• 1 ? 2013 irtonumero 8 ? FRIGG, s. 6 KLEZMER, s. 11 Mestari?kisälli perinne elää, s. 16 MUKANA PELIMANNI-LIITE KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 1
• SISÄLTÖ 1?2013 6 Alkutahdit............................................................................................................. 3 Ajassa: MeNaiset................................................................................................ 5 JuuriJuhlassa monta juhlan aihetta.......................................................... 10 Lempäälän Väinämöinen Ismaila Sané................................................... 15 Persoonallinen pelimanniyhtye Tradikaali............................................ 18 Samuelin Poloneesi Haminassa................................................................ 21 Pelimanni-liite Frigg antaa lavalla kaikkensa. 16 Sauli Heikkilä GLOMAS ? Global Music Master Programme......................................... 34 In Memoriam Valter Vilhelm Enlund ....................................................... 34 Opi kansanmusiikkia internetissä ? Kamulaari ................................... 35 Seurasaari ? Helsingin henkireikä............................................................ 36 Folkandia rajatapauksena............................................................................ 37 Oriveden kansanmusiikkikurssien henki paranee vaan!.................. 38 Espoon Pelimannit ? paranee kuin viini vanhetessaan................... 39 Kansanmusiikin keidas Stallet................................................................... 40 FolkJam on tullut jäädäkseen..................................................................... 41 Kirjat..................................................................................................................... 43 Levyt............................................................................................................44 ?47 Taustapeili: Arja Kastinen............................................................................ 50 Keikat ja koulutukset..................................................................................... 51 Petri Kivinen Kymenlaakso soi ja laulaa........................................................................... 23 Nuottiliite....................................................................................................25?28 Siilifolk nostaa kävijätavoitettaan........................................................... 29 Satakunnassa jaettiin arvonimiä.............................................................. 29 Uudenmaan nurkka........................................................................................ 30 Kukka-Maaria Kärki 19 Mestari?kisälli-perinne elää. Sauli Heikkilä KOLUMNISTI Ilona Korhonen 11 Klezmer ? Kun duuri soi mollissa ja molli duurissa 2 KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• ALKUTAHDIT Jaakko Laitinen ja Väärä Raha palkittiin Femmagaalassa & Kolmas maailmanpalo, Lau Nau, Tenhi sekä Tiiu Helinä. Femma-pääpalkinnon ja yleisöäänestyksen voitti helsinkiläinen punkyhtye Pää Kii. Kalevala lauletaan läpi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin opiskelijaryhmä järjesti 40-tuntisen tempauksen tämän lehden ilmestymisen aikoihin. Laulava kulkue kiertää Musiikkitalosta Lönnrotin patsaan, Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian, Kalevalaseuran tilaisuuden, Vanhan ylioppilastalon ja Black Doorin kautta takaisin Musiikkitaloon, jonne laulanta päättyy 1.3. perjantai-illalla. Kalevalan tarinat etenevät taukoamatta esilaulajan ja kuoron yhteistyönä sekä sooloesityksinä öin ja päivin. Yleisö on tervetullutta myös laulamaan. Tapahtumalla juhlistetaan suomenkielisen tarinankerronnan ja yhdessä laulamisen perintöä. Petri Alanko Femmagaala on musiikin monitoimimiehen Wallu Valpion perustama musiikkipalkinto, joka keskittyy musiikin laaja-alaisuuteen. Femmagaalan tunnuslause kuuluu: ?Vaikka artisti ei myy kybällä, voidaan se silti palkita Femmalla!? Jaettavat palkinnot ja niiden nimet vaihtelevat vuosittain. Gaalan useimpina vuosina on kuitenkin jaettu Femma-palkinnot vuoden sooloartistille, heviartistille ja live-esiintymiselle sekä Yleisöfemma. Gaala vietti 10-vuotisjuhlia helmikuun puolessa välissä. Yhtenä kategoriana oli Aholaita-Femma. Siihen on etsitty perinteitä tuoreesti vaalivia yhtyeitä. Femman pokkasi Jaakko Laitinen ja Väärä Raha. Kategoriassa olivat ehdolla olivat myös: Joose Keskitalo Irlannin kansalliskuoro Anúna konsertoimaan Suomeen Irlannin suuriin ylpeyksiin lukeutuva kansalliskuoro Anúna saapuu konsertoimaan Suomeen maaliskuussa. Maailmalla mainetta niittänyt a cappellana laulava kuoro tunnetaan tunnelmoinnin mestarina, ja pääosaan pääsevät kuoron eteerinen ja koskettava laulu. Kaksitoistahenkisen a cappella kuoron sävelsymbioosi ei soitannallista tukea kaipaa. Anúna johtaa itse itseään, ilman kapellimestaria tai soittajia. Anúna konsertoi Temppeliaukion kirkossa 15. maaliskuuta, pari päivää ennen Irlannin suurta juhlaa, Pyhän Patrikin päivää. Maria Kalaniemi viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaa KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Elina Brotherus Maria Kalaniemi nousi kansallisen tason huomioon vuonna 1983 voitettuaan ensimmäisen Kultainen Harmonikka -kilpailun Ikaalisissa. Hän aloitti opintonsa Sibelius-Akatemiassa samana vuonna kuuden ensimmäisen kansanmusiikkiopiskelijan joukossa. Kalaniemi on tehnyt mittavan uran koti- ja ulkomailla uudistaen käsitystä harmonikasta ja sillä soitettavasta musiikista. Juhlavuosi käynnistyi Folklandia-risteilyn suuressa konsertista, jossa mukana oli luonnollisesti Timo Alakotila, jonka kanssa Maria on esiintynyt yli 20 vuotta, sekä muita vierailijoita. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös uusia projek­ teja, kuten Lefvande. Se on konserttikokonaisuus, jossa sukelletaan ainutlaatuisella tavalla suomenruotsalaisten balladien maailmaan. Konsertissa esiintyvät Maria Kalaniemen lisäksi viulisti Marianne Maans, laulaja, kitaristi Désirée Saarela-Portin. Balladiperinteestä ja sanomasta on kertomassa kansanmusiikintutkija Ann-Mari Häggman. Lisäksi Kalaniemeä kuullaan Timo Alakotilan säveltämässä tanssisadussa Lumikki ja seitsemän kääpiötä, jonka ensi-ilta on 1.3. Sellosalissa, Espoossa. 3
• PÄÄKIRJOITUS Oli ollut kuumetta. Oli flunssa, kiire ja väsymys. MeNaiset-yhtyeen konsertti kuitenkin veti puoleensa. Ne naiset eivät ryhmänä konsertoineet kovin usein ja kyseessä oli vielä 20-vuotisjuhlakonsertti. Konserttiin meneminen tuntui suorastaan velvollisuudelta. Sonore-sali Helsingin Musiikkitalossa oli täynnä ihmisiä ja teatterisavua. Valaistus oli tunnelmallinen. Hämärässä erotti juuri ja juuri näyttämön kattoon ripustetut kansallispuvut. Näky oli melkein pelottava. Ensimmäisen soinnun tavoitettua tärykalvon kiitin itseäni siitä, että olin lähtenyt liikkeelle. Aikuisten naisten luonnolliset, sopivasti persoonalliset ja hyvin harjaantuneet äänet soivat erittäin kauniisti. Suomalaiset ja suomensukuisten kansojen rituaalilaulut muodostivat ehyen kokonaisuuden, jota rytmitti kokeellinen äänenkäyttö narinoineen, suhinoineen ja mörinöineen. Konsertin puolivälissä naiset alkoivat kiertää salissa yleisön ympäri. Yksi kerrallaan he juoksivat näyttämön halki ikään kuin takaa-ajajaa pakoon. Yhtäkkiä nainen vaihtui mieheksi. Näyttämön otti haltuunsa mordvalainen Sire Toorama ?yhtye. Sitten mukaan tulivat MeNaiset. Salin akustiikka kuulosti täydelliseltä. Moniääninen resonanssi suli selkäytimeen ja kyyneleet alkoivat juosta poskia pitkin. Gennadi Dulkinin polvistuessa laulamaan itkuvirttä muun kuoron säestäessä taustalla, sydän oli pakahtua. Olin saanut parhaan lahjan, mitä musiikki voi antaa. Kun konserteissa käyminen on myös työtä, on suuri vaara kyynistyä. Sen havaitsee usein konserttiarvosteluja lukiessa. Kyynistyminen on ärsyttävää. Miksi ei voi suhtautua kaikkiin esityksiin avoimesti ja antaa sydämen sanoa, puhutteleeko juuri tämä musiikki minua tässä hetkessä? Saatetaan epäillä esittäjien motiiveja, vilpittömyyttä ja taitoja. Varmistin on usein poistettu jo ennen konserttia. Tässä iässä on vaikea muuttaa asenteitaan, mutta lupaan yrittää. Minua surettaa usein se, että monet ihmiset eivät saa kosketetuksi tulemisen kokemusta musiikista ehkä koskaan. Syy on siinä, että he eivät käy konserteissa. Kokemuksessani on varmaan jotain samaa kuin uskovaisella, joka suree pakanoiden puolesta. Sekään ei tunnu oikealta. Jokaisella on oikeus myös olla altistumatta. Suositella kuitenkin voi. Lähes jokaisessa ihmisessä on kosketetuksi tulemisen mahdollisuus olemassa. Kansanmusiikki-instituutin toimittama kansanmusiikin yleisaikakauslehti Tradin (ent. Friiti, ent. Uusi Kansanmusiikki, ent. Kansanmusiikki) yhdistyttyä Pelimanni-lehden kanssa vuonna 2007, osa kansanmusiikkiyleisöstä koki jääneensä ilman lehteä. Lehtiuudistuksen päämääränä on paikata tuo puute. Päämääränä on tuoda yhteen yleisö ja soittajat, ammattilaiset ja harrastajat, tekijät ja tutkijat, nuoret ja vanhat. Haaste on suuri ja resurssit pienet. Tarvitsemme tekijöitä ja tukijoita kehittämään lehdestä sellaisen, jonka vuosituhansien kansanmusiikin perinteen eteenpäin vieminen edellyttää ja ansaitsee. Maija Seppo Kyynisyys ja kosketus Sauli Heikkilä KANSANMUSIIKKI Kansanmusiikin aikakauslehti No 1(168) 2013 Julkaisija Suomen Kansanmusiikkiliitto Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki Puh. (09) 8731 320 www.kansanmusiikkiliitto.fi Toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri, puh. 0500 431 913 toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi Puheenjohtaja Antti Koiranen, puh. 040 551 4137, antti.koiranen@uta.fi ja 4 Kansanmusiikki-instituutti Jyväskyläntie 3 (PL 11), 69601 Kaustinen www.kansanmusiikki-instituutti.fi Johtaja Matti Hakamäki, puh. 040 3588921 matti.hakamaki@kaustinen.fi Julkaisuvastaava Jimmy Träskelin, puh. 050 3286 870 jimmy.traskelin@kaustinen.fi Kustantaja Suomen Kansanmusiikkiliitto Päätoimittaja Sauli Heikkilä, puh. 045 671 1868 lehti@kansanmusiikkiliitto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kansanmusiikkiliitto.fi Kansikuva Frigg, Shetland Folk Festival 2010, kuva: Lieve Boussauw Ilmoitusmyynti toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy Ulkoasu ja taitto ISSN 2323-8089 Pieni Huone Oy, Sauli Heikkilä Kansanmusiikki 2/13 ilmestyy 31.5. Toimituskunta aineisto 30.4. mennessä. Matti Hakamäki, Sauli Heikkilä, Anja Hinkkanen, Riitta-Liisa Joutsenlahti, Jaana-Maria Jukkara, Seppo Kononen, Heikki Laitinen, Jaakko Meriläinen, Juhani Näreharju, Jimmy Träskelin ja Kulttuuri-, mielipide- ja Päivi Ylönen-Viiri tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Sami Perttilä AJASSA MENAISET MeNaiset-yhtyeen 20. juhlavuosi alkoi 13.2. konsertilla ja jatkuu 3.3. Musiikkitalossa Helsingissä. Silloin on aika yhdistää runolaulun voimat: Heikki Laitinen (pian 70 v), MeNaiset (20 v) ja Suden aika (10 v). Siis yhteensä 100 vuotta runolaulun juhlaa. Toukokuussa yhtye viettää viikon Koneen Säätiön Saaren kartanossa harjoitusperiodilla. Kesällä on esiintymisiä Haapavedellä ja Kaustisella sekä osalla porukasta Sommelo-festivaalien yhteydessä Vienan Karjalssa, Haikolan kylässä. Viime syyskuussa MeNaiset vieraili myös Mordvassa venäjän kansojen juhlassa. Kyseessä oli myös Mordvan 1000-vuotisjuhla. Tulevaisuudelta yhtye toivoo terveyttä, toveruutta ja laulun riemua! MeNaiset: Sirkka Kosonen (vas.), Maari Kallberg, Anneli Kont-Rahtola, Anna-Kaisa Liedes, Outi Pulkkinen ja Eila Hartikainen. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 5
• 6 KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Jimmy Träskelin Teksti: Sauli Heikkilä FRIGG Viime syksyn Kansanmusiikin isompi ilta alkoi komeasti. Muisto Peltoniemen Hintriikin surumarssista säkkipillin ja neljän viulun pastoraalisella voimalla saa kuukausienkin jälkeen karvat pystyyn. Hartaan hetken jälkeen piru tuntui pääsevän irti. Yhtyeen taiturimainen viulismi ja energinen esiintyminen osoitti salintäydelle yleisöä, että Frigg kuuluu nykykansanmusiikin tervävimpään kärkeen. F KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 riggin tarina alkoi oikeastaan jo 90-luvun alussa, kun norjalainen kansanmuusikko Geir Egil Larsen tuli opettamaan Kaustiselle ja otti perheensä mukaan. Antti, Alina ja Esko Järvelä kohtasivat silloin Larsenin pojat Gjermundin ja Einar Olavin. Porukka oli iältään suurin piirtein saman ikäistä, vähän toisella kymmenellä. Yhteistä kieltä ei juuri ollut, mutta soittamalla kommunikaatio toimi. Antille jäi noista sessioista ajatus, että noiden kavereiden kanssa olisi mukava tehdä joskus jotakin. Varsinaisesti nyky-Friggin tarina alkoi hieman myöhemmin, kymmenkunta vuotta sitten, kun veljekset olivat jälleen tulossa Kaustiselle. Kaikilla oli kiire konserttien ja työpajojen kanssa, mutta mieli teki soittamaan yhdessä. ? Pojat sanoivat, että öisin heillä ei ole oikeastaan ohjelmaa. Sovittiin sitten, että soitetaan yöllä, muistelee Antti Järvelä, Frigg-yhtyeen nokkamies. Antti lainaili äänityskamppeita ja äänitteitä kuunneltuaan totesi, että kuulostaapa hyvältä, tätä pitää jatkaa. Seuraavana kesänä oli viulunsoiton professori ja viulisti Kaija Saarikettu järjestämässä Eloserenadi-kamarimusiikkitapahtumaa ja kaipasi kansanmusiikkikokoonpanoa sovittamaan ja soittamaan ilmajokelaisen Samuel Rinta- 7
• Petri Kivinen Esiintymisen hurjuus ei vaikuta Friggin turboahdettujen vauhtipolkkien tarkkuuteen. Folklandian lavalla Tommi Asplund (vas.), Petri Prauda, Alina Järvelä, Tero Hyväluoma ja Esko Jävelä. Nikkolan 1700-luvulla kokoaman nuottikirjan sävelmiä. Antti tarttui haasteeseen, koska yöllisten yhteissoittojen jäljiltä oli pieni osa ohjelmistoa jo valmiina. Antti pyysi mukaan Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta kahta kaveria, Petri Praudaa ja Topi Korhosta. Päämääränä pitkä ura Yhtyeelle napattiin nimi lukioaikaisesta Alinan, Eskon ja Antin kokoonpanosta. Sille taas nimi oli löytynyt tökkäämällä sormi sanakirjan sivulle. Frigg on lyhyt ja ytimekäs, kansainvälisesti toimiva ja mieleen jäävä sana. Yhtyeelle sopi myös hyvin, että nimi oli peräisin skandinaavisesta mytologiasta. ? Olen ollut aina sen verran määrätietoinen ihminen, että alusta asti oli selvää, että tästä tulee pitempi projekti. Päämääränä oli, että kymmenessä vuodessa pitää tulla kansainvälistäkin nimeä. Kymmenen vuotta myöhemmin voi todeta, että tavoite on saavutettu. Levyjä on tehty kuusi ja keikkoja yli kolmesataa. Tammikuun lopulla Brittein saarten kiertueen monet konsertit olivat loppuunmyytyjä. Kotimaassa Folklandiaristeilyllä yhtye pokkasi yhtenä kolmesta 8 vuoden parhaan kansanmusiikkilevyn palkinnon levyllä Polka V. Noste jatkui vielä neljännellä sijalla Songlines-lehden Top of the World -listalla sekä Teostopalkintoehdokkuudella. Alkuperäisestä kokoonpanosta yhtyeessä soittavat aktiivisesti Antin, Eskon ja Alinan lisäksi Petri Prauda. Ydinryhmään kuuluvat myös Tuomas Logren, Tommi Asplund ja Tero Hyväluoma. Kansanmuusikoiden elämäntapaan kuuluvat monet yhtyeet ja opetustoimet. Sen vuoksi yhtyeellä löytyy reservissä tuuraajia ja vierailijoita, yhteensä noin viidentoista eturivin kansanmuusikon joukko. Frigg on hyvin tyypillinen kansanmusiikkiyhtye: kaikki sen jäsenet opettavat. Anttia itseään Frigg työllistää muutaman kuukauden vuodessa. Sen lisäksi hän opettaa ja soittaa muutamassa muussa kokoonpanossa, kuten JPP:ssä. Kaiken muun lisäksi hänestä tuli viime vuonna Antti Paalasen kanssa Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin ohjelmatuottaja. Antti Järvelällä on Kaustiseen yhtä määrätietoinen suhde kuin Friggiinkin. ? Kaustinen on foorumi, joka pystyy yhdistämään voimat. Harrastajat ja ammattilaiset pystyvät kohtaamaan toisensa ja yleisölle voidaan tarjota ainutlaatuisia elämyksiä, Antti kuvailee. Ei aikaa korkeanpaikanleireille Kansanvalistustyö ja elämysten antaminen ovat myös Friggin ajatuksissa. Yhtye on suunnittelemassa toiminnan laajentamista työpajojen pitämiseen ja kurssilaisten kanssa soittamista työpajojen yhteydessä pidettävissä konserteissa. ? Baltic Crossing ?yhtyeen kanssa tätä kokeiltiin viime kesänä Kaustisella ja se toimi erittäin hyvin. Elävä vuorovaikutus, läsnäolo ja esiintyminen ovat Friggin tavaramerkkejä kaikilla keikoilla. Koreografioita ei harjoitella, mutta jokainen antaa kaikkensa. ? Siinä bändi on kehittynyt kymmenessä vuodessa erittäin paljon. Eräs kulminaatiopiste tässä oli 46 päivän Amerikan kiertue, jolloin esiintymistä pohdittiin hyvin paljon ja siinä myös kehityttiin. Hyvä meininki syntyy pienistä asioista. Kiertueet ja keikkamatkat ovatkin yhtyeelle ainoita tilaisuuksia keskustella moisista kysymyksistä, muuten kaikki ovat aivan liian kiireisiä. ? Meillä ei valitettavasti ole aikaa pitää korkean paikan leirejä, nauraa Antti. KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Hyvä meininki syntyy pienistä asioista Friggin keikan nähtyään tietää, että on kyse huippuammattilaisista. Ammattilaisuus näkyy bändin toiminnassa muussakin kuin soittotaidossa ja esiintymisessä. Antti pitää taiteellisen johdon lisäksi käsissään myös yhtyeen toimitusjohtajan tointa. Mainiolta johtajalta hän vaikuttaakin. Frigg ei ole Antin yhtye vaan yhteinen yritys, jonka vetovastuu on Antilla. ? Olen uhrannut Friggiin paljon aikaa ja sen vuoksi minulla on halu pitää pyörät pyörimässä. Tärkeintä on hyvä fiilis ja tekemisen ilo. Totta kai hampaitakin on joskus kiristelty, mutta vaikeitten paikkojen läpi on päästy keskustelemalla. Kaikilla on katse eteenpäin. Yrityksenomainen toiminta näkyy siinä, että Frigg on osakeyhtiö. Tilitoimisto hoitaa kirjanpidon. Palkanmaksut ja laskutus on siten paljon yksinkertaisempi hoitaa. Yhtyeen bisnespuolta hoitaa Antin lisäksi Minna Huuskonen, jonka käsissä on muun muassa keikkamyynti. Levyjen ja kotisivun graafisen ulkoasun suunnittelussa on ollut mukana muun muassa Paula Susitaival, Matias Saarukka sekä viimeaikaisimmasta ilmeestä vastaava Jimmy Träskelin. ? Rauhallisesti edetään. Kuluva vuosi menee nautiskellessa viimeisimmän levyn suosion tuomista keikoista. Kotimaan esiintymisten lisäksi on tiedossa ainakin Keski-Euroopan kiertueita. Polka V ?levy oli kallis ja rankka projekti, joten ajattelimme pitää pientä taukoa keikkailussa ensi vuonna. Itse Antti on ajatellut laventaa rooliaan basistista viulun, mandoliinin ja kitaransoittajaksi sooloprojektissa. Friggin musiikkia on kuvailtu sanalla nordgrass. Sillä tarkoitetaan bluegrassin ja pohjoismaisen kansanmusiikin yhdistelmää. Paino on ehkä kuitenkin nordosassa. Antti kertoo viimeiseltä levyltä löytyvän kuutta eri tyylilajia. Luokittelut sikseen, mutta selvää on, että paljon on soitettu ja monenlaista musiikkia. Soiton vaivattomuuden ja suvereeniteetin voi kuka tahansa todeta vaikka Youtubesta löytyvistä polkka-videoista. Monien muiden kansanmusiikkiyhtyeiden tavoin Frigg on keskittynyt instru- Instrumentaalimusiikki keskiössä myös jatkossa Friggin ohjelmiston kehittämisessä ovatkin sitten lähes kaikki yhtyeen jäsenet mukana. Esimerkiksi Polka V -levyllä pääosa kappaleista on peräisin Tuomaksen, Antin, Eskon tai Teron sävelkynästä. Säveltäjillä on yleensä selkeä näkemys, miten kappale soitetaan. Yhtye keskustelee paljon ja tavallisesti yhteinen sävel löytyy helposti. Antin johtajuutta tarvitaan vain, kun ei päästä yksimielisyyteen siitä, miten joku asia tehdään. ? On tärkeää, että asiat puhutaan halki. Monet yhtyeet kärsivät huonosta kommunikaatiosta. Friggillä menee siis hyvin. Organisaatio on hyvin rasvattu, soittajat taitavia ja ohjelma huikea. Onko tarkoitus lisätä kierroksia? KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Friggin toimitusjohtaja Antti Järvelä pitää yhtyeen hyvin rasvatut pyörät pyörimässä. Sauli Heikkilä mentaalimusiikkiin. Laulu ei ole keskiössä myöskään tulevaisuudessa. Joitakin vuosia sitten Frigg teki projektin kuoron kanssa ja joskus vierailemassa on ollut Kardemimmit -yhtye. Rallattelua ja muita laulunomaisia elementtejä käytetään kuitenkin, koska ihmisäänellä on ihmeellinen voima. Friggin ohjelmistossa on omia kappaleita noin neljä viidesosaa. Alkuaikoina soitettua perinteistä kansanmusiikkia ei kuitenkaan ole unohdettu. Aktiivisessa ohjelmistossa on kappaleita yhtyeen perustamisen ajoilta asti. Sillä on myönteinen vaikutus keikkojen tunnelmaan ja miksei myös levymyyntiin. Kansanmusiikin isomman illan alussa kuultu Peltoniemen Hintriikin surumarssi oli kymmenen vuoden takaa. Timo Hannula oli pyytänyt yhtyettä sovittamaan ja esittämään sen Haapaveden kamariorkesterin kanssa tuolloin kuolleen kansanmuusikko Kurt Lindbladin muistokonserttiin. Frigg on malliesimerkki hyvin hoidetusta organisaatiosta, jolle on helppo ennustaa pitkää ikää. Organisaatio tarjoaa kuitenkin vain puitteet. Yhtye on loppujen lopuksi kuitenkin yhtä menestynyt kuin sen musiikki. Se taas on kiinni taidosta, innosta ja uudistumisen kyvystä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että heikkoa lenkkiä ei ole. Mahtaakohan rauhallinen välivuosi olla mahdollinen? 9
