8. tammikuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 1 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +3°C Lounaistuulta 6m/s Sademäärä 0,2mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Helsinki haluaa parantaa lääkäripalvelujen saatavuutta ? Helsingin tavoitteena on selättää terveysasemia vaivaava lääkäripula ja tarjota kaupunkilaisille nopeammin kiireetön vastaanottoaika. Kaupunki maksaa tammikuun alusta kaikille terveysasemien potilastyötä tekeville lääkäreille määräaikaista tehtävälisää, joka on täyttä työaikaa tekevillä 1000 euroa kuukaudessa. Lisän saavat vuodesta alusta alkaen myös uudet kaupungille töihin tulevat lääkärit. Lisäksi Helsingin palkkakehitysohjelma tuo kaikille lääkäreille 250 euron pysyvän palkankorotuksen. – Terveysasemien toiminnan näkökulmasta lääkärivaje on asia, jolla on lukuisia heijastevaikutuksia, vaikka asiakkaille tämä näkyy pääasiassa vain lääkärille pääsyn ongelmina. Tästä syystä vajeen korjaaminen on ehdoton prioriteettimme, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. – Ratkaisu on perusteltu, koska lääkärivajeesta johtuen lääkärin tehtävät terveysasemalla ovat tällä hetkellä tavanomaista vaativampia, terveysja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen kommentoi. – Kun saamme uusia lääkäreitä, voimme paremmin taata helsinkiläisille nopeamman hoitoon pääsyn myös kiireettömissä asioissa. Samalla haluamme tietysti varmistaa, ettei työkuorma tule nykyisille lääkäreille, eikä myöskään hoitajille, liian raskaaksi, Turpeinen jatkaa. – Palkkaus on vain yksi keino tehdä työskentely terveysasemilla työnhakijoiden silmissä houkuttelevammaksi. Helsingissä tehdään hartiavoimin töitä, että lääkäreiden työ olisi monipuolista, kiinnostavaa ja oikein resursoitua. Haluamme myös kehittää johtamista ja aiomme perustaa uusia lääkärinvirkoja, Timo Lukkarinen sanoo. Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa ? Vuonna 2013 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 6500 lasta. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy edu.hel.fi/tervetuloakouluun-sivuilta. Ensi syksyn ekaluokkalaisille on lähetetty marraskuun alussa Tervetuloa kouluun -opas, jossa on kattavasti tietoa koulun aloittamisesta. Tammikuun alussa koteihin postitetaan oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu ja tilapäiset Wilma-tunnukset kouluun ilmoittautumista varten. Lukuvuoden 2020–2021 ensimmäinen koulupäivä on suomenkielisissä peruskouluissa torstai 13.8.2020 ja ruotsinkielisissä tiistai 18.8.2020. Kouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.–23.1.2020 osoitteessa wilma.edu.hel.fi. Voit ilmoittaa lapsesi Wilmassa lähikouluun ja lähikoulun kielirikasteiseen opetukseen. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla torstaina 23.1.2020 klo 8.00–10.00 tai 17.00–19.00. Jos koululla on useampi toimipiste, kouluun ilmoittaudutaan pääkoululla. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla: jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Rakennusluviltaan puutteellisten helsinkiläispäiväkotien tilannetta saatettu kuntoon ? Pormestari Jan Vapaavuoren keväällä käynnistämän päiväkotiselvityksen johdosta on käyty läpi kaikkien Helsingin kunnallisten ja yksityisten päiväkotien sekä ryhmäperhepäiväkotien toimitilojen rakennusluvat. Ongelma nousi kaupungin tietoisuuteen yksityisessä Ankkalampi-päiväkotiketjussa ilmenneiden rakennuslupaongelmien vuoksi. Yhteensä kaikkien 703:n tutkitun päiväkotitilan joukosta löytyi 84 tilaa, joiden rakennuslupa oli tavalla tai toisella puutteellinen. Nyt näille päiväkodeille on kolmea lukuun ottamatta myönnetty rakennuslupa, eli lupa ryhtyä tekemään esitettyjä muutostöitä. Muutama päiväkoti on muuttanut tai lopettanut toimintansa. Muutostöitä vaatineiden päiväkotitilojen osalta yli puolessa korjaustyöt on saatettu jo valmiiksi. Suurimmassa osassa kaikista päiväkodeista rakennuslupa-asiat olivat täysin kunnossa. Jatkuu sivulla 8 Pormestari Jan Vapaavuori. Kuva: Jetro Stavén Siltasaari 10 -rakennustyöt käynnistyvät Hakaniemessä Antilooppi allekirjoitti SRV:n kanssa urakkasopimuksen ? 78 miljoonan euron hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 syksyllä. Uudistunut Siltasaari 10 luo kantakaupunkiin inspiroivan työympäristön, jossa ravintolaja kahvilapalvelut hengittävät samaan tahtiin ympäröivän kaupunkitilan kanssa. Hakaniemessä käynnistyvät mittavat rakennustyöt, kun kiinteistöyhtiö Antilooppi aloittaa Siltasaari 10 -hankkeen rakennusvaiheen. Antilooppi ja SRV ovat allekirjoittaneet toteutusvaiheen sopimuksen Helsingin Hakaniemessä sijaitsevien historiallisten kiinteistöjen, Siltasaarenkatu 6:n ja 8–10:n sekä Paasivuorenkatu 4-6:n, peruskorjauksesta ja uudistamisesta. Peruskorjausja uudisrakennushankkeen arvo on noin 78 miljoonaa euroa, josta projektinjohtourakkasopimuksen arvo on 51,4 miljoonaa euroa. Rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa 2019–2020, ja aikataulun mukainen valmistuminen on syksyllä 2021. Hanke käynnistyi alun perin jo lokakuussa, kun Siltasaarenkatu 6 -kiinteistön purkutyöt käynnistyivät. Rakennus puretaan toisesta kerroksesta ylöspäin talven 2019–2020 aikana ja rakennuksen julkisivu uusitaan kokonaisuudessaan. Siltasaarenkadun ilmettä tulee vuoden 2021 syksyllä valaisemaan tyylikäs uudisrakennus, sekä entisöinnin yhteydessä uuteen loistoon kunnostettu Elannon tavaratalona tunnettu Siltasaarenkatu 8–10. Alun perin vuonna 1913 valmistunut Elannon tavaratalorakennus on suojeltu julkisivun ja kadun puoleisen vesikaton osalta, ja peruskorjaus toteutetaan rakennuksen alkuperää kunnioittaen. Muutostyön pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto SARC. Jatkuu sivulla 8
4 Viikko 2-3/2020 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2020 Melkein kaikki helsinkiläisnuoret jatkokouluttautuvat H elsinkiläisnuorten koulutukseen sijoittumisessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Melkein kaikki helsinkiläisnuoret aloittavat jonkin koulutuksen välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Useampi helsinkiläisnuori ottaa myös koulutuspaikan vastaan. Myös ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien nuorten osuus on vähentynyt. Lisäksi yhä useampi vieraskielinen nuori osallistuu toisen asteen koulutuksiin. Neljä prosenttia peruskoulun päättäneistä jäi koulutuksen ulkopuolelle välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Puolestaan runsas viisi prosenttia alle 18-vuotiaista helsinkiläisnuorista jäi valitsematta tai he eivät ottaneet koulutuspaikkaa vastaan saman vuoden syksyllä. Helsingin luvut ovat hieman koko maata heikommat. Tiedot selviävät tuoreesta Nuorten koulutus Helsingissä -julkaisusta, joka pohjautuu Tilastokeskuksen ja opetushallinnon ylläpitämän Vipunen-tietokannan tietoihin vuosilta 2017–2019. Helsingissä käy lukiokoulutuksessa erityisen paljon nuoria. Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista noin 63 prosenttia suoritti lukiotutkintoa vuonna 2018. Vastaavasti koko maan 16–18-vuotiaista noin 51 prosenttia opiskeli lukiossa. Vuonna 2018 Helsingissä oli määrällisesti enemmän lukiolaisia kuin koskaan aiemmin 2010-luvulla. Entistä useampi helsinkiläisnuori suoritti lukion kolmessa vuodessa, mutta silti neljässä vuodessa lukiokoulutuksen käyminen oli yleisempää Helsingissä kuin muualla maassa. Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten keskuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosina. Aiempaa harvempi helsinkiläisnuori keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Lisäksi vuonna 2015 ammatillisen koulutuksen aloittaneista suhteessa suurempi osa valmistui kolmessa vuodessa Helsingissä kuin koko maassa. Helsinkiläisnuorten määrä ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin vähentynyt koko 2010-luvun ajan. Yli 25-vuotiaiden osuus ammatillista perustutkintoa suorittavien keskuudessa on kasvanut 2010-luvulla Helsingissä. Yhä useammalla 20–29-vuotiaalla helsinkiläisellä on nykyisin perusasteen jälkeinen tutkinto, verrattuna aiempaan tilanteeseen 2000-luvulla, varsinkin kotimaankielisten keskuudessa. Noin kymmeneltä prosentilta kotimaankielisistä helsinkiläisistä kyseisessä ikäryhmässä ei ollut suoritettuna peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Sukupuolten väliset erot tutkinnon puuttumisen suhteen ovat kaventuneet pitkin 2000-lukua, mutta silti tutkimuksen tarkastelujaksolla useammalta mieheltä puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto verrattuna naisiin. 200-vuotias Wuorion Talo palaamassa käyttöön laajojen uudistustöiden jälkeen Wuoriontalot toimitilat Wuoriontalot ulko ? Trevian Asset Management Oy on koordinoinut aiemmin yhden vuokralaisen käytössä olleen Unioninkatu 30:n mittavaa laajennusja uudistustyötä. Ensimmäiset vuokralaiset – Kiinteistömaailma Oy, Frontia Asianajotoimisto Oy, Asianajotoimisto DKCO Oy ja Kristian Vuojärven uusi ravintola – on nyt julkistettu ja ensimmäiset heistä muuttavat täysin uudistettuun arvokiinteistöön huhtikuussa 2020. Wuorion talo on historiansa aikana käynyt läpi monta muutosta, joiden seurauksena rakennus on mielenkiintoisen kerroksellinen, ja siinä näkyy useiden tunnettujen arkkitehtien työnjälki. Alun perin asuinkäyttöön 1830-luvulla rakennettu talo kävi läpi ensimmäisen muutoksensa jo 1880-luvulla, jolloin arkkitehti Theodor Höijer piirsi eteläisen pihasiiven ja pääportaan muutossuunnitelmat. Vuosisadan lopussa julkisivun uusrenessanssiasun suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Wuorion talo modernisoitiin 1900-luvun alkupuolella. Remontin toimeenpanijoina olivat koristemaalaaja Salomo Wuorio, jonka mukaan rakennus on saanut nimensä, ja arkkitehti Herman Gesellius. Geselliuksen kädenjälki näkyy Helsingin katukuvassa vahvasti, sillä hän on suunnitellut Wuorion talon lisäksi muun muassa vakuutusyhtiö Pohjolan talon ja Kansallismuseon. 1913 valmistuneen remontin jälkeen rakennuksen nimeksi vakiintui Wuorion liikepalatsi. Geselliuksen ennenaikaisen kuoleman jälkeen vuonna 1917 Wuorio tilasi rakennuksen laajennuksen Armas Lindgreniltä. Suuria muutoksia Wuorion talossa toteutettiin myös 1979–1982, jolloin katusiipeä korotettiin seitsemän kerrosta korkeaksi ja piha katettiin. Suunnittelusta vastasi tuolloin arkkitehti Eric Adlercreutz. Tuoreimman silauksensa rakennus saa nyt, kun sen sisätilat saneerataan nykyaikaisiksi, kiinteistön historialle kunniaa tekeviksi liikeja toimistotiloiksi. Keskeinen sijainti Talon uuden laajennusosan yläkerroksista pääsee remontin myötä katsomaan Helsinkiä ainutlaatuisesta kuvakulmasta. Isoista ikkunoista avautuvat lumoavat näkymät yli Kauppatorin ja kaupungin keskustan. Laajennusosa yhdistää alun perin U:n muotoisen rakennuksen päät toisiinsa, minkä ansiosta Wuorion Talossa on ensimmäistä kertaa mahdollista kulkea kerrosten ympäri. Kiinteistömaailma Oy siirtää pääkonttorinsa Wuorion Talon 2. kerrokseen. – Kohde tuli valituksi sen loistavan sijainnin sekä upeiden ja tehokkaiden tilojen ansiosta. Vuokrausprosessi hoitui Trevianin toimesta todella tehokkaasti, ja kaikki tarvittava tieto mm. tilan suunnittelua varten oli helposti saatavilla ja käytettävissä, kertoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Kesällä 2019 perustettu kilpailuoikeuteen, riidanratkaisuun ja julkisiin hankintoihin erikoistunut Frontia Asianajotoimisto Oy puolestaan muuttaa Wuorion talon 5. kerrokseen. – Tilat ovat laadukkaat mutta samalla erittäin tehokkaat. Näitä samoja asioita korostamme kaikessa toiminnassamme, joten tilat sopivat meille erinomaisesti, toteaa Frontian hallituksen puheenjohtaja Mika Pohjonen. Vuonna 1994 perustettu, liikejuridiikkaan keskittyvä, Asianajotoimisto DKCO Oy avaa Helsingin toimistonsa Wuorion Talon 3. kerrokseen. – Kohde valikoitui tehokkaiden tilaratkaisujen, mielenkiintoisten yksityiskohtien sekä sijainnin perusteella, kertoo toimitusjohtaja Dan Karlsson. Upeiden tilojen lisäksi Wuorion Talon valttikortteja ovat sijainti sekä lähipalvelut. Kaikkialle keskustaan on kävelymatka, ja rautatieasema, metro sekä raitiovaunut ovat lähellä. Keskeinen sijainti tuo Wuorion Talon vuokralaisten ovelle myös laajan kattauksen kaupungin parhaita ravintoloita ja kauppoja. Helsingin ytimessä sijaitseva Wuorion Talo on loistava sijainti myös ravintolalle. Katutason pohjoisosaan tuleva ravintola on Suomen kokkimaajoukkueen joukkueenjohtaja Kristian Vuojärven perustama. Tilojen valinnassa vaakakupissa painoivat Vuojärven mukaan hyvä sijainti ja historiallisen, vanhan talon tunnelma. ”Tulemme tarjoamaan skandinaavis-ranskalaisen keittiön klassisia helmiä”, toteaa Vuojärvi ravintolan suunnitelmista. Talon omistaa nykyisin ulkomaisen sijoittajan rahasto. Trevian Asset Managementin ja sijoittajan yhteistyö on ollut osa Trevianin 7-vuotista kasvukautta. – Persoonallisen talon tilojen vuokraaminen on syksyn mittaan ollut kiivaimmillaan, mutta Wuorion Talossa on vielä pari toimistotilaa varaamatta. Tilat upeassa arvokiinteistössä näyttävät kiinnostavan, kertoo hankkeesta vastaava Lena Schreiber. Eckerö Line rikkoi matkustajaennätyksensä ? Suomalaisen laivayhtiön matkustajamäärä kasvoi vuonna 2018 räjähdysmäiset 24 prosenttia. Vuonna 2019 uuteen ennätykseen siivitti uusi Finbo Cargo -alus ja kansainväliset matkustajat. Helsingin ja Tallinnan väliä kahdella aluksella liikennöivä Eckerö Line pystyi kasvattamaan matkustajamääräänsä vuonna 2019 edelleen noin 45 000 matkustajalla. Erinomainen tulos saavutettiin siitä huolimatta, että m/s Finlandia oli alkuvuonna telakalla huollettavana ja loppuvuodelle osui Merimies-Unionin tukilakko. Eckerö Linellä seilasikin vuonna 2019 reilut 1 890 0000 matkustajaa. Laskevalla markkinalla ja Helsinki–Tallinna-reitin kovasta kilpailusta huolimatta laivayhtiö on pystynyt jatkamaan kasvuaan, joka vuonna 2018 oli suorastaan räjähdysmäinen. Ennätykseen matkustajamäärässä siivitti erityisesti uuden rahtialuksen, m/s Finbo Cargon, hyvin sujunut ensimmäinen puolivuotisjakso. Alus liikennöi Helsingin Vuosaaresta Viron Muugaan, ja matkustajaliikenteen lisäksi se vastaa jo jopa 40 prosentista Eckerö Linen kuljettamasta rahdista. Myös rahdin määrä nousi vuonna 2019 10 prosenttia. – Finbo Cargo aloitti liikennöinnin kesäkuun lopulla, ja alku on ollut sekä matkustajaliikenteen että rahdin osalta hyvä. Auton kanssa matkustavat asiakkaamme ovat löytäneet nopean ja edullisen vaihtoehdon. Finbo Cargon myötä myös rahtikapasiteetistamme 40 prosenttia kulkee nyt Vuosaaresta, kertoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen. Vetovoimainen Viro Eckerö Linen kansainvälisten matkustajien osuus kasvoi jälleen, nyt jopa yhdeksällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Suurin kasvu tuli Baltiasta, mutta kasvavia markkinoita ovat lisäksi Englanti, Intia, Saksa ja aikaisempien vuosien tapaan Kiina. – Kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvu edellyttää palveluiden kehittämistä aina varausvaiheesta siihen saakka, kun matkustaja astuu ulos laivasta. On ollut positiivista huomata, että m/s Finlandialla tarjottava pohjoismainen, puhdas ruoka kiinnostaa matkailijoita yhä enemmän. Ruoan alkuperällä ja autenttisuudella on suuri merkitys tämän päivän matkailijalle, Keronen sanoo. Suomalaismatkustajia Viroon houkuttelevat erityisesti uudet, upeat kulttuurikohteet, kuten tänä vuonna avattu valokuvataidekeskus Fotografiska, Noblessnerissä sijaitseva keksintöja elämyskeskus Proto ja Paksun Margareetan torniin rakennettu Merimuseo. Viron matkailun edistämiskeskus onkin aktiivisesti kohdentanut markkinointia suomalaisille, ja tulokset näyttävät positiivisilta. Viro on myös vuoden 2020 Matkamessujen partnerimaa, ja 17.–19. tammikuuta järjestettävät messut tulevat tarjoamaan laajasti tietoa Viron kulttuuri-, taideja majoitusvaihtoehdoista.
