• ARNOLD CHIWALALA · VUODEN LEVY · KANTELE.NET 1·2009
• SISÄLLYS Muistutuksia meijän vanhoista kansallisista soitoistamme . . . . . . . . . . . . . . . . 5 carl axel gottlund (1796­1875) Historiallinen tapaaminen Lundissa . . . . . . . . . 8 VanHat HarPut KoHtaaVat Sapporo Sosei . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 JaPanilaisen luKion Kanteleet Kantele .net . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 leHti VerKKoon Ja VerKot Vesille... Kanteleleirit, s. 36 Minkä arvoinen kantele on? . . . . . . . . . . . . . 14 Historiallisen tunteen VaKuutusarVo Kanteleviesti ja Nuori Pelimanni . . . . . . . . . . 18 FolKlandian Huumaa uusi sivusto, s. 12 Mimmit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 emmat Kokonaisvaltainen ilmaisu ohjaa esiintymistäni 29 arnold cHiwalala Se vähiten kantelelevyltä kuulostava levy . . . 34 Progea Vuoden leVyllä Lasten KANTELE: Kalavaleita . . . . . . . . . . . . . 38 matosia eemelin Veneessä TEOKSIA: Matkalippu 1600-luvulle . . . . . . . . . 40 osa 2, Kanteleen erityismaHdollisuudet Barokin maailmassa, s. 40 kuva: Bachfest salzburg 2008 senni, s. 34 KANTELE 1·2009 2
• arnold, s. 29 kuva: Jorma airola 31. vuosikerta 1 2009 · PÄÄTOIMITTAjA: Timo Väänänen 040 - 522 7188 AD: Ilari Ikävalko juLKAISIjA jA KuSTANTAjA (tilaukset, jäsenasiat ja ilmoitukset) Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki puh. 050-5645 957 mail@kanteleliitto.org www.kanteleliitto.org sapporon tunnus, s. 10 VAKIOT Pääkirjoitus ..................................... 4 Puheenjohtajan palsta ..................... 4 Nuottiliite ..................................... 21 Ilmoitukset .................................... 28 Leirit ............................................ 36 Opettajan päiväkirja ..................... 44 Ajankohtaista ............................... 46 Kantelekilpailut ............................. 48 TOIMITuSNEuvOSTO Susanna Heinonen Sami Kangasharju Matti Kontio Tuija Wegelius Timo Väänänen TOIMITuS jA TAITTO Pro Motius, 040-5227188 Kelohongantie 7, 15200 Lahti lehti@kanteleliitto.org KuvAT Pro Motiuksen, ellei toisin mainita PAINOPAIKKA KS Paino Oy, Kajaani ILMESTYMISTIEDOT 4 numeroa vuodessa Tilaushinta 30 euroa/vsk Irtonumero 8 e / 12 e (lehti+cd) AINEISTO- jA juLKAISuPÄIvÄT 1. nro 1.2. 28.2. 2. nro 2.5. 31.5. 3. nro 1.8. 31.8. 4. nro 1.11. 30.11. ISSN 0357-6892 KANSI: TEPON KANTELE KuvA: PAuLI NIEMINEN arvotavaraa, s. 14 kuva: rauno nieminen KuLTTuurI-, MIELIPIDE- jA TIEDELEHTIEN LIITTO KuLTTI rY:N jÄSEN KANTELE 3 1·2009
• PÄÄKIrjOITuS timo Väänänen PuHEENjOHTAjAN PALSTA eVa alKula Kantele .net Mikä yhdistää Udmurtian, Esko Finströmin, Ritva Koistisen, Martti Pokelan Poron suikauksen, Käenpiiat, Arvo Kilvensalon, Kalevalan mailta -elokuvan, Olli Suolahden, Otto Koistisen ja Kari Dahlblomin? Vastausta voi etsiä Kanteleliiton uusilta Kantele.net -sivuilta. Osoite on siis uusi (vanhakin toimii vielä) ja verkkoon on syntynyt aikamoinen kanteleaiheinen tieto- ja lukupaketti. Sivut sisältävät Kantele-lehden juttuja (tällä hetkellä 190 kpl), Kanteleliiton sivut, Kantelekilpailun sivut, hakusanajärjestelmän, verkkoyhteisölinkit, hakusanapilven ja RSS-syötteen, joten kannattaa mennä tutustumaan tarjontaan. Kantele.netissä on myös sähköisesti tilattavissa oleva tapahtumakalenteri, jonne kannattaa ilmoittaa kurssit, konsertit ja tapahtumat. Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteella mail@kanteleliitto.org ja viestin otsikkoon on hyvä laittaa merkintä 'TAPAHTUMAKALENTERIIN'. Lisää tietoa Kantele.net sivustosta löytyy tämän lehden sivulta 12. Ai niin, lehtikin on painavampi kuin ennen. Jatkossa Kantele on sisällöstä riippuen joko vanha tuttu 44-sivuinen tai tämä suurempi 52-sivuinen. Värikkäitä juttuja kokonaan värillisessä lehdessä. Kohtaamisia Musiikin Aika -festivaalilla esitetään heinäkuussa Kanteleliiton tilausteokset kanteleelle ja kotolle sekä kanteleelle, guzhengille ja lyömäsoittimille. Harri Suilamon toistaiseksi nimeämättömän, kanteleelle (Eva Alkula) ja 25-kieliselle kotolle (Tomoya Nakai) sävelletyn teoksen kantaesitys on festivaalin avajaiskonsertissa, japanilaisen Tanabata-juhlan aikaan, heinäkuun 7. päivänä. Toinen sävellystilauksista on Asko Hyvärisen "Channels". Sen esittävät 8.7. Eija Kankaanranta (kantele), Olga Siskina (guzheng) ja Janne Tuomi (lyömäsoittimet). Säveltäjä kohtaa hänelle uuden ja toistaiseksi tuntemattoman soittimen. Syntyy uusi soittimen ominaislaatua ja ilmaisumahdollisuuksia tutkiva teos, säveltäjän omalla, kanteleen ilmaisukielen murteella kerrottuna. Kantele, "Finnish zither", koto , "Japanese zither" ja guzheng , "Chinese zither" kohtaavat samassa konsertissa. Syntyy soitinten erilaisten sävelkielten sekä toisistaan poikkeavien traditioiden luoma tarina tässä ajassa elävästä ikiaikaisesta sukulaisuussuhteesta. Kuultavana on jälleen jotain ennen kuulumatonta. Tekstiin on punottu muutama Harri Suilamon ajatus kohtaamisten synnyttämästä kitkasta ja jännitteistä. Musiikin Aika, Viitasaari 7.­12.7.2009, www.musiikinaika.org KANTELE 1·2009 4 KuVa: HeiKKi tuuli
• Muistutuksia meijän vanhoista kansallisista soitoistamme ntikvariaateissa voi tehdä sykähdyttäviä löytöjä. Toistakymmentä vuotta sitten niissä sattui usein käteeni vähäinen nuottilehti, joka oli pehmeätä, paksua, hapertuvaa paperia. Painoarkki oli taiteltu kahdeksansivuiseksi, mutta sivuja ei oltu leikattu auki. Kiihottavalla kansilehdellä lukee: Suomalaisia Paimen=Soittoja Kantelella ja Sarvella Soitettavia, Toimitettuja ja sanoihin sovitettuja Carl Ax. Gottlundilta. Tukhulmissa. Kivellen piiritetty Schéeliltä. Kansilehdellä on lisäksi Kanteleen Kieli Viritys: g a b c d. Hintakin oli kohtuullinen. A E n tullut selvittäneeksi, mistä lehtisiä oli löytynyt niin paljon. Mutta itse nuottilehden arvoitus selvisi vaivatta. Se oli Carl Axel Gottlundin (1796­1875) Otawan ensimmäisen osan liite. Kyseessä oli siis todellinen aarre: ensimmäinen suomenkielinen kansansävelmäjulkaisu, ensimmäinen laajempi sävelmäkokoelma, todistusvoimainen ja ammattitaidolla tehty. Ja sitten vielä kaiken huipuksi tämä että Kantelella Soitettavia. Nuottilehti on nyt suurimpia aarteitani. Katselen sitä usein. KANTELE 5 1·2009
• O tawa eli Suomalaisia Huvituksia oli nuoren Gottlundin huikean suurisuuntainen hanke. Hän päätti ryhtyä julkaisemaan Tukholmassa ensimmäistä suomenkielistä kaunokirjallis-tieteellistä aikakauslehteä. Ensimmäinen osa paisui lähes 700-sivuiseksi loistopainokseksi monine kuvaliitteineen. Muutama kappale teosta valmistui jo 1828, mutta tulipalon ja monien muiden vaikeuksien takia kirja ilmestyi varsinaisesti vasta 1831, neljä vuotta ennen Kalevalaa. O uottiliitteenkin Gottlund joutui painamaan kahteen kertaan: antikvariaateista löytämäni ovat vuodelta 1831. Vihkosessa on kaksitoista numeroitua laulua ja niillä yhteensä kahdeksan vaihetusta eli muunnelmaa, siis yhteensä kaksikymmentä Paimen-Soittoa sekä ylimääräisenä lisänä skotlantilainen laulu Anna Maria, joka on "asetettu koput-soittelollen" eli siinä on pianosäestys. aimen-Soitoissa on siis sanat. Gottlund tunnustaa sepittäneensä ne itse, jotta sävelmät olisi helpompi oppia ja muistaa. Sävelmät Gottlund oli merkinnyt muistiin kotipitäjässään Juvalla, paitsi ensimmäisen. Sen "kirjutin minä tässä Tukhulmissa, Oululaisilta merimiehiltä". Esimerkkinä Gottlundin runoista n:o 8 eli Neijon Valitus, se on esitettävä Rakkahasti. Runo alkaa näin: Tule tänn' poika rukka, Tule tänn' luoksein! Kuulet sen ketoin kukka Jouvu tänn' juokse! Missä sinä viivytteleit, Kuin et ou siellä Missä sinä viilettelet, Kuin et ouk tiellä! N tawan ensimmäisessä osassa on kaiken muun ohella ensimmäinen suomenkielinen musiikkitieteellinen artikkeli, Gottlundin itsensä kirjoittama Muistutuksia meijän vanhoista kansallisista soitoistamme. Siinä on monia tuttuja, usein siteerattuja sanakäänteitä Gottlundin herkullisen kärkevällä kielellä: "Suomalaiset ovat nykyisin pois heittäneet kantelettansa, ja remputtaavat nyt pahapäiväisillä vinkuvilla viuluilla." "Heijän, jotka eivät ouk tahtoneet ryvetellä suutansa Suomalaisilla sanoilla, antakaamme klaverilöillänsä koputtoo Saksalaisia ja Franskalaisia soittoja, tahi miäkitköön mieltänsä myöten muita muukalaisia veisuja." P uottilehden omituinen rinnastus Kantelella ja Sarvella saa selityksensä. Gottlundin mukaan nämä olivat Juvan ja Savon tärkeimmät vanhat soittimet 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Vaikka ne äänellisesti olivat kaukana toisistaan, niitä yhdisti käyttöasteikon laatu. Pukinsarvessa, lehmänsarvessa, "meijän vanhemmissa kanteleissamme", runolaulussa: kaikissa oli käytössä samat viisi säveltä, joilla musiikista tuli ikivanhaa, ehkä maailman vanhinta. Gottlundin sanakäänteestä käy ilmi se mielenkiintoinen seikka, että jo Otavan ilmestymisaikoina uudemmissa kanteleissa on ollut enemmän kieliä. llättävintä on se, että sarvi on tyttölöihen, kantele tietäjämiesten soitin. Gottlund muistelee nuoruuttaan, "jollon heissä kuulimme maankylän tyttölöihen soittavan sarvillansa, karjan kellon kaikattavan, ja korvissa koiran haukkuavan". Kanteleensoittajista Gottlund taas nimeää torppari Hanno Laitisen Syvänmaalta, suuren runolaulajan ja ison tietäjän. N Y S ävelmä on vaikuttava ja vanhakantainen. Sillä on sukulaisia Kantele- ja jouhikkosävelmissä, erityisen läheinen on n:o 28, jonka Carlenius on merkinnyt muistiin Kerimäellä ja Paroni Paakkunainen ja Matti Kontio tehneet kaikille tutuksi. Toisaalta sävelmä tuntuu sopivan sarvisävelmienkin estetiikkaan. Itse asiassa kaikki nuottiliitteen sävelmät voivat olla yhtä hyvin kanteleella kuin sarvella soitettuja, liitteen otsikon mukaisesti. Se tuntuu hämmästyttävältä. M erkittävimpiä tietoja kanteleesta on soittimen vanhuutta ja yksinkertaisuutta selventävässä alanootissa: Yksi yksinkertaisempi soitikas on tuskin aateltava. Ei naulattu eikä liimattu, vaan yksi koppa koverrettu puusta, johon pohja tuo- KANTELE 1·2009 6
• hella kuvotaan kiini. Ne vaskiset kielet näyttää olevan myöhäisemmän ajan. Kuitenkin se on niin soma-eäninen, ettei parempia eikä syvämpiä sointuja soahak mistään, se on ainoastaan siinä puuttuvainen, ettei se annak muuta kuin 5 eäntä kaikkiaan. Se joka tässä nähään kuvailtu, sen ostin minä talonmieheltä Tuomas Teitiseltä Taipalen kylässä Juvalla, joka oli ite sitä tehnyt. Enkä minä saata sitä kovan kalliiksi sanoa, sillä se tahtoi tuosta kuus markkoo (4 kill. riksel). Tään-näköiset ovat kaikki ne kantelet jotka minä olen Savossa nähnyt, ilman niitä jotka ovat moninkieliset ja joita ainoastaan herroissa tavataan. Savossa löytyy harva kylä kussa ei ouk kantele talossa. Turunmaassa, Uuvellamaalla ja Hämeessä eivät eneä tunnek hänen nimensäkkään. eitisen kanteleen piirsi Tukholmassa Otawan kuvaliitteeksi Magnus von Wright (1805­1868), vanhin kolmesta kuulusta taiteilijaveljeksestä. Kuva on levinnyt irrallisena painolehtenä nuottiliitteen tavoin ja Teitisen kantele lienee maailman kuuluisimpia. Kantele on tallella Kansallismuseossa (K2218:218). Kaunismuotoinen päältäkoverrettu, kannellinen viiskielinen, poikkeuksellisen sulava ja kauniisti kaartuva ponsi. Pituus 56 cm, leveys 14,8 cm. vain 15 cm. Ponsi kaartuu jo melkein liioittelevan sulavasti. ämä yhdeksänkielinen herättää monia mietteitä. Sitä voisi pitää vankkana todisteena siitä, että jo satoja vuosia ennen Gottlundia oli ollut 5­12-kielisiä kanteleita. Toisaalta epävarmaksi tekee Gottlundin määrätietoinen ilmoitus, että monikielisiä kanteleita "ainoastaan herroissa tavataan". Vai olisiko herrasväellä ollut jo 1820-luvulla monikielisiä lautakanteleita? Oli miten oli, kun kantele toista sataa vuotta sitten rajattiin historiallisesti pelkäksi kansansoittimeksi, tapahtui ilmeisesti pahanlainen virhe: kanteletta oli kai kaikkina aikoina soitettu kaikissa säädyissä. ottlund oli Juvan kirkkoherran poika. Hän vastusti yhden kirjakielen luomista. Hänen mielestään jokaisen tuli kirjoittaa omaa äidinkieltään, omaa kotimurrettaan. Itse hän siksi kirjoitti savon kieltä. Turun Akatemiassa hän jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan innostui siinä määrin rahvaan lauluista ja soitoista, että jäi koko lukuvuodeksi 1815­16 kotiin keräämään kansanperinnettä. Vaikkei ollut vielä kahtakymmentä, hän kokosi suurimman siihenastisen kokoelman lauluja, leikkejä ja Paimen-Soittoja. ammikuun toisena viikonloppuna 1816 Gottlundin tykönä pappilassa oli talonpoika Jaakko Kääriäinen Remojärven kylästä. Gottlund kirjoitti päiväkirjaansa: "Istuin hänen kanssaan koko yön ja aina välillä minun oli pakko antaa hänelle ryyppy." Mutta se kannatti. Aamuyöstä laulaja paljasti ennenkuulemattomat mieli- ja kielikuvansa rakkaimmasta soittimestaan: Mist on kandelet kotosi: Lohen purstosta punaisen, Ahvenen kutu kalosta. Mist on kansi kanteläsa? Sären suren suomuxesta. Mist on naulat kandeläsa? Hauin suren hambahasta. Mist on kielet kandeläsa? Siian suonesta sinisen, Hiuxiista Hien nejon. T T G K ansallismuseossa on toinenkin Gottlundin kantele (1855:42). Vaikka se on yhdeksänkielinen, sen muoto on hämmästyttävän samanlainen kuin em. viiskielisen. Pituus on kuitenkin 81,5 cm, mutta leveys T KANTELE 7 1·2009
