioissa kuin suuremmissakin asioissa; esimerkiksi rakentamiseen ja puiden kaatamiseen liittyen. Tämä turhauttaa. Luulisi kaupungin organisaatioiden olevan kiitollisia palautteista ja aloitteista. Nehän osoittavat kaupunkilaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta omaan elinympäristöön. Ja vielä tulvivasta Pohjolankadusta. Aina jotain positiivistakin luonnonoikuista syntyy. Yhteisöllisyyttä! Joka kerta tulvien aikaan asukkaat ovat putsanneet rännejä. Naapurusto on kokoontunut saman asian äärelle. Ihmisten aktiivisuus ja yhdessä tekeminen näkyy haravien kanssa heiluvien kesken. Rännejä putsatessa tulee puhuttua muutakin naapureiden kanssa. Tämä kokoaa myös eri-ikäisiä ihmisiä yhteen. Olin heinäkuussa itsekin rännejä putsaamassa, ja naapurustosta oli paikalla ala-asteikäinen, muutama keski-ikäinen ja muutama eläkeikäinen. Ja mikä tunne, kun viemäri alkaa vetämään! Nautinto sekin. Mikä muu voisi toimia eri ikäisiä kokoavana tekijänä? Säitä pohtiessani ei voi olla ajattelematta ilmastonmuutosta meillä Suomessa ja koko maailmassa. Se on tosiasia, jonka toiset kuitenkin ponnekkaasti kieltävät. Luotan asiantuntijoiden näkemyksiin ilmastonmuutoksesta. Ja miksi en luottaisi, kun itsekin näen muutoksen. Kesän aikana kuulimme Etelä-Euroopan helteistä ja metsäpaloista. Samaan aikaan täällä satoi ja satoi. Ei auttaneet toiveet sateiden siirtymisestä paloalueille. Ihmiset ulkomailla menettivät kotejaan. Oli jotenkin ristiriitaista, että ihmiset matkustivat etelän lämpöön saarelle, missä iso osa metsää paloi melkein vieressä. Mielestäni matkatoimistojen olisi pitänyt tehdä päätös matkustusrajoituksista luonnonkatastrofin takia. Lentäminen on hyvin halpaa verotuksen takia. Lentoliikennettä tuetaan, mutta ei junaliikennettä. Sekin on kummallista. Suomessa taas viljelijät olivat ja ovat kovilla sateiden takia. Juuri luin maanviljelijätuttavani huolen. Puimuri oli upota ohrapeltoon, kaura on lakoontumassa. Me kaikki syömme leipää ja viljelijät tekevät parhaansa, jotta sitä leipää olisi meidän käpyläläistenkin pöydässä. Mitä voimme tehdä asialle? Käsittääkseni paljonkin. Päätöksiä pitäisi tehdä meidän kansalaisten ärtymyksestä huolimatta. Ihminen on aika itsekäs olento; saavutetuista eduista on vaikea luopua. Itse olen valmis luopumaan monestakin asiasta, jotta maailma pelastuisi tuleville sukupolville. Enkä suinkaan ole sen parempi ihminen kuin muutkaan. Monen vuoden tauon jälkeen kävin Tallinnassa. Laivamatkailukaan ei ole luontoystävällistä, enkä ole ihan sinut matkani kanssa! Ehkä herääminen luonnonsuojeluun tapahtuu näiden luonnonmullistusten kautta. Kova hinta tästä kuitenkin on maksettava. Jokainen voi itse omalta osaltaan päättää omien valintojen suhteen. Minäkin. Esimerkiksi istuttamalla puun yhteiselle pihalle. MERVI MÖLSÄ Käpylä-seuran hallituksen jäsen HAITALLISTEN vieraslajien luetteloon lisättiin 15.8. kuusi uutta kasvilajia ja yksi uusi eläinlaji. Uusia haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja puutarhakasveja ovat muun muassa kanadanpiiskut ja isopiiskut. Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat kanadanpiiskut ovat elo-syyskuussa komeasti kukkivia, näyttäviä perennoja. Mikään uusi tulokas Suomessa se ei ole, sillä sitä on viljelty puutarhoissa jo 1600-luvulta lähtien. Näin ollen sitä voi hyvällä syyllä pitää myös perinneperennana. Kanadanpiiskut ovat luonteeltaan ekspansiivisia, eli ne valtaavat kyllä alaa puutarhassa, jos niiden antaa levitä. Luonnossa tai tienvarsilla en ole vielä koskaan nähnyt piiskukasvustoja samaan tyyliin kuin joka paikkaan levinnyttä lupiinia, eikä niiden leviäminen luontoon ole aiemmin ollutkaan mikään ongelma. Haitallisten vieraslajien luetteloon ne lisätiinkin siksi, että nyt niiden leviämistä voidaan vielä torjua kustannustehokkaasti. Kanadanpiiskut kukkivat suomessa niin myöhään, etteivät niiden siemenet ole aiemmin yleensä ehtineet kypsyä. Ilmastonmuutoksen myötä, lämpimien syksyjen pidentyessä näin voi kuitenkin käydä yhä useammin, ja siksi asiaan on päätetty puuttua nyt. Omalla palstallanikin kasvaa komea penkki kanadanpiiskua, joka nyt siis ei ole pelkästään lainsuojaton luonnossa, vaan täysin laiton. Laki nimittäin on ankara: haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltujen kasvien hallittukin kasvatus on kiellettyä. Ihan heti ei poliisi todennäköisesti tule ovikelloa soittamaan, vaikka piiskuja puutarhassa olisikin, eikä piiskujen hävityksen kanssa tarvitse olla hysteerinen: riittää, että ne niitetään nyt syksyllä ennen kuin siemenet ehtivät kehittyä. Toisin sanoen, voimme nauttia ainakin komeista leikkokukista niin kauan kuin piiskuaikaa riittää. Jatkossakin suositellaan mieluummin piiskukasvustojen niittämistä pariin kertaan kesässä kuin niiden juurineen nyhtämistä – näin kasvusto pikkuhiljaa näivettyy, ja samalla vältytään vaikeasti hävitettävältä jätemassalta. Juurineen kitkettyjä piiskuja kun ei saa laittaa kompostiin tai biojätteeseen, sitä kautta ne vain leviäisivät entistä tehokkaammin. Toinen, jo aiemmin haitalliseksi luokiteltu vieraslaji, espanjansiruetana, on hankalampi ja epämiellyttävämpi vieras. Pari vuotta sitten niitä oli massoittain Annalan palsta-alueella, ja aivan loppusyksystä samana vuonna muutamia sellaisia nähtiin myös Toukolan palsta-alueella, missä oma palstani on. Viime vuonna havaintoja ei ollut tiettävästi kummallakaan alueella, mutta tänä vuonna niitä on taas nähty – Annalassa enemmän, Toukolassa yksittäisiä. Pari vuotta sitten löysin omalta palstaltani yhden. Se koki nopean lopun, kun iskin sen lapiolla kahtia. Kiehuvaan veteen hukuttamista en edes harkinnut. Tänä vuonna en ole vielä nähnyt yhtään – toivottavasti niitä ei tulekaan. Luetteloon lisätty uusi eläinlaji on mustapääetana, johon en myöskään välittäisi tutustua lähemmin. Teksti KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com