Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 1 julkaisija Käpylä-Seura ry. 26.1.2022 71. vuosikerta painos 12 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 Kuva Ants Vahter RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 ParturiKampaamo Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 | Koskelantie 40 Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 www.oldsophie.fi RUNSAS BUFFET-LOUNAS tarjolla ma-pe klo 10-15 SOITA ja NOUDA ruokaa kotiin tai TILAA Woltin ja Foodoran kautta kotiosoitteeseen Keksijä Janne Käpylehto ystävineen rakensi jääkarusellin uuden vuoden aatoksi Pikkukoskelle. Ideana oli tehdä valoteos: Ei paukkuja vaan sähkövaloja. Karusellin valaisuun käytettiin noin kilowatti LED-tehoa. Paikalle tuli paljon iloisia asukkaita läheltä ja kauempaakin, sekä auttamaan että ihmettelemään 25-metristä karusellia. Kuva: Janne Käpylehto Vuosi vaihtui jääkarusellin pyöriessä Pikkukoskella Alkuvuoden pakkaspäivinä olemme saaneet nauttia talvisesta ihmemaasta, mutta Nuutinpäivänä 13.1. oli jo kevättä ilmassa, kun lämpötila nousi Käpylässä +6 asteeseen. Kuvat: Toivo Koivisto Kiinteistömaailma Oulunkylä Käpylä Koskelantie 52, liikehuoneisto "Holli" p. 010 622 3930 kapyla@kiinteistomaailma.fi ASUNTOMYYNNIN paikalliset Supervoimat! Valitse
Uusia alkuja 26.1.2022 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 71. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Ei työt tekijöiltä lopu KIELELLÄ LEIKKIMINEN on hauskaa. Nytkin istun yläkerrassa kirjoittamassa alakertaa, sillä Käpylä-Seuran hallitus päätti vuoden 2021 viimeisessä kokouksessaan, että tammikuun kirjoitusvuoro lankeaa minulle puheenjohtajuuteni päättymisen kunniaksi. Olin luvannutkin toimia puheenjohtajana vain tämän yhden kauden oltuani lähes 40 vuotta hallituksessa. Uudet luudat lakaisevat paremmin ja seura sai lottovoiton, kun Kai Ovaskainen valittiin yksimielisesti kahdeksi vuodeksi vetovastuuseen. Laiska töitään luettelee Mielessä pyöri tuo äidiltä opittu hokema, kun aloin kirjata tähän menneitä tapahtumia. Onneksi sananlaskut ovat sikäli verrattomia, että lähes jokaiseen löytyy myös vastakkainen sanonta, joten muistin myös tämän: Kukas kissan hännän nostaa, jollei kissa itse. Kerrataan siis, että satavuotias Käpylä, sen historia ja maine Suomen parhaana asuinalueena oli monin tavoin esillä tiedotusvälineissä. Laadukkaista julkaisuista ja onnistuneista taideja muista tapahtumista kuuluu kiitos alueen järjestöille, työryhmille ja asukkaille – myös entisille käpyläläisille. Yhteistyön arvostettuja tuloksia oli myös Käpylä-Seuran valinta vuoden 2021 Kotiseutuyhdistykseksi ja joulukalenterimme hyväksyminen vuonna 2020 Museoviraston ylläpitämään Unescon elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Joka härillä kyntää, se häristä puhuu Käpylän kalenteriperinne on oikeasti elävä, sillä koronasta huolimatta se saatiin viime vuonnakin toteutettua, nyt jo 13. kerran. Joka ilta sytytimme kirjaston rappusilla päivän mukaisen lukumäärän lyhtyjä laulun kera, ja koska vuoden teemana oli eläimet, 24 erilaista eläintä löytyi muodossa tai toisessa myös vitriinin näyttelystä. Kalenterin luukuista ne paljastuivat yksitellen peruskoululaisten piirtäminä ja liittyivät aina kyseisen päivän ohjelman järjestäjiin tai itse päivän ohjelmaan. Avajaisissa oli orava käpyineen, ja Riina Katajavuori luki otteita hienosta kirjastaan Oravien sota. Ylimääräiset glögit lupasin sille, joka arvaa, mikä on Ilves-teatterin eläin 5. luukun alla. 12. joulukuuta, Toven nimipäivänä luukusta löytyi Muumipeikko ja luettiin Muumien joulumietteitä. Kirjastoyhdistykselle kuului ilman muuta kirjatoukka ja Lions-klubille leijona. Aattoillan eläin oli varpunen, ja lauloimme aina yhtä tunteisiin vetoavan, Topeliuksen kirjoittaman ja Otto Kotilaisen säveltämän laulun Varpunen jouluaamuna. Kun 22. päivänä löytyi luukun alta aasi, kuulimme hurmaavan sadun maailman pienimmästä joulukuusesta, jota aasi lohdutti sanomalla, ettei kukaan ole liian pieni viettämään joulua. Olkoon tämä myös aasinsilta härkään ja sen luukkuun, sillä 18. päivänä laulettiin kirkossa Kauneimmat joululaulut, joiden joukkoon Martti Korpilahden suomentama, harras ranskalainen Heinillä härkien kaukalokin ilman muuta kuuluu. Siitä puhe, mistä puute Viime aikojen yksi tärkeimpiä hankkeitamme on ollut oman kylätilan saaminen. Viime vuosi oli sikäli tuloksellinen – kiitos kaikkien OmaStadi-hankkeessa äänestäneiden – että saimme kylätilallemme kolmannen sijan, eli se toteutetaan tavalla tai toisella. Ykkösvaihtoehtomme on nyt jo toista vuotta tyhjillään oleva Pellava-talo, josta on tehty kaupungille useita erilaisia ehdotuksia. Onneksi Käpylän Kylätilayhdistyksen ja Käpylä-Seuran jäsenten voimin saatiin estettyä, ettei kaupunkiympäristölautakunnan kokous kesäkuussa hyväksynyt kiinteistön myyntiä, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Ei oppi ojaan kaada ellei oppineet koulua! Tämän niminen näytelmä esitettiin aikoinaan kesäpaikkamme kyläjuhlissa, ja se sopii motoksi toiselle ajankohtaiselle hankkeellemme, Onnentien koulurakennuksen säilyttämiselle. Vuoden viimeisenä päivänä Käpylä-Seura allekirjoitti muistutuksen kaupungille sen suunnittelemasta asemakaavamuutoksesta, jossa hyväksyttäisiin koulun tilalle ympäristöön täysin sopimaton ja ylimitoitettu kerrostalohanke keskelle puistoja omakotialuetta. Hoppas det bästä och vänta det värstä opetettiin ruotsintunnilla aikoinaan tuossa maineikkaassa Käpylän Yhteiskoulussa. Onneksi nykyiset eivätkä entisetkään asukkaat ole jääneet vain odottamaan pahinta vaan toimineet jo muutaman vuoden tilanteen korjaamiseksi. Koulu on aikoinaan lahjoitettu kaupungille nimenomaan koulukäyttöön, ja sellaiselle on alueella tarvetta jo nyt ja myös tulevaisuudessa, kun väkiluku kasvaa sekä Koskelan uusien asuinrakennusten että alueen omakotitaloissa tapahtuvien sukupolvenvaihdosten myötä. Ahkeruus kovankin onnen voittaa Käpylän eteen on ollut – ja on taatusti jatkossakin – kiva tehdä työtä. Täällä vallitsee sellainen yhteishenki, joka innostaa ja tuottaa iloa. Seuran hallituksessa on viety eteenpäin monia aluettamme ja sen asukkaita hyödyttäviä hankkeita. Olemme joutuneet opettelemaan etäkokouksien pitämistä, mutta myös luovineet niissä mutkattomasti niin, että kaikkien mielipiteet tulevat kuulluiksi ja kirjoihin ja kansiin merkatuiksi – riippumatta siitä, onko ne esitetty juuri työjärjestyksen oikeassa kohdassa vai vähän myöhemmin, yhteyksien taas toimiessa. Yrittänyttä ei laiteta – ja sääntöjen tehtävänähän on mahdollistaa tavoitteiden mukainen toiminta, ei estää sitä. Alku aina hankala – lopussa kiitos seisoo Nyt olen jo iloisesti unohtanut lukuisat pandemian mukanaan tuomat hankaluudet puheenjohtajakauden alussa. Osa niistä muuttui sitä paitsi plussan puolelle, kun tuli otettua henkilökohtaisesti yhteyttä moniin jäseniin sääntöjen muuttamista koskevan, ylimääräisen kokouksen laillisuuden takaamiseksi. Sen sijaan lopun kiitoksia en halua unohtaa. Seuran hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat tehneet niin ensiluokkaisen arvokasta vapaaehtoistyötä niin monella saralla, että Kiitos isolla K:lla on enemmän kuin paikallaan. Käpylässä eletään yhä kuten ennen: moikataan kaduilla tullen mennen, tuplataan ilot ja jaetaan surut, lainataan jätskit ja leivänmurut! Toivotan roppakaupalla iloisia asioita tuplattavaksi meille kaikille vuonna 2022! Tintti Karppinen UUSI VUOSI 2022 