• Johan Hedin & Gunnar Idenstam JuuriJuhla 1.?6.4.2013 Ma 1.4. klo 19 Avajaiskonsertti: Maailmankuulu ruotsalainen duo Johan Hedin avainviulu & Gunnar Idenstam kirkkourut. Espoon tuomiokirkko. Vapaa pääsy. Yhteistyössä: Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Esbo svenska församling. Ti 2.4. klo 13.30-15.30 Päivätanssit: Vieno Kekkonen & Espoon pelimannit. Sellosalin lämpiö. Vapaa pääsy. Yhteistyössä: Espoon kaupunki, Sellosali. Ti 2.4. klo 19 Maria Kalaniemi ystävineen, Ingå spelmansgille. Musiikillinen kimara Marian 30-vuotisen uran varrelta. Ingå spelmansgille tanssittaa. Lagstads hembygdsgård. Liput 10/5 ? ovelta. Yhteistyössä: Esbo hembygdsförening. Ke 3.4. klo 19 Piirpauke. Jatkoklubilla klo 20.30 Rönsy. Sellosali. Liput 15/10 ? (+ palvelumaksu) Lippupiste. Ovelta 18/13 ?. Yhteistyössä: Espoon kaupunki, Sellosali. To 4.4. klo 19 Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen: Murhaballadeja. Jatkoklubilla klo 20.30 Vitaaliveljet ?Hiski Salomaasta Johnny Cashiin?. Sellosali. Liput 15/10 ? (+ palvelumaksu) Lippupiste. Ovelta 18/13 ?. Yhteistyössä: Espoon kaupunki, Sellosali La 6.4. Lasten kansantanssikonsertti, Espoon kulttuurikeskus. Klo 12-12.30 Aulat soivat, klo 12.30-13.45 konsertti Tapiola-salissa. Liput 2 ?, tuntia ennen ovelta. Tied. www.ekamuki.fi. Yhteistyössä Espoon kansanmusiikkikilta. La 6.4. Lasten lauantai, Sellosali. Klo 14-15 Koko perheen kahvikonsertti lämpiössä, ravintolan takaosassa askartelupiste. Vapaa pääsy. Klo 15-15.45 Lastenkonsertti salissa, Freija. Suositellaan yli 3-vuotiaille. Sali­ konsertin liput 8 ? (+palvelumaksu), Lippupiste. Ovelta 11 ?. Yhteistyössä: Espoon kaupunki, Sellosali. La 6.4. Pilpatussoitot eri puolilla Espoota. Yhteistyössä: Espoon kansanmusiikkikilta, www.ekamuki.fi. JuuriJuhlassa monta juhlan aihetta JuuriJuhla-RotFest täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Tapahtumassa on tämän vuoksi monta juhlan paikkaa. Aloituskonsertissa juhlat aloittaa huikea maailmankuulu ruotsalainen Gunnar Idenstam & Johan Hedin -duo Espoon tuomiokirkossa. Maria Kalaniemen 30-vuotisjuhlien konsertissa kuullaan musiikillinen kimara hänen uransa varrelta. Sellosalin isossa salissa esiintyy tänä vuonna maailmanmusiikkipioneeri Piirpauke sekä Murhaballadien tulkitsijat Heikki Laitinen ja Kimmo Pohjonen. Kuka muistaa vielä legendaariset Marko Rantasen tulkinnat Koinureissa? Nyt Markoa voi taas kuulla, kun Vitaaliveljet nousevat lavalle Murhaballadien jälkeen jatkoklubilla. Toisella jatkoklubilla soittaa tunteikas Rönsy. Lapsille on tarjolla kaksi eri konserttia. Toinen kansantanssikonsertti Tapiola-salissa, toinen Sellosalin Lasten lauantai, jossa Freija on pääesiintyjänä. Tanssihaluisille tarjoaa Espoon pelimannit ja Vieno Kekkonen Sellosalin päivätansseissa sekä päätöstapahtuman Espoon Pilpatusiltamat mahdollisuuden nauttia pelimannitansseista. www.juurijuhla.fi Teosto-palkintoehdokkaina Frigg ja Lau Nau Musiikintekijät ja -kustantajat ovat nostaneet Teosto-palkinnolla esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan kymmenennen kerran. Palkinto jaetaan 1 ? 4 teokselle tai teoskokonaisuudelle ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuului muun muassa professori Hannu Saha. Palkinnon saajan valitsee ehdokkaiden joukosta kolmihenkinen jury, johon kuuluvat kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen ja viime vuonna Teosto-palkinnolla palkitun teoskokonaisuuden säveltäjä Milla Viljamaa. Päätös julkistetaan 10.4. Teosto-palkintoehdokkaaksi pääsi kaksi kansanmusiikkialan edustajaa, Frigg: Polka V ja Lau Nau: Valohiukkanen. Muut ehdokkaat ovat Matthew Whittall, Lightboxer, Stam1na ja Anna Eriksson. La 6.4. klo 19 Pilpatus-iltamat. Töölön viuluklubi, Karjalan nuorten kansanlauluryhmä, Tanhu-Visa, tanssisoitosta huolehtii Vantaan kansanpelimannit. Honkamaja, Nupurintie 24 (Nupuri). Liput 8 ?  ovelta. Tied. www.ekamuki.fi. Yhteistyössä: Espoon kansanmusiikkikilta, Nuuksio-seura. 10 KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Sauli Heikkilä Klezmer: Kun duuri soi mollissa ja molli duurissa Teksti: Jaakko Heinimäki Klezmeriä, Itä-Euroopan juutalaisten perinnemusiikkia, alkoi Suomessa kuulla vähän enemmän vasta 1990-luvulla. Tai niinhän sitä helposti luulisi. T osiasiassa monet klezmer-sävelmät ovat olleet Suomessa suosittuja jo pitkään. Pikkuisen kun raaputtaa suomalaisen viihde- ja tanssimusiikin pintaa, niin klezmerhän sieltä tulee vastaan. Laila ja Ritva Kinnusen hitti Pojat on vanha klezmer-sävelmä, samoin Laila Kinnusen Sä kaunehin oot, Olavi Virran Eva, Brita Koivusen Käy tanssimaan, Harmony Sistersin Josef Josef sekä Teijo Joutselan Bublitshki. Suomalaisessa humpassa kuuluvat vanhojen hasidimystikkojen kaihoisat sävelet. Klezmer on alkujaan häämusiikkia. Juutalaiset häät eivät ole vain vihkiparin ja heidän lähipiirinsä henkilökohtainen juhla vaan jatkuvuuden riitti, jossa menneisyys KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 lyö kättä tulevaisuuden kanssa, lenkki koko juutalaisen kansan historian ketjussa. Menetyksen kaiho ja riehakkaan juhlan ilo soivat klezmerissä yhtä aikaa. Duuri ja molli kietoutuvat toisiinsa asteikoissa, joista jotkin palautuvat roomalaisten vuonna 70 jKr. tuhoamassa Jerusalemin temppelissä laulettuihin rukouksiin. Laulun astia Alun perin jiddisinkielinen sana ?klezmer? tarkoitti kiertelevää soittajaa, sen kanta on heprean ilmaisussa kli zemer, joka sananmukaisesti merkitsee ?laulun astiaa?. Laulullisesta luonteestaan huolimatta perinteinen klezmer on instrumentaalimusiikkia. ? Silti klezmerissä on kertova fiilis, sanoo basisti Sampo Lassila, jonka yhtye Sampo Lassila Narinkka kuuluu suomalaisen klezmerin uusimpiin tulokkaisiin. ? Klezmer-melodiat ovat hyvin laulullisia, niitä alkaa hyräillä mukana kuin itsestään, Sampo Lassila sanoo. Koska klezmer on alkujaan kiertelevien pelimannien musiikkia, perinteiset klezmersoittimet ovat sellaisia, joita on helppo kantaa mukana: klarinetti, viulu, haitari, mandoliini. Vähän vaikeammin roudattavia soittimiakin perinteiseen klezmer-kokoonpanoon kuuluu tuubasta kontrabassoon ja Unkarin romaneilta omaksuttuun cimbalomiin. Klezmerin synnyinseutua on itäinen Eurooppa Itämereltä Mustallemerelle. 11
• Hanna Käyhkö Sampo Lassila: Basisti Sampo Lassilaan vetoaa klezmerin kertova ja humaani sävy. 12 Suomen klezmer-yhdistys järjestää jameja noin kerran kuussa Bulevardin kahvisalongissa Helsingissä. Koska juutalaiset ovat vuosituhansia asuneet hajallaan pitkin maailmaa, on klezmer imenyt itseensä vaikutteita jotakuinkin joka suunnasta ja kehittynyt eri seuduilla vähän erilaiseksi. Puolasta, Ukrainasta ja muualta itäisestä Euroopasta Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset toivat mukanaan vanhan maailman musiikkinsa, joka alkoi uudessa maailmassa saada vaikutteita jazzista, erityisesti swingistä. Argentiinassa syntynyt, nykyisin Israelissa asuva klarinettivirtuoosi Giora Feidman on tehnyt yhteistyötä uuden argentiinalaisen tangon mestarin Astor Piazzollan kanssa ja osoittanut, että klezmer löytää helposti yhteisen sävelen latinotangon kanssa. Feidmanin näpeissä myös napolilainen klassikko Turna a Surriento (Palaja Sorrentoon) taipuu notkeasti klezmeriksi. Yhdysvaltalainen klarinetisti Margot Leverett, Klezmatics-yhtyeen perustajajäsen, kiertää nykyisin The Klezmer Mountain Boys -nimisen yhtyeen kanssa, joka yhdistelee bluegrassia ja klezmeriä. Heidän soitossaan Bill Monroen Lonesome KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Groznyi-Kööpenhamina-Helsinki Moonlight Waltz vaihtuu kuin huomaamatta klezmer-standardi Volichiin. Klezmatics puolestaan on tehnyt levyllisen Woody Guthrien lauluja klezmerversioina. Brooklynin ortodoksijuutalainen mandoliini- ja klarinettivelho Andy Statman on erittäin perinnetietoinen klezmermuusikko, joka on hakenut ilmaisuunsa suuntaa John Coltranen ja Albert Aylerin kaltaisilta free jazzin soittajilta. Juuri klezmerin monikasvoisuus on yksi niitä asioita, jotka siinä Sampo Lassilaa viehättävät. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Lempinimellä ?Klezmermama? tunnettu Eva Jacob oli jo pitkän linjan muusikko ja musiikinopettaja innostuessaan klezmeristä vuonna 1995. Hän oli johtamansa juutalaisen Hazamir-kuoron kanssa Kööpenhaminassa, ja samaan aikaan kaupungissa oli Giora Feidmanin konsertti. Se oli ratkaiseva kokemus. Kotiin palattuaan Eva Jacob alkoi haalia levyjä ja nuotteja ja suunnitella bändin perustamista. Samoihin aikoihin Sampo Lassila perusti Tapani Jämsénin, Markku Lepistön ja Hannu Vasaran kanssa Doina Klezmer -yhtyeen. Klezmer alkoi saada jalansijaa Suomessa. Klezmatics oli esiintynyt vuoden 1990 Etnosoi!-festivaalilla, ja vuonna 1999 Etnosoi! toi Suomeen puolalaisen Krokeyhtyeen. Eva Jacob perusti Freilach mit Kneidlach -yhtyeen vuonna 1998, ja kaksi vuotta myöhemmin Helsingissä pidettiin ensimmäinen klezmer-festivaali. Sen keskeisenä puuhaajana oli Eva Jacob ja pääesiintyjänä samainen Giora Feidman, joka Jacobille oli Kööpenhaminassa ahaa-elämyksen tarjonnut. Feidman oli konsertoinut Helsingissä jo edellisenä vuonna Helsingin seurakuntayhtymän järjestämällä Kirkko soikoon -festivaalilla, Eva Jacobin suosiollisella myötävaikutuksella. Helsinki Klezmer Festival on järjestetty viisi kertaa, viimeksi vuonna 2010. Marginaalimusiikin festivaalin rahoittaminen on osoittautunut kovin vaikeaksi. Eva Jacob Sauli Heikkilä Sauli Heikkilä ? Klezmer on rikas ja monikulttuurinen musiikin laji, jonka sävy on hyvin humaani, hän sanoo. Sampo Lassila Narinkan tuore levy Suomiklezmer on suomalaista maailmanmusiikkia, jossa klezmer toimii nippusiteenä kimpulliselle kansanmusiikkia, kamarimusiikkia ja jazzia. Siinä Peltoniemen Hintrikki kohtaa Lubavitschin rabbin tuulipukujen kahistessa sauvakävelylenkillä. Ammatikseen klassisen musiikkikoulutuksen saanut Lassila soittaa kontrabassoa Lahden kaupunginorkesterissa. ? Minusta olisi hienoa, jos klasaripuoli ja profiiliaan viime vuosina nostanut kansanmusiikki voisivat entistä enemmän kommunikoida keskenään ja saada kulttuurinostetta yhteiskuntaan, joka elää valtavan viihdetarjonnan puristuksessa, hän sanoo. Eva Jacob: Kun klezmer toden teolla kolahti Eva Jacobille, hänen oma juutalainen identiteettinsäkin vahvistui. ei kuitenkaan ole periksi antavaa sorttia. Nelipäiväinen festivaali on tarkoitus järjestää taas tämän vuoden lokakuussa, vaikka rahoitus on vielä auki. Jameja kerran kuussa Klezmer ei ollut T?et?enian pääkaupungissa Groznyissa juutalaisperheeseen syntyneen Eva Jacobin lapsuuden musiikkia. Heidän kotonaan olivat soineet itäisemmät vuoristojuutalaisten sävelet, mutta klezmer tuntui heti alusta pitäen omalta musiikilta: ? Klezmerin henkinen vire ja tunnelma meni sisääni ihan suoraan, hän sanoo. Jo toistakymmentä vuotta Eva Jacob on on emännöinyt noin kerran kuussa pidettäviä klezmer-jameja Helsingissä. Aluksi muusikoita oli vain neljä, mutta nykyään Bulevardin kahvisalongin soittonurkkaan ahtautuu parhaimmillaan parikymmentä soittajaa. Mukaan sopivat kaikentasoiset musikantit. Salin puolella istumapaikan löytäminen saattaa olla vaikeata. ? Pidämme ennen jameja harjoitukset meillä kotona. Jameista ja harjoituksista on tullut oikeastaan pienimuotoinen klezmer-opisto, sanoo Länsi-Helsingin musiikkiopistossa pianonsoittoa ja vapaata säestystä opettava Eva Jacob. Eläke häämöttää kahden ja puolen vuoden päässä. ? Sitten voisi perustaa oikean klezmeropiston, hän haaveilee. 13
• Kansanlaulupedagogiikan koulutuspäivät pidettiin Järvenpäässä Lähes 30 kansanlaulun opettajaa kokoontui 15.-16. helmikuuta kansanlaulupedagogiikan koulutuspäiville Järvenpäähän KallioKuninkalaan. Kaksipäiväinen tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan. Kansanlaulun opettajat eri puolilta Suomea kerääntyivät yhteen pohtimaan alan nykykäytäntöjä sekä tulevaisuutta. Koulutuspäivillä kuultiin mielenkiintoisia luentoja, jaettiin opetusvinkkejä sekä keskusteltiin innolla alaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Keskustelun aiheeksi nousivat muun muassa arkistomateriaalin käyttö laulunopetuksessa, tulevat muutokset musiikkiopistoissa sekä kansanlaulun opettajien mahdollinen järjestäytyminen omaksi yhdistykseksi. Keskustelun päätteeksi muodostettiin nelihenkinen työryhmä valmistelemaan jatkotoimia. Työryhmään kuuluvat Matti Hakamäki, Anna-Kaisa Liedes, Juulia Salonen ja Kirsi Uutinen. Kansanlaulun opettajat kokoontuvat seuraavan kerran syksyllä Musiikkitalolle Sibelius-Akatemian 30-vuotisjuhlien yhteydessä. Koulutuspäivien järjestäjinä toimivat Sibelius-Akatemia sekä Kansanmusiikkiinstituutti. Jos olet kiinnostunut kansanlaulun opettamisesta ja tahdot osoitteesi kansanlaulupedagogiikan postituslistalle, ota yhteyttä työryhmän jäseniin, esim. juulia.salonen@siba.fi tai matti.hakamaki@kaustinen.fi. Matti Hakamäki Saijaleena Rantanen väitteli tohtoriksi Saijaleena Rantasen 26.1.2013 SibeliusAkatemiassa tarkastettu väitöskirja selvittää, millä tavalla 1800-luvun puolivälin jälkeen käynnistynyt joukkojärjestäytymisen läpimurto vaikutti vallitsevaan musiikkikulttuuriin Etelä-Pohjanmaalla. Rantasen väitöskirjan nimi on Laulun mahti ja sivistynyt kansalainen. Musiikki ja kansanvalistus Etelä-Pohjanmaalla 1860-luvulta suurlakkoon. Tutkimus tuo tärkeän lisän paikallistason musiikintutkimuksen kentälle, sillä kansalaisjärjestäytymisen ja musiikin suhdetta koskeva tutkimus on Suomessa varsin puutteellista, ja erityisen vähän on tietoja paikallistason ja maakuntien musiikkitoiminnasta. Etelä-Pohjanmaan osalta ne puuttuvat lähes kokonaan. Tutkimuksessa kansalaisjärjestäytymisen vaikutuksia paikalliseen musiikkikulttuuriin Etelä-Pohjanmaalla tarkastellaan ruohonjuuritasolla kahden paikallisen musiikkiseuran, Ilmajoen torvisoittokunnan ja Isokyrön laulukunnan näkökulmasta sekä laajemmin maakunnallisella tasolla. Huomion kohteena ovat erityisesti musiikin käyttöyhteydet sekä järjestäytymisen aiheuttamat muutokset musiikilliseen repertuaariin. Uusi taideneuvosto aloitti toimintansa Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on nimennyt taideneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet toimikaudeksi 1.1.2013-31.8.2016. Uuden taideneuvoston puheenjohtajana toimii rehtori Tiina Rosenberg (Helsinki). Muita jäseniä ovat teatteri- ja elokuvaohjaaja Pauliina Feodoroff (Ivalo), taiteen akateemikko Eija-Liisa Ahtila (Helsinki), muusikko Jaakko Kuusisto (Lahti), taidemaalari Heikki Marila(Turku), yliopistolehtori Alfonso Padilla (Helsinki), apulaiskaupunginjohtaja Piia RantalaKorhonen (Oulu), kustannuspäällikkö Saara Tiuraniemi (Hämeenlinna) ja kirjailija Antti Tuuri (Helsinki). 14 Taideneuvosto päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä sekä nimeää sekä valtion että alueellisten taidetoimikuntien jäsenet kaksivuotiskausittain. Neuvosto tekee Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta sekä tekee esityksen taiteen akateemikon arvonimestä. Lisäksi se toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa. Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi Paavo Arhinmäki nimitti filosofian maisteri, toiminnanjohtaja Minna Sirnön. Sirnö aloittaa tehtävässä maaliskuun alussa. Tehtävä on määräaikainen ja se päättyy helmikuun lopussa 2018. Kaustisen uusi aika: Ei mitään rajaa! Kaustisen kansanmusiikkijuhlien teemoittamista on pureskeltu pitkään ja hartaasti. Taiteellisen johdon aloitteesta tiukoista rajoista on teema-ajattelussa luovuttu: Vuoden 2013 juhlat rakentuvat otsikon Ei mitään rajaa! alle. ?Uudenlaisella ajattelulla haluamme vahvistaa kansanmusiikkijuhlien edelläkävijäroolia?, taiteelliset tuottajat Antti Järvelä ja Antti Paalanen toteavat. Vuosittaisen teemamaan valinnasta on siirrytty ajatteluun, jonka mukaan Kaustinen nojaa kolmeen peruselementtiin: pelimannius, yhdessä tekeminen ja kansainvälisyys. Suurin osa perinteisistä ohjelmarakenteista kuitenkin säilytetään: Ihastuttava Soittosali ja lyhyessä ajassa suuren suosion saanut Iholla-konsepti jatkavat toimintaansa, mestaripelimanneja nimetään edelleen ja vuosittainen maakuntapainotus osuu tällä kertaa Satakuntaan. Juhlilla koetaan myös muutoksia: Festivaaliviikon pituus on vuonna 2013 täydet seitsemän päivää, kun viimeiselle sunnuntaille rakennetaan tasokasta, perhepainotteista ohjelmaa ja tuodaan juhlille suuri määrä lisää ohjelmapaikkoja. Toinen merkittävä uutuus on showcase-sarja, jolla etsitään nousevia kansanmusiikin nimiä. 2013 vietetään juhlitaan myös pyöreitä vuosia konserttien merkeissä: Kaustisen Hääkuoro täyttää 50 vuotta, Bill Hota & The Pulvers 20 vuotta ja MeNaiset 20 vuotta. Folkkarit tekee comeback-keikan vuosien tauon jälkeen. Kesän kavalkadilla muistellaan 50 vuotta sitten Kaustisella järjestettyä poikkeuksellisen mittavaa kesäistä kotiseutujuhlaa. Se keräsi yhteen kaikki kaustislaiset muusikot pelimanneista taidemusiikin parissa karriäärin tehneisiin ammattilaisiin. Suuren musiikkijuhlan nimellä järjestetystä kaksipäiväisestä tapahtumasta tuli keskeinen suunnannäyttäjä tulevaan. Kesän 2013 juhlien Vuoden yhtye: Orkestar Bordurka. Muita esiintyjiä mm. Casey Driessen (US), Helsinki-Cotonou Ensemble, Ashimba Duo, Froggy Mountain Boys, Janusz Prusinowski Trio, Snekka, Anna Puu, Eva & Manu, The World Mänkeri Orchestra, Heikki Lahti ystävineen, Ottoset, Näppärit, Pekko Käppi & Juhana Nyrhinen, JPP, Saaga Ensemble, Topi Saha sekä Tsuumi Sound System. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 46. kerran 8.-14.7.2013. Ohjelma julkistetaan maaliskuun aikana. KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• ESITTELYSSÄ ISMAILA SANÉ Lempäälän Väinämöinen Teksti: Maria Silvennoinen Kuva: Outi Sané Tanssija-muusikko Ismaila Sanén ura on kuin runsaudensarvi, jota läpi käydessä muotoutuu kuva genrerajoja sekä laajemmin kaikenlaisia Syntynyt: 1956 Coubalanissa (Senegal) Ammatti: Lyömäsoittaja, laulaja, afrikkalaisen baletin soolotanssija, koreografi ja pedagogi Nykyinen kotipaikkakunta: Lempäälä Tämänhetkiset kokoonpanot: Saïsba, Piirpauke, Humbalax, Senfi, Galaxy ja Buddha Surfers Soololevyt: Ñamandu (1999, uudelleenjulkaisu 2002), uusi levy tulossa vuonna 2013 Elämänmotto: ?I trust deep humanity, solidarity and integration to make this world more beautiful and just place? keinotekoisia rajoja kaihtavasta oman tien rohkeasta kulkijasta. Ismailan matka Suomen Lempäälään on mielenkiintoisten yhteensattumien summa. Mutta kuten Ismaila itse uskoo, kaikella on tarkoituksensa. J o lapsena Ismaila rakensi soittimia kattiloista imitoiden vanhempia soittajia. Ensimmäisen julkisen esiintymisen aikaan Ismaila oli 16-vuotias ja tästä lähtien rummut ovat kulkeneet miehen mukana. Ammattimaisen uransa tanssijana ja muusikkona Ismaila aloitti Dakarissa 1974 Ballets Bougaraboussa ja jatkoi myöhemmin Ballets Africainssissa ja Ballet Mansour Gueyessa. Kahdeksankymmentäluvun alussa työ vei hänet Teneriffalle Ballets Mansour Gueyen espanjalaisen kokoonpanon jäseneksi. Teneriffan tapahtumien ansiota on, että Ismaila asuu tänään Lempäälässä. Saarella hän tutustui tunnetun senegalilaisen kitaristin Badu Ndjain kautta suomietnon uranuurtajaan, Sakari Kukkoon. Sakarin asuessa tuolloin myös saarella, he alkoivat soittaa yhdessä Algazara-nimisessä yhtyeessä. Muutama vuosi myöhemmin Sakari ehdotti, että Ismaila liittyisi hänen luotsaamaansa Piirpaukeeseen. Tuolloin siunattu liitto on kestänyt, Ismaila on tänä päivänä Kukon jälkeen yhtyeessä toiseksi pisimpään soittanut muusikko. Yhdessä he soittavat myös Kukon perustamassa, suomalaisia lauluja senegalilaiseen mbalax-tyyliin tulkitsevassa Humbalaxissa. Pysyvästi Suomeen Ismaila jäi 2000-luvun vaihteessa, musiikin lisäksi perhesyistä. Ismailasta puhuttaessa onkin melkein mahdotonta olla mainitsematta hänen puolisoaan, kantelisti Outi Sanéa (os. Nieminen). Pari tutustui molempien soittaessa Piirpaukessa ja perusti 1998 suomalaista ja senegalilaista musiikkia ja soittimia yhdistelevän Senfi-duon. Senfi on tullut suomalaisyleisölle tutuksi keikkojen lisäksi 2000-luvun alussa Pikku Kakko- KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 sen monikulttuurisesta lastenohjelmasta Amin kanssa. Ismaila on vaikuttanut myös kansainvälistä mainetta niittäneessä ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon saaneessa Galaxyssä. Ismailaa voi oikeutetusti kutsua taiteen moniottelijaksi. Muusikkoutensa lisäksi hän tekee aktiivisesti opetustyötä, musiikkikasvatuksellista työtä sekä toimii tanssijana ja koreografina. Hän on vieraillut lukuisten yhtyeiden levyillä, joista suomalaisille tunnetuimpia lienevät Eero Koivistoinen, Leningrad Cowboys, The Capital Beat, Jaakko Löytty ja Jazzgangsters. Palkintoja ja tunnustuksia on vuosien varrella sadellut, usein yhdessä vaimon kanssa tehdystä työstä. Vuonna 2005 pariskunta sai Kalevala Korun Kulttuurisäätiöltä tunnustuspalkinnon rajoja ylittävästä kulttuurityöstä. Tätä ennen heidät palkittiin Lempo-palkinnolla kansainvälisestä, perinteitä vaalivasta kulttuuriurastaan. Yhteistyö lukuisten muusikoiden kanssa ympäri maailmaa, senegalilainen perinnemusiikki, jazz ja suomalainen kansanmusiikki ovat kaikki muovanneet Ismailan musiikillista identiteettiä. Mutta millaista oli yrittää omaksua suomalaisen kansanmusiikin maailma ja ilmaisu? Ismaila sanoo Piirpauken ja Senfin olleen hyvä oppikoulu suomalaiseen mentaliteettiin perehtymisessä. Suomalainen tempo piti kuulemma myös oppia erikseen. Luonnolliselta tuntui lisäksi etsiä yhtäläisyyksiä senegalilaisen ja suomalaisen musiikin väliltä. Niitä löytyi koran ja kanteleen soinneista, humpasta ja karjalaisista melodioista. Entä kuinka Lempääläiseen sielunmaisemaan istuu Ismailan kaltainen maailmanmies. Vastauksena toimikoon tieto, että viime vuonna hänelle myönnettiin Lempäälän Vuoden Väinämöinen -palkinto. Taiteilijan työtahti ei näytä hiipumisen merkkejä. Lähitulevaisuus tuo tullessaan Senfin lastenlevyn, uuden sooloalbumin työstämistä, opetustyötä niin tanssin kuin soiton parissa sekä esiintymisiä ympäri Suomea. Ismaila kokee olevansa siunattu saadessaan toimia taiteen alalla monipuolisesti oppien joka päivä uutta. 15
