2 Viikot 6-7 PASSIKUVAT • tallennus poliisille tai kuva-arkki (6 kpl) käteen • opiskelija-alennus 10% • viisumikuvat alk. 25,– 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 040 585 6195 kuvahommat.fi/varaa ASIAKIRJAT • VALOKUVAT • KOPIOT • SKANNAUS • LAMINOINTI • KYLTIT KEHYKSET • ALBUMIT • FILMIT • MUISTIKORTIT • MUISTITIKUT • PARISTOT TULOSTUS TARVIKKEET tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Helppohoitoisia viherkasveja alk. 10€ GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Pitkänsillan pohjoispuolella MIKA MIKKOLA Kirja verkkokaupoissa! www. suomalainen.com • www.booky.fi www.prisma.fi • www.adlibris.com Elämänmakuinen ja jännittävä kertomus työläisten elämästä sata vuotta sitten. Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t
LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI 49. vuosikerta – nro 3 Viikot 6-7 Tänään Mäkelänkatu peruskorjataan, nyt päätetään suunnitelmasta Taidehallissa 110 000 kävijää 2017 ? Helsingin Taidehallissa kävi 110 000 kävijää vuonna 2017, mikä on enemmän kuin yli 40 vuoteen. Vierailujen määrä nousi edellisestä vuodesta 50 %. – Oli hauskaa huomata yleisöpohjan laajenevan, kun kasvava osa viime vuoden kävijöistä oli Taidehallissa ensimmäistä kertaa. Taiteilijoiden teokset ovat puhutelleet laajasti eri yleisöjä ja tarjonneet elämyksiä ja ajattelemisen aihetta. Olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että kuvataiteella on juuri nyt kysyntää ja vetovoimaa laajemminkin. Kynnystä käynteihin on madaltanut myös museokortti, sanoo Taidehallin johtaja Jan Förster. Taidehallissa nähtiin kuusi näyttelyä, joista eniten kävijöitä keräsi keväällä nähty Anu Pentikin Kolme tilaa. Sen näki yli 46 000 katsojaa. Taidehalli juhlii tänä keväänä 90-vuotispäiviään. Parhaillaan nähtävän, graffititaiteilija EGSin monipuolista tuotantoa esittelevän näyttelyn jälkeen aukeaa Markku Keräsen retrospektiivi Värien ikuinen kevät, joka esittelee temperamaalauksen taitajan teoksia 1970-luvulta tähän päivään. Keväällä nähdään myös suuressa kansainvälisessä nosteessa olevan espanjalaisen taidemaalarin Secundino Hernándezin näyttely. Kadun rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2021 ? Helsingin kaupunki laatii Mäkelänkadun peruskorjaukseen liittyviä liikenneja katusuunnitelmia. Peruskorjauksen suunnittelu koskee Mäkelänkatua välillä Hämeentie–Kumpulantie. Remontissa uusitaan kadun rakenteita, kunnallistekniikkaa ja liikennejärjestelyjä. Tavoitteena on katutilan jakaminen niin, että katu palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia kulkumuotoja. Katuosuudelle aiotaan rakentaa pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyörätiet. Sivu 7 HKL kehittää kantametron asemia Hakaniemen metroaseman lippuhallin uusittuihin liiketiloihin haetaan nyt vuokralaisia. ? Helsingin kantametron metroasemat Ruoholahdesta itään kehittyvät ja muuttuvat tulevina vuosina entistä miellyttävimmiksi ja palvelevat matkustajia nykyistä kokonaisvaltaisemmin. HKL on käynnistänyt metroasemien kehittämishankkeen, jossa haetaan asemien liiketiloihin erityisesti matkustajien toivomia arkea helpottavia ja viihtyisyyttä lisääviä palveluja. Samalla kehitetään asemien ulkoasua vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. – HKL haluaa omistamiensa tilojen kehittämisen kautta olla lisäämässä matkustusviihtyvyyttä koko metrolinjan alueella, kertoo HKL:n toiminnanohjausyksikön johtaja Karoliina Rajakallio. Paremmat palvelut tuovat läsnäoloa asemille ja lisäävät sitä kautta myös asiakkaiden turvallisuudentunnetta ja matkustamisen ja arjen helppoutta. – Mahdollisia uusia palveluja metroasemilla voisivat olla esimerkiksi laadukkaat kahvilatilat, erilaiset nopean asioinnin palvelut tai vaikkapa pakettien noutopisteet, kuvailee Rajakallio. Palvelujen kehittämisen lisäksi Helsingin vanhempia, osin jo lähes 40 vuotta vanhoja metroasemia peruskorjataan erillisen aikataulun mukaisesti. Peruskorjauksen yhteydessä on myös helppo toteuttaa liiketilojen muutokset niin, että matkustajapalvelu paranee tätä kautta. Esimerkiksi Hakaniemen metroaseman torin puoleisen lippuhallin peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on juuri valmistunut. – Näihin liiketiloihin haetaan nyt vuokralaisia, joilla olisi kiinnostusta tuoda mukaan myös oma panoksensa matkustajaviihtyvyyden kehittämiseen, sanoo Rajakallio. Muiden kantametron asemien osalta on käynnissä palvelujen ja tilojen kehittämisen hankesuunnitelman laatiminen. Hankesuunnitelmaa lähdetään toteuttamaan vuonna 2019. HSY mittaa ilmanlaatua uusissa kohteissa ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittaa ilmanlaatua vuonna 2018 neljässä uudessa paikassa: Eteläsatamassa, Itä-Hakkilassa, Kauniaisissa ja Hyvinkäällä. Mittauksilla selvitetään satamien, pientaloalueiden ja vilkasliikenteisten katujen ilmanlaatua. Lisäksi mittausverkostoa täydennetään uudenlaisilla pienikokoisilla mittalaitteilla. – HSY mittaa ilmanlaatua sekä pysyvillä että vuosittain siirrettävillä mittausasemilla. Helsingissä Mechelininkadun siirrettävä mittausasema jatkaa viimevuotisessa paikassaan. Uudet siirrettävien asemien mittauspaikat ovat tänä vuonna Helsingissä Eteläsatamassa, Vantaalla Itä-Hakkilassa sekä Kauniaisten ja Hyvinkään keskustassa, kertoo HSY:n Ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä 11 ilmanlaadun mittausasemaa. Mittausverkostoa täydennetään tutkimusyhteistyönä useilla, uudenlaisilla ja pienikokoisilla mittalaitteilla, joita on pääkaupunkiseudulla noin 15 paikassa. – Uusien pienikokoisten mittalaitteiden eli sensoreiden avulla saamme reilun vuoden ajan kattavasti ilmanlaatutietoa pääkaupunkiseudun alueelta. Lisäksi sensoreilla saadaan tietoa siitä, miten ilmanlaatu vaihtelee eri korkeuksilla ja etäisyyksillä kadusta, Myllynen kuvailee. Liikenteen vaikutukset Helsingissä Eteläsatamassa seurataan laivojen ja satamien liikenteestä syntyviä ilmansaasteita kuten typpidioksidin, rikkidioksidin ja erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia. Mechelininkadulla mitataan vilkasliikenteisen kadun ilmanlaatua toista vuotta peräkkäin. Vantaan Itä-Hakkilassa HSY selvittää puupolton vaikutuksia pientaloalueiden ilmanlaatuun. Kauniaisissa Kauniaistentiellä mitataan liikenteen ja katupölyn vaikutusta keskustan ilmanlaatuun. Kauniaisissa on mitattu ilmanlaatua edellisen kerran vuonna 2013 ja nyt arvioidaan ilmanlaadun kehittymistä keskusta-alueella. Sivu 7 Suunnittelualue.
4 Viikot 6-7 Helsingin väestönkasvusta 3/4 tulee ulkomaalaistaustaisista J oka seitsemäs helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen. Helsingissä asui vuoden 2017 alussa yhteensä 94 888 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä oli 14,9 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Alle 7-vuotiaista helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisia oli lähes joka viides. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kaikista ulkomaalaistaustaisista 17 prosenttia oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Asiat selviävät ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi-sivustolta. Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 5 010 hengellä eli 5,6 prosenttia. Kasvuprosentti oli alhaisin kymmeneen vuoteen, mutta silti lähes kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista. Vuoden 2017 alussa helsinkiläisten ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Somalia, Irak ja Kiina. Vuoden 2016 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten ja afrikkalaistaustaisten helsinkiläisten määrä. Helsinki sai 2016 ulkomaista muuttovoittoa vieraskielisistä suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan vieraskielisten muuttovoitto muualta Suomesta kasvoi. Seudun sisäisessä vieraskielisten muuttoliikkeessä Helsinki kuitenkin menetti 772 asukasta, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttotappio on ollut vuodesta 2007 selvästi vuosituhannen alkua korkeammalla tasolla. Vieraskieliset muuttivat Helsingistä erityisesti Vantaalle. Vironkielisten muuttotappio Helsingistä oli 230 henkeä. Vielä kymmenen vuotta sitten muuttovoitto vironkielisistä oli noin 500 henkeä vuodessa, ja huippuvuonna 2012 muuttovoitto oli kasvanut lähes 1 000 henkeen. Tämän jälkeen muuttovoitto vironkielisistä lähti jyrkkään laskuun. Vielä vuonna 2015 muuttovoitto oli kuitenkin vielä 241 henkeä. Monissa ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on merkittävä. Vuonna 2014 toimistoja laitossiivoojista sekä linja-autonja raitiovaununkuljettajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet. Lisäksi ravintolanjohtajista, siivoustyön esimiehistä ja talonrakentajista ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa kaikista työntekijöistä. Etenkin ulkomaalaistaustaisia siivoojia, talonrakentajia ja ravintolaja suurtalouskokkeja on määrällisestikin paljon. Esimerkiksi vuonna 2014 ulkomaalaistaustaisia siivoojia oli Helsingissä 4 129. Helsingin kaikista työllisistä ulkomaalaistaustaisia oli joka kymmenes. P ääkirjoitus Nro 3 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Runopalsta Suuret saappaat Seuraamme suurta näytelmää, suuret saappaat kiinnostaa. Valon ja varjon vastaisuus yhteisymmärryksen hämärtää. Kuka luottamuksen lunastaa, pääsee valtaan toimimaan? Saulille kunnia kuuluu, hänet presidentiksi valitaan! Kaikkea siellä puhutaan, Nils Natolla ratsastaa. Sarvipäitä harmittaa, otteet vallasta irtoaa. Punaiset ruusut uinahtaa, punaiset jäävät palamaan. Persu-Laura on innoissaan, suuret ovet on raollaan. Valon ja varjon vastaisuus tukkii tien viimeisen. Saulin charmi ja itsetunto vastuunkantoa parantaa. Hän likoon kaiken laittoi, lensi idästä länteen. Saapui kotiin kiireissään Kiinan johtajaa tapaamaan. Presidentti vastuunsa kantaa suurissa saappaissaan. Luottamuksen voimme antaa, onnea saamme toivottaa. Levanko, lyyrikko Alkoholin käytöstä Helsingin kaupunginhallitukselle Lenin -puiston nimeä ei pidä muuttaa Helsingin säästötoimista Katse vuoteen 2024 Kiitokset sosiaalivirastolle ja Helsingin kaupungille ? Sydämelliset onnittelut tasavallan presidentti Sauli Niinistölle! Maa on turvallisissa käsissä. Mutta missä mennään kuuden vuoden kuluttua? Kaikki Niinistön kilpakumppanit vaikuttivat kovin heppoisilta. Olivat tuollaisia kevyen sarjan pyrkyreitä. Onneksi kansa tajusi tämän. Mutta mistä nousee Niinistön, Koiviston, Kekkosen, Ahtisaaren, Paasikiven veroinen seuraaja? Kannunvalannan aloittaminen jo nyt tuntuu aikaiselta, mutta on tarpeellista. Olisivatko Olli Rehn ja Jan Vapaavuori presidenttiainesta? Leif Söderlund Siltasaari ? Mietityttää hieman, kun sain kuulla, ettei Helsingissä muovin kierrätys tahdo toimia, niin päätin tehdä oheisen runon muistellen vuotta 1993 jolloin olin Kustaankartanon vahaintalossa ulkohuoltomiehenä ja tehtäväni oli muiden toimien ohella lajitella Inkerinmaalta tulevien biojäteastiat koska he yleensä laittoivat biojätteet muovipusseihin ymmärtämättä, ettei muovi hajoa luonnossa. Minua ei Työvoiman erikoispalveluyksikössä ”Duurissa” hyväksytty enää työelämään, kun sikäläinen sosiaalityöntekijä Mirjam Sarilahti sanoi: ”Me olemme jo liian vanhoja työelämään annetaan nuorille mahdollisuus”. Minä ihmettelen, että hän sanoi tässä muodossa, mutta hän itse jatkoi töitään Työvoiman erikoispalveluyksikössä ”Duurissa” ! Enköhän roskia tonkimaan kelpaisi ? ! Helsingin kierrätys-sekoilu Kaupunki haluaa säästää, eikä ihmistä lähelle jäteasiaa päästää. Joka lajittelun oikein tietäisi, sitä ei herrakansa sietäisi ! Joten palkatkaahan oikeaa väkeä, niin aletaan hyviä tuloksia näkeä ! Lassi Tiittanen ? Kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö ovat tehneet aloitteen Lenin-puiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Aloite on ristiriidassa erilaisten paikkojen historiallisten nimien suhteen Helsingissä ja Suomessa yleisesti noudatettujen periaatteiden kanssa. Täällä ei ole muutettu paikkojen nimiä poliittisten suhdanteiden ja kyseenalaisten historian uudelleenkirjoittamispyrkimysten mukaan. Alppiharjussa sijaitsevan puistoalueen nimeäminen vuonna 1970 Lenin-puistoksi perustui Leninin kiistatta tärkeään rooliin Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa ja yhteyksiin Helsinkiin, jossa Lenin asui useampaan otteeseen. Puisto on osa Alppiharjun perinteitä työväen asuinalueena, jossa toimivat pitkään myös vasemmistolaisen työväenliikkeen ylläpitämä Alppilava ja Kulttuuritalo. Kuten Helsingin nimistötoimikunta toteaa, Lenin-puiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa. Todettakoon, että Helsingissä on nimetty paikkoja ja muistomerkkejä myös Venäjän tsaarin, Ruotsin kuninkaan, Helsingin valtaukseen 1918 osallistuneiden saksalaisten sotilaiden muistoksi ja eräiden muiden historiallisten henkilöiden ja tapahtumien mukaan. Ne kuvaavat omaa aikaansa ja ovat osa Helsingin kaupunkikulttuuriin kuuluvaa monikerroksisuutta ja moninaisuutta. Esitämme, että kaupunginhallitus hylkää Sinisen valtuustoryhmän aloitteen ja että Lenin-puiston nimi säilytetään ennallaan. SKP:n Maunula-Pakilan osasto ry puolesta Outi Mononen ? Tuntuu ERITTÄIN Oudolta, että sellaiset ihmiset puhuu alkoholin käytöstä jotka eivät ole minkäänlaisia juoppoja tai eivät ainakaan tunnusta sitä ! Myönnän olevani sen verran juoppo, että tiedän miten me juopot käyttäydymme, kun olemme krapulassa, sillä yleensä otamme krapula-ryypyn ja PYSTYMME Tekemään töitä, siten ettei sitä huomaa kukaan muu, että me edes olemme ”pikku hiprakassa”. Tulkaa siis kysymään meiltä juopoilta miten me käyttäydymme missäkin tilanteessa, mutta on myös huomioitava sellainen tilanne, että yllyttääkö työnantaja jotenkin meitä juoppouteen esim., siten kuin olin 1988-1991 Vantaalla Katko Oy Koneraudassa töissä aloittaen alumiini-hitsaajana ja päätyen JKU-Virranottolaitteiden kasaajaksi sekä lisäksi minulla oli kaksi (2) apulaista ja kolmaskin (3) oli innostunut tulemaan sille osastolle koska kohtelin alaisiani asiallisesti enkä pakottanut heitä tekemään sellaista työtä mitä he eivät halunneet, mutta ”Kuningas” alkoholi tuli siinä mielessä vastaan, että Katko Oy Koneraudassa pidettiin tehtaan alueella sisäpihalla illan istujaiset jossa tarjottiin olutta tai grape-longeroa lisäksi saunailta myös pidettiin tehtaan saunassa ja siellä sai ottaa vahvempiakin, joten tuli peijakas eli pikku-piru olkapäilleni kuiskimaan korviini, että kyllä sinä voit maalaamossakin ottaa, kun muuallakin tehtaan alueella saa RYYPÄTÄ Ja eiköhän juuri TÄLLAISET ASIAT MEITÄ JUOPPOJA YLLYTÄ ! Lassi Tiittanen ? Olin yllättynyt, että Helsingin kaupunki ja sosiaalivirasto antoivat käyttööni rollaattorin sekä kyynärsauvat ja lisääkin vielä on luvassa, niin katson, että on aihetta välillä kiittääkin eikä aina ”marmattaa”. Lassi Tiittanen Vallankumous ja sisällissota 1918 ? Työväenliikkeen tavoitteista 1917-1918, vallankumouksesta ja sisällissodan kipujäljistä keskustelemassa Maanantaiklubilla Kalliossa historiantutkija Seppo Aalto ja folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen. Vanhoja työväenlauluja esittävät Elmeri Vehkala & Valtteri Bruun. Tilaisuus on maanantaina 5.2. klo 19 kahvila Berggassa, Viides linja 14. Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän kertoo olosuhteista, joissa työväenliike radikalisoitui, millaisia tavoitteita työväenliikkeessä asetettiin ja miksi punaiset kokivat tappion. Hän on julkaissut kirjoja Helsingin historiasta ja tekemässä nyt kirjaa, jossa tarkastellaan Kuusankosken tapahtumien valossa, miksi työväki lähti vallankumoukseen ja millaiset jäljet sisällissota jätti.. Ulla-Maija Peltonen tarkastelee puheenvuorossaan muistamisen vastuuta ja välttämättömyyttä. Hän käsittelee työväenliikkeen rivijäsenten muistitietoa, ruohonjuuritason ihmiset liikkeelle saaneita odotuksia ja tavoitteita, mutta myös sodan jälkiselvittelyjen moraalisia painolasteja, jonka tappio, vankileirit ja vainot toivat. Peltonen on tutkinut vuoden 1918 suullista ja kirjallista kerrontaa, sisällissodan muistamista ja unohtamista. Hän on folkloristiikan dosentti ja tietokirjailija. Maanantaiklubi on kuukauden ensimmäisenä maanantaina kahvila Berggassa järjestettävä kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. Maria Malmströmin ja Yrjö Hakasen vetämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. http://maanantaiklubi.blogspot.fi Vapaa pääsy!
