• Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 16 Viikot 36-37 2017 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Juhlan kunniaksi Evergia Multilong pitkävaikutteinen monivitamiini 60 kaps. Tarjous voimassa 30.9.2017 asti. Tervetuloa Ympyrätalon apteekin 130 –vuotisjuhlaviikolle 18.9. – 22.9.2017! Luvassa hyviä tarjouksia ja tuote-esittelyjä. 14,00 (16,60) Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio @pomell.fi AVAJAISTARJOUKSENA KOKO SYYSKUUN VÄLITYSPALKKIO 1,8 % sis ALV Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion. Hammaslääkäriasema Albin Hämeentie 7, Helsinki • Poordi 1, Tallinn P. 097745770 Tule tutustumaan – emme kuulu hammaslääkäriketjuihin Edullisemmat hinnat, ei toimistomaksuja, maksatte vain hammashoidosta! HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 jari.nieminen@isannointiverkko. Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128
• 2 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi YKSITELLEN Suomalaisten naiskirjailijoiden helmiä monologeina Ensi-ilta 9.9.2017 Esitykset 9.– 23.9.2017 klo 19, paitsi su 17.9. klo 15 Liput 12/10 € Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. Viherkasvit edullisesti! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka
• K6-toimistotalo täydentää Kaikukadun korttelin Sörnäisten Lintulahden muutos asuinja työpaikka-alueeksi saadaan samalla päätökseen Kaikukatu 6 julkisivu. sä toteutettuna ja työn alla yhteensä kuusi toimistoprojektia Suomessa. Näistä samassa Kaikukadun korttelissa sijaitsevalle Lintulahdenvuori-toimistotalolle on myönnetty platinatason LEED-sertifikaatti. ? Skanskan rakenteilla oleva K6-toimistotalo täydentää Helsingin Sörnäisten Kaikukadun korttelin, jossa on toteutettu erilaisia korjausja rakennushankkeita 1990-luvun lopulta lähtien. Hankkeen myötä Sörnäisiin kuuluvan Lintulahden alueen muutos teollisuusalueesta asuinja työpaikka-alueeksi sekä monipuolisten palvelujen tyyssijaksi saadaan päätökseen. – Tulevan K6-toimistotalon suunnittelussa toteutuvat tämän päivän ja tulevaisuuden työskentely-ympäristön vaatimukset. Talo edustaa toimistotyyppiä, jota Skanska on toteuttanut niin muualle Pohjoismaihin kuin nyt Helsinkiin: esimerkiksi sisääntulo on suunniteltu avoimen kahvilamaiseksi ja viihtyisäksi kohtaamispaikaksi. Moderni toimistotalo voi toimia niin monen pienemmän yrityksen toimipaikkana kuin olla yhden käyttäjän talo, toteaa johtaja Antti Nousiainen Skanskasta. Osoitteeseen Kaikukatu 6 rakenteilla olevan toimistotalon maanalaiset rakenneosat ja pohjarakennusurakka valmistuvat syyskuussa. Rakentaminen käynnistyi syksyllä 2016 noin vuoden mittaisella maanrakennusurakalla, joka sisälsi mm. mittavat kellarien porapaaluseinät. Nyt rakentamisessa siirrytään varsinaisiin talonrakennustöihin ja rakennuksen muoto alkaa hahmottua seuraavan vuoden aikana. Skanskan investoinnin arvo on noin 45,9 miljoonaa euroa. Lintulahden alueen sijainnissa yhdistyvät saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä, elinvoimaiset palvelut ja lähellä sijaitseva kulttuuritarjonta. – Olemme selvästi huomanneet, että monet organisaatiot eivät enää halua sijoittua paikkoihin, jotka sijaitsevat etäällä kaupunkien keskusta-alueista ja joissa on yksipuolinen kaupunkirakenne. Tällaisiin sijainteihin voi olla vaikeampi houkutella osaajia töihin. Sen sijaan tilat keskellä vilkasta aluetta, jossa on esimerkiksi vapaa-ajan aktiviteetteja eli muutakin kuin se työpaikka, ovat vetovoimatekijä monella alalla, Nousiainen luonnehtii. K6-talon muuntojoustavien tilojen huonekorkeus on 3,2 metriä, mikä antaa tiloille avaruutta. Aulan huonekorkeus on peräti 4,5 metriä. Ylimmistä kerroksista on hieno merinäköala. Rakennuksen suunnitteluun on haettu inspiraatiota sekä alueen teollisesta historiasta että moderneista työympäristöistä maailmalta. Kiinteistö valmistuu kesällä 2019. Talon palvelut merkitsevät niiden käyttäjille toiminnan tehostamista, kun esimerkiksi aulaja kiinteistöpalveluja ei tarvitse itse järjestää. – Rakennukseen tulee noin 12 000 neliömetriä persoonallista vuokrattavaa toimistotilaa, joka palvelee joustavuudellaan kaikenkokoisia yrityksiä. Hanke toteutetaan LEED®-ympärist ösertifikaattijärjestelmän kultatason vaatimusten puitteissa”, kertoo Nousiainen. Modernit tilaratkaisut, ympäristötehokkuus ja joustavuus ovat Nousiaisen mukaan tärkeitä suunnittelua ja hankkeen toteutusta ohjaavia avainsanoja. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky. Skanskan toimitilaprojektikehitysyksiköllä on tähän mennesÄmmässuo 30 vuotta – Kaatopaikasta kiertotalouden edelläkävijäksi Ilmakuva Ämmässuon kaatopaikalta. ? Ämmässuon ekoteollisuuskeskus täytti 30 vuotta 1. syyskuuta. Olemassaolonsa aikana Ämmässuo on muuttunut kaatopaikasta kiertotalouden edelläkävijäksi, joka jalostaa jätettä uusiksi tuotteiksi. Koko ajan toiminnan keskiössä on ollut ympäristön suojeleminen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus aloitti toimintansa yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1.9.1987. Sivu 8 48. vuosikerta – nro 16 Viikot 36-37 Tänään Asunto-osakeyhtiö Kotkankatu 7 90 vuotta Sivut 10-11 Työväenopiston kursseille mahtuu mukaan ? Työväenopistossa on lähes kaikkien ainealojen kursseilla vielä tilaa. Vapaita kurssipaikkoja löydät ilmonet.fi-palvelusta valitsemalla hakuehdoksi ”Vain ne kurssit, joilla on tilaa” sekä antamalla haluamasi hakusanan esim. teatteri. Ilmonetin kautta pääset myös ilmoittautumaan kurssille. Ilmoittautuminen jatkuu koko syksyn ajan: useille jo alkaneillekin kursseille voi ilmoittautua mukaan. Täysille kursseille kannattaa ilmoittautua varapaikalle, sillä jonot elävät ja paikkoja vapautuu jonossa oleville. Kurssipaikan vapautuessa ilmoitamme paikasta tekstiviestillä. Ilmonet.fi-palvelusta löydät myös muut pääkaupunkiseudun vapaat kurssipaikat. Mukana palvelussa ovat Helsingors Arbis, Espoon työväenopisto, Esbo Arbis, Vantaan aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto. Tee elämän hyvä päätös ja lähde mukaan harrastamaan ja oppimaan uutta tai elvyttämään vanhaa taitoasi.
• 4 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 16 Olli Sarpo Runopalsta Taas ilta tummentuu kunnes saapuu yö. Sydämein onnessaan vain sinulle lyö. Yöhön myöhäiseen taas kuulen sen, äänes kultaisen mua kutsuvan. Tummenee tähtivyö yön sadepilvihin. Sävel kuitenkin vain yhteen lyö. Yöhön myöhäiseen taas kuulen sen, äänes kuiskaavan sua rakastan. Sammuu tähdet nuo, pian päättyy yö. Haaveet on siellä muistojen tiellä. Aamuun aikaiseen taas kuulen sen, äänes kultaisen mua kutsuvan. Toiveiden tumma yö aamulle kättä lyö. Sydämein onnessaan vain sinulle lyö. Aamuun aikaiseen taas kuulen sen, äänes kuiskaavan, sua rakastan. Yön hetkiä Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puheenvuoro Veli-Matti Hynninen Toivo Levanko, lyyrikko Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki H elsingissä aiotaan työskennellä tulevina vuosina ahkerasti monimuotoisempien metsien ja puistojen eteen. Tavoitteena on lisäksi, että yhä useampi pääsisi nauttimaan kaupungin upeista saarista. Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) osallistui Suomen luonnon päivän juhlistamiseen Suomen Luonnonsuojeluliiton paneelikeskustelussa Luonnon päivän juhlassa. Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki, jonka luonto on monimuotoista ja ainutlaatuista. Helsingin vahvuus on luonto, joka on läsnä vähän joka paikassa. Se on kaikkea kallioisista luodoista luonnontilaisiin metsiin. Se on yhtä aikaa arkista ja henkeäsalpaavaa. Helsingin upea luonto on kaupunkilaisten rakastamaa, ja se tuo apulaispormestarin mukaan iloa ja hyvinvointia. Helsingin seuraavien neljän vuoden strategiaksi linjataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Strategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. Metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti. Viherkattoja ja muuta viherpinta-alaa lisätään kaupungissa, ja myös puistojen monimuotoisuutta lisätään. Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös Sinnemäen mukaan kuluvan valtuustokauden aikana. Sinnemäen johtama Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on jo aloittanut reippaan työskentelyn Helsingin luonnonsuojelun eteen. Lautakunta linjasi kokouksessaan elokuussa, että Helsinki osallistuisi Luontolahjani satavuotiaalle -luonnonsuojelukampanjaan. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi esitetään kahta kohdetta, Kivinokan vanhaa metsää ja Kallahden matalikkoa. Kampanjassa Suomen valtio kannustaa maanomistajia perustamaan uusia luonnonsuojelualueita Suomen satavuotisen juhlavuoden kunniaksi. En roska ? Varhaisessa lapsuudessani Etelä-Pohjanmaalla mökkinaapurin pojalla oli vaikeuksia ruotsinkielen kanssa. Äitini tarjoutui auttamaan poikaa hädässä. Laihoin tuloksin. Ensimmäiseksi äiti näytti kovapäiselle pojalle oppikirjasta sanaa ja pyysi tätä lausumaan ääneen näkemänsä. Poika lausui. ”En roska”. Ja vielä muutamaan kertaan kummastelevan äitini pyynnöstä uudestaan. ”En roska, en roska”. Hiemankin kieltä, mitä tahansa kieltä, taitava olisi tietenkin sanonut ”en docka”. Poika lausui niin kuin kykeni. Äitini konstit eivät tässä tapauksessa tehonneet. Poika luki mitä silmillään näki. Ei siinä sen merkillisempää, jos koulupoika hallitsee vain oman murteensa. Synkemmillä vesillä liikutaan, jos suomenkielinen sana ”ulkomaalainen” lausutaan ääneen ”vaarallinen”. Senkaltaisia väärinkäsittämisiä kuulee ja näkee tavan takaa. Vuonna 2012 tehdyn PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 370000 työikäistä ihmistä, joiden lukutaito on erittäin huono. Koko joukko kansalaisia. Ihmisiä, jotka eivät oikein ymmärrä mitä lukevat, tai eivät osaa suhtautua kriittisesti lukemaansa. Huono soppa sellaisesta syntyy. Ja tuhoisia ajatuksia tyhjiin päihin. 370000 on iso luku. Mitä enemmän lukemiseen syventyviä, lukemansa kyseenalaistavia ihmisiä, sitä vähemmän ahdasmielisyyttä ja ennakkoluuloja. Sitä vähemmän ihmisiä, joita on helppo narrata seuraamaan kovaäänisimmän lippua. Sellaisessa maailmassa jäävät monensortin helppoheikit ja harhaanjohtajat virattomiksi. Niinpä niin, niinpä niin. Lukutaito ja tiedon sisäistäminen ovat kiistämättä kullanarvoisia avuja. Eivät silti takaa mitään. Lukeva ihminen ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai oikeamielinen. Ei. Eläminen on paljon monimuotoisempaa ja vaatii muutakin. Senkin seikan hoksaamiseen auttanee lukutaito. Niin, että kannustakaa sinnikkäästi kanssaihmisiänne ja lapsianne kirjojen ja lehtien pariin. Ja sitten vielä sekin, että kyllä poikalapsellakin voi lelujensa joukossa olla en roska. ? Elämässä on asioita joista ei näytä pääsevän eroon. Ne vain tulevat uudestaan vastaan ja muistuttavat olemassaolostaan. Aino Acté ja Olavinlinnan ooppera näyttävät minulle olevan niitä, joista en yksinkertaisesti oikein pääse eroon. Laulaja Aino Acté tuli siis sattumalta elämäni ”seuraajahaamuksi.” Jo lyseovuosinani 1950ja 1960-luvuilla hän kertoi 1912 Savonlinnaan perustettavista oopperajuhlista. Hän halusi saattaa ”kansan laajimmat kerrokset suoranaiseen yhteyteen korkeimman taideelämän kanssa.” Näin hän luonnehti. Ja nyt. Aino Acté kertoo tänään elämästään naapurissani Kallion kirkossa, jossa hän tarjoaa kahvia ja järjestää kamarifestivaaleja kaikelle kansalle. Hän juhlii Helsingissä ja hänen perustamansa oopperajuhlat jatkavat 37-vuotisen katkon jälkeen Savonlinnassa. En tästä Olavinlinnan ihmeestä näytä oikein pääseväni eroon. Vaikken mitenkään tunne Ooppera voi myös olla rauhan asialla olevani suuri oopperafriikki, Olavinlinnaan on kuitenkin taas päästävä, Verdin Rigoletto ja Mozartin Ryöstö Seraljista pitää tänä kesänä kokea. Tasan 50 vuotta sitten 15.-18.7.1967 istuttiin Olavinlinnan puupenkeillä ja katseltiin kun Ulf Söderblomin iohtama Beethovenin Fidelio hurmasi Olavinlinnan juhlayleisön. Paikalle kunniavieraaksi kutsuttu presidentti Urho Kekkonen antoi heti tuoreeltaan juhlille tunnustusta. Maan hallitus ja eduskunta, kutsuvieraat ihmettelivät miten Seppo Nurmimaan laamapaidoista ja verryttelyhousuista kuorolaisille loihtimat esiintymisasut ja lavasteet sopivat kummasti linnan jyhkeään olemukseen. Tästä juhlat repesivät kasvuun. Savonlinnan kaupunki (kaupunginjohtaja Viljo Virtanen, matkailupäällikkö Pertti Mutka ja kanttori Pentti Savolainen) pani tuulemaan. Yhä olemme ylpeitä heistä, jotka rohkeasti ja kekseliäästi polkaisivat Olavinlinnan oopperan uuteen nousuun. Alusta lähtien kansainvälinen juhla innosti ja valloitti maailmaa. Tuolta ajalta jäi elämään Pertti Mutkan luonnehdinta: ”Juhlilla oli paljon kansaa, oli karjakoita Kokonsaaresta, kalastajia Puruvedeltä ja diplomaatteja Helsingistä.” Oopperajuhlien uusi tuleminen aloitti suomalaisen oopperan kuuluisan kultaajan. Suomalaisille laulajille avautuivat ovet maailmaan, suomalainen oopperataito nousi osaansa maailman oopperalavoille. Ennen Suomi tunnettiin ehkä paremmin urheilijoistaan, nyt on maestrojen vuoro. Suomalaiset oopperalaulajat ja kapellimestarit ovat käsite maailmalla. Suomi tunnetaan luonnonpuistoistaan ,koulutustasostaan, osaajistaan, musiikistaan. Oopperainnostus ajoi Helsinkiin uuden oopperatalon. Kansa tutustui oopperataiteen saloihin. Musiikkidraama muutti suomalaisen musiikkimaun luonnetta. Ei ihme, että ooppera alkoi kasvattaa mainettaan suomalaisuuden menestystekijänä. Oopperajuhlien voimakaksikko, taiteellinen johtaja Jorma Silvasti ja festivaalijohtaja Jan Strandholm tarkastelevat yli viisisataavuotiasta musiikkilinnaansa kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikkana. Oopperan vetovoima on monessa. Oopperan maailma muistuttaa kulinaarista iloa, jolla ravitaan kulttuurinälkäisiä. Mozartin, Verdin Beethovenin,Tsaikovskin, Belliinin tuotanto kuuluu Olavinlinnaan. Matti Hyökin johtama maineikas Oopperajuhlakuoro on juhlavuoden kunniaksi ottanut ohjelmaansa Missa solemniksen ohella Jean Sibeliuksen ja Aulis Sallisen Kullervot. Loviisan rauhanfoorumin ohjelmaan kuuluu tänä vuonna oopperaa. Veli-Matti Hynninen Helsinki on valittu Euroopan Innovation Capital -finalistiksi ? Helsinki on yksi kymmenestä Innovation Capital (iCapital) –kisan finalistista. iCapital on Euroopan komission noin kahden vuoden välein järjestämä kilpailu, jossa etsitään Euroopan parasta kaupunki-innovaatioekosysteemiä. Kilpailun edelliset voittajat ovat olleet Amsterdam (2015) ja Barcelona (2014). Helsinki toteuttaa innovaatioystävällisyyttä useilla eri tavoilla Helsinki profiloituu innovaatiokaupungiksi muun muassa omien innovaatioalustojensa kuten Fiksun Kalasataman ja älyliikennekokeilujen kautta. Lisäksi Helsingin yhteistyöverkostot ja –hankkeet kuten Smart & Clean, Kaupunkiakatemia, Helsinki Think Company, Health Capital Helsinki ja Merit-hanke kertovat kaupungin vahvasta innovaatioekosysteemistä. Helsinki käyttää myös muotoilua poikkileikkaavasti ja tehokkaasti ja kaupungissa on vahva avoimen datan sekä startup-yritysten kulttuuri. Innovaatiot ovat teknologiaa ja osallistamista Innovaatiot eivät kuitenkaan ole pelkkää teknologiaa vaan niillä on myös sosiaalisia ulottuvuuksia. Tärkeä osansa on myös osallisuudella ja kansalaisosallistumisella. Nämä ovat myös Helsingin kaupunkistrategian keskeisiä teemoja. Muut finalistit ovat Aarhus, Berliini, Kööpenhamina, Nizza, Pariisi, Tallinna, Tampere, Tel Aviv ja Toulouse. Voittajakaupunki valitaan ensi marraskuussa Lissabonissa ja se saa miljoonan euron palkinnon innovaatioekosysteeminsä vahvistamiseen.