• Aina nykyaikainen mestari?kisälli -metodi Matti Hakamäki Anna Wegelius vertaa kättänsä opettajansa Erkki Lassilan käteen Kaustisella mestari-kisälli konsertissa. Leeni Wegelius oikealla. Mestari?kisälli-metodi on läpi aikojen ollut yksi kansanmusiikin perus­ olemusta määrittelevistä kivijaloista. Uudet oppimisen tavat ovat kuitenkin ajaneet metodin nurkkaan, ja nykymaailma luottaakin enemmän usean opettajan mosaiikkimalliin. Kuinka ilmenee mestari?kisälli-metodi vuonna 2013 suomalaisessa kansanmusiikissa? K ansantaiteilijat ovat perinteisesti välittäneet taitonsa omalle lähipiirilleen joko tiedostetun tai tiedostamattoman pitkäkestoisen oppimisjakson aikana. Nykyaika ei kuitenkaan tue enää tällaista mestari?kisälli-metodia. Tieto on saatavilla kirjallisesti ja opetus on järjestäytynyt kouluihin, kursseille tai yliopistoihin. Muuntelua opitaan toiselta opettajalta ja tekniikkaa toiselta. Tuntimäärät yhden ja saman opettajan henkilökohtaisessa opissa eivät ole kummoisia. Ainakaan verrattuna siihen vanhaan mestarimalliin, jossa opettajan 16 kanssa käytiin myös kalassa, tervanmyyntiretkillä ja asuttiin vieläpä kuukausi- tai vuosikaupalla samassa pirtissä. Mestari?kisälli-metodi on vaikuttanut perinteen siirtymisen lisäksi vahvasti myös itse perinteeseen. Kuulonvarainen oppiminen oman mestarin avulla on määritellyt musiikin tyyliä ja sosiaalista viitekehystä. Perinteen ?väärintulkitseminen? on ollut liki mahdotonta intensiivisen ja pitkäaikaisen yhdessä elämisen ja kokemisen vuoksi. Jos kansanmusiikkikenttä haluaa pitää perinteistään kiinni ja säilyä elävänä musiikkikulttuurin muotona, myös mestari?kisälli-metodia tulisi tietoisesti vaalia. Tapoja on monia, ja useat opettajat, pelimannit, mestarit, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yhtyeet tekevätkin työtä aiheen parissa joko suoraan tai välillisesti. Erkki ja tytöt Erkki ja tytöt -yhtye on ainutlaatuinen tämän päivän kansanmusiikkikentällä ja erinomainen esimerkki mestari?kisälli-metodin soveltamisesta nykyaikaan. Yhtyeessä soittaa neljä nuorta kansan- KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Mestari?kisälli-kohtaamisia Ensi kesänä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla järjestetään jo kolmannen kerran tallennusstudio, joka osittain rakentuu mestari?kisälli-kohtaamisten varaan. Mestari?kisälli-kohtaamisissa on ollut Kaustisen opintoperiodikonsertti 2013. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Mestari-kisälli -opetus on muuttunut aktiiviseksi yhtyetoiminnaksi. Erkki ja tytöt -yhtyeen ensilevy vuodelta 2011. Levy valittiin vuoden kantelelevyksi. Vuonna 2012 yhtye voitti Pelimanniyhtyeiden SM-kisojen yleisen sarjan. Anna Wegelius (vas.), Eeva-Kaisa Kohonen, Erkki Lassila, Jutta Rahmel ja Leeni Wegelius. ajatuksena tarjota alan opiskelijoille mahdollisuus tutustua vanhan kansan pelimanniin haastattelu- ja opiskelutuokioiden avulla. Ehkäpä kenties edesauttaa sellaisen suhteen syntymistä, joka johtaisi pidempiaikaiseen musiikilliseen ystävyyteen. Jo yli kymmenen mestaria ja kisälliä ovat kohdanneet tallennusstudiossa ja palaute on ollut erittäin positiivista. Parhaimmillaan yhteys nuorten opiskelijoiden ja vanhojen mestarien välillä on löytynyt välittömästi. Mestarit ovat arvostaneet opiskelijoiden avoimuutta ja olleet otettuja siitä, että joku aidosti haluaa tutustua heihin ja heidän vaalimaansa perinteeseen. Toisaalta opiskelijat ovat saaneet ajattelemisen aihetta ja monia vinkkejä matkoilleen kansanmusiikin parissa. kansanmusiikki-ilmiöön. Periodin kantavina teemoina on alusta asti ollut musisoiva tutkija, tutkiva muusikko sekä mestari?kisälli-metodi. Periodin yhtenä tarkoituksena on ollut saattaa opintojensa alussa olevat opiskelijat kansanmusiikin perimmäisten kysymysten äärelle. Mestaripelimanneihin on tutustuttu pelimannijameissa ja periodin aikana on järjestetty työpaja, jossa opiskelijat ovat haastatelleet ja soitattaneet Tallarin vanhemman kaartin muusikoita. Työpaja on simuloinut toisaalta perinteenkerääjän ja perinteentaitajan ja toisaalta mestarin ja kisällin kohtaamista. Lopuksi ryhmät ovat työstäneet oppimistaan asioista esityksen, joka on saanut yleisön usein syvän liikutuksen valtaan. Kaustisen opintoperiodi Vuodesta 2009 on eri kansanmusiikkialan oppilaitosten ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden helmikuuhun kuulunut Kaustisen opintoperiodi. Viikon mittaisella opintoperiodilla on tutustuttu alan muihin opiskelijoihin ja perehdytty Kaustisen Mestari?kisällimetodi vuonna 2050 Jimmy Träskelin Sauli Heikkilä muusikkoa sekä kälviäläinen mestaripelimanni Erkki Lassila. Yhteistyö sai alkunsa vuonna 2008, kun Lassilaa pyydettiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun kanteleensoiton opettajaksi. Oppilaita oli muutama, ja ajatuksena oli tarjota opiskelijoille kokemus aidon kansansoittajan tyylistä ja toimintatavoista. Oppituntien lähestyessä huomattiin, ettei kanteleluokassa ollut enää vapaita aikoja, joten Anna ja Leeni Wegelius päättivät pyytää opettajaa pitämään oppitunteja kotiinsa. Vuoden kuluttua oppitunnit siirrettiin opettajan toivomuksesta Kälviälle mestaripelimannin kotitaloon. Anna Wegelius pitääkin ratkaisevana tekijänä yhteistyön syventymiselle juuri sitä, että soittotunnit siirtyivät mestarin kotiin. Hetken päästä opettaja-oppilassuhde muuttui ystävyydeksi ja musiikin lisäksi opiskelijat ammensivat mestariltaan arvokasta ?hiljaista tietoa? arvoista ja käytänteistä soivan musiikin takaa. Viiden vuoden ystävyys on tehnyt tehtävänsä ja musiikki puhuu puolestaan. Jo toisen pitkäsoittonsa äänittänyt yhtye ymmärtää samaa kieltä. Musiikki on saumatonta ja tyylitietoista, ja yhtyeen esityksistä välittyy vahvasti tietoisuus yhteisistä musiikin arvoista. Perinteenharrastajalle aika on vihollinen. Perinteentaitajiin ja kansanmusiikin mestareihin tutustuminen oli helpompaa vuosikymmeniä sitten. Vuonna 1993 haikailimme vuoden 1973, ja tänään haikailemme vuoden 1993 perään. Silloinhan elivät yhä Konsta ja Kustaa! Olisinpa voinut toteuttaa kenttämatkan Rankaviidan kotikulmille! Historia toistaa itseään, ja tilanne on tismalleen sama vuonna 2033. Tulevaisuuden kansanmuusikot pitävät tämän päivän mahdollisuuksia ?aitoon? perinteeseen tutustumiselle mitä otollisimpana. Mestari?kisälli-metodi ei ole aikaan sidottua. Siihen voi tutustua edelleen vuonna 2050, vaikka kansanmusiikin käytänteet ovat varmasti muuttuneet tämänpäiväisistä paljon. Tärkeää on metodin saattaminen nykyaikaan ja vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Niin kuin kansanmusiikissa ylipäänsä, tarkoitus ei ole museoida vaan elää ja luoda perinnettä. 17
• PERSOONALLINEN PELIMANNIYHTYE Kysymykset ja kuva: Sauli Heikkilä TRADIKAALI Tämän kertainen persoonallinen pelimanniyhtye täyttää vähän huonosti pelimannin kriteerit, kun lähes kaikki ovat pian valmistuvia ammattimuusikoita. Menköön tämän kerran, kun Koirasen perhe nimesi yhtyeen vuoden nuoreksi kansanmuusikoksikin Folklandialla tammikuussa. MIstä yhtyeenne napakka ja monimerkityksellinen nimi? Tradikaali-nimi keksittiin kesällä 2011. Pohdimme nimeä monta viikkoa. Lopulta se syntyi päivää ennen kuin meidän piti laittaa ?Ensimmäinen demoni? -demo painoon. Muita nimiehdotuksia emme kehtaa edes mainita. Millaisia mielleyhtymiä toivoisitte sen tuovan? Soitamme musiikkia monipuolisesti ja yritämme keksiä radikaaleja jippoja yleisön viihdykkeeksi. Soitinnuksemme ei myöskään ole aivan perinteinen, sillä saksofoni ja piano eivät ole tyypillisiä kansanmusiikkiyhtyeissä käytettyjä soittimia. Ette ole ilmeisesti vielä partatradikaaleja, kuinka vanha yhtyeenne on? Yhtyeemme täyttää tänä keväänä kolme vuotta. Bändin jäsenten keski-ikä on noin 22 vuotta, ja parta kasvaa onneksi ainoastaan Juholla. Miten olette löytäneet toisenne? Yhtyeemme on saanut alkunsa kansantanssiyhtye Tahdittomien taustabändinä. Uusiin teoksiin pyydettiin tarpeen tullen uusia soittajia montaa eri kautta ja yhtyeen soittajat vaihtuivat useasti. Hannu Kellan ja Jouni Prittisen kolme vuotta sitten tehty Aaveissa-teos oli ensimmäinen, jonka teimme nykyisellä kokoonpanolla. 18 Silloin bändissä tosin oli vielä haitari, joka sittemmin on jäänyt kokonaan pois. Vaikka opiskelemme eripuolilla Suomea ? Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Helsingissä ? yhteishenki on niin hyvä, että se on pitänyt yhtyeen kasassa. Kaikilla on palo tehdä hienoa musiikkia yhdessä. Keitä Tradikaalissa soittaa? Tradikaalissa soittaa viulua Laura Kuisma ja bassoa Reetta Kuisma, alttoviulua Kaisa Anttila, saksofonia, rytmimunaa ja klarinettia Sanna Salonen, pianoa Alexandria Schultz ja kitaraa Juho Itä. Mikä ohjelmistossa on tradia, mikä radikaalia? Osa ohjelmistomme kappaleista on tradeja, joita olemme sovittaneet jopa vähän radikaalisti. Otamme paljon vaikutteita eri musiikkityyleistä, esimerkiksi jazzista, emmekä pitäydy ainoastaan kansanmusiikissa. Kaikkien soittajien musiikillinen tausta on myös muualla kuin kansanmusiikissa, mikä väistämättä tuo oman vivahteensa kappaleisiin. Sovitukset tehdään yhdessä, jolloin kaikki saavat tuoda esiin oman näkemyksensä. Välillä yhden pienen yksityiskohdan hiomiseen käytetään paljon aikaa, kun kaikkien ideat ovat ristiriidassa ja kaikki ehdotukset täytyy kokeilla useasti. Vaihtoehtoja muokataan, ja niistä valitaan paras demokraattisesti äänestäen. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on? Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu paljon keikkailua ja treenaamista. Kevät on kiireinen monella jäsenellä: Alexandria valmistuu pianonsoiton opettajaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Sanna ja Kaisa valmistuvat Turun konservatoriosta muusikoiksi ja Reetta valmistuu kandiksi Sibelius-Akatemiasta. Kesän lopuksi suunnitteilla on ensimmäisen kokopitkän levyn äänittämistä, jonka jälkeen paljon lisää keikkailua. Mitä valinta vuoden nuoriksi pelimanneiksi merkitsee teille ja onko se tuonut jo esiintymistarjouksia? Olemme erittäin otettuja siitä, että meidät valittiin Vuoden Nuoreksi Pelimanniksi. Nimitys lisää yhtyeemme näkyvyyttä ja on kaikin puolin hyvää mainosta. Muutamia esiintymisiä on sovittu nimityksen jälkeen, muun muassa Samuelin Poloneesi maaliskuussa. Suurin osa tämän kesän festivaalien esiintyjistä on päätetty jo aikaisin talvella, mutta toivottavasti saamme lisää keikkapyyntöjä. KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• ILONA KORHONEN KOLUMNI Aloin rakastaa kansanmusiikkia tosi nuorena. Ensimmäisinä vuosina en oikein kehdannut sanoa sitä ääneen, tunnustin ehkä joillekin luotettaville ystäville kuuntelevani kansanmusiikkia, mutta yritin jotenkin liennyttää avautumista joillain adjektiiveilla. Ehkä niitä olivat uusi, erilainen, sovitettu, mitä milloinkin. Tai nyky. Ihmiset kohottivat kulmiaan ja olivat selvästi vähän ymmällään. Vaikea tunnustaa, mutta tästä on nyt kohta jotain 25 vuotta. Viime vuosina olen ollut kirjaimellisesti kansanmuusikko ja olen yleisesti ottaen ollut kiinnostunut kaikesta hyvin esitetystä tai perustellusta musiikista. Ei sitä enää vuosiin ole tarvinnut oikein selittää, ei oman eikä muiden hyvinvoinnin ja hämmentymättömyyden vuoksi: ? Olen kansanmuusikko. ? Ai jaa. Kansanmusiikki on uutta taidemusiikkia. Se ei ole epäselvää kellekään viime aikoina alaa yhtään seuranneelle. Ihan turha tulla länkyttämään siitä, kuinka se on helppoa ja yksinkertaista, heppoista. Höpöllöpö. Nyt rahoja leikataan kaikelta kulttuurilta. Perinteiset, taidemuusikoiksi itsensä määrittelevät, näyttävät olevan ihan hajalla: heidän suuri upea taiteensa on uhattuna, kun kaikki haluavatkin muunlaista taidetta kuin heidän taidettaan, jota he markkinoivat yhä samoilla attribuuteilla, samoilla tavoilla, samoilla käytänteillä kuin pari sataa vuotta on tehty. Näin karkeasti. Toki on yhä enemmän niitäkin, jotka ymmärtävät, että musiikkikentällä on nyt kaikkien puhallettava yhteen hiileen, niin jatsareitten, kansanmuusikoiden kuin perinteisten taidemuusikoidenkin. Ja jopa ihan itseoppineiden rokkijeppejenkin. meillä on katsokaas tää musiikki. Lokeroimaton, määrittelemätön, rajapinnaton musiikki. Yhtä tulta lietsomalla kaikille riittää. Niin nuorisoa nousevata kuin makkaraakin. Kuitenkin viime aikoina on vuosien tauon jälkeen taas kuultu yhä karkeampia kannannottoja eri musiikinlajien paremmuudesta. Taidemusiikkikentän pontevien edustajien muita ? erityisesti jostain syystä kansanmusiikkia ? alentava sävy itsensä ylentämismielessä saa KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Sami Repo Nuppia punaiselle nuppini punaiselle. Muutama oikein arvostettu taidemuusikoksi tunnustautuva vaikuttaja on kirjoitellut valtakunnanmediassakin ?kaikenmaailman pimpparaudansoitosta ja pelimannimeiningistä? eikä tällaisia kirjoituksia voi oikein silmät ummistamalla ohittaa. Meni nimittäin jo. Punaiselle. Taidemusiikin kentän arvostusongelmiin olisi ehkä syytä etsiä kentästä itsestään eikä muiden kenttien julkisen arvostuksen noususta. Olen oikeastaan voimaton ja surullinen tämmöisen edessä. Hävetkööt rauhassa. ? Mie ejjaksa! Mie keskity miu taiteesee! 19
• Seitsemän päivää kansanmusiikkia ja -tanssia ja tietenkin loistavaa tunnelmaa! Mäntsälässä 6.?9.6.2013 Ohjelmatietoja päivitetään kevään mittaan www-sivuillemme kaustinen.net! Tervetuloa Kaustiselle jo 46. kerran! Muistathan ilmottautua pelimanniesiintyjäksi 31.3.2013 mennessä! to 6.6. - su 9.6. ? Kansanmusiikkileiri Hirvihaaran koululla pe 7.6. ? klo 20 Kansanmusiikkikirkko Mäntsälän kirkossa ? klo 22 Yöttömän yön vaellus Sepänmäellä la 8.6. ? klo 10-14 Pelimanniyhtyeiden SM-kilpailut, ? klo 16-18 finaali Hirvihaaran kartanon Paviljongissa. ? Kartanolla soi koko päivän, illan ja yön. ? klo 22 Yöttömän yön vaellus Sepänmäellä su 9.6. ? klo 10-15 Sepänmäen museoalue tanssii ja soi: aamukirkko, lystileikit ja konsertteja. ? klo 22 Yöttömän yön vaellus Sepänmäellä KAUSTINEN folk music festival 8.-14.7.201 3 FESTIVAALITUNNELMASSA MUKANA: 20 www.sepansoitto.fi Sepän Soitto on myös Facebookissa! KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Samuelin Poloneesi on Suomen Kansanmusiikkiliiton päätapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1972 lähtien. Tapahtuma kiertää vuosittain eri paikkakunnilla ja palaa Helsinkiin joka kolmas vuosi. Samuelin Poloneesi on talvikauden suurin kansanmusiikkitapahtuma, joka kokoaa alan harrastajia ja ammattilaisia yhteen eri puolilta Suomea. Vuonna 2013 kokoontumispaikkana on Hamina, jossa Samuelin Poloneesi järjestetään 8.-10.3. yhteistyössä Kymenlaakson Kansanmusiikkiyhdistyksen, Kymenlaakson pelimannikuoro ja -orkesteriyhdistyksen ja Haminan Kulttuuripalveluiden kanssa. Haminassa 8.?10.3.2013 OHJELMA Värttinä 11.-15.2. & 4.-7.3. Konsertteja kouluissa ja päiväkodeissa Kymenlaaksossa. Yhteistyössä Konserttikeskus. Klo 10 Kansanlaulukirkko Anna-Mari Kaskisen hengelliset sanoitukset suomalaisiin kansansäveliin. Suuri pelimanniorkesteri ja - laulajat. Musiikin johto: Jouni Sjöblom. Johanneksen kirkko. Vapaa pääsy. Esiintyjinä: Angelit, Freija, Mikko Perkoila & Vinkulelu sekä Duo VokkiMyyrät. Perjantai 8.3. Klo 21-23 Poloneesipubi: Varuskuntakerho Ilta alkaa Yleisöpoloneesilla, tanssittamassa Kymenlaakson pelimannit ja Kymenlaakson pelimannikuoro ja -orkesteri. Liput: 5 ? ovelta tai Konserttilipulla. Klo 21-23 Poloneesipubi: Haminan Teatteriravintola Esiintyjinä: Äijäkanteleet, Spelarit, Tradivaara. Liput: 5 ? ovelta (sis.kahvin). Lauantai 9.3. klo 10-14 PR-soittoja ympäri Haminaa. Mm. pääkirjaston aula, kaupunginmuseon vintti, S-marketin aula, Raaticafe Kaneli. Klo 10-12 Lasten Folkkonsertti Esiintyjinä: Kirviset, Visarallit ja kaverit, Summan Ponnistuksen lapsitanhuujat, Jari Läätin johtama Puistotalon orkesteri, Vokki-Myyrät. Puistotalo. Liput: 5 ? ovelta. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Spelarit, Kuopion pelimannit, Sakarat, Duo Reimari, Tradivaara, Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen pelimannit. RUK-Maneesi. Liput: 10/5 ?. klo 13-15 Pääjuhla Pelimannien valtakunnallinen yhteissoitto. Esiintyjinä: Vuoden 2012 Pelimanniyhtyeiden SM-voittaja Erkki & tytöt, huuliharpputaituri Aimo Ruisniemi, Vuoden nuori pelimanni 2013: Tradikaali, Kymenlaakson Oltermannin nimeäminen, trubaduuripelimanni Hannu Seppänen, Esko Järvelä Epic Male Band, Routa RUK-Maneesi. Liput: 15/10 ?. Klo 19 VÄRTTINÄ Suomalaisen kansanmusiikin lippulaiva ja kansainvälisesti menestynein yhtye Värttinä juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Konsertti esittelee myös yhtyeen uuden laulusolistin ja rumpalin. RUK-Maneesi. Liput: 20/15 ?. Hannu Seppänen Klo 21-23 Poloneesipubi: Varuskuntakerho Tansseja tahdittaa: Länsirannikon pelimannit ja Horjumattomat, Leppävirran pelimannit, Vantaan Kansanpelimannit. Vapaa pääsy! Klo 21-23 Poloneesipubi: Tullimakasiini Esiintyjinä: Kesäpelimannit, Tradikaali, Esko Järvelä Epic Male Band. Vapaa pääsy! HUOM! MRMATKAT tilataksit liikennöivät non-stoppina RUK-Maneesin parkkipaikan ja Tullimakasiinien väliä klo 21 alkaen. Hinta 2 ?/henk/matka. Käteismaksu. w. ww Klo 15-17 Valtakunnallinen Pelimanniparaati Esiintyjinä: Länsirannikon pelimannit ja Horjumattomat, Suomen Sahan­ soittajat, Kymenlaakson pelimannikuoro ja -orkesteri, Töölön viuluklubi, SävelSiskot, Kesäpelimannit, Vantaan Kansan­ pelimannit, Kymenlaakson kanteleet, Leppävirran pelimannit, Klo 11.30-12.45. Aulasoitot, RUKManeesi Vapaa pääsy. liit to.fi Klo 19-20.30 Kymenlaaksolainen ilta Esiintyjinä: Kymenlaakson pelimannikuoro ja -orkesteri, Kymenlaakson kansan­ musiikki­ yhdistyksen pelimannit, Kymenlaakson kanteleet, Tanhuseura Kasareikka & Karela, Kotkan kansantanssijat, Summan Ponnistuksen Tanhuujat, Visarallit ja kaverit, Pohjois-Kymen Suzukisoittajat, Tradivaara, Vokki-Myyrät ja Tsantali. RUK-Maneesi. Liput: 10 ? ovelta. Sunnuntai 10.3. ka i nsa kk nmusii Taiteen keskustoimikunta Centralkommissionen för konst Arts Council of Finland Kaakkois-Suomen taidetoimikunta Sydöstra Finlands konstkommission Arts Council of Southeast Finland 21
• ETELÄPOHJALAISET SPELIT Suomalainen ja pohjalainen hääkulttuuri 26.?28.7.2013 Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaan Opistossa Valtakunnallinen Spelit-tapahtuma järjestetään 42. kerran. Ilmajoen hääspeleissä kohtaavat karjalainen, pohjalainen ja suomenruotsalainen häämusiikki ja -tanssit. Esillä vahvasti myös eteläpohjalaiset perinteet: käsityöt, ruoka- ja tapakulttuuri. Tapahtumapaikkana Etelä-Pohjanmaan Opiston kampusalue. Tule ja koe ainutlaatuisen hääspelit-tapahtuman tunnelma kruunuhäineen! Yhteystiedot: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys ry Opistontie 111, 60800 Ilmajoki 0500-268605 www.spelit.fi 22 PELIMANNI-LIITE ? KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Kansanmusiikki-lehden liite 1?2013 Ensimmäisessä Kansanmusiikki-lehden Pelimanni-liitteessä aloitamme Suomen Kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistysten esittelyn. Samalla esitellään kunkin alueen kansanmusiikin historiaa ja nykypäivää. Sarjan aloittaa Kymenlaakso, koska maaaliskuussa pidettävä liiton kansanmusiikin päätapahtuma Samuelin Poloneesi järjestetään Haminassa. Kymenlaakso soi ja laulaa... Kymenlaakso on maakuntana melko uusi ja se sai oman maakuntalaulunsakin vasta vuonna 1934 Klamilasta kotoisin olevan säveltäjä Uuno Klamin K kynästä. Kymenlaakso on monitahoinen ja historialtaan värikäs maakunta. ymenlaaksoa valtavirtana halkova Kymijoki oli vuosina 17431809 valtakunnan rajana, joten maakunta on kuulunut jopa kahteen eri maahan, itäpuoli Venäjälle ja länsipuoli Ruotsille. Perinnealueina läntiset osat maakuntaa ovat hämäläisvaikutteiden aluetta, kun taas idässä murteittensakin puolesta karjalaiset perinteet näkyvät ,etenkin Miehikkälän seudulla. Kansanmusiikin juuria ja nykypäivää Kymenlaakso on vahvasti laulumusiikkialuetta. Vanhat laulut ovat säilyneet näihin päiviin keräystoiminnan ansiosta. Jouko Törmälä toimitti Kymenlaakson kansanmusiikin laulukirjan ?Muistatkos muinoin...? 1979 ja Erkki Ala-Könni Kymenlaakson laulukirjan 1981. Tärkeimpiä kansanlaulajia on ollut Taavi Uutela (1883-1969) Iitistä, joka lauloi yli 300 laulua Erkki Ala-Könnin kuultavaksi. Toinen paljon esiintynyt kansanlaulajamme on Elimäeltä kotoisin oleva Martta Pulli (1900-1998), joka oli innokas Kaustisen-kävijä ja esiintyi festivaaleilla monena vuonna. Muita kansanlaulajia ovat olleet mm. Lilja Rämä (s.1904) Valkealasta, Elsa Laakso (s.1908) ja Helvi Martta Nieminen (s. 1913) Elimäeltä, Sakari Juurela (1870-1957) Ummeljoelta, Emil Vanhala (s. 1899) Pyhtäältä ja Eino Emil Lonka (s. 1902) Sippolasta. Laulumusiikin merkittävyys näkyy tänäkin päivänä kymenlaaksolaisissa kansanmusiikkikokoonpanoissa. Suurimmat kokoonpanot ovat Kymenlaakson pelimannikuoro ja -orkesteri sekä Tanhuseura Kasareikan ohessa toimiva Karela eli Kasareikan laulajat ja soittajat. Nykypäivän yhtyeitä ovat mm. Rymäkkä, Tradivaara, Palkeet, Vokki ja Vokki-Myyrät, joissa yhdistyvät laulumusiikin lisäksi pelimannimusiikin hallinta. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Pelimanniharrastus on keskittynyt muutamiin kymenlaaksolaisiin kyliin ja monissa kylissä on ollut omat soiton taitajansa. Aktiivista pelimannitoimintaa oli mm. 1900-luvun alkupuolella Tirvan seudulla. Tunnetuimpia viulupelimanneja olivat Nurmi-Jussi ja Otto Nikula, jonka tallennetuista soitteista ?Tirvan polkka? on edelleen pelimannien perusohjelmistossa. Nurmi-Jussi sävelsi kappaleita ja on todennäköisesti myös Tirvan polkan säveltäjä. Pelimanniperinnettä ovat jatkaneet monet kymenlaaksolaiset kansanmusiikkiyhtyeet, esimerkiksi Aitomäen pelimannit, Myllypelimannit, Elimäen pelimannit, Jaalan pelimannit ja nykyisin Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen pelimannit. Kymenlaaksolaisista pelimanniyhtyeistä näkyvin ja pisimpään toiminut on ollut 1960-luvulla perustettu Aitomäen Pelimannit. Yhtyeen kokoonpano on vaihdellut jonkin verran vuosien myötä, mutta tärkeimpinä soittajina mukana ovat olleet viulisteina Paavo Ihanainen ja Jouko Niemi sekä hanuristeina Juhani Kulhelm ja Pekka Niemi. Toinen etenkin 1990-luvulla aktiivisesti toiminut ja paljon esiintynyt yhtye on ollut Myllypelimannit, jonka soittajat ovat entisen Anjalankosken alueelta. Yhtyeessä ovat toimineet mm. säveltävät pelimannit hanuristi Esa Laakso ja mandoliinin soittaja Voitto Uotila. Muita yhtyeen jäseniä ovat olleet mm. kitaristi-hanuristi Seppo Tarhala, viulistit Erkki Taskinen ja Eero Kupias, basisti Teemu Laakso sekä rumpalit Ismo Uotila ja Seppo Luiskari. Tunnetuimpia Kymenlaaksosta lähtöisin olevia yhtyeitä on ollut mm. 1970-luvulla Myllykoskella toiminut Äimä-yhtye, joka muistetaan kappaleesta Vanhat omppopuut. Yhtyeen riveissä soittivat mm. Hannu Seppänen ja Hannu Suolanen. Yksittäisistä henkilöistä voisi mainita Kuusankoskelta kotoisin olevan kosketin- Aktiiveja Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen 20-vuotisjuhlissa 2011 Kouvolankylän VPK:n talolla Meksikossa. Vasemmalta Pertti Ilomäki, Riitta Riihelä, Jouni Sjöblom, Leena ViitalaSjöblom ja Risto Taavitsainen. 23