merkitsee sekä Käpylä-lehdelle että sitä julkaisevalle Käpylä-Seuralle paluuta arkeen merkkivuosien juhlahumun jälkeen. Pitkäaikainen päätoimittaja Eija Tuomela-Lehti ja 40 vuotta Käpylä-Seuran hallituksessa vaikuttanut puheenjohtaja Tintti Karppinen olivat luvanneet jatkaa vielä Koronan takia siirtyneen juhlavuoden ajan, mutta sen jälkeen olisi aika uusille kasvoille. Ja niin kävi. Käpylä-Seuraa luotsaa nyt uuteen arkeen uusi puheenjohtaja Kai Ovaskainen , johon tutustumme tarkemmin viereisellä sivulla. Minulla puolestaan on ilo ja kunnia toimia tästä numerosta lähtien Helsingin vanhimman kaupunginosalehden päätoimittajana. Lehdellä on myös uusi painopaikka, ja formaatti muuttui euro-tabloidista hieman kapeammaksi tabloidiksi. Tällä tavalla pystymme toivottavasti jatkossa julkaisemaan yhtä paksuja lehtiä kuin ennenkin, vaikka paperikustannukset ovat nousseet rajusti. Käpylässä ja Käpylä-lehden tekemisessä minua kiehtoo yhteisöllisyys ja ihmisläheisyys: on ollut hienoa huomata, että päätoimittaja ei tee Käpylä-lehteä yksin. Käpylä-Seuran hallitus on ottanut minut toimihenkilönä lämpimästi mukaan joukkoonsa, ja sekä edeltäjäni että lehden kustantaja, Eepinen Oy:n Jauri Varvikko ovat perehdyttäneet minut ansiokkaasti tehtäviini. Ennen kaikkea olen saanut iloita siitä, että sähköpostiini on tulvinut hienoja kolumneja, juttuja ja juttuehdotuksia vapaaehtoisilta käpyläläisiltä avustajilta. Onpa joidenkin kanssa tutustuttu jo puhelimitsekin. Juuri näin yhteisöllisen lehden pitääkin syntyä. Ei niin, että joku tulee ulkopuolelta kertomaan, miten asiat ovat, vaan niin, että Käpylän asukkaat itse kertovat, mikä heitä tällä hetkellä ilahduttaa, harmittaa tai koskettaa. Kuten Eija Tuomela-Lehti kirjoittaa esitellessään minut jutussa sivulla 6, tarkoitukseni ei ole ehdoin tahdoin lähteä muuttamaan mitään toimivaa ja hyväksi havaittua, mutta totta kai omakin kädenjälkeni lehdessä varmasti näkyy. Yhteistyö jatkuu vanhojen avustajien kanssa, mutta olen avoin myös uusille ideoille ja ehdotuksille. Minulle saa siis kernaasti antaa juttuja menovinkkejä sekä lähettää valmiitakin juttuja ja kuvia. Voit myös aina ottaa yhteyttä ja kysyä, olisiko minulla antaa vaikkapa valokuvaustai juttukeikka vapaaehtoispohjalta. Ota yhteyttä myös, jos haluaisit kertoa oman käpyläläisen kotisi tarinan! KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com Kumpula-seura lahjoitti palan ikimetsää Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1. 14.1. 26.1. 2. 11.2. 23.2. 3. 25.3. 6.4. 4. 29.4. 11.5. 5. 27.5. 8.6. Käpylä-lehden ilmestymisaikataulu kevät 2022 Kumpula-seura teki Käpylä-Seuran 100-vuotisjuhlien kunniaksi Luonnonperintösäätiölle lahjoituksen, jolla suojellaan 200 neliömetriä suomalaista ikimetsää. Kaikki Luonnonperintösäätiön alueet rauhoitetaan pysyvästi. Kuva Eija Tuomela-Lehti
26.1.2022 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy helmikuun 23. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 11. helmikuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 4. helmikuuta mennessä. KÄPYLÄN KYLÄTILAYHDISTYS – Byhusföreningen i Kottby ry täytti 18.1.2022 neljä vuotta. Neljän vuoden työn tuloksena on saavutettu eräänlainen erävoitto, urheilutermillä ilmaistuna: asukastila Käpylään toteutuu tämän vuoden aikana OmaStadi 2021 -hankkeena. Hankkeeseen on budjetoitu 206 000 euroa. Sillä rahalla saadaan Käpylään nähtävästi kahdeksi vuodeksi Helsingin kaupungin ylläpitämä asukastila. Millainen se on, mihin se sijoittuu ja kuinka se käytännössä toimii, se jää nähtäväksi. Kaupungin edustajat ottavat helmikuussa yhteyttä meihin hankkeen alullepanijoihin. Vaadimme edelleen, että asukastila sijoitetaan kaupungin omistamaan, tarkoitukseen erinomaisesti sopivaan ja nyt tyhjillään olevaan taloon Pohjolankatu 3:een. Talo on suojeltu ja kaupungin asemakaavassa nimenomaan yhteisölliseen käyttöön tarkoitettu. Lopullisena tavoitteenamme on saada se pysyväksi Käpylän asukastilaksi. Tilatarpeita ja toiminnan sisältöä kartoitetaan Neuvotteluja varten kartoitamme kaikkien käpyläläisten toiveita ja tarpeita sekä toimitilojen että toiminnan sisällön osalta. Pyydämmekin erityisesti käpyläläisiltä yhteisöiltä tietoja siitä, minkälaisiin kokoontumisiin ja kuinka usein ne tällaista ilmaista tilaa tarvitsisivat. Tiedot voi toimittaa allekirjoittaneelle. Vielä kerran iso kiitos kaikille hanketta tukeneille äänestäjille! PEKKA HALTIA Käpylän Kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja pekka.haltia@welho.com puh. 0400 216795 Kylätila Käpylään – OmaStadi-asukastila tulee tänä vuonna! KAI OVASKAINEN muistelee kotonaan PuuKäpylässä, miten 1960-luvulla alue oli pikkupoikien silmin pimeä ja pelottava pihojen perillä olevine ulkohuoneineen – kaukana nykypäivän hyvinhoidetusta idyllistä. Ensimmäiset vuotensa hän asui Käärmetalossa, ensin A-rapussa ja myöhemmin O-rapussa. – Erityisesti talon yläpään muistan hyvin. Viisivuotiaana kävin lähes päivittäin ostamassa vanhemmilleni tupakkaa kioskilta – siltä samalta, joka nykyään on Käpylä-Seuran adoptoima. Hengailin liepeillä niin kauan, kunnes sain kerjätyksi vähän karkkiakin, hän nauraa. Kain ollessa kahdeksanvuotias perhe muutti Herttoniemeen. Sieltäkin on hyvät muistot. – Herttoniemessä oli hyvät hiihtomaastot aina Viikkiin asti – se oli toista kuin kansanhiihtokilometrien kerääminen Kimmonpuistoa ympäri hiihtäen, hän muistelee. Hiihto on mieluinen harrastus taas, kymmenien vuosien tauon jälkeen. Tavatessamme hän on juuri palannut hiihtolenkiltä Paloheinästä. – Ei haitannut yhtään, vaikka pakkasta oli 8 astetta. Kunhan pari ensimmäistä minuuttia kestää, sen jälkeen on kyllä lämmin, hän sanoo. Taloustoimittajasta viestintäjohtajaksi Kai Ovaskainen oli mukana Käpylä-seuran hallituksessa reilut kymmenen vuotta sitten, mutta työelämän kiireet saivat vetäytymään aktiivitehtävistä. Nyt hän tekee kolmipäiväistä työviikkoa SOK:lla viestinnän vanhempana asiantuntijana, joten aikaa on enemmän. Syksyllä hän jää kokonaan eläkkeelle. Toimittajapohjalta hän on tehnyt komean uran viestintätehtävissä: viimeiset 14 vuotta SOK:lla, missä eteni päällikkötasolta viestintäjohtajaksi, ja sitä ennen Vantaan kaupungin viestintäjohtajana. Lisäksi hän on toiminut Tampereen kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä sekä Tampereen Vihreiden johdossa. – Lähdin Tampereelle opiskelemaan, koska vähän yli seiskan keskiarvolla ei olisi Helsingin ylipistoon päässyt, ja Tampereen yliopistoon pääsi pääsykokeella. Se oli pelastus kaltaiselleni pojalle, joka ei jaksanut keskittyä kouluun. Tavoitteena oli lukea tiedotusoppia, mutta opiskelupaikka avautui ensin kansantaloustieteeseen ja kansainväliseen politiikkaan. Lopulta hän sai pääaineen vaihdettua integroiduttuaan tiedotusopin laitokselle jo sitä ennen. Yliopistossa vierähti 13,5 vuotta. – Olin välillä töissä, kuten kaikki siihen aikaan. Ehdin toimia lehtityön vt. lehtorinakin ennen valmistumistani, sillä kokemusta toimittajana oli kertynyt jo useista eri sanomalehdistä. Nelikymppisenä takaisin Käpylään Yhteensä Kai asui Tampereella 21 vuotta ja ehti perustaa perheen ennen paluutaan synnyinseudulle. Valmistuttuaan hän toimi yhdeksän vuotta Pirkanmaan elokuvakeskuksen toiminnanjohtajana. – Se oli rakas paikka, sillä olimme rakentaneet elokuvateatteri Niagaran talkoilla Tampereen keskustaan ja piirsin sen pohjankin. Lähestyessäni neljääkymmentä alkoi kuitenkin tuntua, että olisi aika palata