• 5 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Yleisönosasto Puheenvuoro Heinäsen kolumni Olemme raottaneet Pandoran lipasta ? Meillä on monen muun Euroopan maan kanssa ns. turvapaikkasaatavuus, joka on tarkoitettu todellisille pakolaisille, jotka pakenevat sodan ja hävitysten kauhistusta. Kaikista niistä maista ja alueilta mistä Eurooppaan pakolaisia tulee ei ole sodan ja väkivallan vaaraa, vaan köyhyyttä, näköalattomuutta ja mahdollista toteuttaa elämänsä unelmaa ei juurikaan ole. Näillä perusteilla ei yleensä saada mistään maasta turvapaikkaa, sen sijaan työperäinen maahanmuutto on mahdollista saada, mutta tällöin pitää toimia tämän perusteen mukaan. Koska suorittavan työn saanti on vaikeaa jopa osin mahdotontakin saada, pyritään saamaan ensisijaisesti turvapaikkaoikeus, joka antaa valmiudet uuden elämän alkamiseen vieraassa maassa. Jos perusta turvapaikkahakemukselle on lähtökohtaisesti väärä ja liian läpinäkyvä tulee yleensä poikkeuksetta kielteinen päätös. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tietävät oikeutensa ja käyttävät kaikki valituskanavat hyväkseen, ja jos tämänkin jälkeen tulee kielteinen päätös, tätä ei välttämättä hyväksytä vaan jäädään ko. maahan ns. paperittomiksi. Vaikka ne henkilöt jotka jäävät ilman oikeudellista lupaa maahan eivät aiheuttaisivatkaan mitään rikollista ja väkivallan vaaraa, niin onhan heidän saatava taloudellista toimeentuloa jostakin pärjätäkseen. Näin on turvauduttava pimeisiin ja hämäriin työnsaantimahdollisuuksiin eli käytännössä orjatyöhön. Suomen itsenäisyyden ajan historia ei tunne orjatyövoiman käsitettä, mutta tänä päivänä tämä on totta. Ovatko tulevat poliittiset päättäjät ja ammattiyhdistysjärjestöt valmiita tekemään säädöksiä tai jopa lakialoitteita jotta orjatyövoima voidaan laillistaa? Olemme raottaneet Pandoran lipasta, haluammeko että kaikki Pandoran lippaan henget pääsevät vapaaksi? Paavo Haapalainen Kallio ? ” V a r u s m i e s ten lavastetusta teloitusvideosta on kesän aikana aloitettu esitutkinta.” Hyvä niin. Neuvostopartisaanien suorittamista lapsien teloituksista ei ole aloitettu – eikä aloiteta esitutkintaa. Vielä parempi. Edellisessä aloitetaan esitutkinta fiktiosta, jota ei tapahtunut todellisuudessa, jotta mukamas vältyttäisiin siltä todellisuudelta mikä voisi tapahtua fiktiossa sillä teloituksethan kuuluvat sotaaikana rivisotilaan toimenkuvaan miksi ei siis harjoitella. Nuoret pojat käyttivät omaa vapaa-aikaa harjoitellakseen sotilastaitoja. Ja nyt asiasta hurkastellaan armeijan ylintä johtoa myöten. Kun taas jälkimmäisessä partisaanitapauksessa ei aloitettu esitutkintaa siitä, mitä todellisuudessa tapahtui, jotta vältyttäisiin siltä mitä todellisuudessa voisi sitten tapahtua se kuuluu taas meidän poliitikkojen toimenkuvaan. Hämeessä on taasen aloitettu esitutkinta niistä kutsunnoissa olleista varusmiehistä, jotka eivät vielä ole tulleet armeijaan sitten vuoden 1983 kutsuntojen. Posti on suorittanut esitutkinnan siitä, mitä haittoja postinjakajat voivat aiheuttaa kerrostaloissa. He voivat paitsi törmätä muihin asukkaisiin, niin he voivat aiheuttaa meteliä ja tuoda rappukäytävään likaa; he voivat myös synnyttää liikkumisellaan pelkoja yksinäisissä asukkaissa puhumattakaan siitä, että koirat alkavat haukkua. Postimiehet voivat myös loukkaantua rappukäytävässä, he käyttävät paljon hissejä ja valoja ja lisäävät näin omalta osaltaan hiilijalanjälkeä. Näin ollen postilaitos totesikin, että postinjakelu on parasta lopettaa tai ainakin siirtää postilaatikot alakertoihin. Poliisikin innostui ja aloitti viimein tutkinnan, että voiko se viimeinkin aloittaa esitutkinnan ihmisen verta sisältävien hyttysten tappamiskysymyksessä. Vaalit ovat sitten ensi vuonna. Hallitus on tosin käynnistänyt esitutkinnan siitä, että voisiko niitä siirtää. Hallitus on huolissaan myös syntyvyyden vähenemisestä. Mutta esitutkinnassa todettiin, että ennaltaehkäisy on paras tapa estää tulevaisuuden vanhustenhoitokulut. Esitutkintaa ei pidä siis sotkea ennaltaehkäisyyn. Ehkäisyn tarkoitus on estää tapahtuma. Niinpä ehkäisy onkin meidän poliitikkojen asia, kun taas esitutkinnan me jätämme sen alan ammattilaisille virkamiehille. Suutari pysyköön lestissään. Mitä paremmin ehkäisty, niin sitä vähemmän tarvitaan esitutkintoja. Mitä varusmiehiin ja sotaan tulee, niin paras konsti olisi tietysti voittaa koko sota – silloin ei tule mitään esitutkintoja. Mutta sodan ehkäisy se on paras jättää meidän viisaampien käsiin. Kansan valitsemien. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Maailman kirjat sekaisin ? Monta ihmeellistä asiaa kummastuttaa pientä kulkijaa, kerrotaan laulussa. Näin käy, kun kuuntelee ajankohtaisia uutisia: raitiotielinjojen numerot ja reitit muuttuivat, uudehkotkin talot ovat homehtuneet, villihanhet ovat vallanneet pökelöillään puistomme ja tuhkarokkokin vaanii. Eikä kirjepostia kanneta tiistaisin ja muulloinkin vähän niin ja näin. Kun jotakin ihmettelet, sinua neuvotaan: katso netistä! Kaikki muuttuu. Pitäisi kehittyä itsekin. Moni ystävistäni jännitti tolkuttomasti päästäkseen ilmoittautumaan Työväenopiston syyslukukauden kursseille. Joitakuita onnisti, moni jäi rannalle ruikuttamaan eli jonoon. Kysytyimpiä aiheita kuulemma olivat kielet, liikunta ja kuvataide. Opiston oppilasmäärä on yli 40.000, toimipaikkoja 70! Osa opetuksesta on maksutonta, kuten tietokoneiden käyttöön. Sitähän moni tarvitsisi; puhelimitse voi varata ajan. Nykylapset ja nuoret oppivat digilaitteisiin vähän samaan aikaan kuin kävelemään. Heillä on taito ikään kuin verissä, niin sanoakseni atavistisesti eli lähes äidinmaidossa. Maailmanmeno on yllätyksellistä, ylinopeaa. Ydinaseohjuksilla pelotellaan. Yhtenä päivänä paljastuvat hollantilaisten myrkkymunat, toisena Turun kauppatorin karmea puukotus puhumattakaan maanjäristyksistä, tulvista ja hirmumyrskyistä. Luonnonsuojelijat ovat esittäneet hätähuudon vaelluskalojen, kuten järvilohi, ankerias,ym, uhanalaisuudesta. Niiltä kun on yhteiskuntarakenteita muutettaessa patorakentein ja siltarummuin estetty pääsy kutupaikoille. Ovat kuolemassa sukupuuttoon! Maamme 100-vuotisuuden juhlinnan hyvä merkitys on siinä, että joudumme paneutumaan SuomiNeidon historiallisiin kehitysvaiheisiin. On selvitetty mm. oman vaakunan, lipun, hallitusmuodon, perustuslain ja kansalaisoikeuksien muokkaantumista. Hämmästyttävän monipuolisesti sitä valottaa hämeenl i n n a l a i s e n p o s t i k o r t t i kustantaja Paletti Oy:n näyttely ”Oi Maamme. Postikortit ja itsenäistyvä Suomi”. Näyttelyyn kuuluvat pakinani kuvat, ruotsalaisen taiteilija Ragnhild Sellenin (1872-1942) postikortit 1900-luvun alusta. Ne ennakoivat vahvasti itsenäisyyttä. Näyttely kertoo keräilijä Kalevi Jalosen kokoelman kortein silloisesta kommunikoinnista postin kulkiessa nopeana uutisten välittäjänä, kirjeet kannettiin Helsingissä jopa kahdesti päivässä… Aleksanteri I oli suonut suuriruhtinaskunnalle oman leijonavaakunan, jonka taiteilija on kirjaillut lakikirjaan nojaavan, vapautta kaipaavan neidon punaiseen puseroon. Toisessa kortissa neidolla on sinivalkoinen asu liehuttaessaan leijonalippua isänmaallisessa maisemassa. Jo Topelius oli ehdottanut 1800luvun kirjoituksissaan suomalaisten omiksi väreiksi taivaan valkoisuutta ja järvien sinisyyttä. Leijonalipun käyttö kuitenk i n kiellettiin sortovuosina, koska se Nikolai II:n Venäjällä koettiin vastarinnan vahvaksi aseeksi ja vapauden symboliksi. Mutta jo liehui leijonalippu, kun Suomen senaatti sitten 4.12.17 antoi julistuksen Suomen itsenäisyydestä eduskunnan hyväksyessä sen 6.12.17. Neuvosto-Venäjä tunnusti päätöksen 31.12.17. Siniristilippu nousi salkoon vasta 29.5.1918. Näyttelyn koostaja Markku Laakso toteaa perustellusti postikorttien olleen merkittävässä roolissa itsenäistymisprosessin alkuvaiheessa. Tuon vaiheen kortit ovat keräilijöiden aarteistoa. Näyttely esittäytyy Hämeenlinnan Verkatehtaan kulttuurikeskuksessa lauantaina 9.9. klo 10-16 tapahtumarikkaassa kymmenennessä Postikorttiparatiisissa. Sinne on vapaa pääsy ja tarjolla on näyttelyitä, esittelyjä ja myyntipöytiä pengottaviksi. 40 –vuotisuuttaan juhlivan Apollo– yhdistyksen lukuisat keräilijät ovat koolla ja tämän päivän postikorttitaiteilijoita ajankohtaisine aiheineen on tavattavissa. Korttien kirjo on laaja maisemista muumeihin. Aikamoinen tapahtuma tulee muuten olemaan sekin, että Japaniin, Hannoon rakentuu Muumi –teemapuisto! Aira Heinänen Esitutkintaa vai ennaltaehkäisyä Viisikymmentä vuotta siitä on, kun Kallion kirkkoon ensi kertaa tieni johti, kuin katedraaliin tullut olin niin kaunis ja komea kirkko oli. Holvit kauniina kaartui, kattokruunut suurilta näytti. Pylväät tukevat oli seinämaalaukset yksityiskohtineen. Kristinuskon, symboleja, vuostuhanten ajalta kuvina kertoi. Lasimaalaukset valojen taitteessa mystisen tunnelman aikaan sai. Tämä uusi kotikirkkoni oli! Voimakas veisuu kirkkosalin täytti ”Joutukaa, sielut, on aikamme kallis, vuotemme virtama vierivi pois.” Miespappi mustassa puvussaan arvokkaan vaikutuksen teki. Ääni kantava oli. Saarna vakavaa oli suuri hätä kalliolaisten sieluista papilla oli. Urut hiljaa soivat pitkä käytävä alttarin luo johti. Kalliolaisia työmiehiä ja -naisia kuvaava alttaritaulu koskettava oli. Yläpuolella ristiinnaulitun näin. Se syvälle sieluuni koski. Minun tähteni kärsi ja henkensä antoi. Otan leivän ja viinin muistokseen. Näin armosta suuresta kiittää tahdon. Paikoillaan jykevänä kirkko vieläkin seisoo. Kirkon uhmata maailman henkeä pitää. Ajan henget ja -tuulet ei ikiaikaista Jumalan sanaa muuttaa saisi. Vain sanassa lujasti pysyen Se valona, suolana edelleen olla saisi. Aino Elina Sirviö 50-vuotta Kallio Kipinöi 2017 ohjelmia kerätään ? Kallio Kipinöi 2017 järjestetään marraskuussa 17.11. 26.11. Tapahtumatietojen deadline on 17.10. Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Kallio Kipinöi – viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri tapahtumista. Kallion Kulttuuriverkosto vastaa pääjärjestelyistä. Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Kukin ohjelmantuottaja vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä ja turvallisuudesta ja on näin myös tapahtumansa vastuullinen tuottaja. Tarkempia ohjeita löytyy KKV:n verkkosivuilta. Kallion Kulttuuriverkosto kokoaa ohjelmat ja julkaisee tapahtumatiedot kulttuuriviikon ohjelmalehdessä. KKV vastaa myös kulttuuriviikon yleisluonteisesta tiedottamisesta medialle. Voit ilmoittaa tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan Kallion Kulttuuriverkoston www-sivujen kohdasta ilmoita tapahtuma, tai sähköpostilla: kipinoiohjelmat@gmail.com. Napakasti kirjoitetuissa tiedoissa tulee ilmetä tapahtuma, aika, paikka ja mahdollinen pääsymaksu. KKV pidättää oikeuden muokata tekstejä. Tapahtumatiedot julkaistaan myös verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa.
• 6 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI ? HUOM! Kirkkoherranvirasto on muuttanut. Viraston palvelupiste löytyy Kallion kirkon Kappelisalista. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–15 ja ke klo 10–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Kivimessu to 7.9. klo 18. Mari Mattsson. Messun popup-ryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Iltamessu pe 8.9. klo 18 pe 25.8. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 10.9. klo 10. Riitta Männistö. Iltamessu ma 11.9. Mari Mattsson. Iltamessu ti 12.9. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 13.9. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to 14.9. klo 18. Mari Mattsson. Iltamessu pe 15.9. klo 18.Veli-Matti Hynninen. Messu su 17.9. klo 10. Jaana Partti. Iltamessu ma 18.9. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 19.9. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 20.9. klo 18. Jaana Partti. Anima Mea -lauluryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Bob Dylan –messu to 21.9. klo 18. Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala bändi ja kuoro. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Rouva Jenni Haukio. Päivi Istalan haastateltavana runoantologiasta Katso pohjoista taivasta.. to 7.9. klo 13. Vapaa pääsy. Virsilaulutilaisuus la 9.9. klo 14 Seurakuntakodilla. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Kallion kävelyfestivaali: Vesireittejä Kalliossa su 10.9. klo 15. Lähtöpaikka: Tauno Palon puisto. Kasvotusten ti 12.9. klo 19 Kallion kirkossa Kirjailija-terapeutti Tommy Hellsten ja laulaja-lauluntekijä Tommi Kalenius toteuttavat yhteisen Kasvotusten –kiertueen. Ilta ei ole puhetilaisuus tai konsertti, vaan vuorovaikutuksellinen hetki elämäntarinoille, kohtaamiselle ja lauluille. Kesto 2 ½ Liput Lippupisteestä ennakkoon 25e palvelupalkkioineen. Ovelta 30 e mikäli lippuja jäljellä. Torstaina iltapäivällä to 14.9. klo 13 emerituspiispa Eero Huovinen: Vastakkainasettelusta yhteyteen – luterilaiskatoliset suhteet. Lasten lauantaikonsertti la 16.9. klo 15 Kappelisali. Musiikkiopisto Juvenalian nuoret muusikot estradilla. Lähde elämään -ilta Ilo su 17.9. klo 17 Kappelisali. Vieraana Ulla Saunaluoma. Aiheena Ilo. Kahvitarjoilu. Torstaina iltapäivällä 21.9. klo 13. Taiteilijavieraana Osmo Rauhala: Elämän tuntosarvet – taiteen tehtävä ihmisen evoluutiossa. Dylan-messun jatkot. Musiikkia ja mietintää Kallion kirkon Café Sonckissa to 21.9. klo 19 Bob Dylanin aarteiden äärellä. Mukana Dylan-asiantuntijat filosofi Jarkko S. Tuusvuori ja musiikkipedagogi Tommi Paju. Juonto Mari Mattsson, musiikki Tommi Niskala. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi. Musiikkileikkikoulut maanantaisin Seurakuntakodilla. Musiikkileikkikoulussa eli perhemuskarissa alle kouluikäinen lapsi tutustuu yhdessä aikuisen kanssa musiikin perusasioihin. Opettajana toimii musiikkipedagogi, AMK, Kaisa Kauppinen. Hinta 90 e/kausi. Alk. 4.9. Ryhmät syksyllä 2017: Klo 9.45–10.30 3-5 vuotiaat, ilman vanhempia; 10.30–11.15 sisarusryhmä; 11.30–12.15 10-14 kk; 12.15–13.00 alle 10 kk; 17.00–17.45 1-2 vuotiaat: 17.45–18.30 3-5 vuotiaat, ilman vanhempia. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/lasten-ja-perheidenkirkko/ Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Muskarikahvilassa kahviseuraa ja leikkikavereita. Tarjomme maksutonta lastenhoitoa niille 3–5 vuotiaille, joiden vanhempi osallistuu sisarusryhmän muskariin. Välipalakerho koululaisille ma klo 14.301–6.00 Seurakuntakodilla. Mahdollisuus pelailla, tavata kavereita ja tehdä läksyjä. Kokkikerho I. 5 krt kokkikurssi 11-14-vuotialle ma klo 17.30. IP-kerhon keittiö alk. 4.9. Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous kerran kuussa ti klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11 a 3. Alk. ma 4.9. Laulua lapset jaloissa ti klo 12–13 Seurakuntakodilla. Avoin lauluryhmä. Lauletaan gospelia ja kevyttä. Lapset mukana kuunteluoppilaina. Varresta varpaaseen ti klo 14.30-16 Seurakuntakodilla. 5 krt Käsityökerho junnuille alk. 5.9. Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Kallion kirkolla alk.12.9. Raamattu-, rukousja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla alk.19.9. Rennosti Raamatusta 10-14-vuotiaille ti klo 1819.30 Seurakuntakodilla. Nuorten illat ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19 PaKolla. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 PaKolla. Eläkeläisten piirit ke klo 13 Kallion kirkolla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa alk. 6.9. Isoskoulutus ke klo 17 PaKolla. 6.9. alk. Sukkapiiri Punainen lanka ke klo 17 Teatteri Kalliossa alk. 30.8. Seija-Liisa Kyrönseppä ja Nina Klemmt. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21 Seurakuntakodilla. Erityisesti tenoreita ja bassoja kaivataan. Tied. tommi.niskala@evl.fi, p. 0503705532. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11 alk. 6.9. Mukana Kari Kurka. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Kaikille lasten kanssa päivän viettäville aikuisille. Alk. 7.9. Esikoisvauvakerho to klo 12–14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Alk. 7.9. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa 9.9.alk. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Avoinna ma-pe klo 11– 17 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Ackté-klubin konsertteja ympäri vuoden. Jo toista kertaa on tarjolla kaupunkikesän parasta kamarimusiikkia 2–3 krt viikossa. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kiinankielinen jumalanpalvelus su 10.9. klo 13. Paulos Huang. Messu su 10.9. klo 16. Petri Patronen. Kirkkokahvit. Vironkielinen messu su 17.9. klo 11. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 17.9. klo 13. Paulos Huang. Messu su 17.9. klo 16. Pauliina Lindfors. Kirkkokahvit. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Glow-ilta pe 8.9. klo 18.30, joka toinen pe. Afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä, lopuksi yhteinen iltapala. Minä(kin) riitän. Vertaisryhmä yksinhuoltajille ke 17–18.30 alk. 6.9. Alppilassa. Maksuton lastenhoito ja iltaruoka. Tied. Mari Mattsson mari.mattsson@evl.f,i, p. 0503803285. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti-pe klo 8–18, la 9–15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Alppilan kirkko elää. Valokuvaaja Lorenzön näyttely Alppilan kirkon vapaaehtoisista, kirkolla kokoontuvista ryhmistä, messuyhteisöistä ja seurakuntalaisista on esillä kirkon aulassa koko 60-vuotisjuhlavuoden ajan. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12, alk. 4.9. Tied. tuulikki.karu@evl.fi, p. 0504620989. Päiväkerho on lasten kohtaamispaikka, jossa on tilaa iloille ja suruille, laululle, leikille, askartelulle ja eväiden syönnille. Välillä rauhoitutaan kuuntelemaan kertomuksia turvallisesta Taivaan Isästä. Päiväkerhossa lapsi saa harjoitusta ryhmässä olemiseen ja vanhemmat hetken hengähdystauon arjen keskelle. Hinta 75 e/kausi. Kerhot 4.9. alk. Ilmoittaudu: tuulikki.karu@ evl.fi, p. 050 4620 989. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät joka toinen ma 22.5. klo 16.30. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Tied. Kanttori Vivika Oksanen p. 0504620995 Tiistaiolohuone. Jumppaa, puutöitä tai punttisalia klo 10 Tiistairuokailu klo 12.30 alk. 30.8. Hinta 2e. Avoimet muskarit ti klo 10 ja 10.30 ja perhekerho klo 13 asti. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti klo 17.30. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35e/kausi. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnankirkko Voimasanoja Raamatusta ti klo 17.30 alk. 5.9. Bible Journal -kurssilla askarrellaan raamatunlauseita. Leena Hietamies ja Nina Klemmt. Lukupiiri kerran kuussa ti klo 17.30. Tied. petri.uusikylä@gmail.com, p. 0505217500 Lasten perjantait pe klo 10–12 alk. 1.9. Anu Rask. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15, ke klo 12– 15. Hinta 30 e/kausi. Liikuntaryhmät. Ks. kallionseurakunta.fi/liikkuvakirkko Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19 Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17 Sisäfutis FCPipo to 16.30, koripallo ti klo 18, jumppa ti klo 10. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Perheretki Nuuksioon la 9.9. Yhteiskuljetus Kallion kirkolta. Omat eväät mukaan. Ilm. viim. 31.8. osoitteeseen kalllionseurakunta. fi/lasten-ja-perheiden-kirkko Nuorten leiri 8.-10.9. Ks. kalllionseurakunta.fi/nuorten-kirkko Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti Mustasaaressa la 9.9 klo 12–18 ja su 10.9. klo 10–15. Hinta 34e. Ilm. kallio.srk@evl.fi tai p. 2340 3611. Hiljaisuuden retriitti Heponiemessä 15.–17.9.2017. Hinta 140 e. Ilm. paavali. srk@evl.fi tai p. 2340 5400. Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi 4 krt. ti 19.9. klo 17.30–20. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52e. Ilm. kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnankirkko tai kalliosrk@evl.fi, p. 23402611. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset VIikko 36 Ma 4.9. Ansa Ti 5.9. Yrittäjän päivä Roni, Mainio Ke 6.9. Asko To 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa Pe 8.9. Taimi La 9.9. Vertti, Isto, Eevert Su 10.9. Kalevi, Kaleva Viikko 37 Ma 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali Ti 12.9. Vilja, Valma Ke 13.9. Orvo To 14.9. Iida, Isla Pe 15.9. Sirpa La 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi Su 17.9. Aila, Aili Päivyri Sunnuntaiksi 14. sunnuntai helluntaista ? Mun mummu rakasti pappaa. Sillee niinku terveesti. Kun pappa sai aivoverenvuodon, mummu kävi sairaalassa joka päivä syöttämässä, riisumassa, pesemässä ja pukemassa. Joka päivä yli 30 vuoden ajan. Vain kerran se suuttu ja löi piirongin kanteen kätensä. Tummassa pehmeässä puussa näkyy vieläkin sormuksen jälki. Mun mummu tiesi, mitä rakkaus on. Isä ei koskaan sano, että rakastaa. Eikä se työmatkoiltaan koskaan osannut tuoda tuliaiseksi oikean kokoista t-paitaa, saatika sitten sellaista mallia, jota ois kehdannut pitää koulussa. Mutta isä tiesi, että oon huono liikassa ja koulun juoksukilpailussa tuli viimeiselle suoralle kirittämään viereen. Maaliviivalla se antoi sinisen käärön suklaanappeja. Kun ostin ensimmäisen asunnon isä – Karjalan pula-ajan lapsi, joka välttelee velkaa kuin tartuntatautiosaston odotushuonetta – takasi lainan ilman, että tarvi edes pyytää. Kyllä isä tietää, mitä rakkaus on. Anopin poimimat ja pakastamat mustikat. Seurakunnan vapaaehtoisten kutomat vauvan villasukat. Korson S-marketin kauppajonossa herrasmies antaa pullokuittinsa opiskelijalle, joka saa summalla ostettua monen päivän ruoat. Bussissa ei heitetty ensimmäistäkään kiveä häiriköijää kohti, vaan hymyiltiin kannustavasti punaisena rääkyvän taaperon äidille. Perheensä kanssa Välimeren ylittänyt ja Rautatientorille leiriytynyt nainen juoksi perääni, kun mun kännykkä putos taskusta kadulle. Se yksi ystävä, jolla ei tänään ollut liian kiire kysyä: ”mitä sulle hei oikeesti kuuluu”. Nää tyypit tietää, mitä rakkaus on. Rakkaus on. Jumala on. Rakkaus on, koska Jumala on. ”Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” (1. Joh. 3:18) Hanna Paavilainen Kirjoittaja on toimittaja, pappi, bloggaaja ja iloinen luterilainen veronmaksaja Torbjörn Åhman täyttää 75 vuotta 11.9.2017 Syntymäpäiväjuhlat vietetään Oulunkylän kirkossa os. Teinintie 10, 00640 Helsinki lauantaina 16.9. klo 13-17 Tervetuloa ja Jumalan siunausta
• 7 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Taiteiden yössä juhlivat kymmenet tuhannet ? Taiteiden yö kokosi jälleen torstaina 24. elokuuta runsain mitoin kaupunkilaisia tekemään ja kokemaan taidetta ympäri Helsingin. 29. kerran vietettyyn Taiteiden yöhön ilmoitettiin mukaan 340 tapahtumaa, jotka keräsivät viime vuosien tapaan arviolta 50 000 osallistujaa. Taidetapahtumien kirjoon kuului kaikkea musiikista kirjallisuuteen ja sirkuksesta performansseihin. – Juhlaviikot haluaa kiittää kaikkia kaupungilla kulkijoita rauhallisesti sujuneesta kaupunkijuhlasta. Tärkeän panostuksensa siihen ovat antaneet paitsi kaikki tapahtumajärjestäjät myös Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, HKL, Helsingin pelastuslaitos ja poliisi. Yhdessä tehden saadaan yhteistä hyvää”, sanoo Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Topi Lehtipuu. Helsingin juhlaviikkojen Senaatintorille pystyttämä Salainen puutarha houkutteli niin ikään paikalle tuhansittain kaikenikäistä yleisöä. Puutarhan työpajoissa askarreltiin kukkapäähineitä sanomalehdistä ja illan aikana viihdyttivät mm. ihmispatsaat, runoilijat, eläinhahmoiset muusikot, tanssijat, DJ:t sekä tapahtuman päättänyt K-X-P. Kinapori muistoissain Kun tuuli tyyntyy illansuun, mä unhoitan kaiken muun. Syksyn iltaan tummuvaan kohtaan muiston arvokkaan. Kinaporiin vei askeleet, muistoni ovat säilyneet. Kokemusta toista tiedä en, onnekas saa olla ihminen. Luokseni lentää lintunen, unihiekkaa alla siiven. Onko totta vai untako näin, pieni keiju seisoo ovellain?! Kinaporiin jälkeni johtaa, lähden levyjä soittamaan. Kokemusta toista tiedä en, runoni kasvaa muistojen. Kun tuuli tyyntyy illansuun, mä unhoitan kaiken muun. Iltaan yöhön tummuvaan muistoni käy kukkimaan. Sellaista toista tiedä en, vain yksi polku on ihmisen. Nämä hetket muistoissain tahtoisin elää uudestaan. Kun tuuli tyyntyy illansuun, palaan jälleen eiliseen. Kun tumma yö ylleni saapuu, soi sävel kaunis muistojen. Nämä hetket muistoissain tahtoisin elää uudestaan! Toivo Levanko, lyyrikko Slangimuisteloja hellahuoneessa ? Työväenasuntomuseossa Kirstinkuja 4:ssä Alppilassa muistellaan neljänä syyskuun torstaina menneen ajan Helsinkiä yhdessä Stadin slangi ry:n slangintaitajien kanssa. Muistojaan saa mielihyvin jakaa, vaikkei slangi aivan omalla kielellä taipuisikaan. Muistelutilaisuuksiin on vapaa pääsy. to 7.9.2017 klo 14 Lapsena Kirstarilla Alkajaisiksi palataan museorakennuksen, Kirstinkadun vanhojen työväenasuntojen, vaiheisiin. Muistelijoina ovat talossa lapsena asunut Pia Landén ja siellä mummolassa käynyt Matti Herlevi. to 14.9.2017 klo 14 Mun Stadi Raija Tervomaa, slangiakin taitava kirjailija, johdattaa upouuden Mun Stadi -kirjansa tarinoihin talvisodasta nykypäivään. Jutut kertovat Helsingin mestoista, tyypeistä ja erinäisistä sattumuksista. to 21.9.2017 klo 14 Nuoruus Berkassa Muisteloissa palataan Pitkänsillan takana, Hakaniemessä, Kalliossa ja Vallilassa, elettyyn nuoruuteen 1950–60-luvuilla. Paula Toivonen herättelee muistoja sanoin ja kuvin. to 28.9.2017 klo 14 Skloddit braijaa Entisajan helsinkiläislasten, niin tyttöjen kuin poikienkin, pelit ja leikit ovat viimeisten muisteloiden aiheina. Muistatko vielä, miten fölkkistä leikittiin, kyselevät Raija Tervomaa ja Paula Toivonen. Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4 Auki 15.10.2017 asti ke– su klo 11–17. VAPAA PÄÄSY Lapsia leikkimässä Kolmannella linjalla 1950-luvun alussa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Eino Heinonen Varhaiset valokuvat Linnanmäestä valloittavat ? Linnanmäen valokuvaarkisto sai hienon täydennyksen, kun helsinkiläinen Raija Pihl otti yhteyttä huvipuistoon lahjoittaakseen kuvia. Pihlin kotialbumissa oli useita 50-luvulla Linnanmäellä otettuja kuvia, jotka on nyt tallennettu myös huvipuiston kokoelmiin. Raija Pihlin isä Pauli Pälviö oli innokas amatöörikuvaaja, joka kuvasi mielellään perhettään ja ympäristöään. 50-luvulla Pälviöllä oli hetken aikaa myös Filmo Oy -niminen valokuvausliike Helsingissä. Raija Pihl on kerännyt ja digitoinut vanhojen valokuva-albumiensa sisältöä Pukinmäen kirjastossa parhaillaan esillä olevaa ”1950-luvun Helsinki Helsinkiläistytön muistoja ja muistikuvia” -valokuvanäyttelyä varten. Samalla tohinalla hän päätti ottaa yhteyttä Linnanmäkeen. – Olen jo vuosia sitten lahjoittanut valokuvia myös Helsingin kaupunginmuseoon, joten tuntui luonnolliselta kysyä myös Linnanmäen kiinnostusta kuvia kohtaan. Isäni oli jo nuoresta miehestä asti innokas valokuvaaja. Itsessäni kuvat herättävät hyviä muistoja esimerkiksi perheemme vierailuista huvipuistossa, Raija Pihl kertoo. Pihlin lahjoittamissa mustavalkoisissa kuvissa on kuvattu niin Linnanmäen laitteita, esiintyjiä kuin yleistä tunnelmaa. Useissa kuvista esiintyvät luonnollisesti perheen pienet tytöt Raija ja Hilkka iloisissa huvipuistotunnelmissa. – Kotialbumista lahjoituksena saadut kuvat ovat tärkeä lisä Linnanmäen arkistoon. Luonnollisesti huvipuiston alkuajoilta kuvia on vähemmän ja erityisen arvokkaaksi nämä kuvat tekevät Raija Pihlin kertomat taustatiedot kuvien henkilöistä ja kuvaustilanteista, Linnanmäen arkistoa hoitava viestintäpäällikkö Heli Hemgård iloitsee. Ulkoilmalavan esiintyjät vetivät runsaasti yleisöä. Kuva: Pauli Pälviö. Ketjukarusellin tunnelmaa 50-luvun alusta, Raija Pihl kuvassa vasemmalla ilmapallo kädessään. Kuva: Pauli Pälviö. Tanssia ja designia Kalasatamassa 7.-17.9. ? Design ArtMAJA -konsepti yhdistää suomalaista muotoilua rouheaan tanssitaiteeseen ja livemusikkiin. Syyskuussa Kalasatamanpuistoon luodaan yksitoistapäiväinen maksuton tapahtumakokonaisuus osana Helsinki Design Weekin ohjelmistoa. Tapahtumanäyttämönä toimii paikalle tuotava ylellinen Lucia Lasipaviljonki. Tapahtuman tuottavat Helsingin kaupunki, Kalasataman ympäristötaidehanke ja helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra, joka on tunnettu nykytanssin tuomisesta uusille yleisöille helposti lähestyttäviin ympäristöihin. Helsingin kaupunki on valinnut Design ArtMAJA –hankkeen yhdeksi vuoden 2017 rahoitettavaksi ympäristötaidehankkeeksi. Ohjelma vaihtuu päivittäin, luvassa muun muassa design showroom sekä vierailevia taiteilijoita Gruppen Fyran tanssijoiden ja housebandin lisäksi. Päivisin järjestetään taideja designlähtöisiä työpajoja Kalasataman koululaisille.
• 8 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI ? Viime vuosien aikana jätteenkäsittelykeskus on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Tänä päivänä Ämmässuo on kiertotalouden edelläkävijä ja moderni ekoteollisuuskeskus, jossa jalostetaan materiaalivirtoja uusiksi tuotteiksi. – Jätteen hyötykäytön lisääminen, energiaja resurssitehokkuus sekä ympäristön tilan parantaminen ovat globaalisti merkittäviä teemoja, joihin HSY on vahvasti sitoutunut. Näitä arvoja olemme pyrkineet noudattamaan myös Ämmässuolla sen koko historian ajan, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Jo rakentamisvaiheessa Ämmässuolla huomioitiin ympäristön suojeleminen muun muassa tarkkaan suunnitellulla pohjan eristämisellä. 2000-luvulle tultaessa jätteenkäsittelyn piti mukautua entistä tiukempien säädösten mukaiseksi. Uusi edistyksellinen kaatopaikka korvasi vanhan loppuvuodesta 2007. Yksi merkittävä teko oli ilmastonmuutosta aiheuttavan kaatopaikkakaasun keräyksen aloittaminen jo 1990-luvulla. Aluksi kerätty kaasu poltettiin soihduissa. Vuodesta 2004 alkaen se johdettiin kaukolämmön tuotantoon Kivenlahden voimalaitokseen. – Vuonna 2010 avasimme Ämmässuolle yhden Euroopan suurimmista kaatopaikÄmmässuo 30 vuotta – Kaatopaikasta kiertotalouden edelläkävijäksi biojätteen käsittely ja erilliskeräys Pohjois-Helsingissä. Viisi vuotta myöhemmin keräys kattoi koko pääkaupunkiseudun. Tällä hetkellä Ämmässuolla käsitellään noin 50 000 tonnia biojätettä vuodessa biokaasuksi ja kompostimullaksi. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä uudessa biokaasuvoimalassa. Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä väheni vuosi vuodelta jätteen lajitteluja hyödyntämismahdollisuuksien lisääntyessä, kunnes vuonna 2014 Vantaalle avattu jätevoimala lopetti sekajätteen viemisen Ämmässuolle kokonaan. Alueen käytön pääpaino siirtyi loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen ja hyödyntämiseen. Ekomo on moderni kiertotalouden keskittymä Tänä päivänä Ämmässuo tunnetaan ekoteollisuuskeskuksena, Ekomona, joka on moderni jätehuollon ja kiertotalouden risteyskohta, jossa yritykset ja muut toimijat kehittävät uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tekevät yhteistyötä toistensa ja HSY:n kanssa. – Etsimme aktiivisesti uusia tapoja hyödyntää aiemmin kaatopaikalle päätyneitä jätteitä. Jalostamme niistä uusia tuotteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakentamisessa. Tavoitteenamme on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet tutkimusja kehitystoimintaan, Inkinen toteaa. HSY tutkii muun muassa puhdistamolietteen uusia ja innovatiivisia hyödyntämismenetelmiä. HSY selvittää myös, miten orgaanisia jätteitä ja jätevoimalan kuonia voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Jätteen laatua ja määrää tutkitaan säännöllisesti lajittelututkimuksilla ja alueelle tulevat jätevirrat on mallinnettu materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Uusiutuvan energian tuotantoa pyritään lisäämään jatkuvasti, ja alueella kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen. NCC Industry Oy käsittelee kivilouhetta Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaalta, ja se avasi muun muassa kierrätysasfalttia raaka-aineena käyttävän asfalttiaseman. Delete Finland Oy valmistaa rakennusten purkamisessa tai betoniteollisuudessa syntyvästä betonija tiilijätteestä uusiokiviainesta. Tarpaper Recycling Finland Oy välivarastoi Ämmäsuolla kattohuopajätettä. Kekkilä Oy käsittelee ja jatkojalostaa kompostia. – Ämmässuo tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä kiertotalouden keskittymä, jossa HSY ja alalla toimivat yritykset tekevät monipuolista yhteistyötä ja toteuttavat teollisten symbioosien tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Hankkeita suunnitellaan koko ajan, Kouvo kertoo tulevaisuuden visioista. Assemblinin kesän ja syksyn tunnelmia Stadionilla Hakaniemen paraatipaikalle valmistuu 44 Lumo-vuokra-asuntoa Olympistadionilla Assemblinilaiset työn touhussa. Kuva: Assemblin Oy Olympiastadion. Kuva: Assemblin Oy ? Assemblin valittiin kesän alussa Olympiastadionin mittavan perusparannusja uudistamishankkeen sähkötekniseksi projektinjohtourakoitsijaksi. Työt käynnistyivät työmaalla kesäkuussa ja Assemblin on päässyt kesän aikana työstämään projektia aikataulun mukaisesti eteenpäin. Kesän aikana työt painottuivat LO-, LIja KE-lohkojen maadoituselektrodien asennuksiin. – Kaikki käynnissä olevat työt ovat edenneet todella hyvin yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kesken. Rakennamme uuden stadionajan talotekniikkaa tulevaisuuden tarpeisiin, kuvailee Roope Mutenia. Mutenia on Assemblinin Olympiastadion-projektiryhmän sähkötyönjohtaja. Tällä hetkellä Stadionilla työskennellään vahvasti A-lohkon sähkötöiden parissa; Assemblin on aloittanut A-portaan valuputkituksista sekä A-lohkon katoksen yläpuolisia sähköitä. Assemblin jatkaa vielä myös kesän aikana aloitettuja LO-, LIja KE-lohkojen maadoituselektrodien asennuksia ja Aja Blohkon läpivientireikien merkintöjen työstöä. Vuonna 1938 rakennettu Olympiastadion uudistuu vuosien 2016-2019 aikana monitoimiareenaksi. Tässä hankkeessa uusitaan kaikki Olympiastadionin talotekniset järjestelmät ja rakennetaan mittavasti uutta maanalaista tilaa. Perusparannusja uudistamishanke toteutetaan jaettuna projektinjohtourakkana. Rakennustekninen projektinjohtourakoitsija Skanska toimii kohteen päätoteuttajana, jolle alistetaan erilliset LVIAja sähkötekniset projektinjohtourakat. kakaasun hyötykäyttölaitoksista. Ämmässuon oma kaasuvoimala tuottaa kaiken alueella tarvittavan sähkön ja lämmön. Tuotantomäärä vastaa 5000 omakotitalon sähköntarvetta, kertoo HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo. Iso askel kohti kiertotaloutta otettiin jo vuonna 1993, kun käynnistettiin ? Toimistokäytössä ollut Saariniemenkatu 6 on uusittu asuinkäyttöön. Kiinteistössä tehtiin käyttötarkoituksen muutos ja täydellinen saneeraus. Samalla rakennettiin lisäkerros, mihin tuli neljä kattoterassillista huoneistoa. Talossa on 44 tasokasta Lumo-asuntoa sekä kolme toimistoja liiketilaa. Savuttomat asunnot valmistuvat 1.10.2017. Hakaniemen torin ja meren äärellä sijaitsevat asunnot ovat parvekkeellisia kaksioita. Ullakkokerroksen asunnoissa on terassit. Vaaleasävyisten asuntojen lattiat ovat tammiparkettia ja keittiöissä on kalusteuuni ja keraaminen liesitaso sekä integroitu astianpesukone ja jääkaappipakastin. Talossa on harvinainen koko korttelin kokoinen sisäpiha istutuksineen. Asukkaiden käytössä on hyvät yhteistilat kuten hulppea asukas-lounge, saunatilat sekä pesutupa. Kellarikerroksessa on autohallipaikkoja sekä reilusti varastotilaa polkupyörille. Savuttomassa talossa tupakointi on kielletty asunnossa, parvekkeella ja talon yhteisissä tiloissa. Upealla sijainnilla olevan asunnon voi vuokrata Lumo-verkkokaupasta, sanoo myyntipäällikkö Laura Koiranen Lumo-kotikeskuksesta. Asuntojen lisäksi talossa on vuokrattavana toimistotiloja ja varastotilaa. Hakaniemestä löytyvät monipuoliset palvelut, hyvät kulkuyhteydet ja vilkas kaupunkielämä. Meren läheisyys ja rantapuistot tuovat vehreyttä kaupunkiasumiseen. Lumo-asukkaan etuja ovat muun muassa vuokraan sisältyvä laajakaistayhteys ja myös lemmikit ovat tervetulleita. Monipuoliset asukasedut tekevät asumisesta vaivatonta.