• Miehikkälän pelimanniperinteessä. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys on puolestaan ollut aktiivisesti mukana järjestämässä Kymenlaakso Folk -tapahtumia yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Muita Kymenlaaksossa järjestettäviä kansanmusiikkitapahtumia ovat  Raavuorisoitto ja Lempo. Poimintoja kymenlaaksolaisesta kansanmusiikista Tunnetuimpia kymenlaaksolaisia kansanlauluja ovat sellaiset, joista on olemassa levytyksiä ja lauluihin on tehty ?populaarit? sanat. Näin esim. Iitin Tiltun tarina on tullut monille tutuksi. Iitistä on kansanlauluja kerätty erityisen paljon, kuten Mikä tuolla järvellä, joka nuottiliitteessä on kaikkien tutustuttavissa. Pelimannimusiikista eniten soittajien hyppysiin on tarttunut Tirvan polkka, niin ikään vauhdikas nuottiliitteen duuripolkka. Vanhasta tanssimusiikista vaikutteita saaneita eniten soitettuja kappaleita ovat 1987 sävelletty laulaja Erkki Eräksen ja hanuristi Veli-Matti Hämäläisen Muistojen Miehikkälä sekä hiukan myöhemmin sävelletty hirvikoskelaisen mandoliinin soittajan Tapio Heikkilän ja Timo Salmelan sanoittama humppa Kymijoen virta. Säveltävien pelimannien sävellyksistä hyvä esimerkki on Paavo Ihanaisen kiperä Paavon polkka. Tanhuseura Kasareikka & Karela Kuusankoskelta keväällä 2012. soittaja-hanuristin Esa Kotilaisen, joka on ollut mukana monissa kansanmusiikkihenkisissä kokoonpanoissa. Nykyisin Kaakkois-Suomessa läänintaiteilijana toimiva Minna Raskinen on kotoisin Iitistä ja hänkin on tuttu monista kansanmusiikkiyhteyksistä. Miehikkälästä on puolestaan kotoisin Aki Hietala, joka toimii harmonikansoitonopettajana Joensuun seudulla. Hän soittaa myös Tradivaara-yhtyeessä. Yhdistys- ja kansan­musiikkikentän toimintaa Ensimmäinen oma yhdistys perustettiin 1975 Kymen nuorisoseuraliiton alaisuuteen. Puuhamiehenä toimi kanteletoiminnastaan tunnettu Mauri Saikko Iitistä. Piakkoin mukaan tuli myös hanuristi Unto Korppila Iitistä, joka toimi monien kurssien ja harjoitusten vetäjänä. Oma rekisteröity kansanmusiikkiyhdistys perustettiin 1991 ja sen pitkäaikaisimmat puheenjohtajat ovat olleet Juhani Kunnasto, Jouni Sjöblom ja tällä hetkellä tehtävää hoitava Leena Viitala-Sjöblom. Kymenlaakson kansanmusiikkyhdistyksen toimintaa värittää tiivis yhteistyö Kymenlaakson pelimannikuoron ja -or- 24 kesterin kanssa. Monet tapahtumat on järjestetty yhteistyössä. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen ydintoimintaa on Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen pelimannien toiminta ja aktiivinen soittaminen sekä kansanmusiikkiin kohdistuva julkaisutoiminta. 1979 Jouko Törmälän toimittaman ?Muistatkos muinoin...?-kirjan jatkeeksi yhdistyksen 20-vuotisjuhliin vuonna 2011 valmistui Pelimannisävelmiä Kymijoen varrelta -nuottikirja, jonka sivuilla oman sävelkielensä kautta puhuvat Heikki Huuskonen, edesmennyt oltermanni Paavo Ihanainen, Seija Kiiveri, Heikki Puukko, Anssi Salmela, Reino Sipola, Jouni Sjöblom, Risto Taavitsainen ja Leena Viitala-Sjöblom. Nuottikirja sisältää mm. uusia marsseja, valsseja, polkkia, jenkkoja, laulelmia ja onpa mukana pari hamboakin. Selkeä painotus Kymenlaaksossa onkin säveltävät pelimannit, joiden teokset muodostavat usein yhtyeiden perusohjelmiston. Kymenlaaksolaisista kansanmusiikkitapahtumista merkittävin on ollut vuodesta 1973 lähtien Miehikkälän pelimannipäivät. Tapahtuman juuret ovat rikkaassa Kansanmusiikin tulevaisuus Kymenlaaksossa Kymenlaaksossa kansanmusiikin tulevaisuus näyttää hyvältä. Kansanmusiikkiin suhtaudutaan positiivisesti ja mm. musiikkiopistoissa lapset pääsevät tutustumaan kansanmusiikin saloihin. Etelä-Kymenlaaksossa toimii mm. Susanna Apo-Syrjäsen ohjaamana Visarallit ja kaverit -ryhmä sekä Pohjois-Kymenlaaksossa Eija ja Heikki Puukon ja Elvi Hautamäen ohjaamana Pohjois-Kymen suzuki-soittajat. Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksessä toiminta kansanmusiikin edistämiseksi jatkuu. Suunnitelmissa on muun muassa julkaista lisää nuottikirjoja, jotka sisältävät kymenlaaksolaista pelimannija kansanmusiikkia. Kymenlaaksossa on aina ollut innokkaita ja asiaan vihkiytyneitä kansanmusiikki-ihmisiä. Haluan kiittää näitä kaikkia alueemme kansanmusiikin edistäjiä. Jo edellä mainittujen nimien lisäksi nimilistaa voisi jatkaa yhä edelleen. Kiitos siis kaikille kymenlaaksolaisen kansanmusiikin ylläpitämisestä. Työ kansanmusiikin parissa Kymenlaaksossa jatkuu. Jouni Sjöblom PELIMANNI-LIITE ? KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• ? ? Kymijoen virta humppa ? ?? ? ? ?? ? ?? ? ? ?? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? ??? ? ?? ?? ?? ?? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? 15 ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ?? ?? ?? ? ? ? ? ? ?? ?? ? ? 8 ? ? ? ? ? ? ? ??? ? ? ? ? ? ? ?? ?? ? ? ? ? ? 29 ?? taa huu, ? ?? ? ? ?? ? ? 37 ?? ? ta, tas ? ?? ? ?? ? ? ? 53 o - hit - se ko -his - ten ?? ?? ? ? met - sä kim - mel - ? ? ? ? ? ??? ? ?? taa vä - reil - lään kuu, sil -loin on ? ?? ? ? ?? ? 45 ? ?? tan ta ? ?? ? ? ??? ? ??? ? ? ? ? ? ? suu - ri ja vii -mein rau ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ? ? - ? ? ? ? ? ?? ? ?? ? ?? ? ??? ? ?? ? ?? ?? ? ?? ? ? ? ? ??? ? ?? Ja sen Jo - ki ? ? ? ? ? ? - ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? leh tyy ?? ? ? ? ?? ?? - ? ? vir kuo ??? ?? vik - kö ne - nä ? ? ??? ? se siin ? ? - nis ki ? ? ? tää sun ? ? ? ran huo ? - ? - ? ?? ? vir vir - ? ?? ??? ?? les - säin to - si muis kaut ?? ?? mie suis - ?? ?? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? ?? Sik - si Mo -nen ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???? ? ?? ?? ? ? ? ? ? ? ? ?? ?? ? ? ? ? ? ki ket ? On se kau Ky -mi - jo ? ? ?? ? ?? ?? ?? Ky - mi - jo Mo -net kos ? ? ?? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 ? PELIMANNI-LIITE ? ?? ? ? ? ? ?? ?? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? 1. ?? ? ? lah - del - mat. päät - tyy - ? ? ?? ? ? ?? ?? voi - ma - kas. hoit - tuu - pi. ? ?? ? ? ??? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? maan. tää. ko - ris - taa. kau - nis sää. ? nie -met se - kä a - las me - reen ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ?? 22 ? ?? ? ? ? säv. Tapio Heikkilä san. Timo Salmela sov. Jouni Sjöblom (2003) ?? ?? ? ? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? - ? 2. ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ?????? ? ?? ?? ? ? ? ? ? pi. 25
• ? ? ? Mikä tuolla järvellä Mi -kä tuol -la jär -vel -lä vil -kut - taa, se Ii - tin pu - na - suk -ka lik - ka tai - taa ol - la se ei mak -sa Kansanlaulu Iitistä sov. Jouni Sjöblom (2010) saa - ri. mit - tään, ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ?? ? ? ? ?? ? ? ? ?? ? ? ? ?? 6 Val - ke - a - lass on ren - gas - kor - va se po - jal - la ap - pi - vaa - ri. po - jal - la ol - la pit - tää. ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ?? ?? ?? ? ? 10 ral - lan - tu - la, ?? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ?? Jos en miä saa Valkealasta, Iitist´ tailan saala, jos en miä saa Iitistkäh, niin sit miä lählen Jaalah. Sulavala... su - la - va - la ? ? ? ? ?? ? ? ? ?? ral - lan - tu - la, ? ? ? ? ? ? Juhannuksen aikana on kesä lämpimämpi, ennen kahtakymmentä on tyttö lempeämpi. Sulavala... ? ? ?? ? Ii - tis - sä, Jaa -las - sa, val - ke - a - lai - nen ? ? ?? ? ? ? ? ?? Su - la - va - la ? ? ? ? ?? su - la - va - la ? ? ? ? ? ?? ?? ? ? ? vei. ? ?? ? ? ? Kataja on matala ja oksat maata pokkaa, ei minun heilini tän kylän muijien tuutima poika okkaan. Sulavala... Tirvan polkka ? ?? ?? Kanna tyttö kunniaasi käsivarrellasi, älä sinä talla jalkaisi alle maailmalla kulkeissasi. Sulavala... Viulupolkka Otto Nikulalta Valkealasta ? ?? ? ?? ?? ? ? ??? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ? ? ?? ? Fine ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ?? ?????? ? ?????? ?????? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 13 ? ? ?? ? ? ? ?? ???? ?? ? ? ? ?? ?? ?? ?? ? ? ? ??? ?? ? ????? ? ? ?? ???? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. 7 19 ?? 23 ?? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ?? 26 2. ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? 2. ? PELIMANNI-LIITE ? KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Muistojen Miehikkälä ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ?? säv. Erkki EräsVeli-Matti Hämäläinen (1987) san. Erkki Eräs ?? ? ? ? ? ??? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? 9 ?? ?? ?? ? ? ?? ? ? ? ??? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 17 ? ?? ? 25 ?? ?? ? ? 33 lan. ?? ? ? 42 ?? ? ? On ? ? ? ? ? ? lau - lu tää ?? ?? ?? ? ? ? ? ?? ? ? ? ?? ? seu -dun niin rau - hai - sen, tää paik -ka on ?? ?? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? Vaik -ka Kar - ja - la ?? jää - nyt -kin on ra - jan ? ? ? ? ? ? ? ? ? Tääl -lä ?? vil - ja - vat pel -lot ja ?? ? ? taa, Jär - vi - en lai -neet ne ? ? ?? ?? ? ? ? ? ? niin muis -tot nuo voin tal - let - taa. ?? ?? ? ? ?? ? ? ? ?? ? kuk - ka - haat, ne lei -pää ja ??? ?? lip - lat - taa, ? ? ? ? ?? ??? ? ?? ? muis -tel - la 59 ?? ? ? ? ? luon -to - a ? ? rau - hai - saa, ran -noil -le ?? Mie -hik - kä - lää. ?? ke -sä - mök -ke - jä hon -ki - a ?? saa. ?? sil - mä - ni ? ? ?? ?? ? ? ?? sul - jen, sen mie -les -säin nään. 1.2. Fine ?? ? ?? ko -ti - kuu - si -en kuis - kin - taa. ? ?? kas - vat - taa. ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? Kun Kar - ja ?? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? 51 ra - jal - la ? On ? ? ? ? mu -ka -vaa ? ?? ? ? Kuun - te -len 3. ? ? ? ???? ? ? ? ? On 2. Ei monikaan tiedä, miss on seutu tää. Nykyturisti ei sitä matkalla nää. Mutta hieman jos poikkeaa retkellään, moni tie tuo myös Miehikkälään. Täällä käytyään kerran sen muistaa voi, pelimannien viulut ne täälläkin soi. Kesäiltaisin lavoilla tanssitaan, tangot, valssit myös laulellaan. 3. Monet täältä on lähteneet kulkemaan, kotimökkinsä jättäneet unholaan. Jokin kaipuu heidät kuitenkin takaisin tuo kotiseutunsa rakkahan luo. Vaikka vuosia kiertelee maailmaa, ei koskaan voi unhoittaa lapsuuttaan. Tänne täytyy mun takaisin tulla taas kotijärvelle soutelemaan. On mukavaa... On mukavaa... KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 ? PELIMANNI-LIITE 27
• ?? ? ? ?? ? ? ?? ?? ? ? ?? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? Paavon polkka sävellys: Paavo Ihanainen (1992) sovitus: Risto Taavitsainen (2002) ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ? ? ? ? ?? ??? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ?? ? ? ?? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ?? ? ? ??? ? ? ? ???? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ??? ?? ? ? ? 4 ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ?? ? ?????? ?????? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ???? ??? ?? ? ???? ? ? ? ? ? ??????? ?? ? ? ?? ?? ? ? 8 ?? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ??? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 12 ?? ? ? ?? ?? ? ? ? ? ? ?? ? ?? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 16 ?? ? ?? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? 19 ? ?? ? ? ? ? ??? ? ?? ??? ? ??? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ??? ? ? ? ? ? ????? ?? ?? ? ? ? ?? ? ?? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? Fine ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ? ? ? ? ?? D.C. al Fine senza rep. Säveltäjä tunnetaan Kymenlaakson oltermannina; joskus hän on käyttänyt myös säveltäjäsalanimeä Paavo Palon-Oja. 28 PELIMANNI-LIITE ? KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Ylä-Savon talvipäivät avasi perinteisesti pohjoissavolaisten pelimannien uuden ?ravikauden? helmikuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Mestaripelimanni Heikki Lahti on käynyt uskollisesti kouluttamassa ennen muuta mandoliininsoittajia Iisalmessa milloin hyytävillä, milloin vähemmän hyytävillä pakkaskeleillä vuodesta 1984 lähtien, mutta nyt siitä taisi tulla loppu. Opetuslapsista ei olisi kyllä pulaa, mutta mestari itse katsoo, että on aika hellittää tahtia. Kiivashan se on ollutkin, ja siitä Heikille ja hänen uskolliselle tämmärilleen Katja Lampiselle kauniit kiitokset savolaisilta. Mukava on ollut nähdä, miten tämmäristä on  herransa ja mestarinsa mukana kouliutunut myös mainio mandoliininsoittaja. Joku vuosi sitten hän oli vain ?yksinkertainen mandoliinin Suomen mestari? ja nyt viime vuoden ponnistusten jälkeen jo kolminkertainen mestari. Pohjois-Savon kansanmusiikkiyhdistys ja Ylä-Savon pelimanniyhdistys ovat valmistelleet vuoden 2013 Siilifolkia yhteistyössä maakunnan kansantanssijain ja nuorisoseurojen kanssa. Heinäkuun 1.?6. päiviin ajoittuvan kuusipäiväisen kansankulttuurin joukkokatselmuksen yleisötavoite on nostettu 21 000:een eli samaan Siilinjärven väkiluvun kanssa. Vuoden 2012 taloudellinen tulos oli sikäli mukava, ettei tappiota tullut. Tänä vuonna budjetti liki kaksinkertaistuu. Festivaalijohtaja Liisa Väätäinen koros- Mestaripelimanni Heikki Lahden (vas.) koulimat mandoliinikurssilaiset kuuntelivat hartaina Ylä-Savon talvipäivien päätöskonsertin muita ohjelmanumeroita. taa kuitenkin, että edelleenkin Siilifolkia pyöritetään paljolti talkoovoimin. Petra Lisitsin-Mantere jatkaa taiteellisena johtajana, ja ohjelmarunkokin on periaatteessa jo valmis. Päiväohjelmat tarjotaan Siilinjärven torilla edelleen ilmaiseksi, ja iltakonserttienkin pääsymaksu pidetään hyvin maltillisena. Parinkymmenen euron setelistä jää vielä vastarahaa. Esiintyjien pääpaino on maakunnan omissa ryhmissä, mutta vierastakaan ei vierasteta. Avajaispäivänä annetaan siilinjärveläisten itsensä näyttää parasta osaamistaan, ja sitähän on ? tangokuninkaallisista lähtien. Alustava ohjelma löytyy internetistä osoitteesta www.siilifolk.com. Pohjois-Savon kansanmusiikkiyhdistykselle vuosi 2014 on juhlavuosi, sillä yhdistys täyttää 40 vuotta. Juhlinnan muodot Satakunnassa jaettiin arvonimiä Sunnuntaina 27.1.2013 Talvenselän taittajaisiin Laviaan kokoontui yli 50 pelimannia. Satakunta on teemamaakunta Kaustisella ja yhteissoittokappaleita pääareenan esiintymistä varten harjoiteltiin innolla. Satakunnan Kansanmusiikkiyhdistys ry julkisti Satakunnan vuoden 2013 pelimannin arvonimen ja vuoden nuoren pelimannin arvonimen saajat Vuoden 2013 satakuntalainen pelimanni -arvonimen sai tänä vuonna viulisti, musiikinopettaja Anita Salmi Porista. Vuoden 2013 nuori satakuntalainen pelimanni -arvonimen sai porilainen Andre van Balen. Vuoden satakuntalainen pelimanni -arvonimi myönnetään vuosittain sellaiselle henkilölle, joka toiminnallaan on ollut positiivisena esimerkkinä muille pelimanneille. Vuoden nuori pelimanni -arvonimi myönnetään keskimäärin kahden vuoden välein kannustukseksi nuorelle lahjakkaalle kansanmusiikin harrastajalle. Anita Salmi tunnetaan muun muassa Wilssonin Pelimannien viulistina ja useiden kymmenien lasten viulunsoiton opettajana ympäri Satakuntaa. Andre van Balen on nuori harmonikansoittaja, joka on osallistunut hyvällä menestyksellä lukuisiin kilpailuihin sekä 2- että 5-rivisellä harmonikalla. Hän on ollut muun muassa Antti Lehtolan ja Vesa Formusen oppilaana. Satakunnan Kansanmusiikkiyhdistyksessä on noin 130 aktiivijäsentä. Yhdistys on perustettu vuonna 1971. Satakunnan yhdistys on jäsenmäärältään Suomen suurimpiin kuuluva kansanmusiikin paikallisyhdistys. Vuoden satakuntalainen pelimanni -arvonimeä on myönnetty vuodesta 2001 ja vuoden nuori satakuntalainen pe- KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 ? PELIMANNI-LIITE Kuulumisia Pohjois-Savosta ovat vielä mietinnässä, mutta historiaa joka tapauksessa kootaan ja juhlakonserttia valmistellaan jonnekin syyspuolelle. Yläsavolaisten kanssa valmistellaan yhteistä nuottikirjaa suosituimmista pelimannikappaleista. Vireillä on myös hanke edesmenneen pielavetisen mestaripelimannin Tuure Niskasen (1899-1978) soitteiden ja sävellysten levyttämisestä. Tuure sai mestarikirjansa Kaustisella vuoden 1970 ensimmäisessä jaossa yhdessä Konsta Jylhän, Otto Hotakaisen ja Kustaa Järvisen kanssa. Oivan pohjan mahdolliselle levytykselle antavat vieremäläisen, nyttemmin turkulaistuneen Anna Janka-Murroksen uudet nuotinnokset Tuuren soitteista. Perinteinen Tuuren sottiisi soitetaan taas ensi kesänä, lauantaina heinäkuun 20. päivänä. Pielavetisen viulupelimannin Terhi Hartikaisen innostamana sottiisi on kasvattanut viime vuosina jatkuvasti suosiotaan. Savolaisten pelimannien kesään on kuulunut jo toistakymmentä vuotta myös puskasoitto Kaavin Telkkämäen kaskiperinnetilalla. Tänä vuonna puskissa soi sunnuntaina  kesäkuun 16. päivänä, ja kun tilaisuus on nimetty suorastaan valtakunnalliseksi puskasoitoksi, niin tervetuloa vaan mukaan. Telkkämäessä ei tarvitse pelätä ainakaan sähköallergiaa, sillä sähköä ei ole eikä tule. Seppo Kononen Kuulumisia Satakunnasta Timo Hukkanen Siilifolk nostaa kävijätavoitettaan Anita Salmi Andre van Balen limanni -arvonimeä vuodesta 2009 alkaen. Seuraavan kerran Satakunnan pelimannit kokoontuvat harjoittelemaan yhteissoittoja 3.3.2013 Harjavaltaan, samalla juhlitaan Harjavallan Pelimannien 40-vuotista taivalta. Leena Kivi 29