5 Viikot 6-7 Influenssatilanne edellisvuosia vaimeampi ? HUS:n sairaaloissa on influenssaan sairastuneita ollut toistaiseksi vähemmän kuin parina edelliskautena. Neljästä viruksesta yleisin on poikkeuksellisesti ollut B-virus Yamagata. Rokotteen kokonaisteho voidaan arvioida vasta epidemiakauden jälkeen. Influenssaepidemia alkoi joulukuun lopulla, mutta sairastumishuippu näyttää ainakin tilapäisesti kääntyneen laskuun tammikuun puolessavälissä. HUS:n toiminta-alueella Uudenmaan sairaaloissa epidemia on ollut tähän mennessä vaimeampi kuin parina edelliskautena. Influenssahoitopäiviä on epidemiahuippuja verratessa ollut vain noin kolmasosa viime kauteen verrattuna. HUS-alueen sairaaloissa tehoja valvontahoidossa on viikkoon 3/2018 mennessä ollut kaikkiaan 33 henkilöä, joista 88 % perussairaita, lähes 70 % yli 65-vuotiaita ja 2/3-osa rokottamattomia. Eniten valvontahoitoa vaatineita potilaita on hoidettu Hyvinkään sairaalassa. Liikkeellä on ollut kahta Aja kahta B-virusta, yleisimpänä poikkeuksellisesti B-virus Yamagata. Tosin HUS:ssa tehohoitoon joutuneilla ja yli 75-vuotiailla A-virus on ollut yleisempi. Henkilökunnasta 95 prosenttia HUS:n henkilökunnan influenssarokotuksen kattavuus on noussut tällä epidemiakaudella kaikkien aikojen korkeimmalle, peräti 95 prosenttiin. Tulokseen on päästy useita vuosia kestäneellä määrätietoisella panostuksella henkilökunnalle suunnattuun viestintään ja joustaviin rokotuskäytäntöihin. B-virus Yamagata on puuttunut kansallisen rokotusohjelman kolmitehoisesta rokotteesta, mutta nyt liikkeellä olevien kiertävien neljän influenssaviruksen takia rokotteen kokonaisteho voidaan arvioida vasta kauden loputtua. Nelitehoisen influenssarokotteen saaminen kansalliseen rokotusohjelmaan on tärkeää huomioiden riskiryhmät ja sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset. Euroopan tautikeskus kehottaakin jäsenmaitaan harkitsemaan nelitehoisen rokotteen käyttöönottoa. Rokotus on paras suoja influenssaa vastaan, sillä se estää jälkitauteina keuhkokuumeita, sydänlihastulehduksia sekä aivoja sydäninfarkteja. Perusterveillä työikäisillä on aina parempi rokotevaste kuin ikääntyneillä ja perussairailla. Varsinkin iäkkäillä kahtena vuotena peräkkäin otettu rokote vähentää sairaalaja tehohoidon sekä kuoleman riskiä. Mikäli saisi influenssan rokotteesta huolimatta, taudinkuva on yleensä lievempi ja vakavien jälkitautien riski pienempi. Heinäsen kolumni Kivinokan vanha metsä 100-vuotislahjaksi Pomppiva peitto ? Nyt kun on meneillään Muisteluvuosi 1918, tuli minun muisteltua itse kokemiani kovia hetkiä eli niitä kolmea perättäistä helmikuista vuoden 1944 Helsingin suurpommitusta. Rakennuksissa ryskyi, lasit helisivät ja me pelkäsimme porukalla Agricolankatu 5:n pommisuojassa. Vanhojen tätien kamferi tuoksui, vaikerointi oli äänekästä. Me lapset tohdimme kuitenkin iloita, kun ei tarvinnut yli klo 23:n kestäneen hälytyksen johdosta mennä kouluun kuin vasta klo 11. Mutta kauhulla kuviteltiin, millaista tuhoa nähtäisiin, jos ja kun ulos päästäisiin. Pommitusyöt olivat 6.-7.2, 16.-17.2 sekä 26.-27.2. eli Kalevalanpäivään päättyen. Pommeja sateli Helsinkiin yli 25.000 tonnia. Kuolleiden määräksi ilmoitettiin noin 150 ihmistä. Toistasataa rakennusta vaurioitui. Hälytykset kestivät yli yön ja muistaakseni niistä oli suomalaisille etukäteen ilmoitettukin. Tällaisen taistelutempun arveltiin jouduttavan aselepoa. Koville otti sota kotirintamallakin! Ajattelen äitien tuskaa peloissaan koko perheen puolesta, ruokapulakin koetteli. Todettakoon, että välirauhansopimus allekirjoitettiin syksyllä 19.9.44 ja sitten jopa tanssittiin rautatientorilla. Euroopassa päästiin rauhaan 17.5.1945. Nyt muistellaan noiden aikojen tapahtumia – toivottavasti opettavaiseksi varoitukseksi. Valitsin pakinaani rauhanomaisen kuvan. Se on Neuvostoliitossa vuonna 1980 julkaistun 24 postikortin sarjasta ”Harvinaisia urheilulajeja eri puolilta maailmaa”. Kyseessä on Grönlannin talvikuukausien laji. Kilpailijoita hyppyytetään mursunnahoista ommellulla peitteellä. Sitä venytetään joka suuntaan reunoja pitkin pujotetun köyden avulla. Kilpailun voittaa se, joka korkeimmalle hyppää ja taitavimmin hallitsee hypyn aikana vartalonsa. Sarjan muut opettavaiset kortit kertovat Thaimaan leijakilpailuista, Japanin palomiesten akrobaattitempuista, Mongolian jousimiehistä. Kortilla kerrotaan myös Suomen puunhakkuukilpailuista (?). Tuolloin ei varmaankaan tieto ollut vielä kulkenut eukonkantokilpailuista Suonenjoella. Monen kortin taustateksti kertoo urheilulajien alkuaan tähdänneen sotilaskunnon kohentamiseen, josta tuli mieleeni tarina Tahko Pihkalan 1920-luvulla kehittelemästä suomalaislajista, pesäpallosta. Hän kuvitteli pallon heittotekniikan soveltuvan vaikka kranaatin käsittelyyn! Ja kyllähän pelin käsitteetkin ovat hurjia: siinä kuoltiin, palettiin ja haavoituttiin, sankarit juoksivat kunnarin. Osallistuin Tampereella Postimuseossa Suomen ja Venäjän keräilijäyhdistysten seminaariin ja 18.2. saakka jatkuvan yhteisnäyttelyn tutkisteluun. Venäläiset keräilijät edustivat pietarilaista CLIOjärjestöä ja suomalaiset 600 keräilijän valtakunnallista APOLLOA. Yhteistoimin kootussa ”100 v. sitten”näyttelyssä on kummastakin maasta 16 keräilijää näyttelytauluineen, joiden aiheet on valittu pareiksi sopivasti. Kyseessä on paitsi keräilyn tarjoamat nautinnot, myös vankka tunne saada olla mukana yhdenlaisen kulttuurin tallennuksessa. Seminaarissa Clion puheenjohtaja V.P.Tretyakov esitteli johdollaan Pietarissa toimivan Lasten Postikorttimuseon, jonka hoitoon nimenomaan lapset innolla osallistuvat. Koko ajan kerätään kuvapostikortteja kaikkialta maailmalta. Ja niistä sitten pystytetään monenlaisia näyttelyitä ja innoitetaan nuorta väkeä keräilyn pariin. Jotkut kuulijat päättivät lähteä Pietariin korttilahjoituksineen! Hurjan laajaa huomiota ja ilmeisesti myös korjaavia toimeenpanevia aikaansaanut #metoo – kampanja puhututtaa. Käsiäni taputtaen sanon: hyvä, hyvä, kun puheeksi otetaan! Suomessa tasaarvonaiset toivat jo 90-luvun alussa esille seksuaalisen häirinnän. Kyllä sekin puhutti, mutta ei näin rempseästi kuin nyt, jolloin kuullaan asianomaisilta, usein tunnetuilta henkilöiltä, paljastavia kokemuksia. Lisäselvityksiä kuitenkin odotetaan eli näin tasaarvoisuuden korostamisen aikana kysyttäköön myös: miten naisetkin ahdistavat miehiä ja mikä yleensä katsotaan todelliseksi syyttämisen arvoiseksi häirinnäksi. Aira Heinänen Kivinokka. Kuva: Pira Cousin. Kivinokka. Kuva: Pira Cousin. ? Helsinkiin perustetaan uusi luonnonsuojelualue Kivinokan vanha metsä. Luonnonsuojelualue annetaan syntymäpäivälahjaksi Suomelle Luontolahjani 100-vuotiaalle -kampanjassa. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on 12,5 hehtaaria. Lahottajasienten paratiisi Kivinokalle luonteenomaisia ovat vanhat kuusikot, joissa elää hyvin monimuotoinen lahottajasienten lajisto. Alueelta on löydetty 75 kääpäsekä 108 orvakkaja orakaslajia, mikä on huomattavan suuri määrä Kivinokan kokoiselle pienelle alueelle. Kivinokan eritysharvinaisuus on erittäin uhanalainen paksukääpä, jolla on noin kymmenen löytöpaikkaa Suomessa. Alueella elää lisäksi useita alueellisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Vanhan metsän lajien leviäminen Kivinokkaan on hyvässä vauhdissa. Suurin osa vaateliaista lajeista on löydetty alueelta vuoden 2011 jälkeen. Kivinokassa pesii myös useita vanhan havumetsän lintulajeja ja sieltä on tavattu viisi lepakkolajia. Satumetsän tunnelmaa Kivinokka on suosittu virkistysalue. Alueen käyttäjät nauttivat erityisesti vanhan, satumaisen metsän tunnelmasta, joka halutaan säilyttää. Käyttäjät arvostavat myös sitä, että Kivinokka sijaitsee lähellä asutusta ja sinne on helppo mennä. Valtuustoaloite vauhditti Kivinokan luonnonsuojelualueen perustamisesta tehtiin Emma Karin ja 44 muun valtuutetun allekirjoittama aloite keväällä 2017. Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta 29.12.2017. Kalasataman raitiotiestä uusi esitys ? Kalasataman asuinalueen raitiovaunuraiteen rakentamisesta valmistui uusi esitys. Raitiolinja kulkisi sen mukaan kaarenmuotoisena reittinä Sompasaaren eteläkärjestä Kalasataman metroaseman ja Vallilanlaakson kautta Mäkelänrinteen uintikeskukseen, jossa se yhtyisi nykyiseen Pasilan raitioverkkoon. Uusi reitti palvelisi niin Kalasataman kuin Hermannin asukkaita sekä Kumpulan yliopistokampusta. Vaihtoyhteys Arabiasta Pasilaan olisi mahdollinen myös tämän uuden reitin kautta. Jos tämä nyt esitetty linjaus hyväksytään, liikenne alkaisi uudella raitiotiellä vuonna 2024, joka on kaksi vuotta aiemmin kuin Kruunusiltojen pikaraitioreitti tulee ulottumaan Laajasalosta Kalasatamaan. Liikennesuunnittelijat esittävät kaupunkiympäristölautakunnalle nurmipinnoitteisella radalla kulkevaa raitiolinjaa ja sen viereen pyöräilyn nopeaa Baana-reittiä. On arvioitu, että uudelle yhteydellä olisi heti avautuessaan 24 000 matkustajaa arkena. Kruunusiltojen valmistuttua matkustajamäärien ennakoidaan nousevan 40 000 50 000:een. Alustava kustannusarvio vajaan 10 kilometrin raitiolinjalle on 79,3 miljoonaa euroa, josta raitiotien osuus on 55,8 miljoonaa.
6 Viikot 6-7 Päivyri Sunnuntaiksi Viikko 6 Ma 5.2. J.L. Runebergin päivä. Asser Ti 6.2. Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki Ke 7.2. Riku, Rikhard To 8.2. Laina Pe 9.2. Raija, Raisa La 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna Su 11.2. Laskiaissunnuntai. Iisa, Isabella Viikko 7 Ma 12.2. Elma, Elmi Ti 13.2. Sulo, Sulho Ke 14.2. Tino, Voitto, Valentin To 15.2. Sipi, Sippo Pe 16.2. Kai La 17.2. Väinö, Rita, Karita Su 18.2. Kaino Ihan vain ole ? Laskiaissunnuntain latinankielisessä nimessä on pyyntö Jumalalle: ”Esto mihi.” ”Ole minulle.” Kaunis pyyntö, mutta mielessäni se jää keskeneräiseksi. Tahtoisin lisätä siihen jonkin sanan. Psalminkirjoittajatkin ovat täydentäneet tuota pyyntöä. He sanovat: ”Ole minulle kallio” ja ”Ole minulle armollinen.” Itsekin keksin sopivia sanoja. Ole minulle tuki ja turva. Ole minulle rakastava isä. Ole minulle suosiollinen. Pääsääntöisesti me uskomme tuntevamme Jumalan rinnallamme. Arjessa käännymme sen meille tutun Jumalan puoleen. Silti keskenämme saatamme nähdä Hänet eri tavalla. Yksi näkee Vapahtajan ja toinen Tuomarin. Yksi näkee käännetyn selän ja toinen avoimen sylin. Olemme iloisia siitä, mitä näemme, tai toivomme, että Jumala olisi toisenlainen. Saatamme myös ihmetellä, miksi Jumala näyttää nyt erilaiselta kuin joskus ennen. Jumalan hyvät kasvot nähnyt tahtoo varmistaa paikkansa niiden edessä jatkossakin ja Jumalan kaukaiseksi kokeva kaipaa selitystä ja muutosta. Emme sano ”Ole minulle” vaan ”Ole minulle sellainen, joka minä tahdon sinun olevan.” Kuitenkin, jos lisäämme ”Ole minulle”-pyynnön perään yhdenkin sanan, saatamme pettyä Jumalaan, koska voi käydä niin, että Hän ei vastaakaan toivettamme. Mitä jos siis tänä alkavana paastonaikana paastoaisin tuosta yhdestä sanasta? Vähentäisin niitä pyyntöjä ja toiveita, joita minulla on Jumalaa kohtaan. Sen suhteen, mitä Hänen pitäisi tehdä, mutta ennen kaikkea sen suhteen, mitä Hänen pitäisi olla. Raamatun äärellä en syöksyisi etsimään tekstistä sitä Jumalaa, jonka jo tunnen, vaan kuuntelisin Hänen ääntään kuin kuulisin sen ensimmäistä kertaa. Rukouksessa tyytyisin sanomaan ”Ole minulle”, jotta Jumala voisi kertoa minulle itsestään jotain, mitä en vielä tiedä. Ihan vain olisin ja antaisin Jumalan olla kanssani. Iida Glumoff Kirjoittaja on ensimmäistä papin paikkaansa etsivä teologian maisteri ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Palvelupiste on poikkeuksellisesti suljettu 19.1.Puhelinpalvelu on avoinna. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Iltamessu ma, ti klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 7.2. klo 18. Marja Kotakorpi, Lauluryhmä Anima mea. Kivimessu to 8.2. klo 18. Iltamessu pe 9.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Virsilaulutilaisuus la 10.2. klo 14, Seurakuntakoti. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Herättäjän kirkkopyhän messu su 11.2. klo 10. Veli-Matti Hynninen, saarna, Mari Mattsson, Maarit van Santen, Kallion Kantaattikuoro, Tommi Niskala, Olli Pyylampi. . Siionin virsiseurat su 11.2. klo 12. Eeva-Maija Haukinen, lausunta. Puhujina Tapio Ahokallio, Simo Juntunen, Tiina Kristoffersson, Kirsikka Moring ja Janne Saarikivi. Järj. Kallion seurakunta ja Herättäjä – Yhdistys. Sanan ja rukouksen ilta su 11.2. klo 17. Seppo Juntunen. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18. Marja Kotakorpi, Jaana Partti, Vivika Oksanen. Kivimessu to 15.2. klo 18 Mari Mattsson, Olli Pyylampi. Iltamessu pe 16.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen Tuomasmessun ehtookellot la 17.2. klo 17. Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi Messu su 18.2. klo 10. Marja Kotakorpi, Riitta Männistö, Sinikka Metiäinen, Jarmo Lahti., Salonkikuoro johtaa Vivika Oksanen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu klo 10. TAPAHTUMAT KALLION KIRKOLLA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. os. www.kallionseurakunta.fi Yhteisvastuun päiväkahvit to 8.2. klo 11-13 Vallilan S-Marketin edessä, Aleksis Kiven katu 11. Tule tapaamaan seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia kahvikupposen äärellä! Mahdollisuus osallistua Yhteisvastuukeräykseen ja saada tietoa 2018 keräyksestä. Tiedustelut marja.kotakorpi@evl.fi Torstaina iltapäivällä 8.2. klo 13. Tanssija, laulaja Jorma Uotinen To 15.2. Kirjailija, toimittaja Anneli Kanto. Hengellinen Kuukausilehti 130 v. la 10.2. klo 15. Paneelikeskustelu: ”Mihin tarvitaan kristillistä mediaa?” Keskustelemassa Simo Juntunen, Riitta Kalliorinne, Ruut Luukkonen, Joona Raudaskoski, Yhteistyössä Kallion seurakunta ja Herättäjä –Yhdistys. Herännäisnuorten kuoron konsertti la 10.2. klo 18. Johtaa Hanna-Maria Hapuli. Kirjailijailta ma 12.2. klo 18, Teatteri Kallio. Vieraana romaanikirjailijakilpailun voittaja Pauliina Lindholm. Ystävänpäiväkonsertti ke 14.2. klo 19.30. Olga Heikkilä, Sampo Haapaniemi, Hannakaisa Nyrönen, laulu ja Erkki Korhonen, piano. Kansan Sivistysrahasto ja HelsinkiMissio. Lähde elämään ilta su 18.2. klo17. Nimeltä kutsuttu, Kristiina Tanhua-Laiho. Teetarjoilu. Saattohoitokoulutus vapaaehtoisille alkaa ti 6.3. (6 krt) klo 17.30-19.30. Seurakuntien talossa Kolmas linja 22 B. Saattohoidon vapaaehtoiset toimivat kotona sairastavan ihmisen rinnalla ns. kotisairaalassa. Ilmoittautumiset sairaalapastori Kristiina Hannulalle p. 050 402 273. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen koulutuksen alkua. VIIKKOTOIMINTA Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Musiikkileikkikoulu -ryhmät ma klo 9.45–10.30 3-5 v. ilman vanhempia; klo 10.30–11.15. 1-2v. (A), klo 11.30-12.15.1-2v.(B), klo 12.15-13. alle 1v.Kaisa Kauppinen. Hinta 90 e/kausi. Ilm.kallionseurakunta.fi/ lasten-ja-perheiden-kirkko/ Käsityökerho junnuille ti klo 14-16. Eläkeläisten piiri ke klo 13. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21. Tenoreita ja bassoja kaivataan. tommi. niskala@evl.fi, p. 09 2340 3652. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho klo 12-14. Tanssikerho ryhmä A pe klo 13.-14. 7-10v.Tytti p. 09 2340 3621. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 Nuiskukurssi nuorille ti klo 17. Isoskoulutus eli Isko. Lisätiedot laura.huovinen@ evl.fi. tai jyri.hameenkorva@evl.fi Nuorten ilta ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19. Kallio Minichef –kokkikerho ryhmä A 8-10v. ti klo 17. Varikkoryhmä työnhakijoille to klo 9.-12. Peli ja -liikuntakerho to klo 15-16.30. yli 8v. Sukkapiiri Punainen lanka ke 31.1. klo 17. Kallion kirkolla Kukkoeteisen kutojat ti klo 16. Raamattu -rukousryhmä ti klo 16. Muut tilat Eläkeläisten piiri ke klo 13 Lounasravintola Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B Kalliochef-kokkikerho ryhmä A ke klo 17.30.1114v. Suonionkatu 7. Raamattupiiri ke klo 18. HKTY, Torkkelinkatu 11.Kari Kurka Lauantaisähly klo 10. isommat klo 11. pienemmät, Merihaan palloiluhalli. Miesten seuran ja Sanan saunailta to 15.2. klo 18. Visa Viljamaa p. 050 461 9111. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma-to klo Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@ acktefestival.fi. A L P P I L A N KIRKKO Kaikenikäisten messu ke 7.2. k l o 18. Kynttiläkirkko. Pauliina, Tuulikki ja Kaisa. Messu su 11.22. klo 16. Pauliina Lindfors, Rauno Nivalainen. Kirkkokahvit. Tuhkakeskiviikon hartaus ke 14.2. klo 18.30. Tule ottamaan tuhkaristi otsaasi katumuksen merkiksi. Rukoushetki to 15.2. klo 13. Pauliina Lindfors. Vironkielinen messu su 18.2. klo 11. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 18.2. klo 13. Messu su 18.2. klo 16. Petri Patronen. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Glow -ilta pe 9.2.klo 18. After workilta nuorille aikuisille. Päätteeksi iltapala. VIIKKOTOIMINTA Toimintaa kaikenikäisille os. www.kallionseurakunta.fi. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Leena Niinivaara. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12.tuulikki.karu@ evl.fi. Perhekerho ja avoin Muskari I ti klo 10-10.30 Muskari II klo 10.30-11. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisali. Ruokailu klo 12.-13. Hinta 2 e. Voimasanoja raamatusta Bible Journal – tuunausilta kaikenikäisille tiistaisin klo 18. Lukupiiri kerran kuussa tiistaina klo 17.30-19. petri.uusikyla@gmail.com tai p. 050 521 7500. Kangaspuukerho parillisilla viikoilla ti klo 18. Anne-Mari Liljaniemi p. 050 3439590. Lasten perjantait pe 9.2. klo 10. Ystävänpäivän kortit. Solmuja parisuhteessa -neuvontaa. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi. Kolmen ruokalajin lauantaibrunssi klo 11 ja klo 13. Hinta 15 e/5 e. Varaukset: alppilankirkonbrunssi@ gmail.com. Tule vapaaehtoiseksi lastenhoitoon tai tarjoiluun. Anu Rask p. 040 509 3515. Autre Chose Cafe avoinna ti-pe klo 7-19, la 9-15. Lounas klo 11-14. Diakonian vastaanotto os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus p 09 2340 3618 ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13. Saattohoitokoulutus vapaaehtoisille alkaa ti 6.3. (6 krt) klo 17.30-19.30. Seurakuntien talossa Kolmas linja 22 B. Saattohoidon vapaaehtoiset toimivat kotona sairastavan ihmisen rinnalla ns. kotisairaalassa. Ilmoittautumiset sairaalapastori Kristiina Hannula p. 050 402 273. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen koulutuksen alkua. KURSSIT Ilmoittautumiset www. kallionseurakunta.fi/Luovan toiminnan kirkko tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi ti 13.2.-6.3. klo 17.30.Diakonissalaitoksen kko. Alppikatu 2. Vuori. Hinta 52e. Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi 13. ja 15. helmikuuta Helsingissä. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Helsinginkadun Filharmonikkojen talvikonserteissa soi Paganini ja Franck ? Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi Opistotalolla (Helsinginkatu 26) tiistaina helmikuun 13. päivänä ja Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3) torstaina 15. helmikuuta. Helsinginkadun Filharmonikkojen talvikonserteissa kuullaan Niccoló Paganinin Viulukonsertto nro 1 D-duuri op. 6 sekä César Franckin Sinfonia d-molli. Konsertit johtaa kapellimestari Emilia Hoving. Solistina esiintyy viulisti Petteri Iivonen. Konsertit: Ti 13.2. klo 19, Opistotalon juhlasali, Helsinginkatu 26, Helsinki To 15.2. klo 19, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki Liput: 10/15 € (sis. ohjelman) Liput ennakkoon Ticketmasterista sekä orkesterilaisilta.