• 9 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Hakaniemen paraatipaikalle valmistuu 44 Lumo-vuokra-asuntoa Kirja-arvostelu Helsinkiin kohdistuva muutto vain kiihtyy ? Pääkaupunki vetää väkeä ja kasvulle ei näy hidastumisen merkkejä. Kaupungistuminen etenee. Helsinki on Suomen Vuokranantajien PTT:n kanssa tekemän vuokratuottotutkimuksen mukaan Suomen viidenneksi (5.) paras sijoituskohde asuntosijoittajalle. – Väestönkasvu on voimakasta. Helsinkiin kohdistunut muutto kiihtyy, ja etenkin opiskelijoita muuttaa Helsinkiin, joten pienille asunnoille on kysyntää. Helsingissä tulot nousivat pitkään, mutta 2010-luvulla nousu pysähtyi ja kääntyi maltilliseen nousuun taas 2012 jälkeen. Nyt parantunut talousja työllisyystilanne näyttää positiivisia merkkejä koko Suomeen, Suomen Vuokranantajien vaikuttamistyön asiantuntija Tuomas Viljamaa sanoo. Asumismenojen osuus tuloista on tarkastelukaupunkien korkein, mikä voi heikentää asuntosijoittamisen tuottoja. -Helsingissä on luonnollisesti maan korkeimmat asumismenot. Viimeisimpien tilastojen mukaan erityisesti kantakaupungin alueella uusissa vuokrasopimuksissa ei vuokrat enää nouse. On ikään kuin tullut katto vastaan. Sen sijaan asuntojen hinnat näyttävät nousevan edelleen vauhdilla. Arvonousu on vahvaa, mutta vuokratuotot jäävät pieniksi. Moni yksityinen vuokranantaja onkin kääntänyt katseensa muualle, koska vuokratuotto ennen veroja jää heikoksi ja pääomaa joutuu sitomaan kohteeseen paljon, sanoo Viljamaa. – Asuntotuotanto on viime vuosina kasvanut voimakkaasti Helsingissä. Nyt lähennellään jo 6000 uutta asuntoa vuosittain. Sillä osittain vastataan kaupungistumisen luomaan lisääntyvään kysyntään, Viljamaa näkee. Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Asuntosijoittajan kannattaa ja pitää tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti. Asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Parhaimpien sijoituskaupunkien joukkoon tutkimuksessa sijoittuivat Vaasa, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio ja Helsinki. Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi SISUSTUS MARGA Pop up Sisustus Marga Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 041 4424058 www.sisustusmarga.fi verhot, huonekalukankaat, verhotangot ja -kiskot tapetit, matot ja huonekalut. Ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Vahva teos idänkaupasta: ”Rahat pois bolsevikeilta” titapojen eroja Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomen kauppamiehet matkustivat toivorikkaina Moskovaan asiapaperit valmiina, mutta mitään ei tapahtunut. Kului päiviä, viikkoja, kuukausiakin hotellissa Moskovassa eikä isäntäosapuoli tuntunut edistävän kauppoja laisinkaan. Sitten yht`äkkiä asiat loksahtivat paikoilleen, paperit allekirjoitettiin ja sitten jo vodkaa ja shampanjaa ilmestyi pöytään … Tuloksia tuli Idänkauppa vaatii kestävyyttä, sitkeyttä, kärsivällisyyttä... ja tulostakin tuli. Suomi teki laivoja,aluksia Neuvostoliitolle Suomen kokonaisviennistä 96 prosenttia vuonna 1954 eli sotakorvauslaivojen jälkeen jatkui tärkeä metalliteollisuuden idänkauppa erittäin suurena. Koneiden,kuparin ja kuparituotteiden Suomen viennistä 90 prosenttia meni Neuvostoliittoon 1954. Suomen telakkateollisuus ei ollut 1950-luvulla kilpailukykyinen lännen markkinoilla, siksikin idänkauppa oli Suomelle erittäin merkittävää. Neuvostoliitolla taas ei juuri ollut vaihtoehtoisia laivojen toimittajia, länsimailla oli jo silloin strategiasia kaupparajoituksia Neuvostoliittoon, Suomen onneksi. Viljaa Neuvostoliitosta ! Kun Suomi vei laivoja, koneita ja puutaloja Neuvostoliittoon 1950-luvulla, Neuvostoliitto toi Suomeen leipäviljaa. Öljy tuli tuontitavaraksi vasta myöhemmin. Vuonna 1954 Suomen leipäviljan tuonnin arvosta 72 prosenttia tuli Neuvostoliitosta, neuvostosokerin osuus tuonnissa oli 97 prosenttia . Voidaan todeta, että Suomen suuret ikäluokat kasvoivat lapsina neuvostorukiin voimalla. Onkos ihme, että meistä tuli tämmöisiä ! Kirja ”Rahat pois bolsevikeilta ” on todella merkittävä kirja ainutlaatuisesta Suomen historian ajasta, idänkaupan ajasta . Pekka Hurme ? Suomi kävi kauppaa itänaapurinsa Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton kanssa satoja vuosia. Ruotsin alaisuudessa, autonomian aikana ja sitten itsenäistyttyämme. Merkittävintä,suurinta tämä idänkauppa oli Neuvostoliiton kanssa vuosina 1945 – 1991. Tästä kaupastahan liikkui ja liikkuu vieläkin vodkan,shampanjan ja kaviaarin höystämiä värikkäitä tarinoita, tosia, puolitosia ja muuten vaan ”hauskoja” juttuja . Tosiasioita idänkaupastamme kertoo erinomaisella ,ainutlaatuisen asiantuntevalla tavalla Inkeri Hirvensalon ja Pekka Sutelan kirja ”Rahat pois bolsevikeilta” ( Siltala 2017 ). Tekijät toteavat tasapuolisuuden nimissä, että kirjan nimi neuvostokauppiaiden näkökulmasta voisi olla ”Rahat pois valkokaartilaisilta ” ! Kauppaa ja politiikkaa Yli 400-sivuinen teos tarjoaa erittäin mielenkiintoisen, seikkaperäisen katsauksen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kauppaan. Kauppaan, joka oli tärkeää molemmille osapuolille ja johon aina liittyi enemmän tai vähemmän myös poliittisia näkökulmia. Suomessa idänkaupan aloittajana voidaan pitää presidentti Paasikiveä ja hänen jälkeensä presidentti Kekkonen pyrki edelleen kehittämään idänkauppaa kuitenkin niin että Suomen läntinen kauppasuunta oli aina ylivoimaisesti hallitsevin markkinalue. Meidän sisäpolitiikassa idänkaupan suuruudella yritettiin pelotellakin ,tosiasiassa idänkaupan osuus pysyi vuodesta toiseen noin 15 prosentin suuruisena. Joinakin poikkeusvuosina öljyn hinnan takia osuus nousi yli 20 prosentin. Suomen taiteillessa poliittisesti idän ja lännen välillä, menestyksellinen idänkauppa antoi Suomelle pelivaraa käydä laajaa kauppaa länsimaiden kanssa. Tämän kauppapoliittisen pelin presidentti Kekkonen osasi mestarillisesti ja hänen jälkeensä peridentiksi tullut Mauno Koivisto jatkoi edeltäjänsä linjaa. Neuvostopuolella ymmärrettiin hyvin Suomenkaupan merkitys, poliittinen ohjaus Kremlistä ”häiritsi” itänaapurin kauppamiehiä, jotka pyrkivät omaaloitteisesti ja omapäisestikin edistämään kaupunkäyntiä. Kirjassa kuvataan erinomaisesti kaupankäyn
• 10 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Talon tarina, osa 1 Asunto-osakeyhtiö Kotkankatu 7 90 vuotta ? ”Täälläpä on kodikasta”, kuulee monen vieraan suusta kun he astuvat pihapiiriimme sekä taloomme. Talossamme on moni asunut ja muodostanut sen, minkä me saamme tänä päivänä kokea. Monia tarinoita talomme on luonut ja meidän tehtäväksemme jää uusien tarinoiden muodostaminen. Talostamme on aina pidetty hyvää huolta. Tulevien asukkaiden ja hallituksien on vaalittava tätä perinnettä, jolloin uusia tarinoita voi jat-kossakin muodostua. Mikäpä olisi parempi paikka tarinan alulle, kuin kaunis koti. Kiitokset teille kaikille talon asukkaille, sekä erityiskiitos pitkäaikaiselle taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle Eero Lehtiselle, huolenpidosta taloa kohtaan. Taloyhtiön hallituksen puolesta Pekka Turunen hallituksen puheenjohtaja Hallitus palaverissa. Kuvassa oikealta vasemmalle hallituksen puheenjohtaja Pekka Turunen, jäsenet Petri Kyrölä ja Mika Saarinen. Kuvasta puuttuu hallituksen varajäsen Jaakko Onali. Hyvät ystävät! lisuuksien mukaan. Tänä päivänä taloyhtiön miljöö saa paljon kiitosta. Asukkaiden keski-ikä on laskenut huomattavasti 40 vuodessa. Tänä päivänä talossa asuu kaiken ikäisiä henkilöitä. Monimuotoisuus iänkin osalta on rikkaus taloyhtiölle. Kotkankatu 7:ssä on sen historian aikana asuttu pitkään. Vanhoja osakasja asukasluetteloita katseltuani sieltä löytyy 40 – 50 vuotta asuneita, jopa enimmillään 60 vuotta. Viihtyvyyttä talossa kuvaa sekin, että aikaisemmin usein 33 neliön asuntoon muuttanut henkilö muuttaa myöhemmin isompaan 45 neliön asuntoon. Tosin tämän päivän tavoite asumisväljyyden osalta voi saada muuttamaan isompaan asuntoon muualle. Aikaisempina vuosikymmeninä 33 tai 45 neliön asunnossa saattoi asua enimmillään 6 – 9 henkilöä. Pitkät asumisjaksot talossa kuvaavat, että taloyhtiössä on viihdytty kautta vuosikymmenien. Viihtyminen talossa on meistä itsestämme kiinni. Toimikaamme niin, että itse viihdymme ja että naapuri viihtyy, niin silloin me kaikki yhdessä viihdymme hyvin. Helsingissä 23. päivänä elokuuta 2017 Eero Lehtinen hallituksen jäsen 1978 – 1986 hallituksen puheenjohtaja 1986 – 1995 ja 2001 2016 Alussa oli maa ? Taloyhtiö sijaitsee Helsingin kaupungin 12. kaupunginosan korttelissa 376 tontilla 29. Vuoteen 1907 saakka tontin omisti Helsingin kaupunki. Tonttikortin mukaan tontin omistajina olivat: 1. lainhuuto Helsingin kaupunki Kauppias Julius Tallberg 04.02.1907 Suomen Sähköteollisuus Oy 10.03.1919 Rouva Adolfina W. Nummelin 28.04.1924 Rouva Anna Elina Lehtinen 27.04.1925 AOY Kotkankatu 7 14.02.1927 ? Helsingin kaupunginarkistosta saamani selvityksen mukaan Porvoonkatu 29 olisi rakennettu 1912-13. Tämän mukaan vuonna 1950 tonttikorttiin tehty merkintä rakennusvuodesta 1908 ei olisi oikein. Porvoonkatu 29 rakennus on rakennettu kauppias Julius Tallbergin omistaessa tontin. Julius Tallberg oli vuosisadan alussa aktiivinen toimija Helsingissä ja hänellä oli muiden liiketoimien ohella myös rakennustoimintaa. Kotkankatu 7 rakennus on valmistunut rakennusviraston asiakirjojen mukaan 1927 syksyllä. Tonttikortin mukaan Kotkankatu 7 rakennuksessa oli tuolloin 45 asuntoa. Nykyisten 44 asunnon lisäksi porttikäytävän vieressä olevan liikehuoneiston takahuone oli tuolloin erillinen asunto. Porvoonkatu 29 rakennuksessa oli alakerrassa neljä kahden huoneen asuntoa ja yläkerrassa kahdeksan yhden huoneen asuntoa. Alppilan alueen kaavoitus 1910-luvun alussa laadittiin Vallilan ja Alppiharjun alueelle suunnitelmat työväen asuntoalueesta. Näiden suunnitelmien pohjalta kehittyi lopulta ”Uuden Vallilan” talotyypiksi Göteborgin mallin mukainen suurpihakortteli 1920-luvulla. Vuonna 1912 laati Helsingin asemakaavaarkkitehtinä toiminut Bertel Jung suunnitelman rivitaloalueesta Alppilaan. Tästä suunnitelmasta on säilynyt piirustuksia, joista käy ilmi rakennusketjusuunnitelma Loviisankadulla ja Viipurinkadulle. Suunnitelma sellaisenaan ei toteutunut. Alppilan kaupunginosa on tiiviin ja väljän korttelirakenteen sekoitus. Kotkankatu on vedenjakaja, jossa talojen mittakaava vaihtuu kylämäiseksi, kolmeen – neljään kerrokseen, välillä kahteenkin kerrokseen. Porvoonkatu 29:ään on korkeiden talojen lomaan jäänyt vuonna 1912-13 valmistunut kaksikerroksinen asuintalo. Arkkitehti Bertel Jungin suunnitelma rivitaloalueesta Alppilaan Loviisanja Viipurinkadulle vuodelta 1912 ? Muuttaessani Kotkankatu 7:ään 41 vuotta sitten taloyhtiöllä oli hyvin erilaiset kasvot kuin tänään. Rakennuksen julkisivu oli maalaamaton harmaanruskea, Porvoonkatu 29 rakennus oli vailla normaaleja mukavuuksia: uunilämmitys, vain kylmä vesi, vessat porraskäytävässä jne. Pihan ainoat kasvit olivat muurin edessä olevat sireenit, jotka jo silloin viihtyivät siinä hyvin, muutoin koko piha oli sora-aluetta. Pihapenkki oli jo silloin olemassa ja sama penkki palvelee edelleen talon asukkaita. Silloisista talon asukkaista suuri osa oli eläkeläisiä pitkän aikaa talossa asuneita henkilöitä. Noista ajoista taloyhtiö on käynyt lävitse pitkän muutosprosessin. Talon perusmiljöö oli koko ajan olemassa: oma rauhallinen piha ja avara taivas Porvoonkadun suunnassa. Perusmiljöö on antanut mahdollisuuksia asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseen. Ratkaisuja on tehty milloin pienin, milloin suuremmin askelin; osakkaiden tahdon ja mahdolPorvoonkatu 29 rakennus Yllä oleva kuva on otettu mäen päältä (entiseltä ns. viiden minuutin pysäkiltä) Kotkankadun suuntaan. Signe Branderin kuva on päivätty 1912. Kuvassa Porvoonkatu jatkuu alaspäin kohti Kotkankatua ja Viipurinkatu jatkuu vasemmalle viistoon. Kotkankadun varrella on rakennuksia Kotkankatu 4, 6, 8, 10 ja 12 sekä numeron 14 pääty. Viimeksi mainittu on vieläkin olemassa. Kuvassa Porvoonkatu 29 kohdalla on rakennustyöt menossa. ? Arkkitehti Tapio Hangaslahden vuonna 1987 tekemän selvityksen mukaan Porvoonkatu 29 -rakennus on yksi insinööri Walter Åströmin tontille suunnittelemasta kolmesta rakennuksesta, joiden rakennuslupa on vahvistettu 21.9.1907. Kahta näistä rakennuksista ei koskaan rakennettu. Päätös piirustuksien vahvistamisesta on allekirjoitettu kuvernöörin viraston puolesta 21. syyskuuta 1907. Sain 23.8.2017 selvityksen Helsingin kaupunginarkistosta koskien Porvoonkatu 29 rakennusvuodesta. Henkikirjoihin perustuvan selvityksen mukaan vuoden 1912 henkikirjassa tontti oli rakentamaton. Maininta henkikirjassa: Handlanden Julius Tallberg (Tomten obebyggd). Helsingin kaupunginarkisto toteaa selvityksensä lopuksi, että henkikirjoista pääteltynä mainitsemanne rakennuksen rakennusvuosi lienee 1913. Signe Branderin vuodelle 1912 päiväämässä valokuvassa oleva tieto täsmää tämän kanssa ainakin suunnilleen. Vanha sanon
• 11 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI ? Vuonna 1931 arkkitehti Arnold Eriksson oli laatinut suunnitelman kuusikerroksisesta uudisrakennuksesta Porvoonkatu 29 vanhan rakennuksen paikalle. Rakennukseen olisi tullut 45, 43 ja 22 neliön asuntoja yhteensä 25 kappaletta sekä 1. kerrokseen liikehuoneistoja. Hankkeen etenemisestä ei ole asiakirjoissa merkintöjä, mutta keskusteluasiana on nostettu silloin tällöin esiin. Rakennusmestarin laatimissa kiinteistön arvolaskelmissa oli todettu, että vanhalle rakennukselle ei ole laskettu mitään arvoa, koska ”se puretaan joka tapauksessa”. Viimeinen tällainen oli laadittu vuoden 1939 alussa. Sota oli saattanut keskeyttää rakennussuunnitelmat ja sodan jälkeen sekä taloyhtiöllä että Helsingissä muutoinkin oli runsaasti korjausrakentamista. Sodan jälkeinen korjausrakentaminen Helsingissä vastasi monien vuosien uusrakentamista. Taloyhtiön piha ei olisi niin viihtyisä kuin nyt, jos Porvoonkatu 29 kohdalla olisi kuusikerroksinen rakennus. Sittemmin vanha talo sai kokonaan uuden elämän 2000-luvun alussa. Suomi sodassa Helsingin suurpommitukset jatkosodassa helmikuussa 1944 olivat Neuvostoliiton suorittamat kolme massiivista pommitusta Helsinkiin. Niiden tavoitteena oli murtaa suomalaisten puolustustahto ja pakottaa suomalaiset rauhaan. Pommitukset toteutettiin 6. – 7., 16. – 17. ja 26. – 27. päivien välisinä öinä. Ensimmäinen pommitusyö 6. – 7. helmikuuta oli tuhoisin. Noin 350 pommia putosi keskustan alueelle ja noin 2500 pommia Helsingin ympärille. Kaikki, mereen pudotetut mukaan lukien, pommeja oli yhteenlaskettuna noin 6990 kappaletta. Pommitukseen osallistui yhteensä noin 730 puna-armeijan pommikonetta. Pommitus tapahtui kahdessa aallossa; 6. helmikuuna kello 18.51 – 21.40 ja 7. helmikuuta kello 00.57 – 04.57. Henkilövahingoista pommin osuman yhteydessä ei ole mainintoja asiakirjoissa; ilmeisesti ainakaan vakavia loukkaantumisia ei tapahtunut. Asiakirjat eivät myöskään kerro, kuinka taloyhtiössä toimittiin ilmahälytyksen yhteydessä. Taloyhtiön kellariin oli rakennettu väliaikainen sortumankestävä väestösuoja, jonka piirustukset Helsingin kaupungin rakennustarkastuskonttori oli hyväksynyt 7.3.1940. 6. – 7. helmikuuta pommitukset suoritettiin kahdessa aallossa, ensin alkuil-lasta ja toinen puolen yön jälkeen. Kuvittelisin, että asukkaat olivat ilmahälytyksen ajan suuren osan yöstä taloyhtiön kellarissa väestösuojassa. Pimennysmääräysten ajaksi taloyhtiöiden on pitänyt järjestää suojeluvalvonta. Rakennustoimisto Väinö Järvenpää on 30.7.1944 laatinut sotavahingon kustannusarvion. Kiinteistölle oli aiheutunut pommiosumasta mittavia vahinkoja. Arvion yhteissumma on 1.400.000,00 markkaa. Kotkankatu 7:n kaikkiin huoneistoihin tuli eri asteisia remontteja, kahteen huoneistoon täysremontti. Rappauslohkeamia, halkeamia, ikkunoita hajonnut 240 m 2 , huoneistojen ovet vioittuneet, pihan puoleiset ikkunan puitteet ja karmit suureksi osaksi tohjona jne. Porvoonkatu 29 ulkoseinää ja väliseiniä murtunut, sisäja ulko-ovia sekä ikkunoita hajonnut. Autotallien ulkoovet hajonneet, rappauksia lohjennut, väliseiniä irronnut. Raja-aita (muuri?) kokonaan uusittava. Hallituksen pöytäkirjassa 3.10.1944 todetaan, että pommitusvaurioiden korjaus on edistynyt hyvin. Pöytäkirjoissa näkyy mainintoja, että korjausten suorittamista on priorisoitu kiireellisyysjärjestyksessä; välttämättömimmät korjaukset ensin. Neuvottelut Sotavahinkoyhdistyksen kanssa eivät sujuneet hallituksen toivomalla tavalla. Piharakennuksen korjausten yhteydessä vuonna 2011 kiinnitettiin yläreunastaan irti oleva väliseinä. Jokohan se olisi viimeinen pommin aiheuttamien vaurioiden korjaus. Pommi osui pihaan porraskäytävien väliin seinän viereen. Huoneiston A 2 ikkunat vahingoittui eniten pommin räjähtäessä. Vuonna 1999 tehdyn julkisivun rappauskorjauksen yhteydessä näkyi tällä kohtaa tiiliseinässä vaurioita, mutta silloin ei ollut tietoa niiden alkuperästä. Paloportaat korjattuina/uusittuina olivat seinällä julkisivukorjaukseen saakka, jonka yhteydessä ne poistettiin. Aja B-portaiden porraskivien kulmat ovat murentuneet rakennuksen keskiosan puolelta. Porraskivet ovat olleet tällaisina ainakin yli 40 vuotta. Todennäköisesti porraskivet olivat vaurioituneet pommin osuman yhteydessä. Hallitus osallistui aktiivisesti taloyhtiön asioiden hoitoon. Isännöitsijäksi valittu henkilö oli talossa asuva hallituksen jäsen, ainakin siltä osin kun minulla on havaintoja. Isännöinti siirtyi 1.1.1986 ulkopuoliselle isännöitsijätoimistolle, siihen saakka tehtävää hoiti osakasisännöitsijä. Vuosikertomuksessa on mainittu. että vuonna 1949 on maksettu viimeinen erä 43.200,00 markkaa sotavakuutusmaksua. ta kuuluu, että valokuva ei valehtele. Porvoonkatu 29:n asukasluettelossa ensimmäinen muuttopäivä on merkitty 1.7.1913, jolloin työnjohtaja Johan Immanuel Mäntynen perheineen oli muuttanut ensimmäisenä taloon. Saman henkilön Helsingin kaupunginarkisto ilmoittaa ensimmäisenä selvityksessään, joten tiedot täsmäävät tältä osin. Insinööri Åström oli käyttänyt suunnittelussa poikkeuksellisia ratkaisuja. Porvoonkatu 29:n ulkoseinät on rakennettu siihen aikaan erikoisista ontoista Hercules-betoniharkoista. Lämmitysuunit oli lisätty rakennukseen 11.2.1914 vahvistetulla muutosluvalla. Siihen saakka lämmitys lienee hoidettu ilmakeskuslämmityksellä: kellarissa lämmitettiin suurikokoista kaminaa, jonka lämpö johdettiin hormeja pitkin huoneistoihin. Kellaritila oli alun perin yksi yhtenäinen tila rakennuksen saneeraukseen v. 2000-01 saakka. Kulku kellariin tapahtui ulkokautta jyrkkiä portaita myöten A-portaan ja D-huoneiston välistä. Talvella portaat olivat tietenkin lumen ja jään peittämiä. Porvoonkatu 29 rakennuksessa oli alun perin 12 asuntoa: alakerrassa neljä kahden huoneen asuntoa ja yläkerrassa kahdeksan yhden huoneen asuntoa. Asunto-osakeyhtiö Kotkankatu 7 perustaminen ? Ennen taloyhtiön perustamista olleet tontin omistukset käyvät ilmi tonttikirjasta. Kauppakirjan 1.5.1924 mukaisesti kauppiaan vaimo Anna Elina Lehtinen on ostanut 425.000,00 markan kauppahinnalla talon n:o 29 ynnä siihen kuuluvan tontin. Koska Anna Elina Lehtinen ja hänen miehensä kauppias Aatami Lehtinen ovat tälle kau-palle saaneet vaadittavat kolme lainhuutoa, viimeisen 22.6.1925, on heidän omistusoikeutensa vahvistettu Helsingin Raatihuoneella 6.7.1925. Ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki vahvistettiin 5.2.1926. Suomessa alkoi 1880-luvulla syntyä kerrostaloja, joissa asukkaat tulivat omistajiksi. Kotkankatu 7 perustettiin uuden lain alkumetreillä. Yhtiösopimus Asunto-osakeyhtiö Kotkankatu 7:n perustamisesta on allekirjoitettu 24.12.1926. Perustajina olivat Aatami Lehtinen 165 osaketta, Anna Lehtinen 159 osaketta, Martti Kivenoja 3 osaketta ja Y.J. Hakulinen 3 osaketta. Kauppaja teollisuusministeriö vahvisti yhtiöjärjestyksen 29.12.1926 osakeyhtiölain 1895 ja asuntoosakeyhtiölain 1926 nojalla. Erikoinen asia vahvistetussa yhtiöjärjestyksessä on, että toimialana siinä on ”…tarkoituksena ostaa tontti n:o 7 Kotkankadun varrella…” Aatami ja Anna Lehtisen omistaman tontin n:o oli 29, jonka he myivät 11.2.1927 Asunto-osakeyhtiö Kotkankatu 7:lle. Tontilla n:o 7 sijaitsee Kotkankatu 9 -kiinteistö. Käytännössä taloyhtiön perustamista oli valmisteltu jo aikaisemmin. Mm. vanhan talon asukkaiden vuokrat oli tuloutettu taloyhtiön kirjanpitoon kesäkuusta 1926 alkaen. Vanha talo siirtyi osakashallintaan 2000-luvun alussa. Jossakin vaiheessa Kivenojan ja Hakulisen osakkeet olivat siirtyneet Aatami ja Anna Lehtiselle. Kauppakirjalla 21.4.1927 koko osakekanta myytiin yhtymälle, jonka muodostivat pankinjohtaja Emil Hackman, arkkitehti Arnold Eriksson ja isännöitsijä Gustaf Karhumaa. Tämä troikka huolehti käytännön toimet rakentamisen, rahoituksen ja osakkeiden myynnin osalta, edustivathan he rahoitusta, rakennussuunnittelua ja kiinteistön hoitoa. Arkkitehti Eriksson toimi suunnittelijana rakennushankkeessa ja hän teki myös suunnitelmat 1930-luvulla vireillä olleeseen rakennushankkeeseen rakentaa kuusikerroksinen ra-kennus nykyisen Porvoonkatu 29 paikalle. Urakkasopimus rakentamisesta on allekirjoitettu 30.4.1927 Asunto-osakeyhtiö Kotkankatu 7 ja rakennusmestari Oskari Vilamon välillä. Urakkasopimuksessa todetaan vieläkin, että rakentaminen tapahtuisi tontille n:o 7 vaikka oikea tonttin:o on 29. Katselmus rakennuksien rakennushankkeesta suoritettiin 17.5.1927. Katselmuskirjassa todetaan mm: ”Vuonna 1927 toukokuun 17 p:nä toimittivat allekirjoittaneet rakennuskatselmusmiehet Asunto O/Y Kotkankatu 7 anomuksen johdosta tontilla N:o 29 Porvoonkadun var-rella korttelissa N:o 376 täällä Helsingin kaupungissa kaupungin voi-massa olevan rakennusjärjestyksen 61 §:ssä säädetyn katselmuksen. Toimituksessa esitettiin katselmusmiehille 3 tarkoitusta varten kolmessa kappaleessa laadittua piirustusta sekä asianomaisen geodeetin antama, 26 p:nä huhtikuuta 1927 päivätty tonttikirja ja havaittiin näistä asiakirjoista rakennushankkeen tarkoittavan seuraavien rakennusten rakentamista: yksi asuinrakennus Porvoonkadun puolelle ja yksi pihanpuoleinen autovaja. Asuinrakennuksen julkisivu antaa Kotkankadun ja pääty Porvoonkadun suuntaan.” Rakennuspöytäkirjan mukaan Kotkankatu 7 –rakennuksen rakentaminen eteni vauhdikkaasti. Pöytäkirja on esitetty sivulla 15. Pöytäkirjan mukaan kellarikerroksen muuraus aloitettiin 27.6.1927 ja piippuja muurattiin 19.8.1927. Työ kesti siis kellarista piippuun noin kahdeksan viikkoa. Siinä on tarvittu tiilen latojia suuri joukko. Rakennuksessa oli kaikissa huoneistoissa puuliedet, huoneistokohtaiset WC:t sekä keskuslämmitys. Taloyhtiön alkuvuosina oli vireillä Asunto-osakeyhtiöiden polttoaineosuuskunta, koska ”kaasulaitos ja hiilenmyyjät olivat korottaneet hintojaan kohtuuttomasti”. Osakkailta vastikkeiden perintä alkoi 1.1.1928 alkaen. Samasta ajankohdasta alkaen autotallit ovat olleet vuokrattuina. Porvoonkatu 29 asuntojen (12 asuntoa) vuokrat oli tuloutettu taloyhtiölle jo kesäkuusta 1926 alkaen. Taloyhtiössä on ollut pitkäaikaisia osakkaita. Antti Lähde oli muuttanut taloon vaimonsa kanssa 1927 lopussa ja oli ensimmäisten osakkaiden joukossa. Heidän jälkeensä Yrjö Antti Lähde tuli osakkaaksi ja asui talossa vaimonsa kanssa 1990-vuosikymmenen alkupuolelle saakka. Sukulaisuus ei käy asiakirjoista ilmi, mutta on mahdollisesta, että kysymyksessä on isä ja poika. 1930-luvun suunnitelmia Kuvassa ovat seinän korjaustyöt menossa Aja B-portaiden välissä 8.7.1944. Kuva: SA-kuva. Elämää Kotkankadulla 1950-luvulla Aarne Pilto 1950-luvun asuntonsa kotiovella ja -pihassa 10.7.2017. ? Kirjassaan Puoli kolmen juna (Edico 2011) Aarne Pilto kertoo elämänsä varhaisvaiheista Utajärvellä, muutostaan Helsinkiin ja elämänsä vaiheista. Puoli kolmen juna tuli jokaisena päivänä Kajaanista ja jatkoi matkaansa Ouluun. Lähtijöitä oli 1950-luvulla enemmän kuin saapuvia. Suurin osa lähtijöistä oli nuoria, joista useimmat palasivat kotiseudulleen enää lomailemaan. Jo kuuden ikäisenä Aarne Pilto kaatoi ensimmäisen suuren tukkipuumännyn ja kymmenen vuoden ikäisenä hän teki päätöksen, että metsätyö ei tule olemaan hänen elämänsä ainoa elinkeino. Vuonna 1954 Aarne Pilto lähti Utajärven asemalta ”puoli kolmen junalla” ja saapui pohjoisesta pääkaupunkiin. Muutaman asumiskokeilun jälkeen Aarne Pilto päätyi asumaan Kotkankatu 7:ään. Elämästä Kotkankadulla Aarne Pilto kertoo kirjassaan näin: ”Onnistuin löytämään mieleisen asunnon Kotkankatu 7 A 16 Alppilas-ta. Vuokraemäntä Ida Forsgren oli mukava, lähes 70 vuoden ikäinen pienehkö mamma. Asunto oli viidennessä kerroksessa, jonne tultiin porttikongin kautta sisäpihalle, sieltä rappukäytävään ja siitä hissillä ylös. Hissi oli hidas, mutta mukava, sellainen ritiläverkko-ovinen, mitä Helsingin vanhoissa kerrostaloissa näkee vielä nykyisinkin. Soitin käsin pyöräytettävää ovikelloa ”kling”. Oven avasi pienikokoinen, harmaantunut mummo, joka ensimmäiseksi kysyi: Oletko sinä Piltto? Myönsin arvauksen oikeaksi, jolloin hän kertoi heti puhelinkeskuste-lun perusteella päättäneensä antaa vuokrattavan alueen minulle. Vuokrauksen ehdot olivat yksiselitteiset: Vuokra on 4000 markkaa kuukauvelta, joka maksetaan aina kuukauven ensimmäisenä päivänä. Sunnuntaisin minä tarjoan kello yhdeksän aikaan aamukahvit pullan kera. Yövieraaksi naisia ei saa tuua. Viinaa saa ottaa, mutta ei haitaksi asti. Tupakkaa saa polttaa, mutta on oltava tulen kanssa varovainen. Siisteyvestä on huolehittava eikä likaisia vaatteita saa nurkkiin kerätä. Yleisiä saunoja ja vaateijen pesuloita on ihan lähistöllä useita, joten henkilökohtaisesta puhtauvesta on helppoa pitää huolta. Saunassa on käytävä joka viikon lauvantaina.” Yleislakon 1956 ajasta Aarne Pilto kertoo: ”Vuokraemäntämme oli kommunisti ja sanoi kannattavansa lakkoilun tavoitteita. Siksi hän antoi lakon ajalta meille vuokravapauden, joka minusta tuntui taivaan lahjalta. Lakon aikana ei ilmestynyt muita lehtiä kuin Ernesti Hentusen julkaisema Totuuden torvi. Porvoonkadun jalkakäytävällä oli lehden myyntikoju ja asuntomme oli kojun yläpuolella viidennessä kerroksessa (ks. kuvia vuodelta 1965). Ikkunan kautta laskimme paperipussissa myyjälle rahat ja hän laittoi pussiin uunituoreen Hentusen leh-den. Idan vuokralaiset saivat lehden luettavakseen ilman ulkona käyntiä.” Talonasukasluettelon mukaan Aarne Pilto oli kirjoilla taloyhtiössäm-me 4.7.1954 – 20.3.1957. Vuonna 1956 Pilto oli suorittamassa asevelvollisuuttaan. Asunnossa asui Pilton aikana parhaimmillaan seitsemän henkilöä: olohuoneessa ja alkovissa neljä miestä sekä keittiössä vuokraemännän lisäksi isä ja poika. Asunnon pinta-ala oli 45 m 2 . Vuokraemäntänsä Ida Forsgrenin vaiheista Pilto kertoo kirjassaan: ”Idan mies oli kuollut työtapaturmassa Wärtsilän Hietalahden telakalla. Hän oli ollut hitsari ja ”hyvä ammattimies” Idan kertoman mukaan. Ida kertoi laittaneensa viimeisenäkin aamuna Kallelle eväät vielä mukaan. Iltapäivällä Kallen työtovereita oli tullut Idan kotiin kertomaan, että sinun miehesi ei enää eväitä tartte; telakalla oli sattunut kaasupullon räjähdys ja Kalle oli kuollut siinä. Myöhemmin iltapäivällä poliisit tulivat vahvistamaan tiedon Kallen kuolemasta. Siitä eteenpäin Idan oli selvittävä kaikesta yksin, mm. isosta asuntolainasta, jota oli vasta osittain maksettu. Tällaisen kohtalon johdosta Ida oli pakotettu pitämään vuokralaisia varmaankin elämänsä loppuun asti. Ida kertoi, että hänen asuntolainansa oli sidottu elinkustannusindeksiin, josta syystä lainan määrä kasvoi inflaation myötä. Usein kuulin hänen valittavan, että nytkään laina ei yhtään lyhentynyt. Hänen keräämänsä lainan lyhennysmaksu ei riittänyt aina edes indeksikorotuksen maksuun” Aktiivisesti Ida Forsgren hoiti vuokraustoimintaa. Runsaan 12 vuoden aikana, jonka Ida asui huoneistossa, talon asukasluettelon mukaan huoneistossa oli kirjoilla yli 70 eri henkilöä. Jatkuu seuraavassa numerossa
• 12 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Kulttuuri Risto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros ? Kuorojen kierroksen 17.8. iltana kuuntelin kahta kuoroa Zetorissa, olympiavuodesta 1952 Kaivopihalla toimineessa ”traktoriravintolassa”. Minulle uusi ja pirteä kuoro oli Lady Shave, joilla on hyvä svengi ja liike. Viimeinen vuoro oli aika perinteisesti Koiton laululla. Aluksi ”Buchenwaldin hävitys”, kuoron melkein nimikkokappale. ”Pyhä Prekarius” tuli myös nykyiskevillä sanoilla. Lopuksi pehmeämpää: Nuoruustango ja Kalliolle kukkulalle. Kuorojen ilta Art Goes Kapakan aluksi oli pelastettu. Suomenlinnan komendantti Elokuulla Suomenlinnan vanhalla upseerikerholla, ”Ylisellä”, pidettiin Pauliina Lindholmin esikoisromaanin ”Komendantti” (Otava) julkaisutilaisuus, jossa oli paljon ohjelmaa, puheita ja musiikkia. Komendantti on historiallinen romaani, joka vie lukijan Suomenlinnan linnoitusten rakentajan, riikinruotsalaisen Augustin Ehrensvärdin koettelemuksiin ja onnen kesään 1748. Sotamarsalkka nimetään maailmalta johtamaan puolustuslinnoituksen rakennustöitä, joka ei ota sujuakseen rahoitusvaikeuksien ja muun takia. Hän ihastuu romaanissa kalastajamökin tyttöön kesän aikana. Lindholm on helsinkiläinen graafikko, joka innostui kirjoittamiseen Kallion kirjoittajakoulussa ja Jyrki Vainosen novellikurssilla. Komendantti voitti viime syksynä ”Suomi 2017” -romaanipalkinnon. Raati kuvasi esikoiskirjailijan otetta ”varmaksi ja loistokkaaksi”, ja oli iloinen, että historiallinen romaani vetää tekijöikseen uusien kirjoittajien parhaimmistoa. Kapinarunot uudistuvat ajassa Stadin työväenkirjallisuuspäivien Kapinarunoillan kokoelma julkistettiin kesällä. Kirjan toimittaja Jussi Särkelä juonsi juoheaan tapaansa. Toimittaja määrittelee esipuheessa: – Kapinarunoa kirjoittaessaan ihminen jäsentää todellisuuttaan. Samalla hän selkeyttää omaa mieltään. Yleensä kapina kohdistuu yhteiskuntaa, vallanpitäjiin ,toiseen sukupuoleen tai yhdenmukaisuuden paineeseen, Särkelä arvioi. Mukana Sananvapauden lavalla oli peräti kolme Kaakkois-Suomen kirjoittajayhdistys Paltan runoilijaa. Puheenjohtaja, Kirjailijaliiton Suunta-palkinnon alueellisesta työstä juuri saanut Tarja Okkonen lausui kaksi kirjaan tullutta runoaan. ”Kissavessa” -runo on roisin elämänmakuinen tarina naisen arjesta: – Mullakin on oikeus! / taksissa meinata olla / melkein muistamatta, / missä mä asun / ja pihassa jotenkin soittaa sulle, / tulisit avaamaan ulko-oven. Pilvi Valtonen ja Kirsi Komulainen olivat muut lausujat. Kirjan julkaisseen Työväenkirjaston ystävät ry:n varapuheenjohtaja Leena Nikula vastasi viisaasti Särkelän kysymyksiin aiheesta. Myös ammattiraadin jäsenten arvioita esiteltiin. Vuoden 2016 toiseen kapinarunokeräykseen 68 runoilijaa lähetti 120 runoa. Raati kutsui 26 runoilijaa lausumaan, kirjassa on 38 runoa. Työväenkirjaston Ystävät ry. järjestää kolmannen kapinarunojen keräämisen ja tapahtuman. Kapinan kohteena voi edellisten vuosien tapaan olla mies tai nainen, omistaja, poliitikko, yhteiskunnalliset rakenteet tai mikä tahansa epäkohta tai epäkohdan poistamista estävä toimija. Tänä vuonna yläteemana on ”Itsenäisyys – Vastuu – Velvollisuus”. Lähetä runosi 30.9. mennessä joko sähköisesti osoitteeseen matias.sarke@gmail. com tai printtinä osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Runojen pitää olla uusia. Ruumiinkuva Suomenlinnassa Kesän eriskummallisimman katsomiskokemuksen sai Suomenlinnan Paarlastihuoneessa, vuonna 1776 rakennetussa kivisessä huonetilassa. Näyttelijät Irina Pulkka ja Marjaana Kuusniemi-Korhonen ovat samaa keski-ikäistä teatteripolvea, jotka ovat esiintyneet pienissä teattereissa ja täydentäneet opintojaan teatteripedagogeiksi. – Maakunnissa ja marginaaleissa, jälkimmäinen sanoi. Johannes Purovaara on nuoren polven, pian valmistuva tanssija, joka on esiintynyt jo isommissakin produktioissa ja haluaa laajentaa skaalaansa tekstin ja teatteri-ilmaisun suuntaan. ”Pyöveli” on sarja ruumiillisia luonnoksia keskiiästä. – Keskiajan ruumiinkuva, joka on ristiriidassa Antiikin ajoista saakka omaksutun muuttumattoman ruumiin ideaalin kanssa, kuuluu lähtökohta työlle. Esitys on lyhyt. – Meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi, ohjaaja Tuire Tuomisto sanoo. Yleisölle luetaan wikipediasta esittelyä flagellanteista, jotka myöhemmällä keskiajalla ruoskivat itsestään synnintaakkaa, kunnes Rooman paavi kielsi ryhmittymän omalle vallalleen vaarallisena. Pulkka haluaa Kuusniemi-Korhosen kuristavan hänet. Sitten seuraa ruumiin peittämistä valkoiseen ja riisumisella. Purovaara pääsee käyttämään liikunnallisuuttaan ja suorittamaa esiisiemme nimenluvun. Täysi Paarlasti yleisöä jäi sunnuntain kauniiseen ulkoilmaan miettimään sanomaa, sekä hämmennystä että uteliaisuutta tuntien. Neljän perhe hajoaa – Sä olet lahon puun juurella / sun on lähdettävä pois, mies sanoo. – Kun talo palaa / anna sen palaa”, nainen toteaa. Kesäilmat veivät kulttuurikiertäjän usein sisätiloihin. Keskikesällä oli mahdollista nähdä Ylioppilasteatterin studiolla kunnianhimoinen off-tuotanto ”4”. Taimi Nevaluoman käsikirjoittama ja Saban Ramadanin ohjaama esitys kertoo perheen sisäisistä valta-asetelmista ja arkaaisten sukupuoliroolien hajoamisesta neljän nuoren, taitavan näyttelijän keinoin. Ihminen syntyy alasti, kaikki on maskia. – Jos mä saisin mitä vaan, mä tekisin tämän kaiken uudestaan. Jokaisella on soolo-osuuksia, sekä yhteiskohtauksia, jossa toisen puoliskon ruoka-ateria on maskit paljastava. Aliisa Rinne on perheen turhautunut äiti, joka ei saa vastakaikua Marius Laihon esittämältä isältä. Käsikirjoittaja Ramadani esittää itse Esteriä, perheen poikatytärtä kiiltokimalluksissaan, jotka ärsyttävät perinteisen roolin isää. Fikrete Miftari on tytär. Esitteessä puhutaan susilauman alfaparista, jonka elämä vertautuu tähän nelikkoon: – Alfapari pesiytyy ainoastaan lisääntymistä varten. Suden pesät ovat usein vaatimattomia. Niitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen, mutta samoja käytetään vuodesta toiseen. Kun pennut pärjäävät, pesäkin jää. Eskapistin oma todellisuus Ylioppilasteatterin studiolle oli vierailuesityksenä Misa Palanderin kirjoittama ja ohjaama puheja musiikkimonologi Otto Rokalle. Esitys sai nuorelta yleisöltä fanimaista suosiota, jopa kohdissa, joita en ihan ymmärtänyt. Mutta Rokka on energinen esiintyjä, joka taitaa äänija toistotekniikan yhden hengen tulkinnalleen. Minuuden rajat ovat kadoksissa. Hän esittää narsistista ihmistä, joka ei ymmärrä, että on ”olemassa myös muita todellisuuksia kuin hänen omansa”. Ihminen, joka manipuloi saadakseen haluamansa, ”koska ei muuta osaa”. Hän valitsi jo eturivistä pari naista manipuloitavaksi. Tekijät sanovat tutustuneensa yhdeksän kuukauden ajan haastattelumateriaaliin ja kirjallisuuteen. Esitys on tulos siitä. Eskapisti sai ensiillan toukokuulla 2017 ja lähti kiertämään Suomea. Hiiteen aurinko! Kellariloukko Liisankadulla tarjosi myös miellyttävän suojan sateelta. Kellariteatterissa, entisessä halkovarastossa sananmukaisesti maan alla. pidemmän linjan klitsulaiset tekivät kesäesityksen ”Fuck the Sun” (Hiiteen aurinko). Veera Kopsala ohjasi Kristian Smedsin tekstiin muokattua kolmiodraamaa, joka tarjosi paljon musiikkia, porkkanaa eri muodoissa ja näyttämösavua enimmäkseen pienemmässä huoneessa. Jo sisääntuloaula oli kuin pommisuojan valaistuksessa. Esitystä kantoi musikaalisen, näyttävän Tiina Ekolan ääni, pikemmin hymni tuttuihin ja omiin säveliin. Hän soittaa myös pianoa ja viulua. Jaakko Perilä ja Anna Suhonen olivat porkkanapariskunta, joka pesee, halkaisee, muotoilee porkkanat shakkipelinappuloiksi ja lopulta heittää ne maahan. Molemmat ovat tavattoman energisiä. Esityksessä ei ollut paljon vuorosanoja. Porkkanaparin vuorosanakohtauksessa kysytään: – Syötkö mieluummin loppuelämäsi sikaa vai oletko yksinäsi? Jokainen meistä sai miettiä vaihtoehtoja. Anorexian ankeat kasvot Teatterin ei kesällä tarvitse olla harmitonta. Ilvesteatteri on vireä nuorten harrastajateatteri, joka on Käpylän Sampantiellä kasvattanut uusia polvia teatteriharrastukseen ja tarjonnut yleisölle mainioita esityksiä. Flow-festarilla yleisön kädet nousevat Kalasataman nosturien tasalle. Kuva: Katja Karjalainen. Eskapistin monologin pitäjä Otto Rokka vetoaa. Kuva: Nana Turunen. Pyöveli oli hieno performanssi Suomenlinnan Paarlastihuoneella. Kuva: Jussi Nahkuri. Komendantti -kirjan julkkaisussa Pauliina Lindholm Augustin Ehrensvärdin muotokuvan virellä Suomenlinnan vanhalla upseerikerholla. Kuva: Raimo Granberg.