• Uudenmaan nurkka Lääni- ja maakuntarajat ovat muuttuneet, mutta yhdistystoiminta Kansanmusiikkiliitossa jatkuu  entiseen tapaan. Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistys ry järjestää koulutusta ja klubi-iltoja sekä  toimii verkostoituneena jäsenistömme keskuudessa. Kevään Juurijuhla, kesän Sepän Soitto ja syksyn Kaamospelit ovat näkyvä osa kansanmusiikkitoimintaamme Uudellamaalla. Olemme mukana monissa tapahtumissa, esimerkkeinä Espa-Folk ja Seurasaaren Joulupolku.. Helmikuun lopussa oli suosittu klezmer-kurssi. Vantaalla pidetään kurssi 16.11. Toiveita opettajaksi otetaan vastaan. Pelimanniristeily Tallinnaan Viking Xpresslaivalla esiintymisineen 31.8. on  perinne. Päiväristeilylle on varattu 60 paikaa. Ilmoittautumiset www.uudenmaankamu.net Pelimannit  ja kansantanssijat kuuluvat yhteen Mitä tekevätkään Timo Hukkanen, Tapani Luhtaranta, Matti Piipponen, Tapani Hattula, Vesa Kari, Tony Wallius, Jari Komulainen, Pauliina Pajala, Tuulikki Lappalainen, Spelarit ja monet muut  tutut pelimannit, jos eivät ole oman bändinsä harjoituksissa? Hehän soittavat kansantanssijoiden viikottaisissa harjoituksissa  ja ainakin tanssijoiden esiintymiskeikoilla. Komulaisen Jarin musiikit  Tanssipidot 2012 -levyllä tulivat tutuiksi tuhansille ja taas tuhansille tanssijoille  niin Virossa kuin Suomessakin. Ratinan stadionilla  tanssitiin  upeasti 17.6. pääjuhlassa  helleviikon harjoitusten jälkeen kesäsateessa tossut märkinä. Eihän  voi tanssia ilman musiikkia! Folklandialla Helsingin Kansantanssijoiden Purpuriryhmä esitti kaustislaisen hääpurpurin näytelmällisessä muodossa. Ei voi tanssia ilman musiikkia Sakarat-ryhmä avasi 25-vuotiskiertueensa Folklandialla. Näin esityksen ja ryhmä sai kutsun Seurasaaren Juhannusjuhlien  pääjuhlaan tuhansien turistien iloksi. Haastan kansantanssi- ja musiikkiryhmiämme kertomaan toiminnastaan uudistuneessa lehdessämme! Espoon Pelimannit ehtivät ensimmäisinä kirjoittaa oman tarinansa. Toimintaa ja näkyvyyttä Vinkkinä musiikkiryhmille ehdotan  yhteistyötä oman paikallisseurakuntanne kanssa. Suvivirsi Soikoon -vihkonen sisältää  kesäisiä laulelmia, joihin sävelet löytyvät helposti. Siispä laulamaan ja soittamaan ulos luontoon! Ilmoittakaa tapahtumanne www.kansanmusiikki.fi-sivustolle! Kevään aikana  mm. Espoon Pelimannit ovat soittaneet perinteiset Wanhojen päivän tanssit. Inehmo ja Sakarat pitävät 3.3. Kalevala-konsertin Vuosaaren kirkossa. Huhtikuun  mittavasta Juurijuhlasta löytyy enemmän tietoa tässä lehdessä. Palvelutalovierailut ovat tärkeää toimintaa musiikkiryhmille! Juhannuksen ja Helsinki-päivän tiimoilla pääkaupunkiseudun kansanmusiikki- ja tanssiryhmät esiintyvät  Espalla ja Seurasaaressa turistien iloksi. Aleksin Syyssoitossa 10.10. tuodaan esille yhteistä  kultttuuriperintöämme tanssiteatterina vanhojen  häätanssien muodossa.. Tärkeintä ei ole voittaa, vaan saada palautetta ja kuulla muita Mäntsälän Sepän Soiton yhteydessä järjestettävien pelimanniyhtyeiden SM-kilpailut järjestetään lauantaina 8.6. Lisätietoja alla. Luvassa on hyvät palkinnot ja uutuutena alkukesän iso  musiikkitapahtuma  Hirvihaaran kartanolla. Hirvihaaran koululla on lasten pelimannikurssi 7.- 9.6. Pääjuhla soittoineen järjestetään Sepänmäen museoalueelle 9.6. Ilman mediajulkisuutta pelimanniyhtyeitä ei löydetä, huomioida, saatikka saada sitä arvostusta julkisuudessa, mikä suomalaiselle kansanmusiikille kuuluu! Keväisiä soittoja toivotellen Anja Hinkkanen Pelimanniyhtyeiden SM-kilpailut jälleen Sepän Soiton yhteydessä Mäntsälässä Perinteiset pelimanniyhtyeiden Suomen mestaruuskisat pidetään lauantaina 8.6.2013 klo 10 alkaen Mäntsälän Kirkonkylän koululla (Koulutie 3, Mäntsälä). Finaalipaikkana tällä kertaa upea Hirvihaaran kartano! Kaikki pelimanniyhtyeet toivotetaan SMkilpailuun lämpimästi tervetulleiksi! Ilmoittautuminen: 30.4.2013 mennessä osoitteeseen sepan.soitto@gmail.com. Sarjat Kilpailussa on kolme sarjaa: nuorten sarja (16-vuotiaat ja alle, vuonna 1996 syntyneet ja nuoremmat) yleinen sarja (yli 16-vuotiaat) ja seniorisarja (yhtyeen jäsenten keski-ikä yli 50 vuotta) 30 Palkintoja jaetaan tänä vuonna seuraavasti: Yleisen sarjan ensimmäiselle 1000 ?, toiselle 600 ? ja kolmannelle yhtyeelle 400 ?. Nuorten ja senioreiden sarjoissa palkinnot ovat ensimmäiselle 250 ?, toiselle 150 ? ja kolmannelle yhtyeelle 100 ?. Aikaisemmasta poiketen perimme pienen ilmoittautumismaksun 40 ? yleisen sarjan yhteyeiltä ja 20 ? nuorten ja seniorisarjan yhtyeiltä. Lisätietoa sekä kisoista että itse tapahtumasta on Sepän Soiton kotisivuilta www.sepansoitto.fi PELIMANNI-LIITE ? KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Syksyn kiertueille haku maaliskuussa Suomen Kansanmusiikkiliiton Kevätkiertueilla 2013 on jäljellä vielä kaksi kiertuetta. Maaliskuussa keikkailee Esko Järvelä Epic Male Band ja huhtikuussa Ulla Pirttijärvi ja Ulda. NoFo ? Nordic Master in Folk Music 2013 keväällä on mahdollisuus jälleen hakea englanninkieliseen kansainväliseen maisterikoulutukseen Sibelius-Akatemiassa. Pohjoismaisessa NoFo-koulutuksessa on mukana Skandinavian neljä korkeatasoisinta musiikkikorkeakoulua, Sibelius-Akatemia, Kungliga Musikhögskolan Ruotsin Tukholmassa, Carl Nielsen Academy of Music Odensessa Tanskassa sekä Ole Bull Academy Norjan Vossissa. Opiskelijat kiertävät eri maiden kouluissa saaden parhainta opetusta, parhaimmilta opettajilta. Koulutuksessa keskitytään yhtyemusisointiin ja se vastaa vahvasti työelämän tarpeisiin mm. Music Management -opintojen avulla. Opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan musiikkikoulutuksiin, musiikkikenttään, vanhoihin ja nuorempiin pelimanneihin, säveltäjiin, tansseihin jne Jokainen vuosikurssi muodostaa yhtyeen, joka opintojen päätteeksi järjestää kiertueen Pohjoismaissa. NoFo:n koulutuksessa on aiemmin opiskelleet yhtyeet Nomas, Blink sekä Tranotra. Koulutus on tarkoitettu ammattimaiseen musiikin tekemiseen sekä niille, jotka erityisesti haluavat verkostoitua kansainvälisesti ja/tai suunnittelevat kansainvälistä uraa. Hakuaika 4.-15.3.2013, valintakokeet toukokuussa. Lisätietoja www.nordicmaster.net Suomen Kansanmusiikkiliiton syksyn kiertueille hakuaika on 1.-31.3.2013. Syksyllä kiertueita järjestetään syys-, loka-, marras- ja joulukuussa. Kiertueet ovat maksimissaan viiden päivän pituisia. Kiertueille haetaan nettilomakkeella www.kansanmusiikkiliitto.fi/ kiertueet/kiertuehaku. Sivustolta löytyy myös lisätietoa asiasta. Esiintymään Kaustiselle! Kaustisen 46. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 8.-14.7.2013 ja paikalle toivotaan jälleen satoja kansanmusiikki- ja kansantanssiryhmiä! Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi viikon festivaaliranneke sekä etuja majoituksen ja ruoan osalta. Esiintyjäryhmät voivat hoitaa ilmoittautumisensa sähköisesti kaustinen.net-verkkosivujen kautta tai postitse. Ilmoittautuminen tulee tehdä 31.3. mennessä! Paperista ilmoittautumislomaketta ja lisätietoja pelimannieh- doista voi tiedustella pelimannivastaava Heta Kaistolta numerosta 040 3582 198 tai osoitteesta pelimannit@kaustinen.net Muiden kuin pelimanniehdoilla esiintyvien osalta kansanmusiikkijuhlien taiteellisesta tuotannosta ja artistisopimuksista vastaavat taiteelliset tuottajat Antti Järvelä ja Antti Paalanen. Taiteelliset tuottajat tavoittaa osoitteesta artists@kaustinen. net tai Pro Kaustinen ry, Jyväskyläntie 3, 69600 Kaustinen. Kansantanssin artistitarjoukset ottaa vastaan Ira Korkala, kansantanssi@kaustinen.net Tervetuloa mukaan tekemään pieneen kylään suurta juhlaa! Suomen kattavimpaan kansanmusiikin ja ?tanssin nettikatalogiin Etsitään tekijöitä Kaikki alan toimijat ovat tervetulleita lisäämään profiilinsa sivustolle Kansanmusiikki.fi, samalla sivustolle vievät myös osoitteet www.kansantanssi.fi, www.folkmusic.fi ja www.folkdance.fi. Esiintyjät, muusikot ja tanssijat, järjestöt, soitinrakentajat, tutkijat, ääniteknikot, toimittajat, managerit, tapahtumat? Profiilin lisääminen käy helposti sivustolta löytyvän lomakkeen avulla. Kirjautuessa tarvitset sähköpostiosoitteen, saat oman käyttäjätunnuksen ja salasanan, jonka avulla voit päivittää tietojasi myöhemmin itse. Portaalissa näkyvyys on ilmaista. Jos sinulla on jo profiili, käy hakemassa oma käyttäjätunnus ja salasana ja päivi- KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 ? PELIMANNI-LIITE tä tietosi ajan tasalle niin olet paremmin löydettävissä. Maaliskuun 2013 loppuun mennessä profiilin luoneiden sekä heidän, jotka ovat päivittäneen vanhoja profiilejaan vuoden 2012 elokuun jälkeen arvotaan kesän isoille festivaaleille vapaalippuja sekä tuotepalkintoja. Tavoite on, että yhden osoitteen takaa voi löytää kaiken mahdollisen tiedon kansanmusiikista ja kansantanssista Suomessa! Lisätietoja: Riitta-Liisa Joutsenlahti info@kansanmusiikki.fi, 044 751 6366, Kansanmusiikin ja ?tanssin edistämiskeskus 31
• Väsen (Ruotsi), Casey Driessen & Grant Gordy (USA), telios Petrakis Cretan Quartet (Kreeta), Sedaa (Mongolia), Arnold Chiwalala (Tansania), osinka (Venäjä), Sonore ja Haeska (Viro), Ukulelezaza (Hollanti), Hilja Grönfors trio, Maria Kalaniemi & Timo Alakotila, Kaj Chydenius & Taru Nyman, MeNaiset, Soolojen ilta: Ville Kangas, Ida Elina, Jarmo Romppanen, Juha Hurmeen Kirjallisen huumorin peruskurssi: (Maiju Lassila), Saaga Ensemble, Kaisa Ristiluoma & Co., Crosscountry 50km, Pomfelis, Henxelit, Jaakko Laitinen & Väärä raha, Esko Järvelä Epic Male Band, Johanna Kurkela, Anna Puu, Justimus, Speed Limit, Korkkijalka, Haapaveden kamariorkesteri, Haapavesi All Stars, Hiite, The Worn Soles, Varjakka String Band, Naiskuoro Harput, Akostolit, Wasku and the Weasels, Havahu, Ukon raakile, MB: Juurillaan, Sanna Hemminki & Jaakko Meriläinen, Growth, Halavatun Akat, Saarni, Tomteorkestern, Rapparit, KaksDee 27. Folk kurssi 24.6.?28.6. 2013 Haapaveden opisto Hinnat: Kurssihinnat ennen 30.4. ilmoittautuneille / 1.5. alkaen ilmoittautuneille Pelkkä opetus 180 ? / 200 ? Opetus ja täyshoito 440 ? / 475 ? Ilmoittautuminen: www.haapop.fi/sivu/fi/juvenia/ folkilmoittautuminen puh. 040 868 2290 Lisätietoja: www.haapavesifolk.com timo.hannula@haapavesi.fi Kaikki muutokset mahdollisia! Kreetan kulttuuri ja soitinrakennus Stelios Petrakis: kemence-lyyra (politiki lyra), luuttu Kaikki soittimet käyvät kurssiyhtyeeseen Bluegrass, Amerikan tyylit Grant Gordy: kitara Casey Driessen: viulu Kielisoittimet Jarmo Romppanen: mandoliini, kitara, yhtyeet Improvisoi ääneen! Soila Sariola: laulu Keskiajan lauluja, vanhoja virsiä Eestistä ja Ruotsista Veikko Kiiver: laulu Kurssilaiset esiintyvät perjantain kirkkokonsertissa Erilliskurssit: Lasten kurssi 70 ? Pelimannimeininkiä yhdessä soittaen ja laulaen Nelli Ikola Myös vasta-alkajille Kielisoittimet Petri Hakala: mandoliini, kitara, buzuki, yhtyeet Kurkkulaulu-workshop Naraa Naranbaata: kurkkulaulu Nasaa Nasanjargal: morin huur, kurkkulaulu, bischgur (Mongolian oboe), dombra Ganzorig Davaakhuu: yochin (120-kielinen Mongolian dulcimer), kurkkulaulu Suomen ja Tansanian tanssit ja rytmit, nykytanssi 50 ? Petri Kauppinen ja Arnold Chiwalala Kaikki soittimet käyvät kurssiyhtyeeseen Väh. 20 kurssilaista, 1. ryhmä alle 12 v, 2. ryhmä yli 12 v. Kurssilaiset esiintyvät Folkeilla to?pe Ukulele Remco Houtman-Janssen (Alankomaat): ukulele Kaikentasoisille soittajille, tasoryhmät Orientin rytmit Omid Bahadori (Iran): framedrum, cajon, djembe ym. Mikä hyvänsä lyömäsoitin käy Pelimannit Esko Järvelä: viulu, harmoni, kitara, yhtyeet ym. Kansanmusiikkia menevällä otteella, kaikki soittimet käyvät kurssiyhtyeeseen Koskettimilla komiasti Timo Alakotila: harmoni, piano Max. 6 kurssilaista Laulunkieli 250 ? Oppaat: Susanna Haavisto: näyttelijä, laulaja, ohjaaja Marianne Oivo: piano, laulu, sävellys Väh. 10 kurssilaista, päätöskonsertti to 27.6. Laulunkieli on kielitaitoa ilmaista rohkeammin itseään ja kuunnella avoimemmin muita. Tutkimme ääntä ja kehoa, harjoittelemme omia lauluja ja niiden eri tulkintoja, leikimme, improvisoimme ja sävellämme oman voimalaulun. Yxi kaunis papillinen polska Piia Kleemola: viulu, yhtyeet Mustalaisten musiikki Suomessa Hilja Grönfors: laulu Yhtyeet, haitari, koskettimet Olli Kari Irlantilainen kansanmusiikki Samuli Karjalainen: tinapilli, huilu, bodhran, kitara, yhtyeet Kaikki soittimet käyvät kurssiyhtyeeseen Haapaveden Kevät folk pe 5. ? su 7.4.2013 www.haapavesifolk.com www.facebook.com/haapavesifolk
• Hyvä Kansanmusiikki-lehden lukija. Haluamme kehittää lehteä edelleen. Kerro, mistä haluaisit lukea tai mitä voisimme tehdä paremmin. Anna palautetta: lehti@kansanmusiikkiliitto.fi tai Kansanmusiikki-lehti, Metsäpurontie 20, 00630 Helsinki. Vastanneiden kesken arvomme neljännesvuosittain levypalkintoja. NORD13-kilpailua ei järjestetä Pohjoismaisista pelimannimestaruuksista ei päästä tänä vuonna kisaamaan Ruotsin Sälenissä. Kilpailujen organisoija Anders Bjernulf kertoi, että vuosittain marraskuussa järjestettävät kilpailut eivät ole saaneet avustuksia tälle vuodelle. Kilpailut jäivät toteutumatta myös vuonna 2012. Toivomme kilpailujen saavan jatkoa vuonna 2014. Päivi Ylönen-Viiri Merkit Suoritusmerkit Pronssinen pelimannimerkki Marja Koskinen, 2-rivinen haitari, Tampere, 28.12.2012 Orivedellä Teija Lehto, viulu, Kangasala, 28.12.2012 Orivedellä Timo Pynssi, haitari, Kokkola, 28.12.2012 Orivedellä Hopeinen pelimannimerkki Jorma Nerg, 2-rivinen haitari, Rovaniemi, 28.12.2012 Orivedellä Günther Polei, 2-rivinen haitari, Hollanti, 28.12.2012 Orivedellä Seuraavat merkinsuoritustilaisuudet Suomen Kansanmusiikkiliiton järjestämänä: Samuelin Poloneesissa Haminassa 9.3.2013 ja Kaustisella 9.7.2013 klo 10. Jäsenyhdistyksillä myös omia suoritustilaisuuksia. KAMU?13 Lasten ja nuorten kansanmusiikkileiri 5.-9.6.2013 Päivölän virkistyskodissa Nummelassa Leiri on tarkoitettu 8-17-vuotiaille kansan­ musiikin harrastajille tai kansanmusiikista kiinnostuneille. Leiriläisellä tulee olla perusvalmiudet omassa pääsoittimessaan. Opettajina: Leena Joutsenlahti (puhaltimet), Anna Kattainen (kanteleet), Jari Komulainen (haitarit, kosketinsoittimet), Emilia Lajunen (viulu, avainviulu, jouhikko) ja Markus Rantanen (mandoliini, kitara, ukulele). Leirin hinta: 285 euroa Suomen Kansanmusiikkiliiton jäsenille ja 305 euroa muille Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Suomen Kansanmusiikkiliitto, toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi, puh. (09) 8731320 www.kansanmusiikkiliitto.fi KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 ? PELIMANNI-LIITE 33
• Uusi maisteriohjelma Glomas aloitti toimintansa vuonna 2010 Sibelius-Akatemiassa. Kansanmusiikin koulutusohjelmaan kytketty, maailman musiikkikulttureihin monipuolisen näkökulman tarjoava ohjelma on pohjoismainen yhteistyö, jossa Royal Academy of Music Aarhusissa Tanskassa, Kunglika Musikhögskolan Malmössä Ruotsissa yhdessä Sibelius-Akatemian kanssa luovat jo sinänsä kansainvälisen pohjan opiskelulle. Koulutusohjelma tarjoaa näkökulman monikulttuurisuuteen sekä taiteelliselta, tutkimukselliselta että pedagogiselta näkökulmalta. Opiskelu on laajuudeltaan 150 opintopistettä ja sen aikana vietetään aikaa kaikissa kolmessa oppilaitoksessa. Pääasiallisesti opinnot tehdään kuitenkin siinä korkeakoulussa, johon opiskelija on hakenut. Tärkeä yhteistyötaho koulutusohjelmalle on Glomus ?verkosto, jonka jäseniä kaikki kolme oppilaitosta ovat. Glomus on katto-organisaatio kansainvälisille korkeakoulutusta tarjoaville oppilaitoksille ympäri maailman ja sen Thomas Winther GLOMAS ? Global Music Master Programme Soittajia Afghanistan National Institute of Music -koulusta Nordic-Afgan -työpajassa. päätehtävä on edistää niin opiskelijoiden, opettajien kuin osaamisen välitystä eri instituutioiden, maiden sekä maanosien välillä. Glomus- verkoston yksi päätoimintoja on kerätä jäsenkoulut yhteen kerran kahdessa vuodessa Glomus- leirille, joka järjestettiin tällä kertaa Tansaniassa Makumiran yliopistossa tammikuussa 2013. Vilma Timonen Mukana oli noin 90 osallistujaa 15 eri maasta, neljästä eri maanosasta. Glomus-leiri koostuu useasta eri osiosta. Seminaariosuus, jossa on luentoja eri alueiden musiikkikulttureista sekä musiikkikasvatuksesta, tarjoilee osallistujille kuvaa siitä, mitä alalla tapahtuu eri puolilla maailmaa. Yhdessä musisointi pienissä teema-ensembleissä antaa mahdollisuuden tutustua eri perinteenlajeihin käytännössä. Suuressa Glomas-orkesterissa taas saadaan kokemus siitä, mikä yhdistävä voima musiikilla parhaillaan on. Yhteistä kieltä ei tarvita, musiikki puhuu puolestaan! Leiri tarjoaa otollisen ympäristön kontaktien luomiseen sekä tulevaisuuden hankkeiden visiointiin yhdessä. Glomas-maisteriohjelmaan, kuten myös muihin Sibelius-Akatemian koulutusohjelmiin haku on käynnissä 15.3. asti. Maisterikoulutukseen voivat hakea opiskelijat, joilla on alempi korkeakoulututkinto jo olemassa tai tulossa kevään 2013 aikana. www.glomas.net, www.glomus.net www.siba.fi In Memoriam Valter Vilhelm Enlund 10.2.1912-14.1.2013 Lappväärtiläisen mestaripelimanni Valter Enlundin viulunsoitto alkoi kotitekoisella soittimella jo 7 vuoden iässä. Ensimmäiset soitto-ohjeet hän sai naapurikylässä vaikuttaneelta pelimannilta Sigfrid Liljedahlilta. Jo pienestä pojasta Valter oli kuuntelemassa nurkkatansseja (knutdanser) ja ajan perinteinen sävelmistö jäi Valterin mieleen. Merkittävin sävelmien lähde oli äidin veli, kanttori ja pelimanni Otto Lillhannus. Heti ripille päästyään 1927 Valter soitti kotikylässään Peruksessa ensimmäiset 3-päiväiset häät. Samoissa häissä soittivat mm. Torsten Pärus ja Selim Kronman, jotka esiintyivät Valterin kanssa ahkerasti triona 50-luvulle saakka nimellä Perus Spelmanslag. Kronmanin muutettua Ruotsiin, jäi jäljelle duo Torsten Päruksen kanssa. Heidän yhteinen soittotaipaleensa jatkui aina 2000-luvulle saakka, vain sota-aika aiheutti katkoksen musisointiin. Valter ja Torsten olivat pitkään kantavat voimat ja perustajajäseniä 1963 perustetussa Lappfjärds spelmanslagissa. Alkuaikojen yhtyettä on taltioitu levylle Bröllop och Dans (LRLP16) 1970. Kesällä 1977 Folkkultursarkivet taltioi Valterin ja 34 Torstenin soittoa filmille. Kun filmi esitettiin 1979 Oslon kansanmusiikkikonferenssissa, herätti pelimannien melodiat ja tyyli suurta kiinnostusta. Erityisesti Valterin tapa sekundeerata eli soittaa toista ääntä ihastutti musiikin tutkijoita. Valterin soitto oli myös varioivaa sekä rytmikästä ja ääni oli aina kuuluva. 1978 Svenska kulturfonden myönsi Torstenille ja Valterille kulttuuripalkinnon ja samana kesänä heidät nimettiin mestaripelimanneiksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Torstenin ja Valterin duoa on dokumentoitu levylle Bröllopspelmännen (FMILP6) 1984 ja levy julkaistiin viime vuonna myös CD:nä. Valter oli ajan tapaan korvakuulosoittaja. Hän totesi, ettei koskaan oppinut nuotteja, ?mutta hyvin olen pärjännyt ilmankin?. Valter soitti vielä aivan viime aikoihin saakka. Palvelutalossakin oli viulu kaapissa ja vierailijoiden tullessa se hyvin usein otettiin esille. Sitten saatiin kuulla ensiluokkaista fiolinsoittoa. Valter Enlundia jäivät kaipaamaan kaksi tytärtä perheineen sekä lukuisa määrä pelimanniystäviä. Arto Järvelä Arto Järvelä KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Opi kansanmusiikkia internetissä ? Kamulaari.fi tuo keskipohjalaisen kansanmusiikin kaikkien ulottuville K ohta on kulunut kolme vuotta siitä, kun Centria ammattikorkeakoulussa aloitettiin keskipohjalaisen kansanmusiikin paketoiminen internetiin. Matka on ollut maisemarikas ja antoisa, ja se on sisältänyt sekä iloisia että haastavia yllätyksiä. Perille ei ole päästy, mutta toisaalta sinne ei tarvitse koskaan päästäkään: niin kauan kuin kansanmusiikkia luodaan ja vanhaa materiaalia etsitään ja muokataan, saa sivustokin jatkaa päivittymistään ja kehittymistään edelleen. Internet kansanmusiikin tarjoajana Suurin osa suomalaisista käyttää internetiä joka päivä. Myös musiikin kulutus ja käyttö internetissä on kasvanut huimasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kansanmusiikin kannalta tämä on erittäin hieno asia. Fyysiset julkaisut ovat pitkään toimineet kansanmusiikin pääasiallisena lähdeaineistona, mutta ne ovat olleet hyvin vaihtelevasti ja hajanaisesti kuluttajan saatavilla. Nykyään internetistä voi sanahaulla löytää tietoa ja nuottimateriaalia jo vaikka kuinka paljon. Eri kulttuurien kansanmusiikki on enää vain yhden klikkauksen päässä, kun ennen sen kuuleminen on ollut kiinni paikallisen kirjaston valikoimasta. Banjonsoiton opettaja voi olla verkkoyhteyden päässä ohjaamassa oppilastaan viikoittain paikkakunnalla, jonne ei muuten opettajaa saataisi. Internet on mahdollisuus monella tapaa. Kansanmusiikin kulttuuriperinnepankki -projekti on nyt saattamassa yhdenlaista musiikillista osakokonaisuutta kaiken kansan ulottuville. Kamulaari-sivusto on kulttuurihistoriallisesti arvokas perinteen jatkaja modernissa muodossa. opastusta ja tietoa alueen kansanmusiikkiperinteestä. Sivustolle tulee lisäksi ajan tasalla oleva tapahtumakalenteri, johon kootaan kaikki musiikkiin ja perinteeseen keskittyvät alueen tapahtumat ja koulutukset. Tämän tapahtumakalenterin sisältö suodattuu alueellisesti suoraan Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen ylläpitämältä sivustolta, jossa tapahtumakalenteri tulee katetuksi koko maan osalta. Sivustolle on ollut ajatuksena koota niin kattavasti asioita, että se palvelisi mahdollisimman monenlaisia kansanmusiikin kuluttajaa. Sivusto on tarkoitettu ensisijaisesti kaikkien koulutusasteiden musiikinopettajille, jotka haluavat käyttää opetuksessaan perustana KeskiPohjanmaan alueen perinnemusiikkia. Materiaalia voivat hyödyntää soiton ja laulun opettajat, muskareiden ja muiden lapsiryhmien vetäjät, koulujen musiikinopettajat ja vaikka perhepäivähoitajat. Peruslähtökohtana on sivustolta saatava musiikillinen materiaali, joka on kerätty tai tuotettu Keski-Pohjanmaalla. Musiikin ammattikäytön lisäksi materiaalia voivat halutessaan hyödyntää myös kaikki musiikin harrastajat tai perinteestä kiinnostuneet henkilöt. Kamulaarin tulevaisuus Kulttuuriperinnepankki-projekti on merkittävä pilottihanke valtakunnallisellakin tasolla, koska vastaavia alueellisesti painottuvia sivustoja ei ole ennestään olemassa. Paikallisuus antaa mielenkiintoisen näkökulman asioiden esille tuomiseen ja materiaalin painottumiseen. Hankkeen päätyttyä huhtikuussa sivuston hallinnointi jatkuu Keski-Pohjanmaan alueen kansanmusiikkitoimijoiden yhteistyönä. Päävastuu sivustosta jatkuu Centria ammattikorkeakoululla ja muut tahot ovat Kansanmusiikki-instituutti, Keski-Pohjanmaan konservatorio, Näppärit ry sekä Kaustisen evankelisen opiston Ala-Könnikansanmusiikkilinja. Nämä toimijat jakavat kustannukset sekä toimittavat materiaalia sivustolle sitä muodostaessaan. Ennen hankkeen päättymistä järjestetään keskipohjalaisen kansanmusiikin suuri teemakonsertti, joka toimii samalla sivuston virallisena avajaistilaisuutena. Konsertti järjestetään 22.3. klo 18.00 Kokkolassa ja esiintyjinä tulee olemaan laaja joukko kansanmusiikin tekijöitä ympäri maakuntaa kuten Ostrobothnian Folk Orchestra, Näppärit, lapsikuoro Sävelsäkki ja Häävi. Anne-Mari Hakamäki Projektipäällikkö, Centria ammattikorkeakoulu Mitä ja kenelle? Keskipohjalaiseen kansanmusiikkiin painottuvalla Kamulaari-sivustolla on nuotteja, arkistoäänitteitä, videoita, soiton Kansanmusiikin kulttuuriperinnepankki on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama hanke ja sen päärahoittajana toimii Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. www.kamulaari.fi KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Materiaalipankista löytyy nuotteja moneen eri tarpeeseen: perinteisiä melodioita, laulunuotteja, uusia sävellyksiä ja sovituksia erilaisille kokoonpanoille. 35