toimittajaksi. Tulin Helsinkiin ensin kokeeksi Taloussanomiin kesätoimittajaksi – 39-vuotiaana olin talon vanhin kesätyöntekijä. Työsuhde jatkui ja muutto Helsinkiin jäi pysyväksi, kun Tampereella toimittajana työskennellyt vaimokin löysi työpaikan Helsingistä. Nykyään Marja Pemberton on Yliopisto-lehden päätoimittaja. – Molemmat lapsemmekin syntyivät Tampereella, mutta muutimme takaisin Käpylään sopivasti niin, että he aloittivat koulunsa samassa luokkahuoneessa, missä minäkin aikanani. Kai oli aina kaivannut takaisin Käpylään, joten kun kohdalle osui mahdollisuus ostaa huonokuntoinen asunto Puu-Käpylästä, päätös oli helppo. – Katselimme asuntoja myös Herttoniemestä, mutta vaimolleni kylämäinen Käpylä oli kotoisampi vaihtoehto. Yhdistysihminen henkeen ja vereen Kai on aina ollut yhdistysihminen: hän päätyi töihin elokuvakeskukseen elokuvakerhotoiminnan kautta ja Tampere Avoin kaupunki ry:n kautta Tampereen kunnallispolitiikkaan. Helsingissäkin hän oli hetken aikaa varajäsenenä kaupunkisuunnittelulautakunnassa, mutta poliittinen toiminta jäi samasta syystä kuin aktiivitoiminta KäpyläSeurassakin. – Poliitikkoja aina irvitään, ja sanotaan, että he haluavat vain ajaa omaa etuaan, mutta kyllä se on pirunmoista duunia, jos asioihin haluaa perehtyä, hän sanoo. Käpylä-Seuran puheenjohtajaksi hän suostui nyt, koska pyydettiin. – En ole varma, voiko tässä hommassa onnistua, sillä ikinä ei voi miellyttää kaikkia. En ole räiskyvä persoona kuten edeltäjäni Tintti Karppinen, mutta jokainen tekee tätä omalla luonteellaan. Kaille on jäänyt mieleen kaupunkisuunnittelussa uransa tehneen Matti Erosen puheenjohtajakaudelta ajatus luoda visio siitä, miten Käpylää halutaan kehittää. – Tykkään ajatuksesta, että meidän pitää itse olla aktiivisia ja ajaa asioita ennakoiden, eikä aina vain vastustaa kaikkea. Hän toivoisi, että virkamiesten ja päättäjien kanssa päästäisiin hyvään kanssakäymiseen. – Silloin hekin voisivat luottaa siihen, ettemme halua ehdoin tahdoin heidän työtään vaikeuttaa. Eivät hekään tarkoituksella halua tehdä kenellekään kiusaa. Jos ollaan eri mieltä, tulisi miettiä, mistä näkemysero johtuu ja olisivatko eri näkemykset sovitettavissa yhteen. Aina ne eivät tietenkään ole, ja silloin asioista pitääkin möykätä. Kai haluaa myös kehittää yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa. – Olisi ihanteellista, jos Käpylä-Seura voisi toimia dynamona, joka yhdistäisi eri toimijoita. Hyvä esimerkki tästä on Amerin puistoon koululaisten aloitteesta ideoitu lähiliikuntapuisto, jota Käpylä-Seura tukee. Kai pitää tärkeänä myös sitä, ettei yhdistys keskity ”museoimaan” Käpylää. Elävän alueen on kehityttävä: – Esimerkiksi Koskelan sairaala-alueen rakentaminen on lisännyt väkilukua, mikä tukee palveluiden säilymistä alueella. Palvelut vähenevät vääjäämättä, jos alueella asuu vain vanhuksia. On meidän kaikkien etu, että nuorille perheille on paikkoja tulla. Esimerkiksi Mäkelänkadun bulevardisointisuunnitelmaa hän pitää järkevänä, jos samalla iso osa liikenteestä ohjataan Pasilan suuntaan. – Olisi hyvä, jos moottoritie jäisi vähän kauemmaksi. Tien varressa olisi hyvin tilaa rakentaa lisää asuntoja. Teksti ja kuva KATARIINA KRABBE Käpylä-Seuran uusi puheenjohtaja Kai Ovaskainen: Käpylä tarvitsee nuoria perheitä Kai Ovaskainen haluaisi kehittää toimivat suhteet virkamiehiin ja päättäjiin. HELSINGIN Vanhankaupunginlahdelle ruopattiin asennuspaikka keväällä jäiden lähdettyä paikalle tuotavalle kelluvalle piilokojulle. Lammassaaren edustalle tuleva piilokoju on tarkoitettu lintujen ja muun luonnon tarkkailuun. Piilokojuun tulee mahtumaan noin koululuokallinen ihmisiä samaan aikaan, ja se tulee palvelemaan sekä alueella retkeileviä että opetusja opastustoimintaa. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt ruoppauksen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella. Noin kahdensadan kuution suuruiset ruoppausmassat sijoitetaan Lammassaaren rannan läheisyyteen siten, että ne lisäävät alueen mosaiikkimaisen rantaluhdan pinta-alaa. Piilokojun on suunnitellut Studio Puisto Arkkitehdit Oy, ja sen rakentaa Helsingin rakentamispalveluliikelaitos Stara. Kuva: KALLE MELLER Vanhankaupunginlahdelle uusi piilokoju Piilokoju rakennnuspaikallaan Verkkosaaren rannassa.
4 K äpylä lehti 26.1.2022 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt KÄPYLÄN PALLON toimintakausi päättyi 31. lokakuuta 2021 ja uusi alkoi 1. marraskuuta 2021. Vaikka virallisen kilpailukauden alkua saa vielä odottaa, seuran toiminta ei pysähdy. Suunnitelemme ja budjetoimme uutta toimintakautta ja tarkastelemme samalla viime kauden toimintaa. Nyt onkin hyvä hetki poimia toimintakertomuksestamme muutamia kasvattiemme futis-onnistumisia: Onni Valakari ja Leo Väisänen osallistuivat Suomen miesten, Huuhkajien maaotteluihin, EM-ottelut mukaan lukien. Amanda Rantanen osallistui Suomen naisten, Helmarien maaotteluihin, myös EMotteluihin. Nuorten maajoukkueissa (U15-U21) pelasi peräti 19 KäPa-kasvattia, joista nykyisiä pelaajia on 13. Veikkausliigassa ja Ykkösessä pelasi peräti 21 KäPa-kasvattia KäPan kasvatteja pelaa myös kansainvälisillä kentillä: Onni Valakari jatkaa FC Pafoksessa, Kyproksella ja Leo Väisänen Elfsborgissa Ruotsissa. Molemmat joukkueet pelaavat maidensa ylintä sarjatasoa. Hamburger Sport Vereinissa (HSV) Anssi Suhonen (s. 2001) on vakiinnuttanut paikkansa HSV:n miesten edustusjoukkueessa ja Kilon veljekset Juho ( s. 2002) ja Jesse (s. 2004) pelaavat akatemian nuorten joukkueissa. Huimat luvut ovat osoitus KäPa:n pitkäjänteisestä työstä. KäPa:ssa jokainen pelaa tasollaan ja kaikilla on mahdollisuus edetä vaikka maajoukkueeseen ja kansainvälisille kentille. Kausi alkaa Aja B-junioreiden SM-karsinnoilla Tämän vuoden varsinainen kilpailukausi alkaa Aja B-junioreiden SM-karsinnoilla helmikuussa. Otteluiden tarkemmat aikataulut ilmestyvät seuran kotisivuille tammikuun aikana. Miesten edustusjoukkue aloittaa viralliset ottelunsa helmikuussa Suomen Cupissa. Seura palkitsi tsemppareita Seura palkitsi vuoden vaihteessa Nappulaliigan tsemppareita ja ansioituneita. Päättäjäisjuhlat jouduttiin jälleen pitämään koronan vuoksi ulkona, mikä ei haitannut tapahtuman onnistumista. Juhlan huipentuma oli vanhempien ja lasten välinen futisturnaus! Kauden päätteeksi jaettiin perinteiseen tapaan myös KäPa-stipendit 18 pelaajalle. Seura onnittelee stipendin saaneita, palkittuja ja jokaista mukana ollutta käpalaista! Vaikka lumi peittää pellot ja tiet, niin seuran KäPa Campuksella riittää pöhinää! Joukkueet valmistautuvat kauteen uusin opein ja Winterliigaa pelataan viikonloppuisin. Niistä enemmän KäPa:n nettisivuilla – kannatta tsekata www.kapylanpallo.fi .fi Käpylän Pallo toivottaa kaikille Käpylälehden lukijoille menestystä vuodelle 2022! ILKKA RANTANEN, KäPan toiminnanjohtaja KäPan kasvatit maailmalla Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 K irjassaan Suomen historia Petri Tamminen kertoo lyhyitä tarinoita maamme tuolloin satavuotisesta itsenäisyydestä. Hän haastatteli yli viittäsataa ihmistä ja valitsi tekstiin 83 henkilön kokemuksia. Sotavuosi 1943 vie Mikkeliin, päämajakaupunkiin. Pikku veljekset osuvat vastakkain Mannerheimin kanssa, vetävät kättä lippaan, ovat sotilaita, tätikin ompeli raidat housun saumaan. Mitä tekee pikkusisar? Näyttää kieltä ylipäällikölle! Marski laskeutuu polvensa varaan, ehkä päästäkseen kasvokkain tytön kanssa, ja sanoo: ”Sinu kieli paikka on sinun