7 Viikot 6-7 Senioripalvelut sujuvasti yhdestä numerosta ? Helsinki kokosi senioripalvelunsa yhteen. Nyt ikääntyneet saavat neuvontaa, päätökset palveluista ja apua palveluiden hallintaan yhdestä paikasta. Helmikuun alusta alkaen ikääntyneet hakevat kotihoitoa, hoivaja sosiaalipalveluita aina Seniori-infon kautta. Asiakkaan tulee soittaa ensin Seniori-infoon, kun hän tarvitsee kotihoitoa, päivätoimintaa, sosiaalityön tukea, lyhytaikaista tai ympärivuorokautista hoitoa. Seniori-info tarjoaa myös matalan kynnyksen neuvontaa ja etsii ratkaisuja ikääntyneiden arjen haasteisiin, kuten yksinäisyyteen. Seniori-infosta saa tietoa Helsingin kaupungin lisäksi järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Jos ikääntynyt tarvitsee enemmän apua arkeensa, hänen kanssaan sovitaan moniammatillisen tiimin arviointi. Yhdessä asiakkaan kanssa arvioidaan, millaista tukea hän tarvitsee. Moniammatillisen arvioinnin avulla palvelut voidaan kohdistaa oikein. Kun ikääntynyt tarvitsee paljon tukea, hänen kanssaan laaditaan asiakassuunnitelma. Hän voi yhdessä asiakasohjaajan kanssa räätälöidä tarpeensa mukaisen palvelukokonaisuuden. Me autamme ikääntynyttä löytämään, valitsemaan ja yhteensovittamaan hänelle oikeat palvelut. Paljon tukea tarvitsevat saavat myös intensiivisempää ohjausta, tiivistää asiakasohjauksen päällikkö Eeva Raulos. Kun palveluiden järjestäjä ja tuottaja eriytyvät sekä tulevaisuudessa palveluita tuottaa useampi taho, korostuu palveluiden seuranta. Asiakasohjaaja seuraa ikääntyneen mahdollisia tuen tarpeen muutoksia ja sitä, että palvelut toteutuvat toivotulla tavalla. Uudistuksen myötä kaikki helsinkiläiset saavat neuvonnan, päätökset palveluista ja ohjauksen samasta paikasta. Nyt palvelumme ovat selkeämmin asiakkaiden saatavilla. Kun kaikki saavat apua yhdestä paikasta ja samoilla pelisäännöillä, ovat palvelut yhdenvertaiset ja tasalaatuiset, summaa arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari. HSY mittaa ilmanlaatua uusissa kohteissa Helsinki ja HUS valmistelevat päivystysten yhdistämistä Jatkoa sivulta 3 ? Hyvinkään ilmanlaatua mitataan osoitteessa Kauppalankatu 1. Mittausasema edustaa vilkasliikenteistä ympäristöä Hyvinkään keskustassa. Ilmanlaatua on mitattu Hyvinkäällä edellisen kerran vuosina 2008, 2013 ja 2014. – Mittausasemat keräävät tietoa muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksista. Erityisesti hengitysja sydänsairaat, iäkkäät sekä pienet lapset voivat saada ilmansaasteista oireita. Altistumista voi välttää seuraamalla ilmanlaatutilannetta. Ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu, Myllynen sanoo. Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa, Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä ja Uudellamaalla Lohjalla. ? Helsinki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri valmistelevat päivystyspalvelujensa yhdistämistä. Helsinkiläisille halutaan tarjota nykyistä sujuvammin ja kustannustehokkaammin laadukkaat päivystyspalvelut ympäri vuorokauden. Suunnitelman mukaan maan suurin päivystyskokonaisuus aloittaa tammikuussa 2019. Helsingin kaupungin Haartmanin ja Malmin päivystykset, päivystysja valvontaosastot sekä päivystystä tukevat osastot on tarkoitus liittääHelsingin yliopistolliseen keskussairaalaan (Hyks). Myös Helsingin suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys sisältyy integroitavaan kokonaisuuteen. HUS:ssa integroitavista päivystyspalveluista ja sisätautien osastotoiminnoista vastaavat HYKS Akuutti, HYKS Lasten ja nuorten sairaudet sekä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksiköt. Vuonna 2017 voimaan tulleessa päivystysasetuksessa edellytetään, että ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Asetuksen mukaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköissä tulee tarjota keskeisten erikoisalojen päivystyspalvelu. Helsingin alueella tähän on parempi mahdollisuus, kun päivystyspalvelut sijaitsevat samassa organisaatiossa. Helsingin ja HUS:n yhteistyönä on viime vuonna tehty mittava selvitys päivystyspalvelujen nykytilasta. Suunnittelutyötä jatketaan nyt erillisessä hankkeessa, jonka projektipäällikkönä toimii ylilääkäri Veli-Pekka Harjola HYKS Akuutista. – Syntyvän pääkaupunkiseudun päivystyskokonaisuuden mittasuhteet antavat lukuisia mahdollisuuksia hyödyntää parhaita käytäntöjä, järjestää yhteistä akuuttihoitotyön koulutusta ja kehittää akuuttilääketieteen tutkimusta ja hoitoa potilaiden parhaaksi, ylilääkäri Veli-Pekka Harjola summaa palvelujen yhdistämisellä saavutettavia hyötyjä. Mittavan muutoksen tueksi käynnistetään helmikuussa lähijohdon ja henkilökunnan muutosvalmennus. Mäkelänkatu peruskorjataan, nyt päätetään suunnitelmasta Jatkoa sivulta 3 ? Raitioliikennettä nopeutetaan kasvattamalla pysäkkivälejä ja vähentämällä liikennevaloviivytyksiä raitioliikenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Nykyisten bussipysäkkien yhdistämisellä ja bussikaistojen säilyttämisellä parannetaan bussiliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa. Kadun liikenneturvallisuutta parannetaan ja raitioliikennettä sujuvoitetaan rajoittamalla vasemmalle kääntymistä raitiokiskojen yli useissa katuliittymissä ja järjestämällä vasemmalle kääntymiset omalta kaistaltaan valo-ohjattuina. Mäkelänkadun ylittävien suojateiden määrää vähennetään ja kaikki suojatieylitykset varustetaan valo-ohjauksella. Uusia puita raitiovaunupysäkeille Uudet liikennejärjestelyt edellyttävät muutoksia autoliikenteen kaistojen määriin ja ajoreitteihin sekä kadunvarren pysäköintipaikkojen määriin. Jatkosuunnittelua varten toivomme mielipiteitä suunnittelualueen yritysten huoltoliikenteen tarpeista, jotta voimme huomioida ne purkuja lastauspaikkojen sijoittamisessa. Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on Mäkelänkadun puukujanteen kaupunkikuvallisen arvon vaaliminen pitkällä tähtäimellä. Peruskorjauksen yhteydessä tullaan uudistamaan puukujanteen huonokuntoiset jaksot. Uusia puita istutetaan myös kaikille raitiovaunupysäkeille. Jatkosuunnitteluun valitaan keväällä 2018 yksi vaihtoehto, josta laaditaan liikenneja katusuunnitelma. Katusuunnitelmaluonnos esitellään asukastilaisuudessa syksyllä 2018. Kadun rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2021. Vaihtoehtoluonnoksiin voi tutustua 5.–26.2.2018 verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet vaihtoehtoluonnoksista toivotaan 26.2. mennessä. Vaihtoehtoja voi myös kommentoida Kerro kantasi-palvelussa 26.2.asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/makelankatu2. Liikennejärjestelyjen vaihtoehdot esitellään torstaina 8. helmikuuta 2018 klo 18.00–20.00 Mäkelänrinteen lukion auditoriossa, Mäkelänkatu 47. Kirkon eläkerahasto ylitti tuottotavoitteensa 2017 ? Kirkon eläkerahastolle vuosi 2017 oli tuotoltaan erittäin hyvä. Eläkerahaston sijoitusten markkina-arvo nousi 1,54 miljardiin euroon ja sijoitussalkku tuotti 9 prosenttia. Salkun reaalituotto 8,4 prosenttia ylitti sijoitussuunnitelmassa asetetun 3,5 prosentin reaalituottotavoitteen. Eläkerahaston pitkän aikavälin nettotuotto (1991–2017) pysyi edelleen hyvänä, ollen vuoden lopussa 8,2 prosenttia. Vuosi 2017 oli sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta erittäin vahva vuosi. Paras omaisuusluokka oli osakkeet. Tämän taustalla oli suurimpien keskuspankkien historiallisen elvyttävä rahapolitiikka sekä vahvana jatkunut globaali talouskasvu, joka näkyi yhtiöiden voimistuvana tuloskasvuna kaikilla markkinoilla. Osakesijoitukset tuottivat 13,1 prosenttia, korkosijoitusten tuotto oli 3,9 prosenttia ja vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat 9,8 prosenttia. Eläkerahaston sijoituksista noin 43 prosenttia oli vuoden lopussa osakesijoituksia, noin 34 prosenttia korkosijoituksia ja noin 23 prosenttia vaihtoehtoisia sijoituksia. Sijoittaa vastuullisesti Kirkon eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Vastuullisen sijoittamisen avulla eläkerahasto varmistaa sijoituksilleen hyvän tuoton sekä sijoitusriskien tehokkaan hallinnan. Eläkerahasto ottaa kaikessa sijoitustoiminnassaan huomioon ESG-näkökohdat eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Eläkerahaston kaikki osakeja korkovarainhoitajat ovat allekirjoittaneet PRI:n (Principles for Responsible Investment) vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kaikki varainhoitajat ovat sitoutuneet huomiomaan ESG-näkökohdat sijoitusprosessissaan ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään. Eläkerahasto raportoi toimintansa edistymisestä vuosittain PRI:lle. Ilmastonmuutos on ollut yksi vastuullisen sijoittamisen keskeinen teema kirkon eläkerahaston toiminnassa viime vuonna. Ilmastonmuutostyöskentelyyn on liittynyt erityisesti uusien matalahiilisten ja uusiutuvan energian rahastojen hankinta. Lisäksi eläkerahasto on liittynyt uuteen ilmastoaloitteeseen sekä laajentanut hiilijalanjälkiraportointia yrityslainarahastojen puolelle. Kirkon eläkerahaston historia alkoi vuonna 1991, kun kirkon eläkejärjestelmässä siirryttiin osittain rahastoivaan eläkemaksujärjestelmään. Kirkon eläkerahasto (KER) eriytettiin 1.1.2016 kirkon keskusrahastosta ja sen tavoitteena on tasata Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkemenoja. KER vastaa kirkon eläkevarojen sijoittamisesta ja tasaa seurakuntien eläkemaksujen kehitystä. Suomenlinnan palvelut kasvattavat suosiotaan ? Maailmanperintökohde Suomenlinnan kävijät löysivät viime vuonna hyvin tiensä linnoituksen palveluiden ja tapahtumien äärelle. Suomenlinnan kävijöitä ja asukkaita palvelevat muun muassa museot, ravintolat ja kahvilat, hostelli, erilaiset ohjelmapalvelut, kesäteatteri ja taidekäsityöläisten työhuoneet. Kaikki palvelut ovat avoinna kesäkaudella ja suuri osa palvelee myös talvisin. Palveluiden lisäksi Suomenlinnassa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. Viime vuoden suosituimpiin tapahtumiin lukeutuivat muun muassa jo kolmatta kertaa järjestetty Viaporin Kekri marraskuussa ja perinteinen Linnoitustontun reitti joulukuussa. Linnoituksen oma museopäivä houkutteli Kustaan päivänä ennätysmäärän kävijöitä. Uutena osallistumismahdollisuutena kaupunkilaisille avautui puistokummitoiminta. Museoilla ennätysvuosi Suomenlinnan kuudesta museosta viisi teki kaikkien aikojen kävijäennätyksen vuonna 2017. Yhteensä kaikissa Suomenlinnan museoissa vieraili noin 30 000 kävijää enemmän edellisvuoteen verrattuna. Sotamuseolla on Suomenlinnassa kaksi kohdetta, Sotamuseon Maneesi ja sukellusvene Vesikko, joissa vieraili viime vuonna ennätyksellisesti 87 000 kävijää. – Museoalalla menee kävijämäärien osalta hyvin. Olemme panostaneet markkinointiin ja löydettävyyteemme linnoituksessa. Otimme viime vuonna käyttöön yhteislipun, jolla kävijä pääsee vierailemaan sekä Maneesissa että Vesikossa. Puolustusvoimat täyttävät tänä vuonna 100 vuotta, minkä kunniaksi meillä avautuvat uudet näyttelyt. Tavoitteenamme on saada 100 000 kävijää, kertoo näyttelypäällikkö Lauri Haavisto Sotamuseolta. Yhä useampi vierailee Suomenlinna kuuluu vuodesta toiseen Suomen suosituimpiin käyntikohteisiin. Vuonna 2017 tähän Unescon maailmanperintökohteeseen tutustui 1 042 000 kävijää. Merilinnoitus on suosituin kesäkaudella, mutta talvimatkailijoiden määrä kasvaa. Viime vuonna talvikauden kävijöitä oli 276 000 kokonaiskävijämäärästä. Parantunut palvelutarjonta talvikaudella palvelee kävijöitä entistä paremmin ja samalla tietysti asukkaat ja työntekijät saavat parempia palveluita ympäri vuoden. Kävijämäärä lasketaan lauttaja vesibussitilastoista sekä omalla veneellä tulevista kävijöistä. Näin muodostuvasta kokonaisluvusta vähennetään asukasja työmatkaliikenteen arvioitu määrä. Tänä vuonna Suomenlinnassa vietetään merkkivuotta, sillä linnoituksen suomalainen kausi on kestänyt 100 vuotta. Merkkivuoden aikana maailmanperintökohteessa järjestetään tapahtumia, jotka nostavat esille historiaa ja elämää koko tältä ajalta. Sosiaalisen median kanavissa voi seurata merkkivuotta aihetunnisteella #Suomenlinna2018.