• Heikki Laitinen: Gottlund Pohjoismaisia harppuja Historiallinen tapaaminen Lundissa teKsti Ja KuVitus: yrJänä ermala, ValoKuVat: nordic HarP meeting 2008 Toissa vuonna sai tsekkiläissyntyinen nykyisin Ruotsin Lundissa asuva irlantilaisen harpun soittaja Josef Straka ajatuksen kutsua ensimmäisen kerran koolle harpunsukuisten soittimien (harput, kantele, lyyra, langeleik, jouhikko ym.) soittajia pohjoismaista ensimmäiseen pohjoismaiseen tapaamiseen (spelmansstämma) Lundissa syksyllä 2008. Pohjoismaissahan on yllättävän paljon "klassisten" soittajien lisäksi kansanomaisten harppujen soittajia, jotka eivät kuitenkaan juuri tunne toisiaan. Näin siis sai alkunsa ensimmäinen Nordic Harp Meeting, jolle on nyt luvassa jatkoa Turussa lokakuun toisena viikonloppuna 2009. Ensimmäinen NHM oli todella uskomaton kokemus sekä itselleni että 14-vuotiaalle tyttärelleni Helkalle, joka opiskelee harpunsoittoa Turun Konservatoriossa - itse olin mukana lähinnä harpunrakentajan ominaisuudessa. 50­60 alan harrastajaa oli kokoontunut kaikista pohjoismaista sekä keski-Euroopasta pitkäksi viikonlopuksi tutustumaan toisiinsa, soittamaan yhdessä, oppimaan uusia kappaleita sekä osallistumaan kursseihin ja seminaareihin. Suomesta olivat mukana lisäksemme Anna Kattainen, Lily Neill ja Patrik Weckman pääkaupunkiseudulta. Sekä Anna että Lily vetivät omat kurssinsa, Anna kanteleohjelmiston soveltamisesta harpulle sekä Lily harppuimprovisoinnista. Lisäksi oli ruotsalaisen kansanmusiikin kurssi harpulle, vetäjänään Erik Ask-Upmark, Stein Villan kurssi norjalaisen lyyran soitosta sekä saksalaisen Stefan Battigen kurssi historiallisista harpunsoittotekniikoista. Oli todella hämmästyttävää nähdä, miten keskiaikaisten miniatyyrien kuvat harpunsoittajista heräsivät henkiin nykyaikaisesta poikkeavan näppäilytekniikan myötä ­ näissä kuvissa ei siis ollutkaan kyse taiteilijan vapaudesta tai kömpelöstä kuvailmaisusta vaan täydestä realismista. Lisäksi saimme tutustua esimerkiksi norjalaiseen talonpoikaisharppuun, jollaisen olemassaolosta monikaan osanottaja ei välttämättä edes tiennyt. Tämä, samoin kuin norjalainen keskiaikainen lyyra, on rekonstruoitu museosoittimien perusteella ja kummallakin on Norjassa oma kasvava harrastajakuntansa. Vuoden 2010 tapahtuman lupasivat norjalaiset jo Lundissa järjestää ja nyt siis tulevana syksynä tavataan Turussa. Tarkoituksena on järjestää harppu-, jouhikko-, lyyra- ja kantelekursseja mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan sekä edistyneille että vasta-alkajille tarvittaessa lainasoittimilla. Alkukeväästä avataan kotisivut osoitteessa www.vanhatharput. com. Tapahtuman suunnittelua varten toivotaan alustavia ilmoittautumisia ja tietoa kiinnostuksen kohteista joko allekirjoittaneelle yrjanaermala93@gmail.com tai Anna-Maria Toivoselle amtoivonen@luukku.com. Tervetuloa syksyllä Turkuun! KANTELE 1·2009 8
• Hyvän kirjallisuuden seurassa jo 175 vuotta Risto Blomster (toim.) Kantele Mikä on kantele? Miksi meillä on kantele? Mitä kanteleella soitetaan? Miten kanteleella menee? Kantele-kirjassa myyttinen kansallissoitin otetaan käsittelyyn ja lasketaan alas jalustaltaan. Kanteletta tarkastellaan monipuolisesti niin esineenä kuin ilmiönä ­ samoin kuin ihmisiä ja aatteita sen ympärillä. Teoksessa kuvataan kanteleella soitettua ja kanteletta ympäröinyttä musiikkia eri aikakausina. Kantelemusiikin estetiikan jatkuvuutta ja muutosta tarkastellaan pienkanteleista säätyläismusiikkiin ja nykytaide- ja populaarimusiikin uusimpiin virtauksiin saakka. Kanteleen kertomus savutuvista porvarishuoneiden ja kansallisten mielikuvien kautta sähköistetyksi moderniksi soittimeksi piirtyy myös kuvallisena tarinana valokuvien, sanomalehtimateriaalin ja mainoksien välityksellä. Ensimmäinen laaja tietokirja kanteleesta perustuu uusimpaan tutkimustietoon sekä runsaaseen arkisto- ja lähdeaineistoon. Kirjoittajina ovat Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen, kuvituksesta vastaa Jukka Kukkonen. Noin 400 sivua Sid., runsas nelivärikuvitus Ilmestyy syyskuussa 2009 Ovh. 45 Ennakkotilaajan hinta 36 voimassa 30.4.2009 saakka. MUISTA MYÖS! Kalevalan kulttuurihistoria Toimittaneet Ulla Piela, Seppo Knuuttila ja Pekka Laaksonen Ovh. 64 Taiteilijoiden Kalevala 2000-luvun juhla-Kalevalassa 20 suomalaista nykytaiteilijaa tulkitsee Kalevalan runoja kuvin ja sävelin. Ovh. 128 Nimi .............................................................................. Osoite .......................................................................... ........................................................................ Päiväys ......................................................................... Allekirjoitus .............................................................. Tilaukset myös puh. 0201 131 216 · faksi (09) 1312 3218 sähköposti: kirjamyynti@finlit.fi verkkokirjakauppa: www.finlit.fi/kirjat Kirjatalo, Mariankatu 3, 00170 Helsinki Kantele 1/09 SKS maksaa postimaksun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Vastauslähetystunnus 5005074 00003 VASTAUSLÄHETYS
• Kantele lukiossa Sapporo Sosei Syyskuussa 2008 Sapporossa pidetyn kanteleleirin yhteydessä meillä opettajilla, Vilmalla, Sennillä ja minulla oli mahdollisuus päästä tutustumaan Sapporo Sosei -lukion musiikinopetukseen ja erityisesti 5-kielistunteihin. Lukio on toistaiseksi ainoa koulu Japanissa, jossa kanteleenopetus on osa musiikin opetussuunnitelmaa. Taisi kyynel kimaltaa itse kunkin silmäkulmassa, kun seurasimme innokkaan opettajan vetämää tuntia ja nuorten lukiolaisten keskittynyttä aherrusta 5-kielistensä kanssa. Tämä lupaa tulevaisuudessa jotain todella hyvää. Paikallisten muusikoiden ja opettajien sitkeä työ ansaitsee jälleen suuren kiitoksen. teKsti Ja KuVat: yuJi itaKura Japanissa on koulun opetusohjelmaan liitetty viisikielisen kanteleen soitonopetus ensimmäistä kertaa. Sapporossa toimivassa yksityisessä Sapporo Sosei -lukiossa opetus alkoi toukokuussa 2008 ja opettajana toimii Yuji Itakura. Hän kuuli opiskeluaikanaan Hokkaidon kasvatustieteellisessä yliopistossa Sapporossa kanteleen soittoa, ihastui siihen ja halusi opettaa sitä muillekin. Eva Alkula oli Itakuran opiskeluaikana yliopistossa vaihto-opiskelijana. Viime vuonna lukioon tilattiin 50 viisikielistä Kaustisen Soitinverstaalta. Musiikkiluokassa on noin 40 oppilasta, näin jokaisella on siis kantele käytössä. Lukion 1. luokkalaisia, joille musiikki on pakollinen opetusaine, on noin 300. Kouluvuoden aikana on noin 70 musiikin tuntia, joista 13­15 tuntia käytetään kanteleen soittoon. Japanin opetusministeri päättää koulujen musiikinopetuksesta ja instrumenttiopintoihin kuuluu laulun, musiikin kuuntelun ja -luomisen lisäksi nyt myös kantele. KANTELE 1·2009 10
• Tähän mennessä on ehditty pitää kymmenisen kanteletuntia. Oppikirjoina ovat Olin kantele ja Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa 1, joista on valittu suomalaisia kansansävelmiä. Useimmat oppilaat kirjoittavat nuotteihin apunumerot 1­5 ja niitä seuraamalla he osaavat soittaa yksinkertaisia sävelmiä. Taitavimmat oppilaat osaavat säestää käyttämällä erilaisia sointusäestyksiä. Oppitunnin alussa kaikki opettelevat yhdessä melodioita ja säestystä, sen jälkeen oppilaat jaetaan 3­5 oppilaan ryhmiksi. Tarvittaessa oppilaat voivat saada yksityisopetusta, muuten oppilaat voivat soittaa vapaasti, pieniin yksityiskohtiin puuttumatta. Useimmat oppilaista seuraavat tarkasti nuotteja, mutta opettajan hämmästykseksi muutamat viheltävät tai improvisoivat vaikeat sävelmät niin, että kaikilla näyttää olevan hauskaa. Seuraavaksi suunnitelmissa huiluäänien käyttön opettelua, improvisointia, sekatyyliä ja yhteissoittoa muiden instrumenttien ja laulun kanssa. Tämän ensimmäisen vuoden aikana opettaja laatii opasta kanteleen soittotekniikasta, sormien käytöstä ja nuoteista. Aiomme liittää ohjelmistoomme myös tuttuja japanilaisia sävelmiä, jotka varmaan innostavat oppilaita. Kirjoittaja on Sapporo Sosei -lukion musiikin opettaja, suomennos Seija Kawakamin, Hideaki Mizumoton ja Eva Alkula KANTELE 11 1·2009
• Kaikki kanteleesta | julkaisija: Kanteleliitto ry KANTELE .NET ON AvATTu Kanteleliiton kotisivut on kokonaan uudistettu ja tuloksena on Kantele.net -sivusto. Sivustolle on loppu- ja alkuvuoden aikana viety Kantele-lehden tärkeimmät artikkelit vuodesta 2005 lähtien ja ne on hakusanoitettu ja suurimmassa osassa on myös kuvitus mukana. Tällä hetkellä sivustolla on 183 juttua ja käytössä on huikeat 1473 hakusanaa. Hakusanojen hurja määrä mahdollistaa monia kiinnostavia toimintoja, kuten vaikkapa listauksen siitä, mitä juttuja radio yhdistää tai mitä tapahtui vuonna 1920. Sivut on toteutettu nykyaikaisessa blogi-muodossa. Näin käytössä on hakusanoituksen lisäksi mm. RSS-syöte, jolloin tietoa voi tilata uutisohjelmiin ja muihin blogeihin helposti. Sivuilla on myös tapahtumakalenteri, jonka voi tilata iCalendar-muodossa suoraan sähköiseen kalenteriin, joka päivittyy omien asetusten mukaisesti vaikka kerran päivässä ja mukana on aina ajantasaiset tiedot kanteletapahtumista. Tämä tarjoaa hyvän keinon myös ilmoittaa tapahtumista, kursseista, konserteista yms. Tällä hetkellä varsinainen sisältö on suomeksi mutta järjestelmä laadittu siten että muiden kielien käyttöönotto on mahdollista. Etusivulla tarjotaan jo nyt uusimmat otsikot japaninkielisiltä kantelesivuilta. Päätoimittajana sivustolla toimii Kantele-lehden päätoimittaja Timo Väänänen, joka on myös pääosin toteuttanut sivuston yhdessä lehden AD:n Ilari Ikävalkon kanssa. Nyt toivomme, että moni rohkaistuu kirjoittamaan pieniä ja isoja juttuja Kantele.nettiin. Se on oivallinen paikka kertoa kantelekerhon, -yhdistyksen, kanteleenrakennuspiirin, ammattilaisen, harrastajan, pelimannin, säveltäjän, rakentajan jne. asioista. www.kantele.net teKsti: timo Väänänen Etusivulla on lista uusimmista jutuista. Jutun pääsee lukemaan osoittamalla hiirellä otsikkoa tai LUE LISÄÄ -linkkiä. Otsikon alla on listattu jutun hakusanat. Hakusanaa osoittamalla listataan kaikki jutut, joissa on ko. hakusana. Jutun lopussa on linkitysnapit verkkoyhteisöihin, mm. Facebook, MySpace, digg, Twitter jne. Tämän jälkeen on listattu juttuja, joissa on samoja hakusanoja ja samantyyppistä sisältöä. Lista on automaattinen. KANTELE 1·2009 12
• Yläpalkissa on listattu tärkeimmät sivut. Miltä tahansa sivulta pääsee takaisin etusivulle osoittamalla hiirellä ETUSIVU-linkkiä tai KANTELE.NET -logoa. Etusivu Kanteleliitto Liity Kilpailut Hakemisto Tapahtumakalenterista näkyy tulevia konsertteja, kursseja ja tapahtumia. Sisällön voi tilata iCalendar-muodossa kalenteriohjelmiin osoittamalla hiirellä tilaustunnusta. Sivuilla on tarjolla uusimmat otsikot japaninkielisiltä kantelesivuilta. Myöhemmin on tarkoitus tarjota vastaava systeemi muutamalla muullakin kielellä. Sivuilla voi tehdä hakuja HAKU-kenttään kirjoittamalla. Myös hakusanojen avulla löytää kirjoituksia. Yleisimmät hakusanat on listattu HAKUSANAPILVESSÄ (napsauta hiirellä haluamaasi sanaa) ja YLEISIMMÄT HAKUSANAT -listassa. Hakusanat näkyvät myös juttujen otsikon alla, josta on helppo lähteä löytöretkelle muihin juttuihin. Alla kuva eräästä hakutuloksesta. KANTELE 13 1·2009