5 Viikko 2-3/2020 H Heinänen Lippujen hinnat laskevat vuoden alussa ? Pisimpien matkojen lipunhintoihin tulee alennuksia 1.1.2020, kun ABC-, BCD-, CDja ABCD-lippujen hinnat laskevat. Hinnanalennus koskee sekä kertaettä kausilippuja. AB-, BCja D-lippujen hinnat eivät muutu. HSL kohdistaa hinnan alennukset pisimpien matkojen hintoihin, koska pitkilllä matkoilla siirtyminen autoilusta joukkoliikenteeseen vaikuttaa suotuisimmin liikenteen päästöihin. Joukkoliikenteen vuoroja on Cja D-vyöhykkeillä tarjolla vähemmän kuin lähempänä Helsingin keskustaa. Hinnan alennusten jälkeen tämä näkyy nykyistä enemmän myös lippujen hinnoissa. Aja B-vyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on erinomainen. Lisäksi ABja BC-lippujen matkustusalue on erittäin laaja ja 80 minuutin vaihtoaika pitkä. ABja BC-kertalipulla ehtii monissa tilanteissa tehdä meno-ja paluumatkan yhdellä ja samalla lipulla. HSL:n verkkosivujen hinnastossa uudet hinnat näkyvät 1.1.2020 alkaen. Myyntipisteet voivat periä lipunmyynnistä palvelumaksun HSL:n lippuja myyvät myyntipisteet voivat vuoden 2020 alusta lähtien veloittaa lipun ostamisesta palvelumaksun. HSL kilpailutti myyntipisteet vuonna 2019 sillä periaatteella, ettei HSL enää vuoden 2020 alusta lähtien maksa jälleenmyyjille myyntipalkkiota. Näin kaikkia myyntipisteitä, kiinteitä ja verkossa toimivia, kohdellaan tasavertaisesti. Jälleenmyyjät päättävät itse, minkä suuruisen palvelupalkkion ne mahdollisesti lisäävät lipun hintoihin. HSL:llä ei vielä toistaiseksi ole tietoa siitä, lisäävätkö jälleenmyyjät palvelupalkkioita ja jos lisäävät, minkä suuruisia ne ovat. Mahdollisissa lipun hyvitystilanteissa HSL hyvittää ainoastaan tariffin mukaisen lipunhinnan, ei myyntipisteen perimää palkkiota. Myyntipisteet määrittelevät käytäntönsä tämän osalta itse. HSL-sovelluksessa, automaateilla ja myöhemmin käyttöön otettavassa nettilatauksessa palvelumaksua ei peritä. Suomenlinna-lippu poistuu valikoimasta vuoden 2020 alussa. Suomenlinna sijaitsee A-vyöhykkeellä, joten sinne voi matkustaa kaikilla HSL:n lipuilla, joissa on mukana A-kirjain eli AB-, ABCja ABCD-lipuilla. Suomenlinnan lautalla kelpaavat kerta-, vuorokausija kausiliput. Kertaliput Hinta 2019 Hinta 2020 AB, BC ja D * 2,80 2,80 ABC 4,60 4,10 BCD 5,40 4,10 CD 4,20 3,20 ABCD 6,40 5,70 Kausiliput 30 vrk Hinta 2019 Hinta 2020 AB, BC ja D * 59,70 59,70 ABC 107,50 96,70 BCD 115,80 96,70 CD 98,00 77,60 ABCD 156,40 139,70 * AB-, BCja D-lippujen hintoihin ei tule muutoksia. Näin hinnat muuttuvat vuoden 2020 alussa Lippujen hinnat muuttuvat vuoden alusta. HSY kerää vuosittain 55 000 joulukuusta hyötykäyttöön ? HSY kerää kodeista vuosittain noin 55 000 joulukuusta hyödynnettäväksi. Kuusi tulee laittaa näkyville jätetilan tai -astioiden lähelle. Kuusen voi viedä myös itse maksutta Sortti-asemalle tammikuun ajan. Valtaosa kuusista viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne pystytään hyödyntämään tukiaineena biojätteen kompostoinnissa. Joulukuusi tulee jättää näkyville jätetilan tai -astioiden lähelle. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei kuusi tuki kulkuväyliä ja hankaloita liikkumista, joten sitä ei tule jättää sisälle jätetilaan. Kiinteistön tulisi myös varmistaa, ettei kuusten päälle kasata lunta. – Keräämme vuosittain noin 55 000 joulukuusta hyödynnettäväksi. Suurin osa kuusista kerätään biojäteastioiden tyhjennysten yhteydessä. Viemme joulukuuset Espooseen Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi. Kuusista saadaan noin 100 tonnia haketta, joka voidaan käyttää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa biojätteen käsittelylaitoksessa, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen. Jos kiinteistöllä ei kerätä biojätettä, kuuset kerätään sekajäteastian tyhjennyksen yhteydessä. Kuuset päätyvät tällöin jätevoimalaan, jossa niistä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Yksittäisen kuusen voi viedä maksutta myös HSY:n Sortti-asemalle tammikuun ajan. Sortti-asemien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.hsy. fi/sorttiasemat. Rikkinäinen tekokuusi, joka on valmistettu muovista ja metallista, tulee laittaa sekajäteastiaan. Jos tekokuusi ei mahdu kiinteistön sekajäteastiaan, sen voi viedä HSY:n Sortti-asemalle. Sortti-asemalla tekokuusesta veloitetaan sekajätehinnaston mukaisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kerää joulukuuset tammi–helmikuun aikana asuinkiinteistöistä, kouluista ja päiväkodeista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä maksua. Uuteen vuoteen menneitä muistellen ja siihen totuttauduttaessa patsashankkeen väellä oli varotoiminaan yötä myöten vartijat mahdollisen sabotaasin pelossa. Mitään ei tapahtunut ja patsas on edelleen paikoillaan muistuttaen niin Elannon kuin yhteiskuntakehityksemme noista ajoista. Osuusliike Elannon toiminta päättyi 2003. Tänä vuonna edistysmielisen kaupan perustamisesta olisi kulunut 115 vuotta. Vaikutus oli suuri, muistot elävät. Hyvää uutta vuotta 2020! Aira Heinänen ? Joulusta päästiin. Ikimuistoisin tapahtuma oli se, kun Yhtenäiskoulun ekaluokkalaiset tupsahtivat 40-päisenä joukkona Käpyrinteen palvelutalon joulupuurolle esittäen vekkuleita joululauluja ja laululeikkejä! Tärkeä tehtävä lapsille oli se, kun saivat ojentaa valitsemalleen kuulijalle tekemänsä värikkään joulukortin; minäkin sain sellaisen E-MILpojalta! Lapsille esiteltiin talon vanhin, l03-vuotias pirteä Senja Rantanen. Kun kysyttiin millainen ikäero heillä on, jo kuului heleä 7-vuotiaan pojan vastaus: 96 vuotta! Ilon kyyneleet kirposivat yleisön silmiin. Muistelin vuoden vaihtuessa erilaisia uudenvuodenviettoja. Vuodelta 1945 muistan hässäkän setelien puolituksesta, joskaan meikäperheillä ei nyt ihmeemmin isoja seteleitä ollut. Isäni tunsi raitiovaunurahastajan, jolta hän sai keskiyöllä vaihdettua setelinsä pienemmäksi rahaksi. Seuraava muistikuvani on vuoden 1949 Suurtorin uudenvuoden vastaanotosta isänmaallisin ja uskovaisin ohjelmin. Värjöttelin siellä vallilalaisen Mairen, sittemmin Pöyhösen. kanssa ja olimme ylpeitä poikaystäviemme Tapparin ja Kalevin kuulumisesta Suomen koripallomaajoukkueeseen Nizzan EM-kisoissa. Olimme lukeneet ranskalaislehtien nimenneen heidät ”Pohjolan vaaleiksi viikingeiksi” ! Tuntui hyvältä pakkasesta huolimatta. Mieleeni tulivat myös tavanomaiset tammikuut Elannon lappujen laskemisineen. Elannon jäsenyys oli työläisperheille tärkeä; ostot keskitettiin Elannon lähes joka kadunkulmassa sijaitseviin eri tarvikkeiden myymälöihin, huolella otettiin talteen kassakuitit ja pantiin ne keittiökaapin ylähyllyllä pidettävään kannelliseen Hangon-keksitai Hellaksen neekeripoikakuvioiseen peltilaatikkoon. Vuoden päätyttyä me lapset jo kansakouluiässä jouduimme niitä laskemaan ja niputtamaan tarkkojen ohjeiden mukaan. Sitten ne toimitettiin sekatavaramyymälään tai Elannon pääkonttoriin. Siellä ripeät perheenäidit saivat lisätienestiä laskettuaan palautukset vielä kerran. Ostohyvitystä saatiin vuosittain erilaisia prosentteja. Vuonna 1922 se oli kuulemma peräti 5 %, sittemmin sodanjälkeisenä aikana muistaakseni 2 – 1,5 prosenttia. Ei ollut siis ihme, jos kodin pysyvä ohje oli: ottakaa aina laput, myös vapaana lojuvat talteen! Elannon jäsenyyteen houkutteli paitsi osuustoiminta-aate, kummipakkausja hautausvakuutusedut. Elantolehti Pekka Puupää-sarjakuvineen oli myös hyvä etu. Vauvan synnyttyä saaduista tavaroista oltiin pitkään kiitollisia, mm. reilut viltit ovat meillä jo kolmannen polven käytössä. Jäsenen kuoltua palautettiin jäsenyysmaksun suuruinen hautausvakuutusmaksu. Elannolla oli ennen sen tarinan päättymistä monipuolista toimintaa, omaisuuksia, vuonna 1955 työntekijöitä ”mehiläisiä” 5338. Pitkään luimme Hämeentie 18 kohdalla pommitustalon tontin aidassa mahtipontiset tekstit ”Ei päivää ilman Elantoa – Ingen dag utan Elanto”. Siitä väännettiin monenlaisia vitsejä. Vuonna 1928 valmistui Väinö Vähäkallion piirtämä päämaja kellotorneineen Hämeentien ja Kaikukadun kulmaukseen. Vuodet vierivät, tuntui siltä, että Elanto on ikuinen, tärkeä ja pysyvä. Vuonna 1985 Hämeentien Haapaniemenkentän kulmaukseen paljastettiin taiteilija Kari Juvan veistämä ”Tannerin portti”, josta pakinani kuva (Helsingin kaupunginmuseo, valok. Matti Karjanoja). Juva voitti kuudelle taiteilijalle julistetun kilpailun. Hän totesi monumenttinsa joukkojen vapautumisen eli portista ulospääsyn kertovan Väinö Tannerista (18811966), joka luotsasi suomalaisen työväenliikkeen kallion läpi. Muistan miten patsasta paljastettaessa
6 Viikko 2-3/2020 H Veli-Matti Hynninen Aivan oikein mutta päinvastoin ? Euroopan unionin jäsenyytemme täyttää vuodenvaihteessa 25 vuotta. Luovuttamattomia perusarvojamme ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Helsingin Suomalaisella Klubilla puheensa aluksi meille, että puhuja voi kertoa samat usein toistamansa asiat monella eri tavalla. Tätä metodia hän toteutti. Hän kutsui eurooppalaisia perusarvoja ”taikasanoiksi” ja tunnusti että perussuomalaisten mielestä ”Eurooppa on kaapattu”. Hän ilmoitti että nämä perusarvoihin liitetyt sanat pitäisi ymmärtää kokonaan toisin. Hän vertasi unionin toimintatapaa uskonnolliseen fundamentalismiin ja viittasi John Orwellin (1984) tulkintaan missä sota on rauhaa ja orjuus on vapautta. Hän käänsi arvot hienovaraisesti päälaelleen ja ilmeistä päätellen hän halusi kuulijoiden näkevän sädekehän päänsä päällä. Mitä pidemmälle tuota puhetta kuuntelin, nousi mieleeni opettaja-äitini tapa sanoa väärin vastanneelle oppilaalleen: ”Aivan oikein, mutta päinvastoin”. Halla-aho yritti puhua valistuneelle kuulijakunnalle eri sanoin kuin kansalle vaalikentillä. Puhetapa kuulosti sävyisältä kepeydeltä, jota kannatteli vihjaileva ironialla kuorrutettu retoriikka. Hänen puheensa muistutti poliitikkojen usein tavoittelemaa piilovaikuttamista eli indoktrinaatiota, jossa valheet saadaan kuulostamaan kullatulta luottamukselta. Taitava sanankäyttö ei kuitenkaan takaa totuudellisuutta. Minusta Halla-ahon puhetapa muistuttaa silmänkääntötemppua, jossa valhe halutaan nähdä luottamusta herättävältä ja houkuttavalta totuudellisuudelta. Tällaisen puheen kuuleminen, jossa valhe puetaan totuuden asuun, vastuu siirtyy entistä enemmän kuulijalle. Kansallispopulismin pitkä kaari näyttää jatkuvan ja vaikuttavan läntisten maiden politiikassa hyvin pitkään. He pukevat äärioikeistolaiset tavoitteensa, fasistiset ja rasistiset intohimonsa maltillisen isänmaallisuuden viittaan sanoessaan kantavansa huolta kansallisvaltion ja kansallisen kulttuurin tilasta. Populismi ei kuitenkaan kumpua yksinomaan vieraan pelosta eikä pakolaiskriiseistä, ne ovat pikemminkin välineitä oman kannatuksen nostattamiseen. He eivät julkisesti tunnusta fasismin tai rasismin sympatioitaan käydessään liberaalin demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kimppuun. . Enkelitaivaan, suvivirsi ja kirkkoperinne kelpuutetaan omien tarkoitusperien ajamiseen kunhan vain liberaali eliitti ja etninen monikansallisuus saa tuomionsa. Jussi Halla-ahon puhe pani pohtimaan kansallispopulismin vaarallisuuden syvimpiä syitä. Roger Eatwell ja Matthew Goodwin kirjoittivat tästä kirjan (National Populism, 2018) , jossa he näkevät kansallispopulismin kasvavan vielä pitkään ja luottamuksen politiikkaan ja poliitikkoihin horjuvan. Heidän mielestään epäluottamus kasvaa. Maahanmuutto horjuttaa tuttua elämänmenoa. Työ, koti ja ympäristö häiriintyy. Kansan ja päättäjien väliset suhteet heikkenevät. Jussi Halla-ahon politiikka nojaa kansan kahtiajakautumiseen: Vastakkain todellinen kansa ja korruptoitunut eliitti. Oikeistopopulismi liittää tähän jakoon vahvan muukalaisvihan, joka nojaa kuriin, lakiin ja järjestykseen. Euroopan unionin näkynä ei ole vastakkainasettelu vaan yhteys kansojen ja erilaisten näkemysten kesken. Kuunneltuani populistista puhetta aikani haluni kiittää kasvoi korkealle. Kiitos Euroopasta, kiitos demokratiasta. Kiitos monikulttuurisuudesta, yhteisestä maailmasta ja tehtävästä. Kiitos Enkeli taivaasta. Kiitos joulusta. Veli-Matti Hynninen ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 8.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Viikkomessu to 9.1. klo 18. Pauliina Lindfors, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 10.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 12.1. klo 10. Marja Kotakorpi. Lähdemessu ti 14.1. klo 18. Petri Patronen. Hiljainen rukouslaulumessu ke 15.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Viikkomessu to 16.1. klo 18. Pauliina Lindfors. Iltamessu pe 17.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 19.1. klo 10. Visa Viljamaa. Iltakirkko ma 20.1. klo 18. Lisa Enckell. Lähdemessu ti 21.1. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 22.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15– 17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Easy sport –sähly 7-12 v lauantaisin 11.1.–25.4. (ei 22.2.,11.4.) Merihaan palloiluhallilla klo 10-11 isommat/kokeneemmat pelaajat, klo 11-12 pienemmät/aloittelevat pelaajat. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Easy sport -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Fun Action –sähly 13-17 v lauantaisin 11.1.25.4. (ei 22.2.,11.4.) klo 12-13 Merihaan palloiluhallilla. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Fun Action -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13 15.1. alkaen. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 16.1. Nuorten naisten esiinmarssi, taitelijaprofessori, kirjailija Kaari Utrio ja Päivi Istala keskustelevat. Keskustelemme ajankohtaisista aiheista, uskonnosta ja politiikasta, taiteesta ja kulttuurista, elämästä ja tieteestä kiinnostavien ihmisten kanssa. Lähde elämään-ilta – Rohkaisten su 19.1. klo 17 Kallion kirkossa. Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin 20.1. alkaen klo 16–18 Teatteri Kalliossa. Tervetuloa mukaan neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Teemme yhdessä neuleita niitä tarvitseville. Lankoja ja puikkoja on, mutta niitä myös vastaanotetaan. Neulotaan, vaihdetaan vinkkejä ja opitaan uutta. Voit kierrättää vanhat neuleet sekä tarpeettomat langat ja tehdä uutta. Aloittelijoita opastetaan. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 050 380 3254. Sururyhmä Kallion seurakunnassa 23.1. alkaen. Ryhmässä on mahdollisuus puhua tunteista ja ajatuksista, joita läheisen kuolema herättää. Ryhmä kokoontuu 5 kertaa kahden viikon välein klo 18–19.30 Kallion kirkon Vihreässä salissa. Lisätietoja pastori Eeva-Liisa Hurmerinta p. 050 3803267, sekä johtava diakoni Anne Mäki-Kokkila p. 050 3803282. Ilm. kirkkoherranvirastoon 20.01.2020 mennessä p. 2340 3600. Pannariperjantai 3.-6. luokkalaisille perjantaisin 17.1.-6.3. (ei 21.2.) klo 1215.30 Talolla, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan, syömään pannaria tai tuottamaan materiaalia Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Ikärajaton iltaperhekerho maanantaisin 20.1.-25.5. (ei 17.2. ja13.4.) klo 17-19 Kallion seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, laulua, leikkiä ja iltahartaus. Mahdollisuus osallistua Kallion kirkon iltakirkkoon ja ehtoolliselle klo 18 (lapset voi halutessaan jättää kerhoon iltakirkon ajaksi). Tarjolla on kahvia/ teetä/mehua. Tilassa mikro eväidenlämmittämistä varten. Ei ennakkoilmoittautumista. Avoimet ovet 3.-6. luokkalaisille Talolla maanantaisin 20.1.-2.3. (ei 17.2.). klo 1315.30, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan tai vaikka tekemään videoita Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Helmikerho 12-14 v. tytöille tiistaisin 4.2.-31.3. klo 15-17 Fokuksessa Triplassa Kokkausta, keskustelua, askartelua ja retkiä. Yhdessä Töölön srk:n kanssa. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä tiny.cc/helmiryhmä. Sukkapiiri punainen lanka Teatteri Kallion takahuoneessa joka toinen keskiviikko klo 17-20 29.1 alkaen. Tule kutomaan villavaatteita vanhuksille, vähävaraisille perheille ja muille tarvitsijoille. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa, jossa sinua on vastassa Seija Karjalainen. Tiedustelut diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Tasausmessu su 12.1. klo 16. Marja Kotakorpi. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Tasausmessu su 19.1. klo 16. Visa Viljamaa. TAPAHTUMAT Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 10.1. Karkkia! Karkkikirjan teeman mukaisesti askarrellaan karkista. Koululaisten perjantait 10.1. klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Puuhakerho maanantaisin 13.1.-18.5. (ei 17.2.,13.4.) klo 13.30-16 Alppilan kirkolla. Liikuntaa, askartelua, läksyjen tekoa, lautapelailua. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiistairuokailu ti 14.1. ja 21.1. klo 12-13. Hinta 2 e. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30–11.30 14.1. alkaen. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin klo 10–13 14.1.–19.5. (ei 7.4.) Alppilan kirkolla. Muskarit klo 10 ja 10.30 ja niiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Muskaria ohjaa musiikkipedagogi (ylempi AMK) Terhi Orpana. Perhekerhossa on tarjolla mukavaa seuraa, vertaistukea ja pientä purtavaa. Tule mukaan maksuttomaan musiikkileikkikouluun, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen! I muskari klo 10–10.30, II muskari klo 10.30–11. Perhekerho klo 10.30–13. Samassa tilassa on lasten leikkihuone. Muskarija perhekerhomenoissa mukana lastenohjaaja Tuulikki Karu p. 050 4620 989 tuulikki.karu@evl.fi ja pappi Pauliina Lindfors p. 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho ti 15.1. klo 18. Kangaspuukerholaiset kutovat itsenäisesti Alppilan kirkolla heille sopivina aikoina. Viralliset kokoontumiset joka toinen tiistai. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. Alppilan kirkon ideointi-ilta to 16.1. klo 17.30–19 Alppilan kirkolla. Sinua tarvitaan lähialueesi yhteisen tilan kehittämiseen! Alppilan kirkko tunnetaan luovista kokeiluistaan. Nyt kirkolle suunnitellaan uutta. Helsingin ev.lut. seurakuntien yhteisiä varoista on myönnetty rahaa Alppilan kirkon diakonian ja yhteisöruokailujen kehittämiseen. Tämä on hieno mahdollisuus tarkastella toimintaa laajemminkin. Haluamme kuulla asukkaiden ja seurakuntalaisten ajatuksia kirkon kehittämisestä. Mitä kirkolla voitaisiin tehdä? Mitä siellä pitäisi tehdä? Missä sinä kenties haluaisit olla mukana? Tule kertomaan näkemyksesi. Keskustelemassa ja kuuntelemassa myös kirkkoherra Riikka Reina. Lisätietoja: Pastori Petri Patronen, puh. 050 575 6550. Askartelukerho torstaisin 16.1-14.5. (ei 20.2., 9.4.) klo 14-16 Brahen leikkipuistossa. Askartelua eri materiaaleilla. Ei ennakkoilmoittautumista. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15– 17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. Päiväkansa 60+ maanataisin klo 12 20.1. alkaen. Iloinen porukka ikäihmisiä. Salonkikuoro maanantaisin klo 18–20 Alppilan kappelissa 27.1.2020 alkaen. Kuoro kutsuu riveihinsä kokeneita kuorolaulajia varttuneemmasta väestöstä. Ohjelmassa kevyttä ja klassista kirkkomusiikkia sekä ikivihreitä. Tied. kuoronjohtaja, kanttori vivika.oksanen@evl.fi. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 17.15–19 sekä klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30 ja pe klo 19–20.45. Futsal ke klo 19–20.45. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. KURSSIT JA KOULUTUKSET Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi 14.1., 21.1.,4.2. ja 11.2. Ääni, keho ja meditaatio klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Perinteinen ikonimaalauskurssi keskiviikkoisin 15.1., 22.1., 29.1., 5.2, 12.2., 26.2., 4.3., 11.3., 18.3. ja 25.3. klo 10–14. Kallion iso seurakuntasali, Siltasaarenkatu 28. Ikonit maalataan perinteisesti temperatekniikalla ja malleina käytetään uusia sekä vanhoja venäläisiä ikoneita. Kurssilla on muutama vapaa paikka vasta-alkajille tai vähän maalanneille. Hinta 130 e/kurssi. Ohj. Ikonimaalari Helena Hirvonen. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi. Tuntiretriittiryhmä – Kristuksen rukous Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3 maanantaisin 27.1., 24.2., 23.3 ja 20.4. klo 18–19.30. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni/ retriitinohjaa Nina Klemmt 09-23403634. Hiljaisuuden ääni – hiljaisen rukous laulun päivä la 15.2. klo 10–16. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Erityisenä teemana ansaitsemattoman armon ja hellyyden laulut. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Ilmoittautuminen www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio. Ilmoittautuminen avautuu tammikuussa. Järjestäjänä Kallion seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa.