8 Viikot 6-7 Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. Avoinna: arkisin ma-pe 8-20, la 8-18 Suomen suurin ja herkullisin näyteikkuna avattu. www.hakaniemenkauppahalli.fi Korvaava kauppahalli avautui yleisölle Kauppahalli avattiin yleisölle maanantaina 22. tammikuuta. Valoa ja valkoista väriä riitti uudessa korvaavassa kauppahallissa. ? Hakaniemen uusi korvaava kauppahalli avattiin yleisölle maanantaina 22. tammikuuta. Asiakkaita kierteli ruuhkaksi asti hallin uusilla käytävillä. Rollaattoriramppi on metroaseman suuaukon läheisyydessä joten kulku onnistuu korvaavaan kauppahalliin vaivattomasti. Kahvila ja soppatilan pöydät täyttyivät asiakkaista. Avajaisjuhlat 10. helmikuuta Kauppiaiden muutto on sujunut vauhdikkaasti ja kaikki kauppiaat pystyivät palvelemaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Hakaniemen kauppahallin kauppiaat palvelevat uusissa tiloissa arkisin kello 8–20 ja lauantaisin kello 8–18. Hallikauppiaat järjestävät avajaisjuhlat uusien tilojen kunniaksi lauantaina 10. päivä helmikuuta. Hakaniementorilla kauppa siis jatkuu normaalisti. Kauppahallin kauan odotettu peruskorjaus alkaa näkyä helmi–maaliskuussa, kun hallirakennuksen ympäristö aidataan työmaaalueeksi. Mikäli hallin perustuksia kannattelevat puupaalut päätetään korvata uusilla teräspaaluilla, kauppahallin peruskorjaus kestää vuoden 2020 loppupuolelle. Kuvat: Toivo Koivisto Tarkkana aura-auton kohtaamisessa ja pöllyävässä lumessa ? Liikenneturva muistuttaa, että aura-autoa kohdattaessa on valittava ajolinja mahdollisimman oikealta ja ohitettaessa harkittava sitä tarkkaan. Kävelijän ja pyöräilijän on puolestaan varmistuttava kohtaamistilanteissa siitä, että auran kuljettaja on nähnyt heidät. Kun aura-auto tulee vastaan, on syytä pitää oma ajonopeus maltillisena ja ajaa mahdollisimman lähellä tien oikeaa reunaa. Auran toinen reuna voi yltää hieman vastaantulevien kaistalle. Aura-auton ohittaminen on puolestaan jätettävä hetkeen, jolloin edessä aukeavan tien voi nähdä kunnolla. – Ensin on harkittava ohitustarve. Jos ohitusta ei ole pakko tehdä, kannattaa se välttää. Aura-auton ollessa liikkeellä keli on useimmiten huono ja vielä huonompi sen edellä. Ohituksen turvallisuudesta on aina varmistuttava ennen sen tekemistä, painottaa Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi ja jatkaa: – Aura-auton kuljettaja kyllä näkee peileistään takana tulevat autot ja päästää niitä aika ajoin ohi, kun se on turvallista. Maltilla siis eteenpäin. Myös kävelijät ja pyöräilijät kohtaavat usein auraautoja, etenkin taajama-alueilla. Erityisen tärkeää on käyttää heijastimia ja valoja oman näkyvyyden parantamiseksi. Myös koirat kannattaa varustaa näkyviksi. – Kohtaamistilanteissa on pystyttävä varmistumaan siitä, että auran kuljettaja on nähnyt sinut. Tämän jälkeen hän voi hiljentää nopeutta ja väistää sinua. Joissakin tapauksissa myös kävelijä voi antaa tilaa ja helpottaa työkoneen kulkua, jos se turvallisesti onnistuu, muistuttaa Kinisjärvi. Lisäksi Kinisjärvi muistuttaa vanhempia siitä, ettei lasten pidä antaa mennä auran synnyttämän lumisuihkun alle. Lumen lisäksi mukana voi lentää myös jäätä ja kiviä, mikä tekee hauskaksi luullusta leikistä vaarallisen. Pöllyävä lumi voi nollata näkyvyyden Vaikka aura työntää kinosta tien laitaan, voi kevyt pakkaslumi pöllytä ja viedä näkyvyyden pahimmassa tapauksessa kokonaan. Mahdolliseen näkyvyyden hetkelliseen katoamiseen kannattaa varautua ennakkoon, niin välttyy tarpeettomalta säikähdykseltä. – Myös muu raskas kalusto, kuten linja-autot tai rekat, voivat saada pakkaslumen pöllyämään niin, että näkyvyys heikkenee dramaattisesti. Lumipölyssä ajaessa kannattaa ottaa kaasu ylös ja olla valmiina jarruttamaan, Kinisjärvi sanoo. Moottoriteillä on viime vuosina nähty muutamia pahoja ketjukolareita, joiden aiheutumiseen rankasti pöllynnyt lumi on vaikuttanut. – Tärkein asia on turvaväli, jota kannattaa pitää huonoissa olosuhteissa normaalia enemmän. On ajettava sellaisella nopeudella, että pystyy itse hallitsemaan tilanteen. Ohituksia kannattaa moottoritielläkin harkita tarkkaan, sillä oikea kaista on yleensä turvallisin paikka ajaa haastavassa kelissä, Kinisjärvi toteaa. Kinisjärvi kannustaa kuljettajia ennakoimaan jo ennen liikkeellelähtöä ja puhdistamaan erityisesti auton valot huolellisesti lumesta ja jäästä. – Jos ajaa pitkiä matkoja, on muistettava putsata valot myös pysähtyessä. Jo ihan sitäkin varten kannattaa pitää tauko matkan aikana. Takasumuvaloa on ehdottomasti käytettävä lumen pöllytessä, jotta takana tuleva voi havaita sinut. Mahdolliseen näkyvyyden hetkelliseen katoamiseen kannattaa varautua ennakkoon. Kuva: Liikenneturva
9 Viikot 6-7 Kultsan ensi-illassa 24.2. TABU Rooleissa Kari Rissanen, Charlie Nevander, Riitta Selkälä, Ia Nissinen, Jukka Hurjanen, Marko Wilskman. Kuvaaja Paddy Reynolds. Milka – Ia Nissinen, Äiti – Riitta Selkälä, Kristus-Perkele – Charlie Nevander. Kuvaaja Paddy Reynolds. ? TABU on kertomus elämästä ahtaan yhteisön puristuksissa. Elämää varjostaa yksinäisyys, kyläläisten henkilökohtaiset tabut ja ahdasmielisyys. Toisaalta rakkauden kaipuun ja tragedian keskellä on olemassa myös aitoa välittämistä, elämäniloa ja mustaa huumoria. Näytelmä pohtii uskonnon merkitystä ihmisen elämässä, rakkauden ja moraalin ikuisia kysymyksiä sekä sitä, miten jokainen muokkaa oman todellisuutensa ja näkee oman tarinansa totuutena. Teatteri Kultsan ensi-illassa 24.2.2018 nähdään alkuperäiseen Timo K. Mukan romaaniin pohjautuva Tuija Pihkasen uudelleen dramatisoima ja ohjaama TABU. Näytelmän keskiössä on yksi tarina, joka kerrotaan neljästä eri näkökulmasta. TABU Teatteri Kultsa Esitykset ajalla 24.2. – 7.4.2018 aina klo 19.00 os. Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston Käenkujan väestönsuoja, 00500 Helsinki, Sörnäinen. Liput 15/12 € ennakkoon (17/14 € ovelta). Lippuvaraukset www.teatterikultsa.fi. www.facebook.com/teatterikultsa, teatterikultsa@ gmail.com Street Bar Kallio avattu Hämeentiellä ? Kallion ravintolamaailma sai uuden tulokkaan, kun Street Bar Kallio avasi ovensa 15.12. Street Bar on sekä päiväettä iltaravintola, avoinna 10.30-02.00 kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaisin 12.00-23.30. Runsasta Empire buffetlounasta tarjoillaan 10.3015.00 arkipäivisin. Ruokalistan löytää osoitteesta http://streetbarkallio.fi/ Itämaisia makuja on myös tarjolla, ja helmikuussa on listalle tulossa pizzoja ja hampurilaisia. Ravintolan mukavaan ja rentoon ilmapiiriin pääsee sukeltamaan paitsi maltillisesti hinnoitellun lounaan kautta, myös iltariennoissa. Bingoa pelataan keskiviikkoisin18.00 lähtien ja lauantaisin 13.00. Perinteisen tietokilpailun merkeissä kokoonnutaan tiistaisin ja perjantaisin 18.00-20.00, joissa jaetaan myös palkintoja tietäjille. Aihealueina yleistieto sekä ajankohtaiset asiat. Street Barissa voi kuunnella akustista musiikkia, ja lavan voi vallata myös stand-up komiikka. Street Bar Kalliossa on biljardipöytä sekä lautapelejä. Isolta screeniltä näkyy urheilukanavistaViasat & Ruutu. Muutakin ohjelmaa löytyy, -tarkista ajankohtaiset tiedot https://www.facebook.com/Streetbarkallio/ Opiskelijat saavat alennusta. Ystävällinen henkilökunta kutsuu kaikki viihtymään Hämeentie 10! Vauhtia, valheita ja läheltä piti -tilanteita Arena -näyttämöllä Pertti Sveholm ja Pekka Strang. Kuva: Tom Röllich. Pertti Sveholm ja Jonna Järnefelt. Kuva: Tom Röllich. ? Kevään herkullisin kattaus on tarjolla Helsingin Kaupunginteatterin Arenanäyttämöllä, kun Marc Camolettin farssiklassikko Älä pukeudu päivälliselle (Pyjama pour six, 1987) saa ensi-iltansa 2. helmikuuta Jaakko Saariluoman ohjaamana ja tämän päivän Suomeen sijoitettuna. Hillittömiä selityksiä ja läheltä piti -tilanteita tarjoilevat upeat koomikot Sanna-June Hyde, Katja Küttner, Jonna Järnefelt, Pekka Strang, Pertti Sveholm ja Joachim Wigelius. Matti valmistautuu kesäasunnollaan Fiskarsissa juhlimaan romanttisesti kahden kesken tyttöystävänsä Katariinan syntymäpäivää. Valitettavasti vaimo Linda peruukin viime hetkellä lähtönsä äidin luo. Ei tule romanttista illanviettoa, mutta juhlimaan kyllä päästään. Mukaan liittyvät myös Matin ystävä Harri, jolla tosin on suhde Matin vaimon kanssa, pitopalvelun kokki ja tämän hieman pelottava poikaystävä. Kuka esittää ketäkin ja miten keitos pysyy kasassa? – Kuten kaikki hyvät komediat, Älä pukeudu päivälliselle on erittäin hyvin kirjoitettu. Tekstissä riittää koko ajan käänteitä, jotka kaikki ovat lisäksi uskottavia. Siinä ei itse asiassa ole mitään, mikä tuntuisi keksityltä, paitsi näiden henkilöiden valheet. Ja niitähän riittää. Sillä kun kerran erehtyy valehtelemaan, on valehdeltava vielä sata valhetta lisää. Katsoja tietää koko ajan henkilöitä enemmän ja voi nauttia täysillä seuratessaan, kuinka lavalla ollaan pinteessä ja pakokauhu kasvaa”, sanoo ohjaaja Jaakko Saariluoma. Henri Kapulaisen ja Pentti Kotkaniemen suomentaman näytelmän lavastuksen ja puvut on suunnittelut Alisha Davidow, valosuunnittelusta vastaa Kari Leppälä ja äänisuunnittelusta Lauri Koivisto. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Maija Sillanpää. Nyt toista kertaa Helsingin Kaupunginteatterissa vierailevan komiikan moniottelijan, Jaakko Saariluoman edellinen ohjaus Tenorit liemessä oli yleisön suosikki vuonna 2017. Ohjaajana, näyttelijänä, käsikirjoittajana, stand up -koomikkona ja juontajana tunnettu Saariluoma on nähty myös HKT:n lavalla näytelmissä Paavo 1,5 (2008) ja Ihmisen osa (2011) sekä studio Pasilan suosituissa stand up -illoissa Club act!one. Savoy-teatteri jälleen kävijäennätykseen ? Savoy-teatterissa kävi vuonna 2017 yhteensä 95 126 henkeä. Vuosi 2017 oli toista kertaa peräkkäin Savoyn kaikkien aikojen ennätysvuosi. Edellinen ennätys 89 451 kävijää oli vuodelta 2016. Neljän vuoden aikana (2014-2017) Savoy-teatterin yleisömäärä on kasvanut 50 prosenttia. 750-paikkainen Savoyteatteri on tullut tunnetuksi rohkeasta ja monipuolisesta maailmanmusiikin tarjonnastaan. Ohjelmistossa on myös jazzia, poppia, klassista musiikkia, tanssia, elokuvia, musiikkiteatteria, oopperaa, kirjallisuustapahtumia ja seminaareja. Vuonna 2017 huippuyleisöjä keräsivät mm. Kerkko Koskinen kollektiivi, uuden vuoden erikoiskeikka Paperi T – Kuusisto – Kosminen, Ismo Alangon Yksin-konsertti, Les Amazones d´Afrique sekä Giglijuhlakonsertti. Savoy-teatterissa juhlittiin viime vuonna rakennuksen 80-vuotispäiviä sekä 30-vuotista toimintaa Helsingin kaupungin hallinnoimana vierailuteatterina. Savoyssa tehdään laajaa tuotantoja markkinointiyhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Savoy-teatteri ylläpitää myös kaikille kävijöille pääsymaksutonta Espan lavaa, joka keräsi vuonna 2017 noin 102 000 kävijää. Yhteensä Savoy ja Espan lava keräsivät 197 126 hengen yleisön. Vuoden 2018 kevään ohjelmiston myynti on lähtenyt käyntiin poikkeuksellisen hyvin. Kevään esityksistä on myyty loppuun jo mm. Kodon, Mari Boinen ja Juha Tapion konsertit. Timo Lassy Band & RickyTick Big Band Brassin 3.3. konsertti myytiin hetkessä loppuun, ja nyt yhtyeelle on saatu Savoyhin lisäkonsertti 4.3.
10 Viikot 6-7 Kulttuuri ? Aurora Hentunen on pianisti ja säveltäjä, jolla on myös hyvin ilmaisuvoimainen lauluääni, jonka soisi kuulevan useammin keikoilla. Kanssasoittajat Joona Kilponen, trumpetti, Veli-Matti Silanterä, kontrabasso ja Ville Luukkonen, rummut, ovat meritoituneet akselilla Jyväskylä-Helsinki-Amsterdam-New York. Vaikka nimi on laulajan mukaan, he ovat enemmän yhtye. Vaikutteita on pohjoismaisesta jazzista ja skandinaavisesta kansanmusiikista. Tammikuulla ryhmä esiintyi sekä Juttutuvassa että Tenho Restobarin sunnuntaijazzissa. Kuulimme kovan luokan kansainvälisten soittajien paluun kotikentälle. Kvintettiä täydensi Tenhossa yhden kappaleen ajan Adele Sauros. He ovat työstäneet joulunpyhinä pian ilmestyvää ensimmäistä levyä. Kuulimme mm. tulevan levyn kappaleita ”Kaipuu” ja ”Tunturi”. Uusi improklubi vauhtiin Himokkaan Peuran improklubi valtaa Valtimonteatterin kerran kuussa. Se on ammattinäyttelijöistä koostuva pitkän improvisaation ryhmä. Saimme katsoa ja kuulla pitkää improvisaatiota kahdella kotimaisella kielellä ja rentoa tunnelmaa klubimaiseksi muutetutta mustassa teatterimiljöössä. Improssahan saa yleisö heittää alussa avainsanoja, jotka vaikuttavat esityksen tyylilajiin. Heitimme Ruotsin laivan, joten saimme nauraa kahden vanhuksen bingoirrottelua Viikkarilla ja tanssilattialla. Taksin kaappaus Tukholmaan oli hauska sketsi. Peurojen lisäksi lavalla oli vierailevana esiintyjänä ruotsinkielinen improvisaatioteatteriryhmä IMP. Se on kolmen naisen ruotsinkielinen innokas ryhmä. He ovat kehittäneet omia esitysformaatteja , mm.”Tvåspråkig arki” och ”Drömlandskap”, joita esittävät pääkaupunkiseudulla ja ruotsinkielisellä rannikolla. Valtimon improillassa nauratti erityisesti pilanteko stadilaisten, espoolaisten ja sipoolaisten asenteista metrojunamatkalla. Naiset tekivät pilaa espoolaisten ylenkatseesta, kun he siirtyivät junalla Helsingin puolelle. Alakerran saunasta kuului kovaa juhlamelua, jonka taitava improryhmä otti heti kohteekseen. Butotanssin lähettiläs Ken Main butotanssi Höyhentämössä toistuu aika ajoin. ”Requiem of Flower” on nimeltään uusin esitys, joka kertoo kukkien elämästä ja kuolemasta. Hän keskittyy jälkimmäiseen, joten tunnelma on kuin muistomessussa. Ken Mai selittää hektistä tunnelmaa kukkien lyhyellä elämänkaarella; kun ne kukoistavat, on erotiikan aika; kun ne kuihtuvat, on kuoleman hetki. Mutta kukat kukoistavat kaikille ihmisille ja eläville olennoille. Tanssija on, kuten aina, pukeutunut mustaan pitkään asuun, naisen korsettiin ja virttyneisiin ja repeileviin sukkiin tai oikeastaan jonkinlaiseen pyjamaan. Selkä ja rintakehä on paljas. Aluksi hän koristelee lattian punaisilla kukilla ja valkeilla höyhenillä. Musiikki on pateettista, kohtalonomaista. Paikoin tanssija laulaa korkealta. Tällä kertaa butotanssin Suomen lähettiläs on avoimempi ja lempeämpi yleisöä kohtaan. Hän koskettaa, halaa tai muuten huomioi eturiviä. Yksi raavas mies saa Ken Main syliinsä. Jotain maagista esityksissä on, vaikka monet liikkeet ja kokonaisvaikutelma on hyvin tuttua. Todellinen ja feikki lavalla – Missä oikein olemme? Ennustajan puheilla? Elävässä installaatiossa? Vinksahtaneessa piirretyssä vai kehonhuoltotunnilla?, Zodiakin vuoden ensimmäinen esitys kysyy. Lavalla tuttu tanssija-esiintyjä Maija Karhunen on tavattoman vaikuttava, erilainen kuin aiemmin, jolloin hän on usein enemmän toisen tanssijan kohde. Kehoaan kierittävä ja käsivoimillaan liikkuva Karhunen on domina-hahmo yleisöön päin. Koreografi Marc Philipp Gabrielin teoksessa yleisö kohtaa hahmon nimeltä ”Ajima”, joka on yksityinen ja julkinen, arkinen ja teatraalinen. Ajima paljastaa ja peittää asioita itsestään, suostuu kliseisiin, kunnes hajottaa ne palasiksi. Hahmo asettuu katsottavaksi, mutta katsoo myös takaisin. Lava-auktoriteetin, komedian, vallan ja tuntemattoman väliset suhteet ovat jatkuvassa muutostilassa. Lopussa Karhunen muka ennustaa tulevaa yleisön lavalle antamia esinelahjoja tunnustellen. Esitys kyseenalaistaa väsymättä rutiininomaisen halumme tehdä pysyviä oletuksia toisistamme. Karhunen putoaa puolivälissä lavalta lattialle. Luulin ensin, että se oli ikävä sattuma ja huolestuimme hänen kunnostaan. Se taisi olla feikkiä todellisen sijasta. Ihana Joulu vetoaa Katsoin salintäyden lapsijoukon ja heidän vanhempiensa kanssa Nukketeatteri Sampon jouluklassikon ”Ihana Joulu” Erottajanmäellä. Tonttulassa valmistaudutaan yhteiseen joulunviettoon. Pienelle Teppanatontulle kaikki on uutta ja ihmeellistä. Hän oppii ikivanhoja jouluperinteitä ja uskomuksia, mutta ennen kaikkea joulun salaisuuden. Teppanan pitää viedä saamiaan joululahjoja Jampero-tontulle, mutta ruokkii niillä nälkäisiä varpusia ja antaa jouluiloa kodittomille. Se on joulun salaisuus, vuodesta toiseen. Esitys on klassikko, johon useat perheet ja päiväkodit tulevat yhä uudelleen kokemaan klassikon ihanan tunnelman, kun uudet polvet kasvavat Sampo-ikään. Maija Bari, toinen perustaja, vastaa tästäkin. Karoliina Kantelinen, Värttinästä ja monesta muusta kansanmusiikkiryhmästä tuttu, on ihastuttavan eläytyvä nukketeatterinäyttelijä ja -laulaja. Miehet ovat vähän jäyhempiä, mutta osaavat asiansa ja laulunsa hyvin. Melankolia on kaunista – Me tanssimme päällä raunioiden / Sillä kuollut on rakkauteni / Eläköön, eläköön, eläköön, Miro Apostilakis lausuu toisena ohjaajana vuodenvaihteen hienoimmalle nuorisoteatteriesitykselle ”Kirsikkapuisto on tulessa”. Toinen ohjaaja Jussi Järvilehto kutsuu produktiota ”esitykseksi melankolian kauneudesta, muutoksen pelosta ja rakkaudesta kärsimykseen”. Kyse on Kellariteatterin, Klitsun uusien jäsenten ensimmäisestä esityksestä muutaman kuukauden harjoittelun ja yhteiselon jälkeen. Harvoin on nähnyt näin valmista tulkintaa ja näyttelijöitä tältä kokemuspohjalta. Ollaan Anton Tshehovin Kirsikkatarhan velkojen ja tytärten naittamisen äärellä: – Eteenpäin on päästävä. Tavoitellessaan pyhää, ihminen tuhoaa pyhän. Paratiisin puut on kaadettava maailmansotien sotalaivoiksi. Elokuvissakin jo nähty Tuulia Eloranta on tavattoman uskottava ja kaunis Ljubob Andrejevna, Kirsikkapuiston omistaja, johon kaikki miehet rakastuvat. Nuori näyttelijä esittää venäläistä puumanaista hyvin ja laulaa hienosti Tuure Kilpeläisen ”Juhlat”. Llapsena kuolleen pojan sänky vetää äitiä puolensa. Tyttäristä Anja, Velma Tiusanen on traagisesti rakastunut väärää henkilöön, mutta vanhempi tytär Varja, Veera Anttila menee kihloihin maaorjan pojan, nousukas Lopahinin, Juho Kestitalo, kanssa. Trofimovia esittää herkästi Miika Suonperä. Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros Aurora Hentusen kvartetti svengaa Juttutuvan Rytmihäiriöklubilla. Kuva: Jari Flinck. Mainiot impronäyttelijät Katja Luhtala (vas.), Sami Jukkara, Anna Korolainen, Outi Ikonen ja Suvi Koivusalo. Kuvasta puuttuu muusikkona säestänyt Osmo-Matias Ojanen. Kuva: Tiina Karvinen. Ken Mai on butotanssin taitava lähettiläs Suomessa. Kuva: Silvia Miserotti. Maija Karhunen esittää hienosti ylimielistä diivaa, kujeilevaa pelleä ja katsomon hallitsijaa Ajimassa Zodiakin lavalla. Kuva: Paul Seaby. Luciano Posillipo (vas.) ja Karoliina Kantelinen loivat Lassi Logrénin kanssa tunnelman Tonttulaan Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Uupi Tirronen. Eva Wahlström voittaa terveyshuolet ja epäilyt naisnyrkkeilyä kohtaan Kapsäkin hienossa esityksessä. Kuva: Toivo Heinimäki.