• Minkä arvoinen kantele on? "Ostin kirpputorilta Paul Salmisen kanteleen joka maksoi 150. Haluaisin tietää minkä arvoinen kantele on?" Oikea vastaus on tietenkin 150. Soittimen hintahan oli juuri määritelty vapailla markkinoilla kysynnän, tarjonnan ja kapitalistisen markkinatalouden lainalaisuuksien mukaisesti. Oikea kysymyshän olisi tietysti ollut, että onkohan tämä arvokkaampi kuin mitä maksoin siitä, eli tuliko tehtyä niin sanotusti hyvät kaupat. Tällaisia puhelinsoittoja tulee soitinrakentajalle vuosittain monia. arvoja, jotka eivät konkretisoidu niin täsmällisesti kuin myyntitapauksessa. Erilaisten antiikki-ohjelmien yleistyessä televisiossa Suomen kirpputoreistakin on tullut antiikkiliikkeitä ja asiantuntijoille voi viedä vanhan kalunsa arvioitavaksi. Kyseenalaistamatta arvioitsijan ammattitaitoa, esineen arvioitu rahallinen arvo on kuitenkin kuin veteen piirretty viiva. Ikaalisten kirpputorilla Iittalan haljenneesta tuikusta pyydettiin viime viikolla neljä euroa kalliimpi hinta kuin mitä uusi vastaava maksaa kaupassa. Se ei ole hullu joka paljon pyytää, vaan se joka maksaa. teKsti Ja KuVat rauno nieminen Käyttöarvo Kun soittimen arvoa määritellään, on ensimmäinen kysymys, onko soitin sellainen että sitä voi käyttää työvälineenä musiikin teossa. Tai kuinka kalliin korjauksen jälkeen soitin voisi olla soittokunnossa? Kun tuon 150 euron soittimen kansihalkeamat on korjattu, koneisto on purettu ja trimmattu, kielet ja viritystapit vaihdettu, sammutuslauta uusittu ja hankittu sille ajanmukainen kuljetuskotelo, voi korjauksen hinta olla jo matkakuluineen 1000­2000 euroa. Kun tiedetään vanhojen Salmisen suur- eli harppukanteleiden heikkoudet, viat ja epätasainen laatu, ei ole mitään takeita että soittimesta tulisi korjattunakaan sellainen, että nykykoneistokanteleiden soittajat sitä välttämättä kovin kiihkeästi himoitsisivat. Toisaalta taas hyvissä Salmisissa on juuri se oikea ainutlaatuinen sointi jota monet kaiholla muistelevat. Kun aloin kiinnostua kanteleensoitosta 1970-luvulla, käytettiin Salmisen koneistolla varustetusta kanteleesta nimitystä "koneistokantele". Nykysin puhutaan konserttikanteleista. Jos haluaa ostaa käytetyn kanteleen on varauduttava maksamaan myös sen mahdollisesta korjauksesta. Ensiksi on selvitettävä soittimen ja korjauksen hinta. Mikäli soittimen hinta korjauksineen nousee Soittimen tunnistaminen Soittimen alkuperän, iän, valmistajan ja käyvän rahallisen arvon määrittäminen kuuluu soitinrakentajan ammattitaitoon. Usein soittimen rahallista arvoa kysyvät vakuutusyhtiöt kun rikkoutuneesta soittimesta on maksettava korvaus asiakkaalle. Soitinten tunnistaminen on kokemusperäistä aistihavainnoilla tehtävää työtä. Soittimen tunnistaminen vaatii vuosikymmenien kokemuksen. Työn tekijän on tunnettava esimerkiksi kaikki suomalaiset kanteleenrakentajat vähintään 1800-luvulta asti. Hyvä olisi tuntea myös kyseisen rakentajan kaikki kantelemallit, hänen käyttämänsä materiaalit, rakennustekniikat, pintakäsittely, numerointi, viritystapit, kielisolmut, logot jne. Jos soittimesta on hävinnyt rakentajan nimi ja muut tyypilliset selkeät tunnusmerkit tunnistaminen vaikeutuu huomattavasti. Edellisen perusteella on selvää, että tunnistamista ei voi tehdä puhelimessa, vaan potilas on nähtävä luonnossa. On myös tunnettava kantelekauppaa ja -markkinoita, kanteleen kerääjiä ja kaikenlaista bisnestä josta voi saada tietoja eri yhteyksissä myynnissä olevien kanteleiden hintatasosta. Soittimen arvoon vaikuttavia tekijöitä Soittimen rahallinen arvo määritellään kun soitin myydään. Kun myyjä ja ostaja pääsevät sopimukseen hinnasta, kauppa syntyy. Soittimella on myös muita KANTELE 1·2009 14
• korkeammaksi kuin uusi vastaava soitin, päätyisin itse mieluummin ostamaan uuden kanteleen. Jos soitinta voidaan käyttää siihen tarkoitukseen mihin se on tehty on sillä käyttöarvoa. Vanhoissa kanteleissa on kuitenkin muitakin arvoja, esimerkiksi "tunnearvo". Tunnearvo Soittimella voi olla tunnearvoa, jonka muuttaminen rahaksi on mahdoton tehtävä. Jokainen määrittelee itse omat tuntonsa. Usein tällainen tunnearvolla ladattu kantele halutaan kuitenkin korjauttaa soittokuntoon. Jos kantele on mummovainaan vanha, suvussa satoja vuosia talon vintillä säilytetty arvosoitin, se on korjattava hinnalla millä hyvänsä. Kun soitinkorjaaja sitten tekee hinta-arvion, jonka loppusumma on 500­1000 euron paikkeilla, alkaa kanteleen arvo pudota: "Ei siihen nyt niin kallista remonttia voi tehdä kun ei sillä kukaan soitakkaan. Mitä sellainen remontti maksaisi että se näyttäisi hyvältä seinällä?" Tällaisissa tapauksissa määritelläänkin mummon arvo, eikä kanteleen. Soitinkorjaus ei ole aivan halpaa lystiä sekään. Korjauksesta aiheutuu matkakuluja, korjaaja voi ottaa korjausarvioinnista maksun jos soitinta ei korjata. Jos soitin kuitenkin korjataan korjausarvio sisällytetään usein hintaan. Korjauksia tehdään pääasiassa kahdella hinnoittelulla. Korjaaja tekee asiakkaalle tarjouksen korjauksesta tai laskuttaa niin monta tuntia kuin korjaukseen menee lisättynä käytettyjen materiaalien, kielien, tappien jne. hinnalla. Ensimmäinen tapa on asiakkaalle yleensä edullisempi jos korjauksen aikana ilmenee vielä uusia vikoja jotka tulevat esiin vasta korjaustapahtumassa, kärsii tappion tarjouksen tekijä tai asiasta neuvotellaan asiakkaan kanssa ja sovitaan uusi hinta. Tuntiveloituksessa lisätyöstä aiheutuneet tunnit lisätään loppusummaan ja artisti maksaa. Soitinkorjaajien tuntivelotus on Suomessa 45-60 euron luokkaa. Kahdeksan tunnin päivälle kertyy hintaa 400­500 ja mahdolliset materiaalikulut päälle. Yhdessä päivässä ehtii esimerkiksi vaihtaa 36 kieliseen kanteleeseen kielet, tehdä säädöt ja virittää soitin. Kansihalkeamat vievät toisen päivän, pintakäsittely kolmannen jne. Edellisen perusteella on selvää, että korjausarviota ei voi tehdä puhelimessa, vaan potilas on nähtävä luonnossa. Sain itse kaksi vuotta sitten lahjoituksena Kolhon kanteletehtaan valmistaman Salmisen koneistokanteleen numero 92. Urho Järvenpää on maksanut Salmiselle soittimen työllään, mutta hintaa ei ole mainittu. Kantele on valmistunut 16.9.1946. Kantele oli ollut lähes 60 vuotta soittamattomana. Soitin oli hyväkuntoinen ja kaunisääninen. Pekka Lovikka huolsi ja sääti koneiston. Huolto maksoi uuden kotelon kanssa noin 600 euroa. Oman kylän kanteletehtaalla tehdyllä kanteleella on minulle tietenkin mittaamaton tunnearvo, jota ei voi rahalla mitata. Soitin ei ole myynnissä ja sen rahallista arvoa tuskin tarvitsee koskaan selvittää. Aion testamentata soittimen jollekin museolle. Päivän hinta Päivän hinta on soittimen hinta sinä päivänä kun se on ostettu. Gibson F-5 mandoliini maksoi soitinkaupassa vuonna 1924 50 dollaria. Uuden Gibson F5 -mandoliinin hinta on tällä hetkellä 16 299 dollaria. Välissä on muutama talouslama, maailmansota, pankkikriisi, osakekupla ja inflaatio. Hinta on jotenkin vertailukelpoinen, jos valmistaja on sama. Salmisen koneistokannelta ei voi tietenkään verrata nykyisten kanteleenrakentajien koneistokanteleisiin, joiden hinta on noin 5000­6000 euron paikkeilla tällä hetkellä ja jotka soittiminakin ovat aivan erilaisia. Vakuutusarvo Vakuutusarvo on se rahasumma josta soitin on vakuutettu. Soittimen voi vakuuttaa mistä summasta vain jos rahat riittävät. Vakuutusmaksukin nousee samassa suhteessa kuin vakuutettava summa. Esimerkiksi Suomessa 1994 vuonna vieraillut unkarilainen viulisti oli vakuuttanut Stradivari-viulunsa 46 miljoonasta markasta. Vakuutussopimuksesta kannattaa lukea pienellä kirjoitetut tekstit. Vakuutuskäytännöissä ja etenkin korvauksissa on suuria eroja. Keräilyarvo Jos soitin on harvinainen ja keräilijät haluavat sen kokoelmiinsa, soittimen arvo määräytyy usein saatavuuden mukaan. Mark Twain sanoi jo 1800-luvulla, että "Maata kannattaa ostaa, sillä sen valmistus KANTELE 15 1·2009
• on lopetettu". Salminen ei ole valmistanut koneistokanteleita kohta puoleen vuosisataan. Uusia Salmisia ei siis valmistu. Toisaalta ei Suomessa ole rikkaita keräilijöitä, jotka olisivat nostaneet kanteleiden hinnat kymmeniin miljooniin euroihin, kuten on käynyt vanhojen italialaisten viulujen ja kuvataiteen kohdalla. Claude Monet'n maalaus Dans la Prairie myytiin Christiesin huutokaupassa Lontoossa yli 12 miljoonalla eurolla helmikuun alussa vuonna 2009. Summalla olisi saanut myös kaksituhatta uutta koneistokannelta. Niistä olisi tullut peräkkäin aseteltuna noin kahden kilometrin mittainen jono. Samalla rahalla olisi saatu Lohja­Muurla välille vain kilometri moottoritietä. Helsingin divareista. Kanteleet olivat maksaneet 20-30 markkaa. Kanteleiden tunnistaminen oli helppoa, koska kummassakin soittimessa on valmistajan nimet. Toisen kanteleen tekijä on Teodor Repo (1886­1962), aikaisemmalta nimeltään Feodor Nikitin Safronoff, joka tunnettiin Suomessa A. O. Väisäsen antamalla nimellä "Teppo" (Teodor kuulosti liian ryssältä Väisäsen korvaan). Teodor Repo muutti Suomeen vuonna 1911 Inkeristä ja rakensi ja soitti kanteleita ja paimensoittimia. Revon viisikielinen on inkeriläistä mallia. Ponnen rakenne poikkeaa suomalaisesta kantelemallista. Soittimen koppa on yhdestä puusta veistetty ja siihen on liimattu erillinen kansi ja ponnen yläosa. Kansi on liimauksen lisäksi naulattu noin 20 puunaulalla sivuhin kiinni. Kansi on vahvuudeltaan 3-5 mm. Mänty on rakennuspuuna myös viritystapeissa ja koko soittimessa. Soitin on petsattu ja lakattu ruskeaksi. Kielien paksuus on pidemmästä lyhyempään 0,40 mm, 0,30 mm, 0,30 mm ja 0,30 mm. Varras on 7 mm paksua pyöröterästä. Sekä varras, että kielet ovat paksussa ruosteessa. Soittimesta on katkennut lyhimmän kielen viritystappi. Soittimen mitat ovat: pituus 526 mm, leveys 108 mm ja korkeus 68,5 mm. Soittimen paino on 511 grammaa. Toinen divarikantele on Antero Vornasen (1889­ 1937) valmistama. Kanteleen sisäpuolella sivussa on paperilappu jossa lukee: Historiallinen arvo Suomessa kanteleen asema kansallissoittimena ei ole konkretisoitunut kanteleen historiaan kohdistuvana tutkimuksena. Kanteleita kerättiin museoihin 1800­1900-lukujen vaihteessa kansallistunteen innoittamana ja siellä ne ovat edelleenkin odottamassa tutkijoitaan. Paitsi että 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun kanteleet eivät ole päässeet vielä museoihin. Erkki Ala-Könni lienee ollut viimeinen keräilijä joka kartutti merkittävästi museoiden kantelekokoelmia. Museoihin kerättyjen kanteleiden avulla voidaan tutkia minkälainen kantele on ollut 1700-luvulla, 1800-luvulla jne. Että tämä olisi mahdollista on kantele säilytettävä senhetkisessä kunnossa kun se on museoon saatu. Valitettavasti 1900-luvun alussa Suomen Kansallismuseon kanteleisiin uusittiin paljon kieliä ja viritystappeja ja konservointipäiväkirjoista ei löydy tietoja minkälaiset olivat alkuperäiset kielet. Kielienvaihtoa tapahtui vielä 1950-luvullakin, kun Martti Pokela soitti museon kokoelmissa olevilla soittimilla konsertin. Nykyisin museosoittimia ei pyritä konservoimaan soittokuntoisiksi, vaan soittimesta rakennetaan kopio, jos halutaan kokeilla sen soittamista. Näin alkuperäiset soittimet säilyvät siinä kunnossa kun ne on museoon saatu. Malli v:lta 1770. Valmist. Antero Vornanen Varpakylä, Suojärvi Valmistettu 193? Antero sai käsityönopettajan koulutuksen Mäkisen ammattikoulussa Sortavalassa. Hän toimi käsityönopettajana Soanlahden maanmieskoulussa ja kiertävänä käsityönopettajana Itä-Karjalan ja Liperin maamieskoulussa. Vuonna 1921 Vornanen siirtyi Sortavalaan, Helylän tehtaiden kokoonpano-osaston mestariksi ja sieltä Joensuuhun Utran lauttayhdistyksen palvelukseen. Joensuusta hän muutti Suojärvelle ostettuaan sisarensa perheeltä sekatavarakaupan. Suojärvelle hän perusti puuverstaan ja korjauspajan ja alkoi rakentaa kanteleita suuremmassa mittakaavassa. Vornanen oli rakentanut jo opettajavuosinaan kymmenittäin kanteleita. Kanteleiden rakentamisessa Vornanen oli saanut oppia isältään Hilipalta. Historiallisia kanteleita divarista Sain Hannu Sahalta tutkittavaksi kaksi viisikielistä kannelta, jotka Hannu ja hänen helsinkiläinen vuokraisäntänsä olivat löytäneet markka-aikaan KANTELE 1·2009 16