KOSKELAN VARIKON kortteliin suunnitellaan uutta raitiotievarikkoa ja sen katolle muun muassa Staran varikkoa ja pysäköintiä. Kaarihalli, entinen bussivarikko, ja alueella oleva asuintalo, niin sanottu Ananastalo, on tarkoitus säilyttää ja ne suojellaan. Kaarihalliin suunnitellaan modernia kierrätystavaratalotyyppistä ratkaisua. Sinne voisi sijoittua esimerkiksi Kierrätyskeskus ja sitä tukevaa liiketoimintaa sekä ravintolaja kahvilayrittäjiä. Korttelin länsiosaan Valtimontien varteen sekä Kustaa Vaasan tien ja Valtimontien risteykseen suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvää laadukasta asuntorakentamista. Korttelissa tulee jatkossakin olemaan puisto ja pelikenttä. Alueen asemakaavaehdotus on nähtävillä 6.10.2023 asti karttapalvelussa, jonne pääsee klikkaamalla asemakaavaehdotuksen otsikkoa verkkosivulla https://www.hel.fi/suunnitelmat . Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista esittää mielipide (muistutus). Mahdolliset muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkiympäristölautakunnalle, ja ne on toimitettava Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11–13) ennen nähtävilläoloajan päättymistä klo 16:00 mennessä. Koskelan varikon korttelin asemakaavaehdotus nähtävillä Ykkönen palaa reitilleen 2.10. Raitiolinjojen reitteihin ja aikatauluihin tehdään muutoksia maanantaina 2.10. Linja 1 siirtyy normaalille reitilleen Mäkelänkadulle ja Käpylään. Myös linjojen 2, 7, ja 9 poikkeusreitit päättyvät ja ne palaavat Pasilaan. Linjat ovat olleet poikkeusreiteillä Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen rakennustöiden vuoksi keväästä alkaen. Lainehtiva Pohjolankatu 30.8. Kuva: Arja Snellman
27.9.2023 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 8. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 27. lokakuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 20. lokakuuta mennessä. Stadin yhteisötalo Käpylä pysyväksi kylätilaksi Osallistu keräykseen talon ostamiseksi tai vuokraamiseksi! Kesä-aikaan piha-alue lisää yhteisötalon käyttömahdollisuuksia. Käpylä-Seura haastaa kaikki Käpylän yhdistykset ja muut toimijat satasella mukaan. HELSINGIN KAUPUNGIN omistamassa kiinteistössä Pohjolankatu 3–5:ssä toimii tällä hetkellä kaupungin ylläpitämä Stadin yhteisötalo Käpylä. Kauan kaivattu kylätila avattiin 14.2.2023, ja se toimii OmaStadi-rahoituksen turvin määräaikaisesti. Alun perin rahoituksen piti riittää kahdeksi vuodeksi, mutta kustannusten nousun takia rahat loppunevat jo aikaisemmin. Kaupunki on luvannut tiedottaa tämän syksyn aikana, miten paljon budjetista on jäljellä. Kaikesta toiminnasta ja tapahtumien järjestämisestä yhteisötalo Käpylässä vastaavat Käpylässä toimivat yhdistykset: Käpylän kylätilayhdistys sekä sen yhteisöjäsenet Käpylä-Seura, Käpylän kulttuuriyhdistys ja Käpylän klubi vapaaehtoisvoimin – kaupunki on siis ainoastaan tarjonnut tilat sekä palkannut ylläpitohenkilökuntaa. Kylätila on nopeasti löytänyt paikkansa käpyläläisten yhteisenä olohuoneena ja osoittanut että kylätilaa tarvitaan, vaikka koko talon sijaan käyttöön saatiinkin vain osa alakerrasta ja sisätapahtumien sallittu osallistujamäärä on rajallinen. Neuvotteluyhteys avattu, keräys käynnissä Koska OmaStadi-rahoitus loppuu joka tapauksessa suhteellisen pian, Käpylän kylätilayhdistys ry:n aktiivit ovat aloittaneet neuvottelut kaupungin kanssa, jotta Pohjolankatu 3–5 saataisiin Käpylän pysyväksi kylätilaksi. Tavoitteena on joko ostaa talo tai vuokrata se pysyvästi. – Käpylän kylätilayhdistys jätti Helsingin kaupungille ostotarjouksen talosta jo pari vuotta sitten, mutta silloin emme saaneet mitään vastausta. Nyt, syyskuun ensimmäisellä viikolla, olemme kuitenkin saaneet neuvotteluyhteyden kaupungin kanssa, Käpylän kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja Pekka Haltia kertoo. Varojen keräämiseksi talon hankintaa tai vuokrausta varten yhdistys on käynnistänyt pienkeräyksen, johon toivotaan lahjoituksia mahdollisimman monilta käpyläläisiltä sekä alueen yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Käpylä-Seura osallistui keräykseen sadalla eurolla, ja haastaa kaikki muutkin Käpylässä toimivat yhdistykset ja muut toimijat vähintään samalla summalla mukaan. Asukkailta pienemmätkin lahjoitukset ovat luonnollisesti tervetulleita. – Pienelläkin summalla on aina merkitystä, Haltia korostaa. – Tiedämme esimerkiksi Tapanilan asukastalon esimerkkitapauksen johdosta, millaisen rahasumman suurin piirteen tarvitsisimme. Pelkästään keräyksen varaan rahoitus ei tietenkään jää, vaan käymme neuvotteluja myös lainan saamiseksi. Oma tupa, oma lupa Haltia uskoo, että kaupunki voisi olla halukas myymään talon Käpylän kylätilayhdistykselle. – Kaupunki on jo pidempään halunnut myydä talon, ja koska se on kaavoituksessa osoitettu nimenomaan yhteisölliseen käyttöön, Kylätilayhdistys on varteenotettava tai jopa ensisijainen ostajaehdokas, Haltia sanoo. Tontilla on myös rakennusoikeutta, mutta kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon mukaan lisärakentaminen on mahdollista vain, jos se liittyy olemassa olevaan toimintaan tai tukee sitä. – Rakennus on suojeltu sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan, ja tietojemme mukaan myös tontin muodostama kaupunkimaisema kuuluu suojelun piiriin. Jos talon ostaminen ei onnistu, toisena vaihtoehtona on talon vuokraaminen. – Jos talo saadaan haltuun ostamalla, saisimme omistajina päättää talon käytöstä itse, ja silloin totta kai myös yläkerran viisi huonetta saataisiin käyttöön. Vuokrausvaihtoehdossa kaupunki voi asettaa omia ehtojaan talon käytölle, kuten on nytkin tehnyt. Kerätyt varat eivät mene hukkaan, vaikka hanke ei toteutuisi kummassakaan muodossa. – Siinä tapauksessa kerätyt varat siirretään Käpylä-Seuralle asukastoiminnan elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Helsingin Poliisilaitoksen myöntämä keräyslupa on numeroltaan RA/2023/958 ja se on voimassa 1.9.