• 13 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Kulttuuri Ville Niemen kirjoittama, ohjaama ja esittämä Anorexia-monologi on koskettava tarina 68-kiloisesta sopusuhtaisesta nuorukaisesta, joka pudottaa painonsa 43-kiloiseksi, aluksi vähän kerrallaan. Niemi on alussa ja lopussa meikattu, groteski ”Alice Cooper-maski” päässään. Siinä välissä hän esittää sohvalla ja lattialla päiväkirjamaisia havaintojaan elämästään. Anorektikon pitää huijata perheenjäseniä sillä, että on muka syönyt jo, vaikka yhden banaanin suuhun paneminen tuottaa vaikeuksia. Kohtaus on mainio. Esitys tehtiin yhteistyössä Syömishäiriöliitto, jonka lomakkeen katsojat saivat palautteena täyttää. Kadotettu paratiisi löytyy ”Garden of Eden” on kahdelle keholle omistettu teos, joka kulkee kadonneen paratiisin koreografisessa maisemassa. Kiasma-teatterin URB-kaupunkifestivaalille tuotettu tuore taideteos sai valtavat suosionosoitukset itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan teatterisalissa. Ja ihan ansaitusti. Nykytanssia, Erno Aaltosen valosuunnittelua ja musiikkia luovan taitavasti käyttävä teos jakautuu neljään luomiskertomuksen osaan Paratiisissa: Prologi, Genesis, Garden ja Post Eden. Kaunein osuus on Genesiksen kaksi melkein alastonta ihmistä, jotka sulautuvat toisiinsa – ilman tietoisuutta sukupuolesta. Gardenissa miehellä on hame, naisella housut. Heille on omenat vihreiden puiden alla tarjolla, mutta niitä ei maisteta. Nainen lukee riipputuolissa miehen rinnalla; hän ei synny miehen kylkiluusta. Laura Väinölän pukusuunnittelu ja kukkamaisema Stoan lavalla on kaunis, trooppinen. Ima Iduozee on 2010-luvun nuoria tähtiä tanssin, teatterin ja esitystaiteen rajoilla. Hän on tehnyt koreografian maailman synnystä afrofuturistisessa tulevaisuudessa. Lopussa eritaustan ja ihonvärin omaavat ihmiset kerääntyvät Paratiisiin. Hän on vakuuttanut jo omissa ja Sonya Lindforsin tanssiteoksissa. Esete Sutinen on ollut toistakymmentä vuotta monen suomalaisen huippukoreografin teoksissa silmäänpistävä, tarkoin aksentoiva tanssija, mutta usein silti joukon jatkeena. En muista koskaan nähneeni Sutista näin hyvänä. Iduozee antoi selvästi tilaa toisen soolo-osiin. Esityksen liikekieli on erittäin rauhallinen, mutta samalla päättäväinen. Kaikki on sisäistetty. Stoan katsomo oli ihan täynnä, nykytanssiyleisöä myönteisellä tavalla laajentava. Tanssia numeroilla ”Bounce” on esitys, jossa hypellään ylös ja alas, musiikin tahtiin. Se haastaa suoriutumiseen ja jaksamiseen. Työryhmä tanssii sopimansa matemaattisen numerointikuvion pohjalta. Työ kutsuu yleisöä kinestesian, rytmin ja viihtymisen äärelle. Liikkeitä aloitetaan, toistetaan koko puolituntisen ajan. Koreografia on Heli Keskikallion. Tanssijoina ovat Minna Halttunen, Satu Rinnetmäki ja Elisa Tuovila. Vapaan taiteen tila Sörkassa sopi oikein hyvin tälle esitykselle. Taustalla on tosikertomus miehestä, joka nosti kanteen Irlannin kansainvälistä tanssifestivaalia kohtaan vaatien korvausta säädyttömyyteen ja väärään mainontaan vedoten. Nähdyssä esityksessä ei ollut mitään, mitä kutsuisi tanssiksi. Lausunnossaan kantelija määritteli tanssin ”ihmisten rytmiseksi liikkeeksi, hyppelyksi ylös jalas, yleensä (joskaan ei aina) musiikin tahtiin; ja joka lisäksi välittää jonkinlaisen tunteen”. Nuorten suomalaisten tanssijoiden Bounce täyttää siis kantelijan vaateet tanssille… Musiikin ja ukkosen alla Flow-festivaalin aloitusja päätöspäivä olivat aurinkoisia. Lauantaina iski Kiira-myrsky myös Suvilahden festarialueelle illansuussa, ja esim. Alman esiintyminen myöhästyi puolisen tuntia. Osa väestä ehti lähteä, mutta myös palasi. Festivaalialue laajeni Hakaniemen suuntaan uusine esiintymispaikkoineen, jotka saivat kiitosta. Ihmisläheinen Bright Balloon 360° -alue oli siirretty edellisen vuoden ahtauden takia pois päälavan vierestä. Viikonlopun aikana yhteensä 75 000 kävijää nautti Suvilahdessa laajasta musiikkitarjonnasta, ja tunnelmasta. Päälavan esiintyjistä amerikkalainen 2010-luvun tähti Lana Del Ray esiintyi taitavasti, mutta jätti silti etäisen vaikutelman. Kliimaksi taittui, kun hän lähti keikan lopulla välillä useaksi minuutiksi jakamaan nimmareita ja otattamaan selfie-kuvia lavan eteen. Suuri osa yleisöstä jäi ulkopuolelle, mutta malttoi toki odottaa unenomaisten laulujen jatkoa. Alt-countryn supertähti ja rockin kulttisuosikki Ryan Adams Suomeen 15 vuotta kestäneen odotuksen jälkeen. Hän veti hyvin energisen keikan, joka kesti pitkään. Siirryin silti pienemmille lavoille. ”The Other Soundissa”, toisen soundin tungoksessa nautin eniten Pekka Käppi & K:H:H:L yhtyeen shamanistisesta musiikista jouhikoineen. Mustassa teltassa Angel Olsen soi hyvin melodisesti. Näyttelijä, laulaja-lauluntekijä Elias Gould hurmasi nuorinta päälavan sunnuntai-iltapäivässä; Jonna Tervomaa jo vanhempaa Balloonissa. Flow on murroksen edessä, kun Kalasatama valmistuu. Vaihtoehtomusiikkitapahtuma on nykyään valtavirtamusiikin kulutusja selfiekeskeinen ”lomanlopunvietto”, siirtymäriitti arkeen. Ackté–klubin musiikki ilahduttaa Aino Acktén kamarifestivaalin elokuun ohjelma painottui musiikkiin. Viehättävän hauska ja tasokas oli kolmen taitavan muusikon ”Hvila vid denna Källa – Lähteelle istukaamme”, jossa täysi klubi nautti Fredmanin epistoloita ja lauluja 1700-luvun tyyliin esitettyinä. Pentti Hildén lauloi koko rahan edestä kaikki vanhat tutut ja vieraammat laulut luutttua soittaen ja juontaen. Pauliina Fred vastasi traversosta ja nokkahuilusta ja Markus Pelli barokkisellosta ja lyömäsoittimista. Ensimmäinen jakso meni tuoleilla istuen siviilivaatteissa. Toiselle jaksolle oli vaihdettu kustavilaisen ajan hovipuvut; Fred ja Pelli esittivät myös pari tanssia. Carl Michael Bellmanin (1740– 1795) tuotannossa yhdistyvät ainutkertainen runous ja ihastuttavat sävelmät. Musiikki ja usein nimeltä mainitut soittajat houkuttelevat meitä antautumaan hetken nautinnoille ja astumaan Bacchuksen ja Fröjan, pohjolan Venuksen) valtakuntaan. Tuonen lautturi Karon on kuitenkin aina lähellä muistuttaen elämän olevan lainaa vain, esittely muistuttaa Antti Korhosen ohjauksessa. Italialainen DUO IBLEO eli sopraano Silvia di Falcio ja pianisti Diana Nocchiero viehättivät yleisöä aarioilla Puccinin oopperoista La Bohéme ja Madame Butterfly sekä Claude Debussyn lumoavalla teoksilla pianolle. Portugalilaisista fadoistaan tunnettu Kirsi Poutanen ja säveltäjä-pianisti Esa Helasvuo yllättivät uudella ohjelmistollaan. Poutanen tunnetaan paitsi laulajana, myös runoilijana ja näyttelijänä. Helasvuo on tehnyt merkittävän uran teatteri-, elokuvaja jazzmusiikin alueella. Teksti: Risto Kolanen Juhlaviikot laajenee uusiin paikkoihin ? Helsingin Juhlaviikkojen ensimmäisen viikonlopun komeimpia esityksiä oli lontoolaisen English National Operan ”Vixen” –esitys yhteistyössä Helsingin Koomisen Oopperan kanssa. Tshekkiläisen Leon Janacekin ”Ovela kettu” –klassinen ooppera muuttui eläinmaailmasta Lontoon kodittomien nuorten kohtaloihin. Istuimme kuulokkeet päässä Konepajan Brunossa Vallilassa ja koimme nk. Silent Opera –konseptilla tehdyn esityksen. Aluksi muusikot soittivat ja kerjäsivät rahaa soittimillaan. Sitten meitä siirrettiin kolmessa esitystilassa vanhassa veturihallissa, jonka rouhean karu ympäristö sopi mainiosti tarinalle. Rosie Lomas on lumoava punatukkaisena kotoa karanneena tyttönä, jonka vaiheita muiden karanneiden nuorten ja kodittomien asuntolan johtajan joukossa seuramme. Esityksessä yhdistyvät tuttu oopperamusiikki, immersiivinen teatteri ja silent disco. Esiintyjät kulkevat veturihallissa katsojien keskellä ja tuovat tarinan näin hyvin käsin kosketeltavaksi, populaariksi. Huvilateltalla on ollut tähtiä Calypso Rosesta William Bellin Memphis Souliin, mutta viihdyin parhaiten folk-musiikin sisarusillassa. Ensin Suomi-rootsin taitavat muusikot ja herkkien laulujen tulkit Jemina & Selina Sillanpää valloittivat meidät. He ovat vielä nuoria, mutta Pikku Kakkosesta alkanut ura on kestänyt jo 25 vuotta! Paljon on kierretty Amerikkaa, kun tuottajavelho Tim Reis kiinnostui sisaruksista, tuotti albumin ja on ollut muusikkona mukana bändiproduktiossa konserttikeikoillakin. Pääesiintyjinä oli toinen sisaruspari Rachel ja Betty Unthank eli tietysti yhtyenimeltään The Unthanks koillisimmasta Englannista, Skotlannin rajaseudun folkmusiikin alueelta. Sateisten nummien äänet soivat, välillä steppikenkien vauhdittamina. Juhlaviikkojen uusi johtaja Topi Lehtipuu liikkui kiitettävän runsaasti erilaisissa esityksissä. Näin hän saa suoran palautteen sekä esiintyjiltä että katsojilta. Fredmanin epistolat heräsivät henkiin Ackte-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Elias Gould on uusi nuorison suosikki päälavalla. Kuva: Katja Karjalainen. Kolme naista tanssi numerosarjarytmiin Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Anton Verho Esete Sutinen ja Ima Iduozee Paratiisin keinussa Stoan teatterisalissa. Kuva: Uwa Iduozee. Kellariteatterin kesäesitystä puretaan. Pienen teatterin tunnelmaa. Kuva: Saana Volanen. Runoilija Tarja Okkonen runokirjan toimittaja Jussi Särkelän haastattelussa. Kuva: Esa Toropainen.
• 14 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Francis Veberin Palkkamurhaajan painajainen ? Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä os. Hämeentie 2 Ohjaaja Mika Eirtovaara kertoo taustoista Arenanäyttämön lämpiössä ma 4.9. klo 17.30 Vapaa pääsy! Palkkamurhaajan painajainen on nopeatempoinen farssikomedia kahdesta miehestä, jotka majoittuvat vierekkäisiin hotellihuoneisiin Lontoossa. Toinen on ammattitappaja ja toinen taas itsemurhaa hautova maalaiskylän paikallislehden valokuvaaja. Palkkatappaja joutuu huolehtimaan naapurihuoneen keski-iän kriisissään piehtaroivasta riesasta ja yllättävään tapahtumaketjuun osallistuu moni muukin, hämmästyttävin seurauksin. Ohjaaja Mika Eirtovaara Mika Eirtovaaran näyttämötaideura alkoi upeasti: hän voitti Pieksämäen monologikilpailun vuonna 1999 esityksellä: Mutta kuka tappoi Hamletin. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2001. Eirtovaara oli TV:n stand-up-iltojen vakioisäntä Nelosella ja esittänyt stand uppia vuodesta 2000. Teatteriohjaajana hänet tunnetaan parhaiten Suomen Turussa, sillä hän on ohjannut Turun Linnateatteriin lukuisia näytelmiä, samoin Turun Nuoreen Teatteriin. Hän on myös vieraillut ohjaajana Tampereen Teatterissa (Näytelmä, joka menee pieleen 2016), Kotkan Kaupunginteatterissa (Muumio 2015), Tampereen Työväen Teatterissa (Maanalainen armeija iskee jälleen 2013). Näyttelijänä hän oli pääroolissa kirjoittamassaan näytelmässä Kalsarimiehet (2012-2014 Turun Linnateatteri) ja näytellyt muun muassa Mieletön oopperan historia (2011), Vuosi 1985 (Tampereen Työväen Teatteri 2007). Onpahan Eirtovaara ehtinyt esiintyä myös Kaupunginteatterin lavalla musikaalissa Fantastics! vuonna 2003 Tuomiokirkon kryptan näyttelyssä juhlitaan satutaiteen mestaria ? Helsingin tuomiokirkon kryptassa elokuun alussa 2.8. aukeaa näyttely, jossa on esillä satutaiteen mestarin Aleksander Lindebergin (1917–2015) töitä. Näyttely juhlistaa monipuolisen taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlaa. Kryptassa on nähtävillä taiteilijan TK-piirroksia, satukuvituksia ja muuta kirjagrafiikkaa sekä julisteita, muotokuvia, maisemamaalauksia ja puvustusluonnoksia. Pitkän uransa aikana Lindeberg erikoistui kuvitustaiteeseen ja muotokuvamaalaukseen. Hän työskenteli myös animaation parissa sekä suunnitteli näyttämölavastuksia ja –pukuja. Juhlanäyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa 2.8.-20.8.2017. Näyttely ja kahvila Café Krypta avoinna ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kulku Kryptaan Kirkkokadun kautta (Kirkkokatu 18) tai hissillä kirkkosalista. Väritä Helsinki ! Riemuisa värityskirja Helsingistä Kirja-arvostelu ? Lapsena saimme joskus värityskirjoja. Ne olivat hauskoja, askartelua sadepäiviksi ja taitoakin vaadittiin. Värit olivat helppoja : taivas sininen, aurinko keltainen, puut vihreitä. Kun kasvoimme värityskirjat jäivät, ne olivat pikkulasten touhuja. Nyt asia on toisin. Värityskirjat ovat jälleen muodissa, nyt aikuisten ihmisten harrastuksena. Ajanvietteenä, taidon, taitavuuden ja uudenlaisen värimaailman esiintuojina. Ovatko lapsuuden taidot tallella, miten koemme värikkään ympäristömme tänään. Nyt uskallamme olla rohkeita, voimme leikkiä väreillä mielin määrin. Uskallammeko ? Hieno mahdollisuus Aikuisten värileikkiin tarjoaa erinomaisen viihdyttävän mahdollisuuden Riitta Pesosen ja Martti Lintusen kirja ”Helsinki” ( Into 2017), värityskirja Helsingistä aikuisille . Sama kaksikko teki aiemmin kirjan ”Väritä paratiisin linnut ”. Nyt on paneuduttu hienolla tavalla Helsinkiin, sen kaupunkikuvan moninaisuuteen Suurkirkon mahtavuudesta mattolaitureiden kirjavuuteen. Väritettäväksi tarjotaan mahtava määrä helsinkiläistä rakennuskantaa, vanhoja hienoja rakennuksia yhtä hyvin kuin Katajanokan jo ammoin purettuja vanhoja ränsistyneitä kalastajahökkeleitä. Mikä oli niiden värimaailma 1800 -luvulla ? Leiki väreillä ! Kirja tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästää mielikuvituksen värimaailma valloilleen. Jos Stadionin torni olisikin punainen, Postitalo sininen, Sibelius-monumentin putket erivärisiä, Merihaan betonitornit värikkäät mosaiikkileikit, saisiko Enso-Gutzeitin talosta väreillä kauniimman? Riitta Pesosen piirrokset ovat paitsi korkeatasoisen hienoja, myös erittäin vaativia. Koko kirjan värittäminen on paitsi hauskaa, aikaa vievää ,taitoakin vaativaa, mutta ehdottoman palkitsevaa. Kuva kerrallaan,pikku hiljaa hyvä tulee. Helsingin historiaa Martti Lintunen, kokenut valokuvaaja-kirjailija on tehnyt kirjaan vanhana ”stadilaisena” erinomaisen kuviin liittyvän historiallisen tekstiosuuden. Teksti on olennainen osa ”Helsinki” -piirroskirjaa, sopivat yhteen kuin vanha sanonta paidasta ja pepusta. Kirjoituksen historiallinen ote on asiallisen letkeä, juuri sopiva . Erinomainen lahjakirja ”Helsinki”, aikuisten värityskirja on erinomainen lahjakirja paitsi suomalaisille myös kansainvälisesti ,sillä tekstiosuudet kirjassa ovat suomen kielen lisäksi myös englanniksi. Eikun värittämään! Kuin lapsena! Pekka Hurme Paavo Nurmesta nippelitietoa ? Juoksija Paavo Nurmi (1897-1973) on Suomen kaikkien aikojen paras urheilija. Yhdeksän kultamitalia antaa pohjaa tehdä urheilusankarista patsaita ja kirjoja. Paavo Nurmesta on tehty viisi samannäköistä juoksijapatsasta, joista Helsingin Olympiastadionin edessä oleva lienee tunnetuin, ainakin treffipaikkana. Kirjojakin Paavo Nurmesta on tehty, ei kuitenkaan kovin useita. Uusin Nurmi-kirja kantaa nimeä ” Mies josta tehtiin patsas” , tekijänä urheilutoimittaja Kalle Virtapohja,kustantajana Docendo 2017. Kirjoittaja tuntee aiheensa läpikotaisin ja se näkyy 363-sivuisessa ”Patsas”-kirjassa. Nurmen elämää sivunneet pikkutiedot, tulokset, kilpailuselostukset ovat rasittavuuteen saakka kirjan pääantia. Sata sivua pois nippelija tulostietoa niin ”Patsas” olisi voinut nousta aiempien Nurmi-kirjojen tasolle. Omassa sarjassaan Nurmi-kirjoissa on Karo Hämäläisen mainio ”Yksin” , jossa yritetään päästä lähelle ihminen Paavo Nurmea. Helsinkiläinen Paavo Nurmi syntyi Turussa, edusti koko juoksuuransa turkulaisseuraa, oli hetken naimisissa Turussa, mutta asui sitten 1930-luvulta lähtien pysyvästi Helsingissä eli oli ”hesalainen” pääosan elämästään. Liikemies, rakennusurakoitsija, paitakauppias, hetken myös laivanvarustaja. Näistä Helsingin vuosikymmenistä on kerrottu hyvin niukalti eikä tämäkään kirja tuo juurikaan lisävalaistusta Nurmen ”siviilielämään” Helsingissä. Turku on kaupunkina hoitanut Paavo Nurmen perinnön vaalimisen paljon paremmin kuin Helsinki. Herääköhän Helsinki Paavo Nurmen helsinkiläisyyden esille tuomiseen ? Syytä olisi. Vaikea luonne Virtapohjan kirjan parasta antia ovat kuvaukset Nurmen riidoista urheilujohtaja Tahko Pihkalan kanssa, ilmeisesti kaksi jukuripäätä vastakkain. Nurmen rahastukset juoksemisesta kerrotaan myös hyvin, ammattilaiseksi julistaminen ei voinut olla mikään jymy-yllätys, vaikka se meillä pistettiinkin sujuvasti ruotsalaisten urheilujohtajien syyksi ! Tämä tarina elää vieläkin, vaikka rakennusurakoitsija Nurmi loi talonrakentamisurakoitsijan alkupääoman nimenomaan juoksemisella,erityisesti Amerikan sisäradoilla mutta myös Suomessa. Eläintarhan kentälläkin liikkui paitsi Nurmi niin myös raha. Kirjassa Virtapohja mainitsee,että saksalaiset eivät päässeet ”sotasyyllisinä” olympiakisoihin 1920 ja 1924. Hän ei kerro,että Suomessa vuoden 1918 ”sotasyylliset” , Työväen Urheiluliiton ,TUL, urheilijat eivät päässeet olympiakisoihin 1920,1924,1928,1932,1936 ! Tuloksista, joita kirjassa riittää, puuttuvat tuolta ajalta TUL:n juoksijoiden tulokset. Helsingin Jyryn Iivari Rötkö juoksi 1928 25 000 metrin ratajuoksussa uuden maailmanennnätyksen, virallinen ME-tulos oli Hannes Kolehmaisella viisi sekuntia heikompi. Rötkö, putkityömies Kalliosta oli väärässä urheiluseurassa ja väärässä liitossa. Monet TUL:n menestysjuoksijat vaihtoivat liittoa ja sitten heidän ennätyksensä hyväksyttiin. Näin kävi maileri Eino Borgille (Purje ), jolla oli samaan aikaan hallussaan 800 metrin TUL:n ennätys TUL:n seurassa juostuna ja sitten liiton vaihdon jälkeen Suomen ennätys ”porvariliiton” seurassa juostuna. TUL:n ennätys oli parempi ! Historiaa odotetaan Suomalaisista merkkihenkilöistä on uusi historiankirjoitus aina välillä löytänyt ilahduttavasti rohkeita, ”patsaita kaatavia” näkökulmia. Historioitsijoistamme vaikkapa Oula Silvennoinen, Teemu Keskisarja, Kimmo Rentola voisivat saada Paavo Nurmesta ihmisenä irti muutakin kuin patsaan ja juoksutuloksia. Nurmessa olisi haastetta kerrakseen, mutta Paavo Nurmi ansaitsisi kunnon historiateoksen osana Suomen 100-vuotista historiaa . Syksyn mielenkiintoinen Nurmi-tapaus tulee Turun kaupunginteatterin näyttämölle. Taidokas ja värikäs kirjoittaja Roope Lipasti on tehnyt Nurmi-näytelmän. Mielenkiintoista nähdä, idea on erinomainen ! Pekka Hurme
• 15 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Kuvataide Risto Kolanen Loppukesän kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Telakkarannan galleriat tihentävät tahtia alkusyksyyn. Uusina esittelyyn tulevat Exhibition Laboratory Telakkarannassa ja Great Space Punavuoressa. Leikin varjolla Kaarina Kaikkonen on esillä 10.9. asti Galerie Forsblomilla, Lönnrothinkatu 5. Uusissa veistoksissa toisiinsa kietoutuneet vaatteet muodostavat ihmisen elinkaareen rinnastuvaa punosta, joka kiemurtelee leikkisästi ilmassa leikkien. Näyttely kuvaa elämän eri puolia vaatteiden elekielen ja värimaailman kautta. – Toivo siintää surumielisissäkin teoksissa: puserot kasvattavat ympärilleen hihoista kiertyvää iloa ja aurinkoa. Alun perin taidemaalarina aloittanut Kaikkonen esittelee myös piirustuksia veistosten rinnalla. Niissä toistuvat muista teoksista tutut, universaalit kierrekuviot ja ihmisiä symboloivat linnut. Taiteilija löytää itsestään lapsen; piirtäminen on Kaikkoselle työskentelyä leikin varjolla. Kuvataidekatemian yhteistaidetta Ensimmäistä kertaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian post doc –tason taiteellista tutkimusta näyttelyssä Exhibition Laboratoryssa, Merimiehenkatu 36 aina 10.9. asti. Se sijaitsee ihan Telakkarannan vieressä Punavuoren perällä. Petri Kaverma on tutkimuksessaan käsitellyt kuolemaa produktiolla, joka yhdistää taideteoksen ja hauta-arkun. ”Kirstu – Norsunluutornista galleriaan” –teoskokonaisuus esittää prototyypin tuotteesta: Näyttelyssä on esillä taideteos-arkun prototyyppikehys sekä luonnokset, jotka ovat taidemaalari Katja Tukiaisen ja taidemaalarikuvittaja Riikka Juvosen käsialaa. Taiteilijat ovat toteuttaneet prototyypin yhteistyössä hauta-arkun tilaajan kanssa. Kaverma on tavattavissa galleriassa näyttelyn aikana, ja näyttelyvieraiden kanssa käydyistä keskusteluista syntyneet ajatukset muodostuvat työprosessin päätyttyä osaksi teosta. Installaatioita ja ääniteoksia Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittelee syyskuulle myös Helsingin Juhlaviikkojen tukemiin taiteilijoihin kuuluvaa Hans Rosenströmiä. Lontoossa neljä vuotta asunut ja työskennellyt Hans Rosenström tunnetaan installaatioistaan, jotka painottavat kokijan läsnäoloa ja käsittelevät tämän suhdetta ympäröivään hetkeen ja tilaan. Rosenström käyttää ääntä, tekstiä, valoa sekä rakennettuja elementtejä. Hänen teoksiaan on nähty lukuisissa yksityisja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Useita ääniteoksia syntyy galleriatiloihin, kuten myös julkiseen tilaan – viimeisimpinä Tukholman Siljan laivaterminaalin katolle ja Shoreline Aarhusiin ARoS-museoon. Jälkimmäisestä on versio Helsingin näyttelyyn. Näyttelyn kuraattori Mika Hannula kysyy, miten taiteellinen työ on muuttunut vuosien varrella? – Lähden aina työstämään teoksia tilaja tilannekohtaisesti. Niiden muoto vaihtelee, mutta koen että ne sisällöllisesti jatkavat toisiinsa liittyvien kysymysten äärellä. Shoreline oli tilaan räätälöity, joten olen joutunut muokkaamaan tekstiä ja editointia, jotta uusi teos toimii galleriatilassa, Rosenström vastaa. Maalaus ei rajoitu pintaan Ilona Valkonen on nuoremman polven kuvataiteilija, jota voi hyvin kutsua myös taidemaalariksi. Hänet tunnetaan sekä käsitteellisistä installaatioista että perinteisemmistä maalauksista. – Teokset kuvaavat usein tilaa. Ne viittaavat joko suoraan tai kiertäen arkkitehtuuriin ja sen historiaan. Niissä on myös taidehistoriallisia aineksia, huomioita katutaiteesta ja kirjallisia viittauksia, galleristi Veikko Halmetoja kuvaa. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Valkosen ”kosmisen ilmiön” installaatioita, jotka rakentuvat yleensä maalauksien varaan. Olennaista taiteilijan maalauksia hyödyntävissä installoinneissa on se, että ne eivät menetä statustaan teoksina, vaikka ne otetaan osaksi isompaa kokonaisuutta. – Syntyy useampia päällekkäisiä teoksia ja maalaus on tällöin konkreettisesti tilan rakentamisen väline. Se on ajallisesti ennen installaatiota syntynyt teos ja näin ollen maalauksen voi myös esittää itsekseen, kokonaisuudesta irrotettuna. Uutta Albertinkadulla Great Space, Albertinkatu 12, on uusi, kokeellinen ja nuorekas galleria, jonka lukuisten kesänäyttelyjen rytmi saa huohottamaan. Kahden yhteisnäyttelyssä kuvataiteilija, kuvittaja, sarjakuvataiteilija Tanja Is on haastattelujen, keskustelujen ja havaintojen pohjalta koonnut sarjan teoksia, joissa hän tulkitsee kanssaihmistensä rituaaleja. Hän haluaa pohtia teoksillaan rituaalin merkitystä arjessamme. Ihminen saattaa fanittaa jotain artistia siinä määrin, että se jo ohittaa terveen järjen, hän kertoi avajaisissa sanoilla, jotka ovat näyttelyn seinällä huoneentauluna. Hän lainaa otteita haastatteluista, joiden pohjalta on luonut teokset näyttelyä varten: – Lapsena mulla oli toistuvia rituaaleja… ehkä vähän pakkomielteitä… tuli aina semmonen olo, että jos en viimeiseksi ajattele jotain myönteistä asiaa mun iltarukouksessa, niin sit jotain pahaa tapahtuu. – Olin törkee NKOTB fani ja mun huone oli vuorattu niiden julisteilla. Mun oli aina pakko riisuutua ja pukeutua vessassa ku kuvittelin, että ne jotenkin näkee mut sen julisteen kautta… Lapsiaikuinen nainen Galleria Heinon, Uudenmaankatu 16-20, yhteisnäyttelyssä on esillä teoksia gallerian vanhoilta, mutta myös uusilta taiteilijoilta, jotka eivät ole vielä pitäneet yksityisnäyttelyä. Kuvataiteilija Stiina Saariston teossarja ”Portrait of a Woman with Accessories”(2016) jatkaa taiteilijan tapaa käyttää itseään piirustustensa mallina. Taiteilija tekee nyt ihmiselämän haurautta pohdiskelevia omakuvia, joissa hänen kasvonsa muuttuvat paikoin vain ihonalaisten kudosten tutkielmiksi. Saaristoa pidetään yhtenä sukupolvensa omaperäisimmistä taiteilijoista. Hän käyttää teoksissaan lyijykynää ja värikynää. Teoksille on ominaista groteski liioittelu ja huumori. Henkilöhahmot ovat usein epävakaita lapsiaikuisia ja aikuislapsia, joiden kautta hän kuvaa naisen elämää ja siihen kohdistuvia odotuksia. Värityskirja jalkautuu viiteen galleriaan Helsingin Taiteilijaseuran kurssikeskuksen ja kuvataidekoulun opettajien ryhmänäyttely ”KVINTETTI • VÄRITYSKIRJA 2.0” on esillä Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Näyttelyssä värityskirja toimii ajatusmallina tai visuaalisena kehyksenä, jonka puitteissa taiteilija työskentelee tai josta hän pyrkii vapautumaan. Ryhmänäyttely jalkautuu myös Malmitalolle, Kanneltalolle, Suomenlinnan Rantakasarmiin ja Kajavaan. Ne ovat osa HTS:n 50v-juhlaa. Sirkku Ala-Harjan teokset kulkevat todellisuuden ja illuusion, unen ja realismin rajapinnoilla. Harakan saarella työskentelevä taiteilija maalaa, piirtää tussilla ja tekee installaatioita. – Minua kiinnostaa salaperäisyys. Primitiiviset voimat ja perustunteet voivat olla näkymättömiä meissä, mutta kuitenkin juuri nämä voimat ohjaavat valintojamme ihmisinä. Hiljaisuuden maalauksia Henrika Lax esittelee teoksiaan Galleria Pirkko Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17, ajatuksilla ”Hiljaisuudessa”. – Mitä on hiljaisuus? Onko se äänen puuttumista? Vai onko se sisäinen hiljentymisen tila? Hiljaisuus on kiehtonut Laxia niin kauan kuin hän muistaa. Myös maalaaminen on hiljaista tekemistä. – Aloitettuani gregoriaanisen laulun vuonna 2003, on suhteeni hiljaisuuteen syventynyt entisestään. Alkukirkon laulu on hyvin kehollista ja sitä kutsutaan sillaksi hiljaisuuteen. Näyttely koostuu maalauksista ja tekstistä Hiljaisuudessa sekä ääniperformanssista Ääni ja hiljaisuus, jonka meditatiivinen lauluryhmä esitti HilkkaLiisa Vuoren johdolla Taiteiden yönä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Ilona Valkonen ja sekatekniikalla vuonna 2017 tehty teoksensa ”What is the Relation Between Science and melancholia Hommage á Tino Seghal” ARTag Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Hans Rosenström yhdessä Thursday –teoksensa (kiinanjalava, vitriini, valo, 2017) kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Katja Tukiainen öljy kankaalle teoksellaan, joka on osa Petri Kaverman teosta ”Kirstu – Norsunluutornissa galleriaan” (2017) Exhibition Laboratoryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen yhdessä teoksensa Elämän valttikortit (mixed media, 2017) kanssa Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sirkku Ala-Harja yhdessä akryylillä kankaalle tekemänsä teos Landscapes in Urban Colours – Canyon on Colour Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 16 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI – Työtä Helsingin luonnon hyväksi Helsingin kaupunkistrategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. Kuva: Helsingin kaupunki / Marianne Saviaho ? Helsingissä työskennellään tulevina vuosina ahkerasti monimuotoisempien metsien ja puistojen eteen. Lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi pääsisi nauttimaan kaupungin upeista saarista. Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) osallistui Suomen luonnon päivän juhlistamiseen Suomen Luonnonsuojeluliiton paneelikeskustelussa Luonnon päivän juhlassa. – Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki, jonka luonto on monimuotoista ja ainutlaatuista. Helsingin vahvuus on luonto, joka on läsnä vähän joka paikassa. Se on kaikkea kallioisista luodoista luonnontilaisiin metsiin. Se on yhtä aikaa arkista ja henkeäsalpaavaa. Helsingin upea luonto on kaupunkilaisten rakastamaa, ja se tuo iloa ja hyvinvointia, apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsee Suomen luonnon päivänä. Kaupunkistrategiassa luonto esillä Juuri julkaistussa esityksessä Helsingin tulevien neljän vuoden strategiaksi linjataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Strategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. – Tulevina vuosina työskentelemme yhdessä kunnianhimoisesti Helsingin monimuotoisen luonnon, metsiemme ja saartemme eteen. Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan ja metsäverkkoa vahvistetaan. Metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti. Viherkattoja ja muuta viherpinta-alaa lisätään kaupungissa, ja myös puistojen monimuotoisuutta lisätään. Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös tämän valtuustokauden aikana, Sinnemäki kertoo. Ehdotuksia uusiksi luonnonsuojelualueiksi Sinnemäen johtama Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on aloittanut jo reippaan työskentelyn Helsingin luonnonsuojelun eteen. Lautakunta linjasi kokouksessaan 15. elokuuta 2017, että Helsinki osallistuisi Luontolahjani satavuotiaalle -luonnonsuojelukampanjaan. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi esitetään kahta kohdetta, Kivinokan vanhaa metsää ja Kallahden matalikkoa. Kampanjassa Suomen valtio kannustaa maanomistajia perustamaan uusia luonnonsuojelualueita Suomen satavuotisen juhlavuoden kunniaksi. – Suomalaiset ovat aina rakastaneet metsiään ja luontoaan. Olen iloinen, että Helsinki juhlii satavuotiasta Suomea juuri kunnioittamalla arvokasta lähiluontoaan ja lisäämällä luonnonsuojelualueiden määrää. Kivinokassa suojellaan vanha kuusikkoinen luonnonmetsä. Alue on tärkeä Helsingin ekologisten yhteyksien kannalta, sillä Kivinokka on sekä ViikinKivikon että Vantaanjoen vihersormien eteläinen päätepiste. Alue on myös suosittu ja rakas virkistysja ulkoilualue helsinkiläisille. Sekä Kivinokasta että Kallahden matalikolta löytyy uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja, Sinnemäki kertoo. Anni Sinnemäki iloitsee Helsingin sitoutumisesta luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tulevina vuosina. – Riittävän korkealle asetetut tavoitteet ovat tärkeitä sekä monimuotoisen luonnon itseisarvon takia, että siksi, että me ihmiset tarvitsemme metsää ja muita viheralueita ympärillemme. Luonto virkistää ja sen terveysvaikutukset ovat monipuoliset ja kiistattomat, Sinnemäki sanoo. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016? ? Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa. Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi – Lihan kokonaiskulutus, joka sisältää myös riistan ja syötävät elimet, kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Naudan-, sianja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta. Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Maidon kulutuksen lasku jatkui Maidon kulutus pieneni kaikkiaan neljä prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi rasvattoman maidon kulutuksen lähes 10 prosentin laskusta. Kevytmaidon ja täysmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna noin 118 litraa henkeä kohti. Piimän kulutus laski hieman vähemmän kuin edellisvuonna ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului sen sijaan viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutuksessa oli nousua vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä 166 kiloa eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Hedelmät ja vihannekset Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin. Tilaston taustaa Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla. Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä. Hoitokulujen nousu rassaa myös vuokranantajia ? Suomen Vuokranantajia huolestuttaa edelleen jatkuva asumismenojen kasvu. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa kerrostalojen hoitokulut kasvavan keskimäärin 4,5 % vuodessa. PTT:n ennusteen mukaan keskituloisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan asumismenot suhteessa tuloihin kasvavat tänä vuonna 32 prosenttiin, vuonna 2018 33 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 33,3 prosenttiin nettotuloista. Vastaavan kokoisessa omistusasunnossa asumismenot kipuavat vuonna 2019 jopa lähes 39 prosenttiin. – Vuokra-asuminen osoittautuu tässä vertailussa omistusasumista edullisemmaksi asumisvaihtoehdoksi, mutta pitää muistaa, että omistusasumisen osalta mukana laskelmassa ovat myös lainanlyhennykset, jotka muodostavat asumismenosta lähes puolet. Omistusasuminen ja vuokra-asuminen eivät myöskään ole verotuksellisesti samalla viivalla. Yksityisten vuokranantajien 30 prosentin pääomavero on verrattain kova vero asumiseen, toteaa toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia KoroKanerva. Yksityiset vuokranantajat hakevat pitkiä vuokrasuhteita, jolloin varsinkaan pienvuokranantajat eivät hae aivan korkeinta mahdollisinta markkinavuokraa. Tätä tärkeämpää on tasainen ja vakaa tuotto. Vaikka markkinatilanne määrittää pitkälti asunnosta saatavan vuokran, kulut on kuitenkin katettava, ja hoitokulujen nousu aiheuttaa väistämättä nousupaineita vuokriin. – Hoitoja korjauskulujen kasvu on syönyt vuokranantajan tuottoa ja tuonut lisää paineita nostaa vuokria. Pitäisikin löytää keinoja, etteivät hoitokulut ja verorasitus entisestään nouse, kuten nyt näyttää käyvän. Tilanne ei ole hyväksi myöskään kasvukeskusten työllisyystilanteelle, KoroKanerva pohtii. Korkojen nousu iskee Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannukset pitkään kohtuullisina. Erityisesti pääkaupunkiseudulle korkotason nousulla on iso merkitys. – Vuokranantajien on syytä tiedostaa korkoriski, koska se syö pahimmassa tapauksessa sijoittamisen tuotot. Väistämättä se vaikuttaa kuitenkin myös vuokriin ja asuntotuotantoon. Asuntoaloitusten määrä laskee, jos yksityiset sijoittajat vetävät pääomia pois vuokraasuntomarkkinoilta. Se vaikuttaisi negatiivisesti myös työllisyyteen, Koro-Kanerva sanoo. – Yksi tärkeimmistä yksityisten sijoittajien päätöksiä ohjaavista tekijöistä on verotus. Verotuksen pitäminen järkevänä on keskeinen työkalu siinä, että myös yksityiset vuokranantajat ovat mukana tarjoamassa asuntoja vuokramarkkinoilla, Koro-Kanerva kannustaa.
• 17 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Ravintola Vivi Pizzeria Tarjoukset: Ravintola P izzeria VIVI Castreninkatu 10, 00530 Helsinki, puh. 09-710 709 2 norm. pizzaa 4:llä täytteellä + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 19€ 2 leikettä (riisi, ranskalaiset tai lohkoperunat) + iso limu 23€ (kuljetettuna/noudettuna) 2 Currykana-annosta + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 23€ Lounas alkaen 7,90 Isot tilaukset: soita ennakkoon, saat alennusta. 2 x kebab (riisi, ranskalaiset, lohkop.), iso limu 19€ (kuljetettuna/noudettuna) AVOINNA: pe-su 10-05 ma-to 10-22 Uudiste ttu ruokal ista + sisustu s vuodesta 1998 Kuljetamme ruoka-annoksia kotiin ja työpaikoille. Toimitusaika 30-60 min, kiirevaraus. Ilmainen kuljetus: Yli 16 € tilauksiin. Alle 16 € kuljetus + 4 € Tilaukset viimeistään 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa. Kuljetustilauksista ilmoita maksutapa! Helsingin asuntotuotanto hyvässä vauhdissa Kalasataman asuntorakentaminen on vilkastumassa. Kuva: Tero Pajukallio. ? Alkuvuonna myönnettyjen rakennuslupien määrä on ennätyksellisen suuri. Helsingin asuntotuotanto on hyvässä vauhdissa. Kuluvan vuoden tammikesäkuun aikana Helsingissä valmistui 2 366 asuntoa, aloitettiin 2 532 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 3 934 asunnolle. Rakenteilla oli kesä-heinäkuun vaihteessa 6 924 asuntoa. Myönnettyjen rakennuslupien asuntomäärä on reilusti korkeampi kuin vastaavana ajanjaksona aikaisempina vuosina. Puolen vuoden aikana on myönnetty 2000-luvun vuosikeskiarvoa enemmän rakennuslupia. Helsingin asuntotuotantotavoite on 6 000 asuntoa vuodessa. Tämänhetkisestä asuntotuotannosta sääntelemättömien omistusja vuokra-asuntojen osuus on hieman yli puolet. Helsingin asumisen pitkäjänteistä suunnittelua ohjaavassa Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa määritellynhallintamuotojakaumatavoitteen suhteen lievää vajausta on erityisesti välimuodon tuotannossa. Välimuodolla tarkoitetaan muun muassa Hitasja asumisoikeusasuntoja. Alueellisesti vilkkainta asuntotuotanto on suurilla projektialueilla. Suurin rakenteilla olevien asuntojen keskittymä on edelleen Jätkäsaaressa. Kalasataman asuntorakentaminen on vilkastumassa. Kalasatamaan on myönnetty rakennuslupia sekä Kalasataman keskuksen eteläpuolella sijaitsevaan Sompasaareen että keskuksen pohjoispuolella sijaitsevaan Verkkosaareen. Eniten asuntojen rakentamista aloitettiin Kuninkaankolmion alueella, erityisesti Kuninkaantammessa. Myös täydennysrakentaminen jatkuu vilkkaana eri puolilla Helsinkiä. Yli puolet rakenteilla olevasta asuntotuotannosta tulee eri puolille kaupunkia olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen. Toimitilojen rakennusluvat Myös toimitilarakentamisessa tämän vuoden huhti-kesäkuu oli edellisvuoden toisen vuosineljänneksen tapaan yksi 2010-luvun vilkkaimmista myönnettyjen rakennuslupien osalta. Lupa myönnettiin uustuotantona ja laajennuksina 170 427 kerrosneliön rakentamiselle. Tämä on 71 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin toisen neljänneksen aikana. Aloitettujen toimitilojen rakennustöiden kerrosala (56 258 k-m2) puolestaan oli 13 prosenttia pienempi kuin vuosina 2012– 2016 keskimäärin huhti-kesäkuussa. Tämän vuoden huhti-kesäkuussa valmistui 36 153 kerrosneliötä toimitilarakennuksia. Rakenteilla kesäkuun lopussa oli toimitilakerrosalaa liki 500 000 kerrosneliömetriä. Toisen vuosineljänneksen aikana valmistuneiden rakennusten kerrosalasta 81 prosenttia oli liike-ja toimistorakennuksissa, 14 prosenttia julkisissa palvelurakennuksissa, 3 prosenttia varastorakennuksissa ja loput muissa rakennuksissa. Joka 10. helsinkiläistaloudessa on koira ? Koirien määrä kasvaa Helsingissä suhteellisesti jopa kaupungin väkiluvun kasvua nopeammin. Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa oli vuonna 2015 koira. Lisäksi joka neljännellä koiranomistajataloudella on kaksi koiraa. Helsingin suosituin rotukoira on labradorinnoutaja, joskin koirista vielä huomattavasti useampi on sekarotuinen. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta julkaisusta. Koirakotitalouksien osuus on Helsingissä suurin Puistolassa, Tammisalossa, Jollaksessa, Vartiokylässä, Kuusisaaressa, Tuomarinkylässä ja Kaarelassa. Mainituilla alueilla koirakotitalouksien määrä vaihtelee noin joka viidennen ja joka neljännen kotitalouden välillä. Helsingissä on tällä hetkellä arviolta 30 000 koiraa Rotukoirien määrä on Helsingissä noin 26 000 ja lisäksi kaupungissa on arvion mukaan noin 4000 sekarotuista koiraa. Kokonaismäärän arvio on tehty sen tiedon perusteella, että noin joka kuudes koiraverotuksen kohteena ollut koira on ollut vuonna 2015 sekarotuinen. Koiraverotietojen lisäksi tuoreen julkaisun lähteenä on käytetty valmisteilla olevan ympäristöasennetutkimuksen aineistoa. Yleisin koirarotu Helsingissä on labradorinnoutaja, joita kaupungissa on Kennelliiton mukaan noin 1 200. Helsingin suosituimpia koirarotuja ovat myös chihuahua, jackrussellinterrieri, kultainennoutaja ja shetlanninlammaskoira. Maailmallakin suosittu ranskanbulldoggi on viime vuosina lisännyt suosiotaan Helsingissä ja on noussut jo kahdeksanneksi suosituimmaksi koiraroduksi. Onni on Helsingin suosituin koirannimi Koirien yleisimmissä nimissä esiintyy paljon samoja nimiä kuin ihmistenkin suosituimpien etunimien joukossa. Onni oli vuonna 2015 koiraverorekisterin perusteella Helsingin yleisin koiran nimi. Onni oli kärjessä myös viime vuoden eniten annettujen pojan nimien listalla. Nimitietojen perusteella reilu kolmasosa helsinkiläiskoirista vaikuttaisi olevan narttukoiria ja vajaa kolmannes uroksia. Loput nimet ovat pääasiassa sellaisia, jotka eivät ole käytössä ihmisten niminä. Toimistokoira Kasperi on yksi Helsingin 30 000 koirasta. Kuva: Anu Henriksson.
• 18 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Teatteri Kultsassa Yksitellen –monologikimara YKSITELLEN koostuu tunnettujen suomalaisten naiskirjailijoiden teoksista ? Vahvat, herkät ja monitulkintaiset tekstit avautuvat tunteiden kirjona näytelmiksi. Tarjolla on elämän läheisiä tarinoita ja suomalaista naisnäkökulmaa. Teemoiksi valikoituvat mielen pyörteet, parisuhde, eristäytyneisyys, yksinäisyys ja kuolema, huumorilla höystettynä. Suomalaisten kirjailijoiden teksteistä tarjoamme ihastuttavia tulkintoja Riikka Ala-Harjalta, Anna-Leena Härköseltä, Maria Jotunilta, Rosa Liksomilta, Liisa Ryömältä, Raija Siekkiseltä, Miina Supiselta ja Märta Tikkaselta. Kokonaisuudesta vastaava ohjaaja on Pauliina Alanko, ensi-ilta 9. syyskuuta. Tuija Pihkanen. Kuva: Paddy Reynolds. Pauliina Alanko. Kuva: Paddy Reynolds. Pyöräreitti Pohjoisbaana liikenteelle ? Pohjoisbaana on uusi nopea pyöräilyreitti ja se liittyy sekä etelässä että pohjoisessa nykyisiin väyliin. Pohjoisbaana kuuluu ns. pyöräliikenteen laatukäytäviin eli baanaverkkoon. Reittiosuus Ratapihantie– Käpylän asema on osa pääradan varren baanayhteyttä. Entinen pääradan suunnan pyöräilyreitti sijaitsi Louhenpuistossa mäkisessä maastossa mutkitellen. Baanaverkon tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä sujuvampi ja houkuttelevampi vaihtoehto myös entistä pidemmille matkoille, jotta kaupungin asettamat tavoitteet pyöräliikenteen lisääntymisestä voivat täyttyä. Pyörätie on päällystetty punaisella asfaltilla ja jalkakäytävä normaalilla asfaltilla. Liikennemuodot on erotettu toisistaan noppakiviraidalla. Pyörätien leveys on neljä metriä ja jalkakäytävän kaksi metriä lukuun ottamatta kallioleikkauskohtia, jossa se on 1,25 metriä. Baanalla fillaristi on kunkku Helsinkiin rakennetaan pyöräliikenteen runkoväylien, baanojen verkkoa. Kun baanaverkko on valmis, Helsingissä on 160 kilometriä pikapyöräväyliä, jotka yhdistävät suurimmat asuinja työpaikka-alueet. Baanat ovat lähtökohtaisesti kaksisuuntaisia pyöräteitä, jotka on eroteltu selkeästi muusta ajoneuvoliikenteestä. Baana voi kulkea lyhyen matkaa myös rauhallisella kadulla, pyöräkaistalla tai yksisuuntaisella pyörätiellä. Jalankulku erotellaan baanoilla aina pyöräliikenteestä. Jotta pyöräily olisi sujuvaa, baanat suunnitellaan mahdollisimman suoriksi ja tasaisiksi. Linjauksissa hyödynnetään muun muassa junaratojen ja pääväylien vierustoja sekä puistokäytäviä. Sujuvuutta edistetään myös pysähdysten minimoinnilla, laadukkailla alikuluilla ja silloilla sekä toimivilla risteysjärjestelyillä. Baanojen valaistukseen ja talvihoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Yhtenäisen laatutason ansiosta baanat on helppo tunnistaa, mikä auttaa pysymään reitillä. Perille pääsyä auttaa myös johdonmukainen opastus. Pohjoisbaanan viralliset avajaiset ovat 28. syyskuuta. Kallion kävelyfestivaali opettajana sekä etsii vesireittejä ja kapakoita Kallion kulmilla virtasi puroja, oli soita ja järviä 1800-luvulla. Vesireittejä -kävely 10.9. etsii jälkiä niistä tämän päivän kaupungista. ? KKV:n kävelyfestivaalin kävelyjä on päässyt osaksi Helsingin aikuisopiston koulutusohjelmaa. KF toteuttaa viiden kävelyn sarjan aikuisopiston kursseina syksyn aikana. Kurssipäivät ovat la 9.9., su 17.9, su 24.9., su 1.10. ja su 8.10. Kävelyluennoista kolme ensimmäistä käsittelee Kallion teollisuuden historiaa, 1.10. kurssilla tutustutaan Kallion elokuvateattereiden historiaan ja 8.10. aiheena on Rakentamaton Kallio toteutumattomat rakennussuunnitelmat Kalliossa. Kurssit ovat maksullisia. Ilmoittautuminen tapahtuu opiston verkkosivuilta www.helao.fi Sunnuntain 10.9. kävely Vesireittejä Kalliossa on valittu Euroopan kulttuuriympäristö -päivien 2017 ohjelmistoon. Tapahtuma on yksi Euroopan suurimmista tapahtumista, jossa on tapahtumia noin 50 maassa Euroopassa ja yksittäisiä tapahtumia on yli 10 000. Vesireittejä -kierros alkaa Tauno Palon puistosta klo 15. Käsiohjelma 2 euroa. Keskiviikkona 13.9. klo 18 uusitaan toiveuusintana ”Enemmän ja vähemmän kiellettyjä kuppiloita Kalliossa -kierros”. Se on samalla osa ensimmäistä Helsingin kävelyfestivaalin ohjelmaa. Kierros alkaa Siltasaarenkatu 1:n kohdalta. Liput 10 euroa. Kaupunkipyöräpalvelua kehitetään Kaupunkipyöristä on nyt entistä kätevämpi antaa pikapalautetta QR-koodin avulla. ? Kaupunkipyörien käyttökokemusta parannetaan pikapalautteella, jonka voi antaa QR-koodin avulla. Vikailmoitus on nopea tapa kertoa ongelmasta. HKL ja HSL haluavat parantaa kaupunkipyörien käyttökokemusta helpottamalla vikailmoitusten tekemistä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaupunkipyöräasemien infopylvääseen on kiinnitetty ohje vikailmoitusten tekemistä varten. Pylväästä löytyy sekä QR-koodi että urlosoite asemakohtaisen koodin kera. QR-koodin luku onnistuu kameralla varustetulla mobiililaitteella, kuten älypuhelimella tai tabletilla. Koodin lukemista varten laitteeseen tulee olla asennettuna QR-lukija, jonka voi ladata maksutta Internetistä tai laitteen omasta sovelluskaupasta. QR-koodin lukemalla pääsee suoraan vikailmoituslomakkeelle. Vaihtoehtona on mennä laitteen Internet-selaimella osoitteeseen hsl-bikes. louhin.com. Sivulle syötetään ensin infopylväästä löytyvä asemakohtainen koodi, jonka jälkeen pääsee lomakkeelle. Vikailmoituksen voi tehdä koskien pyörässä, pyöräasemassa tai kauden ostamisessa olevaa ongelmaa. Kyselylomake perustuu helppokäyttöiseen valikkoon, josta voi muutamalla klikkauksella välittää tiedon viasta CityBike Finlandin asiakaspalveluun. CityBike Finland ei vastaa ilmoituksiin, vaan keskittyy raportoitujen vikojen korjaamiseen. – Vikailmoitus on nopea tapa kertoa ongelmasta. Aiemmin käytössä olleet palautekanavat ovat toki edelleen käytössä, toteaa HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Henkilökohtaista palvelua haluavat voivat edelleen olla yhteydessä kaupunkipyörien asiakaspalveluun joko puhelimitse numerolla 09 425 788 10 tai sähköpostitse osoitteella contact@citybikefinland.fi. Palvelu on avoinna ma-pe klo 7-19 ja la-su klo 9-17. Myös HSL:n asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa. – Uusien ominaisuuksien käyttöönoton yhteydessä saamme asiakkailta paljon palautteita, jotka huomioimme palvelun ja ominaisuuksien kehityksessä. Helposti annettavalla vikailmoituksella pystymme reagoimaan nopeasti mahdollisiin ongelmiin ja pitämään kaupunkipyöräpalvelun entistäkin toimivampana., HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen kertoo. Helsingin kaupunkipyöräpalvelua käytetään ahkerasti. Koko kauden käyttäjäksi rekisteröityneitä on jo yli 33 000 ja kullakin pyörällä tehdään keskimäärin 8-10 matkaa päivässä.