• Kyseinen kantele ei ole Vornasen oma malli, vaan kopio haapaveteläisestä Rantosen kanteleesta, joka on esitelty Kantele-lehden numerossa 2/2008. Paperilapussa vuosiluvun viimeinen numero on epäselvä, mutta voisi olla 5­7. Vornanen on tavannut Antti Rantosen ilmeisesti yhteisellä soittokeikalla vuonna 1935 ja piirtänyt kantelemallin hyvin tarkasti. Vornasen kantele on rakennettu yhdestä hongan palasta ja siinä on koivuiset viritystapit. Soitimen kannessa pohjapuolella näkyy poran keskipiikin jättämiä jälkiä. Pohjapuolelle on porattu aluksi reikiä poralla suuremman puumäärän poistamiseksi ja työstöä on jatkettu veistoraudalla. Soitin on saanut ilmeisesti patinoitua luonnollisesti. Kaikki kielet ovat 0,35 mm:n teräslankaa. Varras on 6,5 mm:n pyöröterästä. Soittimen mitat ovat: pituus 527 mm, leveys 120 mm ja korkeus 47 mm. Soittimen paino on 312 grammaa. ovat tehneet muistiinpanoja asiakkaiden historiallisesti arvokkaisiin soittimiin tehdyistä korjaustoimenpiteistään. Mutta kun museotkaan eivät rakenna soittimia, niin ei soitinrakentajakaan voi toimia soitinmuseona. Suomen pääkaupungista puuttuu musiikkimuseo, jonka hommia tämäkin asia voisi olla. Vieläköhän siihen Töölönlahden monttuun sellainen mahtuisi? Eikä tämä arvokysymyskään ratkennut. Tarttis nähdä soitin. Ei sitä puhelimessa voi arvioida. Kirpputoreilta kannattaa kuitenkin kerätä vanhat kanteleet ja harput pois kuleksimasta jos ne edullisesti saa. Suomessa ei onneksi ole vielä vanhojen kanteleiden markkinat ylikuumenneet, eli rahallisesti hommassa ei pääse rikastumaan. Vanha kantele on aina vanha ja useammassa tapauksessa siitä ei saa enää käyttösoitinta. Suositeltava tapa on lahjoittaa kantele lähimpään museoon jonka jälkeen se on asiantuntevissa käsissä. Vielä suositeltavampaa on lahjoittaa kantele Suomen Kantelemuseoon, jossa soitin tulee melkoisella varmuudella näyttelyyn ja kaikkien ihmeteltäväksi. Suomen Kantelemuseo sijaitsee Keski-Palokassa ja sen avajaisia vietetään 27.2.2009. Minkä arvoinen se sitten on? Kanteleen arvon voi määritellä monella tavalla. Edellisessä tekstissä on esitelty rahallisesti, tunnearvoltaan ja historialliselta arvoltaan korvaamattomia tapauksia. Salmisen koneistokanteleita on koko maailmassa vain noin sata kappaletta ja niistä Kolhossa tehtyjä vain kolme. Vornasen ja Revon kanteleet ovat vielä harvinaisempia ja historiallisesti arvokkaita kanteletutkimukselle. Niitä ei mielestäni pitäisi korjata, vaan laittaa museoon. 1900-luvun alun jälkeen soitinten kerääminen on ollut pääasiassa yksityisten kerääjien varassa. Kerääjien vastuu soittimien historiallisen arvon säilyttäjänä on suuri. Valitettavasti tätä ei aina ymmärretä, vaan melko usein soittimet halutaan korjata soittokuntoon, jolloin niistä voi kadota jotain ainutlaatuista tietoa. Kun yksityishenkilö ostaa kirpputorilta kanteleen, hän saa toki tehdä soittimella mitä haluaa. Monet kanteleenkorjaajat ovat tiedostaneet tämän ongelman ja Lähteet: · Rauno, Malviniemi (1996): Iro-neidon pojat. Vornasten suvun runonlaulajat ja kanteleensoittajat. Vornasen Sukuseura · Jukka, Louhivuori, Rauno, Nieminen (1987): Paimenen säveliä. Teppo Revon paimensoittusävelmiä. SKS:n toimituksia 453. Helsinki. KANTELE 17 1·2009
• Folklandia 2009 Kanteleviesti ja Nuori Pelimanni teksti: Tiina Komulainen ja Pispalan Sottiisi, kuvat: Dima Tsvetkov Silja Europa seilasi 9.­10.1. täynnä kansanmusiikin ja -tanssin ammattilaisia ja harrastajia. Kantele oli loistokkaasti edustettuna Vilma Timonen Quartetin (Vilma Timonen, Ape Anttila, Mikko Hassinen ja Topi Korhonen), Teppana Duon (Rauno Nieminen, Johannes Heikkilä ja vierailija Pekko käppi) ja useiden muiden kokoonpanojen kautta. Risteilyn tuoksinassa järjestettiin myös Kanteleviesti, jossa kilpailijoiden kulttuurikuntoa leikkimielisesti testattiin. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun Yleisradion kulttuurikuntokonsultit Tuula Viitaniemi ja Minna Joenniemi, musiikin moniottelijat Ape Anttila ja Mikko Hassinen sekä Värttinästä ja Kuunkuiskaajat-duostaan tutut Susan Aho ja Johanna Virtanen kisasivat. Saimme risteilyn messuilta paljon kanteleenystäviä uusiksi Kanteleliiton jäseniksi ­ lämpimästi tervetuloa mukaan! Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe valitsevat vuosittain ansioituneita tai hyvän ennusteen omaavia nuoria, alle 24-vuotiaita, pelimanneja tai kansanmusiikin tekijöitä vastaanottamaan pienen kannustusstipendin lempääläisen Juho-Antti Koirasen (1979-2004) muistorahastosta. Stipendi jaetaan nyt kolmannen kerran. Keskeisenä ajatuksena vuoden nuoren pelimannin nimeämisessä on edesmenneen Juho-Antti Koirasen aina positiivinen ja kannustava suhde myös ikätovereihinsa ja nuoriin nouseviin voimiin. Rahaston tarkoituksena ei ole etsiä valmiita huippuja, vaan vahvoja lupauksia. Rahastoa kartutetaan Juho-Antin sävellyksiä sisältävällä, kansanmusiikkiväen suurella yhteisponnistuksella postuumisti tekemällä tupla-CD:llä Elävät työt, Siru Koirasen kirjalla Vesseli ja amputoitu perhe ja muistoadressin Muistosi elää myynnillä. Vuoden Nuori Pelimanni vuonna 2009 on 19-vuotias uusmaalainen Valtteri Lehto. Hänen soittimiaan ovat ensisijaisesti kantele ja kitara. Laukkoskelaisen Brelo-yhtyeen jäsenenä, uudessa Hohkayhtyeessään ja Sibelius-Akatemian opiskelijana Lehto on tuonut esille kyvykkyyttään suomalaisen kansanmusiikin tulkitsijana sekä perinteiseen että uudistavaan tyyliin. Juho-Antin tapaan Valtteri saa omalla positiivisella ja itseään korostamattomalla asenteellaan soittajakaverit innostumaan laajaalaisesti kansanmusiikista. Valtteri Lehto myös säveltää kansanmusiikin tyyliin. KANTELE 1·2009 18
• Valtteri lehto KANTELE 19 1·2009
• Hats, hats Hakkarainen Mimmit teKsti: timo Väänänen Ja Pauliina lercHe 2) Mitä kantele on antanut sinulle, mitä se mahdollistaa? Pauliina Lerche: Saatan jäädä soittelemaan kanteletta tosi pitkiksi ajoiksi ja ihan vaan fiilistelemään. Improvisointi on minusta omista soittimistani helpointa juuri kanteleella. Viululla se on vaikeinta. Lisäksi kokeilen paljon kaikenlaisia ihmevirityksiä 15- kieliselläni. Olen varmaan virittänyt sitä ihan liian alas tai välillä ihan liian ylös mutta niin siitä on löytynyt uusia soundeja. On myös tosi mukavaa soittaa kannelta kevyen musiikin proggiksissa. Vesa-Matti Loirin bändissä minulla on mukana kantele ja jokaisen keikan jälkeen ihmiset tulevat kyselemään soittimesta. Siinä saa samalla levittää tietoa kanteleesta. Hectorin bändissä olen päässyt soittamaan kannelta vaikkapa Lumi teki enkelin eteiseen -biisissä. Se toimii muuten tosi hyvin kanteleella! Pikku Kakkosen Aamuista tuttu sisarusduo MIMMIT on lastenlevykategorian EMMA-ehdokkaana esikoisalbumillaan "Hats Hats Harakkainen". Voittajat julkaistaan 14.3.09 klo 18.00 Helsingin Kultturitalolla, josta YLE TV2:en suora lähetys. Rääkkylästä kotoisin olevien Pauliina Lerchen ja Hannamari Luukkaisen mukaansatempaava soundi perustuu karjalaiseen maailmanmusiikkiin ja akustisiin soittimiin, jolla halutaan tuoda vaihtelua lastenmusiikin sähköiseen valtavirtaan. 1) Mikä kanteleen rooli on Mimmeissä? Pauliina Lerche: Mimmeissä kanteleen rooli on tosi tärkeä niissä kappaleissa, joissa se on mukana. Keikoilla soitan kannelta vielä vähän enemmänkin kuin levyllä. Nautin kanteleen soitosta paljon. Olen soittanut pienkanteleita 9-vuotiaasta lähtien, ja vaikka kantele ei olekaan ollut minulle missään vaiheessa pääsoitin, niin sen soittaminen on kulkenut mukana tärkeänä osana muusikkouttani kaikki nämä vuodet. Erityisen ihanaa on upea sointi ja se, että kanteleella pystyy tekemään ihan erilaisia juttuja kuin haitarilla, joka on pääsoittimeni. Olen myös saanut paljon inspiraatioita perinteisistä kantelesävelmistä. Olen muuntanut niitä haitarille ja myös säveltänyt niiden hengessä uusia biisejä. 3) Millaista kanteletta käytät? Keikkakäytössä ja levytyksissä minulla on turkoosi Koistisen Wing 15. Itse asiassa numero 3 sellainen. Olen siihen todella tyytyväinen. Treenikämpillä minulla on kanteleita enemmänkin, isän rakentamat perinteiset 5- ja 10-kieliset ja itse rakentama 5- kielinen. 2-vuotiaalla tyttärelläni on myös vihreä Koistisen 5-kielinen. Soittelemme yhdessä kanteleita. Oppilaiden kanssa soitan 10-kielistä. Vähän kanteleentapainen soitin on deltar, joka on irakilaisen professorin keksintö. Olen soittanut sitä levylläni ja se oli isossa roolissa tanssiproduktiossa Onnen solat, johon sävelsin musiikin. Olen hankkimassa 15-kieliseeni juuri mahtavaa härpätinboxia, josta saa kaikkea kivaa ulos. 4) Mikä on värien merkitys sinulle? Värit on elämän suola! Mimmien asuissa meillä on ollut lähtökohtana perinteiset karjalaiset kirjonnat ja esim. feresin muoto. Olemme suunnitelleet itse sitten modernit asut. Samaahan on musiikissakin, perinnettä ja uusia juttuja sekaisin. Hannamari on tehnyt upeat kirjonnat, ja vääntänyt niitä yökaudet. Viimeiset pistot Hansu taisi pistellä asuihin TV2:sen pukuhuoneessa 5 minuuttia ennen Mimmien kuvausten alkua. KANTELE 1·2009 20
• NuOTTILIITE 12 Ohjelmistoa kantelejameihin Hyvää alkanutta vuotta! Uusi vuosi alkaa kantelejameilla. Olemme keränneet tähän nuottiliitteeseen kanteleelle sopivia ja paljon soitettuja jamikappaleita. Näitä kappaleita voit soittaa koti- tai konserttikanteleella. Rohkeasti kokeilemaan ja mukaan jameihin! Kappaleet on kerätty Sibelius-Akatemian etno.net sivustolta. Katso myös perinnearkku.net -sivut. Seuraavasta lehdestä löytyy uusia kantelesävellyksiä! Kanteleensoiton opettajat ry. (KantO) kokoaa kantele-lehteen nuottiliitettä. Mikäli sinulla on hyväksi koettuja kappaleita, joita haluat levittää muille voit lähettää niitä minulle postitse: Riikka Jaakola Raputie 2 A 4 84100 YLIVIESKA tai riikka.jaakola@netti.fi, finale-tai pdf-muodossa toimittaJat: leeni wegelius Ja riiKKa JaaKola A 2. $ ! % % % %! %% % % % % % % % %% % % % % % % % 1.% % % % % % % !! % % % % % % % # " 6 Seijarin ja pinnin polskat B $ !% %%%%%%% %% % %%% %%% % % % %%%%% %% # ! % 1. 2. % % % % % % % % % % % % % % % % % % % !! % % % % % % & # % %% 9 $ $$ 13 A $$ ! # ! $ #$ % % % % % % 1. % % % % % % % % % % % % 2. 15 %! % % % % % % % % % % % % % % % % % % % 18 $$ B # !! % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % !! 20 1. 2. $$ % !! # % %%%%%%%%% % % % %%%% %% % %%% %%% KANTELE 21 1·2009
• NuOTTILIITE 12 Haudanmaan menuetti A B 1. 2. * * + + 1. 2. A B 1. 2. * + * + KANTELE 1·2009 22
• NuOTTILIITE 12 Kaustisen polkka A B C C B A ( ( KANTELE ( 23 1·2009
• NuOTTILIITE 12 Syrjälän Kaapoon polska * + A B * + + B A * + + * + KANTELE 1·2009 24
• NuOTTILIITE 12 Vaarin sotiisi A ( B A B KANTELE 25 1·2009
• NuOTTILIITE 12 Teksan Maijan roskapuuvalssi A-duuri siliavalssi A ( ( ( ) ) ) ( ( ( * ) ) ) ( ( B ( ( * B A + + + + + + + KANTELE 1·2009 + + + 26