-30.11.2023. Keräystili on FI87 5723 0221 0057 67. Yhteisötalo Käpylässä ja sen tapahtumissa on myös keräyslipas käteislahjoituksia varten. Teksti: KATARIINA KRABBE Kuvat: OLLI SUOMALAINEN Rakennus on suojeltu myös sisätiloiltaan. HELSINGIN KAUPUNKI on aloittanut Leikkipuisto Kimmon ulkoalueen peruskorjauksen suunnittelun. Asukkaiden toiveita kerättiin maastokävelyllä 29.8. Niiden lisäksi suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana toimivat leikkipuiston historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Vuonna 1952 perustettu Leikkipuisto Kimmo on Helsingin vanhin edelleen käytössä oleva leikkipuisto. Suunnittelun tavoitteena on, että puiston aikakauden henki ja tyylipiirteet säilyvät ja puisto sulautuu edelleen osaksi ympäröivää kaupunkikuvaa. Historiallinen tilarakenne ja sommitelma säilytetään. Suunnittelun tavoitteena on uudistaa leikkipuisto nykypäivän tarpeisiin ja vaatimuksiin soveltaen 1950-luvun muotokieltä, kasvilajeja ja materiaaleja. Leikkija pelitoimintoja lisätään eri ikäiset huomioiden. Rakenteita, kasvillisuutta sekä pintamateriaaleja uusitaan. Luonnosvaiheen edetessä otetaan asukaspalaute huomioon mahdollisuuksien mukaan. Puistosuunnitelman luonnokset esitellään asukastilaisuudessa loppuvuodesta ja ne tullaan julkaisemaan www.hel.fi/suunnitelmat -sivuilla kohdassa Katuja puistosuunnitelmat. Esillä olosta ilmoitetaan puiston naapurikiinteistöille kirjeitse sekä Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Puistosuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2024 ja rakentaminen alkaa aikaisintaan 2025. Leikkipuisto Kimmon puistosuunnittelu alkaa UUDEN PYÖRÄILYN pääreitin rakennustyöt alkoivat Maaherrantien ja Kestipuiston välisellä osuudella syyskuun alussa. Töiden ajaksi pyöräily ja jalankulku on siirretty junaradan viereltä kiertoreitille Otto Brandtin tien ja Kestipuiston välillä. Urakassa rakennetaan noin 270 metrin osuus uutta pyöräilyn pääreittiä Pohjoisbaanaa junaradan vierelle vanhan junaradan huoltotien tilalle. Uusi kaksisuuntainen pyörätie on neljä metriä leveä, ja sen vierellä kulkee 2,5 metriä leveä jalankulkuväylä. Urakkaan kuuluu myös uuden tukimuurin rakentaminen radan puolelle sekä uuden ulkovalaistuksen rakentaminen. Rakennustöiden vuoksi Kestipuiston reunasta kaaetaan kolme puuta. Näiden tilalle Kestipuistoon istutetaan viisi uutta puuta. Rakennustöitä tehdään pääasiassa arkisin kello 6 ja 20 välisenä aikana. Työt voivat aiheuttaa jonkin verran melua ja pölyämistä. Työmaalla tehdään maansiirtoja, minkä vuoksi alueella on paljon työmaaliikennettä. Työt valmistuvat viimeistään toukokuun 2024 lopussa. Baanaverkoston rakentaminen etenee Pohjoisbaana rakennetaan osissa. Valmistuttuaan yhteys kulkee junaradan itäpuolella Käpylän ja Vantaan rajan välillä yhdistäen Oulunkylän, Pukinmäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan. Tähän mennessä on rakennettu Hakamäentien ja Käpylän väli. Pohjoisbaanan suunnittelu on vielä kesken, ja rakentaminen jatkuu arviolta vuonna 2025. Nyt valmistuvan osan katusuunnitelma hyväksyttiin Raide-Jokerin suunnittelun yhteydessä. Helsingin suunnitelmissa on rakentaa koko kaupungin kattava pyöräteiden verkko, joka yhdistää isot asuinalueet keskustaan ja työpaikkakeskittymiin. Pohjoisbaanan rakennustyöt alkoivat Oulunkylässä
4 K äpylä lehti 27.9.2023 KÄPALAISTEN KESÄ oli rentoutumisen lisäksi täynnä myös futista. Kesäkuun leirit ja futiskoulut keräsivät yli 300 lasta Campuksen kentille. Sarjoissa on ollut vipinää, ja elokuinen Pingviini Cup kokosi lähes 800 joukkuetta. Otteluita pelattiin 2 349 kpl ja pelaajamäärä oli noin 11 500. Cup on nyt järjestetty 13 kertaa, ja se on valtakunnallisesti yksi Suomen kiinnostavimmista urheilutapahtumista. Superkiitokset vielä järjestäjille ja kaikille mukana olleille sekä Helsingin kaupungin liikuntatoimelle – kentät olivat huippukunnossa. Ykkösen kausi runko-otteluiden osalta päättyi dramaattisten vaiheiden jälkeen 4–4 tulokseen JäPS:ää vastaan Järvenpään legendaarisella keskuskentällä. Sarjauudistuksen myötä kolme viimeiseksi jäänyttä siirtyy ensi kaudeksi ykköseen muiden jatkaessa uudessa ykkösliigassa. Runkosarjan jälkeen pelataan siis vielä viisi ottelua. KäPa sijoittui runkosarjassa sijalle 10, vain pisteen päähän Jarosta ja JäPS:stä. Tavoitteena on sijoittua alemmassa loppusarjassa kolmen joukkoon ja jatkaa ensi kaudella ykkösliigassa. Tämä edellyttää nykyisen sijoituksen kohentamista, ja siksikin tarvitaan kaikki kannustamaan KäPaa tuleviin sarjapeleihin Brakulle! Syksy tuo vääjäämättä ajatukset jo talven harjoitteluolosuhteisiin. Missä treenataan, milloin Campus 2 remontoidaan, tuleeko halli ja mikä on Pikkupekan kohtalo? Pikkupekka Areena on nyt siirtynyt Gnistanin omistukseen, mutta käpalaisten harjoitukset jatkuvat siellä pääosin entiseen tapaan ja toivon mukaan entisin hinnoin. Campus 2 tullaan remontoimaan vuonna 2024. Todennäköinen aikataulu on heinäkuu 2024. Mitä ilmeisimmin ensi talvi tulee olemaan olosuhteiden osalta haastavampi kuin aiemmin, mutta hyvällä suunnittelulla, joustoilla ja yhteistyöllä selviämme varmasti. Valmentajarekrytointi tulevalle kaudelle on paria fiilausta vaille valmis. Osa urheilutoimen johtaja Marko Honkasen johdolla tapahtuneesta valmistelusta on jo koossa: Tuomas Rantasesta tulee seuran uusi valmennuspäällikkö, Lari Lummenpurosta B-juniorien vastuuvalmentaja ja Waltteri Piispasesta talenttivalmentaja. Myös United-joukkueiden vetäjät ja vastuuhenkilöt julkaistaan piakkoin – kannattaa seurata KäPa:n nettisivuja tältäkin osin. Käpassa kaikki pelaa – ja pitkään myös huipputasolla. KäPa on nyt Suomen mestari ikäluokassa 75+. Tämän osoitteen takaa löytyvä juttu kannattaa avata ja lukea: https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/m75haasteottelu-kapa-ilves/ Löytyy myös SPL:n sivuilta hakusanoilla M75+. ILE ja REIJO www.kapylanpallo.fi KäPan kausi kohta paketissa KäPa:n kulma KäPa Barcan vuonna 2015 syntyneet pojat hyvin menneen turnauksen jälkeen LAUANTAINA 9.9.2023 järjestettiin Vallilanlaakson kentillä kaikkien aikojen ensimmäinen KäPa Girls Campus Cup. Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa ja Vallilanlaakson kentillä vallitsi hyvä, iloinen tunnelma. Turnaus oli kohdennettu vuonna 2010 syntyneiden tyttöjen joukkueille – osallistujia oli niin pääkaupunkiseudulta kuin Vaasasta saakka. Hyvähenkisen pelaamisen lisäksi kannustava yleisö loi turnauspäivään mukavan tunnelman. Turnaus toteutettiin kahdessa sarjassa, harrastesarjassa ja haastesarjassa, ja siihen osallistui kaiken kaikkiaan 15 joukkuetta. Harrastetasolla turnauksia järjestetään vähemmän kuin haasteja kilpatasolla. Tärkeää on, että sekä aloittelevat että kokeneemmat jalkapalloilijat pääsevät pelaamaan ja osallistumaan. Turnaukset ovat joukkueille pelaajineen hyvä mahdollisuus harjoitella myös mahdollisia sarjapelejä varten. Palloliiton teeman mukaisesti jalkapallo kuuluu kaikille. Turnauksella halusimme myös tuoda esille tyttöfutiksen roolia ja merkittävyyttä. Kaikista eniten halusimme tuoda esille reilun pelin henkeä: toisten kunnioittamisen ja reilun toiminnan täytyy olla lähtökohta niin jalkapallokentillä kuin kaikkialla muuallakin. Jalkapallossa joukkuelajina kaikki ovat tärkeitä, ja kaikkien roolia tulee arvosta. Vain yhdessä ja yhteispelillä voi onnistua, eikä huutelu, toisten mollaaminen ja vähättely ole reilun toiminnan mukaista. Aikuiset tekevät todeksi reilua toimintaa myös omalla esimerkillään. Valmentajilla, tuomareilla ja pelaajien vanhemmilla onkin kaikilla oma merkittävä roolinsa siinä, että joukkueurheilu on kaikille mukavaa, kannustavaa ja motivoivaa. Halusimme tuoda konkreettisesti reilun pelin olennaisuutta esille niin, että turnauksessa toiset joukkueet saivat nimetä omasta sarjastaan Fair Play -joukkueen. Joukkueet valitsivat Fair play-joukkueen antamalla kukin äänen yhdelle joukkueelle. Tällä menettelytavalla HPS valkoinen nimettiin haastesarjan Fair play -joukkueeksi ja Sibbo Vargarna harrastesarjan Fair Play-joukkueeksi. Turnauspäivän ajan kentän laidalla oli myös Helsingin Tyttöjen talon teltta, jonka pisteessä oli mahdollisuus hengähtää hetki vilteillä vaikkapa Unoa pelaten ja tehdä sokerimaalauksia sekä kuulla lisää Tyttöjen talon toiminnasta. Palkintoja jakamaan saimme menestyneen jalkapalloilijan ja jalkapalloasiantuntijan Hanna Ruohomaan . Hän kannusti tyttöjä pelaamaan sitkeästi ja olemaan ylpeitä omasta tekemisestään ja hienosta harrastuksestaan. Ensimmäiseksi haastesarjassa sijoittui Gnistan. Harrastesarjassa puolestaan kultaisen mitalin sai Vaasasta saakka turnaukseen osallistumaan tullut I-JBK. Turnauksen järjestelyistä vastasivat Käpylän pallon 10–11 tytöt-joukkueen eli KäPan ainoan tyttöjoukkueen huoltajat. Heidän taustatukenaan turnauksen organisoinnissa oli Käpylän pallon sekä TorneoPalin toimijat. Kiitämme hyvästä yhteistyöstä myös yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Tällä hetkellä KäPa 10–11-tyttöjen joukkueessa on mukana reilut 20 pelaajaa. Joukkue treenaa säännöllisesti tiistaisin ja sunnuntaisin. Näiden ohella enemmistö joukkueen pelaajista käy taitotreeneissä torstaisin. Joukkueeseen otetaan mielellään mukaan uusia pelaajia, sekä pitempään harrastaneita että aloittelijoita. Tervetuloa mukaan toimintaan! Lisätietoja toiminnasta kapatytot1011@gmail.com PIA LUNDBOM Tyttöfutista KäPa Campuksella Gnistan voitti kultaa haastesarjassa. Koskelan palvelukeskus tarjoaa harrastustoimintaa ja tukea arkeen helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. KOSKELAN palvelukeskuksessa voi käydä harjoittelemassa kuntosalilla, mittauttamassa verenpaineen tai verensokerin, käyttämässä tietokonetta tai tulostamassa, lukemassa päivän lehden ja turisemassa tai osallistumassa ohjattuun toimintaan, tapahtumiin tai harrastuspiireihin. Henkilökuntaan kuuluu vastaavan ohjaajan lisäksi kaksi sosiaaliohjaajaa, ohjaaja sekä fysioterapeutti. Lisäksi toimintaa vedetään vapaaehtoisvoimin, mm. Enter ry:n vapaaehtoiset antavat maksutonta neuvontaa digiasioissa. Sosiaaliohjaajilta saa esimerkiksi tietoa siitä, millaisia palveluita ja etuuksia olisi saatavissa ja miten niitä voi hakea. Fysioterapeutti taas neuvoo esimerkiksi liikunnan aloittamisessa ja ohjeistaa kuntosalilaitteiden käytössä. Molempia palveluita saa myös ruotsin kielellä. – Tänne voi tulla milloin vain aukioloaikana, tai voi myös varata ajan erikseen vaikkapa tutustumaan toimintaan, sosiaaliohjaaja Cecilia kertoo. Palvelut ovat maksuttomia, ensimmäisellä kerralla asiakkaalle tehdään maksuton palvelukeskuskortti. Tilat ovat pienet ja kodikkaat – esimerkiksi jumppahetket ja yhteislaulutuokiot pidetään viihtyisässä aulassa – mutta mukaan mahtuu hyvin. – Vedän jumppahetkiä myös ruotsiksi, ja niihin saa tulla myös kielikylpymielessä – ei siis tarvitse olla ruotsinkielinen, fysioterapeutti Annika kertoo. Koskelan palvelukeskus Hospitaalinkulku 8, 00600 Helsinki Avoinna ma-pe 8–17. Neuvonnan puh. 09 31050476 Tapahtumia lähiaikoina: • Avoimet ovet torstaina, 28.9. kello 13–16 • Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä torstaina 5.10. kello 13.30 alkaen • Kirpputori keskiviikkona 11.10. kello 13.30 alkaen. Teksti ja kuva: KATARIINA KRABBE Eläkeläisten olohuone Koskelan palvelukeskuksessa sosiaaliohjaaja Cecilia (vas.) ja fysioterapeutti Annika neuvovat ja opastavat. KäPan tytöt ylsivät kotiturnauksessaan haastesarjan pronssille.