• Leo Kinnunen Juhannuslauluja turisteille - Sakarat juhlatamineissa kuvaajien iloksi. Seurasaari ? Helsingin henkireikä Seurasaari on helsinkiläisten ja muualta tulevien matkailijoiden henkireikä kaupungin kupeessa. Yli sata vuotta sitten perustettu kansanpuisto ja ulkomuseo kutsuvat vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä erilaisiin tapahtumiin, tutustumaan Suomen historiaan tai vain retkeilemään ja virkistäytymään vehreään saareen. Seurasaaresta on tullut myös tärkeä kansanmusiikin ja -tanssin esittäytymispaikka. Seurasaarisäätiön pääsihteeri Aila Nieminen, mikä on Seurasaarisäätiö ja mitä se tekee? Seurasaarisäätiö on suomalaista kansatiedettä ja kansantaidetta tukeva järjestö, joka perustettiin vuonna 1956 Seurasaaren ulkomuseon tueksi. Pyrimme elävöittämään Seurasaaren erilaisia toimintoja ja toimimme samalla yhteistyöfoorumina kaupunkiin ja kaupunkilaisiin päin. Perinnetapahtumat ovat näkyvin osa toimintaamme, mutta harjoitamme myös kansatieteellistä tutkimusta ja jaamme apurahoja. Yhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin kaupunki, yliopistot, museot, perinnejärjestöt, matkailualan organisaatiot, kansalaisjärjestöt ja aivan tavalliset kansalaiset kautta maan. Millaisia tapahtumia Seurasaarisäätiö tuottaa vuosittain? Valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin näkyvin tapahtumamme on edelleen Juhannusvalkeat. Tätä koko perheen juhannusjuhlaa on järjestetty yhtäjaksoisesti säätiön perustamisesta asti. Juhla on nykyisin useampipäiväinen erilaisten tilaisuuksien kokonaisuus, joka huipentuu Seurasaaressa juhannusaattona poltettaviin kokkotuliin, taikoihin, tansseihin ja lauluihin. Muita pienempiä tapahtumia laskiaista, pääsiäistä, joulua, tapaninpäivää 36 ja kekriä - järjestämme osin yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Myös kansantanssi, kansantanssijat kansallispukuineen, ovat tärkeä osa Seurasaaren ?brändiä?. Seurasaari Soi -tapahtuma järjestetään vuosittain. Mikä on kansantanssitoimikunta ja miten sen toiminta näkyy pääkaupunkiseudulla? Kansantanssitoimikunnan tarkoituksena on koota Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla toimivia kansantanssijärjestöjä yhteen toteuttamaan erilaisia esiintymisiä Seurasaareen ja muualle pääkaupunkiin. Foorumi toimii suunnittelun, keskustelun ja toteuttamisen tasolla. Espafolkia Esplanadin puistossa olemme järjestäneet kohta kymmenen vuotta. Myös Lasten Seurasaari-päivä kansantansseineen, Helsinki-päivän tantsut Antin aukiolla, Taiteiden yö ja Aleksin syyssoitto Stoassa ovat merkittävä osa toimintaamme. Tähän toimikuntaan ovat tervetulleita kaikki innokkaat toimijat. Miten kansanmusiikki kuuluu ja näkyy Helsingissä? Kansanmusiikki näyttäytyy Helsingissä monilla eri tasoilla, erilaisissa tapahtumissa, kulttuurikeskuksissa ja opistoissa. Myös Seurasaaressa kansanmusiikkia on kuultu ja kuullaan jatkossakin niin alan harrastajien kuin ammattilaisten esittämänä. Konsertit hämyisissä museotaloissa, pihapiireissä ja saaren eteläkärjessä sijaitsevassa Kalevalakehdossa ovat lähes täydellisiä paikkoja kansanmusiikin esittämiseen. Ne ovat antaneet Seurasaaren kävijöille unohtumattomia ja ikimuistoisia elämyksiä.   Millaisia toiveita ja sunnitelmia säätiöllä on tulevaisuudessa? Seurasaari on ainutlaatuinen kansanpuisto, museosaari, juhannussaari ja perinnesaari. Saari on viehättävä kulttuurihistoriallinen kokonaisuus ja ikkuna menneisyyteen, jossa yhdistyvät kaupunkiluonto ja sen merellisyys, vuosisatainen rakennusperintö ja suomalainen perinnekulttuuri. Ensisijaisesti toivoisin, että pitkäaikainen toiveemme Seurasaaren perinnenäyttämöstä toteutuisi. Sen myötä löydämme entistä enemmän uusia yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Myös Helsingin kaupungin lanseeraama Merellinen Helsinki ?strategia on aivan kuin tehty meille. Sen myötä toivomme saavamme pienempiä laitureita ja säännöllisen lauttayhteyden kantakaupungista Seurasaareen.   Anja Hinkkanen KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Vuoden 2012 kansanmusiikkilevyt Folkandia rajatapauksena Petri Kivinen Alan uusi teema Rajatapaus otettiin käyttöön monipuolisesti Folkandia-risteilyllä. Jo ennen risteilyä teemaa ruodittiin monipuolisesti ja ansiokkaasti Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen järjestämässä Folkforum-seminaarissa. Rajatapaus-alustajina olivat Lassi Saressalo, Timo Rautiainen, Marjo Kuusela sekä Puhti. Ala-Könni-opistossa opiskeleva Timo Rautiainen esiintyi laivalla Akostolityhtyeessä ja oman folkbändinsä kanssa. Rajatapaus-teemakonsertissa esiintyi 30-vuotistaiteilijajuhlaa viettävä Maria Kalaniemi yhdessä Timo Alakotilan ja muiden ystäviensä kanssa. 18. Folklandia-risteily oli kansanmusiikin ja ?tanssin ilotulitusta laidasta laitaan. Laiva oli jälleen lastattu täyteen pelimanneja, kansantanssijoita ja yleisöä. Kun mukaan oli sekoitettu suomalaista hulluutta, luovuutta ja taitoa, oli lopputuloksena riemastuttava keitos. Tiukasti aikatauluttamalla saattoi yrittää nähdä edes osan siitä, mitä halusi. Frigg ja Tsuumi Sound System hyppyyttivät yleisöä pikkutunneille saakka Ocean Clubissa. Aili herkisti kuulijansa Top Clubilla. Välillä sai kokea yllätyskeikkoja niin hississä, auloissa kuin käytävillä. Ensi vuonna risteillään 10.?11.1.2014. Folklandia seilaa edelleen Silja Europal- Folkandialla jaettiin tunnustuksia ja kilpailtiin Vuoden Wäinö on Arja Kastinen Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus myönsi seitsemännen kerran Vuoden Wäinö -tunnustuksen. Vuoden 2013 Wäinö on musiikin tohtori Arja Kastinen. Arja Kastinen on kantelemusiikin tunnustettu minimalisti, improvisoijia ja heittäytyjä, jonka musiikki lumoaa ja vangitsee kuulijan ajattomaan tilaan, ilman rajoja. Vuoden kansanmusiikkilevy 2012 Kansanmusiikki.fi -portaali ja Pelimannilehti valitsi neljättä kertaa Vuoden kansanmusiikkilevyn. Vuoden kansanmusiikkilevy 2012 -palkinto jaettiin tällä kertaa kolmen tarkalleen saman äänimäärän saaneen kansanmusiikkilevyn kesken. Levyt ovat: Frigg: Polka V, Jaakko Laitinen & Väärä Raha: Yö Rovaniemellä sekä Kardemimmit: Autio Huvila.  Kanteleliiton tunnustukset Sirkka Halonen ja kultakantele. la, mutta laivan reittimuutoksen vuoksi uudella reitillä Helsinki-Tallinna-Helsinki.  Matkan voi varata Matka-Vekasta puh 020 120 4818 tai ryhmamyynti.tampere@matka-vekka.fi tai internetistä www.matka-vekka.fi Petri Kivinen Kanteleliiton hallitus myönsi palkintona elämäntyöstä Kultakantele-tunnustuksen 2012 YLEn musiikkitoimittaja Sirkka Haloselle. Vuoden kantele ?tunnustuksen sai Pro Kaustinen, joka toteutti kanteleteemaa upealla tavalla vuoden 2012 festivaalilla. Vuoden nuori pelimanni 2013 Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe myöntää vuosittain Vuoden nuori pelimanni-tittelin ja kannustusstipendin lempääläisen Juho-Antti Koirasen muistorahastosta. Seitsemännen kerran jaettavan Vuoden nuori pelimanni tunnustuksen sai Tradikaali. Hämäläis-varsinaisuomalaisen nykykansanmusiikkiyhtyeen soitannasta huokuu perinteeseen paneutuminen ja uutta luova, reipas tanssillinen poljento. Tikkuristin SM Tikkuristikisan Suomen mestaruuden 2013 voitti Janina Sved Kirkkonummelta. Toiseksi tiheätahtisessa kisassa tuli Anni Kuittinen Joensuusta. Kolmannen sijan vei vasta 13-vuotias Topi Pesonen Lappeenrannasta. Tikkuristin Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin nyt 18. kertaa. Yökatrilli saa väen laivalla liikkeelle. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 37
• Larissa Cox Veli-Jussi Lietsala Joulun välipäivinä Oriveden opisto täyttyi jälleen soitosta ja laulusta, kun ennätyksellisen iso joukko kansanmusiikin ystäviä nautti korkeatasoisesta opetuksesta Suomen Kansanmusiikkiliiton kansanmusiikkikursseilla. Kurssit pidettiin 27.-30.12.2012 Oriveden opistolla. Mukana oli opettajat mukaan lukien 150 soittajaa. Oriveden kurssit houkuttelivat kursseille mukaan soittajia Suomen jokaisesta maakunnasta, ja joitakin kauempaakin. Kaukaisin kurssilainen tuli Australiasta saakka. Larissa Coxin suomalainen äiti kyseli jo kesällä tyttärelleen Oriveden 2-rivisen haitarin kurssia. Larissa ilmoittautuikin alkeiskurssille, mutta teki Oriveden kurssien ennätyksen siirtymällä kisällikurssille vielä ennen kurssin loppua. Jouhikon alkeiskurssille osallistunut hollantilainen Günther Poley suoritti hopeisen pelimannimerkin kursseilla. Kurssivalikoima oli tänä vuonna erityisen laaja ja eksoottinenkin. Kursseilla Veli-Jussi Lietsala Oriveden kansanmusiikkikurssien henki paranee vaan! pääsi opettelemaan nyt myös ukulelen soittoa ja klezmeriä. Muiden kurssien sisältönä olivat jo perinteiset mandoliini, yhtyesoitto, 2-rivinen haitari, kantele, säestys ja sovitus, viulu ja jouhikko. Kurssien opettajat olivat tuttuun tapaan kansanmusiikin huippuja: Heikki Lahti, Timo Alakotila, Arto Järvelä, Marianne Maans, Maija Karhinen-Ilo, Pekka Pentikäinen, Jari Komulainen, Benjamin Hirshovits, Daniel Shaul, Pekko Käppi, Arja Kastinen ja Markus Rantanen. Kurssilaisten palautteista saattoi lukea, että kurssi oli onnistunut. ?Olin ensimmäistä kertaa Oriveden kurssilla ja pidin kovasti iltojen ohjelmista ja aulatansseista. Viimeisen illan pelimannitanssit olivat kruunaus koko kurssille, sellaisen elävän musiikin tahtiin pääsee harvoin tanhuamaan! Jos vain millään pääsen, niin ensi vuonna tulen kyllä uudestaan ja houkut- telen uutta porukkaa mukaan.? ?Kurssista jäi niin onnellinen olo, että vaikka olisi lähtenyt sukkajalassa kotiin, niin ei olisi mitään huomannut.? Pelimanneilla on kova innostus saada myös tanssiopetusta. Ensi kerralla sekin onnistuu. Huoli opiston tulevaisuudesta Oriveden kansanmusiikkikursseja on järjestetty Oriveden opistossa jo yli 50 vuotta. Opiston siirtosuunnitelmista kurssin järjestäjät ovat kauhuissaan, sillä nykyinen miljöö ja opiston henkilökunta ovat tärkeässä asemassa kurssimme ?Oriveden hengen? syntymiseen. Kurssilaiset kävivätkin ahkerasti kirjoittamassa netissä adressiin nimensä Oriveden opiston Orivedellä säilyttämisen puolesta. Päivi Ylönen-Viiri Suomalaiset artistit ovat jälleen viime aikoina menestyneet hienosti Euroopan yleisradioliitto EBUn rmusiikkitoimittajien ?World Music Charts Europe? -listalla. Helmikuun Top 20 -levylistaukseen mahtuvat niin Sampo Lassila Narinkka -yhtyeen ?Suomiklezmer? kuin Piirpauke-yhtyeen ?Ilo?. Listaa voi seurata verkossa osoitteessa: www.wmce.de. 38 KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Espoon Pelimannit ? paranee kuin viini vanhetessaan uomessa 1960-luvun loppupuolella alkanut kansanmusiikin näyttävä esiinmarssi saavutti Espoon 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1975 perustettiin Espooseen mm. kansanmusiikkiyhtye Leikarit, Esbo Spelmanslag ? Espoon Pelimannit sekä espoolaisen kansanmusiikin edistäjäksi Espoon kansanmusiikkikilta. Kaikki nämä tahot toimivat edelleen. Espoon Pelimannit sai alkunsa Fallåker-tanhuajien aloitteesta, ja koulutuksellisesta puolesta vastasi alusta alkaen Espoon työväenopiston ruotsinkielinen osasto, jonka siipien suojissa orkesteri toimii edelleen. Siten orkesteri onkin saanut erinomaiset toimintamahdollisuudet niin harjoitustilojen kuin opettajienkin suhteen. Vuosien mittaan pelimanniyhtye on kasvanut yli 20-henkiseksi orkesteriksi, ja uudet pelimannijäsenet ovat edelleenkin tervetulleita. Koko liki 40-vuotisen historiansa aikana Espoon Pelimannien ohjelmisto on ollut hyvin laaja-alainen, tosin yhdellä tärkeällä nimittäjällä: kaikki soitettava ohjelmisto on hyvää tanssittavaa musiikkia eikä mitään musiikkigenreä suljeta pois. Pääosa ohjelmistosta on toki perinteistä pelimanni- ja vanhaa tanssimusiikkia, mutta mukana on myös salonkitansseja ja vanhoja iskelmiä. Erityisen nosteen orkesteri sai muutama vuosi sitten iskelmätaivaan kiintotähden Vieno Kekkosen tultua Espoon Pelimannien vakituiseksi vierailevaksi laulusolistiksi. Nämä yhteiset esiintymistilaisuudet Vienon kanssa ovatkin orkesterin ja tanssiyleisön huippuhetkiä ja meininki sen mukaista! Tosin laulusolistin mukaantulo laittoi pelimanniorkesterin nuotit aivan ?uuteen järjestykseen?, ja orkesterin pitkäaikaisen taiteellisen johtajan Pekka Pentikäisen sovituskynän sauhuamaan. Nyt kaikista laulusävelmistä on 6-ääniset sovitukset keskeisille pelimanniorkesterin soittimille, ja näitä isoja orkesterisovituksia onkin kertynyt jo yli 40. Koko orkesterin repertuaari käsittää moninkertaisen määrän ohjelmistoa. Nykyaikaista teknologiaa hyväksi käyttäen kaikista sovituksista on myös tietokonepohjainen äänikuva kotiharjoittelua varten. Espoon Pelimannit on ennen kaikkea edustava ja hyvän tuulinen tanssiorkesteri, mutta onpa Espoon Pelimannit osallistunut pari kertaa, vuosina 2005 ja 2007, pelimanniyhtyeiden Suomen mestaruuskilpailuihinkin. Molemmilla kerroilla yhtye voitti oman sarjansa. Orkesteri sai myös kunnian edustaa Suomea Ruotsin Sälenissä pohjoismaisissa kansanmusiikkikilpailuissa syksyllä 2010. Tällä kertaa tuliaisina oli roppakaupalla hyvää mieltä ja uusia kokemuksia. Pitkän toimintakautensa aikana orkesteri on soittanut lukuisille äänitteille, ja oma CD, ?Tanssitaanko? ? Får ja lov??, näki päivänvalon 2005. Uusi Espoon Pelimannien CD on jo kirjattu työlistaan. Vieno Kekkosta ja Espoon Pelimanneja kannattaa tulla kuulemaan Espoon JuuriJuhlan päivätanssitilaisuuteen 2.4. klo 13.30 Sellosalin yleisölämpiöön. Yhteydenotot ja tiedustelut: Maarit Aarvala, puh. 040 516 1101, www.espoonpelimannit.fi Vesa kari S Espoon Pelimannit tanssiorkesterina Espoon Kalajärvellä Ruskatalossa. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 39
• Kansanmusiikin keidas Tarvittiin visio, intohimoisia tekijöitä, sattuma ja ripaus onnea, että Ruotsiin saatiin yksitoista vuotta sitten kansanmusiikin oma lava, Stallet Folk & Världsmusik. Konserttitalo Musikaliskan kainalosta löytyi vuokralle vanha tallirakennus josta kansanmusiikin toimijat, soittajat, kuuntelijat ja harrastajat saivat yhteisen katon päänsä päälle. T ukholman Stallettiin haluavat soittamaan kaikki: siellä isojen nimien lisäksi kuulee mielenkiintoiset uutuudet sekä maailmanmusiikin tähdet. Sisäpihalle portista astuttuaan ei kuitenkaan arvaisi olevansa naapurimaan kansanmusiikkikentän tärkeimmässä paikassa. Itse rakennus on vaatimaton ja oviaukolla nousee epäilys, tuliko vieras oikeaan paikkaan. Lipputiskin ja kierreportaiden jälkeen noin 150 henkeä vetävään saliin noustua ensimmäinen ajatus on pieni pettymys. Tässäkö se nyt on? Tässä on kuitenkin talo, jossa järjestetään viikoittain useita tapahtumia kansan- ja maailmanmusiikin sekä tanssin aloilla. Stalletin tuotantoassistentti Tuija Keskinen selittää talon täyttyvän seminaareista, tango- ja klezmer-illoista, pelimanneista, alan opiskelijoista ja kursseista. ? Stalletin omien konserttien lisäksi talossa järjestetään vieraskonsertteja joita ulkopuoliset tahot tuottavat, Keskinen lisää. Luvassa on muun muassa virolainen tanssi-ilta jonka järjestäjänä toimii Viron suurlähetystö. Kesäisin sisäpihalla järjestetään lounaskonsertteja sekä ulkoilualue Skanssenin kansanmusiikkifestivaalin jatkot. Omat tanssi-iltansa saavat brasilialainen perinne sekä argentiinalainen tango, ja uutuutena ovat yhteistyössä jazz liiton kanssa järjestettävät jazz illat. Viime syksynä pidettiin kolmet festivaalit, esimerkiksi omansa pohjoismaiselle romanimusiikille. Stallet jalkautuu pitämään konsertteja myös Teatteri- ja musiikkimuseossa ja kesäisin Kungsträdgårdenissa. Jos isompi orkesteri ei omalle lavalle mahdukaan, on pari kertaa vuodessa järjestetty konsertteja myös Musikaliskan hulppeassa konserttisalissa. 40 ? Stalletin musiikillisessa puussa on monta haaraa, kertoo Keskinen selvällä suomen kielellä. Ikänsä Tukholmassa asunut Keskinen on tanssinut lapsesta saakka suomalaisia kansantansseja, sittemmin ruotsalaisia, ja käynyt itsekin Stalletissa alusta saakka. Nyt hän toimii toisena osapäiväisistä tuotantoassistenteista. Ensin oli mies ja visio Saman katon alla suuressa Musikaliskassa toimii Stalletin vuonna 2000 avannut Riksförbundet för Folkmusik och Dans (RFoD) eli Ruotsin kansanmusiikkiliiton toimisto, mutta myös muita musiikintoi- Stalletin tuotantoasistentti Tuija Keskinen on tanssinut kansantansseja lapsesta saakka. Suomalaisesta nimestään huolimatta hän on asunut koko ikänsä Tukholmassa. mijoita. Stalletilla on assistenttien lisäksi oma tuottaja ja FRoD:n kansliassa on kaksi työntekijää. Konserteissa toimii myös lukuisia vapaaehtoisia auttavina käsinä. RFoD:n puheenjohtaja Lars Farago kertoo vilkkain sanankääntein kuinka kaikki sai alkunsa. Kuten moni dramaattinen tarina, tämäkin alkaa sanoilla ?Ensin oli mies ja visio?. Mies oli Ale Möller, joka kansanmusiikkiliiton toimintaan väsyneenä toivoi yhteistä tavoitetta. Hänellä olikin sellainen valmiina: kansanmusiikin oma valtakunnallinen lava. Se olisi ?vattenhål för folkmusik?, kansanmusiikin keidas. Kuin oma lähibaari, jonne voi aina palata virvoittamaan janoisen mielen. Yhdessä Lotta Johanssonin ja Faragon kanssa perustettiin työryhmä joka alkoi järjestää erilaisia tilaisuuksia ympäri Tukholmaa. Parin vuoden kiertolaisuuden jälkeen sattuman kautta ajatus konkretisoitui. Tukholmasta tuli vuoden 1998 kulttuuripääkaupunki, työryhmä sai puhuttua poliitikot ympäri ja rahoitus löytyi. Vanha remontoimaton tallirakennus löytyi keskeiseltä paikalta kaupunkia ja loppu on niin sanotusti historiaa. Lars Farago muistuttaa Norjasta löytyvän hyvin samantapaisen paikan, Riksscene for folkemusikk, joik og folkedans, jossa on hulppeat kaksi lavaa ja studio. Ylpeänä hän kertoo kuinka norjalaiset ottivat Stalletista mallia suunnitteluvaiheessa. Valtion ja Tukholman kaupungin tukema Stallet alkoi kaveriporukan ideoista yhdeksänkymmentäluvun puolessavälissä, ja on nyt vakiinnuttanut paikkansa Tukholman kulttuurielämässä. Siitä on tullut monelle keidas kaupungin keskellä. Anna Fält KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Teksti ja kuvat: Sauli Heikkilä on tullut jäädäkseen T anssinnälkäisten aikuisten joukko on jälleen kokoontunut upean Helsingin Aleksanterin teatterin kellarin tanssisaliin liikkumaan kansanmusiikin tahtiin. Tanssiteatteri Tsuumin järjestämien tuntien aikana soljuvat äänentoistolaitteista sottiisit, polkat ja valssit. Uusien kotimaisten kansanmusiikkiyhtyeiden esittämä musiikki antaa sykettä tanssiin ja ryhmä seuraakin tottuneesti tanssinopettaja Salla Korja-Paloniemen liikkeitä. Taukoja ei juuri pidetä ja monen on pistäydyttävä vesipullollaan. FolkJam sai alkunsa Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksessa. Kansantanssinopettajat ja alan opiskelijat tarkastelivat syvällisesti maamme tanssitrendejä ja kehittelivät ideoita suomalaisen kansanmusiikin ja tanssikulttuurin hyödyntämisestä tanssiliikunnassa. Suunnittelutyötä, valmistelua ja testaamista on tehty vuodesta 2007 ja nyt FolkJam leviää rivakasti ympäri Suomea. Uusia ryhmiä perustetaan, ohjaajia koulutetaan ja sisartuotteita suunnitellaan vastaamaan kentän kasvavaan kiinnostukseen. FolkJamin liikemateriaali hyödyntää suomalaista tanssiperinnettä monipuolisesti, tämä mahdollistaa myös kokonaisvaltaisen tanssillisen ja liikunnallisen kehittymisen. Tunnit sisältävät sekä nopeaa ja mukaansatempaavaa menoa että rauhallista tunnelmointia. A s ke l l u k s e t näyttävät melko helpoilta. Eikä suoritusvaatimuksia ole. Jokainen tekee liikkeet omien rajoitustensa puitteissa. Suurin osa liikkeistä tehdään omalla paikalla ja törmäysten vaara on pieni. Jonkin verran kuitenkin myös pujotellaan ja liikutaan muun ryhmän seassa. Paria tunneilla ei tarvita, vaan kaikki liikkuvat tasapuolisesti suhteessa toisiinsa. FolkJam korostaa sitä, että jokainen saa tuntea olonsa kotoisaksi omana itsenään. Tanssiliikunnan ulkoinen muoto tai näyttävyys eivät ole tärkeitä. Kokeneemmallekin tanssijalle vakuutetaan silti löytyvän Helsingin Sanomista FolkJamin löytänyt Terhi Pursiainen pitää eri maiden kansanmusiikista ja on innoissaan siitä, että saa yhdistää liikunnan kuuntelemiseen. Edes selkäongelmat eivät pidä häntä pois pomppimasta, koska se on niin hauskaa. Liikunnanopettaja Eva Rönkkö on käynyt ohjaajakoulutuksen ja hyödyntää FolkJamia eläkeläisten liikunnanohjauksessa. Evalle yhteisöllisyys ja toisten huomioon ottaminen ovat erityisen arvokkaita elementtejä FolkJamissa. KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Salla Korja-Paloniemi ohjaa FolkJam-ryhmää. riittävästi haastetta, sillä treenin tehoa voi säädellä itse. Kevyeen venyttelyyn päättyvästä tunnista jää mielikuvaksi kepeys. Liikkuminen ei näyttänyt ahdistavalta raatamiselta vaan kepeältä tanssimiselta ? ja siitähän siinä olikin kysymys. Fyysisesti kepeys oli kuitenkin katsojan silmässä. Posket punottavat ja hiki helmeilee. Ryhmä vakuuttaa, että kunto nousee FolkJamissa kohisten, joten viikon päästä joukko jammailee taas innolla suomalaisen kansanmusiikin tahtiin. FolkJam -ryhmiä kokoontuu kymmeniä eri puolilla Suomea. Ohjaajakoulutuksia järjestetään keväällä muun muassa Hollolassa ja Oulussa. Isänniksi ja emänniksi kutsuttavia ohjaajia on tällä hetkellä koulutettu jo 151. Ohjaajakoulutukseen voi ilmoittautua kuka tahansa liikunnasta ja tanssista nauttiva. Emännäksi tai Isännäksi pääsee käymällä ohjaajakoulutuksen ja suorittamalla ohjausnäytteen hyväksytysti. FolkJamista lisää www.folkjam.fi Haaste muusikoille FolkJam -tiimi etsii koko ajan FolkJam -tunneille sekä sisartuotteisiinsa sopivaa musiikkia. FolkJammailijat kaipaavat svengaavaa, rytmistä ja instrumentaalisesti monipuolista musiikkia kaikista tanssinlajeista ja perinnealueilta. Erityinen kysyntä on tasarakenteisille ja rytmisesti selkeästi jäsentyville kappaleille. FolkJam julkaisee musiikkia kokoelmalevyinä, jos haluat olla mukana ota yhteyttä folkjam@folkjam.fi. Tuntiemme kautta musiikkisi leviää uusille kuulijakunnille. 41