suussa.” Niin vain ehti ylipäällikkö lasta opastamaan. Mannerheim-kommentteja riittää, kuten seuraava sitaatti teoksista Mannerheim: Kirjeitä seitsemän vuosikymmen ajalta, 1983, ja Vlasov: Mannerheimin elämän naiset, 2002. Tsaarin armeijan kenraalimajuri Gustav Mannerheim viihtyi puolattarien parissa. Läheisin oli ruhtinatar Marie Lubomirska , Varsovan pormestarin puoliso. Hän kutsui paronia sydämensä ystäväksi. Kirjeenvaihto jatkui vuosia. Elokuussa 1914 Mannerheim totesi Marielle, rakkaalle ruhtinattarelleen: ”Kiiruhdan vastaamaan, sillä sodassa, jos missään, mitään ei saa jättää huomiseksi… Ljublinin kuvernementin eteläosa on mielestäni hyvin kaunista. Ajatelkaa, että elämme tämän kauniin luonnon keskellä määrättyinä tuhoamaan toisemme juuria myöten kaikin keinoin, mitä kuuluisa sivistyksemme on onnistunut keksiä. Eikö se teistäkin ole kummallista.” Suomen marsalkka piti seitsemää Puolan-vuottaan elämänsä onnellisempina. Mainittakoon, että vuonna 2020 ilmestyi Anna ja Jukka Soisalo-Soinisen teos Mannerheim, Puolan vuodet, mukanaan ainutlaatuinen, runsas kuvitus kiinnostavine ”uutisineen”. Marsalkka kuoli 83-vuotiaana 28.1.1951 Sveitsissä. Hautajaiset järjestettiin helmikuun alussa. Presidentti Paasikivi oli ilmoittanut suruviestin. Fagerholm , eduskunnan puhemies, puhui Helsingin Suurkirkossa, jossa katkeamaton ihmisvirta kunnioitti suurmiestä. Poliittisen jännittyneisyyden takia hallituksesta uskaltautui mukaan vain pääministeri Kekkonen ja ulkoministeri Gartz , saattoväkeä oli 150.000. Äiti toi veljeni ja minut junalla Hyvinkäältä. Kävelimme Postitalon luo sukulaistoimistoon, josta näkyi hyvin ylioppilaiden kunniavartiot kadun kahta puolta. Kuulin kerran iäkkäiden naisten muistelevan pakkaspäivää: valkolakkien sisällä oli pannulappuja lämmikkeenä. Me katselimme kulkuetta, mustien hevosten vetämää tykkilavettia, arkun vierellä kenraaleja, joista kolme oli Mannerheim-ristin ritareita. Edellä tuotiin ylipäällikön kunniamerkkejä, arkun päällä hänen lakkinsa, miekkansa ja marsalkan sauva, ainoa laatuaan. Ylipäällikkö teki omasta toivomuksestaan viimeisen matkan marsalkan univormussa. Minä, lähes viisivuotias, luulin että marskin hautajaisia vietettiin kerta vuoteen, vähän pääsiäisen tapaan. Nolottipa myöhemmin. Soturin, taitavan hevosekspertin, kiintymys omaan ratsuunsa liikuttaa yhä. Mannerheim halusi Käthy-tamman osallistuvan saattueeseensa, mutta Kekkonen vastusti hanketta. Asia hoitui vaivihkaa, ja niin Käthy, tiineenä viimeisillään, kulki osan matkaa isäntänsä edellä. Ruotsin hovi tuli apuun – saatiin juhlava suruloimi lainaan. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Sanoi Mannerheim Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 8, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Paulo-Olavi Tähjä, s. 2018, sai seuran nuorimpien tsempparipalkinnon. KäPan kulma Puh. 09 791 343 | esperaoy@gmail.com Seuraa meitä Facebookissa ja osoitteessa www.kapygrilli.fi Avoinna rajoitusten mukaan Osmontie 5, 00610 Hki Kiinteistömaailma Oulunkylä Petri Heikkilä LKV., rak.ins. 0400 612 320 Rakennusinsinööri, tarkka ja fiksu. Luotettavaa toimintaa, kokemusta ja varma ote. “Se tehdään, mikä luvataan.” ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Maire Alenius LKV 050 366 9136 Jämäkkä ja sydämellinen Maire loistaa niin kiinteistöjen kuin pikkuruisten siirtolapuutarhamökkien myynnissä. Pitkä kokemus ja paljon kanta-asiakkaita. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Asuntokauppaa ja yrittäjyyttä 20 vuoden ajalta. Markku hallitsee vaativammatkin kiinteistönvälitystehtävät. Taistelijasielu sydäntä lähellä ovat asiakkaat ja oma tiimi. ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Susanna Stejskal myyntineuvottelija 040 556 4465 Iloinen ja empaattinen Susanna laittaa aina kaiken peliin. ”Esteet on tehty ylitettäviksi ja lopussa kiitos seisoo.” Myynnin tehopakkaus! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Hanna Nikander stailaaja, LKV 045 2710 270 Sisustussuunnittelija ja kiinteistönvälittäjä samassa paketissa! Markkinoinnin ammattilainen, joka löytää asuntosi parhaat puolet sekä sopivat ostajat! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Reino Jääskeläinen LKV 050 368 0034 Eurooppalainen herrasmies ja suomalainen kiinteistönvälittäjäkonkari samassa paketissa! Charmikas Reiska, joka saa aikaan! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA!
5 26.1.2022 K äpylä lehti MEILLÄ KÄPYLÄLÄISILLÄ on iso yhteinen huoli. Olemme menettämässä jotain kulttuurihistoriallisesti arvokasta ja korvaamatonta, jos kaupungin ajama Onnentie 18 koulutontin kaavamuutos hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa. Hankkeen kaavaehdotus perusteluineen tuli nähtäville joulukuun alussa ja muistutusaika päättyi 11.1.2022. Tämän jälkeen ehdotus etenee kaupunkiympäristölautakunnassa päätöksentekoon. Kaupunki on sitoutunut ajamaan kaavamuutosta, jonka toteutumisen jälkeen kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo Oyj voisi rakentaa koulun paikalle massiivisen 80 asunnon kerrostalokompleksin, joka rikkoisi 1930-luvulta asti yhtenäisenä kokonaisuutena säilyneen alueen. Kaavamuutoshanke on alusta pitäen herättänyt valtavasti vastustusta; hanketta vastustava adressikin on kerännyt yli 1800 allekirjoitusta. Kaupungille on lähetetty useita muistutuksia, ja Taivaskallion naapurusto on kokoontunut lukemattomia kertoja miettimään toimenpiteitä koulun säästämiseksi. KäpyläSeura on aktiivisesti työstänyt asiaa jokaisessa kokouksessaan viimeisen kahden vuoden ajan. Viime kesänä järjestettiin vaalipaneeli, jossa asia oli esillä. Prosessi sai alkunsa, kun Kojamo Oyj (Lumo-Kodit) osti vuonna 2016 kaupungilta Onnentie 18 koulutontin ja rakennuksen Metropolia-kauppojen yhteydessä. Tonttikauppa ja sitä seurannut kaavoitusprosessi on herättänyt kysymyksiä. Tietoa koulun myynnistä ei kerrottu julkisuuteen, ja suunnitelma paljastui asukkaille vasta kaupungin järjestämässä vuorovaikutustilaisuudessa 27.2.2020. Sitä ennen alueen tontinvuokrien korotusten yhteydessä oli käyty keskustelua asukkaiden mahdollisuudesta ostaa hallinnoimiaan suojeltuja vuokratontteja omakseen, mutta siihen kaupunki ei suostunut. Kaikessa hiljaisuudessa oli kuitenkin tehty tonttikauppa, jossa kiinteistösijoittaja sai ostaa tontin ja rakennuksen samalta alueelta. Kenellekään ei ollut tullut mieleen, että suojellun alueen keskellä on porsaanreikä, suojelematon koulurakennus ja koulutontti, jolla kiinteistösijoittaja yrittää nyt kaupungin myötävaikutuksella lyödä rahoiksi. Kaupungin tekemässä kaavaehdotuksessa on jätetty kuulematta asukkaiden aiemmat lausunnot asiasta. Kaavoituksesta vastaavilla virkamiehillä on kuitenkin vastuu tuottaa päättäjille realistinen tilannekuva hankkeen kokonaisvaikutuksista, ei vain hankkeen omistajan (Kojamon) edunmukaisista asioista. Käpylä-Seuran ja asukkaiden tekemissä muistutuksissa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi seuraaviin näkökohtiin. Kaupunki on rikkonut sopimusta Helsingin kaupunki ja alueen asukkaiden perustama Käpylän Yhteiskoulun Talo Oy ovat vuonna 1977 allekirjoittaneet luovutussopimuksen, jolla koulu tontteineen luovutettiin kaupungille. Sopimuksessa oli ehtona, että rakennusta käytetään ”koulutoimen tarkoituksiin paikkakunnan sivistystarpeen edellyttämällä tavalla”. Sopimukseen ei sisältynyt määräaikaa, eikä kaupungin vastuu noudattaa sopimusta pääty kolmannen osapuolen kanssa