5 27.9.2023 K äpylä lehti Svenska hörnan KOTTBY BYHUSFÖRENING (Käpylän kylätilayhdistys) har den första september startat en småskalig penninginsamling för att bidra till att det så kallade Pellava-huset på Pohjolagatan 3-5 också i fortsättningen ska kunna hyras – eller rentav köpas – för att kunna användas som invånarhus på riktigt. Efter att invånarhusprojektet Kylätila Käpylään i stadens invånarfinansieringskampanj OmaStadi 2020 oväntat tog sig till medaljplats har staden motvilligt gått med på att under två år låta den för ändamålet grundade byhusföreningen hyra en mindre del av husets nedre våning som invånarhus under högst två år, det vill säga tills man lyckas sälja huset till högstbjudande privata köpare. Kampanjen OmaStadi var alltså ett initiativ för att ge stadens invånare en viss möjlighet att delta i planeringen av sin stadsdel. Alla över tolvåriga invånare skulle få vara med om att besluta hur ett par procent av stadens budget skulle användas. Och vårt invånarhusprojekt kom alltså på medaljplats. Staden har ändå med stelbent byråkrati bromsat alla initiativ från invånarna och bland annat meddelat att högst åtta personer samtidigt får vistas i huset! Och nu vill man, med hänvisning till stigande kostnader, ytterligare förkorta hyreskontraktet. Den nu startade insamlingen har polisinrättningens i Helsingfors tillstånd som gäller till slutet av november. Insamlingskontot är FI87 5723 0221 0057 67 (mottagare: Käpylän Kylätilayhdistys, meddelande: Invånarhuset). Eller MobilePay 0400 216795. I invånarhuset finns också en insamlingsbössa för kontantdonationer. Kottby-Sällskapet invigde insamlingen med en hundring och utmanar alla i Kottby verksamma föreningar och företag att delta med åtminstone samma belopp, och förstås alla kottbybor enligt egen ekonomi. Om projektet inte kan förverkligas kommer de insamlade medlen att tillfalla Kottby-Sällskapet och användas för att utveckla och upprätthålla invånarverksamhet i Kottby. Men vi hoppas ju att invånarhuset får förbli och utvecklas som invånarhus! BERT BJARLAND En hundring för invånarhuset! Meidän koira osaa suomea KEVÄTTALVI TULVII , saamelaismiehet jutaavat poroeloa joen poikki. Vanhempi pysähtyy, puhuu johtajaporolle: ”Mennään tästä yli”, hän sanoo, toistaa sen muutaman kerran. Poro kuuntelee ja astuu veteen, tokka seuraa perässä. ”Niille pitää puhua, ymmärtävät kyllä”, poromies selittää. ”Nykyisin on moottorikelkat ja muut, mutta niin hoppu, ettei porojen kanssa ehditä jutella.” * * * Jurekilla, puolalaisella ystävälläni, on vaimo ja kaksi lasta, kaksi taloa ja kaksi koiraa, Kora ja Karmel, vanha ja nuori, hidas ja nopea. Vuosia sitten Jurek löysi nälkäisen, rääkätyn koiran – kaulassa oli kireä nyöri – ja toi poloisen kotiinsa. Kiitollinen Kora tottelee isäntää ja pysyy pihassa, minkä koiravanhus on opettanut myös nuoremmalleen. Kora väistelee uusia ihmisiä, ei tule haistelemaan, ei taputettavaksi. Minua se jostain syystä lähestyy, vaikka aristelen koiria, kävelee luo ja hieroo turkkia sääriäni vasten. Rohkaistun, puhun Koralle suomea, mutta kun silitän päätä, sen ruumis jännittyy, vetäytyy pois. Arvelen oikein: koiran päätä on hakattu. Näen mielessäni koiran koetukset ja vakuutan, että en aikonut tunkeilla ja kerron ymmärtäväni Koran kärsimyksiä. Silitän sen selkää; sen saan tehdä. Jurekin vaimo ihastuu: ”Ajatella, meidän koira osaa suomea!” * * * Kun ajatus muuntuu myötätunnoksi, luodaan yhteys. Puhutusta kielestä ei ole kyse – oppii koira sitäkin – vaan vanhemmasta, ikiaikaisesta kommunikoinnista, keskustelusta, jota käydään mielessä syntyvien kuvien kautta. Sitä kieltä ymmärtävät niin koirat kuin sapiensit. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä KIRKON KORTTELI , joka nimensä mukaisesti sijaitsee Käpylän kirkon kyljessä, on juhlinut satavuotista taivaltaan vuoden 2023 mittaan monin eri tavoin. Tämä elokuinen juhlapäivä sisälsi yhteisen illallisen, valokuvanäyttelyn, ulkoilmaelokuvan, joka oli heijastettu Käpylän kirkon seinään sekä jatkot korttelissa. Säätiedotus näytti koko viikon hyvin sateiselta, mutta kuin ihmeen kaupalla juuri lauantaina oli pouta. Juhlan rakentaminen aloitettiin puolen päivän jälkeen valokuvanäyttelyn kokoamisella. Asukkaita oli pyydetty tuomaan korttelissa otettuja valokuviaan kirkolle. Kehystettyjä kuvia oli vastaanottamassa asukkaista Ulla Nikupaavo ja Markku Arokanto . Yhteistyöllä saatiin kasattua kirkon kaappisaliin monipuolinen ja kotoisa näyttely, jossa oli edustettuna korttelin 100-vuotista värikästä historiaa. Näyttely oli käynnissä reilun viikon ajan kirkossa seurakunnan tilaisuuksien aikana. Illallinen korttelin taivaan alla Iltapäivällä alkoi yhteisen illallisen rakennus. Asukkaat kantoivat yhteen omia pihapöytiään yhdeksi suureksi pöydäksi. Talotoimikunnasta Teemu Tuominen laskeskeli, onko istumapaikkoja riittävästi vai pitääkö vielä keksiä lisäpöytiä jostain. Valkoisia pöytäliinoja oli toivottu mukaan pöytien kanssa, ja niitä alkoikin ilmestyä pöytien päälle tasaiseen tahtiin. Tiina Hannula talotoimikunnasta oli käynyt edellisenä iltana hakemassa auringonkukkia Haltialan pelloilta, ja maljakoita aseteltiin pöytiin lyhtyjen ja kynttilöiden sekaan. Pari asukasta ripusteli valoja kuistien pylväiden ja valotolppien varaan, toiset kantoivat tuoleja paikalle. Illan muusikko Jari ”Jartsa” Tuovinen oli jo aiemmin rakentanut itselleen esiintymispaikan äänentoistoineen. Nyyttikestituomisia kannettiin pöytään täydentämään yhteisillä määrärahoilla ostettuja tarjoiluja, jotka yksi talotoimikuntalaisista oli noutanut ja toinen asetteli esille. Puoli kuuden maissa pyöräytettiin juhla käyntiin. Talotoimikunnan puheenjohtaja Virpi Heinonen toivotti ihmiset tervetulleeksi ja kohotettiin malja satavuotiaalle korttelille. Yhteistä syömistä ja seurustelua siivitti Jartsan musisointi. Illallinen kokosi noin 80 ihmistä syömään yhteisen pöydän ääreen. Seinäeristeistä löytynyt yhteensattuma Jartsalla oli mukanaan Helsingin sanomien kansilehti kehystettynä vuodelta 1923. Kyseinen lehti oli ollut eristeenä talon seinässä ja oli sieltä löytynyt vuonna 2001 ullakkoremontin yhteydessä. Jartsa oli huomannut puolisonsa Hannan kanssa juhlapäivän aamuna, että eristeenä toimineen Hesarin päiväys on sunnuntai 26.8.1923. Meidän juhlamme toteutui tasan sata vuotta myöhemmin, 26.8.2023. Suorastaan taianomainen yhteensattuma! Jossain kohtaa oli tietokilpailun aika, joka päättyi tasapeliin huolimatta Saska Aaltosen keksimistä kiperistä lisäkysymyksistä. Illan mittaan muistettiin myös 25-vuotishääpäiväänsä viettäviä Arja Veikkolaista ja Risto Kinnusta . Illallisen päätteeksi korttelille laulettiin onnittelulaulu ja siirryttiin Käpylän kirkolle. Suuria tunteita ja kermakakkua Kirkolla meitä odottikin todellinen jymyyllätys. Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen johdatti juhlakansan kirkon penkkiin istumaan. Hääpäiväänsä viettävä Arja oli maininnut, ettei heitä ole ikinä kirkossa vihitty – 25 vuotta sitten he olivat menneet maistraatissa naimisiin. Niinpä avioliitto siunattiin nyt kirkossa, ja esitettiin kysymykset: Tahdotko edelleen? Kyyneliä pyyhittiin ja siirryttiin kakkukahveille. Ulkoilmaelokuvaksi oli valikoitunut Rovaniemen markkinoilla vuodelta 1951. Markku Rönkä oli tuonut tarvittavan kaluston paikalle elokuvan heijastamista varten ja myös popcorn-kone käynnistyi. Oli todella erityislaatuista katsoa ulkona, omilla kotikulmillaan elokuvaa pimenevässä kesäillassa. Leffan jälkeen siirryttiin jatkoille, joihin kuului pöydillä tanssimista ja yhteislaulua. Myös lähialueen asukkaat saivat tästä osansa – annattehan vuosisadan metelin meille anteeksi. Väsyneenä, mutta onnellisena heräsin seuraavaan aamuun ja totesin, että ei helkkari miten hieno juhlapäivä meillä oli. Kaikki onnistui yli odotusten. Kauan eläköön kirkon kortteli, kauan eläköön Käpylä! VIRPI HEINONEN Ikimuistoinen juhlapäivä Kirkon korttelin 100-vuotisjuhlaa vietettiin elokuun viimeisenä lauantaina. Illallista varten koottiin puutarhapöydät pitkiksi pöydiksi ja peitettiin valkoisin pöytäliinoin. Kuva Ansa Haavikko Elokuvaa katseltiin kirkon seinään heijastettuna. Kuva Jesse Jokela Juttua riitti naapureiden kesken. Kuva Ansa Haavikko
6 K äpylä lehti 27.9.2023 Menot Kirjat R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME KÄPYLÄN KIRJASTOYHDISTYKSEN perinteinen Lukurauhan julistus Aleksis Kiven hengessä muistuttaa lukemisen tärkeydestä. Kirjat tarjoavat viihdettä ja viisautta, elämyksiä ja elämäntaitoja, kaikkea sitä mikä ravitsee arkeamme. Kirjastoilloissa voimme yhdessä jakaa luettua ja kuultua. Käpylän kirjasto, tiistaisin kello 18–19.30 Vapaa pääsy, tervetuloa! Ti 10.10. Janne Saarikivi : Rakkaat sanat (Teos). Aleksis Kiven päivä: Käpylän kirjastoyhdistys julistaa lukurauhan. Kivi oli ensimmäinen suomeksi julkaissut ammattikirjailija. Hän osoitti työllään, että suomeksi voi kirjoittaa runoja ja näytelmiä, jopa romaanin. Hän käytti suomea monipuolisesti ja kertoi omasta ajastaan. Janne Saarikivi tutkii teoksessaan Rakkaat sanat sanojen alkuperää eli etymologiaa: mistä ne ovat peräisin ja miten niiden merkitykset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kirjan tekstit näyttävät konkreettisella ja lähestyttävällä tavalla, kuinka ihmissuhteiden, uskonnon, politiikan ja talouden sanasto on muuttunut arvotukseltaan, painotukseltaan ja merkitykseltään. Ti 24.10. Chilen verisestä vallankaappauksesta on kulunut 50 vuotta. Marja-Leena Mikkola haastattelee kahta kirjailijaa, joilla on ollut vahvat siteet Chileen ja muualle Etelä-Amerikkaan. Jaana Kanninen : Kaunis kuolema. Pieni kirja kärsimyksestä, kuolemasta ja rakkaudesta (Reuna). Kanninen kuvaa chileläisen elämänkumppaninsa nuoruutta poliittisen väkivallan varjossa sekä maanpakolaisuutta ja kulttuurit ylittävää rakkautta kaikkine väärinkäsityksineen ja ristiriitoineen. Kuolema voi kohdata ihmisen arvokkaalla ja harmonisella tavalla. Teos on kertomus lesken kipeästä surutyöstä ja tiestä kohti eheytymistä. Auli Leskinen : Talo Andien juurella (WSOY). Työssään rutinoitunut kriisiterapeutti Kira Vunneli työskentelee Kolumbiassa Cumuntan kaupungin naistentalossa. Eräänä päivänä talon pihalle saapuu tummaihoinen tanssija, Serena Cox, jonka poika on siepattu. Naiset alkavat yhdessä etsiä kadonnutta lasta. Teos tarttuu kipeydessään vaiettuun aiheeseen – lapsisotilaiden kohtaloon. Romaani näyttää, miten lapset ovat kansallisissa ja globaaleissa kriiseissä aikuisten armoilla ja heidän valinnoistaan riippuvaisia. Sota ryövää kodin, yhteisön ja joskus myös lapsen. Ti 7.11. Raila Leppäkoski : Ohjaajan käsikirja – elämää teatteritaiteen palveluksessa (Art House) Omaelämäkerrallinen tietokirja teatteriesitysten ohjaamisesta. Leppäkoski toimi Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön professorina 1989–1995 ja näyttelijäntyön professorina 1997–2002. Kirja lisää ymmärrystä teatterityöstä, ryhmässä toimimisesta ja luovuuden lähteistä. Se sisältää herkullisia anekdootteja suomalaisen teatterielämän keskeltä. Teos toimii käsikirjana ohjaajan työn saloihin niin alan opiskelijoille, ammattilaisille, harrastajille kuin teatteriesitysten katsojillekin. ELINA SAKSALA Käpylän Venäjä-seura Druzhba – sotaa vastaan ja rauhan puolesta Venäjän sotiminen Ukrainassa on vaikuttanut ja vaikuttaa meihin monella tavalla. Toimimme nyt sellaisessa ympäristössä, jota kukaan ei haluaisi. Druzhba vastustaa edelleen Venäjän sotaa Ukrainassa sekä jatkaa työtään kulttuurin ja rauhan edistämiseksi. Olemme tukeneet Ukrainan sodasta kärsiviä lapsia ja tuemme parhaamme mukaan myös Suomessa asuvien venäläisten sodanvastaisten mielipiteiden julkituomista. Jokaisessa omassa tilaisuudessa/ tapahtumassa on sodanvastaisuus näkyvillä sopivalla tavalla. ”Venäläisen” ruoan kurssi 30.9. Lauantaina 30.9. klo 11.00 järjestetään 22. kerran suosittu ”venäläisen” ruoan kurssi. Kurssipaikkana on Suomalais-venäläisen koulun (SVK) kotitalousluokka (os. Kaarelankuja 2 B). Kurssin vetäjänä toimii koulun opettaja ja jäsenemme Kirsi Viljaala . Päivän aikana teemme yhdessä ateriakokonaisuuden, joka nautitaan lopuksi rauhallisesti. Panostamme näin mukavaan yhdessäoloon! Jos innostut, niin voit kysyä Anjalta ( anja.lyra@gmail.com ) mahtuuko kurssille mukaan. Häneltä saa samalla tarkempia tietoja. Sandarmohin suomalaiset -ilta 1.11. Keskiviikkona 1.11. klo 18.00–20.00 Raija-Liisa Mäkelä kertoo Stalinin vainoista ja Kirsi Viljaala ja Sirpa Evwaraye kertovat isoisänsä Iisakki Männikön tarinan Stadin Yhteisötalo Käpylässä (Pohjolankatu 3–5) Raija-Liisa Mäkelä on venäläissuomalainen kääntäjä ja kirjailija. Hänen uusin teoksensa Solovetskin luostari käsittelee Stalinin vainoja laajemmin ja ilmestyy ennen tätä iltaa. Kirjaa myydään illan päätteeksi. Mäkelä syntyi Suomesta muilutetun työläisen perheeseen ja hänen isänsä kuoli Stalinin vainoissa. Minulle merkittävä taideteos -ilta 29.11. Pitkään pohdittu ilta toteutuu keskiviikkona 29.11 klo 18.00–20.00 Stadin Yhteisötalo Käpylässä. Tätä iltaa on pohdittu pitkään ja nyt se vihdoin toteutuu. Illan esiintyjät paljastavat itselleen merkittävän taideteoksen ja kertovat siitä noin 10 minuuttia. Toivomme tietysti, että teos olisi venäläinen, venäjänkielinen, Venäjällä tehty: musiikki, taideteos, runo, kirja, käsityö yms. ja taiteenlajien sekoitus olisi vielä mielenkiintoisempaa. Olisitko sinä valmis paljastamaan omasi? Keskustelulle varataan aikaa. Lisätietoja Ullalta ( uvalkeila@gmail.com ). Tilaisuuksissa on tarjoilua. Lämpimästi tervetuloa! ULLA VALKEILA Senioritoimintaa Karjalatalolla Käpylän seniorit ry tarjoaa monipuolista ja mielenkiintoista ohjelmaa Karjalatalon Wiipuri-salissa (3. krs). Jäsentilaisuutemme alkavat torstaisin klo 13.00. 5.10. professori Tapio Bergholm kertoo presidentti Koiviston nuoruusvuosista. 19.10. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola puhuu otsikolla Havahtuminen – turvallinen Eurooppa. 2.11. toimittaja-kirjailija Marja-Liisa Hentilä vierailulla. Tasavallan ensimmäiset on kaksoiselämänkerta Ester ja Kaarlo Ståhlbergistä . 16.11. vieraaksemme tulee politiikan toimittaja Unto Hämäläinen , aihe on Kurkistus vuoteen 2024 – miten Suomi mahtaa selvitä?” Tervetuloa tutustumaan! Sanoja, aatteita ja täyttä teatteria – ja kaupan päälle lukurauhaa! Hilkka Ahteen elämä: ”Rakkaus kaiken voittaa!” RAKKAUS VOI MUUTTAA koko elämän. Näin kävi 19-vuotiaalle valkeakoskelaistytölle Hilkka Riikoselle . Nuori ylioppilas, menestynyt urheilija, esiintynyt eri tilaisuuksissa koko elämänsä. Aktiivi teinikunnassa, järjestöelämässä, haaveili teatterikoulusta. Vahvatahtoinen äiti Kerttu oli kaavaillut tyttärelle opiskelu-uraa Neuvostoliitossa. Mutta… Rakkaus muutti kaiken. Hilkka kohtasi elämänsä miehen, itseään toistakymmentä vuotta vanhemman poliitikon, oululaisen kansanedustaja Matti Ahteen . Kohtaaminen muutti molempien elämän pysyvästi. Muutti myös äiti Kertun ja isä Kaukon elämän muista henkilöistä puhumattakaan. Kerttu-äiti kauhistui ja vannoi ettei tule häihin! Hilkka Ahteen monivaiheisesta elämästä kertoo erittäin mielenkiintoisesti Liisa Talvitien kirjoittama kirja Hilkka Ahde – sinisilmäinen optimisti (Docendo, 255 s.). Kun Hilkka Riikonen 19-vuotiaana rakastuneena tyttönä karkasi kotoa Ouluun Matin luokse, hän tuskin osasi aavistaa mitä kaikkea siitä seuraa. Lupaus ikuisesta avioliitosta myötäja vastamäkineen toteutui Hilkka Ahteen kohdalla täydellisesti. Avioliiton esikuvaa ei oikein voi hakea kotoa. Hilkka kertoo vanhempiensa Kertun ja Kaukon riidelleen keskenään koko 57-vuotisen avioliittonsa ajan. Äiti oli voimakastahtoinen, isä hissukka. Tämä perhemalli ei Ahteille periytynyt, sillä kaksi voimakastahtoista, itsenäistä, määrätietoista ja kunnianhimoista ihmistä löysi toisensa. Kirjassa kuvataan laajasti Ahteitten pariskunnan menestystä, jossa puoliso Hilkka ei tyytynyt olemaan ”lempeä, keittiössä häärivä kotiäiti”, menestyvän kansanedustajan puoliso, vaan kouluttautui, hakeutui eri työpaikkoihin ja loi omaa työuraa unohtamatta puolisonsa myötä tulevia edustustehtäviä. Julkisuus seurasi Ahteitten pariskuntaa tiiviisti koko ajan pariskunnan itsensä suhtautuen siihen positiivisesti, myötävaikuttaen. Julkisuutta ei voi kuitenkaan hallita, se on kirjan yksi opetus. Julkisuuden toinen puoli kerrotaan myös. Auvoisen elämän kriisipaikkoja kirja kuvaa Hilkan näkökulmasta, ymmärrettävästi. Mitään suuria paljastuksia kirja ei Jussi -pojan huumeiden käytöstä kerro, myös näkökulma Matti Ahteen nopeisiin potkuihin Veikkausyhtiön toimitusjohtajan paikalta on Hilkka Ahteen näkökulma. Kirjassa on laaja kuvaus Hilkka Ahteen oikeuskamppailusta AKT-ammattiliitossa esimiehensä asiattomasta käytöksestä, työpaikkakiusaamisesta. Lopulta oikeusteitse Hilkka sai hyvitystä, ”voiton”. Kirja seuraa luonnollisesti myös Matti Ahteen poliittisen uran vaiheita. Menestynyt nuorisopoliitikko nousi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, Suomen ensimmäiseksi ympäristöministeriksi, Eduskunnan puhemieheksi. Kaikki Matin asemat edellyttivät puoliso Hilkalta mukanaoloa, edustamista, jota Hilkka mielellään teki. Kolmen lapsen äitinä se ei aina ollut helppoa, lapset olivat tilapäisten, sinänsä hyvien hoitajien huomassa. Kirjassa Hilkka kertoo vieläkin potevansa huonoa omaatuntoa liian vähäisestä mukanaolosta lastensa elämässä. Kova kolaus Matti Ahteelle oli Kalevi Sorsan operoima Eduskunnan puhemiehen vaihto. Sorsa syrjäytti Ahteen härskisti. Vaikutus oli suuri myös Hilkkaan, olihan Matti ollut ”sorsanpoikia”. Perheiden välit eivät koskaan korjaantuneet. Hilkalla oli työelämässään viisi varsinaista työpaikkaa, joista mielenkiintoisimmat olivat viihdealan työpaikat musiikkibisneksen arvaamattomalla saralla. Menestystä seurasi konkurssi. Kirja kertoo hyvin Hilkka Ahteen yhteiskunnallisesta kehityksestä nuoruuden taistolaisaktiivisuudesta vakaaseen sosialidemokraattiseen aktiivisuuteen, jossa oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vähempiosaisten auttaminen ovat keskeisiä tekijöitä. Näitä aatteita Hilkka Ahde ajaa nyt oulunkyläläisenä Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Hänelle tyypillisenä, määrätietoisena asioiden edistäjänä. Matin ja Kertun raskaat, pitkäaikaiset omaishoitajatehtävät ovat takana. Nyt 65-vuotiaana leskenä Hilkalla on uusi elämä edessään. Tuskin siitäkään tulee väriä ja vauhtia puuttumaan! Teksti: PEKKA HURME Kivi Sandarmohissa: ”Ihmiset älkää tappako toisianne” Huonekaluverhoomo ja myynti Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä, p. 040 508 7421 www.huonekaluverhoomo.fi Varastossa uusia ja entisöityjä huonekaluja. Tule tekemään löytöjä!