• ALA-KÖNNI KANSANMUSIIKKILINJA 2.9.2013 ? 23.5.2014 KAUSTISEN EVANKELINEN OPISTO Kansanmusiikkia, soivaa perinnettä, ammattilaisten johdolla, upeassa musiikkiympäristössä. NYT HAKU KÄYNNISSÄ! Lisätiedot ja hakulomakkeet Kaustisen Evankelinen Opisto Opistontie 30, 69600 Kaustinen 040 090 2087 toimisto@kaustisenopisto.fi www.kaustisenopisto.fi www.karelia.fi/haku Satsaa soittamiseen Musiikkialan perustutkinto Musiikin koulutusohjelma/Muusikko 120 ov (pk/yo) Klassinen musiikki - kansanmusiikki - pop/jazzmusiikki www.KpKONSA.fI Keski-Pohjanmaan KONSERVATORIO KOKKOLA Pitkänsillankatu 16, 67100 Kokkola, puh. (06) 8241 300, info@kpkonsa.fi 42 Centria AMMATTIKORKEAKOULU KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• KIRJAT Baltian kantelekansat K anteleen kielin -kirjasarja saattelee lukijan 16 eri kansan kanteleiden pariin. Kirjasarjassa tutustutaan nykypäivän kanteleisiin, soittajiin, rakentajiin, opettajiin, harrastajiin, ammattilaisiin, museoihin sekä tutkimukseen. Baltian kantelekansat on tämän 4-osaisen sarjan ensimmäinen osa. Kirja kertoo aivan uudella tavalla kansallissoittimemme kansainvälisestä ulottuvuudesta. Kanteleella on vahva rooli usean eri maan musiikkihistoriassa ja se elää edelleen myös tässä päivässä. Baltian kantelekansat -kirjan aiheena on virolainen kannel, latvialainen kokle sekä liettualainen kankles. Alussa kirjan tekijät kuvaavat kantelekansoja yleisesti ja kertovat Kanteleen kielin -projektin tiimoilta tehdyistä kenttämatkoista. Esipuhe-osion jälkeen kirjan luvut kertovat baltialaisia kanteletarinoita nykypäivän näkökulmasta. Toinen toistaan mielenkiintoisemmat tapaus- Timo Väänänen, Leena Häkkinen & Kari Dahlblom Sibelius-Akatemia, Maanite 2012 tutkimukset avaavat erilaisten ihmisten suhdetta kanteleeseen. Riiassa järjestetyn kanteleklubin esittelyn kautta syvennytään mm. koklen ja koklesin eroihin, Laima Jansonen ajatuksiin soittimestaan sekä latvialaiseen sähkökanteleeseen. Egidius Virbasiuksesta kertovassa luvussa liettualaisen kanteleenrakentajan arki tulee käsinkosketeltavan lähelle lukijaa iloineen ja suruineen. Luvut tai artikkelit ovat ikään kuin yleistajuisen matkakertomuksen ja tieteellisen tekstin välimuotoa. Kirja on rikas asiasisällöllisesti, mutta siihen on helppo uppoutua ja se on helppolukuinen. Jokaisesta käsiteltävästä maasta on koottu yhteen tietopaketti, joka esittelee maan kanteletyypit, soittotekniikat ja merkittävät soittajat. Lisäksi kerrotaan tutkimuksesta, kirjallisuudesta, soitinrakennuksesta sekä museotoiminnasta. Jutajaiset 1973?2012 J utajaiset 1973?2012 -kirja kuvaa pohjoisen festivaalin rikasta ja monivaiheista historiaa läpi neljän vuosikymmenen. Juhlateosta on ollut kirjoittamassa 25 taustoiltaan hyvin erilaista henkilöä. Lukuisat artikkelit käsittelevät Jutajaisia niin festivaalijärjestäjän, talkoolaisen, esiintyjän kuin maakuntavaikuttajankin näkökulmasta. Jutajaisten ensimmäiset 22 vuotta vietettiin Sodankylässä, josta se siirtyi vuonna 1995 Rovaniemelle. Alkujaan pienestä lähtenyt festivaali on saavuttanut vuosien aikana paikkansa merkittävänä monitaidefestivaalina. Juhlan erityinen henki pohjoisen paikallisperinteen ja identiteetin vaalijana huokuu vahvana kirjan teksteissä. Myös kansainvälinen väri ja syke ovat olleet tärkeä osa Jutajaisia. Julkaisu on ulkoasultaan siisti ja näyttävä. Taitto ja kuvatoimitus on tyylikästä, ja kirjaan on saatavilla myös iTunes-palvelusta ladattava laadukas äänite. Matti Hakamäki Toim. Maaret Mattila Lapin Nuorison Liitto ry Julkaisu valottaa hyvin festivaalijärjestäjien arkea ja ajatusmaailmaa yleisemminkin. Eri tyyleillä kirjoitetuissa artikkeleissa käsitellään rahoitusta, sponsoreita ja lipunmyyntiä sulassa sovussa arvojen, perinteen ja ylevän taiteentekemisen kanssa. Kirja on toisaalta taustamateriaalia festivaalin järjestäjille ja toisaalta iltalukemista kansanperinteestä kiinnostuneille. Julkaisun kuvitus on erittäin runsasta, mikä helpottaakin hienosti lukijaa eläytymään Jutajaisten festivaaliarkeen. Kuvatekstit olisivat auttaneet hahmottamaan vielä paremmin Jutajaisten kunnioitettavan 40-vuotisen taipaleen tapahtumia ? tuhansien ihmisten pyyteetöntä työtä kansankulttuurin hyväksi. Matti Hakamäki Jutajaiset-festivaalille taidepalkinto KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Lapin taidetoimikunta on myöntänyt vuoden 2012 taidepalkinnot Jutajaisetfestivaalille ja Lapin maakuntakirjaston musiikkiosaston järjestämälle Kirjastorokille. Taidepalkinto on suuruudeltaan 8000 euroa ja se myönnetään yhteisöille tai yksityisille tunnustuksena maakunnan taide-elämän hyväksi tehdystä merkittävästä työstä. Taidetoimikunnan mukaan Jutajaiset on kansainvälinen ja maakunnallisesti merkittävä monitaiteellinen festivaali, joka on vuosikymmenten saatossa vakiinnuttanut asemansa merkittävänä lappilaisena kulttuuritapahtumana. Jutajaiset ovat alkaneet vuonna 1973 Sodankylässä Kesäjutajaisina. Tapahtuman nimi lyheni myöhemmin Jutajaisiksi ja niin kuin nimikin (jutaaminen, jutaus) tarkoittaa poronhoitajien vaellusta porokarjan kanssa paikasta toiseen, vaihtui Jutajaisten pitopaikka vuonna 1995 Sodankylästä Rovaniemelle. Festivaalin taustatahot ovat olleet Lapin Nuorison Liitto ja Kalevan Nuorten Lapin piiri. 43
• LEVYT Kansanmusiikki-lehti pyrkii huomioimaan mahdollisimman kattavasti Suomessa ilmestyvät alan julkaisut, jotta äänitteet saavuttaisivat yleisön. Levypalstalle tarkoitetut levyt tulisi lähettää osoitteella Kansanmusiikki-lehti, Metsäpurontie 20, 00630 Helsinki. Suojanen ja Välimaa: Pelimannitunnelmia V ähäriviset haitarit ja huuliharput ovat ääneltään melkein kuin toistensa sisaruksia. Eroa on vain äänen voimakkuudessa. Hyväkeuhkoinenkin huuliharpunsoittaja jää helposti kakkoseksi reipasotteisen kaksirivissoittajan kupeessa. Yksi- ja kaksirivisiä soittava Riitta Suojanen ja huuliharpunsoittaja Tapio Välimaa ovat soittajina suoranuottisia eteläpohjalaisia. Kun soitetaan, niin mennään eikä meinata. Eikä soiteta myöskään yhtä kappaletta niin pitkään, että kuulijat alkavat vihellellä omiaan. Eteläpohjalaiset polkat, valssit ja polskat ovat suomalaisen kansanmusiikin ?peruskauraa?, jota Suojanen ja Välimaa tarjoilevat ilman turhia lisäaineita. On erinomainen asia, että myös tällaista väärentämätöntä soitantoa halutaan vielä tallentaa. Sinällään ei olisi ollut kyllä pahitteeksi, jos kaksikko olisi harrastanut työnjakoa ja nostattanut jalkaa vuorovedoin. Välimaa on taitava huuliharpunsoittaja, mutta monessa kappaleessa soitto jää kaksirivisen alle. Myös äänitteiden ulkoasuun ja tekstiin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Jos tahti on kohdallaan, niin saisivat olla myös pilkut ja isot kirjaimet paikallaan kansilehdillä. Seppo Kononen Karelia: Suomi pop Ville Ojanen ? Kekkonen K V aikennäköistä on nähty ja kuultu nykykansanmusiikkikentällä, mutta nelisenkymmentä vuotta vanhat Suomi pop ja Suomi pop 2 -levyt onnistuvat edelleen olemaan uniikkeja, villejä ja harvinaisen häröjä progeurkusoundeineen ja kaikkine kuriositeetteineen. Kareliayhtyeen kaksi aikoinaan huippusuosittua levyä ja muutaman singlen yhdeksi kokonaisuudeksi yhdistävä uusintajulkaisu tuo etno-pop-jazz-kansan-progemusiikin pioneerien työn tulokset jälleen kuultavaksi. Olisi kiinnostavaa nähdä, saavuttaisiko tämän tyylistä musiikkia tekevä yhtye nykypäivänä suurta suosiota Suomessa. Ehkä ei, mutta harva tällaisille poluille on Karelian jälkeen uskaltautunutkaan. Karelian musiikki ei tunnu ainakaan näin myöhäisempien sukupolvien edustajan korvissa lainkaan laskelmoidulta, vaan antaumuksellisen ihmettelevältä ja hyvällä tavalla hassulta. Tämän levyn pitäisi olla jokaisen suomalaisen nykykansanmusiikin juurista kiinnostuneen käsikirjastossa. Ja muuten, Suomi pop 2 -levyn kansi on yksi maailmankaikkeuden tyylikkäimmistä. Heidi Haapoja ille Ojasen tuore levy ?Kekkonen? on rohkea yritys uudistaa sitä materiaalia, jota monipuolinen muusikko voi tarjota uudella levyllään. Ojanen soittaa nimittäin itse kaikkia levyllä esiintyviä soittimia. Sen lisäksi levylle on kertynyt runsaasti muuta äänimateriaalia, mikä useimmiten rikastuttaa sen äänimaisemaa. Yritys on jännittävä. Miten hallita lukuisat soittimet ja miten saada tämä maisema loogiseksi kokonaisuudeksi? Sävellysten nimet, kuten Kylähullu ajelee taas tai Bipolar Symphony tai Maisteri ja heinäpelto eivät juuri auta musiikin hahmottamisessa ? on selvittävä vain sillä, mitä kuulemme. Mutta levyn muutama raita kannustaa jatkamaan yritystä. Yksi niistä on Kulha, minulle toistaiseksi outo sana, jossa keinot ja mate- riaali ovat järjestyksessä. Ja soivan materiaalin järjestämisessä auttaa vain yksi keino: yrittää koota se jollakin tavoin loogiseksi kokonaisuudeksi. Aina Ville Ojanen ei siinä onnistu: levyn alkupuolen rummut valtaavat liikaa tilaa, toistuvat pianoriffit saattavat ahdistaa. Mutta ei musiikki muutu yrittämättä. Tämä on uhkarohkea yritys tehdä toisenlainen levy. Paavo Helistö Juhlan aikaa ? Lempäälän Pelimannit L evy heijastelee niitä tunnelmia, joita olemme kokeneet istuessamme Kaustisen juhlien Soittosalissa ? sitä perinteistä ilmapiiriä, jota kuka tahansa suomalainen voi Soittosalissa kokea. Mikään ei ole vuosikymmenten varrella muuttunut. Kaikki on kuin isoäidin aikana, ennallaan. Levy sisältää Helinä Nurmen sävellyksiä ja sovituksia. Tässä kohden moittisin hieman sekä Ville Ojasen että Lempää- 44 län Pelimannien uutta levyä: kun nyt kerran tehdään levy, kannattaisi huolehtia siitä, että myös sen tiedot olisivat joka suhteessa ajan tasalla. Helinä Nurmi ei erittele levyn sävellyksiä tai sovituksia: molemmat menevät samaan yhteiseen lähteeseen. Pari lisäsivua levyn vihkoseen ei olisi juuri hintaa nostanut, ja kuulija olisi saanut samalla lisää tietoa tekijöistä: me kaikki emme tunne Lempäälän Pelimanneja tai Ville Ojasta. Reissuheila, mandoliinin välisoitto raidassa Unelmia. Kappalevalikoimassa on jokunen pieni yllätys: hieman Lännen tunnelmaa kappaleessa Matkalla tai yllättävän ryhdikäs tango. Kappaleiden väliset tauot ovat kovin lyhyet. Mutta se Soittosalin tunnelma, se on tällä levyllä läsnä! Lempääläisten levyssä ilahduttavat monet pienet asiat: ryhdikäs harmonikansoitto, harmonin välisoitto kappaleessa Paavo Helistö KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Glen Qvarnström: Iloinen haitaristi Okay?s Music Ääniä 23 A/B 2013 G len Qvarnströmin Iloinen haitaristi -levy sisältää taiteilijan omia sävellyksiä ryyditettynä muutamalla ikivihreällä. Omat sävellykset ja niiden määrä miellyttää silmää ja etenkin korvaa. Kappaleet ovat osaltaan kansanperinteeseenkin pohjautuvaa tanssimusiikkia, taidokkaasti rakennettuja kokonaisuuksia. Soittoteknisesti ei jää mitään arvailujen varaan, vaan kappaleet soljuvat ihanasti eteenpäin kimuranteimpia kuljetuksia myöten. Onpa joukossa muutama bravuurinumeroksikin luokiteltava haitari-iloittelu juoksutuksineen ja rytmityksineen. Kaiken tämän nopeatempoisen lurittelun keskellä jään kaipaamaan levylle kuitenkin J jotain rauhoittavaa kappaletta, joka antaisi mielen ja korvien levätä hetken. Sitä on melkein Under Paris himmel, joka erilaisuudessaan tuo levylle mukavan elementin. Tämän soittajan sormet on vain luotu kulkemaan. Hyvän tuulen haitarimusaa ja tanssittavaakin vielä! Sirpa Lahti Jarmo Romppanen: Solmogen II. Kanteleen ääniä 2012. J armo Romppasen soololevyuutuus tarjoaa syvällistä pohdiskelua mandoliinin äärellä. Äänittäminen kertaottona lisää tuotoksen vaikeusastetta, mutta Romppanen on mielestäni suoriutunut haasteesta upeasti. Mandolinisti on tekninen taituri ja leikittelijä. Taito Hoffrenin ammattitaidolla miksaama ja masteroima levy antaa kuulijalle näytteen mandoliinin mahdollisuuksista, vaikka varmaankaan kaikkia ulottuvuuksia ei tässä vielä ole käytetty. Sävellykset ovat pääasiassa Romppasen omaa käsialaa. Mukaan on mahdutettu myös kolme suomenruotsalaista tradia sekä Juho Koirasen postuumisti paperilapulta löytynyt sävellysaihio. Tämä Hirnuorava on lämmöllä ja juhomaisella huumorilla toteutettu, mikä nostaa meidänkin varpaat kattoon. P.S. Nimi Hirmuorava perustuu veljesten Topin ja Juhon Amerikanmatkan sanaleikittelyyn, jossa kaikki eläimet ovat oravia. Niinpä nokkapussiorava on pelikaani ja hirnuorava on tietysti hevonen. Antti Koiranen Turenki Records, 2012 nts in the Pants on hurja Hämeenlinnan seudulle asettunut irkkuduo, jonka soitannosta olemme saaneet nauttia jo vuodesta 1997 saakka ? tosin tähän asti vain konserttien, Youtuben ja My­ spacen avulla. Nyt ilmestynyt yhtyeen ensilevy korjaa kerralla tilanteen tarjoamalla kuultaville tuhdin annoksen vihreän saaren tunnetuimpia lauluja ja melodioita muurahaisia pöksyissä -versioina. Ants in the Pants koostuu kahdesta kokeneesta kelttimusiikin taiturista. Päävokalistina uuri & Juuren eli Emilia Lajusen (5-kielinen viulu, avainviulu, laulu) ja Eero Grundströmin (harmooni, huuliharppu, laulu) ensimmäinen julkaisu sisältää kaksi näkökulmaa kansanmusiikkiin - Pelimannit ja Hiljainen haltioituminen. Emilia ja Eero ovat tunnettuja kansanmuusikoita ja pedagogeja. Yhdessä he ovat soittaneet jo kymmenen vuotta, joten tuplalevyllinen materiaalia oli luonnollinen ratkaisu. Pelimannit on kattaus pääosin pelimannipoljentoista, eri viulupelimannien musiikkia. Joukkoon hyvän mausteisen lisän antaa mustalaislaulu Imatran rannalla ja Merkillinen hetki, joka on Körttien häävirsi. Soitto saa poljennon jalan alle ja kulkee, mutta silottaako taidokkaan hiottu soitto fiilistä. Tätä täytyy päästä kuulemaan livenä. Hiljainen haltioituminen haastaa nykypäivän musiikinkuulijan kuin levyn muusikotkin vain nauttimaan musiikin ja muuntelun virtauksesta. Hiljaisessa haltioitumisessa musiikkillinen virtaus kulkee soljuvasti kahden taiturillisen muusikon välillä. Kantele- ja jouhikkosävelmien sekä Karjasoittojen maailma tulee myös tähän päivään soittajien käsittelyssä viulun ja harmoonin kautta. Tämä musiikki ei vanhene, siitä löytyy aina jotain uutta ja persoonallista ammennettavaa. Juuri & Juuren ensilevy(t) ovat taidokasta ja konstailematonta soitantaa. Muusikoiden välinen, viulu ja harmonin vuoropuhelu on tiivistä ja nyanssikasta yhteispeliä, joka kestää ja kulkee tasapainoisesti molempien näkökulmien läpi. Tämmöistä lisää! Pauliina Pajala Satu Sopanen & Tuttiorkesteri: Laulupussi ? Säkillinen suosikkeja Ants in the Pants: Early Years A Juuri & Juuri: Pelimannit - Hiljainen haltioituminen ja viulistina häärää Vetelistä lähtöisin oleva Ilona Ala-Leppilampi ja kielisoitinosaston suvereenina valtiaana toimii Lasse Suurkari. Antsit ovat kotimaan lisäksi kiertäneet runsaasti Eurooppaa ja asuneet pariin otteeseen Irlannissa elättäen itsensä pubisoitolla, joten taitoa ja kokemusta on kertynyt. Tästä hyvä esimerkki on se, että Irlannin Burtonportissa sijaitseva Skippers Tavern valittiin vuonna 2002 Donegalin parhaaksi perinnemusiikkibaariksi, vaikka sen ainoat soittajat silloin olivat juuri Ilona ja Lasse... KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 Oy EMI Finland Ab L aulupussi-levylle on kerätty 22 tuttua lastenlaulua aina Maijan karitsasta Autorämärokkiin. Kappaleet ovat aivan ihastuttavia, tanssillisia ja iloisia. Tutut vanhatkin laulut ovat saaneet Satu Sopasen ja Tuttiorkesterin käsissä uutta ulottuvuutta. Etenkin kappaleiden moniääniset lauluosuudet hivelevät korvaa, kuten myös taitavasti käytetyt kansanmusiikkielementit soitinnuksesta rytmiikkaan. Tällä levyllä on jokaiselle jotakin: vanhemmat osaavat laulaa mukana helposti lähes kaikki kappaleet ja Uutuuslevyn sävelmät heijastavat tätä taustaa: mukana on vaahtoavan juoman kanssa helposti mukana laulettavia standardeja kuten Whiskey in the Jar ja Molly Malone, balladitunnelmointia Danny Boyn (tosin nyt swingahtaen) ja Carrickfergusin tapaan sekä tiukkoja instrumentaaleja kuten asiaan kuuluu. Levyn päättää O`Carolanin hieno Lord Inchiquin. Peruskokoonpanon lisäksi levyllä soittaa Jukka Jylli bassoa sekä MjR ja Pyry Mantere erilaisia kilkuttimia. Aivan konserttitilanteiden rytmikkäät sovitukset menevät pienten jalkoihin välittömästi. Testattu on! Sirpa Lahti (ja pojat 2v9kk & 9kk) hurjuuteen ei levyllä kaikin osin päästä. Ehkäpä seuraavalle levylle voisi mukaan laittaa pari live-raitaa ihan vain näytön vuoksi. Antti Kettunen 45
• LEVYT Sami Kukka & Pöly: Otava Helmi Levyt 2013 S Kolja: Onnenpäiviä Uhma, 2012 O nko tämä musiikkia fish & chipsien vai Tintti-sarjakuvien ystäville? Niin tai näin, kapteeni Haddock ystävineen tuo esille tukun uusia hienoja folkhenkisiä lauluja. Koljan lauluntekijä Kimmo Ojala on tuttu Orffit-orkesterista ja kielisoitinkala Riku Kettunen mm. Ohilyönti-orkesterista. Vahvasti Keski-Suomeen tämän Tampereella toimivan orkesterin juuret juontavat muutenkin, sillä Kettusen lisäksi levyllä soittavista muusikoista ainakin Pekka Nättinen (mm. Tuulenkantajat) ja Ville Ojanen (mm. Loiskis) ovat tuttuja erilaisista jyväskyläläisistä projekteista ja Kimmo Ojalakin on Suolahdelta lähtöisin. Ojalan mukaan Koljan aseet ovat laulu ja soitto ilman pyrotekniikkaa tai tukkaglitteriä. ? Levystä tuli kutakuinkin sellainen kuin pitikin. Tosin vierailijat olivat niin taitavia, että he nostivat sitä vielä pari pykälää odotettua paremmaksi. Lauluntekijä-kitaristi Ojalan sanoihin on helppo yhtyä. Ojalan ja Kettusen taitavia kielisoitinvalleja on nautinto kuunnella ja laulujen sovitukset on ajatuksella laadittuja. Ville Ojasen soittama viulu ja Pekka Nättisen soittamat puhaltimet täydentävät tämän kalasopan ja Ville Rauhalan basso sekä Juppo Paavolan rummut svengaavat maltillisen tyylikkäästi. Levy on kuitenkin laululevy, kokoelma hienoja, eri tilanteisiin sopivia lauluja. Tällä hetkellä päässäni soi ?Mitä viivan alle jää?, joka toimisi hienosti myös kulmabaarin yhteislauluna. Antti Kettunen ami Kukka teki ensimmäisen levynsä vuonna 1988, mutta se ei silloin herättänyt juuri mitään huomiota. Liki 20 vuotta myöhemmin herkkiä, pieniä akustisia lauluja sisältänyt levy nousi kuitenkin esille ja Sami Kukka aloitti uudelleen laulujensa julkaisun. Kukka on oikealta nimeltään Esa Santonen ja hän on työskennellyt pitkään äänittäjänä mm. Otto Donnerin studiossa. Kukan (laulu, kitarat, kantele) lisäksi Pölyssä soittavat Pekko Käppi (jouhikko, taustalaulu), Jukka Räisänen (basso, taustalaulu) ja Arwi Lind (rummut, taustalaulu) sekä Pekka Gröhn (piano) yhdellä raidalla. Kukan lauluista, kitaroista ja tulkintatavasta tulevat mieleen Pekka Streng, Kari Peitsamo ja Veltto Virtanen. Hän tavoit- Aili: Lauluja Pinetree Records telee usein pieniä tuokiokuvia, tunnelmia, joissa tekstillä on suuri merkitys. Kukan lauluista joko pitää tai ei pidä ? kuulijat jakaantuvat uskoakseni aika voimakkaasti kahteen ryhmään. Kiinnostavaa on, kuinka levyllä käytetään kanteleita ja jouhikkoa. Perinnesoittimet on otettu mukaan tasavertaisesti ja taidolla kitaroitten, basson ja rumpujen rinnalle. Hannu Virtanen Saaga Ensemble: Polku (omakustanne) R ajaton-yhtyeen Soila Sariola palaa jälleen kansanmusiikin pariin ja siitä saamme olla iloisia. Laulurutiinia löytyy aivan hurjasti, ääni soi kuin hunaja ja melodialinjat ovat upeita. Välillä löytyy myös hiukan purevampaa sointia, ja sitä kaipaisin jatkossa enemmän kauneuden vastapainoksi. Ja mikä muusikkoporukka, Tommi Asplundista Mikko Viljamaahan! Joskaan tämä kansanmusiikin dream team ei ihan vielä osaa hyödyntää mahtavia jäseniään täysin. On haastavaa rakentaa sovitukset siten, että joka soittajalle löytyisi tarpeeksi tilaa. Erityisenä helmenä jää mieleen huikean hulvaton harmooni. Mutta Saaga Ensemble on nuori ja muusikot päässevät jatkossa muokkaamaan kokonaisuutta voimakkaammin. Yksi yhtyeen valttikorteista on myös soittajien harvinaisen vankka laulutaito. Sitä kannattaisi hyödyntää jatkossa vielä enemmän. Sävellykset ovat suurimmilta osin Soila Sariolan käsialaa ja purjehtivat tyylikkäästi kansanmusiikin ja iskelmän rajamailla. Avausraita Silloin laulan on ilman muuta hitti. Henkilökohtaisesti eniten sytyttävät Vilma Timosen sävellykset, joista Kreuzbergin puolikas kuu hyödyntää mehukasta hambopoljentoa. Saaga Ensemblen musiikki varmasti miellyttää suurtakin yleisöä, joten nyt vain soittoaikaa ja näkyvyyttä! Tove Djupsjöbacka A ili Järvelän ja Jussi Petäjän yhteistyön tuloksia on kuultavissa Lauluja-levyllä kuuden laulun verran. Musiikki on suomenkielistä, folkvaikutteista poppia. Kokoonpano osallistui vuosi sitten hyvällä menestyksellä myös levyllä mukana olevalla kappaleella ?Mun taivas? Yleisradion Uuden musiikin kilpailuun. Aili Järvelä on kuulun pelimanninsuvun jäsen ja opiskelee Sibelius-Akatemiassa musiikinopettajaksi. Aili laulaa ja soittaa viulua. Lukuisia soittimia soittavan Petäjän lisäksi mukana ovat Timo Myllykangas (kontrabasso) ja Janne Torvikoski (rummut, perkussiot). Jussi Petäjä on tuottanut, äänittänyt ja miksannut laulut. Lisäksi hän on säveltänyt kaikki kappaleet ja tehnyt niihin myös tekstit osin yhteistyössä Ailin kanssa. Tuloksena on herkkiä, melodisia kokonaisuuksia, joille soisi soittoaikaa radiokanavilla. Ailin laulutulkinnat ovat varmoja ja koskettavia. Häntä tullaan kuulemaan laulajana vielä monessa yhteydessä. Levyn helmi on laulu nimeltä ?