toteutettuun kiinteistökauppaan. Selitykseksi ei kelpaa, että ”siirsimme kaupasta saadut rahat kaupungin toisella puolella olevaan oppilaitokseen”, kuten kaavaehdotuksen perusteluissa esitetään. Kaupunki on kaupan jälkeenkin vuokrannut rakennusta vuoden 1977 sopimuksen mukaiseen käyttöön, ja kaupungilla on myös 1.1.2022 alkaen ollut sopimukseen perustuva oikeus purkaa virheeksi osoittautunut kauppa ja lunastaa rakennus tontteineen takaisin samalla kauppahinnalla. Näin kaupunki ja Kojamo säästyisivät oikeusprosesseilta, joita kaavaehdotuksen hyväksymisestä seuraisi. Suhteellisen hyväkuntoisena säilyneen rakennuksen ostaminen 806 euron neliöhinnalla olisi myös hyvä investointi, jonka jälkeen se voisi jatkaa koulutai päiväkotikäytössä alueen asukkaita palvellen. Tontti ja koulurakennus tulisi myös suojella. Kaupunginmuseo ei puolla kaavaehdotusta Helsingin kaupunginmuseon lausunto ensimmäisistä hankkeen luonnoksista oli erittäin kriittinen, mutta sitäkään ei ole huomioitu kaavaehdotuksessa. Kaupunginmuseo toteaa, että ”se ei pidä lähtökohtaisesti hyvänä ratkaisuna muuttaa vielä äskettäin koulukäytössä ollutta rakennusta asunnoiksi alueella, jonka lähistölle on tulossa huomattavan paljon uusia asuntoja ja sitä kautta tarvetta esimerkiksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tiloille.” ”Onnentie 18 kiinteistöllä on kulttuurihistoriallisia arvoja osana Helsingin yksityisten oppikoulujen verkostoa ja Käpylän koulujen rakentamisen ja muutosten historiaa. Arkkitehtuuriltaan se edustaa rakentamisaikakaudelleen ominaista vähäeleistä ja harkituin detaljein viimeisteltyä yleistä rakennusta. Rakennuksen käyttö aluetta yhdistävänä, kokoavana opetuksen paikkana on keskeinen osa sen ominaisluonnetta. Mikäli koulurakennus muutetaan asuinkäyttöön, sen ominaisluonne muuttuu väistämättä yksityiseksi, mikä puolestaan heijastuu monin tavoin ympäristöönsä.” Koulusta on teetetty vuonna 2015 rakennushistoriallinen selvitys, jota kaavahankkeessa ei ole riittävästi huomioitu. Siinä todetaan, että ”koulurakennus on osa kaupunkirakennustaiteellisesti arvokasta Birger Brunilan Taivaskallion järjestelysuunnitelmaan perustuvaa asemakaavallista kokonaisuutta”. Se on ”rakennustaiteellisesti arvokas kokonaisuus, mistä kertoo aikalaisarvostus, kohteen julkaisu vuoden 1995 Arkkitehti-lehden numerossa 5-6”. Näistä lausunnoista käy ilmi koulurakennuksen keskeinen asema osana alueen kulttuurihistoriaa ja sen toimiminen maamerkkinä. Koulurakennus rakennettiin vuonna 1941, ja siihen tehtiin lisäsiivet vuosina 1958 ja 1991 ympäristöönsä taiten sovittaen. Rakennuksista vanhin, vuonna 1941 rakennettu ympäristöönsä parhaiten sopeutuva siipi oltaisiin nyt purkamassa kokonaan. 1958 rakennettu Onnentien puoleinen siipi säilytettäisiin vain ulkokuoreltaan ja 1991 valmistunut laboratoriosiipi purettaisiin. Kuutamotien puolelle Taivaskallion puoleiselle reunalle tulisi kokonaan uusi rakennus, joka sulkisi korttelikokonaisuuden ”luostarimaisesti” aikakauteen ja tyyliin sopimattomasti. Kolmen uuden rakennussiiven räystäskorkeus tulisi nousemaan noin 4 metriä aiempien rakennusten korkeudesta, aiheuttaen näin merkittävän muutoksen kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Näkymä Taivaskalliolta alueelle muuttuisi samalla kertaa ratkaisevasti. Mittavat liikennevaikutukset ja ympäristöhaitat käpyläläisille Kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvallisen arvon menettämisen lisäksi hanke sisältää useita muita, esimerkiksi liikenteeseen ja asuinympäristön viihtyvyyteen kohdistuvia lainvastaisia haittavaikutuksia. Alueelle tyypillisiä ovat suoraan kadun varteen rakennetut pientalot ja kapeat puistokadut, joissa pysäköinti on mahdollista vain toisella puolella katua. Jalkakäytäviä ei ole. Hälytysajoneuvot pääsevät hädin tuskin talvisin paikalle. Jos näin pienelle alueelle ahdetaan 100 asukasta lisää autoineen, seurauksena on liikennekaaos ja kohtuuton haitta alueen nykyisille asukkaille ja ulkoilijoille, joita alueella on paljon. Onnentie 18 tarvitaan koulukäyttöön Kaupungin myydessä koulukiinteistöä on jäänyt huomioimatta, että alueen väestö on kasvanut Koskelan sairaala-alueelle, 300 metrin päähän, rakennettujen asuintalojen johdosta. Käpylään suunnitellaan uutta koulurakennusta, mutta se ei palvelisi Käpylä-Koskelan alueen suomenkielistä väestöä. Ruotsinkielisen ala-asteen paikalle kaavaillaan 500 oppilaan koulurakennusta, joka kokoaisi ruotsinkielisiä oppilaita laajemmalta alueelta. Käpylässä on lisäksi useita kouluja menossa peruskorjaukseen, mm. Käpylän peruskoulu ja Yhtenäiskoulu. Väistötiloille on jatkuva tarve, samoin päiväkotitiloille. Tuntuu käsittämättömältä, että maankäytön suunnittelusta vastaavat virkamiehet ovat luopuneet koulutontista ja koulurakennuksesta. Koulun keskeinen sijainti puoltaa sen säilyttämistä, kun taas uudisrakennus pilaisi alueen. Emme tarvitse uutta kerrostaloa, vaan koulun! Jos kaava hyväksytään, tuhotaan 80 vuotta yhtenäisenä säilynyttä kulttuurihistoriaa. Ei anneta 1960-luvulla tehtyjen virheiden toistua nyt kaupunkisuunnittelussa. Puu-Käpylä säästyi aikoinaan, mutta miten käy Taivaskallion alueen? Teksti: SIRKKU LEPISTÖ Kuvat: TOIVO KOIVISTO Puu-Käpylä saatiin pelastettua tuholta 1960-luvulla – Miten käy Taivaskallion alueen? Kojamon kerrostalohanke Käpylässä etenee poliitikkojen päätettäväksi. Onnentien puolella olevasta rakennuksesta säilytettäisiin kaavaehdotuksen mukaan ulkokuori, mutta sen luonne muuttuisi julkisesta, alueen asukkaita kokoavasta rakennuksesta yksityiseksi. Kuutamotien puolelta purettaisiin kaavaehdotuksen mukaan sekä takana näkyvä vanhin osa että edessä näkyvä laboratoriosiipi. Näiden tilalle rakennettaisiin korkeammat asuinrakennukset, ja lisäksi Kuutamotien suuntainen uudisrakennus sulkisi kokonaisuuden umpikortteliksi. Julkisen liikenteen asiakastyytyväisyyttä tutkitaan HSL SELVITTÄÄ asiakkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteen palveluihin liikennevälineissä tehtävällä tutkimuksella. Vastaaminen auttaa HSL:ää tekemään palveluistaan entistä parempia. Tutkimusta tehdään busseissa, raitiovaunuissa, metrossa ja lähijunissa 10.1.–13.5. Tutkimuksessa kysytään lähes 30 000 matkustajan mielipidettä. Kenttätyöt tekee Taloustutkimus Oy. HSL käyttää tuloksia joukkoliikenteen kehittämisessä, henkilökunnan koulutuksessa sekä kilpailutetun liikenteen laatukannusteiden laskennassa. Kun tutkimuskausi päättyy, tulokset ovat saatavilla osoitteessa: https://hsl.louhin.com/asty/. Matkustajien turvallisuus on tärkeää. HSL on tehnyt erityisjärjestelyjä minimoidakseen koronaviruksen leviämisen riskin. Kenttätutkijat käyttävät suojavarusteita, kirjoitusalustoja puhdistetaan ja vastaajille jaetaan kynät. HSL seuraa jatkuvasti viranomaisten ohjeita koronatilanteesta. Myös kaluston laatua tutkitaan HSL tutkii myös joukkoliikennekaluston laatua havainnointitutkimuksella. Kaluston laadunvalvonnan tehtävänä on taata siistit, turvalliset ja viihtyisät kulkuvälineet joukkoliikenteen asiakkaille HSL-alueella. Kevätkaudella 2022 kaluston laatua havainnoidaan bussi-, raitio-, metroja lähijunaliikenteessä 10.1.–13.5. Tutkimuskauden aikana tarkastetaan noin 4 000 bussin ja vaunun kunto. Tutkimuksen kenttätyöt tekee Taloustutkimus Oy HSL:n toimeksiannosta. HSL kysyy asiakkaiden mielipidettä joukkoliikenteen palvelusta ja tekee havaintoja kaluston laadusta busseissa, raitiovaunuissa, metrossa ja lähijunissa 10.1.–13.5.