7 27.9.2023 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 10 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2023 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 Takaikkuna SYYSKESÄN PÄIVÄ Arjeplogissa, Ruotsin Lapissa, oli sateinen, mutta sehän ei haittaa koskikalastusta. Edellisenä päivänä olimme ajaneet 800 kilometriä venetraileri perässä Lappajärveltä. Kalakaverini Timo sai aamulla vihjeen erinomaisesta reitistä vaikeapääsyiselle koskelle, joka oli syntynyt kahden järven, Sällan ja Uddjaurin välille. Vain kilometrin polku läpi matalan, mutta aika tiheän sekametsän toisi kalapaikoille. Ohjetta seuraillen parkkeerasimme auton tien viereen kohtaan, josta näytti lähtevän ura kohti niin sanottua viidettä koskea. Muutama sata metriä myöhemmin kävi ilmi, että ura oli tarkoitettu moottorikelkkareitiksi, joka johti vielä syvemmälle suohon. Kahlasimme takaisin. Satoi. Nettiyhteyttä ei ollut, eikä siis kunnon karttaakaan. Löysimme rakenteilla olevan voimalinjan, polkua ei ollut ja suo tuli kohta vastaan. Umpimetsässä tarpominen tuntui raskaalta, mutta voimia antoi puiden lomasta vilkkuva vesi. Kapea vesialue oli kuitenkin lahti. Menimme jonkin matkaa rantakivikossa ja heitin uistinta. Toisella kerralla se jäi kivien väliin. Siellä se on vieläkin. Kiersimme lahden ja sen päässä olleen suon. Oli selvää, että olimme lähteneet tieltä aivan liian aikaisin. Väsytti, mutta kosken kohina kuulosti hienolta. Rannassa oli taas noin 30 metrin levyinen louhikko. Märkien ja teräväreunaisten kivien lomassa solisi vesi. Raahauduin kohti hyvän näköstä paatta aivan lähellä kuohuja. Kaaduin, ja vasen käsivarsi otti osumaa, pienen haavankin sain aikaiseksi. Ajattelin, että kalastan vain tältä kiveltä; edessä näytti olevan metrejä syvä monttu, ehkä täynnä harjuksia. Timo saikin pian yhden mukavan kokoisen. Toinen pääsi irti ja kolmas oli pieni. Vaikeuksia riitti hänelläkin, sillä haavi oli jäänyt kotiin. Istuin kivellä ja yritin saada vieheen siiman päähän. Kädet vapisivat väsymyksestä, siima sotkeutui toiseen. Kärsivällisesti selvitin sotkun ja sinkosin pikku uistimen koskeen. Samalla sinne lensi myös kelan rulla. Sain sen ylös, mutta jarru jäi. Se oli ainoa heittoni koskella. Tavarat putoilivat käsistä, viimeisenä fileerausveitsi, jolla olin katkonut siimoja. Tunnin aherruksen jälkeen totesin, että en toivu täällä tänään. Timo näki ahdinkoni ja tuli apuun, kun ryömin kauhistuttavaa louhikkoa pitkin soiseen rantaan ja vähitellen pelastavalle kapealle polulle. Vain kerran leväten pääsin maantien varteen. Timo meni hakemaan auton puolen kilometrin päästä ja ajoimme majapaikkaan . Menin kuumaan suihkuun ja nukkumaan. Timo, 58 v., palasi koskelle ja sai vielä yhden harjuksen. Seuraavana päivänä lähdimme veneellä Uddjaurille ja saimme 26 ahventa, keskipaino puoli kiloa. En lähde enää koskaan kosken rannan louhikkoon. PEKKA PELTOLA, 82 v. Käännekohta Kauneusja terveyspalveluja Koskelantie 5 C • 0451324561 https://marianhoitavahieronta.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Suuhygienisti Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. Aitoa talonmiespalvelua pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) senioritalkkarit@gmail.com www.senioritalkkarit.fi Apua arjen pieniin ja suuriin ongelmiin! P. 040 160 4230 Louhi palasi sähkökaappeihin VIIDES UUSI Kalevala-aiheinen sähkökaappi valmistui 18.9.2023 Pohjolankatu 38:aan Pohjolanaukion laitaan. Sampo Marjomaa maalasi Louhen sähkötöiden vuoksi vaihdettuun kaappiin. Sen vieressä on Sampo Marjomaan aiemmin tekemän Ilpotar vuodelta 2020. * * * Taivaskallion rinteiltä on kaadettu kesän jälkeen ohuita risukoita. Kuvat TOIVO KOIVISTO
Aaron Kuva Alepa Koskelantie Alepa Pohjolankatu Fysiotreenari Karjalatalo Kauppakeskus Ogeli K-Market Amerinkulma K-Market Masurkka K-Rauta Oulunkylä K-Supermarket Musta Pekka Käpylän kirjasto Käpylän kirkko Käpylän Musiikkiopisto Luontaistuotekeskus Neste Oulunkylä Oulunkylän kirkko Oulunkylän kirjasto Park-hotelli Parturi-kampaamo Träskman Ravintola Käpy-Grilli Ravintola Old Sophie Ravintola Oluthuone Jano Ravintola Päätön Kana Jos haluatte Käpylä-lehden jakelulistalle, niin ilmoittakaa siitä sähköpostilla kapylalehti@eepinen.fi Käpylä-lehden löydät seuraavista paikoista KÄPYRISTIKKO Kirjoita ja anna juttutai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄTOIMINTA LISÄÄ ANNELIN ILONRYPPYJÄ Aam uka hvi lla om ass a kei ttiö ssä Aleks in tilata ksiss a juttu tuok io kave reide n kans sa Ruskaretke llä tunnisteta an yhdessä puulajeja Musavisa n jälkeen virkistyne enä kotiin Kermaisesta lohikeitosta energiaa iltapäivään Kun kaipaat virkistävää puuhaa mukavassa seurassa, on päivätoiminta oiva ratkaisu silloin. Me liikumme, aivojumppaamme, harrastamme kulttuuria ja kädentaitoja, ulkoilemme ja syömme hyvää ruokaa yhdessä. Päivätoimintapäivä lisää sinun ja omaishoitajasi elämänilosta kertovia ilonryppyjä. Lue lisää päivätoiminnastamme: paivakumpuhoiva.fi Paloheinä: 050 305 3193 | Malminkartano: 050 570 1341