• ILMOITuKSET KALEvALAN PÄIvÄN TAPAHTuMA, La 28.2.09 klo 10-15, Käpylänkuja 1 (Karjalatalo), Helsinki klo 10-12 Kalevalaisen laulun kurssi - vetäjänä Heikki Laitinen! 10, ennakkoilmoittautumiset opistolle. klo 12-12.40 koko perheen konsertti. Esiintyjinä Kansanmusiikkiopiston oppilaat ja Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Hintukat -ryhmä. klo 12.45-14.45 kantele-, piirileikki- ja villatyöpajat lapsille klo 13.30 Kalevalan- ja karjalaisuuden päivän juhla. Esiintyjinä kirkkoherra Heikki K. Järvinen: juhlapuhe "Sanoittaja Elias Lönnrot", Karjalainen näyttämö, Kansanmusiikkiopiston oppilaat, Chorus sine nomine Vapaa pääsy, Kansanmusiikkiopisto, Karjalainen Nuorisoliitto ja Karjalan Liitto KANTELETAr, KAMArIKONSErTTI, su 19.4. klo 14 ­ Tulindbergin sali, Oulu, liput 7 euroa, Jenni Vartiainen, kantele / Nora Laihonen, klarinetti / Oulukvartetti: Mia Räty ja Johanna Korhonen, viulu / Riikka Merioja, alttoviulu / Harri Österman, sello Herman Rechberger: Kreikkalaiset ja moldavialaiset tanssit · Pehr Henrik Nordgren: Equivocations, op. 55 · Juhani Nuorvala: Kolme impromptua · Maurice Ravel: Jousikvartetto F-duuri, www.oulusinfonia.fi Erkki Leskelän tekemä hieno 36-kielinen kotikantele v. 2004. Mukana musta ja pehmustettu kuljetuslaukku, viritin, pussi. Hinta 1400 /tarj. Tiedustelut ja tarjoukset 050-5576 210. Jyväskylässä. Myydään 32-k. konserttikantele. Valm. Pauli Valtanen 1983. Rakennettu Perheniemen opistolla Iitissä. Hp. 300 /tarjous. Tied. Valtanen 09 5416 755. Tervetuloa Kanteleliiton kevätkokoukseen la 21.3.2009 klo 15.30­16.30 Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä. Kanteleliiton kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa KantO:n vuosikokoukseen la 21.3.2009 klo 13.30­14.00 Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä. Kanton vuosikokouksessa päätetään mm. hallituksen kokoonpanosta vuodelle 2009, joten tulkaa osallistumaan ja vaikuttamaan! Mikäli olet kiinnostunut aktiivisemmasta toiminnasta yhdistyksessämme, ota rohkeasti yhteyttä pj. Elisaan (ekerola@elisanet.fi, p. 044 5010 275). Oikaisu Kantele 4/08 s.25. Kalle Päätalon syntymäpäivään oli jäänyt virhe. Hän syntyi 11.11.1919 (k. 20.11.2000). Haluan liittyä Kanteleliiton jäseneksi Nimi: ................................................................................................................. Osoite: .............................................................................................................. ......................................................................................................................... ......................................................................................................................... Syntymävuosi: ................................................................................................... Minulle ei saa lähettää Kanteleliiton tiedotteita tekstiviestinä/sähköpostilla: ......................................................................................................................... Puhelinnumero: ................................................................................................. Sähköposti: ....................................................................................................... Matkapuhelin: ................................................................................................... Päiväys ja allekirjoitus: Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Jäsenrekisterin rekisteriseloste osoitteessa www.kantele.net/kanteleliitto KANTELE 1·2009 28 Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki mail@kantele .net
• teKsti: arJa Kangasniemi, KuVat: Jorma airola Vuoden kantele 2008 tunnuksen saaja Arnold Chiwalala: Kokonaisvaltainen ilmaisu ohjaa esiintymistäni 29 KANTELE 1·2009
• arnold chiwalalalle työ on elämän johtolanka. neljätoista vuotta sitten hän opetti maailmankuulussa Bakamoyon taidekoulussa, mutta saatuaan tarpeeksi töitä suomesta oli edessä muutto. Kanteleeseen arnold tutustui ensimmäisellä suomen matkallaan ja alkoi tehdä sillä omaa musiikkia. nykyisin kantele on kiinteä osa arnoldin työsarkaa. arnold chiwalalan kanteleensoitossa iskee ensimmäisenä rytmi. Hänen kanteleopiskelunsa alkoi perinteisillä viisikielissävelmillä, mutta hyvin pian vaikutteita alkoi tulla tansanialaisesta perinnemusiikista. nykyisin arnold tekee kymmenkielisellä kanteleella omaa chizentele-musiikkia. "Kokeilin kanteletta, kun olin täällä esiintymässä Bakamoyon koulun opettajien kanssa syksyllä 1987 ja sen ääni jäi soimaan sisimpääni. olin aikaisemmin soittanut tansanialaista izezeä, jonka ääntä kanteleen sointi muistuttaa", selittää arnold kiinnostustaan. seuraavan kerran arnold tuli suomeen kaksi vuotta myöhemmin talvella suomen nuorisoseurojen liiton kutsumana. Vierailut pohjoisessa maassa olivat jännittäviä: oli kylmä ja hän näki ensimmäisen kerran lunta. arnold viihtyi suomessa. Hän sai lisää työtilaisuuksia ja hyviä ystäviä. Kun hän 1995 sai vuoden pestit Kansallisoopperan Frieda-esitykseen ja espoon kaupunginteatterin silta-näytelmään, hän muutti pysyvästi tänne. arnold aloitti myös opiskelut sibelius-akatemian kansanmusiikin osastolla. Kanteleen maailmaan häntä opastivat arja Kastinen ja sinikka Kontio, jotka kannustivat arnoldia säveltämään. Ngoma punaisena lankana Kun arnold valmistui maisteriksi vuonna 2000, Heikki laitinen suositteli häntä jatkamaan opiskelua. arnold innostui ja alkoi suunnitella taiteellista tohtorintutkintoa, jossa oli punaisena lankana ngoma, tansanialainen kokonaisvaltainen taidemuoto, joka sisältää soittoa, laulua, tanssia, tarinankerrontaa ja näyttelemistä. yksi arnoldin tärkeistä kokoonpanoista on PolePole-duo topi Korhosen kanssa. nimi tarkoittaa 'ota iisisti'. KANTELE 1·2009 30
• "ensimmäisen konsertin maisha, 'elämä', tein soolona vuonna 2000. seuraavassa konsertissa njia panda eli 'risteys' oli minun lisäkseni kolme taiteilijaa. se kertoi hämmennyksestä, joka matkailijalla on risteyksessä ollessaan, kun viitat ovat epäselviä." Kolmas konsertti oli Bandu bandu, 'Pala palalta'. siinä oli mukana kuusi muusikkoa ja tavoitteena oli näyttää, miten he voivat käyttää kaikkia ngoman elementtejä samaan aikaan. muusikot esimerkiksi soittivat rumpuja ja tanssivat yhtä aikaa. seuraavassa konsertissa sisi, 'me ja samankaltaisuutemme', arnold yhdisti suomalaista ja tansanialaista kansanmusiikkia ja -tanssia. "olin asunut täällä kymmenisen vuotta ja huomasin, että perinteissämme on jotain samaa. yhdistin esimerkiksi suomalaista marssimusiikkia tansanialaiseen tanssiin, jossa oli perinteisesti käytetty kolonialistisen ajan musiikkia. yhdistin myös lauluja, joilla on samanlainen melodia tai funktio molemmissa maissa, esimerkiksi häälauluja", arnold valaisee. nyt kaikki viisi konserttia on pidetty ja kirjallinen työ on valmistumassa. Viimeisessä esityksessään arnold halusi nostaa kanteleen voimakkaasti esille. se oli samanaikaisesti konsertti ja performanssi nimeltä Hodi. "Kun tansaniassa menemme kylään ja koputamme oveen, huudamme hodi! Ja talonväki vastaa karibu eli tervetuloa!" KANTELE 31 1·2009
• Outona omalla maalla Silloin tällöin Arnoldille on tarjoutunut mahdollisuus esiintyä kotimaassaan, ja hänen musiikistaan pidetään paljon. Tosin se kuulostaa afrikkalaisiin korviin vieraalta huolimatta siitä, että rytmiikassa on vaikutteita tansanialaisesta perinnemusiikista. Kantelekin näyttää heidän silmissään kummalliselta avoimen rakenteensa takia. "Musiikissa koskettavat rytmi, swahilinkieliset sanat ja se, että laulan omasta heimostani. Musiikkiani on sanottu muun muassa parantavaksi ja liikuttavaksi. Viisi vuotta sitten PolePole esiintyi Zanzibarissa ja Bakamoyon taidekoulussa. Opiskelijat olivat tosi vaikuttuneita musiikistamme ja sanoivat, että tällaista mekin haluamme tehdä!" PolePolessa, duossa kitaristi Topi Korhosen kanssa, Arnoldin pääsoitin on kantele. Hän on tarkka siitä, mitä soittimia yhdistää kanteleeseen. Kitaran lisäksi hänen mielestään kanteleen ääneen sopivat muun muassa pehmeä-ääniset udu-rumpu, cajonlaatikkorumpu ja trumpetti. Musiikki heijastaa elämää Arnoldin sävellykset syntyvät soittamalla tai vaistoa seuraamalla. Myös kanteleen sointi stimuloi häntä. "Musiikki heijastaa elämää. Melodia ja rytmi ilmestyvät kuin itsestään soittaessani, kävellessäni, unessa... Minun tarvitsee vain seurata niitä. Jollei minulla ole kanteletta saatavilla, vihellän tai laulan rytmiä tai melodiaa, jotta muistan sen. Melodian tunnelma chizentele-konsertti marraskuussa gloriassa. Vas. aliko mwakanjuki, menard mponda, ricardo Padilla, arnold chiwalala, topi Korhonen. KANTELE 1·2009 32
• kertoo minulle, millaiset sanat siihen sopii. Kun kappale on valmis, voin sovittaa sitä miten haluan." Tulevaisuudessa Arnold jatkaa töitään entiseen tapaan. Ideoita on paljon, joten täytyy vain valita, mitkä niistä toteuttaa. Tiedossa on ainakin koulukeikkoja Suomessa ja Virossa PolePolen kanssa sekä festivaaliesiintymiset Haapavedellä, Rääkkylässä ja Sommelossa. "Tärkeintä on jatkuvuus ja se, mitä teen. Olen valmis lähtemään vaikka Japaniin, jos sieltä tarjotaan mielenkiintoista projektia, koska työlläni ei ole rajoja. Toisaalta en voi ajatella pelkästään itseäni, sillä vaimoni ja kaksi poikaani ovat täällä. Toisinaan kaipaan elämää Tansaniassa, isääni ja sisaruksiani, mutta positiivisessa mielessä. Lapseni taas kaipaavat Suomea Tansaniassa ollessaan. Heidän kotinsa on täällä." Arnold ChiwAlAlA · Syntyi 1963 Dar es Salaamissa. Perhe on lähtöisin Sumbawangasta, pienestä kaupungista LänsiTansaniassa. · Äiti oli kotiäiti, isä ammattisotilas ja kuoronjohtaja, joka soitti pianoa. Arnoldilla on seitsemän siskoa ja kolme veljeä. · Esiintyi nuorena paikallisessa perinneryhmässä. Lisäksi kotona kuunneltiin paljon musiikkia ja kotiseudulla järjestettiin perinteisen musiikin ja tanssin tapahtumia. · Oli opiskelemassa insinööriksi, kunnes pääsi opiskelemaan Bakamoyon taidekouluun musiikkia, näyttelemistä, akrobatiaa, perinteistä tanssia ja musiikkia, tanssikoreografiaa ja teoreettisia aineita 1981­85. Jatkoi Bakamoyossa opettajana valmistumisen jälkeen. · Esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa 1987 ja kutsuttiin uudelleen opettamaan 1989. Alkoi saada vierailujen myötä lisää työtilaisuuksia. · Yhteistyötä suomalaisten taiteilijoiden kanssa 1991 lähtien erilaisissa musiikki-, tanssi- ja teatteriprojekteissa: mm. Avanti-yhtyeessä, Q-teatterissa ja Turun oopperassa. Opettajana mm.: SibeliusAkatemiassa, Teatterikorkeakoulussa, Helsingin yliopistossa ja Vierumäen urheiluopistossa. · Kanteleliiton Vuoden Kantele -tunnustus 2008. · Taiteellinen tohtorintutkinto valmistumassa. Siihen kuuluu kirjallinen työ ja konsertit Maisha (2000), Njia panda (2001), Bandu bandu (2003), Sisi (2004) ja Hodi (2006). KANTELE 33 1·2009
• Vuoden levy 2008 Se vähiten kantelelevyltä . . . teKsti: Kare esKola, KuVa: yle Musiikkia ei tunnetusti ole helppo laittaa paremmuusjärjestykseen. Olen ollut toimittamassa tarpeeksi monia musiikkikilpailuja tietääkseni, että juryn puheenjohtajan purnauspuheenvuoro tästä seikasta on vilpitön, ainakin vilpittömämpi kuin ne "kiitokset", joita hän esittää mahdollisuudesta istua tuntikausia kuuntelemassa saman toistoa. Vuoden 2008 kantelelevyn valinta ei sentään ollut aivan mahdotonta. Alun perin pelkäsin, että joutuisin arvioimaan sekä ns. konserttimusiikkia, joka on työni, että ns. etnomusiikkia, joka on harrastukseni. Mutta onneksi, sattuman kaupalla, tämänvuotisen levypinon kuunteleminen tuntui kokonaisuudessaan harrastukselta. Sain olla amatööri, etymologisesti "rakastaja". (Vaikka toisaalta ­ missäs te tänä vuonna luurasitte, taidemusiikkikanneltajat, joita edellisvuosina olen kritiikeissäni saanut niin ylettömästi kehua retostaa?) Onneksi en myöskään joutunut kuuntelemaan tuntikausia saman toistoa. Niinpä voin tässä esittää kanteleväelle vilpittömät kiitokset sekä valikoiman selittelyä ja anteeksipyyntöjä. Ensinnäkin ­ se että Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston vähä-ääninen juhlalevy Kantele Continuum ei ole vuoden kantelelevy, ei ole kannanotto. Huikeat 25 vuotta, komeaa työtä, mutta hankala hankkia tarpeeksi paljon kakkua ja Vuoden kantelelevy -kunniakirjoja. Ja toiseksi ­ kyllä minulla oikeasti oli miettimistä siinä, mitä musiikin ominaisuuksia painottaisin, millaista kanteleen roolia eniten arvostaisin. Kahdella levyllä improvisaatioita vyöryttäneen Arja Kastisen sielunsisaruus kanteleen kanssa on jotain poikkeuksellista. Miten sävykkäästi soi Vaskikantele, miten paljon voimaa voi ladata vähäsävelikköihin ­ ja siihen, että viisi kieltä muuttuvat duurista molliin! Entäpä sitten Minna Raskisen Siivet? Kantele ja kora soittivat todeksi kaikki ne kauniit sanat, joita kulttuurien kommunikaatiosta on sanottu. Eri musiikkien väliä navigoi suvereenisti myös Anna-Karin Korhosen Avertere. Hyvä trion Mainio-levy puolestaan näyttää kanteleen ikään kuin luonnollisimmillaan, siis nuorten nykykansanmuusikoiden bändissä, tasa-arvoisena, moneen taipuen. Tämän ylistyksen jälkeen hieman nolottaa, kun kuitenkin valitsin vuoden kantelevyksi levyn, joka vähiten kuulostaa kantelelevyltä. Senni Eskelinen & Stringpurée Band on alkutahdeista lähtien puhdasta, sataprosenttista progea. Ei kanteleprogea, vaan progea, juuri sitä Pekka Pohjola -musiikkia, jossa fraasit tuoksahtavat yhtälöiltä, tahtilajien pitää vaihtua ja pateettisuudelle ei virnistellä. Tämä musiikki tekee kunniaa enemmän Anssi Tikanmäelle kuin Teppana Jänikselle. KANTELE 1·2009 34