11 Viikot 6-7 Kulttuuri Hullu talo Suvilahdessa Olga Palo ja Kreetta Salminen (kädet silmillä) edustavat treffeillä yleisölle ja heille tuntemattomiksi jääviä deittaajia Mad Housen Tiivistämössä. Kuva: Saara Autere. ? Mad House on vireä kulttuuritoimija Suvilahdessa. Sen 5. toimintakausi alueen Tiivistämössä alkoi taas tammikuun lopulla. Viime vuosina esitykset ovat painottuneet kevääseen, koska syksyisin samassa paikassa on paljon festivaaleja. Helsingin Feministinen Salaseura on muun muassa feministisistä kysymyksistä kiinnostunut taiteilijakollektiivi. Mad Houseen Salaseura toi vuoden 2016 deittishownsa version 2.0, jonka aiheena on ensikohtaaminen. Kaksi ”sokkkokohtaajaa” sai haun perusteella ilmoittautua deittiseuralaiseksi, ilman mitään tietoa toisistaan. He istuivat takahuoneissa, äänikuulokeyhteyden päässä. Lavalla Olga Palo ja Kreetta Salminen, teatterisukujen jälkeläiset, edustivat näitä oikeita deittaajia toistamalla, pienellä viiveellä, repliikkejä, joita kuulivat korvaansa. Amanda Palo johti treffejä lavalla. Treffi 2.0. kuvaa kohtaamisia tilanteessa, jossa meillä ei ole keinoja tietää mitään todellista toisesta ihmisestä. Miltä tuntuu asettua toisen kehoon? Sokkokohtaajat saivat päättää kohtaamisen luonteen, sekä sen, mitä he paljastavat itsestään yleisölle ja tapaamiskumppanille. Esitys onnistui aika hyvin alun jäykistelyn jälkeen. Sellainen kokemus syntyi, että Palon edustama henkilö avasi persoonaansa enemmän kuin Salmisen edustama taustahahmo, joka ei paljoa kertonut itsestään. – En ole niin cool, mitä esitän, hän sanoi jossain vaiheessa. ”Scarecrow” (= Variksenpelätin) kertoi avausviikolla ihmisen ja kasvien sekä ihmisen ja eläimen välisistä suhteista. Every house has a door on esitystaiteen kansainvälisten pioneerien, Lin Hixsonin ja Matthew Goulishin ryhmä, jonka töiden lähtökohtana on sukupolvien välinen, taiteen tekeminen. Scarecrown alkusysäyksenä toimi helsinkiläistaiteilija Essi Kausalaisen koreografinen runous, videot ja puvut. Täytyy reilusti myöntää, että se ei täysin avautunut ensikatsomisella, mutta oli hyvin kekseliäs. ”Life is hard and then you die part 3” on ruotsinsuomalaisen taiteilija Juli Apposen elämäkerralliseen aineistoon perustuva performanssiluento transseksuaalisen ihmisen kymmenkunnasta sukupuolenvaihdosleikkauksesta ja niiden seurauksista genitaalialueelle. Se on kurkkua riipaiseva kertomus kehosta ja ihmisen identiteetistä. Luento on kokoelma sanoinkuvaamattomia kiputiloja, psykologisia muotiarvioita, anatomisia raportteja liian monista leikkauksista, muistoja, uskoa astrologiaan, outoja unelmia sekä byrokraattisia seikkailuja sukupuolisuudessa. Katsojan uteliaisuus saa vastinetta piinalliseen tirkistelyyn asti. Apponen on hyvin avoin ja rehellinen. Esitystaidetta mukana oli vain paperin lävistäminen kynällä, mikä merkitsi keholle tapahtuvia muutoksia. Tähän asti ehkä perinteisintä esitystaidetta oli Mira Kauton koreografia ”House of no hope”, jonka tanssi hänen yhteistyökumppaninsa Anna Torkkel tyylitellyn ilmeettömästi. – Olen sairastunut maailmantuskaan. Olen ollut sairas niin pitkään kuin muistan. Se tuntuu pitkälti naiivilta ja hysteeriseltä, Kautto perustelee esitystä. Helsinkiläinen tanssitaiteilijaa kiehtoo esiintymisen ja katsomisen rajat, mahdollisuudet ja tavat. Mad Housen kausi on ennen kaikkea tiivistymiä ajasta jossa elämme: herkkiä, kysyviä, rajuja ja intiimejä ikkunoita, jotka tekevät henkilökohtaisista kokemuksista yhteisiä, Mikko Niemistö linjaa kevään avaukseksi. Taas rakastutaan vääriin ihmisiin tai ei tunnisteta rakkauden kohdetta. Sivuosista pistää silmään persoonallisen herkkä Sofia Kotoulias sisäkön roolissa. Kirsikkapuisto on tulessa on näytelmä kauneudesta, menetyksestä ja hänestä, jota ei enää ole. Kirsikkapuistot eivät mahdu tähän maailmaan. Hienossa lopussa vanhan tiilija holvikellarin tila syttyy palamaan. Soihdut palavat ikkunoiden takana Liisankadulla. Evasta tuli voittaja Musiikkiteatteri Kapsäkin ”Ewa W:n” kantaesitys Vallilan vanhassa Allotrialeffateatterissa on vaikuttava. Äänestin Eva Wahlströmiä jossain kyselyssä vuoden urheilijaksi. Hän jäi sijojen 8-9paikkeille, ja osa on sitä mieltä, että naiset eivät saa nyrkkeillä... Osasyy valinnalleni oli paitsi menestys, myös esityksessä hyvin esiin tulevat arvostusja terveysongelmat. Kolme näyttelijää vie tarinaa eteenpäin neljän muusikon livebändin säestyksellä. Tommi Lindell on inspiroitunut hyviin sävellyksiin, jotka Marit Väliahdet pääosassa ja Nette Laurenne sivuosissa esittävät todella hyvin. Ilkka Merivaara esittää monta ohimenevää osaa, mutta hän on parhaimmillaan viimeisen valmentajan, Risto Merosen ironisen humoristisessa roolissa. Ripa sanoo, että valmennussuhde päättyy, kun nauru lakkaa. Lotta Kuusisto ohjaa Jani Järvelän käsikirjoitukseen. Terveysasemakohtaukset lääkärien armoilla ja hikiset salija juoksutapahtumat ovat realistisen tuntuisia. Väliahdet tekee hienon urheilijanaisen osan; mestaruusottelun voiton jälkeenkin Evan pitää laulaa tuutulaulu lapselleen. Tarina loppuu MM-mestaruusvyöhön. Yleensä vastaavat tarinat kerrotaan joko kuolleista tai ainakin uransa lopettaneista sankareista. Tämä stoori on vielä kesken, ja sille toivoo jatkoa. Urheilija palaa siviilielämään onnistuneesti. Silloin hän vasta on voittaja. Taiteilija Tahirin aukiolla Egyptiläisen Ramyn ”In The Frontline” palasi Viiruksen uuteen tilaan Jätkäsaaressa. Ramy on Tahirin aukion kevään 2011 vallankumouksen laulaja ja katutaistelija. Hän esittää hyvin monipuolisesti puheilla, kuvilla ja videoilla tapahtuminen kulkua. Välillä Ramy laulaa aukiolla tunnetuksi tulleita yhteiskunnallisia lauluja, jotka tekstitetään englanniksi. Eitys päättyy tarkkaan kuvaukseen kidutuksesta armeijaväkivallan uhrina maaliskuussa 2011. Hän muutti Suomeen kolme vuotta sitten, mutta haaveilee paluusta kotimaahansa. Frontline-esitys sai ensi-illan toissa syksynä ja on kiertänyt eri puolilla Suomea ja maailmaa. Teatteri Viirus toimii syksystä alkaen uudessa, hienossa tilassa Välimerenkatu 14:n rakennuksessa. Vanha tila oli Teatterikulman rakennuksen korkeassa kerroksessa Kruununhaan mäellä. Kaiku eteisessä oli valtavan suuri, joten todella tuntui, että on ruotsin kielikylvyssä. Uusi tila on etäisempi, mutta aulan päädyssä on todella hieno kuvakokoelma vanhoista näytösjulisteista, jotka on rytmitetty Suomen lähihistoriaan 1987-2017. Roba avattiin ehommaksi kävelykaduksi Helsingin vanhin ja legendaarisin kävelykatu valmistui remontista. Avajaisia juhlittiin tammikuulla. Juhlakomitea Sun Roba ja Punavuori-seuran aktiivit osallistuvat Roban avajaisten toteutukseen monivuotisella kokemuksellaan. Kävijä saattoi piipahtaa gallerioissa tai baareissa musiikkia kuuntelemassa, herkutella ravintoloissa, taiteilla muoviroska-työpajassa, osallistua Punavuoren historiakävelyyn, hämmästyä tulisirkuksesta, ihailla väreissä loistavia värivalotaloja ja nauttia vain uudesta vanhasta kävelykadusta. Robahan on myös Ilmastokatu, jolla leikataan energiankulutusta ja vähennetään ympäristöpäästöjä. Janne Käpylehdon yhteisöllinen valoteos ”Roban leditorni” oli paikka, jossa lapset pääsivät kuntopyörää polkemalla valaisemaan sen. Kuultiin tarinoita ja musiikkia Tähtitaivaanteltassa. Teatteri Ilmi Ö:n Elämyspyörä nähtiin kävelykadulla. Tulikansan tulisirkusesitys oli hyvin suosittu, kuten kuvista näkyy. Tero Annanollin yhteisötaideteos ”Tyynen peitto” esiteltiin. Aurinkoenergialla toteutettu valoteos on värikäs, virkatuista ja solmituista palasista koottu kudelma, jonka pyöreät palaset on aseteltu väriympyrän sävyjen mukaiseen järjestykseen. Mediaurheilu puhuttaa Talvikisat Koreassa alkavat. On hyvä miettiä urheilua syvemminkin. Siihen tarjoaa hyvän pohjan Sami Kolamon kirja ”Mediaurheilu. Tunnetalouden dynamo” (Vastapaino 2018), joka julkistettiin muutama päivä ennen kisoja Sports Academyssa. Futistohtori, mediatutkija Kolamon kanssa keskusteli urheilun ja median moniottelija Petteri Sihvonen. Kolamo tekee syväanalyysia urheilubisneksen yhteiskunnallisesta voimasta. Lieveilmiöitä, kuten dopingia ja tulosmanipulaatiota, hän käsittelee seuraavassa kirjassa. ”Mediaurheilu” kartoittaa valtavia rahavirtoja pyörittävän urheilubisneksen luonnetta sekä median, urheilun ja bisneksen liittoutumista. Tekijä uppoutuu urheilijoista mediassa kierrätettäviin tarinoihin, tunnekuviin ja niiden valvontaan. Hän kertoo, millainen on ihannefani mediaurheilun maailmassa. Kirja syventyy urheilun megatapahtumiin, joiden lonkerot ulottuvat kaupunkitiloihin, investointeihin ja kisapaikkojen brändäykseen. Urheilun ja sen fanituksen karnevalisointi tapahtuu stadioneilla ja niiden liepeillä, sponsorisaarekkeissa. Teksti: Risto Kolanen Aurora Hentusen kvartetti svengaa Juttutuvan Rytmihäiriöklubilla. Kuva: Jari Flinck. Ramy Essam esittää tositarinan Egyptin nuorten vapausliikkeestä Tahirin aukiolla ja myös soittaa. Foto: Astrid Lindroos. Sami Kojamo esittelee Mediaurheilukirjaansa, joka julkistettiin juuri Korean talvikisojen alla. Kuva: Raimo Granberg. Tulikansan tulisirkusesitys kiinnosti Ison Roban peruskorjauksen jälkeistä avajaisyleisöä. Kuva: Raimo Granberg. Avajaisissa oli mukana ”kuokkavieraana” vanha merirosvo pistoolin kera. Kuva: Raimo Granberg.
12 Viikot 6-7 Taideyliopiston Talvimusikaali ? Talvimusikaali Ihmemaa saa ensi-iltansa tiistaina 6.2.2018 klo 19.00 kun yli 30-päinen opiskelijakaarti marssii Kulttuuriareena Glorian lavalle. Musikaali on jälleen toteutettu ensimmäisestä ajatuksesta viimeiseen säveleen opiskelijavoimin. Taideyliopiston Talvimusikaali syntyi vuonna 2012 yhden Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijan palavasta intohimosta musiikkiteatteria kohtaan. Siitä lähtien projekti on vuosi vuodelta kasvanut ja nyt työryhmässä on yhteensä yli 50 taiteilijaa! Edustettuna ovat Sibelius-Akatemian lisäksi Teatterikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Metropolia ja Pop & Jazz Konservatorio. Tekemistä on riittänyt käsikirjoituksesta vaahtomuovin veistämiseen ja video-editoinnista ompeluun. Suuren projektin työstäminen on jälleen aloitettu jo hyvissä ajoin: ”helmikuussa 2017, 16. päivä jos oikein muistan, leikittelimme toisen säveltäjän Heikki Vilpposen kanssa Musiikkitalon 6. kerroksessa ajatuksesta laittaa Talvimusikaalin pyörät pyörimään vuoden tauon jälkeen. Paljastui, ettemme olleet ajatustemme kanssa yksin, sillä muutamalla facebookviestillä saimme suurimman osan työryhmästä kasaan”, muistelee Ihmemaan musiikillinen ohjaaja ja säveltäjä Johannes ”Joppe” Haahti projektin alkua. Käsikirjoittajiksi saatiin saman tien musiikkikasvatuksen maisterivaiheen opiskelijat Jenni Kilpi ja Lauri Grünthal. He ovat olleet mukana projektissa jo useampana vuonna ja päättivät tällä kertaa hypätä lavalta alkutuotannon tiimiin: ”tällä käsikirjoituksella haluamme herättää ajatuksia asennoitumisesta elämään ja erilaisuuteen. Ei pidä tyytyä vain tuttuun ja turvalliseen vaan heittäytyä uusiin juttuihin tilaisuuden tullen, kuten me teimme tämän käsikirjoituksen suhteen,” Kilpi ja Grünthal täsmentävät. Pian kuvaan astui myös ohjaajaopiskelija Michael Panula-Ontto, tuttavien kesken Maikki. Haahdin tarjoama tehtävä ei ollut pieni ja helppo, mutta tuleva ammattilaisohjaaja otti haasteen vastaan: ”tämä produktio on ollut yksi elämäni kunniahimoisimmista haasteista. Olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut mahdollisuuden olla näin suuren ja moninaisen työryhmän ohjaaja, olen oppinut ryhmältä valtavasti! Ilman heidän kärsivällisyyttään ja motivaatiotaan ei varmasti oltaisi näin pitkällä.” Tiistaina 6.2.2018 klo 19.00 Glorian lavalle marssii 14 muusikkoa, 18 tanssija-laulaja-näyttelijää, teknikkoja tarvitaan viisi ja verhoissa avustaa vielä muutama työryhmän jäsen lisää. Suuren projektin tärkeimpiä teemoja ovat yhteishenki, oppiminen, hauskanpito, elämän pohdinta ja totta kai taiteen tekeminen isolla meiningillä. Ihmemaa tipauttaa päähenkilö Leevin omine ajatuksineen matkalle, josta hän ei palaa entisenlaisena takaisin. Ihmemaan hahmot ovat suora viittaus Liisa Ihmemaassa -tarinaan, mutta musikaalimme tuo mukaan juonellisen rakenteen ja ajankohtaisia näkökulmia. – Tämä projekti on kuin kokoaisi palapeliä maalaten jokaisen palan erikseen ennen paikalleen asettamista. Omaa osaansa työstäessään tulisi samalla olla perillä siitä, mitä muut tekevät, jotta palat sopivat lopulta myös yhteen, Haahti tiivistää koko työryhmän ajatukset. Esitykset: Kulttuuriareena Gloria Pikku Roobertinkatu 12, 00120 Helsinki ti 6.2.2018 klo 19 ke 7.2.2018 klo 19 su 11.2.2018 klo 14 & 18 ma 12.2.2018 klo 19 Esitystaideryhmä Oblivian teoksissa omintakeinen esityskieli ja teknologia ? Mad Housessa nähdään helmikuun 7.–10. päivä kansainvälisesti tunnetun suomalaisryhmä Oblivian Nature Theatre of Oblivia -esityksen Suomen ensi-ilta. Ryhmä on tutkinut eri esittämisen tapoja ja tuonut esityksiin mukaan teknologisia innovaatioita. Miten teknologisista ratkaisuista voi löytää uusia tulevaisuuden foorumeja esityksille? Voiko teknologia ratkaista näyttämöteosten kiertämiseen liittyvät ekologiset ongelmat? Oblivian vuonna 2016 ensi-iltansa saanut The Rave -esitys oli livestream-teos, jossa yleisö oli eri paikassa kuin itse esiintyjät ja seurasi näiden hikistä työtä valkokankaan kautta. Nature Theatre -esityksessä ryhmä tuo puolestaan Arilyn-mobiilisovelluksen kautta esityksen eri hahmot teatteritilan ulkopuolelle katsojan mukaan. – Pidämme uudesta. Uusista tavoista katsoa ja käsitellä maailmaa. Yksi tapa siihen on kokeilla teknologian mahdollisuuksia. Kun tutustuin AR-teknologiaan, innostuin valtavasti. Miten virtuaalitodellisuus voisi kuulua Oblivian estetiikkaan ja esityksiin jotka ovat hyvin epäteknologisia? Syntyi Oblivia in the pocket, eli oma miniesityksensä, jonka voi kantaa postikortin tai lasinalusen muodossa esityksestä mukaansa ja katsoa Arilyn-sovelluksen avulla missä vain. Jotenkin se sopii myös hyvin yhteen sen kanssa, että Oblivia on suomalaisella esittävän taiteen kentällä kuin hyvin varjeltu salaisuus pitkästä historiastamme huolimatta.” Annika Tudeer, Oblivia Nature Theatre of Obliviassa ryhmä luo näyttämölle omintakeisella esityskielellään metsän, sen eläimet ja kasvit. Teoksen lähtökohtia ovat kokemukset ja mielikuvat metsästä, metsän tuttuus ja vieraus, sekä metsä niin paikkana kuin mielentilana. Nature Theatre on meditatiivinen teos, jossa ei ole puhetta. Katsoja kuulee ainoastaan metsän äänet. Oblivia on v. 2000 perustettu esitystaideryhmä, jonka kollektiivisesti toteutetuilla teoksilla on oma tunnistettava tyyli, jossa yhdistyvät konseptuaalisuus, minimalismi ja komiikka. Esitys on toteutettu osana Theater Rampen ja Künstlerhaus Stuttgartin TECHNE-projektia, joka tutkii luontoa ja teknologiaa. Esityksen ensi-ilta oli Stuttgartissa kesäkuussa 2017. Nature Theatre of Oblivia 7.-10.2. ke-pe klo 19.00, la 16.00 Devising: työryhmä Näyttämöllä: Mikko Bredenberg, Alice Ferl (D), Timo Fredriksson, Anna– Maija Terävä, Annika Tudeer Valot: Meri Ekola Ääni: Alice Ferl Puvut: Tua Helve Tuotanto: Oblivia, Theater Rampe AR/Augmented reality: Arilyn Esitystaiteentalo Mad Housen viidettä kautta vietetään 18.1.–25.3.2018 Helsingin Suvilahdessa. Kevään 2018 ajan Suvilahden Tiivistämö-rakennus toimii paitsi kansainvälisenä näyttämönä esitysja performanssitaiteelle, myös Mad Barina. Yritykset tarjoavat yli puoli miljoonaa työpaikkaa ? Uudenmaan yritykset tarjoavat yli puoli miljoonaa työpaikkaa, joihin tarvitaan kotimaisen työvoiman lisäksi nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän muualta Suomeen saapuvia työntekijöitä. Tehokkaat ja nopeat maahanmuuton palvelut ovat yksi tärkeä keino tukea työperäistä maahanmuuttoa, nostaa vieraskielisten työllisyysastetta ja parantaa Helsingin seudun houkuttelevuutta yritysten ja osaavan työvoiman kohdealueena. Joulukuussa 2017 avattu International House Helsinki (IHH) -palvelupilotti on erinomainen käytännön esimerkki siitä, miten viranomaisten poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja ennakkoluulottomalla kokeiluasenteella voidaan nopeuttaa ja selkeyttää maahanmuuton alkuvaiheen palveluja. – Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että kansainvälisen työvoiman maahantuloon liittyvät palvelut ovat helposti ja nopeasti saatavilla. Nyt ulkomaalaisen työntekijän ei tarvitse vierailla useassa eri toimipisteessä asioiden hoitamiseksi, mikä säästää niin työntekijän kuin työnantajankin aikaa. IHH-palvelusta työnantaja saa myös arvokasta tietoa ja palveluohjausta, toteaa Tokmanni Oy:n henkilöstöjohtaja ja Helsingin seudun kauppakamarin koulutusja työvoima-asiain valiokunnan puheenjohtaja Sirpa Huuskonen. IHH:n tarjoamat palvelut auttavat kansainvälistä työvoimaa rekrytoivia yrityksiä keskittämällä palveluja yhteen pisteeseen. Pääkaupunkiseudulle muuttavat kansainväliset työntekijät saavat hoidettua suurimman osan alkuvaiheen viranomaisasioista, kuten väestörekisterimerkinnän ja verokortin tai -numeron, samassa paikassa. Asiakas saa myös sosiaaliturvaan liittyvät asiansa vireille. Kauppakamari vastaa IHH:n työnantajaneuvonnasta palvelupilotin aikana. – Yrityksiltä ja työnantajilta saatu IHH-palaute on ollut hyvin myönteistä. Elinkeinoelämän kannalta tärkeä tavoite on, että IHH:n toiminta vakinaistetaan palvelupilotin jälkeen ja samalla jatketaan asiakaslähtöisyyden kehittämistä tuomalla sinne mukaan esimerkiksi Maahanmuuttoviraston palveluita, sanoo projektijohtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Sujuvat alkuvaiheen maahantulon palvelut ovat Helsingin seudulle tärkeitä, sillä ne nopeuttavat kansainvälisten osaajien työmarkkinoille siirtymistä, parantavat rekrytointimahdollisuuksia ja sujuvoittavat kansainvälisten osaajien kotoutumista. Lisäksi toimivat palvelut kasvattavat Helsingin seudun houkuttelevuutta investoijien ja yrittäjien silmissä. IHH-palveluun on tärkeää tulevaisuudessa tuoda myös tehokkaita rekrytointija matching -palveluja sekä asettautumispalveluja yksityisen ja kolmannen sektorin kautta. IHH-palvelupilottia koordinoi Helsingin kaupunki ja siihen osallistuvat kaupungin maahanmuuttajaneuvonnan lisäksi Uudenmaan maistraatti, Verohallinnon ja Kelan In To Finland -palvelu, Uudenmaan TE-toimisto, Eläketurvakeskus ja Helsingin seudun kauppakamari. International House Helsinki -palvelun kehittäminen on osa seudullista Töissä Suomessa -hankekokonaisuutta, johon osallistuvat myös Espoon ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan ELY-keskus ja Moniheli ry. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Uudenmaan liiton osarahoittama.