6 K äpylä lehti 26.1.2022 Svenska hörnan KÄPYLÄ-LEHTI – som du just nu läser – och som ges ut av Kottby-Sällskapet, hann häromåret fylla sjuttio men har nu på sin ålders höst drabbats av elakartad pappersbrist, med komplikationer. Här har man ju gått och trott att papper, det har vi minsann ingen brist på i Finland. Men nu lär det vara så att produktionen av finländskt tidningspapper har lagts ned så att allt tidningspapper numera måste importeras! Det är tydligen förpackningspapper och -papp som gäller numera när näthandeln växer exponentiellt och allt som köps på nätet ska skickas hem till kunden i nåt slags förpackning. Få se hur länge man ens får tag på papper till printern, kanske man borde hamstra sig ett lager. Nå, Käpylä-Lehtis förläggare Eepinen har alltså meddelat Kottby-Sällskapet att priset på vanligt tidningspapper, på grund av ovan nämnda produktionsnedläggning, vid årsskiftet kommer att stiga med 54 procent (!), vilket kommer att höja tryckerikostnaderna med 27 procent. Och när dessutom försäljning av annonsutrymme och prenumerationer, delvis på grund av coronan, gått ner med 30 procent hamnar förläggaren i ett svårt läge. Mera info om hur pappersbristen inverkar fås först efter nyår – kanske först efter strejken – eftersom pappersproducenterna i nuläget inte kan eller vill ge prisuppgifter på längre sikt än tre månader framåt. Så hur kommer detta att inverka på Käpylä-Lehti? Om inte inkomsterna kan fås att stiga kommer sidantalet att minska och distributionsområdet eventuellt att krympa, eftersom också upplagan eventuellt måste minskas. Sannolikt måste dessutom ett billigare tryckeri hittas och formatet ändras från euro-tabloid till tabloid, allt för att spara papper. Allt detta alltså enligt förläggaren. Det du som läsare kan göra för att stöda vår lokaltidning är förstås att prenumerera. För en billig penning får du då garanterat tidningen levererad i din postlåda, i stället för att behöva jaga den över hela Kottby eller läsa den med förstoringsglas på en datoreller telefonskärm. Tidningen har för övrigt från och med årsskiftet en ny chefredaktör. Eija Tuomela-Lehti pensionerade sig och Katariina Krabbe har tagit över och kommer att få en tuff start i nya jobbet. Tack Eija och lycka till Katariina! BERT BJARLAND Prenumerera gärna AURINKO ALKAA vähitellen painua mailleen, kun kipuamme Käpylä-lehden uuden päätoimittajan, Katariina Krabben kanssa arabianrantalaistalon kattokerroksen kerhohuoneeseen. Ehdimme nauttia näköaloista Vanhankaupunginlahdelle ennen sen peittymistä tiheään sumuun. Toisella puolella touhukas rakentaminen näkyy, vaikka ääniä ei sisälle kuulu. Sinne rakennetaan neljää uutta kerrostaloa tuleville, uusille lukijoille. Käpylä-lehtihän jaetaan myös Arabianrantaan, jossa uusi päätoimittaja asuu puolisonsa kanssa. Vaasassa opiskeleva poikakin on etäopetuksen mahdollistamana vielä paljon kotona. – Lapsuuden maisemani olivat Oulunkylässä ja Veräjämäessä, ja olen asunut pitkään myös Vallilassa, joten olen kiertänyt Käpylää joka suunnalta. Olen sentään syntynyt Kätilöopistolla, Katariina kertoo. – Kun etsimme uutta asuntoa, tutkimme Käpylän tarjonnan tarkkaan, mutta päädyimme tänne Arabianrantaan. Parhaat ystäväni ovat aina olleet käpyläläisiä, joten tunnen kaupunginosan hyvin. Jalkapalloperheen sohvaperuna Katariinan isoisä oli perustamassa Oulunkylän Gnistania, joten siellä hänen sukunimensä herättää tunteita jalkapalloväen keskuudessa. Isä oli pitkään Gnistanin edustusjoukkueen joukkueenjohtaja ja veli toimii tyttöjen valmentajana. Käpylän Pallon väki ilahtuneekin tiedosta, että vihdoin lehdellä on urheilua ymmärtävä päätoimittaja! Katariinan poika on pelannut myös KäPassa, ja oli aikanaan B-junnuissa mukana voittamassa Suomen mestaruutta ja pelasi KäPan riveissä myös Uefan nuorten liigassa vuonna 2017. Sen verran Katariinakin on viettänyt aikaa kentän laidalla, että jalkapallomutsiudesta on omakohtaista kokemusta – esimerkiksi Helsinki Cup kuului vuosia jokakesäiseen ohjelmaan. – Olen jalkapalloperheen sohvaperuna, sillä musiikki, tanssi ja elokuvat kiinnostivat enemmän. Olin musiikkiluokalla ja meillä oli koulussa rokkibändi, jossa soitin bassoa. Katariina yllättää kertomalla, että bändi kaivettiin naftaliinista viime vuoden elokuussa, kun ystävien syntymäpäiville tarvittiin ohjelmaa. – Meitä on kolme viisikymppistä täti-ihmistä nyt innolla harjoittelemassa covereita nuoruusaikamme kappaleista. Soitossa on paljon säröä, niin että kaikki kuulostaa punkilta, Katariina nauraa. Akateeminen uuspakana – Koulutukseltani olen folkloristi, ja olen kiinnostunut vanhasta itämerensuomalaisesta perinteestä. Katariinalla on äitinsä puolelta karjalaiset juuret, ja hän vetää säännöllisesti tunnetyöpajoja ja -retriittejä, joissa itkuvirsien keinoja sovelletaan nykyaikaan vertaistuen hengessä. Katariina on Lehto ry:n eli Suomen luonnonuskontojen yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen tarkoituksena on jakaa tietoa luonnonuskonnoista, edistää luonnonuskontojen yhteiskunnallista asemaa sekä toimia eri luonnonuskontojen harjoittajia yhdistävänä voimana. Vuosina 2014–2019 hän toimi myös yhdistyksen Seita-lehden päätoimittajana. – Olemme tietysti hörhöjä monen mielestä, Katariina naurahtaa. – Mutta monet meistä olemme myös aika akateemisia ja jalat maassa. – Lehto ry perustettiin 1990-luvun lopulla uuspakanallisen wicca-boomin aikoina, mutta nykyään samanismi ja suomalainen muinaisusko kiinnostavat laajemmin. Lehtolaiset jakavat kiinnostuksen luonnonuskontoja kohtaan, mutta läheskään kaikki eivät luokittele itseään minkään tietyn suuntauksen edustajiksi. Kummitustaloista toimitustöihin Toimittajaksi Katariina päätyi mutkien kautta, vaikka jo pikkutyttönä leikit sisälsivät lehden tekemistä. Toimittajan ura alkoi opiskeluaikoina Vartti-lehden avustajana. – Kirjoitin muun muassa Helsingin kummitustaloista ja kirpputoreista. Lisäksi oikoluin Valittujen Palojen Kirjavalioita, hän muistelee. Valmistuttuaan hän työskenteli Nokian PR-tiimissä, jonka jälkeen häntä pyydettiin pienkustantamoon kirjoittamaan kirjaa suhdetoiminnasta. – Samalla pääsin tietokirjojen kustannustoimittajaksi ja aikakauslehden toimitussihteeriksi. Pienessä yrityksessä sai tehdä kaikkea, ja opin paljon. Sittemmin hän työskenteli Hobby Hallissa copywriterina. Oman Tekstitaika-toiminimensä hän perusti vuonna 2008, ja siitä lähtien hän on tehnyt toimitussihteerin, toimittajan ja tiedottajan töitä yrittäjänä. – Olen tehnyt vuosia töitä samoille yrityksille, mutta lehdet ovat aina välillä vaihtuneet kilpailutuksen myötä. Toimitin esimerkiksi Jätehuoltoyhdistyksen JätePluslehteä yhdeksän vuoden ajan. Käpylä-lehden ohella Katariina kirjoittaa erilaisiin asiakaslehtiin sekä tekee sisällöntuotantoa yrityksille, mistä muodostuu yhdessä kokopäivätyö. – Teen tällä hetkellä juttuja Suomen Vuokranantajat ry:n Vuokranantajaan, Paperi ja Puu -lehteen sekä uusimpana Fingrid-lehteen. Lisäksi kirjoitan juttuja syväekologiseen kulttuurilehti Elonkehään sekä tietysti Seitaan. Viime aikoina olen myös vieraillut opettamassa vaikuttavaa kirjoittamista yrittäjyyttä suunnitteleville työttömille. Muruset kertyvät pienistä paloista oman yrityksensä kautta työskentelevän freelancerin pöytään. Katariina ei lupaa suuria muutoksia Käpylä-lehden linjaan. – Tietysti jokainen tuo oman kädenjälkensä ja ehkä ulkoasussakin tapahtuu kevyttä kehitystä. Pääasiassa jatkamme samalla linjalla ja toivomme, että myös entiset avustajat jatkavat ja saamme uusiakin, sanoo Käpylä-lehden uusi päätoimittaja Katariina Krabbe. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Jalkapalloperheen sohvaperuna ja tätibändin basisti Katariina Krabbe on uusi Käpylä-lehden päätoimittaja Käpylä-lehden uusi päätoimittaja Katariina Krabbe asuu Arabianrannassa, jonka talojen kattokerroksista näkee hienosti Vanhankaupunginlahdelle ja pääsee seuraamaan vaikka merikotkien elämää. Pääasiassa jatkamme samalla linjalla ja toivomme, että myös entiset avustajat jatkavat ja saamme uusiakin, sanoo Käpylä-lehden uusi päätoimittaja Katariina Krabbe. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Instagram: @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret Facebook: @oulunkylanseurakunta JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Jumalanpalveluksissa ja toimituksissa saa olla läsnä enimmillään 30 henkeä. TAPAHTUMAT Yhteisöruokailut aloittavat noutoruokailuina: Noutopuuro maanantaisin klo 9.30–10.30 Oulunkylän kirkolla. Oulunkylän hävikkijako tiistaisin klo 12–13 Oulunkylän kirkolla. Käpylän noutokeitto keskiviikkoisin klo 16.30–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan hävikkijako torstaisin klo 10–11 Maunulan kirkolla. Aikuisten ryhmätoiminta on tauolla. Seuraa tiedotustamme toiminnan käynnistymisestä nettisivuiltamme. Vaikka toimintamme on tällä hetkellä rajoitettua, olemme tavoitettavissa! Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Ajanvaraus ensisijaisesti puhelimitse numerosta 09 2340 5318. Voit myös saapua paikan päälle Oulunkylän kirkolle. Työntekijät tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostilla ja sovituissa tapaamisissa. Työntekijöiden yhteystiedot löydät nettisivuiltamme. Oulunkylän kirkko on avoinna hiljentymistä varten ma–to 8–20, pe–su 8–15 osoitteessa Teinintie 10. Loputon Käpylä -oopperan esitykset siirtyvät syksyyn 2022 tai kevääseen 2023. Seuraa tiedotusta nettisivuiltamme. Noudatamme tilaisuuksissamme viranomaisten antamia koronaohjeistuksia ja huomioimme Helsingin hiippakunnan linjaukset. Seuraamme tilannetta ja tiedotamme mahdollisista muutoksista nettisivuillamme ja Facebookissa.