• kuulostava levy Jos muistatte Senni Eskelisen Kanteleliiton pirtsakkana kesätyttönä, korjatkaa käsityksenne. Nykyään hän panee tasapäisesti kampoihin progeen kasvaneille bändipojille, tällä kertaa Niko Votkinille ja Sami Ylitalolle. Rondon arviossa mutisin, että kansanmuusikon melodia- ja rytmiaisti jää progeilussa vähälle käytölle. Vaan entä sitten? Niin kuuluukin! Progea pitää soittaa tarkasti! Vuoden 2008 kantelelevy on se, joka luo kanteleelle eniten uutta tilaa ja tulevaisuutta. Ugrilaisuuden taakasta on riemullista taas kerran vapautua. Kirjoittaja on musiikki- ja kulttuuritoimittaja, joka valitsi vuoden 2008 kantelelevyn. YLE Radio 1, Välilevyjä. Toimittajana Kare Eskola. Lähetetään lauantaina 7.3.2009 klo 14.00-14.58, toinen lähetys maanantaina 9.3.2009 klo 10.00-10.58. Kuunneltavissa ensilähetyksen jälkeen viikon ajan myös YLE Areenalla, www.yle.fi/areena ja YLE Radio 1:n verkkosivujen kautta, www.yleradio1.fi. KANTELE 35 1·2009
• LEIrIT KARsTULAN XXXIV MUsIIKKILEIRI 25.7.­2.8.2009. Hinta täysihoitoineen alkaen 300. Opetusaineet: kantele (5­39 -kieliset kanteleet alkeista ammattilaisiin, kamarimusiikin ohjaus), kitara, piano, laulu, lied, tietokonenotaatio ja sävellyksen alkeet. Arvostetut opettajat ovat houkutelleet leirille mm. pitkällä olevia musiikin harrastajia ja ammattiopiskelijoita. Kanteleopettajana Ulla Honkonen. Järjestäjinä Karstulan Evankelinen Opisto, Karstulan kunta ja JAMK/kulttuuriala. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 30.6.2009 mennessä osoitteesta Karstulan Evankelinen Opisto, Kokkolantie 12, 43500 Karstula, puh. 014-5252200, Rehtori Pekka Knuutti, kansanopisto@keokarstula.fi, www.keokarstula.fi ILOMANTsIN KANTELEKEsä 2009 POGOSTALLA ILMOITTAUTUMINEN LEIREILLE JA SOITINRAKENNUKSEEN HUHTIKUUSSA, VARHAISKASVATTAJIEN KURSSILLE MAALISKUUSSA KANTELELEIRI CAMP MINOR 7. ­ 14.6.2009 KANTELELEIRI CAMP MAJOR 5. ­ 14.6.2009 SOITINRAKENNUSKURSSI 5. ­ 14.6.2009 PIENKANTELEKURSSI VARHAISKASVATTAJILLE 5. ­ 7.6.2009 Hinnat: CAMP MINOR alkaen 295 sis. perusopetus, ruokailu ja luokkamajoitus CAMP MAJOR alkaen 360 sis. perusopetus, ruokailu ja luokkamajoitus Soitinrakennuskurssi 95 sis. opetus Varhaiskasvattajien Pienkantelekurssi 110 sis. opetus Opettajina kanteleleireillä: Anu Alviola, Ulla Honkonen, Riikka Jaakola, Ulla Jauhiainen, Silja Kallio, Emmi Knuutinen (mm. kehorytmiikka sekä bulgarialainen laulu ja tanssi), Anna-Karin Korhonen (mm. vapaa säestys ja sähkökanteleryhmät), Jari Lappalainen (musiikin perusteet, lyömäsoittimet), Erkki Okkonen (soitinrakennus), Anni Pesonen, Marja Turu, Kirsi Uutinen (mm. suomalainen kansanlaulu), Jenni Vartiainen. Tiedustelut kanteleleireistä: Saila Kinnunen p. 050 324 6889 tai kinnunensaila@hotmail.com Tiedustelut soitinrakennuskurssista: Erkki Okkonen p. 040 525 9756 tai erkki@ okkonen.fi Tiedustelut / toiveet varhaiskasvattajien kurssista: Anu Alviola 0400 495 519 tai anu. alviola@siba.fi · Elina Penttinen p. 040 717 3771 epenttin@joensuu.fi Ilmoittautumislomakkeet ja lisäinfoa osoitteesta: www.musiikkiyhdistys.fi Pohjois-Karjalan Musiikkiyhdistys ry KANTELEKURssI jA AFRIKAN RYTMEjä 22.­26.6.2009, Haapaveden Folk-kurssi Opettaja: Arnold Chiwalala Opetus: 150 , opetus ja täyshoito: 380 Lisätiedot ja muut Folk-kurssien aiheet ja opettajat: www.haapavesifolk.com sOMMELON KANsAINVäLINEN KANTELELEIRI 29.6.­4.7.2009 Kuhmossa. Ks. mainos sivulla 39. kuva: Kamu '08, suomen Kansanmusiikkilitto KANTELE 1·2009 36
• LAHDEN 35. KANTELELEIRI 7.­12.6.2009 TEEMANA RYTMIIKKA Finn-kanteleet r.y. järjestää kanteleleirin Siikaniemen kurssikeskuksessa, viehättävän järvimaiseman keskellä. Majoitus on 2­4 hengen huoneissa. Leirillä opiskellaan sekä yksityis- että ryhmätunneilla koti- ja konserttikanteleiden soittoa. Lisäksi on mahdollisuus saada ryhmäopetusta pienkanteleiden soitossa. Kurssi sopii erinomaisesti myös luokka- ja päiväkotityössä kannelta käyttäville ja sen pedagogiikasta kiinnostuneille opettajille. Myös alkeista aloittavat tervetulleita leirille mukaan. Leirin taiteellisena johtajana toimii Mirva Minkkinen, muina opettajina Anu Itäpelto, Tuuli Lukkarinen, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen ja Heidi Äijälä sekä leiripäällikkönä Kaija Karvinen. Ennakkoilmoittautuminen tapahtuu ilmoittautumislomakkeella sekä maksamalla leirin tilille 30 ilmoittautumismaksu 29.3.2009 mennessä. Lisätietoja: Eija Heiskanen, Inkerintie 32, 01420 VANTAA, p. 0400 468 891, eija.heiskanen@helsinki.fi Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskuksen osoite: Siikaniementie 210, 16730 KUTAJÄRVI. www.siikaniemenkurssikeskus.fi RETRIITINOMAINEN 5-KIELIsEN KANTELEEN ALKEIsKURssI 23.­25.7.2009 Kanteleliitto ja Helsingin diakonissalaitoksen Heponiemen Hiljaisuuden keskus järjestävät yhteistyössä retriitinomaisen 5-kielisen kanteleensoiton alkeiskurssin 23.­25.7.2009. Kurssi on tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat oppia soittamaan kanteletta omaksi ilokseen ja rentoutuakseen. Kurssilla tutustutaan kanteleeseen karjalaisen meditatiivisen improvisaation hengessä. Opettajana toimii musiikin tohtori Arja Kastinen. Kurssin aikana Kastinen pitää konsertin. Heponiemessä on mahdollisuus osallistua myös päivittäisiin rukoushetkiin ja vetäytyä hiljaisuuteen. Heponiemen hiljaisuudenkeskus sijaitsee Karjalohjalla. Kurssin hinta on 190 Kanteleliiton jäsenille ja 215 ei jäsenille. Hinta sisältää 10 oppituntia, muun ohjelman ja täysihoidon. Ilmoittautumiset Kanteleliittoon 1.5.2009 mennessä. 5-kielisen kanteleen voi lainata kurssin ajaksi Kanteleliitosta. Kurssin toteuttamiseksi tarvitsemme vähintään 10 osallistujaa. Lisätietoja: Kanteleliitto, Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki, mail@kanteleliitto.org, 050 5645 957 · Heponiemestä: www.heponiemi.fi · Arja Kastisesta: www.temps.fi KAMU'09 LAsTEN jA NUORTEN KANsANMUsIIKKILEIRI Leiri järjestetään 10.­14.6.2009 Päivölän virkistyskodissa Vihdissä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä järven rannalla. Leiri alkaa 10.6. klo 18, ja päättyy sunnuntaina 14.6. loppukonserttiin. Leiri on tarkoitettu 8-16 -vuotiaille kansanmusiikin harrastajille tai kansanmusiikista kiinnostuneille. Leiriläisellä tulee olla perusvalmiudet omassa pääsoittimessaan. Leirin järjestäjinä ovat Suomen Kansanmusiikkiliitto, Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja Kanteleliitto. Opetusta leirillä saa viulun, kaksi- ja viisirivisen hanurin, puhaltimien (klarinetti, poikkihuilu, sarvi ym.), kanteleen ja harmonin soitossa sekä laulussa. Lisäksi myös kokonaiset yhtyeet voivat ilmoittautua yhtyeopetukseen. Leirillä saa yksityisopetuksen lisäksi myös yhteis-, yhtye- ja soitinkohtaista opetusta. Sauna ja uimaranta takaavat mukavan iltaohjelman. Leirin opettajina mm. Leena Joutsenlahti (puhaltimet, kosketinsoittimet), Perttu Paappanen (haitarit), Emilia Lajunen (viulu ja avainviulu sekä Sanna Huntus (kanteleet). Kurssin hinta on 230 euroa. Ilmoittautumiset 10.5.2009 mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Suomen Kansanmusiikkiliitto, www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi, 09-8731320, toimisto@suomenkansanmusiikkiliitto.fi. KATSO LISÄTIETOJA KANTELE.NET KANTELE 37 1·2009
• Lasten KANTELE Kalavaleita teKsti: nina amPuJa KuVat:emma & amadeus & HuBert amPuJa Jokaisella seudulla oli ennen vanhaan oma Eemelinsä, josta kerrottiin huikeita kalajuttuja. Huhu kulki kuin rikkinäinen puhelin leikki ja pienet sintit muuttuivat isältä pojalle kertomuksissa suorastaan valtaviksi vonkaleiksi. Nyt kanteleet duurivireeseen, vene vesille ja makoisat madot koukkuun. Vatukkamäen Eemeli tiiraili pienen tupansa pikkuruisesta ikkunasta taivaalle. Ilma näytti uhkaavalle. Mustanharmaita pilviä kerääntyi taivaanrantaan ja ennusti melkoista sademyräkkää. Sää olisi mitä otollisin pienelle kalastusreissulle, hän ajatteli ja rupesi pakkaamaan reppuunsa tarvikkeita. Eemelin matka kävi navetan kasiaisfarmin kautta. Eemeli oli tunnettu hyvistä matosistaan, kalamies kun oli. Parhaat yksilöt löytyivät heti sateen jälkeen naapurin ukko Kiemuraisen pellosta. Huhu kertoi, että Eemeli keitteli kasiaisilleen voilla höystettyä kaurapuuroa pitääkseen ne pulleina ja houkuttelevina. Eemeli valitsi pulleroisimmat matosensa ja laittoi ne kiemurtelemaan mullalla täytettyyn vihreään muoviämpäriin. Eemelin vene makasi rantatörmällä, riippakoivujen alla, kivenheiton matkan päässä hänen sinisestä mökistään. Eemeli asetti repun ja syöttejä kuhisevan ämpärin soutuveneensä perään, työnsi veneen vesille ja kohta airot kirskuivat kilpaa lokkien kanssa. Tottuneesti hän souti läheiseen lahden poukamaan, vakipaikkaansa. Hän kaivoi ämpärillisestä multaa pullean kasiaisen, sylkäisi päälle onnea tuottavan sylyn ja pujotti matosen koukkuun. Herkkupäivällistä tarjoillessaan kalamies Eemeli istui paikoillaan hievahtamatta. Sateen rummutus lirutti tasaista rytmiä. Silmillään hän seurasi sudenkorentojen viettelevää tanssia veden pinnalla. Aika ajoin pintaan ilmestyi renkaita. Tämä tiesi sitä, että kohta kala alkaisi toden teolla syödä. Äkkiä koho painui pinnan alle. Kala alkoi vetää rajusti ja ongenvapa taittui aivan mutkalle. Jättivonkale, ajatteli Eemeli voitonriemuisena ja yritti väsyttää kalaa parhaansa mukaan. Kalan voimat eivät kuitenkaan osoittaneet hiipumisen merkkejä, vaan pikemminkin päinvastoin. Se lisäsi vetoa niin rajusti, että Eemelin paapan vuolema puuonki oli mennä kahtia. Ei auttanut muu kuin kokeilla paapan kalanväsyttämisloitsua. Oi mahtava meren menijä. Ahdin anteliaan anna ihmismielen ravinnoks panna. Väisty voimas. Eemelin lausuttua loitsu loppuun järven pintaan nousi mahtavia pyörteitä. Vene teki kolme ympyräistä kierrosta ja niin kävi, että meno rauhoittui. Eemeli sai saaliin kiskottua veneeseensä. Ja oi, että millaisen vonkaleen. Ette muuten ikinä uskoisi jos kertoisin... (levittelee kädet levälleen). Ainakin näin suuren. Lue sanat rytmikkäästi sanarytmin mukaan. Rytmi voi poiketa koputtamastasi rytmistä Koputellaan rytmi koppaan Oranssi sana pp (hyvin hiljaa) SUURET KIRJAIMET f (voimakkaasti) Koputus ponteen x xx Heiluttele kanteletta ylös­alas Mansikkasointu Mustikkasointu Lakkasointu KANTELE 1·2009 38
• TEOKSIA Maistiaisia barokkimusiikin maailmasta, osa 2 Koristelu teKsti: Heidi äiJälä Barokkimusiikin ominaispiirteeksi liitetään usein toinen toistaan virtuoosisemmat koristelut ja korukuviot. Kyse on useimmiten pienistä kuvioista, joita ei ole merkitty nuottiin koska säveltäjä olettaa muusikon osaavan tehdä tyylinmukaisen koristelun luonnostaan. Tässä valossa kirjoitettu barokkimusiikki muodostaa ainoastaan sävellyksen rungon, jonka ympärille luodaan elävää ja vivahteikasta musiikkia. Tosiasiassa koristelu on vain pieni ­ joskin merkityksellinen ­ osa barokkimusiikin tyylinmukaisuutta. M 1600-luvulle atkalippu Yksinkertaisin tapa aloittaa koristelun harjoittelu on tehdä pieniä koruja tai kahden sävelen trillejä pitkille ja painokkaille sävelille. Korut ovat niin rytmisesti kuin dynaamisestikin eläviä, mutta koristelun on tarkoitus pysyä perussykkeessä. Ehdoton sääntö barokin koristelussa on, että kahta samanlaista korua ei voi olla peräkkäin, koska ajan uskomuksen mukaan maailmassa kaksi asiaa ei koskaan toistu säännönmukaisesti. Toinen tärkeä lähtökohta on, että korut alkavat iskulta ja pääpaino on aina ensimmäisellä sävelellä. Tästäkin syystä ylöspäin lähtevät korukuviot kannattaa lähes poikkeuksetta aloittaa peukalolla. salzburgin vanhaa kaupunkia on sanottu barokin mestariteokseksi ja se onkin unescon maailmanperintökohde. Viime vuonna salzburgissa järjestettiin Bach-festivaali, jonka antimista nautti 17 500 kuulijaa. kuva: Bachfest salzburg 2008 KANTELE 1·2009 40