7 Viikko 2-3/2020 Billy Elliotin tekijän Elviksen keittiö esitetään Teatteri Kultsassa Musta Härkä arpoo visajoukkueelle matkalahjakortin! ? Tammikuussa Mustan Härän viikko-ohjelmiin osallistuvien kesken arvotaan 200e Norwegian lahjakortti, jolla voi lentää vaikka Espanjan lämpöön. Musta Härkä on tuonut perinteiset pubi-ohjelmat taas muotiin ja järjestää asiakkailleen niin päivävisoja ja bingoa että iltaisin pubivisan ja musiikkivisan. Asiakkaiden kesken vastaanotto on ollut positiivista. Monet eläkeläiset kokevat, että heitäkin on ajateltu. Tapahtumat ovat ilmaisia asiakkaille, joten moni tuleekin paikalle viinilasillisen tai kahvikupposen merkeissä. Tai viileneviä ilmoja pakoon glögille! Ilta tapahtumiin saapuu opiskelijoita ja työpäivänsä päättäneitä. Aluella on paljon opiskelijoita sekä kotimaisia että kansainvälisiä, jotka kaipaavat sosiaalisia kontakteja ”somen” ulkopuolella. Mustan Härän musavisa on ollut suosittu kokoontumishetki myös heidän parissaan. Vaikka kysymysten joukossa on muutama kotimainen kysymys, esimerkiksi Pori Jazz kysymykseen osattiin vastata Suomessa liiketaloutta opiskelevien vaihto-oppilaiden pöydästä. ”Hienoa nähdä miten asiakkaat tutustuvat toisiinsa yhteisen haasteen parissa ja huumori on kansainvälinen yhteinen kieli” kommentoi tapahtumia vetävä pubi-isäntä Teemu Welin. Ravintola Musta Härkä, Mäkelänkatu 52, on uudistanut pubipuolensa loppu syksyn aikana ja asiakkaiden viihtyvyyteen on panostettu mm. uudistuneen tilaohjelman kautta. Pitkään Mäkelänkadulla toiminut Musta Härkä on kokenut kymmenien vuosien aikana paljon muutoksia ja toimii nyt päivisin lounasravintolana ja pubin puoli on aamu yhdeksästä puoli viiteen joka päivä. Viikonloppuisin koko talo täyttyy juhlakansasta, Pubin valtaa karaoke ja diskopuoli palvelee tanssin ystäviä. Pubin viikko-ohjelma: TIISTAISIN klo 14:00 Bingo, klo 18:00 PubiVisa TORSTAISIN klo 14:00 PäiväVisa, klo 18:00 MusaVisa SUNNUNTAISIN klo 14:00 Biljarditurnaus Kaikille avoin Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia asiakkaille. Tammikuussa osallistuneiden kesken arvotaan 200euron matkalahjakortti! ? Tammikuun 11. päivänä ensi-iltansa saa Lee Hallin kirjoittama musta komedia Elviksen keittiö. Esityksen ohjaa Jalmari Jalonen. Kultsassa Jalonen on ansioitunut muiden muassa Strippiklubi Fingerporin ja Family Affairsin (2016) ohjaajana. Camp-henkisyys elää Elviksen keittiössä eli kyseessä on valtavirran tyylitajusta poikkeava teatteriesitys. Tämän lajin esitysten suosio perustuu juurikin siihen, että uskalletaan olla mauttomia, kummallisia, yliampuvia ja räikeitä. Jalosen mielestä tällaista teatteria tehdään liian vähän ja lupaa, että Elviksen keittiö tarjoaa herkullista dialogia ja monologia musiikilla höystettynä. Elviksestä tulee mieleen glitter ja Las Vegas, mutta tämä keittiö sijaitsee Lontoon lähiössä. Perheen Isi on ennen halvaantumistaan saanut elantonsa Elvis – imitaattorina. Ohjaaja korostaa, ettei Elviksen rooli pohjaa realismiin, sillä itse kuningas elää enää fantasiajaksoina Isin päässä. Keittiöperheeseen kuuluu lisäksi Äitsy ja tytär Jill sekä kilpikonna. Originellin perheen pakkaa saapuu sekoittamaan kakkuhiippari Stuart, Äitsyn poka, joka osaa arvostaa myös tyttären intohimoa kokkaukseen. Perheen tyttären roolin esittää Johanna Ruonala. Hänestä rooli on hieno kuvaus rankasta elämän jaksosta. – Jill haluaisi äidin olevan äiti eikä hyväksy hänen tapaansa yrittää olla nuorekas ja pitää hauskaa. Jillille perhe on tärkeä. Hän toivoo, että asiat olisivat niin kuin ennen. Hän kaipaa normaalia elämää, Ruonala analysoi. On virkistävää nähdä kameran edessä työhön tottunut näyttelijä taas teatterin lavalla. Ruonalan nimi on näet vilahdellut uuden kotimaisen draaman yhteydessä (mm. 2018–2019 Keihäsmatkat, Sunnuntailounas, Modernit miehet, Suden hetki). Kultsassa hän näytteli viimeksi Sketsi-Suomi-esityksessä. Ruonala on freelance-näyttelijä ja täydentää parasta aikaa ammattitaitoaan Actors Academy Finlandin 1-vuotisessa koulutusohjelmassa. Hän oli jo maisteri Helsingin yliopistosta pääaineena puheviestintä, ja tältä osin jatko-opinnot (väitöskirja, Tampereen yliopisto) ovat muun kiireen keskellä katkolla toistaiseksi. Mainittakoon, että gradussaan Ruonala tutki seksuaaliviestintää ja sen haasteita parisuhteessa ja Elviksen keittiön oudoissa suhteissahan tutkimista riittää. – Jill ihailee isäänsä, kaikki mitä Isi teki oli parasta, kun Jill oli vielä 12-vuotias ja isä terve. Äiti on enemmän haastaja kuin mikään ihailun kohde, saati kaveri. Äiti ja tytär prosessoivat tunteitaan kehittämällä pakkomielteitä. He hakevat ratkaisuja ongelmiin itsensä ulkopuolelta. Pelottavia lanneliikkeitä Ruonalan suhde Elvikseen ei ole erityisen läheinen, mutta hänestä Elvis epäilemättä oli hieno hahmo. Sitä todistavat lukemattomat imitaattorit ja vastaavat Elviksen nimeen viihdyttäjät ympäri maailmaa. Ruonalan mielikuva ajoittuu 7-vuotiaana koettuun: Elvis oli pelottava. Seksuaalinen. Ne lanneliikkeet. Lanneliikkeitä tässä Elviksen keittiössä pääsee taas seuraamaan. Isi-Elvistä näyttelee Mikko Rokka, joka esittää näytelmän nostalgiset laulut. Perheeseen ilmestyvää neljättä pyörää Stuertia esittää Kultsassa vieraileva näyttelijä Mikko Karisto. Tylyttävän Äitsyn roolin luo Kultsan oma tuttu näyttelijä Niina Heinonen, joka loihtii lavalle äidin rakkautta selkäpiitä karmivan jäätävästi. Esitykset: Käsikirjoitus:Lee Hall, Suomennos Sami Parkkinen, Ohjaus: Jalmari Jalonen, Apulaisohjaaja: Virve Laasonen Ensi-ilta: la 11.1.2020, klo 19.00. Muut esitykset klo 19 ellei toisin mainita. Muut esitykset: ke 15.1., to 16.1., la 18.1., ke 22.1., to 23.1., la 25.1.(klo 15), to 30.1., pe 31.1, la 1.2., ke 5.2., to 6.2., ke 12.2., to 13.2., la 15.2. Kesto n. 1 h 30 min (ei väliaikaa) Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15 / 12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 € Teksti: Pilke Lehto-Kaven Kallion kävelyfestivaalin luentosarja Kallion kirjastossa Vappu Espalla 1939. Historian dosentti Samu Nyström kertoo pääkaupungin ja kaupunkilaisten elämästä talvisodan kynnyksellä sarjan helmikuun jaksossa. (Kuva:Hkm). ? Kallion kävelyfestivaalin talvikauden suosittu keskusteluja luentosarja on vuonna 2020 Kallion kirjastossa. Aiheina on muun muassa puistokalusteiden historia, Helsinki vuonna 1939 ja pääkaupunkiseudun kartanot elokuvissa. Tilaisuudet alkavat klo 18. Paikka on kirjaston kupolisali ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy.Kallion Kulttuuriverkosto järjestää. Ti. 14.11. klo 18 Puistopenkkien historiaa Helsingissä. Jokainen on istunut puistopenkillä ja niihin liittyy lukuisia muistoja. Puistopenkillä on koettu ensisuudelma, juotu viiniä, syöty eväitä, levähdetty kävelyn päätteeksi ja katsottu rakkaita maisemia. Helsingissä on 8 000 puistopenkkiä ja jokaisella on oma tarinansa. Kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman kertoo puistonpenkkien ja muiden puistokalusteiden historiasta Helsingissä. Ti. 11.2. klo 18.00 Helsinki 1939. Historian dosentti Samu Nyström kertoo pääkaupungin ja kaupunkilaisten elämästä talvisodan kynnyksellä. Keskusteluja luento pohjautuu syksyllä 2019 julkaistuun teokseen Helsinki 1939 pääkaupunki ja suuri käänne. Ti. 17.3. klo 18.00 Pääkaupunkiseudun kartanot elokuvissa. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) tutkija Juha Seitajärvi luennoi kartanomiljöistä suomalaisten elokuvien kuvauspaikkoina, sekä kertoo kotimaisten elokuvien tiedonkeruusta. Johanna Ruonala. Kuva: Mika Kirsi. Johanna Ruonala. Kuva: Mika Kirsi.
8 Viikko 2-3/2020 Rakennusluviltaan puutteellisten helsinkiläispäiväkotien tilannetta saatettu kuntoon >> Havaitut puutteet eivät valtaosassa kohteista merkinneet estettä päiväkotitoiminnan jatkumiselle nykyisissä tiloissa, eikä yhtään päiväkotia myöskään asetettu käyttökieltoon. Suurimmassa osassa päiväkodeista toiminta on jatkunut normaalisti samalla, kun tarvittavat muutostyöt on tehty. Lupapuutteet johtuivat useimmissa tapauksissa siitä, että tilojen alkuperäinen käyttötarkoitus oli ollut muu kuin päiväkoti, mutta päiväkotitoiminnan alkaessa käyttötarkoituksen muutosta ei oltu haettu tilalle asianmukaisesti. Lisäksi osassa päiväkodeista ei ollut toteutettu myönnetyssä rakennusluvassa edellytettyjä muutostöitä. Helsingin kaupungin rakennusvalvonta varmistaa korjaustöiden loppuunsaattamisen niissä päiväkodeissa, joiden tiloihin muutoksia on edellytetty. Puolessa kohteista töiden loppukatselmus on jo pidetty tai aika siihen on varattu. Kaupunki on korjannut lupaprosessissa havaitut puutteet Selvitystyön yhteydessä tutkittiin myös luviltaan puutteellisten tilojen olemassaoloon johtaneita syitä. – Kaupungin käytännöissä, ohjeistuksissa ja valvonnassa havaittiin puutteita, jotka on nyt korjattu. Lisäksi yksityisiä palveluntuottajia on opastettu rakennuslupien kuntoon saattamisessa, kertoo pormestari Vapaavuori. Helsingin kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialat ovat muuttaneet uuden päiväkodin hyväksymisprosessia niin, että enää ei ole mahdollista aloittaa toimintaa ilman asianmukaista rakennuslupamenettelyä ja muita tarvittavia lupia. – Kaupungin tilaprosesseja on kehitetty kokonaisuutena erillisessä kaupunkitasoisessa task force -ryhmässä toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä. Olennaista on, että kaupunki parantaa omaa toimintaansa siten, että palveluiden laatu, saatavuus ja perheiden toiveiden huomioiminen eivät kärsi huonosti johdetuista prosesseista. Tarve nykyistä paremmalle koordinaatiolle korostuu, kun kaupunki ja sitä mukaa kysyntä palveluillemme kasvavat, pormestari Vapaavuori sanoo. Siltasaari 10 -rakennustyöt käynnistyvät Hakaniemessä Uuden ajan toimistotiloja >> Siltasaari 10 tarjoaa valmistuttuaan laadukkaita toimistotiloja isoille ja pienille yrityksille sekä kalustettuja yhteiskäyttöisiä projekti-, neuvotteluja työtiloja joustavaan tarpeeseen. Siltasaari 10:een tulee useita kahviloita ja ravintoloita sekä vähittäiskaupan palveluita niin talon toimistokäyttäjille kuin muillekin kaupunkilaisille. – Uusittu kiinteistö tulee tarjoamaan käyttäjille monipuolisia palveluja arkea helpottamaan: autoileville on autopaikkoja, myös sähkölatauspaikkoja ja työmatkapyöräilijöille pyöräparkki, josta yhteys suihkutiloihin. Arkiaamuna voi helposti noutaa aamukahvit ja nauttia laadukkaista lounastarjoiluista, kaikki tämä saman katon alla keskellä kantakaupunkia”, Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi kertoo. Siltasaari 10 on erinomaisesti saavutettavissa niin metrolla, raitiovaunulla, bussilla, autolla, polkupyörällä kuin kävellenkin. Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi Hakaniemen kehittämiseen, ja tulevaisuudessa alueella asuu ja liikkuu moninkertainen määrä ihmisiä nykyiseen verrattuna. Kruunuvuoren siltojen raitiotieyhteyden valmistuessa Hakaniemestä tulee kantakaupungin liikenteen keskeisimpiä solmukohta, jota myös Pisara-radan mahdollinen rakentaminen entisestään tukee. Kaupunginhallitus myönsi avustuksia vuodelle 2020 ? Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden viimeisessä kokouksessaan yhteensä 864 200 euroa yleisavustuksia ja asukasosallisuuden avustuksia yhteensä 786 100 euroa vuodelle 2020. Kaupunginhallitus päätti myös uudesta nuorisoneuvostosta. Kaupunginhallitus myönsi yhteensä 864 200 euroa yleisavustuksia. Kaupunginhallituksen myöntämiin avustuksiin on vuoden 2020 talousarviossa varattu 2,1 miljoonaa euroa. Yleisavustuksia myönnetään sellaisille järjestöille, joiden toiminta ei kuulu minkään lautakunnan toimialaan. Asukasosallisuuden avustuksia myönnettiin yhteensä 786 100 euroa. Avustuksia myönnettiin Helsingin kaupungin strategian mukaiseen ja kaupungin toimintaa täydentävään, yleishyödylliseen, avoimeen ja pääsääntöisesti maksuttomaan, innovatiiviseen ja monipuolisesti eri väestöryhmille suunnattuun toimintaan. Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden, alueen viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen. Nuorisoneuvosto 2020-2021 Kaupunginhallitus asetti vuosiksi 2020-2021 Helsingin nuorisoneuvoston. Neuvoston tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Helsingin uuteen nuorisoneuvostoon kuulu 30 nuorta, jotka valittiin vaaleilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut järjesti vaalit 11.22.11.2019 kouluissa ja oppilaitoksissa. Äänestyksen toteutukseen osallistuivat sekä kaupungin että yksityiset koulut ja oppilaitokset. Vaaleissa äänestäminen tapahtui digitaalisesti nVotes -sovelluksessa koulun tai oppilaitoksen sähköpostitunnuksilla tai äänestäjälle henkilökohtaisesti luodulla tunnuksella. Vaaleissa annettiin yhteensä 9 396 ääntä ja äänestysprosentti oli 35,4%. Nautittava ”lentoromaani”! Kirja-arvostelu ? Lentokoneet ja lentäminen on jännittävällä tavalla ydinkerrontaa J.P. Koskisen uudessa hienossa romaanissa ”Tulisiipi” (Like 2019). Finlandia-palkintoehdokas eikä suotta. Koskisen romaani puhuu lentämisestä ja lentokoneista, mutta saa sisällytettyä kirjaan vahvasti kuvauksen suomalaisten siirtolaisuudesta ensin Amerikkaan viime vuosisadan alussa ja sieltä sitten paremman elämän toivossa Neuvosto-Karjalaan, Petroskoihin . Perheen näkökulma Koskinen rakentaa tarinaa pikkupoika Kaarlen ja hänen perheensä kohtaloiden ympärille. Kaarle innostuu, lumoutuu lentämiseen ja lentokoneisiin Amerikassa tavattuaan pikkupoikana lentäjäsankari Charles Lindbergin. Vaikka kirja on romaani, Koskinen pohjaa tarinaa pitkälti dokumentaation pohjalle. Kuvaukset suomalaisperheen houkuttelusta Amerikan laman kurjuudesta Karjalan ”paratiisiin” ovat hyvin todentuntuisia. Näitä ”paluumuuttajia” oli tuhansia, Kaarlen perhe yhtenä muiden joukossa. Kuvauksia suomalaisten kohtaloista Neuvosto-Karjalan rakentamisessa on viime vuosina tullut runsaasti, kirjallisuutta,näytelmiä,elokuvia . Useimmiten traagisia elämänkohtaloita Stalinin Neuvosto-Venäjällä. Vain harvoille kävi hyvin. Kirjan päähenkilö Kaarle halusi vain lentää. Se oli hänelle hyödyksi ja haitaksikin. Rikollinen vai sankari? ”Tulisiipi” on erittäin kiehtovasti kerrottu tarina yksittäisen henkilön, huippulentäjän, kirjavista kohtaloista Neuvostovaltion valtavassa ihmiskidassa. Välillä lentäjämiehemme on suuri sankari pudottaessaan saksalaiskoneita, välillä sama mies riutuu kovissa pakkasissa Siperian vankileireillä säilyen juuri ja juuri hengissä . Koskinen kuvaa erinomaisesti elämän sattumanvaraisuutta, ihmiskohtaloiden satunnaisuutta suurissa maailman myllerryksissä. Koskisen kuvaukset Stalinin vankileirihelvetistä ovat hyvin todentuntuisia,traagisiakin, vaikka kirja on romaani , sepitettä. Enemmän romaanin puolelle Koskinen eksyy kuvatessaan lentäjäurhonsa rakkauselämää, suhteita, joilla on toki merkitystä sankarin selviytymistaistelussa. Kirjan historiallinen aikajana ulottuu komeasti lentäjien historian kautta 1920-luvun Amerikan sankarin Charles Lindbergin kautta Neuvostoliiton suureen sankariin Juri Gagariniin, avaruuden valloittajaan 1960-luvulla. Kaari on komea ja J.P. Koskisen ”Tulisiipi” tekee siitä kerronnallaan upean lukuelämyksen. Pekka Hurme Kysely: Lähes puolet yrityksistä aikoo vähentää Postin asiakkuuttaan ? 36 prosenttia yrityksistä kärsi Postin marraskuisesta lakosta. 46 prosenttia yrityksistä aikoo vähentää Postin palveluiden käyttämistä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Yrittäjägallupista. Lähes puolet yrityksistä aikoo vähentää Postin asiakkuuttaan. Postin työntekijöiden lakko marraskuussa vaikutti isoon osaan Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä: 36 prosenttia yrityksistä kertoi lakon aiheuttaneen vahinkoa yritykselle. 59 prosentille se ei aiheuttanut vahinkoa ja 5 prosenttia ei osannut sanoa. Kyselystä käy ilmi, että lakko aiheutti monelle yritykselle suuria vahinkoja. Suurimmat vaikutukset tulevat kuitenkin Postille ja sen työntekijöille, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa. Postin lakon vaikutuksia selvitti yrittäjiltä Kantar TNS Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1007 yrittäjää eri puolilta Suomea. Eniten haittaa koitui yli 10 henkilöä työllistäville yrityksille, joista yli puolet kertoi kärsineensä lakosta. Vähiten lakko haittasi yksinyrittäjiä, joista 27 prosenttia kertoi lakon aiheuttaneen heille vahinkoa. Toimialoista Postin lakosta kärsi eniten teollisuus (52 %) ja vähiten palvelut (32 %). Palveluissakin kolmannes yrityksistä kertoi lakon haitanneen toimintaansa. 45 prosenttia vastaajista ei tehnyt Postin lakon takia muutoksia toimintaansa. 27 prosenttia siirsi toimintaansa digitaalisiin kanaviin ja saman verran yrityksistä siirsi jakelua muille yhtiöille. Kysymyksessä pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon. 46 prosenttia yrityksistä kertoi vähentävänsä jatkossa Postin palveluiden käyttöä. 36 prosenttia aikoo palauttaa asiakkuuden ennalleen. 17 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ja prosentti aikoo lisätä Postin käyttämistä. – Lähes puolet yrityksistä aikoo siis vähentää yhteistyötään Postin kanssa ja vain runsaalla kolmanneksella asiakkuus palaa ennalleen. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän asiakkuutta Postin kanssa aiotaan vähentää. Nämä ovat Postin kannalta järkyttäviä lukuja, Pentikäinen avaa kyselyn tulosta. Pentikäinen toivoo kyselytulosten herättävän lakkoilijat. – Postilakko on hyvä osoitus siitä, että lakko iskee usein pahimmin sen kohteena olevaan yritykseen ja sen henkilöstöön. Lakko on paras tapa sahata omaa oksaa, hän sanoo. Näin kysyttiin Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1007 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana. S-Asuntorahastolta yli sata uutta asuntoa Helsingin ytimeen ? S-Asuntorahasto on saanut päätökseen hankkeen, jossa rakennutettiin yli 100 uutta asuntoa Työterveyslaitoksen entisiin tiloihin Helsingin keskustassa. Asunnot vastaavat osaltaan voimistuvaan pienten vuokra-asuntojen tarpeeseen pääkaupunkiseudulla. S-Asuntorahaston sijoitukset pääkaupunkiseudulla kasvavat. Marraskuun lopussa valmistuneen hankkeen myötä Helsingin ytimeen syntyy 111 uutta vuokra-asuntoa, 7 uutta toimistohuoneistoa ja 62 uutta lämmintä autohallipaikkaa. Asunnot sijaitsevat Helsingin Taka-Töölössä osoitteessa Topeliuksenkatu 41a. S-Asuntorahasto osti kiinteistön vuonna 2018 ja on kehittänyt sitä asuinkäyttöön. Aiemmin kiinteistö toimi Työterveyslaitoksen toimistoja laboratoriotiloina. Uudet asunnot on korvamerkitty opiskelijoille ja senioreille. – Topeliuksenkatu 41 on ainutlaatuinen kohde ja hyvä sijoitus, sillä tarve pienille vuokra-asunnoille jatkuu vahvana pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvaessa”, sanoo S-Pankki-konserniin kuuluvan FIMin kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Petri Jokinen. Helsingin kaupungin tuoreimman väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan yli 170 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä ja olevan noin 820 000 asukasta. Koko Helsingin seudun väestömäärän arvioidaan nousevan noin 1,9 miljoonaan vuonna 2050. Asunnoissa on Suomen oloissa poikkeuksellisen kattavat liikuntamahdollisuudet, sillä ne sijaitsevat Töölön Urheilutalon kanssa samassa kiinteistössä.