13 Viikot 6-7 Elämä edellä Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus Työpajankatu 14 A Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus aukeaa maanantaina 5. helmikuuta. Keskus sijaitsee metroaseman vieressä ja palvelee arkisin klo 7–20. Kalasatamaan siirtyvät muun muassa Her oniemen, Kallion ja Vallilan terveysasemien palvelut sekä eteläisen Helsingin sosiaalipalvelut ja psykiatriaja päihdepalvelut. > hel. /kalasatamansote Falkmanin ateljee sijaitsee kaupunginmuseon uumenissa. Kuva: Maija Astikainen ? Helmikuun Iltapäivätreffeillä Helsingin kaupunginmuseon konservaattorit kertovat työstään. Maaliskuussa kaupunginmuseon tutkijat pitävät asiantuntijaluentoja Helsinki-aiheista. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Helmikuun Iltapäivätreffeillä Helsingin kaupunginmuseon konservaattorit kertovat työstään. Maaliskuussa kaupunginmuseon tutkijat pitävät asiantuntijaluentoja Helsinki-aiheista. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina. ke 7.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Kokoelmien säilytys museossa Kaikki museon kokoelmiin kuuluvat esineet eivät ole yhtä aikaa näyttelyissä. Esinekonservaattorit Leena Lehto ja Sanna Niemi-Pynttäri kertovat, miten näitä esineitä säilytetään. ke 14.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Huonekalujen konservointi museossa Huonekalukonservaattori Elviira Heikkilä kertoo konservoinnin ja restauroinnin eroista sekä omasta työstään esimerkkeinä museon seuraavaan näyttelyn tulevat huonekalut. ke 21.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Esineiden konservointi museossa Keramiikka-, metallija muoviesineet kuuluvat kaikki esinekonservaattorin vastuulle. Esinekonservaattori Sanna Niemi-Pynttäri kertoo iltapäivätreffeillä työstään. ke 28.2.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Paperija tekstiilikonservointi museossa Paperikonservaattori Marja Parisi ja tekstiilikonservaattori Maarit Jones kertovat työstään ja siitä, mitä esineille ennen näyttelyä tehdään sekä konservaattorien materiaaleista ja työvälineistä. ke 7.3.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Vanhastakaupungista Senaatintorille Miten Helsinki on rakennettu? Vanhin Helsingistä säilynyt kuva on 1700-luvun lopulta. Kaupunki piirtyi kuitenkin kartalle jo paljon aikaisemmin. Kartat, vanhat litografiat ja maalaukset kertovat Helsingin rakentumisesta. Tutkija Eva Packalén kertoo Helsingin rakentumisesta. ke 14.3. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Helsinkiläistä kartanomaisemaa Tutkija Mikko Lindqvist alustaa kartanoiden noususta ja muutoksesta kasvavassa kaupungissa. Ennen Helsingin rajojen ulkopuolella avautui maaseutu, talonpoikien kyliä ja säätyläisten kartanoita viljelysmaineen. Aikojen saatossa suuri joukko kartanoista on liittynyt kasvavaan kaupunkiin. Miten helsinkiläiset kartanot ovat syntyneet ja muuttuneet kehittyvän Helsingin mukana? Kartanot tarjoavat edelleen näköalan historialliseen säätyläiselämään ja sen arvoihin. ke 21.3.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Kasari Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss kertoo, miltä 80-luku näytti Helsingissä. Luennolla pohditaan 80-luvun aineellisia ulottuvuuksia ja ajankuvaa Ruututysistä topattuihin olkapäihin. ke 28.3.klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Falkmanin ateljee – kaupunginmuseon kruununjalokivi Kaupunginmuseon keskellä sijaitsee vanhin Suomessa säilynyt taiteilija-ateljee. Ruotsalaissyntyisen kuvataiteilija Severin Gabriel Falkmanin (1831–1889) itselleen rakennuttama ateljee tarjoaa osin alkuperäisine sisustuksineen ainutlaatuisen kurkistuksen aikanaan ylenkatsotun historiaja laatukuvamaalarin elämään. Tutkija Tommi Uutela kertoo Falkmanin elämästä, ja kierroksella myös käydään upeassa Falkmanin ateljeessa. Iltapäivätreffeillä museossa konservoinnin saloja ja Helsinki-tietoutta eri aiheista Lux Helsinki houkutteli jälleen ennätysmäärän yleisöä Kuva: Matti Pyykkö ? 6.–10.1.2018 järjestetty valofestivaali Lux Helsinki rikkoi jälleen yleisöennätyksensä. Reilusti yli puoli miljoonaa kävijää nautti valotaiteesta ja talvisen festivaalin luomasta taianomaisesta tunnelmasta Helsingin keskustassa. Festivaali sujui rauhallisesti, ja hyvin suunniteltu ja selkeästi opastettu reitti keräsi yleisöltä kiitosta. Kauniiseen Kaartinkaupunkiin kurotellut reitti esitteli valotaiteen eri muotoja monipuolisesti. 11 teoksen joukossa oli tänä vuonna runsaasti festivaalia varten suunniteltuja tilaustöitä, joissa hyödynnettiin esimerkiksi ultraviolettimaaleja ja korostettiin alueen upeita arkkitehtonisia helmiä. Visuaalinen festivaali upeine teoksineen innosti kävijöitä julkaisemaan sosiaalisessa mediassa ennätysmäärän valokuvia ja videoita: julkisia kuvia #luxhelsinki-tunnisteella jaettiin Instagramissa lähes 15 000 kappaletta. Erityisesti alalla suhteellisen tuoretta projection mapping -tekniikkaa hyödyntäneet videomäppäysteokset inspiroivat somekansaa kuvaamaan, kun Janne Aholan Ajan rooli ja László Bordosin Konstellaatio herättivät Arkkitehtuurimuseon ja Tuomiokirkon julkisivut eloon. Osallistava ohjelma sai kaupunkilaiset liikkeelle Ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa mukana toivotut taiteilijahaastattelut ja viimeisenä festivaalipäivänä ilahduttanut Lux Aamu, joka houkutteli paikalle erityisesti työmatkalaisia ja kouluryhmiä. BYOB (Bring Your Own Beamer) -tapahtuma keräsi Kaapelitehtaalle lukuisia innokkaita valoja videotaiteen ystäviä omine projisointeineen, ja Valoa Helsingissä 2018 -seminaari kirvoitti aktiivista keskustelua Helsingin valaistuksesta. Senaatintorin Light Paint Box -valomaalausateljee houkutteli runsaasti kävijöitä, ja maalattiinpa siellä valopotretti jopa hääparista. Yhdessä tekemistä korostettiin jo ennen festivaalia käynnistyneessä valohaasteessa, jossa kannustettiin omaan valotaiteen tekemiseen. – Lux Helsinki on viime vuosina innostanut erilaisia yhteisöjä luomaan omaa valotaidettaan. Tänä vuonna halusimme tarjota tällaisille tempauksille oman kanavan. Valohaaste korosti Lux Helsingin yhteisöllistä fiilistä entisestään, ja sitä aiotaan ehdottomasti jatkaa tulevaisuudessa, työryhmää koordinoiva Emma Lumme kertoo. Valofestivaalin suosio ulottui myös alueen toimijoihin, ja esimerkiksi Lux Helsinki Eatin ravintoloissa vieraili festivaalin aikana tuhansia asiakkaita. Reitin varrella sijaitseva Designmuseo teki jo ensimmäisenä iltana kävijäennätyksensä, ja koko festivaalin aikana siellä vieraili peräti 12 000 kävijää. – Lux Helsinki vahvistaa Helsingin profiilia monipuolisena tapahtumakaupunkina, ja kaupungin rooli on toimia sen ja muiden tapahtumien edellytysten luojana ja mahdollistajana. Tapahtumat ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikulttuuria ja vetovoimaa. Lux Helsinki saa vuosittain kaupunkilaiset liikkeelle pimeimpään vuodenaikaan, vilkastuttaen samalla yritysten liikevaihtoa sekä festivaalin reitillä että ydinkeskustassa. Kävijätutkimusten mukaan Helsingin tapahtumat tuovat merkittäviä rahavirtoja paikallisille yrittäjille, muun muassa syyskuussa järjestetyt koripallon EMkotikisat toivat Helsinkiin yli 40 miljoonaa euroa”, kertoo Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Kuraattori Ilkka Paloniemi iloitsee Lux Helsingin ennakkoluulottomasta kehityksestä. Persoonallinen festivaali levittäytyi jälleen uudelle alueelle ja testasi uutta lisätyn todellisuuden teknologiaa Espan lavan valoteoksessa. – Lux Helsinki viritti uudelleen tutut rakennukset ja laittoi ne soimaan valon avulla uutta kaamosajan kaupunkisinfoniaa, joka jättää pysyviä jälkiä ainoastaan muistoihin ja sosiaalisen median arkistoihin, Paloniemi sanoo.
14 Viikot 6-7 Vesihuollon asiakaspalvelut Helsingin Ilmalaan ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY keskittää Helsingin Pasilassa, Espoon Mikkelänkalliossa sekä Vantaan Hosantiellä toimivat vesihuollon asiakaspalvelupisteensä Ilmalantori 1:een valmistuvaan uuteen pääkonttoriinsa. Pasilan liittymispalvelut muuttavat 22.1., Espoon ja Vantaan palvelupisteet sitä seuraavan viikon aikana. Myös muu HSY:n henkilöstö Itä-Pasilasta muuttaa uuteen pääkonttoriin Ilmalaan tammikuun aikana. Muuton ei odoteta häiritsevän HSY:n asiakastai muita palveluita, vaan ne pyritään hoitamaan sujuvasti myös muuton aikana. Vesihuollon asiakaspalvelun osalta muutto saattaa aiheuttaa korkeintaan muutaman päivän viiveen esimerkiksi soittopyyntöihin vastaamiseen. Töölönlahden eteläosassa tehdään vesihuoltotöitä ? Helsingin kaupunki aloittaa helmikuun alussa vesihuoltolinjan rakentamisen Sanomatalon pohjoispuolisella Eero Erkon kadulla. Katu liittyy länsipäässä Kansalaistoriin ja itäpäässä Töölönlahdenkatuun. Katu avataan jotta vesi-, sadevesija viemäriputket voidaan vaihtaa. Samalla tehdään pilaantuneen maan kunnostustöitä. Vesihuoltotyö aiheuttaa liikenteeseen muutoksia Kansalaistorin alueella. Eero Erkon katu suljetaan kokonaan autoliikenteeltä maaliskuun puoliväliin asti. Kadulla sallitaan vain pyöräily ja jalankulku. Kiasman ja Sanomatalon huoltoliikenne hoidetaan kaivutöiden ajan Musiikkitalon itäsivua pitkin Karamzininrannan ja Töölönlahdenkadun risteyksestä. Väylä on yhteiskäytössä pyöräilyn ja jalankulun kanssa. Kulttuurirakennusten sarja täydentyy Eero Erkon kadun eteläpuolella sijaitsee Sanomatalo ja pohjoispuolelle valmistuu ensi syksynä uusi keskustakirjasto Oodi. Helsingin kaupungin tavoitteena on saattaa alueen katuja puistotyöt päätökseen vuoden loppuun mennessä. – Eero Erkon kadun vesihuoltotyö valmistuu huhtikuussa 2018. Tämän jälkeen alkavat Makasiinipuiston ja Kansalaistorin rakennustyöt sekä Oodi-kirjaston viereisen Töölönlahdenkadun viimeistelytyöt. Katuja puistotöiden on määrä valmistua loppuvuodesta 2018, jolloin keskustakirjastokin valmistuu, sanoo projektinjohtaja Anna Nyyssönen kaupunkiympäristön toimialalta. Kadun itäpäähän on tulossa kirjaston saattoliikennealue ja invalidiajoneuvojen pysäköintipaikat. Kadun länsipäähän rakennetaan taksiasema. Jatkossa yleistä ajoneuvoliikennettä tullaan Kansalaistorin alueella rajoittamaan mm. ajoestepollarein. Maaperä kaipaa puhdistusta Kansalaistorilla ja Makasiininpuistossa aloitetaan pilaantuneen maaperän kunnostaminen. Työn arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta. Kunnostustyöhön kuuluu maaperän kaivua sekä maan siirtoa, käsittelyä ja kuljetusta. Kunnostustyön kaikki työvaiheet on suunniteltu siten, ettei haitallisia aineita leviä kunnostettavan alueen ulkopuolelle ilman, pölyn, koneiden pyörien tai muun toiminnan seurauksena. Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus ? Terveysja hyvinvointikeskus on auki arkisin klo 7 20. Terveysasemapalvelut Yhteydenotto sähköisesti (asiointi.hel.fi), soitto omalle yhteyshenkilölle (numero ei muutu) tai terveysasemapalvelujen numeroon 09 310 50333 tai asiointi paikan päällä. Aikuisten sosiaalityö Ajanvaraus arkisin klo 9 11 ja 12 14 (tiimi 1, p. 09 310 44949 ja 040 575 8198 ja tiimi 2, p. 09 310 24301 ja 040 637 2893). Nuorten sosiaalityö Ajanvaraus arkisin klo 9 11 ja 12 – 14 (tiimi 1, p. 09 310 24781 ja 040 667 1631 ja tiimi 2, p. 09 310 44253 ja 040 334 4382). Suun terveydenhoito Ajanvaraus arkisin klo 8 -15, p. 09 310 51400. Psykiatriaja päihdepalvelut Psykiatrian asiakkaaksi perusterveydenhuollon lähetteellä, kiireellisessä asiassa p. 09 310 50777. Päihdetyön asiakkaaksi joko lähetteellä tai ilman ajanvarausta arkisin klo 9 11, neuvontapuhelin arkisin klo 12 – 16, p. 09 310 42947. Fysioterapia ja toimintaterapia Fysioterapian neuvonta ja ajanvaraus arkisin klo 8 15, p. 09 310 67000. Toimintaterapian neuvonta ti klo 16 17.30, p. 09 310 32249, omaishoitajille ti 8.30 10, p. 09 310 75217. Vammaisten palvelut Työntekijöiden puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Sosiaalineuvonta Vastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo 9 16, lisäksi ke klo 16 18 (p. 09 310 24528, 09 310 24325, 09 310 46820, 09 310 44472). Asumisneuvonta Palvelunumerot 09 310 44012, 09 310 44014. Keskitetty ehkäisyneuvonta Neuvonta ja ajanvaraus arkisin klo 8 14, pe klo 8 12, p. 09 310 45566. Tupakkaklinikka Lisätietoa palveluista p. 040 7549686. Seniori-info Palveluneuvontaa ikääntyneille paikanpäällä ke klo 12 16. Maahanmuuttoyksikkö Sosiaalityön neuvontapuhelin arkisin klo 8.15 – 12 ja 13 16, p. 09 310 37577, mayk@hel.fi. Laboratorio (HUSLAB) Neuvonta ja ajanvaraus arkisin 7.30 15.30, p. 09 471 86800. Ajanvarauksella tai vuoronumerolla ma to klo 7 18 ja pe 7 16. Laboratoriolla on oma vuoronumeroautomaatti. HUOM! Kun saavut terveysja hyvinvointikeskukseen, ilmoittaudu itseilmoittautumisautomaatilla, joka ohjaa sinut eteenpäin. Autamme sinua tarvittaessa. Kalasatamaan siirtyvät Herttoniemen terveysasema (neuvolapalvelut ovat jo Itäkadun perhekeskuksessa) Kallion terveysasema (neuvola jää Kallioon) Vallilan terveysasema (neuvola jää Vallilaan) Aikuisten sosiaalityö Kallion virastotalosta Nuorten sosiaalityö Malminkadulta Herttoniemen terveysaseman hammashoitola Kallion terveysaseman hammashoitola Vallilan terveysaseman hammashoitola Sofianlehdon hammashoitola Eteläisen psykiatrian poliklinikan Kivelän toimipiste Eteläisen psykiatrian poliklinikan Sturenkadun toimipiste Hämeentien päihdepoliklinikka Korvaushoidon arviointipoliklinikka Nordenskiöldinkadulta Herttoniemen toimintaterapia Kallion avofysioterapia Vammaisten eteläinen sosiaalityö Sosiaalineuvonta Kallion virastotalosta Kallion alueen asumisneuvonta Tupakkaklinikka Kallion terveysasemalta Keskitetty ehkäisyneuvonta Kallion terveysasemalta Maahanmuuttoyksikkö Dagmarinkadulta ja Lääkärinkadulta HUSLABin laboratoriopalvelut Herttoniemestä, Kalliosta ja Vallilasta Kun palvelut muuttavat uusiin tiloihin Kalasataman terveysja hyvinvointikeskukseen, toiminta vanhoissa osoitteissa lakkaa. Nähdään Kalasatamassa! ? Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus aukeaa maanantaina 5. helmikuuta. Kalasatama tarjoaa helsinkiläisille saman katon alla aikaisempaa laajemmin ja sujuvammin sekä sosiaaliettä terveyspalveluja. Kalasataman terveysja hyvinvointikeskukseen siirtyvät Herttoniemen, Kallion ja Vallilan terveys-asemien ja hammashoitoloitten palvelut. Neuvolapalvelut jäävät Kallioon ja Vallilaan. Terveysja hyvinvointikeskus tarjoaa myös kuntoutusta, psykiatriaja päihdepalveluja, nuorten ja aikuisten sosiaalipalveluja sekä vammaisten ja maahanmuuttajien palveluja. Kalasatamasta saa lisäksi HUSLABin laboratoriopalveluja ikääntyneiden palveluohjausta sekä sosiaalija asumisneuvontaa. Tarkka lista Kalasatamaan siirtyvistä palveluista löytyy alta. Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus on auki arkisin klo 7–20. Laajempi aukiolo palvelee erityisesti asiakkaita, jotka esimerkiksi töitten takia asioivat mielellään kello 16 jälkeen. Terveysja hyvinvointikeskus löytyy helposti Terveysja hyvinvointikeskuksen osoite on Työpajankatu 14A. Kalasatamaan on helppo tulla ja palveluja on helppo käyttää. Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus sijaitsee metroaseman vieressä. Bussilinjan 26 pysäkki on helmikuun 5:stä päivästä alkaen rakennuksen edessä. Myös esimerkiksi bussit 58 ja 59 (Itäväylän pysäkki, eteläpuolella portaat) ja bussit 55 ja 56 (Työpajankadun pysäkki) pysähtyvät lähellä terveysja hyvinvointikeskusta. Omalle autolle parkkipaikkoja löytyy tällä hetkellä Capellan puistotieltä. ? Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus aukesi 5.2.2018 osoitteessa Työpajankatu 14 A. Kulkuyhteydet Metro, Kalasataman metroasema on vieressä. Bussit, linja 26 (pysähtyy rakennuksen edessä 5.2. alkaen), linjat 16, 50, 58 ja 59 (Itäväylän pysäkki, eteläpuolella porrasyhteys), linjat 55 ja 56 (Työpajankadun pysäkki). Omalla autolla, pysäköintialue löytyy Capellan puistotieltä. Sörnäisten metroasemalle Raitiolinjat 1, 6, 6T, 7, 8 (Käpylästä, Arabiasta, Pasilasta, Vallilasta, Kalliosta Helsinginkadun varrelta) Mäkelänkadulta bussilinjat 64 67, 611 617, 621 623 Hämeentietä Arabiasta asti bussilinjat 71, 71B Kustaa Vaasantien Hämeentien bussilinjat 73 78, 717 718, 738 788 Hakaniemen metroasemalle Raitiolinjat 3, 7, 6, 6T, 8, 9 (linjat 3 ja 9 Kalliosta) Bussilinja 23 Pasilasta, Alppilasta ja Kalliosta sekä linja 51 Vallilasta ja Kalliosta Sörnäisten kohdalla mainitut bussilinjat Herttoniemen metroasemalle Roihuvuoresta bussilinjat 80 ja 82 sekä lähibussilinja 802 Länsi-Herttoniemestä bussilinjat 79 ja 81 sekä lähibussilinja 802 Herttoniemenrannasta bussilinja 81 sekä lähibussilinja 802 Tammisalosta bussilinja 83 Siilitien metroasemalle Bussilinjat 79 ja 79B sekä lähibussilinja 802 Kulosaaren metroasemalle Bussilinjat 16 ja 81 Bussilinja 26 (päätepysäkki Hakaniemen torilla, esteetön vaihtopysäkki mm. Junatiellä) Kalasatama