Äiti?, johon tekstin on tehnyt Topi Saha. Jos kaipaat lohdutusta, kuuntele tämä laulu. Ailin laulu on miksattu eteeriseksi, kuin jostain kaiun kautta kuuluvaksi ja sen kautta kokonaisuudesta tulee hyvin rauhoittava, voimia antava. Hannu Virtanen Irlannin laulu Musiikkia näytelmästä Seitsemännen portaan enkeli (TurenkiCD-14200-10) S eitsemännen portaan enkeli (Frank McCourt) on näytelmä, joka sai kantaesityksensä Hämeenlinnan teatterissa helmikuussa 2012. Dramatisoinnin romaanin pohjalta teki Maija Sydänmaanlakka, joka myös toimi viulistina ja yhtenä laulusolisteista. Tommi Viksten toimi kapellimestarina sekä muusikkona (kitarat, irlantilai- 46 nen bouzuki, laulu). Muut soittajat olivat Kalle Penttilä (piano, harmooni ja haitari), Tuula Penttilä (viulu ja harppu, laulu), Tom Nyman (kontrabasso), AP Sarjanto (mandoliini, tenoribanjo, bouzuki ja bodhrán), Liisa Peltonen (tinapilli, laulu), Ilkka Koivula (laulu), Lasse Sandberg (laulu) ja Aleksi Aromaa (laulu). Laulut on ansiokkaasti suomentanut AP Sarjanto osin Tommi Vikstenin avustuksella. Suurin osa 15 laulusta on hyvin tunnettuja irlantilaisen musiikin ystäville (mm. Viskiä kannussa, Irish Rover, Sally Garden, Danny Boy, Villi ruusu vuoriston/ Wild Mountain Thyme). Levyltä kuuluu asiaan paneutuminen ja sovitukset ? suurin osa Tommi Vikstenin - ovat miellyttävän monipuolisia. Näytelmää en päässyt näkemään, mutta musiikin perusteella voin kuvitella, että se tuki tarinaa vahvasti. Minna Raskinen KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Valma & Varsinaiset: Tuli talvi, ei tahottu Alice Aloof: It?s a Nice Weather to be Alive K A auniin ja henkevän folkpopin ystävien kannattaa hankkia levyhyllyynsä Valma & Varsinaisten uusi tuotos. Yhtye esittää taidokkaasti ja näppärästi työstettyä akustishenkistä musiikkia, kepeää ja ajatonta. Pääosin ohjelmistossa on muusikoiden omia sävellyksiä ja sanoituksia, muutama Kantelettaren ja Eino Leinon runo vilahtaa joukossa. Kansanmusiikkiviittauksia kuullaan muun muassa instrumentaatiossa ja joissakin äänenkäytöllisissä ratkaisuissa, mutta pääasiallisesti Tuli talvi, ei tahottu rullaa hiottujen popkaavaratkaisujen varassa. Yhtyeen musiikista kuultaa mukavalla tavalla nuoruu- den innostus, ja laulaja Vilma Talvitien ääni on miellyttävää kuunneltavaa. Jonkinnäköistä rujoa, kypsää särmää ja lisävilliyttä kuulija vielä kaipaisi mukaan kappaleiden mausteeksi ? taitoa ja hyviä ideoita kun yhtyeellä jo on. Heidi Haapoja lice Aloof on kolmen hengen intiimi trio, joka tarjoaa lämminhenkistä folk-musiikkia. Kieli on englanti ja levyllä kuuluvat vaikutteet Brittein saarilta sekä Atlantin toiselta puolelta. Brittein folktyyleistä muistuttaa Liisa Oikarin pehmeä ja kuulas lauluääni, josta välillä kuuluu myös bluesamericana-tyylin terävyyttä. Kaj Storåsin kitarat ja Ville Heiskasen basso ja banjo täydentävät keitosta varmoin, lyyrisin ottein. Kuuntelukokemus on kokonaisuutena oikein miellyttävä. Jään kuitenkin miettimään, millä tavoin yhtye voisi erottua ja luoda musiikkiinsa vielä persoonallisemman leiman. Vaarana on, että miellyttävä musiikki liukuu ohi Turenki Records K tä. Kaiken vaikeankin arkisen tarinoinnin takaa Suonnan kerronnasta huokuu aina jokin käsittämätön aidosti huojentunut ja toiveikas tunne, enkä ole tähän päivään keksinyt mistä Suonna sen ammentaa. Levystä jää kaiken päätteeksi arkielämän vaikeudet hyväksyvä, rehellinen, mutta onnellinen olo. Suvi Sistonen oosen lyriikat kertovat kaikesta, rajoituksetta, asioiden oikeilla nimillä, anteeksi pyytelemättä, mennen suoraan asiaan. Esimerkiksi rakkaudesta, kuolemasta ja kärpäsistä. Useimmiten Joosen tarinat myös koskettavat, naurattavat, itkettävät ja hämmästyttävät rehellisyydellään. Kolmas maailmanpalo on myös yksinkertaisesti loistava taustabändi. K eski-Suomessa on hyvät huuliharpunsoittajat ? maailmanmestaritasoa ? joten on luonnollista, että nimenomaan siellä on lähdetty taltioimaan sota-ajan musiikkia huuliharpulla soitettuna. Heikki Rahikainen, Pentti Varkila ja Antti Sulin ovat olleet Huuliharppu sodassa -cd:n ideanikkareina ja puuhamiehinä. Yli 70 minuuttia kestävällä levyllä on huuliharppusoitteiden lisäksi myös keskisuomalaista mestarisoitantoa niin kanteleilla kuin mandoliinillakin. Väliin on mahdutettu myös aihepiiriin liittyvää puhetta. Kerrankin meillä on levy, joka tarjoaa enemmän kuin mitä sen nimi lupaa. Huuliharppu sodassa -levyssä ilahduttaa, että sen tekoon on paneuduttu todella huolella. Tekniikka pelaa, ja kappaleisiin liittyvää taustatietoa on runsaasti. Nimen perusteella suhtauduin etukäteen hieman varauksin keskisuomalaisten yritykseen, mutta levyn kuunneltuani olin enemmän kuin otettu: tämä kansanmusiikkilevyhän oli todellinen elämys ja kulttuuriteko. Seppo Kononen Marjatta Pokela: Nukkearkku Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo: Vyötä kupeesi ja tule, Helmi Levyt J Tove Djupsjöbacka Eri esittäjiä: Huuliharppu sodassa Huojuva Lato: Rakkaus ja juuret yseessä on bändin kakkosalbumi, jonka on tuottanut Folkswagen - yhtyeestä tuttu Suonna Kononen yhdessä Yrjö Vähäkallion kanssa. Homma tuo mieleeni yhdistelmän Folkswagenia ja Leevi and the Leavingsiä hieman runsaammalla steel pedalilla ja selkeämmin valitulla kantrilinjalla varustettuna. Jollain tapaa stressitön kotikylän kapakan lavalla soittelu tästä huokuu, eikä se ole huono asia ollenkaan. Karjalan taivaan alla Kitteellä on käyty, Joensuun seurapiirit saa itkemään, ja välillä hukutetaan murheet nurkkapöydässä. Laulut kertovat tarinoita sotaveteraaneista, juurista, sodasta, rakkaudesta, hevosista, Karjalasta ja metsis- tarttumatta kuulijaan kunnolla. Tekstiin kannattaisi mielestäni panostaa vielä enemmän ? laulaa jokainen sana niin että se todella painuu kuulijan mieleen. Nyt tekstit jäävät hiukan etäiseksi, sain kuunnella levyä monta kertaa ennen kuin ryhdyin todella erottamaan mistä kappaleissa lauletaan. Instrumentaationa sormipiano, vetopasuuna, tuuba, melodica, kitara ja haitari rumpujen ja basson päälle kudottuna virittävät monipuolisen ja mielenkiintoisen maailman. Tästä herkästä, hiljaisesta, kovasta, kuuntelevasta ja poikkeuksellisen näkemyksellisestä soittimien käsittelystä vastaavat Arwi Lind, Petri Alanko ja Mikko Kankaanpää monien vierailijoiden kera, joista mainittakoon mm. The Bad Ass Brass Band. Joosen kaltaisia tarinan kertojia ei joka nurkasta löydy, vaikka maailma kyllä tarvitsisi. Tämä on ehkä suosikkini Joosen levyistä. Suvi Sistonen KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 M arjatta Pokelan arkistoista löytyneen keskeneräisen tarinan kirjoittivat loppuun Eeva-Leena Pokela ja Jyri Sariola. Viimeksi mainittu myös ohjasi kuunnelman, sävelsi ja sovitti laulut lopulliseen muotoonsa, vastasi taiteellisesta tuotannosta, äänityksestä, miksauksesta ja masteroinnista. Tuplalevyn ensimmäisellä levyllä on kuunnelma ja toisella lauluja kuunnelmasta. Nukkearkku on runsauden­ sarvi monipuolista ja lahjakasta osaamista. Solisteina ovat edellä mainittujen lisäksi mm. Soila Sariola, Maija Sariola, Jasmin Koivusaari, Elena Sariola , Meri Sariola ja Petteri Sariola. Mukana on myös osittain edellä mainituista koostuva Vintti- kuoro, The Northern Governors- torvisektio, Jousikaiku-kvartetti ja Rajaton, jolle Jyri Sariola on säveltänyt hauskan instrumentaalikappaleen Pihalaulu. Eri tyylilajit sekoittuvat mukavasti.Musiikki on kautta linjan ilmavaa ja toimii varmasti kaikenikäisille. En ihmettele, jos tästä äänitteestä nousee uusia lastenlauluhittejä. Levy on omistettu Marjatta ja Martti Pokelalle, ?sekä tietenkin Töölön tornitontulle?. Minna Raskinen 47
• Harmonikkaliike Beltuna Sara 3 Meillä on vaihtoehtoja ja valinnanvaraa! Uudet Bugarit, Beltunat ja Hohnerit sekä laadukas valikoima käytettyjä harmonikkoja. Harmonikkahuolto, virityspalvelu ja alan tarvikkeet. Tervetuloa tutustumaan! Perttu Paappanen Kartanontie 259, 03400 Vihti 0500-761030 info@traditune.fi www.traditune.fi LUOMUSOITTO Saarijärvellä la 6.4.2013 Yhteislauluja klo 12 Jammailua ja tanssiaskelia klo 13 asti. Tilaustyönä käsintehdyt mandoliinit, irlantilaiset busukit, citternit, jouhikot ja pienkanteleet Kristian Wetterstrand Soitinrakentaja, Luthier wetterstrand.kristian@gmail.com www.wetterstrand.org +358 (0) 40 72 86 966 48 Luomusoittokonsertti klo 13-15 ?soittoterveiset kotikunnasta?. ? Pelimanniesittely ? Luomupelimannin julkistaminen Koko päivän lippu 10 ? sis. kahvitarjoilun klo 12.30 alkaen. Tervetuloa! Saarijärven Pelimannit, Musiikkiyhdistys. Ilmoittautumislomake on sivulla: www.saarijarvi.fi/ajankohtaista kulttuuritoimi@saarijarvi.fi PELIMANNI-LIITE ? KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• Jäsenedut 1?2 013 irton umer o8? CD Lau Nau: Kuutarha. 17 ? Nyt jäsenetutarjouksena vain 13,60 ? CD Minna Padilla & The Helsinki Koto Ensemble: Ilta vuorella 19 eur Nyt jäsenetutarjouksena vain 15,20 ? Tango-orkesteri Unto: Kylmä rakkaus 15 eur Nyt jäsenetutarjouksena vain 12,00 ? Huom! Uudesta nettikaupasta (www.kansanmusiikkiliitto.fi) saat tuotteet jäsenetuhintaan syöttämällä alennuskupongin ?jäsenetu0113?. Etu voimassa 1.6.2013 saakka. KLEZ GO! FRIG G, s 5, s 18 Tilaa Kansanmusiikki KANS ANM USIIK KI ? 1 ? 20 13 T I L A U S - J A PA LV E L U KO R T T I Mes t inne ari-kisä lli elää ,s3 MUK 2 AN -per A PE LIMA NNI- LIITE Haluan liittyä jäseneksi 1 Kansanmusiikki on ainoa suomenkielinen lehti, jossa kerrotaan kattavasti kansanmusiikin ilmiöistä ja tekijöistä. Lehti ilmestyi aiemmin Pelimanni-nimellä. Nimenmuutoksen tavoitteena on, että myös kansanmusiikin kuluttajat löytävät lehden. Toivomme näin voivamme palvella mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia: soittajia ja yleisöä, tekiijöitä ja tutkijoita, harrastajia ja ammattilaisia, nuoria ja vanhoja. Tulevaisuudessa vain jäsenet saavat lehden Pelimanniliitteen. Jäseneksi voi liittyä johonkin alla olevista Suomen Kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksistä tai kannatusjäseneksi suoraan liittoon. Jos sinulle on aikaisemmin tullut Pelimanni-lehti, mutta et ole varma, oletko jäsen vai lehden tilaaja, ota yhteys Suomen Kansanmusiikkiliittoon tai tarkasta viimeksi saamasi lasku. Jäseneksi voi liittyä myös netissä: http://www.kansanmusiikkiliitto.fi/liitto/liity-jaseneksi Tervetuloa Kansanmusiikki-lehden lukijaksi! Suomen Kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistykset (jäsenyhdistyksen nimi) Jäsenmaksu on yhdistyksestä riippuen 25?38 e. En tarvitse jäsenetuja, vaan tilaan ainoastaan Kansanmusiikkilehden kestotilauksena hintaan 23 e. Tilaan seuraavat jäsenetutarjoustuotteet: Ilmoitan osoitteenmuutoksen. Vanha osoitteeni: Uusi osoitteeni____/____lähtien. (Täytä alle) Sukunimi Etunimi Syntymäaika Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Paikka ja aika Allekirjoitus Posti­ maksu maksettu Suomen Kansanmusiikkiliitto Tunnus 5003538 KANSANMUSIIKKI ? 1 ? 2013 01003 VASTAUSLÄHETYS Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys Itä-Savon Kansanmusiikkiydistys Kainuun Kansanmusiikkiyhdistys Kaikamu Kaustisen pelimanniyhdistys Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistys Kymenlaakson Kansanmusiikkiyhdistys Kymenlaakson pelimannikuoro ja -orkesteriyhdistys Lapin Nuorison Liiton Pelimannit Pohjois-Karjalan Kansanmusiikkiyhdistys Pohjois-Pohjanmaan Kansanmusiikkiyhdistys Pohjois-Savon Kansanmusiikkiyhdistys Satakunnan Kansanmusiikkiyhdistys Suomen Huuliharpistit Suomen Sahansoittajat Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistys Varsinais-Suomen Kansanmusiikkiyhdistys Ylä-Savon Pelimannit 49
• TAUSTAPEILIILIEPATSUAT Arja Kastinen Kysymykset: Paulina Pajala Sait tänä vuonna Kansanmusiikin ja -tanssin Edistämiskeskuksen Vuoden Wäinö -tunnustuksen. Millainen Wäinö olet? Yksi partakarva, ikä kohta 50, asun 14-vuotiaan poikani ja mustan kissan kanssa punaisessa puutalossa, rakastan hyviä tarinoita ja vanhoja valokuvia, parasta mitä tiedän on musiikki, jokapäiväisen leipäni saan opetustöistä ja parina edellisvuonna tutkimusapurahasta. Arja Kastinen s. 1963 Kanneltaja Musiikin tohtori Asuinpaikka: Kyrö Äänitteitä Kantele Meditation (uusintajulkaisu levystä Iro) Vita, SibKaCD0271999 Kajo, TempsCD01, 2005 ANI, TEMPSCD 02, 2008 Vaskikantele 1833, AANIA-6, 2008 Liite CD kirjaan Taivas auki - Itäisen Suomen ja Karjalan kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa, TEMPSCD 03, 2009 Lavender Calm, Promotion Music Records 2011 The Last Gathering, TEMPSCD 04, 2012 Lisätietoja: www.temps.fi 50 Valmistuit Sibelius-Akatemiasta ensimmäisenä kansanmusiikin tohtoriksi vuonna 2000. Millainen tohtoriksi valmistumisprosessi oli ja mihin itse perehdyit? Tein taiteellisen musiikin tohtorin tutkinnon, joka koostui viiden konsertin sarjasta ja tutkielmasta. Konserttisarjan otsikkona oli Karjalaisen kanteleimprovisaation ideologiaan ja soitinakustisiin ilmiöihin pohjautuvaa musiikkia 15-, 14ja 9- kielisillä kanteleilla. Konsertit olivat n. 50 minuutin mittaisia improvisaatioita, kokeellisia matkoja historialliseen menneisyyteen ja luovaan nykyisyyteen. Erilaisia soittotekniikoita yhdistelemällä tuotiin esille kanteleiden monipuolisia sointivärejä ja akustisia ominaisuuksia. Tutkielman aiheena oli konserteissa käytetyn 15-kielisen kanteleen akustiikka (Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 5, Helsinki 2000). Tutkielman ensimmäinen osa selvittää musiikkiakustiikan lähtökohtia, äänen syntyä ja välittymistä, ääntä subjektiivisena havaintona ja fysikaalisena ilmiönä. Tutkielman toinen ja keskeisin osa sisältää 15-kielisestä kanteleesta tehtyjen akustisten mittausten tuloksia. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. soittotekniikan vaikutusta osasävelsarjarakenteeseen ja sitä kautta kanteleen sointiin. Tutkielman kolmannessa osassa selvitetään erilaisten viritysjärjestelmien suhdetta 15-kielisen kanteleen virittämiseen. Aloitin tutkinnon tekemisen vuonna 1996 ja valmistuin joulukuussa 2000. Tutkinnon konserttien rakentaminen muodostui yhdeksi elämäni virstanpylvääksi. Arkisen elämän asiat, soitinakustiikan opiskeleminen ja kussakin konsertissa koetut asiat pohjustivat seuraavaa konserttia. Tutkinnon tekeminen oli raskasta ja antoisaa ? ilman jatkotutkintomahdollisuutta en olisi kyennyt niin intensiiviseen asiaan paneutumiseen. Tuon nelivuotisprosessin kautta pääsin lähemmäs päämäärääni eli 1800-luvun karjalaisten kanteleensoittajien improvisaation ymmärtämistä. Toisaalta se tuntui siirtyvän sitä kauemmas, mitä syvemmälle kaivauduin. Kerro hieman musiikillisesta taustastasi ja siitä mitä nykyään teet? Aloitin kanteleensoiton 6-vuotiaana Ilomantsin ensimmäisellä kanteleleirillä vuonna 1970. Kirjoitin ylioppilaaksi Kaustisen musiikkilukiosta 1982. Opiskelin kansanmusiikin tutkimusta Tampereen yliopistossa 1984-1988. Aloitin opiskelut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin linjalla 1987 kantele pääsoittimena ja täydensin opintoja kansanperinteen tutkimuksen osalta Tampereen ja Helsingin yliopistoissa. Tällä hetkellä puserran viime metrejä julkaisusta, joka sisältää parin viime vuoden tutkimustyön tulokset Anna-Liisa Tenhusen ja Rauno Niemisen kanssa. Olemme tutkineet 1900-luvun alun karjalaisten koverokanteleiden soittajien musiikkia ja soittimia. Raunon kanssa olemme tutkineet vaskikielimateriaalien käyttöä historiallisten koverokanteleiden kopioissa. Ja aina kun vain aikaa löytyy, teen omaa musiikkia. Soitat pienkanteleita, mikä niissä on mielestäsi erityistä? Soitinperheen sisältämä yksilöiden monipuolinen kirjo, sointimaailman moniulotteisuus ja loputtomalta tuntuvat mahdollisuudet, uskomattoman syvä historiallinen aspekti. Millainen vastaanotto kanteleella ja kantelemusiikilla on ulkomailla? Vastaanotto on ollut poikkeuksetta varauksettoman ihastunutta hämmästelyä soittimen äänimaailman rikkaudesta ja historiallisista erityispiirteistä. Kanteleen marginaalisuudesta huolimatta, ja osittain sen takia, nostavat sen arvoa ulkomaalaisten silmissä. Mieleenjäänein musiikillinen muistosi? Ei mahdu tähän juttuun, ja jos mahtuis, en kertois. KANSANMUSIIKKI ? 1? 2013
• KEIKAT Maaliskuu 2013 Bluegrass -yhtye & M-hus spelmanslaget 1.3. Helsinki. www.siba.fi Harjavallan Pelimannien 40-v. juhlakonsertti 3.3. Harjavalta. Risto Kupari p. 044 793 3520 Talvipurpurit 3.3. Harjavalta. Risto Kupari p. 044 793 3520 Iso härkä 3.3. Helsinki. www.uudenmaankamu.net Samuelin Poloneesi 8.?10.3. Hamina. www.kansanmusiikkiliitto.fi Värttinä 9.3. Hamina. www.kansanmusiikkiliitto.fi Juurakko ? Lauluja kuistilta 8.3. Helsinki. www.stoa.fi Perinnearkku-jamit 11.3. Helsinki. www.perinnearkku.net Esko Järvelä Epic Male Band 12.3. Mäntyharju. Anu Yli-Pyky, p. 0400 797 944 Lefvande - Medeltida ballader om kärlek och svek 14.3. Vaasa. www.sls.fi/folkmusik Rahvaanmusiikin kerho: Esko Järvelä Epic Male Band & Pirulainen 14.3. Tampere. www.rahvaanmusiikinkerho.net Anúna, 15.3. Helsinki Etelähämäläinen Nuorisoseuratyö 120 v 15.?16.3. Asikkala. etela-hame.nuorisoseurat.fi Kaustisen Hääkuoron 50-vuotis­juhla­kon­ sertit 15.-16.3. Kaustinen. www.haakuoro.fi Pelimanniklubi 19.3. Helsinki. www.uudenmaankamu.net Lefvande - Medeltida ballader om kärlek och svek 20.3. Helsinki. www.sls.fi/folkmusik Perinnearkkuklubi: Päivi Hirvonen Solo, Esko Järvelä Epic Male Band 20.3. Helsinki. www.perinnearkku.net Oulun Musiikkijuhlat ? FOLKfest 21.3. Oulu. www.omj.fi Tango-orkesteri Unto 22.3. Kerava. www.aimo-klubi.net Frutas Tropicales 22.-24.3. Vantaa www.vantaa.fi/martinus Hippa-klubi: Epic Male Band ym. 23.3. Joensuu. www.mahtiry.com Moninainen: Soila Sariola & Ensemble Norma 25.3. Helsinki. www.siba.fi Shamaaniviulu: Tuomas Rounakari 27.3. Helsinki. www.siba.fi Värttinä 30 v-juhlakiertue 5.4. Hämeenlinna. 9.4. Helsinki, 11.4. Lahti. 12.4. Mikkeli. 13.4. Turku, 14.4. Tampere, 17.4. Joensuu, 18.4. Savonlinna. 19.4. Jyväskylä,20.4. Kuopio, 21.4. Varkaus. 23.4. Tornio, 24.4. Oulu, 25.4. Ylivieska. 26.4. Kajaani, 27.4. Iisalmi. www.varttina.com Huhtikuu 2013 JuuriJuhla-RotFest 1.?6.4. Espoo. www.juurijuhla.fi Luomusoitto 2013 6.4. Saarijärvi. www.saarijarvi.fi/ajankohtaista Lasten Pilpatus 6.4. Espoo. www.ekamuki.fi Soimannien Kevätsoitto 7.4. Jämsä. antti.sulin@gmail.com Kevättä Palkeissa 7.4. Alavus. www.alavudenkaksiriviset.fi Rannikko Soi Pelimannitapahtuma 7.4. Merikarvia. Toivo Viikilä p. 040 5070382 Rahvaanmusiikin kerho: Anne-Mari Kivimäki, Ulda 11.4 Tampere. www.rahvaanmusiikinkerho.net Musiiki ry klubi: Ulda 12.4. Kaustinen. Aikuisten kansantanssiryhmien luokittelut 12.?14.4. Tampere. www. nuorisoseurat.fi Lempo-festivaali 12.-14.4. Kouvola. www.lempofest.net Viriä-klubi: Ulda 13.4. Seinäjoki. www.kansanmusiikkiliitto.fi, www2.siba.fi/viria Perinnearkkuklubi: Ulda, Halsbrytarna 17.4. Helsinki. www.perinnearkku.net Aikapyörä ja pirun peli: Anne-Mari Kivimäki ym. 18.4. Helsinki. www.siba.fi Hippa-klubi: Ulda ym.19.4. Joensuu. www.mahtiry.com Pelimanni-iltamat 20.4. Loimaa vspelimannit@gmail.com, Antti Janka-Murros 0400 528 671 Perinnearkku-jamit 22.4. Helsinki. www.perinnearkku.net Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäivät 26.-28.4. Hamina. www.karjalainennuorisoliitto.fi Kitapurjein tuntemattomaan 28.4. Helsinki. www.siba.fi Savoy-teatterin maailmanmusiikkikonsertit Warsaw Village Band: Nord, 21.3 Melingo, 26.3 Värttinä 30-vuotisjuhlakonsertti 9.4 Buika, 29.4 Gerasimos Andreatos ja Mariana Efstratiou, 18.5 www.savoyteatteri.fi To u ko ku u 2 0 1 3 Nuorisokoulutuksen kansanmusiikkimatinea 4.5. Helsinki. www. musiikkitalo.fi SAKARAT 25 vuotta laulun ja soiton iloa 9.5. Helsinki. Anja Hinkkanen 0500 850788 Perinnearkku-jamit 13.5. Helsinki. www.perinnearkku.net Kristiina Ilmonen Sysihai 15.5. Helsinki. www.musiikkitalo.fi Nathan Riki Thomson ja Subsonic Ensemble 16.5. Helsinki. www.musiikkitalo.fi Joupiska Soi 22.?25.5. Seinäjoki. www.joupiska.fi Kansainvälinen kantelekilpailu 24.?26.5. Tampere. www.kantele.net Maailma kylässä -festivaali 25.-26.5. Helsinki. www.maailmakylassa.fi Suvivirsi Soikoon 29.5. Helsinki. www.uudenmaankamu.net KOULUTUKSET Maaliskuu 2013 Dansbanedanser 3.3. Tammisaari ja Porvoo, 24.3. Vaasa. www.folkdans.fi Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät ry:n soittoleiri 9.3. Hauho. Raimo Salmela 0440 312214. Leikin aika ?laululeikkikurssi 9.3. Helsinki. www.karjalainennuorisoliitto.fi Kansantanssinohjaajan starttikurssi 10.3. Helsinki. www.karjalainennuorisoliitto.fi Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmiston suunnittelu 15.-17.3. Mikkeli. www.kansantanssinyst.fi Seuratanssikirjan tanssien opetus 23.3. Turku. www.kansantanssinyst.fi Mustikkamäen Pelimannipäivät 23.-24.3. Ilomantsi. mammukoskelo@gmail.com Varsinais-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen kansanmusiikkikurssi 23.24.3. Kaarina. vspelimannit@gmail.com tai Antti JankaMurros 0400 528 671 Nordring 28.3.-1.4. Färsaaret. Huhtikuu 2013 Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät ry:n soittoleiri 6.4. Hauho. Raimo Salmela 0440 312214. Tanssitalo-ohjaajakoulutus 4. jakso 19.? 21.4. Mikkeli. teija.nikkari@nuorisoseurat.fi Ke s ä ku u 2 0 1 3 KAMU?12 - lasten ja nuorten kansanmusiikkileiri 5.?9.6. Vihti. www.kansanmusiikkiliitto.fi Kansanmusiikkileiri 6.?9.6. Mäntsälä. www.sepansoitto.fi Valtakunnallinen Harmonikkaleiri ja Mestarikurssi 24.?28.6. Rovaniemi. www. Inl.fi 27. Folk-kurssi 24.?28.6. Haapavesi. timo. hannula@haapavesi.fi Merirosvoleiri 26.?29.6., Sysmä. www.etela-hame.nuorisoseurat.fi PelimanniEtto-koulutukset 29.6., Sodankylä. www.Inl.fi Muista ilmoittaa kurssit ja tapahtumat kansanmusiikki.fisivustolle. Sieltä ne tulevat suoraan myös Kansanmusiikkilehden tapahtuma­­ kalentereihin.