9 Viikko 2-3/2020 Suomalaisen muotoilun näyttely Etelä-Korean kansallismuseossa Näyttelyjuliste, ’Man, Matter, Metamorphosis 10 000 Years of Design’ Korean kansallismuseossa Soulissa 21.12.20195.4.2020. ? Näyttely kiertää Korean tasavallassa yhdeksän kuukautta. Soulin jälkeen 10 000 vuotta muotoilua -näyttely nähdään Gimhaessa ja Cheongjussa. Suomen kansallismuseon yhteistyössä Korean kansallismuseon kanssa tuottama näyttely 10 000 Years of Design – Man, Matter, Metamorphosis avautuu tänä perjantaina Korean kansallismuseossa Soulissa, ja on museossa nähtävillä 5.4.2020 asti. Sen jälkeen näyttely esitetään myös Etelä-Korean kansallismuseon alueellisissa museoissa Gimhaessa ja Cheongjussa. Näyttely on osa Korean kansallismuseon kansainvälisten näyttelyiden ohjelmaa, jossa esitellään maailman eri kulttuureita. Sen yhteydessä julkaistaan myös kaksi koreankielistä näyttelykirjaa. – On hienoa, että suomalainen kulttuuri pääsee näin laajasti esille Etelä-Koreassa. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa kansallismuseoiden tehtävää”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. – Näyttely avaa kiehtovia näkökulmia muotoiluja kulttuuriperintöömme, jonka kehittyminen nähdään ihmisen ja luonnon dynaamisena vuorovaikutuksena jääkauden lopulta tähän päivään, ja myös sa liitetty myös korealaisia esineitä, jotka valottavat kulttuuriemme yhtymäkohtia”, Anttila jatkaa. 10 000 vuotta muotoilua -näyttely havainnollistaa, miten suomalaisen muotoilun taustalla on tuhansien vuosien kokemus paikallisista luonnonmateriaaleista, ilmastosta ja ekosysteemistä, lukuisia kokeiluja ja innovaatioita sekä sukupolvien yli periytyneitä kädentaitoja. Muotoilu nähdään jatkuvana ihmisen ja luonnon materiaalisen ympäristön uudelleen määrittelynä, jossa menneisyys on läsnä nykyisyydessä ja muokkaa tulevaisuutta. Viime aikoina mukaan on tullut myös teknologia, joka on yksi metamorfoosin muoto ja kiihdyttäjä. Näyttelyssä esillä olevat 136 esinettä ovat pääosin Suomen kansallismuseon kansatieteellisistä ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista. Lisäksi näyttelyssä on mukana joitakin esineitä myös Designmuseosta ja Alvar Aalto -museosta sekä Korean kansallismuseon omaa esineistöä. Näyttely perustuu arkkitehti Florencia Colombon ja teollinen muotoilija Ville Kokkosen alkuperäiskonseptiin, joka nähtiin Suomen kansallismuseossa Helsingissä talvella 2018–2019. jopa tulevaisuuteen katsoen. Kansallismuseossa vuosi sitten toteutettuun konseptiin on nyt SoulisTaaleri Vuokrakoti -rahastolta 94 asunnon kohde ? Taaleri Vuokrakoti-rahasto ja Bonava ovat sopineet 94 asunnon toteuttamisesta Helsingin Laajasaloon. As Oy Helsingin Yliskylän Puistotien rakennustyöt käynnistyvät heti ja asunnot valmistuvat syksyllä 2021. – Laajasaloon rakennettava uusi 94 asunnon kohde soveltuu hienosti strategiaamme ja täydentää mainiosti asuntotarjontaamme Helsingissä. Kohteen rakentaminen jatkaa hyvää yhteistyötämme Bonavan kanssa, toteaa Jan Hellman, sijoituspäällikkö, Taaleri Pääomarahastot Oy. – Bonavan kotikorttelin rakentaminen Helsingin Laajasalossa käynnistyi tänä syksynä ja nyt rakenteilla on jo yli 150 omistus ja vuokra-asuntoa. Yhteistyö Taalerin kanssa toteuttaa hienosti tavoitteitamme luoda onnellisia koteja ja naapurustoja sekä tarjota monimuotoista asumista, sanoo Markus Pitkänen, kiinteistökehitysjohtaja, Bonava Suomi Oy. Laajasalon vanhan ostoskeskuksen tontille nousee lähivuosien aikana viiden uudiskohteen muodostama Bonavan kotikortteli. Talojen keskelle muotoutuu suojaisa yhteispihojen kokonaisuus ja piharaitin varrelta löytyykin aikanaan niin turvallinen paikka lasten leikeille kuin energiseen arkeen kannustavia toiminnallisia alueita. Bonava on Pohjois-Euroopan johtava asuntorakennuttaja. Olemme luoneet koteja ja naapurustoja jo 1930-luvulta lähtien. Bonava toimii Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Pietarissa, Virossa ja Latviassa 2100 ammattilaisen voimin. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli 1,37 miljardia euroa. Bonava on listattu Nasdaq Tukholmassa. Taaleri on finanssiryhmä, jonka emoyhtiö Taaleri Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle pörssilistalle. Taaleri-konserni koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Varainhoito, Rahoitus ja Energia. Lisäksi konserni tekee sijoituksia omasta taseestaan. Taalerilla oli kesäkuun 2019 lopussa hallinnoitavia varoja 6,6 miljardia euroa ja varainhoidon asiakkaita 5 300. Taaleri Oyj:llä on noin 4 300 osakkeenomistajaa. Taalerin toiminta on Finanssivalvonnan valvomaa. Vyöhykeuudistus toi lisää matkustajia ja kasvatti lipunmyyntiä Kulkuvälineittäin tarkasteltuna matkustajamäärät ovat nousseet kuluvana vuonna metrossa 4,5 prosenttia, busseissa 4,7 prosenttia ja lähijunissa 5,4 prosenttia. Miljoonaa nousijaa tammi–helmikuu maalis–huhtikuu touko–lokakuu 2018 10,1 11,0 29,3 2019 9,9 9,5 27,1 Muutos -0,2 -1,5 -2,2 Muutos % -1,5 % -13,8 % -7,6 % HSL:n matkustajamäärät tammi–lokakuussa 2018 ja 2019 Miljoonaa nousijaa 2019 2018 Muutos Muutos % Metro 76,3 73,0 3,3 4,5 % Suomenlinnan lautta 2,0 2,0 0,0 -0,6 % Bussit 145,0 138,4 6,6 4,7 % Lähijunat 57,8 54,9 2,9 5,4 % Raitiovaunut 46,5 50,4 -3,9 -7,7 % Raitiovaunujen matkustajamäärät ? Huhtikuun lopun vyöhykeuudistus on tuonut lisää matkustajia joukkoliikenteeseen ja kasvattanut lipunmyyntiä. Matkustajamäärät ovat kasvaneet koko vuoden ajan, mutta nousu on ollut selvästi voimakkaampaa vyöhykeuudistuksen jälkeen. Ennen uusia vyöhykkeitä kasvua oli 1,9 prosenttia, kun uudistuksen jälkeen touko– lokakuussa matkustajia oli 3,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2018 touko– lokakuussa. Erityisesti Espoon metroasemilla on ollut vyöhykeuudistuksen jälkeen enemmän matkustajia: touko– lokakuussa 2019 niiltä on noussut kyytiin reilut 10 prosenttia edellisvuotta enemmän matkustajia, kun lisäystä koko metrolinjalla oli 2,3 prosenttia. Espoon sisäisillä bussilinjoilla matkustajamäärät ovat kasvaneet tammi–lokakuussa 4 prosenttia. Länsiväylän autoliikenne väheni hieman heti länsimetron liikenteen aloittamisen jälkeen marraskuussa 2017 ja näyttää vuonna 2019 vakiintuneen aiempia vuosia hieman alemmalle tasolle. Syksyllä lähijunien matkustajamäärät ovat kasvaneet pääja rantaradalla. Kehäradan matkustajamäärät ovat hieman laskeneet, koska matkustajia on siirtynyt K-juniin sen jälkeen, kun myös K-junat alkoivat pysähtyä kaikilla asemilla. K-junien matkustajamäärät ovat kuitenkin kasvaneet selvästi enemmän kuin kehäradan junissa vähentyneet. Busseissa on ollut enemmän matkustajia erityisesti Aja B-vyöhykkeiden pysäkeillä mutta myös C-vyöhykkeellä juna-asemien lähistöllä. Bussireitin 560 länsipäässä matkustajamäärät ovat nousseet, koska Myyrmäestä on tullut aiempaa suositumpi vaihtopaikka. Kaikkiaan linjan matkustajamäärä on kasvanut 19 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. – Siirtyminen vyöhykkeisiin vaikuttaa ensimmäisen vuoden tulosten perusteella onnistuneelta uudistukselta, joka on lisännyt joukkoliikenteen suosiota kaikissa kunnissa ja kaikilla vyöhykkeillä, osastonjohtaja Mari Flink sanoo. Kertalipuista on siirrytty kausija vuorokausilippuihin Vyöhykeuudistuksen yhteydessä lippujen hinnat laskivat monilla alueilla. Keskimääräinen hinnanalennus oli 1,3 prosenttia, mutta hinnan laskusta huolimatta vyöhykeuudistuksen jälkeiset lipputulot ovat selvästi ylittäneet kevään ennusteet. Kertalippuja on myyty lukumääräisesti vähemmän, mutta lipputulot ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Ennen vyöhykeuudistusta kertalipuista 37 prosenttia oli seutulippuja, nyt ABC-lippujen osuus on vain 18 prosenttia. Yli 60 prosenttia nyt myydyistä kertalipuista on AB-lippuja. Kausilippuja on ostettu vyöhykeuudistuksen jälkeen enemmän. Edellisvuoteen verrattuna kausilippujen euromääräinen myynti on kasvanut 3,6 prosenttia ja myytyjä kausipäiviä on 12 prosenttia enemmän touko–lokakuussa 2019. Ostettujen kausilippujen pituudet ovat kasvaneet kaikilla vyöhykkeillä. V u o r o k a u s i l i p p u j e n myyntitulot ovat kasvaneet 45 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten niiden myynti on lisääntynyt HSL-sovelluksessa, jossa nousua on ollut peräti 140 prosenttia. Raitiovaunujen matkustajamäärien vertailua vuonna 2018 ja 2019 vaikeuttaa Sörnäisten laajamittaiset poikkeusjärjestelyt, jotka alkoivat 4. maaliskuuta 2019. Heti sen jälkeen matkustajamäärät laskivat, koska matkustajilla oli vaikeuksia löytää uusia reittejä ja sovittaa niitä omille matkoilleen. Vyöhykeuudistuksen jälkeen touko–lokakuussa matkustajamäärästä on palautunut noin puolet maalis–huhtikuun pudotuksesta. Vaikuttaa siis siltä, että matkustajamäärien lasku johtuu poikkeusreiteistä, ei niinkään vyöhykeuudistuksesta.
10 Viikko 2-3/2020 ? Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskusten taustayhtiö Kiinteistö oy Kaapelitalo laajentaa toimintansa Vallilaan. Yhtiö on ostamassa Orionin entisen pääkonttorin ja lääketehtaan rakennuksen Nilsiänkadulta. Jouluisia kukkasatuja Talvipuutarhassa Nukketeatteri Sytkyt toi täksi jouluksi nukkenäyttämölle balettisatujen aarteet. Luvassa oli satuasuun puettuna baletin historiaa Ranskan Aurinkokuninkaasta Tšaikovskiin. Mukana on myös balettiotteita Pähkinänsärkijästä, Prinsessa Ruususesta ja Joutsenlammesta. Musiikin osalta se päti, mutta kuvaus antaa kyllä ylevämmän odotuksen nähdystä kukkasadusta. Tällä kertaa esitys oli todella lyhyt, tuskin varttituntia. Ehkäpä oli ajateltu talven kylmyyttä, vaikka se ei Talvipuutarhan sisällä tunnukaan. Joulukuusen matka laivan mastoksi ja pikkukuusen kohtalo käytiin havainnollisesti läpi. Paikasta on muodostunut ryhmän ja sen johtajan Juha Laukkasen vakioesiintymispaikka vuoden sesonkiaikoina. Pääsiäisenä saimme kokea Peukaloisen retkiä Selma Lagerlöfin fantasiasatuun. Laukkanen on hyvin kiireetön, lasten kanssa jutusteleva ja vuorovaikutuksellinen nukketeatteriesiintyjä, jonka näytöksissä lapset viihtyvät. Hän sai innoituksensa teatteriin hetkistä lapsena isovanhempien luona Leppävirralla. Satujen maailma aukeni jo silloin. Helmikuulla Sytkyt esittää Frances Hodgsson Burnettiin lastenklassikon ”Salainen puutarha” Kansallisteatterin Suuren näyttämön lämpiössä. Esityksiä on parisen kuukautta aina aamupäivisin. Rakennustyömaan estetiikkaa Talvisirkuksessa Kaapelitehtaan ulospäädyssä alkoivat lokakuulla anssin talon rakennustyöt. Pian startin jälkeen Hurjaruuth esitteli kestomenestyksensä, tällä kertaa TALVISIRKUS BAU Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Hurjaruuth näytti Arja Petterssonin johdolla sirkuksia lapsille ja lapsiperheille 1990-luvun alusta lähtien, Pannuhallissa vuodesta 2000. Hienoa on se, että viimeinen vanhan Pannuhallin Talvisirkus tekee esiintyjien olemuksella, puvuilla ja taustavideosuunnittelulla kunniaa raksamiesestetiikalle. Esitys on tehty rakennustyömaan näköiseksi. Katsojalla on tunne, että katsomon yläosat olivat kapeampia väliseinän vuoksi. Taustakuvat ovat paljolti Kaapelitehtaan teollista ja rakennushistoriaa esittäviä, viimeinen tallennus ennen suurta muutosta yhdessä päädyssä. Katsojat saavat kokea yhtäältä ketterää raksaparkouria ja toisaalta teollisuushallin seinistä rapisevaa kummitusromantiikkaa. Sirkusta, tanssia ja videotaidetta yhdistävä Talvisirkus on lämminhenkinen nykysirkusesitys kaiken ikäisille. Esityksessä nähdään huipputaitavia sirkustaiteilijoita muun muassa Ranskasta, Ruotsista ja Suomesta. Videosuunnittelusta vastaa useita Talvisirkusten upeita videolavastuksia luonut Joona Pettersson. Iiro Ollilan säveltämä ja liveorkesterin esittämä musiikki rytmittää napakasti telineillä. Salla Markkasen kaunista laulua kuulee paljon. Uusi johtaja Liisa Risu ohjaa. Jouni Ihalainen sirkusriggaajana ja Ester Viljanen vertikaaliköyden taiturina erottuvat kotimaisista taiteilijoista. Viimeiset esitykset ovat ensi viikonloppuna. Jouluna lupa laulaa Kansallinen Joululaulupäivä järjestettiin neljättä kertaa. Slogan ”lupa laulaa” kertoi, että viimeistään nyt jokainen suomalainen saa laulaa täysin palkein. Tapahtuma kannustaa kaikkia laulamaan joululauluja siellä, missä mieli tekee: kotona, työpaikalla, hississä, kauppareissulla tai vaikka lenkillä. Henkeen kuuluu myös kannustaa ympärillä olevia yhtymään lauluun ja järjestää pieniä pop-up -joululaulutapahtumia. Viikko ennen joulua kutsu tuli Jouluradion toimitukseen, kauppakeskus REDI:n Sillalle Kalasatamaan. Laulattajina olivat vuorotunnein Tuija Rantalainen, Herttoniemen Sointu -kuoro sekä Hyvänmielenkuoro Helsingin Helmi. Kuoroja johti Henna Dolk Viksten. Kauneimmat joululaulut -karaoke valtasi saman sillan neljänä keskiviikkona ennen jouluaattoa. Hermanni lauloi joulun tunnelmaan Lauluyhtye BellaCantan joulukonsertti ”Tunnen joulun” viehätti todella paljon Hermannin diakoniatalon kirkkosalissa. Harras, mutta myös riehakas joulutunnelma syntyi. Konsertti oli osa erityisdiakonian Pullakirkon klubia. Ulko-ovella oli lappu, joka kertoi, että Hätäapu 201719 loppuu, koska rahoitus loppui. Vielä sitä saa Hietaniemenkadulla, Sininauhasäätiössä ja Diakonissalaitoksella. BC on perustettu vuonna 2002. Helsingin työväenopiston ryhmänä harjoitteleva kokoonpano laulaa niin uusia popja iskelmäsovituksia, ulkomaisia viihdeklassikoita kuin ikivihreitä suomalaisia kappaleitakin. Kuorossa laulaa pitkälle toistakymmentä nuorekasta naislaulajaa, ja tarvittaessa ryhmä esiintyy myös pienempinä kokoonpanoina. Uusi johtaja on Miia Luoma, joka esitti todella kauniin herkästi Carola Häggkvistin tekemän ”Taivas sylissäni”. Toinen mieleen jäänyt soolo oli Kaisa Naumovan ”Tunnen joulun”. Yhden laulajan lapsi oli kovasti pyrkimässä lavalle ja lahjoja avaamaan, mikä loi osaltaan nautittavan joulutunnelman. Amerikkalaiset joululaulut sujuivat. Laulamisen ilo on ollut olennainen osa BellaCantaa. Se on saanut kiitosta iloisesta ja raikkaasta, ulospäin suuntautuvasta esiintymisestä ja hyvästä yhteissoinnista. Naiskuoro on keskittynyt nyttemmin myös a cappella -lauluun. Säestyksellisiä keikkoja tehdään edelleen paljon. Tuolloin mukana on luottopianisti-sovittaja Vesa Lintula, joka on kulkenut pitkän matkan. Joulurauhaa monella kielellä Karhupuistossa Kallion Kulttuuriverkosto on julistanut joulurauhan Kallioon vuodesta 2016 alkaen. Sen kirjoitti paikallinen yrittäjä, verkoston puheenjohtajana 201617 toiminut Johanna Sauramäki Siinä sanotaan: – Toteutuisi kaiken erilaisuuden hyväksyminen H Kulttuuri Risto Kolanen: Vuodenvaihteen kulttuurikierros Hyvänmielenkuoro Helsingin Helmi viihdytti Redin sillan “Lupa laulaa” -joululaulupäivänä 15.12. Redin sillalla. Kuva: Riitta Salasto. Mainio tämän vuosituhannen lauluyhtye BellaCanta hurmasi kuulijat Hermannin Diakoniatalolla joulukonsertissaan. Keskellä punaisissa kuoronjohtaja Miia Luoma. Kuva: Tenho Lintula. Juha Laukkanen on hyvin kiireetön, lasten kanssa jutusteleva nukketeatteriesiintyjä, jonka näytöksissä lapset viihtyvät. Tunnelma on harras Talipuutarhan Kukkasatu-esityksessä. Kuva: Riitta Salasto. Talvisirkus Bau on täynnä raksamiesestetiikkaa ja vauhdikkaita temppuja. Hurjaruuth kunnioittaa Kaapelitehtaan ja Pannuhallin teollista perinnettä. Kuva: Riku Virtanen. Näyttelijä-laulaja Petriikka Pohjanheimo tulkitsi Aila Meriluodon ja Elmer Diktoniuksen runot Merja Minkkinen säveliin Kinaporissa. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikko 2-3/2020 sekä rauhan ja ystävällisyyden vaaliminen. / Jokainen toistaan sekä isänmaataan ja asuinaluettaan varjelkoon. Tänä vuonna Kalevalaisten Naisten Töölön osaston lausuntaryhmä Virvat, Kaija Parkkinen, Ewa Jokinen ja Hanna Tiira, esitti perinteeksi muodostuneen joulurauhanjulistustekstin. He kertoivat myös muutamin sanoin Kalevalaisten Naisten Liiton toiminnasta, ja Virvat esitti jouluaiheisen kansanrunokoosteen. Siinä sanotaan: – Joulu joukossa tulevi, / tanssissa tapaninpäivänä! / Siniset sukat jalassa, / paperinen paita päällä, / hienot helmet riippumassa, / pitsinen kypärä päässä, / valkiat sormikkaat käessä… Muu ohjelma ja esiintyjät vaihtuvat, mutta slangibamlaus on pysyvä. Kulmien kirjailija Torsti Lehtinen lausuu ”Slangirauhanjulistuksensa”, joka ohjaa: – Nyt on yhdestoista hetki ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu. Kohta kynttilät lyysaa ja päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii safkaa. ”Kalliolaisten toiveiden joulupuu” -tempaus huipentui joulurauhanjulistukseen. Meille tarjottiin glögiä ja pipareita sekä mahdollisuus skrivata aineettomia toiveita joulupuuhun uudelle vuodelle! Järjestäjät halusivat kuulla esimerkiksi siitä, millaisia tapahtumia tai millaista yhteisöllistä tekemistä jokainen toivoo Kallioon vuonna 2020. Kallion joulurauhalla on perinteitä aina 1990-luvulta saakka. Lähes 30 vuotta sitten Kallion kaduilla esiintyi joulun aikoihin salaperäinen Linjojen laulajat, joka kantoi myös nimeä Aadolfinkadun kuoro. Lauluryhmä katosi yhtä mystisesti kuin oli syntynytkin. Kallion Kulttuuriverkoston tuottaja Juhani Styrman selvitti historiaa. – Laulajat ovat siirtyneet niin sanotusti paremmille laulumaille. Lauluja elämästä ja isänmaasta Kinaporin palvelukeskuksessa oli joulun alla viehättävän kaunis ja monipuolinen konsertti Merja Hurrin (nykyisin Minkkinen) sävellyksistä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Hän on tunnettu kulttuuritoimittaja, mm. Aikamerkki, Ydin ja Doris – lehdissä ja teki tiedotusopin väitöskirjan pääkaupunkiseudun sanomalehtien kulttuuritoimituksista . Harvempi tietää, että Minkkinen on nuoruudessaan tehnyt paljon lauluja runoilijoiden teksteihin. Kaikki laulut on sävelletty ennen vuotta 1980 ja tehty Hochnerin Melodikalla, jossa. on pianosoitinta vastaavat näppylät. Nuoruuden Kallion kirjastossa löytyi P. Mustapään runot, koulukirjasta Eino Leinon ”Päivänkehrä”. Hän aloitti 6-vuotiaana viululla, joka on jumalten soitin ja vaatii kärsivällisyyttä, missä ei viihtynyt. Perheen automatkalla kuului kansanlauluja. Miksi kauniit laulut ovat niin surullisia, tyttö mietti. Olavi-isä vastasi, että soitto on suruista tehty, johon Merja kommentoi: – Viulunsoitto varsinkin Sekakuoro Torpparit esitti Kasimir Leinon ”Kansan lapsen” ja Arvo Turtiaisen ”Tämä on meidän tämä maa”. Erityisen kaunis oli Trio Dolcen monet esitykset, joissa Julia Svacinovan alttoviulu erottuu. Elsa Vuolanne lauloi ihanasti Elmer Diktoniuksen ”Lapsen unen”. Hieno on ”Wendlan teema” Frank Wedekindin näytelmästä ”Kevään herääminen”, jonka Minkkinen sävelsi Kellariteatteriiin 40 vuotta sitten sisar Leenalle laulettavaksi. Vuonna 1984 perustettu Lilith –ryhmä esitti uusia ja vanjoja naislauluja; Lilith Encore teki paluun 2010-luvulla ja esitti Trio Dolcen kanssa Aila Meriluodon ”Menevä” ja Saima Harmajan ”Rannalla”. Iltapäivän huippu oli näyttelijä-laulaja Petriikka Pohjanheimon tulkinnat Meriluodon ”Salaisuus” ja Diktoniuksen ”Elämälle”-runoihin. Minkkinen haaveilee seuraavaksi mm. Ympäristölaulukirjan teosta. Rauhanlauluista ja Naislauluista sellaisen hän on jo tehnyt. Lilith Encore on mukana ”Varaslähtö vappuun” -tilaisuudessa Juttutuvassa. Eikä odota meitä enää tienhaarassa Miia Toivio on helsinkiläinen runoilija, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Hän opettaa kirjoittamista Työväen Akatemiassa ja on työskennellyt runouden parissa monipuolisesti, mm. päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua. Hän on myös yhteisöllisen, runouteen keskittyneen kustantamon Poesian perustajia. Sukupuutot-kokoelma ilmestyi lokakuulla. Häneltä on julkaistu aiemmin kolme kokoelmaa: Loistaen olet (2007) ja Pysty hiljaisuus (2013) sekä yhdessä Marko Niemen kanssa kirjoitettu Suut (2012). ”Dystopian aakkoset” runosarjassa Toivio lausuu: – Enkä minä ajattele, millainen kädenjälki jää minun rahoistani, / se on niin kuin ihmisen tahra kauluspaidassa, / jota kukaan ei ole koskettanut / ja jota kukaan ei halua koskettaa. / Se ei ole samanlainen jälki / kuin ne kallioon taputellut merkit, / punaista ja mustaa / lämmin kivi jota vasten painaa otsansa / kun tuuli pesee latvoja ja kampaa / ja tulee yö, tähdet näkevät meidät, / vaikka me emme näe enää tähtiä, / ei ole aikaa kokea sellaista pimeyttä / ei ole aikaa / kenties side ajan kanssa on jotenkin murentunut? / Kenties olemme nyt niin paljon tehokkaampia, / että jokin on luopunut toivosta / eikä odota meitä enää tienhaarassa. Teksti: Risto Kolanen ? Päivi ja Paavo Lipposen rahaston (KSR) perinteinen ”Uuden vuoden konsertti” esitteli vuoden solisteikseen valitsemansa sopraano Laura Juvosen ja baritoni Jussi Vänttisen mieleenpainuvalla tavalla. Juvonen valmistui Metropoliasta (AMK), tunnetaan myönteistä energiaa huokuvana esiintyjänä, joka valmistelee Turandotin rooia tänä keväänä ensi-iltaasa saavaan Opera BOX:n oopperaan. Vänttinen voitti Lappeenrannan laulukilpailussa 2019 ja on jo debytoinut Kansallisoopperan Carmenissa Moraléksen roolissa. Kummallakin on vahva ääni ja ilmaiseva laulun tulkinta. Vänttinen ei ole mikään tavanomainen jäykkä laulajamiehen pökkelö, vaan sekä liikkuu että ilmehtii kasvoillaan ja kehollaan mainiosti, todella hauskasti. Ohjelma kuljetti yleisöä musiikillisella polulla muun muassa Jerome Kernin, Henri Duparcin, Straussin, Rossinin ja Puccinin kautta Joonas Pohjosen, Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan kotoisten teosten kautta aina koskettavaan Andrew Lloyd Webberin ”All I Ask of you” duettoon Oopperan kummitus –musikaalista. Vänttinen oli parhaimmillaan Rossinin oopperan Sevillan parturi Figaron cavatina. Juvonen oli kauniin lyyrinen Kuulan ”Suutelon” ja ””Jääkukkia” tulkinnassa Koskenniemen runoon. Sekä erityisen hyvä Madetojan ”Luulit ma katselin sua” -laulussa L. Onervan sanoihin. Franz Lehárin ”Hannan ja Danilon” duetossa operetista Iloinen leski he jopa tanssahtelivat valssia muutaman askeleen. Juvonen ja Vänttinen saivat Temppeliaukion kirkon täyttäneen yleisön mukaan musiikkiin yhdessä pianisti Erkki Korhosen kanssa. Säestäjä, oopperan ex-pääjohtaja, on myös mainion sujuva juontaja. Heitä päästään kuulemaan myös Espoon Urkuyö ja Aaria tapahtumassa ensi kesänä. Temppeliaukiosta on aina mukava lähteä, kun sielu on vaikuttunut. Nosturin viimeinen ilta seurasi vuoden sisällä Glorian ja Coronan viimeistä iltaa. 20 vuotta Elävän musiikin yhdistys Elmu ylläpiti suosittua nuorisomusiikkipaikkaa, kun joutui Ruoholahden Lepakosta lähtemään. Syy on sama: tämäkin rakennus Telakkarannassa jää uusien asuntojen ja rakennusten alla. ”Viimeinen sammuttaa valot” illassa esiintyivät Pelle Miljoona, Hybrid Children, Kärtsy For Sale, Reklamaatio, The Black Bubbles, Nothing But Sunshine, Droptide, Mariska & Jarmo Julkunen ja Junnu Alajuuma. Kuusi tuntia nosstop-musiikkia kolmannessa kerroksessa. Moni viihtyi myös alabaarissa, jonka vessojen ovissa on isot hauskat piirroshahmot. Baarin pylväässä on mm. kirjoitus: – Lemmy was here 2000. Elmun piti saada uusi väistötila Puhoksen ostarilta Itäkeskuksesta, mutta siihen tuli mutkia matkaan. Sitä ennen Konepajahalli ja Suvilahden kaasukellot tyssäsivät. Bänditreenitilat löytyvät Roihupellosta. Nosturin hautajaiset vietettiin tyylillä. Kaupunki kannusti ihmisiä saapumaan Kansalaistorille katsomaan uudenvuoden yhteistä ilotulitusta omien rakettien ampumisen sijaan. Niitä oli kaksi, yksi alkuillasta lapsille ja toinen puolilta öin. Joka puolella silti räiskyi. – Ei ole haluttu kokonaan luopua ilotulituksesta, mutta on haluttu vähentää ilotulitteita ja on mietitty erilaisia ratkaisuja. Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun kokeillaan tällaista yhdistelmää, tuottaja Emma Abendstein kertoi. Iltaa tähdittävät kansainvälistä uraa luonut ALMA, kotimaisen räpin huippunimet Pyhimys ja Gasellit sekä lasten suosikki Pikku Papun Orkesteri & Blind Gut Company. Juhlakansaa tanssitti ysäritykki DJ Windows95man ja show’n juonsivat näyttelijä Alina Tomnikov ja Constantinos Mavromichalis. Pormestari Jan Vapaavuori piti puheen. Show’ta sai seurata myös Eduskuntatalon portailta ja liikenteeltä suljetulta Mannerheimintieltä. Kuvia läheltä lavaa ei saanut, koska kaupunki karsinoi kuvaajat festarityyliin. Televisiosta näki paremmin. Uuden vuoden riemua kirkossa, Nosturilla ja torilla Laura Juvonen ja Jussi Vänttinen esittivät väkevästi klassisia oopperaja musikaalisävelmiä Uuden vuoden konsertissa Temppeliaukion kirkossa. Tässä he antautuvat tanssiin kesken Leharin “Lippen schweigen” -lauluaan. Kuva: Raimo Granberg. Lappeenrannasta Nosturin viimeistä iltaa viettämään tulivat Antti Kukkonen ja espanjalainen senorita Soraya Outausat alabaarin vessojen välissä. Molemmilla olisi myös vaihtoehto vieressä. Kuva: Raimo Granberg. Kalliossa asuva Miia Toivio avaa aukeaman runovuoden. Hän on kustantamo Poesian perustaja ja julkaissut ennen kolme kokoelmaa. Kuva: Heini Lehväslaiho. Kalevalaisten naisten lausuntaryhmä Virvat julisti vuoden 2019 joulurauhan Kallioon Karhupuiston jo perinteeksi muodostuvassa tapahtumassa. Kuva: Juhani Styrman.
12 Viikko 2-3/2020 HUSiin kansallinen lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus ? HUSin hallitus vakinaisti Diagnostiikkakeskuksen johtajan viran ja paikka tulee julkiseen hakuun. Hallitus vahvisti vuoden 2020 investointiohjelman. Investointeja on yhteensä 240 miljoonaa euroa, josta yli puolet on rakennushankkeita. HUSiin perustetaan kansallisesti palveleva lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus. Se kokoaa nyt osittain hajallaan olevan kivunhoidon yhden toiminnallisen yksikön työksi, parantaen samalla erityisesti pitkäaikaisen kivun hoidon saatavuutta ja sen moniammatillista otetta. Lasten kivunhoito ja sen tutkimus on, paitsi Suomessa myös maailmalla, jäänyt tähän saakka aikuisten hoitoon nähden liian vähälle huomiolle. Uudella keskuksella tavoitellaan siten myös kansainvälistä vaikuttavuutta. Kansallista tehtäväänsä keskus toteuttaa yhteistyössä muiden yliopistollisten lastenklinikoiden kanssa tarjoamalla kouluttautumista kivunhoidon ammattilaisille ja rakentamalla hoitopolkuyhteistyötä sekä monipuolisia kansallisia konsultaatiopalveluita. Kipukeskuksen vakituisten lääkärien ja hoitajien työnkuvaan kuuluu siten myös etäja paikalle viety konsultointi muissa yliopistollisissa lastenklinikoissa ja keskussairaaloissa sekä ennaltaehkäisevän työn osalta myös kouluterveydenhuollossa. Keskuksen toiminta käynnistyy Uuden lastensairaalan tukisäätiön myöntämän siltarahoituksen turvin. Säätiö sitoutuu rahoittamaan toimintaa 900 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Rahoitus kattaa keskuksen kuuden vakinaisen ja kolmen osa-aikaisen työntekijän henkilöstökulut täysimääräisesti sopimusaikana. Samalla säätiö toteuttaa pysyvää tarkoitustaan lasten sairaanhoidon ja tutkimuksen kehittäjänä Suomessa. Siltarahoituksen jälkeen keskuksen kliinisen toiminnan henkilöstökuluista vastaa HUS. HUSin hallitus valtuutti toimitusjohtajan solmimaan esitetyn sisältöisen sopimuksen Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa. HUS vastaa keskuksen muista kustannuksista kuten tila-, laiteja lääkekuluista. HUSin investoinnit 240 miljoonaa Hallitus hyväksyi vuosien 2020-2023 investointiohjelman, jonka yhteismäärä on 1 065 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 investointeja on 240 miljoonaa euroa. Rakentamisen osuus vuoden 2020 investoinneista on 164 miljoonaa euroa. Sairaanhoitoalueiden, HUS Diagnostiikkakeskuksen ja muiden tulosalueiden laitehankkeisiin ohjelmassa on noin 43 miljoonaa ja HUS Tietohallinnon investointeihin noin 29 miljoonaa euroa. Rakennusinvestointien painopiste on Siltasairaalan ja Tammisairaalan (uusi Silmäsairaala) hankkeista johtuen edelleen Meilahdessa, mutta siirtymässä Jorvin, Hyvinkään ja Peijaksen sairaaloiden uudistamishankkeisiin. Strategisesti tärkeitä ovat myös Meilahden vanhojen sairaalarakennusten kuten Naistenklinikan ja Puistosairaalan (entisen Lastenklinikan) peruskorjaukset. Hallintosäännön mukaan hallitus päättää hankekohtaisesti investointiohjelmasta niiden projektien osalta, joiden kustannusarvio on 0,5–10 miljoonaa euroa ja tätä suuremmat hankkeet edellyttävät valtuuston erillisiä päätöksiä. Vähintään 5 miljoonan euron rakennushankkeille tarvitaan lisäksi sosiaalija terveysministeriön poikkeuslupa. Esitys investointiohjelmaksi 2020–2023 ei ole julkinen sen sisältämien hanketason kustannustietojen vuoksi. Hallitus vahvisti sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden vuoden 2020 käyttösuunnitelmat ja sitovat tulostavoitteet. Tuottavuustavoite on sairaanhoitoalueilla 1,0 % ja muilla tulosalueilla 1,5 %. Sairaanhoitoalueiden kokonaistuottavuustavoite on kuitenkin 1,5 % kun huomioidaan Apotin käyttöönottoon liittyvät kertaluontoiset kustannukset. Hallitus päätti perustaa Yhtymähallintoon yhden uuden laatuylilääkärin ja yhden uuden ylilääkärin viran ja lakkauttaa kahdeksan talousjohdon virkaa ja muuttaa ne työsuhteisiksi vakansseiksi. Hallitus myös hyväksyi 20 uutta nimikettä ja muutti seitsemän nimikkeen kelpoisuusehtoja. Nimikeja kelpoisuusehtojen valmistelu on tehty henkilöstöjohdossa ja asiaa on käsitelty 11.12.2019 HUSin henkilöstötoimikunnassa. Valmistelussa on myös kuultu tulosalueiden asiantuntijoita. Muutoksilla ei itsessään ole kustannusvaikutuksia. Itsemurhia 810 viime vuonna ? Suomessa tehtiin 810 itsemurhaa 2018, selviää Tilastokeskuksen Kuolemansyyt-selvityksestä 2018. Tämä tarkoittaa 14 itsemurhaa vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Itsemurhan tehneistä valtaosa eli 618 oli miehiä, naisia 192. Itsemurhaan kuolleiden miesten keski-ikä oli 48 vuotta ja naisten 50 vuotta. Itsemurhan tehneistä peräti kolme neljästä oli työikäisiä eli 15–65-vuotiaita. Joka neljäs itsemurhan tehneistä oli yli 65-vuotias. Itsemurhien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1990. Vuosina 2016– 17 itsemurhaluvuissa oli pientä kasvua, mutta kasvu pysähtyi vuonna 2018. Työlle itsemurhien ehkäisemiseksi on edelleen suuri tarve. – Ensi vuonna käynnistyykin uusi itsemurhien ehkäisyohjelma, jossa pureudutaan itsemurhien tehokkaampaan ehkäisyyn Suomessa”, kertoo Kriisiauttamistoimintojen johtaja Outi Ruishalme MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä. – Ohjelmassa nousevat esiin mielenterveystaitojen, kuten tunneja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Lisäksi tarvetta on varhaiselle tuelle. Tutkimusten mukaan mahdollisuus keskusteluapuun elämän kriisitilanteissa ehkäisee itsemurhia. Riskiryhmät, kuten itsemurhan tehneiden läheiset, itsemurhaa yrittäneet ja mielenterveysongelmista kärsivät tarvitsevat kohdennettua tukea. Itsemurhakeinojen rajoittaminen ja hoidon kehittäminen ovat tehokkaita tapoja ehkäistä itsemurhia. Tarvitsemme lisää järjestelmällisesti kerättyä tietoa Suomessa tehdyistä itsemurhista ja itsemurhayrityksistä itsemurhien ehkäisytyön tueksi”, sanoo Ruishalme. Ohjelma on osa kansallista mielenterveysstrategiaa vuosille 2019–2030. Sitä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itsemurhien ehkäisyverkosto, jossa on edustajia myös apua tarjoavista järjestöistä. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille ja itsemurhan tehneiden läheisille sekä läheisensä itsetuhoisuudesta huolestuneille. Kriisiapua tarjoavat MIELI ry:n 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea sekä Kriisipuhelin, joka ensi vuonna helmikuusta lähtien päivystää ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa on saatavilla myös verkossa osoitteessa tukinet.net ja nuorille osoitteessa sekasin.fi. Nilsiänkatu 10. Kuva: Tailorframe Oy. ? Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia pyörittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Vallilassa Nilsiänkatu 10:ssä sijaitsevan lääkeyhtiö Orionin entisen pääkonttorin ja lääketehtaan Kiinteistö Oy Nilsiänkatu 10:ltä. Kaupan jälkeen yhtiö hallinnoi yhteensä lähes 100 000 neliömetriä vanhoja teollisuuskiinteistöjä Helsingissä. Nilsiänkatu 10 -kiinteistö on rakennettu vuosien 1934-1945 aikana. Kiinteistössä on viisi toimistokerrosta ja kaksi kellarikerrosta, ja sen kokonaisala on noin 17 000 neliömetriä. Kaupan mukana Kiinteistö Oy Kaapelitalolle siirtyvät kiinteistössä tällä hetkellä olevat noin 250 lähinnä kulttuurija taidealan vuokralaista sekä kolmen hengen henkilöstö. Kiinteistön nykyinen vuokraustoiminta jatkuu entisellään. – Yhtiölle tarjoutui mahdollisuus ostaa kiinteistö, joka sopii meidän profiiliimme ja istuu strategiaamme. Kaupalla pystymme levittämään toimintaamme Ruoholahden ja Suvilahden ohella Vallilaan ja varmistamaan kulttuuritoiminnan jatkumisen tässä arvokkaassa teollisuuskiinteistössä, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo. Kiinteistö Oy Kaapelitalo on Helsingin kaupungin omistama kiinteistöyhtiö. Se peruskorjaa ja vuokraa vanhoja teollisuusrakennuksia taiteen, kulttuurin ja luovan teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö on omistanut vuodesta 1992 Ruoholahdessa sijaitsevan Kaapelitehtaan, joka on Suomen suurin kulttuurikeskus. Vuodesta 2008 yhtiö on omistanut myös suurista yleisötapahtumista ja festivaaleista tunnetun Suvilahden vanhan energiantuotantoalueen. – Yhtiömme tavoitteena on kehittää kiinteistöjämme pitkäjänteisesti taideja kulttuuritoimijoiden sekä luovan teollisuuden tarpeisiin. Pyöritämme niiden toimintaa kestävällä pohjalla ja rikastutamme näin Helsingin kulttuuritarjontaa, Huotari jatkaa. Nilsiänkatu 10:n oston myötä Kiinteistö Oy Kaapelitalo hallinnoi lähes 100 000 neliömetriä kolmessa eri kohteessa ympäri Helsinkiä. Lisäksi Kaapelitehtaan yhteyteen rakennetaan parhaillaan Tanssin taloa, jonka on määrä valmistua vuonna 2021. Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Orionin entisen pääkonttorin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtoon Antti Lahti ? Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn johtajaksi on valittu tanssija, koreografi Antti Lahti. Kuopiolaisella tanssin ammattilaisella on johtajakokemusta Tanssiteatteri Minimistä ja Tanssin Aika -festivaalilta. Helsingin teatterisäätiön hallitus on valinnut Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajaksi tanssija, koreografi Antti Lahden. Sopimuksen mukaan Antti Lahti toimii tanssiryhmän johtajana ja tanssijoiden esimiehenä, ja hänen ensisijaisena tehtävänään on vastata ryhmän taiteellisesta laadusta ja toiminnan kehittämisestä. Työsopimus on määräaikainen ja voimassa ajalla 1.10.2020– 30.9.2022. Hakemuksia 15 Hakemuksia tehtävään tuli kaikkiaan 15, ja hakijoista seitsemän kutsutiin haastatteluun. Haastattelijoina olivat teatterinjohtaja Kari Arffman, talousja hallintojohtaja Helena Reilin sekä ulkopuolisena, kutsuttuna asiantuntijana koreografi, tanssija, akateemikko Marjo Kuusela. – Haimme nyt ensimmäistä kertaa tanssiryhmälle johtajaa avoimella, julkisella haulla. Oli hienoa huomata, kuinka monella hakijalla oli positiivinen halu päästä kehittämään Helsinki Dance Companya. Lähdemme nyt ilolla kohti uutta vuosikymmentä uuden johtajan kanssa, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman. – Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmällä on aina ollut tärkeä asema Suomen tanssitaiteen kokonaisuudessa niin taiteellisesti kuin tanssijoiden työllistäjänä. On mahtavaa päästä viemään eteenpäin tämän rikkaan historian omaavan ryhmän toimintaa, varmistamaan tulevaisuuden pitkän linjan suunnittelu sekä työskentelemään monialaisen huippuammattilaisista koostuvan taiteilijaensemblen kanssa, sanoo Antti Lahti. Innostunut tunnelma Myös tanssijoiden henkilökuntayhdistys antoi yksimielisesti puoltavan lausuntonsa johtajavalintaan. – Koko tanssiryhmä on helpottunut ja iloinen tästä päätöksestä. Tunnelma on innostunut ja positiivisesti tulevaisuuteen katsova, sanoo tanssija, luottamusmies Kirsi Karlenius. Antti Lahti (s 1979) on valmistunut Turun konservatoriosta tanssijaksi vuonna 1999. Hän on täydentänyt opintojaan suorittamalla Taideyliopiston teatterinjohtajakoulutuksen vuosina 2012-2013. Lahti on työskennellyt tanssin alalla eri tehtävissä 20 vuotta, mm. tanssijana Aurinkobaletissa sekä tanssijana ja koreografina Tanssiteatteri Minimissä. Minimin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 2006–2014, jona aikana Minimi valittiin Vuoden teatteriksi. Tällä hetkellä Lahti toimii Tanssin Aika -festivaalin taiteellisena johtajana. Uransa aikana Lahti on toiminut myös useissa tanssialan luottamustehtävissä. Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä Helsinki Dance Company on maamme ainoa kiinteän ammattiteatterin yhteydessä toimiva tanssiryhmä. Vuonna 1973 perustettu ryhmä on tehnyt esityksiä kaikille Kaupunginteatterin näyttämöille sekä kiertänyt kotimaassa ja ulkomailla. Tanssijat ovat myös osallistuneet Helsingin Kaupunginteatterin tuottamiin musikaaleihin ja puhenäytelmiin tanssijoina, laulajina, näyttelijöinä ja koreografeina. He ovat kunnostautuneet monipuolisina näyttämöpersoonina, joiden luovaa energiaa ovat hyödyntäneet töissään monet kotimaiset ja ulkomaiset huippukoreografit ja -ohjaajat. Ryhmän taiteellisina johtajina ovat toimineet Jorma Uotinen (1987-90), Carolyn Carlson (1991-92), Marjo Kuusela (1992-96), Kenneth Kvarnström (199699), Ari Tenhula (200002) ja Nigel Charnock (2003-05), Ville Sormunen (2006-09), Kenneth Kvarnström (2010-13) ja Jyrki Karttunen (2013-19). Helsinki Dance Companyn seuraava ensi-ilta on Carl Knif Companyn kanssa yhteistyössä toteutettava Kaksivärinen fuuga, joka saa ensi-iltansa 19. maaliskuuta studio Pasilassa.
13 Viikko 2-3/2020 vista versioista. – Gold-taso on nykyisillä kriteereillä erittäin hyvä tulos. Suomessa Platinum-sertifikaatin on saanut vain yksi rakennus ja koko Euroopassa niitä on kourallinen, sanoo Green Building Partnersin asiantuntija Katariina Aarnio. – Jos kiinteistön ylläpito on ollut ajantasaista, energiankulutusta seurataan aktiivisesti ja palveluntuottajiin ja kiinteistön vuokralaisiin on yhteys, edellytykset GOLD-tasoon ovat olemassa. Lisäksi sertifiointiprojektin aikana tehtävät rakennuksen toimintaan vaikuttavat huomattavasti tasoon, mille sertifioinnissa voi päästä. Käytössä olevien rakennusten sertifioinnit ovat osa Ilmarisen vuonna 2017 aloittamaa projektia, jossa LEED-merkintää alettiin hakea kahdelletoista kiinteistölle. Ensimmäisenä sertifikaatin sai Ilmarisen oma toimitalo Helsingin Ruoholahdessa vuonna 2018. Vuonna 2019 sertifikaatin ovat saaneet Helsingin keskustassa Postitalo, Grönqvistin talo ja Mikonkatu 9. Lokakuussa käyttöön otettu Mall of Tripla Helsingin Pasilassa saavutti Platinum-tason rakennusvaiheen sertifioinnissa. Neljä Ilmarisen kiinteistöä sai jälleen kiitosta erinomaisesta ympäristösuorituskyvystä ? Kolme Ilmarisen kiinteistöä Helsingin Aleksanterinkadulla ja yksi kiinteistö Espoon Keilaniemessä sai toiseksi korkeimman LEED Gold -ympäristösertifikaatin. Sertifiointi sitouttaa kaikki kiinteistön käyttäjät ja ylläpitäjät mukaan miettimään ja toteuttamaan ratkaisuja, joilla pienennetään ympäristökuormaa. LEED Gold -ympäristösertifikaatin saivat joulukuun puolivälissä Helsingin keskustassa sijaitsevat Aleksanterinkatu 17, Aleksanterinkatu 30–34 ja Aleksanterinkatu 44 sekä Espoossa sijaitseva Keilaranta 19. LEED-sertifioinnissa kiinteistöjen vuokralaiset pääsevät vaikuttamaan omiin toimitiloihinsa ja kehittämään niiden vastuullisuutta. Samalla kiinteistöjen käyttäjien mukana oleminen on myös edellytys käytönaikaisen sertifikaatin saamiselle: tarkastelussa oli teknisten ratkaisujen lisäksi erityisesti kiinteistön ja sen käyttäjien jokapäiväinen toiminta. Lopputuloksena energian ja veden käyttö tehostui ja jätteistä entistä suurempi osa päätyy kierrätykseen. – Kolmen kuukauden arviointiprosessi tarkoitti, että kaikki rakennusten käyttäjät kehittivät yhdessä toimintatapoja ja toimivamman arjen ratkaisuja. Yhteistyössä kaikki oppivat hyvistä käytännöistä, toteaa Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen. – Sertifioinnin ja siihen liittyvän kehitystyön lopputuotteena vuokralaiset saavat toimitilat, jossa monet rakennuksen toimivuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät seikat on huomioitu aiempaa paremmin. On tärkeää, että vuokralaisemme pääsevät itse vaikuttamaan ratkaisuihin, jotka vaikuttavat heidän arkeensa. LEED eli Leadership in Energy and Environmental Design on kansainvälinen rakennusten ympäristösertifikaatti. Järjestelmää hallinnoi ja ylläpitää U. S Green Building Council. LEED on laajimmin kansainvälisesti käytössä oleva kaupallisten rakennusten ympäristösertifikaatti, jota käytetään 160 maassa. Nopea päivityssykli pitää rakennukset ajantasaisina LEED-sertifiointi voidaan rakennuksille niiden käytön aikana tai jo suunnitteluja rakennusvaiheessa. Suunnitteluja rakennusvaiheen sertifikaatti on kertaluonteinen. Nyt Ilmarisen neljälle kiinteistölle myönnetty käytönaikainen sertifikaatti on voimassa viisi vuotta. – Viisi vuotta on kiinteistön elinkaaressa lyhyt aika. Käytönaikaisen sertifikaatin voi pitää käytännössä vain kehittämällä kiinteistöä jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Haluamme Ilmarisessa olla edelläkävijä ympäristösertifiointien käyttöönotossa, Nurminen sanoo. Sertifioinnissa on neljä tasoa, joista kultataso eli LEED Gold -sertifiointi on toiseksi korkein. Ilmarinen edellyttää kultatasoa myös kaikilta rakennuttamiltaan uusilta kiinteistöiltä. Ilmarinen käyttää sertifioinnissa LEED:n v4-työkaluversiota, joka on kriteereiltään tiukin käytössä oleSuosituimmat sähköpotkulautailualueet Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurirahastolle uusi hallitus Tuomaan Markkinoilla yli 340 000 kävijää Tuomaan Markkinat kuva: Kim Öhman . ? Helsingin vanhin ulkoilmassa järjestettävä joulutori Tuomaan Markkinat keräsi jälleen 6.–22. joulukuuta Senaatintorille yli 80 käsityöläistä, pientuottajaa ja ravintolatoimijaa. “Myyjävalinnoissamme painotimme tänä vuonna vastuullisuutta, lähituottajia, kotimaisuutta ja ekologisia raaka-aineita. Ilahduttaa, että tämä sai näin hyvän vastaanoton, ja kauppa kävi vilkkaana koko markkinoiden ajan”, kertoo Tuomaan Markkinoiden vastaava tuottaja Marianne Saukkonen. Kestävien lahjaostosten ja jouluherkuttelun ohella Tuomaan Markkinoilla virittäydyttiin kauden tunnelmaan muun muassa laulamalla joulukaraokea ja osallistumalla vegekinkkubingoon. Vanhan ajan karuselli ja joulupukki keräsivät niin ikään runsaasti vierailijoita läpi markkinoiden. Joulutorin kävijämäärä kasvoi viime vuodesta hieman lyhyemmästä aukioloperiodista huolimatta: kävijöitä oli runsaan kahden viikon aikana noin 343 500. Markkinoilla viihtyivät niin helsinkiläiset kuin matkailijatkin. MyHelsingin vastuullisia tapahtumia esiin nostavassa Think Sustainably -palvelussa mukana olleella Tuomaan Markkinoilla panostettiin ekologisuuteen ja hyvän tekemiseen sekä luomu-, lähija kasvisruokaan. Glögijuomien ohella joulutorin ruokahitteihin kuuluikin myös vegaanisena saatavilla ollut riisipuuro, jota myytiin yli sata litraa päivässä. Myös markkinoiden kumppanit ja kauppiaat kiinnittivät tänä vuonna huomiota vastuullisuuteen ja hyviin tekoihin. Kaslink Aito Puurotuvassa nautittujen puurolautasten avulla markkinoilla kerättiin varoja ilmastotyöhön Protect Our Winters Finlandille. Jaffan joulumökillä lähetettyjen tuhansien joulutervehdysten kautta taas lahjoitettiin hyväntekeväisyyspotti lasten ja nuorten harrastustoimintaan Hope ry:lle. Punaisen Ristin Kontista tehtiin joulun alla runsaasti kierrätettyjä ja aineettomia lahjalöytöjä SPR:n katastrofirahaston hyväksi. Tuomaan Markkinoiden myyjät ovat lisäksi lahjoittaneet ylijääneitä tuotteitaan Hurstin joulukeräykseen vähävaraisille jaettavaksi. ? Euroopan johtava sähköpotkulautojen tarjoaja Voi auttaa kaupunkeja, kaupunkilaisia ja turisteja ottamaan sähköpotkulaudat keskeisiksi urbaanin liikkumisen välineiksi käyttäjädataan perustuvilla kaupunkioppailla. Oppaiden avulla paikalliset saavat tietoa siitä, miten sähköpotkulaudoilla on liikuttu vuoden aikana ja turisteille tarjoutuu mahdollisuus löytää kaupunkien piilotettuja helmiä. Voin tavoitteena on tehdä kaupungeista ihmisystävällisempiä ja tarjota vaihtoehto lyhyille automatkoille. Filosofia ulottuu kuitenkin vielä laajemmalle: tarkoituksena on sekä muokata kaupunkeja ihmisiä varten että samalla tehdä kaupunkielämästä vielä vähän mukavampaa. Käyttäjädataan perustuvien vapaasti saatavilla olevien kaupunkioppaiden kautta sähköpotkulautojen tarjoaja haluaa tuoda kaupunkilaisten ja turistien tietoon piilotettuja helmiä, jotka jäävät usein huomaamatta. Samalla opas toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten Voi muotoilee meluttomampia ja saasteettomampia kaupunkeja ihmisille. Käyttäjädatasta poimittua – Miljoona kyytiä pääkaupunkiseudulla Vuoden 2019 aikana Voilla ajettiin Helsingissä yhteensä lähes miljoona keskimäärin noin 2 kilometrin mittaista matkaa paikalliset ja turistit mukaan lukien. Suosituin aika sähköpotkulautailuun kaupungissa on Voin mukaan perjantaisin klo 16-17, kun asukkaat lähtevät viikonlopun viettoon. Suosituimmat sähköpotkulautailualueet Helsingissä paikallisten keskuudessa ovat päärautatieaseman ympäristö sekä Ruoholahti. Kiasmalta Ruoholahteen kulkeva Baana oli suosituin ajoreitti. Turistit ajavat eniten Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun ympäristössä sekä Eiranrannan läheisyydessä. – Moni Voi-ajelu päättyy pääkaupunkiseudulla liikenteen solmukohtiin, mikä viestii siitä, että sähköpotkulaudat täydentävät joukkoliikennettä ja helpottavat näin ihmisten liikkumista paikasta toiseen, kiteyttää Voin markkinointipäällikkö Mathias Soini. Jokainen kaupunki, jossa on käytössä Voin sähköpotkulautoja, saa oman kaupunkioppaansa. Oppaiden avulla kannustetaan ihmisiä löytämään kaupungeista uusia kiinnostavia paikkoja. Lisäksi tarkoituksena on inspiroida yhä useampia valitsemaan tie kohti melusta ja fossiilisista polttoaineista vapaata tulevaisuutta. – Uusi vuosi on nurkan takana, ja usein tässä vaiheessa käydään läpi kulunutta vuotta. Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden muistella vuotta vierailtujen paikkojen ja kaupungissa tehtyjen lyhyiden matkojen kautta. Toivomme myös, että kaupunkioppaat innostavat jättämään auton kotiin ja valitsemaan tarjoamamme vaihtoehtoisen kulkuvälineen lyhyille matkoille kaupungissa, kertoo Soini. Skuuttaajan opas Eurooppaan Voin kaupunkioppaat kattavat kaikki Euroopan kaupungit, joissa Voin sähköpotkulaudat ovat käytössä, ja ne ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Kaikki kaupunkioppaat löytyvät täältä: https://www.voiscooters. com/city-guides/ ? Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurirahastolle, Pohjoismaiden suurimmalle kahdenväliselle rahastolle, on valittu uusi hallitus. Hallituksessa on kuusi jäsentä, kolme Suomesta ja kolme Ruotsista. Ruotsin jaoston jäsenet ovat entinen maaherra Chris Heister, professori Jarmo Lainio ja kansanedustaja Annika Hirvonen Falk. Suomea edustavat ministeri Jan-Erik Enestam, varatuomari Anneli Jäätteenmäki ja kansanedustaja Johan Kvarnström. Rahaston uusi hallitus valittiin vuosiksi 2020– 2022, ja sen puheenjohtajan tehtävä on kiertävä. Jan-Erik Enestam on toiminut vuonna 2019 koko hallituksen puheenjohtajana, ja vuonna 2020 tehtävä siirtyy Chris Heisterille. Rahaston hallituksen nimittävät Suomen ja Ruotsin hallitukset. Suomalaisruotsalainen kulttuurirahasto Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita yhteiskuntaja kulttuurielämän aloilla sekä lisätä maiden välistä yhteistyötä. Rahasto myöntää apurahoja ja stipendejä yksityishenkilöille, järjestöille ja yhdistyksille erilaisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin ja kulttuuriprojekteihin. Rahastolla on myös omaa toimintaa, jota järjestetään usein yhteistyössä Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Lisäksi rahasto toimii Hanasaaren päämiehenä. – Sekä Suomen että Ruotsin jaoston jäsenillä on sellaista tietoa ja osaamista, jota tarvitaan. Rahaston hallituksella on suuri merkitys Suomen ja Ruotsin yhteistyölle sekä sille, miten yhteistyötä voidaan kehittää, Hanasaaren toimitusjohtaja ja rahaston Suomen sihteeristön rahastonjohtaja Gunvor Kronman sanoo.