15 Viikot 6-7 Kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuplamäärä hakijoita ? Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä 2 946 hakemusta, mikä on 83 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Uusi kansainvälinen koulutusohjelma, Master’s programme in Environmental Change and Global Sustainability, ylsi suosituimpien ohjelmien joukkoon. Helsingin yliopisto onnistui kääntämään kansainvälisten maisteriohjelmien hakijoiden määrän vahvaan kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Vuodentakainen hakijamäärän lasku johtui pääosin lukukausimaksujen käyttöönotosta EUja Eta-maiden ulkopuolisille hakijoille. Hakijoiden määrä ylitti nyt merkittävästi myös vuoden 2016 määrän, jolloin lukuvuosimaksut eivät vielä olleet käytössä. EUja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden prosenttiosuus oli 58, kun se viime vuonna oli 57. Ennen lukuvuosimaksujen käyttöönottoa noin kolme neljäsosaa hakemuksista tuli EUja Eta-maiden ulkopuolelta. Suomalaisten osuus oli 28 prosenttia (2017: 29 %). Eniten hakemuksia tuli edellisvuosien tapaan Pakistanista, Kiinasta ja Ghanasta. Monista maista tuli tänä vuonna paljon aiempaa enemmän hakemuksia. Näitä maita ovat muun muassa Intia, Kolumbia, Equador, Chile, Peru, Indonesia, Yhdysvallat, Hongkong, Venäjä ja Vietnam. Yhteensä hakemuksia tuli 127 maasta. Myös apurahoja haettiin runsaasti. 84 prosenttia lukuvuosimaksuvelvollisista hakijoista haki apurahaa Helsingin yliopistosta. Arkkitehtuurimuseo osana Lux Helsinki -festivaalia Arkkitehtuurimuseon seinään heijastettu teos Ajan rooli oli festivaalin kuvatuimpia ja ihastelluimpia töitä Ahola uskoo valoteosten tulevaisuuteen myös julkisen taiteen puolella: – Tekniikka on siinä vaiheessa, että se asettaa vielä joitain rajoituksia. Kun teknologia kehittyy ja hinnassa tullaan vastaan, näen tällaisten teosten kiinteät asennuksetkin ihan mahdollisina, Ahola arvioi. Myös Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti on teokseen tyytyväinen. – Tämä on kiinnostava esimerkki siitä kuinka uusilla teknologioilla voidaan rikastaa kaupunkikuvaa ja on hyvä havaita, että Luxin kaltaisia tapahtumia järjestetään isommassa mittakaavassa. Juuri vanhemmassa arkkitehtuurissa tällaisen teoksen ja rakennuksen yhteispeli toimii ehkä kaikkein parhaiten. Yleisesti kaipaisin erilaisiin kaupunkiprojisointeihin vielä enemmän kolmiulotteisuutta ja tilallisuuden hyödyntämistä, Lahti toteaa. Yhteistyö LUX festivaalin kanssa toi Arkkitehtuurimuseolle huomion lisäksi myös kävijöitä. Museo piti ovensa auki kello 22 asti ja näyttelyihin, Alvar Aalto -mitali 50-vuotta ja Arktisia unelmia, pääsi tutustumaan puoleen hintaan. Lasten oma A&O-huone palveli kävijöitä ilmaiseksi. Lux Helsinki -valofestivaali on Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma. Sen tuottajana toimii Sun Effects Oy. Festivaalin taiteellisesta tuotannosta vastaavat Ilkka Paloniemi ja Matti Jykylä. ? Vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali Lux Helsinki keräsi jälleen reitilleen runsaasti valotaiteen ystäviä. 6.– 10.1.2018 järjestetyn tapahtuman kohteisiin lukeutui myös Arkkitehtuurimuseo. Yli satavuotiaan museorakennuksen seinään heijastettiin taiteilija Janne Aholan installaatio Ajan rooli. Teoksen äänisuunnittelusta vastasi Aki Päivärinne. Projection mapping -tekniikalla toteutetussa teoksessa käytettiin Arkkitehtuurimuseon arkistosta toimitettuja alkuperäispiirustuksia, joiden pohjalta tehty yksityiskohtainen digitaalinen malli tarkennettiin lasermittauksen avulla. Samalla tekniikalla Ahola on toteuttanut aiemmin installaation muun muassa Porvoon kaupungintalon julkisivuun. – Teoksen työstäminen lähti liikkeelle aikaja paikkasidonnaisena rakennuksen historiaan ja alkuperäissuunnitelmiin pohjaten. Lopulta mukaan tuli universaalimpi teema siitä, kuinka inspiraatio konkretisoituu: sen vuoksi rakennuskin muuttaa jatkuvasti muotoaan, Ahola sanoo. Ulkomailla vastaavat mapping-tekniikkaan perustuvat projektiot ovat tavallisia esimerkiksi mainonnassa, ja Aholan mukaan saattavat yleistyä myös meillä, vaikka muun muassa pohjoinen ilmasto asettaa omat haasteensa. Bravo! -Teatterifestivaali nuorelle yleisölle täyttää 10 vuotta ? Kansainvälinen teatterifestivaali Bravo! juhlii 10-vuotissyntymäpäiviään. Festivaalin ohjelmassa on kahdeksan kansainvälistä esitystä sekä kaksi kotimaista ensi-iltaa. Esityksiä saapuu eri puolilta maailmaa: Israelista, Etelä-Koreasta, Belgiasta, Iso-Britanniasta, Tanskasta, Italiasta, Virosta ja Suomesta. Esitykset sekä runsas oheisohjelma valtaavat pääkaupunkiseudun kulttuuritalot 10.18.3.2018. Esityksiä on kaikille ikäryhmille vauvoista teini-ikäisiin. La Baraccan Ylösalaisin 1-6vuotiaille tarkastelee maailmaa uudesta näkökulmasta. Erilaisen ei tarvitsekaan tarkoittaa vierasta, saati pelottavaa. 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille suunnatun Hamletin esittävät klovnit Piip ja Tuut omalla tavallaan. Huumorilla höystetty tarina pureutuu ihmisyyden ytimeen. Piip ja Tuut saapuvat Tallinnasta. Sanaton HOV! on visuaalinen elämys 1-4vuotiaille. Tanskalaisen Teater BLIKin esityksessä paperi muotoutuu yhä uusiksi yllätyksiksi. Israelilainen Ariel Doron kommentoi sodan absurdiutta mustan huumorin pöytäteatterillaan. Plastic heroes -esityksen ikäsuositus on 12 vuodesta ylöspäin, älykäs yhden miehen show ilahduttaa aikuisiakin. Belgialaisen Doble Mandoble -duon Toinen minäni on fyysistä taituruutta alakouluikäiselle yleisölle. Mitä tapahtuisikaan, jos eräänä päivänä kohtaisit oman itsesi kadulla? Paikoillanne, valmiit, hep! vie yli kolmevuotiaat autokouluun, jossa aivan ensin saa valmistaa ja värittää oman menopelin. Brittiryhmä A Line Artin toinen festivaaliesitys Paikoillanne, valmiit, väritä! kutsuu ravintolaan. Eteläkorealaisen Sproutheaterin suloiset esitykset ilahduttavat kaikkein pienimpiä teatterikatsojia. Festivaalilla nähdään myös kaksi kotimaista kantaesitystä, Grus Grus Teatterin Koivuhiiri ja päästäinen sekä Teater Kojanin Pikku Prinssi. Runsas oheisohjelma Festivaali juhlii syntymäpäiviään näkyvästi eri puolilla pääkaupunkiseutua myös perinteisten kulttuuritilojen ulkopuolella. 10-vuotiaat pääkaupunkiseudun lapset kutsutaan juhlaan diskotanssin merkeissä. Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoautoissa kiertää festivaaliviikolla katkelma Fillariteatterin nukketeatteriesityksestä Makkarapiruetti. Festivaaliesitykset arvioi perinteiseen tapaan Lapsiraati, Teatteri Ilmi Ö:n johdolla. Bravo! toimii myös valtakunnallisesti merkittävänä tekijöiden ja lastenkulttuurin toimijoiden kohtauspaikkana. Festivaaliviikolla järjestetään useita ammattilaistapahtumia, klubeja ja seminaareja. Tapahtumat ja aktiviteetit täsmentyvät ja päivittyvät festivaalin lähestyessä. Bravo! -festivaalin järjestää lastenja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej ry yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kulttuuripalvelujen ja muiden partnereiden kanssa. Aikataulut, lisätiedot esityksistä ja esityspaikat löytyvät osoitteesta www.bravofestivaali.fi Helen suunnittelee uusia biolämpölaitoksia ? Helen suunnittelee uusien biolämpölaitosten rakentamista Helsinkiin. Suunnitelmissa ovat alueet Vuosaaressa, Patolassa ja Tattarisuolla. Biolämpölaitoksilla korvataan kivihiilen käyttöä ja varmistetaan kaukolämmön riittävyys. Suunnitteilla olevat lämpölaitokset tuottavat uusiutuvaa kaukolämpöä ja korvaavat kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa. Lämpölaitokset käyttävät kestävistä lähteistä hankittuja biopolttoaineita, kuten pellettiä ja metsähaketta. Biolämpölaitokset toteutetaan vaiheittain niin, että vuonna 2024 käytöstä poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotanto pystytään korvaamaan. Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Helen investoi parhaillaan uusiutuvaan, hajautetumpaan kaupunkienergiaan, ja biolämpölaitokset ovat osa mittavaa investointiohjelmaa. – Kaupunkitilan suunnittelussa on hyvä huomioida, että hajautetumpi lämmöntuotanto tarvitsee paljon enemmän tilaa kuin keskitetty, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto. Tulemme näiden lisäksi tarvitsemaan myös uusia paikkoja energiantuotannolle ja odotamme kaupungin osoittavan käyttöömme energiantuotantoon soveltuvia tontteja, toteaa johtaja Maiju Westergren Helenistä. Uusien lämpölaitosten suunnittelussa on hyödynnetty jo nyt energiantuotannon käytössä olevat tontit Vuosaaressa ja Patolassa. Sen lisäksi häiriöttömän lämmöntuotannon varmistamiseksi tarvitaan myös uusia alueita eri puolilta kaupunkia; yksi mahdollisuus on Tattarisuon alue. Laitosten ympäristölupahakemusprosessit on käynnistetty, lisäksi Tattarisuon alueen ympäristövaikutusten arviointi on käynnistymässä. Helen investoi merkittäviä määriä uusiutuvaan energiaan ja kivihiilen korvaamiseen. Salmisaareen valmistui tänä vuonna uusi pellettilämpölaitos, joka on parhaillaan koekäytössä. Se voi tuottaa lämpöä 25 000 kerrostalokaksiolle eli Savonlinnan kokoiselle kaupungille. Myös hukkalämpöjen keräämistä tehostetaan ja kasvatetaan, kun Esplanadin uusi lämpöpumppulaitos saadaan käyttöön keväällä 2018. Biopolttoaineiden käyttöä on Helenissä testattu ja tutkittu jo pitkään mm. erilaisilla pellettilaaduilla sekä esimerkiksi metsätähteellä.
16 Viikot 6-7 Kuvataide ? Naiset valtaavat helmikuun galleriat vuoden ensimmäisissä tai toisissa näyttelyissä. Vain yksi mies on esittelyssä, hänkin suojaa kasvonsa nimettömyyden taakse. Ruusuinen tie aivoissa Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, kevään avaa nuori, helsinkiläinen kuvataiteilija ja designer Anni ”Äni” Jaatinen ”My Rosy Road” -näyttelyllään. Graafisessa saman nimisessä sarjakuvanovellissa taiteilija käsittelee traagisen pysäyttävää tapahtumaa, joka muutti hänen elämänsä ja lähes päätti sen. Näyttely rakentuu toivosta ja kiitollisuudesta – ja kertoo nuoren naisen selviytymistarinaa. Se koostuu maalauksista, visuaalisesta sarjakuvasta ja graafisista veistoksista. ”Kuinka aivotulehdus teki minulle hyvää”, hän sanoo kuvissa ruusu päässään. Teoksessa ja näyttelyssä kuvataan tunteita ja kokemuksia siitä, millaista oli kokea vakava aivosairaus – menettää normaaliin elämään kuuluva toimintakyky kokonaisuudessaan ja saada se jälleen takaisin. Sarjakuvanovellin ensimmäisen version kieli on englanti, koska sarjakuvasta kustannetaan hyväntekeväisyyspainos neurologisiin osastoihin ympäri maailmaa. Graffiti kirjoittaa päiväkirjaa EGS (s. 1974) on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia graffititaiteilijoita, jonka töitä on ollut paljon nähtävillä Suomessa, mm. Vantaan vankila ja HUS:n sairala, ja ulkomailla. Viime vuosina hän on laajentanut taiteilijuuttaan kohti perinteisempiä taidemuotoja. Taidehallin, Nervanderinkatu 3, näyttelyssä ”Writing My Diary” (= Kirjoittaessa päiväkirjaani) nähdäänkin mm. maalauksia, veistoksia ja installaatioita. Niitä voi katsoa aina 25.2. asti. EGS liittää kaikkiin töihinsä kolme nimikirjaintaan, muokaten niitä uusiksi muodoiksi ja järjestelmiksi, aina tunnistamattomuuteen saakka. Kirjaimia toistamalla hän paitsi toteuttaa graffitin kalligrafista perusluonnetta, myös rakentaa omaa, elämän mittaista matkapäiväkirjaansa. Taiteilijalle jokainen yksittäinen työ on osa kokonaisteosta, joka on 30 vuoden aikana levinnyt jo viidelle mantereelle, yli 50 maahan. Näyttelyn avasi Madventuresin Tunna Milonoff ja Riku Rantala. Siellä kuultiin KOM-teatterin kuoroa. Muistikuva riittää malliksi Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, tuo esille Pirkko Kilpelän maalauksia ”Matkan varrelta”. Hän maalasi aiemmin realistisia kuvia ja käytti maanläheisiä värejä. – Opettelin värien sekoitusta Schjerfbeckin värit mallina. Kuvan tekemiseen tarvitsin mallin, esimerkiksi asetelman tai vaikka vedenalaiset rantakivet. Värimaailmani on hyvin harmaa ja kuvat ovat esittäviä. Aiheet lähtevät luonnosta, jonka hän näkee graafisena ja jota hän maalatessaan inhimillistää: – Olen ihastunut lehdettömiin lehtipuihin. Kuvani pohjautuvat hatariin muistikuviin eikä sillä ole merkitystä olenko katsellut lehtensä pudottanutta koivikkoa, pihlajistoa vai haapametsikköä. Kilpelän tapaan ei ole luonnostella tai tarkkaan suunnitella maalauksia: – Malliksi riittää päässäni oleva muistikuva. Pääasiallinen tekniikkani on öljyvärimaalaus, johon usein yhdistän lyöntimetallia. Taide jättää jäljen Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee studiossaan Elina Ahon teoksia, joissa vuoropuhelua käyvät maalaus ja piirustus, viiva ja väri sekä kokeellisuus ja traditio. Teemana on ihmisen ruumiillisuus, eletyn kehon kokemus. Todellinen ja kuvitteellinen maailma kohtaavat maalauksen ja piirustuksen pinnalla. Mitä kehon osat kertovat? Maalaaminen ja piirtäminen ovat hänelle jäljenjättämistä. – Taiteellisen työskentelyni keskiössä on havainnon kehollisuus ja moniaistisuus, piirustuksen ja maalauksen tapahtuma, ele ja jäänyt jälki. Silmät toimivat kuin kosketuseliminä. Tärkeää on myös liikkeen rytmi ja sen heijastuminen jätettyyn jälkeen. Havaintokohteina ovat elävä malli, maisemassa sisällä oleminen ja näistä abstrahoitu ruumiillinen kokemus, taiteilija kertoo hyvin käsitteellisesti. Mikä kaipuuni on? – Kaipaus: halu, hinku, mieliteko, murhe, ikävä, suru, jano, kaipuu, murheellisuus, nostalgia, kaiho. Malin Ahlsved sai motiivin näyttelylle tahdosta maalata vaaleanpunaisia pilviä. Minulle pilvet olivat symboleja kaipuusta ja unelmista. Olen miettinyt mitä unelmia minulla on, mikä minun kaipuuni on. Tuli monta pilvikuvaa mutta myös joitakin pensaikkoja. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee hänen näyttelynsä ”Kaipuuni / Min längtan”. Hyvin pienikokoiset työt ovat harvakseen galleria seinällä. Ahlsved asuu Hangossa. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta 2004. Teoksia on ollut lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Ennen tätä näyttelyjä hänen maalauksia oli esillä Taideyliopiston Kuvataideakatemian ”Opettajia ja oppilaita” –alumninäyttelyssä Exchibition Laboratoryssa tammikuulla. Taiteilijatapaaminen on 18.2. klo 14-16 galleriatilassa ennen näyttelyn purkua. Ilme kutsuu maalaamaan Puupiirtäminen on yksi vanhimmista taidegrafiikan muodoista, joka on tempaissut Sanna-Mari Rautavirran mukaansa haastavan ja mielenkiintoisen työskentelytavan takia. – Puupiirroksien ohuet, lukemattoman monet värikerrokset saavat aikaan valmiissa teoksessa syvyyttä jättäen sattumanvaraisuuden yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä. ”Väki on vallaton” –näyttelyssä hän yhdistää teoksissaan puupiirroksia ja öljyvärimaalausta. – Maalattavan aiheen tulee herättää minussa tarpeeksi voimakkaita tunteita, jotta voin innostua tekemään aiheesta taidetta. Jos ilme puhuttelee, pystyn maalaamaan sen. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee ”fiktiivisiä selviytymistarinoita”, joissa henkisestä ja fyysisestä väkivallasta selviytyneiden tarinat koskettavat taiteilijaa. Hän haluaa tuoda esille töissään hyvyyttä ja onnellisuutta. – Pääsääntöisesti yhdistelen töissäni naisia ja lapsia heidän puhuttelevien katseiden sekä värimaailman kautta. Arkinen kauneus Cecilia Rosenlew aloitti maalaamisen jo paljon ennen opintojaan Taideteollisessa Korkeakoulussa, josta hän valmistui taiteen maisteriksi 1994. Ammattimaisen maalaamisen hän aloitti 17 vuotta sitten. Maalaamisen lähtökohta voi olla muoto, väri tai liike, joka työn aikana kehittyy ja saa lopullisen muotonsa. – Taide on aina ollut mukana jossain muodossa myös ammattiurani aikana, kun olin tv-ohjaajana että opetustehtävissä. Valokuva voi myös olla innoitus maalaukseen, mutta ei suoranaisena mallina. Näyttelyissä on usein esillä sekä maalauksia että valokuvia. Artikan töissä lähtökohta on arkinen kauneus. – Kassissa piilee sekä oma kiehtova maailma, jota olen näissä töissäni tutkinut. Galleria Artika, Uudenmaankatu 19, pitää neljän taiteilijan “Unelmatehdas” –yhteisnäyttelyä. Rosenlewin ohella mukana ovat Nina Hackman, ElseMaj Koskimäki ja Katri Kähkönen. He julistavat: – Valo lisääntyy ja antaa tilaa leveämmälle ajatukselle. Nyt on aika antaa unelmien lentää. Tyyntä myrskyn jälkeen Galerie Forsblom, Lönnrothinkatu 5, esittelee isolla puolellaan ruotsalaisen nuoren polven taiteilijan Jenny Carlssonin öljyvärimaalauksia. Niiden väkevä ilmaisu yhdistää toisiinsa hurjistuneet luonnonvoimat ja talvehtivan maalaismaiseman kodikkaan vaatimattomuuden. Näyttelyn nimi ”Bedarra” kuvaa tyyntymisen hetkeä voimakkaan myrskyn jälkeen. Hetki vastaa tilaa, jota taiteilija etsii öljyvärimaalauksissaan. Carlsson kuvaa olomuotoja, joissa väri muuttuu, savustuu ilmaan ja sulautuu yhteen. Värisävyt lähenevät maaperää ja kalliota, mutta myös ihmisen jättämää jälkeä. Hän käyttää suuria ja pieniä kuvakokoja rinnakkain. Suuret maalaukset kuvaavat maastoa, mädäntynyttä ruohoa ja pohjattomia järviä, pienet katsovat kauemmas kohti horisonttia. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen: Talven kuvataide Helsinkiläinen kuvataiteilija ja designer Äni Jaatinen ja Torso-teos Galleria Kajasteen näyttelyssä, joka rakentuu toivosta ja kiitollisuudesta. Kuva: Raimo Granberg. Graffititaiteilija EGS puuveistoksista koostuvan installaationsa keskellä Writing My Diary -näyttelyssä Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Pirkko Kilpelä ja teoksensa Hopeinen kuu Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Elina Aho yhdessä ainoan näyttelymaalauksensa kanssa (Embodied City. Kehollinen kaupunki II, New York) Katariinan studiossa. Kuva: Raimo Granberg. Malin Ahlsvedin näyttelyn teema Tm•galleriassa on Kaipuuni. Kuvassa taiteilija ja osa teemaan liittyviä teoksia. Kuva: Raimo Granberg. Sanna-Mari Rautavirta ja hyvin värikäs teoksensa Sigred-Stina Galleria AVAssa. Kuva: Raimo Granberg.