• Kanteleensoittajan kannalta käyttökelpoisimpia korukuvioita ovat muun muassa kolmen sävelen pralltrillit ja -mordentit, pitkät kahden sävelen trillit ja Doppelschlag. Kanteleensoittajalle erittäin luonteva italialainen koru on tirata, joka on kevyesti sammuteltu, vauhdikas asteikkokulku ylös- tai alaspäin pääsäveleen. Vastakuvioiden suosiminen eri äänenkuljetuksissa ja sekvenssipaikoissa tuo väriä ja ryhtiä polyfoniaan. Pidätykset ovat olennainen osa barokkimusiikkia ja pidätys voi olla joko pääsävelen ylä- tai alapuolinen kuvio. Pidätyssäveltä korostetaan erityisesti, kuten muitakin dissonansseja ajan tyylissä. Käyttökelpoinen tehokeino on myös pidätysketjut, joissa pidätyksiä on toistuvasti esimerkiksi neljäsosittain. Aina koristelu ei kuitenkaan ole suotavaa. Jos nuotissa on esimerkiksi tempomerkintä grave, on teos tarkoitus esittää ilman koristelua ja silloin tekstuuri sisältää jo itsessään tarvittavat korukuviot. Erityisen poikkeuksen muodostaa Louis Couperinin musiikki, joka on tarkoitus esittää aina säveltäjän alkuperäisin merkinnöin ilman esittäjän omaa koristelua. georg Friedrich Händel 23.2.1685­14.4.1759 oli saksalaissyntyinen säveltäjä. Häntä on usein pidetty Bachin jälkeen merkittävimpänä 1700-luvun barokkisäveltäjänä. Barokkikamarimusiikki Sooloteosten lisäksi kantele sopii erinomaisesti erilaisiin kamarimusiikkikokoonpanoihin. Esimerkiksi Georg Friedrich Händelin (1685­1759) Konsertto B (op 4 no 6) on kuin luotu kanteleelle. Olen itse soittanut tätä kokoonpanossa, jossa on kaksi viulua sekä ajan musiikille tyypillinen soitin viola da gamba. Muita mielestäni hyväksi havaittuja instrumenttiyhdistelmiä ovat muun muassa flauto dolce, laulu ja urut. Barokkikamarimusiikki haastaa soittajansa monella tavalla: esimerkiksi vapaa rytminkäsittely on haastavaa suuressa kokoonpanossa ja tiheillä aika-arvoilla. Fraseerauksella on tavanomaista keskeisempi merkitys ja koristelu perustuu vastavuoroisuuteen. Laulajien kanssa on huomioitava teoksen sanat myös koristelun suhteen. Yleensä korut tulevat laulajan tärkeille sävelille, jolloin teksti painottuu entisestään, mutta joskus tämä voi toimia myös toisinpäin. Kanteleen erityismahdollisuudet Kanteleella ja barokkimusiikilla on niin paljon yhteistä, että toisinaan tuntuu kuin kantele olisi alkuperäinen barokkimusiikin tulkki. Monet tämän musiikinlajin sävyjä kuvaavat ominaisuudet ­ kuten pehmeys, pyöreys, samettisuus ja heleys ­ yhdistyvät jo sinällään kanteleeseen. Edellä mainitun sormituksen lisäksi erityisen suuri lahja on kanteleensoiton monipuolinen sammutusjärjestelmä. Harvassa instrumentissa on mahdollista säädellä jokaisen yksittäisen sävelen soivaa kestoa ja tämä kanteleensoiton erityisominaisuus on omiaan barokkimusiikkiin. Yksi tehokeino on viivästyttää painokkaiden melodiaäänten sammutuksia. Barokkimusiikille on luonteenomaista soittaa runsaasti portato, johon kantelisti voi luoda vielä oman lisäsävynsä sammuttelemalla äänet eripituisina. Erityisen hyvin kantele taipuukin groundpohjaisiin teoksiin, joissa voi herkutella basso-ostinaton eripituisten portatojen kanssa. Arpeggiot ovat olennainen osa barokkimusiikin tulkintaa ja yksi koristelun väline. Arpeggio alkaa iskulta ja se voi olla rytmisesti symmetrinen tai sitä voi käsitellä agogisesti. Alaspäiset arpeggiot toimivat hyvin esimerkiksi kertauksissa. Soinnun voi KANTELE 41 1·2009
• myös koristella niin, että soittaa soinnun alkuosan suorana ja loppuosan rytmisesti murtaen. Kanteleen rikas sävymaailma kannattaa hyödyntää kauttaaltaan barokkimusiikissa. Esimerkiksi sammutuslaudan alta tai - vierestä löytyvä nasaalinomainen, cembalomainen helinä on omiaan värittämään sävyvalikoimaa ja tuomaan tyylinmukaista raikkautta. Polyfoniassa eri äänten välinen leikittely eri sävyillä luo selkeyttä kokonaishahmoihin. Barokin ajan viritystaso on nykyistä (442 Hz) selvästi matalampi (415 Hz). Autenttista viritystä voi lähestyä myös jättämällä johtosävelen ja terssin aavistuksen verran tasavireistä viritystä matalammiksi, jos tämä sävelvaihtovipujen puolesta on mahdollista. erikoistunut taiteilija Andrew Lawrence-King. Hän sopii kanteleensoittajalle esikuvaksi siksikin, että hänen ohjelmistonsa vastaa monilta osin kanteleella soitettavaa barokkimusiikin ohjelmistoa. Turvallinen lähtökohta aloittaa kanteleen barokkiohjelmistoon tutustuminen on esimerkiksi Tiina Takkisen kokoama barokkinuottikirja Kanteleen kanssa renessanssi- ja barokkimusiikin maailmassa (julk. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2005). Kuten tämäkin julkaisu osoittaa, kanteleella soitettavaa barokkimusiikkia löytyy kaikentasoisille soittajille. Vaikka moni asia toimii barokkimusiikissa kuten missä tahansa musiikin tyylilajissa, tämä muodostaa erityisen ja kiehtovan oman maailmansa. Tähänastiselta barokkimusiikin matkaltani olen saanut toinen toistaan suurenmoisempia musiikillisia aarteita ja toisaalta olen löytänyt myös aivan uusia ja avartavia puolia instrumentistani. Toivotan oivaltamisen iloa ja kauniita säveliä matkan varrelle! lähteet: Matkaoppaita Omien kokemusteni perusteella yllättävän moni barokkiteos sopii sellaisenaan kanteleelle. Suurin ongelma on kanteleen ikuisuushaaste: kromatiikka. Onneksi barokkimusiikki rakentuu harmonialtaan siten, että monin paikoin on mahdollista hyödyntää enharmonisia säveliä. Barokkiäänitteiden kuuntelua tyylin omaksumisessa lienee mahdotonta ylikorostaa. Levytyksiin on kuitenkin syytä suhtautua erityisen suurella varauksella, sillä valitettavasti osa äänityksistä ei ole ns. autenttista barokkia, vaan esimerkiksi "perusklassisesti" tai yliromantisoituneesti värittynyttä tulkintaa. Monista alan asiantuntijoista mainittakoon vanhan musiikin virtuoosi, barokkiharppuun Korukuviot nuotein esitettynä. ·Christine Bürklin / Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Barokkiseminaari 1 ja 2, yksityistunnit ja barokkikamarimusiikin ohjaustunnit · Rabbe Forsman/ Sibelius-Akatemia: Vanhan musiikin seminaari ja yksityistunnit · Jari Ikkala/ Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Barokkimusiikin historia ja -analyysi · Nikolaus Harnoncourt: Puhuva musiikki. Johdatusta musiikin uudenlaiseen ymmärtämiseen. Suomentanut Hannu Taanila. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-08773-8 louis couperin: Pièces d'orgue, 1650-1659 (teoksia uruille), Pieter dirksen soittaa Pyhän martin kirkon uruilla, (toccata trr 99012) KANTELE 1·2009 42
• KOKKOLAAN!!! Tsekkaa hakuinfo fi - valits e www.kpkonsa. Musiikkialan Perustutkinto Muusikon koulutusohjelMa 120 - klassinen Musiikki - kansanMusiikki - PoP/jazzMusiikki ov Soittam ... aa n KEVÄÄN JA KESÄN LYHYTKURSSEJA! VIPINÄÄ VARPAISIIN - LIIKETTÄ MUSIIKKIKASVATUKSEEN 3.4.4.2009 Piristävä koulutus lasten musiikki- ja liikuntakasvatukseen. NÄPPÄRIKURSSI 1.5.6. 2009 Kurssi jossa soittamisen ilo ja riemu vallitsee! Mauno Järvelä apuopettajineen jakaa jälleen oppiaan viulisteille, tämmäreille ja muiden instrumenttien soittajille. RUMMUNRAKENNUSKURSSI 11.12.6. 2009 (Pk/yo) Kurssilla rakennetaan yhdenlainen versio länsiafrikkalaisesta djembestä. SPELILEIRI 20.25.7.2009 (Etelä-Pohjanmaan Opistolla, Ilmajoella, lisätietoja kurssit@epopisto.fi, 06-4256 000) keski-PohjanMaan konservatorio Pitkänsillankatu 16, 67100 kokkola Puh. (06) 8241300 www.kPkonsa.fi WWW.KPKONSA.FI LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN: ako@akopisto.fi, puh. 044-4325 616 Sähkökannel JAKOON! KOISTINEN ELECTRIC I -sähkökannel on ensimmäinen kokonaan sähkösoittimeksi suunniteltu 39-kielinen kannel. Lainaamme soitinta 2 vuoden jaksoissa musiikkiopinnoissa edenneille soittajille. Soittimen hakuaika on 18.5-18.6.2009. Soitinlainan ratkaisee kansanmusiikin ja kanteleensoiton asiantuntijoista kutsuttu raati. Hakulomakkeita saa Rääkkylän Osuuspankista, Puh. (013) 685 1100 tai www.raakkylan@op.fi Lisätietoja: toimitusjohtaja Olli Koivula, Puh. 0500 912 366 tai olli.koivula@op.fi MUSIIKKIA KESKELLE ELÄMÄÄ Opiskele monipuoliseksi muusikoksi & opettajaksi Koe elävä kanteleperinne Keski-Pohjanmaalla Yhteishaku 23.3.-9.4.2009 MUSIIKKIPEDAGOGI Suuntautumisvaihtoehdot · kansanmusiikkipedagogi · musiikinohjaaja · musiikkioppilaitoksen opettaja Tutustu ja inspiroidu: www.cou.fi Opintosihteeri puh. 06 825 4104 tai 044 725 0776 Taiteen yksikössä voit opiskella myös teatteri-ilmaisun ohjaajaksi TA I TE E N Y KS I KKÖ Vingenkatu 18, 67100 Kokkola www.cou.fi Nina Dannert
• OPETTAjAN PÄIvÄKIrjA jimi Hendrix olisi laittanut sähköt kanteleeseensa American dream Olemme pieni kansakunta Pohjois-Euroopassa Skandinavian ja Venäjän välissä. Sekä lännessä että idässä on voimakas valtio, jonka alaisuudessa olemme joutuneet olemaan. Etelässä meri erottaa meidät Manner-Euroopasta ja pohjoisessa harvaanasuttu, arktinen norjalainen maakaistale Jäämerestä. Olemme maantieteellisesti lievästi sanottuna haastavassa paikassa. Meillä puhutaan kielitieteellisesti monimutkaista kieltä, jota ei suuresti puhuta rajojemme ulkopuolella. Sanotaan, että Suomi elää puusta. Se varmasti joskus teki niin. Nykyään ehkä voidaan sanoa, että Suomi elää tekniikasta. Silti muistat vielä, milloin ostit ensimmäisen kännykkäsi tai opettelit käyttämään sähköpostia. Osa lukijoista muistaa senkin ajan, kun saatiin sähköt ja viemäröinti. Tekninen kulttuurimme on nuorta ja edennyt nopeasti hyvin korkealle tasolle. Meillä on myös upea henkinen kulttuuriperintö, pitkät juuret syvälle Kalevalan maille - pyöreästi nähtynä historian hämärästä teollistuneeseen nykyaikaan saakka kestänyt yhtäjaksoinen, alati kehittynyt ja yhä kehittyvä kansanlaulu- ja soittoperinne. Ajatusleikki: mitäpä, jos me olisimme maailman mahtimaa, pyörittäisimme musiikin valtavirtaa ja vielä tämän lisäksi omaisimme kalevalaisen kulttuuriperinnön? The Doors ei olisi kukkaisajan lapsena jättänyt kanteletta ja kalevalaista mytologiaa väliin. Kantele ja Väinämöinen olisivat tulleet kertaiskulla maailmankuuluiksi. Jimi Hendrix olisi laittanut sähköt kanteleeseensa. Nyt hänen kantelettaan huutokauppailtaisiin kovaan hintaan ja tunnetut kantelesoolot nostattaisivat niskahiukset pystyyn vielä tänäkin päivänä. Maailman rockbändien kokoonpanoissa olisi aivan itsestäänselvyytenä kantele samoin kuin niissä yleensä tapaa olla rummut. Teinit kulkisivat kaikilla maailman mannuilla ja mantereilla t-paidoissa, joissa olisi kullanvärinen kantelelogo ja teksti "I Am a Rockstar". teKsti: tiina Komulainen Levykaupoissa ja tavarataloissa ympäri maailmaa myytäisiin Teppana Jäniksen, Iivana Sirgon ja Antero Vornasen tapaisten soittajien alkuperäisäänityksiä juurimusiikkina. Siellä myytävät lukuisat "The Legends of the Blues"-tyyppiset kokoelmat olisivat nimeltään esimerkiksi "The Legends of the Maanitus"-kokoelmia. Kirkonkellojen soitot, maanitukset ja prisonkat olisivat koko teollistuneen maailman tuntemia bluesin, countryn ja bluegrassin tapaisia musiikillisia määreitä. Jokainen itseään kunnioittava juurimuusikko ympäri maailmaa ottaisi vähäkielisten kanteleiden soiton haltuunsa ja opettelisi tunnontarkasti alkuperäisäänitysten prisonkkastandardit. Suuri musiikkibisnes olisi tietenkin jo ajat sitten haistanut rahan ja pyöräyttänyt isot pyörät käyntiin. Kantele olisi saanut oman Bruce Springsteeninsa ja tullut maailmankuuluksi kovan statuksen soittimeksi. Jättimäiset stadionit pullistelisivat kymmentuhatpäisistä innokkaista faneista, kun kanteleen Bruce Springsteen olisi suihkukoneellaan lentänyt konsertoimaan ja kunnioittamaan kaupunkia läsnäolollaan. Ja uusille pikku-Bruceille olisi koko ajan tilausta. Mutta, koska jo olen lottovoittaja (olenhan syntynyt Suomeen), en valita, vaan iloitsen osastani. KANTELE 1·2009 44
• NYT KAUPOISSA ! TEXCD 097 Uniikki yhdistelmä voimaa ja herkkyyttä kanteleella ja kotolla. julkaisija: Texicalli Records Oy Tunturikatu 15 B 42 00100 Helsinki www.texicalli.net jakelu: Töölön Musiikkitukku Oy www.toolonmusiikkitukku.com www.lovikka.com www.lovikka.com com co Vaihtoehtona vaskikielillä vakuuttava vanhahtava vaikutelma...