14 Viikko 2-3/2020 85 000 juhli vuosikymmenen vaihdetta Kansalaistorilla Alma oli yksi illan esiintyjistä. Kuva: Anniina Nissinen Gasellit aloitti uudenvuoden show’n. Kuva: Anniina Nissinen Lasten uusivuosi houkutteli Kansalaistorille yli 10 000 juhlijaa. ? Koko perheelle suunnattu Lasten uusivuosi houkutteli paikalle yli 10 000 kävijää. Uusi vuosikymmen otettiin vastaan Kansalaistorilla. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 85 000 ihmistä. Kuva: Anniina Nissinen Uusi vuosi 2020 otettiin juhlallisesti vastaan Helsingin Kansalaistorilla. Helsingin kaupungin järjestämään uudenvuoden tapahtumaan osallistui yhteensä noin 85 000 juhlijaa. Uudenvuoden juhlat käynnistettiin jo viideltä iltapäivällä koko perheen ohjelmalla, joka houkutteli paikalle yli 10 000 kävijää. Perheen pienimpiä tanssitti suosittu Pikku Papun Orkesteri yhdessä sirkusryhmä Blind Gut Companyn kanssa. Lapsiperheet pääsivät myös ihastelemaan omaa alkuillan ilotulitusta. Aattoillan kruunasi näyttävä uudenvuoden show, jossa esiintyivät ALMA, Pyhimys ja Gasellit. DJ Windows95Man nostatti juhlatunnelmaa legendaarisilla ysärihiteillä. Lisäksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori piti perinteisen uudenvuoden puheen ja ilta huipentui koko kaupungin yhteiseen ilotulitukseen. Lux Helsinki jatkaa kaupungin talvitapahtumien sarjaa Helsingin talvitapahtumat ilahduttavat vielä uudenvuoden jälkeenkin, kun tulevana lauantaina käynnistyvä Lux Helsinki -valofestivaali valaisee kaupunkia aina 8. tammikuuta saakka. – Helsingin talvikauden tapahtumallisuus on monipuolista ja ilahduttavan helsinkiläistä. Olemme löytäneet omat tapamme ottaa ilon irti pimeydestä ja kylmyydestä siinä missä kesän valosta ja lämmöstäkin. Helsingin tapahtumasäätiö kehittää talvikauden tapahtumien kokonaisuutta kumppaneiden ja helsinkiläisten kanssa jatkossakin, kertoo Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula. NCC myy Fredriksbergin Bja C -toimistotalot Helsingissä noin 64 miljoonalla eurolla ? NCC on myynyt Konepajan alueelle nousevan toimistokompleksin, Fredriksbergin, Bja C -talot saksalaisen KanAm Grund Groupin hallinnoimalle rahastolle noin 64 miljoonalla eurolla. – Fredriksberg on uniikki toimistokohde, jossa yhdistyvät moderni, kestävän kehityksen mukainen suunnittelu, yhteisöllisyys ja kattava palvelutarjonta. On hienoa, että KanAm Grund Group on valinnut ensimmäiseksi Suomessa tehtäväksi sijoituksekseen kohteen, joka sijaitsee yhdellä Helsingin vetovoimaisimmista alueista. Odotamme uutta yhteistyötä innolla, NCC Property Developmentin maajohtaja Petri Bergström sanoo. Helsingin Vallilassa sijaitseva Konepajan alue on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi teollisuusja kulttuuriympäristöksi. – Fredriksbergia ei ole suunniteltu pelkästään toimistorakennukseksi vaan kohtaamispaikaksi Helsingin asukkaille ja vierailijoille, missä on elämää myös toimistoajan ulkopuolella. Se edustaa hyvin tulevaisuuden toimitilaa, joka on osa kaupungin sykettä, keskellä palveluita ja vaivatonta liikkumista, NCC:n yksikön johtaja Yirui Jiang sanoo. Fredriksbergin toimistokokonaisuutta kehitetään neljässä vaiheessa. A-talo valmistui ja myytiin Swiss Life Asset Managers -varainhoitoyhtiön hallinnoimalle rahastolle vuonna 2018. Toisen ja kolmannen vaiheen, Fredriksberg B:n ja C:n, rakentaminen on käynnissä ja ne valmistuvat keväällä 2020. B ja C -talojen kokonaislaajuus on 11 000 m². Viimeisen D-vaiheen toteuttamisen arvioidaan alkavan pian Bja C-vaiheen valmistumisen jälkeen. Myyntiajankohtana Bja C-talojen vuokrausaste oli 40 prosenttia, ja NCC vastaa vapaiden tilojen vuokratakuusta kahden vuoden ajalta. Kauppa toteutetaan yritysmyyntinä, jonka arvo on noin 64 miljoonaa euroa. Kauppa vaikuttaa positiivisesti NCC Property Development -liiketoiminta-alueen vuoden 2020 toisen kvartaalin tulokseen. Kaupalla on positiivinen kassavirtavaikutus vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, koska kyseessä on etukäteiskauppa. Fredriksberg toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen BREEAM-ympäristöjärjestelmän mukaisesti, tavoitteena Excellent-taso. Alueen sijainti kannustaa julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja työmatkapyöräilyyn, myös yhteiskäyttötilat ja palvelut tukevat kestävää kehitystä. NCC pyrkii minimoimaan ympäristövaikutukset ja lisäämään arvoa sekä asiakkaille että yhteiskunnalle ympäristösertifioiduilla rakennuksilla, houkuttelevilla työpaikoilla ja osallistavilla kaupunkiympäristöillä. Fredriksberg lukuina Työpisteitä noin 2 000 henkilölle. Vuokrattavaa toimitilaa yhteensä 30 000 m²: A-talo: 9 000 m², käyttöönotto 5/2018 Bja C-talot: 11 000 m², käyttöönotto 6/2020 D-talo: 10 000 m², käyttöönotto arviolta 2022
15 Viikko 2-3/2020 H Kuvataide Risto Kolanen Vuodenvaihteen kuvataide ? Galleriat avaavat uuden vuoden näyttelyt voimallisemmin tällä viikolla. Mutta monet olivat myös auki joulun tai uuden vuoden yli. Kunhan keskittyminen pysyy terävänä Antti Ruuhela pyrkii maalauksissaan dynaamiseen ja kristallinkirkkaaseen, vastakohtana leväperäisyydelle ja löysyydelle. Hauskaa saa silti olla, ja onkin, kunhan keskittyminen pysyy terävänä: – Haluan rytmin olevan selkeä, vaikka se voi olla hyvin monimuotoinen ja päällekkäisyyksiä sisältävä. Minua kiehtoo erityisesti ihminen, kauneus ja niiden yhdistelmä. Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee nuoren taiteilijan, joka aloittaa teokset ilman minkäänlaisia suunnitelmia ja antaa maalin jälkien tuomien mielikuvien viedä ajatuksiaan lopputulosta kohti. – Maalatessa intuitiivisesti, kuten yleensä teen, työstä suuri osa tapahtuu alitajunnassa, vasta viimeistelyvaiheessa jylläävät päällimmäisenä tietoiset ratkaisut, jolloin yhdistän irrallisia segmenttejä ja poistan tarpeettomuuksia. Työstän kymmeniä maalauksia samaan aikaan. Tampere versoo taidehalliin asti Tampereen Taiteilijaseura avasi 100-vuotiisjuhlavuoden Helsingin Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, ”Satavuotias versoo” -näyttely, joka esittelee monipuolisesti seuran taiteilijoiden teoksia. Maalaustaiteen rinnalla nähtiin veistosta, grafiikkaa, installaatiota sekä videoteos. Kuraattoreina toimivat taidekriitikko Pessi Rautio sekä kuvanveistäjä Matti Kalkamo. Juhlanäyttelyyn valikoitui 284 jäsenen joukosta 24 taiteilijaa. Pitkää historiaansa vasten seuran jäsenten joukossa versoo monilla eri tavoilla kiehtovaa nykytaidetta, saattaapa tietynlainen tamperelaisuus tai pirkanmaalaisuuskin heijastua näyttelyn teoksissa. Näyttely antaa viitteitä siitä, että ihmisen osa ja olemus fyysisyyksineen, sen kipeämmänkin puolen hyväksyvänä, kiinnostaa monia tekijöitä. Joukossa on monia helsinkiläistyneitä kuvataiteilijoita, joista olen juuri kirjoittanut, kuten Kirsti Tuokko ja Viggo Wallensköld. Kaj Franck muotoilupalkinto esillä Design Forum Finlandin jakaman Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajaksi vuonna 2019 valittiin muotoilutoimisto Aivanin kuudesta partnerista muodostuva työryhmä: Jarkko Jämsén, Minka Koukkunen, Aleksi Kuokka, Antti Mäkelä, Aki Suvanto ja Saku Sysiö. Töitä esittelevä näyttely on esillä Designmuseon Galleriassa aina 12.1.2020 asti. Aivan on monialainen, v. 2007 perustettu suunnittelutoimisto. Kaj Franck -muotoilupalkinto kunnioittaa muotoilija Kaj Franckin (1911– 1989) työn henkeä ja periaatteita korkeatasoisesta, demokraattisesta ja funktionaalisesta suunnittelusta, jolla ratkaistaan käytännön haasteita ja luodaan uusia mahdollisuuksia muotoiluosaamista käyttäville yrityksille. Palkinto myönnetään vuosittain marraskuussa suomalaiselle tai Suomessa asuvalle muotoilijalle tai muotoilijaryhmälle. Enkelit soittavat elämän musiikkia Kuvanveistäjä, monumentaalimaalari ja yhteisötaiteilija Heidi Elisabeth Hänninen toi Galleria Rikhardiin, Rikhardinkatu 3, joulun ajaksi esille 100 betonienkelireliefiään ”100 Joulun kivitettyä henkeä” – installaation muodossa. Isä oli kuollut syöpään kuusi vuotta sitten. T ätä ennen hän oli aloittanut taiteellisen työskentelyn suru-aiheen parissa kokonaisinstallaatiollaan ”Surullisten Piknik”. Rikhardinkadun kirjastossa esillä olevat enkelireliefit taiteilija on valanut isältään perimiinsä kipsienkelimuotteihin. Omat enkelinsä tytär päätti valaa rakastamaansa betoniin, jota käyttää muutenkin veistoksissaan. Galleriassa sai lukea installaatioon liittyvän kirjallisen osuuden ”Etsijän päiväkirja”. Siinä Hänninen kirjoittaa: – Äiti hei ala jo elämään. Vaikka meidän kaikkien muiden puolesta. / Mutta itsesi takia ennen kaikkea. Äiti hei. Kuolema kuoli jo. / Se muutti pois kaapista. / Pesin sen käärinliinat ja kiedoin niihin sata kivistä enkeliä. / Nekin itkevät ja nauravat / Ja soittavat elämän musiikkia / mieluummin kuin kuoleman. Uskon pyhimysten maalauksia Dmitri Zudovin muotokuvataiteen ydin on ainutlaatuinen yhdistelmä renessanssin ajan mestareiden perintöä ja hänen omaa modernia katsantoaan. Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, esittelee hänen ”Martyroterapia” -sarjansa. Se on omistettu kristinuskon historian väkivaltaisimmalle ilmiölle, marttyyrien kohtalolle. Uskonsa vuoksi kuolleet pyhimykset ovat tärkeä aihe eurooppalaisessa taiteessa. Heitä on kuvattu niiden esineiden kanssa, joilla heitä on kidutettu. Taiteilija on nimennyt jokaisen esikuvamarttyyrin; malleja oli kymmenkunta. Pyhimykset esiintyvät maalauksissa rauhallisina ja kunnioitettuina. Pariisin aaveita TILA Galleria, Kalevankatu 40, esitteli joulun yli suomalaistuneen Marc Helferin ”Les Fantomes de Paris” –valokuvanäyttelyn, joka esittelee hänen vuosina 1979-1985 näkemiä aaveita 17-23 -vuotiaana nuorena kokemassaan Pariisissa, sen vaurioituneen muistin tallentajana. Harrastajakuvaaja liikkui kaduilla aina kamera mukanaan: – Kuvasin koko ajan ystäviäni, tuntemattomia ihmisiä kadulla – ja graffiteja, jotka ilmestyivät Pariisin seinille. Kuvasin myös monia taiteilijoita. Yksi valokuva on tallentunut värille metroaseman päällä kadulla sadepäivänä. Kuvassa on mystistä, sumuista tunnelmaa ja savu metroritilän läpi tuo ”aaveen” kuvaan. Nuoruusajasta oli jäljellä vain valokuvia. Hän hiljattain kaikki negatiivit tallennettuina kansioissaan. Kun kysyn syytä mustavalkokuvien osittaiselle vaurioitumiselle, Helfer vastaa sen johtuneen monista muutoista. Aivan kuin happo olisi syövyttänyt niitä. Luonto ei tarvitse ihmistä Galleria Bronda, Annankatu 16, esitteli joulun yli Kristina Isakssonin akryyli kankaalle –teoksia. ”Yhdeksäs aalto” on niistä komeimpia. Hän nautti kokeellisesta ja vaistonvaraisesta maalaustavasta, jossa myös sattumalle jää oma sijansa. Taiteilija yksinkertaistaa ja selkeyttää luonnon elementtejä, hajottaa ne ja kokoaa uudelleen hieman käsitteellisempään muotoon. Vahva luonto–näyttelyteoksia yhdistää voimakas maalauksellinen ote. Niiden lähtökohtana on kunnioitus luontoa kohtaan, sen kauneuden, voiman ja herkkyyden arvostaminen. Visuaalisesti vangitsevat teokset korostavat luonnon voimaa ja sitä että ihminen tarvitsee luontoa, mutta luonto ei tarvitse ihmistä. Poni matkalla lopunajan karnevaaleihin Janne Kärkkäinen valmistui Kuvataideakatemiasta 2011, Aalto yliopistosta 2013 ja työskentelee maalaustaiteen parissa. – Maalaukseni ovat kuin kohtauksia keskeneräisistä tarinoista, jotka ovat vilahtaneet näynomaisesti silmäkulmassani. Ihmisiä et niissä näe, sillä eläimet ja kasvit ovat vallanneet maailman. Pääosaa maalauksissani esittävät myrkyllisten kärpässienten lisäksi vallattomat ponit ja söpöt, mutta jotenkin mietteliään melankoliset jänikset. Galleria Huuto, Eerikinkatu 36, esitti Kärkkäisen tavattoman selkeitä ja ihastuttavan naiiveja ja leikitteleviä eläinja kasvimaalauksia. Ne ovat loppukesän unta. Yhdessä lempimaalauksissa niityllä vaeltaa shetlanninponi, joka kantaa päässään kärpässienilakkia, ehkä luullen sen olevan viimeisintä muotia Pariisista. Ehkä poni on matkalla lopunajan karnevaaleihin, ehkä esittelemään kavereilleen uusinta päähinettään. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Dimitri Zudow antaa marttyyreille naisen kasvot ja kehon. Katsoja voi avata tai peittää näkemänsä kuin alttarikaapin. Taiteilija ja marttyyri Galleria Rankan uudenvuoden aattojuhlassa. Kuva: Hannele Salminen. Freelancer Marc Helfer ja Rue des Rosiers -teoksensa Tila Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Antti Ruuhela ja teos Nimetön Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Tampereen Taiteilijaseura aloittaa 100-vuotiaan taipaleensa juhlimisen Helsingin Taidehallin Satavuotias versoo -näyttelyllään. 24 taiteilijan teosten joukkoon mahtuu Kirsti Tuokon vaikuttava Red Rain. Kuva: Hannele Salminen. Heidi Elisabeth Hänninen on erikoistunut kuvataiteilijana surun ja enkeleiden maailmaan, tässä 100 enkelireliefinsä edessä Rikhardinkadun kirjastossa. Kuva: Kareem Haritani. Kaj Franck -muotoilupalkinnon 2019 sai Muotoilutoimisto Aivanin työryhmä. Designmuseon Studiossa, on näyttely avoinna. Kuvassa palkitut Minka Koukkunen (vas.), Antti Mäkelä, Saku Sysiö, Jarkko Jämsén, Aleksi Kuokka ja Aki Suvanto. Kuva: Raimo Granberg.
16 Viikko 2-3/2020 Ei ollut helppoa Tuomiojalla! Kirja-arvostelu ? Erkki Tuomioja, pitkäaikainen poliitikkomme ja ministerimme on pitänyt koko aikuiselämänsä aktiivisesti poliittista päiväkirjaa kirjoittaen lähes joka päivä omia mietteitään kunkin päivän tapahtumista. Näitä päiväkirjoja on jo aiemmmin ilmestynyt kolme osaa, paksuja lukupaketteja. Neljäs tuorein päiväkirjaopus käsittää vuodet 2001 – 2002, 480 sivua, kantaen nimeä ”Tunnustan pelänneeni pahinta” (Tammi 2019). Tuomiojan päiväkirjatekstit ovat juuri siihen ajankohtaan, päivään, sidottuja, mikä tekee niistä ainutlaatuisen mielenkiintoista. Ei ole mitään poliittisille historioille tyypillistä jälkiviisautta, selittelyjä, vaan päiväkohtaiset huomiot ovat sellaisenaan raakoja,inhorealistia Tuomiojan omia näkemyksiä, tuntemuksia juuri sillä hetkellä. Tuomioja maalaa eteemme varsin synkän kuvan poliittisesta elämästä, henkilöistä ja tapahtumista tässä kirjassa vuosilta 2001-2002 . Mitään hauskaa luettavaa tämä kirja ei ole, ehkä pitkälti kirjoittajan persoonasta johtuen. Ministerin arkea Vuodet 2001-2002 olivat Erkki Tuomiojalle kiireistä aikaa. Hän toimi Paavo Lipposen sinipunahallituksen ulkoministerinä, Tarja Halonen aloitti uraansa Tasavallan Presidenttinä, tuleva presidentti Sauli Niinistö oli Lipposen hallituksen valtiovarainministeri. Kirja kuvaa hyvin raadollisesti Tuomiojan lähes jokapäiväistä taistelua,kamppailua Lipponen-Niinistö akselia vastaan Tuomiojan yrittäessä epätoivoisesti saada edes hivenen työväenliikkeen näkökulmaa, tavoitteita hallituksen päätöksiin. Voimakaksikko Lipponen-Niinistö ei ”köyhän asiaa” aja, Tuomioja tuskailee ja turhautuu. Aikoo jättää ministerihommat, koko politiikan ja miettii puolueensakin SDP:n hylkääämistä. Työpaikkojakin on tarjolla ! Tragikomiikan puolelle menee Tuomiojan kuvaus kolmen johtavan sosialidemokraatin Halosen, Lipposen,Tuomiojan matkasta ulkomaille kokoukseen. Kolmikko kokoontuu edellisenä iltana hotellissa riitelemään siitä kuka huomenna kokouksessa saa pitää puheenvuoron. Presidentti vaatii sitä itselleen,ei saa, murjottaa ! Lipponen ärjyy, tiuskii ja huutaa puheenvuoron olevan hänen, ulkoministeri Tuomiojakin yrittää selittää asian olevan ulkoministerin alaa. Puoluetoverit ovat kuin ”veljet keskenään”, tasavallan johtajat riitelevät kuin pikkukakarat! Syyskuu 2001 Syyskuussa 2001 maailma räjähtää, terrori-iskut USA:ssa New Yorkissa ja Washingtonissa muuttavat koko maailmanjärjestystä. Siinä Suomen ulkoministerikin on kovilla.Mitä tehdä ? Erilaiset Suomen Nato-haukat innostuvat, pääkaupungin valtalehti etunenässä. Vaikka vahvat tuntemukset ovat pinnnalla, pää on pidettävä kylmänä . Mielenkiintoinen vaihe päiväkirjoissa,kriiseissä mies punnitaan … Vaikka maailma on vuosista 2001-2002 muuttunut kovasti, on jotain pysyvääkin. Noina vuosina oli lähes päivittäin Tuomiojan huolena Israelin voimapolitiikka Lähi-idässä erityisesti palestiinalaisväestöä kohtaan. Laittomien siirtokuntien rakentaminen tuomittiin jo silloin, mutta Israelin tukijat USA myötäilijöineen sai kaiken pienenkin rauhanomaisen kehityksen estettyä . Tuomioja sai ministerinä jatkuvasti vastaanottaa Suomessakin ”raamatun alle” jääneiden kovia purkauksia pääkaupungin valtalehden tukiessa silloinkin USA:n näkemyksiä. Lenkkeily auttaa Kirjassa Tuomioja ei juurikaan kerro yksityiselämästään, jos hänellä kaiken matkustamisen lomassa sellaista edes on. Aktiivinen jokapäivänen lenkkeily eri puolilla maailmaa tulee päiväkirjoissakin kerrotuksi .Lenkkeily helpottaa paineita. Kirjassa on joka kuukauden aluksi Veli-Pekka Leppäsen tiivistelmät,poiminnat kunkin kuukauden merkkitapahtumista. Erittäin tarpeelliset muistin virkistäjät . Tuomiojan ”Tunnustan pelänneeni pahinta” on oiva katsaus lähihistoriaamme. Nyt ajankohtainen ja erinomainen lähde tulevaisuuden historioitsijoille. Pekka Hurme Malmin lentokentän alue muuttuu Aikajana on viitteellinen ja rakentamisajankohdat arvioita. Kartta Malmin lentokenttäalueen väliaikaiskäytön yleissuunnitelmasta. ? Malmin lentokentän alue muuttuu lentotoiminnan loppuessa. Ensi vuonna alueella avautuu tilaa vähitellen väliaikaisille toiminnoille. Rakentaminen ja väliaikaiskäyttö etenevät rinnakkain alueella mahdollisimman pitkään. Kaupunki varautuu siihen, että jo talvella 2020 osalla lentokentän aluetta olisi mahdollisuus harrastaa talviliikuntaa, kuten hiihtää ja luistella. Samalla kuin kaavoitus valmistuu ja rakentaminen etenee, Malmin lentokenttä palvelee helsinkiläisiä monipuolisena kymmenien hehtaarien tapahtumaja harrastuspaikkana. Tämän lisäksi alueelle on tulossa muun muassa rakentamista tukevia varastoalueita ja muuta toimintaa. Helsingin kaupunki on laatinut väliaikaiskäytön yleissuunnitelman ja sen yhteydessä kartan lentokentän alueen väliaikaiskäytöstä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Karttaan on merkitty sekä uudet että olemassa olevat ulkoilureitit sekä erilaisille toiminnoille varatut alueet. – Alue on noin sadan hehtaarin suuruinen, joten kaikki ei tietenkään valmistu yhdessä yössä. Yleissuunnitelma luo kuitenkin puitteet, joiden avulla alueelle suunnitellaan ja rakennetaan vähitellen erilaisia toimintoja, sanoo projektinjohtaja Kimmo Kuisma kaupunginkansliasta. Hiihtolatuja jo täksi talveksi Alueelle on suunnitteilla kävely-, pyöräilyja hiihtoreittejä sekä virkistysja tapahtuma-alueita. Lisäksi suunnitelmissa on uusi lumenvastaanottopaikka ja mahdollisesti ammattiopetuksen väistötiloja sekä veneiden talvisäilytystä. Tavoitteena on, että väliaikaiskäytön aikana alueen niittyjä voidaan säilyttää ja hyödyntää ulkoiluja virkistyskäytössä luontoarvot huomioiden. Kaupunki varautuu siihen, että jo talvella 2020 osalla lentokentän aluetta olisi mahdollisuus harrastaa talviliikuntaa, kuten hiihtää ja luistella. Aluetta kiertävän nykyisen ulkoiluja latureitin lisäksi niittyalueille on suunniteltu uudet 1,5 ja viiden kilometrin mittaiset kiertävät hiihtolatulenkit. Yhteensä ajettavia latuja olisi noin kuuden kilometrin verran. Näiden lisäksi niittyalueille voisi muodostua käyttäjien omia peltolatuja. – Liikkumisen lisäksi alueella voisi olla vaikkapa kaupunkiviljelyä, pelikenttiä, konsertteja ja piknikkejä. Toivomme, että kaupunkilaiset ottavat alueen omakseen ja luovat uutta kaupunkikulttuuria, Kuisma rohkaisee. Suunnitelmissa 25 000 uutta asukasta Rakentaminen Malmin lentokentällä ja sen ympäristössä alkaa 2020-luvulla. Asukkaita alueelle tulee noin 25 000 – pienen suomalaisen kaupungin verran – ja työpaikkoja parituhatta. Malmin lentokentän alueen rakentaminen aloitetaan vaiheittain alueen eteläpäästä alkaen 2020-luvun alussa ja se jatkuu aina 2040-luvun loppuun sitä mukaa kuin asemakaavamuutokset etenevät. Ensimmäisenä asuinalueista rakentuu Nallenrinne. Suunnitelmana on, että Malmin kentän alueelle tulee 13 500 uutta asuntoa, jotka valmistuisivat 400– 600 asunnon vuositahtia. Palkansaajan veroaste nousee jo keskituloa matalammilla tuloilla Kuva: EVA ? Palkansaajien kokonaisveroaste kohoaa lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euron kuukausituloilla. Palkkatulojen verotusta kiristävät merkittävimmin vakuutetun sosiaalivakuutusmaksujen korotukset. Kaikkien palkansaajien kulutuksen veroaste nousee. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Verokone on päivitetty vuoden 2020 luvuilla. Palkansaajien tuloveroperusteet vuodelle 2020 kiristyvät lähes kaikissa tuloluokissa. Pienituloisen 1 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloveroaste alenee 0,7 prosenttiyksikköä, mutta verotus kiristyy jo 2 650 euron kuukausiansioilla. Keskituloisen palkansaajan tuloveroaste nousee 0,1 prosenttiyksikköä ja sitä korkeammilla ansiotasoilla 0,3—0,4 prosenttiyksikköä. Palkkatulojen verotusta kiristää merkittävimmin vakuutetun sosiaalivakuutusmaksujen korottaminen 0,47 prosenttiyksiköllä 10,25 prosenttiin. Eniten nousevat alle 53-vuotiaiden sosiaalivakuutusmaksut. Kunnallinen tuloverotus kiristyy keskimäärin 0,1 prosenttiyksiköllä 19,9 prosenttiin. Suomessa on 310 kuntaa vuonna 2020. Kaikkiaan 53 kuntaa nostaa tuloveroprosenttia ja seitsemässä kunnassa veroprosentti alenee. Kunnallisveroa kiristävissä kunnissa keskimääräinen veroprosentti nousee 0,6 prosenttiyksikköä ja verotusta keventävissä kunnissa se laskee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Kulutuksen verotuksen kiristyminen jatkuu ensi vuonna. Arvonlisäverotus pysyy ennallaan, mutta terveydelle ja ympäristölle haitallisten hyödykkeiden valmisteveroja korotetaan. Esimerkiksi virvoitusjuomien, tupakkatuotteiden ja bensiinisekä dieselpolttoaineen valmisteverot nousevat. Palkansaajan kulutusmenoilla painotettu kulutusveroaste kohoaa 0,1 prosenttiyksikköä 22,4 prosenttiin. Työnantajan välilliset työvoimakustannukset pysyvät ennallaan ensi vuonna. Yksityiset työnantajat maksavat palkkaperusteisia maksuja 20,8 prosenttia vuonna 2020.