7 26.1.2022 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 12 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2022 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com Kauneusja terveyspalveluja Takaikkuna NUORENA PELKÄSIN sitä, että minusta tulisi aikuisena tavallinen. Kävisin töissä kasista neljään. Istuisin illan sohvan ääressä katsoen televisiota ja juoden olutta. Tylsistyisin. Onneksi elämä on heittänyt matkan varrella moniin suuntiin. Silti keski-ikäistymisen myötä monet rutiinit uhkaavat. Onneksi olen kuitenkin onnistunut luomaan monia sellaisia tapoja, joissa aika tekee enemmän töitä puolestani kuin minua vastaan. Näihin ei kuulu televisio tai olut. Satuin katsomaan vuosia sitten Matt Cuttsin TED-puheen Try something new for 30 days. Cutts muistuttaa, että seuraavat 30 päivää tulevat kulumaan joka tapauksessa, halusimme tai emme. Miksi emme siis kokeilisi jotain uutta? Itse olen kokeillut. Viime vuoden aikana kokeilin joka kuukausi jotain uutta tapaa. Harjoittelin esimerkiksi seisomaan käsilläni ja ratkaisemaan Rubikin kuution. Opettelin ottamaan kesken työpäivän päivätorkut ja testasin päivittäistä 10 tunnin dieettiä. Kokeilut tekivät arjesta rikasta ja vaihtelevaa. Toki paikoin hyvin kuormittavaakin. Osa kokeilemistani tavoista jäi osaksi arkea, osa ei toiminut lainkaan. Yksi asia kuitenkin yhdisti. Opin paljon uutta ja olen monta kokemusta rikkaampi. En olisi koskaan uskonut, että pystyn ratkaisemaan Rubikin kuution alle kahdessa minuutissa. Aikanaan yhden kokeilun myötä jäin koukkuun myös esimerkiksi äänikirjoihin. Viimeisen kahden vuoden aikana olen kuunnellut tai lukenut yhteensä 745 kirjaa. Keskimäärin enemmän kuin yhden kirjan joka ikinen päivä. Ennen kuukauden kokeilua tämä olisi tuntunut täysin mahdottomalta ajatukselta. 30 päivää on juuri sopiva aika testata jotain uutta tai vastaavasti myös päästä eroon jostain itselle haitallisesta tavasta. Kokeilut ovat siitä hyviä, että silloin voi testata jotain itselle uutta ja vierasta asiaa ilman isoja riskejä ja sitoumusta. Henkinen ja fyysinen investointi on kohtuullinen. Mitä jos itse esimerkiksi kokeilisit noudattaa kuukauden vegaaniruokavaliota tai kulkisit kaikki matkat polkupyörällä? Voisiko tämä tai joku muu kokeilu tuoda hiukan energiaa ja uutta muuten tylsään arkeen? Varsinkin aivoille tekee hyvää harjoitella uusia kuvioita, kun ikää tulee lisää. Itse aion jatkaa kokeiluja myös vuonna 2022. Jossain vaiheessa voi tulla kuitenkin raja vastaan. Liiasta kokeilemisestahan voi tulla tylsä ja vakiintunut tavallinen tapa. LEO STRANIUS Kirjoittaja on käpyläläinen toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Häneltä ilmestyi vuonna 2022 kirja Tehokkuuden taika Näin voit elää enemmän. Kokeilemisen taika Näin voit elää enemmän • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Menot Senioritoimintaa Karjalatalolla Tervetuloa tutustumaan Käpylän seniorit ry:n toimintaan ja kenties liittymään jäseneksemme. Jäsenmaksu on 25 euroa, pullakahvit saa kahdella eurolla. Kokoonnumme Karjalatalon Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3. krs), aloitamme klo 13.00 . Tilaisuudet toteutetaan mahdollisten koronarajoitteiden asettamissa terveysturvallisissa puitteissa. Tilaisuuksiin voi tulla vain terveenä! Torstaina 3.2. vieraaksemme tulee toimittaja, kirjailija Kari Lumikero . Hän kertoo kirjansa Tätä en ole vielä kertonut, uutismiehen tilinpäätös mukaisesti mielenkiintoisista toimittajavuosistaan. Torstaina 17.2. kuullaan kirjailija Pirkko Telerannan esitys Mitä ikääntyneen tulee tietää muistista. Tilaisuuden yhteydessä kevään ainoat arpajaiset. Sunnuntain toivotut -konsertti Karjalatalolla 20.2. klo 14 Lauantain toivotut! on radion pitkäaikaisin yhtä mittaa jatkunut musiikkiohjelma. Sitä on kuunneltu jo yli 80 vuotta ja se on syöpynyt syvälle suurten ikäluokkien ja heitä vanhempien polvien muistoihin. Edelleen se kerää kuulijoita arvaamaan esiintyjiä ja lauluja. Sunnuntaina 20.2.2022 klo 14 laulajat Mari Palo ja Hannu Lehtonen tulkitsevat eri vuosikymmenien suuria suosikkeja opereteista musikaaleihin, laulelmiin ja iskelmiin. Säestäjänä toimii Seppo Hovi , joka myös kertoo lauluista ja niiden taustoista. Mutta vasta sitten kun kuulijat ovat mielessään muistelleet laulujen nimiä, niiden tekijöitä ja esittäjiä. Annetaan sävelten viedä muistoihin ja menneiden vuosikymmenten sykähdyttäviin musiikkihetkiin. Liput 35 € ja Karjala-kortilla 30 € sisältäen konsertin ja väliaikakahvin. Liput myynnissä SieMiepuodin verkkokaupassa! www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti Muutokset mahdollisia. Konsertin kesto noin 2 tuntia. Konsertin järjestää Karjalan Liitto. Druzhba on ystävyyttä – Käpylän Venäjä-seura Druzhban toimintaa 1944–2019 Valokuvanäyttely Käpylän Venäjä-seura Druzhban toiminnasta on esillä Käpylän kirjastossa helmikuun 2022 ajan kirjaston aukioloaikoina. Avajaisia ei järjestetä koronatilanteesta johtuen. Jos tilanne paranee, järjestämme näyttelyyn liittyvän tilaisuuden kirjastossa. Kommentoithan vieraskirjaan käydessäsi näyttelyä katsomassa! Valokuvanäyttely liittyy Druzhban historiikin tekoon ja sisältää siihen tulevia kuvia teksteineen. Toivottavasti se kiinnostaa käpyläläisiä, yhteistyökumppaneitamme ja ystäviämme! Lisätietoja ja yhteydenotot: Toivo Koivisto (toivo.koivisto@ gmail.com, 050-3412590) KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Siltavoudintie 7 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Kiinteistömaailma Oulunkylä Miia Roivainen KiAT 050 331 4192 Terävä ja sähäkkä. Miialla on loistava aluetuntemus ja kokemusta vaikeammistakin kohteista. Kun asuntosi kaipaa nopeaa ja aikaansaavaa myyjää, valitse Miia! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! Kiinteistömaailma Oulunkylä Ville Rantanen LKV, OTK 045 118 6225 Yksi Suomen kovimmista tuloksentekijöistä ja myyjistä! Juristitaustainen kiinteistönvälittäjä, jonka valtteina laaja asiakasverkosto ja tiukan dynaaminen asenne! ASUNTOKAUPAN SUPERVOIMA! SNS Käpylän osaston elokuvanäytös puistossa 1955. Arkistokuva. R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi
8 K äpylä lehti 26.1.2022 ES-isännöinti Oy avasi ovensa Käpylässä Kymenlaaksossa tunnettu isännöintipalvelu on laajentanut Helsinkiin. Rakentamis-, hallintoja isännöintipalveluja tuottavan ES konsernin ensimmäisenä omana kohteena pääkaupunkiseudulla ovat Käpylään valmistuneet asumisoikeusasunnot. PÄÄKAUPUNKISEUDUN toimintaa vetää johtava isännöitsijä Kimmo Leinonen , toimitusjohtaja Pasi Peltomäen sukkuloidessa Kouvolan ja Helsingin välillä. Kummallakin on pitkä kokemus kiinteistöalalta. Olemme juuri perustaneet toimipisteen Helsinkiin, joten etsimme aktiivisesti uusia taloyhtiöasiakkaita, Pasi Peltomäki kertoo. Kymenlaaksossa yrityksen kohteiden koko vaihtelee 20-200 asuntoon niin uudiskohteissa, kuin peruskorjaus tai perusparannusiässäkin olevissa rakennuksissa. Asiakkuudet ovat olleet pitkiä eli kun olemme kohteen saaneet, on se myös pysynyt, Pasi Peltomäki kertoo. Asiakasyhtiöissä on isännöintipalvelujen puitteissa johdettu yhtiöiden hallitusten kanssa myös erilaisia vuosikorjaustöitä ja peruskorjaushankkeita suunnittelusta työmaa-aikaisen viestinnän ja rahaliikenteen toiminnan varmistamiseen. Luottamus ja toiminnan läpinäkyvyys tärkeää Isännöintitoimistojen laskutuksesta on viime aikoina käyty välillä kiivastakin keskustelua. Tarve laskutuksen selkeyteen tunnistetaan ES-isännöinnissä. Kiinteä kuukausipalkkio kattaa suurimman osan isännöintitehtävistä. Meillä on erillisveloitushinnasto kokouspalkkioista ja sellaisista töistä, jotka ovat kertaluonteisia. Pyrimme laskutuksessa ja veloituksissa läpinäkyvyyteen, ja esimerkiksi korjaushankkeiden yhteydessä sovimme aina etukäteen käytettävän laskutuksen perusteet, Kimmo Leinonen kertoo. Hyvän isännöintikokemuksen ytimessä onkin asukkaiden luottamus isännöitsijän toimintaan. Luottamus rakentuu ensisijaisesti hallituksen ja sen puheenjohtajan kautta. Luottamuksen toimiessa heidän kanssaan toimii se myös muihin osakkaisiin. Toimintamme avoimuutta ja viestinnän merkitystä korostetaan. Isännöintijärjestelmämme mahdollistaa, taloyhtiön niin halutessa, jopa osakaskohtaisesti pääsyn omien tietojen tarkasteluun. Vaikeissa tilanteissa isännöitsijämme ajavat puolueettomina toimijoina ilman kytköksiä aina taloyhtiön etua, Kimmo Leinonen toteaa. ES-isännöinti Oy on uusi tulokas Helsingissä, mutta kokemusta alalta riittää. Omistamme myös itse kiinteistöjä, jolloin tiedämme konkreettisesti, mitä niiden hyvä kiinteistönpito vaatii. Oman uudistuotantomme myötä saamme tietoa tämän päivän rakentamisesta ja erilaisista uusista tietoteknisistä järjestelmistä. Varmistamme myös sen, että isännöitsijällä on kohtuullinen määrä kohteita isännöitävänä, jotta aikaa riittää asiakkaan erinomaiseen palveluun. Kehitämme sähköisiä palveluita asiakkaan kanssa yhdessä vastaamaan myös digitaalisen ajan tarpeisiin mm. etäkokousten avulla, Pasi Peltomäki kertoo. Teksti: SUSAN WILANDER Kuvat: PASI PELTOMÄKI ja KIMMO LEINONEN Pasi Peltomäki toivottaa tervetulleeksi tutustumaan ES-isännöinti Oy:öön. Tärkeä osa Kimmo Leinosen työtä on yhteydenpito asiakkaisiin. ES-ISÄNNÖINTI OY on osa ”ES konsernia”, johon kuuluu myös kaksi yleishyödyllistä yhtiötä, ES-Laatuasunnot Oy ja ES-Laatuasumisoikeus Oy. ES-Isännöinti Oy tuottaa palveluita: • konsernin yleishyödyllisille yhtiöille (n. 600 vuokra-, palveluja asumisoikeusasuntoa): isännöintija hallintopalvelut, rakennuttamispalvelut • konsernin ulkopuolisille asuntoja kiinteistöyhtiöille (yli 50 yhtiötä): isännöintipalvelut • konsernin ulkopuolisille yrityksille ja yhdistyksille (kolme yritystä ja kolme yhdistystä): kirjanpitopalvelut ja palkanlaskenta ES-isännöinti Oy:n kohteet sijaitsevat vielä pääasiassa Kymenlaaksossa (Kouvola, Kotka ja Hamina), mutta kesäkuussa 2021 Käpyläntie 7:ään valmistui konsernin ensimmäinen pääkaupunkiseudulla sijaitseva kohde (62 asumisoikeusasuntoa). Uusia kohteita on tulossa Helsinkiin lisää. ES-Isännöinti Oy:n pääkaupunkiseudun toimitilat sijaitsevat myös Käpyläntie 7:ssä. Yhtiössä työskentelee 10 kiinteistöalan ammattilaista. Lisätietoja: es-laatuasunnot.fi/isannointi/ ES-isännöinti Oy on osa isompaa kokonaisuutta OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Maksuttomia keräyspisteitä löytyy yhdeksästä kauppakeskuksesta ja yhdeltä itsepalvelukirpputorilta. PÄÄKAUPUNKISEUDUN asukkaat voivat entistä helpommin lajitella rikkinäiset sekä käyttöja korjauskelvottomat tekstiilinsä hyötykäyttöön. Vuoden alussa alkaneen HSY:n keräyskokeilun myötä uudet yhteistyökumppanit avasivat kymmenen matalan kynnyksen poistotekstiilikeräyspistettä eri puolilla Espoota, Helsinkiä ja Vantaata. Kaikki keräykseen toimitetut poistotekstiilit lajitellaan, käsitellään ja hyödynnetään uusien tekstiilien raaka-aineena. Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edistämisen ohella pilotti tukee myös kotimaista kiertotaloutta. Kaikki keräämämme poistotekstiilit käsitellään ja jalostetaan kotimaassa. Esikäsittelyn jälkeen toimitamme kaikki hyödyntämiskelpoiset tekstiilit Paimioon, johon avattiin syksyllä 2021 Pohjois-Euroopan suurin poistotekstiilin jalostuslaitos, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen . Keräyspilotin tavoitteena on tuoda poistotekstiilin keräyspisteet lähemmäksi asukkaita ja helpommin saavutettaviksi. Tämän ansiosta voidaan kokeilla, millainen vaikutus keräyspisteen sijainnilla ja helppokäyttöisyydellä on poistotekstiilimääriin. Samalla asukkaat oppivat paremmin lajittelemaan käyttökelpoiset tekstiilit sekä huonokuntoiset poistotekstiilit. – Pilotista saatujen kokemusten avulla kehitämme HSY:ssä poistotekstiilien keräystä pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen alueella. Tavoitteena on saada kierrätykseen oikeanlaista poistotekstiiliä, toteaa HSY:n projektipäällikkö Leena Tuominen . Keräys laajenee kymmeneen uuteen paikkaan Poistotekstiilin uudet keräyspisteet tammikuun 2022 alusta kesäkuun loppuun sijaitsevat seuraavissa paikoissa Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla: • Akseli kirpputori, Mankkaa • Iso Omena, Matinkylä • Kauppakeskus Hertsi, Herttoniemi • Kauppakeskus Kaari, Kannelmäki • Kauppakeskus Kamppi • Kauppakeskus Myyrmanni, Myyrmäki • Stockmann Ainoa, Tapiola • Stockmann Itis, Itäkeskus • Stockmann Jumbo, Pakkala • Stockmann, Helsingin keskusta Poistotekstiilikeräys jatkuu myös HSY:n Sortti-asemilla ja Koivukylän Sortti-pienasemalla, mutta nämä asemat veloittavat poistotekstiileistä pienen käsittelymaksun (kaksi euroa 200 litran säkistä tai 50 senttiä 50 litran pussista). Sortti-asemat ovat keränneet poistotekstiiliä vuoden 2019 alusta lähtien. Sitä on kertynyt vuosittain noin 120 000 kiloa. Poistotekstiilit voi nyt viedä maksuttomiin keräyspisteisiin Poistotekstiilin lajittelulla vähennetään sekajätettä ja hyödynnetään käyttökelvottomia vaatteita jalostamalla niistä kierrätyskuitua.