• 19 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Helsingistä maailman toimivin kaupunki? Kuva: Jussi Hellsten Strategiaesitys määrittelee Helsingin tavoitteiksi muun muassa: ? määrätietoisesti taistella segregaatiota ja syrjäytymistä vastaan ? olla Euroopan kiehtovimpia sijaintipaikkoja uutta luovalle startup-toiminnalle ja olla Suomen paras kaupunki yrityksille ? olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä ? edistää varhaiskasvatuksen maksuttomuutta asteittain ? kaksinkertaistaa englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä ? liikkumattomuuden vähentämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pilottihankkeeksi ? olla parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa. Kaupungin taloudenhoidon keskeisimpänä johtotähtenä on, ettei asukaskohtaisen velkamäärän anneta kasvaa. Kokonaistuottavuutta parannetaan 0,5 prosentin vuotuisella tuottavuuskasvulla. Strategiassa esitetään, että kaupungille laaditaan kiinteistöstrategia, joka sisältää suunnitelman sisäilmaongelmista kärsivien koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen rakennusten korjaamisesta tai korvaamisesta uusilla. Merellinen strategia laaditaan kaupungin merellisten kohteiden saavutettavuuden ja saariston palvelujen parantamiseksi sekä merellisten tapahtumien edistämiseksi. Kaupunginhallitus käsittelee esityksen maanantaina 28.8. ja 4.9. kokouksissaan. Tämän jälkeen esitys etenee valtuuston käsittelyyn keskiviikkona 13.9. ja lopulliseen päätöksentekoon valtuustossa keskiviikkona 27.9.2017. Kaupunkistrategia on jaettu viiteen pääkohtaan: 1 Maailman toimivin kaupunki ? Elävä ja kiehtovasti omaperäinen kaupunki ? Hallitulla rytminmuutoksella nopeampaan ja ketterämpään toimintakulttuuriin 2. Kestävän kasvun turvaaminen kaupungin keskeisin tehtävä ? Pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemme syrjäytymistä ? Kansainvälinen, elävä ja kiehtova tapahtumien Helsinki 3. Uudistuvat palvelut ? Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia ? Liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille ? Elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat ? Modernia ilmastovastuuta 4. Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta 5. Helsinki vahvistaa ja monipuolistaa edunvalvontaansa ? Pormestari Jan Vapaavuori esitteli ehdotuksensa Helsingin uudeksi kaupunkistrategiaksi vuosille 2017–2021. Strategian visiona on tehdä Helsingistä maailman toimivin kaupunki. – Visio puhuttelee niin jokaista kaupungin asukasta, elinkeinoelämää kuin jokaista kaupungissamme vierailevaa. Helsingin on oltava päivä päivältä parempi kaikille, Vapaavuori sanoo. Strategiaa on valmisteltu nyt aivan uudella tavalla. Aikaisempiin valtuustostrategioihin verrattuna uusi strategia on ytimekkäämpi, visiopainotteisempi ja hallinnonalojen yhteistyötä korostava. Strategiassa korostetaan toimintakulttuurin muutoksen merkitystä toimivan kaupungin rakentamisessa. – Strategia asettaa kunnianhimoisia ja selkeitä tavoitteita sille, mitä me haluamme olla ja mihin suuntaan mennä. Meidän on tehtävä joka päivä töitä ollaksemme kansainvälisempi, palveluhenkisempi ja vetovoimaisempi kaupunki, Vapaavuori korostaa. Helsinki on Suomen ainoa metropoli ja se tuo mukanaan myönteisiä asioita, mutta myös haasteita. Strategia on kuitenkin hyvin ihmisläheinen. – Helsinki on ensisijaisesti paikka ja yhteisö, ei virkakoneisto. Uskon, että isojen haasteiden ratkaisemisessa kaupunki ei pärjää eikä sen ole mielekästäkään pärjätä yksin, vaan tehtävämme on luoda strategisia kumppanuuksia kaikkien Helsingin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa, Vapaavuori sanoo. Joukkoliikenteen pysäkkikatokset peruskunnostetaan Kuva: HKL ? Kaikki Helsingin joukkoliikenteen pysäkkikatokset peruskorjataan seuraavan kolmen vuoden aikana. Katoksia kunnostetaan parhaillaan ja työt jatkuvat säiden salliessa tämän vuoden osalta lokakuulle asti. Helsingin joukkoliikenteen kaikki 1 456 nykyistä pysäkkikatosta peruskorjataan. Tämän kesän ja syksyn aikana kunnostetaan noin 350 katosta. Vuonna 2018 on tarkoitus kunnostaa seuraavat 400 ja vuonna 2019 loput noin 750 pysäkkikatosta. Peruskorjauksen tekee JCDecaux. Peruskorjauksessa pysäkkikatokset kunnostetaan kauttaaltaan. Katokset maalataan ja kuluneet osat sekä lasit vaihdetaan. Myös päällyste pysäkkikatoksen kohdalla tarkistetaan ja kunnostetaan tarvittaessa. Valaistus muutetaan vaiheittain ympäristöystävälliseksi led-valaistukseksi. Kunnostettavat pysäkkikatokset merkitään joko huputtamalla tai lippusiimalla. Yhden katoksen kunnostus kestää muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen, riippuen sen alkuperäisestä kunnosta sekä säätilasta. Mikäli pysäkkiä ei pysty kunnostuksen aikana käyttämään, opastetaan matkustajat väliaikaiselle pysäkille. – Kunnostus tapahtuu vaiheittain, ja pyrimme siihen että haitta matkustajille olisi mahdollisimman vähäinen. Korjauksen jälkeen matkustajilla on sitten taas uudenveroiset pysäkkikatokset käytössään, toteaa rakennusmestari Mikko Metsola HKL:stä. HKL kilpailutti yhteistyöjärjestelyn pysäkkikatosten suunnittelusta, toteutuksesta, ylläpidosta ja katosten käyttämisestä ulkomainontaan keväällä 2017. Kilpailutuksen voitti aiemminkin pysäkkejä hoitanut JCDecaux. JCDecaux tulee peruskorjaamaan kaikki nykyiset katokset kustannuksellaan, ja vastaa sopimuskauden ajan katosten huollosta ja kunnossapidosta sekä energiakustannuksista. Vallilan koululla liikunnan iloa lapsille Liisa Batalova ? Varhain aloitettu liikunta luo erinomaisen perustan tuleville liikuntatottumuksille ja ryhmässä olemisen taidoille sekä takaa riittävän fyysisen aktiivisuuden. Lapset ovat luonnostaan aktiivisia; liikkuvat ja leikkivät, haluavat ylittää rajojaan ja hankkia uusia taitoja. Aloitapa lapsesi kanssa keskustelu liikuntaharrastuksesta. Liikunta ja liikuntaleikkitilanteet ruokkivat lapsen mielikuvitusta. Ryhmäliikunta tuo uusia kavereita ja opettaa ryhmähenkeä. Syyskuun alussa Helsingin Jyryn uusina valmennusryhminä aloittavat 5-6 -vuotiaiden Voimistelukoulu ja 7-8 -vuotiaiden Rytmisen/Joukkuevoimistelun alkeisryhmä. Vanha tuttu Satutanssi liikuttaa 4-6 -vuotiaita mielikuvituksen ja leikin innoittamana. Ryhmien ohjaaja Liisa Batalova on täpinöissään uusista ryhmistä ja odottaa innolla treenien alkamista ja lasten tapaamista. Voimistelukoulussa opetellaan perusvoimistelua, jonka harjoittaminen antaa hyvän pohjan tytöille ja pojille mihin tahansa urheilulajiin. Rytminen voimistelu on maailman kaunein olympialaji ja joukkuevoimistelun suosio kasvaa; järjestettiinhän Helsingissä menestyksekkäät maailmanmestaruuskisat viime toukokuussa. Jyryn ryhmässä lapsi pääsee opettelemaan lajin alkeita. ’’Laadukas valmennus on tärkeää pienestä pitäen, sillä pienenä opitaan perusliikkeiden tärkeimmät tekniikat’’, kertoo Liisa. Itse hän aloitti voimistelupolkunsa 6-vuotiaana rytmisen voimistelun parissa Pietarissa. Hän on valmentanut eri tasoisia ja ikäisiä voimistelijoita. Liisalla on loppusuoralla Suomen Voimisteluliiton Rytmisen voimistelun ammattivalmentajan lajitutkinto. Liisa kertoo, että tärkeintä on lapsen kokemus. Työ on onnistunut, kun lapsi on tyytyväinen ja viihtyy harrastuksen parissa. Lasten valmennuksessa ei ole kyse pelkästään fyysisestä osaamisesta ja miten jokin liike opetetaan, vaan myös henkisestä puolesta, kuinka asiat osataan tuoda esille lapsille heidän rajojaan ylittämättä. Urheilu kasvattaa läpi elämän. Vaikka harrastuksesta tai lajista luovuttaisiin myöhemmin, kokemusta on kerätty ja on motivaatiota jatkaa liikkumista. Voimistelu on urheilulaji, joka kehittää lasta monilla osa-alueilla, esimerkiksi käytöstavoissa. Saliin tullessa tervehditään, opetellaan noudattamaan tiettyjä käytäntöjä ja pitämään paikat siistinä sekä lähtiessä hyvästellään. Tervetuloa Helsingin Jyryn lasten tunneille Vallilan ala-asteelle, Hämeentie 80. Kausi alkoi 1.9.2017. Ilmoittautumiset hejyvoimistelu.sporttisaitti.com, Tiedustelut: hejy.jv@gmail.com Maarit Ahola
• 20 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Uusi talk show tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen ja kysyy, voiko mediaan luottaa Kuva: Anu Rantonen ? Setlementtitalossa tartutaan jälleen isoihin teemoihin. Teatraalinen talk show Arvorulettia: Media ? totuus asettaa mikroskoopin alle julkisuuden ja vallan. Kaveri kertoi mehevän uutisen. Uskon siihen, koska luotan ystävääni. Saan vahvistusta väitteelle internetin keskustelufoorumilta. Aamulla lööpit huutavat samaa totuutta. Menee päivä, ja uutinen todetaan perättömäksi. Mietin, ketä minun pitäisi uskoa. Ystävääni, internetin syviä rivejä vai mediaa, johon aiemmin luotin. Mikä on median suhde totuuteen? Medialla on valtaa, mutta kenen valtaa se vahvistaa? Kenen totuutta se meille esittää? Näistä ja monista muista kysymyksistä keskustellaan 11.9. Kalliolan setlementtitalossa. Keskustelemassa ovat mm. Jussi69, eläinoikeusaktivisti Kristo Muurimaa, toimittaja Salla Vuorikoski, juontaja ja malli Lola Odusoga ja tutkija Mikko Rask. Arvorulettia: Media ? totuus on uusi teatraalinen talk show, jossa yhteiskunnallisia ilmiöitä käsitellään keskustelun, kulttuurin ja viihteen näyttämöltä. Koskaan ei siis tiedä, mitä odottaa! Sarjan kolmannessa osassa tarkastellaan median suodattamia totuuksia. Illan aikana kysymyksesi keskusteluun tuo mukaan Improsiskot. Seremoniamestarina toimii Kärtsy Hatakka. Tapahtumiin on vapaa ja esteetön pääsy. Arvorulettia on osa Suomi 100 -juhlavuotta. Tapahtumat järjestää Kalliolan setlementti ja niitä tukevat Suomen Setlementtiliitto, Helsingin kaupunki ja Uudenmaanliitto. Lisätietoja osoitteesta www.kalliola.fi Arvorulettia: Media ? totuus 11.9. kello 19–21 Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11. Hesburger pikaruokaketjuksi Bulgariaan Bulgarian Orizovoon avattiin Hesburger-ravintola tämän vuoden heinäkuussa. ? Suomen ja Baltian suurimman hampurilaisketjun Hesburgerin kasvu jatkuu vahvana ulkomailla. Bulgariaan on tarkoitus avata jopa 50 uutta ravintolaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kasvattaa Hesburgerista koko maan kattava pikaruokaketju. Ketju on avannut kesän aikana Bulgariaan yhteensä kolme uutta ravintolaa. Tarkoituksena on laajentua niin, että Hesburger tulee yhtä tunnetuksi Bulgariassa kuin Baltian maissa. Baltiassa Hesburger nähdään laadukkaana suomalaisena ravintolaketjuna. Ketjun tunnettuus on erittäin korkea – Virossa noin 90 %, Latviassa lähes 80 % ja Liettuassa selvästi yli puolet ihmisistä tunnistaa Hesburgerin spontaanisti kysyttynä. Suunnitelmissa on avata tänä vuonna vielä kaksi uutta ravintolaa Bulgariaan. Hesburger aloitti toimintansa maassa vuoden 2016 lopussa Stara Zagoran kaupungissa. – Bulgarialaiset ovat ottaneet innostuneesti vastaan Hesburgerin tuotteet. EUmaa Bulgaria on kiinnostava tulevaisuuden markkina-alue. Nyt avatut kolme uutta pikaruokaravintolaa työllistävät noin 50 henkilöä ja kokonaisinvestointi ravintoloihin on tänä vuonna noin kolme miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden aikana maahan on tarkoitus investoida 35 miljoonaa euroa, kertoo Hesburgerin kansainvälisten toimintojen kehitysja markkinointijohtaja Ieva Salmela. Hesburgerin majoneesit ja kastikkeet valmistetaan Kaarinassa, josta ne toimitetaan Bulgariaan. Bulgariassa Hesburgerin tuotevalikoima koostuu tutuista tuotteista: hampurilaisista, tortilloista, aterioista, välipaloista ja jälkiruoista. Listalta löytyy myös uudenlaisia kebab-annoksia sekä juomaerikoisuutena jogurttipohjainen ayran. Hesburger-ravintoloita löytyy nyt jo yhdeksästä maasta: Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä, Saksasta, Ukrainasta, Bulgariasta ja ValkoVenäjältä. Tyttöjen Talot tuovat apua seksuaaliväkivaltaa kokeneille ? Seksuaaliväkivallan uhrit ovat saaneet Suomessa huonosti apua. Tilanteeseen tuovat help o t u s t a T y t t ö j e n T a l o t ympäri Suomen. Uusi Otava-hanke tarjoaa tukea ja apua seksuaaliväkivaltaa kokeneille nuorille naisille. Nuorten kokema seksuaaliväkivalta on puhuttanut viime vuosina paljon, ja ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana erityisesti 15–17-vuotiaiden nuorten osalta. Tiedetään, että nuoret kertovat ja pääsevät käsittelemään koettua seksuaaliväkivaltaa vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta, jolloin myös oireilu ja huonovointisuus ovat saattaneet pitkittyä. Seksuaaliväkivalta ulottuu myös uhrin lähipiiriin. Erityistä apua on kansallisesti ajatellen huonosti saatavilla. Seksuaaliväkivalta on traumaattinen, turvallisuuden tunnetta heikentävä ja vaikea kokemus. Käsittelemättömänä seksuaaliväkivalta voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa arjessa ja sosiaalisissa suhteissa. Siksi asiaa on hyvä käsitellä yhdessä turvallisen ja ammattitaitoisen aikuisen kanssa. – Seksuaaliväkivalta on ihmisoikeuskysymys ja ihmisoikeusloukkaus. Koska seksuaalisuus on tärkeä ja keskeinen osa ihmisen ydintä ja itseä, seksuaaliväkivalta ja seksuaalisuuden loukkaukset vaikuttavat erittäin kokonaisvaltaisesti ihmisyyden kokemukseen, käsitykseen itsestä ja itsen arvokkaaksi kokemisesta, kertoo Otava-Hankkeen koordinaattori ja Helsingin Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön vastaava Kristiina Hannila. Tukea yksilöllisesti ja maksutta Otava-hanke tarjoaa vakauttavaa apua 13–29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, joilla on kokemus seksuaaliväkivallasta. Tuki on yksilöja ryhmämuotoista ammatillista tukea. Palvelu on maksutonta, luottamuksellista ja matalakynnyksistä. Suomessa on seitsemän Tyttöjen Taloa, joista viidellä (Oulu, Helsinki, Espoo, Kuopio ja Rovaniemi) hanke toimii. Tyttöjen Talot tarjoavat monipuolista ja tyttölähtöistä toimintaa sekä tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Tyttöjen Talo® on vuodesta 2005 ollut Kalliolan Nuoret ry:n omistama tavaramerkki. Kalliolan Nuoret on osa Suomen Setlementtiliiton toimintaa. Oikeusministeriö on myöntänyt Otava-hankkeelle 500 000 euroa. Summalla on voitu palkata Tyttöjen Taloille seksuaaliväkivaltatyön ohjaajia. Kaikki hankkeen työntekijät ovat saaneet koulutusta seksologiassa ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Hanke kestää puolitoista vuotta ajalla 2017–2019. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, THL, Monikanaiset, RIKU, Ensikoti Kuopio ja Rovaniemi. – Haluamme tehdä avun saamisen seksuaaliväkivaltaa kokeneelle nuorelle mahdollisimman helpoksi, edistää uhrin ja läheisten asemaa, ennaltaehkäistä väkivaltaa ja vähentää seksuaalirikoksien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, Hannila kertoo. Uhrit voivat saapua ja ottaa suoraan yhteyttä Tyttöjen Taloihin. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset voivat soittaa ja ohjata seksuaaliväkivaltaa kokeneen Tyttöjen Taloille paikkakunnan mukaan. Uhri saa ammatillista keskusteluapua ja häntä autetaan yksilöllisesti.
• 21 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI
• 22 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomot Pesulat Autolasipalvelut Kultaja kellosepät LVI Myydään Vuokralle tarjotaan Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! VARASTOTILAA VAPAANA Taloyhtiö vuokraa lämmintä varastotilaa Sörkassa, noin 300 m 2 . WC/suihku. Sisäänkäynti suoraan kadulta (ei autolla sisäänajoa). Vuokra 1100 €/kk. Vuokratakuu 2 kk. Yhteydenotot puh. 09-761 521 Isännöinti Vaahtomuovipatjat -20% Sohvatyynyt -10% Sohvan päälliset -30% 140-150 cm leveät päiväpeitteet -10% Erä kaitaliinoja -10% Pumpulitäytteisiä peittoja ja petauspatjoja saa erikoismittaisina. Polyester-, muovirouhesekä pumpulitäytteisiä tyynyjä Tuolimattoja 20€-35€ Pyyheliinoja ja -kankaita Kanavatöitä – myös aloitteleville Ristipistotyynypakkauksia Lankoja ja ompelutarvikkeita Taloushoito Oy Fleminginkatu 12 p. 753 1257 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15
• 23 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 24 Viikot 36-37 K ALLIO L EHTI