17 Viikot 6-7 Suomi on hylkysyrjässä ? Iloitsen presidentinvaalikeskusteluista kahdesta syystä. Sähäkkä pohdinta herättää miettimään mihin ollaan menossa? Ja toiseksi, ilmoille singahtelee uudissanoja ja kutkuttavia välähdyksiä. Sanalla on painoa. Vihreiden Pekka Haaviston ”Kansainvälinen väestösopimus” ja RKP:n Nils Torvaldsin ”Hylkysyrjä” paljastettiin saman päivänä. Ne päihittävät kirkkaasti kuluneet fraasit ja totiset torvet. Väyrynen ja Huhtasaari todistavat kuuluvansa keskenään samaan sarjaan tutuilla hokemillaan. Kaikille kelpaavat ympäripyöreydet ovat monen ehdokkaan tuntomerkkinä. Siksikö Torvaldsin ja Haaviston oivallukset erottuvat tasaisesta taonnasta. Näkisin että Nils Torvaldsin maine intellektuellina ajattelijana ja Pekka Haaviston tie presidentiksi 2024 on noususuunnassa. Nils Torvaldsin uudissana ”hylkysyrjä” varoittaa kansojen jakautumisesta kahtia niin Venäjällä, Yhdysvalloissa kuin meillä Suomessa. Kahtia jakautuminen johtaa ihmiset, paikkakunnat ja maat eroon toisistaan, hylkytavaraksi. Sana ”hylkysyrjä” on tunteikas ja universaali metafora, joka kertoo miten vaarallista on luiskahtaa muista eristyksiin. Hylkysyrjä on vastaisku omahyväiselle itsekkyydelle jota persujen Huhtasaari ehkä ehdokkaista intomielisimmin julistaa ajaessaan Suomea pimeän pussin perälle. Politiikka ei saa juuttua menneeseen, sillä uusi ei avaudu itsestään vaan on tartuttava tulevaisuuteen kuin härkää sarvista. Hylkysyrjä tarkoittaa sivuun jättämistä, josta kärsivät syrjään jätettyjen lisäksi myös syrjään jättäjät. Tälle mustalle listalle ei Suomea pidä päästää eikä rajatonta rakkautta pidä säästää. Nils Torvalds ja Pekka Haavisto esittelivät oivalluksiaan samana iltana television eri kanavilla. Kumpikin näkee, että Suomi voi auttaa kansainvälisten kriisien ratkaisemisessa. Kansainvälinen ilmastosopimus ei riitä, Suomen pitäisi tehdä aloite kansainvälisestä Väestösopimuksesta, vetosi Haavisto. Haaviston mielestä maailma tarvitsee nyt sellaisen sopimisen, jossa keskitytään ongelmien syihin. Haavisto tuntee Afrikkansa ja on kolunnut kehitysmaita reunasta reunaan. Suurin hätä on köyhien maiden naisilla. Siksi naisten aseman parantaminen vähentäisi väestönkasvua ja pakolaisuutta. Haavisto kantaa huolta myös Itämeren Nordstreamkaasuputkesta jota ei pidä nähdä vain ympäristökysymyksenä vaan rauhan kysymyksenä. Venäjältä Ukrainan läpi Eurooppaan vedetty kaasuputki vaikuttaa myös Suomeen. Pekka Haavisto näkee miten vaarallinen on ”hylkysyrjä” missä tahansa maailman kolkassa. Hänen mielestään Suomen pakolaispolitiikka on ollut liian tiukkaa ja palautusherkkää. Miten ihmeessä Suomi voi palauttaa Suomeen juurtuvia pakolaisia Irakin tai Afganistanin sotapesäkkeisiin kuolemaan? Pekka Haavisto on valinnut kampanjansa motoksi sanayhdistelmän ”Vastatuuli on paras”. ”Ei kun betonia selkärankaan ja otsa rohkeasti vastatuuleen”, vetoaa vanha stadilainen sanonta. Haasteita ei pidä pelätä vaan niihin tulee tarttua. Tappiot ja takaiskut voivat olla elämän parasta vahvistusainesta. Presidenttiehdokkaiden puheenvuorot jatkuvat. Seuraan mielenkiinnolla löytyykö vielä uusia pelinavauksia, uutta rohkeutta ja uusia sanoja avaamaan tulevaisuutta. Politiikan tutkijaprofessori muistutti pari päivää sitten, että Sauli Niinistöä ja Vladimir Putinia yhdistää se, että kumpikin on kansalaisjärjestön ehdokkaana presidentiksi. Muut ehdokkaat ovat puolueidensa valitsemia. Veli-Matti Hynninen Veli-Matti Hynninen Puheenvuoro Tarjouskilpailu Kalasataman tapahtumista käynnissä Sarpo Avoin kirje Helsingin päättäjille Pata porisee ? Pata senkun porisee ja kuohuu. Suut ja somet vaahtoavat valtoimenaan tiedotusvälineistön ansiokkaalla säestyksellä. No nyt on kohtuullisuuden raja ylitetty. Oikeudenmukaisuuden rippeetkin nakattu biojäteastiaan. Syyllisiä haetaan, päitä vaaditaan vadeille. Kaikilla on sopasta mielipide. On puolesta, on vastaan. Niin on tarkoituskin. Varsinaiset sopan keittäjät, reseptin laatijat pälyilevät sivummalla. Joutavat aputytöt ja – pojat puolustella suolan paljoutta ja sattumien vähyyttä. Pahaan makuun syyllisiä kun ovat ennemminkin syöjät kuin itse soppa. Ei hätää, älkää peljätkö. Sitten kun kansa on saanut päästeltyä liiat höyryt sisältään, keittiömestarit ottavat taas kyökin haltuunsa. Pilallinen soppa kaadetaan viemäriin, mestarit pahoittelevat apuväen kelvottomuutta. Terveellistä se on kansallekin välillä saada kiukutella. Sitten kelpaa taas palata entiseen malliin, samojen kokkien huomaan. Kaikki olisikin taas hyvin, jos ei vinoutuneessa pakinoitsijamielessä häilyisi varjo, epäilyksen varjo. Miksi se resepti olikin niin tökerö? Miksi poriseva soppa löyhkäsi niin pahasti? Mitä sillä hajulla peiteltiin ja mitä ne varsinaiset kokit siellä sivummalla puuhailivat? Sillä aikaa kun suut ja somet vaahtoavat ja tiedotusvälineistö säestää. Pakinoitsijamielen varjoissa vaeltaa Volter Kilpi. Alastalon salissa puhuttiin monen muun asian ohessa ilveksistä. ”Ilves, jonka silmä raatelee sitäkin, mitä ei hammas kerkiä repimään.” Samaan aikaan, kun pata porisee ja aktiivisoppa kuohuu yli jää reseptin laatijoille aika ja rauha valmistella muuta. Voi silmäillä uusia mausteita vaikka sotesoppaan sillä aikaa kun hammas repii vielä aktiivisoppaa vieroksuvia. Odotellaan nyt, mitä sieltä pöytään kannetaan. Salaisiahan ne huippukokkien parhaat reseptit yleensä ovat. Oikeille loppasuille tarkoitettuja herkkuja. Muu väki saa sitten päättää nieleekö vai nyrpistelee ja nielee. Jos siitä keitoksesta edes kaikille riittää. Ja Volter Kilven mielestä ”on eri asia olla jänis, jota syödään kuin olla jäniksen syöjä”. Pelastetaan Laupeuden työn jatko! ? Haluammeko että pääkaupunkiseudun suurin hyväntekijä joutuu lopettamaan pyyteettömän toimintansa muutaman sadan tuhannen euron takia? Ilmeisesti kyllä koska mikään taho ei ole valmis tukemaan Hurstin Laupeuden työn toiminnan jatkamista. Osoitan avoimen kirjeeni Helsingin pormestarille Jan Vapaavuorelle, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljaselle sekä pääministeri Juha Sipilälle, Valtiovarainministeri Petteri Orpolle sekä sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattilalle. Kun Veikko Hursti menehtyi vuonna 2006 ja Heikki Hursti aloitti isänsä ja äitinsä työn jatkamista, oli Hurstin Laupeuden työ siirtynyt juuri uusiin tiloihinsa Vaasankadulle. Asiakkaita ruokajonossa oli kaksi kertaa viikossa noin 300-350 henkilöä / kerta. Siis noin 700 / viikko. Nyt 11 vuotta myöhemmin avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi, noin 70008000 ihmiseen viikossa. On inhimillisesti uskomatonta, että Heikki Hursti vapaaehtoisineen on pystynyt tästä kaikesta suoriutumaan. Ikävä kyllä – nyt alkaa loppu häämöttää, enää eivät lahjoitusvarat ja talkootyö riitä. Avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut niin suureksi ja samaan aikaan yhteiskunnan, jo ennestään minimaalinen tuki on vain entisestään laskenut. Avun tarvitsijat ovat tavallisia suomalaisia ihmisiä, kodittomia, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia, työttömiä, työssä käyviä pienituloisia jne. Mitä nyt tarvitaan pikaisesti on: – 4-5.000 m2 logistiikkatilat. – Lisään rahallista tukea 500.000 euroa vuodessa. Lupausta pitkäaikaisesta rahoituksesta, jotta toimintaa voidaan suunnitella ja kehittää optimaalisesti. Me, allekirjoittaneen johdolla tarjoamme tarvittavan asiantuntijaverkoston Hurstin toiminnan edelleen kehittymisen varmistamiseksi. Molemmat järjestyvät helposti, mikäli vain poliittista tahtoa löytyy. On aivan käsittämätöntä, että ruokaavusta joudutaan kieltäytymään koska ei ole riittävää varastokapasiteettia. Olen vakuuttunut, että esimerkiksi STARAn tiloista löytyisi Hurstille tarvittavat varasto-/logistiikkatilat ja palvelut. Rahoitus, Veikkaus, PKseudun kolme kaupunkia, voisivat ilman mitään ongelmia tukea Hurstin toimintaa esimerkiksi 200.000 eurolla / kaupunki / vuosi. Olen täysin vakuuttunut, että kaupunkien osallistuessa kustannusten jakoon yksityiset yritykset kyllä tulevat talkoisiin mukaan (kuten jo nyt ovat mukana!). Nykylahjoittajat sekä yritykset tarvitsevat uskon, että asia on meille kaikille tärkeä ja että taakan jakajia on muitakin. Hurstien työ vaikuttaa suuresti koko pääkaupunkiseudun vähäosaisten elämään. Tuo toiminnan päättyminen maksaa monin kerroin enemmän kuin sen hengissä pitäminen – sosiaalisilla ongelmilla kun tuppaa olemaan aina vain korkeampi hintalappu mitä myöhemmin niihin puututaan. Kunnioittavasti Markku Saarikangas Perussuomalaiset – Helsingin piirin puheenjohtaja Vesiensuojelulle lahjoitus Silakkasoudun tuotosta Sen avulla voidaan tehostaa Vantaanjoen vedenlaadun jatkuvatoimista mittausta ja suojelua ? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä Virtavesien hoitoyhdistys vastaanottivat 22.1. yht. 12 000 € Rotarien järjestämän viidennen Silakkasoudun tuotoista. Varat käytetään Vantaanjoen valuma-alueella vedenlaadun jatkuvatoimisen mittauksen lisäämiseen ja Vantaanjoen virkistyskäytön, luonnontilan sekä lohikalojen ja muun vesieliöstön elinmahdollisuuksien parantamiseen. Silakkasoudun yhteydessä palkittiin myös 100 Suomalaista vesistötekoa -kampanjassa eniten ääniä saaneet teot. – Vantaanjoen ja sen sivujokien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä. Se on monelle alueen asukkaalle lähivirkistysaluetta. Kun joki on itselle tärkeä ja läheinen paikka, myös sen suojeluja kehittämistoimet koetaan silloin merkittäviksi. Joki tuo huomattavan kuormituksen Helsingin edustan merialueelle, joten tietämyksen lisääminen ja omat toimet valumaalueella Riihimäeltä Helsinkiin vaikuttavat. – Käytämme Silakkasoudusta saamiamme varoja Vantaanjoen vedenlaadun parantamiseen ja joen mereen tuoman kuormituksen vähentämiseen, kertoo toiminnanjohtaja Anu Oksanen vesiensuojeluyhdistyksestä. – Mm. Riihimäellä tehdyt jätevedenpuhdistamon saneeraustoimenpiteet näkyvät hyvin Vantaanjoen vedenlaadussa vähentyneenä kuormituksena. – Mm. taimenkannat ovat elpyneet, iloitsee Anu Oksanen. Myös joen yläosassa happipitoisuudet ovat olleet hyviä ja hygieeninen tila on kohentunut merkittävästi. Virtavesien hoitoyhdistyksellä on meneillään Leader-pohjainen virtavesien kunnostushanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä mm. kunnostamalla taimenen ja lohen kutupaikkoja Vantaanjoella. – Kari Stenholm Virho ry:n Vantaanjoki-vastaava kertoo, että kunnostustyöhön palkataan työttömiä työnhakijoita huhtikuusta alkaen. Leader-hankkeen lisäksi kalataloudellisia kunnostuksia tehdään myös talkootyönä. – Hän iloitsee nyt saadusta lahjoituksesta. Se kohdistetaan materiaalien hankintaan Vantaanjoen vesistön kalataloudellisten kunnostusten tekemiseen Leaderhankkeella ja mm. rotarien talkoilla. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanja oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjassa nostettiin esiin tekoja, joita kansalaiset ovat tehneet vesien suojelemiseksi. Silakkasoutu oli kampanjan päätöstilaisuus. Tilaisuudessa palkittiin eniten ääniä saaneet teot. Silakkasoutu Viidellä Silakkasoudulla on kerätty lähes 50 000 € vesiensuojelutyöhön Järjestäjät Finlandia Hall, Hausjärvi-Riihimäki, Herttoniemi, Pasila ja VantaaMyyrmäki Rotaryklubit Tapahtumaan osallistui 255 soutajaa 17 venekunnassa yli 20 maasta vuonna 2017 Suojelijat presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ? Helsingin Kalasatamaan haetaan tarjouskilpailulla tapahtumia, esityksiä ja kulttuurija taidehankkeita, jotka elävöittävät uutta asuinaluetta, lisäävät alueen viihtyisyyttä ja edistävät yhteisöllisyyttä alueella. Kalasataman rakentaminen kestää 20–30 vuotta. Tapahtumat ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Tarjouksen jättäjän tulee olla rekisteröitynyt yhteisö, esimerkiksi taiteen ammattilaisyhteisö, taidelaitos tai asukasyhdistys. Tapahtumat voivat ajoittua kevään ja syksyn 2018 välille. Haettavana on 40 000 euroa, jolla on tarkoitus saada Kalasatamaan useampi esitys tai tapahtuma. Ympäristötaidehanketta koordinoi kaupungin eri virastojen edustajista muodostettu ryhmä. Toiminta rahoitetaan rakennuttajilta perittävällä tontin kerrosneliömetrikohtaisella maksulla. Tarjouskilpailu järjestetään vuonna 2018 neljättä kertaa.
18 Viikot 6-7 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 AUTOPAIKKA tarjotaan vuokralle, Neljäs Linja 6. P. 0400 428 937 X Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet X Autolasipalvelut X Leipomot X Rakennuspalvelut X Vuokrataan X Terveys Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 kannistonleipomo.? VOIMASSA 28.2.2018 ASTI. 1 kuponki/ostos. Kaarlenkatu 13 myymälästä. Tuoretta leipää ja pullaa sekä ihania kakkuja! 50 % Tällä ilmoituksella valinnaisesta leivästä VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ..........Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Säästöpankinranta 6 ....Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viiden linja 4 ...................Ravintola Femma Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Tykkää meistä Facebookissa ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. KOIRA Meidän 6/2017 6,70 RO TU ESI TTEL YSSÄ KULTAI NEN NO UT AJ A 18 uutta sankarikoiraa Weikko ja Säde hengenpelastaji na Gaalaillassa syötiin raakalihapullia ja kuivamuonakakk ua NÄYTTELYVUOS I huipentuu Helsingin superviikonloppu un Eija Vilppaan koirakaverit Lime ja Luna Kettuterrieri voitti näyttelykoirakilpailun Karkuri villiintyy nopeasti 6/17 6,90 isän ja isoisän jalanjäljissä Janita Antti-Roiko Omasta verestä apu kesäihottumaan Erään hiekansyöjän tarina Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille Hevosalan tutkinnot nykyaikaan Passionate Kemp palasi kotiin Eija Pöyhönen unelmatyössään HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2018 6,90 Pörri pitää Pyhtään asiat järjestyksessä Terapiakissat osaavat auttaa masentuneita Maailmanmatkaajat Venni, Oiva ja Charlotte Omistajan kuolema vei Missen elämänhalun Tärkeä perushoito • Rokotukset • Madotukset SERENGETI täplikäs kaunotar Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita
19 Viikot 6-7 OP-Kiinteistökeskuksen asiantunteva välittäjä kannattaa ottaa avuksi jo siinä vaiheessa, kun harkitset kodinvaihtoa. Hyvä myyntisuunnitelma, sujuva aikataulu sekä luotettava arvio kotisi hinnasta varmistavat turvallisen ja onnistuneen asuntokaupan. *Taloustutkimus Oy, Suomi tänään ketjututkimus 2017 Leena Burgman 050 535 0259 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anne Flinkman 040 352 5312 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anne Koivisto 040 551 8162 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Seija Korhonen 040 352 5357 Kiinteistönvälittäjä, YKV, LKV, LVV, KiAT, Kaupanvahvistaja Harri Korpilaakso 040 552 3756 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Sari Leino 050 550 9101 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Anna-Maija Miettinen 050 047 3394 Kiinteistövälittäjä, LKV, LVV Pekka Mäntylä 040 350 4319 Myyntineuvottelija Tarja Peippo 050 535 0213 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT Mikko Piitulainen 040 564 7774 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Matti Ristekallio 050 598 8364 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä,LKV, LVV, YKV, Kaupanvahvistaja Raija Seilonen 040 515 1128 Myyntineuvottelija Anne Tanttu 050 362 0222 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT, KiSi Eva-Johanna Slotte 050 591 3050 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Sanna Takala 040 183 9305 Myyntineuvottelija Jenni Fredriksson 040 835 7102 Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KiAT Toni Maaranen 040 357 6689 Myyntineuvottelija Jari Tammisto 0400 333 366 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Tero Kunnas 040 662 4451 Kiinteistönvälittäjä, YKV, LKV, KTM Toni Koskinen 040 547 2491 Myyntineuvottelija Maarit Vehviläinen 040 510 9100 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT Juha Känkänen 040 350 8729 Senior Prime Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Matias Laakkonen 040 631 5470 Myyntineuvottelija KiAT Timo Leppiniemi 050 374 3357 Myyntineuvotelija, KED Sirpa Plyhm 050 393 8059 Kiinteistönvälittäjä YKV, LKV, LVV, KED Pekka Ropponen 050 558 4097 Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV Kun myyt kotiasi, ota avuksesi Suomen luotetuin* kiinteistönvälittäjä. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, HELSINKI 010 255 5900, helsinginopkk.helsinki@op.fi, Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki, Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki. ESPOO 010 255 5930, helsinginopkk.espoo@op.fi, Länsituulentie 8 D 3.krs, 02100 Espoo. VANTAA 010 255 5950, helsinginopkk.vantaa@op.fi, Kielotie 11, 01300 Vantaa. Puhelut 010-numeroihin maksavat 0,0835 €/puhelu + 0,07 e/min kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä tai 0,0835 €/puhelu + 0,17 €/min matkapuhelinliittymästä (hinta sisältää ALV:n). Olisiko tässä sinun paikkasi? Ota yhteyttä Ari Loukkola ari.loukkola@op.fi.
20 Viikot 6-7 hinnat jopa puolet Suomen hinnoista Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi Aja D-terminaalien puolessa välissä, osoitteessa Poordi 1 Varaa aika: +372 53 492 977 tai +358 405 105 009 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-21 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-to 15-23, pe 14-23, la 14-23, su 14-21 Tule seuraamaan olympialaisia meille! ystävänpäivänä erikoistarjoukset! Happy Hour joka päivä! Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi HUIPPUTARJOUS! Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 16,90 (29,46) Hiusten, kynsien ja ihon hyvinvointiin Biotiini extra kapselit + Vita nail extra kynsienhoitolakka YHTEISHINTAAN