• AjANKOHTAISTA Kanteleiden katselmus teKsti: seiJa Häyrynen 14.11.2008 juhlittiin Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa kanteletaiteilija Elli Sonkkasen 30 vuotta kestänyttä kanteleensoiton opettajakautta kansalaisopistossa. Musiikista vastasivat opettaja itse solisteineen sekä oppilasjoukko eri vuosikymmeniltä soolo- ja ryhmäesityksin. Elli Sonkkanen on nuorena lähtenyt evakkotaipaleelle Karjalan laulumailta synnyinpitäjästään Suojärveltä päätyen Mikkelin seudulle, missä avioitui ja toimi vuosikaudet 5-lapsisen perheen äitinä. Kanteleesta loihtimansa kauniit sävelet ja luonnonläheiset runonsa ovat saaneet hyvän vastaanoton kotimaan lisäksi ulkomailla mm. amerikansuomalaisten keskuudessa. Hän on konsertoinut lähes kaikissa maanosissa ja on tullut kiertäneeksi kanteleineen maapallon ympäri kolmeen kertaan. Kansalaisopiston kanteleensoitonopettaja-aikanaan hän on oppilasryhmineen käynyt esiintymässä useissa musiikkitapahtumissa. Ohjelmistossa on sekä hengellistä että maallista kansanmusiikkia. Viimeisin ulkomaille suuntautunut konserttimatka oppilaiden kanssa tehtiin Viron Pärnuun. Lähitulevaisuuden haasteista mainittakoon kalevalanpäivän seutuun asettunut perinteinen soittotuokio Mikkelin päiväkeskuksessa ja esiintyminen Eläkeliiton Etelä-Savon kirkkopyhän pääjuhlassa palmusunnuntaina. Ansioistaan Elli Sonkkaselle on luovutettu Kalevalan 100-vuotisjuhlavuoden mitali ja Kanteleliiton kultakantele. Vuonna 2005 hänelle myönnettiin Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston kultuuripalkinto taidoistaan, tulkinnasta ja perinteen siirtämisestä. Kanteleensoiton oppilaiden ikäjakauma on suuri, aina alakouluikäisistä eläkeläisiin. Oppilasjoukossa on myös ulkomaalaisia esim. Japanista ja Kanadasta. Kuuluisin hänen oppilaisstaan, musiikin tohtori Timo Väänänen toi oman Väinämöisen kasvot -teoksensa marraskuiseen konserttiin yhdessä tanssija Päivi Järvisen kanssa. Konsertin lopulla Mikkelin kansalaisopiston rehtori Leena Hytönen ja vararehtori Greta Bovellan ojensivat Elli Sonkkaselle Kansalaisopiston kultaisen ansiomerkin kiitollisuuden osoituksena pitkästä, antaumuksella tehdystä työkaudesta. Myös entiset ja nykyiset oppilaat muistivat opettajaansa yhteisellä lahjalla. Lämminhenkisen konsertin lähes 400-henkinen yleisö Mikaelin Martti Talvela-salissa sai lopuksi kuulla kaikkien esiintyjien yhteissoittona Synnyinmaan laulun. Kirjoittaja on Elli Sonkkasen nykyinen oppilas. Kantelemuseo jyväskylään Palokan Pelimannitalossa avataan Kalevalanpäivän aattona, 27.2.2009 kantelemuseo. Pelimannitalo on 100 vuotta sitten vanhasta viljamakasiinista uudistettu juhlatalo, joka luo museolle upeat puitteet. Esillä on kanteleita eri aikakausilta ja alueilta; eri puolilta Suomea sekä Latviasta, Liettuasta Virosta ja Venäjältä. Keskisuomalaisella kanteleperinteellä on museossa tärkeä sija. Museon on koonnut tutkija Kari Dahlblom. Hänen oman kokoelmansa lisäksi näytteillä on yksityishenkilöiden ja Kanteleliiton näytteille antamia soittimia. Palokan Pelimannitalo, Kantelemuseo, Saarijärventie 71, Palokka, www.jskamu.net/pelimannitalo. KANTELE 1·2009 46
• Vuoden uusmaalainen kansanmusiikkiyhtye Kardemimmit Kardemimmit valittiin vuoden uusmaalaiseksi kansanmusiikkiyhtyeeksi. Kaikki yhtyeen jäsenet soittavat erikokoisia kanteleita ja laulavat. Yhtye on ollut koossa noin kahdeksan vuotta ja se on valittu mm. Vuoden kanteleyhtyeeksi 2004. Vuonna 2005 Kardemimmit voitti oman sarjansa kansallisissa kanteleyhtyekilpailuissa. Vuoden 2006 loppumetreillä ilmestyi Kardemimmien ensimmäinen cd-levy Viira, joka koostuu suurimmaksi osaksi yhtyeen omista sävellyksistä ja sovituksista. teKsti: anJa HinKKanen Yhtyeessä soittavat ja laulavat Maija Pokela (kanteleet, laulu), Jutta Rahmel (kanteleet, laulu), Anna Wegelius (kanteleet, laulu) sekä Leeni Wegelius (kanteleet, laulu). Kardemimmit soittavat uutta kantelemusiikkia, omia sävellyksiään ja nykykansanmusiikkia pohjalla niin itäinen kuin läntinenkin musiikkiperinne. Lahden konservatoriolle kantelelahjoitus 87-vuotias Kaisa Juutilainen lahjoitti oletettavasti viimeisen Paul Salmisen rakentaman konserttikanteleen Lahden konservatoriolle 16.12.2008. Lahden Jalkarannan sairaalassa asuva rouva opiskeli aikoinaan kanteleensoittoa Ulla Katajavuoren oppilaana. Kanteleen luovutus tapahtui Lahden Jalkarannan sairaalassa, jossa konservatorion kanteleopiskelijat Rosa ja Pinja Tykkyläinen sekä Veera Rinkinen esiintyivät sairaalan asukkaille. Konsertti sai ystävällisen vastaanoton ja nuoret kanteleensoittajat saivat kutsun tulla jatkossakin esiintymään sairaalan tilaisuuksiin. Em. trio aloitti samalla konserttikiertueensa Lahden alueen palvelutaloihin ja muihin vanhusten palvelukeskuksiin. rosa, Veera, Kaisa ja Pinja. Kuvaaja Hannu sinerma KANTELE 47 1·2009
• KANTELEKILPAILuT 2009 XV VALTAKUNNALLINEN KANTELEKILPAILU KANTELEYHTYEET, TAMPErE 3 .­5 .6 .2009 Tule mukaan seuraamaan kaikkien aikojen suurinta kantelekilpailua! Kilpailussa on sarjat alle 12-vuotiaista ammattilaisiin ja musiikkityylejä laidasta laitaan. Ilmoittautuneita ryhmiä on 80. Voit myös osallistua tapahtumaan talkoolaisena. Kilpailupaikka on Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tilat, osoite: F.E. Sillanpään katu 9 AikAtAulu: ke 3.6.2009 Kilpailuohjelmiston ilmoittaminen Kilpailuohjelmisto tulee ilmoittaa 12-14 vuotiaiden, yli 15-vuotiaiden ja ammattilaisten sarjoihin 28.3.2009 mennessä. Alle 12-vuotiaiden sarjan ohjelmailmoitus tulee olla Kanteleliitossa 30.4.2009 mennessä. Voit lähettää ohjelmailmoituksen sähköpostitse tai kirjeitse. Lomake netistä: www.kantele.net Majoitus Tampereella on samanaikaisesti lukuisia tapahtumia, joten varaa majoituksesi heti. Olemme saaneet tarjouksen Cumulus Hämeenpuistosta (Hämeenpuisto 47). Varaukset: www.hotellimaailma.fi, hameenpuisto.cumulus@restel.fi tai 03 3862 000. Huonehinnat: 104 e/ 1hh, 124 e/ 2hh. Hinnat sis. arvolisäveron. Mainitse tilausta tehdessäsi Kanteleliiton kiintiö. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Kanteleliiton, Tampereen kaupungin, Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun kanssa. Kilpailutapahtumaa sekä oheiskonsertteja ovat rahoittaneet: Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto sekä Kauko Sorjosen säätiö. Tiedustelut ja talkoolaisten ilmoittautuminen: Vilma Timonen, vtimonen@siba.fi, 044 5167 558. Avajaiset ja SIVAL Avajaiset ja Eija Kankaanrannan viides jatkotutkintokonsertti Sibelius-Akatemian DocMus-yksikköön aika: klo 19, paikka: Pyynikkisali Kilpailijoille vapaa pääsy. to 4.6.2009 Pyynikkisali: Yli 15-vuotiaiden suuryhtyeet (kansan-, taide- ja muu musiikki), 12-14 ­vuotiaat suuryhtyeet (kansan- taide- ja muu musiikki) ja alle 12-vuotiaat suuryhtyeet Auditorio: Yli 15-v. pienyht. (kansan- ja taidemus.) Kamarimusiikkisali: Alle 12-v. pienyhtyeet pe 5.6.2009 Pyynikkisali: Ammattilaiset (kansan-, taide- ja muu musiikki) Auditorio: yli 15-v. pienyhtyeet (muu musiikki) Kamarimusiikkisali: 12-14 -v. pienyhtyeet (kansan-, taide- ja muu mus.). Tulosten julkistaminen ja päätöskonsertti Pyynikkisalissa. Kilpailuun osallistujille tulee tarkemmat aikataulut helmikuun aikana. Muutokset mahdollisia. Seuraa kilpailun aikataulun muutoksia netistä: www.kantele.net Kilpailutoimikunta päätti sääntömuutoksesta, jossa ammattisarjojen pien- ja suuryhtyeet ovat yhdistetty yhdeksi sarjaksi. Mainio kantelemikki 125,- AKG C411 Monipuolinen kantelekauppa! - Nuotit - Levyt - Tarvikkeet - Virityslaitteet - Studiopalvelut www.imu.fi KANTELE 1·2009 Viritysmittareita Anna-Karin Korhosen sähkökantele CD 20,- 48 09-295 2079 0400-467 974 imu@imu.fi
• Cumulus Hämeenpuisto kotisi Tampereella... Kanteleliiton kilpailut 3.-5.6.2009 - majoitus alkaen: 1 hengen huone Hämeenpuistossa 2 hengen huone Hämeenpuistossa alk. alk. Tampereen Cumulus Hämeenpuisto on hotelli, jossa asut mukavasti lähellä keskustan tekemisiä. Mutkaton ilmapiiri, hyvä yöpyminen ja iloinen henkilökunta takaa, että viihdyt Hämeenpuistossa kuin kotonasi. Lämpimästi tervetuloa! Varaukset tunnuksella: KANLI Cumulus Hämeenpuisto, Hämeenpuisto 47 Puh. (03) 386 2000 E-mail: hameenpuisto.cumulus@restel.fi 104,124,- /yö /yö Hinnat sisältävät majoituksen, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. Hinnat voimassa ajalla 3.-5.6.2009. Erikoishintaisia huoneita myynnissä rajoitettu määrä. 24 Cumulusta Suomessa
• LIITTO Henkilöstöuutisia Kanteleliiton toiminnanjohtajan jäädessä äitiyslomalle helmikuun puolivälissä on toiminnanjohtajan sijaisena aloittanut Sirpa Lahti. Hän on haapavetislähtöinen kansanmusiikin soittajaopettaja-tuottaja, joka aloitti ammattiopintonsa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Pääsoittimien haitarien rinnalle tulivat silloin sivusoittimina mukaan myös mm. pienkanteleet, tinapilli ja laulu. Musiikkipedagogiikan opintojen jälkeen Sirpa on opiskellut Etnomusikologiaa Tampereen yliopistossa sekä on viittä vaille valmis maisteri Sibelius Akatemian Arts Management -osastolta. Opintojen ja soittamisen ohessa Sirpa on ollut mukana järjestämässä Kokkolan Pelimanniklubeja ja Tampereen Rahvaanmusiikin iltoja sekä Faces Etnofestivaalia. Tällä hetkellä Sirpa työskentelee puolipäiväisenä myös Haapavesi Folk Music Festivalin toiminnanjohtajana, mutta luovuttaa pestin seuraajalleen Juha-Matti Kurralle tulevan kesän festivaalin jälkeen. Kanteleliiton toiminnanjohtajan äitiysloman sijaisuus on uudenlainen pesti tapahtumajärjestäjälle, mutta Sirpa uskoo voivansa tuoda uusia tuulia liiton toimintaan taustansa myötä. Sirpa on virkavapaalla toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Sirpan tavoittaa liiton sähköpostiosoitteesta mail@kanteleliitto.org tai 050 5645 957 Kanteleliiton toimistosihteerinä helmikuussa niin ikään aloitti Tuula Muro. Näillä näkymin hän hoitelee liiton toimistorutiineita heinäkuun loppuun saakka. Tuulan tavoittaa numerosta 050 5645 966 ja sähköpostitse tuula.muro@kanteleliitto.org Kantelekilpailujen tuottajan työt hoitaa Vilma Timonen. Vilman tavoitat kilpailuasioissa joko sähköpostitse vtimonen@siba.fi tai 044 5167 558. Vilman lisäksi kilpailuasioita hoitaa Verna Kotiranta. KuVa: PäiVi ylönen-Viiri Kirjokansi Heikki Laitiselle Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professori, Heikki Laitinen jäi eläkkeelle tammikuun alusta 2009. Alan järjestöt lahjoittivat Laitiselle Jyrki Pölkin Kirjokansi-kanteleen. Kansanmusiikin osaston professoriksi on valittu Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajan tehtävistä pois jäänyt Hannu Saha. Kanteleliiton 5-kieliskokoelma Muista jäsenetusi: Voit hakea kahdeksan Koistisen wing 5-kielisen kanteleen kokoelmaa lainakäyttöön esim. lyhytkursseille, työpajoihin, taiteellisiin produktioihin. Lisätiedot: mail@kanteleliitto.org, 050 5645 957 Kanteleliitto onnittelee Sydämelliset onnittelut Pekka Korpiselle 80-vuotispäivän johdosta 15.10.2008. Kanteleliiton uudet työntekijät sirpa lahti (vasemmalla) ja tuula muro. KANTELE 1·2009 50
• Kevätpäivät Kanteleensoiton opettajien (Kanton) ja Kanteleliiton jo perinteiset kevätpäivät pidetään JaSeSoi ry:n järjestämän RytmiS 2009 ­seminaarin yhteydessä 20.­22.3.2009 Mikkelissä, Suomen Nuoriso-opistolla. RytmiS -rytmiseminaari on monille ensi askel Orffpedagogian iloiseen ja innostavaan maailmaan. Sisältönä on musisointia, musiikkiliikuntaa ja pedagogiikkaa, iloa ja leikkiä unohtamatta. Se sopii kaikille musiikkia työssään käyttäville sekä sitä harrastaville. Kantele.netissä linkkiseminaarin sivuille. Seminaarissa on mahdollisuus verkostoitua ja tutustua musiikkikasvattajiin eri puolilta Suomea. Seminaarin teemat liittyvät säveltämiseen, musiikkiliikuntaan ja yhtyesoittoon. kouluttAjinA toimivAt: LIITTO kAnteleliiton hAllituksen jäsenet 2009 Christiane Wieblitz, Itävalta: Games and excercises with voice, speech, rhythm, movement and dance Tuula Jukola-Nuorteva: Säveltäminen draaman elävöittäjänä Markku Kaikkonen & Kaarlo Uusitalo: Soittoa ja bändiä Jouni Kettunen: Warm up Seminaari on aina loppuunmyyty ja hyvin kysytty. JaSeSoi on iloinen yhteistyöstämme ja varasi kantolaisille ja Kanteleliiton jäsenille 25 paikkaa. Sitovat ilmoittautumiset Kanteleliittoon 13.2.2009 mennessä mail@kanteleliitto.org Tämän jälkeen vapautamme vapaat kiintiöpaikat jasesoilaisten käyttöön.(Huom: jasesoilaisille ilmoittautuminen 3.3.2009 mennessä). Hinta on sama kuin JaSeSoin jäsenille eli 220 (sis. ruuan, opetuksen ja majoituksen). Opiskelijat 160 , muut 240 . Jos majoitut muualla kuin Nuoriso-opistolla, niin hinta on silloin hieman alhaisempi. Kanto tukee jäsentensä osallistumista (lisätietoja Kanteleliitosta). Opiskelijat: kysykää mahdollisuutta saada kurssista opintopisteitä. Ainakin Sibiksen MUKA niitä myöntää. Kyselkää ihmeessä myös työnantajanne ja koulujenne tukea matka- ja seminaarikuluihin. EvA ALKuLA (P .j .) Tampere, eva.alkula@gmail.com SuSANNA HEINONEN (vP .j .) Helsinki, susanna.heinonen@welho.com SAMI KANgASHArju (vP .j .) Helsinki, sami.kangasharju@kolumbus.fi jOHANNA AHO Lahti, johanna.aho@phnet.fi MArIIA HuIKArI Ylivieska, mariia.huikari@luukku.com PEKKA jALKANEN Helsinki, Kristina.Huuhtanen@dlc.fi MAIjA KAuHANEN Helsinki, maija.kauhanen@gmail.com MATTI KONTIO Inkoo, imu@imu.fi PEKKA LOvIKKA Ylitornio, pekka@lovikka.com AINO MEISALMI-MINKKINEN Tikkakoski, pentti.minkkinen@luukku.com rAuNO NIEMINEN Ikaalinen, rauno.nieminen@ippnet.fi SATu SOPANEN-HELISALO Helsinki, ssopanen@siba.fi PAuLIINA SYrjÄLÄ Kaustinen, pauliina.syrjala@kaustinen.fi vILMA TIMONEN Helsinki, vilma.timonen@siba.fi TuIjA WEgELIuS Espoo, tuija.wegelius@pp.inet.fi Kanteleliitto kiittää Jane Ilmolaa Haapavedeltä ja Marianne Uotilaa Lahdesta Kanteleliiton hyväksi tehdystä monivuotisesta työstä! Kanteleliiton hallituksessa aloittivat uusina jäseninä Rauno Nieminen Ikaalisista ja Maija Kauhanen Helsingistä. KANTELE 51 1·2009