17 Viikko 2-3/2020 H Sarpo Myötäkarvainen nuttakaan uutta katkeraa ihmistä. Sitä paitsi viha on naamio, se on peiteltyä pelkoa. Usein uuden ja tuntemattoman pelkoa. Vihan ilmaisut, erilaisuuden solvailu ja muu ilkeily ovat hätähuutoja. Epätietoinen eilistä katuva, huomista pelkäävä anelee huomiota ja myötätuntoa ainoalla osaamallaan tavalla, vihan purkauksilla. Sääli on pahasta ja vähättelevä olalle taputtelu. Kyllä se siitä-apu. Valtakunnankanslereiksi itsensä kuvitteleville isä aurinkoisille viha ja vihaiset alamaiset ovat polttoainetta. Omahyväistä ja tuhoisaa ”myötäelämistä”. Jäljelle jää tuiki tavallinen ystävällisyys, kaikkia ihmisiä kohtaan. Kaikki me jotakin pelkäämme. Jos istahdammekin lähimmäisen viereen samalle rappuselle, olemme kaikki yhtä heikkoja ja yhtä vahvoja. Pudotamme häpeilemättä kasvoiltamme kaikenväriset naamiot. Onnistuisikohan? Koetan koettaa. Hyvää vuotta 2020! ? Joulurauha meni taas menojaan, useimmat varmaan huomasivat että myös vuosi vaihtui. Ja vanha vuosikymmen kuopattiin. Taaskaan en lupaile, en itselleni tai muille, mitään. Sen sijaan koetan koettaa. Lupaan vähintäänkin yrittää olla myötätuntoinen, silitellä myötäkarvaan omista vakiintuneista käsityksistäni poikkeavia mielenilmaisuja. Huima ajatukseni on selvittää, voiko ikäkulu pakinoitsija oppia uusia kujeita. Aloitan mittavan urakkani uumoilemalla mikä merkillinen panee niin monet sävyisiksi tuntemani ihmiset kihisemään vihaa, vihaa. Ja ansaitsevatko nämä vihan sokaisemat tyypit myötätuntoa. Nimenomaan myötätuntoa, ei sääliä! Pääsisin tietenkin kuin koira veräjästä, jos sulkisin sosiaalisen median tai lopettaisin uutisten seuraamisen. En sulje, enkä lopeta, kiusaan urautunutta mieltäni vaivautumalla epämukavuusalueille. Heittäydyn vihan pyörteisiin. Oikaiskaa, jos olen hakoteillä! Olen sitä mieltä, että kaikkinainen viha mitään tai ketään kohtaan on alhaista, rumaa ja halveksittavaa. Sellaista ihmettä en ole nähnyt, että mikään pahaksi koettu asia vihaamalla muuttuisi hyväksi. Summa summarum, summien summa. Vihaamalla vihaajaa lietsoisin vain lisää vihaa. Eikä maailma kaipaa aiLaajasalon uusi tekojää avattu Laajasalon upouudessa tekojääkaukalossa on riittänyt luistijoita heti avaamisen jälkeen. Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingissä on nyt kahdeksan tekojääkenttää, kun Laajasalon liikuntapuiston tekojääkaukalo on nyt luistelijoiden testikäytössä. – Meillä on ollut Laajasalossa koko ajan tekemisen meininki, vaikka vähän vastoinkäymisiäkin tekojään tekemisessä on ollut. Muun muassa kaukaloa on tarvinnut siirtää, mutta nyt jää on luistelukunnossa. Ei muuta kuin tervetuloa liikkumaan”, summaa Laajasalon liikuntapuiston tiimiesimies Jarkko Rantanen. Laajasalon tekojäälle ei ole pääsymaksua, ja kentällä on pelkästään yleisöluisteluvuoroja. Laajasalon tekojääkaukalon yleisöluistelut: maanantai klo 10.0016.00 pelkkä luistelu, klo 16.00-21.30 mailat sallittu tiistai klo 10.00-16.00 mailat sallittu, klo 16.0021.30 pelkkä luistelu keskiviikko klo 10.0016.00 pelkkä luistelu, klo 16.00-21.30 mailat sallittu torstai klo 10.00-16.00 mailat sallittu, klo 16.0021.30 pelkkä luistelu perjantai klo 10.00-16.00 pelkkä luistelu, klo 16.0021.30 mailat sallittu lauantai klo 10.00-16.00 mailat sallittu, klo 16.0021.30 pelkkä luistelu sunnuntai klo 10.0016.00 pelkkä luistelu, klo 16.00-21.30 mailat sallittu Helsingin kahdeksan auki olevaa tekojääkenttää: Brahenkenttä Kalliossa, Kontulan, Käpylän ja Oulunkylän tekojääkentät, Lassilan, Pukinmäen ja Laajasalon tekojääkaukalot sekä Rautatientorin Jääpuisto. Jo olemassa olevien tekojäiden lisäksi Helsinkiin avautuu vielä lisäksi kaksi täysin uutta tekojääkenttää. Jätkäsaaren tekojääkentän sekä Lauttasaaren tekojääkaukaloiden valmistumisista ja avautumisaikatauluista tiedotetaan lisää myöhemmin. Malmin lentokentän alue muuttuu Tiheämmän vuorovälin kokeilu metrossa ohi Kuva: HKL ? HSL ja HKL testasivat viiden viikon ajan marras-joulukuussa tiheämpää metroliikennettä Matinkylään ruuhka-aikoina. Kokeilu oli liikenteellisesti kohtuullisen onnistunut. Kokeilun aikana 11.11.– 13.12. kolme neljästä metrojunasta jatkoi Matinkylään, kun normaaliliikenteessä vain joka toinen. Tällä pyrittiin saamaan kokemuksia tulevaisuuden metroliikenteen suunnittelemisen tueksi. Matinkylän kääntöpaikka toimi pääosin hyvin, mutta liikenteen täsmällisyys ja säännöllisyys oli heikompaa kuin normaaliliikenteessä. Tihennetty liikenne asettaa haasteita myös häiriöiden torjunnan ja hallinnan osalta. Kokeilulla selvitettiin myös sitä, miten liikennöintimalli toimii ja miten altis se on liikenteen häiriöille. Lisäksi kerättiin tietoa matkustajamäärien kehittymisestä ja sitä, miten matkustajat jakautuivat eri lähdöille etenkin Matinkylän ja Tapiolan välisellä osuudella. HSL ja HKL analysoivat saatuja tuloksia ja tarkempia tietoja liikenteen toteumasta alkuvuoden aikana. Näiden tulosten pohjalta ratkaisuja jatkosta voidaan tehdä kevään aikana. Musiikkimuseo Famen alkutaival oli menestyksekäs Musiikkimuseo Fame saavutti 20 000 kävijän rajapyykin uudenvuodenaattona. Yli puolet käynneistä tehtiin Museokortilla. ? Kauppakeskus Triplaan Helsingin Pasilaan lokakuussa avattu Musiikkimuseo Fame houkutteli yli 20 000 kävijää ensimmäisten viikkojensa aikana. Yli puolet käynneistä maksettiin Museokortilla. Kymmenestuhannes Museokortti-kävijä sai yllätyslahjana Fame-kultamukin. Musiikkimuseo Famen 20 000 vierailijan rajapyykki rikottiin uudenvuodenaattona. Kymmenestuhannes Museokortti-käynti tehtiin perjantaina 27. joulukuuta, kun Anya Siddiqi asteli suomalaisen musiikin historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta esittelevään musiikkimuseoon. Siddiqi sai muistoksi käynnistään kultaisen Fame-mukin. Ensimmäistä kertaa museossa vieraillut Siddiqi kertoi pitäneensä erityisesti virtuaalilaseista, kuten Esa-Pekka Salosen työtä kuvaavasta teoksesta, joka auttoi ymmärtämään kapellimestarin työtä paremmin. Iloinen ja yllättynyt Anya Siddiqi ei ollut aiemmin käynyt Famessa ja kertoi pitäneensä erityisesti museon virtuaalilaseista. Määrä yllätti Museon toimitusjohtaja Olli llmolahti kertoo, että Museokortti-kävijöiden suuri määrä on yllättänyt. – Emme osanneet arvioida Museokortti-kävijöiden määrää näin suureksi, joka on itse asiassa ollut yli 50 prosenttia kaikista kävijöistä, Ilmolahti iloitsee. Museokortti on ollut joulunajan hittituote museokaupan puolella ja kävijät ovat aktivoituneet ostamaan itselleen Museokortin museovierailun yhteydessä. – Museokortti on ollut hyvä lahjatuote museokaupassa, Ilmolahti kertoo. Fame on ollut auki vasta lokakuun loppupuolelta lähtien ja palaute on Ilmolahden mukaan ollut hyvää. – Erityisesti on kiitetty elämyksellisyyttä ja sitä, että museossa voi oikeasti laulaa, tanssia ja kuunnella musiikkia. Myös suomalaisen musiikin kunniagalleria Finnish Music Hall of Fame on saanut kiitosta. Koko perheelle suunnattu museo on tavoittanut laajasti eri kohderyhmiä niin lapsista aikuisiin kuin matkailijoista kansainvälisiin vieraisiin. Vuonna 2020 Famessa tapahtuu paljon. Helmikuussa museossa avautuu Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanäyttely, toukokuussa heavymetal-musiikin vaihtuva näyttely nimeltään ”Metal Export” ja syyskuussa vuorossa on ainutlaatuinen Sibeliuksen videoteos, ”Sibeliuksen luontosuhde”. Marraskuussa 2020 julkaistaan uudet suomalaisen musiikin kunniagallerian jäsenet. Nykyiset kunniagalleriaan valitut jäsenet jäävät museoon esille, mutta uudet ministeri Lauri Tarastin vetämän valintatoimikunnan valitsemat jäsenet nostetaan näyttävästi esille. Fame painottaa näyttelyissään elämyksellisyyttä ja hyödyntää uutta teknologiaa. Museossa pääsee kokemaan virtuaalielämysten kautta, millaista on laulaa Savonlinnan Oopperajuhlilla tai Hartwall Arenan lavalla. Uusi Museokortti-kohde haluaa erottautua muista museoista modernin teknologian tuomalla elämyksellisyydellä. Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu yli 300 museoon
18 Viikko 2-3/2020 ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 10/2019 – 7,90€ Puolustussolut tarvitsevat puhdasta ruokaa ja riittävästi vettä Leijonasankari Esa Keskinen selätti nivelrikon täsmäkollageenilla Onko luvassa kovaa Onko luvassa kovaa vai pehmeää ilmaa? vai pehmeää ilmaa? Keho kertoo tulevat säät Luontaishoidot apuna Luontaishoidot apuna Kolme viikkoa, ja vauva ilmoitti tulostaan! Laihdutuksen tueksi: greippi, koivu, nokkonen, rosmariini, voikukka, appelsiini Tie terveyteen Tie terveyteen aukesi aukesi vihermehuista vihermehuista Tara Lange: Tara Lange: Mineraalisuolojen puute uupumuksen taustalla? Ihminen sairastuu, kun suolessa mädäntyy Herk kuja ilm an soke ria Maailma on julma paikka Maailma on julma paikka pumpulissa kasvaneelle pumpulissa kasvaneelle Alpakan villa Alpakan villa ei kutita allergista ei kutita allergista Antioksidanttiklinikka sai elintapalääkärin ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset@karprint.fi TILAA!
19 Viikko 2-3/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 ...... S-market Castreninkatu 9-11 ........ Alepa Sturenkatu 11 ................ Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ........... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ........... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ...... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 .... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 ............ Alepa Helsinginkatu 25 ............ Urheiluhallit Helsinginkatu 26 ............ Työväen Opistotalo Hämeentie 23 ................ LKV Moilanen Hämeentie 29 ................ Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 ................ Kiinteistömaailma Hämeentie 54 ................ Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ........... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 ..................... Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ............. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ............. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 ................ Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 ................ Alepa Porvoonkatu 19 ............. K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ............ Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ............ Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 .............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .....S-market Siltasaarenkatu 11 ........ Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .....Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............. Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 ................ Alepa Sturenkatu 40 ................ Alepa Toinen linja 4 ................. Kallion Virastotalo Toinen linja .................... Kuntatalo Toinen linja 31 ............... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............. Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ............. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 ................. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................... Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 ................ Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 334 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Kaupunkiympäristö www.hel.fi/kaupunkiymparisto Haapaniemenkatu 4 asemakaavaa muutetaan Haapaniemenkadun varteen suunnitellaan pääosin kahdeksankerroksista liikeja asuinkerrostaloa. Asemakaavan muutos koskee tonttia Haapaniemenkadun varressa, Väinö Tannerin kentän kaakkoispuolella. Tavoitteena on mahdollistaa liikeja asuinkerrostalo nykyisin tyhjillään olevalle tontille. Rakennus on pääosin kahdeksan kerroksinen ja korkeimmillaan 11 kerrosta. Tontin läpi mahdollistetaan julkinen kävelyn yhteys. Valmisteluaineistoa on esillä 7.1.–3.2.2020: • kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1 • www.hel.fi/suunnitelmat Mielipiteet: viimeistään 3.2.2020 Lisätietoja: Perttu Pulkka, p. (09) 310 37465, perttu.pulkka@hel.fi Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä Ennätysturvallinen vuosi tieliikenteessä Tavoitteesta silti jäljessä ? Liikenneturvan ennakkoarvion* mukaan kulunut vuosi on ollut tieliikenteessä ennätysturvallinen. Vuonna 2019 tieliikenteessä arvioidaan kuolleen 204 ihmistä. Tavoitteesta ollaan silti jäljessä. Liikenneturva pitää tärkeänä sitä, että tavoitteellinen liikenneturvallisuustyö saa entistä vahvemman tuen, kun valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu käynnistyy 2020. Liikenneturvan tekemän ennakkoarvion mukaan päättyvä vuosi oli tieliikenteessä ennätysturvallinen. Erityisesti marrasja joulukuussa liikenteessä näyttäisi tapahtuneen poikkeuksellisen vähän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Oikean suuntaista kehitystä näkyy henkilöautossa matkustaneiden ja jalankulkijoiden kohdalla. Henkilöautossa menehtyneiden määrä laski sekä edellisvuoteen että vuosien 2015-2017 keskiarvoon verrattuna. Tämä johtui pääasiassa nokkakolareiden ja ulosajoissa menehtyneiden määrään vähenemisestä. Kuolleiden jalankulkijoiden määrä laski vuonna 2019 sekä edellisvuoteen että vuosien 2015-2017 keskiarvoon verrattuna. Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen muistuttaa, että ennakkotiedot tulevat tarkentumaan. Ennakkotietoihin tulee aina niin kutsuttua jälkikertymää, joten lopullinen tilastoluku selviää vasta runsaan vuoden viiveellä. – Näyttää siltä, että turvallisuustaso on parantunut edellisvuoteen verrattuna, ja tästä voi tulla ennätysvuosi. Viimeisten tietojen mukaan liikenteessä kuolleiden määrä on tänä vuonna 15 ihmistä pienempi kuin viime vuoden lopussa. Myös loukkaantuneiden määrässä on oikea suunta. Tammi-marraskuussa loukkaantuneita oli seitsemän prosenttia edellisvuotta vähemmän, Valtonen tiivistää. Vaikka kulunut vuosi lähestyykin ennätysturvallista, Suomi on edelleen selkeästi jäljessä tieliikenteen turvallisuustavoitteestaan. Tavoitteeksi on määritelty kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrän puolittaminen vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tällä hetkellä on lähestulkoon selvää, ettei tavoitteeseen päästä. Suomi on myös tuoreeltaan sitoutunut Euroopan unionin liikenneturvallisuuden nollas kenaarioon (nolla liikennekuolemaa vuoteen 2050 mennessä) ja käynnistänyt valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian laatimistyön. – Tervetullut uutinen on, että nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu liikenneturvallisuustavoitteeseen ja työ valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian laatimiseksi on käynnistytty. Yhteiskunnan eri sektoreita läpäisevä strategia kokoaa yhteen eri toimijat, auttaa kohdentamaan toimenpiteet oikeisiin paikkoihin ja määrittelee vastuut selkeästi, jotta jokainen tekee työtä samojen tavoitteiden eteen. Valtakunnallinen suunnitelma antaa selkänojaa myös paikalliseen liikenneturvallisuustyöhön”, Valtonen iloitsee.